Varareittisuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen länsiosan kantateille

Transkriptio

1 RAPORTTEJA Varareittisuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen länsiosan kantateille Kantatiet 58, 63, 86 ja 88 MIKA RÄSÄNEN MERVI HUTTUNEN

2

3 Varareittisuunnitelma Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen länsiosan kantateille Kantatiet 58, 63, 86 ja 88 MIKA RÄSÄNEN MERVI HUTTUNEN

4 RAPORTTEJA VARAREITTISUUNNITELMA POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEEN LÄNSIOSAN KANTATEILLE KANTATIET 58, 63, 86 JA 88 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannen kuva: Valokuvaaja Ville Honkonen Taitto: Mervi Koivula ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) URN URN:ISBN:

5 Sisältö Tiivistelmä... 2 Esipuhe Työn tausta ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtia Suunnittelualue Suunnitelman laajuus Suunnitteluperiaatteet Varareittisuunnitelma Tiesektorit Varareitit Varareittien luokittelu, ominaisuudet ja rajoitukset Varareittien suunnitteluperiaatteita Varareittien valinta häiriötilanteessa Liikenteenohjaussuunnitelma Varareitin käyttöönoton yhteistoimintamalli Liitteet

6 Tiivistelmä Pääteillä esiintyvien häiriöiden, kuten onnettomuuksien, tietöiden, tapahtumien ja poikkeuksellisten ruuhkatilanteiden varalle tarvitaan varareittejä, joille liikenne voidaan häiriön sattuessa ohjata joko kokonaan tai osittain. Varareitit ja niiden opastus tulee olla ennalta suunniteltuja, jolloin niiden käyttöönotto sujuu häiriötilanteessa mahdollisimman vaivattomasti eri viranomaisten yhteistyönä. Häiriötilanteiden hallinnassa paitsi suunnitellut varareitit ja niiden liikenteen ohjaus, myös tiivis yhteistyö eri viranomaisten välillä on oleellista tilanteen sujuvan hoitamisen kannalta. Tässä raportissa on esitetty kantatiellä 58 välillä Lestijärvi Kärsämäki, kantatiellä 63 välillä Toholampi- Ylivieska, kantatiellä 86 välillä Kannus-Liminka ja kantatiellä 88 välillä Raahe-Iisalmi liikenteen häiriötilanteissa käytettävät varareitit, häiriöpaikalla tapahtuvan liikenteenohjauksen periaatekuvat sekä varareittien liikenteenohjaussuunnitelmat. Suunnittelualueella on, kuten pääsääntöisesti koko Suomen tieverkolla, varsin vähän lyhyitä ja aina kaikelle liikenteelle soveltuvia varareittejä. Tämän vuoksi suunnitelmassa määritettiin varsinkin raskaan liikenteen tarpeita ajatellen myös pidempiä varareittejä. Pidemmille varareiteille liikennettä ohjattaessa korostuu tiedotuksen ja liikenteenohjauskaluston tärkeys. Varareitin aktivoinnissa ja liikenteenohjauksen järjestämisessä korostuu yhteistyö liikenneviraston tieliikennekeskuksen kanssa. ELY-keskus vastaa kustannuksista, urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, jotka syntyvät urakoitsijan toiminnasta häiriöhallintatilanteen purkamisessa. Esipuhe Tässä raportissa on esitetty kantatiellä 58 välillä Lestijärvi Kärsämäki, kantatiellä 63 välillä Toholampi- Ylivieska, kantatiellä 86 välillä Kannus Liminka ja kantatiellä 88 välillä Raahe-Iisalmi liikenteen häiriötilanteissa käytettävät varareitit, häiriöpaikalla tapahtuvan liikenteenohjauksen periaatekuvat sekä varareittien liikenteenohjaussuunnitelmat. Suunnitelmasta pyydettiin kommentit seuraavilta yhteistyökumppaneilta; pelastuslaitokset, poliisit, liikenneviraston liikennekeskus, kunnat ja kaupungit joiden katu- tai yksityistieverkolle on osoitettu varareitti. Työ on tehty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta, jossa työn ohjauksesta on vastannut Jani Huttula. Suunnitelman on laatinut Destia Oy, jossa työstä ovat vastanneet Mika Räsänen ja Mervi Huttunen. Oulussa joulukuussa

7 1 Työn tausta ja tavoitteet Pääteillä esiintyvien häiriöiden, kuten onnettomuuksien, tietöiden, tapahtumien ja poikkeuksellisten ruuhkatilanteiden varalle tarvitaan varareittejä, joille liikenne voidaan häiriön sattuessa ohjata joko kokonaan tai osittain. Varareitit ja niiden opastus tulee olla ennalta suunniteltuja, jolloin niiden käyttöönotto sujuu häiriötilanteessa mahdollisimman vaivattomasti eri viranomaisten yhteistyönä. Häiriötilanteiden hallinnassa paitsi suunnitellut varareitit ja niiden liikenteen ohjaus, myös tiivis yhteistyö eri viranomaisten välillä on oleellista tilanteen sujuvan hoitamisen kannalta. Tässä työssä on laadittu varareittisuunnitelma kantatielle 58 välille Lestijärvi Kärsämäki, kantatielle 63 välille Toholampi Ylivieska, kantatielle 86 välille Kannus Liminka ja kantatielle 88 välille Raahe Iisalmi. Suunnitelma sisältää karttaesitykset varareiteistä sekä liikenteenohjaussuunnitelmat kullekin varareitille erikseen. Varareitit suunniteltiin paikkatieto-ohjelmalla (ArcMap) tieverkolle siten, että ne ovat sähköisesti siirrettävissä muihinkin paikkatieto-ohjelmiin ja verkkopalveluihin. Suunnitelmaan on otettu mukaan aiemmin laadituissa varareittisuunnitelmassa esitetty toimintasuunnitelma, jossa on kuvattu eri toimijoiden rooleja ja tehtäviä sekä viranomaisten toimintamallista. Varareittijärjestelmän kehittäminen -selvityksessä esitetyt ohjeistukset on huomioitu tämän suunnitelman laadinnassa. 3

8 2 Suunnittelun lähtökohtia 2.1 Suunnittelualue Varareittisuunnitelma on tehty kantatielle 58 välillä Lestijärvi Kärsämäki, kantatielle 63 välillä Toholampi Ylivieska, kantatielle 86 välillä Kannus Liminka ja kantatielle 88 välillä Raahe Iisalmi. Kuva 1. Suunnittelualueen kantatiet ja niiden varareitit. 4

9 2.2 Suunnitelman laajuus Varareittisuunnitelma käsittää varareittien verkollisen suunnittelun, jossa on selvitetty käyttökelpoisimmat varareitit tiesektoreittain erilaiset häiriötilanteet ja olosuhteet huomioon ottaen. Tarpeen mukaan on suunniteltu myös pidempiä varareittejä, jotka otetaan käyttöön pidempiaikaisten häiriöiden aikana. Suunnittelutyö on tehty tierekisterin tiestötietoja ja paikkatieto-ohjelmistoa (ArcMap) hyödyntäen. Alustavan reittisuunnitelman mukaiset reitit on ajettu läpi maastossa ja suunnitelmaa on tarkistettu tehtyjen havaintojen perusteella. ELY-keskuksen aluevastaavat ovat kommentoineet reittien käyttökelpoisuutta. Taajamien kohdilla on esitetty mahdolliset varareitit katuverkolla. Varareittien liikenteenohjaussuunnitelmat on esitetty omilla kartoillaan (liite 6). Lisäksi on esitetty periaatekuva häiriöpaikalla tapahtuvasta liikenteenohjauksesta, joka soveltuu kantatien sulkemiseen (liite 7). 2.3 Suunnitteluperiaatteet Varareittien suunnittelu Nykytila-analyysin perusteella suunnittelujakso on jaettu sektoreihin (tiejaksoihin). Yhden sektorin muodostaa yhtenäinen tiejakso, jolle on olemassa jokin varareitti tai varareittejä. Varareitti voi olla maantie, ramppi, yksityistie, katu tai kaavatie tai toinen ajorata. Joissain tilanteissa myös päätien suuntaisia kevyen liikenteen väyliä voidaan käyttää varareittinä (lähinnä hälytysajoneuvoille tai henkilöautoliikenteelle yhteen suuntaan). Tässä suunnitelmassa on esitetty maanteitä hyödyntävät varareitit, sekä muutama katuverkkoa hyödyntävä varareitti. Suunnittelun periaatteena on ollut etsiä aina mahdollisimman lyhyt toimivuus-vaatimukset täyttävä varareitti. Toisaalta liikenteen ohjaaminen varareitille on pyritty tekemään mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, jolloin joissakin tapauksissa varareitistä saattaa tulla hieman pidempi verrattuna siihen, että varareitille ohjattaisiin jo aikaisemmin. Joissakin tapauksissa on käytettävä pidempää varareittiä liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamat häiriöt voivat vaikuttaa niin laajalle alueelle, että liikennettä ei voida ohjata lyhyelle varareitille. Lisäksi raskaan liikenteen ohjaaminen reitille asettaa varareiteille vaatimuksia, jotka täyttyvät vain pitemmillä, pääteiden kautta ohjatuilla reiteillä. Liikenteen ohjauksen suunnittelu Tässä työssä on liikenteen ohjauksen osalta suunniteltu sekä varareiteille opastaminen (valtatien sulkeminen) että varsinaisten varareittien liikenteenopastus. Liikenteenohjaussuunnitelmassa määritellään opasteiden sijaintipaikat liikenteen häiriötilanteissa. Suunnitelmassa huomioidaan olemassa olevien viitoituksen hyödyntäminen häiriötilanteessa. Jokaiselle varareitille on suunniteltu tapauskohtainen liikenteen ohjaus merkkeineen. Kustakin varareitistä on tehty selkeä kartta, josta ilmenevät reitin kulku, muut perustiedot, kulkurajoitteet sekä liikenteenohjausmerkkien sijoittelu. 5

10 3 Varareittisuunnitelma 3.1 Tiesektorit 3.2 Varareitit Varareittisuunnittelun yhteydessä kantatiet on jaettu tiesektoreihin (tiejaksoihin). Tiesektori on jakso, jolle on olemassa varareitti tai varareittejä. Tiesektoreille on määritelty tiettyjä ominaisuustietoja, jotka on esitetty sektoritaulukossa liitteessä 1. Tiesektorin ominaisuuksina on määritelty esimerkiksi tiesektorin numero, tiesektorin liikennemäärä ja tiesektorin kaikkien varareittien numerot. Tiesektorin varareittien numerot on esitetty myös suunnitelmakartoissa liitteissä 3-5. Tiesektorit on numeroitu päätien ja tieosanumeron mukaisesti (esim. 88/3a, 88/3b, 88/4a) Varareittien luokittelu, ominaisuudet ja rajoitukset Varareitit on suunniteltu paikkatieto-ohjelmalla (ArcMap) siten, että jokainen varareitti lähtee päätieltä ja palaa päätielle. Varareitit saattavat siis kulkea osittain päällekkäin. Varareitit luokiteltiin niiden käytettävyyden mukaan (soveltuvuus raskaalle liikenteelle, soveltuvuus talvikelillä, soveltuvuus kelirikkoaikana, soveltuvuus vilkkaan liikenteen aikana ja soveltuvuus kaksisuuntaisena). Käytettävyystietojen perusteella varareitit jaettiin kahteen luokkaan. Luokkaan 1 kuuluvat kaikelle liikenteelle aina soveltuvat reitit ja luokkaan 2 rajoitukselliset reitit. Luokkaan 1 kuuluvat reitit on esitetty suunnitelmakartoissa punaisella ja luokkaan 2 kuuluvat reitit sinisellä värillä. Varareitit on numeroitu juoksevasti ja varareittitaulukossa (liite 2) on esitetty varareitille määritetyt ominaisuustiedot, joista tärkeimmät on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Varareiteille määritetyt ominaisuustiedot ja rajoitukset. Ominaisuus Varareitin geometria Reitin kuvaus Varareitin pituus Varareitin aiheuttama lisämatka Arvioitu matka-ajan lisäys Kevyen liikenteen väylät Varareitin rajoitukset Raskas liikenne Talvikeli Kelirikko Yksisuuntaisuus Ongelmakohteiden kuvaus sanallisesti Ominaisuuden kuvaus Geometriatietojen (paikkatieto) perusteella varareitti voidaan piirtää kartalle. Varareitti on jatkuva viiva, joka lähtee päätieltä ja palaa edelleen päätielle. Varareitit kulkevat osittain päällekkäin. Erkanemispaikat päätieltä ja varareittinä käytettävät tiet ja kadut Varareitin pituus lasketaan paikkatieto-ohjelmalla Varareitin pituutta verrataan päätien pituuteen varareitin lähtöpisteen ja paluupisteen välillä Edellisten tietojen perusteella arvioidaan matka-ajan lisäys 15 minuutin tarkkuudella Sektorivälillä hyödynnettävien kevyen liikenteen väylien olemassaolo Tärkein rajoituksiin liittyvä määrittely on varareitin soveltuvuus aina myös raskaalle liikenteelle tai varareitin soveltuvuus pääasiassa vain henkilöautoille. Varareitti ei sovellu raskaalle liikenteelle (kapeus, mäkisyys, esteet, painorajoitettu silta) Varareitti ei sovellu käytettäväksi talvikelillä ilman kunnossapitotason nostoa (kapeus, mäkisyys) Varareitti ei sovellu käytettäväksi kelirikon aikana Varareitti soveltuu käytettäväksi vain yksisuuntaisena tierekisterin kasvusuuntaan, laskusuuntaan tai vuorotellen kumpaankin suuntaan Kuvataan sanallisesti ongelmalliset kohdat tai muut havaitut, esimerkiksi liikenteen ohjaukseen liittyvät ongelmat. 6

11 3.2.1 Varareittien suunnitteluperiaatteita Varareitit on määritelty siten, että kaikille tiesektoreille on olemassa myös kaikille ajoneuvoille kaikissa olosuhteissa soveltuva varareitti (luokan 1 reitti). Joillakin tiesektoreilla ainoa kaikissa olosuhteissa toimiva kantatien liikennemäärien välittämiseen soveltuva varareitti on ns. pitkä varareitti, jolle liikenne täytyy ohjata jo hyvissä ajoin ennen häiriöpaikkaa. Raskaalle liikenteelle soveltuvan reitin tulee olla päällystetty ja riittävän leveä (kaksisuuntaisena päällysteleveyden tulee olla vähintään 6,5 m). Tässä suunnitelmassa päällysteen leveyteen liittyvänä rajaarvona käytettiin vähintään 6,1 m ja kolminumeroisten seututeiden osalta vähintään 6,0 m Varareittien valinta häiriötilanteessa Liikenteen häiriötilanteessa sopivan varareitin tai varareittien valinta tapahtuu seuraavasti: Häiriöpaikan sijainnin perustella katsotaan liitteestä 1 tapahtumapaikan tiesektori. Tiesektoreittain on määritetty soveltuvimmat varareitit, joista valitaan tapauskohtaisesti soveltuvin. Tarkistetaan valittavan varareitin sopivuus liitteessä 2 esitettyjen kuvauksien ja ominaisuustietojen perusteella. Varmistetaan varareitin valinta ja sopivuus varareittikarttojen avulla (liitteet 3-5). Varmistetaan Liikenneviraston tieliikennekeskuksesta tien liikennöitävyys Toteutetaan käyttöönotettavan varareitin liikenteen ohjaus liitteessä 6 esitetyllä tavalla. 7

12 4 Liikenteenohjaussuunnitelma Liikenteenohjaussuunnitelma on laadittu aikaisempien varareittisuunnitelmien tavoin. Jokaiselle varareitille on laadittu liikenteenohjaussuunnitelma erikseen karttaesityksenä (liite 6). Karttaesityksessä on määritetty varareitille sijoitettavien opasteiden sijaintipaikat sekä päätien sulkemisen toteuttamistapa ohjattaessa liikenne pois päätieltä. Tien sulkemiseen liittyen on esitetty periaatekuva (liite 7), joihin on karttaesityksissä viitattu. 8

13 5 Varareitin käyttöönoton yhteistoimintamalli Liikennevirasto on laatimassa Varareittisuunnitelmien laadinta ja käyttö liittyen E-varareittijärjestelmään ohjetta, jossa on kuvattu viranomaisten yhteistoimintamallia. Tämä kappale on suoraan ko. ohjeesta. Varareitin käyttöönotossa keskeisessä asemassa ovat operatiiviset toimijat eli Liikenneviraston tieliikennekeskus, alueelliset poliisi- ja pelastuslaitokset sekä tiestön kunnossapidon alueurakoitsijat. Seuraavassa on esitetty varareitin käyttöönoton eteneminen prosessikaaviona. HÄTÄKESKUS PELASTUSLAITOS POLIISI TIELIIKENNE- KESKUS TIENPIDON ALUEURAKOITSIJA Liikenneonnettomuus/ -häiriö n. 10 min n. 1 h n. 2-3 h Ensiarvio -> hälyttää kohteeseen yksiköt -> ensitieto Hälyttää kohteeseen tarvittaessa muita viranomaistoimijoita Yksiköt kohteeseen Tilannearvio kohteessa ja pelastustoimet Liikenteenohjaus ellei poliisi kohteessa Yksiköt kohteeseen Tilannearvio kohteessa ja liikenteenohjaus Tunnistetaan pitkäkestoiseksi liikennehäiriötilanteeksi, jos kiinteä liikenteenohjaus tarpeen, arvioidaan sen toteuttajataho: -tienpitäjä (useimmiten vilkasliikenteiset tiet/ moottoritiet) - poliisi, pelastuslaitos, VPK, VAPEPA (useimmiten 1-ajorataiset tiet) ENSITIEDOTE LIIKENNEONNET- TOMUUDESTA Liikenteelliset vaikutukset -> LIIKENNETIEDOTE Tien kuntoon liittyvät tarpeet -> urakoitsijan hälytys Tilannetieto, LIIKENNETIEDOTE Ensitieto tarpeesta kaistan/ tien kiinteälle sulkemiselle tienpitäjän toimesta, (sulkukohdat, kiertotie) Hälytyksen kuittaus Lähtö maastoon, kunnossapitotoimet Varautuminen sulkemiseen n. 3-4 h n. 5-> h Pelastustoimet päättyvät Avustaa liikenteenohjauksessa ja tien / kaistan sulussa poliisin pyynnöstä Tutkinta alkaa, liikenteenohjaus jatkuu, päätös kaistan / tien kiinteästä sulkemisesta Tutkinta päättyy, liikenteenohjaus jatkuu, kaistan/ tien sulku Tilanne päättyy, päätös kaistan/ tien avaaminen liikenteelle Tilannetieto, LIIKENNETIEDOTE Tieto kaistan/ tien kiinteästä sulkemisesta, varmistetaan kohteet ja kiertotie -> LIIKENNE- TIEDOTE Tilannetieto, LIIKENNE- TIEDOTE Varmistus, että tie on liikennöitävässä kunnossa ja liikenteelle avaaminen -> LIIKENNE- TIEDOTE, tilanne ohi Lähtö maastoon, sulkukohdat ja kiertotie Tarkistaa kohteessa kiertotien kunnon -> kaistan/ tien sulkeminen Kunnossapitotoimet päättyneet Varmistaa tien turvallisen liikennöitävyyden -> ohjauksen purku Kuva 2. Varareitin käyttöönoton yhteistoimintamalli. (Varareittisuunnitelmien laadinta ja käyttö liittyen E-varareittijärjestelmään, liikenneviraston ohjeista, luonnos x/201x) 9

14 Yhteistoimintamallin laadinnassa on pyritty huomioimaan varareittien aktivoinnissa viime vuosina havaittuja kehittämistarpeita. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi viiveet varareitin käyttöönoton päätöksenteossa ja virka-apupyynnön lähettämisessä alueurakoitsijalle, puutteelliset resurssit liittyen tarvittaviin liikenteen ohjaustoimenpiteisiin sekä epäselvyydet liikenteen ohjausvaunujen saamisessa häiriöpaikalle. Hätäkeskus tekee tiedon saatuaan ensiarvion tilanteesta ja hälyttää paikalle tarvittavat poliisi- ja pelastusviranomaiset sekä tarvittaessa sairaankuljetuksen. Lisäksi hätäkeskus välittää tiedon Liikenneviraston tieliikennekeskukselle. Tieliikennekeskus tekee ensitiedotteen häiriöstä sekä varoittaa ja ohjaa liikennettä tietunneleissa ja tiejaksoilla, joissa on vaihtuvia opasteita. Poliisi ja pelastustoimi arvioivat paikalle saavuttuaan tilanteen ja ilmoittavat siitä tieliikennekeskukselle. Tieliikennekeskus tekee liikennetiedotteen ja jatkaa liikennetiedotteiden tekemistä tilanteen jatkuessa aina tarvittaessa / noin tunnin välein. Tieliikennekeskus voi antaa vaihtoehtoisten reittien suosituksia häiriökohdan ruuhkautumisen estämiseksi jo varhaisessa vaiheessa. Paikalle ensin saapunut pelastus- tai poliisiviranomainen sulkee kaistan tai tien tarvittaessa ajoneuvolla, jotta estetään lisäonnettomuudet ja turvataan tiellä työskentelevien toimijoiden turvallisuus. Onnettomuustien sulkemisesta ja varareitin käyttöönotosta voi päättää joko poliisin kenttäjohtaja tai tilannejohtajana toimiva partionjohtaja taikka näiden esimies. Myös pelastustöitä johtava voi tehdä ratkaisun pelastuslain perusteella. Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Eri yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Poliisi vastaa esitutkinnasta, jos kyseessä on rikosepäily, ja pelastusviranomaiset onnettomuuspaikan pelastustoimista. Poliisin ja pelastusviranomaisten kesken sovitaan liikenteen ohjaukseen ja alueen eristämiseen liittyvistä vastuista. Erityiskohteissa, kuten tunneleissa, tieliikennekeskus ja poliisi yhdessä vastaavat (pelastuslaitos johtaa) liikenteen ohjauksesta, tien tai kaistojen sulkemisesta sekä varareitin käyttöönotosta. Tilanne tunnistetaan pitkäkestoiseksi liikennehäiriötilanteeksi mahdollisimman nopeasti. Tietyt onnettomuustyypit, kuten kuolemaan tai vakavaan henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tai esimerkiksi säiliörekan kaatuminen ja lastin valuminen maastoon, voidaan päätellä välittömästi pitkäkestoisiksi. Pelastuslaitos, poliisi ja tieliikennekeskus sopivat yhdessä varareitin käyttöönotosta ja käyttöönottoa edeltävistä toimenpiteistä. Arvioon varareitin käyttöönoton tarpeesta vaikuttavat mm. tietyyppi, häiriön ajankohta ja liikenneolosuhteet. Tieliikennekeskus antaa päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa mm. liikennemääristä, liikenteen tilannekuvasta sekä mahdollisista varareiteistä ja niille asetetuista rajoitteista. Toimijat päättävät yhteisesti tilanteeseen ja olosuhteisiin sopivan varareitin/varareitit. Ensisijaisesti pyritään käyttämään varsinaisia varareittejä, joiden käyttöä ei ole rajoitettu. Mikäli tällaisia ei ole saatavilla tai kiertomatka niiden kautta muodostuisi hyvin pitkäksi, voidaan käyttöön ottaa lyhyempi, rajoitettu varareitti. Varareitin sijaitessa koulun läheisyydessä, ottaa poliisi yhteyttä kouluun tai kuntaan varareittiä aktivoidessa. Tieliikennekeskus ottaa yhteyttä mahdollisimman nopeasti varareitin hoitotoimenpiteiden ja mahdollisen tilapäisen varareittiohjauksen toteuttajatahona toimivaan tienpidon alueurakoitsijaan. Toteuttajataho (alueurakoitsija tai muu poliisin osoittama taho) valmistautuu kaistan tai tien sulkemiseen ja tarvittaessa talvella varmistaa varareitin kunnon ja esteettömyyden. Alueurakoitsija vastaa varareitin ja häiriökohteen tarvittavista kunnossapitotoimista ja ilmoittaa tieliikennekeskukselle, koska liikenne voidaan ohjata varareitille. Tieliikennekeskus välittää viranomaisten ja poliisin määräämän tahon havaitsemia kunnossapitotarpeita alueurakoitsijalle. Talvihoidon toimenpiteet suoritetaan ennen liikenteen ohjaamista varareitille. Liikenteen ohjauksessa käytettävät toimijat ja niiden väliset organisointimallit ja sopimukset laaditaan varareittisuunnittelun yhteydessä paikallisella tasolla. Samassa yhteydessä ratkaistaan kysymykset kustannusten jaosta. Varareitti pyritään avaamaan liikenteelle mahdollisimman nopeasti, heti kun talvihoidon riittävyys on varmistettu. Liikenne ohjataan varareitille jo ennen kuin varareitin tilapäinen viitoitus on toteutettu. Tieliikennekeskus tiedottaa edelleen poliisille asiasta. Tieliikennekeskus tekee liikennetiedotteen, jossa on maininta käytössä olevasta varareitistä ja siihen mahdollisesti kohdistuvista rajoitteista. Varareiteillä, joille on asetettu ajoneuvojen korkeuden, leveyden, painon tai vaarallisten aineiden kuljetusten rajoitus, liikenteen ohjaus edellyttää erityisiä toimenpiteitä. Liikenne voidaan ohjata varareitille vasta, kun rajoitusta osoittava liikennemerkki on asetettu 10

15 päätielle, ennen varareitin liittymää näkyvälle paikalle. Rajoitetun varareitin käyttöönotto edellyttää myös enemmän liikenteen ohjauksen resursseja, sillä esimerkiksi raskaan liikenteen estäminen varareitille siirtymiseen edellyttää henkilöresursseja maastoon. Kun pelastustoimet ovat päättyneet ja tie on saatu turvallisesti liikennöitävään kuntoon, voidaan liikenteenohjaus purkaa. Vaurioituneen kohteen kohdalla tien kiinteä sulku jatkuu, kunnes kohde on korjattu. Jokainen viranomaistoimija osaltaan kuittaa tieliikennekeskukseen toimiensa päättymisen. Tien kunnossapitourakoitsija tarkistaa, että tie voidaan avata liikenteelle. Tieliikennekeskus laatii liikennetiedotteen aina liikenteellisten olosuhteiden muuttuessa, tai muutoin vähintään tunnin välein liikennetiedotteella. Aina ennen liikennetiedotteen lähettämistä maastossa oleva tilanne varmistetaan viranomaiselta. Merkittävimpien varareittitilanteiden jälkeen on suositeltavaa arvioida varareitin käyttöönoton onnistumista ja sopia mahdollisista kehittämiskohteista. 11

16 6 Liitteet Varareittitaulukot Sektorien ominaisuudet Liite 1 Varareittien ominaisuudet Liite 2 Varareittikartat Kantateiden 58, 63, 86 ja 86 varareitit Liite 3 Kantatie 58 välillä Lestijärvi Kärsämäki Liite 4a Kantatie 63 välillä Toholampi Ylivieska Liite 4b Kantatie 86 välillä Kannus Liminka Liite 4c Kantatie 88 välillä Raahe Iisalmi Liite 4d Katuverkon varareitit Liite 5 Liikenteenohjaussuunnitelmat (erillinen liiteraportti) Varareittien liikenteenohjaussuunnitelmat Liite 6 Periaatekuva häiriöpaikan liikenteenohjaukseen valtatieltä varareitille Liite 7 Varareittien valinta liikenteen häiriötilanteessa 1. Valitse oikea sektoriväli ja sille suositeltavat varareitit liikenteen häiriöpaikan sijainnin mukaan (liite 1) 2. Tarkista käyttöönotettavien varareittien ominaisuudet (liite 2) 3. Varmista varareitin valinta ja sopivuus varareittikarttojen avulla (liitteet 3-4) 4. Toteutetaan käyttöön otettavan varareitin liikenteen ohjaus suunnitelman mukaisesti (liite 5) 12

17 Liite 1 Sektorien ominaisuudet Sektorin Sektorin alkupiste Liittyvät tie Liittyvän tien nimi Tie Aosa Aet Pituus KVL Pun_reit_1 Pun_reit_2 Pun_reit_3 Sin_reit_1 Sin_reit_2 nro 58/55a KANGASVIERI 751 & 775 Halsuantie & Toholammintie R50 58R51 58/57a LEPPÄLAHTI Kinnulanrannantie R50 58R52 58/58a LEPPÄLAHTI 760 Sievintie R68 58R69 58R53 58/58b REISJÄRVI 7623 Levonperäntie R70 58R68 58R69 58R54 58R52 58/59a SAVOLANNIEMI 7594 Ylilestintie R70 58R68 58R69 58R54 58/59b KANTINKANGAS Hylkirannantie R70 58R68 58R69 58R55 58/60a KÖYHÄNPERÄ 760 Pihtiputaantie R70 58R66 58R64 58R55 58/60b KALAJA Kansanopistontie R64 58R68 58R66 58R56 58/61a ESANNIITTY Järvikyläntie R64 58R68 58R66 58R57 58/63a HAUTAPERÄ 658 Elämänjärventie R58 58R68 58R66 58R57 58/63b NAAPURINKANGAS Karjalahdentie R58 58R68 58R66 58R57 58/63c PUTURA 7623 Kalakankaantie R58 58R68 58R66 58/64a LAHIKKA 7630 & Tiitonrannantie&Mustolanperänt R66 58R68 58R71 58R59 58/65a KESKUSTAN KIERTOLIIT 27 Valtakatu R67 58R65 58R66 58R60 58/66a HAAPAJÄRVEN KUORM.AL Lastaajantie R67 58R65 58R66 58R60 58/67a SETTIJÄRVI Koposperäntie R67 58R65 58R66 58R60 58/68a PARKKILA 7682 Aholantie R65 58R66 58/69a JOKELANKYLÄ Nuijuntie R65 58R66 58R61 58/70a KUUSAA Ruhalantie R65 58R66 58/73a RANNANKYLÄ & Luonuanperäntie& Kokonperäntie R62 58R65 58R67 58/73b KOKKILA Hakalantie R63 58R65 58R67 58/73c HAAPAJÄRVENTIEN KIER 4 Jyväskyläntie R63 58R65 58R67 63/24a TOHOLAMPI 775 Lestintie & Kannustie R51 63R54 63R64 63R52 63R53 63/24b OSUUSPANKKI Lampintie R54 63R64 63R58 63R52 63R53 63/24c SÄÄSTÖPANKKI Kirkkotie R58 63R63 63R64 63R52 63R53 63/24d AHOMÄKI 7551 Pohjapuolentie R58 63R64 63R53 63R59 63/24e HAARALA 7593 Parhialantie R58 63R64 63R59 63/26a KESKUSTAN KIERTOLIIT 28 & Kokkolantie & Kantolantie R56 63R60 63R58 63R55 63/27a HAIKOLA 28 Kajaanintie R60 63R61 63R58 63R55 63R57 63/27b HANNULA Haikolantie R60 63R61 63R58 63R55 63R57 63/27c JAKOLANNIEMI 7813 Raudaskyläntie R60 63R61 63R58 63R55 63/27d LAHDENPERÄ Lahdenperäntie R60 63R61 63R58 63/29a PERKKIÖ Perkkiöntie R60 63R61 63R58 63R62 63/29b TAANILAN KIERTOLIITT 86 & 27 Kalajoentie & Savontie R60 63R61 63R62 13

18 Liite 1 Sektorien ominaisuudet Sektorin nro Sektorin alkupiste Liittyvät tie Liittyvän tien nimi Tie Aosa Aet Pituus KVL Pun_reit_1 Pun_reit_2 Pun_reit_3 Sin_reit_1 Sin_reit_2 86/1a RISTINEVA 28 Kajaanintie R04 86R34 86R01 86R03 86/1b JUNTINKORPI Verturitie R04 86R34 86R03 86R02 86/2a POLE Poleentie R04 86R34 86R05 86/3a SIEVIN ASEMAKYLÄ 774 Rautiontie R06 86R34 86R08 86R07 86/3b KYYTIOJA Kalajoentie R34 86R08 86R07 86/4a OJAKYLÄ Perkkiöntie R34 86R09 86R08 86/4b SAVELA & 27 Savelantie & Kalajoentie R10 86R34 86/6a TAANILAN KIERTOLIITT 63 & 27 Kalajoentie & Savontie R10 86R33 86R39 86R40 86/6b HEIKKILÄ Savelantie R33 86R32 86R39 86R40 86/7a HAKALAHDEN KIERTOLII 7770 & Visalantie & Hakalahdenkatu R33 86R32 86R39 86R40 86/8a ALPUMINKANGAS 7830 Vähäkankaantie R33 86R32 86R11 86R13 86/9a KORKEAKALLIO & Rahkalantie & Hietalantie R33 86R32 86R12 86R13 86/9b KANGAS Kankaantie R33 86R32 86R14 86R13 86/10a KANKAAN AS.TH Tuomiperäntie R33 86R32 86R14 86R31 86/12a TÖRMÄPERÄ & Isojärventie & Amiraalintie R15 86R33 86R32 86R14 86R31 86/13a KOSTE 786 Haapavedentie R36 86R31 86/13b OULAISTEN KIERTOLIIT Oulaistenkatu R36 86R31 86/14a OULAINEN P 7890 & 7980 Pyhäjoentie & Matkanivantie R36 86R16 86R19 86/14b PYRRÖ Pyrröntie R36 86R19 86R31 86/15a PIIPSJÄRVI Ahonperäntie R36 86R19 86R31 86/15b TURULA Lumimetsäntie R36 86R31 86R37 86/16a KILPUA II Rakeenperäntie R36 86R37 86R17 86/17a KORVENKYLÄ 8042 Verkaperäntie R36 86R17 86R18 86/18a PETÄJÄMÄKI Lampinsaarentie R36 86R21 86R18 86/18b KIRKKORÄME Eteläntie R36 86R20 86R18 86/20a VIHANTI 88 Malmitie R35 86R36 86R24 86R23 86/20b VIHANNINKANGAS Ohimaantie R35 86R36 86R24 86R23 86/22a HEINOLANPERÄ Ylipääntie R35 86R36 86R25 86R23 86/22b OJANTAKANEN Roppolanperäntie R35 86R36 86R38 86R25 86/23a PAAVOLA 807 Rantsilantie R29 86R35 86R36 86R26 86R27 86/23b PAAVOLAN KKO Paavolantie R29 86R35 86R36 86R26 86R27 86/23c SAARIKOSKI Saarikoskentie R29 86R35 86R36 86R28 86R27 86/24a HUUMOLA 8110 Koskenkankaantie R29 86R35 86R36 86R28 86R31 86/25a METSÄPERÄ 8090 Metsäperäntie R29 86R35 86R36 86R31 14

19 Liite 1 Sektorien ominaisuudet Sektorin nro Sektorin alkupiste Liittyvät tie Liittyvän tien nimi Tie Aosa Aet Pituus KVL Pun_reit_1 Pun_reit_2 Pun_reit_3 Sin_reit_1 Sin_reit_2 86/26a HIRVINEVA Hirvinevantie R29 86R35 86R36 86R31 86/27a HEINIJÄRVI Kiiskilänkyläntie R29 86R35 86R36 86R30 86R31 86/27b SELKÄNEN PTH Erilänperäntie R29 86R35 86R36 86R30 86R31 86/27c LAPINKANGAS 8 Raahentie R29 86R35 86R36 86R30 86R31 88/1a SALOINEN 8 & 8102 Valtatie & Lapaluodontie R31 88R33 88R01 88R02 88/2a KOSKENKORVA Jokelantie R31 88R33 88R01 88R04 88/2b ÄYRINMÄKI Mattilanperäntie R31 88R33 88R03 88R07 88/2c ANNANMÄKI Kastellintie R31 88R33 88R03 88R30 88/3a KOPSA Mattilanperäntie R31 88R33 88R30 88/3b KOPSANKANGAS Relletintie R31 88R33 88R05 88R30 88/4a MÖYKKYLÄ Lukkaroistentie R31 88R33 88R05 88R30 88/5a VIHANTI KK 790 Asematie R31 88R33 88R06 88R05 88/6a VIHANTI 86 Ouluntie R32 88R33 88R37 88R09 88R10 88/6b 0HIMAA Ohimaantie R32 88R33 88R37 88R10 88R34 88/7a KUUSIRATI Varesnevantie R32 88R33 88R37 88R11 88R34 88/8a ALPUANMÄKI 8043 Luohuantie R32 88R33 88R37 88R11 88R14 88/8b ALPUA 8042 Alpuantie R32 88R33 88R12 88R14 88/8c PALOKKO Lumimetsäntie R32 88R33 88R13 88R14 88/9a LUMIJÄRVENKANGAS Vilmingontie R32 88R33 88R13 88R14 88/10a KARHUKANGAS 8060 & 7970 Rantsilantie & Karhukankaantie R32 88R33 88R17 88R34 88/12a LATVA Latvantie R32 88R33 88R16 88R17 88/13a HYVÄRILÄ Launosentie R32 88R33 88R15 88R16 88/13b KOSKENRANTA & 794 Pakkalantie & Haapavedentie R18 88R32 88R33 88R17 88R17 88/13c RIIHIKUMPU Pulkkilantie R18 88R32 88R33 88R17 88R17 88/14a PULKKILA 4 Jyväskyläntie R19 88R41 88R20 88R35 88/16a PIIPPOLA 800 Pihkalantie R28 88R23 88/17a IITENE Lamujoentie R28 88R21 88R23 88/18a KIVIJÄRVENKANGAS Ojalankyläntie R28 88R22 88R23 88/19a LEIVISKÄ Periojantie R28 88R26 88R27 88/19b PYHÄNTÄ KK & 822 Keskustie & Kestiläntie katuverkon 88R28 88R26 88R22 88/20a PYHÄNTÄ 28 Kajaanintie R44 88R45 88R25 88R29 88/23a AHOKYLÄ Juutistentie R44 88R45 88R25 88R29 88/30/a PARTALA 27 Kiuruvedentie R44 88R43 15

20 Liite 2 Varareittien ominaisuudet Kunta / Taajama Tie Varareitin käyttämät kadut / maantiet Luokka Soveltuu raskaalle liikenteelle Reisjärvi 58 Reisjärventie 2 Ei Lisätietoja, käyttökelpoisuus varmistettava paikanpäällä Reisjärvi 58 Savolanmäentie - Ylilestintie - Räisässaarentie 2 Ei Haapajärvi 58 Kustaa Vaasan katu - Puistokatu 1 Kyllä Haapajärvi 58 Puistokatu - Valtakatu 1 Kyllä Haapajärvi 58 Valtakatu - Karjakatu - Koulukatu 1 Kyllä Haapajärvi 58 Rajalankatu - Venlankatu 1 Kyllä Haapajärvi 58 Valtakatu - Viikatetie 2 Ei Käytetään mielummin Koulukadun reittiä Haapajärvi 58 Valtakatu - Männistökatu - Venlankatu 2 Ei Männistönkadulla korkeusrajoitus Haapajärvi 58 Rantakatu - Valtakatu 2 Ei Rantakadulla kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty Kärsämäki 58 Rannantie 1 Kyllä Kärsämäki 58 Annalantie 2 Ei Ohjauksella 1-suunta kerrallaan Sievi 63 Kehätie - Rajalantie 1 Kyllä Sievi 63 Kantolantie/Kirkkotie - Haikolantie 2 Rajoituksin Raskas liikenne ohjauksella 1-suunta kerrallaan Ylivieska 86 Joutsentie - Lintutie - Salmiperäntie 1 Kyllä Ylivieska 86 Savontie - Valtakatu - Vieskankatu 1 Kyllä Ylivieska 86 Vieskankatu - Valtakatu - Hakalahdenkatu 1 Kyllä Ylivieska 86 Hakalahdenkatu -Kiviojantie - Vähäkankaantie 1 Kyllä Oulainen 86 Merijärventie - Keskuskatu - Pyhäjoentie 1 Kyllä Käytetään ensisijaisesti tätä Oulainen 86 Oulaistenkatu - Matkanivankatu 1 Kyllä Raahe / Vihanti 86 / 88 Eteläntie - Vanha kantatie 1 Kyllä Vaihtoehtoinen reitti pohjoiseen meneville, etelään menevät Keskuskadun kautta Raahe / Vihanti 86 / 88 Vanha Ouluntie 1 Kyllä Siikajoki / Paavola 86 Rantsilantie - Puotiniementie 1 Kyllä Vaihtoehtoinen reitti, mielummin Kirkkotien kautta Siikajoki / Paavola 86 Kirkkotie - Paavolantie Kyllä Siikalatva /Piippola 88 Nuorisoseurantie 2 Ei Siikalatva /Piippola 88 Väänäsentie 2 Ei Siikalatva /Piippola 88 Piiponperäntie-Anttilantie 2 Ei Pyhäntä 88 Keskustie - Manuntie 1 Kyllä 16

21 Liite 2 Varareittien ominaisuudet Varareitti välillä (sektoripisteet) Varareitin käyttämät tiet S=Tierekisterin kasvusuunta, V=Vastakkainen suunta 1= Ohjauksella Varareitin pituus [km] Varareitin lisäaika [min] Lisätietoja Varareitin nro Luokka Soveltuu raskaalle liikenteelle 58R50 KANGASVIERI -LEPPÄLAHTI Kyllä SV 92,0 >60 Raskaan liikenteen reitti välillä Lestijärvi-Reisjärvi 58R51 KANGASVIERI -SAVOLANNIEMI Ei SV 32,2 < 15 Raskas liikenne käyttää reitti 58R50 58R52 LEPPÄLAHTI 2-SAVOLANNIEMI Ei SV 11,2 < 15 58R53 LEPPÄLAHTI-REISJÄRVI Ei SV 7,5 < 15 58R54 REISJÄRVI-KANTINKANGAS Ei SV 6,4 < kapea / huono päällyste 58R55 KANTINKANGAS-KALAJA Ei SV 8,1 < kapea / huono päällyste 58R56 KALAJA-HAUTAPERÄ Ei SV 14,5 < 15 58R57 ESANNIITTY-PUTURA Ei SV 17,0 < 15 58R58 NAAPURINKANGAS-LAHIKKA Kyllä SV 4,8 < 15 58R59 LAHIKKA-KESKUSTAN KIERTOLIIT Ei SV 15,1 < 15 Vaihtoehtoinen reitti, käytetään mielummin 58R71 58R60 KESKUSTAN KIERTOLIIT-PARKKILA Ei V 18,1 < 15 58R61 JOKELANKYLÄ-KUUSAA Ei SV 9,7 < 15 Kapea päällystevaurioinen tie 58R62 RANNANKYLÄ-KOKKILA Ei SV 1,9 < 15 58R63 KOKKILA-HAAPAJÄRVENTIEN KIER Kyllä 1 4,9 < 15 Painorajoitettu silta (akselipaino 8t, telipaino 12t, kokonaismassa 32t) 58R64 KÖYHÄNPERÄ-HAUTAPERÄ Kyllä SV 85, Raskaan liikenteen reitti välillä Reisjärvi-Haapajärvi 58R65 KESKUSTAN KIERTOLIIT-HAAPAJÄRVENTIEN KIER Kyllä SV 64, Raskaan liikenteen reitti välillä Haapajärvi-Kärsämäki 58R66 KÖYHÄNPERÄ-HAAPAJÄRVENTIEN KIER Kyllä SV 116, Raskaan liikenteen reitti välillä Reisjärvi-Kärsämäki 58R67 KESKUSTAN KIERTOLIIT-HAAPAJÄRVENTIEN KIER Kyllä SV 71, Raskaan liikenteen reitti välillä Haapajärvi-Kärsämäki 58R68 LEPPÄLAHTI-KESKUSTAN KIERTOLIIT Kyllä SV 85, Raskaan liikenteen reitti välillä Reisjärvi-Haapajärvi 58R69 LEPPÄLAHTI-HAAPAJÄRVENTIEN KIER Kyllä SV 98, Raskaan liikenteen reitti välillä Reisjärvi-Kärsämäki 58R70 REISJÄRVI-KALAJA Kyllä SV 11,2 < 15 Ensisijainen reitti välillä Reisjärvi-Kalaja 58R71 NAAPURINKANGAS-KESKUSTAN KIERTOLIIT Rajoituksin 1 6,1 < 15 17

22 Liite 2 Varareittien ominaisuudet Varareitti välillä (sektoripisteet) Varareitin käyttämät tiet S=Tierekisterin kasvusuunta, V=Vastakkainen suunta 1= Ohjauksella Varareitin pituus [km] Varareitin lisäaika [min] Lisätietoja Varareitin nro Luokka Soveltuu raskaalle liikenteelle 63R51 TOHOLAMPI-OSUUSPANKKI Kyllä SV 1,4 < 15 Talvella käytetään reittiä 63R59 63R52 TOHOLAMPI-AHOMÄKI Ei SV 16, R53 TOHOLAMPI-HAARALA Ei SV 14,1 < 15 Raskas liikenne kiertää reitin 63R63 kautta 63R54 TOHOLAMPI-SÄÄSTÖPANKKI Kyllä SV 1,4 < 15 63R55 KESKUSTAN KIERTOLIIT-LAHDENPERÄ Ei V 9,8 < 15 Purku etelän suuntaan 63R56 KESKUSTAN KIERTOLIIT-HANNULA Rajoituksin 1 0,8 < 15 Sievin keskusta, raskas liikenne yhteen suuntaan 63R57 HAIKOLA-JAKOLANNIEMI Rajoituksin V 6,9 < 15 Purku etelän suuntaan, päällysteleveys 6,0 m. 63R58 TOHOLAMPI-TAANILAN KIERTOLIITT Kyllä SV 47,4 < 15 Talvella vaihtoehtoisesti Kannuksen kautta 63R59 TOHOLAMPI-KESKUSTAN KIERTOLIIT Kyllä SV 53, R60 KESKUSTAN KIERTOLIIT-TAANILAN KIERTOLIITT Kyllä SV 47, Vaihtoehtoisesti reitti 63R61 63R61 KESKUSTAN KIERTOLIIT-TAANILAN KIERTOLIITT Kyllä SV 32,2 < 15 Vaihtoehtoisesti reitti 63R60 63R62 PERKKIÖ-TAANILAN KIERTOLIITT Ei SV 7,1 < 15 Vaihtoehtoisesti reitti 63R61 63R63 TOHOLAMPI-AHOMÄKI Kyllä SV 40, Vaihtoehtoisesti reitit 63R51 ja 63R59 63R64 TOHOLAMPI-KESKUSTAN KIERTOLIIT Kyllä SV 37,

23 Liite 2 Varareittien ominaisuudet Varareitti välillä (sektoripisteet) Varareitin käyttämät tiet S=Tierekisterin kasvusuunta, V=Vastakkainen suunta 1= Ohjauksella Varareitin pituus [km] Varareitin lisäaika [min] Lisätietoja Varareitin nro Luokka Soveltuu raskaalle liikenteelle 86R01 RISTINEVA -JUNTINKORPI Rajoituksin 1 4,3 < 15 Alikukulkurajoitus 4,50m 86R02 RISTINEVA -POLE Ei SV 13,7 < 15 Käytetään yhdessä 86R03 ja 88R05 kanssa 86R03 RISTINEVA -POLE Ei V 10,7 < 15 Korkeusrajoitus 4,39 86R04 RISTINEVA -SIEVIN ASEMAKYLÄ Kyllä SV 27, R05 POLE-SIEVIN ASEMAKYLÄ Ei SV 5,8 < 15 86R06 SIEVIN ASEMAKYLÄ-KYYTIOJA Ei SV 4,9 < 15 Sievin alikulkukäytävä, Alikulkurajoitus 3,6 m. 86R07 SIEVIN ASEMAKYLÄ-SAVELA Rajoituksin SV 34, Käytetään ensisijaisesti tätä reittiä 86R08 SIEVIN ASEMAKYLÄ-SAVELA Rajoituksin SV 29, Käytetään ensisijaisesti reittiä 88R07 86R09 OJAKYLÄ-SAVELA Ei SV 10,0 < 15 86R10 SAVELA-HEIKKILÄ Kyllä SV 2,9 < 15 86R11 ALPUMINKANGAS-KORKEAKALLIO Ei SV 9,4 < 15 Alikukulkurajoitus 4,50m 86R12 KORKEAKALLIO-KANGAS Ei S 12,3 < 15 Pohjoisen suuntaan, vaihtoehtoisesti 88R14 86R13 ALPUMINKANGAS-KANKAAN AS.TH Rajoituksin V 17,2 < 15 Raskas liikenne pohjoiseen 86R32 86R14 KANGAS-KOSTE Ei S 24,0 < 15 Vaikonojan silta, Painorajoitus 35t / 70t. Pohjoisen suuntaan, vaihtoehtoisesti 88R12 86R15 TÖRMÄPERÄ-KOSTE Kyllä SV 5,2 < 15 Törmäperän alikulkusilta, vapaakorkeus 4,7 m 86R16 OULAINEN P-PYRRÖ Rajoituksin SV 8,4 < 15 86R18 KILPUA II-VIHANNINKANGAS Ei V 20,8 < 15 Etelän suuntaan, ensisijaisesti muita reittejä 86R19 OULAINEN P-TURULA Rajoituksin 1 13,1 < 15 86R20 KIRKKORÄME-VIHANTI Ei SV 3,2 < 15 Vihannin alikulkusilta, korkeusrajoitus 3,1 m. 86R21 PETÄJÄMÄKI-VIHANTI Ei S 11,9 < 15 Käytetään ensisijaisesti reittiä 88R22 86R22 KORVENKYLÄ-VIHANTI Kyllä SV 24,2 < 15 86R23 VIHANTI-PAAVOLA Rajoituksin V 39, Pohjoisen suuntaan Raahen kautta reittiä 86R35 19

24 Liite 2 Varareittien ominaisuudet Varareitti välillä (sektoripisteet) Varareitin käyttämät tiet S=Tierekisterin kasvusuunta, V=Vastakkainen suunta 1= Ohjauksella Varareitin pituus [km] Varareitin lisäaika [min] Lisätietoja Varareitin nro Luokka Soveltuu raskaalle liikenteelle 86R24 VIHANTI-HEINOLANKANGAS Ei V 37, Purku etelään 86R25 VIHANTI-PAAVOLA Ei S 16,9 < 15 Purku pohjoiseen 86R26 PAAVOLA-SAARIKOSKI Ei SV 8,9 < 15 86R27 PAAVOLA-METSÄPERÄ Ei V 18,9 < 15 Purku etelään 86R28 SAARIKOSKI-HIRVINEVA Ei V 14,4 < 15 Purku etelään 86R29 PAAVOLA-LAPINKANGAS Kyllä SV 43, Ruukin ylikulkukäytävän kohdalla vapaa korkeus 4,6 m 86R30 HEINIJÄRVI-LAPINKANGAS Ei S 32, R31 TAANILAN KIERTOLIITT-LAPINKANGAS Kyllä SV 146, Purku pohjoiseen; Temmesjoen sillan kohdalla alikulkurajoitus 3,5m 86R32 TAANILAN KIERTOLIITT-KOSTE Kyllä SV 70, Vähäkankaan alikulkusillan kohdalla vapaa korkeus 4,6 m 86R33 TAANILAN KIERTOLIITT-KOSTE Kyllä SV 54, R34 RISTINEVA -TAANILAN KIERTOLIITT Kyllä SV 41, R35 VIHANTI-LAPINKANGAS Kyllä SV 79, R36 OULAINEN P-LAPINKANGAS Kyllä SV 111, R37 TURULA-KORVENKYLÄ Ei SV 19,4 < 15 Piipsanjoen silta, painorajoitus 35t / 60t / 18t / 24t 86R38 OJANTAKANEN-PAAVOLA Ei SV 18,8 < 15 Ohtuanojan silta, painorajoitus telille kohdistuva massa 16 t / 20 t 86R39 TAANILAN KIERTOLIITT-ALPUMINKANGAS Rajoituksin SV 16,1 < 15 Vähäkankaan alikulkusillan kohdalla vapaa korkeus 4,6 m 86R40 TAANILAN KIERTOLIITT-KANKAAN AS.TH Rajoituksin SV 20,0 < 15 Vähäkankaan alikulkusillan kohdalla vapaa korkeus 4,6 m 20

25 Liite 2 Varareittien ominaisuudet Varareitti välillä (sektoripisteet) Varareitin käyttämät tiet S=Tierekisterin kasvusuunta, V=Vastakkainen suunta 1= Ohjauksella Varareitin pituus [km] Varareitin lisäaika [min] Lisätietoja Varareitin nro Luokka Soveltuu raskaalle liikenteelle 88R01 SALOINEN-ÄYRINMÄKI Ei SV 17,5 < 15 Raskas liikenne reitille 88R07 88R02 SALOINEN-KOSKENKORVA Ei SV 13,5 < 15 Raskas liikenne reitille 88R07 88R03 ÄYRINMÄKI-KOPSA Ei SV 10,0 < 15 88R04 SALOINEN-KOPSANKANGAS Ei V 29,5 < 15 Purku kantatieltä 88 88R05 KOPSANKANGAS-VIHANTI Ei S 39, Purku kantatieltä 88 88R06 VIHANTI KK-VIHANTI Ei 1 3,4 < 15 Vihannin alikulkusilta, korkeusrajoitus 3,1 m. 88R07 SALOINEN-ANNANMÄKI Rajoituksin SV 20,5 < 15 88R08 SALOINEN-ANNANMÄKI Ei V 23,2 < 15 Raskas liikenne yhteen suuntaan 88R09 VIHANTI-0HIMAA Ei SV 6,2 < 15 Ei raskasta huonon päällysteen takia 88R10 VIHANTI-KUUSIRATI Ei V 10,8 < 15 88R11 KUUSIRATI-ALPUA Ei SV 16,6 < 15 88R12 ALPUA-PALOKKO Ei SV 15,9 < 15 Routavaurioita, ei raskasta SOP tie 88R13 PALOKKO-KARHUKANGAS Ei SV 16,9 < 15 88R14 ALPUANMÄKI-KARHUKANGAS Ei S 39, R15 HYVÄRILÄ-KOSKENRANTA Ei S 5,6 < 15 Kulkee pihapiirin läpi, käytetään mielummin 88R16 88R16 LATVA-KOSKENRANTA Ei SV 17,1 < 15 88R17 ALPUANMÄKI-PULKKILA Rajoituksin S 74, R18 KOSKENRANTA-PULKKILA Kyllä SV 1,2 < 15 Purku kantatieltä itään menevät, toiseen suuntaan käytetään 88R37 88R19 PULKKILA-PIIPPOLA Kyllä SV 18,7 < 15 Ensisijainen reitti Piippola-Pulkkila 88R20 PULKKILA-PIIPPOLA Kyllä SV 45, Varareitti seututiellä, päällysteleveys 6,0 m. Vaihtoehtoinen reitti Piipolasta pohjoiseen valtatielle 4, 88R21 IITENE-KIVIJÄRVENKANGAS Ei 1 11,9 < 15 Ahkion silta, painorajoitus, 35t / 70t 88R22 KIVIJÄRVENKANGAS-PYHÄNTÄ Ei S 17,6 < 15 Purku itään 88R23 PIIPPOLA-PYHÄNTÄ Ei SV 32,1 < 15 88R24 LEIVISKÄ-PYHÄNTÄ Ei SV 20, Henkilöautoille välillä Piippola-Pyhäntä, vaihtoehtoisesti Kärsämäen kautta 21

26 Liite 2 Varareittien ominaisuudet Varareitti välillä (sektoripisteet) Varareitin käyttämät tiet S=Tierekisterin kasvusuunta, V=Vastakkainen suunta 1= Ohjauksella Varareitin pituus [km] Varareitin lisäaika [min] Lisätietoja Varareitin nro Luokka Soveltuu raskaalle liikenteelle 88R25 PYHÄNTÄ-AHOKYLÄ Ei SV 30,6 < 15 88R26 LEIVISKÄ-PYHÄNTÄ Ei SV 5,8 < 15 88R27 LEIVISKÄ-PYHÄNTÄ KK Ei SV 4,4 < 15 88R28 PIIPPOLA-PYHÄNTÄ KK Kyllä SV 59, Varareitti seututiellä, päällysteleveys 6,0 m. 88R29 PYHÄNTÄ KK.-AHOKYLÄ Ei V 40, Tarve ainoastaan jos kantatien 88 ja valtatien 28 liittymä tukossa 88R30 SALOINEN-VIHANTI KK Ei SV 67, Vaihtoehtoinen reitti, käytetään mielummin 88R30 88R31 SALOINEN-VIHANTI Kyllä SV 59, R32 VIHANTI-PULKKILA Kyllä SV 74, R33 SALOINEN-PULKKILA Kyllä SV 101, R34 VIHANTI-KOSKENRANTA Kyllä SV 93, Varareitti seututiellä, päällysteleveys 6,0 m. 88R35 VIHANTI-PULKKILA Kyllä SV 123,5 > 60 Varareitti seututiellä, päällysteleveys 6,0 m. 88R36 VIHANTI-PULKKILA Kyllä SV 98, Varareitti seututiellä, päällysteleveys 6,0 m. 88R37 VIHANTI-ALPUA Kyllä SV 24,4 < 15 88R38 VIHANTI-ALPUA Ei SV 18,2 < 15 88R39 VIHANTI-KARHUKANGAS Rajoituksin S 62, Varareitti kantatieltä pois, toiseen suuntaan muita reittejä 88R40 KARHUKANGAS-PULKKILA Rajoituksin V 60, Varareitti kantatieltä pois, toiseen suuntaan muita reittejä 88R41 PULKKILA-PIIPPOLA Kyllä SV 35, Varareitti seututiellä, päällysteleveys 6,0 m. 88R42 KOSKENRANTA-PULKKILA Kyllä SV 37, Varareitti seututiellä, päällysteleveys 6,0 m. 88R43 PYHÄNTÄ-PARTALA Rajoituksin S 85,5 < 15 88R44 PYHÄNTÄ-PARTALA Kyllä SV 121, Mainuan kautta 88R45 PYHÄNTÄ-PARTALA Kyllä SV 133, Kärsämäen kautta 88R46 KARHUKANGAS-PULKKILA Rajoituksin SV 51,1 < 15 Raskas liikenne yhteen suuntaan ohjauksella 22

27 Liite 3 Kantateiden varareitit 23

28 Liite 4a Kantatie 58 varareitit 24

29 Liite 4b Kantatie 63 varareitit 25

30 Liite 4c Kantatie 86 varareitit 26

31 Liite 4c Kantatie 86 varareitit 27

32 Liite 4c Kantatie 86 varareitit 28

33 Liite 4d Kantatie 88 varareitit 29

34 Liite 4d Kantatie 88 varareitit 30

35 Liite 4d Kantatie 88 varareitit 31

36 Liite 5 Katuverkon varareitit 32

37 Liite 5 Katuverkon varareitit 33

38 Liite 5 Katuverkon varareitit 34

39 Liite 5 Katuverkon varareitit 35

40 Liite 5 Katuverkon varareitit 36

41 K U V A I L U L E H T I Julkaisusarjan nimi ja numero Raportteja 122/2013 Vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri Tekijät Mika Räsänen, Destia Oy Mervi Huttunen, Destia Oy Julkaisuaika Joulukuu 2013 Kustantaja /Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankkeen rahoittaja / toimeksiantaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Julkaisun nimi Varareittisuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen länsiosan kantateille Kantatiet 58, 63, 86 ja 88 Tiivistelmä Pääteillä esiintyvien häiriöiden, kuten onnettomuuksien, tietöiden, tapahtumien ja poikkeuksellisten ruuhkatilanteiden varalle tarvitaan varareittejä, joille liikenne voidaan häiriön sattuessa ohjata joko kokonaan tai osittain. Varareitit ja niiden opastus tulee olla ennalta suunniteltuja, jolloin niiden käyttöönotto sujuu häiriötilanteessa mahdollisimman vaivattomasti eri viranomaisten yhteistyönä. Häiriötilanteiden hallinnassa paitsi suunnitellut varareitit ja niiden liikenteen ohjaus, myös tiivis yhteistyö eri viranomaisten välillä on oleellista tilanteen sujuvan hoitamisen kannalta. Tässä raportissa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan länsiosan kantateille liikenteen häiriötilanteissa käytettävät varareitit, häiriöpaikalla tapahtuvan liikenteenohjauksen periaatekuva sekä varareittien liikenteenohjaussuunnitelmat. Suunnittelualueella on, kuten pääsääntöisesti koko Suomen tieverkolla, varsin vähän lyhyitä ja aina kaikelle liikenteelle soveltuvia varareittejä. Tämän vuoksi suunnitelmassa määritettiin varsinkin raskaan liikenteen tarpeita ajatellen myös pidempiä varareittejä. Pidemmille varareiteille liikennettä ohjattaessa korostuu tiedotuksen ja liikenteenohjauskaluston tärkeys. Varareitin aktivoinnissa ja liikenteenohjauksen järjestämisessä korostuu yhteistyö liikenneviraston tieliikennekeskuksen kanssa. ELYkeskus vastaa kustannuksista, urakoitsijan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, jotka syntyvät urakoitsijan toiminnasta häiriöhallintatilanteen purkamisessa. Asiasanat (YSA:n mukaan) Reitit, Reittiopastus, Varautuminen, Liikenteen ohjaus, Häiriön hallinta, ISBN (Painettu) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) www /julkaisut URN URN:ISBN: Kieli Suomi Sivumäärä 37 Julkaisun tilaukset Kustannuspaikka ja -aika Painotalo

42 38

43 39

44 RAPORTTEJA VARAREITTISUUNNITELMA POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEEN LÄNSIOSAN KANTATEILLE KANTATIET 58, 63, 86 JA 88 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) URN URN:ISBN: