Työ ja ihminen. TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 1 / vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ ja ihminen. TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 1 / 2003 17. vuosikerta"

Transkriptio

1 Työ ja ihminen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 1 / vuosikerta Pääkirjoitus Kylmätutkimus riskien tunnistamisesta yksilöllisiin torjuntamenetelmiin 3 Hannu Rintamäki Katsaus Kylmänhaittojen arviointi ja torjunta standardit, oppaat ja niiden suosittelemat toimenpiteet... 5 Hannu Rintamäki ja Jari Latvala Artikkelit Toistotyön ja kylmän yhteisvaikutus lihasten toimintaan Juha Oksa, Michel Ducharme ja Hannu Rintamäki Sormien ja käden kontaktijäätyminen Sirkka Rissanen ja Hannu Rintamäki Ovien vetohaittojen voimakkuus ja laajuus teollisuustilassa Aki Valkeapää ja Hannu Anttonen Tuulen vaikutus vaatetuksen lämmöneristävyyteen kylmässä Hannu Anttonen ja Esa Hiltunen Kylmän työympäristön aiheuttamat henkilöstökustannukset rakennustyömaalla Kimmo Juopperi, Juhani Hassi, Tanja Risikko, Tomi Hussi ja Guy Ahonen Tapausselostus kylmän aiheuttamien työterveys- ja -turvallisuusriskien hallinnasta rakennustyössä Tanja Risikko Sammandrag Summaries Kirjoittajat Tilastotietoja vuodelta 2002 Artikkelit v Tutkimusraportit v Research Reports in Kirjoittajat v Asiahakemisto v

2 Toimitus Anna-Liisa Karhula Kansi ja taitto Kati Kaivo ISSN Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy 2

3 pääkirjoitus Kylmätutkimus riskien tunnistamisesta yksilöllisiin torjuntamenetelmiin P erinteisten ulkotöiden vähentyessä, sisätyön osuuden kasvaessa ja kehittyneen tekniikan myötä on saattanut muodostua käsitys, että kylmänhaitoista on työelämässä päästy eroon. Kylmä on kuitenkin edelleen monien työpaikkojen yleinen ongelma, ja joidenkin kylmäongelmien vähentyessä on tilalle saatu uusia. Teknistynyt yhteiskunta on luonut entistä enemmän kohteita, joiden huollon on toimittava kaikilla säillä. Häiriöt tulevatkin usein juuri ankarimmissa sääolosuhteissa. Ilmaston ennustetun lämpenemisen myötä saattaa sää muuttua arvaamattomammaksi. Ankaratkaan talvet eivät ole meiltä ohi, kuten viime vuosina on koettu. Luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttää mm. öljyn kuljetuksia ankarissakin sääolosuhteissa myös maamme rajojen ulkopuolella. Elintarvikehygieenisistä syistä laskettiin teollisuustilojen lämpötiloja 1990-luvun alussa ja jäähdytettyjen työtilojen määrä on myös kasvanut. Poikkeavat lämpöolot kylmä ja kuuma työympäristö mainittiin ensimmäistä kertaa vuoden 2001 lopussa annetussa asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Terveydelle ja hyvinvoinnille haitalliset lämpöolosuhteet on siis pystyttävä määrittämään, työntekijöitä on pystyttävä opastamaan ja ongelmiin täytyy löytää ratkaisuja. Tarvitaan selkeitä ja käyttökelpoisia menetelmiä, ja niiltä osin kuin tietoa puuttuu, sitä on hankittava lisää. Vaikka viime vuosina on systemaattisten ohjeiden kehittämisessä edetty, työn ja työympäristöjen moninaisuuden takia puuttuu monilta toimialoilta vieläkin selkeitä kylmätyön raja-arvoja ja ohjeita. Pääasiassa on tutkittu kylmän välittömiä vaikutuksia, kun taas pitkäkestoisen kylmätyön vaikutuksista puuttuu vielä paljon tietoa. Kylmän ja monien sairauksien yhteyttä ei myöskään vielä tunneta. Toisaalta uudet tekniset ratkaisumallit ja mm. uudet vaatemateriaalit tarjoavat uusia keinoja parantaa hyvinvointiamme, kunhan näitä mahdollisuuksia sovelletaan työelämän tarpeisiin tutkimus- ja kehitystyön avulla. Hyvät menetelmät voivat olla myös mainio vientituote, ja pohjoisen sijaintimme takia meidän voidaan olettaa olevan näiden menetelmien asiantuntijoita. Mahdollista asiakaskuntaa löytyy myös leudommilta ilmastovyöhykkeiltä, esimerkiksi Keski-Euroopasta, jossa on myös omat talviajan ongelmansa, ja koneellisesti jäähdytetyt tilat ovat kylmiä kaikkialla. Ei pidä myöskään unohtaa kylmän myönteisiä puolia: talviluonto on joka vuosi uusiutuva luonnonvara, jota matkailuelinkeino voi hyödyntää mitä ammattitaitoisemmin ja tuoteturvallisemmin, sen parempi. Kylmähoidoilla, saadaan ne sitten avannosta, huippukylmähoidoista tai muusta kylmäterapiasta, on koettu olevan monia myönteisiä vaikutuksia, ja tutkimuksella on sillä alalla vielä paljon selvitettävää. Työ ja ihminen 17 (2003):1, 3 4 3

4 A. pääkirjoitus Valkeapää ja H. Anttonen Pohdittaessa kylmän ympäristön vaikutuksia ihmiseen ja työhön on tunnistettava ongelman monitahoisuus. Ei ole olemassa mitään yksittäistä lämpötilan rajaarvoa, jossa viihtyisät olosuhteet muuttuvat haitallisen kylmiksi. Ihmisen lämpötasapainoon vaikuttaa kolme perustekijää, jotka kaikki on tunnettava: kylmä ympäristö tuulineen, sateineen tai päivänpaisteineen, lämpöä tuottavan ruumiillisen työn määrä ja laatu sekä vaatetuksen lämpöominaisuudet, joilla luodaan lähelle ihoa mahdollisimman suotuisa mikroilmasto. Ilman vaatteita on ihmisen lämpöviihtyisä lämpötila levossa 27 C. Vaatetuksen lämmöneristävyyden ja työn lämmöntuotannon ansiosta kylmätyönä aletaan yleensä pitää vasta C:tta alhaisemmissa lämpötiloissa tehtävää työtä, jolloin kylmänhaittoja alkaa yleisemmin esiintyä. Kylmäriskien hallintamenetelmistä tarvitaan nyt runsaasti työpaikkojen käyttökokemuksia, jotta menetelmiä voidaan edelleen kehittää kaikkien toimialojen tarpeita vastaaviksi. Lähivuosina voidaan olettaa saatavan runsaasti lisätietoa mm. pitkäaikaisen kylmätyön terveysvaikutuksista, kylmän merkityksestä eri sairauksien lääkehoidoissa, kylmäterapiasta, ikääntymisen aiheuttamista kylmänsiedon erityispiirteistä, immuunijärjestelmän toiminnasta kylmässä sekä älyvaatteista, jotka voivat muuttaa ominaisuuksiaan tarpeen mukaan tai jopa mitata ja kuljettaa tietoa. Myös kylmäkuormituksen arviointimenetelmien voidaan odottaa kehittyvän merkittävästi. Tämä Työ ja ihminen -lehden teemanumero antaa yhden läpileikkauksen työelämään liittyvän kylmätutkimuksen tämänhetkisistä kiinnostuksen kohteista. Tässä esitettävät tutkimukset on tehty pääsiassa Oulun aluetyöterveyslaitoksella, joka 30-vuotisesta historiastaan on 25 vuoden ajan aktiivisesti toiminut kylmätutkimuksen eri osa-alueilla. Varustetutkimuksista alkanut toiminta kattaa nykyään sekä terveyden, työkyvyn että kylmänsuojauksen eri ulottuvuudet. Merkittävä edistysaskel toiminnalle oli monipuolisten kylmätutkimuslaboratorioiden valmistuminen Kastellin tutkimuskeskukseen vuonna Vuosina kylmähankkeita toteutettiin myös erityisessä kylmätyöohjelmassa, jonka yksi tulos oli runsaan ammattialakohtaisen opasmateriaalin tuottaminen. Tässä numerossa esitetään kylmäaltistuksen arvioinnin ja kylmänhaittojen torjunnan nykytilannetta saatavilla olevan ohjeistuksen kannalta, kylmän merkitystä lisäkuormitustekijänä toistotyössä, kylmien pintojen ongelmatiikkaa ja rajaarvoja, vedon torjunnan uusia ratkaisuja, vaatetuksen toimivuutta erityisesti tuulisissa olosuhteissa, kylmänhaittojen torjunnan taloudellisia vaikutuksia sekä tapausselostus kylmäriskien hallinnastarakennusalan yrityksessä. Kaikki kylmiä totuuksia, jotka toivottavasti kannustavat tutkijoita, asiantuntijoita ja kylmätyöstä vastaavia kommentoimaan ja osallistumaan kylmäkeskusteluun. Oulussa toukokuussa 2003 Hannu Rintamäki 4

5 katsaus Kylmänhaittojen arviointi ja torjunta standardit, oppaat ja niiden suosittelemat toimenpiteet Hannu Rintamäki ja Jari Latvala Kylmässä tehtävän työn vaikutuksia ihmiseen on tutkittu pitkään niin lämpötasapainon ylläpidon kuin toimintakyvyn, terveyshaittojen ja kylmältä suojautumisen näkökulmasta. Tarve analysoida työpaikkojen kylmäriskejä ja korjata ongelmia on ollut olemassa sekä työpaikkojen omista tarpeista lähtien että nyt myös lainsäätäjän velvoittamana. Vaikka kylmätietoa on paljon, se on työelämän kannalta usein ollut vaikeasti löydettävissä ja sovellettavissa. Tämän ongelman korjaamiseksi on viime vuosina julkaistu runsaasti kylmätyötä käsitteleviä ammattialakohtaisia oppaita, ja lisäksi julkaistiin vuonna 2002 kirja Opas kylmätyöhön 13, joka käsittelee kylmätyön perusteita ja sovellutuksia ja tarjoaa esimerkkejä lähinnä pohjoismaisista olosuhteista. Myös lämpöolosuhteita käsitteleviä standardeja on useita. Työpaikkatasolla monia niistä on ollut vaikea käyttää, sillä ne käsittelevät yksityiskohtia niin tarkasti, ettei tällaista tarkkuutta tarvita tavanomaisimpien työpaikan kylmäongelmien ratkaisussa. Siksi lämpöolosuhteita käsittelevä ISO-työryhmä on päättänyt käynnistää työkäytännöt kylmässä -standardin kehitystyön. Nyt äänestysvaiheessa oleva standardi noudattaa kolmiportaista riskinarviointimallia, jossa jo ensimmäisessä vaiheessa seulotaan ilmeisimmät työympäristön ja työntekijöiden kylmäongelmat ja hoidetaan helposti hoidettavat ongelmat heti. Kylmätyön systemaattisen tarkastelun ja erityisesti terveystarkastusten osalta tilanne on juuri nyt muutosvaiheessa. Ohjeet kylmän huomioimisesta terveystarkastuksissa tullaan esittämään uudessa Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjassa (2003) 47. Tässä vaiheessa, kun tilanne on varsin nopeasti kehittymässä, kannattaa tarvittaessa ottaa yhteyttä myös alan tutkijoihin ja tutustua alan koulutusvalikoimaan. Menetelmien ja ohjeiden kehittäminen mahdollisimman informatiiviksi, osuviksi ja käyttäjäystävällisiksi vaatii edelleen jatkuvaa kehitystyötä ja palautetta työpaikoilla saaduista kokemuksista. Avainsanat: lämpöolosuhteet, kylmä, työ, riskinarviointi Työ ja ihminen 17 (2003):1,

6 H. Rintamäki ja J. Latvala JOHDANTO Kylmällä työympäristöllä tarkoitetaan yleensä alle C olevia lämpötiloja, joissa kylmän vaikutukset alkavat näkyä, ensin käsien ja jalkojen jäähtymisenä kevyessä työssä. Kylmän vaikutuksia on tutkittu sekä toimintakyvyn, terveyden että kylmältä suojautumisen näkökulmasta. Tavoitteena on ollut työntekijöiden viihtyvyyden, toimintakyvyn ja terveyden parempi turvaaminen kylmässä. Eräillä aloilla, kuten matkailussa, on yrityksillä työtekijöiden lisäksi vastuu myös asiakkaiden turvallisuudesta. Vaikka perinteisten ulkotyöammattien maa- ja metsätaloustöiden työntekijämäärä on pienentynyt, on toisaalla kylmätyö jopa lisääntynyt: muun muassa voimalinjojen ja puhelinliikenteen mastojen huoltotyöt on pystyttävä tekemään vaativimmissakin olosuhteissa, ja elintarvikehygienian lisääntyessä on jäähdytettyjen työtiloja määrä kasvanut ja lämpötilat alentuneet. Mielenkiinto on tutkimuksissa kohdistunut kylmäaltistuksen eri osa-alueisiin, kuten sisätöihin, ulkotöihin, tuulisiin olosuhteisiin, napa-alueiden tai vuoristojen äärimmäisiin kylmäaltistuksiin, sukellustöihin kylmissä vesissä sekä pelastautumiseen kylmistä vesistä. Työpaikkojen kylmäongelmia ratkaistaessa ei olemassa oleva tieto kuitenkaan aina ole helposti saatavissa, sillä tieto on hajallaan eri tietolähteissä. Siksi vuosituhannen vaihteessa on julkaistu runsaasti niin ammattialakohtaisia kuin yleisiä kylmäoppaita. Aikaisemmista kylmäalan julkaisuista mainittakoon 1980-luvun loppupuolella julkaistut suomenkieliset Työ ja ihminen -aikakauskirjan teemanumerot Ihminen kylmässä 16 ja Arktinen lääketiede 43. Viime aikoina on julkaistu englanninkielisiä teemanumeroita muun muassa paleltumista 10 ja ikääntymiseen liittyvistä kylmäongelmista 32. Uuden tarpeen käytäntöön sopivista kylmätyöohjeista toi joulukuussa 2001 annettu valtioneuvoston asetus n:o 1485 terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 50. Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, joissa jokin fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä voi aiheuttaa todennäköisesti sairauden, liiallisen altistumisen tai vaaran lisääntymisterveydelle. Asetuksen liitteenä olevassa esimerkkiluettelossa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä on ensimmäistä kertaa otettu mukaan normaalista poikkeavat lämpöolot ja kylmä- ja kuumatyö. Lämpöolot on siis otettava huomioon erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavana tekijänä työpaikalla. Lämpöolosuhteiden mittaamisen ja arvioinnin parantamiseksi sekä kylmänhaittojen torjunnan perusteiksi on tehty monia kansainvälisiä standardeja. Työpaikkatasolla monia näistä standardeista on kuitenkin ollut usein vaikea käyttää 34, sillä useat standardit käsittelevät lämpöolosuhteiden yksityiskohtia ja lisäksi niin tarkasti, ettei tällaista tarkkuutta tarvita työpaikkojen tavanomaisimpien kylmäongelmien ratkaisussa. Siksi lämpöolosuhteita käsittelevä kansainvälinen standardisointityöryhmä päätti käynnistää Työkäytännöt kylmässä -standardin kehitystyön. Standardista pyritään luomaan käyttökelpoinen väline sekä yksinkertaisten että monimutkaisten tai vaikeiden kylmäongelmien ratkaisemiseksi. Tässä artikkelissa kuvataan, millaisia tietoja ja ohjeita on tällä hetkellä saatavilla kylmän aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisemiseksi. TERVEYSTARKASTUKSET KYLMÄTYÖSSÄ Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjan uudessa painoksessa (2003) poikkeavat lämpöolosuhteet kylmä ja kuuma käsitellään yhtenä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavana tekijänä. Valtioneuvoston asetuksen terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 50 mukaan erityisen sairastumisen vaaran ja terveystarkastusten tarpeen arviointi suoritetaan olemassa olevan lääketieteellisen ja toimialakohtaisen tiedon sekä 6

7 Kylmänhaittojen arviointi ja torjunta standardit, oppaat ja niiden suosittelemat toimenpiteet työpaikkaselvityksen ja työhygieenisten mittausten tulosten perusteella. Tarkastusten tulee perustua yleisesti hyväksyttyjen menetelmien käyttöön. Asetuksessa määriteltyjä tarkastuksia ovat kliinisen lääkärintarkastuksen lisäksi lääkärin valvonnassa suoritetut tarkastuksen osat, mittaukset tai selvitykset. Tarkastusten tavoitteena on niistä saatavan tiedon perusteella pyrkiä vaaran poistamiseen ja työntekijälle aiheutuvan vaaran ehkäisemiseen tai torjuntaan. Tämän vuoksi tarkastuksissa tulee tunnistaa työoloissa esiintyviä terveysvaaroja tuottaa tietoa torjuntatoimien käynnistämiseksi selvittää työntekijän altistuminen ja siitä todennäköisesti aiheutunut toimintakyvyn tai terveydentilan muutos selvittää terveydentilan tai terveydentilassa tapahtuneiden muutosten vaikutus työhön sopivuuteen antaa työntekijälle tietoa työssä esiintyvistä terveysvaaroista ja ohjeita haittojen torjunnasta ohjata työntekijää tutkimuksiin ja hoitoon ammattitautia epäiltäessä sekä seurata tehtyjen työsuojelutoimenpiteiden ja muiden muutosten vaikutusta. Alkutarkastus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä on pyrittävä tekemään ennen työn alkamista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava yleensä 1 3 vuoden välein, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin. Yllämainitun asetuksen kanssa samalla kertaa annettiin asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 49. Työterveyshuollon sisältöä määriteltäessä tulee selvittää muun muassa työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet sekä työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus. KYLMÄTYÖTÄ KÄSITTELEVÄT STANDARDIT Kansainvälinen standardisointijärjestö ( International Standardization Organization, ISO) on tuottanut monia lämpöolosuhteita käsitteleviä standardeja. Nykyään ISO:ssa lämpöolosuhteita käsitteleviä standardeja tuottaa, evaluoi ja kehittää erityinen työryhmä (ISO TC 159/SC 5/WG 1). Standardit käsittelevät joko yleisiä periaatteita tai lämpöolosuhteiden yksityiskohtia. Myös Suomella on edustus lämpöolosuhteita käsittelevissä työryhmissä. Taulukko 1. Lämpöolosuhteiden riskiarvioinnin eri tasojen tyypitys 30. taso 1 taso 2 taso 3 Havainnointi Analyysi Erikoistuntemus Milloin? kun ongelma on havaittu mutkikkaampia ongelmia hyvin mutkikkaita ongelmia Miten? laadullisia havaintoja tavanomaisia mittauksia asiantuntijatason mittauksia Kustannukset? vähäiset keskimääräiset korkeat Kesto yhteensä? noin 2 tuntia noin 1 päivä muutamia päiviä Kuka tekee? työntekijät kuten taso 1 + asiantuntija kuten taso 2 + erikoistuntija + yrityksen toimihenkilöt Tieto työtilanteesta suuri keskimääräinen vähäinen ergonomiasta? keskimääräinen suuri erikoistuntemus Työ ja ihminen 17 (2003):1,

8 H. Rintamäki ja J. Latvala Kuva 1. Työympäristön kylmänriskien arvioinnin eri tasot. 27 Työkäytännöt kylmässä Työkäytännöt kylmässä (ISO CD 15743: Ergonomics of the thermal environment Working practices in cold: Strategy for risk assessment and management) 27 on parhaillaan äänestysvaiheessa oleva standardiehdotus. Suomalaiset ovat valmistelleet standardin. Standardi noudattaa kolmiportaista riskinarviointimallia (taulukko 1 s. 7, kuva 1 s. 8), jonka periaate tullaan esittelemään myös erityisessä riskin-arviointistandardissa 30. Standardiehdotuksen mukaan ongelmien selvittämisen ensimmäisessä vaiheessa seulotaan kyselykaavakkeen ( kylmäseula ) avulla työympäristön kylmäongelmat. Yksinkertaisten kysymysten avulla käydään systemaattisesti läpi työpaikan kylmäongelmat ja luokitellaan ne kolmeen luokkaan: 0) ei tarvetta toimenpiteisiin 1) toimenpiteet tarpeen pitkällä ajanjaksolla ja 2) välittömät toimenpiteet tarpeen. Havaitut puutteet ja toimenpidetarpeet kirjataan, ja ne pyritään ratkaisemaan heti. Jos se ei ole mahdollista, kirjataan uusintatarkastuksen ajankohta. Kyselykaavaketta voivat käyttää työntekijät, työnjohto, työterveyshuolto tai työsuojeluhenkilöt. Kuten työympäristön kylmänhaitat myös kylmän vaikutus työntekijän terveydentilaan selvitetään riskinarvioinnin ensimmäisessä vaiheessa (taso 1) yksinkertaisen kyselykaavakkeen ( terveysseula ) avulla (kuva 2 s. 9). Keskeisimmät kylmään liittyvät terveyshaitat käydään läpi, ja yleensä oireen ilmoittaminen johtaa joko tarkempaan lääkärintarkastukseen tai suojautumisohjeisiin. Kaavaketta voi käyttää työterveyshuolto. Jos ensimmäisen vaiheen tarkastuksen jälkeen jää jäljelle ongelmia, joiden laatua tai vakavuutta ei voi varmuudella tunnistaa, siirrytään analysointivaiheeseen (taso 2). Siinä voidaan tehdä yksinkertaisia mittauksia työpaikalla (esim. lämpötila, ilman liikkeet ja kosteus) ja käyttää mahdollisesti hyväksi joitakin yksityiskohtaisia standardeja. Nämä toimenpiteet voi työn ja työympäristön osalta yleensä tehdä työterveys- ja työsuojeluhenkilöstö. Terveyden osalta tarkemman analyysin tekee työterveyslääkäri. Jos ongelmat eivät selviä analysointitason selvityksellä, kylmäongelmiin perehtyneet asiantuntijat tekevät työhön, työympäristöön 8

9 Kylmänhaittojen arviointi ja torjunta standardit, oppaat ja niiden suosittelemat toimenpiteet Kuva 2. Työympäristön ja kylmätyön terveysriskien arvioinnin eri tasot 27. ja terveyteen liittyviä erikoisselvityksiä ja korjausehdotuksia (taso 3). Toimenpiteiden osuvuus voidaan tarvittaessa vielä myöhemmin tarkistaa. Standardia tai sen komponentteja on koekäytetty vasta Pohjoismaissa. Yksinkertainen lähestymistapa on todettu käyttökelpoiseksi, mutta lisää käyttökokemusta eri tyyppisiltä työpaikoilta tarvitaan runsaasti. Vaatetuksen tarve kylmätyössä Eri kylmäaltistustilanteissa tarvittava vaatetuksen lämmöneristävyys voidaan määrittää ns. IREQ-yhtälön ( insulation required) avulla (ISO TR 11079: Ergonomics of the thermal environment cold environments determination of required clothing insulation, IREQ) 31. IREQ perustuu lämpötasapainoyhtälöön. Laskennan perusteiksi tarvitaan tieto ilman lämpötilasta (myös säteilylämpötilasta, jos lämpösäteily on merkittävää) tuulesta (suuri merkitys) kosteudesta (vähäinen merkitys) sekä fyysisen työn tasosta (suuri merkitys), josta päätellään henkilön lämmöntuotanto. IREQ voidaan laskea kahdelle tasolle: neutraalitason lämmöneristävyys takaa lämpöviihtyvyyden ja minimitason lämmöneristävyys (kuva 3 s. 10) hieman viileän lämpötuntemuksen, jolla tasolla kylmä ei vielä kuitenkaan heikennä suorituskykyä. IREQ-yhtälön avulla voidaan laskea pelkästään vaatetuksen kokonaislämmöneristävyyden tarve. Erityisesti ääriolosuhteissa täytyy käsien, jalkojen ja pään kylmänsuojaus tarkastella vielä erikseen käyttäen tilanteen mukaan hyväksi viimaindeksiä, lämpötuntemuksia, iholämpötilamittauksia ja varustetestejä. IREQ-menetelmää voidaan käyttää yksilötason kylmäsuojauksen arvioinnissa, mutta parhaimmillaan se on työpaikkakohtaisissa analyyseissä, joissa halutaan tietää yleinen lämmöneristävyyden tarve tiettyihin olosuhteisiin. IREQ-yhtälön avulla voidaan myös päätellä jäähtymisnopeus, jos vaatetuksen lämmöneristävyys ei ole riittävä kyseisiin ympäristöolosuhteisiin ja työ tasolle: yhtälöllä laskettava ns. DLE-aika ( duration limited exposure ) ilmoittaa, kuinka kauan kestää jäähtyminen termoneutraalitasolle ja hieman viileälle tasolle. Työ ja ihminen 17 (2003):1,

10 H. Rintamäki ja J. Latvala W/m IREQ, clo IREQ, m? C/W IREQ, m 2O C/W Operatiivinen lämpötila, C Kuva 3. Tarvittava vaatetuksen lämmöneristävyys (IREQ) operatiivisen lämpötilan (lasketaan ilman lämpötilasta, tuulen nopeudesta ja säteilylämpötilasta) ja työn tason funktiona 31. Kuvassa työn taso esitetään kevyestä (70 W/m²) erittäin raskaaseen (260 W/m²). Lämmöneristävyys on ilmaistu sekä perinteisenä clo-yksikköinä että SI-yksikköinä (m² C/W). Esimerkin IREQ on ns. mimini-ireq: se ilmoittaa lämmöneristävyyden, jolla ylläpidetään hieman viileä tai sitä lämpimämpi tuntemus. Jäähdytetyissä sisätyötiloissa tehdyn tutkimuksen perusteella 3 työntekijät pukeutuivat IREQ-standardin ennustamalla tavalla tiettyyn rajaan saakka (noin 2,5 clo-yksikköä, mikä vastaa tukevaa talvivaatetusta), minkä jälkeen vaatetusta ei lisätty ilmeisesti joko työtehtävien vaikeutumisen takia tai sopivan vaatetuksen puuttuessa. Väestötasolla ei henkilökohtaisen kylmänsuojautumisen toteutumisesta ole kattavasti tietoa. Yli 50-vuotiailla toteutetun Eurowinter-tutkimuksen tulokset osoittivat kuitenkin, että Pohjoismaissa erityisesti ääreisosien kylmänsuojauksesta huolehditaan paremmin kuin Keski-Euroopassa, mikä heijastuu Pohjoismaiden kuolleisuustilastoissa matalampana talvikuolleisuuspiikkinä 6. Standardeja kylmäkuormituksen arvioinnin apuvälineiksi Lämpöolosuhteiden ja ihmisen lämpötasapainon eri osatekijöiden mittaamista ja määrittämistä opastetaan useissa standardeissa. ISO 7726:ssa 18 kuvataan menetelmät ympäristön lämpöolosuhteiden määrittämiseksi. ISO antaa ohjeet lämpötuntemusten ja muiden lämpöolosuhteisiin liittyvien tuntemusten selvittämiseksi. Lämpötuntemukset kysytään yleensä 7-portaisella asteikolla: kuuma lämmin hieman lämmin neutraali hieman viileä viileä kylmä. Jos on kysymys ääriolosuhteista, voi ääripäihin liittää tuntemukset erittäin kuuma ja erittäin kylmä. Tietoa aineenvaihdunnan lämmöntuotannosta tarvitaan muun muassa lämpötasapainon laskemiseksi IREQ-yhtälössä. ISO 10

11 Kylmänhaittojen arviointi ja torjunta standardit, oppaat ja niiden suosittelemat toimenpiteet antaa ohjeet lämmöntuotannon laskemiseksi erilaisissa kuormitustilanteissa ja tarjoaa myös esimerkkejä. ISO 9886:ssa 20 kuvataan, kuinka kylmä- ja kuumakuormitus määritetään fysiologisten mittausten avulla. Kuormitusta määritetään mittaamalla iho- ja syvälämpötiloja, hikoilua ja sydämen sykintätaajuutta. ISO antaa ohjeita lääketieteellisestä valvonnasta äärimmäisen kylmissä ja kuumissa olosuhteissa. Standardien yleisiä käyttöohjeita annetaan ISO 11399:ssä 23. Lämpöolosuhteisiin liittyvää sanastoa esitetään ISO 13731:ssa 25 ja äskettäin julkaisi lämpöfysiologian kansainvälinen yhdistys ( IUPS Thermal Commission) uusitun lämpöfysiologian sanaston 48, jonka löytää myös osoitteesta Glossary.pdf. Vaatetuksen lämmöneristävyyden määrittämistä mittaamalla tai yksittäisistä vaatekappaleista määrittämällä on kuvattu useissa standardeissa. Kylmänsuojavaatteiden lämmöneristävyyden määrittäminen lämpönukke- ja tekoihomittauksin kuvataan ENV 342:ssa 8 ja ISO 9920:ssa 21 ja huonon kelin (kostea sää, lämpötila 5 C tai lämpimämpi) vaatetuksen mittaaminen ENV 343:ssa 9. EN ohjeistaa kylmänsuojakäsineiden mittaamisen. Tulevia standardeja Työkäytännöt kylmässä -standardin lisäksi on useita muita kylmätyötä koskettavia standardeja eri käsittelyvaiheissa: ISO NP antaa turvalliset raja-arvot eri materiaaleille aina 40 C lämpötilaan saakka. Kosketukset kylmiin pintoihin, kuten työkaluihin, koneisiin ja tuotteisiin, ovat yksi tavallisimmista paikallista jäähtymistä aiheuttavista tekijöistä. Ajoneuvojen lämpöolosuhteiden määrittäminen kuvataan ISO NP 14505:ssa 29. Erityisryhmien tarpeiden huomiointiin liittyviä näkökohtia kuvataan ISO CD 14415:ssa 26. Lämpöolosuhteiden riskinarvioinnin periaatteet kuvataan ISO NP 15265:ssa 30. Kansainvälisten standardien lisäksi on olemassa muun muassa USA:ssa, Englannissa ja Saksassa kylmiä työoloja käsitteleviä kansallisia standardeja. OPPIKIRJOJA KYLMÄTYÖSTÄ JA KYLMÄNSUOJAUKSESTA Vuonna 2002 ilmestyi kirja Opas kylmätyöhön samanaikaisesti ja samansisältöisenä suomeksi 13, ruotsiksi 14 ja norjaksi 15. Kirja käsittelee kylmälle altistumista, kylmän vaikutuksia lämmönsäätelyyn, toimintakykyyn ja terveyteen, kylmäriskien arviointia ja hallintaa työpaikoilla sekä kylmätyöntekijöiden työterveyshuoltoa. Kirjan esimerkit ovat pohjoismaisista olosuhteista. Kirjassa on myös ISOstandardiluonnoksessa ISO CD kuvatut kyselykaavakkeet ja ohjeita niiden käytöstä. Kirjaa voidaan käyttää oppikirjana perehdyttäessä kylmätyön perusteisiin, ja helppolukuisuutensa vuoksi se soveltuu myös itseopiskeluun. Kylmänsuojavaatetuksen periaatteita ja käytäntöjä ja myös lämmönsäätelyn perusteita esitetään Toimiva työ- ja suojavaatetus -kirjassa 33. Kirjassa esitetään myös hyvin laaja lista kylmänsuojavaatteisiin liittyvistä standardeista, joista voi muuten olla vaikea luoda yleiskäsitystä. Henkilönsuojaimet työssä -kirjassa 41 annetaan ohjeita henkilökohtaisten suojainten valinnasta, käytöstä ja huollosta. Suojainvalikoima kattaa suojavaatteiden ohella suojakypärät, kuulonsuojaimet, silmien- ja kasvojensuojaimet, hengityksensuojaimet, jalkojensuojaimet, putoamissuojaimet ja käsiensuojaimet. Myös sotilasvaatetuksen erikoispiirteistä ja kehittämisestä on olemassa kirja Sotilasvaatetus ja sen kehittäminen 2. Äärikylmän vaikutuksia ihmiseen ja hypotermian hoito-ohjeita kuvataan seikkaperäisesti kirjassa Hypotermia. Vaikutukset ja ehkäisy 17. Lämpöfysiologian alan perusteelliseen ja monipuoliseen tutustumiseen sopii Ken Parsonsin seikkaperäinen oppikirja Human Työ ja ihminen 17 (2003):1,

12 H. Rintamäki ja J. Latvala thermal environments 36. Seikkaperäisyytensä vuoksi kirja ei kuitenkaan sovellu pikaoppaaksi. Kirjasta on tullut uusi painos vuonna AMMATTIALAKOHTAISIA KYLMÄOPPAITA Työterveyslaitoksen kylmätyöohjelma tuotti vuosina useita kylmätietopaketteja eri ammattialoille. Oppaita on tehty matkailualalle 45, 46, rakennusalalle 40, merenkulkuun 39, ahtaukseen ja lastinkäsittelyyn satamissa 11 ja autoliikenteeseen 12. Oppaat antavat perustietoja kylmän vaikutuksista ja korostavat ammattialakohtaisia kylmänhaittojen ja kylmältä suojautumisen erityispiirteitä. Oppaita voidaan käyttää sekä omatoimisesti että ohjatusti perehdyttäessä kylmäongelmiin. Hieman laajempia eri ammattialoille suunnattuja oppaita ovat muun muassa Metsuri ja kylmä 1, Kylmätyö elintarviketeollisuudessa 37, Työskentely kylmässä (sähköala) 38 ja Kylmätyö palvelualoilla 44. Useimmat näistä oppaista on kirjoitettu kyseisellä alalla tehdyn tutkimushankkeen pohjalta. Ulkomaisista ammattialakohtaisista oppaista esimerkkeinä on monikansallisesti tuotettu opas öljynetsintään ja -jalostukseen 4. Sotilasalan kylmäoppaita on useita, esimerkiksi USA:n armeijan terveyttä ja toimintakykyä kylmässä käsitteleviä oppaita löytyy osoitteesta Yleisoppaita kylmään ovat esimerkiksi Suomalaisen kylmäopas. Rati riti ralla tuli talvi halla 35, ruotsalainen Kalla fakta om arbete in kyla 42 ja hollantilainen Werken onder koude omstandigheten 5. ARVIO NYKYTILANTEESTA Ammattialakohtaiset oppaat ja tietopaketit ovat saaneet hyvän vastaanoton: tiivistetty tieto kylmäongelmista ja esimerkit tutuista työoloista tekevät aiheesta konkreettisen ja kiinnostavan. Lukeminen kannattaa aloittaa näistä, kun halutaan nopeasti perehtyä kylmäongelmiin. Syvällisempään perehtymiseen sopivat yleisoppaana Opas kylmätyöhön 13, ja kylmänsuojavaatetuksen osalta Toimiva työ- ja suojavaatetus 33 ja Henkilönsuojaimet työssä 41. Tarve analysoida työpaikkojen kylmäriskejä ja korjata ongelmia on nyt olemassa myös lainsäätäjän velvoittamana. Standardit, oppaat, kyselykaavakkeet ja muut systemaattiset menetelmät helpottavat ongelman lähestymistä. Menetelmien ja ohjeiden kehittäminen mahdollisimman informatiiviksi, osuviksi ja käyttäjäystävällisiksi vaatii kuitenkin jatkuvaa kehitystyötä ja palautetta työpaikoilla saaduista kokemuksista. Erityisesti terveystarkastusten osalta kylmätyön systemaattisen tarkastelun tilanne on juuri nyt muutosvaiheessa. Vaikka yleis- ja ammattialakohtaisia oppaita on jo julkaistu, tullaan ohjeet kylmän huomioimisesta terveystarkastuksissa esittämään vasta uudessa Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjassa. Myöskään kylmäriskien arviointistandardia 27 ei ole vielä yleisesti saatavilla. Edellä mainitut 13, 33, 36, 41 kirjat kattavat näitä kysymyksiä omalta osaltaan. Tässä vaiheessa kannattaa tarvittaessa ottaa yhteyttä myös alan tutkijoihin ja tutustua alan koulutusvalikoimaan. 12

13 KIRJALLISUUTTA Kylmänhaittojen arviointi ja torjunta standardit, oppaat ja niiden suosittelemat toimenpiteet 1. Anttonen H, Hyytiäinen J, Norola S & ym: Metsuri ja kylmä. Työterveyslaitos, Metsähallitus, Helsinki Anttonen H & Vuori E: Sotilasvaatetus ja sen kehittäminen. Puolustusvoiminen koulutuksen kehittämiskeskus Aptel M: Comparison between required clothing insulation and that actually worn by workers exposed to artificial cold. Applied Ergonomics 19 (1988): Barbey A, Clyde D, Covil M & ym: Health aspects of work in extreme climates within the E&P industry: The cold. Report No. 6.65/270, E&P Forum, London Daanen HAM: Werken ounder koude omstandigheden. Arbo-informatieblad AI-20. SDU Uitgevers, Den Haag Donaldson GC, Rintamäki H & Näyhä S: Outdoor clothing: its relationship to geography, climate, behaviour and cold-related mortality in Europe. Int J Biometeorol 45 (2001);1: EN 511: Protective gloves against cold. CEN, European Committee for Standardization ENV 342: Protective clothing Ensembles for protection against cold. CEN, European Committee for Standardization ENV 343: Protective clothing against foul weather. CEN, European Committee for Standardization Hassi J (toim.): Frostbite. Int J Circumpolar Health 59 (2000) Hassi J, Huurre M, Hänninen L & ym: Ahtaus ja lastinkäsittely satamassa. Kylmäopas. Työturvallisuuskeskus, ahtausalan työalatoimikunta. Kirjapaino Kaleva, Oulu Hassi J, Huurre M, Hänninen L & ym: Autoliikenteen kylmäopas. Työturvallisuuskeskus, autoliikenteen työalatoimikunta. Kirjapaino Kaleva, Oulu Hassi J, Mäkinen T, Holmér I & ym: Opas kylmätyöhön. Työterveyslaitos/National Institute for Working Life, Sweden/Thelma As, Norway Hassi J, Mäkinen T, Holmér I & ym: Handbook för kallt arbete. Työterveyslaitos/National Institute for Working Life, Sweden/Thelma As, Norway Hassi J, Mäkinen T, Holmér I & ym: Håndbok for arbeide i kulde. Työterveyslaitos/National Institute for Working Life, Sweden/Thelma As, Norway Ilmarinen R (toim.): Ihminen kylmässä. Työ ja Ihminen 4 (1987) Ilmarinen R & Seppälä T: Hypotermia. Vaikutukset ja ehkäisy. Koulutusjulkaisu 10. Työterveyslaitos ISO 7726: Thermal environments Instruments and methods for measuring physical quantities. Genève, International Organization for Standardization ISO 8996: Ergonomics Determination of metabolic heat production. Genève, International Organization for Standardization ISO 9886: Evaluation of thermal strain by physiological measurements. Genève, International Organization for Standardization ISO9920: Ergonomics of the thermal environment Estimation of the thermal insulation and evaporative resistance of a clothing ensemble. Genève, International Organization for Standardization ISO 10551: Ergonomics of the thermal environment Assessment of the influence of the thermal environment using subjective judgement scales. Genève, International Organization for Standardization ISO 11399: Ergonomics of the thermal environment Principles and applications of relevant International standards. Genève, International Organization for Standardization ISO 12894: Ergonomics of the thermal environment Medical supervision of individuals exposed to extreme hot or cold environments. Genève, International Organization for Standardization ISO 13731: Ergonomics of the thermal environment Vocabulary and symbols. Genève, International Organization for Standardization ISO CD14415: Application of international standards for people with special requirements. Genève: International Organization for Standardization. (Ei vielä julkaistu.) 27. ISO CD15743: Ergonomics of the thermal environment Working practices in cold: Strategy for risk assessment and management. Genève, International Organization for Standardization. (Ei vielä julkaistu.) 28. ISONP13732: Ergonomics of the thermal environment Methods for assessment of human responses to contact with surfaces. Part 3. Cold surfaces. Genève, International Organization for Standardization. (Ei vielä julkaistu.) 29. ISO NP 14505: Evaluation of thermal environments in vehicles. Genève, International Organization for Standardization. (Ei vielä julkaistu.) 30. ISO NP 15265: Ergonomics of the thermal environment Risk assessment of stress or discomfort in thermal working conditions. Genève, International Organization for Standardization. (Ei vielä julkaistu.) 31. ISOTR 11079: Ergonomics of the thermal environment Cold environments Determination of required clothing insulation (IREQ). Genève, International Organization for Standardization Työ ja ihminen 17 (2003):1,

14 H. Rintamäki ja J. Latvala 32.Mercer J, Sparr S & Leppäluoto J (toim.): Old and cold. Int J Circumpolar Health 59 (2000) Mäkinen H, Antikainen T, Ilmarinen R & ym: Toimiva työ- ja suojavaatetus. Työterveyslaitos, Helsinki Mäkinen T & Hassi J: Usability of ISO thermal standards for cold risk assessment in the workplace. Int J Circumpolar Health 61 (2002) 2: Mäkinen T, Hassi J, Tervaskanto-Mäentausta T & Maunu M-L: Suomalaisen kylmäopas. Rati riti ralla tuli talvi halla. Työterveyslaitos Parsons KC: Human thermal environments. The effects of hot, moderate and cold environments on human health, comfort and performance. Taylor & Francis, London Rintamäki H, Anttonen H, Näyhä S & ym: Kylmätyö elintarviketeollisuudessa. Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos, Helsinki Rintamäki H: Työskentely kylmässä. Työturvallisuuskeskus, Sähköalojen turvallisuustyön työalatoimikunta Risikko T, Hicks A, Toivonen L & ym: Merenkulkulaitoksen kylmäopas. Merenkulkulaitos & TTL/ Kylmätyöohjelma, Oulu Risikko T, Mäkinen T, Tervaskanto-Mäentausta T & ym: Rakentajan kylmäopas. TTL/Kylmätyöohjelma ja YIT-Rakennus, Oulu Starck J ym: Henkilönsuojaimet työssä. Työterveyslaitos Statliga sektorns arbetsmiljönämnd: Kalla fakta om abbete in kyla. Stockholm Stenbäck F (toim.): Arktinen lääketiede. Duodecim 5 (1989): Tammela E, Harjanne K & Hämäläinen J: Kylmätyö palvelualoilla. Työturvallisuuskeskus Tervaskanto-Mäentausta T, Risikko T & ym: Matkailijan kylmäopas. TTL/Kylmätyöohjelma Tervaskanto-Mäentausta T, Risikko T, Mäkinen T & ym: A traveller s guide to the cold. TTL/Kylmätyöohjelma Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos, Helsinki (Tulossa.) 48. The Commission for Thermal Physiology of the International Union of Physiological Sciences (IUPS Thermal Commission): Glossary of terms for thermal physiology. Third edition. Jap J Physiol 51 (2), 2001: Valtioneuvoston asetus N:o 1484 hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammatti-henkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Helsinki Valtioneuvoston asetus N:o 1485 terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Helsinki vanhempi tutkija, dos., FT Hannu Rintamäki, hannu.rintamaki@ttl.fi Oulun aluetyöterveyslaitos, Oulu erikoislääkäri, LL Jari Latvala, jari.latvala@ttl.fi Oulun aluetyöterveyslaitos, Oulu 14

15 artikkelit Toistotyön ja kylmän yhteisvaikutus lihasten toimintaan Juha Oksa, Michel Ducharme ja Hannu Rintamäki Tässä työssä tutkittiin kylmän ja toistotyön vaikutusta kyynärvarren lihasten kuormittumiseen ja väsymiseen. Laboratoriossa verrattiin kahta erilaista kylmäaltistusta lämpimässä työskentelyyn. Kahdeksan miestä teki toistotyötä 120 minuutin ajan 25 C:n lämpötilassa (vertailulämpötila) sekä kylmässä (5 C) kahdella eri tapaa vaatetettuna: kevyissä kesävaatteissa (koko kehon altistus) sekä talvivaatteissa (paikallinen altistus) siten, että työtä tekevä käsi altistui kylmälle. Lämpötilan muutoksia kuvattiin iholta ja peräsuolesta mitatun lämpötilan lisäksi työtä tekevän lihaksen sisäisillä mittauksilla. Lihasten kuormittumista kuvattiin maksimaalisen lihasvoiman heikkenemisenä sekä lihasten sähköisen aktiviteetin (elektromyografia, EMG) muutoksilla. Työtä tekevän ranteen koukistajalihasten maksimaalinen voima heikkeni koko kehon altistuksessa selvästi enemmän kuin muissa tilanteissa. EMG-mittausten perusteella sekä koko kehon että paikallinen kylmäaltistus kuormittivat lihaksia jopa lähes kolmanneksen enemmän kuin vertailulämpötilassa työskentely. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että paikallinen lihasten kylmälle altistuminen kuormittaa toistotyössä lihaksia selvästi enemmän kuin vertailulämpötilassa työskentely. Vielä haitallisempaa näyttää olevan, jos koko keho altistetaan kylmälle. Avainsanat: jäähtyminen, kuormittuminen, väsymys, työ Työ ja ihminen 17 (2003):1,

16 J. Oksa, ym. JOHDANTO Alentuneen lihaksen lämpötilan ja väsymyksen tiedetään vaikuttavan samankaltaisesti lihaksen toimintaan: maksimaalinen voimataso alenee ja lihaksen supistus- ja rentoutumisnopeus hidastuvat 3 normaaliin lihakseen verrattuna. Lihaslämpötilan ollessa alentunut ja/ tai lihaksen ollessa väsynyt lihasmassasta tarvitaan suurempi osa tietystä vakiotyöstä suoriutumiseen. 5 Kun tehdään raskasta dynaamista työtä jäähtynein lihaksin, lihakset väsyvät nopeammin kuin normaalilämpöiset lihakset.2 Kuitenkaan ei tiedetä, kuinka kevyt toistotyö ja kylmä yhdessä vaikuttavat lihasten väsymiseen ja kuormittumiseen. Koska ylikuormitusoireet ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yleinen ongelma erityisesti teollisuudessa, jossa kevyt toistotyö ja kylmä yhdistyvät (esim. elintarviketeollisuus 7 ), on toistotyön ja kylmän yhteisvaikutuksen selvittäminen tärkeää. Jos kevyt toistotyö kylmässä aiheuttaa suuremman kuormituksen ja aiemmin alkavan väsymyksen kuin lämpimässä tehtävä vastaava työ, voi se olla aiempaa oletettua merkittävämpi riskitekijä ylikuormitusoireille ja pitkällä aikavälillä tuki- ja liikuntaelinvaivoille 4. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuri on kyynärvarren lihasten kuormittuminen ja väsyminen (EMG:n avulla arvioituna) koko kehon tai paikallisen kylmäaltistuksen aikana tehtävässä toistotyössä verrattuna lämpimässä tehtävään vastaavaan työhön. MENETELMÄT Kahdeksan vapaaehtoista, tupakoimatonta miestä (ikä 31±6 v, pituus 176±6 cm, paino 72±9 kg ja rasvaprosentti 14±3 %) toimivat koehenkilöinä. He tekivät toistotyötä 120 minuuttia vertailulämpötilassa (25 C, W 25) sekä kylmässä (5 C) kahdella eri tavalla vaatetettuna: kevyissä kesävaatteissa altistettiin koko keho, C 5 talvivaatteissa altistus oli paikallinen, työtä tekevän käden altistus, LC 5. Altistusten aikana koehenkilöiltä mitattiin syvälämpötilaa peräsuolesta (Tre, 15 cm syvyydeltä) lihaslämpötilaa (Tm) ranteen koukistajalihaksesta katetrilla kolmelta eri syvyydeltä (1,5, 1,0 ja 0,5 cm) ja iholämpötilaa 14 pisteestä (otsa, rinta, yläselkä, vatsa, alaselkä, olkavarsi, kyynärvarsi ojentaja- ja koukistajapuoli, kämmenselkä, reiden etu- ja takaosa, pohje, sääri ja jalka). Iholämpötiloista laskettiin 12 pisteen keskiarvo (Tsk, kyynävarren ojentajaja koukistaja poislukien). Jokaisen altistuksen aikana koehenkilöt tekivät ranteen koukistus-ojennustyötä ranteen koukistuksen maksimaalisesta voimatasosta 10 %:a vastaavalla kuormalla (10 % MVC). Koehenkilö teki koukistus-ojennustyötä istuessaan siten, että lantio ja kyynärkulma olivat 90 asteen kulmassa, kyynärvarsi oli tuettu kyynärnojaan ja ranne pehmeään pystytukeen. Oikean työkuorman aikaansaamiseksi koehenkilöillä oli kädessään kahva, johon kiinnitetyn vaijerin päässä olevaan kelkkaan laitettiin 10 % MVC vastaava kilomäärä (yleensä 2 4 kg). Ranteen ollessa täysin ojennettuna koehenkilöt koukistivat rannettaan koko liikelaajuudeltaan kolmen sekunnin välein (suoritus kesti sekunnin) salaman tahdistamana. Lämpötila-altistusten alussa ja 20 minuutin välein mitattiin ranteen koukistajien maksimaalinen isometrinen (MVC) voima samassa asennossa kuin työ tehtiin. Tuloksista analysoitiin, kuinka suuri voima tuotettiin kuinka nopeasti voima tuotettiin (TPT) ja kuinka nopeasti lihakset rentoutuivat suorituksen jälkeen (RT). Maksimaalisen voimatason pienenemistä pidettiin osoituksena lihasten väsymisestä. 16

17 Toistotyön ja kylmän yhteisvaikutus lihasten toimintaan Lihasten kuormittumisen arvioimiseksi ranteen koukistajista ja ojentajista mitattiin lihassähköistä aktiivisuutta (EMG) ihoelektrodeilla altistusten alussa ja 20 minuutin välein työn aikana. Mittaus tehtiin lihaksen paksuimman kohdan päältä, ja ihoelektrodien paikat merkittiin vedenpitävällä tussilla, jotta eri altistuksissa elektrodit voitiin asettaa samaan paikkaan. EMG-signaalista analysoitiin taajuus- ja korkeusmuuttujat. Signaalin taajuuden pienentyminen ja korkeuden kasvaminen osoittavat lihaksen kuormittumisen kasvua ja väsymisen lisääntymistä. Kyseiset muuttujat analysoitiin erikseen konsentriselle (ranteen koukistus) ja eksentriselle (ranteen ojennus) lihassupistuksen vaiheelle. Tulososiossa esitetään EMG-tulokset korkeusmuuttujan osalta ojentajien ja koukistajien osalta molempien lihasryhmien keskiarvona (aemg). EMG- ja MVC-tuloksista laskettiin nk. väsymysindeksi (FI) seuraavalla kaavalla (Oksa ym. 2002): FI= (MVC 0min / EMG 0min ) (MVC 120min / EMG 120min ) MVC 0min = ranteen maksimaalinen koukistusvoima työn alussa (N) EMG 0min = ranteen koukistajien EMG-aktiivisuus työn alussa (µv) MVC 120min = ranteen maksimaalinen koukistusvoima työn lopussa EMG 120min = ranteen koukistajien EMG-aktiivisuus työn lopussa (µv) Kun FI = 1,0, väsymistä ei ole tapahtunut, ja mitä enemmän luku on yli 1,0, sitä suurempi on väsymyksen taso. Tässä tutkimuksessa väsymys vertailulämpötila-altistuksessa ilmaistaan prosentuaalisena muutoksena ko. altistuksen alkutilanteeseen nähden ja kylmäaltistusten väsymisen tasoa verrataan vertailulämpötilan lopun FI-arvoon. Työn aikana 5, 65 ja 115 minuutin kohdalla mitattiin kyynärvarren verenvirtaus Whitneyn menetelmällä 12 ehkäisemällä laskimopaluuvirtaus mansetin avulla. Tilastomenetelmät 9 Tulosten tilastollisen merkitsevyyden testaaminen suoritettiin varianssianalyysillä, ja merkitsevät F-arvot testattiin Duncanin post hoc -testillä. Merkitseväksi tasoksi hyväksyttiin p<0,05. Tuloksia molemmista kylmäaltistuksista verrattiin lämpöneutraaliin vertailuarvoon (arvo hetkellä 0 minuuttia ensimmäisen työjakson alusta) ja ajallisesti samanhetken vertailulämpötilan arvoon. Tulokset ilmaistaan keskiarvoina ja keskiarvon keskihajontoina (keskiarvo±se). TULOKSET Eri altistukset vaikuttivat peräsuolilämpötilaan vain vähän. Korkein arvo 37,2±0,1 mitattiin vertailulämpötila-altistuksen alussa ja matalin 36,8±0,2 (p<0,05) koko kehon kylmäaltistuksen lopussa. Vaikka ero on tilastollisesti merkitsevä, molempia arvoja voidaan kuitenkin pitää lämpöneutraaleina arvoina. Keskimääräinen iholämpötila oli 33,2±0,2 C vertailulämpötila-altistuksen aikana. Koko kehon kylmäaltistus alensi keskimääräistä iholämpötilaa 30,3±0,3 C:een ensimmäisen 20 minuutin jälkeen (p<0,05), jonka jälkeen iholämpötila aleni tasaisesti saavuttaen 27,8±0,3 C arvon altistuksen lopussa. Paikallisen kylmäaltistuksen lopussa keskimääräinen iholämpötila oli 32,2±0,3. Lihaksen lämpötila nousi työn vaikutuksesta, mutta oli koko kehon ja paikallisessa kyl- Työ ja ihminen 17 (2003):1,

18 J. Oksa, ym. T m ( C) A # * # * # # * # # W 25 C 5 LC 5 * # * # * # # # # mäaltistuksessa n. 2,0 4,5 C alhaisempi (p<0,05) eri syvyyksillä vertailulämpötilaan nähden (kuva 1 s. 18). Maksimaalinen ranteen koukistusvoima heikkeni merkitsevästi jo 20 minuutin työn jälkeen molemmissa kylmäaltistuksissa vertailulämpötilaan nähden (taulukko 1 s. 19). Voimantuottonopeus vaihteli välillä ms ja rentoutumisnopeus välillä ms, mutta eri altistusten välillä ei ollut merkitsevää eroa B * * * * * * Väsymysindeksi oli 1,15 vertailulämpötilassa 1,82 koko kehon kylmäaltistuksessa ja 1,44 paikallisessa kylmäaltistuksessa. ( C) T m # # # # # # # # # # Prosentuaalisesti ilmaistuna toistotyö lämpimässä aiheutti 15 % väsymyksen koko kehon kylmäaltistuksessa aiheutti 37 %suuremman väsymyksen ja paikallinen kylmäaltistus aiheutti 20 % suuremman väsymyksen tason (p<0,05) työtä tekeville lihaksille kuin työ vertailulämpötilassa. ( C) T m C # # * # # * # # Aika (min) Kuva 1. Lihaksen lämpötila 1,5 (A), 1,0 (B) ja 0,5 cm:n (C) syvyydeltä. Arvot ovat keskiarvoja±keskihajonta (N), n=8. * merkitsevästi poikkeava vertailulämpötilan lähtöarvosta. # merkitsevästi poikkeava saman ajanhetken vertailulämpötilan arvosta. * # # * * * # # # # # # Ranteen koukistuksen aikana ranteen koukistajien ja ojentajien keskimääräinen EMG-aktiivisuus oli merkitsevästi korkeampi (lisääntynyt koaktivaatio) molempien kylmäaltistusten aikana vertailulämpötilaan nähden (kuva 2 s. 19). Ranteen ojennuksen aikana ranteen koukistajat olivat merkitsevästi aktiivisempia koko kehon kylmäaltistuksessa vertailulämpötilaan nähden, mutta muutoin havaittiin vain suuntauksenomaisia muutoksia (kuva 3 s. 20). EMG:n taajuusmuuttujissa ei havaittu merkitseviä eroja eri altistusten välillä. Kyynärvarren verenvirtaus oli merkitsevästi vähäisempää koko kehon altistuksen aikana ja paikallisen kylmäaltistuksen aikana 65 minuutista alkaen vertailulämpötilaan nähden (taulukko 2 s. 20). 18

19 Toistotyön ja kylmän yhteisvaikutus lihasten toimintaan Taulukko 1. Ranteen maksimaalinen koukistusvoima. Altistusaika (min) W 25 C 5 LC ±26 309±26 310± ±32 293±29* 293±26* ±25 290±27* 281±25* ±21 276±28* 273±24* ±24 264±23* 272±23* ±24 244±24*# 265±22* ±25 228±22*# 257±23* Arvot ovat keskiarvoja±keskihajonta (N), n=8. * merkitsevästi poikkeava vertailulämpötilan lähtöarvosta. # merkitsevästi poikkeava saman ajanhetken vertailulämpötilan arvosta. aemg (µv) A * # * # * # * # W 25 C 5 LC 5 * # * # * # * # * # * # * # * # B * # aemg (µv) * # * # * # * # * # * # * # * # * # Aika (min) Kuva 2. Kyynärvarren koukistajien (A) ja ojentajien (B) aemg aktiivisuus ranteen koukistuksen (konsentrinen supistus) aikana. Arvot ovat keskiarvoja±keskihajonta (N), n=8. * merkitsevästi poikkeava vertailulämpötilan lähtöarvosta. # merkitsevästi poikkeava saman ajanhetken vertailulämpötilan arvosta. Työ ja ihminen 17 (2003):1,

20 J. Oksa, ym. Taulukko 2. Kyynärvarren verenvirtaus (%/min) altistuksen alussa (5 min), neljännen työjakson aikana (65 min) ja viimeisen työjakson lopussa (115 min). 5 min 65 min 115 min W 25 9,9±0,8 10,1±1,6 10,0±1,1 C 5 6,5±1,0* 5,2±0,7*# 4,6±0,6*# LC 5 7,5±0,8 8,2±0,9* 7,4±0,5* Arvot ovat keskiarvoja±keskihajonta (N), n=8. * merkitsevästi poikkeava vertailulämpötilan lähtöarvosta. # merkitsevästi poikkeava saman ajanhetken vertailulämpötilan arvosta. 250 A aemg (µv) * * * * # * * # * # W 25 C 5 LC B aemg (µv) * Aika (min) Kuva 3. Kyynärvarren koukistajien (A) ja ojentajien (B) aemg-aktiivisuus ranteen ojennuksen (eksentrinen supistus) aikana. Arvot ovat keskiarvoja±keskihajonta (N), n=8. * merkitsevästi poikkeava vertailulämpötilan lähtöarvosta. # merkitsevästi poikkeava saman ajanhetken vertailulämpötilan arvosta. 20

21 Toistotyön ja kylmän yhteisvaikutus lihasten toimintaan POHDINTA Kaikissa altistuksissa työ kohotti työskentelevien lihasten lämpötilaa vakiotasolle, joka saavutettiin noin minuuttia työn alkamisesta. Kaikilla mitatuilla syvyyksillä vakiotaso oli korkeampi vertailulämpötilassa verrattuna koko kehon tai paikalliseen kylmäaltistukseen. Pendergastin mukaan lihaksen lämpötilan alentuessa sen verenvirtaus heikkenee 10. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat tätä ehdotusta, sillä kyynärvarren lihasten verenvirtaus heikkeni merkitsevästi koko kehon ja paikallisen kylmäaltistuksen aikana vertailulämpötilaan nähden. Maksimaalisen voimatason heikkenemistä on perinteisesti pidetty merkkinä lihasten väsymisestä. Tässä tutkimuksessa vertailulämpötila-altistuksen lopussa ranteen maksimaalinen koukistusvoima oli heikentynyt 15 % koko kehon kylmäaltistuksen lopussa 26 %ja paikallisen kylmäaltistuksen lopussa 17 %. Toinen väsymistä osoittava indikaattori, väsymysindeksi 9, osoitti samankaltaisia muutoksia: väsyminen koko kehon kylmäaltistuksen lopussa oli 37 % ja paikallisen kylmäaltistuksen lopussa 20 % suurempaa vertailulämpötilaan nähden. Suurempi muutos väsymysindeksissä johtuu todennäköisesti siitä, että sen laskennassa käytetään sekä maksimaalisen voimatason että lihassähköisen aktiivisuuden (myös väsymisen indikaattori) muuttujia, jotka molemmat osoittivat kylmäaltistusten aiheuttavan suuremman väsymisen ja näin ollen niiden yhteisvaikutus aiheuttaa suuremman muutoksen. Kuitenkin riippumatta siitä mitä muuttujaa käytetään osoittamaan väsymistä, tulokset osoittavat, että kylmän ja toistotyön yhteisvaikutuksesta lihaksiston väsyminen ja kuormittuminen on selkeästi suurempaa. Jos kuormittumisen kasvu ja sen aiheuttama väsyminen ovat riskitekijöitä ylirasitusoireille ja pitkällä aikavälillä tuki- ja liikuntaelinvaivoille, voidaan todeta, että kylmä ja toistotyö yhdessä aiheuttavat selkeästi suuremman riskin kuin kumpikaan näistä erikseen. On myös tärkeätä huomata, että vaikka myös paikallinen kylmäaltistus lisäsi selkeästi kuormittumista ja väsymystä, se oli kuitenkin vähäisempää kuin koko kehon kylmäaltistuksen aiheuttama. Tämä korostaa koko kehon lämpötasapainon ylläpidon merkitystä kylmässä tehtävän työn aikana. Voimantuotto- ja rentoutumisnopeuden hidastumisen on osoitettu johtuvan muun muassa hidastuneesta ATP hydrolyysistä 5 hidastuneesta Ca2+ liikkumisesta sisään ja ulos sarkoplasmisesta retikulumista ja aktomyosiinin heikentyneestä Ca2+ sensitiivisyydestä 6. Koska voimantuotto- ja rentoutumisnopeus eivät oleellisesti muuttuneet eri altistusten välillä, voidaan olettaa, että merkittäviä biokemiallisia muutoksia lihaksen toiminnassa ei tapahtunut. Molemmat kylmäaltistukset lisäsivät merkitsevästi ranteen koukistajien EMG-aktiivisuutta vertailulämpötilaan nähden heijastaen siten lihasten suurempaa kokonaiskuormittumista. Paikallisessa kylmäaltistuksessa koukistajien aktiivisuus oli kuitenkin hieman vähäisempää kuin koko kehon altistuksessa. On raportoitu, että alentunut lihaksen lämpötila voi nostaa sen EMG aktiivisuutta 8. Kuitenkin, lihaksen lämpötila molemmissa kylmäaltistuksissa oli käytännöllisesti katsoen sama, jolloin koko kehon kylmäaltistuksen aikaisen korkeamman EMG-aktiivisuuden (suhteessa paikalliseen kylmäaltistukseen) aiheutti jokin muu kuin lihaksen lämpötila. On osoitettu, että pelkkä ihon jäähdyttäminen voi lisätä motoristen yksiköiden käyttöönottoa 13 ja lisätä motoneuronialtaan ärsyyntyvyyttä 1. Tässä tutkimuksessa paikallinen kyynärvarren iholämpötila ja keskimääräinen iholämpötila olivat alhaisimpia koko kehon kylmäaltistuksessa. On mahdollista, Työ ja ihminen 17 (2003):1,

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa

Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Työ ja hyvinvointi pohjoisessa Hannu Rintamäki Työterveyslaitos 23.9.2014 Hannu Rintamäki 1 Esityksen aiheet Elinkeinoelämän muutoksesta pohjoisessa Arktiset verkostot Työ kylmässä Hyvinvoinnin turvaaminen

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

KYLMIÄ TOTUUKSIA Toim. Hannu Rintamäki 3 5 Kylmätutkimus riskien tunnistamisesta yksilöllisiin torjuntamenetelmiin Hannu Rintamäki

KYLMIÄ TOTUUKSIA Toim. Hannu Rintamäki 3 5 Kylmätutkimus riskien tunnistamisesta yksilöllisiin torjuntamenetelmiin Hannu Rintamäki Artikkelit 2003 1/2003 KYLMIÄ TOTUUKSIA Toim. Hannu Rintamäki 3 5 Kylmätutkimus riskien tunnistamisesta yksilöllisiin torjuntamenetelmiin Hannu Rintamäki 5 14 Kylmän haittojen arviointi ja torjunta standardit,

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus

Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus Timo Leino, Dos, ylilääkäri timo.leino@ttl.fi Työpaikkojen työhygieniassa on vielä paljon parantamisen varaa 8.-12.10.2018 kemikaaliturvallisuuden

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Palomiehen älyvaate tukea toimintakykyyn ja tilannekuvaan Antti Väätänen, Jari Laarni, Pekka Tuomaala, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sirkka Rissanen, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Kemialliset tekijät työpaikoilla Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT

KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT KYLMÄN JA KUUMAN TERVEYSHAITAT YLEISTÄ Kylmän ja kuuman terveyshaitat ovat paljon yleisempiä kuin on yleisesti tunnettu Terveyshaittojen ehkäisyyn tulee ryhtyä jo ennen kuin tuntuu liian kylmältä tai kuumalta/

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ Satu Mänttäri, erikoistutkija Mikko Toivainen, Juha Oksa Kirjallisuus: ensihoitajien työssä on korkeita kuormitushuippuja, kokonaisten työpäivien aikaisesta

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

MineHealth. Sustainability of miners' well-being, health and work ability in the Barents region. Hannu Rintamäki & MineHealth-työryhmä

MineHealth. Sustainability of miners' well-being, health and work ability in the Barents region. Hannu Rintamäki & MineHealth-työryhmä MineHealth Sustainability of miners' well-being, health and work ability in the Barents region Hannu Rintamäki & MineHealth-työryhmä Kolarctic ENPI CBC 1 MineHealth-työryhmä Työterveyslaitoksessa Hannu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Kausivaihtelu ja ihminen (työkuormitus)

Kausivaihtelu ja ihminen (työkuormitus) Hyvinvointia työstä Kausivaihtelu ja ihminen (työkuormitus) Juha Oksa, vanhempi tutkija Työterveyslaitos 2 Sisältöä Kausivaihtelun kuormitustekijät Mitä kuormitustekijät voivat aiheuttaa? Kuormituksesta

Lisätiedot

Palosuojelurahaston loppuraportti Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi

Palosuojelurahaston loppuraportti Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi Palosuojelurahaston loppuraportti Lihasten toimintakyvyn turvaaminen kuumatyössä: kuormituksen, väsymyksen ja työstä palautumisen arviointi Juha Oksa, Sirkka Rissanen, Tero Mäkinen, Kaisa Takatalo, Henna

Lisätiedot

Tavoitetasoperustelumuistio Lämpöolot

Tavoitetasoperustelumuistio Lämpöolot Tavoitetasoperustelumuistio Lämpöolot Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki puh. 030 4741, faksi 030 474 2779 Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos -

Hyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos - Hyvinvointia työstä QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin Risto Toivonen Quick Exposure Checklist QEC on liikuntaelimistön kuormituksen arviointiin suunniteltu 1, nopeakäyttöinen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Suojainasiantuntija TM - koulutusohjelma Heli Koskinen, Työympäristön kehittäminen heli.koskinen@ttl.fi 2 Taustaa Aikaisempi turvallisuustuotteiden kaupan koulutuspaketti suojainmyyjille

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä

Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425

Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Pirje Lankinen 1 Tämän osuuden asiat Soveltamisala Henkilönsuojaimen määritelmä Riskiluokat Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset Standardit 2 Henkilönsuojainasetuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi

Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi 2018 9.10.2018 Työsuojeluvelvoitteet ammatillisessa oppilaitoksissa Tarkastaja Sirpa Lepistö-Mäkivaraa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Kylmälle altistuminen ja kylmäoireet

Kylmälle altistuminen ja kylmäoireet Kylmä ja terveys MIKA RYTKÖNEN, VELI-PEKKA RAATIKKA, SIMO NÄYHÄ JA JUHANI HASSI Viime vuosina ympäri maailmaa tutuksi tulleet poikkeukselliset äärilämpötilajaksot ja epätavalliset sääilmiöt sekä myös niiden

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 02/2010» 30.3.2010» Hannu Rintamäki, Työterveyslaitos

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 02/2010» 30.3.2010» Hannu Rintamäki, Työterveyslaitos kirjoittaja: Hannu Rintamäki, Työterveyslaitos, Fyysinen toimintakyky -tiimi otsikko: Arviointimenetelmät kuumiin ja kylmiin pintoihin koskettamisen vaikutuksista standardit kaikkien tuotteiden pintälämpötiloista

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

Ensihoitajan tietopaketti 4M. Juha Oksa, Sirpa Lusa, Satu Mänttäri

Ensihoitajan tietopaketti 4M. Juha Oksa, Sirpa Lusa, Satu Mänttäri Ensihoitajan tietopaketti 4M Juha Oksa, Sirpa Lusa, Satu Mänttäri Taustaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja TTL:n yhteinen työpaja Pelastusalan työhyvinvointi keskiössä Kehitystarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot