Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset. Jäsentiedote 1/ 2015

Transkriptio

1 Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset Jäsentiedote 1/

2 Kansikuva Paltaniemen kuvakirkosta Kuvan on ottanut Kalle Pöllänen. Tämän tiedotteen sisältö: Pääkirjoitus Puheenjohtaja Heikki Kilpeläinen Tapahtumia vuonna 2015 Tapahtumia vuoden 2014 aikana Unohtumaton työkokemus Nepalissa Salme Torvinen Manamansalon ihmeitä Kari Karppinen Tiedotteita Hämeenlinnan Seudun Kainuulaisten johtokunnan jäsenet v.2015 Puheenjohtaja: Heikki Kilpeläinen hjkilpelainen(at)gmail.com Varapuheenjohtaja: Pirjo Nordenswan pirjo.nordenswan(at)gmail.com Kunniapuheenjohtaja: Sulo Kurkinen Rahastonhoitaja: Irma Kainulainen irma.kainulainen(at)gmail.com Sihteeri: Maire Lepistö maire01.lepisto(at)gmail.com Johtokunnan jäsenet: Kari Karppinen koti.karppinen(at)hotmai.com Martta Salminen pentti.salminen(at)aina.net Pasi Pieskä pasi.pieska(at)armas.fi Kyllikki Räsänen kylli(at)aina.net Martta Uotinen Varajäsenet: Enni Kilpeläinen enni.kilpelainen(at)hameenlinnalainen.com Pirjo Nordenswan

3 Pääkirjoitus Hyvät yhdistyksen jäsenet! Antti joulun aloittaa, Tuomas tupaan taluttaa Kari kuusen karistaa ja Nuutti juhlat lopettaa! Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan 375- vuosijuhla on takanapäin. Vuosi oli tapahtumarikas ja se herätteli meitä toimimaan eri tavoin. Tänä vuonna vietämme Sibeliuksen syntymän 150- vuosijuhlaa. Kaupunkimme, yritykset ja järjestöt ovat monella tavalla mukana juhlinnassa. Kannattaa herkistää tuntoja ja ottaa selvää missä ja miten voimme nauttia juhlavuoteen liittyvistä tapahtumista. Nyt alkanut vuosi on myös vaalivuosi. Meillä ei kuitenkaan ole kovin ruusuisen näköinen tulevaisuus lähivuosina. Tällöin on entistä tärkeämpää tehdä asioita yhdessä ja tukea toinen toistamme. Sosiaalisuus ja välittäminen ovat olleet hiukan hukassa ja siksi onkin hyvä, että huomioimme tämän menettelytavan omaksemme. Meidän on helpompi kohdata myös tulevaisuus yhdessä. Vanha sanonta kehottaa meitä katsomaan avoimin mielin tulevaisuuteen ja olemaan luottavainen. Yhdistyksen jäsenmäärä on ollut meillä nousuvoittoinen. Olemme rajanneet toimintaamme tiettyihin päätapahtumiin. Lisäksi jokainen voi valita muista vaihtoehdoista itselleen sopivan. Toinen vanha sanonta kehottaa katsomaan elettyyn aikaan ja kiittämään menneestä. Aloitamme tämän vuoden perinteiseen tapaan kirkkopyhällä Rengon Pyhän Jaakon kirkossa helmikuisena sunnuntaina. Kirkko ja seurakuntatyö ovat meidän sukupolvelle tärkeä yhteysmuoto. Koko kevätkauden ohjelma esitellään tässä jäsentiedotteessa. Uutena toimintamuotona meillä on kuukausittain järjestettävä Porinakerho. Tämä on kaikille vapaa ja tällä haluamme lisätä ja kiinteyttää yhteisöllisyyttä. Porinakerhossa on kullekin kerralle jokin aihepohja ja niitä voidaan lisätä kiinnostuksen mukaan. Yhteiset matkat ovat aina piristäviä. Nyt olemme lähdössä Ahvenanmaalle. Lähdetään joukolla tutustumaan pohjoiseen saaristotiehen. Säilyttäkää tämä tiedote näkösällä ja saatavilla. Kiitos menneestä vuodesta ja Onnea Vuodelle 2015 Heikki

4 Tapahtumia vuonna 2015 Porinakerho aloittaa toimintansa jo tammikuussa. Tilaisuudet ovat vapaamuotoisia ja pidetään Hämeen Heimoliiton toimistolla (Linnankatu 1) Kastellia vastapäätä. Jokaisella kerralla on joku vetäjä ja aihepiiri, josta voidaan keskustella ja tuoda esiin omia näkemyksiä ja muistoja. Jokaisen tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu, josta pieni kahvimaksu. Ohjelma: To klo Sulo Kurkinen kertoilee omakohtaisia kokemuksia opettaja-ajoiltaan. To klo Heikki Kilpeläinen kertoo urheilusta 50-luvulla. To klo yleisön toivomuksesta Unto Heikura tuo kuultavaksi ja nähtäväksi uudelleen esityksen talvisodasta Kuhmossa ja Suomussalmella. to klo Pirjo Nordenswan ja Kyllikki Räsänen kertovat lapsuusajan kotitalouteen liittyvistä töistä, esineistä ym. Syyskauden porinakerhot ovat 17.9., ja Aiheet vielä tarkemmin sopimatta, mikäli Sinulla on ideoita, ota yhteys sihteeriin. Kirkkopyhä Rengossa Sunnuntaina 8.helmikuuta suuntaamme Pyhän Laurin kirkkoon Renkoon klo 10. Messun toimittaa Pentti Haverinen ja Heikki Toivio saarnaa. Messuavustajina toimii Pasi Pieskä ja Kyllikki Räsänen. Heikki Kilpeläinen esittää yksinlaulua. Messun jälkeen tarjotaan perinteiset kirkkokahvit viereisessä seurakuntatalossa, jossa Eero Haverisella on ohjelmaa. Kimppakyydeistä voi kysyä Mairelta puh Kirkko on Hämeen harmaakivikirkkojen tavoin rakennettu 1400-luvun loppuvuosikymmenillä. Sen erikoisuutena Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa on harvinainen 8-kulmainen pohjamuoto. Apostoli Jaakob vanhemman nimikkokirkkona se on ollut tunnettu pyhiinvaelluskohde keskiajalla. Se on tunnettu myös ulkomailla sellaisena, mistä kertoo tieto saksalaisesta pyhiinvaeltajasta v Kirkossa on lukuisia esineitä ja 1800-luvuilta, muun muassa alttaritekstiilejä ja kynttilänjalkoja. Kattokruunut ovat 1800-luvulta ja luvun alusta. Kirkon tornissa (8-kulmainen kattoratsastaja) on kello vuodelta 1800 ja uudempi vuodelta Vanhin kello on hiukan vioittuneena Härkätien museossa. Se on ilmeisesti vuodelta (Teksti Hämeenlinnan seurakunnat)

5 Kevätkokous Kevätkokous pidetään Tauno Marttinen-salissa Verkatehtaalla Sibeliusopiston tiloissa to 12.3 klo Sisäänkäynti Verkatehtaan pääovesta Lasipihan kautta 4:een kerrokseen hissillä. Opastukset Lasipihalta. Kokouksen jälkeen menemme klo Hämeenlinnan Teatteriin katsomaan Antti Vihisen kirjoittamaa ajankohtaista näytelmää Sibelius - kohtalonyhteydet. Liput maksavat 32 jäseniltä, 34 ei jäseniltä. Ilmoittautumiset Irmalle pe 12.helmikuuta mennessä. Puh Sen jälkeen maksu yhdistyksen tilille FI Liput jaetaan ennen teatteriesitystä aulassa. Lipun hintaan sisältyy kahvitarjoilu väliajalla. Lämpimästi tervetuloa kokoukseen ja teatteriin. Antti Vihisen monikerroksinen, rikas uninäytelmä Sibeliuksen kohtalonyhteydet on huima fresko luovan poikkeusyksilön elämän maailmaan jättämistä jäljistä. Rooleissa Ilkka Heiskanen, Katariina Kuisma- Syrjä, Matti Nurminen, Tommi Rantamäki, Mikko Töyssy, Lasse Sanderg, Turkka Mastomäki, Birgitta Putkonen, Maiju-Riina Huttunen. Katso tarkempi esittely Ahvenanmaan matka Yhdistys järjestää keväisen matkan Ahvenanmaalle su toukokuuta Lehdon Liikenteen bussilla. Ilmoittautumiset Irmalle 15.huhtikuuta mennessä. Puh Ilmoita samalla myös syntymäaikasi( ei tunnusosaa). Maksu tilille FI Tervetuloa myös ei jäsenet. Matkalla järjestämme arpajaiset, joten arpajaisvoittoja tarvittaisiin. Paikkoja rajoitetusti. MATKAOHJELMA Su 24.5.Aamulla lähtö 6.00 klo Turengista ja Wetterhoffin parkkipaikalta klo 6.30 Lehdon Liikenteen turistibussilla Kustaviin, josta lossimatka Vuosnaisiin, Kivimaa Vartsala. Vuosnaisten Meriasemalla nautitun herkullisen ja runsaan lounaan jälkeen matka jatkuu Osnäs Åva saaristolautalla Brändön saarelle. Majoittuminen Brändön saarella, Hotelli Gullvivan, 2- tai 4-hengen huoneissa tai mökeissä. Kaikissa huoneissa suihku, wc sekä merinäköala.

6 Opastettu Brändön saarikierros klo 15:00-17:00, jonka jälkeen hotellissa päivällinen klo 17:00. Illalla mahdollisuus saunomiseen. Ma Hotelliaamiaisen jälkeen merimatka saaristolautalla Torsholma Vårdö Ahvenanmaalle Hummelvikiin. Hummelvikista alkaen opastettu Ahvenanmaan kierros, n. klo 09:50-13:20 (3,5 h), Hummelvik Bomarsundin rauniot Kastelholman linna - kahvi ja Ahvenanmaan pannukakku, Maarianhamina. Majoittuminen Maarianhaminassa keskustan hotelli Park Alandiaan. Kaikissa huoneissa parkettilattia, kylpy/suihku, hiustenkuivaaja, puhelin ja Canal+. Huoneet ovat savuttomia. N. klo 14:00 ruokailu hotellissa. Ti 26.5.Aamiaisen jälkeen aikaa kiertää Maarianhaminaa, tehdä ostoksia ja nauttia tunnelmasta tuhansien lehmusten kaupungissa. Klo 14:25 Viking Grace:lla lähtö MaarianhaminastaTurkuun. Laivalla buffetpäivällinen ruokajuomineen klo 13:30(ruotsin aikaa). Saapuminen Turkuun klo 19:50. Noin klo 22:30 23:00 saapuminen lähtöpaikkakunnille. Hinta: 320 /H2/hlö.jäsen 330 /H2/hlö ei jäsen Lisämaksusta: Hintaan sisältyy:kuljetukset turistiluokan bussillalauttamatkat ja ruokailut matkaohjelman mukaisesti majoitus 2hh/2 yötä; Htl Gullvivan + Htl Park Alandia opastetut kiertoajelut ja sisäänpääsymaksut matkaohjelman kohteisiin laivamatka MAR TKU Viking Linella kansipaikoin. 1-hengen huone 68 /2 vrk Saunailta järjestetään ke 2.9. Rengon Kakarin metsästysmajalla klo 15.alkaen. Tarkemmat tiedot lehti-ilmoituksella elokuussa. Keski-Rengon Erän metsästysmaja sijaitsee kirkasvetisen Kakari lammen rannalla. Vanhan majan tuhouduttua tulipalossa joulukuussa 1974 päätettiin rakentaa uusi pyöröhirsinen metsästysmaja Tatu Jokelalta ostetulle maalle. Uuden majan vihkiäiset pidettiin kesäkuussa Syyskokous Alustavasti tilat on varattu to Ravintola Seiskasta.

7 Tapahtumia vuoden 2014 aikana Kirkkopyhää vietettiin Kalvolan kauniissa kivikirkossa su 9.3. Tilaisuuteen osallistui parisenkymmentä yhdistyksen jäsentä. Kanervakuoro lauloi Pyhäaamun rauha-nimisen hengellisen laulun. Heikki Kilpeläinen esitti lisäksi yksin laulua. Yhdistyksen jäsenet Eero Haverinen ja Maire Lepistö lukivat Vanhan Testamentin päivän tekstit. Kirkkoherran sijaisena toimi Lammin kappalainen Kalle Roine. Messun jälkeen saimme nauttia erinomaiset kirkkokahvit kirkon takana olevassa salissa. Kevätkokoukseen 8.4. Hämeen Heimoliiton tiloissa osallistui 12 henkilöä. Kokouksen jälkeen näimme Mairen näyttämiä kuvia edellisen vuoden Etelä-Afrikan matkalta. Alla kuvia muutamista eläimistä, joita matkan aikana tavattiin. Helmikana ( maukas), norsuja joella juomassa, virtahevon mahtava olemus, komea kilpikonna, tarkoin vartioitu sarvikuono ja pahkasika, jonka liha on erittäin maukasta.

8 Yhdistys järjesti extempore-matkan Helsinkiin la Kainuu Helsingissä 2014-teemavuoden tapahtumaan. Käytimme Lehdon Liikenteen erinomaista palvelua hyväksemme. Mukan oli 12 yhdistyksen jäsentä. Senaatintorilla oli mukava tunnelma, väkeä oli paljon ja ilmakin oli poutainen vaikka hieman viileä. Tarjolla oli paljon kainuulaisia tuotteita sekä infoa tulevan kesän tapahtumista Kainuussa. Ohjelmaamme kuului lisäksi Savoy- teatterissa esitetty erinomainen Villasukkaooppera. Siihen olisi toivonut paljon enemmän yleisöä, sillä se oli hauska ja mieliin painuva ainutlaatuinen esitys käsityön perinteestä ja villasukkien kutomisesta. Ohjelmaan kuului vielä Sotkamon kirkkokuorojen konsertti kauniissa Temppeliaukion kirkossa. Panleino-konsertti ja Sotkamo-kantaatti kokosivat lähes täyden kirkkosalin kuuntelijoita. Saunailta Rengon Kakarin metsästysmajalla 3.9. onnistui erinomaisesti, sillä ilmojen haltija oli puolellamme. Illan teemana oli Luontoilta. Saimme Hämeenlinnan kaupungilta juhlavuoden 375 v. erityisavustuksen illan järjestelyjä varten. Luontokohteemme oli Rengon keskustan tuntumassa sijaitseva Teräsvuori ja sen laelta aukeavan niityn kasvien ja eläinten tutkiminen. Heli Jutila oli oppaanamme. Hän on tutkinut tätä luontokohdetta ja kirjoittanut siitä oppaankin. Rengon pitopalavelu tuotti meille runsaan salattipöydän juustoleipäkahveineen. Eero Haverisen lämmittämästä saunanlämmöstä nautti lähes joukainen mukana ollut. Kirkasvetinen pieni järvi kutsui saunojat pulahtamaan veteen saunan jälkeen. Illan kohokohta oli Unto Heikuran koskettava esitelmä Sotkamon ja Kuhmon partisaaneista sodan aikna. Perinteiseen tapaan pidimme myös arpajaiset. Kainuuaiheisia kirjoja oli myytävänä, muutama niistä vaihtoikin omistajaa. Saunailtaan osallistui 22 henkilöä. Mukan oli kaksi aivan tuoretta uutta jäsentä, he saivat yhdistyksen 10- vuotishistoriikin tervetuliaislahjaksi.

9 Syyskokoukseen ja hättäesten pikkujouluun Ravintola Seiskassa osallistui runsaasti yhdistyksen jäseniä, yhteensä 34 henkilöä. Illan ohjelma olikin runsas, sillä normaalin kokouksen lisäksi nautimme maittavan illallisen, kuulimme Unto Heikuran luennon Talvisodasta Suomussalmella ja Kuhmossa, sitten vielä arpajaiset. Timo Roos ja Raimo Raussi olivat musisoimassa kuten aiempinakin vuosina. Nälkämaan laulu kajahti taas kerran komeasti ja loi upean tunnelman heti tilaisuuden alussa.

10 Unohtumaton työkokemus Nepalissa Olen Puolangan Joukokylässä syntynyt ja asunut Hämeenlinnassa kohta 35 vuotta. Hämeenlinnan Kainuulaisten yhdistyksen jäsen olen ollut melkein sen perustamisesta saakka. Syksyllä 2012 sain toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni olla vapaaehtoistyössä lasten parissa jossakin kehitysmaassa. Jäin eläkkeelle 2010 ja suunnitelmat asian toteuttamiseksi alkoivat. Vuoden 2012 alussa kirjastossa oli Voutilaisen pariskunnan ( Nepalissa työskennelleet lähetystyötekijät ) kokoama näyttely. Tapasin siellä henkilön, joka oli ollut kehitysaputyössä ja häneltä sain yhteystietoja lastenkodissa työskennelleeseen henkilöön. Monien yhteydenottojen jälkeen heinäkuussa selvisi, että voisin lokakuussa mennä Pokharan kaupunkiin Namaste Children`s Houseen. Saman organisaation alla on myös toinen koti Onni Children`s House, jossa olin melkein koko ajan. Matka Pokharaan kesti noin 1.5 vuorokautta. Lensin Delhiin, jossa oli 8 tunnin odotus. Kathmandussa oli lastenkodin toimesta pari miestä vastassa ja saatteli minut hotelliin, jossa yövyin. Automatka hotelliin oli kyllä melkoinen kokemus, pidin istuimen reunoista kiinni ja silti pää kolahti aina kattoon auton pomppiessa eteenpäin. Bussimatka kesti noin 8 tuntia vaikka kilometrejä Pokharaan oli parisataa. Siellä oli vastassa tumma nepalilainen mies ja nuori tanskalainen Anne Sofie joka työskenteli kanssani Onni kodissa. Hän suoritti opiskeluunsa liittyvää harjoittelua siellä. Oli ilo työskennellä hänen kanssaan. Asuntoni oli Guest Housessa pieni huone ja kylpyhuone. Aamiaisella kyllä usein oli kysymys, tuliko suihkusta vettä ja tuliko ihan lämmintä? Pääsääntöisesti lämmintä vettä sai vain illalla. Samassa talossa asui 7-10 vapaaehtoista eripuolelta maapalloa. Iältään he olivat 20-30v. Oli joskus puhetta, voisin olla melkein kaikille grandmother. Todella hienosti he ottivat minut joukkoonsa. Alkuun oli kolme päivää perehdytystä johon kuului tutustuminen molempiin lastenkoteihin, kerrottiin maan kulttuurista, tavoista ja jopa opeteltiin kieltä. Nepalin kielen opettamista lapset kyllä jatkoivat joka päivä. Eipä sitä kyllä paljoa oppinut. Onneksi englannilla pärjäsi. Työpäiväni jakautui kahteen osaan: aamupäivä klo ja iltapäivä klo Viikossa oli kaksi day off päivää (vapaata). Työmatkani oli noin 3km ja kävelin sen melkein joka päivä neljään kertaan, joten kilometrejä kertyi melko paljon kolmen kuukauden aikana. Aamulla lapset valmisteltiin kouluun, välillä oli melkoinen huiske kun 16 lasta oli lähdössä yhtä aikaa. Vaatteita oli hukassa ja kun oli kaikkea muuta tekemistä just sillä hetkellä. Koulu oli

11 noin 200 metrin päässä. Saattelimme Anne Sofien kanssa heidät sinne. Koulupäivä kesti klo Tehtäviimme kuului siivous. Se tarkoitti siellä sitä, että ensin lattia lakaistiin sellaisella paikallisella luudalla ja sitten viskeltiin kädellä pienestä kiposta vettä lattialle ja levitettiin mopilla. Pari viikkoa katselin sitä touhua ja sitten kävelin kauppaan, josta ostin kunnollisia siivousvälineitä. Kyllä hygienian taso oli tosi surkea. Ruoka-astiat pestiin samoissa astioissa, joissa pestiin pyykit. Pyykkipäivä oli kerran viikossa perjantaina (lauantai oli koulusta vapaa). Lapset olivat auttamassa pyykin pesussa, polkivat pyykkiä isoissa vadeissa. Jos lika oli tiukassa, niin harjattiin maata vasten. kun lapset tulivat koulusta, he söivät välipalaa ja sen jälkeen oli vapaata pelailla ja askarrella Vein tuliaisina lapsille muutamia pelejä sekä palapelejä. Klo 17 jälkeen alkoi koulutehtävien teko. Olimme mukana vahtimassa että tehtävät tulivat tehtyä. Käsityöt on minun harrastukseni ja olin varautunut siihen, että opettaisin lapsille ja mahdollisesti myös henkilökunnalle joitakin taitoja. Minulla oli mukana repullinen käsityötarvikkeita. Ostin sieltä vielä lisää lankoja, vaikka eivät ne oikein laadukkaita olleet. Lapset olivat todella innoissaan kaikesta tekemisestä. Meillä kului lauantaipäivät ja illat koulun jälkeen parvekkeella ommellen, neuloen, virkaten ja pelaillen. Sain henkilökunnastakin kolme henkilöä innostumaan niin, että he oppivat sukan, pipon ja patalapun tekemisen. Lastenkodissa oli vain muutama tuoli. Kaikki toiminnot tehtiin lattialla patjojen päällä istuen, ruokailut käytävällä olevilla patjoilla, lautaset lattialla. Ruokaa syötiin käsin. Vapaaehtoisille oli lusikka. Koulutehtäviä varten oli kuitenkin omat matalat pöydät. Päivävapaalla en aina viitsinyt kävellä Guest Houseen, vaan jäin lastenkotiin korjailemaan lasten vaatteita. Korjattavaa riitti. Lapset oppivatkin siihen, että kun vaatteesta ratkesi sauma tai tuli reikä, he toivat sen minulle korjattavaksi. Ensimmäisillä viikoilla tuntui, että aika meni todella hitaasti, mutta kun siihen elämän rytmiin pääsi sisään, niin oli kuin olisi ollut kotona. Päivät vain mennä hupsahtivat. Kun kuljin samaa reittiä joka päivä useita kertoja, niin paikalliset tervehtivä ja kyselivät kuulumisia. Nepalilaiset ovat todella ystävällisiä.

12 Olisinhan minä saanut sieltä lapsen mukaankin. Ihan viimeisellä viikolla eräs isä pyysi, että ottaisin hänen lapsensa eikä tarvitse edes maksaa. Kysyin miksi hän haluaa antaa lapsensa pois, hän vastasi että hänellä ei ole ruokaa lapselleen. Pari ystävääni täällä Hämeenlinnassa järjesti keräyksen ja sain mukavan summan rahaa, jolla ostimme talvivaatteita lapsille molempiin koteihin sekä Onnin lapsille uusia kouluvaatteita. Rahaa jäi vielä, niin ostin ruokaa kolmanteen lastenkotiin, jonka bongasin siinä työmatkan varrella. Noin 250 eurolla saimme lapsille parin kuukauden ruuat. Koska Himalajan juurella olin, niin kävinhän minä siellä vaeltamassakin. Nousimme Kaisan (toisen kodin opiskelija Turusta) kanssa Sarangotiin, joka on noin 1600 m merenpinnasta, yövyimme siellä. Oli upeat maisemat alas kaupunkiin. Kaisan kanssa kävimme myös Chitawanassa, noin 100 km Pokharasta, olimme siellä pari yötä. Siellä on valtavat luonnonsuojelualueet. Teimme kävely- ja veneretkiä. Työni loppuivat Lensin Kathmanduun ja olin siellä kolme päivää tutustuen kaupunkiin. Likaista ja roskaista, mutta myös kaunista. Ja se katulapsien määrä. Teki todella pahaa katsella niitä lapsia. Lastenkoteja tarvittaisiin todella paljon, jotta saataisiin kaikki lapset pois kadulta. Mitä matkasta jäi mieleen? Ei ihmisen onni ole todellakaan rahasta ja tavarasta kiinni. Siellä näki iloisia ja onnellisia ihmisiä joka päivä, paljon enemmän kuin Hämeenlinnan katukuvassa. Omassa elämässä olen päättänyt vähentää kulutusta ja olen ottanut yhden kummilapsen Thaimaasta sekä autan Kirkon ulkomaan avun kautta Nepalin vammaisia lapsia. Haaveenani on, että jos vielä joskus toistekin pääsisin auttamaan lapsia. Salme Torvinen

13 Manamansalon ihmeitä Kainuun ensimmäinen kirkko oli Manamansalossa Harva kaenuulaenenkaan tietää, että maakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Manamansalossa, keskellä Oulujärveä. Manamansalon saari on Kainuun meren keskus. Saaren molemmin puolin aukeavat koko valtakunnan suurimmat järvenselät, siitä syntyy nimitys Kainuun meri. Tunnetuin saarelainen on varmasti Kalervo Kassu Halonen, Kainuun Sibelius. Kassu on jo ehtinyt jättää lähtemättömän jäljen suomalaiseen musiikkihistoriaan. Hänen Jari Sillanpäälle säveltämä cd-kokonaisuus on Suomen musiikkihistorian myydyin levy. Yhteensä Haloselle on myönnetty yli 70 kultalevyä. Musiikillisen lahjakkuutensa Kassu osoitti jo alle kouluikäisenä. Se ei kuitenkaan estänyt poikamaisilta vinkeiltä, joissa sain olla mukana tai vierestä katsomassa niin kansakoulussa kuin myöhemmin Vaalan keskustassa sijainneessa oppilasasuntolassa. Manamansalo oli vielä 1970-luvulle saakka niin hankalien tieyhteyksien takana, että kansalais- ja keskikoululaiset majoitettiin kouluviikoiksi oppilasasuntolaan. Nyt saarelle pääsee joko pohjoispuolen siltayhteyden kautta tai eteläisen puolen lossin avulla. Kansakoulun kylä sai jo 1916, lakkautus osui luvulle. Parhaimmillaan kylässä oli kolme kauppaa, nyt yksi sinnittelee vuoroin kaatuen, vuoroin uudelleen syntyen. Kainuun merellä Itäpuolinen Ärjänselkä on niin aava, ettei silmä tavoita kaikista kohdin vastarantaa. Saaren länsipuolinen Niskanselkä, Oulujoen niskaan päättyvä ulappa on pienempi, mutta silti Suomen toiseksi suurin järvenselkä. Saaren pituus on noin 16 km ja suurin leveys noin 14 km. Manamansalo on Suomen viidenneksi suurin sisävesisaari. Saaren nimi tulee tarinan mukaan 1500-luvulta ja viittaa manaamiseen ja tarkoittanee paikkaa, johon on ollut helppo haudata vainajat. Silloin aluetta asuttivat porolappalaiset. Manamansalossa on nykyisin myös virallinen hautausmaa. Se perustettiin viime sotien aikana vuonna 1941, kun vainajien kuljettaminen Säräisniemen hautausmaalle kävi ajoittain mahdottomaksi. Hautausmaalla on myös sodissa kaatuneitten saarelaisten omat sankarihaudat. Tarinoiden mukaan Saaren synnystä on monia tarinoita. Eräässä tarinassa Ukko Ylinen ja Sarvipääherra luomistöissään kuljettivat jättimäisellä veneellään Kivesjärvestä koukkaamaansa maatupasta, kun vene töksähti niemen nokkaan. Mahtimiehet soutivat ja huopasivat, riitelivät ja lopulta raskas lasti jäi keskelle Oulujärveä. Toisen tarinan mukaan suuttunut jättiläinen tempaisi nykyisen Kivesjärven kohdalta, ja paiskasi suutuspäissään keskelle Oulujärveä Kivesjärvessä on paljon saaria ja Mananmansalossa paljon suppalampia. Maakunnan ensimmäinen kirkko.manamansalo on historiallisesti hyvin merkittävä osa Kainuuta. Vuonna 1559 Manamansaloon rakennettiin Kainuun ensimmäinen kirkko, mutta levottomien rappasotien aikaan vuonna 1581 vainolainen poltti sen. Rapparit veivät myös kirkon kellon mukanaan. Vanhoissa kertomuksissa kerrottiin, että kello olisi pudonnut Vienan miehiltä Kaivannon salmen tienoilla, josta se myrskyöinä yltyi kumajamaan. Kelloa yritettiin 1900-luvun alussa etsiä monenlaisin tavoin. Myöhemmin selvisi, että kirkon kello onkin Solovetskin luostarissa Neuvosto-Karjalassa. Siellä se on edelleen turistien ihailtavissa.

14 Kirkkorantaan, vanhan kirkon paikalle, rakennettiin arkkitehti Tuomas Väyrysen suunnittelema muistomerkki, jonka kuparinen torni kohoaa 30 metrin korkeuteen. Paikalla järjestetään muutaman kerran vuodessa jumalanpalveluksia. Kirkon sijaintipaikkaan vaikutti 1500-luvulla ratkaisevasti vesistö, siihen aikaan kuljettiin pelkästään vesireittejä. Kauimmaiset kirkkovieraat tulivat Pohjanlahden rannikolta lännestä, idästä tultiin kaukaa nykyisen itärajan takaa. Muistomerkkikirkon lähellä on myös vanha hautausmaa. Paikalla on muistokivi, jossa teksti: Tällä paikalla on sijainnut Kainuun ensimmäinen kristillinen hautausmaa. Terva ja tervansoutu olivat osa Manamansalon elämää luvulla Suomen viimeisimmät makean veden merirosvot melskasivat Ärjänselällä. Tarinoita on viljalti.kalastus, tietysti, on olennainen osa saarelaisten historiaa, mutta se on myös tätä päivää. Rannoilta löytyy edelleen ammattikalastajia. Kesäturistien paratiisi Manamansalon luonto on vaihtelevaa. Kesäaikana saarella käy kymmeniä tuhansia matkailijoita. Kaksi leirintäaluetta kalastusmahdollisuuksineen ja Kassu Halosen taidetalo houkuttelevat kävijöitä koko valtakunnasta. Useiden satojen kesämökkien vaikutus on myös erittäin näkyvää. Rantaviivasta liki 30 kilometriä on puhdasta hiekkarantaa, joissa paikoin hiekka on niin hienojakoista, että sitä on käytetty muinoin matolääkkeenä. Saaressa on laajoja jäkäläkankaita, joista luvuilla nostettiin paljon jäkälää, joka vietiin Keski-Eurooppaan asti. Itse nostin jäkälää ja olin veljeni yrityksen renkinä aina 1970-luvulle saakka. Manamansalossa on poikkeuksellisen kirkasvetisiä lampia, joissa vesi on juomakelpoista. Lampia lasketaan olevan 33 35, mutta vanhojen tarujen mukaan niitä oli aikoinaan Suurimpia lampia on Heikanlampi, jossa harrastajasukeltajat kesäisin sukeltelevat. Samaisen lammen rannalla seisoo kotitaloni. Rantaan on syntymäkotini pirtinnurkalta reilut kymmenen metriä. Teeriniemessä on Villin Pohjolan korkeatasoinen viiden tähden leirintäalue. Rytölahdessa sijaitsee toinen, Kassu Halosen omistama Kultahiekat. Kassun ideoima on myös perinteisten Saaripäivien konserttikokonaisuus. Valtakunnan huippuartistien esiintymisiä seuraa aina heinäkuisena lauantaina usean tuhannen ihmisen yleisömassa. Manamansalo kuuluu Vaalan kuntaan, joka on perustettu vasta vuonna 1954, jolloin silloiseen Säräisniemen pitäjään liitettiin Niskan kylä Utajärven kunnasta. Tällä tavoin saatiin maayhteys aikaisemmin Oulujärven jakaman kunnan pohjois- ja eteläosien välille. Kunnan keskustaajama siirtyi Säräisniemen kylältä Oulujoen niskalle Vaalaan. Säräisniemen kunta on perustettu 1865 ja seurakunta vuonna Aikaisemmin alueella on ollut Oulujärven pitäjä. Kari Karppinen

15 Tämä on Kainuun vaakuna mustavalkoisena. Ilmoitamme yhdistyksen tapahtumista Kaupunkiuutisissa. Ilmoituksissa käytämme tätä vaakunaa. Kotisivut Jäsenmaksu on 15. Voit maksaa sen suoraan pankkiin, nettipankkiin tai Irma Kainulaiselle. Tilinumero on FI Maksaessasi käytä tilinsiirtolomakkeessa olevaa viitenumeroa. Jäsenmaksu pyydetään suorittamaan mennessä. Puhelinnumerot, posti- ja sähköpostiosoitteet Jos puhelinnumerosi tai osoitteesi muuttuu, ole ystävällinen ja ilmoita siitä sihteeri Maire Lepistölle tai maire01.lepisto (at) gmail.com. Mikäli haluat, voit ilmoittaa myös s- postiosoitteesi sihteerille. Voimme tiedottaa silloin myös muista kiinnostavista tapahtumista. Yhteydet muihin yhdistyksiin Yhdistyksemme jäsenet voivat osallistua myös Hämeen Heimoliiton Hämeenlinna-Seuran ja Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys järjestämille matkoille. Hämeen Heimoliitto Yhdistys kuuluu jäsenenä Hämeen Heimoliittoon, toimiston osoite on Linnankatu 1, Hämeenlinna vastapäätä Kastellia. Toimistossa on myytävänä kirjoja, julkaisuja, kortteja ym. Kannattaa käydä katsomassa. Hämeen Heimoliiton toiminnanjohtaja Sinikka Keino hoitaa yhdistyksemme kirjanpidon. Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat järjestää MATKAN ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLILLE katsomaan ELÄMÄLLE-oopperaa. Lähtö Hämeenlinnasta klo Perillä klo 13.Ooppera alkaa klo 14. Paluu esityksen jälkeen. Matkan hinta Hämeenlinnasta 162 sisältäen kuljetuksen, lounaan, oopperalipun ja väliaikakahvit sekä matkanjohtajan palvelut. Ota yhteyttätuulikki Lehtimäkeen puh tai tuulikki.lehtimaki(at)vihdinliikenne.fi

16 Ämmäkosken voimalaitos. Kuva Kalle Pöllänen Tervan tie muinaisesta moderniin "Mahti ei joua maan rakohon, vaikka mahtajat menevät" - Väinämöinen, Kalevala: 17: Väinämöisen viisaita sanoja mukaillen Tervan tie kuljettaa vanhojen mestareiden jäljissä Oulusta Manamansalon kautta Kajaaniin ja edelleen Sotkamon kautta KuhmoonOulujoen vesistöalue on osa ikivanhaa kulkureittiä Pohjanlahdelta Laatokalle. Reittiä on käytetty eräretkillä ja sota- ja kauppareittinä. Lisäksi se tunnetaan historiasta Oulun ja Kajaanin linnojen välisenä liikennereittinä sekä uitto- ja tervankuljetusreittinä. Kajaanista Ouluun kulkeva reitti oli myös osa Suomen ensimmäistä matkailureittiä Oulujoen vesistöalue tuli kansainvälisten matkailijapiirien tietoisuuteen 1800-luvun lopulla. Kajaaninjoen kosket jalokaloineen sekä Oulujärvi avarine selkineen sopivat matkailuun. Hailuodon saari on ollut kasvi- ja eläintieteilijöiden suosima käyntikohde 1800-luvulta asti. Nykyään Rokua, Vuokatti ja Manamansalo vetävät puoleensa luonnosta nauttivaa matkailijaa. Teksti: Tiedotteen toimitus: Maire Lepistö Lähettäjä: Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset c/o Hämeen Heimoliitto Linnankatu Hämeenlinna