Kortteli 114 (ST1 ja liikekiinteistö) Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Kortteli 114 (ST1 ja liikekiinteistö) Asemakaavan muutos Sisällys 1 Mitä tapahtuu ja missä? Mitä on suunnitteilla? Suunnittelun lähtötiedot Osalliset Miten ja milloin voi osallistua? Kaavan vaikutusten arviointi Aikataulu Mielipiteet aloitusvaiheessa Yhteystiedot

2 1. Mitä tapahtuu ja missä? Järvenpään Keskuksen korttelissa 114 on alkamassa asemakaavan muutostyö, jossa tutkitaan huoltoaseman sekä liike- ja toimistorakennusten tonttien tiivistämistä ja muuttamista asuin- ja liikerakentamiseen. Samalla tutkitaan edellytykset liittää kortteliin Urheilukatuun rajoittuva pieni puistoalue. Asemakaava laaditaan kaupungin omana työnä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee korttelia 114 sekä siihen rajautuvaa puistoaluetta ja osaa Juholankadun katualuetta. Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustan eteläosassa Sibeliuksenväylän, Urheilukadun ja Juholankadun välissä, kävelykatu Jannelta noin 400 metriä etelään. Kuva: Suunnittelualueen sijainti Sibeliuksenväylän varressa. Aloite tai hakija Tontin omistaja St1 Oy on vuonna 2010 anonut asemakaavan muutosta, jonka mukaisesti huoltoasematontin käyttötarkoitus muutettaisiin kaupungin tulevan kehityksen huomioiden paremmin yhdyskunta- ja kaupunkirakenteeseen soveltuvaksi asuin- ja liikerakennustontiksi. Viereisen liike- ja toimistorakennusten tontin omistaja Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36 on vuonna 2013 anonut asemakaavan muutosta tontilleen, joka mahdollistaisi tontin pääasiallisen toteutuksen asuinkerrostaloina. 2

3 Hanke sisältyy vuoden 2015 kaavoitussuunnitelmaan (kh ) ja sitä on käsitelty kaupunkikehityslautakunnan iltakoulussa Kaupunginhallitus on hyväksynyt tontteja ja -5 koskevat puitesopimukset tontinomistajien, St1 Oy ( kh ) ja Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36 (kh ) ja Järvenpään kaupungin välillä. Kaupungin ja alueen maanomistajien välillä laaditaan maankäyttösopimus, joka viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä. 2. Mitä on suunnitteilla? Suunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet osoittaa tehokasta asuinrakentamista kortteliin 114 purettavien huoltoaseman ja liikekiinteistön tonteille ja samalla laajentaa korttelia Urheilukadun ja Sibeliuksenväylän kulmaan. Näkyvällä paikalla kaupungin eteläisen sisääntuloväylän varressa ja Tuusulanjärven sekä Rantapuiston läheisyydessä sijaitsevasta alueesta on tavoitteena muodostaa arvokkaaseen ympäristöön soveltuvan kaupunkikuvallisesti korkealaatuinen asuinkerrostalokortteli. Huoltoasematontin ja sen pohjoispuolisen liikerakennuksen omistajat ovat vuonna 2014 yhdessä teettäneet viitesuunnitelmia tulevan kaavoituksen pohjaksi korttelin maankäytöstä, joissa tonteille on suunniteltu pistemäisiä asuinkerrostaloja ja yhteinen pysäköintitalo. Kuva: Esimerkki alueen korttelisuunnitelmasta (2014). Kortteliin laaditaan erillinen tonttijaon muutos asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 3. Suunnittelun lähtötiedot Maanomistus Tontin omistaa St1 Oy ja tontin omistaa Kiinteistö Oy Järvenpään Sibeliuksenkatu 36. Järvenpään kaupunki omistaa suunnittelualueen kiinteistöt ja sekä korttelia ympäröivät katu- ja puistoalueet (rasteroitu alue). Kuva: Suunnittelualueen maanomistus. 3

4 Rakennettu ympäristö Korttelissa sijaitsee vanhat huoltoasema- ja liikerakennukset. Vuonna 1967 rakennettu liikerakennus laajennettiin vuonna Tyhjillään olevassa, osittain kaksikerroksisessa liikeja myymälärakennuksessa on toiminut mm. Iittalan ja Jyskin myymälät. Huoltoasemarakennus on luvun alusta ja entisen Esson tontilla toimii nykyään St 1 - ketjun huoltoasema. Suunnittelualue rajautuu lännessä Sibeliuksenväylään, jonka länsipuolella avautuu Rantapuiston ja Tuusulanjärven maisemat. Idässä kortteli rajautuu Juholankadun omakotialueeseen. Sibeliuksenväylän tiemaisema ja Juholankadun alue on osoitettu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa arvokkaina kulttuurialueina (toimenpideluokka 3), joiden säilyttämistä edistetään. Sibeliuksenväylän tiemaiseman tielinjauksen perustana on ollut 1600-luvun lopussa rakennettu Hyrylä-Mäntsälä maantie. Keskustan eteläpuolella tien linjaus on suoristettu nykyiseen muotoonsa pääosin 1960-luvulla, mutta vanha tielinjaus on kuitenkin säilynyt suurelta osin pyörätienä. Nykyiset Järvenpääntie ja Sibeliuksenkatu muodostavat maisemallisesti yhtenäisen väylän, jolta aukeaa laajoja näkymiä ympäröivään kulttuurimaisemaan. Juholankadun alueella on kaupunkikuvallista merkitystä jälleenrakennusajan yhtenäisenä omakotialueena. Alueen 1 1/2-kerroksiset omakotitalot on rakennettu suurehkoille tonteille 1950-luvulla. Alue vaikuttaa varsin yhtenäiseltä, koska vanhat rakennukset on säilytetty Juholankadun koillispuolella. Yleiskaava Suunnittelualue on Järvenpään yleiskaavassa (kv ) palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja sijaitsee osittain tärkeällä pohjavesialueella, jolla Rakentamista ja maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristönsuojelulain 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alue rajautuu idässä paikalliseen kulttuuriympäristöalueeseen, jonka arvokkaiden piirteiden säilyttämistä edistetään. Juholankadun alueella on kaupunkikuvallista merkitystä yhtenäisenä jälleenrakennusajan omakotialueena. Alueen länsipuolella Sibeliuksenväylä on osoitettu yleiskaavassa Paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja -merkinnällä. Lännessä Tuusulanjärven ympäristö kuuluu valtakunnalliseen kulttuuriympäristöalueeseen, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavalla tai muilla toimenpiteillä. Kuva: Ote Järvenpään yleiskaavasta

5 Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava 2030, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , mutta ei ole lainvoimainen. ( kh ja kv ei lainvoimainen). Korttelissa 114 keskustan osayleiskaava 2030 tulee korvaamaan Järvenpään yleiskaavaa 2020, kun se tulee voimaan. Keskustan osayleiskaavassa 2030 kortteli 114 on osoitettu asuinkerrostalojen alueena (AK). Alue varataan asumiselle ja sille saa sijoittaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuinympäristöön sopivia palveluja ja työtiloja, jotka liittyvät kiinteästi osaksi asuinrakentamista esim. rakennusten pohjakerroksissa. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e=0,8. Korttelin 114 AK -alue on osoitettu vinoviivoituksella alueeksi, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi. Alueella pyritään asemakaavanmuutoksilla merkittäviin käyttötarkoitusten ja rakentamistavan muutoksiin nykyiseen asemakaavaan ja käyttöön verrattuna. Pääosa suunnittelualueesta on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv), joka on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella ei ole sallittua sellainen toiminta tai rakentaminen, joka saattaa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Alueen rakentamisen suunnittelussa on pohjavesiolosuhteet selvitettävä tarpeen mukaisesti. Maalämpöjärjestelmiä ei suositella sijoitettavaksi pohjavesialueille. Tontilla on Mahdollisesti pilaantunut maa-alue -merkintä. Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja alue on tarvittaessa kunnostettava ennen rakentamista. Kuva: Ote Järvenpään keskustan osayleiskaavasta Suunnittelualueen länsipuolella Sibeliuksenväylä on merkitty kh/iii -merkinnällä: Paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Idässä alue rajautuu myös Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulanjärven ympäristö -alueeseen (kh/m), joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä 5

6 Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa asemakaava 1/61, joka on vahvistettu Kaavassa tontti on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-3), jonka tontin rakennukseen saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä tarvittavan määrän asuntoja kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten ja sille on järjestettävä autopaikkoja vähintään 1 autopaikka kutakin liikehuoneistoalan 50 k-m2 kohti ja 1 autopaikka toimisto- ja asuntotilahuoneistoalan 85 k-m2 kohti. Tontilla on rakennusoikeutta 2000 k-m2 kahdessa kerroksessa. Alueen eteläosan asemakaava, 1/17 on vahvistettu Voimassa olevassa kaavassa tontti on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoaseman korttelialueeksi (AM2). Tontille on järjestettävä vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltoaseman huoltopaikkaa kohti, kuitenkin niin että autopaikkoja on vähintään 5 autopaikkaa huoltoasemaa kohti. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 500 k-m2 kahdessa kerroksessa. Alueen lounaiskulmassa, Sibeliuksenväylän ja Urheilukadun risteykseen on osoitettu istutettava puistoalue (P1). Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Keskustan kaupunkikuvallinen selvitys (2012) Keskustan alueesta on tehty kaupunkikuvallinen selvitys, jonka lähtökohtana on ollut koko Perhelän korttelin kattava liikerakentaminen ja sitä täydentävä asuntorakentaminen, joka on olennaisesti ympäröivää kaupunkirakentamista korkeampaa. Kaupunkikuvatarkastelussa on haettu kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuuksia myös keskusta-alueen reunamilla ja keskustan eteläiseen lähestymissuuntaan Sibeliuksenväylän ympäristössä ehdotetaan mm. korttelin 114 tiivistämistä. Korttelin liikekiinteistö voisi laajentua myös huoltoaseman tontille tai vaihtoehtoisesti koko korttelia ehdotetaan muutettavaksi selvästi keskustaan liittyväksi kerrostaloalueeksi, esimerkiksi viisi - kuusikerroksisella kerrostalorakentamisella. Kuvat: Ote Järvenpään kaupunkikuvallisen selvityksen havainnekuvavaihtoehdoista Sibeliuksenväylän varressa (Arkkitehtiryhmä A6 Oy, 2012) 6

7 4. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Kaupungin viranomaiset o Kaupungin eri palvelualueet, yksiköt ja asiantuntijat o Järvenpään Vesi o Kaupungin luottamuselimet Muut viranomaiset ja julkisluontoiset yhdistykset o Uudenmaan ELY-keskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Keski-Uudenmaan ympäristökeskus o Fortum Sähkönsiirto Oy o Caruna Oy o Elisa Networks Oy o TeliaSonera Finland Oyj o Järvenpää-Seura ry 5. Miten ja milloin voi osallistua? Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville, lausunnot - Ehdotus julkisesti nähtävillä Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus Tiedottaminen Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja 7

8 haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan, kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavojen muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, MRA 30 ) Seutulantalon palvelupisteeseen. Kaava-aineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asemakaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Järvenpään kaupunki, rakennusvalvonta Järvenpään kaupunki, kunnallistekniikan suunnittelu Järvenpään Vesi Caruna Oy Fortum Sähkönsiirto Oy Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Järvenpää-Seura ry Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavojen muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös 8

9 pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallintooikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 6. Kaavan vaikutusten arviointi Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 7. Aikataulu Asemakaavatyö käynnistyy toukokuussa 2015 Asemakaavan luonnosaineisto on nähtävänä touko-kesäkuussa 2015 (MRL 62, MRA 30 ) 30 päivää Yleisötilaisuus järjestetään luonnoksen nähtävilläolon aikana Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi arviolta syksyllä 2015 (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivää Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan keväällä Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisen toimen asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta asemakaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa

10 suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). 9. Yhteystiedot Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: KAAVOITUS JA LIIKENNE Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, asemakaavoitus Seutulantie 12 PL 41, Järvenpää Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kaavoitusinsinööri Åsa Graeffe KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Suunnittelupäällikkö Kaupunkikehitys, Kaarina Laine Kunnallistekniikan suunnittelu PL 41, Järvenpää Suunnitteluinsinööri Miia Haikonen Järvenpäässä Sampo Perttula Åsa Graeffe kaavoitusjohtaja kaavoitusinsinööri 10