Lisää tontteja tulossa s. 4 5

Transkriptio

1 Lisää tontteja tulossa s. 4 5 Etelä-Pirkanmaalla palvelut pelaavat, tilaa on tarjolla ja tekemisen meininkiä riittää. Yrittäjä, tervetuloa menestymään!

2 V A S K O O L I Rakkaalla seudulla on monta nimeä Etelä-Pirkanmaa, Tampere eteläinen, Hämeenlinna pohjoinen, Pirkanmaan portti. Siinä yhteisiä nimittäjiä Akaalle, Urjalalle ja Valkeakoskelle. Rakkaalla seudulla on monta nimeä. Meillä VASKEssa on ilo palvella useilla nimillä tunnetun seutumme yrityksiä. Suurin osa henkilökunnastamme työskenteleekin nimenomaan yrityspalveluissamme, jotka tarjoavat monipuolisesti apua rahoitus-, tontti- ja toimitila- sekä kehittämisasioissa. Yrittäjiksi aikovat puolestaan laativat avullamme ja kanssamme tarvittavat liiketoimintasuunnitelmat ja perustamisasiakirjat. Myös yrittäjiksi kasvavien eteen on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä yhdessä koulujen kanssa. Vuonna 2011 yrityspalveluitamme käytti noin asiakasta! Seudun yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan myös useilla VASKEn hallinnoimilla ja kuntien ja EU:n rahoittamilla kehittämishankkeilla. Olemme hyvästä syystä ylpeitä seutumme yrityksistä, sekä uusista että vanhoista. Toivotamme myös uudet yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi Etelä- Pirkanmaan yritysten joukkoon ja autamme sijoittumisessa kaikin tavoin. Jos on seudulla nimiä, niin on kyllä tilaa ja mahdollisuuksia menestykseenkin kaikenlaisille ja -kokoisille yrityksille! katriina huvi Toimitusjohtaja Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Kuva: Minna Mäkelä, Urjalan Sanomat Etelä-Pirkanmaa NYT 1 miltä Etelä-Pirkanmaan tulevaisuus näyttää? 2 mitkä ovat alueen vahvuudet ja millainen rooli niillä on tulevaisuuden rakentamisessa? hannu maijala, kunnanjohtaja, urjala 1 Pirkanmaa on Suomen vetovoimaisimpia alueita, ja Tampereen keskusseudun kasvu vaikuttaa myönteisesti myös Akaassa ja Valkeakoskella. Urjalan tulevaisuus on hiukan haasteellisempi, mutta ei lainkaan toivoton. Valoisin mielin siis kohti tulevaa. 2 Etelä-Pirkanmaan vahvuuksia ovat sijainti Helsinki Hämeenlinna Tampere-moottoritien ja ysitien vaikutusalueella, monipuolinen elinkeinorakenne, vahva yrittäjähenki sekä kiinteä kuntayhteistyö. Nämä tekijät vaikuttavat keskeisesti alueen menestymiseen tulevaisuuden yhä kovenevassa kilpailussa. markku auvinen, kaupunginjohtaja, valkeakoski 1 Etelä-Pirkanmaalla tekemisen meininki on käsin kosketeltavaa. Monet tekijät viestivät, että alueen tulevaisuus näyttää lupaavalta. Esimerkiksi väestönkasvu on jatkuvaa ja alueen kiinnostavuus kasvussa. Alueen kunnat ovat tehneet voimallisesti työtä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Myös merkittäviä yrityskaavahankkeita on kaiken aikaa menossa. 2 Etelä-Pirkanmaan ehdoton vahvuus on sijainti. Olemme Helsinki Hämeenlinna Tampere- pääsuonen varrella. Tämän kehityskäytävän uskotaan vahvistuvan entisestään tulevaisuudessa. Kuntien ja kaupunkien rooli on tarjota tasokasta asumista ja kehittyvää yritystoimintaa. VASKEn henkilökuntaa kehittämispäivänä aki viitasaari, kaupunginjohtaja, akaa 1 Etelä-Pirkanmaan tulevaisuus näyttää valoisalta. 2 Alueemme vahvuuksia ovat muun muassa terve väestörakenne, toimivat kuntapalvelut ja hyvät liikenneyhteydet. Menestyvät yritykset ja aktiiviset ihmiset rakentavat tulevaisuuden.

3 vaske teetti keväällä 2012 Etelä-Pirkanmaan alueen ostovoimakartoituksen, jonka tavoitteena oli selvittää alueen asiakaspotentiaalia muun muassa erikoistavarakaupan tarjonnan kasvattamisen näkökulmasta. lisäksi kartoitettiin uusia erikoistavarakaupan yrityksiä, jotka voisivat sijoittua alueelle. Ostovoimakartoitus paljasti suuren mahdollisuuden erikoistavarakaupoille Ostovoimakartoituksen toteutti VASKEn toimeksiannosta Ramboll Finland Oy kirjoituspöytätutkimuksena, eli käyttämällä hyväksi olemassa olevia aineistoja esimerkiksi Tilastokeskuksesta. Urjalassa, Valkeakoskella ja Akaassa käytiin lisäksi tutustumassa keskustoihin ja liiketiloihin. Kartoituksessa selvisi, että Akaassa ostovoimasta päätyy kunnan rajojen ulkopuolelle jopa 20 miljoonaa euroa, mikä on 36 prosenttia erikoistavarakaupan ostovoimasta. Urjalassa luku on suhteessa vieläkin suurempi, sillä 11 miljoonan euron ostovoiman siirtymä vastaa lähes seitsemääkymmentä prosenttia erikoistavarakaupan ostovoimasta. Valkeakoskella tilanne on hieman parempi, sillä ostovoimaa valuu muualle vain 44 prosentin verran joka sekin tosin tarkoittaa euroissa 29 miljoonaa. Kaupan palveluita Etelä- Pirkanmaalle kehityshankkeilla ja määrätietoisella toiminnalla SISU (Sijoitu sujuvasti Etelä-Pirkanmaalle) -hankkeen projektipäällikkö Jaakko leinosen mukaan ostovoima saadaan pysymään Etelä-Pirkanmaalla vain, jos palveluita ja erikoistavarakauppaa on tarjolla riittävästi. Alueesta halutaankin tehdä nyt entistä houkuttelevampi kohde erikoistavarakaupoille ja erilaisten palveluiden tarjoajille. Aluetta kehitetään yhtäältä edistämällä erilaisia kauppakeskushankkeita, kuten Valkeakosken keskustaan syksyllä 2012 valmistuva Torikeskus sekä Akaan Toijalan rautatieaseman läheisyyteen kaavailtu kauppakeskus. Toisaalta alueen käytettävissä olevia, valmiita toimitiloja on alettu markkinoida tehokkaammin suoraan potentiaalisille yrityksille, jotta asiakkaille saataisiin parempia palveluita ja vältyttäisiin tyhjäkäynniltä, kertoo Leinonen. Levy- ja teräsrakenteita valmistava Horsmalahti Oy täytti tänä keväänä pyöreät 100 vuotta. Perheyritys perusti juhlansa kunniaksi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston kone- ja metallitekniikan osastolle Horsmalahti Oy -stipendirahaston. Toimitusjohtaja kari horsmalahti luovutti VAAOn rehtori Raimo alarovalle ja koulutuspäällikkö leevi lehtoselle rahastoa varten euron alkupääoman. Horsmalahti Oy:n toiminta alkoi 100 vuotta sitten peltisepänliikkeestä. Liike sijaitsi Valkeakosken ytimessä, nykyisen kauppatorin tuntumassa. Kuvassa näkyy Läkki- vaski- ja peltisepänliikkeen piippu. 3

4 V A S K O O L I Etelä-Pirkanmaalle syntyy Tampereen eteläinen logistinen vyöhyke Akaan Yritys-Konho, Valkeakosken Jutikkala sekä Urjalan Kolkka muodostavat logistisen yritysalueiden vyöhykkeen Suomen elinkeino elämän kasvukolmiossa eli Helsingin, Turun ja Tampereen keskiössä. Vyöhyke sijaitsee Helsinki Tampere-moottoritien, Turku Tampere-valtatien sekä rautateiden solmukohdassa. Akaan ja Valkeakosken välillä on käytössä Helsingin pääradalta erkaneva teollisuusraide. Lisäksi Akaan Toijalasta on rautatieyhteys muun muassa Helsingin ja Turun satamaan. Myös Etelä- Suomen lentokentät ovat alueen välittömässä läheisyydessä. Akaan ja Valkeakosken välillä on käytössä teollisuusraide, ja alueen läpi kulkevaan Suomen päärataan suunnitellaan kolmatta raidetta. Kangasala Tampere n. 30 min. Lempäälä 310 Lempäälä Tampere n. 30 min Mallasvesi Vesilahti E12 Metsäkansa VALKEAKOSKI Pälkäne Lahti n. 1 h 30 min. E63 5 Sääksmäki Halkivaha Pynnänjärvi Viiala 6 9 E Vanajavesi Sastamala 2981 Kikurinjärvi 9 8 Jalanti Toijala AKAA Tarttila Kylmäkoski E12 16 Tursa Kortejärvi Huittinen 230 URJALA 1 Hämeenlinna n. 30 min. Helsinki n. 1 h 30 min. Valajärvi Urjalankylä Rutajärvi Urjalan asema 2847 Nuutajärvi Nuutajärvi E63 urjala 1. Ruokola akaa 5. Taipale valkeakoski 11. Pispantalli 9 Särkijärvi Kokonjärvi 2. Urjalantie 3. Savikontie 6. Koivisto 7. Akaanportti ja Satama 12. Vanhakylä 13. Mahlia 4. Kolkan alue 8. Tipuri 14. Holmi 9. Sipilän alue 15. Lumikorpi Forssa 10. Akaan Yritys-Konho 16. Jutikkala 4 Turku n. 1 h 20 min.

5 Maakuntakaava menestyksen mahdollistajana Pirkanmaan maakuntakaava 2040 etenee suunnitellusti. kaavassa linjataan maakunnan kasvuun ja menestykseen tähtäävät maankäytölliset toiminnot ja kansalliset runkoverkot. siinä huomioidaan myös kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne, palvelukeskusverkko ja liikennejärjestelmä. Maakuntakaavaan merkitään realistisesti toteutettavissa olevia asioita. Esimerkiksi joukkoliikenteen lähijunat tarvitsevat lisää raiteita. Kun radat ovat jo maakuntasuunnitelmassa ja -kaavassa, voi toteuttamisrahakin joskus hellitä, Akaan vs. kaavoituspäällikkö lasse majuri toteaa. Kaava on tarkoitus saada valmiiksi Pirkanmaan liiton seuraavan valtuustokauden aikana eli neljässä vuodessa, mikä on vaativa tavoite. Kaavan valmistuminen on tärkeää, sillä nykyinen kaava ei enää ohjaa alueen kehitystä parhaalla tavalla. Uuden kaavan tarve tunnetaan meillä akuuttina, kun kaikki taajamarakenteen ja työpaikka-alueiden varannot ovat jo käytössä, Valkeakosken kaavoituspäällikkö alf lindström kertoo. Maankäytön rakennevaihtoehdot Kaavatyön pohjaksi laaditaan parhaillaan maankäytön rakennevaihtoehtoja, jotka nostavat esiin seudun erityispiirteet. Pirkanmaan liitto teettää ja tekee selvityksiä, joihin voidaan tukeutua, kun etsitään parhaita paikkoja yhdyskuntien toiminnoille, Majuri selventää. Rakennemalli ei ole suunnitelma, vaan periaatteellinen malli. Se tekee näkyviksi ja analysoitaviksi seudun erityispiirteet ja -tavoitteet, jotka tiedostamalla voidaan saada aikaan oikeasti käyttökelpoinen maakuntakaava. Tarkastelussa huomioidaan muun muassa väestön ja työpaikkojen määrän kehitys, olemassa olevat maankäytön suunnitelmat, ympäröivä aluerakenne, vireillä olevat hankkeet ja yleiset yhteiskunnalliset trendit. Majurin mukaan avainsana on seudullisuus. Kun suunnittelualue ei katkea kuntarajoihin, on tarjolla enemmän vaihtoehtoja esimerkiksi työpaikka-alueiden ja taajamien laajennussuunnittelulle. Alueiden profi lointia on tarkasteltava kuntarajojen yli, vahvistaa myös Alf Lindström. Seudun kehittäminen ei onnistu, jos kaikille pyritään osoittamaan vähän kaikkea. On löydettävä ne paikat ja vyöhykkeet, joilla tietyt toiminnot voivat kehittyä elinvoimaisina. Seudun menestys vahvistaa parhaiten yksittäisten kuntien mahdollisuuksia. Myös Hämeen kehittämissuunnitelmat on tärkeää ottaa huomioon Pirkanmaan maakuntakaavassa. Pitkäjänteinen yhteistyö tärkeää Akaalaisia maakuntakaavassa kiinnostavat erityisesti moottoritien varsien hyödyntämisen mahdollisuudet, kertoo Akaan yritysasiamies RisTo RanTala. Myös Valkeakoskella nähdään, että moottoritien hyödyntäminen on yhteinen asia, jossa naapurikuntien kannattaa jatkaa ja syventää yhteistyötään. Esimerkiksi Jutikkalaan suunniteltava logistinen alue täydentäisi Akaan Yritys-Konhon palveluprofi ilia ja lisäisi asiantuntijoiden mukaan koko seudun elinkeinoelämän painoarvoa. Uudet työpaikat hyödyttäisivät koko seutua, jopa maakuntarajan yli, toteaa Alf Lindström. Akaan Yritys-Konhon asemakaava valmistumassa Akaan kaupunginvaltuusto hyväksyi Yritys-Konhon asemakaavan Alueen kiistattomana vahvuutena ovat tuleva pistoraide ja alueen sijainti: Helsinki Tamperemoottoritie, Tampere Turku-valtatie ja Akaan Toijalan rautatieasema ovat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä alueesta. Teollisuusalueen kokonaisala on noin 180 hehtaaria ja rakennusoikeutta tulee olemaan yhteensä noin kerrosneliömetriä. Tontit ovat räätälöitävissä tarpeen mukaan erikokoisiksi. Tavoitteena on, että alueen rakentaminen alkaa Valkeakosken Jutikkalan yleiskaava valmistumassa Valkeakosken Jutikkalan alueelle on tulossa yhteensä noin 500 hehtaarin työpaikkaalue, jolle voidaan sijoittaa tilaa vaativan teollisuuden, tukkukaupan ja logistiikan toimintoja. Alue sijaitsee Pirkanmaan etelärajalla Helsinki Tampere-moottoritien ja vanhan kolmostien risteyksessä ja sitä kutsutaan myös Pirkanmaan portiksi. Alueen yleiskaavoitus on meneillään, ja tavoitteena on sen valmistuminen vuoden 2012 aikana. Kaavoitus suunnitellaan siten, että tontit ovat kokonsa puolesta räätälöitävissä tarpeen mukaan. Jutikkalan vahvuustekijöitä ovat sen sijainti välittömästi moottoritien varressa sekä energialähteenä hyödynnettävä maakaasu. Yritysalueet täydentävät toisiaan Valmistumassa olevien Yritys-Konhon ja Jutikkalan lisäksi tarjolla on jo valmiita tonttivaihtoehtoja monenlaisiin yritystarpeisiin. Katso tarjonta esimerkiksi Akaassa Akaan portin, Junkkarin, Taipaleen ja Tipurin yritysalueilla, Urjalassa Kolkan ja Ruokolan yritysalueilla sekä Valkeakoskella Mahlianmaan, Holmin ja Pispantallin alueilla. 5

6 V A S K O O L I Kinon Talo elämyksiä Toijalan ytimessä Akaan Toijalan ydinkeskustassa sijaitseva arvokiinteistö, Kinon Talo, tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia niin yrittäjille kuin yksityisillekin luvun alussa rakennettua Kinon Taloa on nyt peruskorjattu ja siitä on muodostumassa kulttuuri- ja tapahtumakeskus, jossa on erinomaiset puitteet esimerkiksi seminaarien, kokousten ja juhlien järjestämiseen jopa 150 hengelle. Elokuvien lisäksi Kinon Talon valkokankaalta voisi seurata nyt vaikkapa jääkiekko-otteluita tai konsertteja suorana. Idea kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen rakentamisesta syntyi halusta herätellä koko Akaata yhteisölliseen toimintaan. Näemme talon tärkeänä osana Toijalan asemanseudun uutta strategiaa. Olemme myös halunneet säilyttää hienon ja arvokkaan kiinteistön ja antaa sille sen ansaitseman arvon ja huomion, kuvaa Timo Tommila, toinen Kinon Talon kehittäjistä. Myös Kinon Talon alakerran Kinon Kellarin muutostyöt ovat suunnitteilla ja parhaillaan lupakäsittelyssä. Kellariin olemme suunnitelleet lämpiötä sekä pieniä harraste- ja kokoustiloja, Tommila vinkkaa. Liiketiloja ja vuokra-asuntoja Loistavalla paikalla vain sadan metrin päässä Toijalan rautatieasemasta sijaitseva Kinon Talo tarjoaa elämysten lisäksi erinomaisen paikan liiketoiminnaharjoittamiselle. Tällä hetkellä kiinteistössä toimii parturi-kampaamo, hammasteknikko, fysioterapeutti, kauneus- ja jalkahoitola, tilitoimisto ja kahvila, mutta vapaitakin toimisto- ja vastaanottotiloja on vielä. Kiinteistössä on myös tyylikkäitä vuokra-asuntoja, joita valmistuu lähiaikoina lisää. Toimitilat täyteen liiketoimintaa VASKEn tontti- ja toimitilapörssissä (www. vaske.fi ) tilan tarjoaja voi maksutta ilmoittaa tonteista ja vapaista toimitiloista. Pörssistä asiakas voi löytää kätevästi Etelä-Pirkanmaan tarjonnan. Tavoite on saada tarjonta ja kysyntä kohtaamaan. Päivitimme pörssin tiedot ajan tasalle. Tämän jälkeen olemme markkinoineet tontteja ja tiloja potentiaalisille sijoittujille yhdessä yritysasiamiesten kanssa, SISUhankkeen (Sijoitu Sujuvasti Etelä- Tontti- ja toimitilapörssi Pirkanmaalle) projektipäällikkö Jaakko leinonen kertoo. Mitä enemmän saamme tiloihin toimintaa, sitä paremmin alueella voidaan palvella asiakkaita. Samanaikaisesti SISU-hankkeessa teetettiin myös Akaan, Urjalan ja Valkeakosken kattava erikoistavarakaupan ostovoimaselvitys. Tämän perusteella olemme nyt kontaktoineet potentiaalisia yrityksiä ympäri Suomen. Kiinnostuneita on ollut mukavasti, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä. Tavoitteemme on siis auttaa uusia toimijoita sijoittumaan, lisätä paikallista kauppaa ja palvelua ja saada yhä suurempi osa ostovoimasta jäämään seudulle, Leinonen summaa. 6

7 Lasikylä houkuttelee tulevaisuudessakin Nuutajärvi tunnetaan kansainvälisestikin korkeatasoisen lasiosaamisen synnyinsijana, jossa käsityöperinteet elävät yhä vahvoina lukuisten mainetta niittäneiden lasitaiteilijoiden ja Iittalan lasitehtaan ansiosta. Pitkäjänteinen työ kylän kehittämiseksi saa pian uutta hehkua, kun Nuutajärvellä starttaa mittava kehityshanke. Syksyllä 2012 alkava Hehkuva Nuutajärven lasikylä -hanke tähtää kylän määrätietoiseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tavoitteena on esimerkiksi lisätä kylän tunnettuutta kansallisesti ja kansainvälisesti, houkutella paitsi matkailijoita, myös yrittäjiä sekä tiivistää yhteistyötä Urjalan kunnan, lasikylän kiinteistöt omistavan Fiskarsin ja kylän yrittäjien välillä. Hankkeen vetäjänä aloittaa syyskuun alussa mari vatanen. Nuutajärven yhteisö on varsin aktiivinen, mutta kun kaikilla toimijoilla on omat työnsä ja liiketoimintansa, on yhteistoi- Iittalan lasitehtaassa valmistetaan edelleen käyttölasia ja esimerkiksi Oiva Toikan kuuluisia lasilintuja. Lasikylä on myös suomalaisen minnan koordinoiminen haasteellista. Siksi on ilahduttavaa saada joku hoitamaan hankkeen puitteissa erilaisia taidelasiosaamisen keskus. Kuvassa Markku Salon uutta tuotantoa. suurempia kokonaisuuksia, joihin kylän yrittäjät sitten voivat omalla panoksellaan osallistua, pohtii lasitaiteilija markku salo, joka paitsi työskentelee, myös asuu Nuutajärvellä. Salon mukaan lasin tekemisessä yhteisöllisyys on elinehto, sillä esimerkiksi lasiuunien ylläpitäminen yksin on mahdotonta yrittäjälle. Nuutajärvi on käsityöyrittäjälle luonteva paikka siksikin, että se on suurten Akaaseen kaupunkien läheisyydessä, tilaa on mukavammin kuin kauppakeskus? ahtaissa kaupunkitiloissa ja vuokrat ovat kohtuulliset. akaassa on ideoitu kauppakeskusta, joka tarjoaisi palveluita Ennakoitavuutta kiinteistöjen ylläpitoon siellä, missä päivittäinen liikennevirta on suuri eli rautatieaseman läheisyydessä. Nuutajärven kiinteistöjä hallinnoiva Fiskars-yhtiö on vastikään teettänyt alueen rakennuksista kuntokartoituksen, jonka tuloksia parhaillaan tulkitaan tarkempien Toijalan rautatieaseman kautta kulkee päivittäin yli 70 junavuoroa ja yli 600 toimenpidesuunnitelmien tekemiseksi. junamatkustajaa koko Etelä-Pirkanmaan alueelta. Osa päivittäisiin ostoksiin Aiomme tehdä nyt pidemmän aikavälin suunnitelman Nuutajärven rakennusten ylläpitämiseksi ja kun- Liikenteen solmukohta olisi luonnollinen paikka saada palvelut sinne, käytetystä rahasta kuitenkin virtaa matkalaisten mukana muihin kuntiin. nostamiseksi. Tavoitteena on tietysti pitää kylä mahdollisimman houkuttelevana yritystoimintaa ja matkailijoita Ideaparkiin tai Tiiriöön, vaan olisi mukava asioida lähellä Akaassa työmatkan missä ihmiset päivittäin liikkuvat. Aina ei haluta lähteä erikseen ostoksille silmällä pitäen, kertoo Fiskarsin kiinteistöpäällikkö kim varrella, kuvailee projektipäällikkö Jaakko leinonen VASKEsta. sawkins. VASKE teetti keväällä 2012 Akaan matkakeskuskyselyn, jolla selvitettiin Sawkins kertoo Fiskarsin tavoittelevan Nuutajärvelle kaupunkilaisten palveluja koskevia toiveita. Kahdestasadasta vastaajasta yli toimivaa yhdistelmää eri alojen käsityöosaajia. Vaikka puolet toivoi aseman yhteyteen päivittäistavarakauppaa ja yli joka kolmas lasitaide ja lasialan osaaminen on Nuutajärven ehdoton ravintolapalveluita tai kahvilaa. Lisäksi toivottiin erilaisia päivittäisen asioinnin palveluita apteekista kukkakauppaan ja pankkiautomaattiin. valtti, tilaa ja kysyntää on myös muiden alojen osaajille. Esimerkiksi sepät ovat saaneet hyvän vastaanoton Tilausta kauppakeskukselle siis on. Parhaillaan käymme alustavia keskusteluja keskuksen konseptoinnista eli siitä, mitä yrityksiä keskukseen voisi täällä. Käymme kunnan ja esimerkiksi Nuutajärven Galleria Osuuskunnan (NuGO) kanssa vuoropuhelua siitä, tulla vuokralle ja mitkä parhaiten palvelisivat asukkaita. Sen jälkeen on mahdollista tehdä aitoihin tarpeisiin perustuvat tarkemmat suunnitelmat, kertoo minkälainen yrityskimara olisi Nuutajärvellä ihanteellisin. Leinonen. S U U N N I T T E A I L L 7

8 V A S K O O L I Tonttikauppa käy kuumana Etelä- Pirkanmaalla Akaassa erityisesti Viialan tontit ovat käyneen kaupaksi Akaan kaupunki tarjoaa satoja omakotitontteja Uudenkylän, Hukarin ja Männikön kaupunginosista lähivuosina. Uudessakylässä erityisesti lapsiperheitä houkuttelee otollinen sijainti parin kilometrin etäisyydellä Toijalan keskustasta ja alakoulun läheisyys. Lähellä on myös Kuusikankaan ulkoalue ja alueen keskelle jäävä lähivirkistysmetsä, jotka tarjoavat hienot mahdollisuudet liikkumiseen. Viialan taajamassa odotetaan kovasti Hukari II:n valmistumista. Männikköön valmistuu 25 tonttia aikaisintaan keväällä Eniten valinnanvaraa on Kylmäkosken taajamassa. Tontteja löytyy muun muassa Sotkialta ja Tipurista, joista jälkimmäinen sijaitsee Jalantijärven hienoissa maisemissa. Akaassa Viialan tontit ovat olleet erityisen kysyttyjä. Uusia tontteja on luvassa Koiviston taakse Hukariin. Viihtyisää asumista ja aktiivista elämää Akaassa Akaan kaupunki haluaa lisätä viihtyisyyttään sekä asuinalueidensa tunnettuutta. Samalla kaupunki myös kartoittaa ulkoilu- ja virkistysreitit, niiden kehittämistarpeet sekä kevyenliikenteen toimivuuden ja turvallisuuden. Myös Akaan brändäämistä suunnitellaan. Kaupungin tunnettuuden ja vetovoiman lisäämiseksi sekä asukasluvun kasvattamiseksi Akaassa selvitetään myös kaupungin edellytyksiä omien asuntomessujen järjestämiseen lähivuosina. Asuntomessukaupungit on jo valittu vuoteen 2016 asti, joten Akaan vuoro tulisi aikaisintaan vuonna Lopullisen päätöksen asuntomessuhakemuksen jättämisestä tekee kaupunginvaltuusto. Kehittämiseen on haettu rahoitusta ELY-keskuksesta. Pirkan Helmi puolsi kehittämishankkeen AKAA Akaan kaupunki aktiivisena asuinpaikkana rahoittamista. Valkeakoski kovassa kasvussa Valkeakoski on todellinen Mansikkapaikka. Useat tutkimukset ovat vahvistaneet, että Valkeakosken palvelutarjonta on koko maan kärkitasoa. Ei siis ihme, että viime vuonna Valkeakoskelle muutti jo yli tuhat uutta asukasta. Kaupunki luovuttaa vuosittain noin 50 pientalotonttia eri puolilta kaupunkia. Suuret, edulliset ja lähellä palveluita sijaitsevat tontit ovat kiinnostaneet etenkin nuoria lapsiperheitä. Kaupungin ydinkeskustaan, aivan palveluiden ja veden äärelle, on tänä vuonna valmistumassa myös useita korkeatasoisia kerrostalokohteita, jotka ovat houkutelleet muuttajia kauempaakin. Urjalassa väljää asumista vauvasta vaariin Urjala on rauhallinen maaseutupitäjä, jonka kunnossa olevat peruspalvelut ja luonnonläheinen ympäristö luovat turvallisen kotipaikan kaiken ikäisille. Urjalassa on tarjolla omistusasuntoja, vuokra-asuntoja sekä edullisia, väljän kokoisia omakotitontteja. Urjalan Huhtiin kaavoitetaan juuri uutta omakotialuetta ja Laukeelan Peltorinteen alueelle laajennetaan omakotialuetta. Molemmille alueille valmistuu reilunkokoisia tontteja hyville paikoille. Alueiden kunnallistekniikka rakennetaan tänä vuonna valmiiksi. Innovatiiviset, valmiit työpisteet. Nopea ja turvallinen langaton verkko. Maksat vain käyttämästäsi ajasta. Ota kannettavasi kainaloon ja tervetuloa! kysy lisää: Janne Jokinen, projektipäällikkö janne.jokinen@hamk.fi Arja Rantamäki, yritysyhteydet arja.rantamaki@vaske.fi Valkeakoski Campus, Tietotie 1, Valkeakoski 8

9 Valkeakosken keskustan uusi aika Ostovoimaisia asukkaita löytyy, mutta kuka heitä palvelisi? Valkeakosken uudessa kauppakeskuksessa yhdistyvät laajentuva palveluvalikoima sekä keskeinen sijainti kaupungin ytimessä. Valkeakosken keskustaan rakenteilla oleva uusi Torikeskus valmistuu lokakuussa Tilaa on varattu noin m 2 :n K-Citymarketille sekä tukulle pienempiä liikkeitä ja palveluntarjoajia. Kauppakeskuksen rakennuttaa Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja urakoi Hartela Oy. Syyt kauppakeskuksen rakentamiselle juuri keskustaan ovat selvät: nyt kaupallista tarjontaa on ostovoimaan verrattuna vähänlaisesti ja kauppapaikat uhkaavat paeta keskustojen ulkopuolelle, isojen teiden varrelle. Torikeskuksella on myös potentiaalia houkutella asiakkaita laajemmaltakin alueelta. Yhtenä keskustan kehittämisen tavoitteena on, että keskusta pysyisi elävänä myös kello viiden jälkeen. Rakentamalla keskustaan ja vakiintuneille kauppapaikoille voimme myös hyödyntää olemassa olevaa infrastuktuuria kuten teitä ja sähkö- ja viemäriverkkoa, kertoo Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi aimonen. Nopeaa asiointia ja yrittäjäyhteistyötä Päivittäistavaran lisäksi keskukseen sijoittuu päivittäisen asioinnin palveluita, kahvila- ja ravintolatoimijoita sekä erikoisliikkeitä, jotka muodostavat yhdessä viihtyisän kokonaisuuden. K-Citymarketin lisäksi tilansa kauppakeskuksesta ovat jo varanneet Itella, Life, Tiimari, Hesburger, CM-Hiustalo, Kotipizza, Subway ja Sisustajannurkka. Ruokaostoksilla käyvälle kauppakeskus merkitsee nykyaikaista ostospaikkaa, parempaa tuotevalikoimaa ja täydempiä hyllyjä myös viikolla. Keskustojen ulkopuolella kaupanteko painottuu viikonloppuihin, keskustassa saamme pidettyä valikoiman tasaisemmin hyvänä, kertoo ennen joulumarkkinoita avattavan K-Citymarketin tuleva kauppias ERkki kuivajärvi. Ruokakauppias odottaa innolla yhteistyötä kauppakeskuksen ja Valkeakosken keskustan muiden yritysten kanssa. Löydämme varmasti yhteisiä teemoja, joilla houkutella asiakkaita keskustaan ja siten tehdä keskustasta elinvoimaisempi. Hyvinvointipuistossa virkistyy jokainen S U U N N I T T Keskustan viihtyisyyden lisäämiseksi Valkeakosken Apianlahden ympäristöön suunnitellaan hyvinvointipuistoa, joka toteutuessaan tarjoaisi monipuolisia virkistäytymisen ja liikunnan mahdollisuuksia niin paikallisille kuin ulkopaikkakunnilta tulevillekin. Apianlahden alueelta löytyy ennestään muun muassa jäähalli, tenniskenttiä, Kirjaslammen vanha uimala, rantahotelli Waltikka sekä pururata. Hyvinvointipuistohankkeen tarkoituksena on monipuolistaa ja parantaa liikuntapaikkoja sekä tarjota tiloja esimerkiksi vanhusten tuetulle palveluasumiselle sekä kuntoutus- ja työhyvinvointipalveluille. Alueesta voisi tulla kaikenikäisten harrastus- ja viihtymispaikka kunnosta ja fyysisistä ominaisuuksista riippumatta, Valkeakosken kaupungin rakennustarkastaja sirpa JokEla kertoo. Valkeakosken kaupunkisuunnittelu on ideoinut hanketta jo puolitoista vuotta, ja ideointia on käyty läpi muun muassa nuoriso- ja liikuntalautakunnan sekä paikallisten urheiluseurojen kanssa. A Mahdollisia aktiviteetti-ideoita alueelle on tarjolla valtavasti minigolfi sta kiipeilyyn, kanoottivuokraukseen ja arboretumin perustamiseen. VASKE koordinoi hankkeen rahoitushakua ja maankäyttösuunnitelma on jo esitelty kaupunginhallitukselle. Seuraava vaihe on varmistaa hankkeen rahoitus ja löytää oikeat palveluntarjoajat, jotta kaava saataisiin elämään, kertoo Jokela. E I L L 9

10 V A S K O O L I Etelä-Pirkanmaalla yrittäminen kannattaa 1 millainen paikka Etelä-Pirkanmaa on yrittäjälle toimia? 2 mitkä ovat mielestäsi alueen elinkeinoelämän näkökulmasta merkittävimmät kehittämiskohteet? 3 mitkä ovat alueen suurimmat vahvuudet yrittäjän ja yrittäjyyden näkökulmasta? sirkka koivuniemi, Toijalan yrittäjät 1. Etelä-Pirkanmaa on hyvä alue yritystoiminnalle niin tiiviin väestöpohjansa kuin toimivien tie- ja ratayhteyksiensä vuoksi. Pirkanmaa on muuttovoittoinen ja voimakkaasti kehittyvä alue. 2. Ennakoiva maapolitiikka, siis riittävä ja houkutteleva yritystonttitarjonta. Yritysten lisääminen, uusien työpaikkojen syntyminen. Kuntien elinkeinopoliittiset ohjelmat ja niiden järjestelmällinen ohjaus. 3. Pirkanmaan alueen näen vahvana, muuttuvana ja positiivisesti kehittyvänä maakuntana. JaRi kostiainen, valkeakosken kauppakamariosaston puheenjohtaja 1. Houkutteleva kaavoitettuja tontteja sekä valmiita toimitiloja löytyy runsaasti. Kunnat ovat aktiivisia ja kiinnostuneita uusista yrityksistä. 2. Maantieliikenteen osalta määrärahat eivät riitä teiden ylläpitoon eivätkä ainakaan kehittämiseen. Moottoritiehanke Tampere Turku siirtyy aina vain tuonnemmaksi, kun määrärahat ohjautuvat muualle. 3. Keskeinen sijainti sekä hyvä työvoiman saatavuus. Lisäksi työvoiman koulutus sekä yrittäjille suunnattu neuvontatoiminta ovat alueella hyvin hanskassa. suvi PÄÄkkÖnEn, urjalan yrittäjät 1. Urjalassa yrittäjiä on paljon ja he muodostavat hyvän ja laajan tukiverkoston toisilleen. Moninainen ja eri-ikäisistä urjalalaisista koostuva asiakaskunta asettaa monelle yrittäjälle haasteita, kun omaa palvelutarjontaa ei voi kohdistaa vain hyvin kapealle asiakassektorille. Tämä toisaalta on myös vahvuus, sillä yrittäjälle päivien erilaisuus tuo usein työhön mielekkyyttä. 2. Muuttotappion kääntäminen positiiviseksi muuttovirraksi on kunnassa suuri huoli ja vaatii ponnisteluja niin kunnalta kuin sen asukkailtakin. Myös väestön ikääntyminen ja sitä myötä eläköityminen asettaa yrityksille haasteita löytää koulutettua työvoimaa vapautuviin tehtäviin. 3. Urjala on monipuolisen yrittämisen kunta, jossa ei pelätä yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatus on merkittävässä roolissa tulevaisuutta ajatellen, ja jo nyt monet nuoret pitävät yrittäjyyttä yhtä hyvänä työuravaihtoehtona kuin tavallista palkkatyötä. Tämän suuntauksen säilyminen on tärkeää, koska yrittäyyden jatkuvuus voidaan taata varmimmin oman kunnan nuorten kautta. VASKEn ja Yritys-Suomen yhteistyö yrittäjien menestykseksi 10 VASKE ja Yritys-Suomi auttavat yrityksiä kasvamaan ja kehittymään. Tukea ja apua on tarjolla yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa, Etelä-Pirkanmaan TE-toimiston yritysneuvoja hannele nieminen kiteyttää. Apua saa aina, ohjaamme asiakkaamme varmasti oikean kontaktin luokse ilman turhaa pompottelua. Uuden fi rman perustamista suunnittelevan kannattaa kääntyä VASKEn puoleen muun muassa yritysidean arviointiin, rahoituksen järjestämiseen, starttirahahakemuksen sekä yrityksen perustamisasiakirjojen laatimiseen liittyvissä kysymyksissä, Ensimetri-yritysneuvoja Jukka huilla muistuttaa. Starttirahan myöntämisestä vastaa puolestaan TE-toimisto, joka saa taustatietoa ja tukea päätökseensä myös VASKEn asiantuntijoilta. Kun yritykseen tarvitaan lisää henkilöstöä tai olli Ristimäki / urjalan sanomat halutaan kehittää henkilöstön osaamista, apua löytyy TE-toimiston ja yrityksen yhteishankintakoulutuksista, jotka suunnitellaan ja räätälöidään aina yrityksen omien tarpeiden mukaan. Koulutusten rahoitukseen voi saada tukea. TE-toimisto ja VASKE järjestävät yhdessä myös useita avoimia tilaisuuksia. Syksyn aikana on luvassa muun muassa infotilaisuuksia yritystoiminnan aloittamisesta ja koulutusta yrityksen työsuhteisiin liittyvistä lakiasioista sekä viennin kehittämisestä. Näihin ja muihin VASKEn ja TE-toimiston tarjoamiin monipuolisiin yrityspalveluihin voi tutustua helposti osoitteessa Etelä-Pirkanmaan TE-toimiston yritysneuvoja Hannele Nieminen.

11 VASKEn yrityspalvelut yrityksen kaikkiin vaiheisiin Erikoisrakentamispalveluita aina pohjarakentamisesta kalliorakentamiseen tarjoava ITS-Vahvistus Oy tehostaa toimintaansa laajentamalla toimitilojaan sekä hankkimalla uusia tuotantolaitteita. ITS-Vahvistus Oy investoi uusiin toimitiloihin Muun muassa paalutuksia, tukiseiniä sekä maan ja kallion tiivistämistä ja vahvistamista tekevä ITS-Vahvistus Oy laajentaa tulevan vuoden aikana toimitilojaan Akaan Toijalassa. Akaan Toijalassa toimiva ITS-Vahvistus Oy on kasvanut koko lähes 20-vuotisen historiansa aikana tasaisesti, ja uusia koneita on hankittu sitä mukaa, kun yrityksen liikevaihto on kasvanut. Kolmen viime vuoden aikana liikevaihto on ollut suorastaan hurjassa kasvussa, ja yritys on tullut siihen pisteeseen, että toiminnan kehittämiseksi on harpattava hieman suurempi askel. Tuotannon laajentaminen nykyisten toimitilojen viereen tuntui ITS-Vahvistuksessa luonnolliselta vaihtoehdolta, sillä Akaa on sijainniltaan oivallinen paikka toimia. Koneemme ja laitteemme ovat melko suuria, joten Akaa on meille ihanteellinen paikka hyvien logististen yhteyksiensä vuoksi. Lisäksi Akaasta on löytynyt niin hyviä yhteistyökumppaneita kuin osaavaa henkilöstöäkin, yrityksen toimitusjohtaja arto niemeläinen summaa. Tasaista kasvua myös tulevaisuudessa Tällä hetkellä noin 25 henkilöä työllistävä ITS-Vahvistus pyrkii investointiensa kautta pysymään tasaisella kasvu-uralla myös tulevaisuudessa. Odotamme ja uskomme, että toimintamme jatkaa laajenemista ja kehittymistä kuten tähänkin asti. Myös henkilöstömme määrä todennäköisesti kasvaa liikevaihdon kasvun myötä, Niemeläinen pohtii. Arto Niemeläinen on mielissään VASKEsta saamastaan avusta laajennuksien keskellä. Yritysasiamies RisTo RanTala on ollut neuvottelemassa tonttiasiaa Akaan suuntaan ja auttanut investointitukihakemusten laatimisessa. Osaava apu oli paperitöissä kyllä tervetullutta. Yrittäjänkään aika ei tahdo kaiken opettelemiseen riittää, Niemeläinen hymyilee. Yritystukia Yrityspolku yrityspalvelujen reittiopas vaske tarjoaa ensimmäisenä suomalaisena yrityspalvelutoimijana asiakkailleen työkalun. Palveluun pääsee etusivulla olevasta yrityspolku.fi- linkistä. investointeihin kehittämiseen työntekijän palkkaamiseen kysy lisää! Yrityspolku soveltuu niin yrittäjäksi aikovalle, yritystoimintaansa kehittävälle kuin yritystoiminnasta luopumistakin harkitsevalle. Yrityspolun esittämiin kysymyksiin vastattuaan asiakas saa henkilökohtaisen suosituksen etenemisjärjestyksestä, hyödyllisistä tietolähteistä, tarvittavista lomakkeista, suositeltavista työkaluista ja yritysneuvojan yhteystiedoista. Yrityspolkupalvelu opastaa neuvonta-asiakkaat parhaimmin tilanteeseensa soveltuvalle VASKEn yritysneuvojalle järkevintä reittiä. 11

12 V A S K O O L I Urjalalainen perheyritys Paijan Tilateurastamo tuottaa laadukasta lähiruokaa tilan omaan myymälään sekä läheisiin kauppoihin, ravintoloihin ja jalostamoihin. Tilalla on parhaillaan käynnissä muun muassa teurastamon laajennusprojekti. Lisäksi Paijan oma kasvatussikala on hiljattain peruskorjattu ja tilalle on hankittu uusi kylmäauto. Paijan Tilateurastamo lähiruokaa laadusta tinkimättä Lähiruuan kysyntä kasvaa jatkuvasti. Lähilihan tuottaminen on myös ekologisempaa ja eläimille helpompaa ja tästä me haluamme pitää kiinni jatkossakin. Meille on tärkeintä porsaidemme hyvinvointi Toimintamme kehittyy jatkuvasti. Nyt pöydältä löytyvät muun muassa hahmotelmat uusista tuoteetiketeistä, Juha ja Henna Paija vinkkaavat. Kuvassa Juhan ja Hennan kanssa poseeraavat perheen pienokaiset Miina ja Fanni. Myös tilan perustaneet Juhan vanhemmat työskentelevät yhä tilalla. ja tuotteidemme tuoreus, laatu ja luotettavuus. Emme halua mässäillä määrällä vaan laadulla, Paijan Tilateurastamon isäntä Juha Paija toteaa. Investoinnit mahdollistavat monipuolisemman palvelun Vuonna 1995 perustetun Paijan Tilateurastamon viime vuonna peruskorjatussa kasvatussikalassa elelee keskimäärin 700 sikaa. Näistä kolmasosa on porsaita ja loput lihasikoja. Omia emakoita tilalla ei ole, vaan porsaat ostetaan tilalle vieroitusiän jälkeen läheisestä porsitussikalasta. Porsaiden suhteen omavaraisella tilalla teurastetaan viikoittain noin 40 possua sekä pari hevosta, nautaa ja lammasta. Laajennuksen jälkeen tilateurastamo pystyy tarjoamaan myös entistä enemmän muiden eläinten rahtiteurastusta sekä asiakkaiden toiveiden mukaisia leikkuu- ja pakkauspalveluita. Uusi kylmäauto puolestaan mahdollistaa myös kokonaisten ruhojen kuljettamisen muun muassa pienemmille jalostamoille. Sikalan peruskorjaukseen, teurastamon laajentamiseen sekä uuden kylmäauton hankintaan Paija haki ELY-keskukselta investointitukea. Noin 20 prosenttia hyväksyttävistä menoista korvaava investointituki oli merkittävä apu yksityiselle tilateurastamolle. Tukien hakeminen sujui Juha Paijan mukaan mukavasti ja joustavasti. Kiitokset hän osoittaa VASKEn osaavalle henkilöstölle, joka tuntee tukimenettelyt ja osaa huomioida kaikki hakuprosessissa tarvittavat seikat. Urjala Works on positiivinen poikkeus Aikana, jolloin yhä useammat yritysuutiset kertovat saneerauksista ja irtisanomisista, metallialan yritys Urjala Works Oy investoi ja palkkaa lisätyövoimaa. Urjala Works Oy valmistaa hitsattuja ja koneistettuja teräsrakenteita. Urjalalaisyrityksen asiakkaita ovat koti- ja ulkomaiset konepajat, jotka valmistavat esimerkiksi nostureita ja meriteollisuuden tuotteita vientiin. Kauppa käy, ja yritys onkin investoinut ja kehittänyt toimintaansa voimakkaasti parin viime vuoden sisällä. Investointeihin lukeutuvat muun muassa Alikon entisten toimitilojen osto sekä läheisen maalaamoyrityksen tilojen hankinta vuonna Reilun 80 hengen hen- 12

13 Maa-, viher- ja vesistörakentamiseen erikoistunut valkeakoskelainen Kuokka & Kosla Paasikivi Oy on hiljattain investoinut omaan kuljetusalukseen. Uuden kuljetusaluksen ansiosta tarvittava kalusto kulkeutuu paikasta toiseen helposti ja turvallisesti, joten muun muassa rakennusten pohjatyöt, salaojitukset sekä vesi- ja jätevesijärjestelmät onnistuvat nyt niin maissa kuin saaristossakin. Kuokka & Kosla Paasikiven uusi kuljetusalus vie kaivinkoneen saariin Saaristojen maarakentaminen on aiemmin täytynyt hoitaa talvisin, jolloin saariin on päässyt jäitä pitkin. Kaluston kuljettaminen jäällä on kuitenkin vaarallista, joten päätimme investoida alukseen, jonka avulla pääsemme kulkemaan saariin myös kesäisin, Kuokka & Kosla Paasikiven yleismieheksi itseään tituleeraava Tiina Rauman- Paasikivi kertoo. Koska vanhat luvuilla valmistetut alukset osoittautuivat kalliiksi, päätti yrittäjä Pasi Paasikivi rakentaa koneen itse olihan hänellä entuudestaan kokemusta kaikenlaisten vempainten rakentamisesta. Rakennusprojektiin kului Paasikiveltä aikaa töiden ohessa pari vuotta, ja 4 x 12 -metrinen alus valmistui vuoden 2011 alkupuoliskolla. Ensimmäiset kuljetukset tehtiin heti samana kesänä, mutta varsinainen kuljetus aluksen markkinointi käynnistyi vauhdilla vuoden 2012 alussa. Olemme osallistuneet muun muassa Valkeakosken markkinoille sekä mainostaneet uusia palveluitamme paikallismedioissa. Myös viidakkorumpu käy kuumana, Rauman-Paasikivi kertoo. Suuri investointi pienelle yritykselle Kuljetusalus oli pienelle yritykselle tuntuva investointi. Kuokka & Kosla Paasikivi sai ELY-keskuksen investointitukea, joka oli mukava apu suurissa kustannuksissa. Tuen hakemiseen yritys sai neuvoa ja opastusta VASKElta. VASKEn tarjoama apu oli meille erittäin tärkeä. Jos olisin joutunut painimaan hakemuksen kanssa yksin, olisi koko hakemus saattanut jäädä tekemättä, Rauman-Paasikivi toteaa. Itse rakennettu kuljetusalus on ollut iso investointi, mutta sen ansiosta saaristojen maarakentamista voidaan tehdä ympäri vuoden. kilöstö on kasvanut vuoden sisällä kolmellatoista. Missä on kasvun salaisuus? Olemme pitäneet lähes kaiken tuotannon itsellämme alkaen levyn esikäsittelystä eli poltto- ja plasmaleikkauksesta tuotteen pintamaalaukseen saakka, ja olemme halunneet kehittää siihen ympärille lisää tilauksia. Emme siis ole keksineet mitään uutta ja mullistavaa, vaan vahvistaneet olemassa olevaa osaamistamme ja tekemistämme, valottaa toimitusjohtaja Jyrki Salo. Investoinnit pitävät aallonharjalla Kasvua ja tehostamista tarvitaan, sillä vallalla on ulkoistaminen ja toimintojen valuminen halvemman työvoiman maihin. Tasaiseen suvantovaiheen menoon ei kannata tuudittautua, vaan Salon mukaan investoimalla pysyy mukana aallon harjalla. Jos haluaa pysyä pelissä mukana, toimintaa täytyy kehittää koko ajan. Esimerkiksi koneinvestoinnit ovat hitaita prosesseja, ja nyt pohdittua hankintaa voi päästä käyttämään vasta vuoden parin kuluttua. Pitää siis olla koko ajan hereillä. VASKE toimii Etelä-Pirkanmaan yritysten keskustelukumppanina ja avustaa muun muassa rahoituskuvioissa. Myös Urjala Worksissa VAS- KEn toiminta on koettu hyödylliseksi. Yhteistyö on sujunut mielestäni hyvin. Olemme esimerkiksi täyttäneet yhdessä rahoitushakemuksia. Se on säästänyt omaa aikaa, kun ei ole tarvinnut opetella kaikkia asioita itse vaan on saanut apua ihmisiltä, jotka tekevät niitä työkseen. Olemme myös mukana VAS- KEn yhteisosastolla Alihankintamessuilla, kertoo Salo. 13

14 V A S K O O L I Työt tehdyksi yhteistyöllä Etelä-Pirkanmaan muovi- ja kemianalalta kantautuu positiivisia uutisia vähän väliä. Leikkausten ja vähennysten sijaan useat yritykset satsaavat niin tuotantoon kuin ihmisiinkin. Onnistumisten tiellä auttaa, kun on avoin yhteistyölle ja suhteet ovat kunnossa. Yritykset ovat huomanneet, että toimimalla yhdessä pystytään palvelemaan paremmin ja useampia asiakkaita. Kotilaakso kasvaa ja kehittyy Vuonna 1947 perustettu Kotilaakso Oy on vuosikymmenten saatossa voimakkaasti uudistunut perheyritys. Viime aikoina etenkin yrityksen tuotevalikoima on kokenut suuria muutoksia vanhojen tuotteiden jäädessä pois markkinoilta ja uusien tullessa tilalle. Olemme kehittäneet toimintaamme siten, että nyt keskitymme pääsääntöisesti muutamaan tuoteryhmään ja parannamme toimintaamme ja tarjontaamme niiltä osin. Jatkossa aiomme panostaa vielä aiempaa enemmän Aino-, Valley- ja Tupsu-tuotesarjoihin sekä omaan valmistukseemme, Kotilaakson toimitusjohtaja JannE kouvo kertoo. Kotilaakson liikevaihdosta suurin osa koostuu kotimaan markkinoista, mutta myös viennin määrä kasvaa. Yrityksen toimitilat sijaitsevat Pirkanmaalla: myynti ja hallinto Tampereella, varastot ja valmistus Akaassa. Kouvo kehuu Akaata loistavien logististen yhteyksien kaupungiksi, jossa yhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuu kitkattomasti. Akaassa vallitsee hyvä henki ja täällä puhalletaan yhteen hiileen, Kouvo toteaa. Avoin mieli onkin tulevaisuuden voittajan asenne. Yhteistyössä ja verkostoissa on voimaa, Kouvo vinkkaa. Kodinhoito- ja siivoustuotteita valmistava, maahantuova ja jälleenmyyvä Kotilaakso tunnetaan muun muassa kodin siivouksen ja järjestyksen Aino-tuoteperheestä, johon kuuluvat muun muassa tyhjiösäilytyspussit, astia- ja lakaisuharjat, levymopit sekä laudepesin. Iloista puhtautta Aino-tuotteilla, Kotilaakson toimitusjohtaja Janne Kouvo kiteyttää. 14 Muovityö Hiltunen tähtää maailmalle Muovityö Hiltunen Oy valmistaa muovista ja lujitemuovista kemikaalinkestäviä tuotteita teollisuudelle. Tuotevalikoimaan kuuluvat niin säiliöt, putkistot, altaat kuin piiputkin. Uusimpana innovaationa tuotevalikoimaan ovat tulleet lujamuovista valmistetut kuljetussäiliöt. Metallisten kuljetussäiliöiden kanssa on tullut vastaan ongelmia etenkin metallia syövyttäviä aineita kuljetettaessa, sillä kumivuoraukset ja pinnoitteet eivät aina toimi odotetulla tavalla. Me tarjoamme ongelmaan nyt aivan uudenlaisen ratkaisun, toimitusjohtaja Esa hiltunen kertoo. Kuljetussäiliöille on ollut jo runsaasti kysyntää Suomessa,

15 Piiplast Oy suuntaa katseensa tulevaan Paikallinen yhteistyö on Leomuoville voimavara Muovituotteita suunnitteluprosessista kokoonpanoon asti valmistava Leomuovi Oy on viime vuosina investoinut voimakkaasti uusiin tiloihin ja laitteisiin. Kesällä 2011 yritys osti naapurihallit ja lisäsi toimitilojaan yli tuhannella neliöllä. Leomuovin valmistamat osakomponentit päätyvät rakennusja sähkötarvikkeisiin, esimerkiksi betonivalutarvikkeisiin, ilmastointilaitteisiin ja ikkunateollisuuteen. Yritys on kasvattanut liikevaihtoaan tasaisesti. Suurin pyrähdys on tänä vuonna tullut Venäjän kaupassa, joka on nyt yksi Leomuovin kasvun avaimista. Olemme pistäneet lisääntyneet paukut toimintamme tehostamiseen ja automatisointiin mutta samalla onnistuneet välttämään tehostamista valitettavan usein seuraavat irtisanomiset, kehuu toimitusjohtaja RisTo kalliainen. Kun tärkeimmät muovialan kilpailijat tulevat ulkomailta, on paikallinen alan yhteistyö selkeä voimavara. Yksi Leomuovin yhteistyökumppaneista on toijalalainen Piiplast Oy. Kun kumppaniyritykseltä on mahdollista ostaa raaka-aineita ja työtä, jota itsellä ei tehdä, pystytään palvelemaan sellaisiakin asiakkaita, joille muuten joutuisi myymään eioota. Kestomuovituotteita ruiskuvalutekniikalla valmistava Piiplast Oy sai alkunsa jo vuonna 1970, kun Piippo Oy perusti muoviosaston ja hankki ensimmäisen ruiskuvalukoneen. Nyt, 42 vuotta myöhemmin, itsenäinen yritys on kasvanut ja kehittynyt merkittävästi sekä vakiinnuttanut asemansa muovituotevalmistajana. Myös tulevaisuus näyttää lupaavalta vuosien lama kosketti paljon konepajayrityksiä ja näkyi merkittävästi myös meidän liikevaihdossamme. Olemme saaneet kuitenkin korjattua tilanteen parin viime vuoden aikana ja tilanne näyttää nyt hyvältä. Suuntaamme katseemme eteenpäin ja aiomme kehittyä edelleen monipuolisena muovituotevalmistajana. Lisäksi aiomme satsata myös konekantaamme entisestään, Piiplast Oy:n toimitusjohtaja Juha-PEkka PiiPPo kiteyttää. Laaja konekapasiteetti myös muiden käytössä Piiplastin asiakaskunta koostuu merkittävistä kotimaisista ja monikansallisista teollisuusyrityksistä. Yrityksen liikevaihdosta 90 prosenttia tulee alihankinnasta, viisi prosenttia omien tuotteiden valmistuksesta ja loput viisi prosenttia välitystuotteista. Teemme tiivistä yhteistyötä alihankintaverkostomme kanssa tarjoamalla asiakkaillemme muun muassa verkostomme osaavien tekijöiden muotteja, Piippo kertoo. Laajaa konekantaansa Piiplast on tarjonnut asiakkaiden lisäksi myös alueen muille muovituotevalmistajille. Kiinteistössämme sijaitseva muotinvalmistaja on myös kilpailijoiden ahkerassa käytössä. Yhteistyö pelaa puolin ja toisin. Verisen kilpailun sijaan tuemme ja autamme toisiamme esimerkiksi välittämällä muovimateriaaleja, Piippo hymyilee. Messustandiltä Esa Hiltunen sekä Tommy Anero ja Jari Vatka (Admor Composites). Ruotsissa ja Venäjällä. Hiltunen uskoo, että markkinoita löytyy jatkossa myös muualta Euroopasta. Monipuolisen palvelun takaamiseksi Muovityö Hiltunen toimii tiiviissä yhteistyössä naapurissaan sijaitsevan IPP Muovitekniikka Oy:n kanssa. Toiminnan kasvaessa ja kehittyessä Muovityö Hiltunen rekrytoi myös lisää omaa henkilöstöä. Osaavien ja aktiivisten ammattilaisten löytäminen on kuitenkin tällä hetkellä hankalaa. Hiltunen vinkkaakin, että alalle haluavien kannattaa hankkia koulutus jo ennakkoon, sillä pienellä yrityksellä rekrytointitarpeet syntyvät usein akuutisti. Piiplastin suurin ruiskuvalukone pystyy valmistamaan jopa 4 kg:n muovituotteen. 15

16 V A S K O O L I VASKE palvelee koko yrityksen elinkaaren ajan yritysasiamies, yritysneuvoja, yritysasiamies, yritysasiamies, Ensimetriyritys- sisu-hanke sisu-hanke urjala ja akaa akaa, urjala, akaa valkeakoski neuvoja, akaa, Projektijohtaja Projektipäällikkö Vesa Leppänen valkeakoski Risto Rantala Vesa Varho urjala, valkeakoski Mikko Seppälä Jaakko Leinonen Piritta Forstén Jukka Huilla Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja hanke- Campus Center, Toimistonhoitaja ( ) (vuorottelu- koordinaattori yritysyhteydet Aira Ylinen Katriina Huvi vapaalla Tiina Paukkonen Arja Rantamäki ) Raimo Koskela FINLAND Tampere VALKEAKOSKI Turku Helsinki URJALA AKAA Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Tulus Oy Painatus: PunaMusta Tampere 2012