Palautekysely - Vapaaehtoisten ja hoivayritysten kumppanuus -seminaari

Transkriptio

1 Palautekysely - Vapaaehtoisten ja hoivayritysten kumppanuus -seminaari Anna seminaarille arvosana! Vastaajien määrä: Mikä seminaarissa oli hyvää? Vastaajien määrä: 24 - Monipuoliset ja LYHYET puheenvuorot - Vilkas keskustelu ja napakat alustukset - Monta asiantuntijaa paikalla. - Asiaa käsiteltiin monipuolisesti. Vapaaehtoisten kommentit. - Aaltoyliopiston osuus ja vapaaehtoiset - eri osapuolien ja varsinkin vapaaehtoishenkilöiden näkemykset - aihe oli milenkiintoinen ja akuutti - Keskustelu oli vilkasta ja monipuolista. Osallistujia oli runsaasti, mikä kertoo asian tärkeydestä. - Esiintyjät olivat hyviä ja selkeäsanaisia. Aihe itsessään on enemmänkin kuin mielenkiintoinen. - Oli mkava kuulla vapaaehtoistoimijoiden henkilökohtaisia kommentteja. Oli hyvä ajatus miettiä kysymyksiä valmiiksi paneelikeskustelun avaamiseksi. Olin mielissäni siitä lupauksesta joka tuli Kansanedustajien taholta viedä asiaa myös muiden päättäjien tietoisuuteen. - Paljon osallistujia paikalla, hyvät asiantuntijat ja kaikinpuolin oivalliset puitteet hedelmälliselle keskustelulle. Vakavasti otettavat järjestäjätahot. - Mielenkiintoista kuulla kokemuksia muilta pääkaupunkiseudeun tekijöiltä. Ääneen sanominen, että olisimme kansalaisyhteiskunta. - Asiantuntija puheenvuorot, vapaaehtoisten pueenvuorot olivat erityisen ammentavia. - Monipuolinen sisältö, hyvä paneelikeskustelu - Paljon eri asiantuntijoita mukana. Mielenkiintoiset keskustelut. - Seminaarin alkuosa oli hyvä ja vapaaehtoisten puheenvuorot. - Monipuolinen edustajakaarti. Ensin teoriaa, sitten käytäntöä. Upeat vapaaehtoiset!. Tiivis paketti niin hyvässä kuin pahassa. - Käytetyt puheenvuorot Osallistujamäärä - puheenjohtajan tietämys oli hyvä;se näkyi kysymyksissä. samoin panelistit olivat hyvät, puhuttiin aika tavalla oikeista asioista. kiinnostavaa keskustelua, innostunut tunnelma.

2 - Seminaari oli hyvin ja perusteellisesti järjestetty. Seminaarista oli tiedotettu laajalle kuulijakunnalle, koska osanotto oli valtava. Asia oli arvokasta, siitä tulee jakaa tietoa tästä eteenpäin. - Hyvää oli aiheen esille ottaminen ja ensimmäinen ja toinen eli tutkijoiden puheenvuorot. - Sai tietoa tämän hetkisestä vapaaehtoistoiminnan tilanteesta hoivakodeissa.puhe ja keskustelu pitää yllä asian tärkeyttä.uusi tieto lisää aina ymmärrystä. - Vapaaehtoisten puheenvuorot - hyvät puhujat, erityiskiitos Oravasaarelle 3. Mitä olisit tehnyt toisin? Vastaajien määrä: 20 - Varannut enemmän aikaa yleisön kommenteille. Paikalla oli aktiivisia ihmisiä, jotka toivat esille eri näkökulmia vapaaehtoistyön tärkeään asiaan. - Puheennjohtajan rooli ehkä enemmän taka-alalla ja muille enemmän puheaikaa. - Aikaa liian vähän isolle aiheelle. Tästä olisi varmasti riittänyt alustuksia ja keskustelua koko päiväksi. - Olikohan osallistujia enemmän kuin ilmoittautuneita? Istumapaikat loppuivat kesken. - Varannut hiukan enemmän aikaa ja keskustellut enemmän vapaaehtoistyön käytännön organoisoinnista (koordinointi kokoutus) - Tila oli liian pieni tilaisuuteen, happi loppui. Samoin itse asiasta eli yritysten roolista/ velvotteista / mahdollisuuksista vapaaehtoistyön kehittämisessä jäi vähäiseksi. Kuinka paljon vapaaehtoistyö korvaa yritysten virkistys ym toimintaan sisältyvää palvelua? Tälle keskustelulle olisi tullut antaa enemmän aikaa. - Tila olisi voinut olla suurempi ja kahvitarjoilu siellä tilassa. - Tila oli pieni ja ahdas, ilmanvaihto huono ja ilma raskas jo edellisen ryhmän jäljeltä. aulasta ja kahviosta kuuluva keskustelu ja metelöinti haittasi esitysten seuraamista. - Koin, että istuin kuuntelemassa samoja asioita joita on pyöritelty jo iät ja ajat. Johtuu luultavasti siitä, että olen itse toiminut ko. tehtävissä niin vapaaehtoistoimijana kuin koordinaattorinakin jo pidemmän aikaa ja asiat olivat tuttuja. Ehkä vasta toimintaan mukaan tullut sai asioista enemmän. Mielestäni meidän täytyisi mennä jo eteenpäin vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. Konkreettisia ratkaisuja ja päätöksiä jotta vapaaehtoistoiminta saadaan nostettua jokaisen kansalaisen tietoisuuteen. Jonkinlaisen toimikunnan asettaminen olisi mielestäni tärkeä asia. Ihmiset jotka ovat sitoutuneita ja ymmärtävät vapaaehtoistoiminnan merkityksen, ovat niinsanotusti sydämen asialla, olisivat oikeita henkilöita viemään asiaa eteenpäin ja nostamaan vapaaehtoistoiminnan profiilia. olisin antanut enemmän aikaa myös yleisön kysymyksille ja mielipiteille! - Keskustelulle ei käytännössä oltu jätetty laisinkaan aikaa, panelisteille oli valmiit kysymykset ja yleisö pääsi ääneen vasta viimeisen vartin aikana. Tapaamisen otsikkoon ei vastattu kovinkaan hyvin. Paikalla oli vapaaehtoistoiminnan ja hoivakotien asiantuntijoita vuosien kokemuksella ja pääaihe tuntui olevan se, mitä vapaaehtoiset voivat tehdä näissä paikoissa. Yleisö odotti kuulevansa keskustelua vapaaehtoistoiminnasta hoivayrityksissä (paino sanalla yritys). Vasta viime minuuteilla tähän päästiin ja sitten keskutelu lopetettiin. Asia on vaikea, sillä se on kaikkea muuta kuin mustavalkoinen ja herättää monia mielipiteitä puolesta ja vastaan eikä keskustelua siitä pitäisi väistellä. Nyt tuli olo, että jauhetaan niitä samoja itsestään selvyyksiä, jotka kaikki jo tuntee. Toki perusasiat pohjustuksena on aina hyviä, mutta nimenomaan pohjustuksena eikä koko tapahtuman aiheena. Toki muutama hieno oivallus tähänkin itsestäänselvyyksien kirjoon mahtui. Olisin vain odottanut vähän syvällisempää otetta, unjärjestäjänä on eduskunta ja kansalaisareena. - Olemme junnaanneet samojen asioiden parissa jo muutamia vuosia. Ehkä siksi tunne, koska olen toiminnut kordinaattorina tai ohjaajana jo kohta 10-vuotta. Ehkä tuota mitä oltiin kuulemassa, pitäisi kertoa hieman toiselle taholle, sinne missä asiat roikkuvat päättäjien varassa, missä joko ollaan asiaioista kiinnostuneita ja lyödään kapuloita rattaisiin. - Aikaa paneelikeskustelun jälkeisille puheenvuoroille yleisön kanssa oli liian vähän - Seminaari olisi voinut olla pidempi ja paneelille että kysymyksille enemmän aikaa. - Yrityksen ja tutkimuksen esittely oli tällä foorumilla osallistujakaartilla turhaa, koska kaikki tavalla taikka toisella liittyvät, tekevät töitä vapaaehtois asioiden parissa. - Minusta panelistien puheenvuorot olivat liian pitkiä ja yleisön kysymykset jäivät vähäisiksi. - Jos jotain täytyy napista niin tila; ahdasta (ehkä normaalia enemmän osallistujia), äänieeristeenä verho; astioiden taustakolina, läpikulkua. - Enemmän aikaa yleisökysymyksiin - Seminaari oli hyvin organisoitu, joten en keksi mitään muutettavaa.

3 - Olisin keskittynyt otsikon aiheeseen. Nyt puhuttiin valtaosin läsnäolijoille tuttua asiaa vapaaehtoistoiminnan käytännöistä ja sisällöstä. - Vähemmän yleistä vapaaehtoistoiminnan esittelyä, koska se on tuttua ymmärtääkseni kaikille 4. Vastasiko seminaarin sisältö sille annettuja tavoitteita (Tilaisuuden tavoitteena oli tarkastella missä ollaan menossa erityisesti hoivayhteisöjen ja hoivayritysten vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä. Käytiin päättäjien ja vapaaehtoistoiminnan aktiivien vuoropuhelua.) Vastaajien määrä: 26 Avoimet vastaukset: Ei, miksi - Ajanpuutteen vuoksi juuri tuohon aiheeseen ei mielestäni ehditty paneutua - oli suppea otos yrityspuolelta, ei annettu yleisölle tarpeeksi puheenvuoroja, alkukierrokset liian pitkiä. mikäoli lopulta tutkijoiden tutkimuksen lopputulos? Jäi auki.ä tut - Asiasta puhuttiin, mutta hieman sivusta - ks. em. vapaaehtoistoiminnan ja voittoatavoittelevien yritysten välisestä suhteesta ei puhetta. Tätä nimenomaan olisi pitänyt olla, jotta voisi vastata allaoleviin kysymyksiin koskien yritysten vapaaehtoistoimintaa. Millä perusteella vapaaehtoisten panoksella tulisi edistää yritysten voitontuottamista? Vai onko kyse siitä? Miten taataan ettei yritys paranna palveluitaan ja nosta hintojaan toisen pyytettömyyden kustannuksella? Olisin kaivannut keskustelua ja mielipiteitä. - olisin kaivannut enemmän päättäjien ajatuksia, varsinkin heidän, jotka jarruttavat kaikenlaisella toimintaa - Vuoropuhelu ei oikein toiminut - Vähemmälle huomiolle jäi kuitenkin hoivayritysten sitoutumattomuudesta, joka on tosiasia.koordinaattoreiita ei varmaankaan kouluteta riittävästi laajentamaan verkostoa yhteiskuntaan, heille (jos heitä yleensä on) ei järjestetä työaikaa hoitamaan tätä tehtävää.nyt. Paneelissa esiintyi yritys,joka on ollut Vapari- hankkeessa mukana ja tästä syystä subjektiivinen - puhuttiin vapaaehtoistoiminnan tutusta sisällöstä eikä käsitelty hoivayritysten roolia ilmaisen työvoiman käyttäjänä

4 5. Arvioi seuraavia väitteitä: Vastaajien määrä: 27 5 samaa mieltä, 4 osin samaa mieltä, 3 en osaa sanoa, 2 osin eri mieltä, 1 eri mieltä Yhteensä Keskiarvo Mielestäni vapaaehtoistoimintaa kehittämällä voi merkittävästi parantaa hoivan laatua Mielestäni julkisten hoivayhteisöjen tulisi laajentaa vapaaehtoistoimintaansa Mielestäni hoivayritysten tulisi laajentaa vapaaehtoistoimintaansa Mielestäni yhteiskunnan tulisi tukea julkisen sektorin hoivakotien vapaaehtoistoimintaa Mielestäni yhteiskunnan tulisi tukea yksityisen sektorin hoivakotien vapaaehtoistoimintaa , , , , ,96 Mikäli oma omaiseni tai läheiseni asuu tai asuisi hoivakodissa, haluaisin että hoivakodissa olisi ,62 aktiivista vapaaehtoistoimintaa Osallistuisin todennäköisesti vapaaehtoistoimintaan, mikäli asuinpaikkani lähellä olisi mahdollisuus toimia vapaaehtoisena ,67 hoivakodissa Yhteensä ,04 6. Millaisia mahdollisuuksia näet hoivayritysten vapaaehtoistoiminnassa? Vastaajien määrä: 23 - Mahdollisuudet ovat hyvät jos on riittävä resurssi ja hyvin koulutetut työntekijät vastaanottamaan vapaaehtoisia sekä jonkun pitää koordinoida ja pitää vapaaehtoisten osaamista yllä - Se on todella hyvä lisä heidän palveluvalikkoonsa sekä erityisesti loistava palvelu asukkaalle. - Ulkoiluapuna, laulattamassa, ystävänä. - Hoivayrittäjyys on paljon muuta kuin palveluasuminen. Miten kotihoito ja vapaaehtoistyö voisi tehdä yhteistyötä? (Meillä on tähän kyllä mallia) Kun halutaan aidosti asiakkaan parasta, on yhteistyö vapaaehtoistoiminnan kanssa helppoa. - Oli surullista kuulla kommenntteja, joissa pidettiin selviönä, ettei hoivakodin arkeen kuulu virikkeellinen ja toiminnallinen ote, henkilökunnan toimesta. Olen itse koissa, jossa ehdimme ulkoiluttaa, luemme päivittäin lehden asukkaille ja jumppaamme. Jo työvuorolistaan on merkitty virikehenkilö kullekkin päivälle. Mitotuksemme on lain mukainen ja ehdimme toteuttaa kaiken ja järjestää erilaisia teema yms tapahtumia. Vapaaehtoishenkilöitä on kaksi, joista toinen nelijalkainen. He ovat lisämauste, ei muuta. - Mahdollisuuksia on, jos yritykset ovat myös valmiita panostamaan siihen. Koordinoilla ja hyvällä asenteella ja pienellä taloudellisella panostuksella saataisiin paljon aikaa. - Vapaaehtoiset voivat havaita puutteita ja toimivat näin myös laadun tarkkailijoina hoivakodeissa. Hoivayritysten kannattaisi panostaa vapaaehtostoiminnan kehittämiseen, jolloin palvelun laatu myös paranee.

5 - Asiakkaiden kanssa seurustelu, avustaminen kuljetuksissa ja ulkoilussa olisivat lähinnä vapaaehtoisvoimin suoritettavia tehtäviä. - Näen hoivayritysten vapaaehtoistoiminnassa mahtavat mahdollisuudet kehittää ikäihmisten ja myöskin koko hoivayrityksen hyvinvointia. Uskoisin, että olemme astumassa uuteen aikaan vapaaehtoistoiminnan saralla. Nyt tarvitaan viisaita päitä kehittämään asiaa oikeaan suuntaan. Enemmän julkista keskustelua sekä vapaaehtoistoimijoiden kannustusta ja kunnioitusta ihan julkiselta sektorilta. Koulutus kuntoon erilaisten kurssien ja opintopäivien avulla. Hoivayritysten tulisi myös ymmärtää omassa yksikössään vapaaehtoiskoordinaattorin suuren merkityksen toiminnan onnistumiseksi. Itse toimin ko. tehtävässä ja voin sanoa omakohtaisen kokemuksen asiasta. Jos vapaaehtoisille ei ole yhdyshenkilöä henkilökunnan puolelta, hyvinkin alkuun lähtenyt toiminta kuivuu kasaan. Tässä kohdassa ei pitäisi säästää jos on aikomus saada hyvä ja virkeä vapaaehtoistoiminta osaksi oman hoivayrityksen toimintaa! - Hyvät mahdollisuudet, jos noudatetaan vapaaehtoistoiminnan eettisiä ja yleisiä periaatteita ja on selvää, ettei pyytettömyyden kustannuksella tuoteta voittoa yksityisten omistajien ja monikansallisten yritysten kassaan. Jos voidaan osoittaa, että ve-toiminta on hyvä lisä, mutta sillä ei markkinoida toimintaa. - Jos he ottaisivat vakavasti vapaaehtoistyön, -toimijat, huolehtisivat myös vapaaehtoisista, mahdollisuudet olisivat hyvät. Pitkän päälle olisi säästöä kun asiakkaat voisivat hyvin. - Antoisaa yhteistyötä, joka antaa tekijöille, yhteisöille sekä omaisille. - Vapaaehtoisen kannalta ei ole merkityksellistä kuka toimintaa organisoi. Itse auttaminen kohdistuu kuitenkin avunsaajaan ei yritykseen tai toiminnan organisoijatahoon. - He voivat tuoda iloa ja sisältöä asiakkaiden elämään. - Hoivayritysten vapaaehtoistoiminnassa on aivan samanlaiset mahdollisuudet, kun muussakin vapaaehtoistoiminnassa. Tuoda iloa ja ihmissuhteita ikääntyneiden elämään, vähentää yksinäisyyttä jne. On hoivayritysten oma etu tarjota vapaaehtoisille toimintamahdollisuudet, muutenhan vapaaehtoiset eivät sitoudu toimintaan. Vapaaehtoisethan itse valitsevat miten, milloin ja missä haluavat toimia. - Vapaaehtoinen on rinnallakulkija, vapaaehtoisella on mahdolisuus tarjota aikaa asukaalle - Mahdollisuudet ovat hyvät kunhan saadaan yritysjohto ymmärtämään asia ja vapaaehtoisten ja yleisön ennakkoluulot vähennettyä - Julkista ja avointa keskustelua tulisi mielestäni käydä laajemminkin hoivayritysten asukkaiden vähävirikkeellisestä arjesta.isojen kaupunkien vapaaehtoistoiminta on koordinoituna ja organisoitua, mutta hoivayrityksissä tuijotetaan mitoituksia ja kaikkien käsien suuntaamista perushoivaan.tästä tulisi puhua ja tähän tulisi puuttua.asukkaathan ovat väestöä. - Mahdollisuudet ovat kiitettävän hyvät. Hyvä perehdyrys vapaaehtoisille ja jatkuva tuki ovat vapaaehtoistoiminnan edellytys. vapaaehtoiset kuuluvat samaan perheeseen, he ovat asukkaiden ystäviä. heitä tulee arvostaa ja antaa hyvää palautetta jatkuvasti. Yritysten tulee infota vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudesta omalla paikkakunnallaan, jotta halukkaat löytävät toiminnan piiriin. Tämä voidaan toteuttaa mm. yrityksen kotisivuilla internetissä. - Periaatteessa hoivayritysten vapaaehtoistoiminnassa on smat mahdollisuudet kuin julkisellakin puolella. - Yleensä vapaaehtoiseksi tulevat ymmärtävät ja ovat innostuneet tehtävästään.tämä lisää huomattavasti toiminnan laadukkuutta, koska tehtävää ei vain suoriteta vaan siinä ollaan sydämestään mukana.laadukkuus on äärettömän tärkeää, koska silloin kunnioitetaan hoivan saajaa.hoitajat voivat keskittyä syvemmin omiin työtehtäviinsä. - Mauste arkeen - lisää laatua etenkin vanhusten hoivaan 7. Millaisia ongelmia näet hoivayritysten vapaaehtoistoiminnassa? Vastaajien määrä: 23 - Jos työntekjiät eivät ymmärrä vapaaehtoisuudesta ja vapaaehtoiset eivät saa opastusta ja tukea - Kilpailutus. Kuka maksaa lopulta? Kuka hyötyy, yritys vai asiakas? RAYn kanta? Jääkö järjestöt jalkoihin vaikka heidän perustehtävä? - Vapaaehtoisia, jotka haluavat toimia kaikkein heikkokuntoisimpien vanhusten kanssa ei ole riittävästi. Esim. muistisairaat tai psykogeriatriset vanhukset ovat niin haastava asiakasryhmä, että monella vapaaehtoisella ei ole heidän kohtaamiseensa valmiuksia (eikä halua). - Kuka maksaa ja kuka hyötyy vapaa-ehtoistyön tarjoamasta lisäarvosta? - En oikein näe ongelmaa koska on selviö, että vapaaehtoihenkilö toimii oman innostuksensa pohjalta ja hoivapaikan kanssa yhteistyössä. Ilman opastusta ja henkilökunnan oikeaa asennetta ei homma toimi. - Asenne, talous, ihan koordinoitua toimintaan.t - Hoivayrtyksen johto ei sitoudu vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen, eikä resurssoi vapaaehtoisten ohjaukseen. - Työvoimapulan iskiessä tuttu vapaaehtoistyöntekijä on hankalassa tilanteessa, kun ei saisi ottaa osaa

6 hoitotyöhön. On vaikea katsoa sivusta, jos asiakkaat joutuvat kärsimään työvoimapulasta. Kaikki vapaaehtoistyöntekijät eivät aina ole hakeutuneet tehtäviin auttamishalusta, vaan myös epärehellisyyteen pitää osata varautua. - Mielestäni hoivayrityksissä tapahtuvassa vapaaehtoistoiminnassa piilee vaara käyttää vapaaehtoistoimintaa taloudellisesti hyödyksi mm. siten, että henkilökunnan määrästä tingitään esim. sairaslomien tuuraajien kohdalla (mikäli vapaaehtoistoiminta on virkeää ja aktiivista) Jokaisen hoivayrityksen tulisi ymmärtää vapaaehtoistoiminnan ja henkilökunnan tekemän työn selkeät rajat ja myöskin noudattaa niitä säntillisesti. Kun vapaaehtoistoiminnan profiilia aiotaan nostaa yhteiskunnassa, näkisin selvien sääntöjen ja ohjeiden kehittämisen erittäin tärkeänä osa-alueena. Näin välttyisimme väärinkäytöksiltä ja vapaaehtoistoiminta voisi säilyttää sen luonteenpiirteen joka sille kuuluukin. Toimintaan kuuluu ILO ja VAPAUS tehdä lähimmäiselle hyvää monin eri tavoin! - Em. käänteisesti. Vapaaehtoistoiminnalla korotetaan palvelujen arvoa, käytetään markkinavalttina ja tuotetaan rahaa. Pahimmassa tapauksessa karsitaan palkkatyövoimasta. - Vapaaehtoisten työnohjauksen puuttuminen. Myös vapaaehtoisten virkistyksen ja ryhmäyttämisen puutteen. Pieni vaivannäkö vapaaehtoisia kohtaan saa aikaan me hengen, jolloin heille tulee tunne, että yhdessä tehdään ihmisille hyvää. Jokaisella ihmisella on tarve saada kuulua joukkoon. Ongelmana on myös piiloutuminen resurssijen taakse ja sulkemalla silmät ja korvat sekä tarpeelta että heiltä jotka sen näkevat ja ääneen sanovat. - Asiassa on varmasti paljon vielä kehitettävää ja kehittämisen juuret ja tuki mielestäni tylisi tulla yhteiskunnan päättäjiltä myös. Tässä on paikallaan yhteiskunnalliset muutoksetkin, joiden turvin uudenlaista tuen ja auttamisen sekä vastuunkannon mallia saadaan joka kolkkaan suomen maassa. Mielestäni tässä tarvitaan tahtoa ja tarttumista, jotta vaidaan saada aikaan pysyviä rakenteita. - Täytyy muistaa, että hoivayrityksiä - samoin kuin muunkin alan yrityksiä - on monenlaisia. Ei voida esittää kategorisesti sellaista väitettä, että kaikkien yritysten tehtävä on maksimoida omistajilleen tuottamat voitot. Se ei vain pidä paikkansa. Suomessa tulisi enemmän puhua yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ja tunnistaa yritysten yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yritykset voivat myös olla olemassa ratkoakseen yhteiskunnallisia ongelmia, tuottaakseen hyötyjä paikallisyhteisöille ja paikallistaloudelle sekä kehittääkseen parempia palveluita yhdessä asiakkaiden, omaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Jotta kaikille kansalaisille voidaan järjestää yhdenvertaiset palvelut, on niiden tuottamiseen löydettävä monenlaisia taloudellisesti ja inhimillisesti kestäviä ratkaisuja. Tästä ei kerro organisaation muoto tai omistaja, myös kunta voi olla taloudellisesti tehoton ja kaukana inhimillisen palvelun ihanteesta. - Vapaaehtoisten koordinointi, ohjaus ja tukeminen, sekä vapaaehtoisten rekrytointi voisi olla parempaa, tehokkaampaa ja sitä voisi olla enemmän. - Tilaisuudessa itselleni tuli hiukan ikävä kuva vapaaehtoistoiminnasta. Kokemukseni mukaan vapaaehtoiset eivät ole uhka ammattilaisille eikä hoitotyön mitoitukselle. Vapaaehtoisia ei ole edes riittävästi ystäviksikään, saati että he haluaisivat ottaa vastuuta itse hoitotyöstä. Hoivayritysten, kuten muidenkin hoivakotien vapaaehtoisten ja henkilökunnan koulutuksen ja organisoinnin avulla ongelmia ei pitäisi syntyä. Jos henkilökunta ei tiedä vapaaehtoistominnasta ja näe sen merkitystä asukkailleen, vapaaehtoisen on vaikea toimia oli taustataho mikä tahansa. - Vapaaehtoisilla korvataan hoivaa. Hoivahenkilökunnan työn painopisteet muuttuvat. Sosiaalinen & henkinen tukija on vapaaehtoinen ja hoitohenkilökunta hoitaa fyysiset rutiinit - Yritysten sitoutuminen - Hoivayrityksiä johdetaan rahalla.ihmiset ovat edelleen epäluuloisista Hoivayrityksiä kohtaan... - Suurin ongelma on se, että vapaaehtoistoiminta voidaan rinnastaa väärin työntekoon. Tätä se ei saa olla, vaan vapaaehtoistoiminta tapahtuu vapaaehtoisen ehdoilla. Vapaaehtoinen ei osallistu hoitotyöhön millään tavalla. Hän tulee asukkaan ystävänä ja he yhdessä tuumin puuhastelevat niitä asioita, mitä päättävät yhdessä. - Voittoa tavoittelevilla yrityksillä on suurempi riski siirtää varsinaiseen hoitoon kuuluvia tehtäviä vapaaehtoispohjalle, tapahtuu liukumalla. On myös kyseenalaista, että vapaaehtoiset, usein julkisen sektorin kouluttamat, ovat osana yritystoimintaa. Laitokset saavat imagohyötyä, mikä on omalta osaltaan lisäämässä painetta julkisen sektorin toiminnan supistamiseen ja yksityisen laajenemiseen. Lisäksi hoivayritykset ketjuuntuvat ja voitot siirtyvät ulkomaisille sijoittajille. Hyvinvointivaltio on vähitellen vain muisto. - Jos vapaaehtoistoiminnasta tulee vaikka yksittäisellekin vapaaehtoiselle suoritus, toiminta kärsii.vapaaehtoisille tulisi antaa hyvä pohjakoulutus ja tuki.en tiedä, voiko vapaaehtoisia olla liikaa, mutta jos niin kävisi, hoivakodissa saattaisi olla liian paljon ääntä ja hälyä. - Vapaaehtoistoiminta vaatii niin paljon resursseja, että tarvitaan yhteiskunnan resursseja, että saadaan koordinointia tehtyä - toivon ettei yhteiskunnan vastuuta siirretä vaåaaehtoisille

7 8. Millä tavoin kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten tulisi tehdä yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi? Vastaajien määrä: 22 - Yhteisiä koulutuksia, vertaistapaamisia ja virkistystoimintaa. Kaikkien pienten järjestöjen ei ole mahdollista tuottaa vapaaehtoisille riittävää tukea. - Areenoita vapaaetoistoiminnan kehittämiselle (seminaareja, koulutuksia ja tiedon jakamista ). Avointa tiedonkulkua puolin ja toisin. Yhdessä toimien saadaan parempia tuloksia. - Keskustelemalla, verkostoitumalla, jakamalla kustannuksia, toetuttamalla tempauksia. - Enemmän tietoa vapaaehtoistoiminnasta. - Järjestämällä koulutuksia yhdessä, verkostoitumalla, sopimalla yhteisistä pelisäännöistä. - Ainakaan ei pidä erotella kunnallisia ja yksityisiä palveluntuottajia. Ajatus jo olisi outo, koska taas politiikka unohtaisi toiminnan kohteen ja kiinnittäisi huomiota epäolelliseen. - Yhteisiä koordinaattoreita, jolloin saataisiin sektorirajat ylittävää vapaaehtoistoimintaa. Yhteisiä kehittämishankkeita, joissa tutkittaisiin ja kehitettäisiin vappaehtoistoimintaa ja luotaisiin sellaiset rakenteet ohjaukseen ja koordinointiin, että vapaaehtoistoiminta nähtäisiin ihmiseltä ihmiselle pohjaavaksi toiminnaksi, joka parantaa hyvinvointia koko yhteiskunnan tasolla. - Laitoksissa vapaaehtoistyöntekijöillä pitäisi olla selkeästi tunnistettava vaatetus, että kaikki osapuolet tietävät, että he eivät ole hoitohenkilökuntaa. Pitää saada selkeä linjaus siitä, voivatko työttömät tehdä vapaaehtoistyötä menettämättä etuuksiaan. Vapaaehtoistyötekijöiden kurssitus pitäisi tehdä pakolliseksi ja taustat pitää selvittää. - Mielestäni vapaaehtoistoiminta voisi olla järjestäytynyttä toimintaa koko valtakunnan tasolla. Vapaaehtoistoimijoilla voisi olla oma yhdistys joka olisi voittoa tavoittelematon ja kunnat, järjestöt, srk, ym. voisivat kannattaa yhdistystä rahalahjoituksin. Yhdistys voisi järjestää koulutusta, virkistystä, neuvontaa sekä vapaaehtoisten ohjausta erilaisiin toimintapisteisiin. Varoja voitaisiin käyttää myös ikäihmisten virkistystoimintaan kuten retkiin ja esiintyjien järjestämiseen. Nämä ajatukset ovat ehkä vähän korkealentoisia, mutta jokaiselta sektorilta voisi olla yhdyshenkilö/löt jotka kokoontuisivat pohtimaan yhteistyön mahdollisuuksista ja toimintatavoista vapaaehtoistyön kehittämiseksi. - Mahdollisimman monipuolisesti verkostoitumalla, luomalla yhteisiä käytäntöjä, tiedottamalla. - Kuunnella mitä muualla tapahtuu ja kuinka toimitaan. Jakaa hyviä kokemuksia, verkostoitumalla. Espoossa tämä on ollut meneillään muutaman vuoden. - Ensimmäisenä lähtökohtana on mielestäni tasavertaisuuden periaate, kun voidaan olla samalla viivalla voidaan lähteä kehittämään eri sektoreiden välistä yhteistyötaä ja toimintaa. Kunnan/kaupungin sisällä lisi varmasti tarvetta yhteiselle vapaaehtoistoimijoiden pankille, jossa voisi olla vapaaehtoisia eri tarpeista. Toiset haluavat pitkäkestoisen toiminnan toiset satunnaisen. Tällaisen vapaaehtoistoimija pankin avulla voitaisiin taata se, että kaikkiin paikkoihin, pienimpiinkin voitaisiin saada vapaaehtoisia ja kunnassa kaikissa paikoissa kuntalaiset olisivat samanarvoisessa asemassa vapaaehtoistyön tarjoamista hedelmistä. Vapaaehtoispankin henkilöiden koulutuksesta, hyvinvoinnista ja virkistyksestä vastaisivat kaikki tahot yhdessä, eikä taakka olisi kenellekkään erityisen suuri. - Yhteisiä koulutuksia, seminaareja, tapahtumia, tempauksia... Yhdessä pidettäisiin enemmän palavereja, monien eri tahojen kesken, joisssa pähkäiltäisiin yhdessä vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. - Yhteiset vapaaehtoistoiminnan koulutukset ja tapahtumat. Yhdessä luodut pelisäännöt. Yhdessä vapaaehtoisille järjestetyt virkistystilaisuudet jne. - Ehdottomasti yhteistyötä, ettei kukin kehitä samaa pyörää. - Tulisi koordinoida yhteistä toimintaa - verkostoituminen asian ympärille. - Tulevaisuudessa vapaaehtoistoiminnalla tulee olemaan vielä suurempi merkitys. Yksinäisten vanhusten määrä kasvaa. Hyvien toimintojen ja voimavarojen keskittämisellä saamme suuremman volyymin auttamistoiminnalle. Meidän tulee nähdä tämä yhteisenä hankkeena, missä puhallamme yhteen hiileen. Myös vapaaehtoistoimijat saavat itselleen hyvän mielen, koska antaessaan myös itse saa! - Meillä on (toistaiseksi) yhteiskunnalla tiettyjä velvollisuuksia jäseniään kohtaan, siksi ensinnäkin on huolehdittava, että yhteiskunnan tehtäviin kuuluvia asioita ei aleta teettää vähitellen vapaaehtoisilla. Vapaaehtoisten määrän ja tehtävien lisääntyessä tämä vaara on kasvanut ja kasvaa edelleen. Ohjeistuksen on oltava selkeää. Asioiden yhteyksiä pitäisi selvittää ja selkiinnyttää riittävästi ja riittävän kattavalla tasolla, jotta voitaisiin edes sopia pelisäännöistä. Kunnat, järjestöt ja seurakunnat toimivat toisella logiikalla kuin yksityiset yritykset. Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien jäsenet ovat jäseninä myös em. yhteisöjen omistajia, toisin on yritysten kohdalla. Tämän logiikan mukaan voisi kärjistäen ehdottaa, että vapaaehtoistyötä yrityksissä tekisivät omistajat! Kunnallisella puolella on painetta mitata vapaaehtoistoiminnan taloudellista hyötyä perusteena vapaaehtoistyötä työntekijöinä tekevien palkkaamiseen; tässä kohdassa ollaan jo myös menossa huonoon

8 suuntaan. Vapaaehtoistoiminta ei ole työtä eikä sitä pidä rahallisesti mitata tai sitten tuo vaihdonvälineiden logiikka eli raha pitää ulottaa siihen kokonaisuudessaan. Sitten ei puhutakaan enää vapaaehtoistoiminnasta vaan siitä on tullut työtä. Yhteistyötä vapaaehtoistoiminnassa tarvitaan, mutta yhteistyöhön osallistuvien on jaettava myös kustannukset oikeudenmukaisesti. - Osittain vapaaehtoiset saattavat olla yhteisiä, joten yhdessä suunnitellut ja toteutetut koulutukset olisivat paikallaan.myös yleinen ja yhtenäinen linja vapaaehtoisten toiminnasta hoivakodeissa voisi olla hyvä. - Verkostoituminen: tuki ja koulutus - kunnalta maksusitoomuksia vapaaehtoisten kilujen ja matkojen, mahdollisesti myös ajankäytön pieneksi korvaukseski 9. Muita terveisiä järjestäjille: Vastaajien määrä: 17 - Lisää näitä! - Hyvä aihe josta toivon jatkoa. Aika ei riittänyt, eikä melkein tilakaan. :) - Ruohonjuuritasolta olisi voinut olla lähihoitaja kertomassa, mitä haasteita vapaaehtoisten ilmaantuminen ryhmäkodin arkeen tuo tullessaan. - Mielenkiintoinen aihe, mutta hiukan kapeasti oli käsitelty. Erityisesti olisi toivonut laajempaa yristysnäkökulmaa. Toki tämä oli hankkeen juttu. - Aia varmasti tärkeä ja tarpeellinen. Vahinko vain että hoivakulttuurimme on edelleen kovin perushoitopainotteinen, eikä ihmistä nähdä kokonaiuutena, vaikka tästä on koulutuksessa jauhettu suu vaahdossa. HOITAJIEN ASENNE ratkaisee kaiken myös vapaaehtoishenkilön onnistumisen yhteisössä. - Kiitos Kansalaisareenalle tarjoilusta! - Kiitos. - Hyvällä asialla olette. Kiitos siitä, että näette toiminnan tärkeyden ja olette lähteneet ruohonjuuritasolle hakemaan vastauksia asian kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen. Uskon, että työ ei ole turhaa ja ajan saatossa näemme vielä kaiken vaivannäön tuoman hyvän, kasvavan ja pysyvän tuloksen vapaaehtoistyön saralla. KIITOS! - Nämä on hyviä tapaamisia, mutta tähän olisin toivonut syvällisempää sisältöä. Toivon näitä tapaamisia myös jatkossa. - Kiitos että järjestitte. Tuntui hyvältä kuulla mitä muualla tapahtuu ja huomata, että olen osana tärkeää toimintaa, vaikka ohjaajan paikalla. - Kiitokset! - Kohta 5 täydennystä. Vapaaehtoistoiminnalla voidaan parantaa hoivan laatua; en tarkoita itse hoitotyötä, vaan seuraa, keskustelua, pieniä laulutuokioita, aivojumppaa, läsnäoloa, ulkoilua, lehdenlukua ym. ym. joita ei todellakaan ole riittävästi. Ja silti edellä mainituilla on suuri merkitys hyvinvoinnille. - Seminaarin "kalvot" olisi mukava saada sähöisessä muodossa tai ne voisivat olla KansalasiAreenan sivuilla (tosin en ole tätä tsekannut. - Viittaan vastukseen nro 3 - Kiitos tästä seminaarista! Tärkeä asia sai julkisuutta ja pystyimme jakamaan monenlaista tietoa kansalaisille. Toivomme päättäjien tarttuvan tähän hyvään hankkeeseen ja edistävän vapaaehtoistoimintaa kautta maamme. - Aihe on kiinnostava ja ajankohtainen ja tarvitsisi jatkokäsittelyä. Kiitos! - Kiitos tilaisuudesta!lyhyet terveiset ja puheenvuorot takasivat sen, että jaksoi hyvin keskittyä jokaisen puhujan aiheeseen.aina avoin keskustelu on hyvä, koska yleisöstä voi pulpahtaa uusia ideoita ja hyviä kysymyksiä.