kontrahti »Valtion kokonaisetu painaa yhä enemmän» s. 10 VM:n Pauliina Pekonen:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti »Valtion kokonaisetu painaa yhä enemmän» s. 10 VM:n Pauliina Pekonen:"

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2/2014 2/2014 VM:n Pauliina Pekonen:»Valtion kokonaisetu painaa yhä enemmän» s. 10 > Henkilöstö mukaan työympäristön suunnitteluun s. 6 > Miksi rakennushistoriallisia selvityksiä tehdään? s. 16 > Koulukodin lähtökohtana turvallisuus s. 18

2 teos ja minä Teksti Tuija Holttinen Kuvat Harri Nurminen Pikkulinnut pölähtivät poliisin tiloihin Hämeenlinnan vuosi sitten valmistuneen poliisitalon aulan seinillä istuskelee kolmisenkymmentä värikästä visertäjää. Hallin seinille laajasti levittyvä taideteos tuo hymyn usean kävijän huulille. Miekkalinnaksi nimetyn Hämeenlinnan poliisitalon sisääntuloaula on avara ja valoisa. 18 metriä korkean tilan valkoisilta seiniltä silmä tavoittaa yllättäen jotain tuttua: tuollahan istuu talitintti ja tuolla valkoselkätikka. Elävän näköiset sirkuttajat tarkkailevat kuitenkin poliisitalon kävijöitä kovin ääneti. Aidon näköiset ja -kokoiset linnut ovat valettua alumiinia ja maalattu jauhemaalaustekniikalla ja polyuretaanimaaleilla. Pysäyttävää taidetta Kuvanveistäjä Matti Kalkamo voitti ehdotuksellaan 3 colores valtion taideteostoimikunnan järjestämän kutsukilpailun, jossa etsittiin ideoita Hämeenlinnan uuden poliisitalon aulaan tilattavasta taideteoksesta. Poliisin edustajana valintaraadissa ollut Markku Jovio kertoo, että kuuden ehdokkaana olleen teoksen joukosta Kalkamon linnut erottuivat iloisen värikkyytensä ansiosta.»upea teos, joka kolauttaa ja pysäyttää», viime syksynä eläkkeelle jäänyt komisario toteaa.»osa linnuista tervehtii kävijöitä jo talon ulkopuolellakin. Muistan aina ihmisten hämmästyneet ilmeet, kun jo ennen talon virallista valmistumista esittelin rakennusta erilaisille ryhmille. Kaksi oksalla istuvaa varista saa monet hieraisemaan silmiään: voiko tämä olla totta?» Jovio sanookin kuulleensa poikkeuksetta vain positiivisia kommentteja tästä taideteosvalinnasta.»jotkut kyselevät, eivätkö linnut voisi olla isompia, että ne näkisi paremmin. Ideana tässä kuitenkin on juuri luonnollisuus.» Taiteilija Matti Kalkamo korostaa, että jokaisella teoksen linnulla on vastine luonnossa. Joukossa on muun muassa eksoottinen kirkkaansininen harjapäinen siipiniekka, jollaisen Kalkamo sanoo nähneensä Meksikossa. 3 colores -teoksen linnuista suuri osa onkin ympäri maailmaa. Kun poliisihallinnossakin käy yhä enemmän eri puolilta maailmaa kotoisin olevia ihmisiä asioitaan hoitamassa, voi kävijä tuntea saavansa pienen tervehdyksen kotimaastaan löytämällä seinältä tutun näköisen linnun. Markku Jovio oli mukana raadissa valitsemassa taideteosta Kanta-Hämeen poliisitaloon. Luonnollisessa koossa olevissa linnuissa häntä kiehtoi niiden iloinen värikkyys. 2 2/2014

3 Kanta-Hämeen poliisitalo Hämeenlinnassa sijaitseva Kanta- Hämeen poliisitalo valmistui vuoden 2013 keväällä. Poltinahon entiselle kasarmialueelle noussut upea talo sai nimekseen Miekkalinna. Viisikerroksisessa rakennuksessa on maan ajanmukaisimmat poliisivankila, kuulusteluhuoneet, rikoslaboratorio sekä erillinen turvatila asetarkastuksia varten. Talon sisääntuloaulaa koristaa Matti Kalkamon taideteos 3 colores. Sisätilojen lisäksi Kalkamon lintuja on myös talon ulkopuolella julkisivun sadekatosta kannattelevissa 18 metriä korkeissa teräspylväissä. Koska linnut ovat herättäneet kävijöissä niin paljon mielenkiintoa, Hämeenlinnassa laitettiin aulaan esiin myös kirjallista tietoa taideteoksen linnuista. Julisteessa esitellään jokainen seinällä näkyvä lintu. Samalla kerrotaan linnun nimi suomeksi ja latinaksi sekä kuvataan elinympäristöä. 2/2014 3

4 Tässä numerossa 6 Osallistuva suunnittelu kannattaa 8 Ministeriössä innostuttiin 10 Tiloja tulokselliselle toiminnalle 13 Konsepti tuo tehokkuutta tilojen käyttöön Risen valtakunnallisen konseptin ensimmäiset tilat valmistuivat Tampereelle. 16 Rakennushistoria kertoo menneistä 18 Koulukodin lähtökohtana turvallisuus Mikkelissä sijaitseva Sairilan koulukoti sai peruskorjauksen ja aivan uusien tilojen myötä toimivamman ympäristön. Kuvassa johtaja Assi Kukkonen ja rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen Senaatti-kiinteistöistä. 22 Haukka ennakoi turvallisuusriskit 24 Sisäilma ei ole kirosana Kuva Laura Vesa Kuva Paula Myöhänen Kuva Jari Härkönen 26 Työhyvinvointi Downshiftari ei ole pinnari. 28 Tarinoiden talot Presidentti Kekkosen pojanpoika Timo Kekkonen (oik.) ja saunakaveri Jouko Loikkanen kertovat Tamminiemen menneisyydestä. 31 Lyhyesti 34 Resumé 4 kontrahti 2/2014

5 pääkirjoitus kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Matta 130 g/m 2 Kannessa: Pauliina Pekonen Kansikuva: Matti Immonen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on työympä ristöja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä pal veluja valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskunta vastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Harkitusti ja hallitusti tavoitteisiin Valtion toimitiloja koskevat strategiat kohdistuvat toimistotilojen ja toimitilakustannusten lisäksi erilaisiin käyttö- ja käyttäjä sidonnaisiin tiloihin. Taloudellisten tavoitteiden rinnalla strategiat ottavat huomioon myös sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet. Ja vaikka toimitilat muodostavat vain viidesosan työn tekemisen kustannuksista, niiden toteuttaminen vaikuttaa sekä työhön kokonaisuutena että sen tuottavuuteen. Muutama vuosi sitten päivitetty kiinteistöstrategia ohjaa valtiota kiinteistöjen omistajana, kohta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävä uusittu toimitilastrategia taas toimitilojen käyttäjänä. Ne luovat kaksi toisiaan tukevaa näkökulmaa samaan aiheeseen sekä pohjan tulevaisuuden linjauksille ja tavoitteille. Toimitilojen kustannukset ja ympäristövaikutukset mietityttävät julkisten kiinteistöjen omistajia ja hallinnoijia eri puolilla maailmaa. Tapana on ensin pohtia periaatteita ja koota näkemyksiä, sitten laatia linjauksia ja asettaa tavoitteita. Valtion toimitilojen omistus ja käyttö ovat Suomessa kansainvälisestikin katsottuna perusteellisesti ja pitkäjänteisesti pohdittuja. Joissain maissa tavoitteet saattavat olla tiukemmat ja kunnianhimoisemmat kuin meillä. Kannattaa silti muistaa, etteivät kovat tavoitteet takaa tuloksia. Valtion toimitilojen omistuksen keskittäminen tarjoaa meille ainutlaatuisen lähtökohdan hakea mittakaavaetuja. Realistiset mutta monipuoliset tavoitteet puolestaan auttavat aidosti ohjaamaan toimintaa. Tulevaisuuden työnteon vaatimusten ja vaikutusten kartoituksessa meidän pitää ymmärtää muutoksia ja hakea niiden mahdollistajat. Miten ja missä työtä jatkossa tehdään, kuinka virtuaalisuus vaikuttaa toimintatapoihin? Osviittaa ja joitakin vastauksia saamme kansainvälisestä yhteistyöstä, muun muassa julkisten kiinteistöomistajien vertaisverkostoista. Kaj Hedvall johtaja Strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta Kuva Jari Härkönen kontrahti 2/2014 5

6 Työympäristön muutoksessa henkilöstö on tavallisesti otettu mukaan prosessiin tilojen valmistuttua. Uutta ajattelua edustaa käyttäjälähtöinen osallistuva suunnittelu, jossa tilankäyttäjät ovat mukana muutoksen eri vaiheissa tilatarpeiden hahmottamisesta alkaen. Teksti Minna Saano Kuva Hanna Linnakko Osallistuva suunnittelu kannattaa Työterveyslaitoksen (TTL) Pitäjänmäen toimipisteen juuri remontoidussa taukotilassa erikoistutkija Virpi Ruohomäki kertoo, että valtion organisaatioissa ovat meneillään isot organisaatio- ja tilamuutokset.»muutostarpeen taustalla vaikuttavat globaalit trendit, joita ovat väestön ikääntyminen, epävakaa maailmantalous, digitalisaatio ja ilmastonmuutos, mutta ennen kaikkea muutoksiin ajavat työnteon muuttuvat muodot. Kun kaikki tietotyö ei enää ole sidoksissa aikaan ja paikkaan, muuttuu tilojen tarve.» Tilamuutosten keskeisinä ajureina toimivat energia- ja tilatehokkuus. Näillä argumenteilla tilamuutoksia ei kuitenkaan myydä henkilöstölle, joka tavallisesti joutuu muuttamaan väljistä tiloista, usein omista huoneistaan moderneihin monitilaympäristöihin.»muutos koetaan negatiivisena, jos syiksi perustellaan vain tilansäästö ja kustannusten vähentäminen. Jos muutoksella sen sijaan haetaan uutta toimintatapaa, uusia yhteistyömahdollisuuksia, viihtyisää työympäristöä, asiakaspalvelun sujuvuutta tai muita yhdessä mietittyjä mielekkäitä tavoitteita, lähtee henkilöstö osallistumaan muutosprosessiin.» Käyttäjät oman työnsä asiantuntijoina Uusimpia keinoja muutosjohtamisen tueksi on käyttäjälähtöinen osallistuva suunnittelu. Siinä teknisen tilasuunnittelun rinnalla otetaan huomioon tilojen käyttäjien toimintatavat, työn vaatimukset ja yhteistyö.»ajatuksena on, että käyttäjät voivat osallistua suunnitteluun, koska he ovat asiantuntijoita oman työnsä ja tarvitsemiensa tilojen suhteen. Käyttäjät voivat myös kehittää työtään ja»työympäristöjen ennakoida kehityksen suuntaa. osallistuva suunnittelu Arkkitehdit ja tilasuunnittelijat ei ole maailmalla kovin voivat hyödyntää käyttäjiltä tunnettua. Meille se kerättyä tietoa ja palautetta voi olla kilpailuvaltti; tilaratkaisuista aikaisempaa tehdään hyvinvointia ja enemmän.» tehokasta työskentelyä Henkilöstö voidaan osallistaa projektiin koko sen keston jotka samalla ottavat tukevia tilaratkaisuja, ajan tai se voi kuulua projektin myös ympäristöarvot eri vaiheisiin. Osallistaminen ja energiatehokkuusvaatimukset huomioon», voi olla edustuksellista tai siihen voi ottaa osaa koko visioi Virpi Ruohomäki. henkilöstö esimerkiksi kyselyin ja työpajoin.»osallistamisen täytyy kuitenkin aina perustua omaan kiinnostukseen ja vapaaehtoisuuteen», muistuttaa Ruohomäki. Johto aktiivisesti mukaan Lopputuloksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että muutosprosessia johdetaan järjestelmällisesti. Tilajohdon, henkilöstö- ja ICT-johdon täytyy vetää yhteistä strategista linjaa. Viestinnän tärkeyttä muutosprosessin eri vaiheissa ei voi liiaksi korostaa.»jos viestintä epäonnistuu, lähtevät huhut liikkeelle. Ihmiset stressaantuvat, 6 kontrahti 2/2014

7 kontrahti 2/ Kuva: Hanna Linnakko

8 Kuvat: Jussi Palmén / Ympäristöministeriö ovat epävarmoja ja huolissaan tulevaisuudestaan. Linjaukset ja tulevat muutokset kannattaa kertoa alusta asti rehellisesti: millaisiin tiloihin siirrytään, miksi tiloja kehitetään, mitä niillä tavoitellaan. Johdon pitää pystyä keskustelemaan asioista avoimesti ja viestiä niistä henkilöstölle.» Ruohomäki muistuttaa, että tilamuutokset ovat usein johdollekin uusia ja vaikeita asioita, ja siksi johdossa voidaan tarvita tukea tilamuutoksen läpiviemiseen. Osallistuva suunnittelu osana muutosprosessia tekee hankkeesta työläämmän ja pidempikestoisen, mutta voi tuoda mukanaan uudenlaisia innovaatioita ja toimivia ratkaisuja, jolloin säästetään jälkikäteen tehtävissä korjauksissa.»tavoitteena ovat tilat, joissa ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin ja joissa työskentely on sujuvaa, tehokasta ja tuottavaa», Ruohomäki summaa. Osallistuvan suunnittelun etuja: luonnetta ja käyttäjien tarpeita. vahvistavat suunnittelijoiden ja käyttäjien luottamusta toisiinsa. ratkaisuihin voimistuu. uusia oivalluksia ja luovia ratkaisuja. Osallistuvan suunnittelun haasteita: tasapainottaminen ja yhteisesti hyväksyttävään ratkaisuun pääseminen voi olla hankalaa. pelisääntöjä ja rooleja ole selkiytetty prosessin alussa. monitahoisia ja vaihtoehtojen konkretisoiminen voi olla vaikeaa. Ministeriössä innostuttiin suunnitteluun Ympäristöministeriössä on panostettu henkilöstön mahdollisuuteen osallistua uusien tilojen suunnitteluun niin työympäristön kuin sisustuksenkin suhteen. Henkilökunta on lähtenyt innostuneesti mukaan. Tilasuunnitteluprojektista onkin tullut kahvipöytäkeskustelujen ykkösaihe. Ympäristöministeriö muuttaa vuoden kuluttua Kasarmikadun kiinteistöistä Helsingissä parin sadan metrin päähän Aleksanterinkadulle. Muutoksena matka on ehkä pitempi kuin konkreettiset parisataa metriä; omista työhuoneista ja ministeriöiden vanhasta virkamiesimagosta muutetaan uudenlaiseen toimintatapaan ja moderniin monitilaympäristöön.»tulemme tutkijankammioista 2000-luvulle», kiteyttää ympäristöministeriön kehittämispäällikkö Kimmo Takamaa. Uudenlaisella toimintatavalla haetaan avoimuutta, kommunikoinnin lisääntymistä ja yksiköiden välisten rajojen vähentämistä, joihin monitiloista haetaan tukea.»myös ympäristönäkökohdat kuten hiilijalanjälkemme pieneneminen, ovat vaikuttaneet myönteisesti 8 kontrahti 2/2014

9 Ympäristöministeriön toimitilapäivässä Stella Polariksen näyttelijät Sari Siikander ja Mikael Rejström vetivät osallistavan improvisaatioesityksen, jonka teemana oli muuttoon ja muutokseen valmistautuminen. Ympäristöministeriön työympäristön muutos muutoksen läpiviemiseen», kertoo Takamaa. Ideoiden runsautta Tilahanketta on työstetty reilut kaksi vuotta. Henkilöstön osallistumiseen ja mahdollisuuteen vaikuttaa tulevien työtilojen ratkaisuihin ja ilmee seen on panostettu koko projektin ajan.»kun omasta työhuoneesta luopumisesta päästiin yli, on hanke herättänyt suurta kiinnostusta. Ihmiset ovat lähteneet kehittämään tulevaa työympäristöään, kertoneet näkemyksiään, ehdotuksiaan ja ideoitaan ja osallistuneet innostuneesti tähän ainutlaatuiseen projektiin.» Henkilöstölle on järjestetty kyselyjä, infotilaisuuksia ja ekskursioita monitilaympäristöihin. Muutosta on konkretisoitu ja käsitelty erilaisissa ryhmissä ja työpajoissa.»projekti on mennyt henkilökunnan osalta melkein kuin itsestään. Kun asioista on tiedotettu mahdollisimman paljon ja tilaisuudet ovat olleet aidosti avoimia, on niihin ollut tulijoita ja heiltä saatu runsaasti ehdotuksia. Suunnitteluun osallistuminen on vienyt asioita hyvään suuntaan. Moni jo odottaa, että päästään muuttamaan ja työskentelemään uusissa tiloissa», toteaa Takamaa. Ympäristöministeriön väki testasi Senaatti-kiinteistöjen Idea-tilaa, katso sivu 31.»Tulemme tutkijankammioista 2000-luvulle.» kontrahti 2/2014 9

10 TILOJA tulokselliselle toiminnalle entistä enemmän tukemaan tuloksellista toimintaa. Uutta ovat esimerkiksi nykyistä tiukemmat tilatehokkuustavoitteet ja kokonaistaloudellisuuden korostaminen. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Matti Immonen Toimitilojen täytyy kustannustehokkaasti tukea toimintaa ja työsuorituksia, yhteiskuntavastuullisuutta ja terveyttä. Nämä teemat nousivat esiin jo vuonna 2005 laaditussa valtion toimitilastrategiassa. Sittemmin moni asia on muuttunut. Läppärien ja älypuhelinten yleistyminen ovat lisänneet etätyön ja liikkuvan työn mahdollisuuksia, energiatehokkuus- ja kulukurivaatimukset ovat tiukentuneet ja valtion muutostahti on kiristynyt. Toisaalta taas pitkäjänteiset tilaratkaisut edellyttävät helposti muunneltavia, terveellisiä, turvallisia ja esteettömiä tiloja.»enää ei voi ajatella, että johonkin paikkaan asettunut valtionvirasto säilyisi vuosikymmeniä samanlaisena», sanoo valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Pauliina Pekonen. Selkänoja käytännön työlle Pekonen on toiminut keväällä esityksensä jättäneen valtion toimitilastrategian päivittämistyöryhmän puheenjohtajana. Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi 2020 julkaistiin keväällä, minkä jälkeen se on ollut lausuntokierroksella eri puolilla valtionhallintoa. Viimeisten viilausten jälkeen uusi toimitilastrategia viedään valtioneuvoston hyväksyttäväksi samaan tapaan kuin valtion kiinteistöstrategia pari vuotta sitten. Parhaimmillaan valtioneuvoston periaatepäätös toimitilastrategiasta saadaan vielä ennen kesälomia.»sitten meillä on sekä kiinteistöjen omistusta ja maanomistusta että kiinteistöjen käyttöä koskevat strategiat tukemassa kustannuksia säästäviä ja nykyaikaista työntekoa edistäviä toimenpiteitä. Ne muodostavat hyvän selkänojan käytännön työlle», Pekonen toteaa. Toimitilastrategia linjaa ratkaisuja aina, kun tilaratkaisuja joudutaan miettimään vuokrasopimuksen päättyessä, peruskorjausta suunniteltaessa tai organisaatiota muutettaessa. Toimitilojakin täytyy johtaa Hankittavan tai peruskorjattavan toimistotilan tehokkuustavoitteeksi työryhmä asettaa 18 m²/henkilötyövuosi, uudisrakennukselle 15 m 2 /henkilötyövuosi. Todellisuudessa tilankäytön tehokkuus viime vuonna oli noin 31 m 2 /henkilö.»tavoite on tiukka, mutta nykyaikaiseen tietotyöhön sopivat monitilaratkaisut mahdollistavat sen saavuttamisen. Siksi suosittelemme toimistotiloihin pääsääntöisesti monitilaa.» Pekonen myöntää monitilan vaativan totuttelua ja siirtymistä pitkälti paperittomuuteen. Muutosprosessi puolestaan edellyttää hyvää ja ennakkoluulotonta suunnittelua sekä määrätietoista johtamista.»ilman tietoa ei voi johtaa ja ilman johtamista ei mitään tapahdu. Toimitilojakin täytyy johtaa, sillä ne vaikuttavat niin oleellisesti työntekijöiden arkeen.» Työryhmä haluaa, että myös muunlaisiin tiloihin esimerkiksi vankiloiden, oikeussalien tai museoiden kaltaisiin käyttäjäsidonnaisiin tiloihin aletaan miettiä omia tavoiteltavia tunnuslukujaan.»toimialat tuntevat hyvin mahdollisuutensa, ja ne voivat tukeutua Senaatti- 10 kontrahti 2/2014

11 »Ilman tietoa ei voi johtaa ja ilman johtamista ei mitään tapahdu. Toimitilojakin täytyy johtaa, sillä ne vaikuttavat niin oleellisesti työntekijöiden arkeen», sanoo VM:n erityisasiantuntija Pauliina Pekonen. kiinteistöjen asiantuntemukseen ja HTH-tietopalveluun parhaan näkemyksen löytämiseksi. Puolin ja toisin kannattaa haastaa hyvään suunnitteluun ja tehdä tiivistä yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi», Pekonen muistuttaa. Neliöiden, eurojen ja henkilötyövuosien rinnalle Pekonen nostaisi tulevaisuudessa myös tilojen käyttöasteen, yhteiskäyttöisyyden sekä käyttäjien tekemisiin keskittyvän hiilijalanjäljen. Vastuullisesti ja kokonaistaloudellisesti Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi 2020 painottaa monin tavoin yhteiskuntavastuullisuutta. Uutta toimistotilaa ei pidä rakentaa, jos valtion omistamia tai jo entuudestaan vuokraamia tiloja voi helposti hyödyntää. Valtion käyttämät tilat tulee valita hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Julkisten kulkuvälineiden käyttö on ympäristöystävällinen valinta ja mahdollistaa sekä asiakkaiden että työntekijöiden helpon pääsyn virastoihin. Rakentamisessa täytyy torjua harmaata taloutta, lopputuloksessa taas tavoitella terveellisiä ja turvallisia ratkaisuja. Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi korostaa myös entistä enemmän valtion kokonaisetua.»koska olemme kaikki töissä samalla valtiolla, meidän pitää pystyä yhtenäistämään käytäntöjä ja yhteiskäyttämään tiloja», Pekonen korostaa.»moni lähekkäin sijaitseva virasto voisi hyödyntää yhtä kokouskeskusta ja samoja sosiaalitiloja. Tai ehkäpä esimerkiksi oikeuden istuntosaleja olisi mahdollista käyttää tilapäisenä toimistotilana istuntojen ulkopuolella.» Lisäksi tiloista tulisi tehdä mahdollisimman yleispäteviä. Tällöin yhdelle virastolle suunniteltu sopii tarvittaessa toisellekin ilman suuria muutoksia. Valtion toimitilastrategian tavoitteet: työympäristö kontrahti 2/

12 KONSEPTI tuo tehokkuutta tilojen käyttöön Rikosseuraamuslaitoksen uudet toimitilat Tampereella ovat ensimmäiset, joissa on toteutettu Risen valtakunnallista konseptia. Tilat mahdollistavat yhä liikkuvamman ja joustavamman työskentelyn. Teksti Mari Vehmanen Kuvat Laura Vesa Raikkaat värit ovat ensimmäinen asia, jonka Rikosseuraamuslaitoksen uusiin Tampereen toimitiloihin astuva huomaa. Muutos entisiin tiloihin verrattuna ulottuu kuitenkin paljon pintaa syvemmälle. Tilat ovat ensimmäinen kohde, joissa on toteutettu Risen uutta toimitilakonseptia.»vanhat tilat eivät enää palvelleet tarkoitustaan. Perinteinen koppikonttori alkoi käydä ahtaaksi ja kaipasi kunnostusta. Sitten kuulimme, että tästä Tapiolan omistamasta toimistorakennuksesta vapautuu kokonainen kerros», Länsi- Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Sauli Hautakangas kertoo muutoksen taustoista. 12 2/2014

13 Konseptiin kuuluu myös kannettavat tietokoneet, joiden kanssa työntekijät voivat siirtyä haluamaansa työpisteeseen. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Sauli Hautakankaan mukaan henkilökunta on ottanut tilat omikseen. Aluepäällikkö Toni Rantanen Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että uudistusta ryhdyttiin toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä. Senaatti-kiinteistöt toimii tilojen välivuokraajana ja vuokraa ne edelleen Riselle.»Päätettiin, että tiloista tehdään uuden toimitilakonseptin pilottikohde. Myös omistaja suhtautui myönteisesti ja joustavasti konseptin edellyttämiin muutostöihin», Toni Rantanen sanoo. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen talousjohtaja Petteri Kaleva mainitsee, että onnistumisen kannalta keskeistä oli saada hankkeeseen mukaan konseptiin perehtynyt suunnittelutoimisto.»oma osaamisemme ei olisi riittänyt esimerkiksi kalustevalintojen tekemiseen. Nyt kaikki sujui meidän kannaltamme kitkattomasti.» Petteri Kaleva kertoo, että jopa varsinainen muutto tapahtui muutamassa päivässä vuodenvaihteen lomakaudella. Näin toimintoihin ei tullut käytännössä katkosta. 2/

14 En viihtynyt enää yksinäni oman oven takana. Sauli Hautakangas Rauhaa löytyy tarvittaessa Sauli Hautakankaan mukaan ehkä syvällisin muutos on ollut luopuminen lähes kokonaan henkilökohtaisista työhuoneista. Valtaosin uudet tilat ovat avaraa, sermein ja kaapistoin jaoteltua monitoimitilaa. Samalla kiinteät pöytätietokoneet ovat vaihtuneet keveisiin kannettaviin, joiden kanssa henkilökunta voi siirtyä joustavasti eri työpisteille ja neuvotteluhuoneisiin. Läppäreille on kaikissa työskentelytiloissa telakat, joihin oman koneen saa kiinnitettyä helposti.»mutta myös rauhaa ja yksityisyyttä on saatavilla aina tarvittaessa. Tehokkaasti äänieristettyihin vetäytymistiloihin voi jokainen mennä esimerkiksi puhelun ajaksi tai halutessaan vaikka koko päiväksi», Petteri Kaleva kertoo. Sauli Hautakankaan mukaan henkilökunta on alun totutteluvaiheen jälkeen ottanut uudenlaiset työskentelytilat ja -tavat omakseen.»itse olen tästä hyvä esimerkki. Kuuluin niihin harvoihin, joille oli edelleen varattu oma huone. En kuitenkaan enää viihtynyt yksinäni oman oven takana. Siirryinkin hyvin pian tänne monitoimitilaan työkavereiden joukkoon», Hautakangas nauraa. Asiakashuoneet varataan Petteri Kalevan mukaan työskentelyä ja tilankäyttöä on saatu tehostettua monin tavoin. Kattavasti varustelluissa neuvotteluhuoneissa onnistuvat erilaiset etäpalaverit, mikä vähentää matkustamisen tarvetta.»ja toisaalta muista toimipaikoista Tampereella käyvien kollegoiden on helppo piipahtaa työskentelemässä täällä: vapaa työpiste löytyy aina», Petteri Kaleva toteaa. Myös asiakasvastaanotto yhdyskuntaseuraamustoimiston puolella on uudistunut. Asiakkaille on varattu heti sisääntuloaulaan viihtyisä odotustila. Varsinaiset vastaanottohuoneet ovat heti seuraavina, minkä ansiosta asiakkaiden ei tarvitse vaeltaa toimiston läpi. Asiakashuoneita ei ole enää nimetty tietyille työntekijöille, vaan ne toimivat varausperiaatteella.»henkilökunnalta on kerätty aktiivisesti kommentteja ja käyttökokemuksia, ja niiden pohjalta on tehty muutoksia. Mutta kaikkinensa voi sanoa, että konsepti on jo osoittanut toimivuutensa», Sauli Hautakangas sanoo. Kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärvi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköstä kertoo, että seuraavaksi konsepti etenee Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimiston tilojen kehittämiseen.»tarkoituksena on, että Espoon toimiston henkilökunta siirtyy Vantaan toimipisteen tiloihin, jotka remontoidaan konseptin mukaisiksi.» Kuivajärven mukaan vankilatilojen konseptihanke on juuri käynnistymässä Risen, Senaatti-kiinteistöjen ja suunnittelutoimiston yhteistyönä. Hankkeessa luodaan yhtenäiset ja toimintalähtöiset ohjeet sille, miten erilaisia vankiloita suunnitellaan ja käytetään. 14 2/2014

15 Kehitteillä valtakunnallinen vankilakonsepti Vankiloidenkin tiloja täytyy järkeistää muuttuvien tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Työkaluksi tätä varten Rikosseuraamuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt kehittävät valtakunnallista vankilakonseptia. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Shutterstock Risen tilat Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskus ja arviointikeskus sekä Tampereen yhdyskuntaseuraamus toimisto. ydinkeskustassa. työskentelee yhteensä reilut 50 henkeä. edelleenvuokraus Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteisen vankilakonseptin tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden vankiloiden periaatemalli sekä parantaa henkilökunnan työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia. Periaatemallissa vankilan toiminnot ja niiden vaatimat tilat, järjestelmät, rakenteet ja rakennusosat konseptoidaan neljää vankiloiden valvontatasoluokitusta kahta avovankilatyyppiä ja kahta suljettua vankilatyyppiä varten.»konseptointityö tukee Rikosseuraamuslaitoksen strategiaa, jonka tavoitteena on vähentää rikosten uusintaa. Se puolestaan edellyttää valmentamista vapautumiseen: vankien osallistumista työtoiminnan ja kuntoutuksen kaltaisiin aktiviteetteihin sekä suunnitelmallista omatoimisuuden lisäämistä vankilan arjessa», sanoo Rikosseuraamuslaitoksen ylijohtaja Tuula Asikainen. Konseptityön suurimpana haasteena Asikainen näkee konseptin rakentamisen.»meidän pitää irtautua tämän päivän tavoista tehdä asioita ja ajatella luovasti uusia tapoja ja monia mahdollisuuksia. Se tekee hankkeesta hyvin kiintoisan.» Toimintalähtöinen tarkastelutapa Tänä vuonna valtakunnallisen vankilakonseptin kehittäminen keskittyy työn kuvauksiin ja työpajatyöskentelyyn. Ensi vuonna asiat kootaan ja muotoillaan jatkoa palvelevaksi konseptiksi. Sen jälkeen konseptia ryhdytään käytännössä toteuttamaan.»koska lähdemme liikkeelle toiminnasta, konsepti kuvaa vankiloiden toimintaa sen vaatimine tiloineen ja järjestelmineen. Miten toiminta vankiloissa järjestetään? Kuinka henkilökunta ja muut tilojen käyttäjät toimivat? Millainen on fyysinen ja virtuaalinen toimintaympäristö?», kertoo Senaattikiinteistöjen johtava asiantuntija Kati Jokelainen.»Vastausten pohjalta ryhdymme mallintamaan tiloja ja järjestelmiä. Vankiloidenkin tiloihin voi saada valtion toimitilastrategian edellyttämää muuntojoustavuutta.» Vankilakonseptin ideoita Rikosseuraamuslaitos aikoo soveltaa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.»esimerkiksi perhetyön edistäminen edellyttää tiloja, joita on mahdollista toteuttaa ilman mittavia remontteja. Valtakunnallisesti voimme löytää uusia ratkaisuja vankiloiden henkilökunnan toiminnan ja työnkuvien kehittämiseksi», Asikainen muistuttaa. Suomessa toimii tänä päivänä 26 vankilaa. kontrahti 1/2014 2/

16 Tuhannen tarinan talot Rakennusten historiaa tutkimalla selviää mielenkiintoisia tarinoita menneiden aikakausien ihanteista ja ajatellen. Rakennushistoriallisia selvityksiä tehdään nykyään yhä uudemmista rakennuksista. Teksti Maarit Seeling Kuvat Matti Immonen ja Hanasaaren kulttuurikeskus Rakennushistoriaselvitykset (RHS) ovat 2000-luvulla vakiinnuttaneet asemansa valtion kohteissa. Esimerkiksi viime vuonna Senaatti-kiinteistöt teetti kymmenkunta rakennushistoriaselvitystä hallinnoimistaan arvokiinteistöksi luokitellusta kohteesta. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink kertoo määrän olevan nykyistä keskitasoa.»rakennushistoriaselvityksissä kartoitetaan, millaisia muutoksia rakennuksessa on tehty sen olemassaolon aikana, ja miksi se on historiallisesti arvokas ja merkittävää arkkitehtuuria», Flink listaa. Rakennuksen historiasta dokumentoidun tiedon avulla pyritään antamaan omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille tietoa muun muassa suojelupäätöstä, peruskorjausta, restaurointia tai kuntotutkimusta varten. Näin toimenpiteet osataan suunnitella ja kohdentaa oikein. Lisäksi selvityksiä tehdään kohteista, joista Senaatti-kiinteistöt luopuu. Uusi omistaja saa tietoa rakennuksesta ja viranomaiset pystyvät arvioimaan sen suojelutarpeen.»korjattava kohde on tunnettava kaikin tavoin kunnolla. Rakennusten historian aikana tapahtuneet muutokset eivät ole kirjautuneet yhteen paikkaan, vaan tiedon jyväset on haettava pala kerrallaan arkistoista ja rakennusta tutkimalla», Flink selittää. Vain parhaat valitaan Senaatti-kiinteistöt kilpailutti kuluneena keväänä rakennushistoriallisten selvitysten puitesopimuksensa Museoviraston kanssa yhteistyössä. Kilpailutuksen pohjalta yhteistyökumppaneiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle valikoitui 10 rakennushistoriakonsulttia.»puitesopimus helpottaa työn tilaamista jatkossa. Pyrimme siihen, että kaikissa Senaatti-kiinteistöjen suojelluissa tai merkittävää arkkitehtuuria edustavissa kohteissa tehdään aina rakennushistoriaselvitys hyvissä ajoin ennen peruskorjauksen suunnittelun aloittamista. Se on normaali osa arvokohteen esiselvityksiä siinä missä kuntoarviot ja haitta-ainekartoituksetkin», Flink tiivistää. Senaatti-kiinteistöjen käyttämät konsultit ovat kokeneita. Rakennushistoriaselvityksen laatimisessa tarvitaan osaamista muun muassa arkkitehtuurin Senaatti-kiinteistöt tähtää rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan siihen, että kaikista suojelluista tai merkittävistä kohteista tehdään rakennushistoriaselvitys. Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman kertoo, että rakennushistoriallisen selvityksen myötä Hanasaaren arvostus nousi. historiasta, rakennusmateriaaleista, rakenteista ja eri aikakausien rakennustavoista.»selvitykset tehdään yleensä työryhmissä, joten arvostimme kokoonpanojen monipuolisuutta. Rakennushistoriakonsulttia voidaan käyttää myös työmaa- 16 kontrahti 2/2014

17 Espoossa sijaitsevasta, vuonna 1975 valmistuneesta Hanasaaren kulttuurikeskuksesta tehtiin vastikään rakennushistoriallinen selvitys. dokumentoinnissa ja restaurointiraportin laatimisessa.» Flink kertoo, että jonkunlaisia historiatutkimuksia rakennuksista tehtiin jo 70-luvulla. Silti esimerkiksi Ateneum ja Säätytalo peruskorjattiin 1990-luvun alussa vielä ilman nykymuotoista rakennushistoriaselvitystä. Lähelle on vaikea nähdä Viime vuosina rakennushistoriaselvitysten tekeminen on laajennettu koskemaan uudempiakin rakennuksia. Nytkin tutkittavana on lukuisia moderneja rakennuksia, kuten esimerkiksi Espoon Hanasaaren kulttuurikeskus (1975) ja Helsingin Haapanimenkatu 4 virastotalo (1974).»Uudehkotkin kohteet voivat olla merkit täviä aikakautensa edustajia. Esimerkiksi arkkitehti Veikko Malmion Suojelutasoja on useita Hanasaari on puhtaasti 70-lukulainen. Selvitys osoitti, miten hienosta ja hyvin säilyneestä, oman aikakautensa rakennuksesta on kyse. Se on suojelemisen ja säilyttävän korjaamisen arvoinen, vaikkei suojeltu vielä olekaan», Flink toteaa. Hanasaaren historiaselvityksen tehneessä tiimissä mukana ollut arkkitehti Sari Schulman toteaa, että yleensä ihailemme joko uusia tai vanhoja rakennuksia sen sijaan lähimenneisyydessä rakennettujen kiinteistöjen todellinen arvo jää helposti havaitsematta.»esimerkiksi tällä hetkellä lukujen kiinteistöjen ominaisarvoa ei vielä tunnisteta. Vaatii sukupolven mittaisen ajan, jotta rakennus alkaa saada uutuudenviehätyksen jälkeen taas arvostusta. Siinä ajassa ensimmäiset peruskorjaukset on usein saatettu jo tehdä, ja samalla on Kiinteistöillä on monenlaisia suojelutasoja. Rakennuksia ja rakennettuja ympäristöjä suojellaan yleensä kaavoituksella: asemakaavoilla, yleiskaavoilla ja maakuntakaavoilla. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimista historiallisista rakennuksista suurin osa on suojeltu valtion rakennuksia koskevalla asetuksella eli asetussuojelulla. Rakennuksia suojellaan myös erityislainsäädännön perusteella. Lakia rakennusperinnön suojelemi- rakennuksessa on erityisen arvokkaita sisätiloja. Kaavasuojelu varmistaa yleensä, että rakennus pysyy ulkoisesti ennallaan. Asetussuojelussa taas voi olla hyvinkin tarkkoja sisätilojen korjaamista koskevia määräyksiä. Valtion rakennuksissa tehtäviä muutoksia ja korjauksia valvoo Museovirasto. menetetty jotain korvaamatonta. Hanasaaressakin ehdittiin luvun taitteessa purkaa pois alkuperäinen auditorio, kun kukaan ei tullut ajatelleeksi sen merkitystä», Schulman toteaa. Selvitys toi paljon uutta esiin Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman myöntää selvityksen teettäneen runsaasti työtä myös hanasaarelaisille itselleen, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että selvitys oli jokaisen sille uhratun tunnin väärtti.»saimme meille entuudestaan täysin uutta detaljitietoa Hanasaaren syntyhistoriasta, arkkitehtuurista ja muotoilusta. Yllätti, miten paljon uniikkiratkaisuja täällä on niiden takia peruskorjaus tulee olemaan varmasti haasteellinen», Kronman kertoo. Historiaselvitystyö opetti hänen mukaansa paitsi näkemään Hanasaareen liittyvät käytännöllisyydet ja epäkäytännöllisyydet, mutta myös monet arvot, joihin arjen touhuissa ei ollut tullut kiinnittäneeksi huomiota.»prosessi vahvisti hanasaarelaista identiteettiämme. Nyt jokainen täällä työskentelevä tarjoilijasta johtajaan pystyy kertomaan talon tarinaa vieraillemme. Mielestäni tämä on erittäin tärkeää brändäyksen ja erottautumisen näkökulmasta. Hanasaaresta on tullut meidän talomme», Kronman tiivistää. kontrahti 2/

18 Koulukodin lähtökohtana TURVALLISUUS Sairilan koulukodin remontissa haluttiin viihtyisät ja toimivat tilat, mutta samalla jouduttiin huomioimaan monia turvallisuuteen liittyviä asioita. Teksti Jaana Matikainen Kuvat Paula Myöhänen Mikkelissä sijaitsevassa Sairilan koulukodissa toteutettiin tämän ja viime vuoden aikana laaja rakennushanke. Alueelle rakennettiin valoisat, nykyaikaiset ja turvalliset tilat, jotka käsittävät kolme uutta osastorakennusta. Päällisin puolin seinä näyttää hillityin värein maalatulta kevytrakenteiselta seinältä ja ovet tavallisilta väliovilta. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että ovet ovat normaalia jytäkämpää tekoa ja sisäseinät kivirakenteisia. Yksi rakennus purettiin kokonaan ja yksi osastorakennus peruskorjattiin.»onhan se loistava juttu, että jokaisessa huoneessa on oma vessa ja suihku. Siinä samalla nuoret oppivat pitämään omat tilansa siistinä», sanoo ohjaaja Taneli Teerimäki. Arki koulukodissa sujuu rutiininomaisesti. Aamulla jokaisella osastolla nautitaan asukkaiden ja ohjaajien kesken oma aamupala ja tehdään normaalit aamutoimet. Siitä nuoret suuntaavat pihan poikki peruskouluun, joka on entisessä navettarakennuksessa. Lounas syödään»kartanossa» eli vuodelta 1905 olevassa päärakennuksessa. Koulun jälkeen kokoonnu- Sairilan koulukodin päärakennus on valmistunut vuonna Kuvasssa Sairilan johtaja Assi Kukkonen ja rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen Senaatti-kiinteistöistä. 18 2/2014

19 kontrahti 2/

20 taan taas asumisyksikköön, tehdään läksyt, osallistutaan kotitöihin ja harrastetaan joko koulun omissa kerhoissa tai muuten.»osa nuorista käy jalkapallo-, salibandy- tai tanssitreeneissä kaupungissa. Jotkut käyvät ratsastamassa ja osalle riittää puuhastelu Sairilassa. Siihen antaa hyvät mahdollisuudet muun muassa uusitut kuntosalitilat ja musastudio, jossa voi tehdä kunnon äänityksiäkin», esittelee Sairilan johtaja Assi Kukkonen. Viisipaikkaisessa tyttöjen talossa ohjaajana toimiva Johanna Leppäkorpi on tyytyväinen uusiin työtiloihinsa. Yhdistetyssä keittiö- ja oleskelutilassa on mukava laittaa ruokaa porukalla ja yhteisöllinen tekeminen toteutuu kuin luonnostaan. Samalla voidaan jutella arkisista asioista. Jokainen on sisustanut huoneensa oman näköiseksi. Erityisen iloisia tytöt ovat olleet Leppäkorven mukaan omaan saunaan, joka lämpenee lähes joka ilta.»aiemmin saunaan piti mennä ulkokautta ja oli tietyt saunavuorot, joten onhan tämä selkeä parannus. Kaappi- ja varastotilaa saisi olla ehkä enemmän, ja tilojen kaikuvuutta pitää vähentää vielä tekstiilein», kertoo Leppäkorpi. Myös Assi Kukkonen on silmin nähden tyytyväinen kokonaisuuteen ja siihen, että rakentamisurakan myötä päästiin eroon sisäilmaongelmista. Yli vuoden kestänyt evakkoaika Koivikon koulukodissa on ohi, ja kaikki toiminta on nyt keskitetty Sairilan yksikköön.»asiakaspaikkojemme määrä väheni tässä yhteydessä 56:sta 35:een. Se on järkevä määrä yhtä laitosta ajatellen. Rauhalliset puitteet ovat tärkeä osa työtämme», Kukkonen kertoo. Herkkä ympäristö Rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että rakennushankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä suunnittelijoiden, arkkitehdin ja Sairilan henkilökunnan kanssa. Kinnusen mukaan uusien talojen sijoittelussa on onnistuttu Uudisrakennukset ovat matalaenergiataloja, joissa hyödynnetään lämmityksessä ja viilennyksessä porakaivon kautta saatavaa maalämpöä. 20 2/2014

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Sisäilmaongelmia työpaikalla?

Sisäilmaongelmia työpaikalla? Sisäilmaongelmia työpaikalla? Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Sisäilmasto-ongelmien kaksi yhteen kietoutunutta haastetta 1. Rakennuksen ongelma ja siihen

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL 6.11.2013 THL 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä AVATER -tutkimushankkeen päätösseminaari 16.11.2016, Tampere 30.11.2016 1 Ohjeistuksen kehittäminen koulujen sisäilmaongelmien hallintaan

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje

Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Kalevan RKY -alue Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakentamistapaohje Yleisötilaisuus kaupunkilaisille, Kalevan asukkaille ja taloyhtiöille Aika: 14.1.2015 klo 18:00 20:00 Paikka: Sampolan

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen SULVI, Työpajatilaisuus, 28.2.2012, Hki

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TOIMITILAPÄIVÄ 21.3.2013 Johtava asiantuntija Fyysinen turvallisuus ja varautuminen Marko Kalliokoski Verohallinto 020 612 5192 etunimi.sukunimi@vero.fi

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija Kahvilapalvelut 15 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja tuotteita ja huolehtii niiden laadusta käyttää ja puhdistaa kahvilan suosittelee, myy ja tarjoilee kahvilan ruoka- ja juomatuotteita

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot