Lausunnon antaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Yara Suomi Oy:n hajapölypäästöjen vähentämissuunnitelmasta ja meluselvityksestä

Transkriptio

1 Viranomaislautakunta Lausunnon antaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Yara Suomi Oy:n hajapölypäästöjen vähentämissuunnitelmasta ja meluselvityksestä 938/ /2014 Viromltk Valmistelija/lisätiedot: ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen, puh Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikan (myöhemmin Yara) hajapölypäästöjen vähentämissuunnitelmasta sekä kaivoksen jatkuvatoimisten melumittausten yhteenvedosta ajalta tammikuu - marraskuu Suunnitelman sekä meluselvityksen toimittaminen aluehallintovirastolle perustuu Vaasan hallinto-oikeuden muuttamiin Ansanmäen ja Itäläjityksen sivukivialueiden laajennuksia koskevan, Itä-Suomen aluehallintoviraston antaman ympäristöluvan (9/2015/1) lupamääräyksiin 15 ja 23 h. Suunnitelmasta ja selvityksestä Yaran päivätyn hajapölypäästöjen vähentämissuunnitelman mukaan kaivosalueella pölypäästöjä aiheutuu louhinnasta, lastauksesta, kuljetuksesta, kippaamisesta sekä puskukoneilla tehtävästä sivukivenvastaanotosta läjitysalueilla. Pölypäästöjen määrä ja niiden leviäminen riippuu merkittävästi sääolosuhteista. Pölylähteistä merkittävimmäksi on arvioitu kuljetukset. Suunnitelmassa esitetään YVA- ja lupaprosessien yhteydessä tehtyjen pölymallinnusten tuloksia sekä kaivoksen ympäristössä tehtyjen hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) seurantamittausten tuloksia (Ilmatieteen laitoksen mittaukset vuosina 2006 ja 2012 sekä Kuopion, Siilinjärven ja Varkauden ilmanlaadun yhteistarkkailuun kuuluvat mittaukset joulukuu lokakuu 2016). Suunnitelman mukaan mittauksissa kuukausittaiset hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot ovat jääneet alle ohjearvon (kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo; 70 µg/m 3 ). Yaran tietoon on tullut vuosien aikana viisi naapuriyhteydenottoa rikastushiekka-alueen pölyämisestä tuulisella ja kuivalla säällä. Yaran suunnitelman mukaan teiden pölyämistä ja kunnossapitotoimenpiteiden riittävyyttä havainnoidaan jatkuvasti. Havainnot pölyämisestä kirjataan poikkeamien hallintajärjestelmään (Synergi) ja pölyävät kohteet ilmoitetaan tiestön kunnossapidosta huolehtivalle urakoitsijoille. Suunnitelmassa on esitetty seuraavat pölynhallintatoimet: Kaivoksen kuljetusten määriä vähennetään. Kuljetussuoritteita on pystytty minimoimaan suurentamalla kuljetuskalustoa ja niiden lavakokoja. Vuonna 2013 on otettu käyttöön louhoksen toiminnanohjausjärjestelmän, jolla muun muassa pysytään optimoimaan entistä paremmin kuljetuksiin käytettävien louheautojen määrää. Pölyämistä minimoidaan ja hallitaan kuljetusväyliä puhdistamalla ja kastelemalla. Teiden kastelua tehdään kuivalla säällä jatkuvatoimisesti ja muutoin tarpeen mukaan. Murskepintaisten teiden pölynsidontaa tehostetaan suolaamalla tiet säännöllisesti. Suolan lisäksi pölynsidontaan on kokeiltu

2 Ecobind-ainetta. Teiden kunnossapito on kaivosurakoitsijan vastuulla ja kaivosalueen rakennusurakoiden yhteydessä rakennusurakoitsijan vastuulla. Yara valvoo kunnossapidon laatua ja ohjeistaa urakoitsijoita. Tiestön kastelua tehostetaan entisestään varmistamalla, että käytettävissä on riittävästi kastelukalustoa ja kapasiteetiltaan riittäviä vedentankkauspaikkoja. Vuoden 2017 aikana kaikilta kastelua tekeviltä urakoitsijoilta velvoitetaan lokikirjanpito kastelukerroista ja kasteluun käytetystä vesimäärästä sekä muusta teiden pölyämisen vähentämiseen ja kunnossapitoon liittyvistä töistä. Teiden kunnossapitomurskeet tehdään kovasta kivestä (diabaasi, dioriitti). Aiemmin kunnossapitomurskeissa käytettiin osittain ns. malmikiveä (10 %), joka jauhautui nopeammin kiviautojen alla ja aiheutti pölyämistä. Sivukivialueilla läjitystekniikkaa on päivitetty (suojavallin rakentaminen) ja sen myötä läjityksestä aiheutuvan pölyn leviämisen on arvioitu vähentyneen. Sivukiven läjitysalueiden maisemointia tehdään sitä mukaa, kun se on tuotantotekniset näkökohdat huomioiden mahdollista. Ilmanlaadun seuranta-asema on vuoden 2017 ajan Murtomäentiellä Ansanmäen läjitysalueen läheisyydessä. Mittauksissa saadaan tietoa sivukivialueiden vaikutuksesta ilmanlaatuun läjitysalueiden läheisyydessä. Mittaustulosten perusteella arvioidaan pölyntorjuntatoimien riittävyys. Arviointi tehdään yhteistyössä toimintaa valvovan viranomaisen kanssa vuoden 2018 määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Yaralla on kaksi sääasemaa (tehdasalue ja pastalaitos). Paikallisten säätietojen avulla pystytään tarkastelemaan esim. tuulen suunnan ja nopeuden suhteen tilanteita, joissa pölyämistä on tapahtunut normaalia enemmän. Säätietojen ja sääennusteiden avulla pystytään ennaltaehkäisevät toimenpiteet ajoittamaan ja kohdentamaan aiempaa paremmin. Erityisesti kevään viikonloput sekä tuuliset aurinkoiset ajankohdat on arvioitava etukäteen, jotta pölynsidontatoimet voidaan aloittaa tarpeeksi ajoissa. Jatkuvatoimisia melumittauksia on tehty tammi-marraskuun 2016 aikana neljässä mittauspisteessä: Saarisen kaivosalueella sekä Kinnusentien, Marjomäentien ja Murtomäen asutuksen läheisyydessä (APL Systems'n päivätty yhteenvetoraportti). Suunnitellusta datasta saatiin tarkastelujakson aikana kerättyä 92 %. Mittaustuloksista on suodatettu ns. brummi (sähköverkon hurina) sekä linnunlaulusta ja hävittäjien ylilennoista muodostuvat piikit, niiltä osin kuin ne on pystytty tunnistamaan. Päiväaikaiset keskiäänitasot (klo 7-22) olivat kaikilla mittauspisteillä korkeimmillaan alkuvuodesta: Saarisella tammikuussa, Kinnusentiellä helmikuussa, Murtomäessä ja Marjomäentiellä maaliskuussa. Päiväaikaiset keskiäänitasot kohosivat kaikilla mittauspisteillä myös kesäkuukausien aikana sekä Saarisella ja Murtomäessä myös marraskuussa. Yöaikaiset keskiäänitasot noudattivat samankaltaista linjaa, joskin laskeva trendi on alkuvuodesta selkeämmin nähtävissä kuin syksyn tuloksissa. Myös yöaikaiset keskiäänitasot kohosivat kaikilla mittauspisteillä marraskuussa. Raportissa on käytetty keskiäänitason raja-arvovertailuun ympäristöluvassa vakituiselle asutukselle annettuja meluraja-arvoja (päiväaikaan (klo 7-22) 55 db(a) ja yöaikaan (klo 22-7) 50 db(a)). Näin vertailtuna vuoden aikana päivä- ja yökohtaisten raja-arvojen ylityksiä havaittiin yhteensä 16 päivä- ja yöjaksolla, mikä on noin 5 % tarkastelujakson ajasta. Kuukausitasolla eniten ylityksiä havaittiin tammikuussa, kun taas mittauspistekohtaisesti tarkasteltuna eniten

3 ylityksiä havaittiin Murtomäen mittauspisteellä ja vähiten Kinnusentien mittauspisteellä. Kinnusentiellä kaikki ylitykset ajoittuivat yöajalle. Ylitysten syitä ei ole analysoitu raportin yhteydessä. Raportissa todetaan, että mittaustulosten perusteella ei meluntorjuntatoimien lisäämiselle kuitenkaan ole välitöntä tarvetta. Yara on esittänyt aluehallintovirastolle yhteenvetoraportissa esitettyjen tulosten perusteella näkemyksensä meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyydestä päivätyssä kirjeessä. Yara toteaa, että nykyisin käytössä olevat meluntorjuntatoimenpiteet on esitetty toimintaan liittyvissä lupahakemuksissa. Lisäksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräys 15 koskee meluntorjuntaa. Yaran mukaan lupamääräyksessä esitetty meluvallirakenne on osa uutta läjitystekniikkaa, jossa aluksi tehdään sivukivestä läjitysaluetta kiertävä 20 m korkea maisemointitason korkuinen louhepenger. Louhepenkereen valmistuttua sen sisäinen alue täytetään 10 m korkeana penkereenä, jolloin läjitysalueen reunalle jää sisäpuoleista aluetta täyttäessä louhepenkereestä muodostuva meluvalli. Yara toteaa, että kaikista alkuvuoden melutasojen ohjearvojen ylityksistä 7 oli Murtomäentien mittauspisteessä. Syynä ylitykseen oli toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan se, että Ansanmäen sivukiven läjitysalueella meluvallina toimivan louhepenkereen rakentaminen oli vielä kesken. Rakennustyöt olivat käynnissä osuudella, joka on lähellä Murtomäentien mittauspistettä. Meluvallirakenteena toimiva louhepenger ei ollut vielä alkuvuodesta riittävä estämään melujen leviämistä lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Meluvallin rakentamisen edettyä tilanne on parantanut. Maaliskuun jälkeen Murtomäentien mittauspisteessä ei ole ollut melutasojen ohjearvojen ylityksiä. Yaran näkemyksen mukaan melutasojen ohjearvojen ylityksiä on kokonaisuudessaan vähäinen määrä poislukien alkuvuoden poikkeuksellinen tilanne. Nykyiset meluntorjuntatoimenpiteet ovat riittävät. Jatkuvatoimisella seurannalla ja sen mahdollistamalla nopealla reagoinnilla varmistetaan meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys. Melumittausten tuloksista lähetetään kuukausittain yhteenvetoraportti Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli tuloksissa on sellaista, jonka perusteella meluntorjuntatoimenpiteitä on tarpeen lisätä, sovitaan niistä toimintaa valvovan viranomaisen kanssa. Asian aiempi käsittely Viranomaislautakunta antoi lausunnon Itä-Suomen aluehallintovirastolle Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikan Ansanmäen ja Itäläjityksen sivukiven läjitysalueiden laajentamista ym. koskevasta ympäristöluvan muutoshakemuksesta. Lautakunta totesi muun muassa, että sivukiven kuljetuksen ja läjityksen keskeisimmät vaikutukset ovat melu- ja pölyhaitat. Lautakunnan mukaan hakemuksessa ei osoitettu meluselvityksin tahi muutoinkaan, että uudella läjitystekniikalla voitaisiin vaikuttaa merkittävästi melutasoihin Itäläjityksen lähiympäristössä. Lautakunta totesi, että Itäläjityksen laajennus suuntautuu alueelle [Kortteisen loma-asutus], missä jo nykyisen läjityksen aiheuttamat melutasot päivällä ja yöllä ylittävät ympäristöluvassa loma-asumiselle asetetut raja-arvot tahi melutasot ovat raja-arvojen tasalla. Lautakunta piti välttämättömänä Itäläjityksen aiheuttamien meluhaittojen vähentämistä voimassa olevassa ympäristöluvassa asetettujen raja-arvojen

4 saavuttamiseksi. Pölyhaittoihin liittyen lautakunta totesi, että sääolosuhteet vaikuttavat keskeisesti pölyn leviämiseen, mikä on todettu Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikalla maaliskuun 2014 pölyepisodissa. Episodiin liittyvässä päivätyssä toiminnanharjoittajan selvityksessä käy esille, että pölyntorjuntatoimia vaikeuttivat pakkanen ja tiestön suuri määrä. Lautakunta katsoi, että Yara Suomi Oy Siilinjärven toimipaikan kaivosalueella mukaan luettuna nyt tarkasteltavana olevat sivukivialueiden laajennukset on varauduttava nopeisiin, kaikissa sääolosuhteissa käytettäviin ja tehokkaisiin pölyntorjuntatoimiin. Vastineessaan Vaasan hallinto-oikeudelle em. ympäristölupaa koskevasta valituksesta lautakunta totesi muun muassa, että lautakunta ei ollut edelleenkään vakuuttunut meluntorjuntatoimien riittävyydestä Kortteisen alueen loma-asuntojen osalta. Lautakunta piti todennäköisenä, että ympäristöluvassa annetut meluraja-arvot ylittyvät. Tällä perusteella lautakunta totesi, että lupamääräystä 15 tulisi täydentää siten, että luvan saaja velvoitetaan esittämään Pohjois-Savon ELY-keskukselle suunnitelma tarvittavista meluntorjuntatoimista, mikäli valvontaviranomaiset toteavat meluraja-arvojen ylittyvän määräyksen 23 h) mukaisessa meluseurannassa. Lisäksi lautakunta totesi, että luvan saaja tulisi velvoittaa tekemään Pohjois-Savon ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma, jolla luvan saaja varautuu kaivosalueella nopeisiin, kaikissa sääolosuhteissa käytettäviin ja tehokkaisiin pölyntorjuntatoimiin. Ympäristöluvan määräykset Itä-Suomen aluehallintoviraston antaman Ansanmäen ja Itäläjityksen sivukivialueiden laajentamista sekä Sikopuron siirtoa koskevan ympäristöluvan (9/2015/1; Vaasan hallinto-oikeus ), jolla muutettiin ja täydennettiin Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen (nro 79/06/2; Vaasan hallinto-oikeus ) määräys 15 on seuraava: "Laitosten toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ympäristön asuinalueilla päivällä (klo 7 22) keskiäänitasoa 55 db(a) eikä yöllä (klo 22 7) 50 db(a). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ovat keskiäänitasot päivällä enintään 45 db(a) ja yöllä 40 db(a). Luvan saajan on ryhdyttävä tarvittaessa toimiin ympäristömelun vähentämiseksi. Yksittäisiä prosessilaitteita ja rakenteita uusittaessa sekä työmenetelmiä kehitettäessä on huolehdittava melupäästöjen rajoittamisesta niin, että melurajojen alittaminen on mahdollista Eniten melua aiheuttavien töiden tekemistä, kuten iskumaisia voimakkaita ääniä, tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yöaikaa. Ansanmäen ja Itäläjityksen sivukiviläjitysalueiden laajennus tulee toteuttaa hakijan vastineessaan esittämien läjitysperiaatteiden mukaisesti (meluvallirakenne). Meluvallin rakentaminen saadaan tehdä päiväaikaan klo Meluvallin sisällä läjitys voi tapahtua ympärivuorokautisesti. Ulkotoiminnat, kuten raaka-aineiden ja jätteiden käsittely, liikenne ja sataman toiminnat sekä tuotteiden varastointi tulee toteuttaa ja järjestää niin, että ympäristön melu- ja pölyhaitat sekä roskaantuminen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pölyn, melun ja roskien leviäminen tehdasalueen ulkopuolelle on estettävä huolehtimalla riittävistä torjuntatoimenpiteistä.

5 Luvan saajan on jätettävä Itä-Suomen aluehallintovirastolle mennessä hajapölypäästöjen vähentämissuunnitelma, jossa otetaan huomioon kaivoksen toiminnan aikana saadut kokemukset pölyämisestä ja sen rajoittamisesta ja esitetään toimenpidesuunnitelma tiestön ja sivukivialueiden pölyämisen rajoittamiseksi ennakoivasti toteutettavalla pölynsidonnalla ja muilla menetelmillä. Itä-Suomen aluehallintovirasto voi tarvittaessa muuttaa lupaa tai antaa lisämääräyksiä sivukivialueiden pölyntorjunnasta.". Edellä mainitun ympäristöluvan määräyksen 23 h) mukaan "Luvan saajan tulee seurata melun leviämistä lähimmille asutuille kiinteistöille jatkuvatoimisin mittarein. Esitys tarkkailun järjestämiseksi tulee toimittaa mennessä Pohjois-Savon ELY-keskukselle, joka voi tehdä esitykseen tarpeelliseksi katsomansa muutokset ja lisäykset. Jatkuvatoimisen mittauksen tulokset tai täydennetty melumallinnus tulee toimittaa mennessä Itä-Suomen aluehallintovirastolle, joka muuttaa tarvittaessa lupaa tai antaa lisämääräyksiä meluvalleista ja meluntorjunnasta muutoin.". Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Siilinjärven viranomaislautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa lausuntonaan Itä-Suomen aluehallintovirastolle Yara Suomi Oy:n Siilinjärven toimipaikan hajapölypäästöjen vähentämissuunnitelmasta sekä meluselvityksestä seuraavaa: Yaran kaivosalueen toimintojen keskeisimmät vaikutukset lähiympäristön elinolosuhteisiin ovat melu- ja pölyhaitat kuten viranomaislautakunta on aiemmissa lausunnoissaan todennut. Yara on parantanut kaivosalueen lähiympäristössä näiden vaikutusten seurantaa jatkuvatoimisilla hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja melun mittauksilla. Jatkuvatoimiset PM 10 -mittaukset tehdään yhden vuoden ajan yhdessä mittauspisteessä. Vuonna 2016 mittaukset tehtiin Pahkamäessä, rikastushiekka-alueen itäpuolella. Vuonna 2017 PM 10 -mittaukset tehdään Murtomäessä, rikastushiekka-alueen länsipuolella. Yhdessä pisteessä vuoden ajan tehdyt mittaukset antavat kuvan ilmanlaadun vaihtelusta mittauspisteen alueella; Pahkamäessä PM 10 -pitoisuudet olivat % ohjearvosta (70 µg/m 3 ). Siirtämällä mittauspaikkaa lisätään mittausten edustavuutta ja saadaan parempi kokonaiskuva pölyhaitoista kaivosalueen lähiympäristöstä. Yhden pysyvän mittauspisteen strategialla ei kuitenkaan saada kiinni hetkittäisten sääolosuhteiden aiheuttamia pölyepisodeja. Yaran onkin panostettava pölyepisodien ehkäisemiseen säätietojen ja aiempien kokemusten perusteella. Tehdyt ennusteet, niiden johdosta tehdyt toimet ja toimien vaikuttavuus tulee kirjata seurantajärjestelmään. Järjestelmään tulee kirjata myös tehdyt havainnot ja pölyhaittoja koskevat yhteydenotot. Melumittausverkosto antaa varsin luotettavan kuvan melutilanteesta kaivosalueen läheisyydessä asuinkiinteistöillä. Erityisenä ongelmakohteena kuitenkin on, kuten lautakunta on aikaisemmissa lausunnoissaan tuonut esille, Kortteisen eteläpään loma-asutus. Meluselvityksessä ei ole arvioitu ympäristöluvan mukaisten meluraja-arvojen toteutumista loma-asutukselle. Yaran alkuperäisessä melutarkkailuesityksessä Pohjois-Savon ELY-keskukselle oli Itäläjityksen tarkkailupaikkana Kortteisen eteläpään loma-asutus. Tarkkailusuunnitelmaa muutettiin mittauslaitteiston muuttumisen myötä, koska

6 uusi järjestelmä vaatii verkosta saatavaa sähköä. Jatkuvaa tarkkailua korvattiin kuukauden mittausjaksolla, joka tehtiin Kortteisen loma-asutusalueella ( Yaralta saatu APL Systems'n raportti). Itäläjityksellä ei tuolloin ollut käynnissä toimintaa. Kortteisen eteläpäätä lähin jatkuvatoiminen mittauspiste on Kinnusentiellä. Silmämääräisen vertailun perusteella loma-asutuksella kesä-heinäkuussa mitatut päivä- ja yöajan keskiäänitasot eivät näytä korreloivan Kinnusentien mittauspisteessä mitattuihin melutasoihin, joten näyttää siltä että Kinnusentien mittauspistettä ei voine suoraan käyttää kuvaamaan Kortteisen eteläpään loma-asutuksen melutilannetta. Loma-asutusta on myös Kortteisen itärannalla, joten sen osalta Kinnusentien mittauspiste kuvannee melutilannetta paremmin. Kinnusentien mittauspisteen tulosten osalta on todettavissa, että loma-asutukselle annetut meluraja-arvot ylittyisivät huomattavan usein (esimerkkinä keltaisella värillä merkityt vakituisen asutuksen raja-arvon tasalla olevat mittaustulokset, jotka todennäköisesti ylittäisivät loma-asutukselle annetut raja-arvot). Edellä mainituilla perusteilla viranomaislautakunta katsoo, että Yaran tulee tehdä melutarkastelua myös loma-asutusta koskien. Kaivosalueen meluun liittyviä yhteydenottoja on valvontaviranomaisille tullut eniten kaivosalueen itäpuolelta Marjomäentien suunnasta. Länsipuolelta, Ansanmäen läjitysalueen läheisyydestä ei ole ollut meluyhteydenottoja. Kyseisessä suunnassa kaivosaluetta lähimmät asuinrakennukset ovat poistuneet asuinkäytöstä. Lautakunnan käsityksen mukaan Marjomäentien suunnassa erityisesti louheen kuljetuksiin liittyvät meluvaikutukset koetaan häiritseviksi. Lautakunta katsoo, että Yaran tulee edelleen pyrkiä vähentämään louheen kuljetuksista aiheutuvia ja häiritseviksi koettuja meluhaittoja. Pölypäästöjen vähentämissuunnitelmassa on kiinnitetty erityisesti huomiota tiestön kunnossapitoon ja hoitoon. Lautakunta on aikaisemmissa lausunnoissaan todennut, että pölyntorjuntatoimien on oltava käytettävissä ja tehokkaita kaikissa sääolosuhteissa. Suunnitelmassa on tuotu esille haastavina sääolosuhteina kevään aurinkoiset ja tuuliset päivät. Lautakunta huomauttaa, että haastavat säätyypit alkavat jo kevättalvella, jolloin voi olla vielä C:en yöpakkasia. Suunnitelmasta ei käy selville, ovatko kasteluun ja suolaukseen liittyvät pölyntorjuntakeinot käytettävissä myös pakkaskausina. Lautakunta katsoo, että suunnitelmaa tulee täydentää tältä osin. Jos pakkaskausina tiestön pölyämisen estämisessä vesikastelua ei voi aina käyttää, tulee pölyntorjuntaan olla käytettävissä muita keinoja, esimerkiksi on selvitettävä liuossuolauksen käyttämistä. Liuossuolausta käytetään muun muassa kevään yöpakkasten aikana katupölyn torjuntaan. Päätös Hyväksyttiin.