kontrahti »Valtion kokonaisetu painaa yhä enemmän» s. 10 VM:n Pauliina Pekonen:
|
|
- Niilo Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2/2014 2/2014 VM:n Pauliina Pekonen:»Valtion kokonaisetu painaa yhä enemmän» s. 10 > Henkilöstö mukaan työympäristön suunnitteluun s. 6 > Miksi rakennushistoriallisia selvityksiä tehdään? s. 16 > Koulukodin lähtökohtana turvallisuus s. 18
2 teos ja minä Teksti Tuija Holttinen Kuvat Harri Nurminen Pikkulinnut pölähtivät poliisin tiloihin Hämeenlinnan vuosi sitten valmistuneen poliisitalon aulan seinillä istuskelee kolmisenkymmentä värikästä visertäjää. Hallin seinille laajasti levittyvä taideteos tuo hymyn usean kävijän huulille. Miekkalinnaksi nimetyn Hämeenlinnan poliisitalon sisääntuloaula on avara ja valoisa. 18 metriä korkean tilan valkoisilta seiniltä silmä tavoittaa yllättäen jotain tuttua: tuollahan istuu talitintti ja tuolla valkoselkätikka. Elävän näköiset sirkuttajat tarkkailevat kuitenkin poliisitalon kävijöitä kovin ääneti. Aidon näköiset ja -kokoiset linnut ovat valettua alumiinia ja maalattu jauhemaalaustekniikalla ja polyuretaanimaaleilla. Pysäyttävää taidetta Kuvanveistäjä Matti Kalkamo voitti ehdotuksellaan 3 colores valtion taideteostoimikunnan järjestämän kutsukilpailun, jossa etsittiin ideoita Hämeenlinnan uuden poliisitalon aulaan tilattavasta taideteoksesta. Poliisin edustajana valintaraadissa ollut Markku Jovio kertoo, että kuuden ehdokkaana olleen teoksen joukosta Kalkamon linnut erottuivat iloisen värikkyytensä ansiosta.»upea teos, joka kolauttaa ja pysäyttää», viime syksynä eläkkeelle jäänyt komisario toteaa.»osa linnuista tervehtii kävijöitä jo talon ulkopuolellakin. Muistan aina ihmisten hämmästyneet ilmeet, kun jo ennen talon virallista valmistumista esittelin rakennusta erilaisille ryhmille. Kaksi oksalla istuvaa varista saa monet hieraisemaan silmiään: voiko tämä olla totta?» Jovio sanookin kuulleensa poikkeuksetta vain positiivisia kommentteja tästä taideteosvalinnasta.»jotkut kyselevät, eivätkö linnut voisi olla isompia, että ne näkisi paremmin. Ideana tässä kuitenkin on juuri luonnollisuus.» Taiteilija Matti Kalkamo korostaa, että jokaisella teoksen linnulla on vastine luonnossa. Joukossa on muun muassa eksoottinen kirkkaansininen harjapäinen siipiniekka, jollaisen Kalkamo sanoo nähneensä Meksikossa. 3 colores -teoksen linnuista suuri osa onkin ympäri maailmaa. Kun poliisihallinnossakin käy yhä enemmän eri puolilta maailmaa kotoisin olevia ihmisiä asioitaan hoitamassa, voi kävijä tuntea saavansa pienen tervehdyksen kotimaastaan löytämällä seinältä tutun näköisen linnun. Markku Jovio oli mukana raadissa valitsemassa taideteosta Kanta-Hämeen poliisitaloon. Luonnollisessa koossa olevissa linnuissa häntä kiehtoi niiden iloinen värikkyys. 2 2/2014
3 Kanta-Hämeen poliisitalo Hämeenlinnassa sijaitseva Kanta- Hämeen poliisitalo valmistui vuoden 2013 keväällä. Poltinahon entiselle kasarmialueelle noussut upea talo sai nimekseen Miekkalinna. Viisikerroksisessa rakennuksessa on maan ajanmukaisimmat poliisivankila, kuulusteluhuoneet, rikoslaboratorio sekä erillinen turvatila asetarkastuksia varten. Talon sisääntuloaulaa koristaa Matti Kalkamon taideteos 3 colores. Sisätilojen lisäksi Kalkamon lintuja on myös talon ulkopuolella julkisivun sadekatosta kannattelevissa 18 metriä korkeissa teräspylväissä. Koska linnut ovat herättäneet kävijöissä niin paljon mielenkiintoa, Hämeenlinnassa laitettiin aulaan esiin myös kirjallista tietoa taideteoksen linnuista. Julisteessa esitellään jokainen seinällä näkyvä lintu. Samalla kerrotaan linnun nimi suomeksi ja latinaksi sekä kuvataan elinympäristöä. 2/2014 3
4 Tässä numerossa 6 Osallistuva suunnittelu kannattaa 8 Ministeriössä innostuttiin 10 Tiloja tulokselliselle toiminnalle 13 Konsepti tuo tehokkuutta tilojen käyttöön Risen valtakunnallisen konseptin ensimmäiset tilat valmistuivat Tampereelle. 16 Rakennushistoria kertoo menneistä 18 Koulukodin lähtökohtana turvallisuus Mikkelissä sijaitseva Sairilan koulukoti sai peruskorjauksen ja aivan uusien tilojen myötä toimivamman ympäristön. Kuvassa johtaja Assi Kukkonen ja rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen Senaatti-kiinteistöistä. 22 Haukka ennakoi turvallisuusriskit 24 Sisäilma ei ole kirosana Kuva Laura Vesa Kuva Paula Myöhänen Kuva Jari Härkönen 26 Työhyvinvointi Downshiftari ei ole pinnari. 28 Tarinoiden talot Presidentti Kekkosen pojanpoika Timo Kekkonen (oik.) ja saunakaveri Jouko Loikkanen kertovat Tamminiemen menneisyydestä. 31 Lyhyesti 34 Resumé 4 kontrahti 2/2014
5 pääkirjoitus kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Matta 130 g/m 2 Kannessa: Pauliina Pekonen Kansikuva: Matti Immonen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi Senaatti-kiinteistöt on työympä ristöja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä pal veluja valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskunta vastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Harkitusti ja hallitusti tavoitteisiin Valtion toimitiloja koskevat strategiat kohdistuvat toimistotilojen ja toimitilakustannusten lisäksi erilaisiin käyttö- ja käyttäjä sidonnaisiin tiloihin. Taloudellisten tavoitteiden rinnalla strategiat ottavat huomioon myös sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet. Ja vaikka toimitilat muodostavat vain viidesosan työn tekemisen kustannuksista, niiden toteuttaminen vaikuttaa sekä työhön kokonaisuutena että sen tuottavuuteen. Muutama vuosi sitten päivitetty kiinteistöstrategia ohjaa valtiota kiinteistöjen omistajana, kohta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävä uusittu toimitilastrategia taas toimitilojen käyttäjänä. Ne luovat kaksi toisiaan tukevaa näkökulmaa samaan aiheeseen sekä pohjan tulevaisuuden linjauksille ja tavoitteille. Toimitilojen kustannukset ja ympäristövaikutukset mietityttävät julkisten kiinteistöjen omistajia ja hallinnoijia eri puolilla maailmaa. Tapana on ensin pohtia periaatteita ja koota näkemyksiä, sitten laatia linjauksia ja asettaa tavoitteita. Valtion toimitilojen omistus ja käyttö ovat Suomessa kansainvälisestikin katsottuna perusteellisesti ja pitkäjänteisesti pohdittuja. Joissain maissa tavoitteet saattavat olla tiukemmat ja kunnianhimoisemmat kuin meillä. Kannattaa silti muistaa, etteivät kovat tavoitteet takaa tuloksia. Valtion toimitilojen omistuksen keskittäminen tarjoaa meille ainutlaatuisen lähtökohdan hakea mittakaavaetuja. Realistiset mutta monipuoliset tavoitteet puolestaan auttavat aidosti ohjaamaan toimintaa. Tulevaisuuden työnteon vaatimusten ja vaikutusten kartoituksessa meidän pitää ymmärtää muutoksia ja hakea niiden mahdollistajat. Miten ja missä työtä jatkossa tehdään, kuinka virtuaalisuus vaikuttaa toimintatapoihin? Osviittaa ja joitakin vastauksia saamme kansainvälisestä yhteistyöstä, muun muassa julkisten kiinteistöomistajien vertaisverkostoista. Kaj Hedvall johtaja Strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta Kuva Jari Härkönen kontrahti 2/2014 5
6 Työympäristön muutoksessa henkilöstö on tavallisesti otettu mukaan prosessiin tilojen valmistuttua. Uutta ajattelua edustaa käyttäjälähtöinen osallistuva suunnittelu, jossa tilankäyttäjät ovat mukana muutoksen eri vaiheissa tilatarpeiden hahmottamisesta alkaen. Teksti Minna Saano Kuva Hanna Linnakko Osallistuva suunnittelu kannattaa Työterveyslaitoksen (TTL) Pitäjänmäen toimipisteen juuri remontoidussa taukotilassa erikoistutkija Virpi Ruohomäki kertoo, että valtion organisaatioissa ovat meneillään isot organisaatio- ja tilamuutokset.»muutostarpeen taustalla vaikuttavat globaalit trendit, joita ovat väestön ikääntyminen, epävakaa maailmantalous, digitalisaatio ja ilmastonmuutos, mutta ennen kaikkea muutoksiin ajavat työnteon muuttuvat muodot. Kun kaikki tietotyö ei enää ole sidoksissa aikaan ja paikkaan, muuttuu tilojen tarve.» Tilamuutosten keskeisinä ajureina toimivat energia- ja tilatehokkuus. Näillä argumenteilla tilamuutoksia ei kuitenkaan myydä henkilöstölle, joka tavallisesti joutuu muuttamaan väljistä tiloista, usein omista huoneistaan moderneihin monitilaympäristöihin.»muutos koetaan negatiivisena, jos syiksi perustellaan vain tilansäästö ja kustannusten vähentäminen. Jos muutoksella sen sijaan haetaan uutta toimintatapaa, uusia yhteistyömahdollisuuksia, viihtyisää työympäristöä, asiakaspalvelun sujuvuutta tai muita yhdessä mietittyjä mielekkäitä tavoitteita, lähtee henkilöstö osallistumaan muutosprosessiin.» Käyttäjät oman työnsä asiantuntijoina Uusimpia keinoja muutosjohtamisen tueksi on käyttäjälähtöinen osallistuva suunnittelu. Siinä teknisen tilasuunnittelun rinnalla otetaan huomioon tilojen käyttäjien toimintatavat, työn vaatimukset ja yhteistyö.»ajatuksena on, että käyttäjät voivat osallistua suunnitteluun, koska he ovat asiantuntijoita oman työnsä ja tarvitsemiensa tilojen suhteen. Käyttäjät voivat myös kehittää työtään ja»työympäristöjen ennakoida kehityksen suuntaa. osallistuva suunnittelu Arkkitehdit ja tilasuunnittelijat ei ole maailmalla kovin voivat hyödyntää käyttäjiltä tunnettua. Meille se kerättyä tietoa ja palautetta voi olla kilpailuvaltti; tilaratkaisuista aikaisempaa tehdään hyvinvointia ja enemmän.» tehokasta työskentelyä Henkilöstö voidaan osallistaa projektiin koko sen keston jotka samalla ottavat tukevia tilaratkaisuja, ajan tai se voi kuulua projektin myös ympäristöarvot eri vaiheisiin. Osallistaminen ja energiatehokkuusvaatimukset huomioon», voi olla edustuksellista tai siihen voi ottaa osaa koko visioi Virpi Ruohomäki. henkilöstö esimerkiksi kyselyin ja työpajoin.»osallistamisen täytyy kuitenkin aina perustua omaan kiinnostukseen ja vapaaehtoisuuteen», muistuttaa Ruohomäki. Johto aktiivisesti mukaan Lopputuloksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että muutosprosessia johdetaan järjestelmällisesti. Tilajohdon, henkilöstö- ja ICT-johdon täytyy vetää yhteistä strategista linjaa. Viestinnän tärkeyttä muutosprosessin eri vaiheissa ei voi liiaksi korostaa.»jos viestintä epäonnistuu, lähtevät huhut liikkeelle. Ihmiset stressaantuvat, 6 kontrahti 2/2014
7 kontrahti 2/ Kuva: Hanna Linnakko
8 Kuvat: Jussi Palmén / Ympäristöministeriö ovat epävarmoja ja huolissaan tulevaisuudestaan. Linjaukset ja tulevat muutokset kannattaa kertoa alusta asti rehellisesti: millaisiin tiloihin siirrytään, miksi tiloja kehitetään, mitä niillä tavoitellaan. Johdon pitää pystyä keskustelemaan asioista avoimesti ja viestiä niistä henkilöstölle.» Ruohomäki muistuttaa, että tilamuutokset ovat usein johdollekin uusia ja vaikeita asioita, ja siksi johdossa voidaan tarvita tukea tilamuutoksen läpiviemiseen. Osallistuva suunnittelu osana muutosprosessia tekee hankkeesta työläämmän ja pidempikestoisen, mutta voi tuoda mukanaan uudenlaisia innovaatioita ja toimivia ratkaisuja, jolloin säästetään jälkikäteen tehtävissä korjauksissa.»tavoitteena ovat tilat, joissa ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin ja joissa työskentely on sujuvaa, tehokasta ja tuottavaa», Ruohomäki summaa. Osallistuvan suunnittelun etuja: luonnetta ja käyttäjien tarpeita. vahvistavat suunnittelijoiden ja käyttäjien luottamusta toisiinsa. ratkaisuihin voimistuu. uusia oivalluksia ja luovia ratkaisuja. Osallistuvan suunnittelun haasteita: tasapainottaminen ja yhteisesti hyväksyttävään ratkaisuun pääseminen voi olla hankalaa. pelisääntöjä ja rooleja ole selkiytetty prosessin alussa. monitahoisia ja vaihtoehtojen konkretisoiminen voi olla vaikeaa. Ministeriössä innostuttiin suunnitteluun Ympäristöministeriössä on panostettu henkilöstön mahdollisuuteen osallistua uusien tilojen suunnitteluun niin työympäristön kuin sisustuksenkin suhteen. Henkilökunta on lähtenyt innostuneesti mukaan. Tilasuunnitteluprojektista onkin tullut kahvipöytäkeskustelujen ykkösaihe. Ympäristöministeriö muuttaa vuoden kuluttua Kasarmikadun kiinteistöistä Helsingissä parin sadan metrin päähän Aleksanterinkadulle. Muutoksena matka on ehkä pitempi kuin konkreettiset parisataa metriä; omista työhuoneista ja ministeriöiden vanhasta virkamiesimagosta muutetaan uudenlaiseen toimintatapaan ja moderniin monitilaympäristöön.»tulemme tutkijankammioista 2000-luvulle», kiteyttää ympäristöministeriön kehittämispäällikkö Kimmo Takamaa. Uudenlaisella toimintatavalla haetaan avoimuutta, kommunikoinnin lisääntymistä ja yksiköiden välisten rajojen vähentämistä, joihin monitiloista haetaan tukea.»myös ympäristönäkökohdat kuten hiilijalanjälkemme pieneneminen, ovat vaikuttaneet myönteisesti 8 kontrahti 2/2014
9 Ympäristöministeriön toimitilapäivässä Stella Polariksen näyttelijät Sari Siikander ja Mikael Rejström vetivät osallistavan improvisaatioesityksen, jonka teemana oli muuttoon ja muutokseen valmistautuminen. Ympäristöministeriön työympäristön muutos muutoksen läpiviemiseen», kertoo Takamaa. Ideoiden runsautta Tilahanketta on työstetty reilut kaksi vuotta. Henkilöstön osallistumiseen ja mahdollisuuteen vaikuttaa tulevien työtilojen ratkaisuihin ja ilmee seen on panostettu koko projektin ajan.»kun omasta työhuoneesta luopumisesta päästiin yli, on hanke herättänyt suurta kiinnostusta. Ihmiset ovat lähteneet kehittämään tulevaa työympäristöään, kertoneet näkemyksiään, ehdotuksiaan ja ideoitaan ja osallistuneet innostuneesti tähän ainutlaatuiseen projektiin.» Henkilöstölle on järjestetty kyselyjä, infotilaisuuksia ja ekskursioita monitilaympäristöihin. Muutosta on konkretisoitu ja käsitelty erilaisissa ryhmissä ja työpajoissa.»projekti on mennyt henkilökunnan osalta melkein kuin itsestään. Kun asioista on tiedotettu mahdollisimman paljon ja tilaisuudet ovat olleet aidosti avoimia, on niihin ollut tulijoita ja heiltä saatu runsaasti ehdotuksia. Suunnitteluun osallistuminen on vienyt asioita hyvään suuntaan. Moni jo odottaa, että päästään muuttamaan ja työskentelemään uusissa tiloissa», toteaa Takamaa. Ympäristöministeriön väki testasi Senaatti-kiinteistöjen Idea-tilaa, katso sivu 31.»Tulemme tutkijankammioista 2000-luvulle.» kontrahti 2/2014 9
10 TILOJA tulokselliselle toiminnalle entistä enemmän tukemaan tuloksellista toimintaa. Uutta ovat esimerkiksi nykyistä tiukemmat tilatehokkuustavoitteet ja kokonaistaloudellisuuden korostaminen. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Matti Immonen Toimitilojen täytyy kustannustehokkaasti tukea toimintaa ja työsuorituksia, yhteiskuntavastuullisuutta ja terveyttä. Nämä teemat nousivat esiin jo vuonna 2005 laaditussa valtion toimitilastrategiassa. Sittemmin moni asia on muuttunut. Läppärien ja älypuhelinten yleistyminen ovat lisänneet etätyön ja liikkuvan työn mahdollisuuksia, energiatehokkuus- ja kulukurivaatimukset ovat tiukentuneet ja valtion muutostahti on kiristynyt. Toisaalta taas pitkäjänteiset tilaratkaisut edellyttävät helposti muunneltavia, terveellisiä, turvallisia ja esteettömiä tiloja.»enää ei voi ajatella, että johonkin paikkaan asettunut valtionvirasto säilyisi vuosikymmeniä samanlaisena», sanoo valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Pauliina Pekonen. Selkänoja käytännön työlle Pekonen on toiminut keväällä esityksensä jättäneen valtion toimitilastrategian päivittämistyöryhmän puheenjohtajana. Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi 2020 julkaistiin keväällä, minkä jälkeen se on ollut lausuntokierroksella eri puolilla valtionhallintoa. Viimeisten viilausten jälkeen uusi toimitilastrategia viedään valtioneuvoston hyväksyttäväksi samaan tapaan kuin valtion kiinteistöstrategia pari vuotta sitten. Parhaimmillaan valtioneuvoston periaatepäätös toimitilastrategiasta saadaan vielä ennen kesälomia.»sitten meillä on sekä kiinteistöjen omistusta ja maanomistusta että kiinteistöjen käyttöä koskevat strategiat tukemassa kustannuksia säästäviä ja nykyaikaista työntekoa edistäviä toimenpiteitä. Ne muodostavat hyvän selkänojan käytännön työlle», Pekonen toteaa. Toimitilastrategia linjaa ratkaisuja aina, kun tilaratkaisuja joudutaan miettimään vuokrasopimuksen päättyessä, peruskorjausta suunniteltaessa tai organisaatiota muutettaessa. Toimitilojakin täytyy johtaa Hankittavan tai peruskorjattavan toimistotilan tehokkuustavoitteeksi työryhmä asettaa 18 m²/henkilötyövuosi, uudisrakennukselle 15 m 2 /henkilötyövuosi. Todellisuudessa tilankäytön tehokkuus viime vuonna oli noin 31 m 2 /henkilö.»tavoite on tiukka, mutta nykyaikaiseen tietotyöhön sopivat monitilaratkaisut mahdollistavat sen saavuttamisen. Siksi suosittelemme toimistotiloihin pääsääntöisesti monitilaa.» Pekonen myöntää monitilan vaativan totuttelua ja siirtymistä pitkälti paperittomuuteen. Muutosprosessi puolestaan edellyttää hyvää ja ennakkoluulotonta suunnittelua sekä määrätietoista johtamista.»ilman tietoa ei voi johtaa ja ilman johtamista ei mitään tapahdu. Toimitilojakin täytyy johtaa, sillä ne vaikuttavat niin oleellisesti työntekijöiden arkeen.» Työryhmä haluaa, että myös muunlaisiin tiloihin esimerkiksi vankiloiden, oikeussalien tai museoiden kaltaisiin käyttäjäsidonnaisiin tiloihin aletaan miettiä omia tavoiteltavia tunnuslukujaan.»toimialat tuntevat hyvin mahdollisuutensa, ja ne voivat tukeutua Senaatti- 10 kontrahti 2/2014
11 »Ilman tietoa ei voi johtaa ja ilman johtamista ei mitään tapahdu. Toimitilojakin täytyy johtaa, sillä ne vaikuttavat niin oleellisesti työntekijöiden arkeen», sanoo VM:n erityisasiantuntija Pauliina Pekonen. kiinteistöjen asiantuntemukseen ja HTH-tietopalveluun parhaan näkemyksen löytämiseksi. Puolin ja toisin kannattaa haastaa hyvään suunnitteluun ja tehdä tiivistä yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi», Pekonen muistuttaa. Neliöiden, eurojen ja henkilötyövuosien rinnalle Pekonen nostaisi tulevaisuudessa myös tilojen käyttöasteen, yhteiskäyttöisyyden sekä käyttäjien tekemisiin keskittyvän hiilijalanjäljen. Vastuullisesti ja kokonaistaloudellisesti Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi 2020 painottaa monin tavoin yhteiskuntavastuullisuutta. Uutta toimistotilaa ei pidä rakentaa, jos valtion omistamia tai jo entuudestaan vuokraamia tiloja voi helposti hyödyntää. Valtion käyttämät tilat tulee valita hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Julkisten kulkuvälineiden käyttö on ympäristöystävällinen valinta ja mahdollistaa sekä asiakkaiden että työntekijöiden helpon pääsyn virastoihin. Rakentamisessa täytyy torjua harmaata taloutta, lopputuloksessa taas tavoitella terveellisiä ja turvallisia ratkaisuja. Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi korostaa myös entistä enemmän valtion kokonaisetua.»koska olemme kaikki töissä samalla valtiolla, meidän pitää pystyä yhtenäistämään käytäntöjä ja yhteiskäyttämään tiloja», Pekonen korostaa.»moni lähekkäin sijaitseva virasto voisi hyödyntää yhtä kokouskeskusta ja samoja sosiaalitiloja. Tai ehkäpä esimerkiksi oikeuden istuntosaleja olisi mahdollista käyttää tilapäisenä toimistotilana istuntojen ulkopuolella.» Lisäksi tiloista tulisi tehdä mahdollisimman yleispäteviä. Tällöin yhdelle virastolle suunniteltu sopii tarvittaessa toisellekin ilman suuria muutoksia. Valtion toimitilastrategian tavoitteet: työympäristö kontrahti 2/
12 KONSEPTI tuo tehokkuutta tilojen käyttöön Rikosseuraamuslaitoksen uudet toimitilat Tampereella ovat ensimmäiset, joissa on toteutettu Risen valtakunnallista konseptia. Tilat mahdollistavat yhä liikkuvamman ja joustavamman työskentelyn. Teksti Mari Vehmanen Kuvat Laura Vesa Raikkaat värit ovat ensimmäinen asia, jonka Rikosseuraamuslaitoksen uusiin Tampereen toimitiloihin astuva huomaa. Muutos entisiin tiloihin verrattuna ulottuu kuitenkin paljon pintaa syvemmälle. Tilat ovat ensimmäinen kohde, joissa on toteutettu Risen uutta toimitilakonseptia.»vanhat tilat eivät enää palvelleet tarkoitustaan. Perinteinen koppikonttori alkoi käydä ahtaaksi ja kaipasi kunnostusta. Sitten kuulimme, että tästä Tapiolan omistamasta toimistorakennuksesta vapautuu kokonainen kerros», Länsi- Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Sauli Hautakangas kertoo muutoksen taustoista. 12 2/2014
13 Konseptiin kuuluu myös kannettavat tietokoneet, joiden kanssa työntekijät voivat siirtyä haluamaansa työpisteeseen. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Sauli Hautakankaan mukaan henkilökunta on ottanut tilat omikseen. Aluepäällikkö Toni Rantanen Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että uudistusta ryhdyttiin toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä. Senaatti-kiinteistöt toimii tilojen välivuokraajana ja vuokraa ne edelleen Riselle.»Päätettiin, että tiloista tehdään uuden toimitilakonseptin pilottikohde. Myös omistaja suhtautui myönteisesti ja joustavasti konseptin edellyttämiin muutostöihin», Toni Rantanen sanoo. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen talousjohtaja Petteri Kaleva mainitsee, että onnistumisen kannalta keskeistä oli saada hankkeeseen mukaan konseptiin perehtynyt suunnittelutoimisto.»oma osaamisemme ei olisi riittänyt esimerkiksi kalustevalintojen tekemiseen. Nyt kaikki sujui meidän kannaltamme kitkattomasti.» Petteri Kaleva kertoo, että jopa varsinainen muutto tapahtui muutamassa päivässä vuodenvaihteen lomakaudella. Näin toimintoihin ei tullut käytännössä katkosta. 2/
14 En viihtynyt enää yksinäni oman oven takana. Sauli Hautakangas Rauhaa löytyy tarvittaessa Sauli Hautakankaan mukaan ehkä syvällisin muutos on ollut luopuminen lähes kokonaan henkilökohtaisista työhuoneista. Valtaosin uudet tilat ovat avaraa, sermein ja kaapistoin jaoteltua monitoimitilaa. Samalla kiinteät pöytätietokoneet ovat vaihtuneet keveisiin kannettaviin, joiden kanssa henkilökunta voi siirtyä joustavasti eri työpisteille ja neuvotteluhuoneisiin. Läppäreille on kaikissa työskentelytiloissa telakat, joihin oman koneen saa kiinnitettyä helposti.»mutta myös rauhaa ja yksityisyyttä on saatavilla aina tarvittaessa. Tehokkaasti äänieristettyihin vetäytymistiloihin voi jokainen mennä esimerkiksi puhelun ajaksi tai halutessaan vaikka koko päiväksi», Petteri Kaleva kertoo. Sauli Hautakankaan mukaan henkilökunta on alun totutteluvaiheen jälkeen ottanut uudenlaiset työskentelytilat ja -tavat omakseen.»itse olen tästä hyvä esimerkki. Kuuluin niihin harvoihin, joille oli edelleen varattu oma huone. En kuitenkaan enää viihtynyt yksinäni oman oven takana. Siirryinkin hyvin pian tänne monitoimitilaan työkavereiden joukkoon», Hautakangas nauraa. Asiakashuoneet varataan Petteri Kalevan mukaan työskentelyä ja tilankäyttöä on saatu tehostettua monin tavoin. Kattavasti varustelluissa neuvotteluhuoneissa onnistuvat erilaiset etäpalaverit, mikä vähentää matkustamisen tarvetta.»ja toisaalta muista toimipaikoista Tampereella käyvien kollegoiden on helppo piipahtaa työskentelemässä täällä: vapaa työpiste löytyy aina», Petteri Kaleva toteaa. Myös asiakasvastaanotto yhdyskuntaseuraamustoimiston puolella on uudistunut. Asiakkaille on varattu heti sisääntuloaulaan viihtyisä odotustila. Varsinaiset vastaanottohuoneet ovat heti seuraavina, minkä ansiosta asiakkaiden ei tarvitse vaeltaa toimiston läpi. Asiakashuoneita ei ole enää nimetty tietyille työntekijöille, vaan ne toimivat varausperiaatteella.»henkilökunnalta on kerätty aktiivisesti kommentteja ja käyttökokemuksia, ja niiden pohjalta on tehty muutoksia. Mutta kaikkinensa voi sanoa, että konsepti on jo osoittanut toimivuutensa», Sauli Hautakangas sanoo. Kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärvi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköstä kertoo, että seuraavaksi konsepti etenee Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimiston tilojen kehittämiseen.»tarkoituksena on, että Espoon toimiston henkilökunta siirtyy Vantaan toimipisteen tiloihin, jotka remontoidaan konseptin mukaisiksi.» Kuivajärven mukaan vankilatilojen konseptihanke on juuri käynnistymässä Risen, Senaatti-kiinteistöjen ja suunnittelutoimiston yhteistyönä. Hankkeessa luodaan yhtenäiset ja toimintalähtöiset ohjeet sille, miten erilaisia vankiloita suunnitellaan ja käytetään. 14 2/2014
15 Kehitteillä valtakunnallinen vankilakonsepti Vankiloidenkin tiloja täytyy järkeistää muuttuvien tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Työkaluksi tätä varten Rikosseuraamuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt kehittävät valtakunnallista vankilakonseptia. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Shutterstock Risen tilat Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskus ja arviointikeskus sekä Tampereen yhdyskuntaseuraamus toimisto. ydinkeskustassa. työskentelee yhteensä reilut 50 henkeä. edelleenvuokraus Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteisen vankilakonseptin tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden vankiloiden periaatemalli sekä parantaa henkilökunnan työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia. Periaatemallissa vankilan toiminnot ja niiden vaatimat tilat, järjestelmät, rakenteet ja rakennusosat konseptoidaan neljää vankiloiden valvontatasoluokitusta kahta avovankilatyyppiä ja kahta suljettua vankilatyyppiä varten.»konseptointityö tukee Rikosseuraamuslaitoksen strategiaa, jonka tavoitteena on vähentää rikosten uusintaa. Se puolestaan edellyttää valmentamista vapautumiseen: vankien osallistumista työtoiminnan ja kuntoutuksen kaltaisiin aktiviteetteihin sekä suunnitelmallista omatoimisuuden lisäämistä vankilan arjessa», sanoo Rikosseuraamuslaitoksen ylijohtaja Tuula Asikainen. Konseptityön suurimpana haasteena Asikainen näkee konseptin rakentamisen.»meidän pitää irtautua tämän päivän tavoista tehdä asioita ja ajatella luovasti uusia tapoja ja monia mahdollisuuksia. Se tekee hankkeesta hyvin kiintoisan.» Toimintalähtöinen tarkastelutapa Tänä vuonna valtakunnallisen vankilakonseptin kehittäminen keskittyy työn kuvauksiin ja työpajatyöskentelyyn. Ensi vuonna asiat kootaan ja muotoillaan jatkoa palvelevaksi konseptiksi. Sen jälkeen konseptia ryhdytään käytännössä toteuttamaan.»koska lähdemme liikkeelle toiminnasta, konsepti kuvaa vankiloiden toimintaa sen vaatimine tiloineen ja järjestelmineen. Miten toiminta vankiloissa järjestetään? Kuinka henkilökunta ja muut tilojen käyttäjät toimivat? Millainen on fyysinen ja virtuaalinen toimintaympäristö?», kertoo Senaattikiinteistöjen johtava asiantuntija Kati Jokelainen.»Vastausten pohjalta ryhdymme mallintamaan tiloja ja järjestelmiä. Vankiloidenkin tiloihin voi saada valtion toimitilastrategian edellyttämää muuntojoustavuutta.» Vankilakonseptin ideoita Rikosseuraamuslaitos aikoo soveltaa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.»esimerkiksi perhetyön edistäminen edellyttää tiloja, joita on mahdollista toteuttaa ilman mittavia remontteja. Valtakunnallisesti voimme löytää uusia ratkaisuja vankiloiden henkilökunnan toiminnan ja työnkuvien kehittämiseksi», Asikainen muistuttaa. Suomessa toimii tänä päivänä 26 vankilaa. kontrahti 1/2014 2/
16 Tuhannen tarinan talot Rakennusten historiaa tutkimalla selviää mielenkiintoisia tarinoita menneiden aikakausien ihanteista ja ajatellen. Rakennushistoriallisia selvityksiä tehdään nykyään yhä uudemmista rakennuksista. Teksti Maarit Seeling Kuvat Matti Immonen ja Hanasaaren kulttuurikeskus Rakennushistoriaselvitykset (RHS) ovat 2000-luvulla vakiinnuttaneet asemansa valtion kohteissa. Esimerkiksi viime vuonna Senaatti-kiinteistöt teetti kymmenkunta rakennushistoriaselvitystä hallinnoimistaan arvokiinteistöksi luokitellusta kohteesta. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink kertoo määrän olevan nykyistä keskitasoa.»rakennushistoriaselvityksissä kartoitetaan, millaisia muutoksia rakennuksessa on tehty sen olemassaolon aikana, ja miksi se on historiallisesti arvokas ja merkittävää arkkitehtuuria», Flink listaa. Rakennuksen historiasta dokumentoidun tiedon avulla pyritään antamaan omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille tietoa muun muassa suojelupäätöstä, peruskorjausta, restaurointia tai kuntotutkimusta varten. Näin toimenpiteet osataan suunnitella ja kohdentaa oikein. Lisäksi selvityksiä tehdään kohteista, joista Senaatti-kiinteistöt luopuu. Uusi omistaja saa tietoa rakennuksesta ja viranomaiset pystyvät arvioimaan sen suojelutarpeen.»korjattava kohde on tunnettava kaikin tavoin kunnolla. Rakennusten historian aikana tapahtuneet muutokset eivät ole kirjautuneet yhteen paikkaan, vaan tiedon jyväset on haettava pala kerrallaan arkistoista ja rakennusta tutkimalla», Flink selittää. Vain parhaat valitaan Senaatti-kiinteistöt kilpailutti kuluneena keväänä rakennushistoriallisten selvitysten puitesopimuksensa Museoviraston kanssa yhteistyössä. Kilpailutuksen pohjalta yhteistyökumppaneiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle valikoitui 10 rakennushistoriakonsulttia.»puitesopimus helpottaa työn tilaamista jatkossa. Pyrimme siihen, että kaikissa Senaatti-kiinteistöjen suojelluissa tai merkittävää arkkitehtuuria edustavissa kohteissa tehdään aina rakennushistoriaselvitys hyvissä ajoin ennen peruskorjauksen suunnittelun aloittamista. Se on normaali osa arvokohteen esiselvityksiä siinä missä kuntoarviot ja haitta-ainekartoituksetkin», Flink tiivistää. Senaatti-kiinteistöjen käyttämät konsultit ovat kokeneita. Rakennushistoriaselvityksen laatimisessa tarvitaan osaamista muun muassa arkkitehtuurin Senaatti-kiinteistöt tähtää rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan siihen, että kaikista suojelluista tai merkittävistä kohteista tehdään rakennushistoriaselvitys. Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman kertoo, että rakennushistoriallisen selvityksen myötä Hanasaaren arvostus nousi. historiasta, rakennusmateriaaleista, rakenteista ja eri aikakausien rakennustavoista.»selvitykset tehdään yleensä työryhmissä, joten arvostimme kokoonpanojen monipuolisuutta. Rakennushistoriakonsulttia voidaan käyttää myös työmaa- 16 kontrahti 2/2014
17 Espoossa sijaitsevasta, vuonna 1975 valmistuneesta Hanasaaren kulttuurikeskuksesta tehtiin vastikään rakennushistoriallinen selvitys. dokumentoinnissa ja restaurointiraportin laatimisessa.» Flink kertoo, että jonkunlaisia historiatutkimuksia rakennuksista tehtiin jo 70-luvulla. Silti esimerkiksi Ateneum ja Säätytalo peruskorjattiin 1990-luvun alussa vielä ilman nykymuotoista rakennushistoriaselvitystä. Lähelle on vaikea nähdä Viime vuosina rakennushistoriaselvitysten tekeminen on laajennettu koskemaan uudempiakin rakennuksia. Nytkin tutkittavana on lukuisia moderneja rakennuksia, kuten esimerkiksi Espoon Hanasaaren kulttuurikeskus (1975) ja Helsingin Haapanimenkatu 4 virastotalo (1974).»Uudehkotkin kohteet voivat olla merkit täviä aikakautensa edustajia. Esimerkiksi arkkitehti Veikko Malmion Suojelutasoja on useita Hanasaari on puhtaasti 70-lukulainen. Selvitys osoitti, miten hienosta ja hyvin säilyneestä, oman aikakautensa rakennuksesta on kyse. Se on suojelemisen ja säilyttävän korjaamisen arvoinen, vaikkei suojeltu vielä olekaan», Flink toteaa. Hanasaaren historiaselvityksen tehneessä tiimissä mukana ollut arkkitehti Sari Schulman toteaa, että yleensä ihailemme joko uusia tai vanhoja rakennuksia sen sijaan lähimenneisyydessä rakennettujen kiinteistöjen todellinen arvo jää helposti havaitsematta.»esimerkiksi tällä hetkellä lukujen kiinteistöjen ominaisarvoa ei vielä tunnisteta. Vaatii sukupolven mittaisen ajan, jotta rakennus alkaa saada uutuudenviehätyksen jälkeen taas arvostusta. Siinä ajassa ensimmäiset peruskorjaukset on usein saatettu jo tehdä, ja samalla on Kiinteistöillä on monenlaisia suojelutasoja. Rakennuksia ja rakennettuja ympäristöjä suojellaan yleensä kaavoituksella: asemakaavoilla, yleiskaavoilla ja maakuntakaavoilla. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimista historiallisista rakennuksista suurin osa on suojeltu valtion rakennuksia koskevalla asetuksella eli asetussuojelulla. Rakennuksia suojellaan myös erityislainsäädännön perusteella. Lakia rakennusperinnön suojelemi- rakennuksessa on erityisen arvokkaita sisätiloja. Kaavasuojelu varmistaa yleensä, että rakennus pysyy ulkoisesti ennallaan. Asetussuojelussa taas voi olla hyvinkin tarkkoja sisätilojen korjaamista koskevia määräyksiä. Valtion rakennuksissa tehtäviä muutoksia ja korjauksia valvoo Museovirasto. menetetty jotain korvaamatonta. Hanasaaressakin ehdittiin luvun taitteessa purkaa pois alkuperäinen auditorio, kun kukaan ei tullut ajatelleeksi sen merkitystä», Schulman toteaa. Selvitys toi paljon uutta esiin Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman myöntää selvityksen teettäneen runsaasti työtä myös hanasaarelaisille itselleen, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että selvitys oli jokaisen sille uhratun tunnin väärtti.»saimme meille entuudestaan täysin uutta detaljitietoa Hanasaaren syntyhistoriasta, arkkitehtuurista ja muotoilusta. Yllätti, miten paljon uniikkiratkaisuja täällä on niiden takia peruskorjaus tulee olemaan varmasti haasteellinen», Kronman kertoo. Historiaselvitystyö opetti hänen mukaansa paitsi näkemään Hanasaareen liittyvät käytännöllisyydet ja epäkäytännöllisyydet, mutta myös monet arvot, joihin arjen touhuissa ei ollut tullut kiinnittäneeksi huomiota.»prosessi vahvisti hanasaarelaista identiteettiämme. Nyt jokainen täällä työskentelevä tarjoilijasta johtajaan pystyy kertomaan talon tarinaa vieraillemme. Mielestäni tämä on erittäin tärkeää brändäyksen ja erottautumisen näkökulmasta. Hanasaaresta on tullut meidän talomme», Kronman tiivistää. kontrahti 2/
18 Koulukodin lähtökohtana TURVALLISUUS Sairilan koulukodin remontissa haluttiin viihtyisät ja toimivat tilat, mutta samalla jouduttiin huomioimaan monia turvallisuuteen liittyviä asioita. Teksti Jaana Matikainen Kuvat Paula Myöhänen Mikkelissä sijaitsevassa Sairilan koulukodissa toteutettiin tämän ja viime vuoden aikana laaja rakennushanke. Alueelle rakennettiin valoisat, nykyaikaiset ja turvalliset tilat, jotka käsittävät kolme uutta osastorakennusta. Päällisin puolin seinä näyttää hillityin värein maalatulta kevytrakenteiselta seinältä ja ovet tavallisilta väliovilta. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että ovet ovat normaalia jytäkämpää tekoa ja sisäseinät kivirakenteisia. Yksi rakennus purettiin kokonaan ja yksi osastorakennus peruskorjattiin.»onhan se loistava juttu, että jokaisessa huoneessa on oma vessa ja suihku. Siinä samalla nuoret oppivat pitämään omat tilansa siistinä», sanoo ohjaaja Taneli Teerimäki. Arki koulukodissa sujuu rutiininomaisesti. Aamulla jokaisella osastolla nautitaan asukkaiden ja ohjaajien kesken oma aamupala ja tehdään normaalit aamutoimet. Siitä nuoret suuntaavat pihan poikki peruskouluun, joka on entisessä navettarakennuksessa. Lounas syödään»kartanossa» eli vuodelta 1905 olevassa päärakennuksessa. Koulun jälkeen kokoonnu- Sairilan koulukodin päärakennus on valmistunut vuonna Kuvasssa Sairilan johtaja Assi Kukkonen ja rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen Senaatti-kiinteistöistä. 18 2/2014
19 kontrahti 2/
20 taan taas asumisyksikköön, tehdään läksyt, osallistutaan kotitöihin ja harrastetaan joko koulun omissa kerhoissa tai muuten.»osa nuorista käy jalkapallo-, salibandy- tai tanssitreeneissä kaupungissa. Jotkut käyvät ratsastamassa ja osalle riittää puuhastelu Sairilassa. Siihen antaa hyvät mahdollisuudet muun muassa uusitut kuntosalitilat ja musastudio, jossa voi tehdä kunnon äänityksiäkin», esittelee Sairilan johtaja Assi Kukkonen. Viisipaikkaisessa tyttöjen talossa ohjaajana toimiva Johanna Leppäkorpi on tyytyväinen uusiin työtiloihinsa. Yhdistetyssä keittiö- ja oleskelutilassa on mukava laittaa ruokaa porukalla ja yhteisöllinen tekeminen toteutuu kuin luonnostaan. Samalla voidaan jutella arkisista asioista. Jokainen on sisustanut huoneensa oman näköiseksi. Erityisen iloisia tytöt ovat olleet Leppäkorven mukaan omaan saunaan, joka lämpenee lähes joka ilta.»aiemmin saunaan piti mennä ulkokautta ja oli tietyt saunavuorot, joten onhan tämä selkeä parannus. Kaappi- ja varastotilaa saisi olla ehkä enemmän, ja tilojen kaikuvuutta pitää vähentää vielä tekstiilein», kertoo Leppäkorpi. Myös Assi Kukkonen on silmin nähden tyytyväinen kokonaisuuteen ja siihen, että rakentamisurakan myötä päästiin eroon sisäilmaongelmista. Yli vuoden kestänyt evakkoaika Koivikon koulukodissa on ohi, ja kaikki toiminta on nyt keskitetty Sairilan yksikköön.»asiakaspaikkojemme määrä väheni tässä yhteydessä 56:sta 35:een. Se on järkevä määrä yhtä laitosta ajatellen. Rauhalliset puitteet ovat tärkeä osa työtämme», Kukkonen kertoo. Herkkä ympäristö Rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että rakennushankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä suunnittelijoiden, arkkitehdin ja Sairilan henkilökunnan kanssa. Kinnusen mukaan uusien talojen sijoittelussa on onnistuttu Uudisrakennukset ovat matalaenergiataloja, joissa hyödynnetään lämmityksessä ja viilennyksessä porakaivon kautta saatavaa maalämpöä. 20 2/2014
JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki
Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana
LisätiedotKäyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun
Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotAsiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen
Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti
LisätiedotKORJAUKSEN SUOJELU- ONNISTUNEEN SISÄILMA- EDELLYTYKSISTÄ KOHTEESSA
ONNISTUNEEN SISÄILMA- KORJAUKSEN EDELLYTYKSISTÄ SUOJELU- KOHTEESSA Selja Flink, Senaatti-kiinteistöt Anu Laurila, Vahanen Rakennusfysiikka Oy Pekka Lehtinen, Museovirasto 15.3.2018 SISÄLTÖ Rakennusperinnön
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotSairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?
Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset
LisätiedotJyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä
Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan
LisätiedotMiksi tulisin aamulla töihin toimistolle?
Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä
LisätiedotSenaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella
Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin
LisätiedotSuuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari
Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat
LisätiedotHÄRKÄÄ SARVISTA, YHDESSÄ Hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja sisäisestä viestinnästä
HÄRKÄÄ SARVISTA, YHDESSÄ Hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja sisäisestä viestinnästä Rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi / Senaatti-kiinteistöt 4.10.2017 LAPPEENRANNAN POLIISITALON PERUSKORJAUS 2 LAPPEENRANNAN
LisätiedotHÄRKÄÄ SARVISTA, YHDESSÄ Hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja sisäisestä viestinnästä
HÄRKÄÄ SARVISTA, YHDESSÄ Hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja sisäisestä viestinnästä Rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi / Senaatti-kiinteistöt Tarkastaja Seppo Karhu / Kaakkois-Suomen poliisilaitos 12.9.2017
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotAjaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.
Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura
LisätiedotESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS
1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotCityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla
CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
LisätiedotSURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.
SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotSenaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus
Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotSairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla
Sairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla TeLean-hanke 1.8.2014-31.10.2017 Jori Reijula Dosentti,TkT Johtava asiantuntija Granlund Consulting Hankkeen lähtökohdat SOTE-uudistus:
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotIloa tuottava tila - Lahden pääkirjaston uudistaminen. Salla Palmi-Felin
Iloa tuottava tila - Lahden pääkirjaston uudistaminen Salla Palmi-Felin 27.4.2017 Kirjastotalo rakennettu 1990: tila ei vastannut nykyisiä tarpeita mm. sähköjen suhteen. Lisäksi tavaraa ja kalusteita kertynyt
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotMaanmittauslaitoksen valtakunnallinen monipaikkaisen työn toimitila- ja työympäristökonsepti Toimitilakonseptikoulutus esimiehille
Maanmittauslaitoksen valtakunnallinen monipaikkaisen työn toimitila- ja työympäristökonsepti Toimitilakonseptikoulutus esimiehille 18.2.2014 Seppo Sulku 1 Toimitilakonsepti Tilat Tekniikka Työskentely
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotArkadiankatu 6 KAMPPI / HELSINKI. sponda.fi
Arkadiankatu 6 KAMPPI / HELSINKI Paras paikka bisnekselle Helsingin ytimessä, Narinkkatorin reunalla seisoo Einari Teräsvirran vuonna 1977 suunnittelema kolossaalinen talo. Sen suojellun julkisivun taakse
LisätiedotToiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.
Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä
Lisätiedot22 m K E S K IMÄÄRÄINEN VALTION TOIMIST OJE N TILATEHO K K U U S 2 /HTV. Tilatehokkuustavoitteet: U U DISRAKENNUK S IS S A. Min.
VALTION TILAT JA TILANKÄYTTÖ Valtion kiinteistövarallisuus 9 000 500 KO KONAIS- RAKENNUSTA SUOJELTUAARVORAKENNUSTA PINTA-ALA 5,9 Mm 2 1 YKSITYISILTÄ MARKKINOILTA VUOKRATTU alle Mm 2 Valtion toimitilastrategia
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
Lisätiedot"Hyvinvointirakentaminen"
"Hyvinvointirakentaminen" Rakennetun ympäristön ohjelma, TEKES 18.5.2010 Helsinki Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Taustaa "Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista" (Vitruvius 80-15 eaa.) rakennelman
LisätiedotToimivat esteettömät työtilat: case THL
Toimivat esteettömät työtilat: case THL ESKEN verkostoseminaari 18.3.2015 Mikko Nissinen, THL Kai Rajakaltio, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy 19.3.2015 THL 1 THL:n tehtävänä on tutkia, seurata ja
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotAUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON
LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotHyvinvointia sisäympäristöstä
Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotTORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi
TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä
LisätiedotTulevaisuuden työympäristöt
Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä
LisätiedotHigh Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi
High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,
LisätiedotHigh Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi
High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotTORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista
TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen
LisätiedotMINÄ MATKA LÖYTÄMINEN
www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotSisäilmaongelmia työpaikalla?
Sisäilmaongelmia työpaikalla? Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Sisäilmasto-ongelmien kaksi yhteen kietoutunutta haastetta 1. Rakennuksen ongelma ja siihen
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotMonitoimitiloissa työskentelevien verkostotapaaminen Oulu
Monitoimitiloissa työskentelevien verkostotapaaminen 22.-23.1.2019 Oulu 24.1.2019 www.nuorisokanuuna.fi 1 24.1.2019 www.nuorisokanuuna.fi 2 Aiheet joista toivotaan keskustelua 1. Yhteistyön haasteet ja
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotOulunsalon Aeroportti
Oulunsalon Aeroportti Kansainvälisen tason käyntikortti Pääkonttoritasoinen toimistotila osoitteessa Tietotie 2, Oulu. OULUN KESKUSTA 14 KM LENTOKENTTÄ 400 M SATAMA 11,5 KM TAKSIASEMA 400 M Osaksi monipuolisen
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotMikonkatu 17 KLUUVI / HELSINKI. sponda.fi
Mikonkatu 17 KLUUVI / HELSINKI Fennia-talo tarjoaa upeat puitteet yrityksellesi Fennia-talona tunnettu Mikonkatu 17 on upea, historiallinen arvokiinteistö loistavalla paikalla Helsingin ydinkeskustassa,
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotLiiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka
Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotSTRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA
STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotValtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo
Valtion henkilöstö ja tulevaisuus Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 7.5.2019 Valtio Expo Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Tuottavuus Toimivat ja tehokkaat
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
Lisätiedot18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd
18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.
LisätiedotKiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä
Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE
ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotÅkerlundinkatu 11 A-D TAMPERE / TAMPERE. sponda.fi
Åkerlundinkatu 11 A-D TAMPERE / TAMPERE Muuntojoustavat tilat Tampereen sydämessä Tulli Business Park on kolmannen sukupolven toimitilaympäristö Tampereen sydämessä. Ihmiskeskeiset Stress Free Area -tilaratkaisut
LisätiedotRyhmämallitusohje 2016
LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotTerveet tilat 2028 ohjelma - Asiantuntijana tukemassa tavoitteita. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö
Terveet tilat 2028 ohjelma - Asiantuntijana tukemassa tavoitteita Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö Viimeistään vuonna 2028 7.6.2018 Oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotTusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos
Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos Työpaja 1 Pois laatikosta yhteisen pöydän ääreen Jos me haluamme muutosta ja vaikuttavuutta ihmisen elämään,
LisätiedotTHL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL
THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL 6.11.2013 THL 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien
LisätiedotTurvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY
Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotVarman toimitilahakijan opas. Löydät parhaat ratkaisut tomitilatarpeisiin Varmasti!
Varman toimitilahakijan opas Löydät parhaat ratkaisut tomitilatarpeisiin Varmasti! Varman toimitilahakijan opas Varmalla on tarjota runsaasti vaihtoehtoja erilaisten yritysten moninaisiin toimitilatarpeisiin.
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotVirpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA
Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
Lisätiedot