Kiinteistö VIESTI JARKKO OLLIKAINEN. Puiden ja pensaiden seasta Hyvää Kevättä asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistö VIESTI JARKKO OLLIKAINEN. Puiden ja pensaiden seasta Hyvää Kevättä asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme!"

Transkriptio

1 Kiinteistö Huhtikuu VIESTI 1/2015 ORAS TYNKKYNEN Maailmalla on menossa energiamurros sivu 7 JARKKO OLLIKAINEN Älä säilytä rappukäytävässä mitään helposti syttyvää sivu 8 ViiHtyisää ja turvallista asumista PÄIVYSTYS 24 h Hämeenlinnalainen jo vuodesta 1976 Huoltosopimus räätälöidään aina taloyhtiön tarpeita vastaavaksi ja paikallisena toimijana pystymme reagoimaan nopeasti. Ke klo Uhrilähteenkatu 4, Forssa Tiedustelut ja tarjouspyynnöt Kai Tervapuro Hattelmalantie 9 KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA Hämeen Ilmastointipuhdistus IlmaNVaIHDON puhdistus ja säätö koneellisella poistolla varustettuihin omakotitaloihin Työ sisältää: ilmastointikanavien puhdistuksen, säädön ja mittauspöytäkirjan. Hinta 200 sis. alv. Puh Raikkaan huoneilman lisäksi saat myös kotitalousvähennyksen työstä. Meiltä myös uudet, tehokkaat ilmavesi- ja ilmalämpöpumput asenenttuna. Pyydä tarjous! - Puiden ja pensaiden seasta Hyvää Kevättä asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme! Myös suuriin kiinteistöihin! ja pp.inet.fi

2 2 KiinteistöVIESTI Päätoimittajalta HuHtikuu 1/2015 Avaruustähtitieteilijä Esko Valtaoja piti tapansa mukaan loistavan esitelmän Taloyhtiö 2015-tapahtumassa. Hänen sanomansa voi tiivistää: katse pitäisi ottaa pois tossunkärjistä ja suunnata vähän pitemmälle. Tätä pitää vaatia päättäjiltä kaikilla tasoilla, niin poliittisilta päättäjiltä kuin taloyhtiöiden johdolta. Elinkaariajattelun lisäksi kauaskantoisia päätöksiä ovat energiakysymykset, meneehän energiaan suurin osa taloyhtiön menoista. Energiainvestoinneissa tulee painottaa takaisinmaksuajan lisäksi ympäristökysymyksiä. Lämpöpumpuilla tuotetaan Suomessa uusiutuvaa, puhdasta energiaa enemmän kuin yhdellä ydinvoimalla. Kaikki tämä toteutetaan yksityisellä rahalla. Mikä sen arvo on yhteiskunnalle? Päättäjienkin pitää katsoa asiaa Ison Kuvan kautta. Kun energiainvestoinneille myönnettiin edellisen kerran valtion tukea 30 miljoonaa euroa, kohdistui siitä lämpöpumpuille 20 miljoonaa. Se kannusti yhteensä yli 100 miljoonan yksityisiin investointeihin. Pelkät arvonlisäverotuotot niistä ylittivät tukieurot. Valtio sai siis enemmän kuin antoi. Kaikilla tasoilla pitäisi ymmärtää mitä eroa on kustannuksella ja investoinnilla. Miksi näitä usein taloudellisesti ja ekologisesti erittäin kannattavia investointeja ei tehdä enempää? Ne lisääntyvät toki koko ajan, mutta silti ei olla lähelläkään Ruotsin lukuja. Pohdimme tätä asiaa laajasti asiantuntijoiden kanssa. Uusi hallituksemme jäsen Ilpo Keto toivoo kolmea asiaa. Nuoret pitäisi saada mukaan taloyhtiöiden hallitustyöhön, taloyhtiöiden tulisi tehdä paljon enemmän yhteistyötä ja yhdistyksemme pitäisi terävöittää jäsenkunnan etujen ajamista. Nämä kaikki ovat toiminnassamme hyvin keskeisiä tavoitteita. Ne ovat haasteellisia ja niihin on vaikea löytää viisasten kiveä. Mikäli lukijoillamme on näihin asioihin hyviä ehdotuksia, otamme niitä vastaan hyvin miellämme. Taloyhtiöiden strategiatyöhön liittyvissä asukaskyselyissä turvallisuusasioissa nykytila on usein huomattavasti heikompi kuin tavoitetila. Mistä se johtuu? Eräs ratkaisu on ajanmukainen pelastussuunnitelma. Siitä lisää lehdessämme. Nimimerkkiasiantuntijamme pohtii Kauppakeskus Goodmanin vaikutusta Hämeenlinnan keskustalle. Samalla hän vähän suomii poliittisia päättäjiä ja ihan aiheestakin. Huolehtikaamme kaikki siitä, että oma katseemme on vähän tossunkärkiä pidemmällä. Hyvää kevättä! Pienen taloyhtiön tuska Kuva: PeKKa Rousi Isännöitsijä Niina Vainio REIM Hämeenlinna Oy:stä kuvaa kokemukseen perustuvaa mutta kuvitteellista tilannetta. Meillä on 15 huoneiston kerrostalo, joka on rakennettu 1960-luvulla. Linjasaneeraus tehtiin 5-6 vuotta sitten. Remontin hinta oli ja se rahoitettiin pankkilainalla. Yhtiön hoitovastike on 5 /m 2 ja pääomavastike 4,5 /m 2 eli maksettavaa on jo riittävästi. Nyt on edessä lämmitysjärjestelmän saneeraus. Kustannusarvio hankkeelle on Sitä ei pystytä rahoittamaan ylimääräisillä vastikkeilla, vaan isännöitsijä tekee tarjouskilpailun pankeille. Kaikilla pankeilla ei kuitenkaan tunnu olevan sopivia taloyhtiötuotteita. Kaikkia kiinnostavat miljoonalainat mutta pienemmille summille ei löydy rahoitushalukkuutta. Pahin kokemukseni oli se, että alkuperäinen pankki ilmoitti, että se ei rahoita alle luottoja. Oli siis käännyttävä toisen pankin puoleen. Uusi pankki vaatii nyt vanhojen lainojen ja kaiken maksuliikenteen siirtämistä. Vanha pankki vaatii lainan irtisanomisesta korvauksena prosentin lainapääomasta ja mahdolliset sopimuksen mukaiset korkotappiot. Näin lämmitysjärjestelmän remontille tuli useiden tuhansien ylimääräiset kustannukset. Lisäksi isännöitsijällä on aika moinen työ kilpailuttaa lainoja, toteaa Vainio. OP Etelä-Hämeen asiakkuusjohtaja Tom Lindberg ei ihan tunnista tilannetta. Meillä ei ole lainoissa mitään euromääräisiä alarajoja. Ihan pienet remontit, jotka maksavat yhtiölle kahden-kolmen kuukauden vastikekertymän verran, saattavat olla poikkeus. Pankki arvottaa kiinteistön ja taloyhtiölle voi syntyä vakuusongelma, kun parhaat kiinnitykset on kohdistettu isompiin lainoihin ja pienelle lainalle ei riitä hyviä vakuuksia. Pankin kannalta ei tietenkään ole kovin hyvä tilanne, että maksuliikenne hoidetaan toisen pankin kautta ja sitten myönnetään taloyhtiölle pieni laina, toteaa Lindberg. Esimerkin mukainen tilanne voi syntyä, mikäli alkuperäinen laina on otettu kiinteäkorkoisena. Muuten en ole tuollaiseen tilanteeseen törmännyt. Taloyhtiöiden rahoittaminen on pankin kannalta mielekästä toimintaa. Riski on hajautetun omistajuuden kautta pieni ja volyymit usein isoja. Yritysluottokysyntä on tällä hetkellä pientä mutta taloyhtiöt pitävät kysyntää yllä, joten rahoitushalukkuutta pitäisi olla, uskoo Lindberg. Niina Vainio. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tiedotuslehti Päätoimittaja Toimitustyö Mikko Rousi Kuvat Pekka Rousi Ulkoasu ja taitto Arja Pekola / Julkaisupalvelut Ilmoitusmarkkinointi, sivunvalmistus ja paino Hämeen Sanomat Oy puh Kiinteistöliitto Kanta-Häme Sibeliuksenkatu 9 A 12, HÄMEENLINNA puh Reetta-Maria Tolonen-Salo (pj) Toimitusjohtaja, Majaniemen Kiinteistöt Oy As Oy Hämeenlinnan Eureninkatu 3, hpj KOy Hämeentori, hpj KOy Kauppakartanossa hallituksen jäsen Talokeskus Yhtiöt hallituksen jäsen Matti Riekkola (varapj) Toimitusjohtaja, Hämeenlinnan Asunnot Oy Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallituksen jäsen Kiinteistöliitto auttaa säilyttämään kiinteistön kunnon ja arvon koko sen elinkaaren ajan kustannuksia sekä ympäristöä säästäen. Kanta-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry:n tehtävänä on edistää toimialueellaan näitä tekijöitä tar - joamalla asiantuntemusta, kokemus-, tutkimus- ja tilastotietoa sekä kustannustehokkuutta jäsenistönsä ja tärkeiden sidosryhmien hyödyksi. Ilpo Keto Toimitusjohtaja, Lammin Matto ja Väri Oy As Oy Häränselkä, hpj Rami Laaksonen IT-pääsuunnittelija, Vakuutusyhtiö Pohjantähti As Oy Ranta, hpj Sampo Liusjärvi Oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Asianajotoimisto Arguendo Oy As Oy Antreantien Rivitalot, hpj As Oy Hämeenlinnan Kirkkorinne 4, hpj As Oy Viipurinpuisto, hpj As Oy Rusinpelto Hämeenlinna, hallituksen jäsen Antti Rantanen As Oy Cajanderinkulma, hpj As Oy Hämeenlinnan Kantatorppa, hpj As Oy Hämeenlinnan Hallituskatu 22, hpj As Oy Iittalan Laidunkuja, hpj Suomen Kiinteistöliiton As Oy toimikunnan jäsen Rami Tervomaa Isännöitsijä, Forssan Isännöinti- ja Kiinteistövälitys Oy Mika Tupala ICT-asiantuntija/yrittäjä, As Oy Hämeenlinnan Linnanpuisto, hpj Kari Salminen Toimitusjohtaja, Patria-Rakennus Oy As Oy Torikatu 12, hpj Talonrakennusteollisuus ry Sisä-Suomen piiri, hallituksen jäsen Annu (Anna-Liisa) Sokanmaa Isännöitsijä Isännöinti- ja Tilipalvelu A. Sokanmaa.

3 KiinteistöVIESTI 3 Puheenjohtajan teesit Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksen puheenjohtaja Reetta-Maria Tolonen-Salo. Hyvä maine on yhdistyksen keskeinen menestystekijä ja sen vaaliminen on erittäin tärkeää Useimmille yrityksille laaditaan strategia toiminnan tavoitteelliseksi linjaamiseksi. Yhdistyksillä se ei ole kovin tavallista. Vuonna 2014 hyväksyttiin Suomen Kiinteistöliiton Palveleva vaikuttaja -strategia. Suomen Kiinteistöliiton strategian ja meidän strategiamme tulee olla luonnollisesti linjassa. Yhdistyksessämme olemme olleet edelläkävijöitä strategiatyön suhteen. Edellinen strategiakautemme päättyy tänä vuonna. On aika käsitellä strategiamme vuosille Strategiatyömme tavoitteena oli tehdä siitä käytännönläheinen ja käytettävä. Strategian pitää olla asiakirja, jota hallitus käyttää vuosittaisen suunnittelunsa pohjana tavoitteiden toteutumiseksi. Toisaalta strategiaan kirjatut asiat määrittelevät linjan, sääntöjen lisäksi, päätöstemme tueksi päivittäisessä yhdistystyössä. Strategiatyön pohjaksi tehtiin jäsenkysely viime syksynä. Työvaliokuntamme on osaltaan valmistellut ja selvittänyt strategiaan liittyviä asioita. Yhdistyksen hallitus on paneutunut asiaan keväällä 2014 ja viimeksi Rovaniemen liittokokouksen yhteydessä parin päivän mittaisessa kokouksessaan. Nyt strategiaesitys on valmiina yhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi. Kiitos jäsenille, jotka vastasivat kyselyyn! Kiitos hallituksen jäsenille, jotka ovat sitoutuneet työhön! Kiitos kunniapuheenjohtaja Jarmo Eskeliselle, analyyttisestä ja hyvin taustoja avaavasta osallistumisesta työhön! Strategiaesitykseen voi tutustua Kiinteistöliitto Kanta-Häme noudattaa toiminnassaan hyvää hallintotapaa. Se perustuu Yhdistyksen hyvä hallinto ohjeeseen, jonka tavoitteena on herättää keskustelua ja auttaa hallituksia omien toimintaohjeidensa laatimisessa ja ylläpitämisessä, hyvien käytäntöjen mukaisesti. Hyvä hallintotapa perustuu aina yhdistyksen sääntöihin. Yhdistyksen hyvä hallinto -ohjeessa on huomioitu yhdistystä pakottava lainsäädäntö ja hyvät käytännöt. Ohje on hallituksen ja toiminnanjohtajan arvokas työkalu. Hyvä maine on yhdistyksen keskeinen menestystekijä ja sen vaaliminen on erittäin tärkeää. Toiminnassamme huomioimme säännöt, hyvän hallintotavan, strategian ja vuositason suunnitelmat. Toimintamme on laadukasta ja avointa. Koska asunto-osakkeet ovat usein meidän suurin omaisuutemme, on tärkeää että taloyhtiö, jossa asut tai muuten toimit, pysyy kunnossa. Taloyhtiöiden taloutta rasittavat kiinteistöveron sekä lämmitys- ja sähkökuluihin sisältyvien haittaverojen ja hoitokulujen lisäksi paineet suuriinkin korjauksiin, nk. korjausvelka. Jotta osakkeiden arvo säilyy, on taloyhtiön tilaa kaiken aikaa seurattava ja rohkeasti tartuttavat tarvittaviin korjauksiin. Taloyhtiönkin olisi syytä laatia korjaus- ja muihin selvityksiin perustuva strategia. Taloyhtiö liittyy sijainniltaan kiinteäsi ympäristöönsä; kortteliin, kylään ja kaupunkiin. Ympäristö antaa lisäarvoa yhtiölle ja asumiselle ja on merkittävä osa asumista ja muuta taloyhtiön toimintaa. On tärkeää, että yhtiönä olemme kiinnostuneita siitä, mitä naapurustossa ja ympäristössä tapahtuu. Ympäröivällä kehityksellä on melkoinen vaikutus omaan taloon ja sitä kautta asuntoon ja asukkaisiin. Jokainen meistä haluaa asua mahdollisimman hyvin ja säilyttää asuntonsa arvon. Yhdistyksemme neuvoo, kouluttaa ja ajaa etuja jäsenistönsä parhaaksi Kanta- Hämeen alueella. Suomen Kiinteistöliitto tukee meitä toimissamme ja ajaa valtakunnan tasolla taloyhtiöiden, jäsentemme, etua. Nyt eduskuntavaalien jälkeen on taas uusi mahdollisuus. Uusille kansanedustajille jaetaan tietoa, vaikutetaan lainsäädäntöön liittyvissä työryhmissä ja tuleva hallitus varmasti kuulee jäsentemme asioista. Ellei taloyhtiösi vielä ole jäsenemme, liity nyt. Pääsette nauttimaan laadukkaasta ja osaavasta neuvonnasta, saatte uutta tietoa koulutusten kautta ja olette osa kasvavaa ja vaikutusvaltaisempaa jäsenjoukkoa. Toivotan hyvää kesänodotusta ja hyviä päätöksiä yhtiökokouksissa! Ilpo Keto hallituksen uusi jäsen Taloyhtiöihin tarvitaan hallitusten nuorennusleikkaus. Osakkaat ja omistajat pitää saada kiinnostumaan hallitustyöstä, sanoo Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen tuore hallituksen jäsen Ilpo Keto. Tähän tarvitaan markkinointia. Nuorten pitää olla hajulla, mitä tapahtuu ja ymmärtää, että osallistumalla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen, jatkaa Keto. Ilpo Keto toimii vuonna 1968 valmistuneessa As Oy Häränselässä hallituksen puheenjohtajana. -Hallituksessamme on ollut mukana koko ajan myös nuoria osakkaita. Suurin osa hallituksen jäsenistä on työssäkäyviä ja kokoukset pidetään näin illalla mutta se sopii hyvin kaikille, toteaa Keto. Ilpo Keto sanoo pitävänsä tärkeänä sitä, että taloyhtiöt kuuluvat Kiinteistöliittoon. Hallituksen jäsenet saavat mm. maksutonta neuvontaa erilaisissa asioissa. Lisäksi heillä on mahdollisuus osallistua hyviin ja tarpeellisiin koulutustilaisuuksiin. Näin varmistetaan, että päätökset ovat oikeita. -Isännöitsijöiden tulisi ohjata taloyhtiöitään liittymään Kiinteistöliittoon. Ehkä jotkut isännöitsijät jopa pelkäävät sitä, että hallitukset osaavat asioita ja tietävät liikaa. Näin vaatimustaso nousee. Keto on tyytyväinen taloyhtiönsä isännöitsijään. Yhteistyö REIM Hämeenlinna Oy:n Markku Kokkosen ja teknisen isännöitsijä Sari Lapikiston kanssa sujuu hyvin. -Taloyhtiön asiat ovat hoituneet hyvin. Kaikki isot remontit on tehty ja nyt hoidetaan lähinnä pieniä viilauksia. Isot remontit kannattaa tehdä vähän aikaisemmin, kun on viimeinen hätä. Näin voidaan välttyä esimerkiksi suurelta osin vesivahingoista. Kun remonttiasiat on jumpattu Isännöitsijän kanssa etukäteen hyvin, menee ne helposti läpi yhtiökokouksessa, neuvoo Keto. Taloyhtiö järjestää joka vuosi joululounaan, johon osallistuu isännöitsijä, kiinteistöhuolto ja hallitus. Palautepalaveri pidetään vapaamuotoisena keskusteluna ruuan yhteydessä. -Lounaalla sovitaan yhteistä tavoitteista. Samalla syntyy eri toimijoiden välille tietty läheisyys. Sitten on helppo soitella, myhäilee Keto. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeelle Keto esittää toiveen, jonka mukaan yhdistys voisi terävöittää etujen ajamista entisestään. Hyvänä esimerkkinä oli jätteenkuljetuksen kilpailutus. Siinä saattaa käydä kuitenkin niin, että taloyhtiöiden toive ei toteudu. -Päätöksentekoon vaikuttaminen on toki kova haaste, kun niitä tehdään niin monella tasolla, sanoo Keto. Keto patistaa taloyhtiöitä yhteistyöhön muiden alueen kiinteistöjen kanssa esim. energiakysymyksissä. Se ei ole kovin vaikeaa, kunhan yhtiöiden aktiiviset hallitusten jäsenet ensin aloittavat keskustelun muiden kanssa. Sitten voidaan käynnistää vaikka ryhmäkorjaaminen. Kiinteistöhuolto on myös hyvä esimerkki yhteistyömahdollisuuksista. Onko järkeä, että toiselta puolelta kaupunkia tulevat eriväriset traktorit puskevat samalla kadulla vuorottain lunta, kysyy Keto. Kuva: PeKKa Rousi Kiinteistöliiton sähköinen lakikysymyspalvelu Puhelinneuvonnan lisäksi jäsentemme käytössä on sähköinen kysymystyökalu. Sen avulla voit esittää kiinteistöjuridisen kysymykseksi kirjallisesti. Käyttämällä sähköistä kysymystyökalua voit toimittaa kysymyksesi Kiinteistöliiton juristeille mihin vuorokauden aikaan tahansa. Huomioithan, että uusi palvelu ei koske muuta neuvontaa kuin kiinteistöjuridista neu- Vuoden taloyhtiöteko Kanta-Hämeessä Kanta-Häme järjestää taloyhtiöille kilpailun siitä, kuka on tehnyt merkittävimmän taloyhtiöteon vuosien aikana. Se voi olla hyvin toteutettu korjaushanke, energiansäästöön liittyvä hanke, taloyhtiön stra- vontaa. Sähköinen kysymyspalvelu on tarkoitettu ei-kiireisten asioiden hoitamiseen. Lakineuvontamme vastaa sähköisesti jätettyihin kysymyksiin puhelimitse viiden arkipäivän kuluessa kysymyksen jättämisestä. Sähköisen kysymyspalvelun löydätte osoitteesta: tegian laadinta tai muu vastaava merkittävä teko. Perustellut ehdotukset tulee toimittaa toimistolle 6.5. mennessä. Palkinto luovutetaan puheenjohtajaillassa Vihervuosi 2016 päätapahtuma Hämeenlinnassa Ensi vuonna vietetään ympäristöministeriön nimeämää Vihervuosi Gröna Året 2016 teemavuotta. Teemavuoden tavoitteena on herättää yksityiset ihmiset, yritykset, kunnat ja kaupungit sekä muut toimijat parantamaan omaa lähiympäristöään. Vihervuosi-tapahtuman valtakunnalliseen johtoryhmään on kutsuttu Kiinteistöliitto Kanta- Hämeen toiminnanjohtaja Mikko Rousi. Tapahtuma järjestetään nyt viidettä kertaa. Edellisen kerran se pidettiin vuonna Vihervuoden moni-ilmeinen päätapahtuma pidetään Hämeenlinnan kaupungin isännöimänä kesällä Se on osa Luonto ja vesi teemavuotta. Se koskee sekä rakennettua ympäristöä että maalaismaisemaa.

4 4 KiinteistöVIESTI HuHtikuu 1/2015 Elääkö Hämeenlinna Sibeliuksen synttäreillä? Lopulta se kauan odotettu Kaup- kussa. 15 suurimmasta kauppa- mihin eurot kantaa. ottaisi homman haltuun? Mutta Miten olisi, jos näin vaali- pakeskus Goodman aukesi ja nyt keskuksista missään ei myynti per Valitettavasti paluu keskustan kun Hämeenlinnassa ei ole pai- en jälkeen kunnallispolitiikassa meillä on jo joiltakin kuukausil- kauppakeskuskävijä ole kasvanut. vuokratiloihin ei ole niin helppoa, kallista liiketiloihin erikoistunutta unohdettaisiin se ainainen riite- ta kokemusta sekä pelätystä että Tosin Goodman ei mahdu edes sillä hyvään aikaan uskottaessa välittäjää, joka tietäisi sekä vapaat ly, joka vaikutti tarpeettomasti odotetusta Hämeenlinnan kes- suurimpien kauppakeskusten allekirjoitetut sopimukset sitovat tilat, että tuntisi niiden tarvitsijat. jopa eduskuntavaalien tuloksiin kustan siirtymisestä moottoritien listalle. Se on liikepinta-alaltaan vuokralaista niin pitkälle, että yri- Kauppakeskus Linnan tiloista ja yhteistuumin avattaisiin silmät päälle. Goodmanilla on ollut hie- alle kolmannes Lempäälän Idea- tyksen on vain pakko pärjätä tai lähteneiden vuokralaisten jät- paikallisen liiketoiminnan toimin- no alku, joskin oikein ajoitettujen parkista ja alle puolet Hyvinkään kuolo korjaa. Goodmanin hyvää tämät jäljet näkyvät vielä puoli taedellytyksien säilyttämiseen. avajaisten johdosta ensimmäiset Willasta. Itseasiassa Goodman on starttia helpottaa myös keskustan vuotta myöhemminkin. On kä- Kunnallisvaaleihin on vielä aikaa kuukaudet olivat toki kaupan kan- kooltaan paljon lähempänä Tuu- murros, jossa osa toimitiloista sittämätöntä, että paikkoja ei ole ja kiukuttelun sijaan olisi mah- nalta varmoja kuukausia. Melko losta kuin Willaa. Willan luvut tyhjeni, joko Goodmanin tai ta- siistitty, vaan kauppakeskus on dollisuus osoittaa kykyä pelastaa hyvästä vuokrausasteesta huoli- kuvastavat aikaa; kävijämäärät loustilanteen vuoksi ja näitä tiloja ikään kuin luovuttanut. Kiireen Hämeenlinna. Lisäksi tarvitsem- matta Goodman ei saanut kaik- ovat kasvaneet 1,5 % ja myyn- ei ole osattu tai haluttu vuokrata. vilkkaan siivous- ja fiksauspartio me lopultakin selkeät päätökset kia tiloja vuokrattua ja ruusuisen nit euroa/neliö ovat tippunut 8,4 Samalla kun Goodmanin hir- paikalle, vanhojen poismuutta- keskustan pysäköintiratkaisuis- pinnan alta tihkuneiden tietojen %. Kunpa Goodman kuitenkin muinen vuokrataso valitettavasti neiden mainokset pois ja tilat ta. Odottaminen ei paranna ke- mukaan tyhjiä tiloja on jatkossa menestyisi. Tai hetkinen. Mistäs kaataa ensimmäisenä pieniä ja houkuttelevaan kuntoon. Ihan nenkään tilannetta. Yhteistyöllä vieläkin enemmän. Vuokrattavaa hämeenlinnalaisten pitäisi olla paikallisia yrittäjiä, olisi keskus- kuin kukaan ei huoltaisi tai hoitai- taataan työpaikat myös kivijal- tilaa on nyt noin 10 prosenttia huolissaan? Eläkelaitoksen omis- tassa nyt tarjolla järkihintaista si kiinteistöä. Huolto? Isännöinti? kayrittäjille ja samalla keskustan kauppakeskuksesta. taman kauppakeskuksen menes- tilaa, johon varmasti löytyy tuli- Käykää joskus kävelemässä tilat pysyminen hengissä. Hämeenlin- Uusimpien tilastojen mukaan tyksestä vai paikallisista kivijal- joita, jos vain tilojen markkinointi läpi. Mistähän löytyisi omistaja, na ei elä Sibeliuksen synttäreillä. suomalaisten kauppakeskusten kaliikkeistä ja niiden yrittäjistä? saataisiin jotenkin hanskaan. Mi- jota kiinnostaisi saada omaisuus myynnit kävijää kohden ovat las- Kyllä kannattaa tarkkaan miettiä ten olisi, jos joku vuokravälittäjä tuottamaan? Nimimerkki Eturivin paikka Tutustu ja tykkää uudistuneesta facebookista https://www.facebook.com/kiinteistoliitto.kanta-hame Katso ajankohtaiset asiat ja tapahtumien videoesitykset nettisivuiltamme Myydään tarjousten perusteella hyvää metsää Hämeenlinnan Lammilla noin 82 ha. Lisätiedot numerosta ALHAISTEN LOMAMÖKIT VILLA ANNA JA VILLA KAISA kutsuvat teidät rentoutumaan Hyvän Tuulen Tuulokseen vuodenajasta riippumatta. p seuraavan kerran

5 KiinteistöVIESTI 5 Korjausrakentamisen energiamääräykset ohjaavat päätöksentekoa Taloyhtiöissä joudutaan pohtimaan energiamääräysten velvoitteiden täyttämistä remonttien yhteydessä. Määräyksiä sovelletaan sellaisiin luvanvaraisiin korjaus- ja uusimistoimiin, joiden yhteydessä voidaan parantaa kiinteistön energiatehokkuutta. Määräykset eivät koske esimerkiksi suojeltuja rakennuksia, mikäli muutosta ei voida pitää hyväksyttävänä. Perusajatus korjausrakentamisen energiasäädöksissä on se, että kun taloyhtiössä ryhdytään suunnittelemaan korjaus- tai uusimistoimia, niin silloin rakennus arvioidaan energiatehokkuuden kannalta ja pohditaan miten toimet suhteutuvat kokonaisuuteen. Rakennushankkeeseen ryhtyvälle annetaan kolme vaihtoehtoista tapaa vaatimusten täyttämiseen: rakennusosakohtaisten ja teknisten järjestelmien vaatimukset, rakennuksen energiankulutusvaatimukset rakennusluokittain tai rakennuksen E-luku vaatimukset rakennusluokittain. Kun rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu ja toteutus tapahtuu rakennusosakohtaisesti, on noudatettava seuraavia vaatimuksia; 1) Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin enintään 0,17 W/m²K. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin 0,60 W/m²K tai parempi. 2) Yläpohja: Alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin enintään 0,09 W/m²K. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin 0,60 W/m²K tai parempi. 3) Alapohja: Energiatehokkuutta parannetaan mahdollisuuksien mukaan. 4) Uusien ikkunoiden ja ulko-ovien U- arvon on oltava 1,0 W/ m²k tai parempi. Vanhoja ikkunoita ja ulko-ovia korjattaessa on lämmönpitävyyttä parannettava mahdollisuuksien mukaan. Kun rakennuksen teknisiä järjestelmiä peruskorjataan, uudistetaan tai uusitaan, on noudatettava seuraavia vaatimuksia; 1) Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä eli lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45 %. 2) Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m³/s). 3) Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). 4) Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kw/(m³/s). 5) Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan. 6) Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusimiseen sovelletaan, mitä uudisrakentamisesta säädetään (esimerkiksi huoneistokohtainen vedenmittaus). Kuva: PeKKa Rousi Viranomaisluvan yhteydessä rakenneosien ja teknisten järjestelmien osalta on osoitettava viranomaisvaatimusten täyttyminen. Kahdessa muussa vaihtoehdossa, energiankulutusvaatimus ja E-luku, tarvitaan standardikäytön mukainen energialaskenta osoittamaan asetettujen tavoitetasojen täyttyminen. Valittaessa energiankulutus- tai E-lukuvaatimus on silti täytettävä teknisten järjestelmien osalta edellä esitetyt minimivaatimukset. Energiatehokkuuden parantamisen on oltava teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Taloudellisen tarkastelun ajanjaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta, ellei tarkasteltavan rakennusosan tai teknisen järjestelmän käyttöikä ole tätä lyhyempi. Rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatehokkuutta parantavia toimia voidaan kompensoida tekemällä muut toteutettavat toimenpiteet parempitasoisina. Toimenpiteiden jälkeen on todennettava ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien toiminta sekä tehtävä tarpeellisin osin niiden tasapainotus. Todennus esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksen yhteydessä. Määräykset astuivat voimaan asuinrakennusten osalta Kirjoittaja, tekniikan tohtori Jari Virta, työskentelee Suomen Kiinteistöliitossa kehityspäällikkönä. VALITSE VÄLITYSTOIMISTO JOKA MYY NIIN ETTÄ NÄKYY! JOKIOINEN PAARANTIE m²:n tontilla 1930 rak. talo, jossa oh, k, mh, yläk. avointa tilaa yht. 72 m². Pihapiiristä löytyy myös sauna- varastorak., puuvaja, kasvihuone, kesäkeittiö, huvimaja, 2 x leikkimökki. Todella runsaasti istutuksia ja hyötykasveja. Sekä talo että pihapiiri kaipaavat päivitystä. Hp TAMMELA VENINIEMENTIE 79 Pehkijärven rannalla -68 rak. n. 67 m²:n mökki, jossa oh, k, mh, s ja separet-wc. Sähköt voimavirralla. Tasainen, lievästi viettävä 2000 m² tontti. Hp TAMMELA RAJAPELLONTIE m²:n tontilla talvikäyttöön sopiva -91 rak. mökki, tupa, k, s, terassi, separett-wc, 54 m² Rakkaudella pidetty ja kunnostettu. Vierasmaja 10 m², 2 x varasto. Sähköt ja oma kaivo. Lähdepohjainen lampi. Hp TAMMELA MÄNTYNIEMENTIE 78 Upea kahden talviasuttavan mökin kohde omalla n m² rantatontilla, rantaviivaa yli 100 m, hiekkaranta rak. mökit omissa pihapiireissään. Pienempi mökeistä n. 40m², oh, k, s, ph, wc + parvi ja pihassa aitta, grillitupa ja varasto. Suurempi mökeistä n. 62m², 3h, k, s, ph, wc ja pihassa varasto + puucee. Hp URJALA AS. VALKAMANTIE 230 Särkijärven rannalla, 2012 (pitkästä tavarasta) rak. mökki, tupa, k, 2 x mh, pukuh, sauna, sekä terassi, 72 m². Puuliiteri sekä puucee. 1,005 ha:n tontti, rantaviivaa n. 88 metriä. Lattialämmitys, ilmalämpöpumppu ja vuolukivitakka. Hp URJALA AS JUHANNUSRUUSUNKUJA 68 Kanaalin rannalla 2012 aloitettu, hivenen keskeneräinen pyöröhirsimökki, 45 m², k, tupa, alkovi. Aurinkoinen 3170 m²:n tontti. Kanaalista yhteys Kokonjärveen. Tule ja tee tästä mieleisesi kesänviettopaikka. Hp URJALANKYLÄ HAAPASENKUJA 10 Suurien järvien läheisyydessä, -96 rak. talviasuttava pyöröhirsimökki, 64/86 m². 2-3h, mh, kk, sauna, suihku ja wc. Autotalli m²:n tontilla on hyvä puusto ja huvimaja. Tässä kokonaisuus joka päihittää monet omakotitalot. Hp PUNKALAIDUN SÄRKÄNTIE 196 Kaunis Vehkajärven rannalla sijaitseva mökki Särkän tanssilavan läheisyydessä. Punainen tupa ja perunamaa, 3 h, tupa, ulkomitoin n. 83 m² + vintti. Hirsinen talousrakennus n. 96m², sauna ja puucee. Rakennettu Kartanonkatu 6, Forssa luvulla. Lohkottava määräala n m² Hp m², lämmin tila 15 m², rak.

6 6 KiinteistöVIESTI Miksi maalämpöä ja poistoilman lämmön talteenottoa ei toteuteta yleisemmin? Maalämpö- ja poistoilman lämmön talteenotto ovat kiinteistön kaikista energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä kannattavimpia. Investointien tuotto ja taloyhtiöiden saavuttamat säästöt ovat sitä luokkaa, että säästöillä voidaan kattaa investoinnin lainan lyhennys- ja korkokulut. Rahaa jää vielä yli joko yhtiövastikkeen laskemiseen tai säästöjen kerryttämiseen muita remontteja varten. Maalämpö- ja lämmön talteenottojärjestelmät parantavat taloyhtiön taloudellista tilannetta välittömästi järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Ei siis tarvitse odotella takaisinmaksuajan päättymistä jotta säästöihin päästäisiin. Kuitenkin järjestelmiä toteutetaan vain pienessä osassa taloyhtiöitä. Mikä tähän mahtaa olla syynä? Eikö välitön positiivinen kassavirta oikeasti kiinnosta taloyhtiöitä, jotka painivat useimmiten yhtiövastikkeen korotuspaineiden kanssa, kysyy diplomi-insinööri Mika Manner Senera Oy:stä ja vastaa, että syynä tähän voi olla vanhakantainen taloudellinen ajattelutapa. Ajatellaan niin, että mikäli vanhoissa lämmönvaihdinpaketeissa tai öljykattiloissa vielä henki pihisee, ei hyvää tavaraa kannata heittää pois ja vaihtaa uuteen. Ajatellaan että paras säästö on se, että käytetään vanhat tavarat loppuun asti. Usein koetaan, että mikäli uuden järjestelmän takaisinmaksuaika on esimerkiksi kahdeksan vuotta, on se liian pitkä. Kahdeksan vuoden takaisinmaksuajalla, kun otetaan esim. 15 vuoden laina, ovat lainan lyhennys ja korkokulut merkittävästi pienemmät kuin järjestelmän tuoma säästö lämmityskustannuksissa eli yhtiö alkaa säästää rahaa siitä päivämäärästä kun järjestelmä on käytössä. Eli takaisinmaksuajan miettiminen vie ajatukset väärille raiteille, ei säästöjen saavuttamista tarvitse odottaa, ne alkavat heti kun maalämpö tai poistoilman lämmön talteenotto on käytössä. Taloyhtiöissä kannattaisi näin ollen useammin teettää laskelmia säästöistä ja rahoituksesta ammattilaisilla, jotka voivat osoittaa että rahaa jää yli, kannustaa Manner. Säästöinvestoinnit voivat jäädä tekemättä myös siksi, että eletään tiukkoja aikoja. Kun on lama, halutaan pitää kukkaron nyöreistä tiukasti kiinni, ettei käy huonosti. Tässä ajattelussa vain on sellainen ikävä piirre että näin toimimalla ruokitaan lamaa ja tekemättömyyttä. Nyt olisi hyvän työn tekijöitä tarjolla. Varovaisuus voi olla myös joskus muutosta hidastava voima. Halutaan että vähintäänkin muutamalla naapuriyhtiöllä on kokemusta maalämmöstä ja poistoilman lämmön talteenotosta ennen kuin on syytä harkita omaan yhtiöön. Onhan tekniikka kaiketi uutta ja kokemuksia ei ole varsinkaan kerrostaloissa... -Tosiasia on se, että maalämpö ja poistoilman lämmöntalteenotto ovat olleet käytössä jo lähes 40 vuotta, tekniikka toimii ja kaikki mahdolliset virheet on jo tehty läntisessä naapurimaassamme, joista alan johtavat toimijat ovat varmasti saaneet oppinsa. Näin ollen on syytä päivittää näkemys, kutsua maalämpö- ja lämmön talteenoton asiantuntija kartoituskäynnille ja kuulla miten tekniikka on kehittynyt ja millä tavalla oma taloyhtiö voi päästä lämmityskustannusten nousukierteestä eroon. Investointeja kannattaa lähteä tekemään kannattavimmasta päästä ensin, ja kannattavinta jopa tutkimustenkin mukaan on maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto, sanoo Manner. Mika Manner. Tomi Mäkipelto. LeaseGreen Group Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto on ollut paljon julkisuudessa energiaasioissa. Kysyimme hänen mielipiteitään energiainvestoinneista. Annatko esimerkin hyvin onnistuneesta energiainvestoinnista? Energiatehokkuusinvestointien onnistumisprosentti on hyvin korkea silloin kun remontti suunnitellaan huolellisesti ja toteutetaan oikein. Yksi parhaista esimerkeistä on perinteikkään Tilkan sotilassairaalan energiatehokkuuden kehittäminen, jossa tavoiteltiin euron säästöjä. Toimme Tilkkaan uutta älykästä talotekniikkaa kuten antureita ja liiketunnistimia. Alkuvaiheen seurannan tulokset viittaavat siihen, että asiakkaan säästöt nousevat jopa euroon eli 50 prosenttia arvioitua korkeammiksi. Kaikki hankkeet eivät kuitenkaan ole onnistuneet, miksi? The New York Times kirjoitti hiljattain, että energiatehokkuushankkeet ovat lähes riskittömiä. Laittaisin painon sanalle lähes, koska tälläkään alalla aivan kaikki hankkeet eivät ole johtaneet molempia osapuolia tyydyttäviin tuloksiin. Tavoitteet ja vastuut pitää laatia huolellisesti, niin että sopimuksen molemmat osapuolet ymmärtävät tilanteen samalla tavalla. Hankkeiden suunnitteluun pitää varata sellaiset ihmiset, jotka osaavat asiansa. Sama koskee hankkeiden toteutusta. Takaisinmaksuaika on merkittävä tunnusluku, kun päätetään hankkeesta. Onko kymmenen vuoden takaisinmaksuaika liian pitkä? Riippuu tapauksesta. Joillekin asiakkaille se on liian pitkä silloin jos kiinteistön energiatehokkuuden kehittäminen kilpailee samoista resursseista esimerkiksi teollisen tuotannon prosessien kanssa. Mutta yleisesti ottaen sanoisin, että takaisinmaksuaika on huono mittari energiatehokkuushankkeiden arviointiin. Sen rinnalle tarvitaan muita mittareita, kuten esimerkiksi investoinnin tuotto ja kiinteistön arvon kehitys. Jos esimerkiksi 10 vuoden takaisinmaksuaika tuntuu pitkältä, kannattaa laskea sellaisen investoinnin tuotto. Energiatehokkuustoimista voidaan irrottaa parhaimmillaan satojen prosenttien tuotot, mutta kyllä kymmenen tai useiden kymmenien prosenttien tuototkin kannattaa hyödyntää. Miten ympäristökysymykset tulisi arvottaa päätöksiä tehtäessä? Ympäristön tila ja ilmastonmuutos vaikuttavat poliittisiin päätöksiin. On viisasta varautua siihen, että päästöihin liittyvät paineet kasvavat ja säätely lisääntyy. Kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen on varautumista myös tähän. Energiatehokkuusinvestointi on järkevä sijoitus riippumatta siitä, painottaako päätöksenteossa rahaa tai ympäristöä. Mitä muuta haluaisit tuoda esiin? Suomalaisessa keskustelussa puhutaan nyt paljon säästöistä. Monet pelkäävät säästöjä, sitä että ne saattavat johtaa kurjistumiseen. Energiatehokkuus on yksi harvoista säästöistä, joka ei kurjista vaan mahdollistaa tai jopa ainoa sellainen. Minä en ainakaan osaa nimetä muita yhtä hyviä säästömahdollisuuksia julkiselle sektorille tai yksityisellekään. Kiinteistöalan ammattilaiset tunnustavat yhä useammin energiatehokkuuden mahdollisuudet, mutta heillä on käytettävissään hyvin niukasti pääomaa talotekniikan investointeihin. Näihin tilanteisiin sopii kuukausimaksuun perustuva palvelu, joka ei vaadi asiakkaalta omaa pääomaa. LeaseGreenin mallissa kuukausimaksu on pienempi kuin hankkeen toteuttamisen seurauksena syntyvä energiansäästö. Hyöty alkaa juosta heti. LeaseGreen ottaa projektista vastuun ja hoitaa sen valmiiksi avaimet käteen. Monet asiakkaat ovat sanoneet, että tämä on tosi hyvä diili.

7 7 Kaivokatu 12 siirtyi kaukolämmöstä maalämpöön Asunto Oy Hämeenlinnan Kaivokatu 12 sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa. Talo on valmistuntu vuonna Sen energiankulutukselle päätettiin tehdä jotain. Hankkeemme alussa meillä oli ajatus alentaa energiakuluja pelkästään poistoilman lämmön talteenotolla. Sitten päätettiin vielä selvittää, voidaanko tontillamme yhdistää siihen maalämpö. Selvitysten perusteella ne yhdessä riittivät koko kiinteistön lämmitykseen. Päädyimme sitten luopumaan kaukolämmöstä, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sami Kuittinen. Remontti oli mittava ja joitain viivytyksiä sattui matkan varrella. -Nyt ollaan tyytyväisiä, sillä lämmityskustannukset putosivat kolmasosaan ja takaisinmaksuaika näyttäisi olevan jopa laskettua lyhyempi, toteaa tyytyväinen Kuittinen. Aikaisemmassa elämässään isännöitsijänä toiminut Kuittinen innostui lämpöpumpuista niin paljon, että hän hakeutui alalle töihin. Halusin välittää tätä ilosanomaa muillekin, toteaa nykyisin Senera Oy:n energia-asiantuntijana toimiva Kuittinen. Sami Kuittinen. Terveiset kaukolämpöyhtiöille Hämeenlinnan Asunnot Oy:n omistuksessa oleva Parolantie 19 -kiinteistö oli ensimmäinen kaukolämpöasiakas Hämeenlinnassa. Sopimus allekirjoitettiin vuonna Puoli vuosisataa myöhemmin Suomessa suurin osa kerrostaloista lämmitetään kaukolämmöllä, ja kaikista rakennuksista noin puolet on kaukolämmön piirissä. Vaihtoehtoisten lämmönlähteiden käyttö lisääntyy koko ajan. Uusiutuva tekniikka ja uudet innovaatiot vauhdittavat kiinteistöjä tarkastelemaan vaihtoehtoisen lämmitysjärjestelmän käyttöönottoa. Lämpöpumput ja aurinkokeräimet korvaavat yhä enemmän kaukolämpöä. -Kehittyvien hybridivaihtoehtojen myötä energiantoimittajien tuleekin pohtia järjestelmien sallimista ja hinnoittelun mielekkyyttä myös asiakkaan näkökulmasta. Kahdensuuntainen lämpökauppa on Ruotsissa jo mahdollista. Tältä osin tulevaisuus voi muuttaa energiayhtiöiden toimintaa oleellisesti, ennustaa Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Riekkola. Energiatehokkuusdirektiivin ohjaava vaikutus heijastuu kaukolämmön kokonaiskäyttöön. Sen seurauksena kaukolämmön kulutus pienenee, mikä voi nostaa energian hintaan. Sekä nollaenergiatavoite että päästöjen vähennystavoite vaikuttavat kaukolämmön hintaan. Kiinteistöliiton tutkimus ennustaa kaukolämmölle jopa 70 % korotusta vuoteen 2020 mennessä. Tullaanko piankin tilanteeseen, jossa kaukolämmön myyjän pitää tarkastella uudelta kannalta omaa toimintatapaansa ja mahdollistaa järjestelmien yhteiskäyttö, kysyy Riekkola. Matti Riekkola. Maailmalla on meneillään energiamurros Aurinkokennojen hinta on laskenut viidessä vuodessa viidesosaan. Kestävistä energiaratkaisuista tulee yhä tehokkaampia ja kilpailukykyisempiä. Nyt meidän pitää Suomessa päättää, haluammeko olla murroksen kärjessä vai tulla perässä. Liikkumalla varhain voimme saada reilun siivun nopeasti kasvavista puhtaan teknologian maailmanmarkkinoista. Perässähiihtäjille jää osaksi ostaa teknologia muilta, toteaa Sitran vanhempi neuvon antaja Oras Tynkkynen. Suomi on maailman kärkeä bioenergian hyödyntämisessä. Sen sijaan mm. tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja biokaasua olemme viime aikoihin asti hyödyntäneet mitättömän vähän. Syitä kelkasta tipahtamiseen on monia. Poliitikot ovat pitkään suhtautuneet uusiutuviin vähätellen. Venäläiseen ydinvoimaankin on luotettu mieluummin kuin kotimaiseen teknologiaan ja kotimaisiin luonnonvaroihin. Energiapolitiikka on ollut pienen porukan käsissä, ja päätöksenteko on tapahtunut suljetuin ovin. Jostain kummasta syystä olemme mieluusti olleet maailman ykkösiä kännyköissä ja koulutuksessa, mutta samalla energiaratkaisuja on tehty kuin elettäisiin yhä 1980-lukua, ihmettelee Oras Tynkkynen. Mitä pitäisi tehdä asialle? Päättäjiltä tarvitaan rohkeutta. Tiedot energiateknologiasta pitää päivittää 2010-luvulle, ja muiden maiden ratkaisuja on seurattava hanakammin. Ensi kaudella voidaan ja pitää tehdä joukko topakoita päätöksiä kotimaisen, uusiutuvan energian edistämiseksi. Runsaspäästöisiä polttoaineita pitää verottaa ankarammin ja vähäpäästöisiä vastaavasti kevyemmin. Päästökauppa pitää korjata niin, että saastuttava energiantuotanto maksaa aiheuttamistaan haitoista. Uusiutuvan energian hallinnollisia esteitä pitää raivata määrätietoisesti. On esimerkiksi pöhköä, että osa kunnista vaatii aurinkopaneelin asentamisesta omalle katolle toimenpideluvan, osa taas ei. Hajautetun pientuotannon edistämiseen pitää ottaa käyttöön nettolaskutus, jossa kuluttaja maksaa vain nettona kuluttamastaan sähköstä. Netotus kannustaisi omakotiasukkaita, maatiloja ja pk-yrityksiä investoimaan aurinkopaneeleihin ja muuhun uusiutuvaan energiaan, toteaa Tynkkynen Miten ympäristökysymykset tulisi arvottaa päätöksiä tehtäessä? Pitkälle pääsee sillä, jos päätöksenteossa punnitaan kokonaisvaikutukset myös pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi fossiiliset tuontipolttoaineet vaikuttavat halvoilta vain siksi, että niiden hinnassa ei makseta polttamisen ulkoiskustannuksia ihmisille ja ympäristölle. Jos fossiilisen energian hintalapussa näkyvät todelliset kustannukset, uusiutuva energia on edullisempaa ilman senttiäkään julkista tukea, laskee Tynkkynen. Miten pitäisi edetä? Tanskassa tavoitteena on kokonaan uusiutuva energiatalous jo lähivuosikymmeninä. Saksassa investoidaan kovaa vauhtia kestävään energiaan. Ruotsi on meitä kaukana edellä mm. tuulivoiman ja biokaasun hyödyntämisessä. Me suomalaiset pärjäämme taatusti ruotsalaisille ja muille, jos vain haluamme. Meillä on maailmanluokan osaamista ja teknologiaa. Nyt pitää vain valjastaa sisu energiaitsenäisyyden toteuttamiseen ja vapauttaa Suomi saastuttavasta ja riskialttiista tuontienergiasta, vaatii Tynkkynen. Oras Tynkkynen. Kuvat: PeKKa Rousi

8 8 KiinteistöVIESTI HuHtikuu 1/2015 Taloyhtiöiden turvallisuusasiat puhuttavat Kanta-Hämeessä Taloyhtiöiden asukkaat haluaisivat useiden kyselyiden mukaan parantaa taloyhtiön turvallisuutta. Se voi johtua monesta eri asiasta. Asukaskyselyjä tehtäessä onkin syytä selvittää tarkemmin, mistä turvattomuuden tunne voi johtua. Syinä voi olla vaikka paloturvallisuus, huono valistus, esteet, ympäristö tai liukkaus. Kun syy on selvillä, voidaan turvattomuuden tunne usein helposti poistaa. Kysyimme Realia Isännöinniltä, miten oikein laadittu pelastussuunnitelma lisää asukkaiden turvallisuutta. Kuva: PeKKa Rousi Taloyhtiön pelastussuunnitelma selvittää kiinteistön käyttäjiä, omaisuutta sekä ympäristöä uhkaavat vaarat ja riskitekijät sekä minimoi ne. Vuonna 2011 voimaanastuneeseen lakimuutoksen perustuen pelastussuunnitelma on pitänyt laatia kaikkiin asuntoosakeyhtiöihin, joissa on vähintään kolme asuntoa, ja vanhatkin pelastussuunnitelmat on pitänyt päivittää vuoteen 2013 mennessä vastaamaan uuden lain vaatimuksia. Henkilövahinkojen ohella ajantasaisen pelastussuunnitelman puuttuminen saattaa pahimmillaan johtaa siihen, ettei vakuutus korvaa taloyhtiölle aiheutuvia vahinkoja. Pelastussuunnitelman laatimisesta ja ajantasaisena pitämisestä vastaa rakennuksen haltija eli käytännössä taloyhtiön hallitus. Laki edellyttää pelastussuunnitelmaa Valitettavan usein joudumme lukemaan esimerkiksi tulipaloista, jotka ovat aiheutuneet asukkaan huolimattomuudesta ja pelastustöitä viivästyttäneistä pelastusteille pysäköidyistä autoista. Pelastussuunnitelma on merkittävässä roolissa taloyhtiöiden turvallisuusasioissa, mutta osalta taloyhtiöistä puuttuu edelleen lainmukainen pelastussuunnitelma tai sitä ei ylläpidetä. Yleisesti myös pelastussuunnitelma on erillinen dokumentti, joka ei ole vaivattomasti asukkaiden nähtävillä ja saatavissa. Laki edellyttää, että pelastussuunnitelmaa päivitetään aina kun laissa tai kiinteistössä tapahtuu muutoksia, lisäksi suunnitelman on oltava aina kaikkien asukkaiden ja osakkaiden saatavilla, opastaa Realia Isännöinnin Forssan isännöintitoimiston isännöitsijä Hannele Kangashaka. Jotta nämä kriteerit täyttyvät, pelastussuunnitelma kannattaa tehdä suoraan sähköiseen muotoon esimerkiksi isännöitsijän tarjoamaan taloyhtiön sähköiseen palvelukanavaan tai kotisivuille, josta voidaan asukkaan näin halutessaan myös tulostaa paperinen versio. Nykyaikaisissa pelastussuunnitelmissa on lisäksi kuittausmahdollisuus jonka avulla hallitus voi varmistua siitä, että kaikki ovat varmasti tutustuneet suunnitelmaan ja osaavat toimia hätätilanteissa. Lisäksi hyvän pelastussuunnitelman tunnistaa myös siitä, että se on hälytyksen tullessa heti pelastusviranomaisen nähtävillä, mikä nopeuttaa heidän toimintaansa huomattavasti. Vaikka pelastussuunnitelmat siirtyvät digiaikaan, pätevät vanhat turvallisuusneuvot edelleen: älä pysäköi autoa pelastusteiden eteen, älä jätä kodinkoneita päälle kun olet itse pois kotoa ja älä säilytä rappukäytävässä mitään helposti syttyvää, myrkyllistä savua palaessaan aiheuttavaa tai pelastustöitä vaikeuttavaa kuten lastenvaunuja, kertaa Realia Isännöinnin Kanta-Hämeen aluepäällikkö Jarkko Ollikainen. Realia Isännöinti on Suomen johtava isännöintialan palveluyritys, ja osa Realia Group Oy:tä. Kanta- Hämeessä toimistomme sijaitsevat Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Forssassa, ja yhtiö työllistää alueella yhteensä 74 kiinteistöalan ammattilaista, sanoo Ollikainen. Pelastussuunnitelma on merkittävässä roolissa taloyhtiöiden turvallisuusasioissa, toteaa isännöitsijä Anneli Kangashaka LAJIT TELUSTA SE LÄHTEE. Sinä lajittelet jätteesi, me Kiertokapulassa hoidamme loput. Vastuullisesti ja ympäristöstä huolehtien. Kevään aukioloajat myös lauantaisin klo 9 14 Karanojan jätteidenkäsittelyalueella: Karanojantie 145, Hämeenlinna Kesä 2015 Hämeen Sanomien Kesälehti 2015 tiistaina Kesä ja menot Kanta-Hämeessä! ÄLÄ PUDOTA KAPULAA. Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on jokaisen kuntalaisen, yrityksen ja toimijan yhteinen juttu. Me Kiertokapulassa haluamme tuottaa kuntalaisten jätehuoltopalvelut mahdollisimman tehokkaasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Ilmoitusvaraukset ja lisätiedot Anna-Leena Allenius Petri Harjula Marjo Lehtovirta Santtu Pekarila Mika Sutinen Arja Uusitalo tai Ilmoitusvaraukset mennessä.

9 KiinteistöVIESTI 9 Osakkaat tarvitsevat tietoa korjaushankkeessa Viestinnän merkitys putkiremontissa tunnetaan, ja on havaittu että onnistunut viestintä kasvattaa asukkaiden tyytyväisyyttä korjaushankkeeseen. Tiedottaminen kannattaa aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, sillä se sitouttaa osakkaat hankkeeseen ja vähentää huhupuheita. Asunto-osakeyhtiöiden suurten korjaushankkeiden määrän kasvaessa on huomattu, että jo hankkeen varhaisimmista valmisteluvaiheista lähtien kannattaa tiedottaa taloyhtiön osakkaille ja myös mahdollisille vuokra-asukkaille. Kun rakennustöitä tehdään ihmisten kodeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, heille täytyy antaa riittävästi aikaa valmistautua ja sopeutua tulevaan hankkeeseen. Taloyhtiön osakkaat luonnollisesti myös viime kädessä päättävät hankkeen toteuttamisesta ja maksavat sen, joten heillä tulee olla tarpeeksi tietoa päätöksentekoa varten. Tiedontarve on suuri: osakkaita kiinnostaa esimerkiksi, milloin korjaus toteutetaan, mitä se pitää sisällään, mitä vaihtoehtoisia korjaustapoja on, voiko huoneistossa asua korjaustyön aikana, ja tietenkin myös se, kuinka paljon korjaushanke tulee osakkaille maksamaan. -Hankeviestinnässä on tärkeää oikea-aikaisuus, täsmällisyys ja avoimuus. Näin hanke saadaan vietyä mahdollisimman mutkattomasti läpi ja osakkaat ovat tietoisia remontin etenemisestä, summaa linjasaneerausyksikön päällikkö Timo Haapea Talokeskuksesta. Osakkaat mukaan jo hankesuunnitteluvaiheessa -Viestintä on erilaista korjaushankkeen eri vaiheissa. Hankesuunnitteluvaiheessa on tärkeää saada osakkaille tieto hankkeen laajuudesta ja sisällöstä päätöksenteon tueksi. Sillä varmistetaan, että yhtiökokouksella on ennakkoon käytettävissä kaikki tarvittava tieto päätöksentekoon, Haapea toteaa. Hankesuunnittelun käynnistää yleensä joko kiinteistön ikä tai mahdollisesti jo tehty putkiston kuntotutkimus, josta lähestyvä korjaustarve on käynyt ilmi. Myös toistuvat putkivuodot tai vesivahingot saattavat olla hankesuunnittelun alulle paneva tekijä. Hankesuunnittelun osuus koko putkiremontin kustannuksista on hyvin pieni, mutta siinä tehdään merkittäviä päätöksiä, jotka vaikuttavat koko hankkeen onnistumiseen. Huolella laadittu hankesuunnitelma myös säästää rahaa myöhemmissä vaiheissa. Siksi on tärkeää sitouttaa osakkaat hankkeeseen jo tässä vaiheessa viestinnän avulla. Katselmukset, kyselyt ja tilaisuudet Hankesuunnittelu- ja sitä seuraavassa toteutussuunnitteluvaiheessa tiedotettavia asioita ovat myös erilaiset katselmukset, joita kiinteistöllä ja huoneistoissa tehdään. Järkevää on myös ottaa käyttöön osakkaiden oman huoneistonsa ja talonsa tuntemus sekä selvittää heidän tarpeitaan ja toiveitaan hankkeeseen liittyen osakaskyselyillä. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia on hyvä järjestää jo hankkeen alkuvaiheista alkaen. Valmiin hankesuunnitelman esittely infotilaisuudessa antaa osakkaille ja asukkaille mahdollisuuden esittää kysymyksiä korjaushankkeen suurista linjoista suoraan hankesuunnitelman laatijalle. Toteutussuunnitelmien valmistuttua osakkaille esitellään hankkeen tarkempi sisältö, ja myös taloyhtiön valitsemat urakan mukaiset laatat ja vesikalusteet ovat tässä vaiheessa tiedossa. Osakkailla on vielä aikaa harkita mahdollisia omia lisä- ja muutostöitään, joista päätetään urakkavaiheen käynnistyttyä urakoitsijan tehdessä oman aloituskatselmuksensa huoneistoissa. Urakoitsija tiedottaa työmaan asioista Korjaustyövaiheessa urakoitsijalla on vastuu tiedottaa asukkaille työmaan asioista. Tämän lisäksi on järkevää tiedottaa esimerkiksi kerran kuussa yleisesti työmaan etenemisestä. Työn aikana nousee usein esiin asioita, joita ei ole osattu ennakoida, mutta jotka asukkaiden on syytä tietää. Myös negatiivisista asioista on tärkeää kertoa avoimesti. -Putkiremontissa työnaikainen tiedottaminen on tärkeää siksi, että osakkaat tietävät hankkeen etenemisestä ja esimerkiksi ilmenneistä Kokenut viestinnän ammattilainen toimii yhteistyössä tilaajan ja muiden hankkeen osapuolten kanssa ja hoitaa korjaushankkeen tiedottamista suunnitelmallisesti, sanovat Essi Routasuo ja Timo Haapea Talokeskuksesta. yllätyksistä. Tiedottamisella saadaan läpinäkyvyyttä hankkeeseen, Haapea korostaa. Viestinnän ammattilainen avuksi Kun tiedotusta hoitaa viestinnän ammattilainen, viestintä on oikeaaikaista ja suunnitelmallista sekä ymmärrettävää myös sellaiselle, joka ei tunne alan termistöä. Talokeskus tarjoaa viestintäpalvelua projektinjohdon, suunnittelun tai valvonnan rinnalla. Tiedottaja toimii yhteistyössä tilaajan sekä korjausurakan ammattilaisten kanssa. -Suunnittelijaorganisaation toteuttama tiedottaminen helpottaa isännöitsijän tehtäviä ja vähentää puhelinsoittoja isännöitsijätoimistoon, Timo Haapea huomauttaa. Teksti: Essi Routasuo Kirjoittaja työskentelee viestinnän asiantuntijana Suomen Talokeskus Oy:ssä.

10 10 KiinteistöVIESTI Korjaushankkeen toteutusmuodot tutuiksi HuHtikuu 1/2015 Taloyhtiön korjaushanke voidaan toteuttaa eri tavoin, eikä yhtä oikeaa tapaa ole. Korjaushankkeen toteutusmuoto on yksi hankkeen alussa päätettävistä asioista. Päätös on tärkeä, sillä toteutusmuoto määrää, miten korjaushanke käytännössä etenee. Teksti Annika Jaatinen, kuva Pekka Rousi Neljä tapaa toteuttaa korjaushanke Taloyhtiön korjaushanke voidaan periaatteessa toteuttaa neljällä tapaa: kokonaisurakkana, Suunnittele ja toteuta -urakkana (ST-urakka), projektinjohtourakkana tai yhteistoimintaurakkana. Kokonaisurakka on taloyhtiön korjaushankkeissa yleisin toteutusmuoto. Se kuitenkin sisältää riskejä esimerkiksi rakentamisvaiheen yllätyksistä johtuvia lisätöitä on vaikea välttää. Kokonaisurakka toimiikin parhaiten yksinkertaisissa ja selkeissä korjauksissa. Jos taloyhtiössä ei haluta kantaa huolta suunnittelun ja korjaustöiden yhteensovittamisesta, toteutusmuodoksi kannattaa valita ST-urakka. Projektinjohto- ja yhteistoimintaurakoissa pystytään taas huomioimaan erityisen hyvin taloyhtiön tavoitteet ja etsimään kustannustehokas korjausratkaisu. Rohkeutta toteutusmuodon valintaan Taloyhtiön kannattaa rohkeasti kartoittaa korjaushankkeensa toteutusmuotovaihtoehdot. Aina ei ole pakko automaattisesti tilata kokonaisurakkaa, vaan urakoitsijoilta voi kysyä myös muunlaista palvelua korjausurakoinnissa. Esimerkiksi ST-urakka on hyvä vaihtoehto, jos korjaushanke halutaan toteuttaa mahdollisimman helposti: siinä urakoitsija hoitaa sekä suunnittelun että rakentamisen. Projektinjohtourakkaa ja yhteistoimintaurakkaa voi harkita laajoissa ja monimutkaisissa hankkeissa, esimerkiksi ryhmäkorjauksissa. Näissä toteutusmuodoissa pystytään varautumaan joustavasti muutoksiin, ja urakoitsijan osallistuminen suunnitteluvaiheeseen karsii riskejä. Toteutusmuodon valinnasta päättää taloyhtiö Toteutusmuodon valinnasta päättää viime kädessä taloyhtiö. Päätöstä ei kannata tehdä hätiköiden, sillä toteutusmuodon valinta vaikuttaa koko korjaushankkeen onnistumiseen. Taloyhtiön hallituksen kannattaa perehtyä toteutusmuotoihin jo hankkeen ensimetreillä. On hyvä esimerkiksi selvittää, miten korjaushanke etenee ja mikä on taloyhtiön rooli eri toteutusmuodoissa. Tarvittaessa neuvoa voi kysyä alan ammattilaiselta, esimerkiksi ammattirakennuttajalta. Lisätietoa toteutusmuodoista löydät Juha Salmisen kirjasta Toteutusmuodot taloyhtiön korjaushankkeissa (Kiinteistöalan Kustannus Oy). Toteutusmuodot pähkinänkuoressa Kokonaisurakassa pääurakoitsija vastaa taloyhtiön teettämien suunnitelmien mukaisesti hankkeen läpiviennistä. Pääurakoitsija valitaan hinnan perusteella. ST-urakassa urakoitsija vastaa sekä hankkeen suunnittelusta että itse korjaustöiden toteuttamisesta. Urakoitsija valitaan hinnan ja suunnitteluratkaisun perusteella. Projektinjohtourakassa päätoteuttaja vastaa töiden ja osin suunnittelun johtamisesta, ja taloyhtiö maksaa kulut asetettuun tavoitehintaan asti. Projektinjohtourakassa käytetään usein aliurakoitsijoita. Yhteistoimintaurakassa muodostetaan yhteinen projektiorganisaatio, joka toteuttaa hankkeen taloyhtiön tavoitteiden mukaisesti. Yhteistoimintaurakassa korostuvat sopimusosapuolten yhteinen vastuu sekä riskien ja hyötyjen jakaminen. Älä pelkää putkiremonttia turhaan Osakkaiden kiinnostus taloyhtiön asioihin herää viimeistään silloin, kun yhtiöön on tulossa putkiremontti. Putkiremontti on yksi suurimmista ja kalleimmista taloyhtiön remonteista, ja se vaikuttaa lähes poikkeuksetta myös asumiseen. Putkiremonttia ei silti kannata pelätä. Seuraavassa on listattu muutamia asioita, jotka auttavat suhtautumaan putkiremonttiin Teksti Annika Jaatinen, kuva Pekka Rousi Putkiremontti tulee väistämättä joka taloon Taloyhtiön putkien keskimääräinen käyttöikä on vuotta, joskus jopa vähemmän. Minkään talon putket eivät kestä ikuisesti, vaan putkiremontti tulee jokaiseen taloon jossain vaiheessa. Putkiremonttia ei koskaan tehdä huvikseen, vaan tietyt tapahtumat ja tutkimukset johtavat siihen, että remonttia aletaan harkita taloyhtiössä. Merkkejä putkiremontin tarpeesta voivat olla esimerkiksi toistuvat putkistovuodot ja kosteusvauriot. Putkisto on uusittava, jos sen kunto todetaan kuntotutkimuksessa heikoksi. Taloyhtiön hallituksen tehtäviin kuuluu seurata yhtiön kunnossapitotarpeita. Hallitus antaa vuosittain yhtiökokouksessa selvityksen tulevista korjaustarpeista, ja tässä selvityksessä näkyy myös lähestyvä putkiremontti. Näin ollen putkiremontin ei pitäisi tulla yllätyksenä osakkaille. Osakkaat pääsevät vaikuttamaan lopputulokseen Putkiremontin aloittamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Hallitus ja isännöitsijä saattavat etukäteen kartoittaa eri vaihtoehtoja ja urakoitsijoita, mutta lopullinen päätösvalta on yhtiökokoukseen osallistuvilla osakkailla. Virallisten yhtiökokousten ohella taloyhtiössä järjestetään infotilaisuuksia putkiremontista. Näihin tilaisuuksiin kannattaa osallistua, sillä siellä osakkaat pääsevät kysymään mieltään askarruttavia asioita ja vaikuttamaan lopputulokseen. Ennen putkiremonttia tehdään myös osakas- ja asukaskyselyitä, jotta osakkaiden toiveet saadaan varmasti selville. Putkiremontti ei kestä ikuisuutta Putkiremontin kokonaiskesto riippuu muun muassa taloyhtiön koosta sekä vanhojen putkien iästä ja asennustavasta. Koko taloyhtiön putkiremontti saattaa kestää jopa vuoden, mutta yksittäisen asunnon osalta putkiremontti on tavallisesti ohi muutamassa viikossa. Väliaikaista kotia ei siis tarvitse etsiä pitkäksi aikaa. Joissain tapauksissa asukas voi jopa asua kotonaan putkiremontin ajan. Omat kalusteet ja tavarat voi monesti jättää asuntoon remontin ajaksi. Arvotavarat ja hoitoa vaativa omaisuus (esim. kukat) tulee kuitenkin ottaa mukaan väliaikaiskotiin. Putkiremontti nostaa asunnon arvoa Putkiremontin yhteydessä korjataan yleensä asuntojen kylpyhuoneet lattiasta kattoon. Osakas saa siis remonttivaivan palkaksi upouuden kylpyhuoneen. Kylpyhuoneen ulkonäköön voi monesti vaikuttaa itse valitsemalla mieleiset laatat ja vesikalusteet. Myös asunnon keittiö on usein mahdollista remontoida putkiremontin yhteydessä. Lisäksi talon sähkö- ja tietoliikennejärjestelmään saatetaan tehdä parannuksia, mikä lisää asumismukavuutta. Putkiremontti nostaa asunnon ja samalla koko taloyhtiön arvoa. Kun isot remontit on tehty, asuminen taloyhtiössä on huoletonta ja esimerkiksi asumiskustannusten kehitystä on helpompi ennakoida. Lisätietoa taloyhtiön putkiremontista löydät Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -oppaasta (Kiinteistöalan Kustannus Oy).

11 KiinteistöVIESTI 9 Osakkaat tarvitsevat tietoa Uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelu-, valvonta- ja rakennuttamispalvelut korjaushankkeessa Viestinnän merkitys putkiremontissa tunnetaan, ja on havaittu että onnistunut viestintä kasvattaa asukkaiden tyytyväisyyttä korjaushankkeeseen. Tiedottaminen kannattaa aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, sillä se sitouttaa osakkaat hankkeeseen ja vähentää huhupuheita. Tampuuri-kiinteistötietojärjestelmä Asunto-osakeyhtiöiden suurten korjaushankkeiden määrän kasvaessa on huomattu, että jo hankkeen valmisteluvaiheista Laajat käytön, osakkaat hankkeeseen ylläpidon jo tässä vaiheessa viestinnän avulla. ja energianhallinnan palvelut varhaisimmista lähtien kannattaa tiedottaa taloyhtiön osakkaille ja myös mahdollisille vuokra-asukkaille. Kun rakennustöitä tehdään ihmisten kodeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä, heille täytyy antaa riittävästi aikaa valmistautua ja sopeutua tulevaan hankkeeseen. Taloyhtiön osakkaat luonnollisesti myös viime kädessä päättävät hankkeen toteuttamisesta ja maksavat sen, joten heillä tulee olla tarpeeksi tietoa päätöksentekoa varten. Tiedontarve on suuri: osakkaita kiinnostaa esimerkiksi, milloin korjaus toteutetaan, mitä se pitää sisällään, mitä vaihtoehtoisia kor- MITEN SELVITÄ PUTKIREMONTISTA? jaustapoja on, voiko huoneistossa asua korjaustyön aikana, ja tietenkin myös se, kuinka paljon korjaushanke tulee osakkaille maksamaan. -Hankeviestinnässä on tärkeää oikea-aikaisuus, täsmällisyys ja avoimuus. Näin hanke saadaan vietyä mahdollisimman mutkattomasti läpi ja osakkaat ovat tietoisia remontin etenemisestä, summaa linjasaneerausyksikön päällikkö Timo Haapea Talokeskuksesta. Tämä kirja auttaa selviämään putkiremontista. Siihen on koottu Toteutussuunnitelmien valmistuttua osakkaille kysymykset, jotka yleensä esitellään putkiremontissa hankkeen askarruttavat, ja niihin annetaan tarkempi selkeät sisältö, vastaukset. ja myös taloyhtiön Kirjasta selviää mm. miten ja miksi putkiremontti tehdään, miten Osakkaat mukaan jo hankesuunnitteluvaiheessa rahoittaa omia lisä- ja ja millaista elämä on putkire- tiedossa. Osakkailla on vielä aikaa voidaan harkita putkiremontti mahdollisia muutostöitään, joista päätetään montin aikana. -Viestintä on erilaista korjaushankkeen eri vaiheissa. Hankesuunnitteluvaiheessa on tärkeää saada osakkaille tieto hankkeen laajuudesta ja sisällöstä päätöksenteon tueksi. Sillä varmistetaan, että yhtiökokouksella on ennakkoon käytettävissä kaikki tarvittava tieto päätöksentekoon, Haapea toteaa. Hankesuunnittelun käynnistää yleensä joko kiinteistön ikä tai mahdollisesti jo tehty putkiston kuntotutkimus, josta lähestyvä korjaustarve on käynyt ilmi. Myös toistuvat putkivuodot tai vesivahingot saattavat olla hankesuunnittelun alulle paneva tekijä. Hankesuunnittelun osuus koko putkiremontin kustannuksista on hyvin pieni, mutta siinä tehdään merkittäviä päätöksiä, jotka vaikuttavat koko hankkeen onnistumiseen. Huolella laadittu hankesuunnitelma myös säästää rahaa myöhemmissä vaiheissa. Siksi on tärkeää sitouttaa Katselmukset, kyselyt ja tilaisuudet Hankesuunnittelu- ja sitä seuraavassa toteutussuunnitteluvaiheessa tiedotettavia asioita ovat myös erilaiset katselmukset, joita kiinteistöllä ja huoneistoissa tehdään. Järkevää on myös ottaa käyttöön osakkaiden oman huoneistonsa ja talonsa tuntemus sekä selvittää heidän tarpeitaan ja toiveitaan hankkeeseen liittyen osakaskyselyillä. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia on hyvä järjestää jo hankkeen alkuvaiheista alkaen. Valmiin hankesuunnitelman esittely infotilaisuudessa antaa osakkaille ja asukkaille mahdollisuuden esittää kysymyksiä korjaushankkeen suurista linjoista suoraan hankesuunnitelman laatijalle. valitsemat urakan mukaiset laatat ja vesikalusteet ovat tässä vaiheessa urakkavaiheen käynnistyttyä urakoitsijan tehdessä oman aloituskat- Kirja poistaa selmuksensa putkiremonttiin huoneistoissa. liittyvää epätietoisuutta ja pelkoja. Kirja on tarkoitettu jaettavaksi jokaiselle osakkaalle ja asukkaalle. Se sopii Urakoitsija erinomaisesti tiedottaa osaksi asukaskansiota. työmaan asioista 1. painos, Korjaustyövaiheessa 2015, A5, 64 s., tuotenro urakoitsijalla 619on vastuu tiedottaa asukkaille työmaan asioista. Tämän lisäksi on järkevää tiedottaa esimerkiksi kerran kuussa yleisesti työmaan etenemisestä. Työn aikana nousee usein esiin asioita, joita ei ole osattu ennakoida, mutta jotka asukkaiden on syytä tietää. Myös negatiivisista asioista on tärkeää kertoa avoimesti. -Putkiremontissa työnaikainen tiedottaminen on tärkeää siksi, että osakkaat tietävät hankkeen etenemisestä ja esimerkiksi ilmenneistä yllätyksistä. Tiedottamisella saadaan läpinäkyvyyttä hankkeeseen, Haapea korostaa. Viestinnän ammattilainen avuksi Kun tiedotusta hoitaa viestinnän ammattilainen, viestintä on oikeaaikaista ja suunnitelmallista sekä ymmärrettävää myös sellaiselle, joka ei tunne alan termistöä. Talokeskus tarjoaa viestintäpalvelua projektinjohdon, suunnittelun tai valvonnan rinnalla. Tiedottaja toimii yhteistyös- Kiinteistöliiton jäsenille -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista Kokenut viestinnän ammattilainen toimii yhteistyössä tilaajan ja muiden hankkeen osapuolten kanssa ja hoitaa korjaushankkeen tiedottamista suunnitelmallisesti, sanovat Essi Routasuo ja Timo Haapea Talokeskuksesta. TILAA: puh sä tilaajan sekä korjausurakan ammattilaisten kanssa. -Suunnittelijaorganisaation toteuttama tiedottaminen helpottaa isännöitsijän tehtäviä ja vähentää puhelinsoittoja isännöitsijätoimistoon, Timo Haapea huomauttaa. Teksti: Essi Routasuo Kirjoittaja työskentelee viestinnän asiantuntijana Suomen Talokeskus Oy:ssä.

12 10 Petri Okkonen Reijo Järvi loyhtiön korjaushanke voidaan toteuttaa eri tavoin, eikä tä oikeaa tapaa ole. Korjaushankkeen toteutusmuoto yksi hankkeen Antennijärjestelmät alussa päätettävistä asioista. Päätös on keä, sillä toteutusmuoto Pien- ja yhteisantennijärjestelmät määrää, miten korjaushanke ytännössä etenee. 20 vuoden kokemuksella Ilmalämpöpumput Mitsubishi Scanvarm Tamcent ovipuhelinjärjestelmät Jablotron murtohälytinkeskukset Kocom valvontakamerajärjestelmät KiinteistöVIESTI orjaushankkeen teutusmuodot tutuiksi ljä tapaa toteuttaa korjaushanke loyhtiön korjaushanke voidaan periaatteessa toteuttaa ljällä tapaa: kokonaisurakkana, Suunnittele ja toteuta rakkana (ST-urakka), projektinjohtourakkana tai yhteismintaurakkana. Kokonaisurakka on taloyhtiön Valvontalaitteet korjaushankkeissa yleitoteutusmuoto. Se kuitenkin sisältää riskejä esimersi rakentamisvaiheen yllätyksistä johtuvia lisätöitä on ikea välttää. Kokonaisurakka toimiikin parhaiten ykkertaisissa ja selkeissä korjauksissa. Jos taloyhtiössä ei haluta kantaa huolta suunnittelun korjaustöiden yhteensovittamisesta, toteutusmuodoksi nnattaa valita ST-urakka. Projektinjohto- ja yhteistointaurakoissa pystytään taas huomioimaan erityisen vin taloyhtiön tavoitteet ja etsimään kustannustehokas rjausratkaisu. hkeutta toteutusmuodon valintaan loyhtiön kannattaa rohkeasti kartoittaa korjaushankensa toteutusmuotovaihtoehdot. Aina ei ole pakko auaattisesti tilata kokonaisurakkaa, vaan urakoitsijoilta i kysyä myös muunlaista palvelua korjausurakoinnis-. Ilmalämpöpumput asennettuna Teksti Annika Jaatinen, kuva Pekka Rousi Esimerkiksi ST-urakka on hyvä vaihtoehto, jos korjaushanke halutaan toteuttaa mahdollisimman helposti: siinä urakoitsija hoitaa sekä suunnittelun että rakentamisen. Projektinjohtourakkaa ja yhteistoimintaurakkaa voi harkita laajoissa ja alk. monimutkaisissa 1300,- hankkeissa, esimerkiksi ryhmäkorjauksissa. Näissä toteutusmuodoissa pystytään varautumaan joustavasti muutoksiin, ja urakoitsijan osallistuminen suunnitteluvaiheeseen karsii riskejä. Toteutusmuodon valinnasta päättää taloyhtiö LVI-alan kokonaispalvelu Pääyhteistyökumppaninamme: HuHtikuu 1/2015 tiivisteestä kokonaisvaltaiseen putkiremonttiin (03) Toteutusmuodot pähkinänkuoressa Kokonaisurakassa pääurakoitsija vastaa taloyhtiön teettämien loyhtiö maksaa kulut asetettuun suunnittelun johtamisesta, ja ta- Toteutusmuodon valinnasta päättää viime kädessä taloyhtiö. Päätöstä ei kannata tehdä hätiköiden, sillä toteutusmuodon valinta vaikuttaa koko korjaushankkeen Elomessut suunnitelmien uudistuvat mukaisesti hankkeen -Varaa tavoitehintaan myyntipaikkasi asti. Projektinjohtourakassa nyt! Elomessut järjestetään läpiviennistä. ensi kesänä Pääurakoitsija valitaan hinnan perusteella. urakoitsijoita. uudessa paikassa, Hämeenlinnan käytetään Verkatehtaan usein ali- onnistumiseen. alueella. Taloyhtiön hallituksen kannattaa perehtyä toteutusmuotoihin jo hankkeen ensimetreillä. On hyvä esimer- ST-urakassa ollen näin urakoitsija yksi suurimmista vastaa se- tapahtumista Yhteistoimintaurakassa Kanta-Hämeen alueella. muo- Messut ovat keränneet vuosittain noin messuvierasta kiksi selvittää, miten korjaushanke etenee ja mikä on kä hankkeen suunnittelusta että dostetaan yhteinen projektiorganisaatio, joka toteuttaa hankkeen taloyhtiön rooli eri toteutusmuodoissa. Tarvittaessa neuvoa voi kysyä alan ammattilaiselta, esimerkiksi ammatta. Urakoitsija Ilmoittaudu valitaan hinnan näytteilleasettajaksi taloyhtiön tavoitteiden mukai- itse Varaa korjaustöiden myyntipaikkasi: toteuttamisestirakennuttajalta. suunnitteluratkaisun perusteella. sesti. Yhteistoimintaurakassa puh korostuvat sopimusosapuolten Lisätietoa toteutusmuodoista löydät Juha Salmisen Ilmettä Projektinjohtourakassa messuille: teltat, päätoteuttaja vastaa töiden ja osin hyötyjen jakaminen. suurkuvat, yhteinen esitteet, vastuu sekä käyntikortit: riskien ja Grano Oy Miika Piikkilä puh kirjasta Toteutusmuodot taloyhtiön korjaushankkeissa (Kiinteistöalan Kustannus Oy). Tervetuloa Elomessuille! lä pelkää putkiremonttia turhaan sakkaiden kiinnostus taloyhtiön asioihin herää viimeistään silloin, kun tiöön on tulossa putkiremontti. Putkiremontti on yksi suurimmista ja lleimmista taloyhtiön remonteista, ja se vaikuttaa lähes poikkeuksetta yös asumiseen. Putkiremonttia ei silti kannata pelätä. Seuraavassa on tattu muutamia asioita, jotka auttavat suhtautumaan putkiremonttiin Teksti Annika Jaatinen, kuva Pekka Rousi tkiremontti tulee väistäättä joka taloon loyhtiön putkien keskimääräinen yttöikä on vuotta, joskus pa vähemmän. Minkään talon putt eivät kestä ikuisesti, vaan putkireontti tulee jokaiseen taloon jossain iheessa. Putkiremonttia ei koskaan tehdä vikseen, vaan tietyt tapahtumat ja tkimukset johtavat siihen, että reonttia aletaan harkita taloyhtiössä. erkkejä putkiremontin tarpeesta ivat olla esimerkiksi toistuvat putstovuodot ja kosteusvauriot. Putkison uusittava, jos sen kunto todean kuntotutkimuksessa heikoksi. Taloyhtiön hallituksen tehtäviin uluu seurata yhtiön kunnossapitarpeita. Hallitus antaa vuosittain tiökokouksessa selvityksen tuleviskorjaustarpeista, ja tässä selvitykssä näkyy myös lähestyvä putkireontti. Näin ollen putkiremontin ei täisi tulla yllätyksenä osakkaille. Ota yhteyttä! sakkaat pääsevät vaikuttaaan lopputulokseen tkiremontin aloittamisesta pääteän yhtiökokouksessa. Hallitus ja nnöitsijä saattavat etukäteen kartoittaa eri vaihtoehtoja ja urakoitsijoita, mutta lopullinen päätösvalta on yhtiökokoukseen osallistuvilla osakkailla. Virallisten yhtiökokousten ohella taloyhtiössä järjestetään infotilaisuuksia putkiremontista. Näihin tilaisuuksiin kannattaa osallistua, sillä siellä osakkaat pääsevät kysymään mieltään askarruttavia asioita ja vaikuttamaan lopputulokseen. Ennen putkiremonttia tehdään myös osakas- ja asukaskyselyitä, jotta osakkaiden toiveet saadaan varmasti selville. Putkiremontti ei kestä ikuisuutta Putkiremontin kokonaiskesto riippuu muun muassa taloyhtiön koosta sekä vanhojen putkien iästä ja asennustavasta. Koko taloyhtiön putkiremontti saattaa kestää jopa vuoden, mutta yksittäisen asunnon osalta putkiremontti on tavallisesti ohi muutamassa viikossa. Väliaikaista kotia ei siis tarvitse etsiä pitkäksi aikaa. Joissain tapauksissa asukas voi jopa asua kotonaan putkiremontin ajan. Omat kalusteet ja tavarat voi monesti jättää asuntoon remontin ajaksi. Arvotavarat ja hoitoa vaativa omaisuus (esim. kukat) tulee kuitenkin ottaa mukaan väliaikaiskotiin. Putkiremontti nostaa asunnon arvoa Putkiremontin yhteydessä korjataan yleensä asuntojen kylpyhuoneet lattiasta kattoon. Osakas saa siis remonttivaivan palkaksi upouuden kylpyhuoneen. Kylpyhuoneen ulkonäköön voi monesti vaikuttaa itse valitsemalla mieleiset laatat ja vesikalusteet. Myös asunnon keittiö on usein mahdollista remontoida putkiremontin yhteydessä. Lisäksi talon sähkö- ja tietoliikennejärjestelmään saatetaan tehdä parannuksia, mikä lisää asumismukavuutta. Putkiremontti nostaa asunnon ja samalla koko taloyhtiön arvoa. Kun isot remontit on tehty, asuminen taloyhtiössä on huoletonta ja esimerkiksi asumiskustannusten kehitystä on helpompi ennakoida. Lisätietoa taloyhtiön putkiremontista löydät Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -oppaasta (Kiinteistöalan Kustannus Oy).

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertti taloyhtiössä Aktiivinen, talonsa tunteva asukas Isännöinnillä ja kiinteistöhuollolla ei

Lisätiedot

Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta

Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta Talosaneeraus vuokranantajan näkökulmasta Talosaneerauspäivä 8.11.2013, Oulu Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry Oulu, 52 v. Pasi Orava N. 15 v. vuokranantajakokemus Suomen

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö.

Lisätiedot

Kiinteistön kuntotodistus

Kiinteistön kuntotodistus Kiinteistön kuntotodistus Remontti-ilta Pekka Luoto 2.11.2006 Idean liikkeelleläht htö Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen hallitus teki 20.12.2004 Suomen Kiinteistöliitolle aloitteen tutkimushankkeen käynnistämiseksi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia

Taloyhtiöiden korjaukset ja energia Taloyhtiöiden korjaukset ja energia Rakennusfoorumi 13.12.2016, Rakennustietosäätiö, Helsinki DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Nykytila 2 1 l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90 % 80 % 70 % 60

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Korjausrakentamisen tupailta 18.1.2012 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin alueyhdistys 9300

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Opintoristeily Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus

Opintoristeily Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus Opintoristeily 3.9.2016 Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry Perusparannus- ja korjaushankkeen rahoitus Tom Lönnroth Suomen Hypoteekkiyhdistys Sisältö 1. Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike

Lisätiedot

ASUNTO-OY REVONTULENTIE 4 1 (5) Yhtiökokouksen 10.11.2016 hyväksymä versio HOITOMENOJEN TALOUSARVIO AJALLE 1.7.2016-30.6.2017 ================================================== KIINTEISTÖN TUOTOT Hoitovastikkeet

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Hissiprojektin tiedottaminen taloyhtiössä

Hissiprojektin tiedottaminen taloyhtiössä Marika Sipilä / Kiinteistöliitto Uusimaa Hissiprojektin tiedottaminen taloyhtiössä Lahti 8.5.2014 Osmo A. Wiion lakeja inhimillisestä viestinnästä Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu. Jos

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Viestintä vuokratalossa onnistuuko? Marjut Joensuu, Isännöintiliitto,

Viestintä vuokratalossa onnistuuko? Marjut Joensuu, Isännöintiliitto, Viestintä vuokratalossa onnistuuko? 9.9.2016 Marjut Joensuu, Isännöintiliitto, twitter: @marjutjoensuu Mitä se viestintä oikein on? Vai helpotusta ja säästöjä? Ja parempaa asumista? Hyvä isännöinti kannattaa.

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä Kyselyn toteutus Vastaajamäärä: 500 Kohderyhmä: kerrostaloasukkaat Suomessa Tiedonkeruu: -9.1.017 Kyselyn teemat: Asukaskyselyjen hyödyntäminen taloyhtiön

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

UUDISTALO HALTUUN. Taloyhtiön Osakas Hallitus Isännöitsijä. Copyright Raimo Kivari

UUDISTALO HALTUUN. Taloyhtiön Osakas Hallitus Isännöitsijä. Copyright Raimo Kivari UUDISTALO HALTUUN Taloyhtiön Osakas Hallitus Isännöitsijä Copyright Raimo Kivari Esityksen sisältö Oma esittely Referenssit Ketkä osallistuvat tarkastuksiin; hallinnan luovutus ja takuutarkastus Valmistautuminen

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014 TALOYHTIÖLLE STRATEGIA Tero Heikkilä 30.1.2014 Isännöintiliiton tavoitteena on isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantaminen. TALOYHTIÖLLE STRATEGIA MIKSI? FAKTA: ASUKKAILLA HUOMATTAVAN KRIITTINEN

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b

Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma. Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b Kaukolämmöstä maalämpöön - taloyhtiön näkökulma Jari Kajas hallituksen puheenjohtaja Asunto Oy Kivelänkatu 1b MIKSI MAALÄMPÖ? 1. KAUKOLÄMMÖN JAKOKESKUS TULI IKÄNSÄ (22 V) PUOLESTA UUSITTAVAKSI MIKSI

Lisätiedot

TIETOJA HUONEISTOSTA TIETOJA AUTOPAIKASTA TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA TALOYHTIÖSTÄ

TIETOJA HUONEISTOSTA TIETOJA AUTOPAIKASTA TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA TALOYHTIÖSTÄ 02.06.16 1 TIETOJA HUONEISTOSTA Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Talotyyppi: Huoneet: Huoneluku yhtiöjärjestyksessä: Osakkeet: Liinankuja 10 A 3, 90800 Oulu Oulu Herukka Luhtitalon alakerta 3h(2mh+oh)+k+kh+s+et

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus Tyylikkyys Arvon säilyminen Ajanmukaiset tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Suunnittelijan näkökulma

Suunnittelijan näkökulma Suunnittelijan näkökulma Ari Savolainen, DI Pohjois-Suomen suurin taloteknisistä asiantuntijoista muodostuva insinööritoimisto n 20 suunnittelijaa yli 250 suunniteltua putkiremonttia Ajatuksia putkiremontista

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Asunto Oy Raitinlinna. Taloyhtiön strategia

Asunto Oy Raitinlinna. Taloyhtiön strategia Asunto Oy Raitinlinna Taloyhtiön strategia Vahvistettu yhtiökokouksessa 28.5.2013 Historia Asunto Oy Raitinlinnan omistamalle tontille n:o 8 Espoon kaupungin korttelissa n:o 12002 saatiin rakennuslupa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa

Lisätiedot