Korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä. Väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä. Väliraportti"

Transkriptio

1 Korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä Väliraportti

2 2 Sisältö 1 Johdanto Toimintaympäristön yleiset megatrendit ja tulevaisuuden haasteet Koulutus- ja korkeakoulupolitiikan tilanne sekä yleiset ja ajankohtaiset linjaukset Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin yliopistokeskus Korkeakoulujen paikalliset yhteistyörakenteet Alakohtaiset kehittämisehdotukset Aktiviteettimatkailu ja kulttuurimatkailu Uudet keskukset CEMIS ja Innova SOTE-ala Tietojärjestelmät Kaivannaisala Väliraportin yhteenveto ja jatkotoimenpiteet... 14

3 3 1 JOHDANTO Kainuun maakuntahallitus I päätti kokouksessaan asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella toimenpideehdotuksia Kajaanin opettajakoulutusyksikön lakkauttamisen jälkihoidosta ja korkea-asteen koulutuksen kehittämisestä Kainuussa. Maakuntahallitus nimesi työryhmään asemansa perusteella Kainuun Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Pekka Ojalehdon, Kainuun Edun toimialapäällikkö Tuomo Tahvanaisen, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläisen ja Kajaanin yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Vesa Virtasen, Kajaanin kaupungin kansliapäällikkö Risto Hämäläisen, Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutustoimialan johtaja Anssi Tuomisen, Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtasen sekä Suomussalmen kunnan sivistysjohtaja Sirpa Mikkosen. Lisäksi nimettiin neljä luottamushenkilöjäsentä: Maija Rissanen, Eero Suutari, Minna Haataja ja Aarno von Bell. Maakuntahallitus nimesi työryhmän puheenjohtajaksi Maija Rissasen ja sihteereiksi Anssi Tuomisen ja Risto Hämäläisen. Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen viimeistään toukokuun 2011 loppuun mennessä ja työryhmän tulee antaa väliraportti tammikuun 2011 loppuun mennessä. Työryhmä on pitänyt viisi kokousta ennen väliraportin jättämistä. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN YLEISET MEGATRENDIT JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Alueiden tulevaisuuteen vaikuttavat monet suuret muutostekijät, puhutaan ns. megatrendeistä. Megatrendit muuttavat yhteiskunnan rakenteita aina syvällisesti ja ohjaavat kehityksen suuria linjoja. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan ennakointitietoa erilaisista muutoksista ja niiden vaikutuksista. Tulevaisuuden ennakoinnin merkitys on siinä, että se antaa vastauksia ja ennakoivaa näkemystä siitä, mihin maailma on menossa. Tulevaisuuden ennakointiosaamisen yhtenä tärkeänä kriteerinä on kyky ymmärtää, että kaikki asiat eivät muutu, erottaa toisistaan muuttuvat ja pysyvät asiat, ja oivaltaa, että asiat muuttuvat eri tahtiin. Alueet toimivat kompleksisessa toimintaympäristössä, jossa on eri tasoja ja osajärjestelmiä. Toiminta on globaalia ja lokaalia. Merkittävät globaalit tulevaisuudentutkimusinstituutiot kuten Rooman klubi ja millennium-hanke tunnistavat maailmanlaajuisia ongelmia ja pyrkivät

4 4 tuottamaan ratkaisuja niiden parantamiseksi tai ehkäisemiseksi. Tulevaisuus voidaan nähdä riskeinä tai mahdollisuuksina riippuen katsojasta, kontekstista tai keinoista. Tulevaisuustutkijan Mika Mannermaan mukaan megatrendejä ovat mm. verkostoituminen, toimintojen reaaliaikaisuus, tuotannon ja työn logistiikka, teknologian (erityisesti informaatioteknologian) kehitys, globalisoituminen, ekologinen kilpailukyky, työn murros, verkkopalvelujen kasvu, sekä väestön ja työvoiman ikääntyminen Euroopassa. Usein megatrendeihin on liitetty myös syrjäytymisen lisääntyminen ja julkisen sektorin keveneminen. Julkisen talouden tilasta on käyty vilkasta keskustelua viimeisen parin vuoden aikana. VM:n laskelman mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on jo 10 mrd:a. Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, paljonko rahaa tarvittaisiin lisää, jotta menot pystytään varmasti kattamaan pitkällä aikavälillä ilman, että otetaan lisää lainaa. Jatkossa menojen ja tulojen välistä kuilua on kavennettava vähintään 1,5 miljardilla euroa vuodessa. Edellä mainitut julkisen talouden tehostamistoimenpiteet tulevat näkymään myös suomalaisen koulutuspolitiikan valtakunnan tason linjauksissa. Pää voi olla pilvissä, mutta jalkojen oltava tukevasti maan päällä. 3 KOULUTUS- JA KORKEAKOULUPOLITIIKAN TILANNE SEKÄ YLEISET JA AJANKOHTAISET LINJAUKSET Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) valmisteli vuonna 2008 korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat -asiakirjan. OKM on sen jälkeen ohjannut korkeakouluja tulosneuvotteluissa tekemään oma-aloitteisesti suuntaviivojen mukaista rakenteellista kehittämistä ja tukenut uusia ratkaisuja taloudellisesti. Ministeriön tavoittelemia tuloksia on syntynyt sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulusektorilla. Lisäksi OKM:n on valmistellut tarkennetut korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen linjaukset, jotka on hyväksytty kesäkuussa 2010 valtioneuvoston sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä. OKM:n mukaan keskeinen tavoite tulevina vuosina tulee olemaan korkeakoulutuksen nuorisoasteen opiskelijamäärien vähentäminen. Esillä on ollut tavoitelukuna koulutuspaikan vähentäminen. Niistä vapautuva resurssi on tarkoitus käyttää korkeakoulutuksen ja -tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Samassa yhteydessä OKM on arvioinut, että merkittävä osa tavoitteista voitaisiin saavuttaa karsimalla korkeakoulujen pieniä, erillisiä yksiköitä, joita erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa on edelleen runsaasti. Nuorisoasteen koulutus keskitettäisiin maakuntakeskusten pääkampuksille. Toisaalta sivistyspoliittinen ministeriryhmä linjasi myös, että jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu tai korkeakouluja ja että kaikille opiskelijoille turvataan edellytykset tasavertaiseen koulutukseen.

5 5 Uuden yliopistolain myötä yliopistot saivat lisää taloudellista ja hallinnollista autonomiaa korkeakoulutuksen uudistamiseen ja kehittämiseen. Aiemmassa yliopistokulttuurissa rakenteet olivat jokseenkin pysyviä ja käytännössä ne määrittivät strategian. Nyt toimintakulttuurit ovat muuttuneet ja strategia määrää, millaisia koulutusrakenteiden tulee olla, jotta toiminnan laadulliset ja määrälliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Korkeakoulut miettivät uusia mahdollisia avauksia, ja tutkimuksen ja opetuksen painoaloille kehitetään luovia ympäristöjä, jotka houkuttelevat korkeakouluihin niin huippututkijoita ja opettajia kuin myös opiskelijoita. Korkeakoulujen edellytetään profiloituvan vahvuusalueilleen. Eduskuntavaalien jälkeisessä hallitusohjelmassa tullaan tekemään seuraavia korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen linjauksia. Laajat koulutuspoliittiset linjaukset tehdään edelleen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) kautta. Uusi KESU julkistettaneen marraskuussa 2011 ja sen luonnosversio lähtee lausuntokierrokselle jo touko-kesäkuun 2011 vaihteessa. Siinä yhteydessä selviävät suurimmat strategiset linjaukset ja tavoitteet suomalaisen koulutuspolitiikan jatkolle. 4 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Painoalat ja koulutus Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on Kajaanin kaupungin liikelaitos ja sijaitsee yhdellä kampusalueella Kajaanissa. KAMK edistää koulutuksellaan ja tutkimus- ja kehitystoiminnallaan vaikutusalueensa osaamista, hyvinvointia ja yrittämistahtoa. Ammattikorkeakoulun strategisena kumppanina toimii Oulun yliopisto Kajaanin korkeakoulukonsortiossa. KAMK on uudistanut strategiansa ja sopinut OKM:n kanssa tehtävänsä, profiilinsa ja painoalansa. Painoaloja ovat ajoneuvotietojärjestelmät, pelikehitys ja aktiviteettimatkailu/hyvinvointi. KAMK kouluttaa asiantuntijoita viidellä alalla: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla, tekniikan ja liikenteen alalla, sosiaali-, terveys ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia on viisi: Tekniikka ja liikenne: Teknologiaosaamisen johtaminen, Sosiaalija terveysala: Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen ja Kliininen asiantuntemus Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: Matkailualan koulutusohjelma ja Liiketalous: Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen.

6 6 KAMK:n uuden strategian mukaisessa toiminnassa peruslähtökohta on vahva integroituminen alueen elinkeinoelämään ja organisaatioihin ja aluevaikuttavuuden lisääminen. Työryhmän tekemä tarkastelu on lähtenyt KAMK:n uudistetun strategian painoaloista, ja siitä, miten niitä voidaan vahvistaa. KAMK korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä Vuoden 2008 rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoissa OKM esitti KAMK:n tiivistyvää yhteistyötä Oulun suuntaan. Myös muita yhteistyösuuntia oli esillä keskusteluissa ja selvityksissä. Vuoden 2010 tulosneuvottelujen lopputuloksena OKM on päättänyt, että KAMK jatkaa itsenäisenä ammattikorkeakouluna eikä siltä edellytetä toiminnallista yhteistyötä tiiviimpiä yhteistoimintarakenteita Oulun seudun AMK:n tai muiden lähiseutujen ammattikorkeakoulujen kanssa. KAMK:n oma-aloitteinen strategian uudistaminen ja siitä johdetut koulutusohjelmarakenteen muutokset olivat keskeinen tekijä itsenäisen roolin turvaavissa OKM:n linjauksissa. Siihen vaikutti osaltaan myös Oulun yliopiston opettajankoulutuksen lakkaaminen, kun KAMK jää maakunnan ainoaksi korkeakoulutasoisen koulutuksen tuottajaksi. Ammattikorkeakouluja tullaan jatkossa arvioimaan ja rahoittamaan yliopistojen tapaan entistä enemmän tuloksellisuuden kautta. KAMK sijoittuu tälle hetkellä OKM:n mittareilla valtakunnallisessa vertailussa toiselle sijalle. KAMK:n toimintaa arvioidaan aiempaa enemmän myös aluevaikuttavuuden näkökulmasta, ja toisaalta OKM asettaa sille myös kansallisen roolin valituilla painoaloilla. Opiskelijarekrytoinnissa haasteena on maakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osuutta. Uusia aloituspaikkoja Kajaaniin ei vuoden 2010 muutosvaiheessakaan myönnetty, koska paine niiden vähentämiseen valtakunnallisesti on kova. Koulutuksen laajentamismahdollisuuksista neuvotellaan seuraavan kerran Uudet aloituspaikat edellyttävät KAMK:n omaa, perusedellytyksiä luovaa kehittämistyötä, ja sitä, että korkea-asteen koulutustarjontaa onnistutaan vähentämään muualta maasta OKM:n tavoitteiden mukaisesti. JOHTOPÄÄTÖS: Kajaanin ammattikorkeakoulun saavuttaman itsenäisen aseman turvaaminen sekä toiminnan ja aluevaikuttavuuden kehittäminen on Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämisen ensisijainen tehtävä. SUOSITUS: KAMK:n vuoden 2012 tulosneuvotteluihin on valmisteltava maakunnan keskeisten toimijoiden yhteisesti tukemat esi-

7 7 tykset uusista koulutusavauksista sen painoaloilla. Ainakin kaivannaisalalla ja SOTE-alalla on olemassa sekä tarve että suunnitelmat uusiin koulutusavauksiin. Niitä käsitellään tarkemmin raportin alakohtaisissa kehittämisehdotuksissa, jotka tehdään lopullisesti loppuraportissa. 5 KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS Toimintarakenne 2011 alkaen Kajaanin yliopistokeskuksen (KYK) rakenne muuttui vuoden 2011 alusta. KYK on Oulun yliopiston erillislaitos, jonka hallinnosta säädetään yliopiston johtosäännössä. KYK:llä on jatkossakin johtokunta, johon kuuluvat mm. yhteistyöyliopistojen ja KAMK:n edustajat. Rehtori nimeää KYK:n johtajan. KYK:n yksiköt ovat mittaustekniikan yksikkö CEMIS-OULU ja aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelujen yksikkö AIKO- PA, joka on yhteisyksikkö KAMK:n kanssa. CEMIS-OULU pitää sisällään entiset mittalaitelaboratorion, biotekniikan laboratorion, TOL Kajaanin tutkimuksen ja CWC:n Kainuun tutkimuksen. Yksiköllä on johtaja ja se koostuu neljästä tutkimusryhmästä: - optinen spektroskopia - kuvantavat mittaukset - analyyttinen kemia/bionanalytiikka - tietojärjestelmät ja sensoriverkot. AIKOPA:lla on KAMK:n kanssa yhteinen johtaja ja se sijaitsee yhteisissä tiloissa Linnankadulla. Henkilöstö toimii yhteisyksikössä joko KYK:n tai KAMK:n palveluksessa. Yksikkö toteuttaa molempien korkeakoulujen aikuis- ja täydennyskoulutusta. KYK:n aiemman yksikön Lönnrot-instituutin nykyiset hankkeet toteutetaan loppuun AIKOPA:n alaisuudessa toimivassa tutkimusryhmässä, paitsi bioenergian teemaohjelma ja tutkimus, joka siirtyy CEMIS- OULU:lle. Hankkeet voivat siirtyä myös neuvotteluteitse muille organisaatioille. Yliopistokeskusyhteistyö Kajaanin yliopistokeskuksen neljän yhteisyliopiston keskinäinen yliopistokeskussopimus uusittiin ja allekirjoitettiin tammikuussa Yhteistyötä ohjaa yliopistokeskusneuvottelu, joka pidetään vähintään kerran vuodessa. Siihen osallistuvat yhteistyöyliopistojen rehtorit, KYK:n johtaja ja KAMK:n rehtori. KYK:n johtajan tehtäviin kuuluu yliopistojen yhteistoiminnan kehittäminen ja koordinointi sekä yhteydet alueellisiin rahoittajiin ja sidosryhmiin. Yliopistokeskussopimuksessa määriteltynä Kajaanin yliopistokeskus on alueen yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa yliopistot tekevät yhteistyötä Oulun yliopiston koordinoimana. Yliopistojen vastuualueet Kajaanin yliopistokeskuksessa:

8 8 Oulun yliopisto: Toiminnan koordinointi, sähkö- ja tietotekniikka, biotekniikka, tietojenkäsittelytiede, lääketiede, kasvatustieteet ja aikuiskoulutus. Itä-Suomen yliopisto: Mittaustekniikka ja optiikka; biotekniikka ja elintarviketutkimus. Jyväskylän yliopisto: Liikuntatieteet. Lapin yliopisto: Taideteollinen ala, matkailu, yhteiskuntatieteet ja aluetutkimus. Kukin yliopisto vastaa itsenäisesti oman opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämisestä yliopistokeskuksessa. Mukana olevat yliopistot muodostavat toisiaan monipuolisesti täydentävän kokonaisuuden. Uusia, pysyviä omia yksiköitä KYK:n jäsenyliopistot eivät aio yliopistokeskuksen sisälle perustaa, vaan toimivat nykyisellä rakenteella. Oulun yliopiston osuus yliopistokeskustoiminnan kokonaisvolyymista on yli 92 %. KYK:n toimintaresurssit perustuvat erikseen kunkin yliopiston omiin toimintoihinsa osoittamiin varoihin. Muut toimintaresurssit perustuvat muuhun, täydentävään ulkopuoliseen rahoitukseen. Oulun yliopisto saa vuosittain osana OKM:n kanssa neuvoteltua rahoitusta yliopistokeskuksen koordinaatiorahoitusta. Yliopistokoulutus yliopistokeskuksessa Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutus lakkaa ja siirtyy Ouluun. Yliopiston tietojenkäsittelyn Kajaanin koulutus lakkaa. Oulun yliopisto toteuttaa jatkossa Kajaanissa aikuis- ja täydennyskoulutusta. Tarvelähtöiset maisteriohjelmat voivat olla mahdollisia. Jyväskylän yliopisto toteuttaa aluerahoituksella koulutusta Vuokatin liikuntateknologian maisteriohjelmassa. Koulutuksen vakinaistamisesta päätetään tulosten perusteella myöhemmin. Itä-Suomen yliopisto toteuttaa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa biotekniikan laboratoriossa aluerahoituksella elintarvikebiotekniikan maisteriohjelmaa. Lapin yliopisto toteuttaa aluerahoituksella Kajaanin yliopistokeskuksessa kulttuuriyrittäjyyden maisteriohjelmaa. Kaikki yliopistokeskuksen jäsenyliopistot toteuttavat Kajaanissa omien osaamisalojensa tarvelähtöistä aikuis- ja täydennyskoulutusta. JOHTOPÄÄTÖS: Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen asema yliopiston erillislaitoksena jatkuu. Yhteistyöyliopistot ovat myös sitoutuneet pitkäjänteisesti Kainuun aluetoimintaan. Toiminnan rakenne ja sisältö painottuvat tutkimukseen sekä aikuis- ja täydennyskoulutukseen. Vaihtuva-alaisia

9 9 maisteriohjelmia voidaan alueella toteuttaa jatkossakin. SUOSITUS: Kajaanin yliopistokeskuksen jäsenyliopistojen toiminnan kehittäminen ja tukeminen niiden vastuualueilla on yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen kärki. Muiden yliopistojen mahdollisen uuden aluetoiminnan liittyminen yliopistokeskussopimukseen on toivottavaa. Organisoitu yhteistoiminta tuo kaikille lisäarvoa ja vahvistaa yliopistokeskusta. 6 KORKEAKOULUJEN PAIKALLISET YHTEISTYÖRAKENTEET Kajaanin korkeakoulukonsortio Kajaanin korkeakoulukonsortio on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kajaanin kaupungin sopimukseen perustuva yhteistyörakenne, jota ohjaa ylimmästä johdosta koostuva strategiaryhmä. Konsortio muodostettiin selvitysmies Jorma Rantasen ehdotusten pohjalta. Vastaavan tyyppinen yhteistyörakenne korkeakoulujen kesken on mm. Lapin korkeakoulukonserni. CEMIS tutkimus- ja koulutuskeskus on osa konsortiotoimintaa. Se on muodostettu konsortiosopimuksen mukaisella osapuolten yhteistoimintasopimuksella. Osapuolina ovat OY:n ja KAMK:n lisäksi Jyväskylän yliopisto, VTT ja MIKES sekä Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta. Mittatekniikan keskus MIKES on uusi toimija, se perusti Kajaanin tutkimusryhmänsä vuonna CEMIS:llä on yhteinen johtaja ja yhteinen strategia ja toimintasuunnitelma. AIKOPA on toinen keskeinen osa konsortiotoimintaa. Se on OY:n ja KAMK:n yhteinen aikuis- ja täydennyskoulutuksen palveluyksikkö. Myös se on perustettu konsortiosopimuksen mukaisella yhteistoimintasopimuksella. Sen osapuolina ovat OY ja KAMK. AIKOPA:n henkilöstö toimii jo yhteisissä tiloissa. Korkeakoulut, kaupunki ja maakunta -kuntayhtymä ovat yhdessä valmistelleet ja päättäneet korkeakoulujen uusista tilaratkaisuista. Tavoitteena on, että KYK:n CEMIS-OULU yksikön hajallaan olevat toiminnot kootaan yhteiseen tilaan Vimpelinlaakson kampukselle vuoden 2015 alusta alkaen. AIKOPA siirtyy myös nykyisistä tiloista kampukselle viimeistään samaan aikaan. Tavoitteena on sijoittua samoihin tiloihin KAO:n aikuiskoulutuspalvelujen kanssa. KAMK:n ja KAO:n yhteistyö KAMK ja KAO sijaitsevat samalla Vimpelinlaakson kampusalueella. Kampuksen tilat omistaa ja investoinneista vastaa Kajaanin kaupungin omistama Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos. Sen puitteissa oppilai-

10 10 tokset ovat tehneet hyvää yhteistyötä tilojen kehittämisessä. KAMK rekrytoi jatkuvasti KAO:sta ammatillisen tutkinnon suorittaneita. OKM:n mittarina on, että vähintään 25 % aloittajista tulee ammatillista väylää. KAMK:ssa osuus on aina ollut hyvä, vuonna 2009 toteuma oli lähes 38 %. Kajaanin lukio on suurin yksittäinen oppilaitos, josta KAMK saa opiskelijoita. Oppilaitosten tiiviillä keskinäisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa opiskelijoiden hakeutumiseen oman maakunnan ammattikorkeakouluun. Hallintokokeilun jatkon, Kainuu valmistelun yhteydessä tehdyssä KAMK:n omistajavaihtoehtojen vertailuraportissa on tehty useita molempia koulutusasteita hyödyttäviä ja lisäarvoa tuovia uusia yhteistyöehdotuksia. JOHTOPÄÄTÖS: Kajaanin kaltaiselle maakuntakeskukselle sekä korkeakoulujen keskinäinen tiivis yhteistyö että ammattikorkeakoulun laajeneva yhteistyö toisen asteen koulutuksen kanssa ovat tärkeitä kehityskulkuja. Yhteistyöllä voidaan parantaa toiminnan aluevaikuttavuutta ja tehostaa rajallisten resurssien käyttöä. SUOSITUS: Mikäli OKM:n tulevat uudet koulutuspoliittiset linjaukset ja ammattikorkeakoululain uudistus luovat mahdollisuuksia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön edelleen tiivistämiseen, niin myös Kajaanin korkeakoulukonsortiota tulee kehittää tiivistyvän yhteistyön suuntaan. KAMK:n ja toisen asteen koulutuksen yhteistyötä tulee lisätä jo tehtyjen ehdotusten mukaisesti. 7 ALAKOHTAISET KEHITTÄMISEHDOTUKSET Työryhmä kuuli syksyn 2010 aikana eri alojen asiantuntijoita. Tavoitteena oli saada alan tilanteesta ja kehittämisedellytyksistä tarkempi kuva. Seuraavassa on asiantuntijakuulemisten ja työryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta tehdyt johtopäätökset ja arviointi alan kehittämismahdollisuuksista ja tarpeista. Osasta esitetään myös jo nyt suositus. Useimmat kehittämissuositukset esitetään vasta loppuraportissa, koska ne vaativat jatkovalmistelua. 7.1 Aktiviteettimatkailu ja kulttuurimatkailu Matkailu on yksi Kainuun elinkeinoelämän painoala ja kasvava toimiala. Vuosittaisten yöpymisten määrä on kasvanut yli miljoonan ja majoituskapasiteetti ja palvelut laajenevat. Lähiaikojen investoinnit

11 11 ovat yli 200 milj. euroa. Alan liikevaihto on ollut kasvussa vuodesta 2006 ja henkilöstö vuodesta 2008 alkaen. Aktiviteettimatkailussa KAMK:ssa on paljon osaamista kahdessa vahvassa koulutusohjelmassa, matkailussa ja liikunnassa. Molempien koulutusohjelmien kansainvälistymistä tukee englanninkielinen koulutusohjelma. Yhteistyön laajentaminen matkailualueiden, muiden keskeisten matkailutoimijoiden sekä yliopistojen ja muiden ammattikorkeakoulujen kanssa on mahdollisuus. Lapin korkeakoulukonsernin matkailuinstituutti on hyvä yhteistyötaho, jossa yhdistyvät kaikkien asteiden koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta. Lapin yliopistolla on valmius tuoda osaamistaan alueelle KAMK:n toimintaan tukeutuen. Johtopäätös: Matkailun pysyvän koulutuksen kehittäminen Kainuussa perustuu KAMK:n ja KAO:n koulutukseen. Yhteistyötä yliopistotason tutkimuksen kanssa tehdään erityisesti Lapin suuntaan. Lapin yliopiston osaamisalueena Kajaanin yliopistokeskuksessa on myös luovien alojen osaaminen. Kulttuurialan ja kulttuurimatkailun kehittäminen tehdään aikuis- ja täydennyskoulutuksen keinoin. Suositus: Loppuraportissa. 7.2 Uudet keskukset CEMIS ja Innova CEMIS CEMIS on tutkimus- ja koulutuskeskus, joka kokoaa yhteen olemassa olevan yliopistotasoisen tutkimuksen, KAMK:n tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutus- ja kehitystoiminnan sekä sektoritutkimuslaitosten VTT:n ja MIKES:n Kajaanin yksiköiden toiminnan. CEMISin kärkiosaamisalueina ovat mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät ja peli- ja simulointitekniikka, joita sovelletaan eri aloille. Johtopäätös: CEMIS on lähtenyt käyntiin ja etenee suunnitelmien mukaan, eikä edellytä toimenpiteitä. Keskuksen rahoituspohjan haasteet ovat yhteistä edunvalvontaa vaativa asia. INNOVA Innova on vuoden 2012 loppuun saakka kestävä kehityshanke. Ta-

12 12 voitteena Innovassa on opiskelijalähtöisen TKI-toiminnan tehostaminen ja tukeminen ja pysyvän toimintamallin luominen KAMK:n TKI-opintojen toteuttamiseen. Keskeisenä on yrittäjyys. Keskus toimii opiskelijoille esihautomona ja yrityskiihdyttämönä. Johtopäätös: Innova on lähtenyt käyntiin ja etenee suunnitelmien mukaan, eikä edellytä toimenpiteitä. CEMIS:n ja Innovan osalta otetaan myös pian valmistuva KAMK:n tilaama välittäjäorganisaatioiden raportti huomioon. 7.3 SOTE-ala Kainuun SOTE-ala sisäisenä haasteena on vanhusväestön ja hoidon tarpeen kasvu sekä rajallinen resurssipohja. Ulkoisena haasteena on paine erikoissairaanhoidon keskittämiseen yliopistosairaaloihin. Maakuntahallinnon tavoitteena on vaativan erikoissairaanhoidon säilyminen Kainuussa ja sen aktiivinen kehittäminen. Hoitohenkilöstössä tarvitaan sekä laaja-alaista osaamista että kapeampaa erityisosaamista. Lääketieteellistä tutkimusta tarvitaan erikoissairaanhoidon kehittämistä tukien, Oulun yliopiston kanssa on jo hyvää yhteistyötä. Teknologinen kehitys mahdollistaa ja myös osin pakottaa uusiin toimintamalleihin, joissa asiakkaan rooli lisääntyy. Johtopäätös: SOTE-alan/hyvinvointialan koulutus ja tutkimus ja sen uudet teknologiset avaukset on alue, johon voidaan todennäköisesti luoda uusi laaja kehityskokonaisuus, jolle on olemassa sekä todellinen tarve että laaja resurssimahdollisuus. Suositus: Loppuraportissa. 7.4 Tietojärjestelmät Datacenter-ala Datacenter -liiketoiminta kasvaa jopa 70 % vuodessa nykyisessä hypernopean kasvun vaiheessa. Toimiala synnyttää paljon oheis- ja tukitoimintoja. Renforsin Rantaan syntyvän ekotehokkaan datacenter kokonaisuuden ympärille arvioidaan syntyvän 200 uutta työpaikkaa. KAMK:n nykyinen tietotekniikan alan koulutus tarjoaa hyvän perustan, jota suuntaamalla voidaan käynnistää pysyvä datacenter-koulutus.

13 13 Kajaaniin on mahdollista kehittää datacenter-osaamiskeskittymä käynnistyvän konesalitoiminnan luoman uuden toimintaympäristön perustalle. KAMK:n koulutus tarjoaa siihen pohjan. Valtionhallinnon tietotekniikkahankintoihin liittyen alueelle voidaan mahdollisesti tuoda yliopistotason kansainvälistä huippuosaamista. Tavoitteena on kestävän kehityksen teknologioihin ja olosuhdeosaamiseen perustuva osaamiskeskus, jossa yhdistyvät globaalisti huippuluokan koulutus, tiedon hankkiminen, osaaminen ja yrittäjyys. Keskeisenä teemana Green ICT ja avoimet pilvipalvelut. Peliala Johtopäätös: Datacenter-alalle voidaan todennäköisesti luoda uusi laaja kehityskokonaisuus AMK:n koulutuksen pohjalle sekä uusien kansallisten ja kansainvälisten yliopistoyhteyksien avulla. Green ICT:ssa on mahdollisuus korkeaan kansainväliseen osaamistasoon. Suositus: Loppuraportissa. Pelitoimiala on kasvava ala, ja sen kasvu tulee jatkumaan. Toimialan ytimessä on pelikehitys ja sen lievealoina muu media-ala, pelillisyyden hyödyntäminen muissa palveluissa sekä pelialan tuottamat ja mahdollistamat palvelut. Alan koulutusta Suomessa on lisättävä. Kainuussa voisi harkita pelialan voimakkaampaa ja laajempaa kehitysotetta KAMK:n pelialan koulutuksen ja peli- ja simulointitekniikan osaamisen pohjalta. Johtopäätös: Pelialalle on perusteltua luoda laaja kehityskokonaisuus AMK:n koulutuksen pohjalle. Koska alalla ei ole vielä juurikaan yritystoimintaa Kainuussa, niin yrittäjyyden lisäämisen on oltava keskeisessä roolissa. Suositus: Loppuraportissa. 7.5 Kaivannaisala Kaivannaisteollisuus kasvaa voimakkaasti, kasvu on suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivosten tarjoamat tehtävät eivät rajoitu perinteisiin kaivosammatteihin, vaan nykyiset kaivokset tarjoavat monipuolisia työtehtäviä, kuitenkin pääasiassa teknisiä. Moniosaamista tarvitaan myös. KAMK:ssa kaivannaisalan koulutusta on sekä osana insinöörikoulutusta että aikuiskoulutuksena. Itä- ja Pohjois-

14 14 Suomen ammattikorkeakoulut ja Oulun yliopisto ovat muodostaneet toimivan osaamisverkoston. Johtopäätös: Kaivannaisala on kasvuala, tärkeä Kainuulle ja koko Pohjois-Suomelle. Koulutuksen ja tutkimuksen kehityskulku on jo pitkällä, ja sitä on tuettava. Suositus: Kaivannaisalan osaaminen tulee sisällyttää entistä tärkeämpänä maakuntaohjelmaan, ja alalle on saatava KAMK:lle uusi koulutusohjelma seuraavalla tavoiteneuvottelukierroksella VÄLIRAPORTIN YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Yhteenveto: Väliraportissa työryhmä esittää näkemyksensä Kainuun korkea-asteen koulutuksen keskeisistä kehittämislinjauksista Kajaanin opettajankoulutuksen lakkaamisen jälkeen. Peruslähtökohtana on rakentaa uutta olemassa olevan osaamisen pohjalle, alueen kehittämisedellytyksiä tukien. Työryhmä ei ole ottanut kantaa kaikkeen maakunnan korkeakoulutoimintaan, vaan käsitellyt aloja ja asioita, joissa on peruslähtökohdan mukaisesti mahdollisuuksia uusiin avauksiin. Kainuun keskeisin koulutuspoliittinen viesti on, että Suomi on alueellisesti erilainen. Sen tulee näkyä valtakunnan tason koulutuspoliittisissa linjauksissa. Jokaisessa maakunnassa tulee olla vähintään yksi itsenäinen korkeakoulu. Siksi Kajaanin ammattikorkeakoulun itsenäisyyden turvaaminen ja toiminnan kehittäminen on Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämisen ensisijainen tehtävä. Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutuksen tarkoin harkittu ja hyvin aluevaikuttavuuden kautta perusteltu laajentaminen on mahdollista, mutta vain rajatussa määrin. Uuden pysyvän, sekä kandidaatti- että maisteritason sisältävän yliopistotasoisen koulutuksen saaminen Kainuuseen on hyvin epätodennäköistä suomalaisen korkeakoululaitoksen supistuvassa ja tiivistyvässä kentässä. OKM:n linjausten mukaisesti korkeakoulujen nuorisoasteen koulutus keskitetään pääkampuksille. Tällainen uusi avaus vaatisi aivan uudenlaista kansallisen tason tarpeeseen vastaavaa koulutustuotetta ja toteuttamisnäkökulmaa, että se hyväksyttäisiin valtakunnan tason koulutuspolitiikassa.

15 15 Yliopistojen maisteriohjelmatasoista koulutusta maakunnassa voidaan jatkossakin toteuttaa aluerahoituksen turvin vaihtuva-alaisilla maisteriohjelmilla. Jyväskylän yliopiston pitkään jatkuneen Vuokatin liikuntateknologian maisteriohjelman vakiintuminen voi olla mahdollista, mikäli se on yliopistolle riittävän tuloksellista. Kajaanin yliopistokeskuksen jäsenyliopistojen toiminnan kehittäminen ja tukeminen niiden vastuualueilla on yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen kärki. Yliopistokeskusta voi vahvistaa mahdollisten muiden yliopistojen uusi aluetoiminta. Korkeakoulutasoista osaamista voidaan alueelle tuoda jatkossakin joustavasti ja tehokkaasti aikuis- ja täydennyskoulutuksen keinoin. Kainuussa on eräillä kasvualoilla osaamisen rakenteita, joiden varaan voidaan luoda uusia koulutuksen, tutkimuksen ja TKI-toiminnan kehityskokonaisuuksia. Jatkotoimenpiteet: Työryhmä pyrkii valmistelemaan loppuraportin suosituksineen jo kuukautta määräaikaa aikaisemmin, eli huhtikuun lopussa. Näin keskeisiä linjauksia ja tavoitteita voidaan esittää mukaan toukokuun aikana tehtäviin seuraavan hallituskauden koulutuspolitiikan linjauksiin. Loppuraportissa esitetään alakohtaiset kehittämissuositukset asiantuntijoiden tarkempien ehdotusten pohjalta. Korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja TKI:n kehittämismahdollisuudet esitetään tarkennettuina pysyvään koulutukseen, aikuis-, täydennys- ja muuntokoulutuksiin sekä hanketoimintaan ja tutkimukseen. Loppuraportissa tuodaan esille myös mahdolliset muut kehitysideat, jotka nousevat lopputyöskentelyn aikana esille, ja jotka työryhmä katsoo jatkoselvittämisen arvoisiksi.

Viite: Alueellisessa ennakoinnissa käytävä vuoropuhelu 10.5.2011 (Dnro 4/500/2011)

Viite: Alueellisessa ennakoinnissa käytävä vuoropuhelu 10.5.2011 (Dnro 4/500/2011) 1 (5) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Esitys Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto neuvotteleva virkamies Ville Heinonen PL 29 23 Valtioneuvosto Viite: Alueellisessa ennakoinnissa

Lisätiedot

Korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä. Loppuraportti

Korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä. Loppuraportti Korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmä Loppuraportti 27.4.2011 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN YLEISET MEGATRENDIT JA TULEVAISUUDEN HAASTEET... 3 3 KOULUTUS- JA KORKEAKOULUPOLITIIKAN

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Savonia-ammattikorkeakoulu ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina 2013-2016 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Johtaja Mika Tammilehto 13.11.2012 Ammatillisen koulutuksen menosäästöt

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut

Lisätiedot

31.10.2011. KAMK:n osaamisalueet

31.10.2011. KAMK:n osaamisalueet KAMK:n osaamisalueet Tietojärjestelmät Aktiviteettimatkailu = matkailu & liikunta Liiketoiminta ja innovaatiot Kone- ja kaivostekniikka Sairaan- ja terveydenhoito M i k k o K e r ä n e n 1 AKTIVITEETTIMATKAILU

Lisätiedot

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012 SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012 Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Vaasan yliopisto Kokkolan kaupunki Kokkolan seutukunta Pietarsaaren kaupunki Keski-Pohjanmaan liitto Kaustisen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Pöytäkirja Kokous 1/2009 KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Aika: Perjantai 13.2.2009 klo 14.50 16.30 Paikka: Edukai, rakennus Tieto 2, Ketunpolku 1, Kajaani Läsnä: Rehtori Arto Karjalainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA

SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA Ivalo 625 km FINLAND Oulu 181 km KAJAANI Helsinki 551 km KAINUU TOIMINTA-ALUEENA Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) syntyi kolmen perinteikkään kainuulaisen

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Pöytäkirja Kokous 3/2009 Aika: Torstai 10.9.2009 klo 9.10 10.45 Paikka: Kajaanin kaupungintalo, kokoushuone Brahe Läsnä: Rehtori Arto Karjalainen pj., rehtori Lauri Lajunen, johtaja Juhani Suortti, hallinto-

Lisätiedot

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät

Lisätiedot

KAMK:sta Suomen tekevin ammattikorkeakoulu. Yhteistyöseminaari Kaukametsä. Kaupunginjohtaja Jari Tolonen

KAMK:sta Suomen tekevin ammattikorkeakoulu. Yhteistyöseminaari Kaukametsä. Kaupunginjohtaja Jari Tolonen KAMK:sta Suomen tekevin ammattikorkeakoulu Yhteistyöseminaari 25.11.2010 Kaukametsä Kaupunginjohtaja Jari Tolonen 1 YLEISTÄ Kainuun alueen ainoa korkeakoulutasoisen osaavan työvoiman tuottaja AMK:sta koulutuksen

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila

KAIVOSSEMINAARI. Kari Mattila Kari Mattila KAIVOSSEMINAARI Insinööri; logistiikka ja ympäristöjohtaminen Osaamisen kehittäjä; kouluttaja ja konsultti Osaamisen johtaminen; yrittäjä, koulutuspäällikkö ja rehtori Kullan etsijä, hiekan

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Mittausteknologian tutkimuksen kaupallistamisen haasteellisuus

Mittausteknologian tutkimuksen kaupallistamisen haasteellisuus Mittausteknologian tutkimuksen kaupallistamisen haasteellisuus Oulu kaivoskaupungiksi 30.1.2014 Eine Pöllänen Projektiasiantuntija Cemis / KAMK Cemis (Centre for Measurement and Information Systems) on

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) alueellisena yhteistyö- ja kehityskumppanina

Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) alueellisena yhteistyö- ja kehityskumppanina Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) alueellisena yhteistyö- ja kehityskumppanina Turo Kilpeläinen Rehtori turo.kilpelainen@kajak.fi 044 7101 600 1 KAMK:sta Suomen tekevin korkeakoulu -yhteistyöseminaarin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala

Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti. 22.05.2012 Jukka Nivala Energiatehokkuuden koulutuksen ja osaamisen haasteet RIL / RET - ryhmä, Talotekniikan Instituutti 22.05.2012 Jukka Nivala Ammattikorkeakoulut - tulevat haasteet Mikä muuttuu Rahoituslakiuudistus 2014 Aloituspaikkapäätökset

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernissa Lapin korkeakoulukonserni ja sen korkeakoulut, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet

Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.9.2010 Vaatimukset ja odotukset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni LAPIN YLIOPISTO Lapin yliopisto (1/2) 4 491 Opiskelijaa 5 044 Aikuisopiskelijaa 638 Työntekijää 48 Professoria 8 Tutkimusprofessoria 10 Apulaisprofessoria 171 Dosenttia Vuoden

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Perusta turvattava uusi osaaminen varmistettava. Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle

Perusta turvattava uusi osaaminen varmistettava. Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle Perusta turvattava uusi osaaminen varmistettava Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle 2011-2014 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. 19.4.2010 1 PERUSTA

Lisätiedot

Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen

Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen Korkeakouluverkko ja sen kehittäminen (Visio 2030) Monipuolinen koulutustarjonta Oamk tarjoaa AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta,

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43

SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 SOSIAALIALAN KORKEAKOULUTUKSEN SUUNTA Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43 Selvitysryhmän puheenjohtaja Aulikki Kananoja Jäsenet: professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto

Lisätiedot

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUT SUOMESSA - osaavaa työvoimaa ja innovaatioita koko maahan

AMMATTIKORKEAKOULUT SUOMESSA - osaavaa työvoimaa ja innovaatioita koko maahan AMMATTIKORKEAKOULUT SUOMESSA - osaavaa työvoimaa ja innovaatioita koko maahan Ammattikorkeakoulut Suomessa Perustietoa suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 25 AMMATTIKORKEAKOULUA Suomen korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot