Finavia Oyj ( saakka Ilmailulaitos Finavia) PL VANTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finavia Oyj ( saakka Ilmailulaitos Finavia) PL VANTAA"

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 49/2011/1 Dnro ESAV/75/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ilmailulaitos Finavian ympäristönsuojelulain mukainen Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Vantaa LUVAN HAKIJA Finavia Oyj ( saakka Ilmailulaitos Finavia) PL VANTAA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee pääosin Vantaan kaupungin alueella Seutulassa noin 20 kilometriä Helsingin keskustasta pohjoiseen. Lentoaseman pohjoisosa ulottuu Tuusulan kunnan alueelle. Ilmailulaitos Finavia hakee ympäristölupaa Helsinki-Vantaan lentoaseman nykyiselle toiminnalle sekä tulevalle toiminnalle, jota hakemuksessa on kuvattu noin vuoteen 2025 saakka. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 5 a) ja 12 b) Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on haettava koko toiminnalle, mikäli aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämän vesilain nojalla myönnetyn luvan nro:t 97 98/1998/3, sellaisena kuin se on muutettu vesiylioikeuden antamalla päätöksellä nro 129/1999, mukaan Ilmailulaitoksen tuli jättää lupahakemus lupaehtojen tarkistamiseksi vuoden 2007 loppuun mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 7 b) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lentoaseman toimintaan liittyvät luvat Finavia Oyj:n toimintaa koskevat luvat Terveydenhoitolain (469/1965) mukainen sijoituspaikkalupapäätös Ilmailulaitoksen Helsinki-Vantaan lentoaseman III kiitotielle (Vantaan kaupungin ympäristölautakunta 378, ). Uudenmaan lääninoikeuden päätös em. Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan päätöksestä 378, tehdyistä valituksista (Uudenmaan lääninoikeus n:o 2107/2, ). Terveydensuojelulain (763/1994) mukainen päätös em. sijoituspaikkaluvan 378, voimassaolon jatkamisesta asti (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 827, ). Helsingin hallinto-oikeuden päätös em. sijoituspaikkaluvan voimassaolon jatkamista koskevasta päätöksestä No YS 827, tehdyistä valituksista (Helsingin hallinto-oikeus n:o 00/0830/5, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 00/0830/5, tehdyistä valituksista (korkein hallintooikeus taltionumero 2983, ). Vesilain (264/1961) mukainen päätös ilmailuhallitukselle lentokenttäalueen pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen siitä (Länsi- Suomen vesioikeus nro 53/1979 A, ).

3 Vesilain mukainen päätös Ilmailulaitokselle liukkaudentorjunta-aine- ja glykolipitoisten valumavesien johtamiseen Helsinki-Vantaan lentoasemalta vesistöön sekä III kiitotien liukkaudentorjunta-aineiden- ja glykolipitoisten valumavesien johtamiseen vesistöön (Länsi-Suomen vesioikeus nrot 97/1998/3 ja 98/1998/3, ). Vesiylioikeuden päätös em. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksestä nrot 97/1998/3 ja 98/1998/3, tehdystä valituksesta (vesiylioikeus nro 129/1999, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. vesiylioikeuden päätöksestä nro 129/1999, tehdystä valituksesta (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3360, ). Päätös Helsinki-Vantaan lentoaseman glykolivesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailuohjelman hyväksymisestä (Uudenmaan ympäristökeskus dnro UUS-2002-Y , ). Päätös Vantaanjoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä (Uudenmaan TE-keskus dnro 1707/5723/07, ). Päätös Vantaanjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan liittyvän satunnaispäästöjen tarkkailuohjelman hyväksymisestä (Uudenmaan TEkeskus dnro 1707/5723/07, ). Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös em. Uudenmaan TEkeskuksen päätöksestä dnro 1707/5723/07, tehdystä valituksesta (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 39/2009/1, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Ilmailulaitos Finavian Helsinki-Vantaa lentoaseman maakaluston jakeluaseman toiminnalle (Länsi- Suomen ympäristölupavirasto nro 40/2007/2, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Ilmailulaitos Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman lämpölaitoksen toiminnalle (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 14/2008/2, ). Päätös kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin olevan ruokajätteen keräilyä, kuljetusta ja hävittämistä koskevien menettelytapojen hyväksymisestä (Kasvintuotannon tarkastuskeskus KTTK FIK1-052/763/2004, ). Päätös poiketa luonnonsuojelulain (1096/96) rauhoitussäännöksistä ja lupa tappaa lentoliikennettä vaarantavia luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lintuja sekä häiritä niiden pesintää Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja lentoaseman välittömässä läheisyydessä (Uudenmaan ELY-keskus UUDELY/1025/07.01/2010, ). Päätös saada pyydystää ja tappaa lentoliikennettä vaarantavat riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet lentoasema-alueelta (maa- ja metsä- 3

4 talousministeriö nro 738/424/2010, , Finavia Oyj on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Ilmailulaitos Finavialle polttonesteiden jakeluasemalle (toimijana St1), (Vantaan kaupungin ympäristölautakunta 43, ). Lentoasemalla toimivien muiden toiminnanharjoittajien luvat Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Oy Shell Ab Ilmailun Helsinki-Vantaan lentoaseman lentopolttonesteen varaston toiminnalle (Länsi- Suomen ympäristölupavirasto nro 28/2006/2, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Neste Oil Oyj:n Helsinki- Vantaan lentoaseman ilmailuhuoltoaseman toiminnalle (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 21/2007/2, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Fortum Energiatalo Oy:n Helsinki-Vantaan lentoaseman (nyk. Neste Oil Oyj) moottoriajoneuvojen polttoaineen jakeluaseman toiminnalle (Vantaan ympäristölautakunta 203, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Finnair Oyj:n Helsinki- Vantaan lentoaseman lentokonekorjaamon polttoainejakeluaseman toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus on No YS 1315, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Finnair Oyj:n Helsinki- Vantaan lentoaseman lentokonekorjaamon, moottorikorjaamon ja laiteosaston toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1760, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Vantaan Energia Oy:n Helsinki-Vantaan lentokentän lämpökeskuksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1232, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa St1 Avifuels Oy:n Helsinki- Vantaan lentoaseman lentopetrolin varaston toiminnalle (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 61/2008/2, ). Kaavoitus Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan Maakuntakaavassa Helsinki-Vantaan lentoaseman alue on merkitty liikennealueeksi. Lentomelualueelle L DEN dba (lentomelualue 1, lme-1) ei maakuntakaava mukaan saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. Lentomelualueelle L DEN yli 60 dba 4

5 (lentomelualue 2, lme-2) ei maakuntakaavan mukaan saa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa asuinrakentamista eikä sairaaloiden yms. laitosten rakentamista tai muiden sellaisten toimintojen sijoittamista, jotka ovat herkkiä melun haitoille. Uudenmaan liitto on käynnistänyt Uudenmaan maakuntakaavan uudistamisen (2. vaihemaakuntakaava). Maakuntahallitus on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman toukokuussa Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan liittojen yhdistymisen tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville helmikuussa Yleiskaava Vantaan kaupunki on hyväksynyt Vantaan uuden yleiskaavan ja kaava on tullut voimaan Yleiskaavassa Pakkalan alueella sijaitsevan Helsinki-Vantaan lentoaseman tarvitsemat maa-alueet sisältäen terminaali- ja varikkoalueet sekä kiitotiet ovat merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Yleiskaavaehdotukseen on merkitty vuoden 2020 kokonaisliikenteen lentomeluvyöhykkeet 1 3. Lentomeluvyöhykkeelle 1 (L DEN yli 60 db, m1) ja lentomeluvyöhykkeelle 2 (L DEN db, m2) ei sallita uusien asuntojen, sairaaloiden, hoitolaitosten, vanhainkotien, päiväkotien, oppilaitosten rakentamista tai muiden sellaisten toimintojen sijoittamista, jotka ovat herkkiä melun haitoille. Lentomeluvyöhykkeelle 3 (L DEN db, m3) ei aseteta rajoituksia asumiselle tai muille melulle herkille toiminnoille, mutta alueella on rakenteiden ääneneristämistarve. Kaavaehdotuksessa merkittävimmät lentomelualueet on varattu työvoimavaltaisiksi työpaikka-alueiksi (TP) tai ympäristövaikutuksiltaan merkittäviksi teollisuustoimintojen alueiksi (TT). Merkittävä seudullinen työpaikkakeskittymä on lentoaseman eteläpuolinen Aviapolis-alue ja Kehä III:n ympäristö. Kaavaehdotukseen merkitty Kehärata tukee alueen maankäytön suunnittelua laajana työpaikka-alueena. Teollisuustoimintojen alueeksi merkityt Tuupakka ja Viinikkala ovat kehittymässä raskasta liikennettä tarvitsevien logistiikkatoimintojen keskuksiksi. Tuupakan ja Viinikkalan lisäksi TTalueita on lentoaseman luoteispuolella Viinikanmetsässä ja Kiilassa. Osayleiskaavat Lentoaseman eteläpuolella on voimassa Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymä ja voimaantullut Lentoasemantien osayleiskaava. Aluetta halkovien pääteiden kautta kulkee lentoaseman matkustaja- ja työmatkaliikenne. Osayleiskaavassa Lentoasemantien alue on varattu lentoliikennettä hyödyntäville ja tukevalle yritystoiminnalle. Lentoaseman länsipuolella on voimassa Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymä Marja-Vantaan osayleiskaava. Osayleiskaavassa on huomioitu lentoesteiden korkeusrajoitukset, jotka eivät aseta rajoituksia osayleiskaavan rakentamiseen osoitetuilla alueilla tavanomaiselle rakentamiselle. Uusi asutus on osoitettu alueelle, jossa ennustettu lentomelu L den on alle 55 db. Rakennettavat alueet tukeutuvat Kehärataan. Kehärata 5

6 kytkee Marja-Vantaan sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman raideliikenneverkkoon. Tuusulassa on voimassa Vantaan rajaa vastaan Ruotsinkylä-Myllykylän oikeusvaikutteinen osayleiskaava (Tuusulan ympäristökeskuksen vahvistama ) ja Maantiekylän osayleiskaava (Tuusulan kunnanvaltuuston hyväksymä ). Ruotsinkylään on suunnitteilla kiviaineksen ottamistoiminnan merkittävä laajennus ylijäämämaiden läjitys- ja teollisuustoimintoineen ja Maantiekylään sijoitetaan merkittävä työpaikka-alue. Tuusulan kunta on käynnistänyt osayleiskaavatyön Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavan vahvistettujen osayleiskaavojen tarkistamiseksi. Hankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tuusulan kunnassa on käynnissä Focus-alueen osayleiskaavahanke. Kaavoituslautakunta on käsittelyt osayleiskaavaehdotusta vuonna Ehdotus on edelleen laadittavana ja ehdotuksen piti tulla uudelleen käsittelyyn vuonna Osayleiskaavaluonnoksessa lentoaseman kiinteistön alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL-2). Lisäksi alueelle on kaavailtu teollisuus- ja varastoalueita (T-1), ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueita/palvelun ja hallinnon alueita (TT/P) sekä palvelujen ja hallinnon alueita (P-2). Asemakaavat Lentoasema-alueella on voimassa Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymä ja sisäasiainministeriön vahvistama asemakaava Lentokenttä 1. Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi Kehäradan asemakaavan, maanalaisen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen. Asemakaava muodostaa noin 18 km:n pituisen nauhamaisen vyöhykkeen ja sisältää mm. Aviapoliksen ja Lentoaseman tunneliasemat. 6 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Helsinki-Vantaan lentoaseman sijaitsee pääosin Vantaan kaupungin alueella Kehä III:n pohjoispuolella. Pieni osa lentoasema-alueen pohjoisreunasta ulottuu Tuusulan kunnan alueelle. Lentoasemalta on matkaa Helsingin keskustaan 19 km ja Vantaan Tikkurilaan noin 6 km. Pääosa lentoaseman ympäristöstä on teollisuus- ja työpaikka-alueita. Erityisesti ne keskittyvät lentoasema-alueen eteläpuolelle. Lähimmät tiiviimmät asutusalueet (Ilola, Ruskeasanta, Koivuhaka) sijoittuvat lentoaseman itä- ja kaakkoispuolelle, mutta lentoaseman sijaitessa pääkaupunkiseudulla asutusalueet levittäytyvät koko lentoaseman ympäristöön pohjoisen suuntaa lukuunottamatta. Lentoaseman luoteis- ja länsipuolella on laajahkoja peltoalueita ja pohjoisosassa jonkin verran metsäalueita.

7 7 Ympäristön tila Maaperä Helsinki-Vantaan lentoasema on rakennettu kalliomäkien ympäröimälle ylänköalueelle. Alue on osa laajempaa reunamuodostumasysteemiä. Erityisesti alueen itäosassa on havaittavissa viimeisen jääkauden jälkeen murroslaaksoon muodostuneen laajemman epähomogeenisen reunamuodostumasysteemin maalajeja. Lentoaseman alueen itäreunassa kulkee likimain pohjois-eteläsuuntainen murroslaakso, johon on kerrostunut paremmin vettä johtavia lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia. Murroslaakson kohdalla maakerrosten paksuus on paikoin yli 20 metriä. Reunamuodostuman alueella maaperä on osittain uudelleen kerrostunut ja siellä tavataan paikoitellen myös hienompijakoisista maalajeista, kuten savesta ja siltistä, muodostuneita välikerroksia. Lentoaseman alueen laajimmat lajittuneet hiekka- ja sorakerrokset sijoittuvat kiitotien 2 keskiosan itäpuolelle. Alueella tavattavat lajittuneet maakerrokset jatkuvat kairausten perusteella paikoin myös lentoaseman länsireunalle asti. Kiitotien 1 koillisosan kohdalla maalaji vaihtuu saveksi ja siltiksi ja alueella on laajempia suoalueita. Suoalueita on tavattavissa laajemmin myös kiitotien 1 ja kiitotien 3 välisellä alueella (Mottisuo). Lentoaseman länsireunalla on laajempia moreenipeitteisiä alueita sekä osin myös savea. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristön kalliopinnan korkeusasema vaihtelee tasoilla noin m. Alueen kallioperä on migmatiittiutunutta ja se koostuu pääosin mikrokliinigraniitista ja kvartsi-maasälpägneissistä. Kiitotien 1 pohjoispään itäpuolella on osittain graniittiutuneesta kvartsidioriitista muodostunut alue. Geologian tutkimuskeskus on tulkinnut lentoaseman ympäristön kallioperästä kooltaan vaihtelevia heikkousvyöhykkeitä. Heikkousvyöhykkeet jakavat kallioperän erisuuruisiksi lohkoiksi ja ne vaikuttavat mm. kallioperän rakennettavuuteen, pohjaveden virtauksiin ja pohjaveden purkautumiseen. Alueelta on tulkittu suuria alueellisia heikkousvyöhykkeitä, alueellisia heikkousvyöhykkeitä ja merkittäviä paikallisia heikkousvyöhykkeitä. Merkittävin alueen kallioperän heikkousvyöhykkeistä on lentoaseman itäpuolella sijaitseva likimain pohjois-eteläsuuntainen murrosvyöhyke. Lisäksi kiitotien 3 keskiosissa kulkee luode-kaakkosuuntainen kallioruhje, joka ulottuu pitkälle Mottisuon alle. Päijänne-tunnelin aikaisten louhintatietojen mukaan ruhjeessa esiintyy kalkkikiveä. Ruhjeen pohjalla on luotausten mukaan voimakkaasti rakoillut vyöhyke. Pohjavesi Helsinki-Vantaan lentoaseman alue jakaantuu kuuteen pohjaveden valuma-alueeseen. Valuma-alueet noudattavat pääosin pintavesien valumaalueiden rajoja. Pohjaveden imeytymistä tapahtuu erityisesti kiitotien 2 itäpuolella ja kallioisilla moreenimailla sekä kiito- ja rullausteitä reunustavilla nurmialueilla. Osa nurmialueilla imeytyvästä vedestä kulkeutuu salaojajärjestelmien kautta sadevesiviemäreihin.

8 Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella on kaksi pohjavesialuetta. Näistä suuremman, Lentoaseman pohjavesialueen ( ; luokka I), pinta-ala on 4,02 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 0,88 km 2. Alueella on lentoaseman vedenottamo. Pohjavesialue on osa laajempaa reunamuodostumasysteemiä. Alue on muodostunut kallioperän ruhjeeseen, jossa pohjaveden pinnan alapuolisten vettä johtavien hiekka- ja savikerrosten paksuudet ovat paikoin noin m. Maanpinnan alavimmilla alueilla hiekka- ja savikerrokset ovat heikoimmin vettä johtavien savi- ja silttikerrosten peitossa. Alueen pohjoisosassa vettä johtavat hiekkakerrokset ovat 4 10 m:n paksuisten savi- ja silttikerrosten alla. Alueen hiekka- ja sorakerrosten on kairaustutkimusten perusteella arvioitu jatkuvan lentoaseman länsireunalla asti. Pohjavesialueen länsiosassa olevat lajittuneet hiekka- ja sorakerrostumat liittyvät rantakerrostumaan, joka on syntynyt kalliomäkien väliin. Tällä alueella maa-aines on huonosti lajittunutta ja kaivettu pois lähes kokonaan. Yleisesti ottaen pohjavesimuodostuma on epähomogeeninen. Alueen kallioperän korkeustaso vaihtelee, maaperä on vaihtelevaa ja lähes kaikki karkeat maalajit ovat poistettu. Soraa ja kalliota on otettu paikoin pohjavedenpinnan alapuolelta, jolloin alueelle on muodostunut lammikoita. Nyttemmin osa lammikoista on täytetty. Alueen epähomogeenisuudesta johtuen sillä esiintyy paikoin myös orsivesikerroksia. Pohjavesialueen antoisuus on koepumppausten perusteella noin m 3 /d. Antoisuus on huomattava alueen pinta-alaan nähden ja on arvioitu, että osa pohjavedestä kulkeutuu alueelle kallion ruhjevyöhykettä pitkin pohjoisesta. Pääosa lentoaseman vedenottamolla pumpattavasta vedestä tulee ottamolle pohjoisesta ja pienempi osa lännestä kiitotien alitse. Koepumppausten perusteella pieni osa pohjavedestä virtaa alueelle myös etelän suunnasta, josta virtausyhteys on kuitenkin heikompi. Osa pohjavedestä purkautuu Kylmäojan laaksoon pohjavesialueen itäosassa. Pohjaveden pintataso vaihtelee pohjavesialueella keskimäärin +34,5 +35,4 m välillä. Lavangon pohjavesialue ( ; luokka III) sijoittuu osin kiitotien 3 alueelle. Pohjavesialue on pinta-alaltaan pieni, noin 1,28 km 2, josta muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,61 km 2. Alueen antoisuus on noin 350 m 3 /d. Lavangon alueen maalajit ovat melko huonosti lajittuneita hiekkoja ja silttejä, jotka on kaivettu lähes kokonaan pois. Alueella tavataan paikoin epäyhtenäisiä karkeampia hiekka- ja sorakerroksia. Pohjavesialueen länsireunalla vettä johtavat maakerrokset ohenevat ja muuttuvat hienojakoisemmiksi silttikerroksiksi, joita peittää länteen päin paksuuntuva savikerros. Alue on epäyhtenäinen ja se on jakaantunut useisiin kalliokynnysten erottamiin altaisiin. Erillisten pohjavesialtaiden vedenpinnat poikkeavat toisistaan suhteellisen paljon. Tämä viittaa siihen, että niiden välinen virtausyhteys on heikko. Esiintymän koillisosissa pohjaveden pinta on likimain tasolla +54 m, länsi- ja pohjoisosissa noin +31 m ja eteläosassa m:n välillä. Alueella on seismisten luotausten ja kairausten perusteella havaittu luode-kaakkosuuntainen kallioruhje, joka ulottuu Mottisuon alueelle. Kiitotien 3 kohdalla ruhjeessa esiintyy paksuja hiekkakerroksia. Mottisuon alueen pohjavesien pääpurkautumissuunta on etelään, mutta osa pohjavesistä kulkeutuu kallioruhjeen kautta pohjoiseen Lavangon pohjavesialueelle. Pohjavesialueen läheisyydessä sijaitsee Päijänne-tunneli. Tunnelin 8

9 painetaso on tässä osassa lähellä maanpintaa ja kohteessa on havaittu Päijänne-tunnelin veden purkautumista Vantaanjoen suuntaan. Keskimääräinen pohjaveden pinta lentoaseman alueella 2000-luvulla on ollut korkeimmillaan kiitotien 3 koillispäädyssä tasolla noin +47,7 m ja alimmillaan kiitotien 3 länsipuolella siirryttäessä kohti Vantaanjokea, tasolla noin +30,1 m. Kiitotien 2 itäpuolella, lähellä lentoaseman vedenottamoa pohjaveden pinta vaihtelee keskimäärin +34,5 +35,5 m:n välillä. Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat kiitotien 1 koillispäädyssä pääosin etelään, kiitotien 2 kohdalla pääosin itään ja kiitotien 3 kohdalla pääosin länteen. Vedenottamo Aiemmin Helsinki-Vantaan lentoasemalle käyttöveden toimittava vedenottamo sijaitsi Lentoaseman pohjavesialueella. Helsinki-Vantaan lentoaseman vesilaitosliiketoiminta myytiin Vantaan Vedelle (nykyisin HSY Vesi) ja lentoasema liitettiin Vantaan vesijohtoverkkoon. Nykyisin vedenottamo toimi HSY Veden varalaitoksena. Keskimääräinen vedenotto oli aiemmin noin 800 m 3 /d. Laitoksella on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa pohjaveden ottoon (päätös nro 53/1979 A, ). Vesilaitoksen toimintaa on tarkkailtu vuodesta 1979 lähtien viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. (viimeisin Helsinki-Vantaan lentoaseman talousvettä toimittavan laitoksen valvontatutkimusohjelma vuosille hyväksyminen, Vantaan kaupungin ympäristökeskus, , Dno YM 5789/2005/533). Finavia on jatkanut pohjavesialueen tarkkailua omaehtoisesti tarkkailuvelvoitteen siirryttyä kaupan myötä Vantaan Vedelle. Päijänne-tunneli Päijänne-tunnelin avulla johdetaan raakavettä pääkaupunkiseudulle. Vuonna 1982 valmistunut tunneli alkaa Etelä-Päijänteen Asikkalanselältä ja päättyy Silvolan tekoaltaalle, lähelle HSY Veden Pitkäkosken vedenpuhdistamoa. Poikkipinta-alaltaan keskimäärin 15,5 m 2 suuruisen kalliotunnelin kokonaispituus on noin 120 km ja se sijoittuu metrin syvyydelle maanpinnasta. Tunneli on verhoilematon, lukuun ottamatta ruiskubetonoituja kallion rikkonaisuusvyöhykkeitä. Tunnelin kapasiteetti luonnollisella vedenpaineella on noin 10 m 3 /s ja tällä hetkellä vettä otetaan käyttöön keskimäärin noin 3,1 m 3 /s (n m 3 vuodessa). Tunneli on yhteydessä paikalliseen pohjavedenkiertoon ja pohjaveden kulkeutuminen tunneliin estetään pitämällä tunnelin vedenpaine ympäristöään korkeampana, jolloin veden virtaus tunneliin estyy. Tunnelin pohjoisosissa sen vedenpaine on ympäristöään alhaisempi ja tunnelin eteläosissa vedenpaine on lähellä maanpinnan tasoa. Päijänne-tunneli kulkee osin Helsinki-Vantaan lentoasema-alueen läpi. Tunnelin linjaus kulkee koillis-lounassuuntaisesti kiitotien 3 alitse, tasolla m. Tunnelin painetaso on lentoaseman kohdalla normaalisti välillä +42,8 +43,2 m. Pohjaveden painetaso tunnelin kohdalla vaihtelee lentoaseman alueella keskimäärin välillä +35,5 +44,4 m. 9

10 Lentoaseman alueella hydraulinen yhteys Päijänne-tunneliin on pääosin heikko. Tunnelin lähialueilla esiintyy moreenipeitteisiä kallioalueita ja avokallioita sekä painanteissa savi- ja silttikerroksia. Alueella on myös ohuina ja epäyhtenäisinä kerroksina esiintyviä lajittuneita, paremmin vettä johtavia maalajeja. Lavangon pohjavesialueen kohdalla Päijänne-tunneli läpäisee kallioruhjeen. Ruhjeessa kallionpinta on alimmillaan tasolla +7 m, maanpinnan ollessa tasolla m. Normaalissa käyttötilanteessa tunnelin vedenpaineen taso on ympäröivää pohjavedenpintaa korkeammalla ja pohjavesi ei pääse kulkeutumaan tunneliin. Kiitotien 3 rakentamisen yhteydessä tunnelin kohdalle rakennettiin laaja pohjavesisuojaus sekä kaksi suojakaivoa (MK1 ja MK2). Näiden toimenpiteiden avulla pienennetään Päijänne-tunnelin veden pilaantumisriskiä poikkeuksellisissa tilanteissa. Asennettujen suojakaivojen avulla pohjavedenpinta pidetään tarvittaessa keinotekoisesti tunnelin painetason alapuolella. Kaivojen käynnistystaso on +41,30 m ja pysäytystasot +39,50 m (MK1) ja +40,70 (MK2). Käytännössä Päijänne-tunnelista purkautuvan veden vuoksi pohjaveden painekorkeus alueella on niin suuri, että kaivon 1 pumppaus on käynnissä lähes jatkuvasti. Vesistöt Helsinki-Vantaan lentoaseman alue jakautuu Vantaan alaosan (21.01), Tuusulanjoen (21.08) ja Keravanjoen (21.09) valuma-alueisiin. Vantaanjoen alaosan valuma-alue jakaantuu edelleen Seutulan (21.012) ja Vantaan suualueen (21.011) valuma-alueeseen. Vantaanjoki on 99 km pitkä, sen keskivirtaama on 17 m 3 /s ja valumaalueen koko km 2. Vantaanjoen vesi on maaperästä johtuen ruskeavetistä ja sateisina aikoina saviseksi samentunutta. Ravinteikkaan savisen maaperän, peltoviljelyn ja yhdyskuntien jätevesien vuoksi jokivedet ovat runsasravinteisia, sameita ja hygieeniseltä laadultaan heikentyneitä. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä ja eliöstössä ovat kuitenkin pieniä. Hydrologiset vaihtelut Vantaanjoen alueella ovat voimakkaita ja tuovat suurta satunnaisvaihtelua veden laatuun. Peltoviljelyn osuus Vantaanjoen ravinnekuormituksesta fosforin osuus on % ja typen osalta noin 50 %. Vuosina Vantaanjoen ravinnepitoisuudet ovat olleet lentoaseman yläpuolella (V24) tasolla μg P/l ja μg N/l. Vantaanjoen Vanhankaupunginkoskessa (V0) ravinnepitoisuudet olivat vastaavasti tasolla μg P/l ja μg N/l. Viimeisen 15 vuoden aikana jokiveden ravinnetaso on pysynyt lähes samanlaisena. Vantaanjoen vesistöalue on Etelä-Suomelle tyypillinen peltovaltainen ja vähäjärvinen jokivesistö. Vesistöalueen taaja asutus ja elinkeinotoiminta vaikuttavat voimakkaasti jokien kuormitukseen ja käyttöön. Vesistöalueen maa-alasta kuudesosa on taajamia, neljännes peltoa ja noin puolet metsää. Vantaanjokeen lasketaan etenkin yläjuoksulla puhdistettuja jätevesiä. Lisäksi jokea kuormittavat maataloudesta ja viemäröimättömästä asutuksesta tuleva hajakuormitus. Keravanjoki on 65 km pitkä Vantaanjoen pisin sivujoki. Joki alkaa Hyvinkään Ridasjärvestä ja virtaa mm. Tuusulan Natura alueen (Keravan- 10

11 jokikanjonin lehto, FI ), Järvenpään, Keravan sekä Vantaan koillisten kaupunginosien halki. Keravanjoen keskivirtaama on 3 m 3 /s ja valumaalueen koko 395 km 2. Keravanjoen vesi on luontaisesti sameaa, sillä joki virtaa Keravan alueella savimaiden halki. Joen ravinnepitoisuuksissa vuosina ei ole todettu merkittävää muutosta, mutta vaihtelut ovat olleet suuria. Vuosina Keravanjoen ravinnepitoisuudet ovat olleet lentoaseman yläpuolella (K24) tasolla μg P/l ja μg N/l. Ennen Vantaanjokeen yhdistymistä (K8) ravinnepitoisuudet olivat vastaavasti tasolla μg P/l ja μg N/l. Kylmäojan puro on Keravanjoen sivuhaara, joka virtaa Ruskeasannan ja Ilolan pientaloalueiden läpi. Kylmäojan valuma-alueen latvavedet sijaitsevat Tuusulan puolella. Vantaan puolella Kylmäojan kolme päähaaraa yhdistyvät Ristipurossa. Vantaanjoen pääuoma ja Keravanjoen alaosa ovat Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Hertta-tietojärjestelmän Vesimuodostumat-osion (VeMu) mukaan Vantaanjoen alaosan keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut 89 P µg/l ja hyvän tilan tavoite on alle 60 P µg/l. Ravinteiden vähentämistarve on näin ollen fosforin osalta 33 %. Ekologisessa luokittelussa otetaan kuitenkin huomioon myös vesistön biologisia muuttujia, mm. pohjaeläimistön ja kalaston tila. Kalatalous Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti vuonna 2004 koski- ja virtapaikkoja Vantaanjoen vesistöalueella. Keravanjokeen laskevassa Kylmäojassa, Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikutusalueella, sekä saalislajien yksilötiheydet että biomassat olivat tutkimusalueen alhaisimpia. Saalislajeja olivat hauki, made ja särki. Vantaanjoen alaosalla, jonne kaikki valuma-alueen vedet lopulta päätyvät, kalasto on monipuolisin. Vantaanjoen kalastajien saaliissa valtalajeja ovat kirjolohi ja taimen. Muita alueella esiintyviä kalalajeja ovat mm. lohi, ahven, lahna, särki, turpa, törö ja kivisimppu. Vuosina RKTL:n tekemiltä Vantaanjoen vesistöalueen pohjaeläinseuranta-alueilta määritettiin yhteensä 104 pohjaeläinlajia tai taksonia. Runsaslajisin ryhmä olivat vesiperhoset. Vuonna 2004 Kylmäojassa, lajisto oli köyhää (6 taksonia) ja eläimet koostuivat lähinnä surviaissääskistä, joiden lukumäärät olivat selvästi alhaisemmat kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2002 tuloksiin verrattuna taksonimäärä oli pudonnut noin puoleen. Vaateliaammista lajeista koskesta tavattiin vain yksi purokatka ja yksi hernesimpukka. Pohjaeläimistön perusteella lasketun, likaantumisesta kertovan ASPT-indeksin (Average Score Per Taxon) arvo oli aiempaa korkeampi (lentokentän alapuolella) tai samalla tasolla (lentokentän yläpuolella) kuin aiemmin. 11

12 12 Ilmanlaatu Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 raportin ("Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2009", HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut, ) perusteella epäpuhtauksia pääkaupunkiseudun ilmaan pääsee erityisesti liikenteestä, energiantuotannosta ja tulisijojen käytöstä. Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla yleensä melko hyvä, mutta ajoittain ilmanlaatu heikkenee katupölyhiukkasten, liikenteen typenoksidipäästöjen, kaukokulkeutuneiden pienhiukkasten ja otsonin vuoksi. Indeksiluokituksen perusteella ilmanlaatu vuonna 2009 oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatu oli kokonaisuudessaan hieman parempi kuin edellisinä vuosina. Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 µg/m 3, VNA 711/2001) ylittyi vuonna 2009 Helsingin kantakaupungissa Mannerheimintien ja Hämeentien mittausasemilla. Raja-arvo on ylittynyt myös aikaisempina vuosina Helsingin vilkasliikenteisessä ydinkeskustassa ja katukuiluissa. Hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja lyijyn pitoisuudet pysyivät raja-arvojen (VNA 711/2001) alapuolella. Typenoksidipäästöistä noin puolet tulee energiantuotannosta ja noin kolmannes ajoneuvoliikenteestä. Hiukkaspäästöistä ajoneuvoliikenne tuottaa reilun kolmanneksen ja energiantuotanto ja tulisijojen käyttö kumpikin noin neljänneksen. Rikkidioksidipäästöistä valtaosa, noin 90 % on peräisin energiantuotannosta. llmanlaatua on seurattu 1970-luvulta lähtien Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakuntien alueella käyttämällä mm. puiden neulasia sekä runkojäkälien esiintymistä ja kuntoa indikaattoreina. Pääkaupunkiseudulla bioindikaattoritutkimuksia on tehty vuodesta 1988 lähtien. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueelle laaditun yhteisen ilmanlaadun bioindikaattoriseurannan ensimmäinen seurantakierros toteutettiin vuosina , seuraava vuosina ja viimeisin vuonna Vuonna 2009 tehdyn selvityksen ( Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseurantavuonna 2009", Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2010) mukaan Vantaan kaupungin alueella tehtiin jäkälähavaintoja 33 havaintoalalla, jotka kahdeksaa lukuun ottamatta sijaitsivat taajamissa. Keskimääräinen sormipaisukarpeen vaurioaste ja jäkälälajiston runsautta kuvaavat ilmanepäpuhtausindeksi ja ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälien lukumäärä olivat Vantaan kaupungin alueella selvästi heikommalla tasolla kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Selvimmät lajimuutokset painottuivat Vantaa itäosiin, missä havaittiin myös kolme lajistoltaan selvästi köyhtynyttä havaintoalaa. Vähiten ilman epäpuhtauksista kärsiviä jäkälälajeja (4 5 lajia) tavattiin seitsemällä kaupungin itäosassa sijaitsevalla havaintoalalla. Sormipaisukarve luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi 17 havaintoalalla, jotka painottuivat kaupungin keski- ja itäosiin. Lopulla 16 havaintoalalla sormipaisukarpeen vauriot olivat lieviä.

13 Sormipaisukarpeen vauriot ovat Vantaan kaupungin alueella pysyneet samalla koko tutkimusalueen keskiarvoa suuremmalla tasolla, koko seurantajakson ajan. Alojen määrä, joilla sormipaisukarpeen vauriot olivat selviä, oli kasvanut edeltävään vuoden 2004 seurantatutkimukseen verrattuna. Seuranta-ajanjakson aikana jäkälälajiston runsautta kuvaavat muuttujat olivat heikoimmillaan vuonna Tässä tutkimuksessa ne olivat alkaneet palautua vuoden 2000 paremmalle tasolle. Selvät jäkäläkasvillisuuden vauriot painottuivat Vantaalla kaupungin itäosaan, jossa taajama-asutus on tiheintä ja liikenne valtaväylillä vilkasta. Vantaan harvemmin asutetussa länsiosassa jäkäläkasvillisuuden muutokset olivat lievempiä. Vuoteen 2004 verrattuna jäkälälajisto oli runsastunut hieman, mutta sormipaisukarpeen vauriot olivat pysyneet samalla tasolla. Yhdyskuntamelu Pääkaupunkiseudulla suurimpia melun aiheuttajia ovat teiden ja katujen liikenne, raideliikenne ja lentokoneet. EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) edellyttämänä on vuonna 2007 selvitetty edellisen vuoden liikennetietojen perusteella liikennemuotojen koko vuoden lähes yhteismitalliset L den -melutasot vilkkaimmin liikennöidyistä kohteista ja suurissa väestökeskittymissä. Ensimmäisen vaiheen selvitykset on tehty Helsingin kaupungin alueelta, yleisiltä teiltä ja rautateiltä junaradoilta sekä Helsinki- Vantaan ja Malmin lentoasemilta. Helsingin kaupungin direktiivin mukaisessa selvityksessä laskettiin pää- ja kokoojakatujen ja tieliikenteen sekä juna-, metro- ja raitiotieliikenteen aiheuttamat melutasot ja melulle altistuvien asukkaiden määrät. L den 55 db ylittävällä tie- ja katuliikenteen melualueella asuu asukasta, raideliikenteen melualueella asukasta ja Malmin lentokentän melualueella 500 asukasta. Helsingissä asui vuoden 2006 alussa ihmistä. Tiehallinnon laatimassa direktiivin mukaisessa selvityksessä tarkasteltiin yleisiä teitä, joiden liikennemäärä vuodessa ylitti 6 miljoona ajoneuvoa. Koko maassa tutkittujen teiden liikenteen aiheuttamalla yli L den 55 db melualueella asuu ihmistä, joista Helsingissä asuu , Espoossa ja Vantaalla henkilöä. Ratahallintokeskuksen laatimaan direktiivin mukaiseen selvitykseen sisältyvät rataosat, joiden vuosittainen liikenne on yli junaa. Näitä ovat rataosat Helsingistä Espooseen, Vantaankoskelle ja Riihimäelle yhteispituudeltaan noin 96 km. Näiden rataosien liikenteen aiheuttamalla yli L den 55 db melualueella asuu ihmistä. Suojeltavat kohteet Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät (FI ) -niminen noin 369 ha:n laajuinen Natura alue sijaitsee Espoon ja Vantaan alueella 4 9 km lentoaseman länsipuolella. Alue koostuu kuudesta erillisestä suojelualueesta, joista Mustakosken lehtomainen metsäalue, Vestran vanha metsä sekä Herukkapuron lehto, Isosuon keidassuo, Pyymosan lehto ja Odilam- 13

14 men-smedsmossenin suo sijaitsevat Vantaalla. Tremanskärrin suo sijaitsee Espoon koillisosassa. Alue on tärkeä liito-oravan (luontodirektiivin liitteen IV laji) suojelun kannalta. Alue on tärkeä myös monien lintudirektiivin lajien suojelulle. Lajistossa korostuu metsälinnusto, etenkin lehtojen ja vanhojen metsien lajit. Alueella esiintyy lintudirektiivin liitteen I lajeista pyy, metso, kehrääjä, palokärki, kirjokerttu, pikkusieppo ja peltosirkku. Tuusulanjärven lintuvesi (FI ) -niminen noin 200 ha:n laajuinen Natura alue sijaitsee Tuusulan ja Järvenpään alueella noin 9 16 km lentoaseman pohjoiskoillispuolella. Alue koostuu kolmesta erillisestä Tuusulanjärven vesi- ja rantakosteikkoalueesta. Alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi, joka kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin. Siellä pesii ja levähtää useita lintudirektiivin lajeja. Linnuston kannalta Natura-alueen arvokkain osa on Tuusulanjärven pohjoispää. Nuuksio (FI ) -niminen noin ha:n laajuinen Natura alue sijaitsee Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueella noin km lentoaseman länsipuolella. Nuuksiossa elää kaikkiaan viitisenkymmentä Suomessa uhanalaista eläin- ja kasvilajia ja yli 30 EU:n luonto- ja lintudirektiivien lajia. Lajisto on painottunut metsälajistoon. Suuren kokonaislajilukumäärän lisäksi yksittäisten lajien yksilö- ja parimäärät ovat usein huomattavia. Esim. kanalintujen ja liito-oravan kannat ovat uusmaalaisittain suuria. Alue kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin ja Suomen kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin. Sipoonkorpi (FI ) -niminen noin ha:n laajuinen Natura alue sijaitsee Vantaan ja Sipoon alueella noin 9 15 km Lentoaseman itäpuolella. Sipoonkorven suojeluarvo perustuu monimuotoiseen, uusmaalaisittain tyypilliseen metsä- ja suoluontoon. Alueella esiintyy lintudirektiivin liitteen I lajeista mehiläishaukka, pyy, metso, huuhkaja, varpuspöllö, viirupöllö, helmipöllö, kehrääjä, harmaapäätikka, palokärki, pohjantikka, pikkusieppo ja pikkulepinkäinen. Uudenmaan ympäristökeskus on ehdottanut Vantaanjokea Natura ohjelmaan (Vantaajoki, FI ). Alueen valintaperusteena Natura kohteeksi on ollut luontodirektiivin liitteen IV a laji vuollejokisimpukka (Unio crassus). Lajia esiintyy inventointiaineiston mukaan jokseenkin yhtenäisesti Vanhankaupunginkoskelta Nukarinkoskelle saakka. Vantaanjoen suuri kiintoainesmäärä on yksi vuollejokisimpukan kannan kokoa rajoittava tekijä, josta laji näyttää kuitenkin selviävän. Luontodirektiivin liitteen IV a lajeista uomassa esiintyy myös saukko (Lutra lutra). Muina tärkeinä eläin- ja kasvilajina on mainittu virtalude (Aphelocheirus aestivalis), joka on Suomessa harvinainen ja silmälläpidettävä laji. Sitä esiintyy Ruutinkoskella ja Königstedtinkoskella. 14

15 15 LENTOASEMAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Helsingin lentoaseman rakentaminen aloitettiin keväällä Kiitotie (2 000 m) valmistui ja otettiin käyttöön vuonna Vuonna 1955 lentoasemalla oli noin matkustajaa. Lentoaseman sivukiitotie (1 800 m) valmistui Säännöllinen suihkulentoliikenne alkoi 1950-luvun lopussa. Vuonna 1962 lentoasemalla oli yli matkustajaa luvulla lentoliikenne kasvoi tasaisesti ja voimakkaasti. Vuonna 1971 matkustajia oli 1,9 miljoonaa luvun puolivälissä lentoliikenne notkahti, mutta luvulla tultaessa kasvoi jälleen voimakkaasti. Vuonna 1982 Helsinki- Vantaan lentoasemalla oli noin 3,7 miljoonaan matkustajaa. Uusi kolmas kiitotie (3 000 m) otettiin käyttöön vuonna Helsinki-Vantaan lentoasema on tärkeä Suomen elinkeinoelämän kannalta. Kansainväliset lentoyhteydet ovat keskittyneet 90 %:sesti Helsinki- Vantaan lentoasemalle. Helsinki-Vantaa yhdistää Suomen kaikki lentoasemat ja niiden talousalueet osaksi kansainvälistä lentoyhteysverkostoa. Lentoliikenne eroaa muista liikennemuodoista siinä, että sen infrastruktuurin rahoitus perustuu liiketoiminnasta saatuihin tuottoihin. Helsinki-Vantaan lentoaseman tuotoilla voidaan kattaa Finavia Oyj:n kannattamattomien lentoasemien vajeet edellyttäen, että lentoasemaverkosto kokonaisuudessaan on liiketaloudellisesti kannattava. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on merkittävät taloudelliset vaikutukset sijaintialueellaan, mutta myös koko kansantalouden kannalta. Helsinki- Vantaan lentoaseman taloudellinen vaikutus Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2006 oli 3,2 %. Lentoasemaan ja sen toimintoihin liittyy suoraan noin työpaikkaa. Kerrannaisten työpaikkojen määräksi on arvioitu yhteensä Infrastruktuuri Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä. Kiitoteiden nimeäminen on esitetty tämän päätöksen liitteessä 1. Kiitotien 04R 22L ( kiitotie 1 ) pituus on metriä, kiitotien 04L 22R ( kiitotie 3") pituus on metriä ja kiitotien ( kiitotie 2 ) pituus on metriä. Kaikkien kiitoteiden asfaltoitujen alueiden leveys on 60 metriä. Kunkin kiitotien suuntaiset rullaustiet ovat vastaavasti rullaustie Z kiitotien 1 kaakkoispuolella, rullaustie Y kiitotien 2 lounaispuolella ja rullaustie W kiitotien 3 kaakkoispuolella. Asematasoja on kuusi: asemataso 1 Ulkomaan ja kotimaan terminaalien edustalla, asemataso 2 Finnair Oyj:n rahtiterminaalin edustalla, asemataso 3 liikelentoterminaalin edustalla, asemataso 4 kiitotien 2 koillispuolella (mm. TNT Suomi Oy), asemataso 8 kiitotien 1 kaakkoispuolella (Blue1 Oy:n tekniikka) ja asemataso 9 kiitotien 1 kaakkoispuolella (Finnair Oyj:n tekniikka).

16 Vuoden 2007 lopussa terminaaleissa oli 24 matkustajasiltaa. Asematasoilla on lisäksi matkustajaliikenteen käytössä noin 50 lentokonepaikkaa. Rakenteilla tai suunnitteilla ovat nykyisen terminaalin laajennukset sekä Non- Schengen- että kotimaanterminaalissa siten, että matkustajasiltojen määrä nykyisellä terminaalialueella kasvaa noin 35:een ulkopaikkojen määrän vastaavasti pysyessä suunnilleen entisellään. Varsinaisia lentorahtiterminaaleja on Finnair Cargo Oy:n asematason 2 yhteydessä, asematasolla 4 sijaitsevat TNT Suomi Oy:n terminaali ja entinen DHL Oy:n terminaali sekä asematasoon 8 tieyhteydellä kytketty uusi DHL Oy:n terminaali, joka itsessään on lentoasema-alueen ulkopuolella Katriinantien takana. Lentorahtitoimintaan kuuluvaksi voidaan lukea myös Itella Oyj:n tullipostiterminaali Finnair Cargo Oy:n terminaalin vieressä asematasolla 2. Nykyisiä lentoyhtiöiden teknisiä alueita on neljä. Finnair Oyj:n tekniikka sijaitsee asematasojen 8 ja 9 välisellä alueella. Blue1 Oy:n tekniikka on asematason 8 reunassa. FinnComm Oy:n tekniikka on rakenteilla asematason 3 kaakkoispuolelle. Airfix Aviation Oy toimii asematasolla 4. Lentoasemalla toimivat tahot Vuoden 2007 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi noin 200:n eri lentoyhtiön konetta. Lentoasemalle syksyllä 2007 säännöllisesti operoivia reittilentoyhtiöitä on noin 30, kahdeksan tilauslentoyhtiötä sekä noin 20 rahti- ja liikelentoyhtiötä. Myös Medi-Heli ry, rajavartiolaitos ja satunnaisesti puolustusvoimat operoivat Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Näiden lisäksi on useita lentoyhtiöitä, jotka käyvät lentoasemalla satunnaisesta. Matkustajaterminaaleissa toimii noin 100 yritystä. Erilaisia myymälöitä ravintoloita ja kahviloita on noin 50. Tämän lisäksi terminaaleissa on matkatoimistoja, autonvuokraamoita, pankki- ja valuutan vaihtopalveluita, taksiyrityksiä, löytötavarapalvelu, apteekki, parturi, hotelli ja kokoustilapalveluja. Terminaaleissa toimivat myös lentoyhtiöt ja maahuolintapalveluja tarjoavat yritykset. Näiden lisäksi terminaalissa toimivat tulli, rajavartiolaitos ja poliisi. Maahuolintayritykset tarjoavat lentoyhtiöille matkustajien ja rahdin käsittelyyn sekä lentokoneen saapumiseen ja lähtemiseen liittyviä palveluja. Helsinki-Vantaalla maahuolintapalveluja tarjoavia yrityksiä on Näistä viisi on niin sanottuja täyttä palvelua tuottavia yrityksiä, lisäksi osa yrityksistä on erikoistunut johonkin tiettyyn palveluun kuten polttoainehuolintaan, siivous-, huolto-, korjaus-, catering-, turva- tai lentokoneiden jäänesto- ja -poistopalveluun. 16

17 17 Ilmatilan rakenne ja kiitoteiden käyttöperiaatteet Ilmatilan rakenne Käytännössä kaupallinen lentoliikenne on aina lennonjohtopalvelun alaista ns. johdettua liikennettä valvotussa ilmatilassa. Valvottu ilmatila on rajoiltaan määritetty ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja jossa lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen lentoliikenteen tarpeiden pohjalta. Tämä liikenne käyttää ns. mittarilentosääntöjä eli navigointi tapahtuu mittarinäyttämien perusteella. Tällöin lennonjohto vastaa porrastamisesta eli ilmaalusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa. Lentoonlähtöjen ja laskeutumisten lennonjohtopalveluista lähialueella (CTR) vastaa lentoaseman lähilennonjohto (TWR eli Torni ). CTR-alue ulottuu lentoasema-alueesta noin km:n etäisyydelle. CTR-alueen ympärille on määritelty ns. lähestymislennonjohtoalue (TMA), missä lennonjohtopalveluista vastaa lentoaseman lähestymislennonjohto (APP). TMA-alue ulottuu karkeasti ottaen Inkoo Lohja Loppi Hausjärvi Myrskylä Liljendal Loviisa-linjalle noin km:n etäisyydelle lentoasemasta. Etelässä TMA-alue ulottuu noin 30 km rannikolta etelään päin Suomenlahdelle. TMA-alueen ulkopuolella lennonjohtopalvelusta Suomen ilmatilassa vastaa Tampereella toimiva Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen aluelennonjohto. Koska Helsinki-Vantaan TMA-alue rajautuu Suomen ilmatilarajaan, luovuttaa lähestymislennonjohto liikenteen etelässä Viron lennonvarmistuselimelle ja itäpuolella Pietarin lennonvarmistuselimelle. Kiitoteiden käyttöperiaatteet Tärkein kriteeri käytettävän kiitotien valinnassa on lentoturvallisuuden huomioiminen. Lentokoneet pyrkivät nousemaan ja laskeutumaan vastatuuleen. Lentoon lähtevä ja laskeutuva liikenne ei saa joutua tilanteeseen, että kiitotietä jouduttaisiin käyttämään vastakkaisiin suuntiin tai että lentoon lähtevän ja laskeutuvan liikenteen käyttämä kiitotie risteää niin, että siitä aiheutuu vaaraa. Erityisesti huonon näkyvyyden aikana on tärkeää, että hallitaan rullaavien koneiden aktiivisen kiitotien ylitykset. Laskeutuvalla lentokoneella täytyy olla mahdollisuus keskeytettyyn lähestymiseen, jolloin kiitotiesuunnassa tulee olla riittävästi vapaata ilmatilaa ns. ylösvedon varalta. Nykyisessä kolmen kiitotien järjestelmässä on määritelty noin 20 erilaista kiitoteiden käyttöperiaatetta. Lähtökohtaisesti pyritään toimimaan niin, että vähintään kaksi kiitotietä kolmesta on jatkuvasti käytettävissä liikenteelle. Voimassa oleva sijoituslupa asettaa Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnalle mm. seuraavat määräykset: klo välisenä aikana laskeutumiseen on käytettävä ensisijaisesti kiitotietä 15

18 klo välisenä aikana laskeutuminen kiitotielle 33 ja lentoonlähtö kiitotieltä 15 on kielletty (pois lukien potkurikoneet klo ja 22 23) klo ensisijainen lentoonlähtökiitotie on 22R. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käytössä ns. ensisijainen kiitotiejärjestelmä. Lentoonlähtökiitotie valitaan ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Ensisijainen kiitoteiden käyttöperiaate on kaakkois-lounaistuulien vallitessa vilkkaan liikenteen aikana ns. "Open V", jossa lentoonlähdöissä käytetään kiitotiesuuntia 22 ja laskuissa kiitotietä 15. Toissijaisena kiitoteiden käyttöperiaatteena on etelä-länsituulten vallitessa ns."parallel RWY 22", jossa lentoonlähdöissä käytetään kiitotiesuuntia 22 ja laskuissa joko kiitotietä 22L tai sekä kiitotietä 22L että 22R, mikäli laskeutuvaa liikennettä on paljon. Huonon näkyvyyden aikaan käytetään ns. "Open A" -periaatetta, jossa laskeutumiskiitotienä on 04L ja lentoonlähdöissä kiitotie 15. Käytettävä kiitotie pyritään turvallisuuden, kapasiteetin ja joustavuuden puitteissa valitsemaan niin, että lentokoneet suuntautuisivat harvaan asutuille alueille. Ensisijaisesti pyritään minimoimaan lentokoneiden aiheuttamaa melua lähellä lentoasemaa, missä melu on suurimmillaan, koska käytettävä moottoriteho on suuri ja etäisyys maahan pieni. Lentoaseman kokonaiskapasiteetin kysyntä vaihtelee ajallisesti hyvin voimakkaasti johtuen matkustuspalvelujen kysynnän yleisestä huipukkuudesta sekä suurimpien lentoyhtiöiden toimintatavasta. Nykytilanteessa lentoaseman kiitotiekapasiteetti on parina tuntina vuokaudesta täydessä käytössä, mutta suurimman osan tunneista kapasiteettia on runsaasti vapaana, mutta sille on vähemmän kysyntää. Nykytilanteessa kysynnän huipukkuus vaikuttaa kiitoteiden käyttöön selkeimmin iltapäivien parina tuntina, jolloin saapuvien koneiden määrä ylittää yhden kiitotien välityskyvyn. Tällöin käytetään laskeutumisille kahta rinnakkaista kiitotietä. Helsinki- Vantaan lentoaseman lentokoneista noin 62 % suuntautuu ulkomaille, ja näistä valtaosa Skandinaviaan ja Keski-Euroopan länsiosiin. Kansainvälisten (ICAO) ohjeiden mukaan melunvaimennusmenetelmien noudattamista ei tule vaatia, mikäli 1) kiitotien pinnan olosuhteet ovat huonot lumen, sohjon, jään, veden, mudan, kumin, öljyn tms. vuoksi, 2) pilvikorkeus on alle 150 m (550 ft) tai vaakasuora näkyvyys on alle 1,9 km, 3) sivutuulikomponentti ylittää puuskat mukaan lukien 7,8 m/s, 4) myötätuulikomponentti, puuskat mukaan lukien, ylittää 2,5 m/s tai 5) mikäli odotettavissa voimakasta tuulen nopeuden muutosta korkeuden suhteen tai muita haitallisia sääolosuhteita, esim. ukonilmaa. 18

19 19 Lentoaseman liikenne Liikennemäärät Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennemäärät kasvoivat 1980-luvun lopulla voimakkaasti, mutta taantuivat 1990-luvun alkupuolella. Vuosina liikennemäärät kasvoivat voimakkaasti, mutta taantuivat vuosituhannen vaihteessa. Vuosina liikennemäärät ovat jälleen kasvaneet. Vuonna 2006 Helsinki-Vantaan lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä oli noin Lennoista noin 38 % suuntautui kotimaahan ja 62 % ulkomaille. Operaatioista noin oli yleis- ja sotilasilmailun operaatioita. Helikoptereiden osuus operaatioista oli noin Puolustusvoimilla on vuosittain noin operaatiota yhteys- ja kuljetuskoneilla. Ilmavoimat suorittaa puolustusvoimista annetun lain velvoittamaa alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistehtävää Helsinki-Vantaan tukikohdasta Hornet F-18 hävittäjäkalustolla 5 10 kertaa vuodessa, jolloin lentotoimintaan osallistuu kahdesta neljään hävittäjää ja toiminta kestää muutamia päiviä. Normaalisti tällöin lennetään 4 12 lentosuoritusta. Operatiivisen toiminnan lisäksi myös tukeutumisvalmiuden ylläpitoon liittyviä koulutuslentoja on epäsäännöllisesti joitakin kymmeniä vuodessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä vuonna 2006 oli noin 12,1 miljoonaa matkustajaa. Kotimaanliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2006 noin 3 miljoonaa ja ulkomaanliikenteen matkustajamäärä noin 8 miljoonaa. Tilausliikenteen matkustajamäärä oli noin 1 miljoona. Vuonna 2006 tärkeimmät matkakohteet matkustajamäärin mitattuna olivat Tukholma, Kööpenhamina, Lontoo, Frankfurt ja Amsterdam. Rahtiliikenteen määrä vuonna 2006 oli yhteensä noin tonnia. Liikenteen ajallinen jakautuminen Kuukausittain tarkasteltuna Helsinki-Vantaan lentoasemalle suoritetut laskeutumiset vaihtelivat noin välillä per kuukausi. Vilkkainta aikaa olivat kevätkuukaudet maaliskuusta toukokuuhun sekä syksy syyskuusta marraskuuhun. Heinäkuu oli selvästi hiljaisin kuukausi. Myös talvikuukaudet joulukuusta helmikuuhun olivat liikenteeltään hieman hiljaisempia. Viikonpäivittäin lentoliikenne oli vuonna 2006 vilkkainta arkipäivisin maanantaista perjantaihin, jolloin operaatiota oli keskimäärin noin per päivä. Lauantaisin operaatiomäärä oli noin 300 operaatiota/päivä ja sunnuntaisin noin 380 operaatiota/päivä. Vuosikeskiarvona operaatiomäärä oli 494 operaatiota/päivä.

20 Suomen ulkomaan yhteyksien perusta on kaksi päivittäistä lentokierrosta Euroopan pääkohteisiin. Aamulla lähdöt Helsinki-Vantaalta Eurooppaan ovat klo ja näiden koneiden paluu noin klo Iltapäivällä koneet lähtevät Eurooppaan klo ja palaavat takaisin Helsinkiin tyypillisesti klo Kotimaan lentojen aikataulutus perustuu kansainvälisen liikenteen aikataulurakenteeseen. Euroopasta työpäivän päätyttyä lähtevät koneet palaavat takaisin Helsinkiin tyypillisesti klo Yhteys maakuntiin edellyttää lähtöjä Helsingistä muille kotimaan kentille klo välisenä aikana. Myöhäiset lähdöt Helsinki-Vantaalta muualle Suomeen ovat myös edellytys lennoille näiltä lentoasemilta varhain seuraavana aamuna Helsinki-Vantaalle, sillä koneet yöpyvät maakuntakentillä. Vuoden 2006 liikennetietojen perusteella vuorokauden ajanjaksolla tarkasteltuna lentoaseman on vilkkaimmillaan aamulla klo välisenä aikana ja iltapäivällä ja alkuillasta klo välisenä aikana. Operaatioiden määrä yöllä klo välisenä aikana on pieni klo 01 jälkeen. Operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 06 jälkeen yli 20 operaatioon tunnissa ja vilkkain aamujakso ajoittuu klo väliselle ajalle. Keskipäivällä liikenne on hyvin vähäistä klo 14 asti, jonka jälkeen alkaa iltapäivän voimakas kysyntäjakso, joka kestää aina klo 18 asti. Tämän jälkeen operaatioiden määrä vähenee kohti vuorokauden vaihdetta. Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla kello ja iltapäivällä kello välisinä aikoina. Laskeutumisissa vilkkaimmat tunnit ovat kello Iltapäivälle on tyypillistä kuljetustarjonnan logistiikasta johtuva voimakas laskeutumis- ja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. Liikenteen kysynnän huipukkuus arvioidaan kasvavan lentoyhtiöiden liiketoimintastrategioista johtuen. Loppuillasta, erityisesti klo välillä, on merkittävä määrä laskeutumisia. Nämä ovat pääasiassa Euroopan kohteista illalla lähteneitä vuoroja. Laskeutumisaikaan vaikuttaa Manner-Euroopan ja Suomen välinen aikaero. Vuorot ovat logistisesti tärkeitä, sillä ne mahdollistavat paluun Suomeen työpäivän jälkeen samana iltana. Näitä vuoroilta on syöttöliikennettä muualle Suomeen. Kaukoreiteillä käytettävät koneet käyvät Suomessa kääntymässä käytännössä kerran vuorokaudessa, tyypillisimmin iltapäivisin klo välillä. Vuonna 2006 MD11- ja A340-koneiden osuus kokonaisoperaatiomäärästä oli 2,4 %. Lentokalusto Vuonna 2006 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi noin 200 erilaista konetyyppiä. Vuositasolla viisi yleisintä konetyyppiä edustivat noin 48 % ja 10 yleisintä konetyyppiä 70 % kaikista operaatioista. Yleisin konetyyppi oli A320-sarjan suihkumatkustajakone, jonka osuus operaatioista oli 28,8 %. ATR72-tyyppisen 2-moottorisen potkuriturbiinikoneen osuus operaatioista 20

21 oli 11,3 %, Avro Regional Jet 85 ja 100 -mallien 9,9 %, Embraer E170- suihkumatkustajakoneen 7,3 % ja SF moottorisen potkuriturbiinikoneen 7 %. Seuraavasta taulukosta tulee ilmi Helsinki-Vantaan lentoasemalla liikennöineet yleisimmät konetyypit vuosina 2006 ja 2007: 21 Konetyyppi Oper./ vuosi Oper./ vrk % Oper./ vuosi Oper./ vrk A320-sarjan suihku-matkustajakone , ,2 ATR-72, 2-moott. potkuriturbiinikone , ,2 Embraer E170 -suihku-matkustajakone , ,1 SF340, 2-moott. potkuriturbiinikone ,5 Avro Regional Jetlines, suihkumatkustajakone , ,5 Yllä olevat konetyypit yhteensä , ,5 Kokonaisoperaatiomäärä % Liikennemäärät kiitoteittäin Kiitoteiden käyttömääriin ja käyttösuhteisiin vaikuttaa voimakkaasti kiitoteiden peruskorjaustyöt. Vuonna 2006 kiitotie 2 oli suljettuna asematasolla 2 tehtyjen peruskorjausten vuoksi välisenä aikana. Liikenteen jakautuminen kiitoteiden välillä oli vuonna 2007 vuoteen 2006 varsin erilainen johtuen lähinnä siitä, että vuonna 2007 kiitotie 1 oli suljettuna eri remonttien vuoksi Vuoden 2006 liikennetietojen perusteella lentoon lähtevistä koneista 59,1 % käytti kiitotietä 22R. Kaiken kaikkiaan lentoon lähtevistä koneista 71,3 % käytti länteen suuntautuvia kiitoteitä 22R (59,1 %) ja 22L (12,3 %). Kiitotien 22R käyttö korostui ensisijaisena kiitotienä lentoonlähdöissä ilta- ja yöaikaan. Klo välisenä aikana 72,6 % käytti kiitotietä 22R lentoonlähdöissä. Kiitotien 22R lisäksi yöllisiä nousuja oli erityisesti kiitotiellä 04R (22,2 %). Muiden kiitoteiden osuus yöllisistä nousuista on suhteellisen pieni. Vuonna 2006 lentoonlähdöt jakautuivat kiitoteittäin ja ajallisesti seuraavasti: Päivä, klo Ilta, klo Yö, klo Yhteensä Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % 04L 0,2 0,1 0 0, ,2 0,1 04R 45,7 24,4 7,5 24,5 6,4 22,2 59,6 24,1 15 4,8 2,5 0,7 2,2 0,2 0,9 5,7 2,3 22L 26 13,9 3,8 12,3 0,7 2,6 30,5 12,3 22R ,2 59, ,6 146,1 59, ,1 0,5 1,7 0,5 1,7 5 2,0 Yht. 187, , , ,1 100

22 Laskeutuvien koneiden osalta käytetyin kiitotie oli kiitotie 22L, jonne laskeutui hieman vuorokauden ajasta riippuen keskimäärin % kaikista laskeutuvista koneista. Klo välisenä aikana laskeutuva liikenne jakautui etupäässä kiitoteille 22L (44 %), 15 (32 %) ja 04L (20 %). Kiitotien 15 käyttö laskeutumisiin kasvoi jonkin verran ilta- ja yöaikaan. Peruskorjauksen vuoksi kiitotien 15 osuus yöaikaisista laskeutumisista oli koko vuoden 2006 aikana poikkeuksellisen pieni (32 %). Vuonna 2006 laskeutumiset jakautuivat kiitoteittäin ja ajallisesti seuraavasti: 22 Päivä, klo Ilta, klo Yö, klo Yhteensä Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % 04L 27,2 18 8,5 20 9, , R ,5 6 1,7 4 19, , , , L 71, , , , R 8,1 5 0,1 0 0,1 0 8, ,1 1 0,1 0 0,1 0 1,3 1 Yht. 154, , , ,2 100 Vuonna 2007 pääasiallisena lentoonlähtökiitotienä käytettiin kiitotietä 22R, jota käytettiin 70,2 % kaikista lentoonlähdöistä. Klo välisenä aikana suoritetut lentoonlähdöt jakautuvat lähinnä kiitotielle 22R (77 %) ja 04R (14,5 %). Vuonna 2007 lentoonlähdöt jakautuivat kiitoteittäin ja ajallisesti seuraavasti: Päivä, klo Ilta, klo Yö, klo Yhteensä Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % 04L 2,3 1,2 0,1 0,3 0,2 0,7 2,7 1,1 04R 23,7 12,8 4,9 13,5 4,1 14,5 32,7 13,1 15 8,3 4,5 1,4 3,9 0,6 2,1 10,4 4,2 22L 12,4 6,7 2,6 7,2 0,4 1,4 15,4 6,2 22R 128,2 69,1 25,7 71,0 21,7 77,0 175,6 70, ,6 5,7 1,5 4,1 1,2 4,3 13,3 5,3 Yht. 185, , , Laskeutuvien ilma-alusten osalta käytetyin kiitotie vuonna 2007 oli kiitotie 15, jota käytettiin noin 50 % kaikista laskeutumisista. Yöaikaan klo välisenä aikana kiitotietä 15 käytettiin 59,5 % kaikista laskeutumisista. Kiitotien 15 suuri osuus laskeutumisista selittyy osittain sillä, että eri peruskorjaustyöt estivät kiitotien 1 käytön noin 2,5 kk ajan. Vuonna 2007 laskeutumiset jakautuivat kiitoteittäin ja ajallisesti seuraavasti:

23 23 Päivä, klo Ilta, klo Yö, klo Yhteensä Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % Operaatiot/vrk % 04L 18,6 11,9 5,3 13,0 7,6 14,2 31,5 12,6 04R 13,3 8,5 1,9 4,7 1,9 3,6 17 6, ,1 45,0 22,2 54,5 31,7 59, ,6 22L 39,5 25,4 8,9 21,9 10,3 19,3 58,7 23,5 22R 7,3 4,7 0,4 1,0 0,6 1,1 8,3 3,3 33 7,1 4,6 1,9 4,7 1,4 2,6 10,4 4,2 Yht. 155, , , Ajoneuvoliikenne ja kalusto Kenttäalueen liikenne ja kalusto Vuonna 2007 lentoaseman alueella oli 150 eri toimijaa, joille oli myönnetty liikennelupia yhteensä kpl. Seuraavasta taulukosta tulee ilmi Helsinki-Vantaan lentoaseman ajoneuvolajit ja -määrät: Ajoneuvolaji Kpl (noin) Maahuolinnan erikoisajoneuvot 390 Pakettiautot 340 Henkilöautot 215 Kuorma-autot 140 Muut erikoisajoneuvot 100 Kunnossapidon ja projektikohtaiset ajoneuvot 50 Linja-autot 25 Ajoneuvomääristä Finavia Oyj:n ja Helsinki-Vantaan lentoaseman hallinnassa noin 250 ajoneuvoa. Pääosa kenttäalueen ajoneuvoliikenteestä on maahuolintayritysten liikennettä. Se on säännöllistä ja syntyy lentokoneiden tarvitsemista toiminnoista: ilma-alusten opastus ja siirtäminen, polttoainehuolto, catering, siivous, jäänpoisto ja -esto, tekninen huolto ja tarkastus, lisävoiman lähde (maasähkö), saniteettihuolto, matkatavara- ja rahtitoiminnot, matkustajien kuljetus jne. Lisäksi vähäisempi määrä liikennettä syntyy pelastuslaitoksen toiminnasta sekä kunnossapidosta. Asematasolla ajoneuvoliikenteen suurin sallittu nopeus on 30 km/h. Pysäköinti on sallittu vain sille varatuilla ja merkityillä pysäköintipaikoilla tai -alueilla. Ajoneuvojen tarpeeton joutokäynti asematasolla on kielletty, ellei toiminnan sujuvuus ja turvallisuus sitä edellytä. Ajoneuvoliikenteen määrä on lähes suoraan verrannollisia lentoliikenteen määrään ja matkustajamäärään. Liikenne on vilkkainta iltapäivällä klo välisenä aikana. Kunnossapitokaluston liikennemäärät ovat riippuvaisia mm. sääolosuhteista.

24 24 Kaluston huolto Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytettävän Finavia Oyj:n ajoneuvokaluston huolto tapahtuu kunnossapidon tukikohdan huoltohalleissa. Hallitilat on liitetty jätevesiviemäriin. Vedet ohjataan öljynerottimien kautta. Kunnossapitokeskuksessa on raskaan kaluston säilytys-, korjaus- ja huoltotilat sekä pienempien koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto. Tilat on liitetty jätevesiviemäriin ja vedet johdetaan öljynerottimen kautta. Harjakoneiden ja muun raskaan kaluston huolto ja korjaus tehdään osin vanhassa toimisto- ja kalustohallissa. Jäteöljy johdetaan säiliöön. Voiteluja hydrauliöljyjen sekä jäähdytinnesteiden varastointi kalustohallissa ja annostelu tapahtuu niin kutsutusta öljybaarista. Henkilö- ja pakettiautojen huolto ja korjaus tapahtuu vanhassa kalustosuojassa. Korjaamotilassa on öljymonttu, josta käytetty voiteluöljy johdetaan jäteöljysäiliöön. Korjaamotilasta vedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Rakennuksessa olevasta henkilö- ja pakettiautojen pesutilasta vedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Maaliikennealueen liikenne Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet lentoasemalle ja lentoasemalta sekä pysäköintialueet. Liikennevirta jakautuu etupäässä Ilmakehälle ja Lentoasemantielle sekä jossain määrin Tietotielle. Suurin liikennevirta alueelle saapuu Tuusulanväylältä Ilmakehää pitkin. Vuonna 2006 Ilmakehän liikenne Tuusulanväylän länsipuolella oli noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Lentoasemantien liikenne Ilmakehän eteläpuolella noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2030 ennusteen liikenneverkko sekä asukas- ja työpaikkamäärät perustuvat Vantaan yleiskaavaluonnokseen. Ilmakehän liikenteen ennustetaan kasvavan ajoneuvoon ja Lentoasemantien ajoneuvoon vuorokaudessa. Liikenteen tuntivaihtelut lentoasemalle johtavilla pääväylillä vastaavat pääkaupunkiseudun pääväylien vaihteluja: vilkkaimpien tuntien osuus koko vuorokauden liikenteestä on noin 10 %. Lentoasemalle saapuu nykyisin noin taksia vuorokaudessa. Matkustajista noin kolmannes käyttää lentomatkan yhteydessä taksia. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain linjaautoasema. Lentoasema-alueelle saapuu arkipäivisin noin 500 säännöllisen liikenteen linja-autoa. Lisäksi tilausajoja on joitakin kymmeniä päivittäin. Noin neljäsosa sekä lentomatkustajista että työntekijöistä käyttää matkallaan linja-autoa.

25 Lentoasema-alueella oli vuonna 2007 pysäköintipaikkoja noin ajoneuvolle. Lisäksi alueen läheisyydessä sijaitsevalla kaukopysäköintialueella on noin pysäköintipaikkaa. Martinlaakson radan päärataan yhdistävän Kehäradan rakentaminen on käynnissä. Kehäradan suunnitellaan valmistuvan vuonna Ensimmäisessä vaiheessa Kehäradalle suunnitellaan neljää asemaa, joista Lentoaseman asema palvelisi lentoaseman matkustajaliikennettä. Junayhteys siirtää mm. nykyisiä bussimatkustajia junaan. Junayhteys vähentänee vähäisessä määrin myös lentomatkustajien taksin ja henkilöauton käyttöä. Junan osuus lentoaseman työntekijöiden työmatkaliikenteessä sen sijaan saattaa nousta suureksi. Ilma-alusten huoltokoekäytöt Lentokoneiden tekniikkaa huoltavien ja korjaavien yhtiöiden on huoltojen yhteydessä koekäytettävä lentokoneita tyhjäkäynnillä, osateholla tai suurella teholla vikatilanteiden tai niiden poistamisen varmistamiseksi. Suurilla tehoilla tehtävät koekäytöt on Finavia Oyj määrännyt suoritettavaksi teknisen alueen koekäyttöpaikalla. Tyhjäkäynnillä tehtävät koekäytöt tehdään osin teknisen alueen asematasoilla (osin koekäyttöpaikalla). Vuonna 2006 huoltokoekäyttöjä tehtiin yhteensä noin kappaletta. Arviolta noin 60 % koekäytöistä tehdään tyhjäkäyntiteholla eikä niillä arvioida olevan merkitystä meluun. Noin 20 % huoltokoekäytöistä tehdään noin 70 % osateholla. Noin 20 % huoltokoekäytöistä tehdään suurella lentoonlähtötehoon rinnastettavalla teholla. Koekäytöistä suurella teholla tehdään pieni osa yöaikana. Esimerkiksi tammi-kesäkuussa 2007 Finnair Oyj teki 36 huoltokoekäyttöä osateholla tai suuremmalla teholla klo välisenä aikana, kun yhtiön kaikkien koekäyttöjen määrä oli yhteensä 334. Nykyisin käytössä oleva koekäyttöpaikka on noin 9 m korkeilla, pinnaltaan vahvistetuilla maavalleilla suojattu alue teknisen alueen eteläreunassa. Koekäyttöpaikan rakenne ei ole paras mahdollinen koekäytöistä ympäristöön leviävän melun vaimentamiseksi. Koneiden moottorit jäävät usein varsin kauas meluvallista, mikä vähentää vallien estevaikutusta. Koekäyttöpaikka sijoitetaan nykyiseltä paikaltaan uuteen paikkaan, sillä sen nykyiselle paikalle tullaan rakentamaan Finnair Oyj:n lentokonehalli. Tulevan koekäyttöpaikan tekninen ratkaisu tulee olemaan melunvaimennusominaisuuksiltaan merkittävästi nykyisin käytössä olevaa koekäyttöpaikkaa parempi. Palo- ja pelastustoiminta ICAO:n määräyksiin ja ilmailulakiin perustuvan ilmailumääräyksen Lentoaseman pelastustoiminnan järjestäminen AGA M3-11 mukaisesti lentoasemalla on oltava koulutuksen saanutta palo- ja pelastushenkilöstöä sekä sammutus- ja pelastuskalustoa. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on oma päätoiminen palokunta. 25

26 Helsinki-Vantaan lentoaseman on testattava pelastusharjoituksissa hälytyspalvelun, pelastussuunnitelman ja lentoasemalla toimivien pelastustoimintaan osallistuvien organisaatioiden toimivuus vähintään kerran vuodessa ja osallistuttava muiden viranomaisten kanssa järjestettäviin ilmaliikenteen vaara- ja onnettomuustilannetta koskeviin yhteistoimintaharjoituksiin. Lentoaseman pelastushenkilöstölle järjestetään koulutusta säännöllisesti koulutusohjelman mukaisesti. Koulutukseen sisältyy mm. lentokonepaloja jäljitteleviä sammutusharjoituksia ja öljyntorjuntakoulutusta. Lentoaseman paloharjoitusalueella on koneen siivissä ja takamoottoreissa tapahtuvia paloja simuloivat betonialtaat sekä lentokoneen sisäpalojen sammutusharjoituksia varten koneen runkoa simuloiva teräslieriö ja savusukelluskontti. Lento-onnettomuuksien polttoainepalojen sammutusharjoituksissa vesialtaaseen levitetään polttonestettä (kevyt polttoöljy), joka sytytetään bensiinillä. Palo sammutetaan kalvovaahtonesteellä suihkuttamalla joko käsiruiskulla tai paloauton sammutustykillä. Lentokoneen sisäpaloharjoituksissa poltetaan olkia, puuta tai lastulevyä savun muodostamiseksi. Sammutusharjoituksista ilmoitetaan ennakolta Uudenmaan ELY-keskukseen, Vantaan kaupungin ympäristökeskukseen ja Uudenmaan aluepelastuslaitokseen. Harjoituksista tiedotetaan lisäksi lentoaseman internet-sivuilla. Lentoaseman oman palokunnan lisäksi harjoitusaluetta on käyttänyt Finavia Oyj:n koulutusyksikkö Avia College, joka vastaa lentoasemien otohenkilöstön palo- ja pelastuskoulutuksesta. Vuonna 2005 harjoituspäiviä oli 36. Käyttömäärät olivat litraa kalvovaahtonestettä ja litraa harjoituspolttonestettä. Paloharjoitusalue on ollut pois käytöstä kesästä 2006 alkaen. Vuonna 2006 paloharjoituspäiviä oli 13. Sammuteaineiden käyttömäärä oli litraa. Harjoituspolttonestettä kului litraa. Syksystä 2007 alkaen toiminta paloharjoitusalueella on rajoittunut savusukellusharjoituksiin ja pienimuotoisiin sammutusharjoituksiin. Mittavia sammutusharjoituksia, joissa käytetään veden lisäksi sammuteaineita, alueella ei saa tehdä. Isojen polttonestepalojen sammutusharjoittelu tapahtuu Kuopion pelastusopiston harjoitusalueella. Uusi alue suunnitellaan rakenteiltaan ja toimintaperiaatteiltaan nykyisten ympäristövaatimusten mukaiseksi. Vaarallisten aineiden vahinkojentorjunta sekä öljyntorjunta kuuluu lentoaseman pelastushenkilöstön koulutusohjelmaan. Polttoainevuodon tai muun kemikaalivahingon sattuessa paikalle hälytetään lentoaseman pelastuspalvelu, jolla on öljyntorjuntaan tarvittavaa välineistöä. Pienet öljyvuodot imeytetään turpeeseen tai muuhun imeytysaineeseen. Suuremman vuodon sattuessa estetään polttoaineen pääsy viemäriverkostoon sulkemalla kaivon kannet muovilla ja patoamalla imeytysaineella. 26

27 27 Lumien läjitys Lentokoneiden jäänestokäsittelyalueilta kertyvien glykolia sisältävän lumenkeräily erillisläjitysalueille on alkanut Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna Nykyisin Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme lumenläjitysaluetta glykolipitoiselle lumelle. Alueet ovat Finnair Oyj:n teknisen alueen vieressä (0,7 ha), kiitotien 2 kaakkoispäässä (2,0 ha) ja keskitetyllä deicing-alueella (3,5 ha). Alueet on päällystetty tiiviillä asfaltilla. Lumenläjitysalueiden viemäröinti on venttiilijärjestelyin yhdistetty talvisin jätevesiviemäriin ja kesällä sadevesiviemäriin. Kiito- ja rullausteiltä lumia ei kuljeteta, vaan ne lingotaan suurteholingoilla kiito- ja rullausteiden vierustoille. Tulevaisuudessa glykolilumien läjitysalueet ovat keskitettyjen deicing-alueiden yhteydessä. Polttoaineiden varastointi ja jakelu Finavia Oyj:llä on kaksi maakalustolle tarkoitettua polttoaineiden jakelupaikkaa. Kunnossapidon tukikohdassa oleva jakelupaikka on rakennettu vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (415/1998) vaatimusten mukaisesti vuonna Jakelupaikassa on kolme 50 m 3 :n standardin SFS 2736 mukaan rakennettua teräksistä maanalaista säiliötä ja mittarikenttä, jossa on 4 jakelumittaria. Täyttö- ja jakelualueen pinta-ala on n. 329 m 2. Kahdessa säiliössä varastoidaan kevyttä polttoöljyä ja yhdessä dieselöljyä. Jakeluasema on Finavia Oyj:n käytössä 24 h/vrk. Säiliöt ovat välitilahälyttimillä ja ylitäytönestimillä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Jakeluaseman mittarikenttä ja täyttöpaikka on rakennettu tiiviiksi sijoittamalla rakennekerrokseen 1 mm paksu HDPE-kalvo. Jakelumittarit on sijoitettu mittarikorokkeelle. Mittarikentän ja täyttöpaikan vedet johdetaan hiekanerottimien ja öljynerottimien (PEK 2150) kautta jätevesiviemäriin. Öljynerottimien jälkeen viemärilinjassa on sulkuventtiilillä varustettu näytteenottokaivo. Täyttö- ja jakelualueet on muotoiltu siten, että niiden pintavedet eivät pääse sekoittumaan muun piha-alueen pintavesiin. Öljynerotin on varustettu elektronisella hälytysjärjestelmällä (PEK 3001). Hälytys on johdettu jakeluaseman hälytyskaapin kautta kiinteistöjen valvontajärjestelmään. Jakelualue on varustettu hätäkytkimellä, josta mittarit saadaan nopeasti kytkettyä pois toiminnasta. Jakeluasemalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Toinen Finavia Oyj:n jakeluasema on keskitetyllä deicing-alueella. Jakeluasemalla on kevyttä polttoöljyä 50 m 3 :n säiliössä, josta 20 m 3 on tarkoitettu kahden siirrettävän lämpökeskuksen käyttöön ja 30 m 3 maakaluston käyttöön. Jakelupaikka on rakennettu vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (415/1998) mukaisesti ja sillä on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (nro 40/2007/2, ).

28 Finnairilla on teknisellä alueella oma jakeluasema, jolla on erillinen ympäristölupa (No YS 1760, ). Finnair Oyj:llä on myös jakeluauto, josta tankataan asematasolla olevaa kalustoa. Neste Oil Oyj:llä on rahtiasematason vieressä maakaluston jakelupaikka, joka on tarkoitettu kaikkien lentoasema-alueella liikkuvien käyttöön. Jakelupaikalla varastoidaan kahdessa 25 m 3 :n 2-vaippasäiliössä kevyttä polttoöljyä ja dieseliä. Jakelupaikka on rakennettu vuonna 2001 kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (415/1998) mukaisesti ja sillä on Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa (nro 203, Lentopolttonesteitä varastoivat Shell Aviation Finland Oy (aiemmin Oy Shell Ab Ilmailu), Neste Oil Oyj ja St1 Oy, Finavia Oyj:ltä vuokratulla alueella. Neste Oil Oyj:n, Shell Aviation Finland Oy:n ja St1 Oy:n varastoalueilla on omat Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämät ympäristöluvat. Kemikaalit ja niiden varastointi Liukkaudentorjunta-aineiden varastointi Liukkaudentorjunta-aineet tuodaan lentoasemalle säiliöautoilla ja suursäkeissä. Nestemäinen aine varastoidaan kunnossapidon tukikohdassa lämpölaitoksen vieressä neljässä 35 m 3 :n ja yhdessä 18 m 3 :n lasikuitusäiliöissä sekä yhdessä 2-vaippaisessa 50 m 3 :n terässäiliössä. Säiliöiden yhteistilavuus on 208 m 3. Varastoalue on päällystetty. Varastosäiliöistä neste johdetaan kahteen välisäiliöön, joista levitysautot täytetään. Säiliöissä ei ole valuma-altaita tai hälyttimiä. Rakeinen liukkaudentorjunta-aine varastoidaan kg:n suursäkeissä kylmässä varastosuojassa kunnossapitokeskuksen alueella. Lämpölaitoksen yhteydessä on rakeiselle aineelle 50 m 3 :n ja 30 m 3 :n varastosiilot. Nykyisin siiloja käytetään levitinautojen lastaukseen, ei varsinaiseen rakeisen aineen varastointiin. Aineiden lastaus levitysautoihin tapahtuu lämpökeskuksen vieressä. Lastausalue on päällystetty. Rakeinen tuote kaadetaan säkeistä ensin siiloihin ja lastataan autoihin niiden kautta. Nestemäinen tuote lasketaan varsinaisista varastosäiliöistä ensin 14,3 m 3 :n ja 18 m 3 :n välivarastosäiliöihin ja niistä edelleen letkuilla levitysautoihin. Liukkaudentorjunta-aineiden varastointi tullaan siirtämään nykyiseltä paikalta. Uudesta paikasta tai siirron aikataulusta ei ole vielä päätöstä eikä tarkempia suunnitelmia ole tehty. 28

29 29 Glykolinesteiden varastointi Lentokoneiden glykolikäsittelyjä tekevät maahuolintayritykset Northport Oy, Servisair Finland Oy, Oy Nordic Airport Services Ab, Inter Handling Oy ja ISS Aviation Oy vastaavat glykolinesteiden varastoinnista. Northport Oy:n varastosäiliöt ovat Finnair Oyj:n teknisellä alueella lentokonehalli 7:n sisällä. Lämpimässä hallissa varastoidaan tyypin I nestettä viidessä 25 m 3 :n ja tyypin IV nestettä kahdessa 25 m 3 :n säiliössä. Säiliöt ovat teräsrakenteisia yksivaippasäiliöitä. Hallin ulkopuolella on lämmitettävä 90 m 3 :n. terässäiliö. Jäänpoistoautojen täyttö tapahtuu hallin päädyssä olevalla glykoliasemalla. Alue on päällystetty ja alueen hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Servisair Finland Oy:n varastosäiliöt ovat rahtiasematason vieressä olevassa lämmitetyssä hallissa. 22,5 m 3 :n ja 24 m 3 :n varastosäiliöissä on tavallista tyypin I nestettä sekä valmiiksi laimennettua tyypin I nestettä. Tyypin IV neste varastoidaan hallissa 22,5 m 3 säiliössä ja osin piha-alueella 1 m 3 :n muovikonteissa. Oy Nordic Airport Services Ab:n 24 m 3 :n ja 20 m 3 :n.varastosäiliöt ovat rahtiasematason vieressä olevassa lämmitetyssä hallissa. Inter Handling Oy:llä ei ole omaa glykolinestevarastoa, vaan se ostaa käyttämänsä glykolinesteen Northport Oy:ltä. ISS Aviation Oy:n varastosäiliöt ovat Finnair Oyj:n tekniikan vieressä sijaitsevalla glykolilumen läjitysalueella. Alue on asfaltoitu ja talviaikana yhdistetty jätevesiviemäriin. Alueella on kaukovalvontalaitteet mm. mahdollisten vuototilanteiden varalle. 24 m 3 :n varastosäiliöissä on tyypin I ja tyypin IV glykolinestettä sekä vettä. Tyypin I säiliöt ja vesisäiliö ovat lämmitettäviä. Täyttöletkuissa on nk. tipattomat liittimet. Keskitetyllä deicing-alueella varastoidaan glykolinesteitä ja vettä lämmitetyssä hallissa. Varastotilat säiliöineen ovat Finavia Oyj:n omistuksessa. Tyypin I nestettä varastoidaan kahdessa 50 m 3 :n lämmitettävässä terässäiliössä. Tyypin IV neste varastoidaan 42 m 3 :n ja 49 m 3 :n lujitemuovisäiliöissä. Vesi varastoidaan kahdessa 50 m 3 :n lämmitettävässä terässäiliössä. Säiliöillä on 50 m 3 :n valuma-allas. Täyttöletkuissa on nk. tipattomat liittimet. Jäänpoistoautojen täyttöpaikka on katettu ja vedet sieltä johdetaan umpisäiliöön. Kalustohuollon kemikaalien varastointi Kunnossapitokeskuksen kellaritiloissa varastoidaan kaluston huolloissa tarvittavia öljyjä sekä muita kemikaaleja. Jäteöljyä varastoidaan neljässä 2 m 3 :n säiliössä. Hydraulinesteitä varastoidaan kahdessa 2 m 3 :n säiliössä. Varastossa on lisäksi 2 m 3 :n säiliöt voiteluöljylle, vaihteistoöljylle, peräöljylle ja käytetylle jäähdytinnesteelle. Kaikki säiliöt ovat muovia ja teräskehikolla suojattuja. Tila on viemäröimätön. Säiliöiden täyttö ja tyhjennys ta-

30 pahtuu putkistojen kautta. Voiteluöljyjä varastoidaan lisäksi 200 litran tynnyreissä erillisessä varastotilassa. Muu kemikaalien varastointi Kaluston pesussa tarvittavat lasinpesu- ja yleispesuneste on varastoituna 1 m 3 :n nestekonteissa pesuhallissa. Sammutteet (kalvovaahtoneste) varastoidaan 200 litran muovisissa säiliöissä lentoaseman pelastuspalvelun tiloissa pelastusasemilla 1, 2 ja 3. Sammutusautot täytetään kalustohalleissa, jotka on yhdistetty jätevesiviemäriin. Kiitoteiden liukkaudentorjunta Lentoasemien toimintaa säädellään kansainvälisen siviili ilmailujärjestön ICAO:n määräyksiin perustuvilla kansallisilla ilmailumääräyksillä. Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee erityisesti ilmailumääräys AGA M3-10 Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta, joka perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin sekä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisuihin Airport Services Manual ja Air Navigation Plan European Region. Ilmailumääräysten pohjalta laadittu Finavia Oyj:n sisäinen ohjeistus on koottu Kenttätoimialan kunnossapito-ohjeistoon (KeKO). Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä. Suurteholingon suurin heittopituus on noin 60 metriä. Liukkaudentorjuntaan ei voida käyttää hiekoitushiekkaa. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään tarvittaessa kemikaaleja g/m 2. Aineet levitetään kiitotien 40 m leveälle keskikaistalle. Helsinki-Vantaalla kunnossapidettävien alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 323 ha, josta kiitoteiden osuus on 73 ha. Lentoasemilla liukkaudentorjuntaan käytettävien aineiden tulee olla kansainvälisten normien (Aerospace Material Specification, AMS) mukaisesti hyväksyttyjä. Tuotteista testataan mm. vaikutukset erilaisiin materiaaleihin, hapenkulutusarvot ja myrkyllisyys. Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytetään liukkaudentorjuntaan asetaatteja (CH 3 COONa, CH 3 COOK) ja formiaatteja (HCOONa, HCOOK). Kemikaaleja pyritään levittämään mahdollisimman vähän, tinkimättä kuitenkaan lentoturvallisuudesta. Pääasiallinen käyttö on ennakoivaa liukkaudentorjuntaa, ei varsinaista lumen ja jään sulattamista. Lentoasemaalueen ympäristön sääennusteita, säätutkakuvia ja kiitotien olosuhdetietoja hyödynnetään kunnostustöiden ajoituksessa, suunnittelussa ja toteutuksessa. 30

31 Nestettä ilman rakeita levitetään ennakoivasti, mikäli odotettavissa on kiitotien pinnan jäätyminen tai kuuran muodostuminen. Nestettä ja rakeita käytetään yhdessä silloin, kun pinta on jo jäässä. Pelkkää raetta nesteellä kostutettuna käytetään paksumpien jääkerrosten sulattamiseen. Kemikaaleja ei käytetä, kun lämpötila on alle 6 8 o C. Liukkaudentorjunta-aineiden kulutus on kasvanut viimeisen kymmenen talven aikana voimakkaasti. Syitä ovat kiitotien 3 käyttöönotto, siirtyminen rakeisesta nestemäisen aineen käyttöön ja liikennemäärän kasvu. Talvikaudella liukkaudentorjunta-aineiden kokonaiskäyttömäärä oli tonnia, josta nestemäistä formiaattia oli tonnia, rakeista formiaattia 75 tonnia ja rakeista asetaattia 76 tonnia. Tulevaisuudessa liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä vähentää kelinseurantaan liittyvien menettelyjen kehittyminen, mutta liikenteen kasvu ja ruuhka-ajat lisäävät liukkaudentorjunnan tarvetta. Ennustetilanteessa 2025 liukkaudentorjunta-aineiden käyttö on kasvanut arviolta noin 15 % talveen verrattuna ja olisi noin t:a talvikaudessa. Lentokoneiden jäänesto- ja poisto Lentokoneiden jäänpoistoa ja -estoa koskevia määräyksiä ja ohjeita on kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteissä (Annex 6, Annex 14) ja kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) julkaisussa Manual of Aircraft Ground De-icing/Anti-icing Operations (Doc 9640). Lentokoneiden jäänpoistosta ja -estosta Suomen lentoasemilla on määrätty ilmailumääräyksessä GEN M1-3 Maahuolinta lentoasemilla. Määräys on annettu ilmailulain (281/1995) ja ilmailuasetuksen (118/1996) nojalla ottaen huomioon EU:n neuvoston direktiivi 96/67/EY. Yleistä Jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyt suoritetaan AEA:n (Association of European Airlines) dokumentissa Recommendations for Deicing/Anti-icing of Aircraft on the Ground esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Ohjeisto pohjautuu edelleen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n dokumentteihin. Siinä annetaan ohjeet mm. nesteiden käsittelystä ja toimintatavoista. Jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyjä tehdään pääasiassa talviaikaan kylmissä olosuhteissa. Toisinaan käsittelyjä tehdään myös myöhään keväällä ja aikaisin syksyllä. Helsinki-Vantaalla lentokoneiden jäänpoistoa ja -estoa tekevät Northport Oy, Servisair Finland Oy, Oy Nordic Airport Services Ab, Inter Handling Oy ja SAS Ground Services Finland Oy. Glykolineste levitetään koneen pintaan paineruiskulla levitysautosta nostovarren päässä olevasta korista. Jäänestoon ja -poistoon käytettävät kemikaalit Lentokoneiden jäänpoistoon ja -estoon Käytettävät nesteet hyväksytään SMI:n (Scientific Material International) ja AMIL:in (Anti-icing Materials International Laboratory) toimesta testeissä, joissa todetaan nesteen käyttäytyminen ja sopivuus lentokonemateriaalien sekä koneen suoritusarvojen 31

32 kannalta. Suomessa käytettävät nesteet ovat propyleeniglykolipohjaisia (C 3 H 6 (OH) 2 ). Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyyn käytetään paksuntamatonta tyyppi I:n ja paksunnettuja tyyppi II:n tai IV:n propyleeniglykolinesteitä. Paksunnettuja nesteitä käytetään jäänestoon, sillä ne kiinnittyvät koneen pintaan antaen tyypin I nestettä pidemmän suoja-ajan jäätymistä vastaan. Tyypin I nestettä käytetään jään ja lumen poistoon. Glykolineste laimennetaan kuumalla vedellä riippuen ulkoilman lämpötilasta. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa voidaan jäänpoisto tehdä pelkällä kuumalla vedellä. Liuoksessa on glykolinestettä % (glykolipitoisuus 8 56 %). Tyypin II ja IV nesteitä käytetään valmiina tuotteena, jonka glykolipitoisuus on %. Kaksivaiheisessa jäänpoistossa poistetaan ensin lumi ja jää kuumalla tyypin I nesteellä ja heti sen jälkeen levitetään tyypin II tai IV neste estämään jäätyminen. Tyypin I neste on yksinkertainen monopropyleeniglykoli sekoitettuna vedellä. Sen ominaissekoitus on noin 80 % propyleeniglykolia ja noin 20 % vettä. Lisäaineita ovat mm. väriaine, ruosteenestoaine, pintajännitystä parantava aine, joita on noin 1 2 %. Käytössä olevat nesteet eivät sisällä fosfaatteja, triatsoleja tai nonyylifenolia (NFE) tai sen yhdisteitä. Tyypin II ja IV nesteet ovat samasta raaka-ainesta tehty, mutta sekoitus on 50 % propyleeniglykolia ja 50 % vettä. Edellä lueteltujen lisäaineiden lisäksi tyypin II ja IV nesteissä on paksunnosainetta. Lisäaineiden osuus on noin 1 2 %. Käytössä olevat nesteet eivät sisällä fosfaatteja, triatsoleja tai nonyylifenolia (NFE) tai sen yhdisteitä. Käsittelyalueet Glykolikäsittelyt tehdään terminaalien edustalla asematasolla sekä kiitotien 3 yhteyteen rakennetulla keskitetyllä deicing-alueella. Käsittelyt tehdään talvikaudella jätevesiviemäriin yhdistetyllä alueella. Glykoliveden keräykseen käytetään lisäksi imuriautoa, jolla glykolivesi saadaan väkevänä talteen. Maaliskuussa 2008 käyttöön otettu keskitetty deicing-alue on käytössä kiitotieltä 3 lounaaseen (suunta 22R) ja kiitotieltä 2 etelään (suunta 15) lähteville koneille. Alueella on mahdollista käsitellä suihkumoottorikäyttöisiä koneita. Potkuriturbiinikoneet on turvallisuussyistä käsiteltävä edelleen asematasolla. Arviolta 50 % käsittelyistä tehdään keskitetyllä alueella siinä vaiheessa, kun alue on täysimääräisesti käytössä. Alueella voidaan samanaikaisesti käsitellä enimmillään 4 5 konetta. Talven aikana alueelle on rakennettu glykolinesteiden varasto, polttoaineen jakelupaikka maakalustoa varten sekä tilat kalustoa ja henkilöstöä varten. 32

33 Ennustetilanteessa vuonna 2025 lentoasemalla on jokaista lentoonlähtösuuntaa varten keskitetty deicing-alue, joilla glykolikäsittelyt pääasiassa tehdään. Asematasolla sallitaan vain pienimuotoiset, preventive-tyyppiset käsittelyt ja sadevesiviemäriin liitetyillä alueilla käsittelyt on kokonaan kiellettyjä. Jäänestoon ja -poistoon käytettävien kemikaalien käyttömäärät Glykolinesteiden käyttömäärä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuosina glykolin käyttömäärä on vaihdellut noin m 3 :n välillä. Kulutusvaihtelut riippuvat mm. talven sääolosuhteista sekä liikennemääristä. Glykolinesteiden käyttökausi on pääasiassa lokakuusta huhtikuuhun. Glykolinesteiden kulutus on enimmillään joulukuusta helmikuuhun, vuosina enimmillään noin m 3 /kk. Marraskuussa ja maaliskuussa glykolinesteiden kulutus oli em. vuosina noin m 3 /kk. Huhtikuussa ja lokakuussa glykolia käytettiin noin m 3 /kk. Syyskuussa ja toukokuussa tehtiin yksittäisiä käsittelyjä. Tyypin I nesteiden käyttömäärä on viimeisen neljän talven aikana vaihdellut m 3 ja tyypin II/IV nesteiden käyttö m 3 välillä. AEA:n (Association of European Airlines) ohjeiden mukaan lentokoneiden jäänestoon on käytettävä I nestettä 1 litra/m 2 ja tyypin II ja IV nestettä 1,25 1,45 litraa/m 2 konekoosta riippuen antaakseen vaaditun suojan. Jäänestokäsittelyssä nestettä jää koneen pinnalle mm. sääolosuhteista, käytettävästä aineesta ja koneen siipiprofiilista riippuen 0,5 1,2 mm:n kerros. Laajarunkokoneiden käsittelyssä ohjeelliset nesteiden kulutusmäärät 199 litraa tyypin I nestettä ja 332 litraa tyypin IV nestettä. Potkurikoneilla ja pienillä suihkumoottorikoneilla ohjeelliset kulutusmäärät ovat noin 55 litraa tyypin I nestettä ja noin 90 litraa tyypin IV nestettä. Jäätymistä ennakoiva käsittely tehdään olosuhteissa, joissa koneen pinnan jäätyminen sen ollessa seisontapaikalla on todennäköistä. Glykolineste levitetään koneen siiville ohuena sumuna. Ennakoivalla käsittelyllä voidaan vähentää glykolinesteen käytön myöhempää tarvetta. Vuonna 2025 arvioitu lentoonlähtöjen määrä on , joka on noin kaksinkertainen nykyiseen verraten. Ennusteen mukaan konetyypit ja niiden osuudet lentoonlähdöissä ennustetilanteessa pysyvät nykyisellä tasolla. Glykolinesteiden keskimääräisen konekohtaisen käyttömäärän perusteella laskien vuoden 2025 glykolinesteiden kokonaiskäyttömäärä tulee olemaan noin m 3. Tulevaisuudessa pääosa glykolikäsittelyistä tullaan tekemään keskitetyillä deicing-alueilla, joilla päästöt vesiin on estetty rakenteellisin ratkaisuin. Energiahuolto, lämmitys ja valaistus Helsinki-Vantaan lentoaseman rakennukset lämmitetään kaukolämmöllä. Lentoaseman alueella oli aiemmin Finavia Oyj:n oma lämpölaitos. Finavia Oyj on myynyt energialiiketoiminnan Vantaan Aviaenergia Oy:lle. 33

34 Laitosta käytetään tarvittaessa tasaamaan kulutushuippuja talvisin. Koko lentoaseman lämpöenergiankulutus vuosina oli noin 100 GWh/a, josta Finavian toimintojen osuus oli noin 25 %. Koko lentoaseman sähköenergiankulutus oli vuosina noin GWh/a, josta Finavian Oyj:n osuus oli noin 40 %. Lentoasema-alueella on yhdeksän verkkoon liitettyä ja kaksi siirrettävää varavoimakonetta varmistamaan sähkön saantia häiriöiden ja kulutuspiikkien aikana. Koneiden polttoainetehoa on arvioitu tunnissa kuluvan polttoainemäärän perusteella (lähtöoletuksena polttoaineen paino 0,8 kg/1 litra, lämpöarvo 43 MJ/kg). Suurimman koneen polttoaineteho on 1,68 MW, seitsemän konetta on teholtaan hieman yli 1 MW ja kaksi alle 1 MW. Varavoimakoneilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus varsinaisen sähkönjakelun keskeydyttyä ja poikkeustilanteessa sillä hetkellä tarvittava sähkömäärä tehdään varavoimalla. Varavoimakoneet sijaitsevat eri puolilla lentoasemaa, kuten kiitoteiden päissä (turvaamassa kiitotievaloja ja navigointilaitteita), terminaaleissa sekä yksi lentoaseman luolatiloissa. Kaikki koneet ovat yksittäisiä, eikä samassa tilassa ole yhtä konetta enempää. Varavoimakoneita koekäytetään kerran viikossa, kahta yksikköä kerrallaan, joista suurin yhteenlaskettu polttoainekulutus on 269 l/h. Varavoimakoneilla on tehty 1 2 krt/vuosi tehohuipun ajoja. Nämä ajot kestävät vain 1 3 h. Lisäksi varavoimakoneet ovat käytettävissä kantaverkon tehopulaa varten. Vuonna 2010 varavoimakoneiden sähkön tuotto oli noin tuhannesosa lentoaseman kulutuksesta. Varavoimakoneiden polttoaineen kulutus vuonna 2010 oli 39 m 3 kevyttä polttoöljyä. Vesihuolto ja viemäröinti Lentoaseman vedenkulutus vuosina on ollut noin m 3 /a. Aiemmin puhdas käyttövesi lentoasemalla oleviin toimitiloihin otettiin lentoaseman omasta vedenottamosta, mutta vuodesta 2009 lähtien lentoaseman alue on liitetty HSY Veden vesijohtoverkostoon. Lentoaseman jätevesien johtaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman jätevedet johdetaan HSY Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Pääviemäriin johdetaan lentoasema-alueen kaikki yhdyskuntajätevedet sekä glykolivesipumppaamon ja teknillisen alueen kokoojaviemärin vedet. Pääviemärin kautta eivät mene lumen varastointialueen 2 vedet, jotka johdetaan suoraan HSY Veden jätevesiviemäriin, eivätkä väkevien glykolipitoisten vesien varastoaltaan vedet, jotka viedään erillisenä kuljetuksena Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. 34

35 35 Hulevesien johtaminen/kiitotiet Lentoasema-alueen päällystetyt alueet on sadevesiviemäröity. Kiitoteiltä 1 ja 2 sekä asematasoilta valuvat sade- ja sulamisvedet johdetaan sadevesiviemäriin ja näistä edelleen lentoasemaa ympäröiviin ojiin ja puroihin. Kiitotien 3 hulevedet johdetaan Mottisuon ja Lounaispään pengeraltaisiin, joista hulevedet valuvat edelleen puroihin. Pengeraltaiden pohja on savea ja reunaosat on tiivistetty käyttäen HDPE-kalvoa ja bentoniittimattoa. Pengeraltaiden tyhjätilan yhteistilavuus on noin m 3. Seuraavasta taulukosta tulee ilmi hulevesien johtaminen lentoaseman eri alueilla. Purkuvesistö Purkuvesistö Toiminta-alue Keravanjokeen laskevat Vantaanjokeen laskevat Kylmäoja Kirkonkylänoja Veromiehenkylänoja Viinikkala-oja Viinikanmetsänoja Mottisuonoja Kiitotien 1 koillisosan hulevedet Kiitotien 2 pohjoisosan hulevedet Kiitotien 1 keskiosan hulevedet Kiitotien 2 kaakkoisosan hulevedet Kiitotien 1 lounaisosan hulevedet Kiitotien 3 hulevedet imeytetään pengeraltaisiin ja suihkuilmastuksen kautta edelleen avo-ojaan (keväästä 2008 alkaen) Kiitotien 1 lounaisosasta osa hulevesistä Kiitotien 3 hulevedet imeytetään pengeraltaisiin ja edelleen avo-ojaan Kiitotien 3 hulevedet imeytetään pengeraltaisiin ja edelleen avo-ojaan (kevääseen 2008 asti) Hakemuksen täydennyksessä eri osavaluma-alueet ja niiden pinta-alat on esitetty seuraavasti: Osavaluma-alue Pinta-ala (ha) Osavaluma-alue Pinta-ala (ha) A1 170 A2 50 B1 320 C3 1) 110 D1 150 E1 2) 140 4B 220 Viemäröimätön alue 39 1) C3-alueen sadevesien lisäksi pisteen kautta johdetaan alueen D1 ylivuotovedet. 2) Alueen E1 vedet on pumpattu pisteen B1 suuntaan kesästä 2008 alkaen ylivuotovesiä lukuun ottamatta. Valuma-alueiden sijainti ja vesien purkupaikkojen sijainti on määritelty tarkkailupisteiden mukaan. Purkupisteiden sijainti voidaan esittää kartalla seuraavasti:

36 36 Laskennallisen arvion mukaan pintavalunta on ollut vuosina seuraava: Vuosi Sadanta (mm/a) Sadanta (milj. m 3 /a Valunta (milj. m 3 /a) ,24 5, ,34 4, ,79 3, ,97 5, ,35 5,82 Hulevesien johtaminen/asematasot Asematasoilta hulevedet johdetaan joko lentoaseman alueella sijaitsevaan glykolivesipumppaamoon, josta ne pumpataan edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tai sadevesiviemäriin. Lisäksi glykolipitoisia vesiä kerätään asematasoilta imuriautolla väkevien glykolipitoisten vesien varastoaltaisiin, joista vedet kuljetetaan tankkiautolla Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle joko mädättämölle tai jätevesien käsittelyyn. Jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyalueilta hulevedet ohjataan glykolin käyttökuukausina jätevesiviemäriin ja edelleen Viikin jätevedenpuhdistamolle. Glykolipitoisten hulevesien määrän ylittäessä poikkeustilanteissa glykolivesipumppaamon kapasiteetin, glykolipitoista vettä joudutaan johtamaan ylivuotona Kylmäojaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty hulevesien keräys jäänestokäsittelyalueilta:

37 37 Toiminta-alue Alue 1, asemataso 1 Alue 2, asemataso 1 Alue 3, asemataso 1 Alue 4, asemataso 1 Alue 5, asemataso 2 Alue 6, keskitetty decingalue, asemataso 6 Alue 9, asemataso 9 Vesien keräys ja johtaminen Sadevesitunnelin kautta talvikautena jätevesiviemäriin ja kesällä Kylmäojaan Sadevesitunnelin kautta talvikautena jätevesiviemäriin ja kesällä Kylmäojaan Talvikautena jätevesiviemäriin ja kesällä Kirkonkylänojaan Sadevesitunnelin kautta talvikautena jätevesiviemäriin ja kesällä Kylmäojaan Sadevesitunnelin kautta talvikautena jätevesiviemäriin ja kesällä Kylmäojaan Talvikautena jätevesiviemäriin ja kesällä Mottisuon pengeraltaaseen ja sieltä Veromiehenkylänpuroon Talvikautena jätevesiviemäriin ja kesällä Veromiehenkylänpuroon Hulevesien johtaminen/muut alueet Lentoasema-alueella on kolme asematasoilta koottavan lumen läjitysaluetta, joiden hulevedet ohjataan jätevesiviemäriin ja kesäkautena lähipuroihin, Veromiehenkylänojaan ja Kirkonkylänojaan, seuraavan taulukon mukaisesti: Alue ja sijainti Varastointialue 1 LEKO 7 Varastointialue 2 Kiitotien 2 kaakkoispää, Kiitotie 33 Varastointialue 3 Keskitetty deicing alue Kiitotie 22R Vesien keräys ja johtaminen Talvikautena jätevesiviemäriin ja kesäkautena Veromiehenkylänojaan Talvikautena jätevesiviemäriin ja kesäkautena Kirkonkylänojaan Talvikautena jätevesiviemäriin ja kesäkautena Mottisuon pengeraltaaseen Finavia Oyj:n kunnossapidon kiinteät rakennukset on liitetty jätevesiviemäriin. Piha-alueet on asfaltoitu ja valumavedet ohjataan Kirkonkylänojaan. Maakaluston polttonesteen tankkauspaikan alueelta valumavedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Neste Oil Oyj:n, Shell Aviation Finland Oy:n ja St1 Oy:n lentopolttoaineen varastoalueen hulevedet ohjataan hälyttimillä varustettujen öljynerottimien kautta Kirkonkylänojaan.

38 38 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hulevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Lentoaseman merkittävin vesistövaikutus aiheutuu lentokoneiden jäätymisenestoon ja liukkaudentorjuntaan käytettävien aineiden aiheuttamasta hapenkulutuksesta ja aineiden hajoamistuotteiden epämiellyttävästä hajusta. Lentoasemilla käytettävät liukkaudentorjuntakemikaalit, asetaatit (CH 3 COONa, CH 3 COOK) ja formiaatit (HCOONa, HCOOK), ovat veteen liukenevia orgaanisia, biologisesti helposti hajoavia yhdisteitä, joita esiintyy yleisesti luonnossa. Asetaateilla ja formiaateilla ei ole vaaraluokitusta ja niitä käytetään lisäaineina mm. elintarvikkeissa, rehuissa ja kosmetiikassa. Asetaatit ja formiaatit hajoavat hapen läsnä ollessa biokemiallisesti maaperässä luontaisesti esiintyvien mikrobien toimesta bikarbonaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. Lentokoneiden jäänpoistoon ja -estoon käytetään Suomessa propyleeniglykolipohjaisia nesteitä. Propyleeniglykoli (C 3 H 6 (OH) 2 ) on hyvin veteen liukeneva, nopeasti biohajoava, eikä sillä ole todettu olevan myrkyllisiä vaikutuksia. Suurimmat haittavaikutukset ovat kemikaalin hajoamisen vesistössä aiheuttama hapenkulutus sekä epämiellyttävä haju. Propyleeniglykoliliuos vaatii hajoamiseensa happea 0,4 0,76 g O 2 /1 g liuosta (BOD 7 ), liuostyypistä riippuen. Olosuhteissa, joissa hapen liukeneminen veteen on vähäistä, kemikaalin hajoaminen hidastuu. Vesipäästöjen rajoittaminen 1. Glykolivesien talteenotto ja käsittely Glykolivesien talteenotto on Helsinki-Vantaalla alkanut joulukuussa Glykolikäsittelylle sallitut alueet on talviaikaan yhdistetty jätevesiviemäriin. Aluetta on laajennettu vuosina 1993, 2003, 2005, 2006 ja Vedet johdetaan kiitotien 2 alla olevaan tasausaltaaseen ja pumpataan siitä edelleen jätevedenpuhdistamolle. Pumpattavan veden määrää seurataan jatkuvalla mittauksella. Veden laatua tarkkaillaan automaattisella näytteenottimella, joka ottaa vuorokauden kokoomanäytteen kahden viikon välein. Viemäröinnin lisäksi glykolivettä kerätään imuriautoilla, joita lentoasemalla on käytössä viisi. Kerätty nk. väkevä glykolivesi välivarastoidaan lentoasemalla tiiviissä altaissa (kaksi kappaletta). Varastoaltaista toinen on rakennettu kesällä 2007 kiitotien 1 lounaispäähän. Altaan tilavuus on m 3. Toinen sijaitsee keskitetyllä deicing-alueella (tilavuus 600 m 3 ). Altaista vesi kuljetetaan Viikinmäen vedenpuhdistamon mädättämöön, jossa se hyödynnetään energiana. Vaihtoehtoisesti väkevää glykolivettä käytetään vedenpuhdistamon typenpoistoprosessissa bakteerien hiilen lähteenä.

39 Keskitetyllä deicing-alueella hulevedet ohjataan venttiilijärjestelyin talvisin jätevesiviemäriin. Kesällä vedet ohjataan sadevesiviemäriin ja edelleen Mottisuon pengeraltaaseen. Alueella on oma tasausallas, jonka tilavuus on m 3. Lisäksi alueella käytetään imuriautoa väkevän glykoliveden keräilyyn. Imuriautot tyhjennetään keräilyaltaaseen, jonka tilavuus on 400 m 3. Sieltä vedet johdetaan edelleen tyhjennysaltaaseen, jonka tilavuus on 600 m 3. Tyhjennysaltaasta vedet kuljetetaan Viikinmäen puhdistamon mädättämöön. Glykolipitoiset lumet kerätään erikseen ja kuljetetaan sitä varten rakennetuille lumenläjitysalueille. Alueet on päällystetty tiiviillä asfaltilla ja glykolipitoiset sulamisvedet ohjataan jätevesiviemäriin. Kesäaikana, kun kaikki lumi alueelta on sulanut, ohjataan vedet sadevesiviemäriin. 2. Kiitotien 3 vesien käsittely Kiitotien 3 alueelta sadevesiviemäreillä kerätyt sade- ja sulamisvedet imeytetään imeytyssalaojien, -kaivojen ja -penkereiden kautta maaperään niin kutsuttuihin pengeraltaisiin. Pengeraltaiden pohja on savea ja reunaosat on tiivistetty käyttäen HDPE-kalvoa ja bentoniittimattoa. Pengeraltaiden tyhjätilan yhteistilavuus (=altaisiin mahtuva vesimäärä) on noin m 3. Pengeraltaat on rakennettu kiito- ja rullausteiden liukkaudentorjunta-ainepitoisten vesien tasausaltaiksi ja biologisiksi puhdistusyksiköiksi. Mikro-organismit hyödyntävät aineiden sisältämän hiilen ja puhdistavat valumaveden sen kulkeutuessa penkereen läpi. Altaista vesi puretaan kokoojasalaojien ja purkuputkistojen kautta Vantaanjokeen johtaviin puroihin. Pengeraltaista purkautuvaa vesimäärää säädetään salaojien säätö- ja ylivuotokaivossa olevalla venttiilillä. Maaperäkäsittelyn ja ylivuotovesien purkujohdot on varustettu virtaamamittareilla ja näytteenottolaitteilla. Purkautuvan veden laatua tarkkaillaan kokoomanäyttein kerran kuukaudessa. Imeytysjärjestelmän kapasiteetin ylittyessä vesi purkautuu sadevesiviemäreistä ylivuotokynnysten yli purkuviemäreihin. Pengeraltaiden toimintaa on tehostettu kierrättämällä vesi ja ilmastamalla sitä uudelleenimeytyksen yhteydessä kaivossa kesän 2008 aikana asennetuilla nk. ejektoreilla. 3. Kiitotien 3 pohjavesisuojaukset Kiitotien 3 alla on Päijänne-tunneli ja Lavangon pohjavesialue, joiden vuoksi kiitotien 3 sijoituspaikkaluvassa on määrätty kiitotien pohjavesisuojausrakenteista. Suojausrakenteiden leveys on noin 40 metriä kiitotien reunasta ja se on toteutettu kaksoisrakenteena käyttäen bentoniittimattoa ja tiivistä asfalttia (tyhjätila < 3 %). Lisäksi Mottisuon pengeraltaan reunassa siltä osin kuin pohjamaa ei ole savea, on pohjavesisuojaus toteutettu bentoniittimaton ja HDPE-muovikalvon yhdistelmärakenteena. Pohjavesisuojauksen kokonaispinta-ala on m 2. Uudenmaan ym- 39

40 Päästöt ilmaan päristökeskus valvoi suojauksen rakentamista. Suojauksen päältä vedet johdetaan pengeraltaisiin puhdistumaan. 4. Päijänne-tunnelin suojakaivot Päijänne-tunnelin suojaamiseksi on kallioruhjeen kohdalle kiitotien 3 pohjoispuolelle rakennettu kaksi siiviläkaivoa, joilla on tarkoitus pitää pohjaveden pinta kallioruhjeen kohdalla tunnelin painetasoa alempana ja siten estää pohjaveden pääsy tunneliin. Kaivo 1 on asennettu 28 metrin syvyyteen ja kaivo 2 27 metrin syvyyteen maanpinnasta. Kaivojen automaattipumppaus käynnistyy, kun vedenpinta ylittää tason +41,3 m ja vastaavasti pumppaus loppuu, kun vedenpinta alittaa tason +39,5 m (kaivo 1) ja +40,7 m (kaivo 2). Käytännössä kaivon 1 pumppaus on käynnissä lähes jatkuvasti. 5. Maakaluston jakelupaikat Lentoasema-alueella on kaikkiaan neljä maakaluston tankkaukseen tarkoitettua jakeluasemaa. Kaksi niistä on Finavia Oyj:n rakennuttamaa, yksi Finnair Oyj:n ja yksi Neste Oil Oyj:n. Kaikki jakeluasemat on rakennettu kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) päätöksen 415/1998 mukaisesti. Helsinki-Vantaan lentoasemalla merkittävimmät päästölähteet ovat lentoliikenne ja sen LTO-syklit sekä ajoneuvoliikenne lentoaseman kenttäalueella ja lentoasemalle vievillä yleisillä teillä. Lentokoneiden moottoreiden päästöt ovat tyypillisiä polttoaineen palamiskaasuja, kuten typen oksideja (NO X ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia (CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O) ja rikin oksideja (SO X ) sekä hiukkasia. Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut syntyvät lentopetrolin eli kerosiinin palaessa moottorin polttokammiossa. Päästöjen määrä vaihtelee eri lennonvaiheissa riippuen lentomenetelmästä ja sen mukaisesta moottoritehosta. Seuraavasta taulukosta tulee ilmi lento- ja ajoneuvoliikenteen päästöt (t/a) ilmaan polttoaineenkulutus Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Ilma-alusten päästöt ilmaan on laskettu ft:n korkeuteen. 40

41 CO HC NO x PM SO 2 * CO 2 Polttoaine Ilmaalukset v (18) v (20) Ennuste v (33) Maakalusto v ,3 0, v ,2 0, v , Ennuste v ,4 0, YTV:n tieliikenne * Suluissa ilmoitettu luku on polttoaineen kulutuksen perusteella laskettu SO 2 päästömäärä. Laskennassa käytetty lentopolttoaineen rikkipitoisuus on 0,03 p-%. Ilmaan kohdistuvien päästöjen rajoittaminen Lentokoneiden ilmaan kohdistuvien päästöjen vähentämistä ohjaavat kansainväliset määräykset. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö määrää lentokoneiden moottoreiden päästöille ilmaan raja-arvot (ICAO, Annex 16 Volume II), mikä pakottaa lentokoneteollisuuden valmistamaan vähemmän päästöjä tuottavaa tekniikkaa. Nykyisen kaltaiselle polttoaineelle ei lähitulevaisuudessa ole näkyvissä vaihtoehtoja, mutta lentokoneiden energiatehokkuutta ja moottoritekniikka voidaan edelleen parantaa. Esimerkkinä uudesta tekniikasta voi mainita uudet ohivirtausmoottorit, joiden ansiosta pystytään melun lisäksi vähentämään energiankulutusta ja päästöjä. Polttoaineen palamisprosessin painetta ja lämpötilaa nostamalla saavutetaan tyypillisesti alhaisempia hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöjä mutta korkeampia typenoksidipäästöjä. Typenoksidipäästöjen vähentämiseksi on kehitetty kaksoispolttokammiomoottoreita (Dual Annular Combuster, DAC), joita käytetään muun muassa osassa Finnair Oyj:n lentokoneista. Tekniikan kehityksen myötä 20 vuoden aikana lentokoneiden moottoreiden NO X - ominaispäästöt ovat vähentyneet noin 40 %. Ilmailuteollisuuden pitkän aikavälin tavoitteeksi on esitetty NO X -päästövähennys 60 % nykyisestä tilanteesta vuoteen 2026 mennessä. Lentoaseman mahdollisuudet lentokoneiden LTO-syklin aikaisten päästöjen vähentämisessä operatiivisin keinoin, turvallisuus huomioon ottaen, ovat rajalliset. Keinoja ovat mm. lennonjohtomenetelmien ja lentoreittien kehittäminen siten, että lentoliikenne sujuu mahdollisimman joustavasti ja viiveettömästi, sekä jatkuvan liu un käytön lisääminen lentokoneiden lähestymisissä. Lentoasemien lähialueilla ilmatilan suunnitteluun ja käyttöön vaikuttaa voimakkaasti myös melunhallinta. Ilmatilan ja kenttäalueen optimoitu käyttö vähentää odotuksia, rullauksia ja moottoreiden tyhjäkäyntiä sekä lentoliikenteessä että ajoneuvoliikenteessä. Tämä vaikuttaa suotuisasti ilmanlaatuun vähentäen päästöjä. Ajoneuvoliikenteen osalta myös maaliikenneohjeistuksella voidaan vähentää turhaa ajoneuvoliikennettä ja tyhjäkäyntipäästöjä. Tulevaisuudessa kenttä- 41

42 alueen ajoneuvojen NO X -päästöjen oletetaan laskevan ajoneuvojen moottorikehityksen ja uusien päästönormien (EURO4-6) voimaantulon myötä. 42 Melu Lentomelua aiheuttavat etenkin laskeutuvat ja lentoonlähtevät ilmaalukset. Myös lentoasemalle suuntautuvat ajoneuvoliikenne, lentoaseman maaliikennetoiminnot sekä ilma-alusten koekäyttö aiheuttavat melua. Melun rajoittaminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käytössä seuraavat lentomelun hallintatoimet: Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoonlähtö- tai laskeutumissektorissa, että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on liikennetilanne ja lentoturvallisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä. Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeutumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla. Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Finavia Oyj on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä. Lennonjohdon toimintaohjeet kiitotien 15 laskeutumisten vektoroinnissa. Lennonjohto aktiivisesti ohjaa laskeutumia lyhyeen finaaliin välttäen Nurmijärven kirkonkylän yli lentämistä silloin, kun se liikenne- ja lennonjohtotilanteen kannalta on mahdollista. Lentoonlähtömelumaksu suihkukoneille yöaikana. Merkittävimpiä melunhallinnan sekä lentoonlähtöreittien suunnittelua ohjaavia asuinalueita ovat mm. Martinlaakso-Myyrmäen alue, Marja-Vantaan tuleva kaupunginosa, Vantaan länsi- ja keskiosien sekä Espoon pohjoisosien asuntoalueet, Keravan keskustan alue, Nurmijärven kirkonkylän alue sekä Tuusulan eteläosan asuntoalueet. Lentoonlähtömenetelmien melunvaimennuskeinot Lentoyhtiöt voivat suunnitella ilma-alusten lentoonlähtö- ja lähestymismenetelmät muut tekijät huomioiden meluvaikutusten suhteen optimaalisiksi. Menetelmissä määritellään tehonmuutosten, nopeuden kiihdyttämisen ja

43 lentoasun muutosten ajankohta lentoonlähdön eri vaiheissa. Menetelmät ovat kansainvälisten raamien puitteissa lentoyhtiökohtaisia, ne julkaistaan yhtiön lentokäsikirjoissa ja pilotit koulutetaan niiden käyttämiseen. Operatiivisista syistä käytössä ei kuitenkaan voi olla useita melunvaimennusmenetelmiä. Kolmen melun kannalta tärkeimmän ilma-alusryhmän lentoonlähtöprofiilien optimointimahdollisuuksia tarkasteltiin Englannin Ilmailulaitoksen (UK CAA) ympäristöyksikön (ERCD) selvityksessä, jota tehtiin melunhallintasuunnitemaan liittyen vuonna Lähtökohtana selvitykselle oli arvioida ne lento-profiilien muutosmahdollisuudet, joilla melua yleisimmillä lentoreiteillä voitaisiin vähentää. Selvityksessä käsiteltiin kolmen eri koneen, MD80-sarja, DC9 sekä A320-sarja, toteutuneiden lentoonlähtöprofiilien optimointimahdollisuuksia melun kannalta. Kaikkien konetyyppien osaltaan selvityksessä todettiin, että niiden profiileja pidettiin varsin hyvinä. Finavia Oyj ei tämän vuoksi ole edellyttänyt operaattoreilta erikoisprofiilien soveltamista operoinnissa Suomen lentoasemilla. Lähestymismenetelmien melunvaimennuskeinot Melun hallinta lähestymisessä on monitahoisempaa kuin lentoonlähdöissä. Ilma-aluksen lähestymisvaiheeseen liittyy joukko hidastamis- ja lentoasun muutosvaiheita, joilla on vaikutusta meluun. Ilma-aluksen on vähennettävä nopeutta ja korkeutta, otettava ulos laippoja nosteen säilyttämiseksi nopeuden pienentyessä sekä laskuteline. Laskeutuminen tehdään usein viimeisen km:n (5 8 NM) matkan tarkasti 3 asteen liukukulmaa pitkin ns. mittarilähestymisenä, jolloin näköyhteyttä kiitotiehen ei välttämättä ole. Ulkomaisissa selvityksissä on lähestymisten melunhallinnan listattu seuraavasti: Laippakulman pienentäminen laskeutumisissa vastuksen ja täten moottoritehon pienentämiseksi (low power low drag, LPLD). Jotkut lentoyhtiöt soveltavat tätä. Lähestymislentoasun (laskuteline ulkona, laipat) valinta myöhemmin. Tämä keino ei ole sovellettavissa, koska turvallisuussyistä ilma-aluksen tulee olla vakaa ennen liu un aloittamista (ilma-alukselta ei saa edellyttää mitään muuta kuin laskuasua alle 5 NM eli 9 km etäisyydellä kynnykseltä). Nopeuden optimoiminen. Nopeutta vähennetään hallitusti siten, että laippojen käyttö ja tehon tarve vähenee. Tällä menetelmällä on soveltamismahdollisuuksia. Välilähestymiskorkeuden nostaminen. Ilma-alus lentää vaakalentoosuuden ennen liukua aiempaa korkeammalla ja tämä vähentää melua. Tällä on soveltamismahdollisuuksia vain liu un takana (yli 10 km kiitotieltä). Korkeuden nostaminen pidentäisi samalla kiitotien suuntainen lentoosuutta merkittävästi ja pienentäisi lennonjohdon mahdollisuuksia vektoroida ilma-aluksia. 43

44 Laskeutumiskulman kasvattaminen nykyisestä 3 asteesta. Tämä menetelmä ei ole sovellettavissa suurilla lentoasemilla. Jatkuvan liu un käyttö (CDA). Ilma-aluksen lentoreitti ja -profiili optimoidaan siten, että tarvetta vaakalentovaiheelle ennen liukua ei ole ja tehonkäyttö ja hidastuminen on optimoitu. Tällä menettelyllä on suurin vaikutus meluun liu un takana (yli 10 km kiitotieltä). Finavia Oyj on käynnistänyt 2008 lähestymisten melun- ja päästöjenhallinnan kehittämisprojektin yhteistyössä lentoyhtiöiden lento-osastojen kanssa tavoitteena jatkuvan liu un lähestymisten osuuden lisääminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Ilmatilan suunnittelussa pyritään siihen, että ilma-alukset saapuvat eri suunnista TMA:n rajalle optimikorkeudella liukua ajatellen ja että jäljellä olevan lentomatka, joka vaikuttaa optimiprofiilin laskentaan, on ennustettavissa sekä on mahdollisimman lyhyt. Tavoitteena on pitää ilma-alukset mahdollisimman pitkään mahdollisimman korkealla sekä luoda edellytykset jatkuvalla liu ulla tehtävään lähestymiseen. Kiitoteiden rinnakkaiskäytön aikana tämän soveltamien on kuitenkin vaikeaa. 44 Jätteet Finavia Oyj huolehtii oman toimintansa aiheuttamista jätteistä sekä sopimusperusteisesti muutamien alueella toimivien yritysten jätteistä, esimerkiksi terminaaleissa vuokralla olevien yritysten jätehuollosta. Jäteastioiden tyhjentämisestä Finavia Oyj on tehnyt sopimukset jätehuoltoyritysten kanssa. Jätelaji Jätenimike Määrä (t) Kuljettaja Sekajäte Lassila & Tikanoja Oyj Biojäte Lassila & Tikanoja Oyj Metalli Lassila & Tikanoja, Romuliike Suotula Oy Lasi Lassila & Tikanoja Oyj Keräyspaperi Lassila & Tikanoja Oyj Pahvijäte Lassila & Tikanoja Oyj Energiajae Lassila & Tikanoja Oyj Rakennusjäte, betoni Rudus Oy Rakennusjäte, hyötykäyttöön Lassila & Tikanoja Oyj 156 Rakennusjäte, sekajäte Lassila & Tikanoja Oyj Voiteluöljyjäte Ekokem Oy Ab Öljynerottimen jäte Ekokem Oy Ab Kiinteä öljyjäte ,8 Ekokem Oy Ab Loisteputket ja -lamput ,5 Ekokem Oy Ab Maali- ja liimajäte ,4 Ekokem Oy Ab Ajoneuvojen akut ,4 Sähkö- ja elektroniikkaromu ,7 Akkukellari Oy/Ab, Exide Technologies Oy Kuusakoski Oy

45 45 Kv-ruokajäte ,1 Lassila & Tikanoja Oyj Glykolipitoinen hiekka ja liete Ekokem Oy Ab Jätemäärät ovat kehittyneet vuosien välisenä aikana seuraavasti: Jätelajit ja jätemäärät (t/a) Käytettäväksi raaka-aineena (paperi, pahvi, metalli, lasi) Käytettäväksi energiana Kompostointiin Kaatopaikalle Ongelmajätteet Rakennusjäte Glykolipitoinen sakka Pilaantuneet maa-ainekset ja lietteet Yhteensä Finavia Oyj vastaanottaa kansainvälisestä liikenteestä peräisin olevaa ruokajätettä (EU:n sivutuoteasetus 1069/2009) Helsinki-Vantaan lentoasemalla liikelentoterminaalissa. Muiden lentokoneiden jätehuollosta vastaavat lentoyhtiöt ja niiden maahuolintaa ja cateringtoimintaa hoitavat yritykset. Kasvintuotannon tarkastuskeskus KTTK on hyväksynyt liikelentoterminaalissa tapahtuvan kv-ruokajätteen keräilymenettelyn (KTTK FIK1-052/763/2004). Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on tarkastanut menettelytavan Maaperä Tehdyt maaperäkunnostukset Lentoasema-alueella kiitotien 2 koillispuolella sijaitsi maakaupassa Finavia Oyj:n omistukseen päätynyt epävirallinen romun ja jätteen kaatopaikka. Alueella tehtiin maaperä-, pohjavesi-, orsivesi- ja pintavesitutkimuksia vuonna Tutkimuksen mukaan alueella oli voimakkaasti ja lievästi metalleilla sekä öljy-yhdisteillä pilaantunutta maa-ainesta. Lisäksi alueella oli voimakkaasti PCB-yhdisteillä ja lievästi PAH-yhdisteillä pilaantunutta maa-ainesta. Alue kunnostettiin kesällä Vuonna 2005 aistinvaraisesti arvioituna epäiltiin lentoaseman muuntamon eteläpuoleisella alueella pilaantuneisuutta. Tutkimusten perusteella alueella todettiin lievästi öljy-yhdisteillä pilaantunutta maa-ainesta. Alue kunnostettiin syksyllä Paloharjoitusalueen öljynerottimista oli päässyt öljyä viereiseen ojaan ja sitä kautta läheisen suoalueen ojastoon. Vahinko havaittiin heinäkuussa 2006, jonka jälkeen alueella tehtiin maaperätutkimuksia. Tutkimuksien

46 mukaan alueella oli selkeästi öljyistä ojan pohjaa noin 650 m:n pituisella matkalla ja osittain öljyistä ojan pohjaa noin 300 m:n pituisella matkalla. Alueella todettiin lievästi ja voimakkaasti öljy-yhdisteillä pilaantunutta maaainesta. Alue kunnostettiin syksyllä Kunnostustavoitetta ei saavutettu suoalueella, jossa korkeisiin jäännöspitosuksiin vaikutti mm. turpeessa esiintyvät luontaiset hiilivedyt. Tavoitepitoisuuksien nostosta mahdollisesti aiheutuvista terveys- ja ympäristöriskeistä laadittiin riskinarviointi. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi riskinarvioinnin ja alueen kunnostuksen. Kesällä 2003 kunnossapidon piha-alueella havaittiin pieni öljyllä pilaantunut alue. Alue on kunnostettu. Lisäksi lämpökeskuksen öljyvarastoalueen vieressä on tehty öljyllä pilaantuneen maan kunnostustöitä vuonna Non-Schengen-terminaalin edustan asematasoalueella suoritettiin maaperätutkimus lokakuussa Tehdyn tutkimuksen mukaan alueen maaperästä löytyi yhdestä tutkimuspisteestä alemman ohjearvon tai kynnysarvon ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia ja kahdesta pisteestä alemman ohjearvon tai kynnysarvon (VNA 214/2007) ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Tutkittu alue kunnostettiin uuden terminaalirakennuksen ja asematason rakennustöiden yhteydessä useammassa osassa tammi-elokuussa Lentoasema-alueella on käytöstä poistettu luvulla käytössä ollut kaatopaikka-alue. Alueella tehtiin maavastusmittauksia sekä maaperä- ja pohjavesitutkimuksia vuonna Tutkimuksien yhteydessä havaittiin lähinnä ylijäämämaista koostuvaa täyttöä. Vain yhdessä koekuopassa todettiin öljyllä pilaantunutta maa-ainesta). Alueella tehtiin lisätutkimuksia keväällä 2008 sekä syksyllä 2009 ja keväällä Alueen rakentamistoimenpiteille on haettu ympäristölupaa keväällä 2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Mahdolliset pilaantuneet kohteet Mahdollisesti pilaantuneiksi alueiksi epäillään lentoaseman paloharjoitusaluetta. Paloharjoitusalue sijaitsee Finavia Oyj:n alueella kiitoteiden 1 ja 3 välissä ja se vastaa alueen ylläpidosta. Paloharjoitusalue on ollut käytössä ainakin 1970-luvulta lähtien. Alueen pinta-ala on noin 2 ha. Alueella on betonialtaita polttonestepalon sammutusharjoittelua varten, lentokoneen runkoa simuloiva teräsputki ja savusukelluskontti. Siinä osassa aluetta, jossa harjoitellaan polttonestepaloa, eristeenä on savikerros ja muovikalvo. Eristetty alue on hiekkapintainen. Muut alueet ovat asfaltoituja ja hiekkapintaisia. Eristetyllä alueella suotautuneet vedet ohjautuvat muovin päältä öljynerottimiin (3 kpl). Erottimien tarkistus ja tyhjennys tehdään vuosittain. Öljyerottimesta vedet purkautuvat läheisen suoalueen ojastoon ja edelleen Veromiehenkylän ojaan. Paloharjoitusalueen maaperää ei ole tutkittu. Suoalueen ojastoa kunnostettiin vuonna Tehdyt maaperätutkimukset Lentoaseman kunnossapidon alueella suoritettiin maaperätutkimuksia kesäkuussa Tutkimukset suoritettiin kahdessa eri kohteessa,

47 luvulla käytöstä poistetun polttoaineenjakelupisteen alueella sekä 2003 käytöstä poistetun jakelupisteen alueella. Alueilla ei todettu maaperän pilaantuneen. Vuonna 2003 käytöstä poistetun jakeluaseman jakelumittarit on purettu, mutta putket ovat edelleen maan alla. Jakelualueen maaperä ei tehdyn tutkimuksen mukaan ole pilaantunut. Vuonna 2004 tutkittiin kiitotien 2 itäpuolella sijaitsevat jo aiemmin toimintansa lopettaneiden Supermetalli Oy:n ja Reunakivi Oy:n alueet. Alueiden maaperässä ei todettu pilaantuneisuutta. Lisäksi vuonna 2004 suoritettiin maaperätutkimus uuden terminaalirakennuksen alueella. Tehdyn tutkimuksen mukaan alueen maaperä ei ole pilaantunut. Maaperän mahdollista pilaantuneisuutta tutkitaan lentoaseman alueella osana saneeraus- ja rakennustöiden geoteknisiä maaperätutkimuksia. Kyseisiä tutkimuksia on suoritettu uudella etäjäänpoistoalueella ja lumialueella (04R) vuosina 2008 ja 2009 sekä terminaalin 2 uuden seisontapaikan alueella vuonna Tehtyjen tutkimuksien yhteydessä ei havaittu maaperän pilaantuneisuutta. Vuonna 2010 tehtiin maaperätutkimuksia Myllypadontien täyttöalueella, Tikkurilantien varrella sekä asematason 4 pohjoispuolella. Myllypadontien täyttöalueella ja Tikkurilantien varrella tehdyissä tutkimuksissa ei todettu maaperän pilaantuneisuutta. Asematason 4 pohjoispuolella maaperässä todettiin hieman kohonneita pitoisuuksia ja alueelle laaditaan arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta. 47 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus suojelualueisiin Vaikutus maaperään Vaikutus vesiin Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta ei arvion mukaan heikennä merkittävästi Natura verkostoon kuuluvien alueiden suojeluarvoa. Polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ei normaalitoiminnassa aiheudu päästöjä. Häiriötilanteissa esim. öljysäiliöiden vuodon tai täytön yhteydessä voi öljyä päästä maaperään. Valumavesien happea kuluttava kuormitus on ollut laskusuunnassa vuodesta 2003 lähtien, mikä johtuu glykolin talteenoton tehostumisesta ja liukkaudentorjunta-aineiden vaihtamisesta vähiten kuormittaviin aineisiin. Suurin kuormitus kohdistuu Keravanjokeen laskevaan Kylmäojaan ja Vantaanjokeen laskevaan Veromiehenkylänpuroon. Kylmäojan kuormitus on ollut raportointikaudella merkittävästi suurempaa kuin edellisinä talvina, vaikka kemikaalien käyttömäärä on ollut edellisiä talvia pienempi. Lauha talvi ja sateinen kesä ovat aiheuttaneet aineiden huuhtoutumisen

48 purkuojaan aiempaa enemmän. Raportointikautena kokonaiskuormitus hapenkulutusarvoina mitattuna oli Keravanjokeen BOD kg O 2 /d ja COD Cr kg O 2 /d ja Vantaanjokeen BOD kg O 2 /d ja COD Cr 470 kg O 2 /d. Kaudella kuormitus Keravanjokeen oli BOD 7 60 t/kausi ja COD Cr 220 t/kausi ja Vantaanjokeen BOD t/kausi ja COD Cr 280 t/kausi. Kuormitus on laskettu lentoaseman välittömässä läheisyydessä olevissa havaintopisteissä ja suuri osa liukkaudentorjuntaaineista hajoaa ennen Keravanjokeen ja Vantaanjokeen laskemista. Velvoitetarkkailuraporttien virtaamatietojen pohjalta lasketetut kuormitukset vesistöön sekä Vantaanjokeen että Keravanjokeen ovat seuraavat: Yhteensä Virtaama (m 3 /kausi) COD Cr (t/kausi) BOD 7 (t/kausi) N (t/kausi) P (t/kausi) ,6 0, ,6 0, ,7 0, ,6 0, ,5 0, ,2 0,986 Finavia Oyj on toimittanut täydennyksen, jossa kuormitus on ilmoitettu laskennallisten valumatietojen perusteella seuraavasti: Yhteensä Virtaama (m 3 /kausi) COD Cr (t/kausi) BOD 7 (t/kausi) N (t/kausi) P (t/kausi) ,8 0, ,1 0, ,4 0, ,5 0, ,1 0, ,1 0,747 Kuormitus Mottisuonojaan on loppunut keväästä 2008 alkaen, kun vesien purku Mottisuon pengeraltaasta käännetään Veromiehenkylänpuron suuntaan. Glykolivesipumppaamon ylivuodoista aiheuttamat kuormitukset ovat vaihdelleet talvikausina 2001/ /2007 BOD 7 :n osalta välillä kg ja COD Cr :n osalta välillä kg. Kylmäojan tarkkailupisteessä 4B kuormitus on ollut tarkkailutietojen mukaan seuraava: 48 Yhteensä Virtaama (m 3 /kausi) COD Cr (t/kausi) BOD 7 (t/kausi) N (t/kausi) P (t/kausi) ,4 0, ,4 0, ,5 0, ,4 0, ,2 0, ,8 0,134

49 Finavia Oyj:n toimittamassa täydennyksessä on arvioitu lentoaseman vesien osuutta koko Vantaanjoen vesistön kuormituksesta. Arvion mukaan ravinteiden osalta lentoaseman kuormitus on pieni (n. 1 %), mutta COD- ja BOD-kuormitus on merkittävä. COD:n perusteella lentoaseman valumavesien happea kuluttava kuormitus on n. 7 % koko vesistön kuormituksesta ja se on suurempi kuin Vantaanjoen pistekuormittajien kuormitus yhteensä. Vantaanjoessa lentoasemalta tulevan orgaanisen kuormituksen vaikutus on pieni keskivirtaaman aikana (alle 1,0 mg/l). Keravanjoessa vaikutus on suurempi. Alivirtaaman aikana vaikutus jää Vantaanjoessa 5 15 %:iin hapella kyllästyneen veden happimäärästä. Keravanjoessa tilanne on huonompi. Helsinki-Vantaan lentoaseman valumavesien purkupisteiden alapuolisissa Vantaanjoen (V8, Vantaanjoki Haltiala) ja Keravanjoen tarkkailupisteessä (K8, Keravanjoki Kirkonkylänkoski) happipitoisuus on ollut aina ollut yli 7 mg O 2 /l yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuosina BOD 7 -pitoisuutta on mitattu vain kerran vuonna 2004, jolloin se oli 80 % kerroista alle 3,5 mg O 2 /l. Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) mukaan vesistön happipitoisuus tulee säilyä tasolla, joka ei aiheuta häiriötä purkuvesistön luontaisen eliöyhteisön toimintaan. Kalavesidirektiivin (78/659/ETY) mukaa lohikalavesien ohjeellisen happipitoisuuden tulee säilyä vähintään tasolla 7 mg O 2 /l ja BOD 7 -pitoisuus saa olla ohjeellisesti enintään 3,5 mg O 2 /l. Myös lentoaseman vaikutusta lähiympäristön puroissa ja ojissa on arvioitu. Lentoaseman valumavesien purkuojiin ei juuri tule yläpuolisesta vesistöstä laimentavaa vettä. Ainoastaan Kylmäojaan tulee jonkin verran muita vesiä. Purkuojien alajuoksun virtaamia ei mitata velvoitetarkkailun yhteydessä, joten valumavesien laimenemisesta ei ole tarkkaa tietoa. Kuormitus laimenee kuitenkin esimerkiksi Kylmäojassa n. kymmenenteen osaan alajuoksulle tultaessa. Pintavesitarkkailun perusteella purkuojien alajuoksun happipitoisuudet ovat säilyneet hyvinä (yli 7 mg O 2 /l) Kirkonkylänojassa, Veromiehenkylänpurossa ja Kylmäojassa talvikaudella, vaikka happea kuluttavaa kuormitusta on johdettu niihin. Viinikanmetsänojassakin happipitoisuudet ovat olleet yli 5,6 mg O 2 /l. Mottisuonojassa happipitoisuudet ovat olleet ajoittain matalia, mutta ne ovat nousseet yli 6 mg O 2 /l tehtyjen muutosten jälkeen. Kylmäojan happipitoisuus laskee kesäaikana ajoittain alle 5 mg O 2 /l, vaikka lehtoasemalta ei tällöin tule happea kuluttavaa kuormitusta. Tämä viittaa ojan pohjalle kerrostuneen aineksen hajoamiseen kesäaikana, kun lämpötila nousee biohajoamiselle suotuisammaksi. Sama ilmiö oli havaittavissa Mottisuonojassa aiemmin. Muissa purkuojissa happipitoisuus on ollut yli 7 mg O 2 /l. Hajuhaitta Kylmäojassa Valtio teknillinen tutkimuskeskus VTT on selvittänyt Kylmäojan hajuhaittaa (VTT-S , ). Tutkimus toteutettiin kenttähavainnointina 3 4 hengen ryhmän avulla huhti-elokuussa 2008 kerran tai kaksi viikossa. Havaintopisteet valittiin esikartoituksen perusteella. Jokaisessa havainnointipisteessä hajua havainnoitiin 10 minuutin ajan joka kymmenes se- 49

50 Vaikutus pohjavesiin kunti. Hajua havainnointiin 0 10 m:n etäisyyksillä. Hajusta tehtiin myös miellyttävyysarviointi. Tutkimusalueena oli Kylmäojan, Kirkonkylänojan ja Veromiehenkylän purot. Kylmäojan varrella haju rajoittui selkeästi puroon ja sen töyräälle. Törmätien ja Ristipuron havainnointipisteissä havaittiin noin 20 % havainnointikertojen aikana selvää hajua 2 5 m:n etäisyydellä. Kirkonkylänojan purossa selvää hajua havainnointiin noin 20 % havainnointikerroista 0 2 m:n etäisyydellä purosta. Tätä kauempana selkeää hajua havaittiin korkeintaan 1 2 % havainnointikerroista. Veromiehenkylänpuron haju rajoittui selkeästi puroon ja sen töyräälle. Havaittu haju arvioitiin keskimäärin vähän epämiellyttäväksi. Miellyttävimmillään haju arvioitiin neutraaliksi ja epämiellyttävimmillään epämiellyttäväksi. Selvän havaitun hajun esiintyminen puroissa väheni puroissa toukokuun ja kesäkuun aikana selvästi. Helsinki-Vantaan lentoaseman vesitarkkailu kattaa myös pohjaveden tarkkailun. Kauden tarkkailuraportin mukaan pohjavesien korkeudet ovat pysyneet edellisten vuosien tasolla. Pohjavesitarkkailussa on havaittu vähähappisuutta ja hapettomuutta ja kemiallisen hapenkulutuksen (KHK Mn ) nousua. Muutokset pohjaveden laadussa voivat johtua osin maaperästä, mutta joissakin paikoissa se voi johtua glykolista ja liukkaudentorjunta-aineista. Glykolista ei jää tunnistettavia jälkiä pohjaveteen ellei kemiallinen hapenkulutus ole erittäin selkeästi perustasoa korkeampi. Liukkaudentorjuntakemikaalien vaikutus näkyy kalium- ja natriumpitoisuuksissa. Sähkönjohtokykyyn pohjavedessä voivat vaikuttaa liukkaudentorjunta-aineet. Havaitut tri- ja tetrakloorieteenipitoisuudet eivät liity lentoaseman toimintaan. Pitoisuudet täyttivät talousvesien rajaarvot. Lentoaseman varaottamoksi siirtyneen vedenottamon alueelle eli kiitoteiden 1 ja 2 itäpuolisella alueella pohjavedessä ei ollut havaittavissa selkeitä jäätymisenesto- tai liukkaudentorjunta-aineiden vaikutuksia. Putkessa S havaittiin pieni pitoisuus trikloorieteeniä, noin 2 µg/l ja putkessa P2 tetrakloorieteeniä 1,8 µg/l. Näiden VOC-yhdisteiden pitoisuudet olivat myös edelliskauden tasoa. Putkessa M havaittiin myös hieman öljyä, mitä aiemmin ei ole havaittu. Kiitoteiden 1 ja 2 eteläpuolisilla alueilla (kattaen mm. teknisen alueen) pohjavedessä havaittiin osassa pohjavesiputkissa aikaisempien vuosien tapaan kohonneita sähkönjohtokyvyn arvoja ja natriumpitoisuuksia sekä tavanomaista hieman korkeampia kloridipitoisuuksia. Kyseessä on ilmeisesti teknisen alueen ja lisäksi mahdollisesti lievä tiesuolauksen vaikutus. Myös lievä liukkaudentorjunta-aineiden vaikutus on mahdollinen. Kiitotien 1 eteläpuolisen alueen putkessa F3 on glykolin tai sen hajoamistuotteen hajua 50

51 ja korkea kemiallinen hapenkulutus viittaa glykolin vaikutukseen. Putken F4 kohonnut kaliumpitoisuus viittasi liukkaudentorjunta-aineen vaikutukseen. Hieman kauempana etelän suunnassa Tolkinkylän pääkytkinaseman porakaivossa (P1B) ei havaittu kuormitusvaikutuksia lukuun ottamatta pientä bentseenipitoisuutta (0,6 µg/l), joka oli samaa tasoa kuin edelliskausina. Kiitotien 2 eteläpuolisessa pohjavesiputkessa oli edellisvuosien tapaan merkkejä glykolin ja liukkaudentorjunta-aineiden vaikutuksesta. Kiitoteiden 1 ja 3 välisen alueen pohjavesiputkissa ja kiitotien 3 itäpuolisen alueen pohjavesiputkissa ei havaittu kuormitusvaikutuksia. Kiitotien 3 länsipuolisella alueella pohjavedessä ei näkynyt Mottisuon ja lounaispään pengeraltaiden vaikutuksia. Havaintoputkessa P15 oli viitteitä mahdollisesta tiesuolauksen vaikutuksesta. Päijänne-tunnelin suojapumppaukseen porakaivojen veden laadussa ei näkynyt glykolin tai liukkaudentorjunta-aineiden vaikutuksia. Kiitotien 3 koillispään pohjaveden havaintoputkessa (P19) näkyi aikaisempien vuosien tapaan hieman liukkaudentorjunta-aineiden vaikutusta. Kauempana pohjoisen suunnassa (P20) kuormitusvaikutusta ei näkynyt. Kehärata-tunnelin haju ja kasvustot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kirjeessään todennut, että lentoaseman alle rakennettavassa Kehäradan kaksoistunnelien ja niihin liittyvien asematilojen ja muiden käyttötilojen rakentamisen yhteydessä on paikoin havaittu voimakasta viemäriin viittaavaa hajua ja liman muodostumista kalliotilojen seiniin. ELY-keskus on pyytänyt Finavia Oyj:ltä selvitystä asiassa sekä toimenpide-esitystä haittojen ehkäisemiseksi. Finavia Oyj on vastineessaan todennut, ettei tunnelissa havaittu bakteerikasvusto ole ilmeisesti samaa kuin glykolivesitunnellissa havaittu rihmamainen bakteerikasvusto. Tunnelissa havaitut yhdisteet ovat propyleeniglygolia ja sen hajoamistuotteita. Tunnelin vuotovedessä havaittu glykoli lienee kulkeutunut ratatunnelin yläpuolella oleviin kalliorakoihin pitkän ajan kuluessa. Glykolipitoisten vesien keräys ja johtaminen jätevesiviemäriin lentoasemalla on aloitettu vuonna 1986, josta lähtien keräystä on tehostettu. Lentoaseman erilaiset viemärilinjat on rakennettu eri aikoina. Glykolipitoisen veden keräyksen alkaessa muutettiin asematason ja kiitotien 2 alle 1960-luvun lopussa rakennettu sade- ja sulamisvesien keräämiseen käytetty tunneli tasausaltaaksi pato- ja venttiilijärjestelyillä. Tunnelin varastotilavuutta hyödyntämällä tasataan jätevesiviemäriin pumpattavaan glykoliveden virtaamaa. Tunneli on louhittu kallioon noin 5 metrin syvyydelle ja se on pinnoittamaton. Sen leveys on kaksi metriä, korkeus 2,5 metriä ja pituus 500 metriä. 51

52 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus ilmaan Finavia Oyj on ilmoittanut lisäksi vastineessaan, että se on rajoittanut jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyjä terminaalin 1 edustalla ja ryhtyneensä selvittämään mahdollisuutta vähentää veden painetta sadevesitunnelissa pumppujen ohjausta muuttamalla. Lisäksi selvitetään popyleeniglykolin levinnäisyyttä asematason ympäristössä pohjavesiputkissa. Sadevesitunnelin tiiveys on tarkoitus tarkistaa keväällä Tarvittavat korjaukset tehdään vuoden 2012 aikana. ELY-keskus on päivätyssä kirjeessään edellyttänyt edelleen lisätoimia ja muun muassa sen selvittämistä, voidaanko toimenpiteillä vaikuttaa myös Kylmäojaan johdettavien glykolipitoisten vesien määrään ja Kylmäojan tilaan. Finavia Oyj on päivätyssä kirjeessään todennut muun muassa, että vedenkorkeuden alentamisella glykolivesien tasaukseen käytettävässä sadevesitunnellissa ei aiheudu vaikutuksia Kylmäojaan johdettavien vesien määrään tai Kylmäojan vedenlaatuun. Vastineeseen liittyy myös tarkennettu suunnitelma tutkimuksista glykolin levinneisyydestä lentoaseman alueella. Vesiympäristössä esiintyvät liukkaudentorjunta-aineet eivät aiheuta akuuttia riskiä kalojen tai pohjaeliöstön hengissä säilymiselle. Kuitenkin kemikaalien hajoamiseen liittyvä hapenkulutus ja sen seurauksena mahdollinen raskasmetallien vapautuminen pohjalta veteen muodostavat riskin eliöstölle. Lentokoneiden ja maakaluston päästöissä todennäköisesti merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava epäpuhtaus ovat typenoksidit. Vuonna 2004 lentokoneiden typenoksidien päästöt olivat kansainvälisesti määritellyn LTO-syklin (Landing and Take off Cycle) mukaisesti jalan (n. 915 m) korkeuteen laskettuna 580 tonnia. Ilmatieteen laitoksen laatimassa päästöjen leviämisselvityksessä (Lappi et al, 2008) tästä määrästä huomioitiin päästöt alle 300 m:n korkeudessa. Niiden määrä oli 237 tonnia. Muut typen oksidien päästölähteet olivat lentoasema-alueen ajoneuvoliikenne 36 tonnia, lentokoneiden koekäytöt 3,5 tonnia ja lentokoneiden lisävirtalähteet sekä maahuolinta yhteensä 20 tonnia. Näiden päästöjen yhteismäärä oli 297 tn. Typenoksidipäästöistä noin % tulee lentokoneista, otettaessa huomioon lentokoneiden päästöt jalan korkeuteen asti. Maahuolintapalvelu ja kenttäalueen ajoneuvoliikenne yhteensä aiheuttavat noin 9 10 % NO X -päästöistä. Lentoaseman alueella mitattiin vuonna 2006 passiivikeräimin kolmen kuukauden keskimääräiset NO 2 -pitoisuudet (μg/m 3 ) 21 pisteessä. Korkeimmat NO 2 -pitoisuudet sijoittuivat kenttäalueen puolella ulkomaan terminaalin kohdalle, jossa lentokoneiden maahuolintatoimintojen vuoksi liikkuu paljon erilaisia ajoneuvoja. Lisäksi tieliikenne aiheuttaa pitoisuuksien kohoamista ulkomaan terminaalin edessä ja lentoasemalle johtavien teiden (Ilmakehä) risteysalueilla. Kiitoteiden välittömässä läheisyydessä mitatut 52

53 NO 2 -pitoisuudet olivat alle 20 μg/m 3 mittausjakson aikana (vuosiraja-arvo 40 μg/m 3, VNA 38/2011). YTV:n mittasi jatkuvatoimisin laittein vuoden 2007 ajan kotimaan terminaalin läheisyydessä typenoksideja ja hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Tuloksista on nähtävissä, että ilmanlaatu (NO 2 ja PM 10 ) vuonna 2007 on lentoasemalla hyvin samankaltaista kuin Vantaan Tikkurilassa. YTV oli mitannut myös vuosina ilmanlaatua nykyisen Hilton-hotellin paikkeilla olleen rakennuksen katolla NO 2 -tunti- ja vuorokausipitoisuuksiin verrattaessa ilmanlaatu on nykyisin varsin samankaltaista kuin 15 vuotta sitten. Typpidioksidin raja- (VNA 711/2001) tai ohjearvot (VNp 480/1996) eivät ylittyneet vuosien eivätkä vuoden 2007 mittauksissa. Vuonna 2007 hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet jäivät alle raja- tai ohjearvon, paitsi maaliskuussa, jolloin oletettavasti katupöly aiheutti lyhytaikaisesti raja- tai ohjearvon ylityksiä. Laskennallisia selvityksiä lentoasema-alueen päästöjen leviämisestä on tehnyt saksalainen Janicke Consulting sekä Ilmatieteen laitos. Janicke Consultingin LASPORT-laskentojen mukaan vuoden 2004 lentokoneiden ja maakaluston päästöjen aiheuttama NO 2 -vuosikeskiarvo oli korkeimmillaan noin 10 μg NO 2 /m 3 terminaalirakennuksen ympärillä lähinnä ajoneuvoliikenteen päästöistä johtuen. Kiitoteiden välittömässä läheisyydessä vuosipitoisuudet olivat 1 5 μg NO 2 /m 3 eli noin 3 13 % vuosirajaarvosta (40 μg NO 2 /m 3 ). Laskelmien mukaan lyhytaikaiset tunti- ja vuorokausiohjearvot voivat ylittyä terminaalirakennuksen ympäristössä vuoden 2004 sääaineistolla laskettuina. Vuoden 2002 sääaineistolla laskettuna pitoisuustasot eivät ylittäisi ohjearvotasoja. Meteorologisella aineistolla havaittiin olevan suuri merkitys laskettuihin ulkoilman lyhytaikaisiin tunti- ja vrk-pitoisuuksiin. Vuoden 2004 meteorologisella aineistolla saatiin aikaan tilanne, jossa lento- ja ajoneuvoliikenteen päästöjen aiheuttamat laskennalliset pitoisuudet saattavat mallin mukaan ylittää lyhyen ajan ohje- ja raja-arvot. Ilmatieteen laitoksen vuoden 2004 lentokoneiden ja maakaluston päästöjen leviämislaskelmien mukaan lento- ja ajoneuvoliikenteen päästöistä aiheutuva typpidioksidin vuosikeskiarvo ei ylity lentoasema-alueella. Tuntiraja-arvoon (200 μg NO 2 /m 3 ) verrannolliset pitoisuudet ylittyisivät laskentojen mukaan lentoasema-alueella vain terminaalirakennuksen ja kiitoteiden välittömässä läheisyydessä. Kaikki pääkaupunkiseudun lähteet (energiantuotanto, satamatoiminnot, tieliikenne, toiminnot lentoasemalla) sekä alueellinen taustapitoisuus huomioiden vuosipitoisuus oli laskelmien mukaan μg NO 2 /m 3 lentoasema-alueella. Vuonna 2005 Espoon Luukin tausta-aseman NO 2 :n vuosipitoisuus oli 6 μg NO 2 /m 3. Laskelmien mukaan tuntiraja-arvo ylittyisi lentoasema-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä alueilla, joissa ei ole asutusta. Typenoksidien (NO x ) vuosipitoisuuden ekosysteemiperusteinen raja-arvo ylittyisi lähinnä kiitotiealueilla. 53

54 Hakijan mukaan ilmanlaadun raja-arvoja ei sovelleta suljetuilla lentoasema-alueilla eikä niiden välittömässä läheisyydessä vailla pysyvää asutusta olevilla alueilla. Lentokoneiden päästöt muodostavat suurimman osan lentoasema-alueen kokonaispäästöistä, mutta lentokoneiden päästöjen vaikutukset maanpintatason ilmanlaatuun eivät ole suoraan suhteessa päästöosuuteen. Lentokoneista aiheutuneet pitoisuudet laimenevat nopeasti päästökorkeuden kasvaessa maanpinnasta. Maassa olevien päästölähteiden vaikutus ilmanlaatuun on välittömämpi. Satunnaisesti lentoaseman alueella ja sen lähialueilla voi aistia lentokonepolttoaineista peräisin olevaa hajua. Todennäköisimmät hajulähteet lentoasemalla ovat lentokoneiden pakokaasut erityisesti käynnistysten ja rullausten yhteydessä sekä vähäisemmässä määrin lentokonepolttoaineiden haihtuminen polttoaineenkäsittelyn yhteydessä ilmaan. Hajuaistimuksen saa aikaan sekä pakokaasujen sisältämien että lentokonepolttoaineen eri hiilivetykomponenttien yhteisvaikutus. Hiilivedyt voivat haista ilmassa, vaikka minkään yksittäisen komponentin pitoisuus ei hajukynnystä ylittäisikään. Hajukynnysarvo voi kuitenkin ylittyä tilanteissa, joissa ilman liikkuminen sekä päästöjen sekoittuminen ja laimeneminen on estynyt. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi heikkotuuliset inversiotilanteet. Kerosiinin hajukynnysarvo on alhainen, noin 0,2 0,5 mg/m 3. Haihtuvista lentokonepolttoaineista ei aiheudu terveyshaittaa lähialueiden asukkaille. Lentokoneiden melun leviäminen Finavia Oyj on laatinut vuosittain meluselvityksen Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteestä aiheutuvasta melusta. Lentomeluselvityksissä ei ole huomioitu muuta yhdyskuntamelua, mm. tieliikenteen aiheuttamaa melua. Melualueiden asukasmäärät ovat pienentyneet suuresti vuodesta 1990 lähtien, jolloin ihmistä asui L den > 55 db piirissä. Euroopan siviili-ilmailukonferenssi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensa lentokoneiden melun laskentamenetelmästä, samoin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO ympäristökomitea CAEP vuonna Tästä syystä Finavia Oyj on soveltanut vuotta 2006 koskeneessa sekä sitä myöhemmissä selvityksissä Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehitetyn INM-ohjelmiston versiota 7.0 (julkaistu ), joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Merkittävin muutos laskentamenetelmässä koskee melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan. Menetelmä arvioi, että koneista, jossa moottorit on kiinnitetty siipiin, melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Lisäksi melun sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) suhteessa laskentapisteeseen. 54

55 Vuonna 2007 ja sen jälkeen laadittujen selvitysten vertaaminen kaikkiin aiempiin selvityksiin on tehtävä huomioiden laskentamenetelmän uudistuminen. Melualueet eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmin käytetyn DANSIM-laskentaohjelmiston tulosten kanssa. Vuoden 2006 meluselvityksen perusteella noin 100 asukasta altistui yli L den 65 db:n lentomelulle. Alueen pinta-ala on yhteensä 9 km 2 ja alueella on 57 asuinrakennusta. Melualue ulottuu enimmillään noin 2 km:n päähän kiitoteiden 04L ja 22L kynnyksistä. Alue ulottuu lentoaseman itäpuolelle sijaitsevassaan Maantiekylään sekä yksittäisten asuintalojen kohdalle lentoaseman lounaispuolella. Kuntatasolla tarkasteltuna yli L den 65 db:n lentomelualue on Vantaan alueella sekä pohjoisessa Tuusulan alueella lähellä Vantaan ja Tuusulan rajaa. Yli L den 60 db:n lentomelulle altistuneita oli vuoden 2006 meluselvityksen perusteella noin ja asuinrakennuksia 395. Alueen laajuus on noin 23 km 2 ja se ulottuu enimmillään noin 4 5 km päähän kiitoteiden 04L, 15 ja 22L kynnyksistä. Yli L den 60 db:n lentomelulle lentomelutasolle altistuneita asuu etenkin lentoaseman länsipuolella. Tämän melualueen sisälle jäävät mm. Vantaanpuiston kerrostaloalue sekä Vanhan Nurmijärven tien ympäristön asutus. Idässä lentomelualueen sisäpuolelle jää laajenevissa määrin Maantiekylän aluetta ulottuen myös Korson itäosiin. Välittömästi lentoaseman pohjoispuolella olevan Myllykylän ja hieman kauempana noin 8 km:n päässä olevan Nahkelan kylän välinen seutu on suhteellisen harvaan asuttua aluetta. Tästä syystä lentoaseman pohjoispuolella yli L den 60 db:n melulle altistuvien määrä ei oleellisesti nouse verrattuna yli L den 65 db:n melulle altistuvien määrään. Kuntatasolla tarkasteltuna yli L den 60 db:n lentomelualue rajoittuu Vantaan ja Tuusulan alueelle. Yli L den 55 db:n lentomelulle altistuneita oli vuoden 2006 asukastietojen perusteella noin Alueen laajuus oli vuonna 2006 noin 55 km 2 ja alueella on noin asuinrakennusta. Lounaassa alue ulottui Vihdintiehen saakka, pohjoisessa Nahkelaan, sekä koillisessa Lahdenväylälle saakka. Kiitoteiden käyttömääriin ja käyttösuhteisiin vaikuttaa voimakkaasti kiitoteiden peruskorjaustyöt. Vuonna 2006 kiitotie 2 oli suljettuna touko-syyskuun välisenä aikana. Liikenteen kiitotiejakauma oli vuonna 2007 varsin erilainen vuoteen 2006 verrattuna johtuen siitä, että vuonna 2007 kiitotie 1 oli suljettuna eri remonttien vuoksi heinä-syyskuun välisen ajan. Vuoden 2007 yli L den 55 db melualue ulottui selvästi pidemmälle pohjoiseen kuin vuonna 2006, Palojoelle saakka. Vastaavasti koillisessa melualue oli pienempi, eikä ulottunut päärataan saakka. Lentoaseman lounais- ja länsipuolella muutokset melualueessa olivat vähäisiä. Kuntatasolla tarkasteltuna yli L den 55 db:n lentomelualue on etupäässä Vantaan kaupungin alueella. Lännessä lentomelualueen raja jää Vantaan puolelle noin 2 km päähän Espoon rajasta. Lentoaseman eteläpuolella yli L den 55 db:n melukiila ulottuu Helsingin ja Vantaan rajalle Kehä III:n ja Vantaanjoen yhtymäkohtaan. 55

56 Finavia Oyj on laatinut Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteestä aiheutuvan meluennusteen vuoden 2025 tilanteessa. Lentoonlähtösektoreissa melualue laajenee nykytilanteeseen verrattuna, mutta alue on linjassa vuonna 2002 laaditun vuosien verhokäyrän kanssa huomioiden laskentamenetelmän muutokset. Ennustilanteen toteuma on eräillä alueilla suppeampi kuin verhokäyrän mukainen arvio. Kiitotien 22R lentoonlähdöistä aiheutuva melualue on lievästi aiempia arvioita leveämpi kiitotien pohjois- ja länsipuolella. Kiitotien 22L eteläpuolella melualue muuttuu jonkin verran ollen verhokäyrää kapeampi kiitotien sivulla ja ulottuen Silvolan tekojärven kohdalla ulommas. Muutos johtuu lentoonlähtöreittien ja kiitoteiden käytön realistisemmasta kuvaamisesta verrattuna vuosina laadittuihin selvityksiin. Laskeutuvien koneiden melun osin näkyvin muutos verrattuna vuosina vuonna 2002 tehtyihin arvioihin on kolmoskiitotien (22R) laskeutumissektorissa koillisen suunnassa. Melualueen muutos johtuu lähinnä kiitoteiden ennustetun käyttöjakauman muutoksista ilta- ja yöaikana. Ilta-ajan (klo 19 22) liikenteen +5 db:n painotus näkyy melualueen laajuudessa. Koska laskentamenetelmä olettaa melun leviävän aiempaa leveämmälle reittien sivusuunnassa, tästä seuraa, että tuloksissa rinnakkaisten kiitoteiden laskeutumisten piikkimäiset melualueet kiitoteiden välillä yhdistyvät ja melualueen muoto muuttuu. Melualue kiitoteiden 22L/R laskeutumissektorissa muuttuu myös laskeutuvien koneiden lentomenetelmien uudenlaisen arvioimisen vuoksi. Vuoden 2025 L den yli 55 db:n alueen asukasmäärä olisi noin vuoden 2006 asukasmääräaineistolla arvioituna. Asukasmäärä on muutamia tuhansia asukaita suurempi verrattuna vanhalla menetelmällä laskettuun verhokäyrän asukasmäärään. Vuoden 2025 asukasmäärän ennuste on alle puolet 1990-luvun alussa tehtyihin vuoden 2010 ennusteisiin verrattuna. Merkittävä osa asukasmäärän laskennallisesta lisääntymisestä johtuu kiitoteiden 04L ja 04R laskeutumisen melualueiden yhteenkuroutumisesta laskentamenetelmän muutoksen vuoksi. Käyrien yhteenkuroutuminen tuo L den > 55 db piiriin tiheästi asuttuja kerrostalokortteleita. Melun terveysvaikutukset Hakija on teettänyt alan kirjallisuuteen perustuvan selvityksen Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä (Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy, A 4/2008, , 114 s.). Melun aiheuttamat elämykselliset mukaan lukien kognitiiviset ja emotionaaliset haittavaikutukset jaetaan nykyisin kahteen luokkaan: I) tehtävistä tai toiminnoista suoriutumisen vaikeutuminen ja II) melun aiheuttamat kielteiset elämykselliset kokemukset. Melun aiheuttamaa elämyksellistä kokemusta ja sen voimakkuutta kuvaavaa ja mittaavaa muuttujaa kutsutaan kiusallisuudeksi etenkin silloin, kun halutaan korostaa, että kiusallisuus (engl. annoyance) ja häiritsevyys (engl. disturbance) ovat eri käsitteitä tai eri meluvasteita. 56

57 57 Kiusallisuus Kiusallisuus on herkin nykyisin käytöissä olevista melun vaikutusvasteista. Esimerkiksi melusta suuresti kiusaantuneiden esiintyvyys tietyssä melutasossa on suurempi kuin itse raportoitujen suuresti unihäiriöisten esiintyvyys ja monia kertaluokkia suurempi kuin sen osuus verenpainetaudin esiintymisestä, joka nykytutkimuksen perusteella voidaan enimmilläänkin katsoa melusta johtuvaksi. Kyselytutkimuksissa melusta kiusaantuneita alkaa esiintyä ulkomelun L den (vuositason) ylittäessä ulkona db(a). Kiusallisuuden katsotaan indikoivan erilaisten sairauksien esiintymistä tai ainakin esiintymismahdollisuutta. Monet pitävät kiusallisuutta kuitenkin vain elinympäristön laadun mittana. Jotkut tutkijat katsovat, että kiusallisuus olisi melun aiheuttaman stressin indikaattori. Melun kiusallisuuden voimakkuus luokitellaan nykyisin monissa tutkimuksissa lähtien asteikosta 0 100, jolla 0 vastaa voimakkuutta ei lainkaan kiusallista tai häiritsevää ja 100 käsitettä äärimmäisen kiusallista tai häiritsevää. Suuresti kiusaantuneita (engl. Highly Annoyed, HA) ovat ne, joiden arvio on 72 tai suurempi, kiusaantuneita (Annoyed, A) ovat ne, joiden arvio on 50 tai suurempi ja lievästi kiusaantuneita (Lightly Annoyed, LA) ovat ne, joiden arvio on 28 tai suurempi. EU:n ympäristömeludirektiiviä valmistelleen työryhmän WG2 julkaisema melusta suuresti kiusaantuneiden esiintyvyysvaste kuvaa lentokonemelun L den 55 db tasolle 10 %:n esiintyvyyden. Muiden liikennemuotojen vasteet ovat loivempia. On tutkimuksellisia viitteitä siitä, että väestön kiusallisuusvaste olisi herkistynyt viimeisen 40 vuoden aikana. Monista tutkimuksista tiedetään, että (kyselytutkimuksiin perustuva) kiusallisuus korreloi paljon paremmin ulkomelun voimakkuuteen kuin sisämelun voimakkuuteen. Tutkimusten mukaan asumismuoto- ja ympäristö vaikuttavat asukkaiden kokemaan ympäristömelun kiusallisuuteen. Omakoti- ja rivitaloissa asuvien on todettu kokevan liikennemelun kiusallisempana kuin kerrostaloissa asuvien. Asuinalueen yleisen laatutason on todettu vaikuttavan kiusallisuuteen. Mitä korkealaatuisempi alue on, sitä suurempi on eriasteisen kiusallisuuden esiintyvyys. Selvityksessä ei löytynyt tutkimuksia asumismuodon vaikutuksista lentomelun kiusallisuuteen. Vaikutukset uneen Yöaikaisen (sisä)melun pahimpana terveyshaittana pidetään sen mahdollisesti aiheuttamia unihäiriötä. Melun vaikutusta uneen on tutkittu pääasiassa kolmella tavalla: Kyselemällä altistuneilta heidän omia arvioitaan tietyn melun aiheuttamista unihäiriöistä (itse arvioidut unihäiriöt), mittaamalla laboratorio-oloissa melutapahtuman aiheuttamia muutoksia (esim. aivosähkökäyristä, sydämen toiminnasta, silmän liikkeistä lihasjännityksestä tai kehon ja raajojen liikkeistä) tai mittaamalla kotioloissa unitilaa ja sen muutoksia samoilla menetelmillä kuin laboratoriossa.

58 Ihmiset ovat kotioloissa paljon epäherkempiä melun aiheuttamille unihäiriöille kuin laboratoriossa nukkuessaan. Kyselytutkimukset antavat yleensä pahemman kuvan unihäiriöiden yleisyydestä ja koetusta unen laadusta kuin objektiiviset mittaukset. Edellisten lisäksi on tutkittu muun muassa, miten melu vaikuttaa nukkuvan verenpaineeseen ja sykkeeseen, eri hormonien pitoisuuteen veressä ja virtsassa ja vaikutuksia immuunivasteeseen. On esitetty oletuksia, että usein toistuvat ja/tai pitkään kestävät melko vähäisetkin verenpaineen kasvut (muutama mmhg) voivat johtaa vuosikausia kestäessään verenkiertoelimistön sairauksiin tai jo olemassa olevan verenpainetaudin hoitovasteen huonontumiseen. Oletukselle ei kuitenkaan ole pystytty esittämään tieteellistä näyttöä. WHO:n julkaisusarjassa ilmestyneessä asiantuntijaraportissa suositellaan unihäiriöiden välttämiseksi ulkoa sisään kuuluvien melutapahtumien enimmäistasoksi, L AFmax 45 db(a). WHO:n edustaja on todennut ko. raportin ohjearvojen esittävän ns. 0 %:n riskiarvoja, eli arvon alittuessa ei pitäisi ilmetä haitallisia terveysvaikutuksia, mutta ylittyessä on riski, että vaikutuksia esiintyy. Yhteenvetona selvitys toteaa, että ulkoa sisään kuuluvan melun aiheuttamien yöaikaisista heräämisten osuus kaikista heräämisistä on yleensä pieni. Yksilöllinen meluherkkyys (ja heräämisherkkyys ) vaikuttaa suuresti siihen, kuinka herkästi tietty henkilö herää meluun. Lentomelualueilla asuvat myös tottuvat meluun sikäli, että tiedostettujen heräämisen todennäköisyys pienenee verrattuna samalle melulle satunnaisesti altistuviin, mutta EEG-heräämisten ja unen syvyyden alentumisen todennäköisyys ei pienene, ainakaan samassa määrin. Pyrittäessä soveltamaan sellaisia ulkomaisia tutkimuksia Suomen oloihin, joissa on tutkittu ulkoa sisään kuuluvan melun unenhäirintää ulkomelutasojen funktiona, tulokset joudutaan yleensä korjaamaan vastaamaan Suomessa tyypillisiä vastaavien rakennusten ulkokuoren ääneneristävyyksiä. Saattaa olla, että myös ulkomelun voimakkuus ja jopa työperäinen melualtistus vaikuttavat tavalla tai toisella tutkittaviin henkilöihin, mikä joudutaan myös ottamaan huomioon ainakin tietyn yksittäisen tutkimuksen tuloksia sovellettaessa. 58 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Finavia Oyj:n ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä, johon kuuluu laitoksen ympäristö- ja liiketoimintajohtajia sekä asiantuntijoita. Finavia Oyj hyödyntää toiminnassaan ISO standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää.

59 59 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Finavia Oyj seuraa Helsinki-Vantaan lentoasemalla seuraavia ympäristönäkökohtia: Liukkaudentorjunta-aineet. Nestemäisen liukkaudentorjunta-aineen käyttömäärää seurataan kirjaamalla varastosäiliöiden virtaamamittarin osoittama lukema ylös kuukausittain. Rakeisen aineen käyttömäärän seurantaan käytetään levitinautojen kulutusseurantamittarin osoittamaa kulutusta. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan jokaisen levityksen jälkeen auton kulutusseurantamittarin osoittama nestemäisen ja rakeisen liukkaudentorjunta-aineen käyttömäärä sekä alueet, joille levitys on suoritettu. Lentokoneiden jäänestoaineet. Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyjä tekevät maahuolintayritykset raportoivat nesteiden käyttömäärät kuukausittain lentoasemalle. Raportointi sisältää eri nestetyyppien ja veden kulutuksen jaoteltuna lentoaseman määrittelemien käyttöalueiden mukaan sekä käsittelyjen lukumäärän. Sammutteet ja paloharjoituksissa käytettävät polttoaineet. Käytettyjen sammuteaineiden määrää seurataan vuosittain varastossa olevan ja sisään tulleen määrän perusteella. Paloharjoituksista pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan harjoitusajankohta, harjoitteleva ryhmä, harjoituksen tarkoitus, palava materiaali ja sen määrä sekä sammute. Maakaluston polttoaineet. Materiaalipalvelun varastojärjestelmällä seurataan polttoaineen jakelupisteen öljysäiliöissä olevan öljyn määrää. Jakelupisteen mittarit tallentavat kuhunkin ajoneuvoon tankatun polttoainemäärän tankkauskerroittain. Tiedot siirretään materiaalipalvelun varastojärjestelmään kuukausittain. Energian ja veden kulutus. Energian ja vedenkulutuksen seurantaan käytetään Rejlers Utility Web -palvelua, johon tiedot saadaan tunneittain kaukoluettavista mittareista. Finavia Oyj:n energian ja vedenkulutuksen kuukausi- ja vuosiseurantaan käytetään lisäksi RYHTI-ohjelmaa. Lentoliikenne. Vuosittaiset liikennemäärätiedot toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportointi laaditaan vuosittain edellisestä vuodesta maaliskuun loppuun mennessä. Lentoliikennetiedot sisältävät seuraavat tiedot lentoaseman kokonaisoperaatio-, laskeutumis- ja matkustajamääristä: matkustajamäärät vuodesta 1996 alkaen laskeutumismäärät vuodesta 1996 alkaen liikenteen kuukausittainen konetyyppijakauma liikenteen vuorokausijakauma liikenteen kiitotiejakauma.

60 Lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmään (GEMS) lennon tiedoista tallennetaan mm. lentoonlähtö- tai laskeutumisaika, lentoyhtiö, konetyyppi, määränpää tai lähtölentoasema sekä kiitotie. GEMSjärjestelmään taltioituvat myös reittitiedot. Koekäyttöpaikan käyttöaika varataan asematasopalvelusta, joka kirjaa ylös koekäytön aloitus- ja lopetusajan, lentokoneen rekisteritunnuksen ja huoltoa suorittavan yrityksen. Maaliikenne. Maaliikennealueen ajoneuvoliikenteestä laaditaan viiden vuoden välein liikennetutkimus yhteistyössä Vantaan kaupungin ja HSY:n (aiemmin YTV) kanssa. Tiedot kenttäalueella liikkuvista ajoneuvojen ja maakalustolaitteiden määristä selvitetään lentoaseman toimijoille erikseen lähetettävän kyselyn avulla kolmen vuoden välein tai talletetaan ajoluvan hankinnan yhteydessä. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu Vesistöt. Finavia Oyj tarkkailee liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänpoistoaineiden vaikutusta pinta- ja pohjavesien sekä jätevesiviemäriin johdettavan glykoliveden laatuun Helsinki-Vantaan lentoasemalla Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma päivitettiin ja Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi sen kirjeellään (Dnro UUS-2002-Y ) muutamin lisäyksin. Alueen pohjavesitarkkailuun tuli lisätä sulfaatti- ja kloridimääritykset sekä kerran vuodessa VOC- ja mineraaliöljymääritykset. Päivitetyn tarkkailuohjelman mukainen tarkkailu aloitettiin syyskuussa Pohjavesinäytteitä otetaan noin 30 näytepisteestä kaksi kertaa vuodessa. Niistä analysoidaan happi, ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonais-, nitraatti- ja nitriittityppi, kalium, natrium, rauta, kovuus, sameus, sulfaatti ja kloridi sekä kerran vuodessa VOC- ja mineraaliöljymääritykset. Pintavesinäytteitä otetaan 1-2 kertaa kuukaudessa kuudesta ojasta. Lähinnä lentoasemaa sijaitsevista pintaveden näytepisteistä analysoidaan happi, kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kokonais- ja ammoniumtyppi, kokonaisfosfori ja kalium. Pengeraltaiden sisäisestä vedestä ja purkuvesistä analysoidaan lisäksi natrium, rauta, sulfidi ja sulfaatti. Muista pintaveden näytepisteistä analysoidaan happi ja biologinen hapenkulutus (BOD 7 ). Jätevesiviemäriin johdettavista glykolivesistä otetaan näytteet 1 4 kertaa kuukaudessa ja niistä analysoidaan kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. 60

61 Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain lokakuun loppuun mennessä yhteenvetoraportti, jossa tarkasteltavana aikajaksona on Poikkeuksellisen tarkastelujakson syynä on kalenterivuoden vaihtumisen ajoittuminen kesken jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden käyttökautta. Yhteenvetoraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa esitetään yhteenveto vesitarkkailutuloksista ja arvio Kiitotien 3 hulevesien pengerallaskäsittelyn puhdistustehosta sekä vuosittaiset liukkaudentorjuntakemikaalien ja lentokoneiden jäänestokemikaalien käyttömäärät. Jätteet. Lentoasemalla muodostuvien jätteiden laatua tarkkaillaan ja ne lajitellaan laadun mukaan. Käsittely ja mahdollinen hyötykäyttö suunnitellaan jätejakeittain. Ongelmajätteistä pidetään kirjaa jätejakeittain. EU:n ulkopuolelta tulevaa kansainvälisestä liikenteestä peräisin olevaa ruokajätettä vastaanotetaan lentoaseman toimesta liikelentoterminaalissa. Sen keräilystä ja lähettämisestä pidetään kirjaa hyväksytyn toimintamenettelyn mukaisesti. Finavia Oyj:n järjestämän jätehuollon piirissä vuosittain muodostuvien jätteiden määrä raportoidaan Uudenmaan ELY-keskukselle vuosittain VAHTI-järjestelmän kautta. Päästöt ilmaan. Lentoaseman ilmapäästöjen tarkkailu perustuu vuosittaisiin päästöarviointeihin. Lentokoneiden päästöt lasketaan perustuen lentoaseman laskeutumistietoihin ja lentokaluston ominaispäästötietoihin. Finavia Oyj:n maakaluston päästöt lasketaan ajoneuvoja varten hankittujen polttoainemäärien sekä ajoneuvojen yksikköpäästötietojen perusteella. Finavia Oyj:llä on käytettävissään pääkaupunkiseudulla ja lentoaseman läheisyydessä toteutettavan Vantaan kaupungin, HSY:n ja Ilmatieteen laitoksen hoitaman ilmanlaadun tarkkailun tuloksia. Lentoaseman ulkoilman laatua tutkitaan määrittämällä ilman typpidioksidipitoisuuksia passiivikeräimillä kolmen vuoden välein sekä osallistumalla seudullisiin, liikennettä koskeviin, ilmanlaadun mallinnuksiin. Finavia Oyj raportoi vuosittain lentoasemalla operoivien lentokoneiden hiilimonoksidi- (CO), hiilidioksidi- (CO 2 ), hiilivety- (HC), typen oksidi- (NO X ) ja rikin oksidipäästöt (SO X ) sekä polttoaineen kulutus. Myös Finavia Oyj:n omaa maakalustoa varten hankitun polttoaineen määrä ja sen perusteella lasketut hiilimonoksidi- (CO), hiilidioksidi- (CO 2 ), hiilivety- (HC), typen oksidi- (NO X ), hiukkas- (PM), metaani- (CH 4 ), typpioksiduuli- (N 2 O, ilokaasu) ja rikkidioksidipäästöt (SO 2 ) raportoidaan. Tulokset ovat osa laitoksen vuosittaista ympäristökatsausta tai määrävuosin tehtävää ympäristöraporttia. Katsaus toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain. Lisäksi tiedot raportoidaan HSY:lle. Melu. GEMS-järjestelmä mittaa melua seitsemällä (Korso, Tikkurila, Martinlaakso, Kalajärvi, Kerava, Marja-Vantaa, Nurmijärvi) mittausasemalla jatkuvatoimisesti. Siirrettävillä mittausasemilla voidaan tehdä lyhytkestoisempia mittauksia muilla paikoilla. Mittaustiedot voidaan eritellä lentomelutapahtumiin ja muuhun meluun. GEMS-järjestelmä uudistetaan teknisistä syistä lähivuosien aikana. Järjestelmässä tullaan säilyttämään vähintään 61

62 nykyinen toiminnallisuus. Lentomelun leviämistä arvioidaan laskentamallien avulla 1 3 vuoden välein. Laskentamenetelmiä uudistetaan ilmailujärjestöjen kansainvälisten suositusten muuttuessa. Melun mittaustiedot julkaistaan neljännesvuosittain julkaistavissa lentomelukatsauksissa, jotka ovat saatavilla internetissä. Julkaistavat tiedot ovat samat kuin nykyisissä eli liikenteen määrä ja kiitotiejakauma, tiedot poikkeustilanteista, L de, L n ja L den -mittaustulokset automaattitulosteina mittausasemittain sekä lentoreittien tiheyskuvat. Lisäksi esitetään tiedot lentomelun hetkellisten äänitasojen yli 75 db keskimääräisistä ylityskerroista vuorokaudessa mittausasemittain. Raporteissa esitetään myös ympäristöyhteydenottojen määrät jaettuna kunnittain. Nykyiset raportit ovat internetissä osoitteessa GEMS-järjestelmän uusimisen jälkeen eri mittausasemien hetkelliset mittaustiedot esitetään internetissä, mikäli se on järkevin kustannuksin toteutettavissa. Laskennallisten selvitysten raportit julkaistaan Finavia Oyj:n julkaisusarjassa vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Ympäristöpalautteet. Finavia Oyj pitää kirjaa eri tavoin tehtyjen yhteydenottojen tai lähettyjen palautteiden määrästä. Kyselyihin ja palautteisiin pyritään pääsääntöisesti vastaamaan. Yhteydenottojen kausittaisuudesta johtuen vastausajat vaihtelevat. Muut raportit. Onnettomuuksista ja muista poikkeuksellisista päästöjä aiheuttaneista tapahtumista raportoidaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Paloharjoitusalueen käyttöajankohdat, harjoitusten osallistujatahot ja käytettyjen harjoituspolttoaineiden raportoidaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle. 62 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskien arviointi Helsinki-Vantaan lentoaseman eri toiminnoissa käytettävien haitallisten aineiden ominaisuuksien ja käyttömäärien perusteella arvioituna Finavia Oyj:n omistaman alueen maaperälle, pohjavedelle, pintavesille ja viemäriin johdettaville vesille riskiä aiheuttavia tekijöitä ovat lämpökeskus, lentokoneiden tankkaustoiminnot, jäänesto- ja -poistokemikaalien sekä liukkaudentorjuntakemikaalien varastointi ja käsittely. Lisäksi riskejä liittyy maakaluston huoltoon ja tankkaukseen asematasolla sekä palo- ja pelastustoimintaan öljyntorjunnassa ja kemikaalien käsittelyssä. Merkittävimmät riskit liittyvät kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin sekä käsittelyyn. Myös kaluston huolto-, pesu- ja maalaustoiminnot aiheuttavat riskiä. Käytetyistä kemikaaleista ympäristölle haitallisimpia ovat polttoaineet. Mahdollisten kemikaali- ja öljyvahinkojen sattuessa lentoaseman palo- ja pelastustoimi suorittaa torjuntatoimenpiteet.

63 Jäänestoon ja liukkaudentorjuntaan sekä lentopetrolin käsittelyyn liittyy häiriötilanteessa mahdollisuus kemikaalien kulkeutumiseen maaperään, pohjaveteen tai viemäriin. Liukkaudentorjuntakemikaalien varastosäiliöiden kunto on myös yksi vaaratekijä. Säiliöiden täyttöön ja kemikaalien siirtoon täyttösäiliöstä toiseen liittyy vuotoriski. Toisaalta lentoasemalla on puututtu muilta osin jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden ympäristöhaittoihin. Jäänesto on sallittua vain lentoaseman määrittelemillä alueilla ja ohjeiden vastaisesta toiminnasta peritään puhdistuskustannukset. Asemataso on viemäröity siten, että glykolipitoiset vedet voidaan pääosin johtaa Viikin jätevedenpuhdistamolle ja toimintaa kehitetään edelleen lähivuosina. Liukkaudentorjunnassa on siirrytty ympäristölle vaarattomampien kemikaalien käyttöön. Lentokoneiden tankkaustoiminta on hallittua ja öljy-yhtiöt ovat ohjeistaneet toimintansa ja tehneet toiminnan riskinarviointeja. Vahingon sattuessa lentopetrolia voi kuitenkin päästä kentälle ja edelleen maaperään tai viemäriverkostoon. Mahdollisten vahinkojen sattuessa palo- ja pelastustoimi suorittaa torjuntatoimenpiteet. Häiriötilanteiden lisäksi jatkuva jäänesto- ja liukkaudentorjuntakemikaalien käytön sekä satunnaisten pienten lentopetrolivuotojen aiheuttama ympäristökuormitus voi aiheuttaa asematason maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Lämpökeskuksen polttoainesäiliöiden vuodon ja putkirikkojen yhteydessä raskasta tai kevyttä polttoöljyä voi päästä kentälle ja edelleen maaperään tai viemäriverkostoon. Mahdollisten vahinkojen sattuessa palo- ja pelastustoimi suorittaa torjuntatoimenpiteet. Konekorjaamon tiloissa on ollut maalaamo ja autoja on pesty vanhassa kalustosuojassa. Nämä ovat toimintoja, joissa tyypillisesti on voitu käyttää liuottimia. Tiloissa on edelleen mm. korjaamon huoltomonttu ja jäteöljysäiliötä. Toiminnan seurauksena maaperään on voinut päästä öljyhiilivetyjä ja liuottimia. Lentoasema-alueella on täyttöalueita. Täyttömaa-aluille on tyypillisesti voitu läjittää myös kemikaaleja ja jätteitä, ongelmajätteitä sekä pilaantunutta maa-ainesta. Täyttöalueiden lisäksi lentoasema-alueella on käytöstä poistettuja tankkauspisteitä ja entisiä jäänestokemikaalien käsittelyalueita. Paloharjoitusalueen maaperä voi olla myös pilaantunut mm. öljyhiilivedyillä. Mahdollisesti pilaantuneilla alueilla on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia ja tutkimuksia jatketaan myös tulevaisuudessa. Kun korjaamo- ja huoltotoimintoja lopetetaan tai rakennukset puretaan, tutkitaan rakenteet ja rakenteiden alapuolisen maaperän puhtaus. Liukkaudentorjuntakemikaalien varastosäiliöiden huolto ja käyttöohjeet päivitetään. Kun säiliöalue siirtyy muualle, säiliöt suositellaan poistettavak- 63

64 si käytöstä ja hankitaan uudet ajanmukaiset mm. ylitäytön estolla varustetut säiliöt. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin vähentämiseksi öljysäiliötarkastukset tehdään säännöllisesti ja dokumentoidaan. Finavia Oyj:n sisäistä ja alueella toimivien yritysten kanssa tapahtuvaa tiedonkulkua parannetaan. Käytössä on onnettomuus- ja läheltä piti -tilanteiden poikkeamahavaintoilmoitus. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Mahdollisten ympäristövahinkotilanteiden varalle Finavia Oyj on laatinut ohjeistuksen. Öljy-yhtiöiden varastoalueen mahdollisten öljyvahinkojen varalle ja öljyvahinkojen ennaltaehkäisyksi Neste Oil Oyj, Shell Aviation Finland Oy ja St1 Oy ovat laatineet kirjalliset ohjeet. Ilmailumääräyksissä säädetään lentoaseman pelastussuunnitelman laatimisesta ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Finavia Oyj vastaa kiito- ja rullausteiden turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta. Finavia Oyj huolehtii myös kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluista. Lentooperaatioiden aikana pelastushenkilöstö on toimintavalmiudessa, ja hälytyksen saatuaan pelastusautojen on saavutettava mikä tahansa kiitotien kohta kolmessa minuutissa. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana Ilmailumääräyksissä säädetään lentoaseman pelastussuunnitelman laatimisesta ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta Finavia Oyj vastaa. Samoin se huolehtii myös kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluista. Lento-operaatioiden aikana pelastushenkilöstö on toimintavalmiudessa, ja hälytyksen saatuaan pelastusautojen on saavutettava mikä tahansa kiitotien kohta kolmessa minuutissa. Omien harjoitusten lisäksi lentoaseman on osallistuttava vähintään kerran vuodessa yhteisharjoituksiin muiden pelastustehtäviin osallistuvien organisaatioiden kanssa. Lentokonepalon sammuttamista jäljitteleviä harjoituksia varten lentoasemalla on oma paloharjoitusalueensa. Nykyisen paloharjoitusalueen käyttöä on rajoitettu kesästä 2006 lähtien, koska alueen suojausrakenteet ovat puutteellisia. Isojen polttonestepalojen sammutusharjoittelu tapahtuu nykyisin Kuopion pelastusopiston harjoitusalueella. 64 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , , , , , , , ,

65 , , , , , , , , ja Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Vantaan, Helsingin ja Keravan kaupunkien sekä Tuusulan ja Nurmijärven kuntien ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustauluilla sekä Espoon kaupungin ilmoitustaululla Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Helsingin kaupungin ja Vantaan kaupungin ympäristökeskuksissa sekä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamossa. Kuulutuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Julkinen kuulemistilaisuus Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupa-asiasta järjestettiin ympäristönsuojeluasetuksen 17 :ssä tarkoitettu julkinen kuulemistilaisuus Vantaan Tikkurilan lukion audiotoriossa, osoitteessa Valkoisenlähteentie 53. Tilaisuudesta tiedotettiin julkaisemalla ilmoitus Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä sekä lähettämällä kirje lausunnonantajille ja muistuttajille. Kuulemistilaisuudessa oli läsnä 84 henkeä. Kuulemistilaisuudessa käytetyissä puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota muun muassa lentoliikenteen ohjaukseen ja Kylmäojaan johtuvan kuormituksen lopettamiseen. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tutustunut lentoaseman toimintaan tekemällä siellä tarkastuksen. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 17 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot liikenneja viestintäministeriöltä, Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Uudenmaan liitolta, Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä, Uudenmaan ympäristökeskukselta, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Vantaan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Vantaan kaupungilta, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Tuusulan kunnalta, Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Keravan kaupungilta, Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselta, Helsingin kaupungilta, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Espoon kaupungilta, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Nurmijärven kunnalta, Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Sipoon kunnalta, Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Jär- 65

66 venpään kaupungilta, Kauniaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kauniaisten kaupungilta. Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että Ilmailulaitos Finavia on laatinut erittäin perusteelliset taustaselvitykset ympäristölupahakemusta varten. Finavian laatimista asiakirjoista saa erittäin hyvän ja kattavan kokonaiskuvan lentoliikenteen ja sen ympäristövaikutusten kehityksestä viime aikoina ja lähitulevaisuudessa aina vuoteen 2020 ja osin vuoteen 2025 saakka. Tällaisten perusteellisten selvitysten perusteella on hyvät edellytykset tehdä päätös ympäristöluvan myöntämisestä Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kun liikenne- ja viestintäministeriö on tutustunut tähän kattavaan aineistoon, ministeriö puoltaa sitä, että Helsinki-Vantaan lentoasemalle myönnettäisiin ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa. Ministeriön perustelut ympäristölupahakemuksen puoltamiselle ovat seuraavanlaiset: Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen edellyttää pitkäjännitteisyyttä. Helsinki-Vantaan lentoasema on avattu lentoliikenteelle vuonna 1952 ja lentoasemaan on vuosien kuluessa, etenkin viime vuosina tehty huomattavia investointeja, jotka tähtäävät lentoliikenteen pitkäjännitteiseen kehittämiseen. Etenkin kolmannen kiitotien valmistuminen vuonna 2002 ja vuonna 2006 käynnistynyt ulkomaan terminaalin laajentaminen ovat Suomen mittakaavassa merkittäviä investointihankkeita, joiden avulla luodaan pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä lentoliikenteen kehitykselle, Suomen elinkeinoelämän ja kansalaisten kansainvälisille yhteyksille ja yleiselle taloudellis-yhteiskunnalliselle kehitykselle. Myös lentoasemaan kiinteästi kytkeytyvät muut toiminnot edellyttävät huomattavia investointeja. Tällaisia ovat esimerkiksi vuonna 2007 valmistunut lentoasemahotelli ja vuonna 2009 valmistuva lentoaseman uusi pysäköintitalo. Nykyiset ja parhaillaan toteutettavat sekä suunnitelmissa olevat investoinnit edellyttävät, että Finavialla ja muilla lentoaseman oheispalveluihin panostavilla yrittäjillä on riittävä pitkän aikavälin varmuus lentoasematoimintojen kehittämisestä Helsinki-Vantaalla. Lentomelua on vähennetty ja meluntorjunnan toimintaohjelma valmisteltu. Finavia on yhteistyössä lentoyhtiöiden ja muiden lentoaseman oheispalveluja tarjoavien yritysten kanssa panostanut viime vuosikymmeninä esimerkillisellä tavalla lentoliikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen. Osoituksena tästä on etenkin lentoliikennemelulle altistuvien määrän vähentyminen. Kun vuonna 1990 Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueella (L den > 55 db) asui lähes asukasta, vuonna 2000 melualueella asuvien määrä oli laskenut alle asukkaaseen ja 2006 edelleen noin asukkaaseen. Melulle altistuvien määrän vähentyminen on tapahtunut samanaikaisesti kun lentoliikenteen volyymi on kasvanut merkittävästi ja asuminen ja muut meluherkät toiminnot ovat levinneet yhä lähemmäksi lentoasemaa. Lentokoneiden melupäästörajoitukset ja konekaluston uusiutuminen ovat vähentäneet lentomelupäästöjä, mutta myös Finavian lentoliikenteen ohjauksella asuinalueiden ulkopuolelle on tärkeä rooli melulle altistumisen vähentämi- 66

67 sessä. Jatkossa melulle altistuvien määrä tulee kasvamaan lentoliikenteen volyymin kasvun johdosta sekä siitä syystä, että asuminen levittäytyy todennäköisesti jatkossakin yhä lähemmäksi lentoasemaa. Siksi onkin tärkeää, että jatkossa nykyistä vieläkin paremmin kaavoituksessa ja maankäytössä kiinnitetään huomiota siihen, että melulle herkkiä toimintoja (erityisesti asumista) ei sijoitettaisi lentomelualueille. Yhteistoiminta kuntien ja muiden maankäytöstä vastaavien viranomaisten kanssa on siten erittäin tärkeää. Muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen panostetaan. Myös muiden lentoliikenteen ympäristöhaittojen vähentämisessä (pohjavesien suojelu, valumavedet, jätehuolto ja muiden luontohaittojen minimointi sekä ilmansuojelu) Finavia on tehnyt ansiokasta työtä, jotta haittoja on voitu vähentää esimerkillisellä tavalla. Lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyt tehdään Helsinki-Vantaan lentoasemalla ainoastaan sallituilla ja tarkoin rajatuilla alueilla. Näin voidaan estää pohjavesien pilaantuminen ja rajata haitallisten aineiden valumista. Lisäksi Finavia on valmistellut vuosien 2007/2008 aikana oman ilmasto- ja energiaohjelman, joka jo ennakoivasti vastaa globaaleihin ja etenkin EU:n kasvaviin ilmastohaasteisiin. Lentoliikenteen ympäristövaikutuksia seurataan ja niistä raportoidaan. Finavialla on myös ajantasainen ja kattava ympäristöseuranta- ja raportointijärjestelmä, johon kuuluvat mm. lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmä (GEMS) sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailujärjestelmä. Seuranta- ja raportointijärjestelmiensä puitteissa Finavia jakaa laajalti tietoa eri viranomaisille ja sidosryhmille lentoliikennettä ja lentoaseman ylläpitoa koskevaa ympäristötietoa. Seuranta- ja raportointijärjestelmä antaa hyvät edellytykset seurata ja arvioida lentoliikenteen ympäristövaikutusten kehitystä ja tarvittaessa ryhtyä lisätoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Logistisesta, kansantaloudellisesta sekä myös inhimillisestä näkökulmasta olisi erittäin tärkeää, että Helsinki-Vantaan lentoasemalta voidaan jatkossakin harjoittaa lentoliikennettä joustavasti aamun ja myöhäisillan tunteina ilman rajoituksia. Suomen maantieteellisen sijainnin johdosta lentoliikenne on ainoa varteenotettava kulkumuoto etenkin kansainvälisessä liikeneuvottelu-, konferenssi- ja virkamatkailussa, mutta myös vapaa-ajan ulkomaanmatkailussa. Pitkistä etäisyyksistä huolimatta Suomesta onnistutaan järjestämään valtaosaan Keski- ja Länsi-Euroopan suurkaupungeista joustavat lentoyhteydet niin, että yhden päivän kokousosallistumisetkin ovat periaatteessa mahdollisia. Tämä kuitenkin edellyttää, että maakuntien lentoasemilta lennot Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta edelleen Euroopan metropoleihin voidaan keskittää klo 6 9 väliselle ajalle ja edelleen paluulennot myöhäisillan ruuhkatunneille, klo väliselle ajalle. Ruuhkahuippujen hoitaminen edellyttää tehokasta lentoliikenteen ohjausta, mutta myös sitä, että lentoliikenteelle ei aseteta yöaikaisia rajoituksia. Liikenteenohjauksen toimivuuden kannalta on välttämätöntä käyttää rinnakkaisia kiitoteitä aamun ja iltapäivän vilkkaan liikenteen välityskyvyn mahdollistamiseksi. Yöajan liikenteen oh- 67

68 jaamisessa Ilmailulaitos Finavia noudattaa sijoituspaikkaluvassa esitettyjä vaatimuksia pyrkien ottamaan huomioon meluhaittojen minimoimisen. Etelä-Suomen lääninhallitus, Ympäristölupahakemuksen mukaan sekä yli 55 db L Aeq, h melulle ja yli 50 db L Aeq, h melulle altistuu asukkaita. Kyseisille melualueille altistuneiden määrä on pudonnut huomattavasti vuodesta 1990, mutta melulle altistuneiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä vuoteen 2015 mennessä. Lääninhallitus pitää erittäin tärkeänä, että melualueita ja melualueella altistuneiden asukkaiden määrää on pyritty ja pyritään pienentämään. Kuitenkin ulkomelulle annetut ohjearvot ylittyvät tietyillä asutusalueilla. Tämän vuoksi asutusalueilla, joilla ulkomelu ylittää ohjearvon, tulisi kartoittaa mittausten avulla asuntojen ja muiden mahdollisten terveydensuojelulain mukaisten tilojen sisämelutasoja, jotta saadaan tietoa siitä ylittääkö sisämelu sille annetut ohjearvot. Mikäli ohjearvot ylittyvät, tulee erilaisin toimenpitein ja kehitysparannuksin pyrkiä pienentämään lentoaseman toiminnasta johtuvia asuntojen ja muiden terveydensuojelulain mukaisten tilojen sisämelutasoja. Koska lentoasema sijaitsee pohjavesialueella ja alueella sijaitsee vedenottamoja, lääninhallitus edellyttää, että lentoaseman toimintojen vaikutukset eivät huononna talousvetenä käytettävää vettä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksien (461/2000 ja 401/2001) laatuvaatimusten vastaiseksi. Lisäksi tulee huomioida toiminnan vaikutus talousvesiasetuksessa määriteltyihin laatusuositusten raja-arvoihin. Talousveden tulisi täyttää talousvesiasetuksessa esitetyt laatusuositukset. Mikäli raja-arvot tilapäisesti ylittyvät, veden käyttäjiä on tiedotettava ja kunnan terveydensuojeluviranomaisen on selvitettävä liittyykö ylitykseen terveyshaittoja. Liukkaudentorjunta-aineiden sekä muiden kemikaalien käsittelyssä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Nestemäisten liukkaudentorjuntaainesäiliöiden mahdollisiin vuototilanteisiin tulee varautua. Säiliöiden tulisi olla kaksoisvaipallisia säiliöitä tai säiliöitä, jotka on varustettu suoja-altailla tai hälyttimillä. Uudenmaan liitto, Ympäristölupahakemuksessa esitetyt lentomelun verhokäyrät poikkeavat merkittävästi vahvistetussa maakuntakaavassa esitetyistä verhokäyristä. Poikkeamat johtuvat toisaalta uudesta, tarkemmasta laskentamenetelmästä ja toisaalta uusista kasvuennusteista. Koska maakuntakaava on yleispiirteinen, voi verhokäyrien tulkinta tarkentua alemmanasteisessa kaavoituksessa. Uuden laskentamenetelmän mukaiset verhokäyrät poikkeavat kuitenkin niin merkittävästi maakuntakaavasta ja myös kuntien asemakaavoista, että lentomelun suhdetta maankäyttöön tulee tarkastella uudelleen seuraavalla maakuntakaavakierroksella. Uuden laskentamenetelmän mukaisia verhokäyriä ei tule soveltaa kuntien yleis- ja asemakaavoituksessa ennen niiden mahdollista osoittamista maakuntakaavassa. Tätä edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavahierarkia ja sen mukainen kaavaohjaus. Rinnakkaisista 68

69 verhokäyristä aiheutuisi kuntien kaavoitukselle ja osallisille merkittävää haittaa ja sekaannusta sekä mahdollisia oikeuden menetyksiä. Lentotoiminnan suuret kasvuennusteet, kasvava paine myöhäisen illan lentotoiminnan lisäämiseen sekä Keski-Uudenmaan ja Vantaan väestömäärän kasvu lisäävät lentomelusta kärsivien määrää, vaikka toiminta olisikin maakuntakaavan verhokäyrien mukaista. Myös hetkellisten äänitasojen seurantaan sekä etenkin ilta- ja yöajan melunhallintaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ympäristölupamenettelyyn ei ole määritelty laajaa osallisuutta ja vuorovaikutusta asianosaisten kanssa luvan valmistelun aikana. Lentomelulla on merkittäviä vaikutuksia paitsi kuntien kaavoitukseen myös yksittäisille asukkaille ja maanomistajille. Vaikutukset ovat sekä lentomelusta kärsivien terveyteen liittyviä että taloudellisia. YVA-menettely sekä asian käsittely kaavoituksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena prosessina mahdollistaisivat ympäristölupamenettelyä huomattavasti paremman osallisuuden. Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty vaihtoehtoja lentomelualueille eikä arvioitu mahdollisuuksia sopeuttaa tulevaisuuden lentotoimintaa nykyisiin verhokäyriin. Uudenmaan liitto katsoo, että koko Suomen, Uudenmaan ja Vantaan elinkeinoelämän kannalta keskeiselle kansainväliselle lentoasemalle tulee turvata hyvät kehittymisedellytykset. Uudenmaan liitto puoltaa ympäristölupahakemusta edellyttäen, että lentomelun verhokäyriä ei laajenneta ympäristöluvan yhteydessä. Lupaehtojen tulee noudattaa Uudenmaan maakuntakaavassa esitettyjä verhokäyriä. Mikäli verhokäyriä muutetaan, tulee muutokset tehdä maakuntakaavoituksessa, joka mahdollistaa laajan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyn eri osallisten ja toimijoiden kesken. Tarvittaessa lupaehtoja voidaan tarkistaa ensi vuonna käynnistyvän Uudenmaan maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, Ilmailulaitos Finavian suunnitelmat Helsinki-Vantaan lentoasemalta läheisiin puroihin johdettavan veden laadun parantamiseksi ovat oikean suuntaisia ja toteutuessaan huomattava parannus nykytilaan. Toimenpiteiden aikataulu jää epämääräiseksi. Luvassa tulee olla määrätty selkeät määräajat, joihin mennessä toimenpiteet on toteutettu. Lisäksi luvan haltija tulee velvoittaa toteuttamaan sellaisia hulevesien käsittelyratkaisuja purojen valumaalueella, että nykyiset äärevät virtaamavaihtelut lievenevät ja vähenevät jatkossa. Luvan haltija tulee myös velvoittaa osallistumaan toimintansa vaikutusalueen purovesistöjen kunnostamiseen sen jälkeen, kun vedenlaatu on saatu olennaisesti paranemaan tai vaihtoehtoisesti määrättävä maksamaan Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle vuotuinen kalatalousmaksu, jolla kunnostustöitä voidaan käytännössä toteuttaa. Luvan haltijan on edelleen tarkkailtava toimintansa vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastukseen ja kalakantaan Uudenmaan työja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 69

70 Uudenmaan ympäristökeskus, Ympäristölupapäätöksestä on yksiselitteisesti käytävä ilmi, missä määrin ja kuinka kauas lentoasemalta lentoreitit sisältyvät lupapäätökseen. Ilta- ja yöaikana klo kiitoteiden rinnakkaiskäyttömenetelmää ei pitäisi säännönmukaisesti käyttää varsinkaan kesäaikana, koska se tarkoittaa lentoonlähtöjä ja laskeutumisia lounaan ja koillisen suunnista, joissa asutusta on pohjoista suuntaa huomattavasti enemmän. Yöaikana klo olisi käytettävä ainoastaan sellaista kiitoteiden käyttötapaa, jossa minimoidaan lentomelulle altistuvien asukkaiden määrä. Ilmailulaitos Finavian on täydennettävä ympäristölupahakemusta esittämällä perusteet, miten meluntorjunnassa käytettäväksi esitetty ns. ensisijainen kiitoteiden käyttötapa on muodostettu ja tarvittaessa esitettävä uusi perusteltu kiitoteiden käyttöjärjestys ilta- ja yöaikana klo Lupapäätöksessä on määrättävä kiitoteiden ensisijainen käyttöjärjestys. Ilmailulaitos Finavia tulee jatkaa pyrkimyksiä ohjata liikennettä siten, että löydetään lentoaseman hiljaisin ja melun kannalta tasapuolisin kiitoteiden käyttötapa. Hakemuksessa esitetään, että Ilmailulaitos Finavia on asettanut ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä. Hakemuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, mitkä ohjeet ovat ja mitkä lentoonlähtöreitit ovat kyseessä. Ilmailulaitos Finavia on asettanut äänekkäille suihkukoneille melumaksun lentoonlähdöissä yöaikaan. Maksun suuruus on kymmeniä euroja yhtä lähtöä kohti. Hakijan on täydennettävä lupahakemusta esittämällä asettamansa ohjeet sallituista lentokoneiden melutasoista lentoonlähtöreiteillä. Yöliikennemaksun suuruus on asetettava sellaiseksi, että sillä on käytännössä vaikutusta lentoyhtiöille vähämeluisempien koneiden käytön lisäämiseksi. Jatkuvan liu un menetelmän käyttöä on edelleen lisättävä ruuhka-aikojen ulkopuolella ja ilta- ja yöaikoina sekä tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan myös vilkkaampina tunteina. Meluhaitan vähentämiseksi asukkaita eniten häiritsevälle ilta- ja yöliikenteelle klo on määrättävä sallittu hetkellinen enimmäismelutaso asuntoalueilla sekä tämän melutason ylittäville melutapahtumille maksimilukumäärä, esim. kuinka monta kertaa ilta-aikana eri asuinalueilla hetkellisen enimmäismelutason saa ylittää. Sallittua melutasoa harkittaessa on otettava huomioon melun haitallisuus terveyteen, nukahtamiseen ja uneen. Alkuyön aikana lentoliikenne vaikeuttaa nukahtamista, joten lentoliikenteen aiheuttamaa melua ei saa lisätä nykyisestä klo välisenä aikana. Yöaika klo on pyrittävä rauhoittamaan lentoliikenteeltä sallimalla vain välttämättömät lennot. Kansainvälisten tutkimusten tuloksia lentomelun vaikutuksesta olisi pyrittävä soveltamaan siten, että saataisiin käsitys Helsinki-Vantaan lentoaseman aiheuttaman lentomelun vaikutuksista ihmisten terveyteen, uneen, nukahtamiseen ja heräämiseen yöllä. 70

71 Lentomelusta aiheutuvien haittojen vähentämismahdollisuudet on selvitettävä sillä alueella, jota ympäristölupapäätös lentoreittien osalta koskee. Asuinrakennukset, joissa on puutteita ääneneristävyyden suhteen, on lentoreittien kohdilla kartoitettava. Ilmailulaitos Finavian on osallistuttava asuinrakennusten ääneneristyskartoitustyöhön ja lentomelusta aiheutuvien haittojen vähentämisselvityksen laatimiseen. Lupahakemusta on täydennettävä esittämällä hakemuksessa esitettyjen melun leviämiskarttojen lisäksi vuorokausittainen lentomelutilanne L den, L Aeq(klo 7 22) ja L Aeq(klo 22 7) melukäyrinä 50 db, 55 db, 60 db, 65 db erikseen yleisimmissä kiitoteiden käyttötavoissa. Lisäksi on ilmoitettava, kuinka pitkän ajan mitäkin kiitoteiden käyttötapaa on vuodessa käytetty. Lupapäätöksessä on lisäksi otettava kantaa korjaustöiden aiheuttamiin, kuukausiakin kestäviin kiitoteiden käyttötapojen muutoksiin. Uudelle väliaikaiselle lentokoneiden koekäyttöalueelle tulee hakea ympäristölupaa ennen, kuin toiminta sillä voidaan aloittaa. Ennen kuin ympäristölupa uudelle väliaikaiselle koekäyttöalueelle voidaan myöntää, on selvitettävä toiminnan häiritsevyys ja melun leviämisen estämistarve. Häiritsevyyden selvittämiseksi on esitettävä tiedot kartalla maksimimelutasojen leviämisestä meluisinta moottoria koekäytettäessä. Tarvittaessa koekäyttöjen määrää on rajoitettava tai kiellettävä yöaikana kokonaan. Lupapäätöksessä on annettava määräykset meluntorjunnasta, alueen pinnoittamisesta sekä vesien johtamisesta väliaikaisen koekäyttöalueen lisäksi myös uudelle suunnitteilla olevalle koekäyttöalueelle. Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan koko Kylmäojassa ekologinen tila on huono. Kylmäojan fysikaalis-kemiallinen tila itäisessä haarassa on tyydyttävä ja muualla välttävä. Keskitetyn jäänestopaikan käyttöönotto ja Ilmailulaitos Finavian antaman selvityksen toimenpiteet vähentävät Kylmäojan kuormitusta, mutta eivät ole riittäviä toimenpiteitä poistamaan hajuhaittaa Kylmäojassa. Lentoaseman alueelta vesistöön lähtevän valumaveden BOD 7 -keskiarvot ylittävät tavoitearvon 10 mg/l lähes kaikilla tarkkailujaksoilla. Ennustetilanteessa vaikutukset pintavesien laatuun ja biologisiin tekijöihin on kuvattu hyvin yleispiirteisellä tasolla, eikä ennusteiden tarkempia laskentaperusteita tai muita perusteluita ole esitetty. Jos ilmastonmuutos toteutuu ennustetun kaltaisena, lauhat ja sateiset talvet yleistyvät, se saattaa johtaa sekä jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden käytön että pintavesivalumien kasvuun. Lupahakemusta on täydennettävä tarkastelemalla lentoasemalta yli- ja alivirtaamatilanteissa valuvia vesimääriä ja niiden sisältämien kuormittavien aineiden määriä sekä tarkasteltava laskennallisesti niiden vaikutuksia kaikkien laskuojien ja -purojen virtaamiin sekä hapenkulutukseen yli- ja alivirtaama-aikoina. Lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistoaineiden sekä kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttama hajuhaitta kaikissa purkuojissa on poistettava ja ojat on kunnostettava. Lentoasema-alueen kaikki jäänestoaine- ja jäänpoistoaine- sekä liukkaudentorjunta-ainepitoiset vedet on ennen niiden 71

72 johtamista purkuojiin käsiteltävä jatkossa siten, että ne eivät kuluta purkuvesistön happea haitallisessa määrin eivätkä aiheuta jatkuvia hajuhaittoja. Lupapäätöksessä on määrättävä uusille keskitettyjen jäänestopaikkojen käyttöönotoille aikataulu sekä kaikille valumavesille BOD 7 -raja-arvot ennen vesistöön johtamista. Lentokoneiden jäänestossa ja jäänpoistossa sekä kiitoteiden liukkaudentorjunnassa on aina käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa sekä ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavia aineita. Liukkaudentorjunnassa käytettävien aineiden ympäristökuormitus, mukaan lukien hapenkulutus, on oltava mahdollisimman pieni. Nykyisiä jäänestoaineita enemmän happea kuluttavien ja typpeä sisältävien aineiden, kuten betaiinin, käyttöön ei pidä siirtyä. Osana ympäristövaikutusten tarkkailua onkin oltava vuosittain laadittava pohjavedenkorkeuden pintamalli, jotta kenttäalueen kuivatusjärjestelmien sekä kenttätoiminnoissa ja kentän talvihoidossa käytettävien kemikaalien vaikutus pohjaveden muodostumiseen ja laatuun niin kenttäalueella kuin sen ympäristössä voidaan paremmin arvioida. Mallissa on pohjavedenpinnan korkeustietojen lisäksi oltava mukana perusvesipumppaamojen alin vedenpinnan korkeustaso. Lentoasema-alueella olevat suurituottoiset pumppaamot on otettava mukaan vesien laadun ja määrän tarkkailuun. Uudet liukkaudentorjuntaan ja jäänestoon käytettävät kemikaalit on otettava mukaan analysoitaviin parametreihin vanhojen ohella heti, kun niiden käyttöönotosta tiedetään. Käytöstä poistettujen aineiden analysointi on myös tarpeen, koska talvihoitoon käytettävien kemikaalien puhdistumistulos maaperässä ja pohjavedessä heikkenee usein tai tyrehtyy kokonaan, kun lämpötila on alhainen tai happea ja ravinteita ei ole riittävästi saatavilla. Pinta- ja pohjavesille on oltava yhteinen tarkkailuohjelma ja raportointi, jotta kemikaalien ja sääolojen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin ja vesien vaikutuksia myös toisiinsa voidaan paremmin arvioida. Ilmailulaitos Finavia on määrättävä tekemään kiitotiepäästöjen vähentämissuunnitelma toteutusaikatauluineen. Kiitotien 3 osalta suunnitelmassa on arvioitava, pääseekö kemikaaleja suojausrakenteista huolimatta valumaan kiitotien ulkopuolelle ja miten tällaiset päästöt saadaan estetyksi. Selvitys on tarpeen Päijänne-tunnelin takia. Jäänesto- ja jäänpoistoaineita tai liukkaudentorjunta-aineita sisältävien vesien pääsy pohjaveteen on estettävä sekä normaalin lentotoiminnan aikana että mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Lupahakemusta on täydennettävä kartalla, jossa on esitetty käytettävien kemikaalien varastointipaikat. Lisäksi hakemusta on täydennettävä tiedoilla varastointialueiden pinnoitusmateriaaleista ja vesien johtamisista. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi polttonesteiden ja muiden kemikaalien käsittely- ja varastointialueet on pinnoitettava ko. kemikaalia kestävillä materiaaleilla, ylivuotoihin tankkausten yhteydessä ja kemikaalien siirroissa on varauduttava ja ne on mahdollisuuksien mukaan estettävä. 72

73 Alueiden vesien johtamisista ja käsittelyistä on myös määrättävä lupapäätöksessä. Mikäli lentoasema-alueella otetaan tulevaisuudessa uudelleen käyttöön paloharjoitusalue, on sen pinnoittamiselle, vesien käsittelylle ja vesien johtamisille asetettava lupamääräykset maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Lupapäätöksessä on edellytettävä toiminnanharjoittaja laatimaan suunnitelma jätteen synnyn ehkäisystä ja jätteiden hyötykäytön tehostamistoimista lentoasemalla. Lentoaseman toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja niiden vaikutuksia ilmaan on seurattava säännöllisesti vuosittain lentoasema-alueella ja sen lähiympäristössä. Hakemuksessa olisi esitettävä lentoaseman lähiympäristön kaikki luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet. Lentoaseman toiminta ei ennalta arvioiden yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Natura-alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura verkostoon. Tästä syystä luonnonsuojelulain 65 :ssä edellytettyä varsinaista Natura-arviointia ei ole tarpeen tehdä. Ympäristölupapäätöksessä on määrättävä yksityiskohtaisten tarkkailusuunnitelmien laadinnasta lentomelun, pinta- ja pohjavesien, jätehuollon ja ilmanlaadun osalta. Tarkkailusuunnitelmat on laadittava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutiedot on raportoitava valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Uudenmaan ympäristökeskus, lausunnon täydennys Uudenmaan ympäristökeskus on täydentänyt antamaansa Helsinki- Vantaan lentoaseman toimintaa koskevaa lausuntoaan. Lausunto koskee Ilmailulaitos Finavian antamaa selitystä, jossa on kyse lentoasema-alueelta vesistöön johdettavien vesien laadusta ja Kylmäojan kunnostamista. Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt toteuttamisaikatauluineen mennessä Ilmailulaitos Finavialta 1. selvitystä toimenpiteistä, joihin ryhdytään Kylmäojan ja muiden purkuojien hajuhaitan poistamiseksi 2. selvitystä toimenpiteistä, joihin ryhdytään Kylmäojan kunnostamiseksi 3. suunnitelmaa niistä toimenpiteistä, joilla glykolipitoisten vesien joutuminen Kylmäojaan ja muihin purkuojiin estetään jatkossa. Ilmailulaitos Finavia on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle selityksen toimenpiteistä glykolin aiheuttaman hajuhaitan vähentämiseksi. Ilmailulaitos Finavia on tehnyt useita toimenpiteitä lentokoneiden jäänestokäsittelyistä valuvan glykolin talteen ottamiseksi ja uusia toimenpi- 73

74 teitä kuormituksen vähentämiseksi on parhaillaan käynnissä. Asematasoalueen vesien keräilyä lisätään ja viemäriin pumpattavan vesimäärän kapasiteettia nostetaan. Glykolin keräämiseen asematasoilta on lisäksi tarkoitus hankkia uusia imuriautoja siten, että joulukuussa 2008 niitä olisi käytössä kuusi. Lisäksi asematason valumavesien tasausaltaana toimiva sadevesitunneli on puhdistettu lietteestä aiempaa paremmin keväällä Vuoden 2008 ympäristöinvestointien kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 2 milj.. Helsinki-Vantaan lentoasemalla otettiin käyttöön lentokoneiden etäjäänpoistopaikka maaliskuussa Etäjäänpoistopaikan käyttöä lisätään vähitellen. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että noin puolet jäänpoistokäsittelyistä siirtyy etäjäänpoistopaikalle. Seuraava etäjäänpoistopaikka on tarkoitus toteuttaa talvikaudella Ilmailulaitos Finavia on teettänyt VTT:llä hajuselvityksen Kylmäojan, Kirkonkylänojan ja Veromiehenkylän puron hajuista kevään ja kesän 2008 aikana. Selvän hajun leviäminen rajoittui pääasiassa aivan purojen välittömään läheisyyteen. Hajuhaittaa ei voida näiden tulosten perusteella pitää merkittävänä viihtyvyyshaittana. Uudenmaan ympäristökeskus on esittänyt kannanottonaan Ilmailulaitos Finavian selitykseen seuraavaa: Ilmailulaitos Finavia esittää lentoasemalla useita toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään glykolivesien pääsyä pintavesiin. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että esitetyillä toimenpiteillä voidaan vähentää glykolikuormitusta pintavesissä. Vuoden 2008 jälkeen toimenpiteenä on kuitenkin esitetty vain toisen etäjäänpoistoalueen käyttöönotto talvikautena Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että happea kuluttavien kemikaalien vesistöön pääsyn estämistä on edelleen jatkettava niin kauan kuin ko. aineita on mahdollista haitallisessa määrin päästä vesistöön. Työn toteuttamista varten on laadittava suunnitelma aikatauluineen. Uudenmaan ympäristökeskuksella on ollut se käsitys, että jo ensi talvikaudella puolet jäänpoistokäsittelyistä voitaisiin tehdä keskitetyllä jäänpoistopaikalla. Ilmailulaitos Finavia ei kuitenkaan selityksessään esitä tälle aikataulua, vaan toteaa, että tämä on vasta pitkänajan tavoite. Kaikki Ilmailulaitos Finavian esittämät toimenpiteet glykolivesien vähentämiseksi purkuojissa ovat tarpeellisia ja vähentävät kuormitusta, mutta eivät poista purkuojiin kertynyttä glykolia ja hapetonta pohjalietettä, mitkä ovat edistäneet mm. Kylmäojan pohjaeläimistökatoa ja aiheuttaneet hajuhaittaa purkuojien läheisyydessä olevilla asuinalueilla jo vuodesta 1977 alkaen. VTT:n tekemä hajuselvitys on laadittu kevään ja kesän 2008 aikana suoritettujen 26 havainnointikerran perusteella. Inversiotilannetta ei ollut yhdel- 74

75 läkään havainnointikerralla. Myöskään tietoa hajun leviämisestä talviaikana ei ole hajuselvityksessä esitetty. Selvitystä toimenpiteistä, joihin ryhdytään Kylmäojan kunnostamiseksi, ei ole esitetty. Myöskään suunnitelmaa niistä toimenpiteistä, joilla glykolipitoisten vesien joutuminen Kylmäojaan ja muihin purkuojiin jatkossa estetään, ei ole esitetty. Toisen keskitetyn jäänpoistokäsittelypaikan rakentaminen vähentää, mutta ei estä glykolipitoisten vesien joutumista vesistöön. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on vaatinut Ilmailulaitos Finavialta em. selvityksen johdosta seuraavaa: Erityisenä täydennyksenä ympäristölupahakemuksesta UUS on todennut seuraavaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistoaineiden sekä kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttamat haitat purkuojissa on poistettava. Lupapäätöksessä on määrättävä purkuojiin johdettavan veden laadusta sekä purkuojien kunnostuksesta. 75 Lentoasema-alueelta valumavesien mukana Kylmäojaan kohdistunut BHK 7 -kuorma kaudella on ollut 230 tn, mikä asukasvastineluvuksi (AVL) muutettuna tarkoittaa henkilön aiheuttamaa kuormitusta, kun yhden henkilön aiheuttamaksi BHK 7 -kuormitukseksi vuorokaudessa on arvioitu 50 g/as/d. Seuraavaan taulukkoon on kerätty kaudella purkuojiin kohdistuneen BHK 7 -kuorman asukasvastineluvut (AVL). Purkuoja AVL kaudella Kylmäoja Kirkonkylänojan länsihaara Kirkonkylänojan itähaara 164 Veromiehenkylänpuro Viinikanmetsänoja 600 Mottisuonoja Yhteensä Kaikkiaan vesistöön kohdistunut BHK 7 -kuorma on kaudella vastannut AVL:a Kylmäojaan on kohdistunut tästä kuormituksesta yli puolet. Kaudella BHK 7 -kuorma vesistöön on vastannut AVL:a Suuret erot vuosien välillä johtuvat pääosin säätilasta ja sadannasta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Helsinki-Vantaan lentoasemaalueelta pintavesiin johdettavien valumavesien BHK 7 -arvo saa olla enintään 10 mg/l. Valumavesien puhdistus on mahdollista järjestää sekä teknisesti että kohtuukustannuksin. Vedenpuhdistusmenetelminä voivat tulla kysymykseen esim. pintailmastus ja selkeytys tai panospuhdistamokäsittely. Purkuojien kunnostus on tarpeen, koska ojien luontainen puhdistuminen ja pohjaeläimistön elpyminen ilman kunnostustoimenpiteitä, kuten ruoppaus-

76 ta, on hyvin hidasta ja koska hajuhaitat läheisillä asuinalueilla ovat jatkuneet jo vuosia. Hajuun purkuojissa on kiinnitetty huomiota myös pintavesitarkkailun vuosiyhteenvedossa kaudelta , jossa esitetään mm. Kylmäojan osalta, että lentoaseman alueelta Kylmäojaan lähtevässä vedessä oli havaittavissa glykolin tai kemikaalin hajua kaikilla tutkimuskerroilla. Tutkimuskertoja tässä tarkkailupisteessä on kaksi kuukaudessa. Hieman alempana Kylmäojassa, 3,4 km lentoasemalta alajuoksuun, havaittiin glykolin, kemikaalin tai mädäntyneen hajua lähes kaikilla tutkimuskerroilla. Tästä tarkkailupisteestä otetaan vesinäytteet kerran kuukaudessa. Kylmäojan alajuoksulla, 100 m ennen Keravanjokea, havaittiin glykolin tai kemikaalin hajua helmi-, maalis- ja huhtikuussa sekä kesäkuussa Tästä tarkkailupisteestä otetaan vesinäytteet myös kerran kuukaudessa. Lupapäätöksessä on määrättävä myös toimenpiteiden toteuttamisajankohdista. Pintavesiin johdettavan veden puhdistusjärjestelmät on toteutettava mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään mennessä. Purkuojien kunnostus on suunniteltava siten, että se on toteutettavissa heti, kun purkuojiin tuleva kuormitus on saatu vähennettyä. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että lupapäätöksessä on määrättävä toiminnanharjoittaja laatimaan toimenpidesuunnitelma happea kuluttavien kemikaalien vesistöön pääsyn estämisestä. Toimenpidesuunnitelma aikatauluineen on laadittava ainakin keskitettyjen jäänpoistoalueiden toteuttamisen ja lentoaseman liikennöintialueen viemäröinnin laajentamisen osalta. Toimenpidesuunnitelmaa on pidettävä yllä niin kauan, kuin lentoasema-alueelta johdetaan kemikaaleja vesistöön. Toteutetut toimenpiteet on raportoitava vuosittain vuosiraportoinnin yhteydessä. Lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyt on pyrittävä suorittamaan paikoilla, joista vedet johdetaan viemäriin. Lupapäätöksessä on määrättävä raportoimaan jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyjen määrät ja käytetyt kemikaalit käyttöpaikoittain siten, että tiedetään, kuinka paljon kemikaaleja on käytetty missäkin käsittelypaikassa. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta, Lentoasema on merkittävä biologisen hapenkulutuksen kuormittaja, kun verrataan kuormitusta koko Vantaanjoen vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden käsiteltyjen jätevesien aiheuttamaan BOD-kuormitukseen. Lupahakemuksessa Kylmäojaa ja muita lentoaseman lähipuroja ei ole otettu huomioon vesistöinä ja sen vuoksi kentän päästöjen vaikutuksia on arvioitu vain Vantaan- ja Keravanjokiin, joissa vaikutukset eivät enää selkeästi näy. Kylmäojan ekologista tilaa on selvitetty ja tutkimuksen yhtenä johtopäätöksenä oli, että Kylmäojan läntinen haara sekä pääuoma Ristipuron kohdalle asti ovat pohjaeläinindeksin perusteella arvioituna huonossa ekologisessa tilassa. Jotta Kylmäojalla olisi mahdollisuuksia palautua EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämään hyvään ekologiseen tilaan, on välttämätöntä, että lentoasemalta peräisin olevat kemikaalipäästöt ojaan loppuvat. Kylmäojan vesiluonnon tilan palautumista on tarpeen edistää myös huolellisesti suunnitellulla ja kohdennetulla hapettoman pohjalietteen poistolla 76

77 (mm. Vesikujan patoallas). Puron varsilla on useita kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaita alueita, joiden tilaa ei ojan kunnostustoimet kuitenkaan saa heikentää. Pääuoman huono happitilanne estää taimenen menestymisen koko Kylmäojan alueella. Päästöjen loppuminen ja kunnostustoimet voivat kuitenkin elvyttää myös Kylmäojan kalaston. Kylmäojan hajuhaitoista on tehty useita yhteydenottoja. Hajuvalitusten perusteella ympäristökeskus on tehnyt useita tarkastuksia, joilla on todettu hajuvalitusten olleen aiheellisia. Hajuhaitta on vaihdellut erittäin voimakkaasta lievään. Hakemuksen merkittävänä puutteena on, että kiitoteiden 1 ja 2 hulevesille ei esitetä käsittelyä vaan vedet johdettaisiin edelleen käsittelemättöminä Kylmäojaan ja Kirkonkylänojaan. Lentoaseman jätevedet tulisi käsitellä täysin haitattomalle tasolle ennen niiden päästämistä vesistöihin. Tämä tapahtuu seuraavalla tavalla. Jäänesto- ja liukkaudentorjuntakemikaaleja sisältäviä hulevesiä varten tulee edellyttää käsittely, jossa haitta-ainesten hajoaminen voi tapahtua ennen purkuojiin johtamista. Käsittely on mahdollista viherkaistoilla kiitoteiden välissä ja laidoilla. Hulevesiviemäreistä tulevia vesiä varten tulee rakentaa virtaamia tasaavia kosteikko- tai vastaavia rakenteita. Lupamääräyksissä tulee esittää yllä mainitulle toimenpiteiden suunnittelulle ja rakentamiselle aikataulu. Kiitotien 3 pengeraltaiden puhdistustehoa tulee seurata ja tarvittaessa edelleen tehostaa. Lupamääräyksissä tulee esittää uusien, suunniteltujen deicing-alueiden rakentamisaikataulu. Koneiden jääneston ja -poiston on tapahduttava näillä tarkoitukseen varatuilla, viemäröidyillä alueilla. Kerätty propyleeniglykolivesiseos on käsiteltävä tai toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Kenttäalueen hulevesiviemäreihin, niiden purkukohtiin ja patoaltaisiin kertyvää lietettä tulee poistaa säännöllisesti ennen uusien puhdistusmenetelmien käyttöönottoa. Liete tulee käsitellä tai toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ilmailulaitos Finavian on osallistuttava EU:n vesipuitedirektiivin mukaisen vedenlaadun seurantaan sekä purovesistöjen kunnostamiseen alueellisen ympäristökeskuksen tulevan vesienhoitosuunnitelman ja Vantaan kaupungin vesistöohjelmien mukaisesti. Luvan hakijan tulee kustannuksellaan osallistua Vantaan kaupungin Aviapolis-alueen pintavesien johtamissuunnitelmiin mm. pintavesiojien ja putkistojen rakentamiseen pinta-alan mukaisella kustannusjaolla. Jäänesto- ja poistokemikaaleja tai liukkaudentorjuntakemikaaleja sisältävien vesien pääsy pohjaveteen tulee estää. 77

78 Ilmailulaitos Finavian on käytettävä parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden talteenotossa ja puhdistusmenetelmien toteutuksessa ja seurattava uusia markkinoille tulevia, liukkaudentorjuntaan sekä jäänestoon ja -poistoon käytettäviä kemikaaleja. Uudet, ympäristölle haitattomammat kemikaalit tulee ottaa käyttöön, heti kun se on mahdollista. Ilmailulaitos Finavian on käytettävä toiminnassaan kulloinkin markkinoilla olevia ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa tai pilaantumisen vaaraa aiheuttavia kemikaaleja. Ilmailulaitos laati osana kolmannen kiitotien sijoituspaikkalupaa melunhallintasuunnitelman. Se valmistui korjausten ja täydennysten jälkeen Suunnitelman mukainen ennuste pohjautui operaatioon vuonna 2020 eli operaatiomäärän kaksinkertaistumiseen. Suunnitelman valmistuessa vuonna 2002 oli noin operaatiota (nousut ja laskut yhteensä), ja vuonna 2007 oli noin operaatioita. Suunnitelmassa on esitetty verhokäyränä eri vaihtoehtojen ja ennusteiden yhdistetty melualueen laajuus vuosille Ilmailulaitos on laatinut nämä lentomelun L den 60, 55 ja 50 db:n meluvyöhykkeet eli nk. verhokäyrät ohjaamaan maankäytön suunnittelua. Uudellamaalla vahvistuneessa maakuntakaavassa on osoitettu ilmailulaitoksen vuoden 2002 melunhallintasuunnitelman mukaisen maankäytön suunnittelua ohjaavan verhokäyrän L den 55 ja 60 db lentomeluvyöhykkeet. Tältä osin verhokäyrä on saanut oikeusvaikutteisen aseman. Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2007 hyväksymässä Vantaan yleiskaavassa on esitetty melunhallintasuunnitelman mukaisen verhokäyrän L den 50, 55 ja 60 db lentomeluvyöhykkeet. Marja-Vantaan osayleiskaava, joka tuli voimaan heinäkuussa 2008, on esitetty vastaavat lentomeluvyöhykkeet kuin uudessa yleiskaavassakin. Yleiskaavan kannalta merkittävin lentomeluvyöhyke on L den yli 55 db, koska tälle alueelle ei saa rakentaa uutta asutusta. Kaikki nämä maankäyttöä ohjaavat kaavat ovat sopusoinnussa ilmailulaitoksen vuoden 2002 melunhallintasuunnitelman kanssa. Näiden kaavojen pohjalta on aloitettu mm. uusien asuntoalueiden asemakaavoitus ja rakentaminen on Vantaalla suunnattu niin, että lentomelun piirissä asuvien ihmisten määrä on voitu minimoida ja asuntojen sisämelutasoja on voitu rakenteellisesti mitoittaa niin, että sisätilojen melutasot eivät ylitä ohjearvoja. Ilmailulaitos Finavia on tarkistanut lentoliikenne- ja lentomeluennusteitaan laatiessaan meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa ja ympäristölupahakemusta. Uudessa ennusteessa on ennustettu vuonna 2025 olevan operaatiota vuodessa. Operaatiomäärän kasvun ja lentoonlähtöreittien muutosten sekä laskentamenetelmien ja -ohjelmien ja lentokonekaluston kehittymisen johdosta on esitetty sekä lentomelun melukäyrät L den vuonna 2025 että uusi maankäytön suunnittelua ohjaava verhokäyrä. 78

79 Hakemuksessa esitetty kiitoteiden käyttösuhde on pitkälti samanlainen kuin vuoden 2002 melunhallintasuunnitelmassa. Pieniä muutoksia kuitenkin on johtuen sekä kokemuksista kolmannen kiitotien käytöstä että liikenteen lisääntyessä rinnakkaisten kiitoteiden itsenäisen käytön lisääntymisestä. Hakemuksessa on kuvattu vuoden 2025 arvioituja käyttösuhteita. Tämän arviotilanteen toteutuminen edellyttää lentokoneiden paikoitustiloja myös rinnakkaisten kiitoteiden välialueella. Tilanteeseen noin vuonna 2025 edetään asteittain nykyisestä kiitoteiden käyttötavasta. Seuraavissa kappaleissa on verrattu hakemuksen mukaista noin vuoden 2025 arvioituja käyttösuhteita vuoden 2002 melunhallintasuunnitelmassa esitettyihin noin vuoden 2020 käyttösuhteisiin. Nurmijärven suunnasta sivukiitotielle (15) laskeutuvan liikenteen osuus on kasvamassa ja kiitotien 1 (04R ja 22L) Korson ja Myyrmäen suunnasta laskeutuvan liikenteen osuus on vähenemässä, mikä on Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristön asutuksen kannalta hyvä asia. Klo yöaikaan kiitotieltä 1 (22L) Myyrmäen suuntaan lentoonlähtöjen osuuden on ennustettu pienevän, kun vastaavasti kiitotieltä 3 (04L) Korson suuntaan taas kasvavan merkittävästi. Tämäkin on Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristön asutuksen kannalta hyvä asia, koska nousevat koneet voivat kolmannelta kiitotieltä koilliseen noustessa kaartaa pian nousun jälkeen pohjoiseen. Yöaikaisten laskeutumisten osuudet olisivat kiitotielle 3 (04L) Martinlaakson suunnasta ja kiitotielle 1 (22L) Korsoon suunnasta vähenemässä, kun vastaavasti kiitotielle 3 (22R) Korson suunnasta Vierumäen pohjoispuolelta lisääntymässä. Nämäkin muutokset ovat Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristön asutuksen kannalta parannuksia. Ilmailulaitos Finavia on esittänyt, että maankäytön suunnittelua tulisi ohjata nyt laaditun lentokoneiden vuoden 2025 kehitystilanteen meluennusteen sekä ns. vanhan verhokäyrän yhdistelmä. Tavoitteena ei ole siten missään pienentää nykyistä verhokäyrää, vaan paikka paikoin laajentaa sitä. Uuden verhokäyrän muoto on pääperiaatteessa samanlainen kuin yleiskaavassa 2007 oleva nykyinen verhokäyrä. Laskentamenetelmästä johtuen kehitystilanteen 2025 laskeutumisreittien lentomelualueet ovat monin paikoin hieman leveämpiä kuin aiemmin. Ennustetilanteen 2025 asukasmäärä on muutamia tuhansia asukkaita suurempi verrattuna vanhalla menetelmällä laskettuun verhokäyrän asukasmäärään. Ympäristölupahakemuksessa on käytetty vain nykyisiä asukasmääriä, eikä siinä ole arvioitu ennustetilanteen 2025 lentomelualueilla olevaa asukasmäärää vuonna 2025 tilanteessa, jossa mm. Vantaan yleiskaavan mukainen maankäyttö on pitkälti toteutunut. Tältä osin olisi arvioitava ennustevuoden 2025 kaupunkirakenteen asukasmäärät len- 79

80 tomelualueilla. Vantaan kaupunki on valmis auttamaan toimittamalla alueittain ennustevuoden 2025 asukasmäärät eri lentomeluvyöhykkeillä. Ympäristölupahakemuksessa ei ole ilmoitettu uuden verhokäyrän (ennustetilanne 2025 ja vanhan verhokäyrän yhdistelmän) nykyistä asukasmäärää. Myös uuden verhokäyrän nykyiset asukasmäärät on syytä laskea ja arvioida ennustevuoden 2025 asukasmäärät. Ympäristölupahakemuksessa ja meluntorjuntasuunnitelmassa ei ole esitetty uusia merkittäviä melunhallintatoimia. Kiitoteiden käyttösuhteissa tapahtuneet pienet muutokset johtuvat lisääntyvästä rinnakkaisten kiitoteiden samanaikaisesta käytöstä kasvavan liikenteen ohjaamiseksi. Kiitoteiden käyttösuhde eri vuorokauden aikoina on esitetty siten, että kaikki erilaiset vaihtoehdot ovat mahdollisia kaikkina vuorokauden aikoina lukuun ottamatta nykyisen sijoituspaikkaluvan mukaisia rajoituksia kiitotien 2 käytölle öiseen aikaan. Aktiivisten uusien meluntorjuntakeinojen puuttuminen on suurin heikkous hakemuksessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta ja ilmailuliikenne tulee järjestää siten, että siitä aiheutuva lentomelu ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti asuin-, virkistys- ja luonnonsuojelualueilla ja niin, että Vantaan kaupungin yleiskaavassa ja maakuntakaavassa oleva L den yli 55 db melukäyrään perustuvan ns. verhokäyrän melualue ei laajene. Vertailu tulee tehdä vuosittain. Ympäristölupaan on sisällytettävä nykyiset sijoitusluvan ehdot kiitoteiden käytöstä: Ensisijainen lentoonlähtökiitotie kello on 22R. Ensisijainen laskeutumiskiitotie kello on 15. Kiitotien 33 käyttö laskeutumiseen ja kiitotien 15 käyttö lentoonlähtöihin on kielletty kello lukuun ottamatta potkurikoneita kello ja Hakijan tulee selvittää miten yöaikaisia käyttörajoituksia voisi edelleen laajentaa koskemaan myös kiitotien 1 yöaikaista käyttöä. Melu häiritsevyyteen vaikuttavat monet seikat kuten ekvivalenttitaso, enimmäistaso ja melutapahtumien lukumäärä. Terveysvaikutus näkökulmasta on tärkeää, että sekä ekvivalentti- että enimmäistasoja käytetään rinnakkain. Hakemuksessa on esitetty eri konetyyppien suurimpien hetkellisten äänitasojen leviämistä eri konetyypeillä. Arvioitaessa hetkellisten ylitysten vaikutusta erityisesti heräämisiin ja kommunikaatioon, melutapahtumien määrä ja ajankohtaa eri asuinalueilla tulisi myös esittää. Suomessa on ongelmana lentomelusta johtuvien haittojen korvaaminen. Lainsäädäntö tältä osin ei ole selvä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää si- 80

81 ten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Oslon lentoasema tuomittiin maksamaan korvauksia kiinteistöjen omistajille lentomeluhaitoista Norjan naapuruussuhdelain 2 :n perusteella. (Lov om rettshøve mellom grannar, No. 15) (Norjan Korkeimman oikeuden päätös , Viite: HR A, tapaus no. 2005/548). Useissa Euroopan maissa lentoasemaviranomainen on laatinut erikseen määritellyllä lentomeluvyöhykkeellä olevien asuntojen ja muiden melulle herkkien toimintojen rakennusten ulkokuoren/ikkunoiden ääneneristävyyden parantamiseksi erillisen ääneneristävyysohjelman. Ohjelman rahoittamisesta on vastannut ao. lentoasemaviranomainen. Suomessakin tulisi kehittää lentomeluhaittojen lieventämiseksi ohjelma, jonka mukaisesti maksettaisiin kertaluonteinen korvaus rakennusten ulkokuoren/ikkunoiden ääneneristävyyden parantamiseksi. Pahimmissa tapauksissa tulisi olla valmius hankkia kiinteistö tai asuinhuoneisto yhteiskunnan omistukseen. Ilmailulaitos Finavia tulee velvoittaa laatimaan ohjelma, jolla kartoitetaan ja parannetaan olemassa olevien vanhojen asuinalueiden asuinrakennusten ulkokuoren/ikkunoiden melun eristävyyttä ensisijassa alueilla, jossa lentokoneitten aiheuttaman melun taso sisätiloissa ylittää valtioneuvoston yöaikaisen ohjearvon tai hetkellisesti ylittää 45 db (WHO). Lentomeluhaittojen korvaamisen lainsäädännöllistä perustaa tulee selvittää. Hakemuksessa ja sen liitteessä on lentomelun vaikutuksia ihmisiin ja yleisemmin yhteiskuntaan esitetty selostamalla ja arvioimalla alan kansainvälistä tutkimusta. Vaikutustutkimukseen liittyvät tieteelliset epävarmuustekijät on tuotu selvästi esille. Ilmailulaitos Finavian Taloustutkimus Oy:llä teetetyn mielipidetutkimuksen mukaan lentoliikenteen lisääntymiseen kielteisesti suhtautuvia lentomelualueella L den yli 55 db asuvia henkilöitä on 15 %. Asuinalueellaan lentomelua melko suurena haittana pitäviä 11 % ja erittäin suurena haittana pitäviä henkilöitä on 3 %. Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnasta aiheutuva melun vaikutuksia ei ole kuitenkaan pyritty suoraan arvioimaan kansainvälisten tutkimusten valossa. Hakemus on tältä osin puutteellinen, ja hakemusta on siksi täydennettävä. Koekäytöt nykyiseltä koekäyttöpaikalta siirretään hakemuksen mukaan uudelle koekäyttöpaikalle, joka otetaan käyttöön vuonna Uuden paikan rakentamisen aikana koekäytöt suoritetaan syksystä 2008 alkaen kiitoteiden välialueella olevalla paikalla, jossa ei ole melun leviämistä vaimentavia rakenteita. Väliaikainen ratkaisu on voimassa olevan luvan vastainen. Väliaikainen koekäyttö ilman erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä tulee kieltää 81

82 yöaikana. Uuden koekäyttöalueen melun leviämistä estävät rakenteet tulee ottaa huomioon ympäristölupamääräyksissä. Valtioneuvoston hyväksymien melutason ohjearvojen soveltaminen laajenevilla lentomelualueilla lentoliikenteen kehittyessä tuottaa huomattavia ongelmia maankäytön suunnittelulle. Lentomelualueilla on olemassa olevaa asutusta, uutta asutusta on suunniteltu ja on rakenteilla hakemuksessa esitetyille laajeneville lentomelualueille. Sisätiloissa on yleensä mahdollista suojautua lentomelulta kireillä ääneneristävyysvaatimuksilla, mutta ulkotiloissa lentomelulta suojautuminen on mahdotonta. Lentomelualueilla sijaitsevilla virkistys- ja luonnonsuojelualueilla ei ole mahdollista soveltaa lainkaan valtioneuvoston hyväksymiä melutason ohjearvoja. Tämän takia ohjearvojen tiukkaa soveltamista lentomelualueilla on syytä harkita uudelleen. Vantaan kaupunki pyytää neuvottelua ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liiton kanssa siitä, miten uusien melun arviointimenetelmien tuloksia käsitellään maankäytön suunnittelussa. Hakemuksessa ei ole erikseen esitetty jätelain ensisijaisen periaatteen, jätteiden synnyn ehkäisyn, mukaisia toimenpiteitä lainkaan. Ilmailulaitos Finavian on syytä laatia yhteinen ohje jätteiden synnyn ehkäisystä ja jätteiden lajittelusta, keräilystä ja säilytyksestä kaikille eri lentoaseman toimijoille. Lentoaseman toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jätteet on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiantuotannossa. Ilmanpäästöjen leviämislaskentojen tulosten mukaan typpidioksidipitoisuuden lyhyen ajan (vuorokausi ja tunti) raja- ja ohjearvot voivat ylittyä lentoasema-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Passiivikeräintutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että myös typpidioksidin vuosipitoisuudet ylittävät vuosiraja-arvon ainakin ulkomaan terminaalin lähettyvillä. Kasvavan lento- ja ajoneuvoliikenteen johdosta on todennäköistä, että tulevaisuudessa sekä ohje- että raja-arvot ylittyvät kyseisillä alueilla laajemminkin. Ilmailulaitos Finavia tulee velvoittaa tarkastelemaan myös lentoasematoiminnasta aiheutuvan tieliikenteen aiheuttamien päästöjen ja niiden vaikutusten vähentämismahdollisuuksia. Selvitys voidaan liittää osaksi viiden vuoden välein Vantaan kaupungin ja YTV:n kanssa tehtävää maaliikennetutkimusta. Ilmanlaatuvaikutukset tulee huomioida sekä lentoliikenteen, lentoaseman maakaluston että terminaalialueelle suuntautuvan liikenteen suunnittelussa ja kalustovalinnassa. Ilmailulaitos Finavia tulee velvoittaa jatkossakin tarkastelemaan toiminnasta aiheutuvia päästöjä ilmaan sekä niiden vaikutuksia. Tarkastelu tulee ulottaa lentoaseman alueelle ja lähiympäristöön. Ilmanlaatuarvioissa on syytä käyttää jatkossakin päästöjen leviämismallinnusta, passiivikeräinmittauksia ja jatkuvia mittauksia. Passiivikeräinmittauksilla olisi tarpeen kartoittaa entistä tarkemmin korkeimpien pitoisuuksien alueita, joihin ihmisillä on pääsy. Näillä alueilla olisi hyvä tehdä kuukausittaiset passiivikeräykset 82

83 koko vuoden jaksolle. Näin saataisiin selville typpidioksidin vuosirajaarvoon verrannolliset pitoisuudet ja niiden alueellinen jakauma. Uudessa ilmanlaatudirektiivissä (2008/50/EY) mainitaan vain kolme poikkeusta, jolloin raja-arvot eivät ole voimassa: (1) alueet, joille yleisöllä ei ole pääsyä ja joilla ei ole pysyvää asutusta, (2) tuotanto- ja teollisuusalueet, joihin sovelletaan kaikkia asianmukaisia työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia säännöksiä ja (3) teiden ajoradat sekä kaksiajorataisten teiden keskialueet, paitsi jos jalankulkijoilla on tavallisesti pääsy keskialueelle. Ei ole täysin yksiselitteistä, miten uutta direktiiviä sovelletaan lentoasemaalueelle ja sen ympäristöön. Onko esimerkiksi sallittua, että typpidioksidin tuntiraja-arvo ylittyisi alueella, jolle matkustajilla on tavallisesti pääsy siirryttäessä kentällä lentokoneeseen tai terminaalin edustalla, jossa oleskelee mm. bussi- tai henkilöautokuljetusta odottelevia ihmisiä. Direktiivin soveltamisesta on tarpeen pyytää kannanotto ympäristöministeriöltä. Palo- ja pelastusharjoituksissa tulee käyttää ympäristön kannalta parasta käytössä olevaa tekniikkaa. Lentoasemalla käytettävien työkoneiden polttoaineen rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 %. Lentoasema-alueella on kaksi maakaluston polttonesteiden jakeluasemaa, joista toisella on ympäristölupa. Lupahakemuksessa ei ole esitetty riittäviä tietoja ilman ympäristölupaa olevan maakaluston jakeluaseman teknisestä toteutuksesta, maaperän suojauksesta, vesien käsittelystä tai jakeluaseman valvonnasta. Ympäristölupahakemusta tulee täydentää jakeluaseman osalta ja ympäristölupapäätöksessä tulee antaa myös jakeluasemaa koskevia määräyksiä. Hakemuksen liitteenä on luettelo lentoaseman alueella varastoiduista ja käytettävistä kemikaaleista, mutta hakemuksessa on puutteellisesti esitetty miten kemikaalien varastointi ja käyttö tapahtuu ja miten ehkäistään kemikaaleista tapahtuvia onnettomuuksia. Ainakin jakeluaseman ja kunnossapidon tukikohdan vesiä käsitellään öljynerottimessa ennen niiden johtamista viemäriin. Hakemuksessa ei ole mainintaa öljynerottimien tarkkailusta eikä siitä, mihin hälytykset ohjautuvat. Ympäristölupapäätöksessä tulee antaa määräykset kemikaalien varastoinnista, käsittelystä ja henkilökunnan koulutuksesta kemikaalien käsittelyyn. Ympäristölupahakemuksessa oleva luonnonsuojelualueita esittelevä kartta on epätarkka ja vaikuttaa epäjohdonmukaiselta. Esimerkiksi suojelualueiden numerointiin ei löydy selitettä. Hakijalla on ollut käytössään Vantaan yleiskaavan tarkistamisen taustaksi tehdyt selvitykset: Vantaan luonnonsuojeluselvitys sekä Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaat alueet (luo-alueet). Luonnonsuojeluselvityksen alueita, eli varsinaisia luonnonsuojelualueita ja -varauksia ei ole ollenkaan huomioitu tai osa suojelualueista on merkitty luo-alueiksi. Olisi selkeämpää ja totuudenmukaisempaa esitellä kaikki lentoaseman läheisyydessä olevat suojelu- ja luoalueet riippumatta niiden lajistosta tai vuoden 2020 arvioidusta tilanteesta 83

84 ja arvioida melun vaikutuksia luontoon laajemmin. Melulla on vaikutuksia moniin eliölajeihin eikä pelkästään uhanalaisiin ja lintudirektiivin lajeihin. Myös nisäkäslajisto altistuu melulle ja koko luonto saa osansa ilmapäästöistä. Hakemuksessa olevia puutteellisia ja virheellisiä luontotietoja tulee täydentää. Ympäristöluvan mukaista tarkkailua ja raportointia tulee kehittää niin, että GEMS systeemin tuottamat tiedot olisivat yleisön ja viranomaisten käytettävissä nykyistä raportointikäytäntöä (vuosi- ja neljännesvuosiraportit) nopeammin. GEMS-järjestelmän tuottamat mittausasemien tiedot sekä käytössä olevat kiitotiet tulee esittää online-tietona internetissä. Lentokoneiden melun leviäminen tulee laskea ja raportoida vuosittain. Vesistötarkkailulle on asetettava ajallisesti riittävän kattavaa tarkkailua edellyttävät lupamääräykset. Häiriötilanteista ja muista poikkeustilanteista, joissa aiheutuu tavanomaista poikkeavaa melukuormitusta tai päästöjä ilmaan, pintavesiin, pohjaveteen tai maaperään tulee ilmoittaa myös Vantaan kaupungin ympäristökeskukseen. Vantaan kaupunki, Vantaan kaupunki on jättänyt samansisältöisen lausunnon kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta, Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Ilmailulaitos Finavialle Helsinki- Vantaan lentoaseman toimintaa varten seuraavin ehdoin: Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitettyjen melunhallintatoimien toteuttaminen ja niiden kehittäminen edelleen on tärkeää, jottei melulle altistujien määrä kasvaisi ja lentoaseman sekä sitä ympäröivien kaupunkien kehitys vaikeutuisi. Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Ilmailulaitos Finavialle Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa varten seuraavin ehdoin: 1) Ilmailulaitos Finavian tulee selvittää ne asuinhuoneistot, joissa yöaikainen lentomelu todennäköisemmin aiheuttaa unen häirintää. Vähintään meluvyöhykkeellä L ASmax yli 85 db on selvitettävä jokaiseen asuinrakennukseen kohdistuva enimmäismelutaso. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysoppaan mukaan yksittäinen melutapahtuma aiheuttaa valveille heräämisen kotioloissa, mikäli tapahtuman äänialtistustaso (L AE ) on vähintään db. Lisäksi tapahtuman aikainen enimmäismelutason tulee ylittää taustamelu 5 10 db:llä, jotta herääminen tapahtuisi. Ympäristölautakunta toteaa, että Pohjois-Helsingissä tyypillinen asemakaavoihin sisältyvä asuinrakennusten ääneneristävyysvaatimus lentomelua vastaan on db. Mikäli lentokone aiheuttaa asuinrakennuksen ulkopuolella esimerkiksi 85 db:n enimmäismelutason, sisällä melutason voidaan arvioida olevan db. 2) Ilmailulaitos Finavian tulee ryhtyä tarpeellisiin meluntorjuntatoimenpiteisiin, mikäli kohdassa 1 esitetty valveille heräämisen kynnystaso ylittyy. 84

85 Tämä on välttämätöntä, jotta yöaikaisen melun vakavin haitta, unen häirintä, voidaan estää. 3) Ilmailulaitos Finavian tulee raportoida määräaikaan mennessä kohdan 1 meluselvityksessä ja kohdan 2 meluntorjuntatoimenpiteistä valvontaviranomaiselle ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 4) Hakemusta tulee täydentää selvityksellä lentoonlähtömaksun käytöstä melunhallintamenetelmänä. 5) Hakemusta tulee täydentää selvityksellä suihkukoneiden yöaikaisen kello moottorijarrutuskiellon käyttömahdollisuuksista melunhallintamenetelmänä. 6) Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta tulee järjestää siten, ettei lentomelualue laajene nykyisen maankäytön suunnittelua ohjaavan verhokäyrän ulkopuolelle eikä melulle altistuvien asukkaiden lukumäärä kasva. Helsingin kaupunginhallitus, Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitettyjen melunhallintatoimien toteuttaminen ja niiden kehittäminen edelleen on tärkeää, jottei melulle altistujien määrä kasvaisi ja lentoaseman sekä sitä ympäröivien kaupunkien kehitys vaikeutuisi. Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Ilmailulaitos Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa varten samoin ehdoin, mitä edellä Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa on esitetty. Espoon kaupungin ympäristölautakunta, Ympäristölupahakemus sisältää pääosin ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 3 luvussa vaaditut selvitykset. Taustatietoihin on lisättävä Espoon Matalajärven linnustollisesti arvokkaan Natura alueen sekä Lippajärven luonnonsuojelualueen tiedot. Vuonna 2006 lähtevistä lennoista % ( kpl/vrk) ja laskeutuvista lennoista 26 % (65 kpl/vrk) lensi suhteellisen matalalla Espoon ylitse. Vaikka vuoden 2025 ennusteessa Espoon ylitse tapahtuvien lentojen suhteellinen määrä vähenee, pysyy yksittäisten lentojen määrä vuorokaudessa lähes samalla tasolla. Varsin huomattavaa meluhäiriötä aiheuttavat niin nousu- kuin laskureiteilläkin nousujen keskittyminen tiettyihin kellonaikoihin ja hetkellisesti korkeat melupiikit (L Amax yli 75 db), joiden häiritsevyys on suuri etenkin ilta- ja yöaikaan. Päivittäin toistuva, lentojen ruuhka-aikana esiintyvä melu ei kuitenkaan vaikuta lentomelualueiden laajuuteen, koska käytössä oleva L den -melualue ei kuvaa yhden vuorokauden tai esim. ilta-ajan tilannetta, vaan koko vuoden keskiarvoa. Vuonna 2006 yöaikaisista nousuista lähes 75 % tehtiin kiitotieltä 22R Pohjois-Espoon suuntaan Perusmäki-Kalajärvi- Lahnus-alueelle (4 700 asukasta) ja Laaksolahden suuntaan (9 600 asukasta) yli laskeutui yöaikaan noin 24 % lennoista. Lisäksi nousureiteille Perusmäen-Kalajärven läheisyyteen kaavoitetaan paraikaa useita luonnonläheisiä ja rauhallisina mainostettavia pientaloalueita (mm. Antinmäki, 85

86 Gobbacka, Kalliomäki, Kalajärvenkallio), joiden yhteenlaskettu tuleva asukasmäärä nousee yli asukkaan. Vaikka asuintilojen meluntorjunnassa pystytään nykyään rakenteellisesti huolehtimaan, erityisesti pientaloalueiden piha- ja oleskelualueiden suojaaminen lentomelulta on haaste, jota ei ole vielä ratkaistu. Ympäristölupahakemuksessa todetaan, että ilmatilan rakenne ja lentoreitit eivät kuulu ympäristöluvan piiriin. Kuitenkin juuri lentoreittien sijoittuminen ja nousevien/laskeutuvien koneiden lukumäärä vuorokaudessa, vuorokautisten nousu- ja laskeutumistapahtumien ajankohta sekä käytettävät konetyypit ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat elinympäristön laatuun ja ihmisten asumisviihtyvyyteen lentoaseman ympäristössä. Ympäristölautakunta katsoo, että lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon mm. seuraavat meluhäiriötä alentavat keinot: välilähestymiskorkeuden nosto ja jatkuvan liu un käyttöönotto laskeutumisissa ilta- ja yöaikaisten laskeutumisten lopettaminen kiitoteille 04L ja 04R yöaikaisten nousujen lopettaminen 3. kiitotieltä (22R) RNAV (aluesuunnistus) -reitit käyttöön lentoonlähdöissä, mikä mahdollistaa ilmoitettujen lentoreittien paremman seuraamisen hiljaisten, uusien konetyyppien mahdollisimman aikainen käyttöönotto valvonnan tehostaminen ja sanktioiden käyttöönotto. Espoon kaupunki, Espoon kaupunki on jättänyt samansisältöisen lausunnon kuin Espoon ympäristölautakunta. Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta, Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemuksen mukaan lentoliikenteen melualue on pienentynyt ja melun piirissä asuvien ihmisten määrä on vähentynyt vuodesta 1994 vuoteen 2007 kymmenesosaan. Samanaikaisesti Nurmijärven haja-asutusalueilla lentomelu on kasvanut, koska lentoliikenteen reittejä on siirretty harvaan asutuille alueille ja lentoliikennemäärät ovat kasvaneet mm. Palojoen kylän alueella. Lentomelusta aiheutuvat melupiikit häiritsevät taustamelultaan hiljaisemmassa asuinympäristössä, kuten Nurmijärvellä, huomattavasti enemmän kuin alueilla, joissa on taustamelua yhdyskuntamelusta johtuen runsaammin. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelun L den 55 db toteutunut tilanne vuosina 2006 ja 2007 sekä arvioitu L den 55 db tilanne vuonna Vuonna 2007 lentomelualue L den 55 db on ulottunut karttatarkastelun perusteella Palojoen kylän päälle ja vuoden 2025 ennusteessa lentomelualue ulottuu jo Helsinki-Hämeenlinnan moottoritien länsipuolelle Nurmijärven Kirkonkylän välittömään läheisyyteen. Lentomelun kehitysennuste on huolestuttava, koska jatkossa lentomelulle altistuvat Nurmijärvellä yhä useammat asukkaat ja suuremmat alueet. L den kuvaa koko vuoden laskennallisia vuorokausimelutasoja, joissa ilta-aikaa on painotettu lisäämällä lukuarvoon +5 db ja yöaikaisiin lukuihin +10 db. 86

87 Melualueet eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään L den 55 db -käyrän sisäpuolelle, vaan lentomelulle altistuvat myös lentomelun verhokäyrien ulkopuoliset alueet sekä niin sanotut jatke-alueet. L den ja L Aeq -arvot, joita käytetään ympäristölupahakemuksen meluarvojen laskennassa, kuvaavat huonosti yksittäisten lentokoneiden hetkellistä meluhaittaa, joka on meluarvoltaan suurempi ja häiritsevämpi lentomelualueilla. Lentomelu vaikuttaa viihtyisyyteen, terveyteen, uneen ja keskittymiskykyyn. On kohtuutonta keskittää melusta aiheutuvat terveyshaitat tietyllä melualueella asuville ihmisille. Laskeutumismelu on kasvanut Palojoen ja Kirkonkylän alueilla, koska operointimäärät ovat kasvaneet. Ennusteen mukaiset kasvavat operaatiomäärät tarkoittavat myös melun lisääntymistä ja lentomelualueen kasvamista nimenomaan Palojoen ja Kirkonkylän alueilla. Laskeutumiset Helsinki-Vantaan lentoasemalle ohjataan pääasiassa kiitotielle 15 Kirkonkylän ja Palojoen kautta ilta- ja yöaikaan sekä muulloinkin, kun laskeutuvaa liikennettä on vähemmän. Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoituspaikkaluvan ensisijaiseksi laskeutumiskiitotieksi klo välisenä aikana on määrätty kiitotie 15. Tästä johtuen lentomelu keskittyy tietyllä alueella asuvien ihmisten haitaksi. Kiitotien 15 ensisijaisuudesta ilta- ja yöaikaisiin laskeutumisiin tulee luopua. Laskeutumisiin tulee käyttää turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen myös muita kiitoteitä tasapuolisesti, jotta meluhaitat Palojoen ja Kirkonkylän alueilla saadaan vähenemään. Lentomelualueelle asuville ihmisille tulee sallia lentomeluvapaita ajanjaksoja niin, että lentomelu ei ole jatkuvaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuu yöaikaan pääsääntöisesti rahtiliikennettä. Lentoaseman yölaskeutumiskielto vähentäisi meluhaittoja Nurmijärven alueella. Selvitystyö Helsinki-Vantaan lentoasemalla yölentokiellon aikaansaamiseksi on aloitettava viivytyksettä. Selvityksessä tulee tarkastella myös yölaskeutumisten melumaksun käyttöönottoa ohjauskeinona yöliikenteen vähentämiseksi. Osalla Euroopan suurista lentoasemista on käytössä yölaskeutumiskielto meluhaittojen vähentämiseksi. Ympäristöluvan melumääräyksissä tulee edellyttää selvitystä laskeutumisten osalta jatkuvan liu un käytön lisäämiseksi nykyiseen verrattuna. Palojoen lentomelualueella tulee sijoittaa jatkuvatoiminen mittausasema, jotta meluhaitoista saadaan todellista tietoa laskennallisten arvioiden ja ennusteiden sijaan. Koska kiitotie 15 on ollut sijoituspaikkaluvan mukaisesti ensisijainen laskeutumistie ilta- ja yöaikaan, on jatkuvatoimisen mittausaseman sijoittaminen Palojoen kylälle perusteltua. Kirkonkylän ja Palojoen asukkaat ovat esittäneet useissa yhteyksissä huolensa Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen kasvamisesta aiheutuvien meluhaittojen lisääntymisestä asuinalueellaan, mm. kuntalaisaloite Dnro 480/16/2005 kuntalaisaloite Dnro 686/1/16/

88 88 kirje kunnanjohtajalle lentomelusta Helsinki-Vantaan lentoaseman melunhallintatoimien päähuomio on lähtevän liikenteen melun vähentämisessä ja lentoreittien suuntaamisessa siten, että asutusalueet kierretään. Lupaehdoissa tulisi ottaa huomioon melun vähentämistoimenpiteet erityisesti yöaikaisten laskeutumisten osalta. Yöaikaiset laskeutumiset on nyt ohjattu kiitotielle 15 Nurmijärven suunnasta. Parhaan tekniikan periaatteet on otettava lupamääräyksissä mahdollisuuksien mukaan huomioon. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa voidaan edellyttää käytettäväksi, vaikka toiminnan vaikutuksia ei tunneta tarkasti. Myös parhaan ympäristökäytännön periaate (BEP - Best Environment Practice) on otettava lupatarkastelussa huomioon. Ympäristön kannalta paras käytäntö on otettava huomioon laskeutuvan liikenteen ohjaamisessa siten, että esimerkiksi käytetään suorinta tietä lähimmälle kiitotielle ja ettei ylimääräisiä "kierroksia" tarvitse tehdä ennen laskeutumista. Vaikka lentoaseman ympäristöluvassa ei voi suoranaisesti määrätä lentojen suorittamisesta, on lentokäytäntöjä mahdollista muuttaa ympäristövaikutukset huomioon ottaviksi. Nurmijärven ympäristölautakunta edellyttää, että meluntorjuntatoimet otetaan käyttöön. Ympäristölupahakemuksen sivulla 18 ja kartassa sivulla 17 on kuvattu Natura verkostoon kuuluvat kohteet Vantaalta, Tuusulasta, Sipoosta ja Espoosta. Kuvauksesta puuttuu Nurmijärven Natura verkostoon kuuluva Kaanaan vanha metsä (F ). Kohde sijoittuu Palojoelle, Hämeenlinnan moottoritien ja Vantaanjoen väliselle alueelle. Lautakunta edellyttää, että Kaanaan vanha metsä otetaan mukaan tarkasteluun, koska lentomelun ennustetaan lisääntyvän ja ulottuvan kyseiselle alueelle arvioilta vuoden 2025 tienoilla. Ympäristöluvan lupaehtoihin tulisi soveltaa toimenpide-esityksiä, jotka on kirjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen meluntorjunnasta, toimeenpanosuunnittelu vuosille , toukokuu Luvassa tulisi määrätä toimenpiteistä, jotka koskevat melunhallintaa, kuten kiitoteiden käyttötapoja, lentoaseman toiminta-aikoja, lentoonlähtö- ja laskeutumisreittien suunnittelua sekä määräykset jatkuvan liu un lähestymisistä. Myös suoritettavista melumittauksista sekä meluselvitysten uusimisesta tulisi määrätä luvassa, jotta lentotoiminnan todelliset vaikutukset saadaan selville. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajan velvollisuus on tuntea toimintaansa liittyvät ympäristövaikutukset, riskit ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuudet. Ilmailulaitos Finavian tulee osaltaan vaikuttaa valintoihin, joilla lentokoneiden tekniikan kehittämistä ohjataan lentomelun vähentämiseksi.

89 Nurmijärven kunta, Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemuksen mukaan lentoliikenteen melualue on pienentynyt ja melun piirissä asuvien ihmisten määrä on vähentynyt vuodesta 1994 vuoteen 2007 kymmenesosaan. Samanaikaisesti Nurmijärven alueella lentomelu on kasvanut, koska lentoliikenteen reittejä on siirretty harvaan asutuille alueille ja lentoliikennemäärät ovat kasvaneet mm. Palojoen kylän ja Kirkonkylän alueella. Yhteenvetona Nurmijärven kunta esittää: 1. Lentomelusta aiheutuvat haitat tulee jakaa tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin eri lähestymissuuntien kesken siten, että yhden alueen asukkaan (Nurmijärven Kirkonkylän ja Palojoen kylän) eivät kohtuuttomasti altistu valtaosalle kaikesta laskeutuvan liikenteen melusta ja lähes kaikelle yöaikaiselle lentomelulle. 2. Nurmijärven kunta edellyttää, että kiitotien 15 ensisijaisuudesta sekä päivä- että yöaikaisiin laskeutumisiin tulee luopua. 3. Kiitoteiden käyttö tulee järjestää siten, että eri kiitotiesuuntien kesken, erityisesti kiitotien 15 suunnalla, toteutetaan säännöllisesti meluvapaita jaksoja päivien (esim. viikonloput) tai viikkojen pituisina jatkuvan melun aiheuttaman terveydellisen haitan vähentämiseksi. 4. Yölaskeutumiskiellon (klo 23 06) käyttöönottamiseksi tulee tehdä selvitys Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 5. Yöaikaisesta melusta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi tulee selvittää tuntuvan melumaksun käyttöönotto klo välisenä aikana. 6. Ns. vihreän laskeutumisen periaatteita noudattava ns. jatkuvan liu'un menetelmä tulee ottaa kattavasti käyttöön. 7. Vihreän laskeutumisen ja BEP:n (Best Environmental Practice) periaatetta tulee soveltaa siten, että laskeutumisen tulee tapahtua lähestymisreitin suhteen lähimmälle kiitotielle, jolloin tarpeeton kiertely pääkaupunkiseudun ilmatilassa vähenee. Samalla melukuorma koko alueella vähenee sekä myös CO 2 -päästöt merkittävästi vähenevät. 8. Rakennetaan pysyvä melunmittausasema Palojoen kylän alueelle. 9. Ympäristöselvityksissä tulee arvioida ympäristölupahakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvat vaikutukset Kaanaan metsän Natura alueelle. 10. Ympäristölupa tulee myöntää määräaikaisena enintään 10 vuoden pituisena. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa odotettavissa olevien muuttuvien ympäristöolosuhteiden, kehittyvien meluntorjuntamenetelmien sekä konetyyppien kehittymisen aiheuttamien muutosten arvioinnin säännöllisin väliajoin. 89

90 Nurmijärven kunta edellyttää, että sen edellä esittämät muutokset otetaan Helsinki-Vantaa lentoaseman ympäristölupahakemuksesta päätettäessä huomioon. Tämä on erityisen perusteltua myös, koska kuntaa ei aikaisempaa lentoaseman ympäristölupapäätöstä tehtäessä edes kuultu, vaikka päätökseen perustusvasta lentotoiminnan ohjauksesta aiheutui Nurmijärven alueelle huomattavaa terveyshaittaa lisääntyneen lentomelun johdosta. Tuusulan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta, Tuusulan ympäristö- ja rakennuslautakunta pitää Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristövaikutusten hallinnan kannalta välttämättömänä, että Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ratkaisee Ilmailulaitos Finavian lupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 19.3 :n mukaisesti ottamalla huomioon eri toimintojen teknisen ja toiminnallisen yhteyden. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristövaikutuksista lentomelu on usean kunnan alueelle ulottuessaan laaja-alaisin ja samalla vaikeasti hallittavissa oleva. Vaikka Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan maaliskuussa 2008 käynnistämästä lähestymisten melun- ja päästöjenhallinnan kehittämisprojektista ei vielä todennäköisesti olekaan saatavissa lupahakemukseen sovellettavia käytäntöjä, olisi hakemuksessa kuitenkin ollut hyvä tarkastella nykyisten melunhallintakeinojen lisäksi laajemmin myös mahdollisia uusia meluntorjuntakeinoja ja niiden vaikutuksia lentomelualueeseen. Helsinki-Vantaan lentoaseman L den 55 db lentomelualueen viime vuosina tapahtunut supistuminen on oikean suuntainen, jota tulee vahvistaa lentoaseman ympäristölupapäätöksellä. Ympäristölupahakemuksessa olisi ollut hyvä tarkastella nykyisten melunhallintakeinojen lisäksi laajemmin myös mahdollisia uusia meluntorjuntakeinoja ja niiden vaikutuksia lentomelualueeseen. Kiitoteiden käytön optimoinnilla ja vuorokautisilla käyttörajoituksilla sekä meluntorjuntatoimilla tulee lentoliikenteen edelleen lisääntyessä huolehtia siitä, että melulle altistuvien määrää voidaan tehokkaasti rajoittaa siirtämättä melurasitusta aiemmin vähämeluisina säilyneille alueille ja aiheuttamatta siten lisärajoitteita alueiden maankäytölle ja kaavoitukselle. Ympäristöluvan määräyksissä tulee kiinnittää erityistä huomiota yöaikaisen lentomelun vähentämistoimenpiteisiin. Ilmailulaitos Finavian ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tulee lisäksi selvittää naapuruusoikeudellisen immissiosuojan soveltaminen lentomelun rajoittamiseksi olemassa olevilla asuntoalueilla. Ilmailulaitos Finavian ympäristölupahakemuksessa on käsitelty lentomelualueella olevia Tuusulan kunnan asemakaavoja, oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja ja vireillä olevia kaavasuunnitelmia hyvin ylimalkaisesti esittämättä lainkaan arviota lentoasematoiminnan vaikutuksista niihin. Lupahakemusta tulee tältä osin täydentää ja korjata samalla Ruotsinkylä- Myllykylän oikeusvaikutteista osayleiskaavaa koskevat tiedot. Helsinki- Vantaan lentoaseman ympäristön kaavatietojen ja maankäyttösuunnitelmien tarkistaminen selkeyttäisi samalla lentoasemaa ympäröivien luon- 90

91 nonsuojelu- ja virkistysalueiden meluntorjuntatarvetta. Ympäristölupahakemuksessa esitetyt suojelualuevaraukset ovat lupaharkinnan kannalta osin virheelliset ja puutteelliset, minkä vuoksi ne tulee tarkistaa. Ympäristölupapäätöksessä tulee antaa lentomelun rajoittamisen lisäksi tarpeelliset määräykset lentomelutilanteen seuraamisesta siten, että reaaliaikainen seuranta- ja mittaustiedot ovat mahdollisimman helposti yleisön ja viranomaisten käytettävissä. Ympäristöluvassa tulee antaa sellaiset kemikaalien varastointia ja käsittelyä sekä sulamis- ja valumavesien käsittelyä ja johtamista koskevat määräykset, että maaperän sekä pohja- ja pintavesien pilaantuminen voidaan tehokkaasti estää. Määräaikaa koskevilla lupamääräyksillä tulee lisäksi varmistaa, että tarvittavat suojaus- ja muut ympäristönsuojelutoimenpiteet tehdään riittävän ripeästi aiheuttamatta lisää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ilmailulaitos Finavialta tulee edellyttää ympäristölle haitattomampien kemikaalien ja toimintatapojen seurantaa sekä niiden käyttöönottoa heti, kun se on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista. Lähtökohtana lentoasema-alueen hulevesien käsittelylle tulee olla niiden puhdistaminen mahdollisimman haitattomaksi ennen johtamista ympäröiviin ojiin ja vesistöihin. Ympäristöluvassa tulee tämän vuoksi antaa tarvittavat puhdistusteho- ja/tai päästömääräykset sekä tarkkailuvelvoitteet. Hulevesien johtamisessa tulee lisäksi ottaa huomioon laajoilta pinnoitetuilta alueilta kertyvien virtaamien säätely siten, ettei vesien johtamisesta aiheudu alapuolisten uomien erodoitumista, maaperän vettymistä taikka muuta haitallista tai vahingollista seurausta. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan määräysten tulee olla määräaikaisia siten, että niitä voidaan päätöksen lainvoimaiseksi tultua tarkistaa viimeistään kymmenen vuoden kuluttua. Tuusulan kunta, Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitys kotija ulkomaanmatkailulle ja liike-elämälle on huomattava. Lentoasema tarjoaa kunnille mahdollisuuden kehittää lentoaseman lähiseutua vetovoimaisena teollisuus- ja logistiikka-alueena ja saada uusia työpaikkoja. Ympäristölupahakemuksessa ei ole mainintaa kuntien ajankohtaisista maankäytön suunnitelmista eikä vaikutuksia kuntien maankäyttöön ole arvioitu. Tuusulan osalta merkittävin osa lentomelusta aiheutuu lähestymisliikenteestä, mikä johtuu kiitoteiden ensisijaisesta käyttöjärjestyksestä. Ympäristölupahakemuksen mukaan ennustetilanteen 2025 laskeutumisista 65 % jakautuu yöaikaisiin (klo 22 07) lähestymisiin Palojoki-Nahkela-Myllykylä suunnasta kiitotielle 2 (15), ja yhteensä 21 % lähestymisiin koillisesta eli Keravan Savion suunnasta rinnakkaiskiitoteille 1 ja 3 (22R ja 22L). Uuden melulaskentamenetelmän aiheuttamia muutoksia ennustetilanteessa 2025 voidaan pitää Tuusulan osalta merkittävinä. Varsinkin L den 55 db 91

92 verhokäyrän siirtyminen muuttaa laajat alueet Huhtariihessä ja Metsäkylässä nykyistä meluisammiksi alueiksi. Osia Huhtariihen alueesta sisältyy Focus-alueeseen. Osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi noin krsm 2 :n kaupan keskus sekä logistiikka ja työpaikka-alueita. Alueen maankäyttö kytkeytyy Aviapolis-kokonaisuuteen. Tarkasteltaessa koko vuorokauden aikana tapahtuvaa laskeutuvaa liikennettä yhteensä 78 % laskuista operoidaan Tuusulan puolelta kiitoteille 22L, 22R ja 15. Ennustetilanteessa 2025 kiitotien 3 lähestymisreitillä L den 55 db verhokäyrä siirtyy noin 5,5 km Tuusulan itäväylän kohdalla Keravan Savion suuntaan. Melualueen muutos on huomattava ja johtuu lupahakemuksen mukaan lähinnä parin ilta-ajan tunnin (klo 19 22) laskeutuvan liikenteen oletetusta ohjaamisesta rinnakkaiskiitoteille (22 R ja 22L) kiitotien 15 asemasta sekä yöajan laskeutumisten tasaantumisesta 22-suunnan kiitoteiden kesken. Ilta-ajan liikenteen +5 db painotus siirtää verhokäyrää kauemmaksi Tuusulan itäväylän kohdalla. Verhokäyrien muuttuminen kiitotien 3 (22R) lähestymisreitillä Tuusulan itäväylän- Keravan Savion suunnalla vaikuttaa Varuskunta-alueen suunnitteluun, joka etenee yleiskaava- ja asemakaava tasolla. Tavoitteena on noin asukkaan asuinalue. Ilmatilan käytön suunnittelussa on ilmeisesti jäänyt ottamatta huomioon asutusta lisäävät, merkittävät maankäyttösuunnitelmat. Kiitoteiden 1 ja 3 lähestymisreittien (22L ja 22R) L den 55 db:n verhokäyrän välialue kuroutuu miltei yhteen Tuusulan itäväylän kohdalla laskentamenetelmän muutoksen vuoksi. Vuoden 2006 toteutuneen tilanteen nousu- ja laskujakaumasta ei välity selkeää kokonaiskuvaa, koska kiitotie 2 on ollut pois käytöstä kesäajan asematasolla 2 suoritetun remontin vuoksi. Tuusulan kunta pitää Helsinki-Vantaan lentoaseman L den 55 db lentomelualueen aiempina vuosina tapahtunutta supistumista oikeansuuntaisena kehityksenä, jota ympäristölupapäätöksellä tulee vahvistaa. Melun säilyttäminen ennustevuosien uuden laskentamenetelmän mukaisella tasolla on kunnan kehityksen ja olevan asutuksen kannalta tärkeää. Lentomelun kehittymistä tulee tarkastella enintään vuoteen 2020 ulottuvalla ennusteella. Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta ja sen aiheuttama melun leviäminen ei saa vaikeuttaa Varuskunta- ja Focus-alueiden suunnittelua. Hakemuksessa ei ole riittävästi selvitetty kehitystilanteen 2025, erityisesti kiitotien 3 lähestymisreitin käytön, vaikutuksia Tuusulan kunnan olemassa olevalle ja suunnitellulle maankäytölle. Ympäristölupakäsittelyn yhteydessä tuleekin selvittää, edellyttääkö lentotoiminnan laajentuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, jossa vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia tutkittaisiin ympäristölupamenettelyä monipuolisemmin. Ympäristöluvassa tulee lisäksi edellyttää seuraavia melunhallintatoimia meluhäiriön alentamiseksi: 92

93 jatkuvan liu'un (CDA) käytön lisäämistä lähestymisissä ja välilähestymiskorkeuden nostoa poistettava ilta-ajan (klo 19 22) laskeutuvan liikenteen ohjaaminen kiitotielle 22R Varuskunta-alueen kaavoitusta haittaavana lentonopeuden optimoiminen. Laskeutumisissa nopeutta vähennetään hallitusti siten, että laippojen käyttö ja tehon tarve vähenee lähestyvien koneiden melun- ja päästöjenhallinnan systemaattista kehittämistä ja hiljaisten konetyyppien käyttöä. Keravan kaupungin ympäristölautakunta, Ilmailulaitos Finavia on vaihtanut lentomelun mallintamisessa ja lentomelualueen määrittelyssä käytettävää laskentamenetelmää vuoden 2008 aikana. Menetelmä antaa aiempaa tarkempaa tietoa melun leviämisestä ja sen mukaan Helsinki- Vantaan lentoaseman lentomelualue paikoin pitenee ja levenee. Uudenmaan maakuntakaavassa on esitetty lentomelun L den 55 db verhokäyrä, joka perustuu aiempaan arvioon nykyisestä melutilanteesta ja tulevista ennusteista. Nyt, osin uusien laskentamenetelmien ja osin lisääntyvän lentoliikenteen johdosta, lentomelualueet Keravan ydinkeskustan ja Savion keskustan alueella ovat vaarassa kasvaa ennustetilanteissa v ja Erityisen huolestuttavaa on vuodelle 2025 arvioitu lentomelun kehittyminen. Tällöin lisääntyvää lentoliikennettä siirrettäisiin osin Savion yltä ja osin Nurmijärven yltä kolmannelle kiitotielle, jolloin Keravalle muodostunut uusi lentomelualue L den 55 db, joka ulottuu Keravan ydinkeskustaan asti. Tarkentuneet tiedot lentomelusta eivät voi vaikuttaa nykyisen maakuntakaavan tulkintaan, koska siinä esitetyt lentomelun verhokäyrät ovat juridisesti sitovat. Lentoasematoiminnan kehittämisen lähtökohtana tulee olla, että maakuntakaavan mukaisen L den 55 db:n verhokäyrän lentomelualueet eivät ennustetilanteissa laajennu taajamien asuntoalueilla ja lentoliikennettä pyritään ohjaamaan taajamien asuinalueiden yltä harvempaan asutuille alueille. Lentoasematoiminnalta tulee edellyttää konkreettisia liikenteen ohjaus- ja kehittämistoimenpiteitä ja kiitoteiden käytölle tulee asettaa rajoituksia, jotka estävät uuden L den 55 db lentomelualueen muodostumisen Keravan keskustan asuinalueille ja pienentävät Savion keskustan ylitse ulottuvaa lentomelualuetta. Ympäristölupaan on sisällytettävä ehdot kiitoteiden käytölle. Ensisijainen lentoonlähtökiitotie tulee olla kiitotie 3 lounaaseen ja laskeutumiskiitotie kiitotie 2 luoteesta. Rinnakkaiskiitoteiden (1 ja 3) yhtäaikainen käyttö on perusteltua päivän ruuhkatunteina, muulloin niiden käyttöä lähimpien taajamien asuinalueiden ylitse suuntautuvaan liikenteeseen tulee rajoittaa. Kiitotien 1 yöaikainen käyttö tulee pääsääntöisesti kieltää. Merkittävä osa nyt lentomelualueella L den 55 db sijaitsevista asunnoista on rakennettu ennen lentoaseman sijoitusluvan vahvistamista. Aiheuttamispe- 93

94 riaatteen mukaisesti tulee Ilmailulaitos Finavia velvoittaa laatimaan ja toteuttamaan kyseisen rakennuskannan ulkokuoren ääneneristyksen parantamissuunnitelma. Lisäksi Ilmailulaitos Finavian tulee selvittää seuraavien toimenpiteiden vaikutukset ja toteutusmahdollisuudet: Lentoonlähtöjen ohjaaminen risteyksien sijasta aina kiitoteiden päistä alkavaksi Koilliseen noustaessa kaarron aloittaminen välittömästi lentoonlähdön jälkeen oikealle tai vasemmalle Savion ja Keravan keskustojen välttämiseksi. Ilmailulaitos Finavia on käynnistänyt maaliskuussa 2008 lähestymisten melun- ja päästöjenhallinnan kehittämisprojektin. Merkittävin osa hanketta on jatkuvan liu'un lähestymisten osuuden lisääminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kehittämisprojektin tuloksena tapahtuva toiminnan kehittäminen tulee sitoa osaksi ympäristöluvan määräyksiä ja edellyttää, että Ilmailulaitos Finavia esittää toteutettavien toimenpiteiden tarkemman toteutuksen ja aikataulun ja raportoi toimenpiteiden toteutumisesta vuosittain. Lentoliikenteen meluntorjunnassa tulee käyttää jatkuvan liu'un tekniikkaa ja muita parhaita käyttökelpoisia tekniikoita. Myönnettävä ympäristölupa tulee tarkistuttaa viimeistään viiden vuoden kuluttua luvan voimaantulosta. Keravan kaupunki, Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa tulee kehittää maakuntakaavan mukaisen verhokäyrän mukaan ja että lentomelualue ei saa laajentua ennustetilanteessa taajamien asuntoalueilla. Lentoliikenne tulee pyrkiä ohjaamaan taajamien asuinalueiden yltä harvempaan asutuille alueille. Ympäristöluvassa tulee olla ehdot kiitoteiden käytölle: Rinnakkaiskiitoteiden 1 ja 3 käyttö päivän kiiretunteina on perusteltua, mutta muuten niiden käyttöä tulee rajoittaa. Kiitotien 1 yöaikainen käyttö tulee pääsääntöisesti kieltää. Ilmailulaitos Finavian tulee hoitaa kustannuksellaan vanhan rakennuskannan ääneneristys. Lentoonlähtöjen alkamiskohdan paikan siirtäminen ja koilliseen (Keravalle päin) nousevien koneiden kaartamisen aikaistaminen tulisi selvittää. Ilmailulaitos Finavian tulee esittää melun- ja päästöjenhallinnan kehittämisprojektin tuloksena toteutuksen tarkemmat toimenpiteet ja aikataulun sekä raportoi toimenpiteiden toteutumisesta vuosittain. Toiminnan kehittäminen tulee sitoa osaksi ympäristöluvan määräyksiä. Myönnettävä ympäristölupa tulee tarkistuttaa viimeistään viiden vuoden kuluttua luvan voimaan tulosta. Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa on määritetty Helsinki-Vantaan lentomelualueiden verhokäyrät L den 55 ja 60 db. Verhokäyrät perustuvat Ilmailulaitos Finavian tekemään selvitykseen lentomelun kehittymisestä ja hallinnasta vuosille Verhokäyrät on osoitettu kuvaamaan laajinta toiminnan rajaamaa melualuetta ja ne on laadittu pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvan maankäytön suunnittelun tueksi. Lento- 94

95 liikenne on järjestettävä siten, että laskentamenetelmästä riippumatta melu rajautuu yli 55 db:n lentomelun verhokäyrän sisäpuolelle. Ympäristölupa tulee olla ympäristönsuojelulain mukaan oikeusvaikutteisten kaavojen mukainen. Ympäristöluvalla ei voi ohittaa lainvoimaisia kaavoja. Tämä tarkoittaa, että uudet verhokäyrät voidaan ottaa käyttöön vasta sitten, kun maakuntakaavaa on tarkistettu näiltä osin ja kuntien oikeusvaikutteiset yleiskaavat on muutettu maakuntakaavan mukaiseksi. Maakuntakaavan muuttaminen ei pelkästään riitä, sillä maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen kaavan alueella. Keravan kaupungin länsipuoli on asemakaavoitettua ja suurimmaksi osaksi myös rakennettua aluetta. Alueen asukastiheys on suuri. Lentomelun uuden laskentamenetelmän mukaan lasketut verhokäyrät poikkeavat maakuntakaavasta merkittävästi ja erityisesti Keravan kohdalla melualueet kasvavat. Merkittävin muutos laskentamenetelmässä vaikuttaa melun leviämiseen lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan, koska laskentamenetelmä huomioi moottorien sijainnin. Moottorien sijaitessa siivissä melu leviää sivusuuntaan laajemmalle alueelle. Jos moottorit sijaitsevat rungossa, niin vaikutusta melualueeseen ei juuri ole. Laskentakorkeus on muuttunut 2 metristä 4 metrin korkeuteen, jolloin maanpinnan maavaimennus ja estevaimennus ovat pienemmät. Melulähteestä ja maastosta riippuen antavat vuorokausimelutaso (L den ) 3 4 db ja yömelutaso (L n ) 1 2 db suurempia arvoja kuin kaavoituksen ohjearvoina käytetyt keskiäänitasot L Aeq. Uusilla melun tunnusluvuilla laskettuja melutasoja ei voida suoraan verrata kansallisiin ohjearvoihin, eikä selvityksiin, jossa on käytetty melusuuretta L Aeq. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa on osoitettu vuoden 2025 kehitystilanne, jossa on esitetty Keravan ydinkeskustaan ulottuva uusi lentomelun verhokäyrä. Kartassa verhokäyrä osuu osin valkoiselle alueelle. Alueelle on kuitenkin asemakaavoitettu Niinikankaan pientaloalue, jonka asukasmäärä tulee olemaan noin 500. Lisäksi kiitotien 1 verhokäyrää on jatkettu Alikeravalla Jaakkolan asuntoalueen yli moottoritielle asti. Verhokäyrän alle jää mm. tiiviisti rakennettu messualue ja kerrostaloalueita. Jaakkolassa jää melualueelle noin asukasta. Jos kehitystilannearvion lentoliikennemäärä sekä lentoreitit ja -ajat toteutuvat, kasvava melu pysäyttää merkittävältä osaltaan Keravan ydinkeskusta-alueen maankäytön suunnittelun. Ydinkeskusta-alueen väestömäärän kasvuennuste on asukasta vuoteen 2025 mennessä. Kehitystilanteen osoittamat kiitotien 1 ja kiitotien 3 uudet verhokäyrät estävät ja rajoittavat merkittävästi alueiden eheyttämistä ja täydentämistä myös Sompion, Savion ja Alikeravan kaupunginosissa. Keravan kaupungissa on arvioitu olevan noin asukasta vuonna Ympäristöluvassa esitettyjen tulevaisuuden verhokäyrien alla olisi noin asukasta. Ilmailulaitos Finavia on ehdottanut, että kiitoteiden 1 ja 3 vierekkäiset verhokäyrät yhdistettäisiin. Tämä tarkoittaisi, että melu- 95

96 alueen asukkaiden määrä tulisi lisääntymään vielä asukkaalla, jolloin noin neljännes keravalaisista asuisi melualueella. Keravan pinta-alasta olisi melualuetta noin 11 %, jos verhokäyrät ovat erilliset. Jos verhokäyrät yhdistetään, olisi melualueen osuus koko kaupungin pinta-alasta 14,4 % eli noin 4,5 km 2. Melualue kohdistuu asutetulle alueelle ja aiheuttaa Keravalla kohtuutonta haittaa. Kehitystilanteen lentojen määrää arvioitaessa ei ole huomioitu ilmastonmuutoksen hidastamisen velvoitteita ja niiden vaikutuksia lentotoimintaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset mm. polttoaineen verotuskäytännössä saattaa siirtää rahtiliikennettä raideliikenteen käyttäjiksi lentoliikenteen kustannuksella. Lisäksi Helsinki-Malmin lentoaseman korvaavan kentän vaikutus rahtiliikenteeseen on arvioimatta. Hankkeen koko ja sen vaikutukset ovat niin merkittävät, että sitä tulee tarkastella YVA-menettelyn kautta. Ympäristölupaan tulee sisällyttää arviointi lentotoiminnan vaikutuksista maankäyttöön ja voimassa oleviin ja laadittavana oleviin maankäytön suunnitelmiin. Ympäristöluvassa tulee huomioida lentomelualueen ennustetilanteen asukasmäärä, vaikutukset ihmisiin sekä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Ilmailulaitos Finavia on käynnistänyt melun- ja päästöjenhallinnan kehittämisprojektin. Hankkeen merkittävimpänä osana on laskeutumisessa käytettävän jatkuvan liu'un lisääminen. Tutkittavaa on myös laskeutumiskulman jyrkentämisessä, sillä laskeutumiskulma vaikuttaa melualueen laajuuteen. Melualueiden hallinnassa tulee kiinnittää huomiota ilta- ja yöajan sekä viikonloppujen lentoliikenteeseen. Lentoreittejä ja lennonohjausta tulee kehittää siten, että lentoonlähtöjä ja laskeutumisia ei ohjata asuntoalueiden yli. Ilta- ja yöliikenteelle tulee antaa rajoituksia ja lentokieltoja. Lentoliikenteen ennustetilanteessa aiheuttama merkittävä meluhaitta estää ja rajoittaa yhdyskuntarakenteen kehittämistä sekä aiheuttaa vanhan rakennuskannan rakenteellisen ääneneristyksen selvityksiä ja korjaustoimenpiteitä. Tämä tulee korvata aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kustannukset tulisivat olemaan useita satoja miljoonia euroja. Meluntorjuntasuunnitelman tarkoituksena on vähentää melua, ei lisätä sitä. Kuitenkin lentomelualueen leviäminen 2025 kehitystilanteen arvion mukaiselle verhokäyrälle tuottaa merkittävää haittaa Keravan ydinkeskustan, Sompion, Savion ja Alikeravan alueille. Meluntorjuntasuunnitelmaa on tarkistettava siten, että melualue ei laajene vaan pysyy maakuntakaavassa ja Keravan yleiskaavassa osoitetun verhokäyrän alueella. Erilaisten meluindikaattoreiden L den, L n ja päivä- ja yöaika L Aeq :t vertailu tulee olla mahdollinen. Indikaattoreiden vastaavuudet toisiinsa nähden tulee selvittää. Useiden indikaattoreiden käyttäminen aiheuttaa epäselvyyksiä ja vaikeuksia mm. kaavoituksessa. Tarkoituksenmukaista olisi, että meluntorjuntaa ohjaava lainsäädäntö, meluselvitykset, maankäyttö ja lupakäytäntö 96

97 perustuisivat kaikki A-painotettuihin päivä- ja yöaikojen keskiäänitasoihin L Aeq. Lentoliikenteen lisääntyminen tiiviisti asutulla alueelle tuottaa terveydellistä haittaa, lisää asumisen kustannuksia ja aiheuttaa tulojen menetyksiä niin kunnalle kuin yksityisille maanomistajille ja asunnonomistajille. Julkisen vallan velvollisuus on terveellisen ympäristön turvaaminen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Tämän perusoikeuden toteutuminen mahdollistuu kaavoituksen kautta. Kerava on tiiviisti rakennettua taaja-asutusaluetta, jonka erinomainen logistinen sijainti asettaa myös haasteita suunnittelulle. Keravan läpi kulkee moottoritie ja päärata sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden 1 ja 3 saapumis- ja lentoonlähtöreitit. Keravan maankäytön tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen. Keravan ydinkeskustan elinvoimaisuutta on lisätty asuntorakentamisen mahdollisuuksia kasvattamalla. Asuntorakentaminen on lisääntynyt Keravan ydinkeskustassa ja tulee lisääntymään tehdyn keskustan yleissuunnitelman pohjalta vielä merkittävästi. Yhdyskuntarakenteen suunnittelu on pitkän tähtäyksen suunnittelua. Suunnittelussa on voitava luottaa aikaisemmin vuorovaikutuksessa tehtyihin suunnitelmiin ja sitoumuksiin, kuten maakuntakaavaan ja sen ohjausvaikutukseen. Lentoliikenteen ratkaisuilla ei saa estää Keravan logistisesti erinomaisen yhdyskunnan kehittämistä. On kohtuutonta, että lentomelu lisääntyy vain Keravan yllä, joka on seudun tiiveimmin asuttua aluetta. Yhdyskuntarakenteen suunnittelun ja kehittämisen estämisestä ja rajoittamisesta on saatava aiheuttamisperiaatteen mukaisesti korvaukset. Ympäristön laatua heikentävien toimenpiteiden tulee aiheuttaa korvausvelvollisuus. Korvausvelvollisuuden aiheuttaisivat mm. olemassa olevien rakennusten ääneneristävyysselvitykset ja niiden pohjalta tehdyt korjaustoimenpiteet. Korvaus tulee saada myös asumisviihtyvyyden vähenemisestä ja terveyshaitasta. Keravan kaupunki ymmärtää, että lentoliikenteen yhteyksien turvaaminen on Suomelle elintärkeää. Keravan kaupunki ei vastusta lentotoiminnan kehittämistä, sillä Helsinki-Vantaan lentoasema on elinkeinoelämän ja myös Keravan kaupungin kannalta tärkeä kansainvälinen lentoasema. Keravan kaupunki huomauttaa, että lentotoiminnalle on turvattu hyvät kehittymisedellytykset jo nykyisellä maakuntakaavalla. Lentomelualue ei saa laajentua jo olemassa olevien ja kaavassa osoitettujen rajojen yli. Toiminnan kehitysedellytysten ja -mahdollisuuksien oleellisesti muuttuessa, tulee alueen maankäyttö ja sen toiminnan vaatimat selvitykset tehdä vuorovaikutteisesti hyvien suunnittelu- ja kaavoitusperiaatteiden mukaisesti ja niihin sisältyvien vaikutusten arviointien kautta. Keravan kaupunki edellyttää, että ympäristöluvassa määrätään tarkasti, kuinka luvan mukaista toimintaa valvotaan. Kauniaisten kaupunki, Finavian Helsinki-Vantaan lentoasemaa koskevat ympäristölupahakemus sekä meluntorjunnantoimintasuunnitelma ovat kattava kokonaisuus Suomen vilkkaimman lentoaseman toiminnasta. 97

98 Kauniaisten kaupungin osalta merkittävin lentoaseman toiminnasta aiheutuva ympäristöhaitta on lentomelu. Kaupunki ei kuulu (L den yli 55 db) lentomelualueeseen. Vuonna 2006 viidesosa laskeutumisista tapahtui Kauniaisten suunnalta kiitotielle 3. Lukumäärään vaikutti myös se, että kiitotie 2 oli suuren osan vuotta suljettu. Vuonna 2025 arvioidaan noin kymmenesosan laskeutumisista tapahtuvan Kauniaisten laskeutumissuunnalta. Kun lentoliikenteen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä, laskeutumisia tullee olemaan tuolloin Kauniaisten yli lähes saman verran kuin vuonna Kauniaisissa koetaan lentomelu häiritseväksi, minkä osoittavat säännölliset useat sekä kaupungille että Ilmailulaitos Finavialle osoitetut valitukset. Yksittäiset meluhuiput ovat suuria ja häiritseviä, erityisesti kun vilkkaimpina aikoina lennot kulkevat kaupungin yli jopa muutaman minuutin välein. Ilmailulaitos Finavian tulisi tarkistaa lähestymisreittiä kiitotielle 3 niin, että se mahdollisuuksien mukaan sivuuttaisi Kauniaisten tiheästi asutun ja maastomuodoltaan lentomelulle altistavan taajama-alueen. Ilmailulaitos Finavian siirrettävä lentomelun mittausasema voisi melutilanteen todentamiseksi sijaita Kauniaisissa jollakin lentomelun kannalta ongelmallisella alueella, kuten kaupungin pohjoisosassa Sailonkuja suunnalla, keskustan tuntumassa Itäisellä Koulupolulla tai Kasavuoren alueella. Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto, Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen vilkkain lentoasema. Lentoliikenteen kielteisistä ilmastovaikutuksista huolimatta lentoliikenne on välttämätöntä talouselämän kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien ylläpidossa. Lentoliikennejärjestelmämme toimivuus perustuu Helsinki-Vantaan lentoaseman toimivuuteen ja kentän tuotoilla pidetään yllä lentokenttäverkostoa koko Suomessa. Sipoon Talma kuuluu vuoden 2007 lentomeluselvityksen ja ennustetilanteen mukaan L den yli 50 db alueeseen. Sipoon Nikkilä, Talma, Paippinen ja Hindsby sijoittuvat koneiden laskeutumisvyöhykkeille, joiden yli laskeutumisia suoritetaan enimmillään kahdeksan/pv. Ympäristölupahakemuksen mukaan lentoaseman toiminnan ympäristövaikutuksista ainoastaan melulla on katsottu olevan vaikutusta lähiympäristön luonnonsuojelualueisiin. Sipoonkorpi sijaitsee vuoden 2020 kokonaisliikenteen L den 50 db alueella sekä lentoonlähtö- että laskeutumisreitillä. Sipoonkorven alueella on rikas metsälinnusto, johon kuuluu useita lintudirektiivin lajeja. Alue kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA, ). Hallitusohjelmaan on kirjattu tehtäväksi selvitys Sipoonkorven kansallispuiston perustamisen mahdollisuuksista ja eduskunnassa kansallispuiston perustamisesta on tehty lakialoite. Ilmailulaitos Finavian tulee edelleen kehittää melunhallinnan kannalta optimaalisia lennonjohtomenetelmiä ja ilmatilan suunnittelua, jotta Sipoonkorven ja muiden luonnonsuojelualueiden arvo metsälajien suojelussa ei vaarannu eikä melulle altistuvien ihmisten määrä lisäänny. Lentokoneiden ilmapäästöjen vähentämi- 98

99 seksi hakijan tulee kehittää lennonjohtomenetelmiä ja lentoreittejä siten, että lentoliikenne sujuu mahdollisimman joustavasti ja viiveettömästi. Lentokoneiden jäänestossa käytettävän glykolin aiheuttama hajuhaitta purkuojissa on poistettava. Ilmailulaitos Finavian tulee selvittää, miten glykolipitoisten vesien joutuminen purkuojiin estetään tai sitä ainakin radikaalisti vähennetään. Kiitotien 2 alla olevasta tasausaltaasta (tunneli) ei saa päästää sinne talven aikana liettynyttä glykolia Kylmäojaan. Kiitoteiden 1 ja 2 hulevesille tulee kehittää käsittelyjärjestelmä. Jäänestokäsittelyjä ei saa tehdä muualla kuin viemäröidyillä alueilla. Kylmäojan kunnostamiseksi tulee esittää suunnitelma. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärien kasvua on pyrittävä rajoittamaan tulevaisuudessa kehittyvien sää- ja kelitarkkailujärjestelmien avulla. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, YTV, YTV:n mielestä Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemus sen sisältämä lentoaseman meluntorjunnan toimintasuunnitelma on kokonaisuudessaan laaja-alainen ja perusteellisesti tehty. YTV haluaa kuitenkin esittää mielipiteensä joihinkin ilmanlaatuun liittyviin näkökohtiin. Tehtyjen ilmanlaatuarvioiden perusteella typpidioksidin raja- ja ohjearvot saattavat ylittyä lentoasema-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä, esim. ulkomaanterminaalin lähellä. Ilmailulaitos Finavian tulkinnan mukaan ilmanlaadun raja-arvoja ei tulisi soveltaa lentoasema-alueella. Uuden ilmanlaatudirektiivin (2008/50/EY) perusteella tämä tulkinta ei vaikuta olevan yksiselitteinen, minkä vuoksi raja-arvojen soveltamisesta olisi hyvä kuulla esim. ympäristöministeriön näkemys. Lentoliikenteen määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina, minkä vuoksi alueen ilmanlaadun arvioidaan heikkenevän. Ilmanlaatu on tarpeen ottaa huomioon lentoasema-alueen auto- ja lentoliikenteen suunnittelussa sekä muissa maankäyttöratkaisuissa ja vaikutusten seurannassa. Museovirasto, Museovirastolla ei ole huomautettavaa Helsinki- Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemuksesta rakennetun kulttuuriympäristön tai arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Muistutukset ja mielipiteet (1) 1, Muistuttaja vaatii, että yöaikaiset laskeutumiset on lopetettava. Kiitotien 2 laskeutumisten ensisijaisuuslauseke on poistettava. Lentoliikenteestä aiheutuvat haitat on hajautettava tasapuolisesti kaikille. Haittojen aiheuttaja on korvausvelvollinen. (2) 2, Muistuttaja vaatii, että ympäristölupaa ei pidä myöntää. Lentoaseman ympäristövaikutukset ovat erittäin merkittävät. Erityisen haitallinen on lentoaseman toiminnasta aiheutuvat päästöt Kylmäojaan ja niistä aiheutuva hajuhaitta. (3) 3, Muistuttaja vaatii, että ympäristölupaa ei pidä myöntää. Lentoaseman ympäristövaikutukset ovat erittäin merkittävät. Erityisen hai- 99

100 100 tallisia ovat lentoaseman toiminnasta aiheutuvat päästöt Kylmäojaan ja niistä aiheutuva hajuhaitta. (4) 4, Muistuttaja toteaa lentomelun haittaavan jokapäiväistä elämää. Keravan lentomelualueella on meluherkkiä toimintoja, mm. kouluja ja päiväkoteja. Kiitotieremontit ovat ajoittain lisänneet entuudestaan melurasitusta. (5) 5, Muistuttaja vaatii kattavampaa selvitystä lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytettävien aineiden vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin. (6) 6.1 ja 6.2, Muistuttajat esittävät, että ympäristöluvan ehdoksi asetetaan kattavan korvausmenettelyn luominen. Korvausmenettely käsittäisi mm. ne kohteet, jotka Ilmailulaitos Finavian tulisi lunastaa, kohteet, jotka kuuluvat arvonalenemista vastaavan korvauksen piiriin sekä lunastus- ja korvausarvojen määrittelyperusteet. (7) 7, Muistuttaja kokee häiritseväksi Kylmäojan puron hajun. Muistuttaja vaatii, että glykolin valuminen maaperään estetään tai glykolin sijasta käytetään myrkytöntä ja hajutonta jäänestoainetta, jonka ympäristövaikutukset ovat pienet. (8) 8, Muistuttaja kokee, että Nurmijärven Kirkonkylän-Palojoen suunnasta laskeutuvat lentokoneet aiheuttavat meluhaittaa. Muistuttaja esittää, että myös muita laskeutumissuuntia käytettäisiin tasapuolisemmin. (10) 10.1 ja 10.2, Muistuttajat toteavat, että lentoliikenteen keskittäminen kiitotielle 15 aiheuttaa jatkuvaa ja erittäin häiritsevää melua Nurmijärven alueella. Laskeutuminen tulisi suorittaa suorinta laskeutumissuuntaa käyttäen. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tulisi lisäksi kieltää yölliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset. (11) 11, Muistuttaja vaatii, että ympäristöluvan vähimmäisehdoksi tulee asettaa melun minimointi. Lentoliikenne tulisi ohjata Vierumäen asuinalueen ohi Tuusulanväylän ylle. Ilmailulaitos Finavian tulisi edellyttää kaikilta lentoasemalle laskeutuvilta lentokoneilta tekniikan uusimista melutason alentamiseksi. Myös kemikaalien käyttöön sekä sekajätteen määrään on kiinnitettävää tarkempaa huomiota. (13) 13, Muistuttaja kokee häiritseväksi Nurmijärven kirkonkylän seudun lentomelun. Muistuttaja pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että yöaikaiset laskeutumiset suunnataan ensisijaisesti laskeutumissuuntaan 15. (14) 14, Muistuttaja esittää, että alkulähestymiskorkeutta nostettaisiin nykyisestä 600 m:stä 900 m:iin. Muistuttajan katsoo, että tällä hetkellä käytössä oleva kiitoteiden ensisijaisuusjärjestys ei ole järkevä, ja että kiitoteitä 04 ja 33 pitäisi käyttää laskeutumisiin enemmän.

101 101 (15) 15.1 ja 15.2, Muistuttajat ovat kärsineet meluhaitasta etenkin kolmannen kiitotien käyttöönoton jälkeen. Lentomelu häiritsee etenkin kesäisin ja vaikeuttaa nukkumista. Lisäksi lentomelu häiritsee Petikon ulkoilu-, virkistys- ja luonnonsuojelualueella. Ympäristöluvassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota lentoreitteihin ja -korkeuksiin. Klo 22 jälkeen laskeutumisia lounaasta kiitotielle 3 pitäisi rajoittaa tai ne pitäisi kieltää kokonaan. Ilmailulaitos Finavialle ja Vantaalla kaupungille tulisi määrätä haittakorvaus, mikäli kiitotien 3 käyttöön ei tule muutoksia. (16) 16, Muistuttaja kokee häiritseväksi etenkin yöaikaiset lennot ja esittää yöaikaista lentokieltoa. (17) 17, Muistuttaja kokee häiritseväksi lentomelun, joka häiritsee unta ja haittaa pihalla oleskelua. Muistuttajaa esittää, että kiitotietä 15 ei käytettäisi yöaikaisiin laskeutumisiin. (18) 18, Muistuttaja vaatii, että meluhaittojen vähennetään Nurmijärven Kirkonkylän ja Palojoen seudulla. Melu on erityisen häiritsevää yöaikaan. (19) 19.1 ja 19.2, Muistuttajat vaativat, että yöaikaan laskeutuvia koneita ei ensisijaisesti ohjattaisi kiitotielle 15, yölentokielto olisi otettava käyttöön klo välillä, melumaksukäytäntöä olisi laajennettava ja rahti- ja transitioliikennettä olisi hajautettava muille lentoasemille. Melua vaikutuksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös lentoliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimimelu. (20) 20.1 ja 20.2, Muistuttajat vaativat, että yöaikaisiin laskeutumisiin käytettäisiin myös muita kiitoteitä kuin kiitotiesuuntaa 15. (21) 21.1 ja 20.2, Muistuttajia häiritsee lentomelu Nurmijärven Kirkonkylän seudulla. Erityisen paljon häiritsee klo välillä tapahtuva liikenne. (22) 22.1 ja 22.2, Muistuttajat vaativat, että Ilmailulaitos Finavialle ei tulisi myöntää sellaista ympäristölupaa, jossa yöaikaiset laskeutumiset ohjataan kiitotielle 2 (kiitotiesuunta 15). (23) 23.1 ja 23.2, Muistuttajat toteavat, että Helsinki-Vantaan toiminnasta aiheutuva lentomelu on pahin ongelma Länsi-Vantaalla. Muistuttajat vaativat lentomelun vähentämistä, lentoliikenteen tasaisempaa jakamista eri kiitotiesuuntiin ja yhtämittaisen lepoajan takaamista lentoaseman lähiseudun asukkaille. (24) 24.1 ja 24.2, Muistuttajat toteavat Kylmäojaan ajautuvien jäänesto- ja poistoaineiden aiheuttavan Kylmäojassa epämiellyttävää hajua ja vaativat Ilmailulaitos Finaviaa ryhtymään toimenpiteisiin, jotta hajuhaitta poistuisi.

102 102 (25) 25, Muistuttaja toteaa lentomelun häiritsevän päivittäistä elämää ja yöunta. Muistuttaja vaatii, että laskeutumiset tulisi ohjata tasaisemmin kaikille kiitoteille, eikä ensisijaisesti kiitotielle 2. (26) 26, Muistuttaja vaatii, että laskeutumissuuntien määrittelyssä otetaan huomioon yli 70 db:n meluhuippujen melualueella asuvien asukkaiden määrä. Laskeutumisiin tulisi käyttää ensisijaisesti kiitotietä 15, ja laskeutumisissa tulisi käyttää jatkuvan liu un menetelmää etenkin yöaikaan. Ympäristöluvan valvontaa sekä kiitotien valintaan liittyvää tiedottamista tuulitiedosta pitäisi tehostaa. (27) 27.1 ja 27.2, Muistuttajat toteavat, että lentoasemalla käytettävät kemikaalit aiheuttavat huomattavaa hajuhaittaa muistuttajien pihaalueella ja vaativat, että Ilmailulaitos Finavia ryhtyy toimenpiteisiin hajuhaittojen poistamiseksi. (28) 28, Muistuttaja vaatii ensisijaisesti, että lentoliikenne tulisi siirtää pois kiitotieltä 3. Toissijaisesti muistuttaja vaatii, että Ilmailulaitos Finavia tukisi taloudellisesti asuinrakennusten meluneristyksestä aiheutuvia kustannuksia. (29) 29.1 ja 29.2,, Muistuttajat vastustavat etenkin yöaikaisen lentoliikenteen keskittämistä Palojoen yläpuolelle. (30) 30.1 ja 30.2, Muistuttajat kokevat etenkin ilta- ja yöaikaiset lennot häiritsevinä. Muistuttavat vaativat tasapuolisempaa melun jakamista ja lentomeluvapaita viikkoja. Lentoasemalla pitäisi määrätä yölentokielto ja lentokoneille melumaksu. (31) 31.1 ja 31.2, Muistuttajat toteavat lentomelun vaikuttavan viihtyisyyteen ja unen laatuun. Muistuttavat esittävät, että laskeutumisiin käytetään tasapuolisemmin myös muita kiitotiesuuntia suunnan 15 lisäksi. (32) 32.1 ja 31.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän perheen elämää. Lentomelu viivästyttää nukahtamista ja saattaa herättää liian aikaisin. Muistuttajat vaativat, että eri kiitoteitä käytetään tasaisemmin laskeutumissa. Lisäksi lentoliikenteelle tulisi määrätä vähintään kuuden tunnin pituinen yölentokielto. (33) 31.1, 31.2 ja 31.3, Muistuttajat toteavat lentomelun vaikuttavan viihtyisyyteen ja unen laatuun. Muistuttajat esittävät, että laskeutumisiin käytetään tasapuolisemmin myös muita kiitotiesuuntia suunnan 15 lisäksi. (34) 34, Muistuttaja kokee lentomelun häiritseväksi Nurmijärven Valkjärven kylässä. Muistuttaja toivoo, että lentoreitit suunnattaisiin tasapuolisemmin eri alueiden kesken.

103 103 (36) 36.1 ja 36.2, Muistuttajat kokevat lentomelun häiritseväksi ja esittävät, että idästä tuleviin laskeutumisiin sekä itään suuntautuviin lentoonlähtöihin käytettäisiin enemmän kiitotietä 3. (37) Korkki-Kytölato-kiinteistöyhtymä/ 37, Muistuttaja toteaa lentomelu olevan asuinpaikkakunnallaan kohtuuton taloudellinen rasite. Lentomelua on ohjattu pois tiiviimmin asutuilta alueilta, jonka seurauksena lentomelu on terävöitynyt ja lentoliikenne kasvanut suhteellisen paljon tietyillä alueilla. (38) 38, Muistuttaja kokee lentomelun haitalliseksi. Lentomelu häiritsee mm. nukkumista. (39) 39.1 ja 39.2, Muistuttajat kokevat lentomelun häiritsevänä. Muistuttajat esittävät etenkin yöllisten lentojen tasaisempaa jakautumista sekä meluisimpien koneiden tiukempaa ohjeistamista. (40) 40.1 ja 40.2, Muistuttajat kokevat lentomelun häiritsevänä. Etenkin yöaikainen lentomelu on häiritsevää. Muistuttajat vaativat lentomeluttomia ajanjaksoja, yölentokiellon käyttöönottoa, tuntuvia melumaksuja yöllä laskeutuville koneille ja yöaikaisten laskeutumisten kiitoteiden ensisijaisuusjärjestelmän poistamista. (41) 41, Muistuttaja kokee häiritseväksi lentomelun. Erityisesti kesäaikaan melu on häiritsevää. Muistuttaja esittää lentoliikenteen tasaisempaa jakamista eri alueiden kesken. (42) 42, Muistuttaja kokee häiritseväksi etenkin kiitoteille 1 ja 3 laskeutuvista lentokoneista aiheutuvan lentomelun. Mikäli ympäristölupa myönnetään, tulisi siihen sisällyttää seuraavat määräykset: 1 ja 3 kiitotielle laskeutuvien koneiden lentoreittejä siirretään kohti Kehä III:a tai Pitkäjärven yläpuolelle, koneiden laskeutumiskulmaa muutetaan siten, että ne tulevat alas nykyistä jyrkemmin, koneet käyttävät näkölaskeutumista hyvällä säällä ja yöaikaiset laskeutumiset kielletään kokonaan. (43) 43, Muistuttaja toteaa lentomelun häiritsevän jokapäiväistä elämää ja aiheuttavan mm. unettomuutta. Muistuttaja esittää, että yöaikaiset lennot tulisi kieltää kokonaan. Lentoliikenteessä tulisi käyttää jatkuvan liu un CDA-menetelmää. Laskeutumisia tulisi jakaa tasaisemmin eri kiitoteille eikä vain kiitotiesuunnalle 15. (44) 44, Muistuttaja on kokenut lentomelun erittäin häiritsevänä. Lentomelu vaikeuttaa keskustelua ja öisin nukkumista. Muistuttaja esittää, että lentoreittejä suunniteltaessa otettaisiin huomioon tasapuolisuus eri alueiden kesken. (45) 45, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 44 (44).

104 104 (46) 46, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 44 (44). (47) 47, Muistuttaja kokee tulleensa kohdelluksi epätasaarvoisesti, sillä hänen kiinteistönsä on lentomelun vuoksi uudisrakennuskiellossa. Muistuttaja vaatii tarkempia melumittauksia sekä pienempiä lentomääriä. Ellei asiaan tule parannusta, vaatii muistuttaja korvausta. (48) 48,, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 47 (47). (49) Nurmijärven Seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenet 49 asiakumppaneineen, Muistuttajat pitävät huolestuttavana laskeutumisliikenteen suuntaamista ensisijaisesti Nurmijärven kunnan alueella. Lentoliikenteestä koituva meluhaitta tulisi jakaa tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, eikä kiitotiesuunnan 15 tulisi olla ensisijainen laskeutumiskiitotie. Palojoen kylän kulttuuri- ja virkistysalueella ei melutaso saisi ylittää päiväsaikaan 45 db ja yöaikaan 40 db. Lentoreitit tulisi valita lyhimmän reitin mukaan. (50) 50, Muistuttaja toteaa, että ympäristölupahakemuksesta puuttuu mm. melualueiden asukasmielipidetiedustelu ja terveysriskikartoitus. Muistuttaja kritisoi Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy:n selvitystä lentomelun vaikutuksista sekä kyseenalaistaa Ilmailulaitos Finavian puolueettomuuden mm. meluselvitysten laatijana sekä hakemuksessa esitettyjä tietoja melusta ja melumittauksista. Muistuttaja on lisäksi vaatinut mm. korvauksia vahingoista, laskeutumisten kieltämistä Hämeenkylän, Martinlaakson ja Vantaan yli, melumittausten parantamista, laskeutumis- ja nousumenetelmien parantamista, yölentojen rajoittamista ja tiedottamisen parantamista. (51) 51, Muistuttaja toteaa Ilmailulaitos Finavian väheksyvän monia lentoaseman toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Muistuttaja kokee erityisen häiritseväksi lentoaseman toiminnasta aiheutuvan melu. Muistuttaja toteaa, että yli 70 dba:n hetkellisten meluhuippujen alueella asuu yli asukasta. Lentomelua tulisi rajoittaa lupamääräysten kautta. Muistuttajan esittämissä mittaustuloksissa lentoliikenteen aiheuttamat hetkittäiset yöaikaiset meluhuiput ovat olleet sisätiloissa Vantaan Hämeenkylässä useasti noin db. Hetkittäiset melupiikit piha-alueella ovat olleet keskimäärin noin db ja jopa 83 db. Muistuttaja toteaa, että eduskunnan oikeusasiamies on todennut lentoaseman kiitotien 3 sijoitusluvan olevan ehdoiltaan hyvin väljä. Myönnettävä ympäristölupa tulee olla voimassa olevaan lupaan verrattuna tiukempi ja tarkempi. Muistuttaja viittaa myös perustuslain 2 luvun 10 :ään sekä rikoslain 24 luvun 1 :ään kotirauhasta. Muistuttaja esittää, että lentokoneiden suihkuturbiinin aiheuttama melu on kapeakaistaista, joten melulaskelmiin tulisi tehdä +5 db:n lisäys. Ympäristöluvassa tulisi asettaa enimmäismelutason rajaarvot eri vuorokaudenajoille. Ympäristölupamääräyksissä tulee ottaa myös huomioon lentoliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.

105 105 (53) 53, Muistuttaja vaatii, että ympäristönäkökohtiin ja etenkin lentomeluun tulisi puuttua ennen luvan myöntämistä. (54) 54.1 ja 54.2, Muistuttajat vaativat, että kiitotietä 15 ei tulisi jatkossa käyttää ensisijaisena laskeutumiskiitotienä, lentokoneiden tulisi käyttää laskeutumisissa CDA-menetelmää, lentokoneiden tulisi laskeutua Hämeenlinnan moottorien suuntaisesti lähestyttäessä kiitotietä 15 ja Nurmijärven kirkonkylän melumittauspiste tulisi siirtää lähemmäksi laskeutumisreittiä. (55) 55, Muistuttaja vaatii lentomäärien supistamista, jotta melutaso laskisi. Muussa tapauksessa muistuttaja vaatii taloudellista korvausta menetetystä rakennusoikeudesta. (56) 56.1:n kuolinpesä, 56.2, 56.3, 56.4 ja 56.5, Muistuttajat eivät hyväksy liukkaudentorjunnasta ja lentokoneiden jäänestosta ja -poistosta aiheutuvia vesistöpäästöjä. Kylmäojan hajuongelma on jokapäiväinen ongelma. Kylmäoja oli aikaisemmin kirkasvetinen kalaisa puro, mutta nykyään se on haiseva likaoja. (58) 58.1 ja 58.2, Muistuttajat kokevat lentomelun haitalliseksi ja ehdottavat, että lentoreitit tulisi suunnitella siten, että ne jäisivät mahdollisimman lyhyiksi lentoon lähdöissä ja laskeutumissa. Jatkuvaa liukua tulisi pyrkiä käyttämään. Myös yölentokieltoa tulisi harkita. (59) 59, Muistuttaja toteaa lentomelun lisääntyneen viimevuosina Nurmijärven Valkjärvellä. Muistuttaja vaatii, että lentoliikennettä ohjataan tasapuolisesti eri kiitoteille. Erityisesti yöaikaan ei tulisi sallia samoja lentoreittejä saman alueen yli, tietyn melutason ylittäville koneille pitäisi asettaa rajoituksia ja että lentoreittien valinnassa on vältettävä turhaa lentoa. (60) 60, Muistuttaja vaatii, että ympäristölupaa ei myönnetä hakemuksen mukaisesti. Muistuttaja vaatii, että laskeutuvia koneita ei ensisijaisesti ohjattaisi kiitotielle 15. (61) 61, Muistuttaja kokee lentomelun häiritseväksi ja toivoo, että lentoliikennettä ohjattaisiin tasapuolisemmin eri kiitoteille. (62) 62, Muistuttaja esittää, että lentoliikennettä ohjattaisiin tasapuolisemmin eri kiitoteille. Lentomelua voisi vähentää mm. yölentokiellolla, määräämällä lentomeluttomia aikoja, käyttämällä kiitotietä 2 laskujen sijasta nousuihin sekä jyrkentämällä laskeutuvien koneiden laskukulmaa. (63) 63, Muistuttaja ei hyväksy ilta- ja yöaikaisten laskeutumisten ohjaamista ensisijaisesti kiitotielle 2.

106 106 (64) 64, Muistuttaja kokee lentomelun häiritseväksi. Lentokoneita lentää usein. Lentomelu häiritsee myös sisällä. Muistuttaja kokee vuoden 2025 liikenne-ennusteen haitallisena mm. siitä syystä, että 60 % laskeutumisista suuntautuisi kiitotielle 15. Muistuttaja ehdottaa, että koneet käyttäisivät lyhyintä reittiä laskeutumiseen. (65) 65.1 ja 65.2, Muistuttajat toteavat, että ympäristölupahakemus on nurmijärveläisten osalta kohtuuton ja epätasa-arvoinen. Lentomelua tulisi jakaa tasaisemmin eri alueiden välillä ja laskeutumiset tulisi suorittaa suorinta laskeutumissuuntaa käyttäen. Muistuttajat esittävät, että laskeutumiset aivan Nurmijärven kirkonkylän päältä tulee kieltää. Myös yölentokielto tulisi ottaa käyttöön. (66) 66.1 ja 66.2, Muistuttajat vaativat, että Kylmäojaan laskettavat päästöt ovat lopetettava. Lisäksi muistuttajat esittävät, että lentomelua vähennettäisiin ja pohjoista kiitotietä ei käytettäisi nousuihin kohtuuttoman paljon. (67) 67.1 ja 67.2, Muistuttajat kokevat haitalliseksi kiinteistön arvon alenemisen, rakennusoikeuden mahdolliset rajoitukset, lentomelun, ilmanpäästöt ja onnettomuusriskin. Muistuttajat esittävät, että lentomäärät tulisi pitää vuoden 2008 tasolla. (68) Asunto Oy Hämeenkylän Pientalot/ 68.1 ja 68.2, Muistuttajat tiedustelevat miten Ilmailulaitos Finavia ja ympäristölupavirasto ottavat huomioon lentomelun lisääntymisen mahdollisesti aiheuttaman äänieristystarpeen muistuttajan asunto-osakeyhtiössä, ja olisiko laskeva liikenne mahdollista ohjata Kehä III:n päälle sen sijaan, että lentokoneet lentävät Hämeenkylän asuinalueen ylitse. Muistuttajat ovat suorittaneet melumittauksia, joissa hetkellinen melutaso on ollut sisätiloissa db. Lisäksi muistuttaja tiedustelee, miten hakija aikaa valvoa, ettei lähtevä liikenne todellisuudessa poikkea lupahakemuksessa esitetyiltä reiteiltä. (69) 69, , , ja Muistuttaja esittää, että kiitotietä 04L tulisi käyttää enemmän laskeutumisiin ja kiitotien 04R osuutta laskeutumisista tulisi vähentää. Kiitotien 22L käyttöä suihkukoneiden nousuihin tulisi rajoittaa. Nousureittien oikaisut asuinalueiden yli tulisi kieltää. Meluisimpien, mm. MD-80-koneiden liikennöinti, tulisi kieltää. Ilmailulaitos Finavian tulisi kohentaa sekä poikkeustilanteista tiedottamista että palautteisiin vastaamista. Finavian oman valvonnan lisäksi tarvitaan myös puolueettomia melumittauksia, joita voitaisiin suorittaa pistokokein. Turkula on täydentänyt muistutustaan ja toimittanut täydennyksiä, jotka liittyvät havainnoitiin syksystä 2008 syksyyn 2009 siitä, miten eri kiitoteitä on käytetty operointiin eri vuorokauden aikoina. Havainnot koskevat erityisesti kiitotien 04R ja 04L käyttöä. Täydennykset on liitetty asiakirjoihin myöhemmin tehdyn muistutuksen täydennyksen yhteyteen. (70) 70, Muistuttaja katsoo, että lentomelu on haitallista terveydelle. Melusta kärsivät etenkin lapset. Muistuttaja on itse kärsinyt akuuteista melurasituksista, mm. pääsärystä. Lentomelu on vaikeuttanut työntekoa

107 107 ja levon saantia. Muistuttaja on suorittanut melumittauksia, joissa äänihuiput sisällä yöaikaan ovat olleet 66 69,1 db. Muistuttaja toteaa, että AA:n selvitys lentomelun vaikutuksista ei kestä kriittistä tarkastelua. (71) 71, Muistuttaja vaatii, että laskeutumiset Etelä- ja Keski- Espoon yli tulee väestön terveyden suojelemiseksi kokonaan kieltää yöaikana klo Muistuttaja vaatii, että Ilmailulaitos Finavia seuraa melua Espoossa yksityiskohtaisesti, eikä vain ajan yli keskiarvoistettuna. (72) 72, Muistuttaja vaatii, että lentoaseman ja asutuksen väliset maaston muodot ja puusto tulisi säilyttää meluesteenä. Maaston muodoilla on erityisesti vaikutusta lähtökiidon aiheuttamaan meluun. Mikäli esim. kalliota poistetaan, tulisi se korvata meluesteellä. (73) 73, Muistuttaja toivoo, että lentoreittejä suunniteltaessa otettaisiin huomioon tasapuolisuus kaikkien alueiden kesken. (74) 74, Muistuttaja esittää, että lentoliikennettä tulisi jakaa tasaisemmin eri alueiden välille. (76) 76, Muistuttaja esittää, että kiitoteiden käyttöä koskeva ensisijaisuusperiaate pitäisi poistaa ympäristöluvasta sen sitovuuden takia. Lisäksi lentoasemalla tulisi ottaa käyttöön yölentokielto esim. klo välillä. (77) 77, Muistuttajaa häiritsee lentomelu Palojoen kylän lähistöllä. Muistuttaja esittää lentomelun tasaisempaa jakoa eri alueiden välillä. Lisäksi muistuttaja ehdottaa vaihtoehdoksi lentomeluttomia aikoja tai yölentokieltoa klo välillä. (78) 78, Muistuttaja ehdottaa, että kiitoteitä käytettäisiin tasapuolisemmin siten, ettei suuri osa laskeutumisista suuntautuisi kiitotielle 15. Lentoasemalla tulisi ottaa käyttöön yölentokielto. (79) 79.1 ja 79.2, Muistuttajat vastustavat yöaikaisten laskeutumisten ensisijaista suuntaamista kiitotielle 2. Laskeutuvien lentokoneiden tulisi käyttää lähimpää mahdollista kiitotietä, eikä kiertää useiden kymmenien kilometrien matkaa laskeutuakseen kiitotielle 15. (80) 80, Muistuttaja toteaa lentomelun olevan erittäin häiritsevää. Lentokoneita lentää 2 3 minuutin välein. Melu häiritsee oleskelua sekä sisällä että ulkona pihalla. (81) 81, Muistuttaja toteaa lentomelun olevan häiritsevää Palojoen kylän lähistöllä. Muistuttaja esittää lentoliikenteen tasaisempaa jakamista eri kiitoteille.

108 108 (82) 82.1 ja 82.2, Muistuttajat esittävät kiitoteiden ensisijaisuuden poistamista. Lisäksi lentoasemalle tulisi määrätä yölentokielto. (83) 83.1 ja 83.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän yöunta ja työntekoa. Muistuttajat esittävät, että laskeutumisiin käytettäisiin tasapuolisemmin kaikkia kiitoteitä. (84) 84.1 ja 84.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän perheenjäsenten yöunta. Muistuttajat esittävät, että laskeutumisiin käytettäisiin tasapuolisemmin kaikkia kiitoteitä. (85) 85.1 ja 85.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän mm. perheenjäsenten yöunta. Muistuttajat esittävät, että laskeutumisiin käytettäisiin tasapuolisemmin kaikkia kiitoteitä. (86) 86, Muistuttajaa kokee lentomelun haitalliseksi. Lentomelu vaikeuttaa mm. keskustelua. Muistuttaja esittää lentomelun tasaisempaa jakamista eri alueiden välille. (87) 87, Muistuttaja toteaa, että vuonna 1992 myönnetyn ympäristöluvan ympäristölupaprosessin yhteydessä ei kysytty nurmijärveläisten mielipidettä. Muistuttaja esittää lentomelun tasaisempaa jakamista eri alueiden välille. (88) 88.1 ja 88.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän esimerkiksi yöunta ja opiskelua. Muistuttajat esittävät lentomelun tasaisempaa jakamista eri alueiden välille. (89) 89.1 ja 89.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän mm. yöunta Palojoen ympäristössä. Muistuttaja esittää yölentojen minimointia erityisesti rahtikoneiden osalta. (91) 91, Muistuttaja toteaa lentomelun häiritsevän yöunta ja päiväsaikaan oleskelua pihalla. Muistuttaja esittää, että laskeutumisiin käytettäisiin tasapuolisemmin kaikkia kiitoteitä. (92) 92.1 ja 92.2, Muistuttaja vaatii kiitoteiden ensisijaisuuskäytännön poistamista sekä yölentokiellon ja tuntuvien melumaksujen käyttöönottoa. Lisäksi muistuttajat vaativat lentomeluttomia ajanjaksoja. (93) 93, Muistuttaja vaatii kiitoteiden käyttöä koskevien ensisijaisuusmääräysten poistamista ja lentomelun tasaisempaa jakamista eri alueiden välille. Lisäksi lentoasemalle tulisi asettaa yölentokielto. (94) 94, Muistuttaja toteaa lentomelun häiritsevän keskustelua sekä yöunta. Muistuttaja toivoo, että lentoreittejä suunniteltaessa otettaisiin huomioon tasapuolisuus kaikkien alueiden kesken.

109 109 (95) Palojoen kyläyhdistys ry/ 95.1 ja 95.2, Muistuttaja vaatii, että ympäristölupahakemuksessa olevaa kiitoteiden ensisijaisuusmääräystä ei saa sisällyttää myönnettävään lupaa. Muistuttaja perustelee vaatimustaan seuraavasti: Vantaan kaupunki ei ole ottanut huomioon Nurmijärven kunnan eikä asukkaiden mielipidettä myöntäessään sijoituspaikkaluvan kolmannelle kiitotiellä vuonna Kiitoteiden ensisijaisuuskäytäntö muodostuu erityisen häiritseväksi muuten hiljaisessa maalaiskunnassa. Kiitotien 15 ensisijaiseen käyttöön laskeutumisissa ei ole pakottavaa juridista tai muutakaan syytä. Lentokoneet joutuvat kiertämään keskimäärin noin 76 km laskeutuakseen kiitotielle 15. Kaanaan metsän Natura verkostoon kuuluvalla alueella sekä Palojoen kylän kulttuuri- ja virkistysalueella tulisi noudattaa päiväajan melun ohjearvoa 45 db ja yöajan ohjearvoa 40 db. Palojoen vanhoja asuinrakennuksia ei ole rakennettu kestämään nykyisen kaltaista lentomelua. Vantaalla Martinlaaksossa ja Korsossa asuintalot on rakennettu Helsinki- Vantaan lentoaseman rakentamisen jälkeen. Nämä asuinrakennukset eristävät melua paremmin kuin vanha rakennuskanta. Palojoen kyläkoulu tulisi ottaa huomioon melua arvioitaessa. Lentomelu aiheuttaa Palojen asukkaille monia ongelmia, mm. unihäiriöitä, vaikeuttaa keskustelua, estää kesäjuhlien järjestämistä pihalla, vaikeuttaa levon saantia, häiritsee työntekoa jne. Muistuttaja vaatii asetettavaksi pääsääntöistä yölentokieltoa, riittävän korkeaa melumaksua, jatkuvan liu un käytön lisäämistä laskeutumisissa ja lentomeluttomia ajanjaksoja. (96) 96.1 ja 96.2, Muistuttajat tuovat esille mm. seuraavat seikat: Nurmijärven kunnan eikä nurmijärveläistä mielipiteitä otettu huomioon myönnettäessä sijoituspaikkalupaa kiitotielle 3 vuonna Nurmijärvellä on lentomelua lukuun ottamatta suhteellisen vähän yhdyskuntamelua. Lentomelu vaikuttaa alentavasti maan arvoon. Lentoasemasta hyötyvät eniten Vantaa ja Helsinki, joten näiden kaupunkien tulisi ottaa vastuulleen lentoliikenteen haitat. Etelästä lähestyvien koneiden ei tulisi kiertää koko Pääkaupunkiseutua pohjoiseen Nurmijärven ylle laskeutuakseen kiitotielle 15. Kiitoteille ei tulisi määrätä sitovia ensisijaisuusmäärityksiä ja niitä pitäisi käyttää tasapuolisesti. Lentomelu pitäisi kohdentaa sinne, missä ympäristömelu on entuudestaankin suurta. Ympäristölupapäätöksessä ei pitäisi määrätä lentomelua sinne, missä asuu vähiten ihmisiä. Lentokoneille pitäisi asettaa tiukemmat rajoitukset päästöjen osalta. Laskeutumiset tulisi kieltää klo 23 jälkeen. (97) Kiinteistö Oy Helsinki-Vantaa Logistics Center 1/ 97.1 ja 97.2, Muistuttaja toteaa, että puhdistusprosessista poisjohdetuista jä-

110 110 tevesistä aiheutuu hajuhaittaa muistuttajan omistaman kiinteistön käyttäjille ja vaatii, että ympäristöluvassa on kiellettävä hajuhaitan aiheuttaminen. (98) 98, Muistuttaja toteaa, että Kylmäoja oli 1960-luvulla kirkasvetinen puro, mutta nykyään se on kuin viemäri. Lisäksi lentomelu on lisääntynyt muistuttajan asuinseudulla viime aikoina paljon. Muistuttaja vaatii, että lentoaseman toiminnot siirretään etäämmälle asutuskeskuksista. (99) 99.1 ja 99.2, Muistuttajat toteavat, että Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelun seurantajärjestelmä rakentuu ratkaisevilta osin Ilmailulaitos Finavian omavalvontaan. Melun mittaaminen pitäisi eriyttää Ilmailulaitos Finaviasta riippumattomalle taholle. Erityisesti laskeutuvien lentomeluun ja melun hallintaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Muistuttajat esittävät, että laskeutuva liikenne ohjattaisiin yöllä klo välillä tuuliolojen salliessa koillisesta. Yöaikaisen liikenteen osalta Ilmailulaitos Finavian tulisi raportoida vuorokausittain meluhuippujen arvot, keskiarvot ja melutapahtumien lukumäärät. Laskeutumislinjoille 04L/R tulisi sijoittaa pysyvä melun mittausasema. (100) ja 100.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän yöunta ja vaikeuttavan keskustelemista. Lentoliikenteen kaksinkertaistuminen olisi muistuttajien mielestä kestämätön tilanne. Laskeutumiset olisi ohjattava tasapuolisesti eri alueille. (101) ja 101.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän yöunta ja vaikeuttavan keskustelemista. Lentoliikenteen kaksinkertaistuminen olisi muistuttajien mielestä kestämätön tilanne. Laskeutuvat lentokoneet olisi ohjattava tasapuolisesti eri alueille. Lentomelualueille pitäisi suoda myös pidempiä lentomeluttomia ajanjaksoja. (102) ja 102.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän mm. yöunta. Melu on pakottanut muistuttajia vaihtamaan ulko-ovet paremmin ääntä eristäviksi. Laskeutuvat lentokoneet olisi ohjattava tasapuolisesti eri alueille. Meluarvojen laskennassa käytettävät L den ja L Aeq kuvaavat huonosti yksittäisen lentokoneen hetkellistä meluhaittaa. Uusien lentokoneiden osalta melun väheneminen ei juurikaan koske laskeutuvia koneita, sillä laskeutuessa koneen lähtömelu pienenee vain 1 2 db. Lentomelu hankaloittaa Nurmijärven kulttuurielämää. (103) 103, Muistuttaja toteaa, että on kohtuutonta keskittää melusta aiheutuvat haitat tietylle alueelle. Laskeutumisia pitää keskittää sille alueelle, joka saa merkittävimmän hyödyn lentoliikenteestä. (104) ja 104.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän mm. yöunta ja vaikeuttavan keskustelua. Lentoreittejä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon tasapuolisuus kaikkien alueiden kesken. Lisäksi muistuttajat vaativat lentomeluttomia ajanjaksoja.

111 111 (105) 105, Muistuttaja toteaa Metsäkylässä olevan paljon vanhaa rakennuskantaa, jotka eristävät huonosti melua. Alueella toimii myös kyläkoulu. Melu häiritsee mm. yöunta, keskittymistä, lepoa ja oleskelua pihalla. Lentoreittejä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon tasapuolisuus kaikkien alueiden kesken. (106) ja 106.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän mm. yöunta ja vaikeuttavan keskustelua. Lentoreittejä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon tasapuolisuus kaikkien alueiden kesken. Lupa ei ole tasapuolinen lentomelusta kärsivien kannalta, mikäli kaikki yöaikaiset lennot määrätään kulkemaan tietylle kiitotielle. (107) Asunto-Oy Säästöponsi/ 107, Muistuttaja vaatii, että nousevat lentokoneet ohjataan Kehä III:n yläpuolelle siten, että ne ohittavat Vantaanpuiston alueen eteläpuolelta. Toinen vaihtoehto on nousujen siirtäminen kiitotielle 33. Erityisesti Aasiaan lähtevät lentokoneet ylittävät Vantaanpuiston erittäin matalalta. Erityisen haitallisia ovat yöaikaiset nousut. (108) Asunto Oy Vantaankallio, (109) Asunto-Oy Säästöreitti, (110) Asunto Oy Kustaanmäki, (111) Asunto-Oy Säästöjänne ja (112) Asunto-Oy Säästökilpi, Muistuttajat ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin Asunto-Oy Säästöponsi. (113) Vantaanpuisto-Seura ry/ 113, Muistuttaja vaatii, että nousevat lentokoneet ohjataan Kehä III:n yläpuolelle siten, että ne ohittavat Vantaanpuiston alueen eteläpuolelta. Toinen vaihtoehto on nousujen siirtäminen kiitotielle 33. Erityisesti Aasiaan lähtevät lentokoneet ylittävät Vantaanpuiston erittäin matalalta. Erityisen haitallisia ovat yöaikaiset nousut. Pienikin lentoreittien muutos parantaisi melutilannetta huomattavasti. Erityisesti yöaikaiset nousut kiitotieltä 22R aiheuttavat meluhaittaa ja häiritsevät unta. (114) 114, Muistuttaja on kokenut lentomelun erittäin häiritseväksi. Päivisin melu häiritsee keskustelua ja öisin melu aiheuttaa heräilyä. Muistuttaa toivoo, että lentomelua jaettaisiin tasaisemmin eri alueiden välillä. (115) 115, Muistuttaja kokee lentomelun häiritsevän normaalia ajanviettoa, keskustelua ja ulkoilua. Lentomelu on aiheuttanut unettomuutta. Lentomelua pitäisi jakaa tasaisemmin eri alueiden välillä. Yöaikaiset lennot tulisi kieltää. (116) ja 117.2, Muistuttajat toteavat Kylmäojan hajun olevan erittäin paha ja toivovat asiaan parannusta. (117) ja 117.2, Muistuttajat toteavat, että Palojoen kulttuuri- ja virkistysalueilla tulisi noudattaa päivisin 45 db:n ja yöaikaan 40 db:n melurajoja. Hiljaisella maaseudulla lentomelu häiritsee enemmän kuin kaupunkiseudulla, jossa ympäristön taustamelu on voimakkaampaa. Asukasluku Nurmijärvellä kasvaa nopeasti, joten lentomelusta kärsii yhä

112 112 useampi nurmijärveläinen. Lentomelua pitäisi jakaa tasaisemmin eri alueiden välillä. Normaali keskustelu ja tv:n katselu on hankalaa vilkkaimpana laskeutumisajankohtana. Mm. hiilidioksidipäästöjen minimoimiseksi lentokoneiden tulisi valita aina lyhin laskeutumisreitti. (118) ja 118.2, Muistuttajat vaativat, että kiitotietä 15 ei saa käyttää ensisijaisena kiitotienä laskeutumisissa. Yöaikaiset lennot tulisi kieltää. Muistuttajat vaativat myös lentomeluttomia päiviä. (119) ja 119.2, Muistuttajat vaativat, että lentomelua pitäisi jakaa tasaisemmin eri alueiden välillä. Lentomelu haittaa mm. keskustelua ja yöunta. (120) Maaniitun Asukasyhdistys ry/ ja 120.2, Muistuttaja vaatii, että kiitoteille ei tulisi antaa niiden käyttöä koskevia ensisijaisuusmääräyksiä. Lisäksi muistuttajat vaativat mm. riittävän korkeita melumaksuja ja pääsääntöistä yölentokieltoa. (121) 121, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 114 (114). (122) 122, Muistuttaja toteaa, että lentomelu vaikeuttaa normaalia keskustelua ja oleskelua ulkona. Nousut ja laskeutumiset tulisi keskittää ensisijaisesti kolmannelle kiitotielle. Kylmäojan vesi on sumentunut ja sen vesi on muuttunut öljymäiseksi. Kylmäojan saastuttaminen on lopetettava. (123) 123, Muistuttaja esittää seuraavat vaatimukset: Kaikki jäänesto aineet tulee johtaa keskitetyille käsittelyalueille ja puhdistamoon. Kaikki kiitoteiden hulevedet tulee johtaa käsittelyyn. Päästöpiikit tulee estää rakentamalla puhdistusjärjestelmiin riittävästi säännöstelytilavuutta sekä sulkemismahdollisuus. Hyvälaatuisen pohjaveden määrä puroihin tulee turvata lisäämällä riittävästi puhdistettujen hulevesien imeytymistä ja vähentämällä vedenoton määrää. Ilmailulaitos Finavian tulee velvoittaa kunnostamaan aiheuttamansa haitat puroille. Ympäristölupa voidaan antaa korkeintaan kymmeneksi vuodeksi ja toimenpiteille tulee esittää määräajat. (124) Jupperin Omakotiyhdistys ry, Laaksolahden Huvilayhdistys ry, Lippajärveläiset - Klappträskgillet ry ja Veinin omakotiyhdistys ry, Muistuttajat vaativat, että ympäristölupaa ei tule myöntää vanhentuneiden vaatimusten perusteella, vaan vaatia myös tulevaisuudessa voimaantulevien direktiivien noudattamista. Yöaikaiset laskeutumiset tulee sallia kiitoteille 04L ja 04R vain tuuliolojen niin vaatiessa. Yöaikaiset nousut kiitoteiltä 22L ja 22R tulisi kieltää. Laskeutuvilta koneilta tulisi vaatia jatkuvan liu un käyttöä (CDA). Yli 70 dba:n meluhuiput tulee määrittää väestömäärätietoineen ja ottaa asia huomioon lentoreittien suunnittelussa. Ympäristöviranomaisen tulee luoda tehokkaampi valvontajärjestelmä lentomeluhaittojen valvontaan. Laaksolahteen tulisi saada pysyvä melun mittausasema.

113 113 Lisäksi muistuttajat kyseenalaistavat hakijan arvion liikennemääräkehityksestä vuoteen 2025 asti, jonka vuoksi hakijalle voitaisiin myöntää lupaa osittain jopa ympäristöhaittojen kaksikertaistamiseen. Muistuttajien omat mittaukset ovat osoittaneet korkeampia meluarvoja Ilmailulaitos Finavian mittauksiin verrattuna. Ilmailulaitos Finavialla on väheksyvä asenne meluja ympäristöhaittoihin. Muistuttajat ovat tehneet asukaskyselyn Laaksolahden alueella talouteen. Vastanneista 46 % koki lentomelun erittäin häiritsevänä. Vastanneista 34 % lentomelu häiritsi jonkin verran. Viideosaa lentomelu ei häirinnyt. Yöuneen lentomelu noin vaikutti noin puolella vastaajista. (125) 125, Muistuttaja toteaa Kylmäojan puron haisevan voimakkaasti. Muistuttaja vaatii, että Ilmailulaitos Finavian on lopetettava jätevesien lasku puroon. (126) ja 126.2, Muistuttajat vaativat, että lentoaseman toiminnassa tulisi ottaa käyttöön merkittävä melumaksu. Ilmailulaitos Finavian tulisi suunnitella nousu- ja laskukiitojen lentoradat siten, että ympäristölle aiheutuva meluhaitta olisi mahdollisimman pieni. Huoltotoiminnasta aiheutuu meluhaittaa, joka olisi mahdollista estää esimerkiksi huoltohallien uudelleen sijoittamisella. (127 ja 225) 127 ja 225, Muistuttajat omistavat kiinteistön, jolla on rakennusoikeutta jäljellä noin 200 m 2. Rakennusoikeutta ei voi käyttää lentomelun takia, mutta muistuttajien tulee kuitenkin maksaa kiinteistövero koko kiinteistön maapohjan alasta. Muistuttajat vaativat korvausta menetetystä rakennusoikeudesta (222 m 2 x 400 euroa/m 2 ) euroa ja euroa kertakorvauksena meluhaitasta. Kiitotien 3 käyttö pitäisi tehostaa, sillä se aiheuttaa muistuttajien mukaan vähemmän meluhaittaa kuin kiitotien 1 käyttö. Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä pitäisi olla meluja ympäristöhaittojen korvaaminen. (128) Asunto Oy Vantaan Mairela/ 128, Muistuttaja toteaa Kylmäojan hajuhaittojen lisääntyneen viime aikoina. Ympäristöluvassa tulisi määrätä päästöjen vähentämisestä Kylmäojaan. (129) Korkki-Kytölato kiinteistöyhtymä/ 129, Muistuttaja toteaa lentomeluhaitan olevan jatkuvaa omistamillaan kiinteistöillään. Lentomelun takia kiinteistöjen arvo on alentunut ainakin euroa. Muistuttaja katsoo Ilmailulaitos Finavian olevan asiassa korvausvelvollinen. Muistuttaja katsoo, että meluhaitta on niin kohtuuton, ettei ympäristölupaa tule myöntää laisinkaan. (130) 130, Muistuttaja toteaa lentomelun olevan erittäin häiritsevää Vantaalla Korsossa. Etenkin nousevien lentokoneiden aiheuttama melu on häiritsevää.

114 114 (131) 131, Muistuttaja vaatii mm. seuraavia asioita: Odotuskierroslentämistä tiheästi asutulla seudulla tulisi välttää. Yöaikaiset laskeutumiset tulisi kieltää. Muistuttajan mukaan laskeutumiset ja lentoonlähdöt siirretään Espooseen, vaikka tuuliolosuhteissa ei ole muutosta. Laskeutumissa ja lentoonlähdöissä tulisi seurata tuuliolosuhteita säännönmukaisesti. Lentomelua ei saa siirtää uusilta ja suunnitteluasteella olevilta asuinalueilta vanhoille omakotialueille. Myöhässä olevat koneet eivät saa oikaista omakotitaloalueiden ylitse. Etenkin Finnairin koneet lentävät matalalla. Tämä tulisi kieltää. Lentoreittien pitäisi seurata enemmän mm. Kehä III:sta. Koneet eivät saa poiketa sovituilta reiteiltä. Melumittaukset tulisi ulkoistaa luotettavalle taholle. Finavian tulisi lopettaa asukkaiden halveksiminen. (132) 132, Muistuttaja toteaa lentomelun häiritsevän yöunta ja vaikeuttavan keskustelemista. Laskeutuvat lentokoneet olisi ohjattava tasapuolisesti eri alueille. Yöaikaiset lennot tulisi minimoida ja melumaksua yöaikaisille koneille tulisi nostaa reilusti. (133) ja 133.2, Muistuttajat esittävät, että ympäristölupahakemuksessa ei ole riittävästi huomioitu Kylmäojaan joutuvien valumavesien pienentämistä. Kylmäojassa oli aikaisemmin mm. lohta. Ilmailulaitos Finavian tulisi kunnostaa Kylmäoja ja palauttaa se alkuperäiseen tilaansa. (134) 134, Muistuttaja vaatii, että liikenne ohjataan hänen asuinpaikaltaan 1 2 km etelään, jolloin melulle altistuisi huomattavasti pienempi määrä asukkaita. Laskeutumiset on mahdollista suorittaa olennaisesti lyhyemmällä kiitotien suuntaisella lähestymisellä turvallisesti. Ongelman ratkaisuun on lain mukaan käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (135) Kalajärvi-seura ry/ 135, Muistuttaja toteaa, että hakemuksesta puuttuu mm. kansainvälinen meluntorjuntakeinojen vertailua sekä pyrkimys melutilanteen parantamiseksi. Ilmastovaikutuksia on esitelty suppeasti. Hakemuksen grafiikka sivulla 37 on harhaanjohtava. Lupaehdoissa tulisi välttää tarkkoja rajauksia, jotka kärjistäisivät melutilannetta tietyllä alueella. Lupaehtoihin tulisi jättää toiminnanharjoittajalle riittävä liikkumavara meluongelmien ratkaisemiseksi. Toiminnalle tulee asettaa rajoituksia operaatiomäärille ja lentoasemalta operoiville ilma-aluksille. (136) 136, Muistuttaja toteaa, että Helsinki-Vantaan lentoasema on koko Etelä-Suomen alueella erittäin merkittävä. Ympäristölupapäätöstä ei voida tehdä pienten ja kovaäänisten painostusryhmien ehdoilla. Tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan kannalta lentoturvallisuudesta huolehtiminen on yksi lentoaseman tärkeimmistä tavoitteista. Pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla toisen Helsinki-Vantaan tasoisen kentän saaminen Etelä- Suomeen. Laaksolahdessa voisi olla pysyvä lentomelun mittausasema. Lentomelun kokeminen on yksilöllistä. Ympäristöluvassa annettavien määräysten tulisi sisältää mm. selkeät rajaehdot toleransseineen ja mittaustapavaatimukset.

115 115 (137) As Oy Korson Pohjanhovi/ 137, Muistuttaja vaatii, että lentomelua pitäisi johdonmukaisesti vähentää eikä lisätä. Mikäli 60 db:n lentomelualue ei pienene, tulisi muistuttajan saada korvausta aiheutetusta haitasta rakentamisrajoitusten aiheuttamasta kiinteistön arvon alenemisesta. (138) ja 138.2, Muistuttajat esittävät, että ympäristölupaehtoihin ei sisällytettäisi kiitoteiden ensisijaisuuksia koskevia määräyksiä. Lisäksi lentoasemalle tulisi määrätä yölentokielto. (139) ja 139.2, Muistuttajat toteavat, että muuten hiljaisessa maaseutumaisessa asuinympäristössä lentomelu häiritsee huomattavasti enemmän kaupunkiympäristöön verrattuna. Ei ole olemassa erityistä syytä tai juridista syytä, miksi kiitotie 15 tulisi toimia ensisijaisena laskukiitotienä. Suuri osa kiitotielle 15 laskeutuvista ilma-aluksista tekee ylimääräisen kierroksen päästäkseen kiitotielle, joka lisää ympäristöhaittoja. Lentomelu häiritsee Palojoen kulttuuritarjontaa. Muistuttajien 40 vuotta sitten rakennettu asuintalo ei täytä nykyaikaisia eristysvaatumuksia. Etenkin kesäaikaan lentomelu häiritsee myös öisin. (140) 140, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 114 (114). (141) 141, Muistuttajat yhtyvät Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoihin. Muistuttajien omistama kiinteistö on rakennuskiellossa lentomelun takia. Lentomelu vaikeuttaa nukahtamista ja vaikeuttaa mm. keskustelua. Lentomelualueella oleville rakennuksille tulisi rakentaa parempi äänieristys yhteiskunnan ja Ilmailulaitos Finavian rahoituksella. (142) 142, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 114 (114). (143) 143, Muistuttaja toivoo, että lentomelua jaettaisiin tasaisemmin eri alueiden kesken. Melutason tulisi laskea, jotta rakennuslupia voitaisiin myöntää. Rakennuskielto lentomelun vuoksi aiheuttaa kiinteistöjen omistajille kohtuutonta rasitusta ottaen huomioon tonttien koot. (144) 144, Muistuttajat esittävät, että ympäristölupaehtoihin ei sisällytettäisi kiitoteiden ensisijaisuuksia koskevia määräyksiä. Yöaikaisia lentoja tulisi rajoittaa tai ne pitäisi kieltää kokonaan. (145) Nurmijärven Kivi-Juhlat ry/ ja 145.2, Muistuttaja toteaa lentomelun häiritsevän Nurmijärvellä järjestettävää Kivi-juhlatkulttuuritapahtumaa. Ympäristöluvassa tulisi poistaa määräys käyttää ensisijaisesti kiitotietä 15 laskeutumisiin. Ilma-alusten tulisi käyttää laskeutumisissa lyhintä mahdollista lentoreittiä.

116 116 (146) 146, Muistuttaja vaatii, että ympäristölupahakemusta täydennettäisiin mm. selvityksillä lentomelun vaikutuksista terveyteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja eläimiin sekä lentoaseman vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontokohteisiin ja ilmastonsuojeluun. Ympäristöluvassa ei tulisi antaa määräystä käyttää ensisijaisesti kiitotietä 15 laskeutumisiin. Ilma-alusten tulisi käyttää laskeutumisissa jatkuvaa liukua (CDA) ja laskeutua lähimmälle mahdolliselle kiitotielle. Yöaikaisia lentoja tulisi rajoittaa tai ne pitäisi kieltää kokonaan. (147) 147, Muistuttaja vaatii, että ympäristöluvassa ei pidä antaa määräystä käyttää ensisijaisesti kiitotietä 15 laskeutumisiin. Yöaikaisia lentoja tulisi rajoittaa tai ne pitäisi kieltää kokonaan. (148) 148, Muistuttaja vaatii, että lentoonlähtöjen lentoreitit tulee suuntautua enemmän metsäisille harvaanasutuille alueille, kuten Vestran ja Kalajärven suuntaan. Liukkaudentorjunta-aineiden sekä jäänesto- ja jäänpoistoaineiden päästöt suoraan maastoon ja vesistöön tulee kieltää kokonaan. Ympäristölupa tulisi myöntää korkeintaan kymmeneksi vuodeksi. Ympäristölupamääräysten rikkomisesta tulee seurata sanktio. (149) Simonkylän omakotiyhdistys ry/ ja 149.2, Muistuttaja katsoo, että ympäristölupahakemuksessa esitetyt meluselvitykset ovat puutteellisia ja niitä tulisi täydentää. Kiitotietä 3 tulisi jatkossakin käyttää ensisijaisena kiitotienä lentoonlähdöissä ja kiitotietä 2 laskeutumisissa. Keskeneräistä meluvallia kiitotien 2 koillispäässä tulisi jatkaa. Suihkuturbiinien koekäyttöjä melusuojaamattomilla alueilla ei tule sallia. Glykolin ja liukkaudentorjunta-aineiden päästöt suoraan tai välillisesti Kylmäojaan tulee lopettaa. (150) Palojoen Nuorisoseura ry/ ja 150.2, Muistuttaja esittää, että ympäristöluvassa ei tulisi antaa määräystä käyttää ensisijaisesti kiitotietä 15 laskeutumissa. (151) 151, Muistuttaja toteaa lentomelun häiritsevän mm. yöunta. Lentokoneet herättävät myös pelkoa. Lentomelua pitäisi suunnata muuten hiljaisten alueiden sijasta alueille, joissa on jo entuudestaan yhdyskuntamelua. Yöaikaisista laskeutumisista olisi saatava haittakorvaus. (152) 152, Muistuttaja toteaa lentomelun olevan niin voimakasta, että se aiheuttaa heräämisiä yöaikaan. Muistuttaja toivoo, että lentomelu vähentyisi alueella. (153) ja 153.2, Muistuttajat vaativat seuraavia muutoksia ympäristölupaan: nykyisessä luvassa oleva ehto, joka määrää kiitotien 15 ensisijaiseksi laskeutumiskiitotieksi päiväsaikaan ja yöaikaan ainoaksi laskeutumiskiitotieksi, tulisi poistaa. Ympäristölupapäätöksekseen pitäisi lisätä määräys, joka edellyttää laskeutumiseen käytettäväksi lähestymissuuntaan nähden lähintä kiitotietä. Yleisperiaatteena tulisi olla eri kiitoteiden nykyistä tasaisempi käyttö. Lentoasemalle tulisi saada yölentokielto tai yöaikaiset laskeutumiset tulisi jakaa tasaisemmin eri kiitoteille. Lentomelut-

117 117 tomia laskuja. Jatkuvan liu un menetelmä (CDA) tulisi ottaa laajemmin käyttöön. Ympäristölupapäätöksessä tulisi ottaa paremmin huomioon ympäristönsuojelulliset ja kulttuuriset arvot. Ympäristölupa tulee myöntää määräaikaisena 5 10 vuodeksi. (154) ja 154.2, Muistuttajat toteavat lentomelun häiritsevän mm. oleskelua pihalla. Erityisen häiritseviä ovat yöaikaiset lennot. Muistuttajien asuintalo ei ole rakenteellisesti suojattu lentomelua ajatellen. Ympäristöluvassa ei tule antaa kiitoteiden ensisijaisuuksia koskevia määräyksiä. (155) ja 155.2, Muistuttajat toteavat lentomelun vaikeuttavan nukahtamista ja aiheuttavan unihäiriöitä. Ympäristöluvassa ei tule antaa kiitoteiden ensisijaisuuksia koskevia määräyksiä. Lisäksi lentoasemalla on saatava pääsääntöinen yölentokielto. (156) 156, Muistuttaja vaatii, että ympäristöluvassa ei tule antaa kiitoteiden ensisijaisuuksia koskevia määräyksiä. Kiitoteitä tulee käyttää tasapuolisesti. (157) 157, Muistuttaja vaatii, että ympäristöluvassa ei tule antaa kiitoteiden ensisijaisuuksia koskevia määräyksiä. Kiitoteitä tulee käyttää tasapuolisesti. Lentoasemalle tulisi asettaa yölentokielto. Laskeutumissa tulisi käyttää jatkuvan liu un menetelmää (CDA). Lähestymiskorkeuden tulisi olla vähintään 900 m. Lentomelualueelle tulisi määrätä lentomeluttomia ajanjaksoja. Lentoreitit tulisi olla mahdollisimman lyhyitä ja turhaa kiertelyä asuinalueiden yllä tulisi välttää. (159) Askiston Omakotiyhdistys ry/ ja 159.2, Muistuttaja toteaa, että ympäristömelu Askiston alueella on lisääntynyt. Muistuttaja vaatii, että lentoaseman operaatiomäärä on rajoitettava operaatioon vuodessa. Muistuttaja vaatii, että lentokoneiden nousulinja lentoonlähtösuunnalta 22R on määrättävä kulkemaan Vantaanpuiston ja Kivistön väliselle alueelle, jolloin koneet lentäisivät Piispankylän teollisuusalueen yli ja jatkaisivat nousua asumattoman metsäalueen yli Vestran ja Kalajärven välistä. Lentoaseman toiminnasta aiheutuvan melun mittaamista on tehostettava ja mittauksissa on käytettävä ulkopuolista tahoa. Muistuttaja vaatii, että vielä rakentamattomien alueiden, esim. Marja-Vantaan tulevan asuinalueen, ei tule nauttia suojaa lentomelun osalta. (160) ja 160.2, (161) 161, (162) 162, (163) 163, (164) 164, (165) 165, (166) ja 166.2, (167) 167, (168) 168, (169) ja 169.2, (170) ja 170.2, (175) ja 175.2, (176) ja 176.2, (177) ja 177.2, (178) ja 178.2, (179) As. Oy Korson Pohjanhovi/ 180, (180) 180, (190) ja 190.2, (191) 191, (193) ja 193.2, (194) 194, (195) ja 195.2, (196) 196, (197) ja 197.2, (198) 198, (199) ja 199.2, (200) 200, (201) 201, (202) 202, (203) ja 203.2, (204) 204, (205) 205, (206) 206, (207) 207, (208) ja 208.2, (209) ja 209.2, (210) ja 210.2, (211) 211, (212) ja (213) ja 213.2, (214) 214, (215) 215 ja (222) 222. Muistuttajat ovat

118 118 jättäneet saman sisältöisen muistutuksen kuin As Oy Korson Pohjanhovi (137), kaikki (171) 171, Muistuttaja toteaa lentomelun häiritsevän mm. Taaborinvuoren ulkoilmateatteriesityksiä. Muistuttaja kysyy olisiko laskeutuville ilma-aluksille sellaista reittiä, joka ei lentäisi Palojoen laakson ja Palojoen kylän yli, ja Taaborinvuori-Haukankallio-reittiä pitkin. (172) 172, Muistuttaja toteaa lentomelun häiritsevän yöunta ja olevan päivisin sietämätöntä. Kiitoteitä tulisi käyttää tasapuolisemmin. Yöaikaiset laskeutumiset tulisi kieltää. (173) 173, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutukset kuin ja (155). (174) Pääkaupunkiseudun Vesi Oy - Hufvudstadsregionens Vatten Ab/ 174, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ylläpitää Helsinki-Vantaan lentoaseman alitse kulkevaa Päijänne-tunnelia. Muistuttaja suhtautuu kriittisesti vuodesta 2006 vuoteen 2025 odotettavaan 80 %:n kasvuun. Jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden käytön lisääminen on tunnelin kannalta epäedullista. Tunneliin vuotavassa pohjavedessä on havaittu pieniä pitoisuuksia jäämiä jäänesto- ym. kemikaaleista. Päästöjä on pyrittävä kaikin keinoin vähentämään, mikä on otettava huomioon lupaehdoissa. Lumen linkoaminen 40 m:n päähän voi viedä kemikaaleja pohjavesisuojauksen ulkopuolelle. Vantaanjokeen joutuvan kuormituksen kasvu tulee estää ja selvittää keinoja nykyisen kuormituksen pienentämiseksi. Vantaanjoen vettä käytetään poikkeustilanteissa, mm. vuonna 2008 Päijänne-tunnelin korjauksen aikana, josta syystä veden hyvä laatu on tärkeää. Lentoaseman alueella tehtävien maaperän pilaantuneisuuselvitysten yhteydessä tulisi selvittää myös maa- ja kalliopohjaveden laatu. Mikäli keskitettyjä deicing-alueita tullaan rakentamaan Päijänne-tunnelin läheisyyteen, tulisi rakennustöissä varautua riittäviin suojatoimenpiteisiin. (181) 181, Muistuttaja vaatii, että laskeutumiset on kiellettävä klo välillä. Laskeutuvien ilma-alusten tulisi käyttää lähestymissuuntaan nähden lähintä kiitotietä. Ympäristöluvassa on otettava paremmin huomioon ilmastokysymykset. Asukkailla pitäisi olla oikeus 6 8 tunnin yöuneen. (182) 182, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 181 (181).

119 119 (183) 183, Muistuttaja vaatii, että yöaikaiset klo 23 jälkeiset lentoonlähdöt ja laskeutumiset tulisi kieltää. Laskutelineiden avaaminen juuri kyläasutuksen yläpuolella lisää melua. Lentoreitin siirtäminen 1 2 km:llä kohti Nahkelan lentomajakkaa pienentäisi meluhaittaa. (184) 184, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 183 (183). (185) ja 185.2, Muistuttajat toteavat, että nykyinen 60 db:n verhokäyrä rajoittaa kohtuuttomalla tavalla rakentamista. Muistuttajat omistavat suurikokoisen tontin, joka mahdollistaisi lisärakentamisen. Muistuttajat vaativat korvausta kärsimästään epäoikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta. (186) ja 186.2, Muistuttajat toteavat lentomeluhaittojen kasvaneen ja haittavaikutusten olevan ympärivuorokautisia. Koekäyttötoiminta aiheuttaa meluhaittaa etenkin yöaikaan. Laskeutuvat koneet laskevat tankeistaan kerosiinia, jota esiintyy etenkin Vantaankosken ja Katriinantien välisellä alueella. Lentoasemalta tulevat Vantaanjokeen laskevat laskuojat Katriinantien puolella haisevat mädälle. (187) 187, Muistuttaja esittää mm., että lentomelulle altistuvien asukkaiden määrä on vähentynyt viranomaismääräysten seurauksena, eikä Ilmailulaitos Finavian omasta meluntorjuntatoiminnasta. Ilmailulaitos Finavia on laiminlyönyt vesiylioikeuden päätöksen (Dno 1999/34, ) toimeenpanon sallimalla haitta-aineiden imeytymisen maaperään ja pohjaveteen. Ympäristölupahakemuksesta puuttuvat YSL 86/ :n pohjalta laaditut vaihtoehtotarkastelut ja niiden arvioinnit lentomelun ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Hakemuksen meluselvitykset ovat puutteellisia. Muistuttajan vaatimukset ympäristölupapäätöksen lupamääräyksiksi ovat seuraavat: Kiitotie 22L olisi pääsääntöisesti potkuriturbiinikoneiden käytössä. Kiitotie 04L olisi suihkuturbiinikoneiden käytössä itä- ja koillistuulten vallitessa. Kiitotieltä 04R suoritettaisiin pääsääntöisesti nousut itätuulten vallitessa. Kiitotie 15 pääsääntöinen kiitotie laskeutumisiin. Kiitotietä 22R laskeutumiskiitotie silloin, kun kiitotie 15 käyttö ei olisi mahdollista. Kiitotien 22L käyttö laskeutumisiin sallittu ainoastaan potkuriturbiinikoneille. Yöaikaan kiitotien 22L käyttö olisi kielletty. Suihkukoneiden moottorijarrutus olisi kiellettyä klo välisenä aikana.

120 120 Yöaikainen huoltokoekäyttö olisi kiellettyä klo tyhjäkäyntitehoa lukuun ottamatta. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset olisivat kiellettyjä suihkuturbiinikoneilla klo välisenä aikana. Melu rakennetuilla alueilla ei saisi ylittää melutasoa L den 55 db. Vesistöpäästöt Kylmäojaan olisi kiellettävä kokonaan. Ympäristölupahakemusta olisi täydennettävä melun häiritsevyysselvityksellä kohdistettuna asuinalueisiin, joiden läheisyydessä on nousu- ja laskureitti sekä selvityksellä pientaloista, joissa ei ole tehty rakenteellista meluneristystä. Kylmäojan alueelle tulisi saada lentomelun mittausasema. Väliaikaista suihkuturbiinien koekäyttöpaikkaa ei tule hyväksyä käyttöönotettavaksi ilman meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluntorjuntasuunnitelma on esitettävä erillään ympäristölupahakemuksesta. Hakijalle tulee myöntää lupa korkeintaan vuotuiseen operaatiomäärään. (188) Kylmäojan asukasyhdistys ry/ 188, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 187 (187). (189) Vantaan Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö (VOK) ry/ ja 189.2, Muistuttaja on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 187 (187). (192) Pohjois-Espoon alueneuvottelukunta/ 192, Muistuttaja vaatii, että lentoon lähtevien ilma-alusten sormimallin hajautusta ei saa tiivistää, eikä nousureittien määrää vähentää. Sormimalli on estänyt lentomelun keskittymistä yhdelle alueella ja kohtuullistanut lentomelua. Lentomelua tulisi edelleen vähentää. (216) Vanhankartanon omakotiyhdistys ry/ 216, Muistuttaja vaatii, että toimenpiteitä lentomelun vähentämiseksi Pohjois-Espoossa on jatkettava. Nykyisin käytössä olevan sormimallin hajautusta ei saa tiivistää eikä nousureittien määrää vähentää. (217) ja 217.2, Muistuttajat toteavat, että hakija antaa väärän kuvan lentomelusta verratessa melua esim. raitiovaunun meluun. Muistuttaja viittaa elokuussa 2008 alkaneeseen kiitoteiden poikkeusjärjestelyyn ja toteaa mm., että asiasta tiedottaminen on ollut puutteellista. Muistuttajat vaativat mm., että Ilmailulaitos Finavia vähentää lentomelua kiitotien 3 länsipuolella Ylästön alueella. (218) Asunto Oy Huvilamäki 11 A, B ja C/ 218, Muistuttaja vaatii parannusta lentomelutilanteeseen. Lentoliikenne pitäisi kieltää kokonaan arkisin klo välisenä aikana sekä kokonaan viikonloppuina ja arkipyhinä. Lentomelua tulisi mitata puolueettoman tahon toimesta. (219) Korson Omakotiyhdistys ry/ 219, Muistuttaja vaatii, että nousuihin käytettäisiin kiitotietä 04L. Laskeutumisiin tulisi käyttää pääasi-

121 121 assa kiitotietä 15. Laskeutumisiin tulisi käyttää ensisijaisesti kiitotietä 22R silloin kun kiitotien 15 käyttö ei ole mahdollista. Kiitotien 04R ja 22L käytölle pitäisi asettaa rajoituksia, mm. yöaikainen käyttö tulisi kieltää. Suihkuturbiinikoneiden lentoon lähdöt ja laskeutumiset tulisi kieltää yöaikaan klo (220) Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry/220.1 ja 220.2, Lupaehdoissa on tärkeää varmistaa, että lentoaseman jäänesto- ja liukkaudentorjuntakemikaaleja sisältävät hulevedet käsitellään täysin haitattomiksi ennen niiden johtamista vesistöihin. Jääntorjunta-aineiden vuorokautiset käyttömäärät saattavat vaihdella runsaasti ja on mahdollista, että päästöhuiput aiheuttavat ongelmia jatkokäsittelyssä tai pintavesiin valuessaan vesistöissä. Jääntorjunta-aineiden käyttömäärille tulee määritellä vuorokautinen maksimimäärä, mikä tulee ottaa huomioon puhdistuslaitokselta tarvittavan kapasiteetin määräämisessä. Sammustusvaahtonesteiden hetkelliset päästöt saattavat aiheuttaa viemäröinnin ylivuotoja ja valumia vesistöihin. Asiakirjoista ei selvitä kuinka usein kenttä vaahdotetaan onnettomuusriskin varalta tai harjoituksissa. Sammutusvaahdon keskikulutus ei kerro mitään, kun taas mahdollinen vuorokautinen maksimi ja sen esiintymistodennäköisyys olisi lupaehtojen kannalta tarpeellinen tieto. Lentoaseman liikennemäärät vaihtelevat tunneittain. Melutason vuorokautiset ohjearvot eivät välttämättä kuvaa lentotoiminnan suurimpia meluhaitan lyhytaikaisia jaksoja. Lupaehdoissa tulee vilkkaimman kolmen tunnin jakson aikainen melutaso L eq3h määritellä erikseen niin, että sellaisenkaan aikana herkkien kohteiden (esimerkiksi sairaalat tai vanhainkodit) sisämelutason asumisterveysohjeessa määritellyt raja-arvot eivät ylity. (221) Vantaanpuisto-Seura r.y./ 221, Muistuttaja kiinnittää huomiota melutapahtumien suureen määrään ja tiheyteen. Hakija ei esitä meluntorjuntatoimenpiteitä Vantaanpuiston alueelle. Muistuttaja toteaa, että Vantaan kaupunki kiinnittää huomiota ensisijaisesti rakentamattomiin maaalueisiin, joka vaikeuttaa olemassa olevien asuinalueiden melutilannetta. Kiitoteiden keskinäistä käyttösuhdetta on tasattava. Lentoonlähdöt olisivat suunniteltava siten, että ne haarautuvat mahdollisimman aikaisin useamman eri alueen kesken, jotta melu ei keskity samalle alueelle. Melualuetta pitäisi pyrkiä hallitusti leventämään sen sijaan, että melualue pitenisi kiitotien suuntaisesti. Melualueen kaventaminen pitää toteuttaa mm. operaatiomäärien rajoituksilla ja melumaksujen kiristämisellä. Asutusalueille tulee määrätä enimmäismelutasot. Lupaehdoilla ei pidä sulkea pois liikkumavaraa eri kiitoteiden käyttösuhteiden tasapainoisemman käytön kannalta. (223) Asunto Oy Vantaanmäki/ 223, Muistuttaja toteaa erityisesti ilta- ja yöaikaisen lentomelun olevan ongelmallinen. Muistuttajan edustaman talonyhtiön kerrostalo on valmistunut vuonna 1970 ja se eristää huonosti melua. Muistuttaja esittää, että lentoliikennettä ohjattaisiin enemmän asumattomien alueiden ylle.

122 122 (224) 224, Muistuttaja toteaa lentomelutilanteen pahentuneen vuonna 1999, jolloin lentoreittejä kohdistettiin tietyille alueille. Lentoreitit pitäisi suunnitella siten, että lentomelu hajaantuisi eri alueiden välille tasapuolisemmin. (226) Asunto Oy Vantaan Alhoniitty/226, Muistuttaja vaatii, että lentomelua tulisi vähentää. Lentoaseman reunat tulisi pitää metsäisinä. Vähämeluisten suihkukoneiden osuutta tulisi nostaa. Kiitoteille pitäisi asettaa tehokkaat ensisijaisuusmääräykset sekä yöaikaisia käyttörajoituksia. Lentoasemalta peräisin olevia vesistöpäästöjä pitäisi ehkäistä nykyistä paremmin. Kylmäoja tulisi kunnostaa. (227) 227, Muistuttaja toteaa, että laskeutuvien koneiden keskittäminen kiitotielle 15 aiheuttaa erittäin häiritsevää melua Nurmijärven alueella. Laskeutuminen Nurmijärven kirkonkylän päältä tulee kieltää. Myös yölentokielto, joka on voimassa monilla muilla Euroopan kentillä, tulee ottaa käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla. (228) ja 228.2, Muistuttajat toteavat, että mikäli toiminta jatkuu ympäristölupahakemuksen mukaisesti, tulee lentomelu lisääntymään Palojoen ympäristössä merkittävästi. Lentoliikennettä tulisi jakaa tasaisemmin useammalle kiitoradalle. (235) Vantaanjoen kalastusalue/ 235, Muistuttaja vaatii, että päästöt ympäröiviin vesistöihin on estettävä. Ilmailulaitos Finavia on tuhonnut purojen pohjaeläimistön ja kalakannan lähes täydellisesti. Jätevesien käsittely on teknisesti mahdollista ja kustannuksiltaan kohtuullista ottaen huomioon vaikutus vesistön kuntoon ja asuinviihtyvyyteen. Ilman jätevesipäästöjä Kylmäoja olisi Vantaanjoen vesistöalueen tärkeimpiä meritaimenen poikastuotantoalueita. (243) Maantiekylän omakotiyhdistys ry/ 243, Muistuttaja toteaa ympäristölupahakemuksen olevan sekava ja itseään toistava. Yölentomaksu on tällä hetkellä liian pieni. AA:n selvitys lentomelun vaikutuksista osoittaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla olevan terveysvaikutuksia. Liikenteelle tulisi asettaa yölentokielto klo väliselle ajalle. Muistuttaja viittaa myös naapuruussuhdelakiin ja esittää, että ihmisillä on oikeus asua paikoillaan ja melua aiheuttavan toiminnon on kannettava vastuu meluntorjunnasta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on , , , ja päivätyillä kirjeillä sekä sähköisesti varattu tilaisuus antaa vastineensa hakemuksen johdosta jätetyistä lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Ilmailulaitos Finavia on sekä päivätyissä vastineissaan todennut muun ohella seuraavaa:

123 123 Finavian vastine yleisesti lausuntoihin ja muistutuksiin Lentoliikenteelle ei ole korvaajaa talouselämämme kansainvälisten yhteyksien ylläpidossa. Liikematkustuksen edellytysten kehittäminen ja turvaaminen niin Helsinki-Vantaalla kuin koko maan lentoasemaverkolla on Suomelle elintärkeätä. Globaalin talouden kehityksen painottuminen tällä hetkellä voimakkaasti Aasiaan on korostanut lentoliikenteen merkitystä. Helsinki-Vantaan lentoaseman maantieteellinen sijainti ja Finnair Oyj:n voimakas panostus Aasian gateway-liikenteeseen on mahdollistanut lentoasemalla kaukoliikenteen yhteystarjonnan, joka on eurooppalaista kärkitasoa. Aasian yhteyksien kehittyminen on tuonut toisen Suomelle vieläkin merkittävämmän edun: vaihtomatkustajat ovat mahdollistaneet monipuolisemman yhteystarjonnan Eurooppaan, mistä hyötyvät kaikki Suomen alueet ja koko globaalista taloudesta riippuvainen kansantaloutemme. Tämä Euroopan yhteyksien tarjonta ei olisi väestöpohjamme varassa mahdollista. Eurooppalaisten kohteiden saavutettavuus Helsinki-Vantaalta ja sitä kautta koko Suomen lentoasemaverkostosta on pohjoismaisessa vertailussa erinomainen. Päivittäisten edestakaisten Euroopan yhteyksien verkko antaa elinkeinoelämällemme joustavan mahdollisuuden toimia Suomen eri alueilta käsin. Liikenneyhteydet ovat yritysten sijoittautumispäätösten ydintekijä. Ilmailulaitos Finavia pitää Suomen kansantalouden kannalta erittäin tärkeänä, että Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupaharkinnassa turvataan suomalaista talouselämää ja suomalaisia palvelevan lentoliikenteen kehittämisedellytykset. Vuoden 2008 loppupuolella alkanut maailmanlaajuinen talouskasvun hidastuminen vaikuttaa lähivuosina liikenteen kysyntään. Kysynnän ennakoidaan kuitenkin jatkavan tämän jälkeen kasvuaan, kuten tapahtui luvulla. Euroopan lentoturvallisuusorganisaatio Eurocontrol julkaisi raportin Challenges of Growth Raportissa painotetaan, että kysynnän pitkäaikaiseen kasvuun on varauduttava turvaamalla koko lentoliikennejärjestelmän kapasiteetti. Euroopan lentoasemien järjestö ACI Europe korostaa julkilausumassaan kansallisen päätöksenteon merkitystä lentoasemien infrastruktuuri- ja ympäristökapasiteetin varmistamisessa. Ilmailulaitos Finavia esittää, että ympäristölupavirasto kutsuisi Ilmailulaitos Finavian suulliseen kuulemistilaisuuteen, jossa käsiteltäisiin ympäristöluvan piiriin kuuluvien toimintojen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämiseksi tehtyjä sekä mahdollisia keinoja. Suullinen kuuleminen antaisi kirjallisiin selvityksiin nähden paremman mahdollisuuden vastata lupaviraston esittämiin kysymyksiin sekä tarvittaessa täydentää vastinetta.

124 124 Ilmailulaitos Finavia on saanut sellaisen käsityksen, että kuntien lausuntoihin meluasiassa on merkittävästi vaikuttanut joko kunnan alueella käyty keskustelu lentomelusta tai melun vaikutus maankäyttöön. Joissakin tapauksissa kuntien lausuntojen ja kansalaisten muistutusten välillä on selviä yhtymäkohtia, joissakin tapauksissa ei minkäänlaista. Edellisestä on esimerkkinä Nurmijärvi, jossa kunnan lausuntoa lienee osaltaan ohjannut paikallinen yleisökeskustelu, eikä kunnassa lentomelulla juuri ole vaikutusta maankäyttöön. Jälkimmäisestä esimerkkinä Kerava, jonka alueelta muistutuksia annettiin vain kaksi kappaletta, mutta kaupunki kiinnittää lausunnossaan voimakkaasti huomiota melun vaikutukseen maankäytössä. Näiden esimerkkien valossa on lausuntoja sekä muistutuksia tutkittaessa otettava huomioon paikalliset taustatekijät. Valtaosin kuntien lausunnot ovat Ilmailulaitos Finavian saaman käsityksen mukaan ristikkäisiä ja kapeakatseisia, eikä niissä pyritä ottamaan huomioon vaatimusten erisuuntaisia vaikutuksia esimerkiksi lentoliikenteen ohjaamiseen, lentoturvallisuuteen, lentoaseman kapasiteettiin tai vaatimusten ympäristövaikutuksiin muissa kunnissa. Finavian vastine lausuntoihin Finavian vastine melua ja ilmapäästöjä koskeviin lausuntoihin Vastine Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) lausuntoon. EU:n ilmanlaadun raja-arvoja (direktiivi 2008/50/EY) ei sovelleta suljettujen lentoasema-alueiden tai niiden välittömässä ympäristössä sijaitsevien vailla pysyvää asutusta olevien alueiden ilmanlaadun arviointiin. Tämä näkemys on voimassa myös ulkomailla, mm. Isossa Britanniassa. Vastine Espoon ympäristölautakunnan lausuntoon. Hakemuksesta puuttuvat suojelualuetiedot eivät ole merkittäviä. Lupahakemuksen kuvassa 4.23 (s. 35) on kuvattu Helsinki-Vantaan lentoasemaa käyttävien lentojen vuorokausijakauma (vuosikeskiarvo 2006). Kuvassa 4.16 on esitetty vuoden 2006 kiitoteiden käyttösuhteet vuosikeskiarvona. Hakemuksessa on taulukossa 4.1 kuvattu kiitoteiden käyttötapoja. Taulukon ja kuvan informaatiota tulee tulkita siten, että esimerkiksi laskeutumisia ei Espoon yli tehdä joka päivä vaan noin viidesosana vuoden päivistä. Siis noin neljänä päivänä viidestä laskeutumisia ei ole lainkaan. Tämä johtuu kiitoteiden ensisijaisuusjärjestyksestä, jonka perustella tuulen ja muiden olosuhteiden salliessa laskeutumiset tehdään ensisijaisesti muista suunnista. Ympäristölautakunnan kuvaus laskeutumisten määrästä kaupungin yli antaa asiasta virheellisen kuvan. Lentokoneiden hetkellisiä yli 75 dba:n äänitasoja esiintyy nykyisen konekaluston ansiosta Espoossa varsin vähän. Esimerkiksi Kalajärven mittausasemalla ei yli 75 db:n hetkellisiä tasoja enää juuri havaita. Laaksolahdessa tehtiin mittauksia kesäkuun ja joulukuun 2007 välisenä aikana. Kuukausikeskiarvona lentokoneiden yli L ASmax 75 db:n hetkellistasoja havaittiin 1 3 kertaa vuorokaudessa.

125 125 Ilmailulaitos Finavia on vuonna 2007 antanut lausunnon Espoon kaavoitushankkeista mm. Perusmäen alueella. On vastuutonta kaavoittaa asuinalueita tiedossa olevan ja jatkossakin käytettävän lentoreitin alle samalla kun alueen toteuttaja markkinoi aluetta luonnonläheisenä ja rauhallisena ( Kaupungilla ei ole halua tai toimivaltaa virheellisen ja Ilmailulaitos Finavian lakimääräistä tehtävää haittaavan markkinoinnin lopettamiseksi. Kaupunki vaati 1990-luvun lopulla erittäin voimakkaasti lentoonlähtöreittien levittämistä koko läntiselle pääkaupunkiseudulle. Ilmailulaitos Finavia ei ole voinut toimeenpanna yhden kaupungin vaatimia ilmatila- ja reittimuutoksia edellytetyllä tavalla, sillä melualueet ulottuvat usean kunnan alueelle ja seudullinen kokonaistilanne on otettava huomioon. Lentoonlähtöväyliä on nykyisin kuitenkin enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Kaupungin vaatimukset eivät ole johdonmukaisia. Espoon ympäristölautakunnan lupaharkintaan vaatimista melunhallintakeinoista Ilmailulaitos Finavia toteaa seuraavaa. 1. Välilähestymiskorkeus kiitotielle 04L on ft (MSL) ja kiitotielle 04R ft. Tuhat jalkaa (300 m) eroavat välilähestymiskorkeudet ovat turvallisuusvaatimus lähestyttäessä rinnakkaisia kiitoteitä samanaikaisesti. Kiitotielle 04L 3 asteen liukupolku alkaa 12 km ennen kiitotien kynnystä Laaksolahden kohdalla ja kiitotielle 04R hieman yli 17 km:n etäisyydellä, mikä sijoittuu Kauniaisten länsirajan kohdille. Välilähestymisten korkeuden nostaminen pidentäisi merkittävästi lähestymisreitin pituutta, sillä vain osa ilma-aluksista tulee lähestymislennonjohtoalueelle (TMA) suoraan Itämeren suunnasta (kiitotien suuntaisesti). Nykyiset lähestymismenetelmät nykyisillä välilähestymiskorkeuksilla ovat suunniteltu takaamaan lyhyimmät mahdolliset lentoreitit. Mikäli välilähestymiskorkeuksia nostettaisiin ft (300 m) korkeammalle aiheuttaisi se jokaiselle 04 suunnasta lähestyvälle ilma-alukselle lähestymissuunnasta riippuen 5,5 11 km pidemmän lentoreitin. Tämä kasvattaisi lentokoneiden päästöjä. Pidentyvät lentoreitit aiheuttaisivat myös ilmatilan uudelleen suunnittelun. Helsingin lähestymisalueen sivurajat sekä puolustusvoimien ammunta-alueita pitäisi suunnitella uudestaan. Vaikutukset välilähestymiskorkeuden nostamiseen myös muissa lähestymissuunnissa olisivat tämän kaltaisia. 2. Kiitotien 04R laskeutumiset kulkevat Laaksolahden alueen eteläpuolelta. Kiitoteiden 04L ja 04R käyttöä laskeutumisen turvallisuuden niin edellyttäessä ei voida kieltää. Laskeutumissuuntaa 04 käytetään ilta- ja yöaikaan ensisijaisuusjärjestyksen mukaan vasta kolmantena. 3. Kiitotietä 22R käytetään sijoitusluvan mukaisesti ensisijaisena lentoonlähtökiitotienä klo välisenä aikana. On otettava huomioon, että ympäristöluvan mukainen ensisijainen laskeutumiskiitotie yöaikana on kiitotie 15. Sen käyttö edellyttää, että lentoonlähtöjä tehdään suuntaan 22. Tällä on suuri merkitys myös L den -melualueiden muotoon, eikä lentoonlähtöjä yöaikana voida ensisijaisesti osoittaa muille kiitoteille. Melualue L den yli

126 db ei juuri ulotu Espooseen vuoden 2025 tilanteessa. Kiitotien 22R käytön lopettaminen lentoonlähtöihin yöaikana ei ole seudullisesti kestävää. 4. R-NAV-pohjaiset lentoonlähtöreitit otetaan oletettavasti käyttöön vuoteen 2015 mennessä, kun eri lentoyhtiöiden erityyppisellä kalustolla on kokonaisuudessaan hyväksyntä ko. tekniikan käyttöön. 5. Helsinki-Vantaata käyttävät lentokoneet ovat kokonaisuutena varsin uusia ja vähämeluisia. Finavialla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kansainväliset melumääräykset täyttävien ilma-alusten käyttöön. 6. Ilmailulaitos Finavia seuraa lentoliikennettä ja sen melua maan ainoalla jatkuvatoimisella yhdyskuntamelun mittausjärjestelmällä, johon lisäksi sisältyy tutkatietojen tallennus. Tuloksista raportoidaan myös Espoon kaupungille neljännesvuosittain. Vastine Espoon kaupungin lausuntoon. Ilmailulaitos Finavia viittaa Espoon ympäristölautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Vastine Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon. Helsinki- Vantaan lentoasema sijaitsee kokonaan Vantaan kaupungin alueella ja vaikuttaa ratkaisevasti kaupunkisuunnitteluun ja alueiden käyttöön. Lentoaseman liikenteen ohjaaminen on 1990-luvun alusta saakka perustunut Vantaan kaupungin vuonna 1992 antamaan kiitotien 3 sijoituslupaan. Linjausten mukaisesti lentoaseman kaakkoispuolella sijaitsevan Tikkurilan ja sen lähialueiden lentomelu on poistunut lähes kokonaan. Keski-Vantaalle on voitu rakentaa uutta asutusta Kartanonkoskelle ja Ylästöön lentomelun asettamatta sille rajoituksia. Ilmailulaitos Finavia on lentoaseman liikenteen ohjaamisessa ottanut tarkasti huomioon myös kehäradan varteen rakentuvan pääkaupunkiseudun suurimman asuinrakentamishankkeen, Marja-Vantaan, joka on ollut Vantaan maankäyttösuunnitelmissa luvun alusta saakka. Melua koskevista täydennysvaatimuksista ja lupamääräysesityksistä Ilmailulaitos Finavia toteaa seuraavaa. Vuoden 2025 meluennuste on laadittu kokonaan uudestaan uusien liikenne- ja konekalustoarvioiden pohjalta. On otettava huomioon, että laskentamenetelmän muutos on osaltaan vaikuttanut ennustetun melualueen laajuuteen. Ympäristölupahakemukseen sisältyvä ennuste vuoden 2025 L den -melualueesta on hyvin pitkälle ns. verhokäyrän muotoinen ja laajuinen Vantaan kaupungin alueella. Kaikista arvioinnin lähtötietojen ja menetelmien muutoksista huolimatta erot ns. verhokäyrän ja 2025 ennusteen välillä ovat Vantaalla niin vähäiset, että tällä ei ole vaikutusta melun kiusallisuus- tai vaikutusarviointiin. Näiden meluarvioiden ero on pieni, eikä sen laskentamallien tarkkuus huomioon ottaen tulisi vaikuttaa myöskään maankäyttöön Vantaan alueella. Ilmailulaitos Finavian käsityksen mukaan lausunnon vaatimus ei ota huomioon arviointimenetelmien muutosta.

127 127 Ilmailulaitos Finavia pitää tärkeänä, että arviointimenetelmän muutos otetaan riittävällä tavalla huomioon vertailtaessa uusia ja vanhoja lentomeluselvityksiä ja arvioitaessa melun merkitystä maankäytön suunnittelussa ja melun vaikutuksia viihtyvyyteen tai mahdollisia vaikutuksia terveyteen. Melukäyrien laajuuteen liittyvien seikkojen ja käyrien järkevän tulkintatarkkuuden ohjeistuksen aikaan saamiseksi Ilmailulaitos Finavia pitää tärkeänä kaupungin toteamaa neuvottelutarvetta eri maankäyttöviranomaisten välillä ja on käytettävissä meluselvitysten lähtötietojen ja tulosten esittelemiseen. Esitetty arviointitarve maankäyttösuunnitelmista ei kuulu toiminnanharjoittajan velvollisuuksiin. Vuoden 2025 melualueen asukasmäärää tulevaisuuden maankäytöllä ei voida selvittää, sillä kaikista kunnista ei ole saatavilla asukasmääräaineistoa 20 vuoden aikaulottuvuudessa. Ilmailulaitos Finavia pitää hyvänä jatkaa nykyisen yöliikenteen melunhallinnan periaatteita pienin tarkennuksin myös uuden luvan määräyksissä. Tarkennuksena Ilmailulaitos Finavia ehdottaa sitä, että kiitotiesuunnan 22 ollessa käytössä lentoonlähtöihin, yöaikana voitaisiin myös käyttää kiitotietä 22L potkurikoneiden lentoonlähtöihin. Tämä periaate sisältyy vuoden 2025 meluennusteeseen. Raportin Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025 liitekartasta 4 ilmenee, että vähäisellä potkurikoneiden määrällä ei ole suurta merkitystä yöajan ekvivalenttimelualueeseen kiitotien 22L etelään kääntyvällä reitillä (saman raportin liitekartta 1). Määräys voitaisiin muotoilla seuraavasti: Ensisijainen suihkuturbiinikoneiden lentoonlähtökiitotie kello on 22R. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiaatteen mukaan. Kiitoteiden käytön painottaminen on jo pitkälti otettu huomioon nykyisissä toimintatavoissa, sillä laskeutumiset 04-suunnassa sen ollessa käytössä painottuvat selkeästi kiitotielle 04L (erityisesti yöaikana) ja lentoonlähdöt kiitotielle 22R (erityisesti yöaikana). Kiitotien 1 käytön rajoittamista yöaikana Ilmailulaitos Finavia ei pidä tarkoituksenmukaisena eikä lentoturvallisuuden vuoksi hyväksyttävänä. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset on turvallisuuden vuoksi tarkoituksenmukaisinta pitää eri kiitoteillä silloin, kun se on mahdollista. Tästä syystä kiitotien 04L ollessa käytössä laskeutumisiin, on kiitotie 04R käytössä lentoonlähtöihin. Vastaavasti kiitotien 22R ollessa käytössä lentoonlähtöihin, laskeutumiset tehdään kiitotielle 22L, mikäli kiitotie 15 ei ole valittavissa. Kiitoteiden käytön painottamisen kehittäminen voidaan erikseen ottaa huomioon kiitoteiden ensisijaisuusjärjestystä asetettaessa, mutta vasta siinä vaiheessa, kun kiitoteiden välialueen terminaali- ja seisontapaikkoja on käytettävissä. Melutapahtumien ajallinen määrä vuosikeskiarvona on laskettavissa lupahakemuksen liitteinä olevista useista meluselvityksistä.

128 128 Lentokoneiden koekäyttöpaikka sijaitsee ns. teknisellä alueella, jonka kehittämisestä Finnair Oyj:llä on ollut vaihtelevia suunnitelmia viime vuosien aikana. Lupahakemukseen on sisällytetty vaihtoehto, jonka mukaan koekäyttöpaikan kohdalle rakennettaisiin lentokonehalli hyvin nopealla aikataululla. Tällöin väliaikaista koekäyttöpaikkaa kiitoteiden välialueella jouduttaisiin käyttämään parin vuoden ajan, sillä uuden koekäyttöpaikan maapohjan painumiseen tarvitaan aikaa. Viimeisimmän alueen kehittämistä koskevan tiedon mukaan nykyinen koekäyttöpaikka jääkin edelleen käyttöön, vaikka uusia halleja rakennetaan. Tämän ansiosta väliaikaista koekäyttöpaikkaa saatetaan tarvita vain muutaman kuukauden ylimenokauden aikana tai ei lainkaan ennen siirtymistä uuden paikan käyttöön. Uusi paikka sijaitsee välittömästi halli 7:n lounaispuolella. Lyhyen ylimenokauden aikana ja ottaen huomioon, että koekäytettävien moottoreiden meluemissio suurilla työntövoima-asetuksilla on laskenut lähes 15 db kymmenen vuoden aikana, ei Ilmailulaitos Finavian käsityksen mukaan ole tarkoituksenmukaista varustaa väliaikaista paikkaa melua vaimentavilla rakenteilla. Uuden koekäyttöpaikan melu kuuluu lentoaseman ympäristöluvan piiriin. Paikan teknisiä rakenteita koskeva suunnittelu jatkuu. Ilmailulaitos Finavian varustaa uuden paikan vanhaa paikkaa paremmilla melunvaimennusratkaisuilla. Mikäli näitä koskevat tiedot eivät ennätä täydennyksinä tähän lupahakemukseen, Ilmailulaitos Finavia esittää, että ne käsitellään erillisenä luvan täydennysasiana myöhemmin. Vaatimus asuinrakennusten ääneneristävyyden selvittämisestä ei kuulu ympäristönsuojelulain mukaisen lupamenettelyn piiriin. Vaatimuksessa esitetyt kriteerit eivät ole päteviä. Yöajan (klo 22 07) ohjearvo sisätiloissa on 30 dba. Suomalaisen rakennuskannan ääneneristävyytenä lentomelua vastaan voitaneen pitää noin 30 db. Tämä edellyttäisi ulkona yöajan ekvivalenttitasoa 60 db. Selvityksen Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne 2007 liitekartan 7 mukaan tämä alue on niin suppea, että sen piirissä ei käytännössä ole asuntoja. Useissa suomalaisissa yhdyskuntamelua koskevissa teksteissä esitetään sisällä havaittavan hetkellisen 45 dba:n melutason aiheuttavan heräämisen ja viitattu numeroarvoon WHO:n ohjearvona. Lupahakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä sivulla 56 on kuvattu tätä kynnystasoa ja sen statusta. Kyse ei ole WHO:n ohjearvosta, vaan tutkijoiden julkaisussaan ( esittämästä ns. 0 %:n riskiarvosta, jonka alittuessa ei pitäisi ilmetä haitallisia terveysvaikutuksia, mutta ylittäessä on riski, että vaikutuksia esiintyy. Yhteiskuntatalouden perustella ei ole perusteltua vaatia yhtä toiminnanharjoittajaa selvittämään ja vähentämään ympäristökuormitusta, jonka kynnystaso edustaa nollaprosentin vaikutusriskiä. Hakemuksen liitteenä on hyvin laaja kirjallisuusselvitys lentomelun vaikutuksia. Yöaikainen lentomelu ei vaikuta merkittävästi Ilmailulaitos Finavian saamien yhteydenottojen määriin. Kesäaikana yhteydenottojen määrä moninkertaistuu muihin kuukausiin verrattuna. Tämä johtunee ulkona vietetyn ajan pidentymisestä ja lentokoneiden äänen kokemisesta ulkona, ei-

129 129 kä siitä, että lentomelu vaikuttaisi unta häiritsevästi. Perinteisesti yöajan melulla on ajateltu olevan terveysvaikutuksia unen häirinnän vuoksi. Yhteydenottojen sisältö ja vuodenaikajakauma eivät yksiselitteisesti vahvista sitä viranomaisten omaksumaa näkemystä, että yöaikainen lentomelu olisi erityisen vaikea ongelma Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä. Ympäristömeludirektiivin mukainen toimenpidesuunnitelma on sisällytetty lupahakemukseen, koska direktiivin edellyttämä prosessi ja lupaprosessi sattuivat samaan ajankohtaan. Yhdistämällä aineisto on voitu tehostaa asiasta annettavien lausuntojen käsittelyä kunnissa. Direktiivin velvoitteiden täyttämistä ohjaa ympäristöministeriö. Ilmailulaitos Finavian käsityksen mukaan lupahakemukseen sisällytetty toimenpidesuunnitelma vastaa direktiivin vaatimuksia. GEMS-järjestelmän toiminnalliset vaatimukset on asetettu vuonna 1996 asennetun laitteiston hankinnan käynnistyessä. Ohjelmisto on päivitetty vuosituhannen vaihteessa ja Järjestelmä on teknisesti uudistettu vuonna Järjestelmän tietojen nopeampi käyttöön saaminen edellyttää jatkuvaa IP-pohjaista datayhteyttä melunmittausasemille nykyisen modeemipohjaisen yhteyden asemasta. Järjestelmän nykyinen tekniikka ei tätä tue. Järjestelmän kokonaisuudistus on suunniteltu tehtävän vuonna 2010, jossa yhteydessä raportointijärjestelmiä uudistetaan ja tietoja on mahdollista jakaa myös sähköisten kanavien kautta. Ilmailulaitos Finavia jatkaa lentomeluselvitysten vuosittaista laatimista. Ilmailulaitos Finavian tehtävänä ei ole erityisesti arvioida lentoasemalle suuntautuvan matkustajaliikenteen päästöjä ja niiden vaikutusten vähentämismahdollisuuksia. Ilmailulaitos Finavia ei vastaa matkustajien maaliikenteen ympäristövaikutuksista. Ilmailulaitos Finavia turvaa raideliikenneyhteyksien kehittämisedellytykset aluevarauksin ja sujuvin terminaaliyhteyksin. Tulevaisuudessa osa matkustajaliikenteestä siirtyy käyttämään raideyhteyttä, mikä vähentää auto- ja linja-autoliikennettä ja sen ympäristövaikutuksia. Merkittävä osa parin tunnin ajomatkan päässä asuvista matkustajista haluaa saapua lentoasemalle henkilöautolla siitä huolimatta, että Ilmailulaitos Finavia tekee yhteistyötä linja-auto- ja junaliikenteen linjasto- ja aikataulusuunnittelijoiden kanssa joukkoliikenteen matkaketjujen palvelutason parantamiseksi. Lentoasema-alueen ilmanlaatua ns. maapuolella (landside) Ilmailulaitos Finavia voi selvittää yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa tarpeelliseksi katsotun tarkkailuohjelman mukaan. Direktiivin 2008/50/EY soveltamisalueen Ilmailulaitos Finavia on lausunut YTV:n lausunnon vastineessa. Vastine Vantaan kaupungin lausuntoon. Vantaan kaupunki toteaa Ilmailulaitos Finavian esittäneen, että maankäytön suunnittelua tulisi ohjata nyt laaditun lentokoneiden vuoden 2025 meluennusteen ja ns. vanhan verhokäyrän yhdistelmä. Ilmailulaitos Finavia esittää tämän ehdotuksen hakemusraportin kappaleessa ja viittaa raportin A3/2008 liitekarttaan 6.

130 130 Ilmailulaitos Finavian esityksen tarkoituksena on turvata marginaali nyt tehtyjen meluennusteiden ja melulle herkkien toimintojen tulevan sijoittamisen väliin, sillä asutusta kaavoitetaan yleisesti L den 55 db melualueen rajaan kiinni. Ilmailulaitos Finavia on ottanut Marja-Vantaan alueen huomioon lentoliikenteen ohjauksessa jo 1990-luvulta lähtien. Huolellisen suunnittelun ansiosta laskentamenetelmien muutoksesta huolimatta ko. alueen melutasot ovat uusien ennusteiden mukaan käytännössä samat kuin vanhoissakin ennusteissa. Ilmailulaitos Finavia on jo 1990-luvulla todennut, että Martinlaakson asuinalue ja Marja-Vantaa muodostavat portin, jonka läpi valtaosa maan päälentoaseman liikenteestä on johdettava. Yöaikaisten lentoonlähtöjen ohjaaminen kiitotielle 22R ympäristöluvan mukaisesti vaikuttaa osaltaan L den -melualueen muotoutumiseen Marja-Vantaalla. Uusi meluennuste on varsin samanlainen kuin aiemmin, eikä tällä tulisi olla muuttavaa vaikutusta alueen toteuttamiseen. Kiitotien 2 jatkeella Tikkurilan suunnassa oleva vuoden 2025 ennustettu melualue aiheutuu liikennemäärästä, joka lentoonlähdöissä on 2 % ja laskeutumisissa 3 % vuoden liikenteestä. Vähäisetkin muutokset näissä laskennassa käytetyissä liikennemäärissä vaikuttavat voimakkaasti melualueen pituuteen. Melualuetta vuodelle 2025 on arvioitu konservatiivisesti mieluummin yli- kuin aliarvioiden. Ympäristölainsäädäntöä on kehitetty kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Lupaprosessissa on laaja julkinen kuuleminen. Lentoaseman toiminta jatkuu lähes kokonaan jo vuosina kuvatun mukaisena. Tarvetta YVA-prosessin soveltamiseen ei ole. Ilmailulaitos Finavia on jatkossakin valmis toimimaan Vantaan kaupungin kanssa yhteistyössä lentoaseman ja sen liikenteen ympäristövaikutusten vähentämisen suunnittelemiseksi. Muilta osin Ilmailulaitos Finavia viittaa Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Vastine liikenne- ja viestintäministeriön lausuntoon. Ilmailulaitos Finavia haluaa painottaa, että liikenne- ja viestintäministeriön lausunto ottaa huomioon lentoliikenteen merkityksen Suomelle ja sen taloudelle sekä Helsinki-Vantaan keskeisen roolin liikenteen solmukohtana. Ministeriön lausunto Suomea palvelevan lentoliikenteen logistiikan turvaamisesta, erityisesti matkaketjujen mahdollistamisesta myöhään illalla ja varhain aamulla, on erityisen painavasti otettava huomioon lupaharkinnassa. Vastine Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaoston lausuntoon. Melunhallinnassa priorisoidaan asuinalueita verrattuna luonnonsuojelu- tai virkistysalueisiin. Lentokorkeus lähestyvillä koneilla kiitoteille 22L ja 22R on vähintään ft MSL (615 m) Sipoon alueella, eikä tällä korkeudella lentävien ilma-alusten oleteta vaikuttavan kasvien tai eläinten elinolosuhteisiin tai näihin liittyviin luontoarvoihin.

131 131 Vastine Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon. Helsingin kaupungin vaatimus selvittää erikseen asuinhuoneistot, jotka sijaitsevat teoreettisen L ASmax yli 85 db alueella, perustuu väärinkäsitykseen lentoaseman kiitoteiden käytöstä sekä nykyisin että tulevaisuudessa. Helsingissä ko. tasoja voisi aiheutua hyvin pienelle alueelle kiitotien 33 lähestymislinjalla siinä tapauksessa, kun kiitotietä joudutaan poikkeuksellisissa tilanteissa käyttämään suihkukoneiden laskeutumiseen. Tätä toimintatapaa ei ole tarkoitus käyttää lukuun ottamatta poikkeustilanteita, jolloin muut kiitotiet eivät kunnossapitotilanteen vuoksi ole käytössä, tai erittäin voimakkaiden tuulten vuoksi. Kaupungin vaatimus on ylimitoitettu. Tästä syystä Ilmailulaitos Finavian näkemyksen mukaan ei ole tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin yöaikaisen melun mahdollisten vaikutusten vuoksi. Kaupunki vaatii täydentämään hakemusta meluun perustuvan lentoonlähtömaksun käytöstä ja esittää, että riittävän korkea laskeutumismaksu saattaisi vähentää yöaikaista meluhaittaa. Ilmailulaitos Finavia on hakemusraportin sivulla 36 sekä kuvan 4.23 kuvatekstissä selittänyt, kuinka tärkeitä logistisesti myöhäisen illan laskeutumiset matkaketjujen rakentamisessa ovat. Suomen lentoliikenteen palvelukyvyn kannalta on olennaista, että myöhäisen illan liikenteen jatkuvuus voidaan turvata. Ilmailulaitos Finavian maksurakenne ja sen vaikutukset ovat jatkuvassa harkinnassa. Hakemusraportin Liitekansiossa 1 liitteenä 4.1 on ote Suomen ilmailukäsikirjasta (AIP). Otteessa EFHK AD 2.21 (Melunvaimennusmenetelmät) kohta 6 on esitetty nykyinen moottorijarrutusta koskeva määräys. Moottorijarrutusta ei voida turvallisuussyistä määrätä kiellettäväksi, mutta sitä voidaan suositella vältettäväksi, kuten määräys on muotoiltu. Muilta osin Ilmailulaitos Finavia viittaa Vantaan kaupungin lausunnoista antamaansa vastineeseen. Vastine Helsingin kaupungin lausuntoon. Ilmailulaitos Finavia viittaa Helsingin ympäristölautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Vastine Tuusulan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoon. Jatkuvan liu un lähestymisten (CDA) osuuden lisäämiseen tähtäävä kehitysprojekti on ollut käynnissä vuoden 2008 ajan. Syyskuussa yhden viikon ajan testattiin lähestymisten lentomenetelmien muuttumista, kun lennonjohto vilkkaimman liikennejakson ulkopuolella mahdollisti ilma-aluksille aiempaa vapaammin korkeusmuutokset. Alustavien tulosten mukaan CDA:n toteuman osuus lähes kaksinkertaistui kokeiluviikon kuluessa kokeilun aikana vallinneissa olosuhteissa. Hanke jatkuu vielä kahden vuoden ajan. Tavoitteena on erityisesti se, että lentoyhtiöt optimoivat yöaikana ilma-alusten nopeus- ja korkeusprofiilin ja lentoasun päästöjen sekä melun kannalta. Lentomelualueet ovat uusien ennusteiden mukaan varsin samat kuin vanhoissa ennusteissa. Yöaikaisen laskevan liikenteen osalta Ilmailulaitos Finavia jatkaa nykyisen ympäristöluvan määräystä osoittaa ensisijaisesti käyttöön kiitotie 15. Kiitotien 22R käyttö laskeutumisiin lisääntyy pitkällä

132 132 aikavälillä. Tämä vähentää lentomelua Keravan Savion alueella ja siirtää laskeutumislinjaa hieman yli kilometrin pohjoisemmaksi. Luonnonsuojelualueita koskevien tietojen ja lentomelun reaaliaikaisten seurantatietojen osalta Ilmailulaitos Finavia viittaa Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Vastine Tuusulan kunnan lausuntoon. Tuusula katsoo, että lentomelua tulisi tarkastella vain vuoteen 2020 ulottuvalla perspektiivillä. Ilmailulaitos Finavian mielestä ympäristövaikutusten arvioinnissa sekä maankäytön suunnittelussa on säilytettävä dynaaminen käytäntö voida uusia tulevaisuusarviot viimeistään kymmenen vuoden välein. Edelliset tulevaisuusarviot laadittiin ennen kolmannen kiitotien käyttöönottoa. Käyttökokemusten perusteella uudistettu ilmatila on nyt käytössä ja lupaprosessin yhteydessä on tarkoituksenmukaista katsoa tilannetta aiempaa pidemmälle. Uusi ennuste ei ratkaisevasti muuta lentomelun seudullista kokonaiskuvaa, vaikka Tuusulassa yhden asuinrakentamisen kaavoitushankkeen (ns. varuskunnan alue) eteläosa on vuoden 2025 meluennusteen L den yli 55 db piirissä. Kyseisen alueen eteläosaan ollaan sijoittamassa asuinkortteleita suoraan kiitotien 22R lähestymislinjalle noin kahdeksan kilometriä ennen kiitotien kynnystä. YVA-prosessia koskevan selvitysvaatimuksen osin Ilmailulaitos Finavia viittaa Vantaan kaupungin lausunnosta antamaansa vastineeseen. Listattuja vaatimuksia Ilmailulaitos Finavia kommentoi seuraavasti: 1. Ilmailulaitos Finavian tavoitteena on nostaa CDA:n osuus yöaikaisista laskeutumisista mahdollisimman suureksi. Kehityshankkeen valmistuminen vie kuitenkin vuosia. Välilähestymiskorkeutta ei ilmatilasyistä voida nostaa ilman, että se vaikuttaa lentoreitteihin koko Uudellamaalla. Asiaa on käsitelty myös Espoon ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Suurempi välilähestymiskorkeus johtaa myös pidempiin lähestymisreitteihin, mikä lisää päästöjä. Tuusulan kannalta korkeuden nostoilla ei olisi mitään merkitystä, sillä se ei vaikuttaisi kiitoteiden 22L ja 22R lähestymiskorkeuksiin kunnan alueella. Kiitotien 15 lähestymiskorkeuden nosto voisi vaikuttaa Tuusulan alueella lähestymisten myötätuuliosuuden lentokorkeuteen, mutta samalla se merkitsisi kaikkien kiitotien 15 lähestymisten ohjautumista Nurmijärven kirkonkylän ylitse, mitä nykyisin voidaan merkittävässä osassa lentoja estää. 2. Vuoden 2025 tilanteessa on ennakoitu ilta-aikana olevan lyhyen ajan sisällä laskeutumisia niin paljon, että ne on viiveiden välttämiseksi ennusteissa ohjattu rinnakkaisille kiitoteille. Koko vuorokauden aikana kiitotielle 22R tehtäisiin vuoden 2025 ennusteiden mukaan noin 10 % enemmän laskeutumisia kuin aiemmassa vuoden 2020 ennusteessa (Ilmailulaitos A14/2002). Kiitoteiden 22L ja 22R käyttöä on kuvattu myös Keravan kaupungin lausunnon vastineessa.

133 Lähestymisten lentonopeuden ja ilma-alusten konfiguraation optimoiminen melun sekä päästöjen kannalta on eräs CDA-projektin jatkotavoitteista. 4. Lähestymisten melun ja päästöjen hallinta on jo systemaattista ja ottaa huomioon asutuksen sijoittumisen pääkaupunkiseudulla. Vastine Nurmijärven kunnan lausuntoon. Lentomelu Nurmijärven asuinalueilla on vähäistä verrattuna useiden muiden kuntien tilanteeseen. Nurmijärven kirkonkylän etäisyys kiitotien 15 kynnykseen on 17 km tai enemmän. Palojoen kylään etäisyys on 10 km tai enemmän. Muiden kiitoteiden suunnassa alle 17 km etäisyydessä sijaitsevat koko Länsi-Vantaa, Kauniainen ja Keski-Espoo Turun moottoritielle saakka, sekä Vantaan Vierumäki, Tuusulan Maantiekylä ja koko Keravan kaupungin alue. Alle 10 km etäisyydessä muista kiitoteistä ovat mm. Vantaan Myyrmäki ja Varisto sekä Keravan eteläosat. Nurmijärven kunnan vaatimuksista Ilmailulaitos Finavia toteaa seuraavaa. 1. Ilmailulaitos Finavia on noudattanut vuonna 1992 saamansa sijoituspaikkaluvan määräyksiä liikenteen ohjaamisessa, erityisesti yöaikana. L den -tunnusluku painottaa yöajan liikenteen melua erittäin voimakkaasti. Tämän vuoksi yöajan liikenteen johtamistavat vaikuttavat näkyvästi L den -kokonaismelualueen muotoon. Erityisesti yöaikaisia lähestymisiä ei voida jakaa kunnan tasapuolisempana pitämällä tavalla eri kiitoteille, sillä tämä muuttaisi voimakkaasti kokonaismelualuetta, jolla on muille kunnille ratkaisevasti suurempi merkitys kuin Nurmijärvelle. Lisäksi liikenteen kierrättäminen kiitotieltä toiselle vaikeuttaisi vakavasti liikenteen hallintaa. Jo nykyisin kiitoteiden käyttötapoja on yli 20 erilaista, johtuen juuri melunhallinnan vaatimuksista. Ilmailulaitos Finavian suunnitelmat liikennekokonaisuuden järjestämisestä perustuvat 1990-luvun alussa tehtyihin suunnitelmiin ja sijoituspaikkaluvan määräyksiin. 2. Kiitotie 15 on yöajan lähestymisille soveliain kiitotie. Nykyistä toimintatapaa yöllisten laskeutumisten osalta tulee jatkaa. 3. Ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa koko pääkaupunkiseudun maankäyttöön vaikuttavaa melunhallintapolitiikkaa yhden yli 10 km:n etäisyydellä kiitotien kynnyksestä sijaitsevan kylän vuoksi. Ulkomaisten esimerkkien perusteella voidaan arvioida, että tämä moninkertaistaisi melun kiusalliseksi kokevien asukkaiden määrän ja saattaisi johtaa voimakkaisiin vaatimuksiin toimintatapaa edellyttäneitä ja siitä päättäneitä tahoja vastaan. 4. Suomen lentoliikenteen palvelukyvyn kannalta on ratkaisevan tärkeää, että myöhäisen illan ja varhaisen aamun liikenteen jatkuvuus ja kehittyminen voidaan turvata. Myös liikenne- ja viestintäministeriö on painottanut tämän liikenteen tärkeyttä. 5. Ilmailulaitos Finavia pohtii säännöllisesti maksurakennettaan ja sen vaikutuksia lentoyhtiöasiakkaiden toimintaan.

134 Ns. vihreiden laskeutumisten osalta Ilmailulaitos Finavia viittaa vastineeseensa Tuusulan kunnalle. 7. Ympäristönsuojelulain mukaisissa prosesseissa paikalliset suorat ympäristövaikutukset priorisoidaan toimintojen globaalien vaikutusten ohi. Lentoliikenteen energiatehokkuutta parantaa mm. CDA-kehittämishanke, jonka tarkoituksena on vähentää lentokoneiden päästöjä ja melua lähestymisen aikana. 8. Tarvittaessa Palojoelle voidaan sijoittaa GEMS-järjestelmän uusimisen yhteydessä jatkuvatoiminen melunmittausasema, mikäli kunta voi avustaa mittauspaikan hankinnassa ja varustamisessa. Tämä tapahtuisi aikaisintaan vuoden 2010 lopulla. Palojoella voidaan tarvittaessa myös tehdä siirrettävällä laitteistolla lyhytkestoisempia mittauksia. 9. Lentotoiminnalla ei ole vaikutuksia Kaanaan metsän suojeluarvoihin. 10. Luvan tarkistamisajankohdasta päättää lupaviranomainen. Ilmailulaitos Finavia toteaa, että vuonna 1992 annetun sijoituspaikkaluvan myönsi silloisen lainsäädännön mukaan toimivaltainen lupaviranomainen. Vastine Nurmijärven ympäristölautakunnan lausuntoon. Ilmailulaitos Finavia viittaa Nurmijärven kunnalle annettuun vastineeseen. Vastine Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen lausuntoon. Lausunnon vastine on kokonaisuudessaan kohdassa Vesivaikutuksia, kemikaalien käsittelyä ja varastointia sekä jätehuoltoa koskevat lausunnot. Vastine Etelä-Suomen lääninhallituksen lausuntoon. Lääninhallituksen esittämä sisämelutasojen kartoitus on tarpeeton. Laaditut melualueselvitykset sisältävät myös ns. päivä- ja yöekvivalenttimelujen leviämistä vuositasolla koskevat melualuekartat. Karttojen ja Suomen rakennuskannan arvioidun ääneneristävyyden (25 30 db) perusteella voidaan arvioida, että sisämelutasot (päiväohjearvo 35 db ja yöohjearvo 30 db) eivät vuosikeskiarvona ylity asunnoissa käytännöllisesti katsoen lainkaan. Vastine Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon. Ilmailulain nojalla ilmaliikennepalvelun tarjoaja määrää lentomenetelmistä lähi- ja lähestymislennonjohtoalueilla, eikä ympäristönsuojelulain nojalla voida määrätä ilmassa olevan ilma-aluksen lentoreitistä. Ympäristönsuojelulain soveltamista lentopaikkoihin pohtinut työryhmä on aiemmin suositellut (YM moniste 118/2003, s. 54), että lentoaseman liikenteen ympäristövaikutuksia arvioidaan suunnilleen lennonjohdon lähialueen kattamalta maantieteelliseltä alueelta, mutta ei tätä kauempaa. Ympäristövaikutusten arviointi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lentoreitit tämänkään alueen sisällä olisivat ympäristöluvassa luvitettava asia.

135 135 Ilmailulaitos Finavia yhtyy Uudenmaan ympäristökeskuksen käsitykseen, siitä että vuoden 2025 meluennusteen ero ns. verhokäyrään on vähäinen lukuun ottamatta kiitotien 22R laskeutumissektoria. Liikenteen ohjauksen suunnitelmissa kiitoteiden rinnakkaiskäyttö klo välisenä aikana on mukana vain ilta-aikana klo 20 tai 21 saakka. Tarkkaa kellonaikarajaa kiitoteiden rinnakkaiskäytölle ei ole tarkoituksenmukaista asettaa, sillä rinnakkaiskäyttö saattaa olla tarpeellinen vain muutamalle saapuvalle vuorolle viiveiden välttämiseksi. Tämän vuoksi Ilmailulaitos Finavia vastustaa Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimusta rinnakkaiskäytön lopettamisesta klo 19 mennessä. Yöajan ensisijainen toimintatapa perustuu voimassa olevan Vantaan kaupungin antaman sijoituspaikkaluvan määräyksiin. Tämä on ollut toiminnan suunnittelun lähtökohta jo vuodesta 1992 saakka. Yöajan toiminnalla on suuri merkitys L den -tunnuslukua kuvaavan melualueen muotoon ja kokoon. Kunnat pitävät melualueen muodon vähäistä muutosta tärkeänä. Tämän vuoksi täysin uusia yöliikenteen kiitoteiden ensisijaisuuspainotuksia ei ole tarkoituksenmukaista tutkia. Lupapäätöksessä ei tule määrätä kiitoteiden ensisijaisuusjärjestyksestä lukuun ottamatta kellonaikaa ja tällöinkin määräyksen on oltava pääosin nykysisältöinen ja muotoiltava siten, että se ottaa huomioon Ilmailulaitos Finavian Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa esittämät täydennykset sekä lentoturvallisuuden edellyttämän liikkumavaran. Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimus melun kannalta tasapuolisesta kiitoteiden käyttötavasta on voimakkaasti ristiriidassa kuntien ajamien maakäyttösuunnitelmien kanssa. Edellytetyt selvitykset on laadittu jo vuonna 2001 (Ilmailulaitos A19/2001). Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että Ilmailulaitos Finavian eräillä lentoonlähtöreiteillä asettamat lentokoneiden melutasovaatimukset eivät ole esitetyt hakemuksessa. Kyseinen tieto on esitetty hakemuksen liitteenä 4.1 olevan AIP:n kohdassa 2.21 Melunvaimennusmenetelmät kohdassa 2 Vähämeluisat suihkukoneet. Meluvaatimus on kartoissa SID PROP RWY 04R, SID PROP RWY15, SID RWY22L, SID RWY 22R (vain DOBAN 2Y) esitetyillä reiteillä. Ilmailulaitos Finavia jatkaa asettamansa meluperusteisen suihkulentokoneiden yölentoonlähtömaksun tason ja sen vaikuttavuuden analysointia. Uudenmaan ympäristökeskus viittaa lausunnossaan melun kokemiseen lämpiminä aikana nukuttaessa ikkunat auki. Ympäristöterveyshallinnossa melua sisätiloissa tarkastellaan ainoastaan tilanteessa, jossa ikkunat ovat suljettuna. Jatkuvan liu un lähestymiset ovat Ilmailulaitos Finavialle tärkeä kehityshanke, jossa se haluaa saavuttaa mahdollisimman hyvän lopputuloksen sekä ilma-alusten melun että päästöjen kannalta kuitenkin siten, että ilmatilan ja kiitoteiden kapasiteetti ei kiiretunteina merkittävästi pienene. CDA-kehityshanketta koskevia tietoja on lisäksi Tuusulan kunnan lausunnon vastineessa.

136 136 Vaatimus suurimman hetkellisen äänitason ja sen ylityskertojen määräämisestä ympäristölupaehdoksi on aiheeton. Suomessa ei ole riittäviä perusteita ja tietopohjaa määräyksen asettamiseksi seuraavista syistä: 1. Ei ole olemassa luotettavia tutkimuksia siitä, miten Suomen rakennuskanta vaimentaa ulkoa sisään kuuluvaa melua. Tällaisten asumisympäristön rakennusten yleisiä ominaisuuksia koskevien tutkimusten teko ei kuulu Ilmailulaitos Finavian käsityksen mukaan ympäristöluvan hakijoille. 2. Ei ole olemassa selkeää yleispätevää tieteellistä näyttöä lentokoneen ulkona aiheuttaman äänitason ja heräämisen todennäköisyyden välillä. Tämä käy selvästi ilmi lupahakemuksen liitteenä 5.15 olevasta varsin laajasta melun vaikutuksia ja niiden tutkimusta koskevasta kirjallisuustutkimuksesta. 3. Erilaiset vaikutus- tai terveysperusteiset ympäristövaikutusten sallittavat tasot tulee perustua vaikutusten ilmenemisen todennäköisyydelle ja sen valitulle hyväksyttävyystasolle. Suomessa ei ole toimivaltaisen viranomaisen (YSL: valtioneuvosto) asettamia ohjearvoja enimmäistasoille ulkona eikä ulkoa sisään kuuluvalle melulle. Suomessa ei tämän alan keskustelua juuri ole. Yksittäisen toiminnanharjoittajan ympäristöluvan päätösharkinta ei ole prosessi, jossa tämän kaltaisen kansallisen tason ympäristöpoliittisia linjauksia voidaan tehdä. 4. Määräys vaarantaisi toiminnanharjoittajan sekä lentoyhtiöiden oikeusturvan, sillä se ei ottaisi huomioon kaikkien mahdollisten operaatioiden melupäästöjen (melun tuoton) ja reittien vaihtelun sekä melun etenemiseen vaikuttavien seikkojen vaihtelun vaikutusta ulkomelun hetkellisiin tasoihin (tasojen tilastollisiin ominaisuuksiin). Toiminnanharjoittajan on mahdotonta ennalta määrittää ja mittauksin valvoa kunkin yksittäisen lennon tuottamaa enimmäistasoa kentän ympäristön kaikissa eri pisteissä. Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimus äänitasojen asettamisesta erityisesti klo välille perustuu pelkästään tämän ajankohdan erityiseen viihtyvyysarviointiin. Tätä arviointia ei ole lainkaan mukana Suomen nykyisessä ulkomelua koskevassa ohjearvokäytännössä. Ilmailulaitos Finavia katsoo, että tämä kyseisen aikavälin vaikutus on riittävästi otettu huomioon L den -tunnusluvun ilta-ajan painotuksessa (+5 db). Suomen lentoliikenteen logistiikan ja matkaketjujen toimivuuden kannalta vaatimus siitä, että lentoliikenteen aiheuttamaa melua ei saisi lisätä nykyisestä alkuyön klo aikana, on erityisen huolestuttava. Yöaikaista lentoliikennettä halutaan ohjata kaikin käytettävissä olevin keinoin siten, että sen meluvaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Yöajan melunhallinta on hyvin järjestetty. Liikenteen määrän kehittymisen pysäyttäminen nykyiselle tasolleen merkitsisi sitä, että Suomea ja sen alueita palvelevia tai Suomen kautta tehtäviä matkaketjuja ei enää voitaisi kehittää. Matkaketjujen toimivuus on maan kansantalouden kannalta hyvin tärkeää. Maamme sijainti tällä aikavyöhykkeellä merkitsee Euroopasta tulevien paluulentojen saapumista illalla klo 22 jälkeen ja kotimaan jatkolentojen läh-

137 137 temistä tämän jälkeen. Myös Kaukoitään aikavyöhykkeiden yli tarjottavat matkaketjut edellyttävät jonkin verran lentoonlähtöjä klo 22 jälkeen, vaikka näiden määrä ei voimakkaasti ole kehittymässä. Ilmailulaitos Finavia ei ole aktiivisesti tukemassa Helsinki-Vantaalla sellaisten rahtioperaattoreiden toimintaa, joilla lennot sijoittuvat yöaikaan. Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimus eri kiitoteiden käyttötilannetta koskevista melualueiden lisäselvityksistä on perusteeton, tarpeeton ja sekaannusta aiheuttavana. Ympäristökeskus ei ole esittänyt, mihin tai miksi näitä karttoja tarvitaan - esimerkiksi, mitä akuutteja tai kroonisia meluvaikutuksia niiden perusteella olisi tarkoitus arvioida. Ulkomaisen tutkimuksen mukaan (Manchester Metropolitan University, J. Maughan, Esitys seminaarissa 4th Workshop of the Aircraft Noise Non-auditory Aspects Group, Tukholma ) melualueita kuvaavien karttojen ymmärtäminen Englannissa on hyvin vähäistä sekä tavallisten asukkaiden, melunhallintaa koskevien ryhmien jäsenten sekä jopa ympäristöviranomaisten piirissä. Ympäristömelua Suomessa arvioidaan yleisesti pitkän aikavälin keskiarvona. Yli 20 erilaisen kiitoteiden käyttötavan erillisten melualueselvitysten laatiminen ei ole järkevää, sillä se vain lisäisi eri viranomaisten käytössä olevan melualuemateriaalin valikoimaa ja vaikeuttaisi kokonaiskuvan luomista. Lisäksi laadittavat selvitykset olisivat hyvin aikaa vieviä ja niiden lähtötiedot teknisesti yksityiskohdittain hankalia määritellä. Ilmailulaitos Finavia pitää tärkeänä, että lupaviranomainen ottaa huomioon myös EU:n ympäristömeludirektiivin lähtökohdan, että liikennemelua arvioidaan koko vuoden keskiäänitasopohjaisten tunnuslukujen perusteella. Kiitoteiden eri käyttötapojen pysyvyysaikakuvaajia esitettiin vuosiraporteissa Näiden esittämisestä kuitenkin luovuttiin, sillä ympäristöviranomaiset pitivät niitä vaikeina tulkita. Ilmailulaitos Finavia voi edelleen jatkaa eri kiitoteiden operaatiomäärien (lentoonlähdöt ja laskeutumiset erikseen) pysyvyystasojen esittämistä, mikäli viranomaiset pitävät aineistoa hyödyllisenä. Ilmailulaitos Finavia pitää tärkeänä, että lupapäätöksen resiittiosassa tunnistetaan liikenteen ja sen melun suuntautumisen muuttuvan remonteista johtuvien kiitotiesulkemisten aikana. Lupapäätöksessä ei kuitenkaan tule määrätä kiitoteiden tai muiden rakenteiden välttämättömien rakennus- tai kunnostustöiden aikaisesta liikenteen ohjaamisesta. Liikenteen ohjaaminen on näiden jaksojen aikana kapasiteetin ja turvallisuuden kannalta vaikeaa, mutta siitä huolimatta Ilmailulaitos Finavia haluaa ottaa siinä ympäristöseikat huomioon. Esimerkiksi kesällä 2008 kiitotien 2 sulkeminen voitiin huolellisella suunnittelulla ja erikoisjärjestelyin lyhentää ennakoidusta kolmesta kuukaudesta kahteen kuukauteen. Ilmailulaitos Finavia pitää kuitenkin asiaan kuuluvana, että luvassa määrätään poikkeuksellisten liikennejaksojen ennakkotiedottamisesta, jotta asukkaiden kokemaa kiusallisuutta voidaan viestinnällä vähentää. Koekäyttöpaikkaa koskevat suunnitelmat ovat muuttuneet kesän 2008 aikana. Näin ollen Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimukset koskien väliaikaista koekäyttöpaikkaa ovat tarpeettomia. Asia on selitetty tarkemmin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa.

138 138 Ilmailulaitos Finavia viittaa Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa esiin tuomiinsa havaintoihin ympäristöyhteydenottojen vuodenaikavaihtelusta. Tiedot eivät tue sitä näkemystä, että yhteydenotot johtuisivat erityisesti lentomelun yöaikaisista vaikutuksista. Hakemukseen sisältyvän laajan kirjallisuusselvityksen tietojen avulla asianomaiset viranomaiset voivat tarvittaessa arvioida lentomelun mahdollisia vaikutuksia ihmisiin eri alueilla. Samalla viranomaisten tulisi tehdä vastaavat arviot pääkaupunkiseudun tie-, katu- ja raideliikenteen melusta. Asuinrakennusten ääneneristävyyden kartoittaminen ei kuulu ympäristönsuojelulain mukaisen lupamenettelyn piiriin, eikä vaatimusta voida perustella myöskään toimivaltaisten viranomaisten ohjeistuksella. Vaatimus ääneneristävyyden selvittämisestä koskee lisäksi alueita, joilla on usein havaittavissa myös muiden melulähteiden melu. Ilmansuojelun osalta Ilmailulaitos Finavia on lausunut YTV:n sekä Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen lausuntojen vastineissa. Vastine Keravan ympäristölautakuntakunnan lausuntoon. Keravan kaupunki on valtuustoaloitteessaan esittänyt Ilmailulaitos Finavialle, että kiitotien 22L laskeutumisia tulisi siirtää kiitotielle 22R. Nyt laaditussa ennusteessa vuodelle 2025 on osa kiitotien 22L lähestymisistä siirretty kiitotielle 22R, erityisesti ilta- ja yöajan laskeutumisten osalta. Ilta- ja yöajan voimakas painottaminen näkyy L den -melualueen muodossa. Melualueen muotoon vaikuttavat myös laskentamenetelmän muutos sekä tarkennetut lentoprofiilit. Muutosta ja sen syitä on kuvattu raportissa A3/2008 kappaleessa 8.2. Ennustetilanteen päiväajan, klo ja yöajan, klo keskiäänitasot on esitetty ko. raportin liitekartoissa 4 ja 5. Ne osaltaan kuvaavat Keravan suunnan ennustettua melualuetta. Karttojen mukaan päiväajan keskiäänitaso 55 db kiitotien 22R jatkeella ei ulotu Keravalle saakka. Yöajan keskiäänitaso 50 db ei ulotu lähellekään Keravaa. Kiitoteiden käyttöä koskevissa vaatimuksissaan Keravan kaupunki edellyttää kiitotien 1 käytön vähentämistä erityisesti yöaikana. Tämä tarkoittaisi laskevan liikenteen siirtämistä kiitotieltä 22L kiitotielle 22R, mikä lisää melua Keravan keskustan yllä sekä Tuusulan kaakkoisosassa (mm. ns. Varuskunnan alue). Yöaikainen liikenteen siirtäminen vaikuttaa erityisesti laskennallisiin L den -melualueisiin. Keravan kaupunki on tukenut erityisesti Saviolla asuvien kuntalaisten vaatimuksia, koskien kiitoteiden käyttöä ottamatta huomioon vaatimusten merkityksen muualla kaupungin alueella. Ilmailulaitos Finavia toteaa, että maakuntakaava ei oikeusvaikutteisesti määrää seudullisen lentomelun rajoista koskien lentoliikennettä ja sen ohjaamista. Sen sijaan se antaa lentoaseman pitäjälle tavoitteen pyrkiä ilmatilan käytön suunnittelussa siihen, että melualueen muoto ja koko mahdollisuuksien mukaan olisi olennaisilta osin kaavaan merkityn melualueen kanssa linjassa varsinaisen kaavakartan esitysmittakaavan järkevän tulkintatarkkuuden puitteissa. Muilta osin Ilmailulaitos Finavia myös katsoo, että nykyisiä yöajan kiitoteiden käytön ensisijaisuusvaatimuksia tulee jatkaa Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa esitetyin tarkennuksin.

139 139 Kiitotien 1 käyttöä koskevia vaatimuksia Ilmailulaitos Finavia on kommentoinut Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Rakennuskannan ulkokuoren ääneneristyksen parantamissuunnitelmaa koskevaa vaatimusta Ilmailulaitos Finavia on kommentoinut Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Lentoonlähdöt kiitotieltä 04R tehdään liikennetilanteen ja koneiden painon mukaan eri kohdista kiitotietä. Ilmailulaitos Finavian käsityksen mukaan lentoonlähtöpaikan vaikutus Keravalla havaittavaan meluun ei ole suuri. Ilmailulaitos Finavia voi kuitenkin harkita ohjaavansa yöajan lentoonlähdöt suihkukoneilla tehtäväksi kiitotien 04R kynnykseltä. Kiitotien 04R suihkukoneiden lentoonlähtöreittejä ei voida muuttaa. Lentoonlähtöreitti ei voi kaartaa vasemmalle, sillä kiitotien 04R ollessa käytössä lentoonlähtöihin, on kiitotien 04L tyypillisesti käytössä laskeutumisiin. Tällöin kiitotien 04L ns. ylösvetosektori on pidettävä vapaana liikenteestä. Tätä on havainnollistettu hakemusraportin kuvan 4.13 oikeanpuoleisessa esityksessä. Kiitotien 04R suihkukoneiden lentoonlähtöreitit viedään suoraan etäisyyteen 5 NM HEL VOR. Tämän jälkeen reitti haarautuu joko itään tai pohjoiseen. Pohjoisen kautta lentoonlähdöt suuntautuvat joko kotimaahan tai läntisille ulosmenoporteille (ARTUR, RUNEN, ELMUT). Suihkukoneiden lentoonlähtöreittiä ei ole kaarrettu nopeasti oikealle asutuksen vuoksi, mutta potkurikoneille etelään ja itään vievillä väylillä tämä reitti on olemassa. CDA-kehittämishankkeesta Ilmailulaitos Finavia on lausunut Tuusulan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon vastineessa. Lupamääräysten tarkistuttaminen viiden vuoden kuluttua luvan voimaantulosta on tarpeeton. Vastine Keravan kaupungin lausuntoon. Ilmailulaitos Finavian laatimissa meluselvityksissä on poikkeuksetta esitetty lentomelun L den -, päiväajan keskiäänitason sekä yöajan keskiäänitason samanarvokäyrät. Esimerkiksi ennustetilanteen 2025 arvion mukaan päiväajan keskiäänitaso 55 db kiitotien 22R jatkeella ei ulotu Keravalle saakka. Yöajan keskiäänitaso 50 db ei ulotu lähellekään Keravaa. Tiedossa ei ole aineistoa, jonka perusteella lentomelun esiintyminen vaikuttaisi pääkaupunkiseudulla asuntojen hintoihin. Maakuntakaavaa ja siihen tehtyjä merkintöjä lentoliikenteen kannalta on kommentoitu Keravan ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Keravan kaupunginhallituksen lausunnon liitteenä on Uudenmaan liitossa laadittu kooste, jossa maakuntakaavan verhokäyrä ja Ilmailulaitos Finavian selvityksen A3/2008 liitekartan 6 melualuekäyrä ovat päällekkäin esitettynä. Liitekartta 6 kuvaa vuoden 2025 ennusteen ja verhokäyrän yhdistelmää, eli Uudenmaan liiton koosteesta nähdään helposti, millä alueilla ja kuinka laajasti uusi ennuste ylittää ns. verhokäyrän rajaaman alueen. Kuvasta käy hyvin ilmi, miten vähäisessä määrin uusi ennuste on laajempi kuin ns. verhokäyrä lukuun ottamatta kiitotien 22R lähestymissektorin me-

140 140 lualueen pidentymistä. Tässä sektorissa laskeutumisia on ns. verhokäyrän laskennassa vuodelle 2020 vuorokaudessa 91 (den-painotettuna 124) ja vuoden 2025 ennusteessa vuorokaudessa 101 vuosikeskiarvona (den-painotettuna 214). Nämä tiedot ovat raporteista A14/2002 ja A3/2008. Laskennassa käytetty vuorokauden kokonaislaskeutumismäärä muuttui siis 11 % kiitotiellä 22R. Melualueen kokonaismuutokseen vaikuttavat lisäksi kiitotien 04R lentoonlähtöjen muutoksen määrä (36 >44, den-painotettuna 97 >121), uudet arviot konekalustosta ja lentoprofiileista sekä laskentamenetelmän muutos, mikä laajentaa melualuetta sivusuunnassa ja lievästi pituussuunnassa. Ilmailulaitos Finavia voi jatkaa vuoden 2025 meluennusteen yksityiskohtien ja jäljellä olevien melunhallinnan vaihtoehtojen tarkastelua. Seudullisena kokonaisuutena tarkastellen vuoden 2025 ennuste on hyvin linjassa vuosina tehtyjen vuoden 2020 ennusteiden kanssa. Vastine Uudenmaan liiton lausuntoon. Ilmailulaitos Finavia pitää tärkeänä Uudenmaan liiton lausumaa, että lentoasemalle tulee turvata hyvät kehittymismahdollisuudet. Ilmailulaitos Finavia päättelee lausunnosta, että liitto on kuvannut Ilmailulaitos Finavian tuottamia meluselvityksiä puutteellisesti. Sivulla 2 ensimmäisessä kappaleessa viitataan maakuntakaavan ja uuden laskentamenetelmän tuottamien verhokäyrien eroon ja sanotaan sitä esitettävän liitekartalla 1. Liitekartta on itse asiassa Uudenmaan liitossa laadittu kooste, jossa maakuntakaavan ns. verhokäyrä ja Ilmailulaitos Finavian selvityksen A3/2008 liitekartan 6 melualuekäyrä ovat esitetty päällekkäin. Liitekartta 6 kuvaa vuoden 2025 ennusteen ja verhokäyrän yhdistelmää, eli Uudenmaan liiton koosteesta nähdään helposti, millä alueilla ja kuinka laajasti uusi ennuste ylittää ns. verhokäyrän rajaaman alueen. Kyse ei siis ole pelkästä laskentamenetelmän muutoksen vaikutusta kuvaavasta kuvasta, vaan kahden kokonaan eri lähtötiedoilla ja menetelmillä tehdyn selvityksen eroista, mutta vain toiseen suuruussuuntaan. Kuvasta käy hyvin ilmi, miten vähäisessä määrin uusi ennuste on laajempi kuin ns. verhokäyrä lukuun ottamatta kiitotien 22R lähestymissektorin melualueen pidentymistä. Tämän vuoksi ei ole selvää, mihin Uudenmaan liiton lausuma merkittävästä poikkeamasta sivun 2 toisessa kappaleessa viittaa. Pelkästään laskentamenetelmän muutoksen vaikutusta on kuvattu selvästi lupahakemuksen liitekansiossa 3 olevassa liitteessä 5.13 Vuosien lentomelun verhokäyrän laskenta ECAC:n uudella menetelmällä. Uudenmaan liitto toteaa, että Ilmailulaitos Finavian raportin A3/2008 liitekartan 6 melualue ja ns. verhokäyrän erot olisivat suuret Vantaalla. Ilmailulaitos Finavian käsityksen mukaan, kun otetaan huomioon järkevä meluselvitysten tulkintatarkkuus, erot Vantaalla ovat vähäiset, ja eivät vaikuta kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Vantaalla maankäytön kannalta merkittävin L den 55 db alueen laajentuma on huolellisen suunnittelun avulla voitu osoittaa Ylästön länsipuolella Silvolan tekojärven kohdalle, ja se on yhteneväinen kaupungin maankäytön suunnittelun kanssa. Ilmailulaitos Finavian käsityksen mukaan viitattujen melukäyrien eroilla ei myöskään

141 141 ole merkitystä Nurmijärven maankäytön suunnitteluun. Välittömästi lentoaseman alueeseen pohjoispuolella rajautuvien Tuusulan alueiden suunniteltuun maankäyttöön ei uudella meluennusteella Ilmailulaitos Finavian käsityksen mukaan ole merkitystä. Ilmailulaitos Finavia pitää erittäin hyvänä Uudenmaan liiton ehdotusta siitä, että uudet ennusteet melualueiden laajuudesta merkittäisiin maakuntakaavaan sen vuoden 2009 alussa alkavassa täydennyksessä. Ilmailulaitos Finavia on halukas osallistumaan edelleen seudulliseen yhteistyöhön Uusimaata ja koko Suomea palvelevan lentoaseman kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Vastine Kauniaisten kaupungin lausuntoon. Kauniaisten alue sijaitsee sekä kiitotien 04L ja 04R laskeutumislinjalla. Etäisyys kiitotien päästä kaupungin rajalle on noin 14,5 km. Lähempänä kiitotietä ovat Keski-Espoon itäosat ja koko tiiviisti asuttu Länsi-Vantaa. Kiitoteille 04L ja 04R tehtiin kaikista laskeutumisista vuonna 2007 yhteensä 20 %. Lähestymiskorkeus Kauniaisten kohdalla on tyypillisesti ft merenpinnasta. 04-suunnan laskeutumisista suurin osa, erityisesti iltaisin ja öisin, tehdään kiitotielle 04L. Sen laskeutumislinja ohittaa lähes kokonaan Kauniaisten asutuksen. Ilmailulaitos Finavia pitää 04-suunnan laskeutumisten painottamista kiitotielle 04L melunhallintakeinona myös Kauniaisten kannalta. Ilmailulaitos Finavia sai vuonna 2007 Kauniaisista yhteydenottoja yhteensä kuudelta eri ihmiseltä, mikä vastaa alle kahta prosenttia kaikista yhteyttä ottaneiden henkilöiden määrästä. Määrä on vähäinen. Kauniaisten kaupunki ole tuonut Ilmailulaitos Finavian tietoon kaupungille jätettyjä meluvalituksia. Ilmailulaitos Finavian käsityksen mukaan kaupungin lausunto yliarvioi yhteydenottojen määrän perusteella koetun kiusallisuuden määrää. Laskeutumismenetelmää kiitotielle 04L ei voida muuttaa siten, että laskeutuvat koneet voisivat kiertää Kauniaisten alueen, sillä etäisyys kaupungin rajalta kiitotien päähän on liian lyhyt. Lähestymismenetelmä (ILS) ei salli poikkeamaa menetelmän suuntasäteessä lentoturvallisuussyistä. Suuntasäde on tarkalleen kiitotien jatkeen suuntainen. Riippuen olosuhteista lähestyvän ilma-aluksen tulee olla liittyneenä ILS-lähestymisen suuntasäteeseen 6,7 NM (12,4 km), 10 NM (18,5 km) tai 11,7 NM (21,7 km) etäisyydellä kiitotien 04L kynnyksestä. Lyhyin etäisyys on normaaliolosuhteissa, seuraava huonon näkyvyyden toimintamenetelmien aikana ja viimeinen rinnakkaisten lähestymisten aikana. Muutaman kuukauden mittainen lentomelun mittaus siirrettävällä kalustolla voidaan toteuttaa Kauniaisissa, mikäli kaupunki voi avustaa mittauspaikan valinnassa ja varustamisessa.

142 142 Finavian vastine vesivaikutuksista, kemikaalien käsittelyä ja varastointia sekä jätehuoltoa koskeviin lausuntoihin Vastine Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon. Vuonna 2008 on käynnistetty lentoasema-alueen hulevesien esiselvityksen, jossa käsitellään eri mahdollisuuksia vesien keräily- ja käsittelyratkaisuiksi ja arvioidaan niiden vaikutusta kuormituksen vähentymiseen. Yhtenä tarkasteltavana käsittelyratkaisuna tulee olemaan ilmastusaltaiden ja kosteikkojen rakentaminen. Tarkasteluissa huomioidaan lentoturvallisuuden vaatimukset. Selvitys valmistuu alustavan aikataulun mukaan keväällä Ilmailulaitos Finavia katsoo, että käsittelyratkaisusta ei tule yksityiskohtaisesti määrätä ympäristöluvassa. Kiitotien 3 pengeraltaiden veden laatua seurataan osana lentoaseman vesitarkkailua. Altaiden puhdistusteho arvioidaan laskennallisesti vertaamalla kiitotielle levitettyjen liukkaudentorjunta-aineiden ja sinne kulkeutuneen glykolin kuormitusta altaista ulos virtaavan veden sisältämään kuormitukseen. Neljän viimeisen talvikauden aikana puhdistusteho BHKkuormituksen osalta on ollut %. Puhdistustehoa on edelleen parannettu asentamalla molempiin altaisiin ilmastuspumput, joilla lisätään veden happipitoisuutta. Ehdoton vaatimus vesien pääsyn estämisestä pohjaveteen on kohtuuton. Jo nykyisin suurin osa hulevesistä päätyy sadevesiviemäriin kiitoteiden reunoilla olevien jiirirakenteiden ohjaamana. Pohjavesisuojauksia on tehty kiitotien 3 rakentamisen yhteydessä Päijänne-tunnelin ja Lavangon pohjavesialueen kohdalla 40 m:n etäisyyteen kiitotien reunasta, noin 22 ha:n alueelle. Suojausrakenne muodostuu kahdesta tiiviistä asfalttikerroksesta, bentoniittimatosta ja osalla alueesta lisäksi HDPE-kalvosta. Suojausten rakentaminen käytössä olevien kiitoteiden ympärille on teknisesti ja operatiivisesti lähes mahdotonta toteuttaa. Suojauksen laajuus Lentoaseman pohjavesialueen osin olisi 50 ha ja sen rakentaminen sulkisi kiitotiet 1 ja 2 useaksi kesäksi. Haitallisten aineiden pääsy pohjaveteen minimoidaan käyttämällä mahdollisimman vähän ympäristölle haittaa aiheuttavia liukkaudentorjunta-aineita sekä keskittämällä jäänestokäsittelyjä. Lentoasemalla käytetään nykyisin liukkaudentorjunnassa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttavaa kaliumformiaattia. Aine on luonnossa helposti hajoava ja sen happea kuluttava kuormitus on muita tuotteita pienempi. Kaliumformiaatin kulkeutumista pohjaveteen on selvitetty SYKEn MIDAStutkimuksessa ensin monivuotisilla laboratoriotutkimuksilla ja sen jälkeen todellisissa liukkaudentorjuntaolosuhteissa. Kuusi vuotta jatkuneen in situ - tutkimuksen aikana (Kauriansalmen koealue Suomenniemellä) ei ole havaittu formiaatin kulkeutuvan tiealueelta pohjaveteen. Lentoaseman pohjavesiseurannassa on kemikaalien käytön selvää vaikutusta todettu vain parissa, lähellä kiitoteitä olevassa tarkkailupisteessä. Pohjavesi lentoasemaalueella on rannikkoalueille tyypillisesti luonnostaan vähähappista ja sulfaattipitoisuus on korkea.

143 143 Käyttämällä ympäristölle vähiten haittaa aiheuttavia liukkaudentorjuntaaineita ja parantamalla glykolivesien talteenottoa pystytään estämään haittavaikutukset pohjavesiin. Pohjavesien suojelu alueella on myös Ilmailulaitos Finavian intressinä, etenkin, kun kaikki käyttövesi saadaan lentoaseman vieressä olevalta vedenottamolta. Pohjavesisuojausten rakentamisesta tulee määrätä tarveharkinnan perusteella. Pohjavesitarkkailun tulosten perusteella tällaista tarvetta ei ole ilmennyt. Selvää vaaraa veden laadulle lentoaseman vedenottamolla aiheuttaa Vantaan kaupungin alueella olleen tynnyripesulan liuotinpäästöt. Pohjavettä ei ole puhdistettu, vaikka liuotinpitoisuudet ovat mittauksissa ylittäneet talousvedelle asetetut raja-arvot jopa satakertaisesti. Alueen pohjaveden virtauskuvan perusteella liuotinpitoinen pohjavesi purkautuu Kylmäojaan ja veden laatu lentoaseman vedenottamolla on pysynyt hyvänä. Uuden deicing-alueen suunnittelu kiitotien 1 lounaispäähän on käynnistetty syksyllä Alueen suunnittelussa hyödynnetään jo rakennetulla deicing-alueella 22R saatuja kokemuksia. Alue rakennetaan vuosien aikana ja otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäinen osa on tarkoitus saada käyttöön vuonna Rakennusteknisistä syistä koko alue saadaan käyttöön vuoteen 2014 mennessä. Lisää keskitettyjä deicing-alueita rakennetaan ottaen huomioon kiitoteiden välialueen rakentamisen aikataulu ja ratkaisut. Mahdollisuus rajoitettuihin deicingkäsittelyihin välialueen asematasolla on tietyissä olosuhteissa välttämätön. Uudet asematasoalueet tullaan rakentamaan siten, ettei päästöjä ympäröiviin vesiin aiheudu. Glykolivesi toimitetaan toistaiseksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle, jolla on ympäristölupa tällaisten vesien vastaanottamiseen. Ilmailulaitos Finavia hakee jatkuvasti kustannustehokkaita ratkaisuja glykolivesien käsittelyyn. Ilmailulaitos Finavia katsoo, että vaatimus hulevesiviemäreihin, purkukohtiin ja patoaltaisiin kertyvän lietteen poistosta voi koskea vain glykolivesien johtamisverkostoa. Lentoasema-alueen, deicing-käsittelyalueisiin yhteydessä olevien hulevesiviemäreiden sakkapesät tarkistetaan vuosittain lentoaseman kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Sadevesitunneli puhdistettiin aiempaa tarkemmin kesällä Liete toimitettiin ongelmajätelaitokselle. Sadevesitunneli tullaan jatkossa puhdistamaan lietteestä vuosittain talvikauden päätyttyä niin kauan kuin deicing-käsittelyjä tehdään terminaalin edustan asematasolla. Ilmailulaitos Finavia katsoo, etteivät Aviapolis-alueen asiat liity lentoaseman ympäristölupaan. Lentoaseman jätehuollossa sovelletaan jätelain periaatteita. Jätehuolto on järjestetty YTV:n määräysten mukaisesti. Kunnossapitokeskuksen alueella oleva jakeluasema on rakennettu vuonna Tuolloin Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittiin, että jakeluasema luvitetaan lentoaseman ympäristöluvan yhteydessä. Jakeluase-

144 144 ma on rakennettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (415/1998) vaatimusten mukaisesti ja sen vesiensuojelurakenteet ovat asianmukaiset. Vantaan kaupungin ympäristökeskus on antanut jakeluasemasta kemikaalilain mukaisen päätöksen ja Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen edustaja on myös tehnyt paikalla rakentamisen aikana tarkastuskäynnin. Tarkemmat tiedot toimitetaan täydennyksenä Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon. Nestemäiset liukkaudentorjunta-aineet varastoidaan 50 m 3 :n säiliöissä lupahakemuksessa kuvatulla tavalla. Säiliö täytetään suoraan kemikaalitoimittajan autosta autonkuljettajan toimesta. Säiliön täytössä kemikaalin vastaanottajana on mukana kunnossapidon vuorossa oleva työnjohtaja. Kemikaalien käsittely tapahtuu työsuojelulain määräyksiä noudattaen. Kunnossapidon henkilöstön perehdytysohjelmaan kuuluu käytettävien koneiden ja laitteiden käytön koulutus. Liukkaudentorjunta-aineiden levitinlaitteita kuljettavat lentoasemalla useita vuosia työskennelleet henkilöt ja kuljettajat koulutetaan ajoneuvon käyttökoulutuksen yhteydessä myös täyttämään ajoneuvon liukkaudentorjunta-ainesäiliöt. Konekorjaamossa voiteluaineet, hydrauliikkanesteet, jäähdytinnesteet, kaluston- ja osienpesuaineet, lasinpesunesteet ym. varastoidaan kemikaalivarastoissa. Varastotila on viemäröimätön. Ilmailulaitos Finavia suorittaa lentoaseman ympäristössä vesientarkkailua Uudenmaan ympäristökeskuksen kesäkuussa 2007 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tämän lisäksi Ilmailulaitos Finavia osallistuu Vantaanjoen kalataloudelliseen tarkkailuun yhdessä muiden Vantaanjoen valuma-alueen kuormittajien kanssa. Ilmailulaitos Finavian hallinnoimilla alueilla on öljynerottimia polttoaineiden jakeluasemilta, kaluston huolto- ja säilytystiloista ja paloharjoitusalueelta johdettaville vesille. Öljynerottimet tarkistetaan ja tyhjennetään vuosittain. Hälytys erottimista ohjautuu kiinteistövalvomoon, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Ilman hälyttimiä ovat rajoitetussa käytössä olevan paloharjoitusalueen öljynerottimet ja käytöstä poistuvan konekorjaamorakennuksen öljynerotin. Ilmailulaitos Finavia käyttää uusien alueiden rakentamisessa kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaista tekniikkaa. Uudet jäänpoistoalueet rakennetaan siten, että päästöt vesiin voidaan estää. Glykolivesien keräilyyn on syksyllä 2008 hankittu kolme uutta imuriautoa (autoja yhteensä kuusi), jätevesiviemäriin liitettyjä deicing-käsittelyalueita on laajennettu ja keskitetty deicing-alue on rakennettu vesitiivistä asfalttia käyttäen. Lentoasemalla käytettävien liukkaudentorjunta-aineiden on läpäistävä kansainväliset normit, joilla testataan mm. tuotteen sulatusteho, biohajoavuus ja myrkyllisyys eliöille. Ilmailulaitos Finavia on säännöllisesti yhteydessä liukkaudentorjunta-ainevalmistajiin ja maahantuojiin, ja seuraa alalla tapahtuvaa kehitystyötä.

145 145 Liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on yli 10 vuoden ajan käytetty ainoastaan asetaatteja ja formiaatteja, jotka ovat markkinoilla olevista lentoasemakäyttöön hyväksytyistä liukkaudentorjunta-aineista ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavia aineita. Lentoaseman paloharjoitusalue on nykyisin rajoitetusti käytössä. Alueella tehdään pienimuotoisia tulityökurssin sammutusharjoituksia ja savusukellusharjoituksia. Suuria polttonestepalon sammutusharjoituksia alueella ei tehdä. Ilmailulaitos Finavia on aloittanut uuden paloharjoitusalueen suunnittelun, jossa otetaan huomioon toiminnalle asetetut nykyiset vaatimukset. Päästöt maaperään ja vesiin tullaan estämään. Uudella harjoitusalueella myös savun muodostus ja päästöt ilmaan ovat merkittävästi aiempaa vähäisempiä. Alueen sijaintia ei ole lopullisesti ratkaistu. Alueelle haetaan erillinen ympäristölupa. Vastine Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaoston lausuntoon. Vaatimus valumavesien hajun täydellisestä poistamisesta on kohtuuton, sillä hajua aiheuttavat yhdisteet haisevat jo pieninä pitoisuuksina. Suomessa hajun esiintymistä voidaan rajoittaa, jos sen voidaan osoittaa aiheuttavan asukkaille viihtyvyyshaittaa. Tällöin hajun on oltava voimakkuudeltaan vähintään nk. selvä haju. Virkistysalueella pitkäaikaista rasitusta hajuhaitan vuoksi ei voi syntyä, joten hajun esiintymistä tällaisilla alueilla ei pidä rajoittaa. Ilmailulaitos Finavian vuonna 2008 teettämän selvityksen perusteella haju rajoittui pääasiassa 0 2 m:n etäisyydelle purosta. Kolmessa Kylmäojan havaintopisteessä selvä haju ulottui ajoittain 10 m:n etäisyydelle (VTT 2008: Hajun määrittäminen kenttähavainnoilla Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä laskuojien varsilla, VTT-S , ). Ilmailulaitos Finavian toteuttamilla toimenpiteillä glykolipitoisten vesien pääsy ojiin ja glykolista aiheutuva hajuhaitta Kylmäojassa vähenee. Vuonna 2008 glykolivesien kulkeutumista Kylmäojaan on vähennetty edelleen laajentamalla jätevesiviemäröinnin piirissä olevaa asematasoaluetta. Samalla sadevesitunnelista pumpattavan veden pumppauskapasiteettia on kasvatettu noin 40 % ja vuoden 2009 aikana kapasiteettia nostetaan siten, että kasvu on 100 % nykytilanteeseen verrattuna. Vuoden 2008 aikana tehtyjen toimenpiteiden vaikutus alkaa näkyä vasta tulevan talvikauden aikana. Kylmäojan kunnostamisesta ei pitäisi määrätä ennen kuin voidaan todeta päästöjen vähentyneen tyydyttävästi. Lentoasema-alueen hulevesien käsittelyvaatimuksista ja sadevesitunnelin lietteen poistosta Ilmailulaitos Finavia toteaa samoin kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan kohdalla. Ilmailulaitos Finavia on viime vuosina panostanut voimakkaasti lentoaseman sää- ja kelipalvelujen kehittämiseen yhdessä palveluntuottajien kanssa sekä tietojen hyödyntämiseen talvikunnossapitotyössä. Kunnossapidon tarpeita varten tuotetulla sää- ja keliennustepalvelulla ja hyödyntäen kiitoteillä olevia liukkausvaroitusjärjestelmiä voidaan liukkaudentorjuntakemikaalien käyttö ajoittaa mahdollisimman oikea-aikaisesti ja pienentää levitysmääriä. Lentoaseman kiitotielle asennetut liukkausvaroitusjärjestelmät

146 146 monitoroivat kiitotien pinnan olosuhteissa tapahtuvia muutoksia varoittaen ja hälyttäen pinnan jäätymisvaarasta. Talvikaudelle nykyistä järjestelmäverkkoa täydennetään uuden sukupolven anturitekniikalla, jonka otaksutaan antavan entistä luotettavampaa tietoa pinnan tilasta ja tätä kautta kiitotiekemikaalien mahdollisesta käyttötarpeesta. Sää- ja keliennustepalvelun laatua kehitetään jatkuvasti yhdessä palvelutarjoajan kanssa osana luontaista yhteistoimintaa. Vastine Tuusulan ympäristö- ja rakennuslautakunnan vastineeseen. Nestemäiset liukkaudentorjunta-aineet varastoidaan päällystetyllä alueella olevissa säiliöissä. Varastoalueella on sulkuventtiilillä varustettu kaivo. Vedet johdetaan alueelta Kirkonkylänojaan. Rakeinen aine varastoidaan päällystetyllä alueella sijaitsevassa telttahallissa. Glykolinesteiden varastoinnista vastaavat glykolikäsittelyjä tekevät yritykset. Lentoasema-alue on jatkuvan rakentamisen alla ja vanhoja toimintoja on purettu ja tullaan purkamaan terminaalin ja asematason laajentamisen yhteydessä. Vanha liukkaudentorjuntakemikaalien varastoalue tulee jollakin aikavälillä poistumaan kunnossapitokeskuksen läheisyydestä. Uutta varastoaluetta on suunniteltu kiitoteiden välialueelle, mutta tarkempaa rakentamisaikataulua ei pystytä vielä määrittämään. Suunnittelussa huomioidaan nykyiset toiminnalle asetetut vaatimukset. Vuonna 2007 valmistuneeseen uuteen kunnossapitokeskukseen on rakennettu nykyisten vaatimusten mukainen kaluston huollossa tarvittavien kemikaalien varastotila. Ilmailulaitos Finavia toteaa kemikaalien valinnan osalta sekä sulamis- ja valumavesien käsittelyä ja johtamista koskevia määräyksiä koskevasta vaatimuksesta samoin kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan vastineessa. Valumavesien keräilystä ja käsittelystä sekä pohjavesien suojauksesta tulee määrätä tarveharkinnan perusteella. Lentoaseman hulevesille ei tule asettaa puhdistus- tai päästömääräyksiä prosentti- tai pitoisuuslukuina. Lentoaseman hulevedet poikkeavat laadultaan esimerkiksi yhdyskuntajätevesistä. Orgaaninen kuormitus on lentoasemalta tulevissa hulevesissä merkittävin haitta. Sen sijaan ravinnepitoisuudet vedessä ovat pieniä, toisin kuin yhdyskuntajätevesissä. Pienen ravinnepitoisuuden lisäksi hulevesien puhdistuksessa ongelmana on kuormituksen ajoittuminen kylmään aikaan, jolloin bakteeritoiminta on vähäisintä. Mikäli hulevesille tullaan asettamaan keräily- ja käsittelyvelvoite, on mahdollisissa puhdistusteho- tai päästömääräyksissä huomioitava lentoasemaalueen vesien erityispiirteet ja se, mihin on realistisesti mahdollista päästä. Ilmailulaitos Finavia tekee yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa hulevesien hallinnassa. Lentoasema-alueella on tehty erityisselvitys Veromiehenkylänpuron (Krakanoja) suunnan hulevesien hallinnasta alueen rakentamisen muuttamassa tilanteessa. Vastine Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön lausuntoon. Ilmailulaitos Finavia toteaa hulevesien käsittelyratkaisun osalta sekä deicing-alueiden suunnittelua ja rakentamista koskevan aikataulun osalta samoin kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan kohdalla.

147 147 Kylmäoja on lentoaseman purkuojista ainut, jolla voi olla kalataloudellista merkitystä. Veden laatua, mm. veden happipitoisuutta, seurataan lentoasemaa lähinnä olevissa tarkkailupisteissä kahden viikon välein. Kunnostustoimenpiteistä ei tule määrätä ennen kuin kuormitus on saatu vakiinnutettua tyydyttävälle tasolle. Ilmailulaitos Finavia on mukana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen koordinoimassa kalataloudellisessa tarkkailussa yhdessä Vantaanjoen valuma-alueen muiden toimijoiden kanssa. Tarkkailua tehdään Uudenmaan ja Hämeen työ- ja elinkeinokeskusten hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vastine Etelä-Suomen lääninhallituksen lausuntoon. On tärkeää, että pohjaveden laatu lentoaseman ympäristössä pysyy hyvänä. Lentoaseman pohjavesialueella on vedenottamo, josta tulee kaikki käyttövesi lentoasemalle. Veden laatua tarkkaillaan Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Tarkkailusta toimitetaan vuosittain raportti Etelä-Suomen lääninhallitukselle, Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. Veden laatu pohjavesialueella on luontaisesti heikentynyt. Happipitoisuus on alhainen ja sulfaatti- ja rautapitoisuus kohonnut. Käsittelyjen jälkeen veden laatu vedenottamolla on ollut hyvä ja täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiset laatuvaatimukset. Liukkaudentorjunta-aineiden käsittelyn osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa samoin kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan kohdalla. Lentoasemalla käytettävät liukkaudentorjunta-aineet eivät ole ympäristölle vaaralliseksi luokiteltuja. Nestemäisen liukkaudentorjunta-aineen varastoalue on päällystetty ja yhdistetty on öljynerottimella ja sulkuventtiilillä varustettuun sadevesiviemäriin. Linjassa on myös jäljempänä öljynerotin ja sulkuventtiili. Liukkaudentorjunta-aine ei pidäty öljynerottimeen, mutta vuototilanteessa sulkemalla venttiili estetään aineen pääsy purkuojaan. Vastine Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon täydennykseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen edellyttämä lentoasemalta yli- ja alivirtaamatilanteissa aiheutuvaa kuormitusta koskeva tarkastelu voidaan sisällyttää lentoasema-alueen hulevesien esiselvitykseen. Selvitys valmistuu alustavan aikataulun mukaan keväällä Lentoasemalta tulevan kuormituksen vaikutusta Vantaanjoen veden laatuun on laskennallisesti tarkasteltu vuosittaisessa vesitarkkailuraportissa. Ilmailulaitos Finavia toteaa hajuhaitan poistamisen osalta samoin kuin Sipoon kunnan kohdalla, keskitettyjen deicing-alueiden rakentamisen osalta samoin kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan kohdalla sekä päästöraja-arvojen asettamisen osalta samoin kuin Tuusulan kunnan kohdalla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on jo yli 10 vuoden ajan käytetty markkinoilla olevista liukkaudentorjunta-aineista pelkästään kaikkein vähiten ympäristölle haittaa aiheuttavia aineita, asetaatteja ja formiaatteja. Suunni-

148 148 telmia siirtyä lentoasemalla betaiinin käyttöön tai tehdä muutoksia liukkaudentorjunta-aineiden valinnoissa ei ole. Betaiinipohjaista Betafrost-nimistä ainetta on koekäytetty Tampere-Pirkkalan, Kauhavan ja Kuopion lentoasemilla. Pohjavettä Lentoaseman pohjavesialueella on pilannut Vantaan kaupungin omistamalla alueella ollut tynnyripesula. Vastuu tämän pilaantumisen leviämisen estämisestä ei kuulu Ilmailulaitos Finavialle. Lentoasema-alueen pohjavedestä on teetetty virtausmalli, jonka lähtötietoina on käytetty pääasiassa alueella tehtyjä kairaus- ja pohjaveden korkeustietoja. Malliin on myös syötetty alueen suurimman perusvesipumppaamon tiedot. Pumppaamossa on kuusi pumppua, joiden tehot ovat m 3 /h. Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet aiempaa sateisempia ja pohjaveden pinta on noussut. Vuoden aikana pumpattu vesimäärä on noin m 3, noin m 3 /kk. Pumput ovat käyneet viimeisen vuoden aikana tuntia. Perusvesipumppaamot lentoasema-alueella ovat pieniä ja vain harvakseltaan käynnissä. Suurimmankin pumppaamon vaikutus virtauskuvaan todettiin mallia tehtäessä vähäisiksi ja siksi pumppaamojen tietojen syöttäminen malliin katsottiin mallin luotettavuuden kannalta tarpeettomaksi. Tarve pohjavesimallin päivittämiseen perusvesipumppaamojen osalta on muuttuneessa tilanteessa harkittava erikseen. Tarve perusvesipumppaamojen liittämiseen vesientarkkailuohjelmaan on tarkasteltava erikseen. Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväksymässä vesientarkkailuohjelmassa on yhdistetty glykolivesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailuohjelmat. Myös tulosten raportointi on yhdistetty kaudesta alkaen. Ilmailulaitos Finavia ei pidä järkevänä muiden kuin edellä lueteltujen tarkkailuiden yhdistämistä. Lentoaseman vedenottamolla on oma Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämä lupansa ja velvoitetarkkailu suoritetaan Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesien tarkkailuohjelmaa täydennetään tarvittaessa. Ilmailulaitos Finavian intresseissä on huolehtia pohjaveden laadusta lentoaseman ympäristössä, etenkin kun lentoaseman vedenottamo sijaitsee lentoaseman vieressä olevalla pohjavesialueella. Ilmailulaitos Finavia vastustaa velvoitetta Uudenmaan ympäristökeskuksen esittämän kiitotiepäästöjen vähentämissuunnitelman tekemiseen. Suurin osa hulevesistä päätyy kiitotien reunojen jiirirakenteiden ohjaamana sadevesiviemäriin. Pohjavesitarkkailussa ei ole ilmennyt tarvetta pohjavesisuojausten rakentamiseen. Ilmailulaitos Finavia on viime vuodet käyttänyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla liukkaudentorjuntaan kaliumformiaattia, joka on SYKEn tutkimuksessa todettu ympäristölle kaikkein vähiten haittaa aiheuttavaksi. Formiaatti hajoaa luonnossa nopeasti. Hajoamista tapahtuu tutkimuksen mukaan jo lämpötilassa 2 C. Hajotustoimintaa voidaan edistää huolehtimalla nurmialueiden kunnosta kiitoteiden vierellä. Myös glykolikäsittelyjen siirtyminen keskitetyille alueille, lähelle kiitoteitä vähentää glykolin kulkeutumista lentoasema-alueella. Liukkaudentorjunta- ja deicing-aineita suurempi uhka vedenottamon toiminnalle aiheutuu alueella olevasta muusta toiminnasta, kuten asfalttiasemista ja pienteollisuudesta, ja alueella jo ole-

149 149 vasta, tynnyripesulan toiminnan tuloksena liuottimilla pilaantuneesta pohjavedestä. Pohjavesisuojausten ja pengeraltaiden rakennetta on selvitetty lupahakemuksessa ja Vantaan kaupungin ympäristölautakunnalle annetun vastineen kohdalla. Pohjaveden suojausrakenne ja pengeraltaiden pohjarakenteet on tehty Suomen ympäristökeskuksen valvonnassa kiitotien 3 sijoitusluvan määräysten mukaisesti ja parasta mahdollista tekniikkaa hyödyntäen. Ilmailulaitos Finavia toteaa pohjavesisuojausten samoin kuin lentoaseman paloharjoitusalueesta osalta samoin kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnalle annetun vastineen kohdalla sekä kemikaalien varastoinnin osalta samoin kuin Tuusulan kunnan ja Etelä-Suomen lääninhallituksen lausuntojen kohdalla. Kartta varastointipaikoista toimitetaan ympäristölupavirastolle täydennyksenä. Maakaluston jakeluasemat on rakennettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (415/1998) mukaisesti. Liukkaudentorjuntakemikaalien varastointi tapahtuu päällystetyillä alueilla. Kemikaalien ja polttoaineiden käsittelyä ja varastointia on käsitelty Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan ja Tuusulan kunnan vastineissa. Jätteen synnyn ehkäisyä ja hyötykäyttöä koskevan suunnitelman laatimisella ei saavuteta lentoaseman jätehuollon kannalta merkittävää hyötyä ja siksi Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimus on tarpeeton. Lentoaseman jätehuollossa sovelletaan jätelaissa annettuja periaatteita ja jätehuolto on järjestetty YTV:n määräysten mukaisesti. Lentoasemalla on laadittu jätehuoltoselvitys vuonna 2004, jossa todettiin, että jätehuolto on pääosin hyvin hoidettu ja ongelmajätehuolto on hyvin hoidettu. Jätehuoltoa hoitava yritys on jätehuoltosopimuksessa velvoitettu kehittämään jätehuoltoa yhteistyössä lentoaseman kanssa sekä tehostamaan kierrätystä. Voimassa olevan jätehuoltosopimuksen liitteenä on jätehuoltosuunnitelma, joka on viimeksi päivitetty vuonna Henkilökunnalle järjestetään jätehuoltokoulutusta kampanjamuodossa ja jätehuoltoon liittyvillä artikkeleilla henkilökuntalehdissä. Seuraava jätehuollon tiedotuskampanja on suunnitteilla kevääksi Kampanjan ajankohta on valittu siten, että jätehuoltoon tulossa olevat muutokset, mm. lajittelun lisääminen terminaalien yleisöalueilla otetaan käyttöön samaan aikaan. Ilmailulaitos Finavia on Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovitun mukaisesti laatinut ja hyväksyttänyt uuden pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelman lentoaseman ympäristölupahakemusta varten. Uudenmaan ympäristökeskuksella ei siksi tällä hetkellä pitäisi olla merkittäviä muutostarpeita koskien vesientarkkailuohjelmia. Uudenmaan ympäristökeskus kritisoi Ilmailulaitos Finavian teettämää hajuselvitystä lausunnon täydennyksessään siitä, ettei hajun leviämistä talviaikana ole esitetty. VTT on tehnyt hajuselvityksen saksalaiseen standardiin pohjautuvalla menetelmällä. Hajuaistimusten havainnointikerroilla tu-

150 150 lee olla luotettavia. Ilman lämpötilan tulee olla havainnointiaikana yli +2 ºC, sillä ihmisen hajuaisti heikkenee kylmissä lämpötiloissa. Mikäli hajuselvitystä tehdään talviaikana, se ei enää ole standardin mukainen. Asukasvastinelukua laskettaessa tavallisesti käytettävä ja myös lainsäädännössä esitetty biologisen hapenkulutuksen arvo asukasta kohti on 70 g happea (VNA yhdyskuntajätevesistä 888/2006). Tällä arvolla laskettuna lentoasemalta valumavesien mukana talvikaudella vesistöön kohdistunut kuormitus asukasvastineluvuksi muutettuna on Talvikaudella vastaava asukasvastineluku oli Talvikaudella vedenpuhdistamolle ja mädättämökäsittelyyn toimitettu BHKkuormitus asukasvastineluvuksi muutettuna on Uudenmaan ympäristökeskuksen esittämää BHK 7 -raja-arvo on kohtuuton. Asiaa on kommentoitu Tuusulan kunnan vastineessa. Kiitotien 3 hulevesille on kiitotien sijoituspaikkaluvassa asetettu BHK 7 -raja-arvo 10 mg/l. Tavoitteeseen ei ole päästy, vaikka puhdistusteho pengeraltaissa on ollut korkea, neljän viime talvikauden aikana %. Lentoaseman hulevesille ei tule missään tapauksessa asettaa korkeampia puhdistusvaatimuksia kuin mitä asetuksessa yhdyskuntajätevesistä on säädetty. Uudenmaan ympäristökeskuksen esittämät vedenpuhdistusmenetelmät eivät ole kustannustehokkaita lentoaseman hulevesien puhdistuksen kannalta. Kiitoteiden 1 ja 2, asematason ja kiitoteihin liittyvien rullausteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 160 ha. Alueelta kertyvä vesimäärä on vuodessa talvikauden sadannalla (751 mm) noin m 3. Yksittäisten rankkasateiden (42 mm/vrk) aikana vettä kertyy alueella noin m 3. Panospuhdistamoilla ei voida käsitellä tällaisia vesimääriä. Myös pintailmastus ja selkeytys vaativat soveltuvuutensa osalta tarkempaa tarkastelua. Soveltuvaa ratkaisua tarkastellaan Ilmailulaitos Finavian käynnistämässä esiselvityksessä, joka valmistuu keväällä Ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset toimenpidesuunnitelman laatimisesta ja toimenpiteiden toteuttamisesta ovat keskenään jonkin verran ristiriitaisia. Määräaikoja toimenpiteille ei tule asettaa ennen kuin soveltuvat ratkaisut ovat tiedossa. Keskitettyjen jäänpoistoalueiden rakentamisaikataulua Ilmailulaitos Finavia on kommentoinut Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan vastineessa. Vaatimukseen purkuojien kunnostamisesta Ilmailulaitos Finavia vastaa kuten Sipoon kunnan vastineessa. Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyjä joudutaan edelleen pieneltä osin tekemään sadevesiviemäriin liitetyillä alueilla. Käsittelyt näillä alueilla tullaan lopettamaan viimeistään silloin, kun jäänestopaikka 04R saadaan käyttöön vuonna Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimus glykolikäsittelyjen ja käyttömäärien raportoinnista käsittelypaikoittain on ylimitoitettu. Nykyisin glykolinesteiden käyttömäärät raportoidaan talvikauden kokonaismäärinä. Ra-

151 151 portointia voidaan tarkentaa siten, että jatkossa käsittelyjen lukumäärät ja nesteiden käyttömäärät raportoidaan talvikausittain lentoaseman jäänpoistomääräyksen mukaisen käsittelyaluejaon mukaisesti. Finavian vastine muistutuksiin ja mielipiteisiin Yleistä Muistutusten kokonaislukumäärä on 220 kappaletta. Määrää voidaan pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon lentotoiminnan helppo havaittavuus ja se, kuinka läpinäkyvästi ja avoimesti Finavia on ympäristölupahakemuksen kuuluttamisen aikana toiminut julkaistessaan hakemuksen ja sen merkittävimmät liitteet on internetissä. Yksityishenkilöiden antaminen yksittäisten, ilman asukasyhdistysten ohjausta tai valmiita sapluunoita laadittujen muistutusten osuus on arviolta alle kolmannes. Finavian vastineessa käsitellyt muistutukset on jaettu maantieteellisesti 11 eri ryhmään. Muistutusten maantieteellinen ryhmittely on esitetty seuraavassa taulukossa: Ryhmä Alue Lkm Aiheet, yleisluonnehdinta 0 Yksittäiset 8 Vesivaikutukset (2 yhtiötä), yleistä (yksi järjestö) sekä kiitotien 22R lentoonlähdöt, osin ohjeistettuja 1 Nurmijärven kirkonkylä 20 Kiitotien 15 lähestymiset, ohjeistettuja 2 Nurmijärven Valkjärvi 12 Epäselvä meluasia, suuri osa kopioituja 3 Nurmijärven Palojoki sekä Tuusulan Myllykylä Joitakin vesiensuojeluseikkoja Kiitotien 15 lähestymiset, ohjeistettuja Vantaan Vierumäki 53 Melun vaikutus pientalotonttien rakentamiseen, lähes kaikki kopioituja 5 Kiitoteiden 22L/R lähestymissektori Kiitotien 22L lähestymiset ja 04R lentoonlähdöt. Joitakin vesiensuojeluseikko- (Tuusulan Maantiekylä, Vantaan 9 Korso, Keravan keskusta, Savio ja ja. Ahjo) 6 Vantaan Kylmäoja ja Ruskeasanta 19 Valumavesien vaikutus Kylmäojassa, osin ohjeistettuja. Muutamia meluasioita Vantaan Vantaanpuisto, Petas ja Voutila Vantaan Rajatorppa ja Vantaanlaakso Espoon Laaksolahti ja Vantaan Hämeenkylä 10 Espoon Nöykkiö ja Kauklahti 2 Yht Kiitotien 22R lentoonlähdöt,yli puolet kopioituja. Yksittäisiä vesiensuojeluseikkoja. Yleistä melusta sekä kiitoteiden 04L/R lähestymiset 11 Kiitotien 04L lähestymiset Yleistä melusta sekä kiitoteiden 04L/R lähestymiset

152 152 Edelleen näiden ryhmien muistutukset on käsittelyssä jaettu kahteen osaan: 1) Lentomelu sekä ilmapäästöt ja 2) Vesiensuojelu, kemikaalien käsittely ja varastointi sekä jätehuolto. Finavian vastine lisämuistutuksista sisältyy seuraaviin. Finavian vastine lentomelua ja ilmanpäästöjä koskeviin muistutuksiin Ryhmä 1, Nurmijärven kirkonkylä. Useissa Nurmijärven kirkonkylän muistutuksissa on toistettu samoja teemoja. On ilmeistä, että Nurmijärven Palojoen, Nurmijärven kirkonkylän sekä Nurmijärven Perttulan muistutusten sisältöä on ohjeistettu asukasyhdistysten toimesta. Yhdistysten aktiivisuudella voi olla myös merkitystä muistutusten lukumääriin. Hakemuksen kappaleissa ja on kattavasti kuvattu kiitoteiden ja ilmatilan käyttöön liittyvä reunaehtoja ja vaatimuksia. Yöaikaiset laskeutumiset on ensisijaisesti ohjattu kiitotielle 15 ja lentoonlähtöjä kiitotielle 22R, koska sijoitus-/ympäristölupa on niin edellyttänyt. Tämä vaatimus on myös otettu huomioon tulevaisuutta koskevissa ennusteissa. Kiitotien 15 käyttö laskeutumisiin yöaikana on perustelua ja tärkeää, sillä kiitotien lähestymissektorin piirissä asuu varsin vähän asukkaita. Kun lennonjohdollisin toimin voidaan merkittävässä määrin kiertää Nurmijärven Kirkonkylä, kiitotie 15 on melunhallinnan kannalta paras laskeutumiskiitotie yöaikana. Muiden kiitoteiden suunnissa joudutaan aina ylittämään finaalin aikana tiiviisti asuttuja alueita. Lentoonlähtökiitotien valinta vaikuttaa laskeutumiskiitotien valintaan. Melunhallintasuunnitelmassa (2001 ja 2002) esitetyt kiitotiekäytöt ovat pohjana meluennusteissa, joilla on suurempi merkitys maankäytön suunnittelulle muissa kunnissa kuin Nurmijärvellä. Ottaen huomioon kapasiteetin kysynnän, kiitoteiden turvalliset käyttömahdollisuudet, lentoaseman lähialueiden asutuksen sijoittumisen, seudullisen melunhallinnan ja jo aiemmin tehdyt meluennusteet, ei ole seudullisesti perusteltua selvittää laskeutuvan liikenteen suurimittaista ohjaamista eri kiitoteille Nurmijärven suunnasta tehtävien lähestymisten vähentämiseksi. On lisäksi huomattava hakemuksessakin sivulla 33 seikkaperäisesti kuvattu kiitoteiden käytön jatkokehittyminen, joka riippuu terminaali- ja paikoitusalueiden rakentamisesta kiitoteiden välialueille. Pitkällä aikavälillä kiitotielle 15 päiväaikana tehtävien laskeutumisten osuus kaikista laskeutumisista pienenee. Kategorinen yölentokielto vahingoittaisi hyvin voimakkaasti Suomen kannalta tärkeiden matkaketjujen toimivuutta sekä liikenneyhteyksiä Euroopan ja Suomen sekä maakuntien välillä. Yölentotoiminnan rajoittamista perustellaan sillä, että ulkomaisilla lentoasemilla sovelletaan joitakin rajoituksia. Keski-Euroopassa useat lentoasemat sijaitsevat hyvin taajaan asuttujen alueiden sisällä. Aikavyöhyke-eroa naapurimaihin ei ole, toisin kuin Suomessa. Etäisyydet tärkeimpiin matkustuskohteisiin ovat lyhyitä, eikä tämän vuoksi Keski-Euroopassa ole logistista tarvetta myöhäisen illan matkustajaliikenteelle. Ulkomailla käytössä olevat yölentotoiminnan rajoitukset eivät näistä syistä johtuen sovi sovellettavaksi Suomessa. Myöhäisen illan (klo 22 01) lentojen erityistä logistista tärkeyttä on kuvattu hakemusraportin kappaleessa sekä kuvassa 4.23.

153 153 Lähestyvä liikenne saapuu TMA:lle pääasiassa neljän eri portin kautta. Lännestä ja koillisesta saapuvilla koneille kiitotie 15 on varsin hyvin saavutettava kiitotie. Yöaikana vuoden 2008 tammi-lokakuussa laskeutumisista lähes puolet saapui TMA:lle lännestä (LAKUT) tai koillisesta (ORM). Etelästä ja lounaasta saapuvilla koneilla lentomatka on pidempi kuin muille kiitoteille. Tilanteissa, joissa kiitotiellä 22R ei ole lähteviä koneita, lennonjohto voi antaa lounaasta (PEXEN) saapuville koneille selvityksen kiitotielle 15 lentoaseman länsipuolitse, jolloin lentomatka lyhenee. Laskeutumis- ja lentoonlähtökiitotie vaikuttavat toisiinsa. Kaikkea liikennettä ei voida tuoda kiitotielle 15 lounaasta lentoaseman länsipuolitse, sillä muuten kiitotien 22R lähteville jouduttaisiin antamaan kauas ulottuva korkeusrajoitus, mikä ei lentoonlähtömelun vuoksi olisi hyvä ratkaisu. Yöaikana Ilmailulaitos Finavia on toteuttanut lainvoimaisen sijoitusluvan määräystä laskeutumiskiitotien ja lentoonlähtökiitotien ensisijaisuudesta. Ilmailulaitos Finavialla on käynnissä jatkuvan liu un lähestymisten lisäämistä koskeva kehityshanke. Ilmailulaitos Finavia haluaa ehdottomasti kehittää ilmatilan hallintaa ja vaikuttaa lentoyhtiöiden käyttämiin ilma-alusten lentomenetelmiin siten, että jatkuvan liu un lähestymisten käyttö optimoidaan, jotta melu on mahdollisimman vähäinen ja samalla ilma-alusten päästöt pienenevät. CDA-hankkeesta on tarkemmin Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon sekä Tuusulan kunnanhallituksen lausunnon vastineessa. Muistutuksessa nro 10 väitetään 80 db:n melutason ylittyvän aivan Nurmijärven taajaman keskustan päällä päivittäin. Ilmailulaitos Finavia tulkitsee muistuttajan tarkoittavan L ASmax -äänitasoa. Tammi-lokakuussa 2008 Maaniitussa sijaitsevalla mittausasemalla on havaittu yhteensä vain kuusi L ASmax 80 db ylittävää lentomelutapahtumaa. Muistutuksessa nro 14 vaaditaan alkulähestymiskorkeuden nostamista esimerkiksi 900 m:iin. Kiitotien 15 välilähestymiskorkeuden nostaminen tarkoittaisi, että kaikki kiitotielle laskevat koneet jouduttaisiin ohjaamaan Nurmijärven kirkonkylän ylitse, sillä nykyistä lennonjohdon tapaa vektoroida lähestymiset kirkonkylän ohi ei voitaisi käyttää. Nykyiset menetelmät ja lennonjohdon toimintatapa on erityisesti yöaikana optimoitu Nurmijärven kirkonkylän osalta. Nurmijärven kirkonkylän osalta vektoroidut CDA-lähestymiset on välilähestymiskorkeuden nostamista tärkeämpi melunhallintakeino. Muistutuksessa nro 17 kuvataan melua pahimmaksi viikonloppuisin. Ilmailulaitos Finavian käsityksen mukaan tämä kuvastaa melun kiusalliseksi kokemista erityisesti ulkotiloissa ja tukee Ilmailulaitos Finavian Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa esittämää käsitystä, että ympäristöyhteydenottojen kuukausijakauma ei suoraan vahvista melun kokemista erityisen voimakkaasti yöaikana. Muistutukseen 17 liitetty tutkimus vaikuttaa opiskelijaharjoitustyöltä. Muistutuksesta nro 54 Ilmailulaitos Finavia toteaa Maaniitun mittausaseman sijaitsevan kohtisuoraan 190 m lännen puolella teoreettisesta kiitotien

154 154 keskilinjasta. Ilma-alukset ovat mittausaseman kohdalla vähintään ft:n (615 m) korkeudessa tai korkeammalla. Ryhmä 2, Nurmijärven Valkjärvi. Valkjärven alueen muistutukset ovat kahta lukuun ottamatta kopioita. Muistutuksissa on esitetty näkökantoja laskeutumisten jakamista useille kiitoteille, lähestymisreittien ja lentoajan pituudesta kiitotielle 15, yöaikaisen lentotoiminnan rajoittamisesta sekä melumaksun käyttöönotosta. Ilmailulaitos Finavialla ei ole selvää käsitystä, minkä lentotoiminnan melun vuoksi Valkjärveltä toimitetut muistutukset on laadittu. GEMS-järjestelmän tietojen mukaan Valkjärven luoteispuolitse lähestyvät koneet, jotka suuntaavat TMA:n rajalta lounaasta (PEXEN) kohti kiitotien 15 välirastia (IF) silloin, kun koneet ovat saaneet lähestymismatkaa lyhentävän selvityksen (ks. muistutusryhmän 1 vastine). Valkjärven luoteispuolen yläpuolitse lentää vähemmän lentoonlähteneitä ilma-aluksia kuin Klaukkalan taajaman yli. Muistuttajien osoitteiden perusteella Klaukkalasta ei annettu yhtään muistutusta. Ilmailulaitos Finavia viittaa muistutusryhmän 2 osalta vastineeseensa muistutusryhmään 1. Ryhmä 3, Nurmijärven Palojoki ja Tuusulan Myllykylä. Nurmijärven Palojoen ja Tuusulan Myllykylän alueiden muistutuksissa on esitetty näkökantoja laskeutumisten jakamista useille kiitoteille, lähestymisreittien ja lentoajan pituudesta kiitotielle 15, yöaikaisen lentotoiminnan rajoittamisesta sekä melumaksun käyttöönotosta. Ilmailulaitos Finavia viittaa muistutusryhmän 3 osalta vastineeseensa muistutusryhmään 1. Muistutuksesta nro 19 Ilmailulaitos Finavia toteaa, että matkaketjuista, jotka sisältävät myöhäisen paluun Helsinki-Vantaalle, hyötyvät erityisesti työn vuoksi matkustavat matkustajat. Kiitotien 2 (RWY 33) käyttö lentoonlähtöihin sopii vilkkaaseen liikennetilanteeseen hyvin huonosti. Kiitotielle 33 ei suihkukoneiden laskeutumisia voida säännöllisesti ohjata. Jos laskeutumiset tehdään kiitotiesuuntaan 04 tai 22, risteäisivät nousevien ja laskevien koneiden reitit tai ylösvetosektorit. Tätä Ilmailulaitos Finavia ei voi hyväksyä. Muistutuksessa nro 102 väitetään Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutuvan yöaikana pääsääntöisesti rahtiliikennettä. Tämä ei pidä paikkaansa. Rahtiliikenteen osuus klo välisistä laskeutumisista tammilokakuussa 2008 oli 5 %. Muistutuksesta nro 153 Ilmailulaitos Finavia toteaa, että kappaleessa referoidaan viestinnän tarkoituksiin tehtyä kyselytutkimusta. Ilmailulaitos Finavia ei missään vaiheessa ole esittänyt, että ko. kysely olisi suunniteltu olemaan kansainvälisten standardien mukainen melun kiusallisuusselvitys. Kysely palveli yleistä viestinnän suunnittelua ja vain osa siitä liittyi melun kokemiseen. Ryhmä 4, Vantaan Vierumäki. Ryhmään 4 on koottu 22L kiitotien lähestymissektorissa Vierumäellä asuvien muistutukset. Ryhmän noin 50 muistutuksesta yli 40 on asiakirjakopioita ja muutama toistaa saman teeman omasanaisesti. Muistuttajat haluavat poistaa Vantaan Vierumäen omakoti-

155 155 alueella kaavoihin merkityn 60 db:n melualueen, joka estää lisärakentamisen tonteille tai tonttien lohkomisen. Lupa vaaditaan myönnettävän siten, että 60 db:n alue poistuu ja rakentaminen mahdollistuu, tai mikäli tämä ei toteudu, vaaditaan korvausta aiheutetusta haitasta ja rakentamisrajoitusten aiheuttamasta kiinteistön arvon alenemisesta. Maankäytön suunnittelu ja siihen liittyvä rakennuslupamenettely on kaavoitus- ja rakennusviranomaisten toimivaltaan kuuluva asia. On valitettavaa, että sen viranomaisille paikkatietomuodossa toimittamia melualuelaskentojen tuloksia on käytetty epätarkoituksenmukaisen yksityiskohtaisesti maankäytön oikeusratkaisuissa. Melukäyriä ei ole tarkoitettu käytettäväksi siten, että käyrän sijoittumista maastoon tarkastellaan omakotitalotontin osan tarkkuustasolla. L den 60 db melualue ulottuu Vierumäen alueelle niukasti Vierumäentien keskikohdalla ns. verhokäyrässä, vuoden 2007 toteutuneessa tilanteessa sekä vuoden 2025 ennusteessa. Korvausvaatimusten käsittely ei kuulu ympäristönsuojelulain mukaisen lupaprosessin piiriin. Muistutuksessa nro 67 viitataan huonoon ilmanlaatuun. Vierumäentielle on kiitotien 22L kynnykseltä matkaa 4,5 km. Laskeutuvat ilma-alukset ovat tällöin noin 230 m:n korkeudessa kiitotien tasosta. Tällä korkeudella tapahtuvilla päästöillä ei ole merkittäviä vaikutuksia muistuttajan alueen ilmanlaatuun. Ryhmä 5, Kiitoteiden 22L/R lähestymissektori (Tuusulan Maantiekylä, Vantaan Korso, Keravan Savio ja Ahjo). Ryhmään 5 on koottu 22-suunnan kiitoteiden lähestymissektorissa asuvien antamat muistutukset. Muistutukset koskevat sekä laskeutuvien että lentoonlähtevien koneiden melua. Keravan kaupungin alueelta muistutuksia on annettu vain kaksi kappaletta. Muistutuksen nro 72 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että muistuttaja asuu noin 2,4 km:n etäisyydessä kiitotien 22L kynnyksen takana. Ilmailulaitos Finaviaa ei voida lentoasemaa koskevassa ympäristöluvassa määrätä rakentamaan muiden toimijoiden poistamien maaston kohtien tilalle melun etenemisen vähentämiseen tarkoitettuja rakenteita. Muistutuksen nro 4 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että muistuttajan asunnosta on 1,8 km:n etäisyys Tuusulan ja Vantaan rajalla olevaan mittauspisteeseen. Moottoritien itäpuolella olevaan pisteeseen on etäisyyttä 2,9 km. Muistuttaja siis asuu lähestymislinjalla näiden mittauspisteiden välissä. Muistutuksen nro 130 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että muistuttajaa asuu noin 1,3 km:n etäisyydessä kiitotien 22L keskilinjasta kaakkoon. Vain hyvin vähäinen määrä laskevista tai nousevista koneista lentää suoraan ko. paikan yli. Muistutuksessa nro 134 vaaditaan, että kiitotien 22L laskeutumislinjaa siirretään Keravan Ahjon kohdalla 1 2 km etelämmäksi ja että ns. finaalivaihe voisi olla lyhyempi. Kumpikaan vaatimuksista ei nykyisin käytössä olevalla tekniikalla ole mahdollista toteuttaa.

156 156 Muistutuksen nro 189 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa vastanneensa Vantaan omakotijärjestöjen keskusliiton (VOK ry) kirjallisiin tietopyyntöihin ja vaatimuksiin useasti viimeisten vuosien aikana sekä suoraan, että valvontaviranomaisten välityksellä (muistutus 189 sekä pääosin muistutukset 187, 188 ja 213). Lupahakemus on poikkeuksellisen kattava ja sen sisältö vastaa lupaviranomaisten ja lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Ilmailulaitos Finavia on ottanut toiminnassaan sekä hakemuksen laatimisessa huomioon YSL 4 :n mukaiset periaatteet. Ilmailulain 114 perusteella Ilmailulaitos Finavian toimivaltaan kuuluu määrätä lentoasemien lähestymis(lennonjohto)alueen reitit. Muistuttaja ei ota huomioon kolmen kiitotien kokonaisuutta ja lukuisia reunaehtoja, jotka ovat jo vaikuttaneet nykyisten sekä lupahakemuksessa esitettyjen kehittyvien toimintatapojen suunnitteluun. Yhdistyksen vaatimukset ovat esitetty toisistaan irrallaan kiinnittämättä huomiota yksittäisen vaatimusten seurausvaikutuksiin lentoturvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja koko järjestelmän toimivuuteen tai lentoaseman kykyyn tarjota lentoliikenteelle palveluja kysyntää edellyttävällä tavalla. Muistutuksen yksilöidyistä vaatimuksista Ilmailulaitos Finavia toteaa seuraavaa: 1. Vaadittu kiitotien 22R nousureitin muutos siirtäisi lentokoneita ja niiden melua suunniteltua pohjoisemmaksi. Tämä merkitsisi melun kohdistumista Vantaan kaavoitukseen jo 1990-luvun alusta sisältyneelle Marja-Vantaan asuinalueelle (alueella on jo nykyisin Kivistön asuinalue). Esitettyä vaatimusta ei voida toteuttaa. On tärkeää, että kiitotieltä 22R oikealle kaartuvien reittien määrittelyä ei esitetyllä tavalla muuteta. Poistettavaksi vaadittavaa Kehä III:n suuntaista nousureittiä kiitotieltä 22R käyttää vain noin 10 % ko. kiitotien lentoonlähdöistä (syys-marraskuu 2008). Reittiä saavat käyttää vain vähämeluiset ilma-alukset (AIP SUOMI, EFHK AD , SID RWY 22R). Reitin liikenne painottuu ajalle klo , jonka ulkopuolella reittiä käytetään vähän. Reitin käyttö ei aiheuta kohtuutonta kiusallisuutta tai muuta vaikutusta asutukselle. Ilmailulaitos Finavia ei ole vastuussa, eikä voi ottaa huomioon muistutuksessa todettujen muiden melulähteiden vaikutuksia. 2. Kiitotien 22L nousureitti on jo käytössä potkurikoneille ja ns. vähämeluisille suihkukoneille. 3. Nousureittiä kiitotieltä 04L voidaan merkittävässä määrässä ruveta käyttämään vasta kiitoteiden välialueen terminaalien ja paikoitustilojen ollessa käytössä ja silloinkin vain tilanteissa, joissa kiitotien 04L laskeutumisten määrä sen sallii. Sijoitusluvassa oleva määräys 04L kiitotien käytöstä lentoonlähtöihin koskee vain yöaikaa klo ja meluluokan 2 (chapter 2) ilma-aluksia, mikäli lentoturvallisuus sen sallii. 4. Kiitotien 04R lentoonlähtöjen rajoittaminen vaaditulla tavalla ei ole mahdollista turvallisuus- ja kapasiteettivaatimusten vuoksi. Vaatimus ei ota huomioon vaikutusta muiden kiitoteiden käyttöön. Kiellettäväksi vaadittu nousureitti kiitotieltä 04R oikealle on käytössä vain potkurikoneille (AIP SUOMI, EFHK AD , SID PROP RWY04R), eikä sen poistamiselle ole melun vuoksi perusteita. 04-suunnan ollessa käytössä laskeu-

157 157 tumisia painotetaan kiitotielle 04L, jota silloin ei voida käyttää lentoonlähtöihin. Pienemmän kysynnän aikana ei ole lentoturvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaista osoittaa samaa kiitotietä lentoonlähdöille ja laskeutumisille, mikäli muita kiitoteitä on käytössä ja liikennetilanne sen sallii. Rullauksen aikaisten päästöjen hallinnan kannalta ei ole järkevää ohjata suuria ilma-aluksia kauemmalle kiitotielle kuin lentoturvallisuuden vuoksi muuten on tarpeellista. Laskeutumisten siirtämistä kiitotieltä 04L kiitotielle 04R tarkoittaisi lentoliikenteen siirtämistä Länsi-Vantaan tiheään asuttujen alueiden (Myyrmäki Louhela) yläpuolelle, missä melun piirissä olisi merkittävästi suurempi joukko vantaalaisia. On harhaanjohtavaa, että yhdistys ei esitä vaatimuksiaan väittämällään tavalla Vantaan kaikkien asuinalueiden näkökannalta, vaan yhdistyksen luonteen mukaisesti vain pientaloalueiden kannalta. 5. Kiitotie 15 on ensisijainen laskeutumiskiitotie lukuun ottamatta aikoja, jolloin paralleelikiitotiet ovat käytössä. Nykyiselle ja hakemuksessa kuvatulle kehittyvälle kiitoteiden käyttötavalle ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 6. Kiitotien 22R käyttö laskeutumisiin tulee kehittymään, mutta vain kiitoteiden välialueen terminaali- ja asematasoratkaisut huomioon ottavalla tavalla. Nykyiselle ja hakemuksessa kuvatulle kehittyvälle kiitoteiden käyttötavalle ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 7. Kiitotien 22L laskeutumisten rajoittaminen vaaditulla tavalla ei ole mahdollista turvallisuus- ja kapasiteettivaatimusten vuoksi. 8. Moottorijarrutuksista on lausuttu Helsingin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. 9. Lentokoneiden huoltokoekäytöt ovat välttämätön osa säännöllistä huoltotoimintaa ja vikakorjauksia. Säännölliseen huoltotoimintaan liittyviä koekäyttöjä Ilmailulaitos Finavia on määrännyt vältettäväksi klo UTC välisenä aikana sekä pyhäpäivisin (AIP SUOMI, EFHK AD , kohta 5). Ennakoimattomat vikakorjaukset ja niiden edellyttämät koekäytöt on lentoyhtiöiden voitava tehdä yöaikana, mikäli ilma-alus on saatava aamulla liikenteeseen. Koekäytöt tyhjäkäyntitehoa lukuun ottamatta on määrätty tehtäväksi koekäyttöpaikalla. Uudesta koekäyttöpaikasta, sen melunvaimennustekniikasta ja ympäristölupa-asiasta Ilmailulaitos Finavia on lausunut Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Ilmailulaitos Finavia ei ole saanut pariin viime vuoteen koekäyttömelua koskevia yhteydenottoja. Koekäyttötoimintaa ei melun vuoksi ole tarpeellista yöaikana kieltää. 10. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen ohjaaminen on hyvin optimoitu sekä olemassa olevan että suunnitellun asutuksen suhteen. Ottaen myös huomioon pääkaupunkiseudun muun yhdyskuntamelun, ei vaaditulle rajoitukselle ole perusteita.

158 Vastine on osassa Nykyinen lentomelun mittausjärjestelmä on laaja ja antaa kaiken tarvittavan mittaustiedon melun leviämisestä ja sen vaihtelusta. Tarvetta asettaa muita mittausvelvoitteita ei ole. Lentomelua koskevan häiritsevyystutkimuksen tekemiselle ei ole tarvetta. Ilmailulaitos Finavia on lausunut lentomelun vaikutusten arvioinnista Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon vastineessa. 13. Vaadittu selvitys ei kuulu ympäristönsuojelulain mukaisen lupaprosessin piiriin. 14. Viitaten kohtaan 12 Ilmailulaitos Finavia katsoo, että nykyinen mittausasemaverkosto palvelee hyvin lentomelun mittaamista asuinalueilla eikä sen uudelleen suunnitteluun ole tarvetta. 15. Viitaten Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineeseen Ilmailulaitos Finavia toteaa, että vaatimus ei muuttuneen tilanteen vuoksi ole aiheellinen. 16. Meluntorjunnan toimenpidesuunnitelma täyttää ympäristönsuojelulain sekä sen nojalla asetetut vaatimukset. 17. Vaatimus vallin korkeudesta ei ole relevantti, sillä kiitotie 33 on hyvin vähän käytössä lentoonlähtöihin ja MD11 on poistuvaa ilma-aluskalustoa. 18. Ympäristölupaa ei tule määritellä koskemaan lentoaseman kokonaisoperaatiomäärää. Operaatioiden kokonaismäärä ei ole suoraan yhteydessä ympäristövaikutusten määrään. 19. Ei ole perusteltuja syitä rajoittaa yöaikaista lentotoimintaa. Muistutuksen nro 243 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että yöaikainen melu on hyvin hallittu ja yölentokiellon vaatiminen on perusteetonta. Ryhmä 6, Vantaan Ruskeasanta ja Kylmäoja. Ryhmään 6 kuuluvat Ruskeasannan ja Kylmäojan alueen asukkaiden muistutukset. Lähes kaikissa muistutuksissa mainitaan Kylmäojan veden laadusta ja hajusta. Vain muutamassa muistutuksessa mainitaan melu. Muistutuksen nro 36 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että muistuttajan alueella lentomelu ei ole pitkällä aikavälillä lisääntynyt. Asiaan on saattanut vaikuttaa kiitotien 2 sulkeminen juuri hakemuksen kuulutusaikana sekä kiitotien 22L laskujen ja kiitotien 04R nousujen väliaikainen lisääntyminen. Kiitoteiden käyttöä on kommentoitu Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Muistutuksen nro 98 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että muistuttajan osoite sijaitsee 2 km:n etäisyydessä kiitotiestä 2 ja kilometrin etäisyydessä

159 159 Tuusulanväylästä kiitoteiden 1 ja 2 kainalossa. Muistuttajan alueella lentomelu on vähäistä. Muistutuksessa nro 122 esitetään nousujen siirtämistä kiitotielle 04L ja laskeutumisten siirtämistä kiitotielle 22R. Kiitoteiden käyttöä on kommentoitu Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Muistutusten nro 149, 187 ja 188 osalta Ilmailulaitos Finavia viittaa vastineeseensa muistutusryhmässä 5. Muistutuksesta nro 226 Ilmailulaitos Finavia toteaa, että muistuttajan osoite sijaitsee 2 km:n etäisyydessä kiitotiestä 2 ja kilometrin etäisyydessä Tuusulanväylästä kiitoteiden 1 ja 2 kainalossa. Muistuttajan alueella lentokoneiden päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on vähäinen. YTV on tehnyt siirrettävällä mittauskalustolla pitkäaikaisia ilmanlaatumittauksia Tuusulantien itäpuolella lentoaseman kohdalla vuonna Mittaustulokset on saatavilla YTV:ltä. Ryhmä 7, Vantaan Vantaanpuisto, Petas ja Voutila. Ryhmä 7 sijaitsee kiitoteiden 1 ja 3 jatkeella muutaman kilometrin etäisyydellä lentoasemasta. Ryhmän muistutuksissa esitetään lentomelun vähentämistä, liikenteen hajauttamista ja tasapuolista jakamista sekä meluhaittojen korvaamista. Alueella vaikuttavat sekä lentoonlähtöjen aiheuttama melu 22-suunnan ollessa käytössä että laskeutuvien lentokoneiden melu 04-suunnan ollessa käytössä. Vantaanpuiston ja Petaksen osalta lentomelu on enimmäkseen nousevien koneiden aiheuttamaa melua. Lentomelu on vähentynyt eniten juuri nousevien koneiden osalta, joten tilanne melun osalta on kehittynyt kuluneiden vuosien aikana. Kiitoteiden käyttöä ohjaavat sijoituspaikkaluvan määräykset. Näiden mukaan yöaikana ensisijaisesti käytetään lentoonlähtöihin kiitotietä 22R ja laskeutumisiin kiitotietä 15. Tämä on myös turvallisin toimintatapa. L den yli 55 db lentomelualueet ulottuvat useille asuinalueille ja seudullinen kokonaiskuva on otettava huomioon. Lentoonlähtöväyliä on nykyisin enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Reitit on pyritty suunnittelemaan siten, että lentomelusta kiusaantumista kokevien asukkaiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Muistutuksen nro 53 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että lentoliikenneyhteyksien turvaaminen on Suomen elinkeinoelämälle elintärkeää ja Helsinki-Vantaan lentoasema on tässä tehtävässä keskeisessä roolissa. Infrastruktuurin ja tehtyjen mittavien investointien vuoksi lentoaseman siirtäminen ei ole mahdollista. Korvausvaatimusten käsittely ei kuulu ympäristölupaprosessin piiriin. Lentoreitit kulkevat meren päällä silloin, kun se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää. Vantaanpuistossa on tehty lentomelumittaus Raportti on luettavissa Ilmailulaitos Finavian internet-sivuilla. Muistuttajan esittämä uutinen siipiään heiluttavasta lentokoneesta on ilmeisesti Helsingin Sanomien juttusarjasta 50 vuotta sitten. Muistutukset nro ovat sisällöltään samanlaisia ja ne on annettu kuuden asunto-osakeyhtiön ja hieman täydennettynä myös Vantaanpuisto-

160 160 seura ry:n nimissä. Muistutuksissa esitetään lähtevän liikenteen ohjaamista pois Vantaanpuiston kohdalta. Lähtevä liikenne ohjataan erityisesti yöaikana sijoituspaikkaluvan määräysten mukaisesti ensisijaisesti käyttäen kiitotietä 22R. Vantaanpuiston ohittaminen alueen eteläpuolelta edellyttäisi kiitotien 22L käyttöä. Yöajan ensisijainen laskeutumissuunta on kiitotielle 15 luoteesta. Nousevat ja laskeutuvat koneet eivät voi turvallisuussyistä lentää ristikkäisiin suuntiin. Kiitotien 33 käyttäminen lentoonlähtöihin ei ole mahdollista. Muistutuksen nro 126 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että lentomelua seurataan jatkuvatoimisella mittausjärjestelmällä, johon sisältyy tutkatietojen tallennus. Tuloksista raportoidaan viranomaisille neljännesvuosittain ja ne julkaistaan myös Ilmailulaitos Finavian internet-sivuilla. Meluun perustuva suihkulentokoneiden yölentoonlähtömaksu on jo käytössä. Muistutuksen nro 143 osalta Ilmailulaitos Finavia viittaa muistutusryhmän 4 vastineeseen. Muistutuksesta nro 221 Ilmailulaitos Finavia toteaa, että Vantaanpuistoseura ry:n nimissä on jätetty kaksi eri muistutusta. Ilmailulaitos Finavia kiistää muistutuksen 221 kohdissa 1 4 esitetyt vaatimukset ja esittää seuraavaa Lentoliikenteen ohjaamista on kommentoitu Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausuntojen vastineissa sekä lentoreittien suunnittelua ja melunhallintaa on muistuttajaryhmän 7 yleisvastauksessa. 3. Laskentamenetelmän muuttaminen ei vaikuta koettuun tilanteeseen asuinalueilla. Meluvyöhykkeet lasketaan toteutuneiden reittien perusteella. Melulaskentamenetelmän muuttuminen ei muuta reittejä, vaan samaan toteutuneeseen tilanteeseen perustuvat samat reitit ja koneet antavat melulaskennassa lievästi eri tuloksen. 4. Lentoliikenteen kehittämisedellytysten turvaamisen osin Ilmailulaitos Finavia viittaa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntoon ja siitä antamaansa vastineeseen. 5. Suomessa valtioneuvosto on antanut asuinalueille melutasojen ohjearvot (VNp 993/1992). Ilmailulaitos Finavia viittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon vastineeseen Ilmailulaitos Finavia viittaa muistuttajaryhmän 7 yleisvastaukseen. Muistutuksessa nro 186 huomautetaan luonnollisten meluesteiden poistamisesta ja kerosiinin laskusta ilmaan. Maastoesteet kiitoteiden laskeutumissektoreilta joudutaan poistamaan turvallisuussyistä. Laskeutuvat lentokoneet eivät päästä kerosiinia ilmaan laskeutumisen yhteydessä. Jos turvallisuussyistä lentokoneen polttoainesäiliö joudutaan tyhjentämään, mikä

161 161 on erittäin harvinaista, se tehdään lennonjohdon tarkasti ohjeistamana meren päällä. Muistutuksesta nro 217 Ilmailulaitos Finavia toteaa, että ensisijainen laskeutumissuunta luoteesta, kiitotie 2, oli suljettuna kunnostustöiden vuoksi välisen ajan. Tänä aikana lähdöt ja laskeutumiset tapahtuivat kiitoteille 1 ja 3. Elokuussa kiitoteitä 1 ja 3 käytettiin 58 % 22- suuntaan ja 42 % 04-suuntaan. Turvallisuussyistä lentoonlähdöt tehdään mahdollisuuksien mukaan vastatuuleen ja silloin laskeutumiset rinnakkaisilla kiitoteillä tapahtuvat samaan suuntaan. Itä- ja pohjoistuulien vallitessa, pidemmällä tarkastelujaksolla noin % ajasta, laskeutumissuunta on lounaasta kiitoteille 1 ja 3 (04-suuntaan). Muulloin laskeutumissuunta kiitoteille 1 ja 3 on koillisesta. Tuulen lisäksi lentoonlähtö- ja laskeutumiskiitotien valintaan vaikuttavat myös muut syyt kuten näkyvyys, kiitotien liukkaus, käytettävissä olevat lähestymislaitteet, ukkospilvet ym. Kiitotieremontin aikana sääolot useina päivinä edellyttivät laskeutumisia lounaan suunnasta. Kiitotieremontista ja sen vaikutuksista tiedotettiin ennen remonttia ja sen aikana sekä tiedotusvälineiden välityksellä että internetissä Ilmailulaitos Finavian etusivulla. Muistuttajalle ei ole annettu puutteellista tietoa remonttijärjestelyistä ja niiden kestosta. Ryhmä 8, Vantaan Rajatorppa ja Vantaanlaakso. Ryhmässä 8 on kaksi muistutusta. Molemmat muistuttajat asuvat kiitotien 04R laskeutumislinjalla. Muistutuksissa pyydetään tarkempia tietoja ja tiedottamista alueen melutilanteesta ja lentoliikenteen järjestämisestä. Muistutuksissa on esitetty myös melumittausten ulkopuolisen tarkkailun järjestämistä ja lentomelun korvausmenetelmää. Ilmailulaitos Finavia toteaa, että 04-suunnnan ollessa käytössä laskeutumiset painottuvat kiitotielle 04L. Kiitotietä 04R käytetään lähinnä vähäisen liikenteen jaksoina sekä kiitoteiden rinnakkaiskäytön aikana. Muistutuksen nro 50 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että muistuttajan osoitteessa vaikuttaa pääosin vain kiitotielle 04R laskeutuvien koneiden melu. Yöaikana laskeutumisia tälle kiitotielle on vähän. Muistutuksessa arvioidaan hakemukseen liitettyä kirjallisuustutkimusta lentomelun vaikutuksista ja niiden tutkimisesta sekä tekijän kompetenssia. Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy on ollut mm. sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysoppaiden ja monien muiden melua ja sen vaikutuksia koskevien oppaiden ja julkaisujen laatijana (esimerkiksi Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita, Sosiaali- ja terveysministeriö, Selvityksiä 2005:14, 174 s.). Kirjoittaja vastaa itse laatimastaan työstä. Ilmailulaitos Finavia teetätti kyseisen selvityksen, koska ympäristöviranomaiset eivät olleet vastaavaa julkaisseet. Suomessa on tehty vain yksi kyselytutkimus lentomelun kokemisesta ja vaikutuksista (K. Höglund 1996, Pesosen selvityksen ref. 164). Tilastollisesti pätevän kyselytutkimuksen laatimista Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelusta vaikeuttaa se, että melualueiden asukasmäärät ovat liian pienet riittävän tutkimuspopulaation valitsemiseen. Käytettävissä on hyvin vähän aineistoa, jonka perusteella olisi voitu arvioi-

162 162 da ulkomaisten tulosten siirrettävyys ja pätevyys Suomen oloissa. Esimerkiksi monissa maissa rakennusten ulkokuoren ääneneristävyys on alhaisempi kuin Suomessa on tyypillistä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että saman ulkomelun tuottama sisämelun voimakkuus on ulkomailla suurempi kuin Suomessa. Viime vuosina kiitoteiden remontoimisen vuoksi liikenteenohjaus on ollut erilaista, minkä vuoksi asukasmäärät ovat vuosikohtaisesti vaihdelleet. Yksityiskohtaisista vaatimuksista Ilmailulaitos Finavia toteaa seuraavaa: 1. Korvausvaatimusten käsittely ei kuulu ympäristölupa-asian piiriin. 2. Laskeutumisia kiitotielle 1 on kommentoitu Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Kiitoteiden käyttötapoja ja lentoliikenteen järjestelyjä on kuvattu ympäristölupahakemusraportissa kappaleissa Ympäristönsuojelulain (86/2000) 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Nykyinen lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmä GEMS on viranomaisten sijoituspaikkaluvassa vaatima. Ilmailulaitos Finavia on investoinut siihen noin 2 milj.. 5. Lupahakemus on ollut poikkeuksellisen hyvin saatavilla, mitä voidaan pitää erittäin avoimena ja läpinäkyvänä toimintana. 6. Välilähestymiskorkeuden nostoa on kommentoitu Espoon kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Jatkuvan liu un menetelmästä on kerrottu muistutusryhmän 1 vastineessa. 7. Lentoliikenteen ja globaalien yhteyksien merkityksestä Suomen kansantaloudelle on Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa ja sen vastineessa. 8. Ilmailulaitos Finavian laatimat lentomelua koskevat raportit ja selvitykset ovat yleisesti luettavissa internetistä, mikä on hyvin avoin ja tasapuolinen toimintatapa. Muistutuksessa nro 69 esitettyihin vaatimuksiin Ilmailulaitos Finavia vastaa seuraavasti: Ympäristöluvassa ei voida asettaa kiitoteiden käytölle %-osuuksiin kohdistuvia vaatimuksia Vuonna 2006 laskeutumisia 04R:lle oli 8 % ja 04L:lle 18 % kaikista laskeutumisista, jolloin 04R:n osuus on 30 % 04-suunnan laskeutumisista. Vuonna 2007 vastaavat osuudet ovat 7 % ja 13 %, jolloin 04R:n osuus 35 %. Vuonna 2008 kiitotien 04L laskeutumisten osuus oli 20 % kaikista laskeutumisista ja kiitotien 04R 5 %. Kiitotien 04R laskeutumisista vuonna % tapahtui klo välisenä aikana, joka kaikkiaan 4 % kaikista

163 163 laskeutumista ko. kellonaikana. Kiitoteiden käyttötapa on turvallisuuden, asutuksen sijainnin ja kysynnän asettamat vaatimukset huomioon ottaen hyvän meluhallinnan mukaista. Kiitotiesuuntaa 04 käytetään vain lentoturvallisuuden niin vaatiessa Ilta- ja yöaikana 04R:n osuus 04-suunnan laskeutumisista on ollut koko vuorokauden osuutta pienempi: vuonna 2006 ilta-aikana 23 % ja yöaikana 17 %. Vuonna 2007 vastaavat osuudet olivat 28 % ja 22 %. Aasiasta tulevat laskeutuvat laajarunkolentokoneet tulevat 04-suunnan laskuun pääasiassa etelän kautta. Samaan iltapäivän ruuhkan aikaan laskeutuu yleensä useita koneita lännestä, jolloin ne ohjataan kiitotielle 04L ja etelästä saapuvat kiitotielle 04R. Suurin osa 04-suunnan laskeutumisista ohjataan kiitotielle 04L Ilmailulaitos Finavia pitää tärkeänä jatkaa kiitoteiden käyttöä nykyisten periaatteiden mukaisesti. Kiitotieltä 22L nousee vain etelään suuntaavia vähämeluisia suihkukoneita päiväaikana Asuinalueiden yli lentämistä ei voida kategorisesti kieltää, vaan eri olosuhteiden vuoksi sen on oltava mahdollista. Reittien suunnittelua on kommentoitu muistuttajaryhmän 7 vastineessa. Ympäristölupahakemuksen kappaleessa 4.7 esitetään reittien suunnittelun tarkat lähtötiedot luvulla MD-80-koneita pidettiin hiljaisina. Nykyisin niiden määrä on niin vähäinen, että rajoittamiskeinoja ei ole tarpeen selvittää. Lentoyhtiön melumaksujen osalta Ilmailulaitos Finavia viittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausuntojen vastineisiin. 4. Lyhytaikaisista poikkeustilanteista ei ole aina mahdollista tai tarpeellista tiedottaa etukäteen. 5. Ilmailulaitos Finavia on jatkuvasti kehittänyt palautejärjestelmäänsä ja palautteisiin vastaamista. Ympäristöpalautetta voi antaa internet-sivuilla 6. Ympäristövalvontaviranomaisilla on toimivalta tehdä tarpeelliseksi katsomiaan tutkimuksia. Ryhmä 9, Espoon Laaksolahti ja Vantaan Hämeenkylä. Ryhmän 9 muistuttajat asuvat Vantaan Hämeenkylässä ja Espoon Laaksolahdessa kiitotien 04L laskeutumislinjalla ja kiitotien 22R lounaaseen suuntautuvat lentoonlähtöreitin tuntumassa noin 7 11 km etäisyydellä kiitotien päästä. Ryhmän muistutuksissa esitetään lentoliikenteen vähentämistä, kiitotien 3 käytön lopettamista tai vähentämistä, meluhaitan korvaamista ja melutilanteen puolueetonta tarkkailua. Helsinki-Vantaan ympärillä on vähiten asutusta aseman pohjois- ja länsipuolella. Ensisijainen laskeutumissuunta on kiitotielle 2 luoteesta (15) sekä rinnakkaiskäytön aikana kiitotiet 1 ja 3 koillisesta (22L ja 22R). Samaa kii-

164 164 totietä ei voi käyttää sekä laskeutumisiin että lähtöihin vastakkaisiin suuntiin. Yleisimmän tuulensuunnan mukaan lentoonlähtöihin käytetään ensisijaisesti kiitotietä 3 lounaaseen (22R). Kiitotien 22R lentoonlähdöistä noin 10 % suuntautuu lounaaseen Hämeenkylän ja Laaksolahden sivuitse kulkevaa reittiä (DOBAN 2Y). Reittiä käyttävät vain ilma-alukset, jotka alittavat Ilmailulaitos Finavian asetettaman melutasorajan, reitin käyttö painottuu voimakkaasti päiväaikaan. Ensisijaisella kiitoteiden käyttötavalla operoiminen on turvallisin toimintatapa. DOBAN 2Y-reittiä koskeva meluehto on esitetty hakemuksen liitteenä 4.1 olevan AIP:n kohdassa 2.21 Melunvaimennusmenetelmät kohdassa 2 "Vähämeluisat suihkukoneet". Meluvaatimus on esitetty myös lentoonlähtömenetelmien kartoissa, DOBAN 2Y-reittiä koskien kartassa SID RWY 22R. Itä- ja pohjoistuulien vallitessa, keskimäärin noin % ajasta, laskeutumissuunta on lounaasta kiitoteille 1 ja 3 (04-suuntaan). Tämä toimintatapa on käytössä tarvittaessa. Tuulen lisäksi lentoonlähtö- ja laskeutumiskiitotien valintaan vaikuttavat myös muut syyt kuten näkyvyys, kiitotien liukkaus, käytettävissä olevat lähestymislaitteet, ukkospilvet ym. 04-suunnan ollessa käytössä laskeutumiset painottuvat kiitotielle 04L ja lentoonlähdöt kiitotielle 04R. Kiitoteiden 04L ja 04R lähestymislinjojen asukastiheydet käyvät hyvin ilmi mm. hakemusraportin kuvista 4.15a ja 4.15b. Kiitoteiden 04L ja 04R käyttöä laskeutumisiin on käsitelty lisäksi Espoon ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Ensisijaisen kiitoteiden käyttöperiaatteen ja sijoitusluvan mukaisesti yöaikana (klo 23 06) laskeudutaan kiitotielle 15 aina, kun se turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Tämä periaate on ollut käytössä vuodesta 1992 ja tämän toimintatavan jatkaminen on tärkeää. Laskeutumissuunnille 04 ei ole tarpeellista sijoittaa pysyviä melumittausasemia. Ensisijaiset ja enemmän käytetyt laskeutumissuunnat ovat toisaalla, ja siellä sijaitsevien melumittausasemien tulosten perusteella voidaan riittävällä tarkkuudella arvioida melutilanne myös 04- laskeutumissuunnassa. Muistutuksen nro 26 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että laskeutumissuuntien 04L ja 04R käytön määrittely meluhuippujen perusteella ei muuta tilannetta, koska laskeutumiset Espoon suunnasta tapahtuvat lentoturvallisuuden niin edellyttäessä. Uudenmaan ympäristökeskus ja Vantaan kaupungin ympäristökeskus valvovat Helsinki-Vantaan lentoaseman meluasioita ja lupamääräysten täyttämistä. Ilmailulaitos Finavia raportoi säännöllisesti kiitoteiden toteutuneen käytön, erikoistilanteet ja yhteydenotot. Mittausten tulokset raportoidaan valvoville viranomaisille ja lähikunnille. Vuonna 2010 käyttöön otettava lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmä mahdollistaa tietojen jakamisen sähköisesti. Muistutuksesta nro 51 Ilmailulaitos Finavia toteaa, että yhden lentoaseman ympäristöluvassa ei käsitellä kokonaisen liikennemuodon globaaleja ympäristökysymyksiä. Muistuttaja väittää melun lisääntyneen melutapahtumien määrän ja reittien keskittämisen vaikutuksena. Finavia toteaa, että me-

165 165 lualueet ovat suppeammat osittain kiitoteiden käyttötavan ja reittien suunnittelun johdosta. Muistutuksessa ei kuitenkaan huomioida lainkaan sitä, että monilla tiheästi asutuilla alueilla lentomelutilanne on parantunut merkittävästi. Melu on vähentynyt melualueen pinta-alan supistumisen ja melualueella asuvien määrän pienenemisen perusteella ja yksittäisten melutapahtumien melutasojen pienentyessä. Vuonna 2003 tammi-toukokuussa 04-suunnan molempien kiitoteiden yhteenlaskettu osuus kaikista laskeutumisista vaihteli 7 40 %:n välillä. Koko vuonna 04-suunnan osuus kaikista laskeutumista oli 22 %. Muistuttajan esittämä väittämä kiitotien 04L tarpeettomasta käytöstä saattaa perustua virheellisiin tietoihin tuulen suunnasta, nopeudesta ja näiden vaihtelusta tai johtuen puutteellisista tiedoista koskien kiitoteiden käytön reunaehtoja. Esimerkkinä on tilanne, jossa idänpohjoisenpuoleinen tuuli ei vielä ylitä kiitotien 15 sivutuulikomponenttia, mutta on riittävän voimakas ylittämään kiitotien 22R myötätuulikomponentin. Tällöin koko liikenne on käännetty 04-suuntaa, sillä tilannetta, jossa laskeutumiset ovat kiitotielle 15 ja lentoonlähdöt kiitotieltä 04R, on haluttu välttää kiitoteiden ristikkäisyyden vuoksi (nk. Closed A). Finavian käsityksen mukaan Vantaan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 24 ei ole sovellettavissa lentoaseman pitämiseen. Lentomelun vähentymisestä Ilmailulaitos Finavia toteaa, että vuonna 1990 L den yli 55 db:n alueen pintaala oli 165 km 2 ja vuonna km 2. Hetkellisen yömelun terveysvaikutusten tutkiminen luotettavasti vaatii laajaa tutkimuspopulaatiota ja merkittävää ajallista ja taloudellista panostusta. Alan tutkimusta on tehty ulkomailla. Kolmannen kiitotien käyttöönoton ja ilmatilamuutoksien ympäristövaikutuksia on arvioitu julkaisuissa Ilmailulaitos, Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta (A19/2001) ja korjauspäivitys sekä vuoden 2020 uudelleen arviointi (A14/2002). Muistutuksessa esitetyt melumittaustulokset ovat enimmäis- ja L den - melutasoja. Valtioneuvoston ohjearvot koskevat ekvivalenttimelutasoja päiväajalle klo 7 22 ja yöajalle klo Enimmäis- tai L den -melutasoja koskevia ohjearvoja ei ole Suomessa määritelty. Muistutuksesta eivät selviä mittaustilanteiden olosuhteet, säätila, mittausasetukset, aikavakiot eivätkä L den -arvojen määritystapa, joten niiden vertaaminen Ilmailulaitos Finavian mittaustuloksiin sisältää paljon epäselvyystekijöitä. Vertailua on vaikea tai mahdoton tehdä. Melutasojen laskennan perusteena ovat pitkän ajan (vuosi)keskiarvot, joita ei pidä sekoittaa hetkelliseen melutasoon. Ilmailulaitos Finavian pitkäaikaisten melumittausten kynnysarvo on määritelty mittausasemakohtaisesti kokemuksen perusteella tasolle, jossa yöajan lentomelutapahtumat tulevat huomioiduksi ja jossa saadaan muun kuin lentoliikenteen aiheuttamaa yleistä päiväajan taustamelua karsittua riittävästi. Jos kynnysarvo olisi korkeampi, osa lennoista jäisi kirjautumatta järjestelmään ja jos se olisi matalampi, taustamelu aiheuttaisi melutapahtumien jatkuvaa rekisteröitymistä ilman yhteyttä lentokonetapahtumaan ja tämä vaikeuttaisi tutkahavaintojen perusteella automaattisesti luotavan melutapahtuman ja lentotapahtuman välistä korrelaatiota.

166 166 Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemus jätettiin Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle sovitussa aikataulussa Täydennykset, joihin on lisätty vuoden 2007 toteutuneen liikenteen melulaskentojen tulokset, ja joita ei ole mahdollista tehdä ennen kuin liikennetiedot vuoden loppuun asti ovat käytettävissä, toimitettiin ympäristölupavirastolle sen kanssa sovitussa aikataulussa Ilmailulaitos Finavia kiistää rikkovansa kotirauhaa ja muistuttaa toimivansa ilmailun palvelujen tarjoajana lain Laki Ilmailulaitoksesta /1245 edellyttämällä tavalla. Asuinaluekohtaisia muutaman kuukauden pituisia melumittauksia on tehty useissa kohteissa ja niitä myös tehdään edelleen. Reittien ja melun seurantajärjestelmän vuodelle 2010 suunnitellun uusimisen yhteydessä on mahdollisuus lisätä melumittausten tekemistä siirrettävällä kalustolla. Tällä hetkellä teknisesti mahdolliset lentoonlähtöjen ja laskeutumisen melunhallintakeinot ovat jo käytössä. EU:n meludirektiivin edellyttämä meluselvitys laadittiin vuonna 2007 vuoden 2006 liikenteen perusteella suurista väestökeskittymistä ja vilkkailta yleisiltä teiltä, rautateiltä ja lentoasemilta. Näistä kohteista laadittiin meluntorjunnan toimintasuunnitelmat tänä vuonna. Meluselvityksien laatimista jatketaan laajemmalla otannalla viiden vuoden välein alkaen vuonna Selvityksiä laaditaan kokonaismelutilanteen hahmottamiseksi ja tilanteen seuraamiseksi. Johtopäätös, että melutilanne ei saisi EU:lle raportoidusta tilanteesta heiketä, ei vastaa Ilmailulaitos Finavian käsitystä selvityksen käyttötarkoituksesta. Muistutuksen nro 68 osalta Ilmailulaitos Finavian toteaa, että melun mahdollista vaikutusta uneen on käsitelty mm. lupahakemuksen liitteenä olleen Lentomelun vaikutuksista ja niihin liittyvistä tekijöistä -kirjallisuustutkimuksen kappaleessa ja viittaa asiassa Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon vastineeseen. Muistutuksen nro 70 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että koko lentotoimintaa ei voida turvallisuus- ja teknisistäkään syistä johtuen poistaa tai siirtää yksinomaan yhden kokijan vaatimusten perusteella. Ilmailulaitos Finavia ei halua vähätellä eri alueilla asuvien henkilöiden kokemaa lentomelun aiheuttamaa kiusallisuutta. Muistutuksessa nro 99 viitatusta Vartti-lehden artikkelista Ilmailulaitos Finavia toteaa, että artikkelin tekstissä olevat melutasojen luonnehdinnat ovat toimittajan laatimia. Muistutuksessa nro 124 viitattu direktiivi 2002/49 ohjaa meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien laatimista EU:lle raportointia varten. Direktiivissä ei ole esitetty vaatimuksia ympäristölupamenettelyyn. Muistutuksessa kuvataan lisäksi Jupperin, Laaksolahden ja Veinin kaupunginosissa tehtyä kyselyä lentomelusta. Kyselyssä oli annettu kolme vastausvaihtoehtoa kysymykseen Lentomeluhaitta asuinpaikallani : ei häiritse

167 167 merkittävästi, häiritsee, häiritsee paljon. Kolmiportainen asteikko on hyvin kapea eri kokemusten kuvaamiseen. Lisäksi asteikossa ei ollut vastausvaihtoehtoa ei lainkaan (häiritse). Kyselyssä oli lisäksi pyydetty arvioimaan seitsemää eri lentomelua koskevaa väitettä asteikolla 1 5 (erittäin harvoin/vähän erittäin usein/erittäin paljon). Muistutuksessa on referoitu seitsemään väittämään annettuja vastauksia yhtenä prosenttilukuna, mutta muistutuksesta ei käy ilmi, miten nämä prosenttiluvut oli johdettu viisiportaisella asteikolla annetuista vastauksista. Muistutuksesta ei myöskään käy ilmi, kuvaavatko annetut kyselytulokset asukkaiden kokemuksia myös niinä päivinä, kun laskeutumisia ei tehdä kiitoteille 04L ja 04R vai pelkästään niitä päivinä, jolloin kyseisille kiitoteille laskeudutaan. Muistutuksessa viitataan lisäksi WHO:n raportissa mainittuun suositukseen yöaikaisesta sisämelutasosta. Tätä aihetta on kommentoitu Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon vastineessa. Ryhmä 10, Espoon Nöykkiö ja Kauklahti. Muistuttajaryhmä 10 sisältää kahden Etelä-Espoossa, etäällä lentoasemasta ja laskeutumisreitiltä sivuun, asuvan henkilön muistutukset. Muistutuksissa esitetään laskeutumisten ja lentoonlähtöjen kieltämistä Espoon yli. Muistutuksessa nro 70 esitetään yöaikaisten laskeutumisten kieltoa Espoon yli, säännöllistä meluseurantaa sekä yksityiskohtaista raportointia. Muistuttaja asuu noin 20 km etäisyydellä kiitotien 1 eteläpäästä ja noin 2,5 km laskeutumislinjalta sivuun. Muistutuksen nro 131 laatija asuu noin 22 km:n etäisyydellä kiitotien 1 eteläpäästä ja muutama sata metriä laskeutumislinjalta sivuun. Muistutuksen mukaan Ilmailulaitos Finavian on lopetettava Espoon yli tapahtuvat lentoonlähdöt ja laskeutumiset ja omakotialueiden yli lentämiset. Muistuttajan tarkoittama lentokoneiden kokoaminen jää epäselväksi. Lentokoneet laskeutuvat tulojärjestyksessä. Ruuhka-aikoina pienen ajan sisällä voi olla useita laskeutuvia koneita. Lentokoneita ei kierrätetä turhaan, vaan ne kulkevat turvallisuussääntöjen mukaan mahdollisimman lyhyesti meluhaittojen vähentämiseksi tiheimmät asuinalueet kiertäen, kulloinkin käytettävän kiitoteiden käyttötavan ja määränpään mukaan. Päivä- ja yöajan menetelmät ovat laskeutumisissa samoja. Jatkuvan liu un menetelmää suositaan ja tässä menetelmässä lentokorkeus kasvaa. Laskeutumiskulma on 3 astetta. Ryhmä 0, Yksittäiset. Ryhmään yksittäiset on koottu muistutukset, joita ei ole maantieteellisesti yhdistetty muihin ryhmiin. Muistutuksessa nro 135 kuvataan Pohjois-Espoon Kalajärven lentomelutilannetta ja sen kehitystä sekä esitetään tilanteen aiempaa paremmaksi kokemisen johtuvan lentoonlähtöreittien hajottamisesta. Ilmailulaitos Finavia on kommentoinut Espoon kaupungin vaatimuksia Espoon ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa ja katsoo, että käytetyn lentokonekaluston lähes täydellinen uudistuminen 1990-luvun lopun jälkeen on tärkein tekijä, mikä on vähentänyt Pohjois-Espoossa koettua melun kiusal-

168 168 lisuutta. Lentoonlähtömelu on vähentynyt suurimmillaan lähes 15 db konekaluston muuttuessa meluluokan 2 koneista samankokoisiin meluluokan 4 koneisiin. Lentoreittien suunnittelua melunhallinnan ja päästöjen kannalta Ilmailulaitos Finavia on käsitellyt muistutusryhmien 1 3 vastineessa. Lisäksi muistutuksessa väitetään, että hakemuksessa kuvan 4.26 aineistoa on esitetty vääristyneesti. Ilmailulaitos Finavia kiistää väitteen. Kuva 4.26 liittyy kappaleeseen , jossa esitetään ICAO:n asettamia vaatimuksia lentomelulle ja vaatimusten merkitystä lentokonetekniikan kehityksen ohjaamisessa. Kuvan 4.26 kuvatekstissä selvästi todetaan, että ICAO:n meluvaatimukset määritetään koneen painon ja moottoreiden lukumäärän funktiona. Muistutuksessa nro 159 toistetaan useita muistutuksen 189 vaatimuksia, joita on kommentoitu muistutusryhmä 5:n vastineessa. Muistutuksen muihin väitteisiin Ilmailulaitos Finavia kommentoi seuraavasti: Muistutuksessa väitetään, että Vantaan Askiston alueen yleinen ympäristömelu alueella on lisääntynyt. Väite ei ole kiistaton lentomelun osalta. Lupahakemuksen kuvassa 5.31a on esitetty vuosien 2006 ja 2007 L den -melualue. L den 55 db melualue ei ulotu yhtä lähelle Askistoa kuin vuonna 2000 (muistutuksen liitteet 1 ja 2). Muistutuksen liitteen 1 kuvaamassa lentoreittitarkennuksessa merkittävä osa lentoonlähtöreiteistä siirtyi aiempaa pohjoisemmaksi kauemmaksi Askistosta. Muistutuksen liite 3 kuvaa, kuinka pääliikennevirrat on suunniteltu ohittamaan Askiston alueen. Askiston ylitse tapahtuvia lentoja on vähän, eikä niitä voida kokonaan estää. Muistutuksen liite 4 kuvaa Kehä III:n tieliikennemelua Askistossa. Kuvasta käy hyvin ilmi tieliikenteen melun suuri merkitys yhdyskuntamelussa myös Askistossa. Tieliikenteen L den yli 55 db alue ulottuu Askistossa enimmillään noin 600 m:n etäisyyteen Kehä III:sta. Koska ympäristöhallinnolla tai kunnilla ei ole keinoja vaikuttaa tie- ja raideliikenteen lisääntyvään meluun yhdyskunnissa, kanavoituvat vähentämisvaatimukset niihin vähäisiin ympäristömelun lähteisiin, joihin ympäristöhallinto voi vaikuttaa. Tilanne on johtanut siihen, että liikennemuodoista vain laiva- ja lentoliikenteen melua vaaditaan vähennettäväksi, koska satamia ja lentoasemia koskee ympäristönsuojelulain mukainen lupaprosessi, jossa melu on mukana. Ympäristöluvissa laiva- ja lentoliikenteen melusta on määrätty yksityiskohtaisella tavalla siitä huolimatta, että niiden kokonaismerkitys ympäristömelussa on vähäinen. Tämä on johtanut eri liikennemuotojen epätasa-arvoiseen kohteluun ja laiva- ja lentoliikenteen toimintaedellytysten tarpeettomaan vaikeuttamiseen. Ilmailulaitos Finavia ei ole vastuussa tieliikenteen melun määrästä tai sen kiusalliseksi kokemisesta Askistossa, eikä asialla ei ole yhteyttä Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupaan. Muistutuksessa esitetään sen liitteeseen 5 viitaten virheellisesti, että A320- kaluston lentoonlähdön hetkellinen suurin äänitaso 75 dba ulottuisi Askistoon, kun lentoonlähtö tehdään kiitotieltä 22R. Ilmailulaitos Finavia toteaa,

169 169 että liitteen 5 punaiset käyrät kuvaavat MD80-koneen ja vihreät käyrät A320-koneen hetkellisen melun leviämistä lentoonlähdöissä. Muistutuksessa esitetään sen liitteeseen 6 vedoten, että Askiston alueen haitaksi on vuoden 2008 seitsemän kuukauden aikana ohjattu jo nousua. Muistutuksen liite 6 on Ilmailulaitos Finavian muistio. Vastineen liitteessä 7 on kartta, jossa punaisilla yhtenäisillä viivoilla on esitetty lentosektori, johon suuntautuneet lennot Ilmailulaitos Finavia on saamansa tietopyynnön mukaisesti laskenut tammi-heinäkuulta 2008 ja esittänyt ko. muistutuksen liitteenä olevassa muistiossa. Kartta esittää lentojen maantieteellistä tiheysjakaumaa. Ilmailulaitos Finavia kiistää muistutuksessa 159 esitetyn em. väitteen. Vastineen liitteen 6 kuvasta voidaan päätellä Finavian voineen ohjata kiitotien 22R lentoonlähdöt tarkasti suhteessa Askiston alueeseen. lentoonlähdöt Askiston alueella. Muistutusten nro 192 ja 216 osalta Ilmailulaitos Finavia viittaa Espoon ympäristölautakunnan lausunnon vastineeseen sekä vastineeseen muistutuksesta 135. Muistutuksessa nro 220 esitetään, että lentomelun arvioinnissa tulisi ottaa käyttöön kolmen tunnin ekvivalenttitaso tarkasteltaessa herkkien kohteiden sisämelutasoja. Lentomelun kuvaamiseen käytetään jo nykyisin useita eri tunnuslukuja. Jo vakiintuneiden tunnuslukujen (L den, L Aeq(7 22 ) ja L Aeq(22 7 )) erojen hahmottaminen on haasteellista useissa niitä tulkitsevissa organisaatioissa, puhumattakaan tavallisista kansalaisista. Tämän vuoksi ei ole mitään perusteita käyttää esitettyä ylimääräistä tunnuslukua melun arvioinnissa. Vastine vesivaikutuksia, kemikaalien käsittelyä ja varastointia sekä jätehuoltoa koskeviin muistutuksiin Ryhmä 3, Nurmijärven Palojoki ja Tuusulan Myllykylä. Muistutuksessa nro 5 pyydetään useita lisäselvityksiä koskien mm. jäänpoisto- ja liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Muistutuksen antajan kysymyslista on karkealla tasolla laadittu ja useassa kohdassa on vaikea päätellä kysymyksen sisältöä. Tiedot jäänpoistoaineista löytyvät lupahakemuksesta. Talteen otetun glykolinesteen määrää ei voida tarkasti arvioida. Tiedot jätevesiviemäriin johdetusta ja mädättämöön toimitetusta kuormituksesta on olemassa. Jätevesiviemäriin joutuu kuitenkin myös liukkaudentorjunta-aineita, joiden osuutta kuormituksesta ei voida erottaa. Jäänestoaine irtoaa lentokoneen lähtökiihdytyksessä ja tippuu kiitotielle. Hyvin harvinaisissa tapauksissa jäänestoainetta kulkeutuu koneen mukana koko lentomatkan ajan. Tällöin koneen pintaan jäänyt aine jäätyy matkalentokorkeudessa, jossa lämpötila on 50 C, ja sulaa vasta määränpäässä asematasolla ollessaan. Pelko siitä, että jäänpoistoaineet ilmasta käsin pilaisivat ympäristöä, on turha.

170 170 Lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyistä vastaavat maahuolintayritykset. Glykolinesteille voivat altistua käsittelyjä tekevät henkilöt. Käsittelyjä tekevät yritykset ovat työturvallisuuslainsäädännön puitteissa velvollisia huomioimaan mahdollinen altistuminen. Lentoaseman ympäristössä on paljon suoalueita, joilta vesi virtaa Kylmäojaan ja Veromiehenkylänpuroon. Suovesi sisältää paljon humusaineita, jotka aiheuttavat purojen veden ruskean värin. Finavia tarkkailee toiminnan pinta- ja pohjavesivaikutuksia Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vaikutukset pohjaveteen on todettu lupahakemuksessa. Vaikutuksista kasvustoon voidaan todeta, että ruoho kiitoteiden vierustan nurmialueilla kasvaa nykyisin huonommin kuin urean käytön aikana. Muita liukkaudentorjunta-aineisiin tai jäänpoistoaineisiin liittyviä vaikutuksia ei ole havaittu. Ryhmä 5, Kiitoteiden 22L/R lähestymissektori (Tuusulan Maantiekylä, Vantaan Korso, Keravan Savio ja Ahjo). Muistutuksessa nro 123 esitetään vaatimuksia jäänpoisto- ja liukkaudentorjunta-aineiden käsittelylle sekä vaaditaan puroja kunnostettavaksi. Jäänestokäsittelyalueisiin ja hulevesien käsittelyyn liittyen Ilmailulaitos Finavia toteaa samoin kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan vastineessa. Kaikki eroosio tai kiintoaineskuormitus lentoaseman ympäristössä ei aiheudu lentoaseman toiminnasta. Rakentaminen lentoaseman ympäristössä on viime vuodet ollut vilkasta, mikä aiheuttaa muutoksia purojen virtaamiin sekä kiintoaineksen kulkeutumista. Viinikkalanojaan lentoasemalta johdetaan vesiä vain pieneltä alueelta. Vesien käsittelytarpeita ja mahdollisuuksia selvitetään keväällä 2009 valmistuvassa esiselvityksessä, jossa arvioidaan mm. erilaatuisten vesien käsittelytarvetta ja mahdollisuuksia. Pohjoiset olosuhteet asettavat soveltuvalle käsittelyjärjestelmälle omat vaatimuksensa. Kiitotien 3 alla sijaitsevat pengeraltaat on mitoitettu siten, että tasaustilavuus riittää rankkasateillakin. Pengeraltaiden puhdistustehoa koskien Ilmailulaitos Finavia toteaa kuten Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan vastineessa. Kylmäojan suuntaan asematasoilta valuvaa vettä varten on rakennettu sadevesitunneli, joka tasaa virtaamaa. Kirkonkylänojan suuntaan lentoasemalla on myös pieni tasausallas. Näiden suuntien virtaamamääriä ja tasaustarpeita on tarkoitus selvittää edelleen. Veromiehenkylän puron suunnan hulevesijärjestelmän mitoituksesta on tehty erillinen selvitys ja hulevesille rakennetaan alueella suoritettavien maanrakennustöiden yhteydessä virtaamaa tasaava rakenne. Suunnittelutyö on meneillään. Onnettomuustilanteisiin varautuminen on tarpeen alueilla, joilla kemikaaleja käsitellään suurempia määriä eli lähinnä kemikaalivarastojen yhteydessä. Onnettomuustilanteita varten lentoasemalla toimii pelastuspalvelu, joka on valmiudessa ympäri vuorokauden. Lisäksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pääpelastusasema sijaitsee lentoaseman vieressä.

171 171 Lentoaseman vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämä pohjavedenottolupa, jossa vedenotto on rajoitettu määrään m 3 /vrk. Vedenottamo on tärkeä koko lentoaseman toiminnan kannalta. Lentoaseman ympäristöluvassa tule asettaa rajoituksia vedenottamon toimintaan. Kunnostustarve voi koskea vain Kylmäojaa. Sen kunnostuksesta tulee määrätä vasta, kun kuormitus on saatu tyydyttävälle tasolle. Ympäristölupaa ei tule myöntää määräaikaisena. Määräajat mahdollisille toimenpiteille voidaan antaa vasta lisäselvitysten jälkeen. Muistutuksen nro 189 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa hulevesien keräilyyn ja käsittelyyn sekä Kylmäojan kunnostukseen liittyen samoin kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan ja Sipoon kunnan vastineessa. Kylmäojan suunnan kuormituksen vähentämismahdollisuuksien selvittämistä on jatkettu lupahakemuksen laatimisen jälkeen. Kevään ja kesän 2008 aikana on selvitetty kotimaanterminaalin edustan vesien keräilykapasiteetin lisäämismahdollisuuksia. Alueella on tehty viemäröintimuutoksia ja jätevesiviemärin kapasiteettia on kasvatettu. Tehdyt muutokset tulevat käyttöön pääosin talvikauden aikana. Muistuttaja viittaa lupahakemuksessa esitettyihin tietoihin Ilmailulaitos Finavian alueella tehdyistä maaperän pilaantuneisuuden kunnostuksista ja tutkimuksista. Tutkimusten perusteella ei voida väittää, että maaperä olisi laajasti pilaantunut glykolilla. Paikallinen maaperän pilaantuminen PCB:llä ja PAH-yhdisteillä ei ole johtunut lentoaseman toiminnasta vaan kyseessä on ollut vanha, maakaupoissa Ilmailulaitos Finavialle päätynyt ongelmajätteen, kaatopaikka. Liukkaudentorjunta-aineiden pohjavesivaikutuksia koskien Ilmailulaitos Finavia toteaa samoin kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan vastineessa. Pohjavesitarkkailun perusteella kemikaalien käytöllä on todettu selvää vaikutusta vain muutamassa lähellä kiitoteitä olevassa tarkkailupisteessä. Ryhmä 6, Vantaan Ruskeasanta ja Kylmäoja. Ilmailulaitos Finavia toteaa hajuasiaan liittyen samoin kuin Sipoon kunnan lausunnon vastineessa ja hulevesien käsittelyä koskeviin vaatimuksiin samoin kuin Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon vastineessa. Hajuhaitta tulee vähenemään keskitettyjen jäänestopaikkojen käyttöönoton ja uusien viemäröintijärjestelyjen myötä, mutta sen poistaminen kokonaan on mahdotonta, sillä propyleeniglykolin hajoamistuotteet haisevat jo hyvin pienissä pitoisuuksissa. Vuosien ajan tehdyt toimenpiteet glykolivesien keräilemiseksi ovat olleet mittavia ja vähentäneet päästöjä ympäröiviin vesiin merkittävästi. Kotimaanterminaalin edustan asematason viemäröinnin parantaminen vuonna 2008, Non Schengen-terminaalin edustan liittäminen jätevesiviemäriin ja jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyjen siirtyminen enenevässä määrin etäalueille vähentää glykolin aiheuttamaa kuormitusta myös jatkossa.

172 172 Glykolivesien johtamista ja käsittelyä on selvitetty lupahakemuksessa. Suurten vesimäärien vuoksi lentoaseman hulevesien johtaminen kokonaisuudessa kunnallisella puhdistamolle on mahdoton. Glykolipitoisia vesiä asematasoalueilta on johdettu vedenpuhdistamolle jo 20 vuoden ajan. Vuosittainen vedenpuhdistamolle johdettava vesimäärä vaihtelee talven sateisuuden mukaan. Viimeisten kuuden vuoden aikana vesimäärä on vaihdellut välillä m 3. Väite, että Ilmailulaitos Finavia ohjaisi vesiä luontaisen virtaamasuunnan vastaisesti ja sillä tavoin kuivattaisi Kylmäojaa, ei pidä paikkaansa. Talviaikana Kylmäojan virtaamaa tosin vähentää glykolipitoisten vesien johtaminen jätevesiviemäriin. Finavia tarkkailee hulevesien purkuojien veden laatua Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesien tarkkailua on selitetty lupahakemuksessa. Vaatimus yksityiskohtaisen analyysin teettämisestä Kylmäojassa haisevista yhdisteistä on kohtuuton. Aikaisemmissa selvityksissä on todettu että propyleeniglykoli hajoaa sekä aerobisissa että anaerobisissa oloissa. Hapellisissa oloissa glykoli hajoaa täydellisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Yleensä haisevat yhdisteet ovat aldehydejä (laktaldehydi, asetaldehydi, propionaldehydi), joita muodostuu hajoamisen välituotteina. Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä, toiminnan kehittämisestä sekä käsittelyissä tarvittavien aineiden hankinnasta vastaavat maahuolintayritykset. Käsittelyissä käytettävät propyleeniglykolipohjaiset nesteet eivät ole myrkyllisiksi luokiteltuja. Riittävän tehokkaita korvaavia aineita tai menetelmiä ei toistaiseksi ole löytynyt. Asiaa on käsitelty ympäristölupahakemuksessa. Muistutuksessa nro 226 väitetään, että maaliskuussa käyttöön otetusta keskitetystä pesualueesta ei ole ollut apua. Keskitetyn deicing-alueen käyttöönotto viivästyi viime talvikaudella ja alue saatiin käyttöön vasta maaliskuussa 2008, jolloin deicing-kausi oli jo lopuillaan. Alueen käyttöön saaminen ei siten ole voinutkaan näkyä vielä ympäristössä. Deicingkäsittelyjen siirtyminen yhä enemmän etäjäänpoistoalueelle vähentää Kylmäojan kuormitusta. Ryhmä 7, Vantaan Vantaanpuisto, Petas ja Voutila. Muistutuksessa nro 186 todetaan, että laskuojat Katriinantien puolella haisevat. Vuoden 2008 aikana on tehty muutoksia Katriinantien suuntaan laskevien vesien käsittelyssä. Pengeraltaisiin on asennettu ilmastuspumput, jotka tuovat altaisiin lisää happea ja vähentävät hajun muodostumista. Ilmastuksen vaikutus havaitaan tulevan talven ja kevään aikana. Hajuhaitta tulee vähenemään myös Kylmäojan suunnalla keskitettyjen jäänestopaikkojen käyttöönoton ja uusien viemäröintijärjestelyjen myötä, mutta sen poistaminen kokonaan on mahdotonta, sillä propyleeniglykolin hajoamistuotteet haisevat jo hyvin pienissä pitoisuuksissa. Ryhmä 0, Yksittäiset. Muistutuksessa nro 97 vaaditaan, että ennen luvan myöntämistä on selvitettävä perusteellisesti, mistä hajuhaitat johtuvat. Laskuojista on otettava kokeita muistuttajan kiinteistön kohdalta ja sen

173 173 alapuolelta. Puhdistusprosessista aiheutuvat hajut on poistettava siten, että niistä ei ole haittaa kiinteistön käyttäjille. Lisäksi on säännöllisin väliajoin tarkistettava, että puhdistusprosessista tai jätevesien poisjohtamisesta ei aiheudu hajuhaittaa. Tarkistuksista ja sen tuloksista on ilmoitettava muistuttajalle. Finavia toteaa, että DHL:n logistiikkakeskuksen rakennuttanut YIT on ollut tietoinen lentoaseman valumavesien puhdistusjärjestelmästä ja että vesi lounaispään pengeraltaasta johdetaan logistiikkakeskuksen vieressä olevaan Viinikanmetsänojaan. Pengeraltaat on rakennettu Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämän, lentoaseman valumavesien johtamista koskevan luvan määräysten mukaisesti (päätös nro 97/1998/3). Hajua on esiintynyt enimmäkseen keväisin. Haju Viinikanmetsänojassa on johtunut hapen vähyydestä pengeraltaan vedessä. Hapen puuttuessa maaperässä olevat bakteerit käyttävät mm. sulfaatin sisältämää happea hyväkseen, jolloin muodostuu rikkivetyä, joka aiheuttaa mädän hajua purkuojassa. Vuonna 2008 molempiin pengeraltaisiin asennettiin ilmastuspumput, jotka tuovat altaisiin lisää happea ja vähentävät hajua. Ilmastuksen vaikutus havaitaan tulevan talven ja kevään aikana. Viinikanmetsän ojan kaksi näytteenottopistettä, jotka sijaitsevat muistuttajan toiveen mukaisesti, ovat riittäviä. Pengeraltaasta tuleva vesi ilmastuu avo-ojassa. Tämä ei lisää hajua, vaan päinvastoin vähentää sitä. Viinikanmetsänojasta otetaan näytteitä kuukauden välein, jolloin havainnoidaan myös hajun esiintymistä. Tulokset raportoidaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle. Pengeraltaiden puhdistustehoa tarkkaillaan säännöllisesti ja puhdistustehoa parantavia toimenpiteitä tehdään, jos teho ei ole riittävä. Viimeisen neljän talvikauden aikana puhdistusteho on ollut %. Pengeraltaiden toiminta perustuu biologiseen puhdistukseen, jota ei voida ohjailla aivan samoin kuin kemiallista prosessia. Liukkaudentorjunta-aineiden ja glykolin hajottamiseen sopivan bakteerikannan muodostuminen altaisiin vie useita vuosia. Pengeraltaiden toiminta on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi altaisiin on asennettu ilmastuspumput, jotka parantavat tulosta edelleen. Muistutuksen nro 174 osalta Ilmailulaitos Finavia toteaa, että kiitotien 3 rakentamisen yhteydessä on tehty pohjavesisuojauksia Päijänne-tunnelin ja Lavangon pohjavesialueen kohdalla noin 22 ha:n alueella. Suojausrakenne ulottuu 40 m:n etäisyydelle kiitotien reunasta ja muodostuu kahdesta tiiviistä asfalttikerroksesta, bentoniittimatosta ja osalla alueesta lisäksi HDPE-kalvosta. Kiitotien 3 liukkaudentorjunta-ainepitoiset valumavedet kerätään ja johdetaan liikennealueiden alle rakennettuihin vesitiiviisiin louhepengeraltaisiin. Rakenteen vesitiiviys perustuu pääosin yli 1,5 m paksuun luonnonsavikerrokseen ja osittain rakennettuun yhdistelmärakenteeseen, jossa vesitiiviys on varmistettu HPDE-kalvolla ja bentoniittimatolla. Yhdistelmärakenteen ja luonnon savikerroksen välinen liitos on tiivistetty bentoniittimatolla ja murskebentoniittirakenteella. Pohjavesisuojaus ja

174 174 pengeraltaiden pohjarakenteet on tehty Suomen ympäristökeskuksen valvonnassa ja parasta mahdollista tekniikkaa hyödyntäen. Päijänne-tunneli kulkee Helsinki-Vantaan kiitotien 3 alitse. Kiitotien pohjoispuolella sijaitsee kallioperän ruhje. Suojakaivojen MK1 ja MK2 tarkoituksena on pitää pohjaveden pinta ruhjeen kohdalla tunnelin painetasoa alempana ja estää näin pohjaveden pääsy tunneliin. Kaivojen mitoitustuotto on 30 m 3 /h ja kaivojen antoisuus on todettu riittäväksi pohjaveden alentamistavoitteen saavuttamiseksi. Kaivojen suojapumppauksen riittävyyden varmistamiseksi alueella voidaan tehdä koepumppaus. Lentoaseman viemäröintijärjestelmä on kattava. Lentoasema-alueen päällystetyiltä alueilta hulevedet kulkeutuvat sadevesiviemäreihin. Lisäksi suuri osa asematasoalueista on talvisin liitetty jätevesiviemäriin. Lumen kokoaminen laajoilta kiitotiealueilta ei Suomen oloissa ole käytännössä mahdollista ilman merkittävää haittaa lentoliikenteen sujuvuudelle. Kiitotie jouduttaisiin sulkemaan useiksi päiviksi, jotta lumi saadaan koottua ja kuljetettua pois. Työskentely raskailla koneilla ei myöskään ole helppoa, sillä reunaalueet ovat harvoin jäässä. Glykolikäsittelyistä ja toiminnan kehittämisestä ovat vastuussa maahuolintayritykset. Kuumailmapuhallusta on testattu, mutta menetelmä ei ole ollut riittävän tehokas. Lentoaseman ympäristön vesitarkkailuraportissa on arvioitu laskennallisesti lentoaseman hulevesien vaikutusta Vantaanjoen laatuun. Laskennallisesti vaikutus on todettu vähäiseksi. Vuosien aikana on tehty kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä, viimeksi vuonna Lisäksi vuoden 2008 aikana käynnistetään lentoasema-alueen hulevesien esiselvitys, jossa käsitellään eri mahdollisuuksia vesien keräily- ja käsittelyratkaisuiksi ja arvioidaan niiden vaikutusta kuormituksen vähentymiseen. Selvitys valmistuu alustavan aikataulun mukaan keväällä Maaperän pilaantuneisuusasioissa toimivaltainen viranomainen on alueellinen ympäristökeskus. Maaperän pilaantuneisuuden selvityksiin liittyy yleensä maapohjaveden haitta-aineiden selvittäminen. Kalliopohjaveden laadun selvittämiseen tulee soveltaa tarveharkintaa ja harkinnan tulee perustua riskinarvioon. Uuden terminaali- ja asematasoalueen suunnittelussa ja rakentamisessa tullaan ottamaan huomioon Päijänne-tunnelin sijainnin asettamat vaatimukset. Muistutuksen 220 osalta Finavia toteaa tehneensä vuosittain vesikuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Vuoden 2008 aikana käynnistetään myös lentoasema-alueen hulevesien esiselvitys, jossa käsitellään eri mahdollisuuksia vesien keräily- ja käsittelyratkaisuiksi ja arvioidaan niiden vaikutusta kuormituksen vähentymiseen. Selvitys valmistuu alustavan aikataulun mukaan keväällä Muistutuksessa vaadittua liukkaudentorjunta-aineiden tai lentokoneiden jäänestoaineiden käyttömäärän rajoittamista määrittämällä vuorokautisia

175 175 maksimimääriä ei voida hyväksyä. Liukkaudentorjunta ja lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyt ovat välttämättömiä lentoturvallisuuden kannalta eikä lentäminen ole mahdollista ilman olosuhteiden vaatimia toimenpiteitä. Myöskään Viikinmäen vedenpuhdistamo ei ole asettanut rajoituksia päivittäiselle kuormitukselle. Vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetti on niin suuri, ettei lentoasemalta tuleva kuormitus ole ollut ongelma vedenpuhdistuslaitokselle. Lentoaseman paloharjoitusalueella ei harjoitella suurten polttoainepalojen sammuttamista, missä tarvittaisiin sammutusaineita. Pelastusharjoituksia ei missään tapauksessa tehdä kiitoteillä. Myös kiitoteiden vaahdotus onnettomuusriskin varalta on ollut erittäin harvinaista ja nykyisin toimenpide on pelastusohjeistossa kielletty. Lentoaseman pelastuspalvelu testaan sammutusautojen vaahtotykkien toimintaa glykolivesien varastosäiliöön, josta se toimitetaan käsittelyyn. Testauksessa käytettävä vaahtonestemäärä on joitain kymmeniä litroja. Uuden nykyvaatimukset huomioon ottavan paloharjoitusalueen suunnittelu on aloitettu. Uuden paloharjoitusalueen päästöt maaperään ja vesiin estetään. Myös savun muodostus ja ilmapäästöt ovat merkittävästi aiempaa vähäisempiä. Alueelle haetaan erillinen ympäristölupa. Hakijan kuulemisen jälkeen jätetyt muistutukset ja aiemmin jätettyjen muistutusten täydennykset 51, ja Muistuttaja katsoo, että lentoonlähtöihin käytetään erityisesti kiitotietä 3 lounaaseen ja tällä suunnalla ei ole vähiten asutusta. Doban 2Y-reittiä käyttävät koneet, jotka ylittävät Finavian määräämät melutasorajat. Laskeutumissuuntia lounaasta on enemmän kuin itäpohjoistuulia on. Melualue on siirtynyt kolmannen kiitotien käytön jälkeen sinne missä sitä ei aiemmin ollut. Laskeutuminen lounaasta tulisi erityisesti yöaikana kieltää. Myös yöajan määritelmää tulisi tarkistaa. Finavia ei noudata lain mukaista selvilläolovelvollisuuttaan. Lentotoiminnan järjestämisessä tulisi ottaa huomioon myös siitä aiheutuva ilmastonmuutos. Kun lentojen määrät ovat jatkuvasti kasvaneet, ei toiminnasta aiheutuva haitta ole pienentynyt. Muistuttajan tekemät mittaukset on tehty normaaleissa olosuhteissa. Mittausten mukaan valtioneuvoston antamat melun ohjearvot ylittyvät Hämeenkylässä. Ympäristölupahakemus on ollut ilmeisesti puutteellinen ja toiminnasta aiheutuu kotirauhan rikkomista. Melutilanne ei saisi heikentyä EUlle raportoidusta melutilanteesta. 51 on täydentänyt edelleen muistutustaan. Hän ilmoittaa mm., että on vaatinut lentotoiminnan rajoittamista vastaavasti kuin muita meluavia toimintoja rajoitetaan Vantaan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Ilmailulaitos on myöntänyt omassa vastineessaan, että Doban 2Y reittiä käytetään vastoin määräyksiä. Joka kolmas kone laskeutuu asemalle lounaasta. Aiempina vuosina luku oli %. Tilanne ei ole enää poikkeuksellinen. Väite kiitotien 04L tarpeettomasta käytöstä ei ole virheellinen, koska tuulen voimakkuus ja suunnat on tarkistettu asianomaisilta viranomaisilta. Melu-

176 176 haittojen piirissä olevien ihmisten määrä on hakemuksen mukaisesti lisääntymässä. Käytetyt laskentamenetelmät ovat olleet virheellisiä. Lentoliikenteen turvallisuuden korostaminen ei saa merkitä muun muassa, että samalla aiheutetaan terveyshaittaa haitta-alueilla. Haapaniemen asukaskunta/ CC, Muistuttaja kokee häiritseväksi lentomelun ja etenkin yöaikaisen liikenteen. Muistuttaja esittää, että liikennettä siirrettäisiin Pitkäjärven yläpuolelle. Muistuttaja kokee lentoaseman toiminnan aiheuttavan asumishaittaa ja terveysriskin. Lentoliikenteen tulisi jakautua tasaisesti eri alueille kaikkine rasitteineen, eikä siten, että meluhaitat kohdistuvat ainoastaan tietylle alueelle. 13, Muistuttaja tarkentaa aikaisemmin jättämäänsä muistutusta vaatien, että lähestymiskorkeutta tulisi nostaa jalkaan yöllä klo välisenä aikana. CC, Muistuttaja toteaa, että Läntiselle Hakuninmaalle on tullut uusi meluhaitta nousevista lentokoneista. Ainakin osa koneiden nousuista tulisi ohja muualle. DD, Muistuttaja kiinnittää huomiota Saviolla ykköskiitotielle laskeutuvien koneiden aiheuttamaan meluhaittaan jarrusiiveikkeiden avauksen vuoksi. EE, Muistuttajan mielestä lentoreittejä tulisi suunnata niin, etteivät koneet lennä matalalla asutuksen yli. Meluhaittaa on erityisesti yöaikaan Vantaanlaaksossa. 123, Muistuttaja vaatii, että puroihin johdettavien vesien happipitoisuudesta on annettava minimiarvot jatkuvatoimisesti mitattuna. Hapettomuuden uhatessa vesien pääsy varastoaltaista puroihin on voitava estää kokonaan. FF, Muistuttaja on vaatinut, että ilta- ja yöaikaan tapahtuviin laskeutumisiin Länsi-Vantaan Hämeenkylän yli on puututtava. GG, Muistuttajan toteaa, että lentoliikenteestä aiheutuu meluhaittaa Länsi-Helsingissä Seurasaaren selällä, Kaskisaaressa, Lauttasaaressa ja Kuusisaaressa. Lentomelu aiheutuu koneista, jotka lähestyvät lentoasemaa tai lähtevät sieltä nousuun. Lentoreittien lentokorkeudessa on saattanut tapahtua muutoksia. Melu on kovaa erityisesti illalla klo ja aamuyöllä klo Lentoreittien sisällä saattaa tapahtua, että koneet oikaisevat reiteiltään. HH, Muistuttaja vaatii, että luvan ehdoksi asetetaan eurooppalaisen käytännön mukaisesti melumaksujen käyttö ja ohjelma, joka korvaa melualueella asuvien ja kiinteistön omistajien haitat ja melulta suojaavat toimenpiteet.

177 177 26, Muistuttaja on täydentänyt muistutustaan ja toteaa, että lentomelu on lisääntynyt Laaksonlahdessa. Lentokoneet ovat laskeutuneet joulusta 2008 lähtien yli kolmen kuukauden aikana pääasiassa lounaasta kiitotielle 04L ja välillä kiitotielle 04R. Myös nousuja kiitotieltä 22R on ollut useita lounaaseen aamuyöstä. Muiden kiitoteiden lentomeluhuippujen yli 70 db alueella asuu huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin kiitoteiden 04 ja 33 alueella. Mm. Kanadassa ja Australiassa lentomeluhuippujen yli 70 db alueella asuvien määrää käytetään yöaikaisen meluhaitan vähentämiseksi laskeutumissuuntien priorisoinnissa. Laskeutuvat koneet ja varsinkin yöaikaiset suoranaiset nousut Espoon suuntaan ovat todella suuri haitta asukkaille. Laskeutumisiin on saatava jatkuva liu un vaatimus. Finavia on esittänyt, että laskeutumisessa ei saisi olla myötätuulta kuin 2,5 m/s. Aikaisemmin tuulta sai olla 5 m/s ja laskeutumisia tehtiin huomattavasti kovemmassa sivumyötäisessä tuulessa. Muistuttaja viittaa lisäksi omiin mittauksiin. II, ja Muistuttaja toteaa, että propyleeniglykoli haisee jo pieninä pitoisuuksina. Propyleeniglykolin pääsy vesistöihin olisi teknisesti mahdollista estää. Glykoliliuoksen pääsy vesistöihin aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 :n mukaista ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 4 edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä sekä päästöjen ennaltaehkäisyä. Ympäristönsuojelulaki sisältää myös maaperän pilaamiskiellon. Ympäristöluvassa tulisi määrätä, että glykoliliuoksen pääsy ympäristöön estetään välittömästi ja kokonaan ja 127.2, Muistuttajat ovat jättäneet samansisältöisen muistutuksen kuin aikaisemmin (127). 69, Muistuttaja on kommentoinut muistutuksissaan ympäristölupa-asian johdosta järjestettyä yleisötilaisuutta. Lisäksi muistuttaja toistaa aikaisemmassa muistutuksessaan (69) mainitsemiaan asioita. 69:n toimittamassa uudessa muistutuksen täydennyksessä hän on todennut, että kolmoskiitotien käyttö kangertelee ajoittain. Kiitotien 22L käyttöä on lisätty Silvolan ja Pohjois-Helsingin suuntaan etenkin aamupäivisin. Ykköskiitotielle 04R laskeutuu paljon koneita, mutta rinnakkaista kiitotietä kolmoskiitotiellä ei käytetä tuntikausiin. Päiväkäytön lisäksi ykköskiitotietä käytetään myös iltaisin, vaikka päivän n. sadan koneen lähestymisputken jälkeen pitäisi olla iltarauhaa. Ykköskiitotiellä 04R lähestymislinjalla on eniten asukkaita kaikista kuudesta kiitotievaihtoehdoista. Finavian suunnitelmissa on, että ykköskiitotien 04R osuus 04-suunnan laskeutumisista nousisi peräti 42,1 prosenttiin vuonna Turkula epäilee, että perusteena ykköskiitotien käytölle on se, ettei koneita tarvitsisi rullata pitkiä matkoja kiitotiellä. Turvallisuus ei voi olla tässä syy, koska muun muassa klo lähtöruuhkan aikaan voidaan rullata myös kiitotien 1 poikki. 69 on toimittanut lisäksi useita havaintoja kiitoteiden käytöstä Länsi- Suomen ympäristölupavirastolle ja sittemmin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Nämä havainnot on liitetty muistutusten yhteyteen asiakirjoihin.

178 sekä 17 muuta muistuttajaa, Muistuttajat kärsivät Kylmäojan puron pilaantumisesta ja hajuhaitoista. Muistuttajat vaativat, että glykolipohjaisten nesteiden valuminen ja pääseminen Kylmäojaan estetään. Kylmäoja tulisi kunnostaa alkuperäiseen kuntoonsa. 198, ja 197.1, Muistuttajat toteavat olevan tottuneita lentomeluun kohtuullisen hyvin, mutta kokevat kohtuuttomana sen, että heidän vanhempiensa tontti on lentomelun takia rakennuskiellossa. Tontit ovat kalliita ja rakennuskielto aiheuttaa taloudellista haittaa. Rakentamisrajoitukset esim. seinien paksuuteen liittyen olisi vielä ymmärrettävissä. Muistuttajat vaativat samankokoista ja arvoista tonttia melualueen ulkopuolelta, ellei rakennuskielto poistu. JJ, ja Muistuttaja on todennut, että lupahakemuksessa on suuria puutteita. Ympäristölupaa haetaan nykyiselle ja tulevalla vuoteen 2025 ulottuvalla toiminnalle. Toisaalla hakemuksessa on todettu, että Lentoaseman infrastruktuuri kehittyy vain orgaanisesti, kysynnän perusteella. Muistuttaja viittaa Tuusulan kunnan Focus-alueeseen ja Finavian vaatimuksiin, joiden mukaan alueen suunnittelussa tulisi varautua kiitoteiden I ja III jatkovarauksiin. Focus-alueelle on tulossa lisäksi esterajoitus ilmailulain mukaan. Vantaan Omakotiyhdistysten keskusjärjestö (VOK) ry/ 187, ja Muistuttaja on jättänyt pääsääntöisesti samansisältöisen muistutuksen kuin aikaisemmin (187). 187 on lisäksi täydentänyt muistutusta jättämällä suullisesti vaatimukset ympäristölupavirastolle. Muistutus on pöytäkirjattu ja liitetty asiakirjoihin täydennystä koskevien asiakirjojen yhteyteen. Yhdistys on toimittanut myös toisen lisäyksen muistutukseen. Laskeutumiset 3. kiitotielle 04L lounaasta tulisi kieltää kokonaan yöllä. Ilta-aikaan tälle kiitotielle on hyväksyttävää laskeutua vain potkurikoneilla. Päiväaikaan kiitotielle 04L ei saa laskeutua enempää lentokoneita kuin mitä laskeutuu kiitotielle 04R. Laskeutumismenetelmäksi tulee määrätä lupamääräyksissä jatkuvan liu'un menetelmä. Suihkukoneiden lentoon lähtöä 3. kiitotieltä 04L koillisen suuntaan tulisi muuttaa siten, että kiitotie olisi tarkoitettu ensisijaiseksi kiitotieksi itä- ja koillistuulten vallitessa. Ilta- ja yöaikaan suihkukoneet käyttävät kiitotietä 04L. Tällöin 1. kiitotien 04R käyttö tulisi kieltää klo ja ilta-aikaan 1. kiitotietä 04R käyttäisivät vain potkurikoneet. Melumittaus ja raportointi tulisi siirtää ulkopuoliselle taholle. Uudet tiukemmat lupamääräykset tulisi panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Luvan ehtoihin tulee liittää riittävän lyhyt tarkasteluaika, jotta voidaan seurata, miten lupaehdot toteutuvat. Askiston Omakotiyhdistys r.y./ ja 159.2, Muistuttaja toteaa, että lentokoneita ohjataan Askiston suuntaan ja mittausten mukaan tästä aiheutuu yli 70 db:n meluhäiriöitä. Koneiden nousulinjauksia on Askiston sivuilla. Lentokoneet eivät noudata meluraporteissa esitettyjä tarkkoja lentolinjoja. Käytännössä lentokoneiden nousuissa hyödynnetään n. 2 km:n levyistä tyhjää aluetta.

179 179 Uudenmaan luonnonsuojelupiiri ry/ KK1 ja KK2, ja Muistuttaja ei pidä riittävinä tietoja käytetyistä kemikaaleista ja niiden valumamahdollisuuksista vesistöihin. Erityisesti sammutusaineiden vaahtonesteissä voi olla PFOS-yhdisteitä, jotka kuuluvat POP-aineisiin. Sellaisia aineita ei saisi päästä ympäristöön missään tapauksessa. Luonnonsuojelupiiri on lisäksi tehnyt erillisen vireillepanon sekä vaatinut samassa yhteydessä, että lentoasema-alueen sulamisvesien ylivuotoriskit tulee ottaa huomioon myös lentoaseman ympäristölupaa käsiteltäessä 19.1, 19.2 ja 19.3, Muistuttajat ovat jättäneet lisätäydennyksen suullisesti ympäristölupavirastolle aiemmin esittämiinsä näkökohtiin liittyen erityisesti Nurmijärven asukkaiden ja asukasyhdistysten puolesta. Muistutus on pöytäkirjattu erikseen. Vantaan kaupunki, ympäristölautakunta, Ympäristölautakunta on täydentänyt lausuntoaan vaatimalla seuraavaa: Lentoaseman valumavedet eivät saa aiheuttaa hetkellisestikään kaloille tuhoisaa hapettomuutta alueen kolmessa purovedessä. Hapettomien valumavesien pääsy puroihin on estettävä jatkuvatoimisella mittauksella ja riittävällä varastotilavuudella huippuvirtaamille. Hämeenkylän omakotiyhdistys ry, Laaksolahden huvilayhdistys ry ja Kylmäojan asukasyhdistys ry, Muistuttajat ovat täydentäneet aiempia muistutuksiaan ja esittävät, että 1. Yöaikaan klo kiitotien 04L käyttö laskeutumisiin lounaasta tulee kieltää kokonaisuudessaan. Ilta-aikaan klo tälle kiitotielle hyväksytään vain potkurikoneiden laskeutumiset. Päiväaikaan klo 7 19 tälle kiitotielle 04L ei saa laskeutua enempää lentokoneita kuin mitä laskeutuu kiitotielle 04R. Laskeutumismenetelmäksi tulee määrätä lupamääräyksissä ns. jatkuvan liu'un menetelmä. 2. Kiitotie 04L on tarkoitettu suihkukoneiden ensisijaiseksi kiitotieksi itäkoillistuulien vallitessa. Ilta- ja yöaikaan suihkukoneet käyttävät kiitotietä 04L. Tällöin kiitotien 04R käyttö kielletään klo välisenä aikana ja ilta-aikaan. Kiitotietä 04R klo 9 22 käyttävät vain potkurikoneet. 3. Ilmailulaitos Finavian suorittamat lentokonemittaukset ja raportoinnit tulee siirtää ulkopuolisen puolueettoman ja riippumattoman tahon tehtäväksi. 4. Lupamääräykset tulee varustaa lausumin, että uudet tiukemmat lupamääräykset astuvat voimaan muutoksenhausta huolimatta. 5. Ympäristöluvan ehtoihin tulee liittää riittävän lyhyt tarkasteluaika. Ilmailulaitos Finavian vastineet, ja lisämuistutuksista 69 on muistutuksissaan todennut, että kiitotien 04R käyttö iltaisin ja viikonloppuisin on ollut alkaen aikaisempaa suurempaa. Kiitotien 04L käyttö tulisi painottaa myös vähäisen liikenteen aikana kiitoteiden ensisijaisuusperiaatteen ja turvallisuuden vuoksi. Kiitotietä 04R käytetään sekä nousuihin että laskeutumisiin kiitotien 04L ollessa toisinaan pitkiäkin aikoja vailla käyttöä.

180 180 Ilmailulaitos Finavia katsoo, että vaatimus 04L:n käytön painottamisesta ei perustu ensisijaisuusperiaatteeseen. 04-kiitotiesuunnan olleessa käytössä laskeutumiset painottuvat vasemman puoleiselle kiitotielle. Oikeanpuoleista kiitotietä voidaan käyttää laskeutumiseen lentoonlähtöjen määrän ollessa vähäinen. Rinnakkaiskäyttötuntien aikana ilma-alusten lähestymislennonjohtoalueelle saapumisportti vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kummalle kiitotielle ne voidaan ohjata laskuun. Vuonna 2008 kiitotien 04L laskeutumisten määrä oli 20 % kaikista laskeutumista ja kiitotien 04R 5 %. Kiitotien 04R laskeutumista 15 % tapahtui klo II on muistutuksessaan vaatinut, että glykoliliuoksen pääsy ympäristöön estetään välittömästi ja kokonaan. Ilmailulaitos Finavia toteaa, että kaikkien hulevesien käsittely on erittäin vaikea toteuttaa. Suurin osa käytetystä glykolista saadaan nykyisillä keräilyratkaisuilla talteen ja uusilla vuosina 2008 ja 2009 tehdyillä toimenpiteillä on voitu edelleen vähentää kuormitusta Kylmäojassa, johon pääosa jäänpoistosta ja jäänestoaineiden aiheuttamasta kuormituksesta on kohdistunut. Vuonna 2008 tehdyn hajuselvityksen tulosten perusteella haju rajoittui pääasiassa alle kahden metrin ja ajoittain 10 metrin etäisyydelle Kylmäojasta. 17 on vaatinut, että lentoratoja tulee ohjata muualle kuin taajamien yläpuolelle aina kuin se suinkin on mahdollista. Muistuttaja ei ole saanut tietoja asuntonsa yli lentävien koneiden korkeuksista. Ilmailulaitos Finavia toteaa, että esitettyä muistutusta on käsitelty ryhmän 1 muistutusten yhteydessä. Finavia pitää tärkeänä jatkaa sijoitusluvan mukaista menettelyä ohjata yöajan laskeutumiset ensisijaisesti kiitotielle 15. Erityisesti yöaikana Nurmijärven kirkonkylä pyritään lähestymisissä kiertämään lennonjohdon vektorointimenetelmin. Välilähestymiskorkeuden nostaminen kiitotielle 15 estäisi tämän. Kiitotien 15 laskeutumisissa vektoroiduilla CDA-lähestymisillä voidaan hallita melua parhaiten Nurmijärven kirkonkylän osalta. CDA-lähestymisten osuus on yöajan laskeutumisista nykyisin noin 60 %:a ja toistavat aiemmat vaatimuksensa ja vaativat, että Ilmailulaitos Finavia korvaa heille lentotoiminnasta aiheutuvat taloudelliset vahingot, koska muistuttajien omistama tontti on rakennuskiellossa Vantaan Vierumäessä lentomelun vuoksi. 198, ja toteavat myös, että heidän vanhempiensa omistama tontti on rakennuskiellossa lentomelun vuoksi. Mikäli melu ei vähene ja rakennuskielto jatkuu, heille tulisi hankkia melualueen ulkopuolelta uusi vanhan tontin kanssa samanarvoinen tontti ja asunto. Ilmailulaitos Finavia viittaa ryhmän 4 vastineeseen, jossa on käsitelty vastaavia muistutuksia.

181 ja 17 muuta allekirjoittajaa ovat vaatineet, että jäänpoistoon ja jäänestoon käytettyjen propyleeniglykolipohjaisten nesteiden valuminen ja pääseminen Kylmäojaan on estettävä ja nesteet on johdettava viemäriin. Kylmäoja on myös kunnostettava alkuperäiseen kalastolle sopivaan kuntoon. Ilmailulaitos Finavia viittaa II:n muistutukseen antamaansa. Lentoaseman toiminta ei ole yksinomainen syyllinen Kylmäojan kalakannan häviämiseen. 13 on vaatinut, että lentoja olisi jaettava tasapuolisuuutta noudattaen eri kiitoteiden suhteen ottaen huomioon olosuhteet. Yölentosääntöihin tulisi tehdä muutos siten, että alkulähestymiskorkeus nostetaan metriin. Yöoperaatioiden määrää kiitotielle 15 ei julkaistu kuulemistilaisuudessa. Ilmailulaitos Finavia toteaa, että kiitotien 15 laskeutumisten osuus klo oli vuonna %:a. Muilta osin Ilmailulaitos Finavia viittaa vastaukseensa 17:n muistutukseen. 51 on esittänyt vastaselityksiä Finavian vastineeseen. DOBAN 2Y -reittiä käyttäville ilma-aluksille asetettua melutasovaatimusta ei ole esitetty hakemuksessa. Muistuttajan mukaan tammi-toukokuussa 2003 koneet laskeutuivat tuon ajan Hämeenkylän yli ja kyseisenä vuonna itä-pohjoistuulien osuus ei siis jäänyt % ajasta. Perustelut kiitotien 04L käyttöön laskeutumisille eivät kaikissa tapauksissa ole päteviä. Vantaan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 24 tulee ulottaa koskemaan myös lentoliikennettä. Melu ei ole vähentynyt, vaikka lentomelun alue on supistunut ja melualueella asuvien määrä on vähentynyt. Ilmailulaitos Finavia viittaa ryhmän 9 muistutuksiin antamaansa vastineeseen. DOBAN 2Y -reittiä koskeva meluehto on esitetty hakemuksen liitteessä 4.1 olevassa AIP kohdassa Vuonna 2003 tammi-toukokuussa kiitotien 04 suunnan molempien kiitoteiden yhteenlaskettu laskeutumisten osuus kaikista laskeutumista vaihteli 7 40 % ja koko vuonna 04-suunnan laskeutumisten osuus oli 22 %:a. Väite 04L tarpeettomasta käytöstä laskeutumisiin saattaa perustua virheellisiin tietoihin tuulen suunnasta, nopeudesta ja näiden vaihtelusta taikka kiitoteiden käytön reunaehdoista. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä ei voida soveltaa lentoaseman pitämiseen. Vantaan Omakotiyhdistysten keskusjärjestö (VOK) ry:n muistutuksen osalta Ilmailulaitos Finavia viittaa vastineeseen. Yhdistyksen vaatimukset eivät ota huomioon kolmen kiitotien kokonaisuutta ja lukuisia reunaehtoja, jotka ovat jo vaikuttaneet nykyisten sekä lupahakemuksessa esitettyjen kehittyvien toimintatapojen suunnitteluun. Vaatimukset on esitetty toisistaan irrallaan kiinnittämättä huomiota yksittäisten vaatimusten seurausvaikutuksiin lentoturvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin, koko järjestelmän toimivuuteen tai lentoaseman kykyyn tarjota lentoliikenteelle palveluja kysynnän edellyttämällä tavalla.

182 182 Yhdistys kiistää, ettei ole aiemmassa muistutuksessa vaatinut kiitotien 22R oikealle kääntyvän lentoreitin tosiasiallista siirtämistä pohjoisemmaksi Vantaanpuiston etäisyydellä. On tärkeää, ettei kiitotien 22R lentoonlähtöreittiä Pohjois-Espoon suuntaan muuteta yhdistyksen esittämällä tavalla. Ilmailulaitos Finavia viittaa aiempaan vastineeseensa. Kiitotien 04L nousujen lisäämisen osalta Ilmailulaitos Finavia viittaa aiempaan vastineeseensa. Sijoitusluvan määräys 04L kiitotien käytöstä lentoonlähtöihin koskee vain yöaikaa klo ja meluluokan 2 (chapter 2) ilma-aluksia, mikäli lentoturvallisuus sen sallii. Meluluokan 2 ilma-alusten toimintakielto tuli voimaan EU:ssa Kiitotien 04L käytön lisäämiseen (lentoonlähdöt) liittyvät esteet on todettu lupahakemuksessa, meluhallintasuunnitelmassa sekä useissa raporteissa kiitoteiden turvallisen käytön periaatteita, jotka on sovellettu Helsinki-Vantaan ympäristön maankäyttöön ja ympäristövaikutusten vähentämistyöhön. 04-suunnan ollessa käytössä laskeutumisia painotetaan kiitotielle 04L, jota silloin ei voida käyttää lentoonlähtöihin. Pienemmän kysynnän aikana ei lentoturvallisuuden kannalta ole tarkoituksenmukaista osoittaa samaa kiitotietä lentoonlähdöille ja laskeutumisille, mikäli muita kiitoteitä on käytössä ja liikennetilanne sen sallii. Rullauksen aikaisten päästöjen hallinnan kannalta ei ole järkevää ohjata suuria ilmaaluksi kauemmalle kiitotielle kuin lentoturvallisuuden vuoksi muuten on tarpeellista. Yhdistys on vaatinut käytännössä kiitotien 04L käyttämistä laskeutumiseen ja laskeutumisten siirtämistä kiitoteille 04R Tämä tarkoittaisi laskeutumisten siirtämistä harvemmin asutuilta seuduilta hyvin tiheästi asuttujen Länsi-Vantaan asuinalueiden suuntaan. Yhdistyksen vaatimus käyttää kiitotietä 04R pääsääntöisesti vain potkurikoneiden lentoonlähtöön, ei ota huomioon Ilmailulaitos Finavian vastineessaan esittämiä seikkoja eikä myöskään ilmatilan hallinnan vaatimuksia. Ilma-aluksia ei tyypin mukaan voida jakaa summittain eri kiitoteille, vaan on otettava myös huomioon se, mihin ilma-alukset ovat suuntaamassa ja mitä vaatimuksia kiitoteiden ylösvetosektorit asettavat lentoonlähtöreittien sijainnille. Tätä on selostettu laajasti hakemuksen kappaleessa 4.7. Ilma-alusten tuloreitit eivät saa mennä ristiin. Ilma-alusten lentoonlähtöreitit eivät saa mennä ristiin eivätkä laskeutuvien ylösvetosektoriin. On otettava huomioon, mitä kiitoteitä voidaan samanaikaisesti käyttää laskeutumisiin ja mitä lentoonlähtöön. Poistettavaksi vaadittu reitti on käytössä vain potkurikoneille. Yhdistys on vaatinut, että kiitotien 15 käytössä tulisi käyttää jatkuvan liu'un menetelmää Tältä osin Finavia viittaa 17:n muistutukseen antamaansa vastineeseen. Yhdistys on vaatinut, että kiitotietä 22R tulisi käyttää laskeutumiselle 22L:n sijaan, koska kiitotien 22L käytössä melulle altistuu moninkertainen määrä asukkaita. Ilmailulaitos Finavia toteaa, että kolmen kiitotien käyttö on kokonaisuus. Vaatimus ei ota huomioon sitä, että kiitotien 22R välityskyky ei riitä samanaikaisesti laskeville ja lentoon lähteville ilma-aluksille. Vaatimuksen mukaisesti lentoonlähdöt tulisi samanaikaisesti osoittaa myös kiitotielle 22R.

183 183 Yhdistys on vaatinut laskeutumiset kiitotielle 22L laskeutumisen muutettavaksi jatkuvaksi liu'uksi. Suihkukoneiden moottorijarrutusta tulee välttää mahdollisimman paljon klo Koekäyttöalueen toiminnasta ja melusuojauksesta on oltava lupamääräykset. Lentoliikennettä tulee ohjata direktiivin vaatimusten mukaisesti siten, että lentoliikenteen melu jo rakennetuilla alueilla vähenee vuoden 2006 toteutuneesta tasosta. Glykolivedet on kerättävä ja käsiteltävä. Myös Uudenmaan ympäristökeskus on edellyttänyt häiritsevyystutkimusten tekemistä ja mittauksia asuinalueilla. Myös asuinrakennusten melun eristävyyttä on parannettava. Mittauksista on saatava tietoa online-muodossa. Suihkuturbiinien koekäyttöpaikka tulee varustaa meluvalleilla. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma tulee laatia Euroopan Unionin komission ohjeiden mukaisesti. Ilman meluvalleja suihkuturbiinin melu suuntautuu asutusta kohti. Meluvalleissa on suuria aukkoja asutusta kohti. Lupahakemus perustuu epärealistiseen näkemykseen toiminnan määrästä. Oikea taso on lento-operaatiota. Luvan rajoitusten riittävyyttä tulee voida arvioida myös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan. Edellä todettujen vaatimusten osalta ilmailulaitos Finavia on viitannut aiemmin muistutuksista esittämiinsä vastineisiin. Haapaniemen asukaskunta on todennut, että vuonna 2004 alueella ei ollut ylilentoja. Lentoreittejä on siirretty Pitkäjärven päältä ja rantaniityiltä asteittain Brännbergetin ja asutuksen päälle. Alue on esitetty olevan L DEN 55 db:n aluetta. Alueella on tehtävä mittauksia. Lähtevä liikenne nousee erityisesti yöllä Brännbergetin yli. Koneet on palautettava Pitkäjärven yläpuolelle. Reittisuunnitelmat on tarkistettava ennen niiden käyttöönottoa. Ilmailulaitos Finavia toteaa, että Järvenperän Haapaniemen alueen yli lentävät kiitotien 22R suoraan suuntaavat lentoonlähdöt. Alueen eteläpuolitse, Pitkäjärven eteläpuolelta, kulkee kiitotien 04L lähestymislinja. Kiitotien 22R lentoonlähdöistä suoraan menevien osuus on noin 10 % ja tämä liikenne keskittyy ajalle klo Reittiä käyttävät Keski- ja Itä- Eurooppaan menevät koneet. Reittiä saavat käyttää vain Finavian asettaman melurajan alittavat ilma-alukset. Lentoonlähtöreitti on määritelty konventionaalisesti perustuen maalaitteiden sijaintiin. Tämä asettaa reunaehdon sille, miten kiitotien 22R suoraan menevä reitti voidaan suunnitella, sillä reitin toisen pään on suuntauduttava kohti lentoaseman monisuuntamajakkaa (VOR). Reitin jatko-optimonti on mahdollista kun ilma-alusten navigointilaitteistot ovat yhdenmukaistuneet. Finavian arvioin mukaan tämä on mahdollista vuoteen 2016 mennessä. Vantaan ympäristölautakunta on pitämässään kokouksessa esittänyt lisätäydennyksen lausuntoonsa. Finavia toteaa, että sen suorittaman pintavesien velvoitetarkkailun perusteella happipitoisuus on merkittävimmissä lentoasema-alueen hulevesien purkupuroissa ollut kohtalainen. Helsinki-Vantaan lentoasema on aktiivisesti kehittänyt glykolipitoisten vesien ja niistä aiheutuvien päästöjen hallintaa. Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestotoiminnan siirtymisen entistä enemmän keskitetyille jäänpoistoalueille odotetaan vähentävän puroihin aiheutuvaa kuormitusta. Myös toiminnasta vastaavat maahuolintayritykset

184 184 kehittävät toimintaansa glykolin käyttöä lentokoneiden käsittelyssä vähentävään suuntaan. Viitaten 123:n muistutuksesta annettuun vastineeseen Finavia katsoo, että vastineessa kuvatulla viemäriin pumpattavien glykolipitoisten hulevesien tihennetyllä tarkkailulla on pystytty hallitsemaan päästöjä lentoasemaa ympäröiviin puroihin. Finavia huomauttaa, että kalojen elin- ja lisääntymismahdollisuuksiin pienissä puroissa vaikuttavat veden happipitoisuuden lisäksi myös muut kemialliset ja fysikaaliset tekijät, kuten esimerkiksi sademäärä ja puroveden lämpötila. 19.1, 19.2 ja 19.3 ovat jättäneet täydennyksen muistutuksiinsa. Finavia toteaa, että 19.1 sekä 19.2 ovat antaneet muistutukset vuonna 2008 (19 nro 19, 1 nro 1 sekä 153). Finavian vastine näihin on muistutusvastineessa sivuilla 7 8 sekä sivuilla 4 7. Lupaviranomaiselle esitetyt vaatimukset sisältyvät jo aiempiin muistutuksiin. Finavia viittaa näiden osin muistutusvastineeseensa. Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan luonnonsuojelupiiri ry on täydentänyt muistutusta ja esittänyt lisäksi erillisen vireillepanon. Luonnonsuojelupiiri ei pidä Finavian antamia tietoja riittävinä ja pitää selkeänä riskinä eräiden kemikaalien valumamahdollisuutta vesistöihin. Luonnonsuojelupiiri katsoo, että Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupaa varten tulisi vaatia selvitystä siitä, onko lentoasemalla vielä sellaisia sammutusnesteitä tai muita kemikaaleja, jotka sisältävät tai joista onnettomuustilanteissa saattaisi syntyä POP-yhdisteitä. Mikäli sellaisia kemikaaleja on, niiden käyttö tulisi kokonaan kieltää ympäristöluvassa. Vireillepanossa on viitattu ylivuotoriskeihin ja vaadittu niiden huomioon ottamista lupaharkinnassa. Finavia toteaa tiedostaneensa mahdollisuuden, että lentoasemilla polttonestepalojen sammutuksessa käytettävät vaahtosammutteet ovat voineet sisältää fluoripitoisia PFOS-yhdisteitä. PFOS-yhdisteitä sisältävien sammutusvaahtonesteiden käyttö on kielletty Valtioneuvoston asetuksella (VNA 18/2008) päivämäärän jälkeen. Finavia on ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin PFOS-yhdisteitä sisältävien sammutteiden lentoasemilta keräämiseksi ja hävittämiseksi. Kuten lupahakemuksessa on todettu, Helsinki-Vantaan lentoaseman paloharjoitusalueella polttonestepalojen sammutusharjoittelu on ollut Finavian omalla päätöksellä kiellettyä kesästä 2006 alkaen. Alueella edelleen tapahtuvissa mahdollisissa savusukellusharjoituksissa sammutteita ei käytetä. Uuden harjoitusalueen suunnittelussa otetaan huomioon ympäristönsuojelun asettamat vaatimukset. Vireillepanohakemus on siirretty Uudenmaan ELY-keskuksen käsittelyyn Finavia on antanut asiassa vastineen Uudenmaan ELY-keskukselle. Vastineessa Finavia on todennut, että päästöjen ja kuormituksen hallinta lentoasemalla on Kylmäojan suuntaan parantunut vuodesta 2008 lähtien. Pääasiallisen glykolipitoisten vesien pumppaamon ylivuotoriskiä on pienennetty pumppaamon ja verkoston kapasiteettia suurentamalla. Lisäksi on rakennettu uusi pumppaamo ja viemärilinja, jonka kautta saadaan talteen merkittävä osa aiemmin Kylmäojaan päätyneestä

185 185 kuormituksesta. Finavian näkemyksen mukaan ylivuotoriskit on jo huomioitu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Vantaanjoen kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan liittyvästä satunnaispäästöjen tarkkailuohjelmasta antamassa päätöksessä (päätökset 39/2009/1 ja 40/2009/1, dnro:t LSY-2009-Y-113 ja LSY-2009-Y-130, , päätös liitteenä 1). Finavia on ilmoittanut ylivuodoista päätöksen ja TE-keskuksen (nykyisin ELY-keskus) kanssa sovitun mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskus on päätöksellään (UUDELY/64/07.00/2010, päätös liitteenä 2) hylännyt vireillepanovaatimuksen ja todennut Finavian toiminnan Helsinki-Vantaan lentoasemalla olevan Länsi-Suomen vesioikeuden antamien lupapäätösten 97/1998/3 ja 98/1998/3 mukaista. DD toteaa muistutuksessaan, että Keravan Saviolla pahin lentokoneiden aiheuttama melu ei johdu koneiden suihkumoottoreista (tai potkureista) vaan jarrusiivekkeiden avauksesta. Finavia toteaa, että lähestymisten melunhallinnan keinoja on käsitelty hakemusraportissa kappaleessa sivulla 64. Muistuttajan käsitys yksittäisen koneen lähestymisessä aiheutuvan melun vaihtelusta on oikea. Avro RJ-85 on ilma-alustyyppi, jonka lentoasun muutos lähestymisen aikana aiheuttaa erityisen selvästi havaittavan ulvahduksen. Merkittävin kyseisen tyypin käyttäjä on lentoyhtiö Blue1, joka on korvaamassa tyyppiä vähämeluisimmilla Boeing 717 -koneilla. Avro-koneiden käytön väheneminen vaikuttanee siihen, että ulvahdukset, jotka herättävät huomiota, vähenevät merkittävästi. Finavia on vuodesta 2008 kehittänyt ilmatilaa, lähestymismenetelmiä ja lennonjohdon toimintaa siten, että ilma-alukset voisivat tehdä lähestymisen ns. jatkuvan korkeuden vähentämisen tekniikalla (CDO). Onnistuessaan ideaalisella tavalla CD-lähestyminen vähentää ilma-aluksen melua myös Savion etäisyydellä kiitotien päästä. CC toteaa muistutuksessaan, että alkukesästä 2009 on Läntiselle Hakuninmaalle tullut uusi meluhaitta nousevista lentokoneista. Muistuttaja mielestä vilkkaina liikenneaikoina melu on kovaa ja hän tiedustelee, että eikö edes osa nousevista koneista voisi nousta muihin suuntiin. Muistuttaja on ollut yhteydessä Finavian lennonjohtoon, joka on luvannut tutkia asiaa. Muistuttaja ei kuitenkaan ole saanut tähän mennessä vastausta. Finavia toteaa, että muistuttaja asuu kiitotieltä 22L lentoon lähtevien koneiden linjalla noin 7,3 km:n etäisyydellä kiitotiestä. Kiitotietä 22L käyttävät lentoonlähtöihin potkurikoneet sekä päiväaikaan vähämeluisat suihkukoneet. Kiitotietä 22L on käyttänyt lentoonlähtöihin vuositasolla: %, %, % ja % kaikista lentoonlähdöistä. Vuoden 2009 alkukesästä muutoksia ei ole tehty, toukokuussa 2009 kiitotietä käytti 7 % kaikista lentoonlähdöistä, kesäkuussa 4 % ja heinäkuussa 11 %. Vaihtelu on normaalia olosuhteista johtuvaa vaihtelua. Suurin osa lentoonlähdöistä käyttää edelleen muita reittejä. Muistuttaja on ottanut yhteyttä Finavian ympäristöpalautteeseen ja jättänyt puhelinnumeronsa yhteydenottoa varten. Finavia ei saanut muistuttajaan useista yrityksistä huolimatta yhteyttä.

186 186 HH toteaa muistutuksessa olevansa suurin yksittäinen maanomistaja, joka kärsii lentomelun aiheuttamista taloudellisista menetyksistä Helsinki- Vantaan lentoaseman pääkiitotien (22R/L) Korson puoleisella alueella. Finavian tulisi periä melumaksuja. Lisäksi muistuttajan mielestä oli oireellista, että Finavia jätti aiemman vastineensa tiivistelmässä noteeraamatta muistuttajan valituksen, vaikka se lienee kaikkein kuumin. Muistuttaja mainitsee myös Finavian kieltäytyneen rahoittamasta osaltaan Marjarataa. Finavian käsityksen mukaan käsiteltävänä olevasta ympäristölupahakemuksesta annettavassa päätöksessä ei korvauksista voida ympäristönsuojelulain mukaan määrätä muistuttajan esittämällä tavalla. 26 toteaa päivätyssä muistutuksessaan lentomelun lisääntyneen Laaksolahden alueella ympäristöluvan hakemisen jälkeen. Muistuttaja toteaa, että kiitoteiden 04 ja 33 lentomeluhuippujen alueella asuu huomattavasti enemmän ihmisiä kuin muiden kiitoteiden lentomeluhuippujen alueella. Muistuttajan mielestä lentomelun häiritsevyyden arviointi pelkän samanarvoisen ja painotetun jatkuvan melutason raja-arvoilla ei ole riittävää. Meluhaittojen pienentämiseksi pitäisi muistuttajan mielestä saada voimaan jatkuvan liu un lähestymiset, ei vain puheissa vaan myös käytännössä. Laskeutumissuunnat pitää priorisoida häiriintyvien asukasmäärien perusteella (70 dba:n meluhuippujen alue). Jotta asukkaat saavat asiallista ja avointa tietoa valittaessaan lentomelusta ja lentoreittien noudattamattomuudesta, pitää valvonta tapahtua ympäristöviranomaisten toimesta. Finavia on antanut vastineen muistutusvastineessa sivulla 22. Muilta osin Finavia toteaa seuraavaa. Kiitotien 33 käyttö laskeutumisiin yöaikana on kielletty nykyisessä ympäristöluvassa. Laskeutumisten osuus 04- suuntaisille kiitoteille on ollut pitkän ajan keskiarvoa suurempi vuosina 2009 ja Finavia on tehnyt selvitykset lentokoneiden melun leviämisestä vuosittain. Vuoden 2009 raportissa (Finavia Oyj A3/2010, Vantaa , lentokonemeluselvitys_2009_final.pdf) todetaan sivulla 4 seuraavasti: Pohjois- ja idänsuuntaisia tuulia oli kuitenkin poikkeuksellisen paljon, joka lisäsi 04-suuntaisten kiitoteiden käyttöä. Kiitotiesuunnan 04 vastaisten tuulien ( O ) osuus vuonna 2009 oli 49 % ja vuosien keskiarvon osuus vastaavasti 40 %.. Vuoden 2010 selvityksessä (Finavia Oyj, A1/2011, , toimitettu viranomaisille, tulossa internet-sivuille) todetaan seuraavasti: Pohjoisen- ja idänpuoleisia tuulia oli edellisen vuoden tapaan pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden poikkeuksellisen paljon. Tällöin myös 04-suuntaisten kiitoteiden käyttö on ollut aiempaa yleisempää. Kiitotiesuunnan 04 vastaisten tuulien ( O ) osuus vuonna 2010 oli 50 % ja vuosien keskiarvon osuus vastaavasti 40 %. Finavia seuraa kiitoteiden käyttöä ja raportoi siitä vuosittain.

187 187 FF toteaa muistutuksessa, että hänen asuinalueellaan Länsi-Vantaan Hämeenkylässä riesana ovat koneet, jotka laskeutuvat kiitotielle 3 itä- ja pohjoistuulten aikana. Erityisen ikävää muistuttajan mielestä on illan ja alkuyön ruuhka-aikana tapahtuvat laskeutumiset. Muistuttaja toivoo, että erityisesti ilta- ja yöaikaiseen laskeutumismeluun voitaisiin puuttua jotenkin. Finavia toteaa, että muistutuksen aihetta on käsitelty muistutuksissa, jotka ryhmiteltiin muistutusvastineessa nimellä Ryhmä 9. Finavia viittaa vastineenaan muistutusvastineessa sivuilla toteamaansa. 123 täydentää aikaisempaa mielipidettään Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemuksesta. Muistuttaja toteaa, että kesän ja syksyn 2009 aikana on ilmennyt, että kolmessa purossa, joihin Finavia laskee käsittelemättömiä jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineita, esiintyy todistettavasti taimenia (Kylmäoja, Kirkonkylänoja, Krakanoja). Muistuttajan mielestä lentokentälle on alapuolisten arvokkaiden vesistöjen takia perusteltua edellyttää parhaita käytettävissä olevia menetelmiä talviaikaisten valumavesien käsittelystä (esimerkkinä Heathrown lentokentällä käytössä oleva puhdistusjärjestelmä). Finavia toteaa, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla on tasausaltaat terminaalien 1 ja 2 edustalta ja jäänpoistoalueelta 22R jätevesiviemäriin pumpattaville vesille. Finavia on omaehtoisesti lisännyt syksystä 2008 alkaen jätevesiviemäriin pumpattavan veden tarkkailua ja seuraa viikoittain otetuilla näytteillä sadevesitunnelissa ja jäänpoistoalueen tasausaltaassa olevan veden laatua. Hulevesien yhteys sadevesitunnelista Kylmäojaan avataan vasta, kun tunneli on puhdistettu talven aikana kertyneestä lietteestä eikä vedessä ole glykolin aiheuttamaa kuormitusta. Vedenlaatu Kylmäojan läntisessä haarassa on viimeisten vuosien aikana Finavian toimenpiteiden ansiosta parantunut merkittävästi. EE toteaa muistutuksessaan, että Vantaanlaaksossa on häiritsevää lentomelua öiseen aikaan. Muistuttajan mielestä lentoreittejä tulisi suunnata niin, etteivät koneet lennä niin matalalla asutusalueen yli. Finavia toteaa muistuttajan osoitteen sijaitsevan kiitotien 04R lähestymislinjalla noin 3,5 km etäisyydellä kiitotiestä. Finavia toteaa, että muistutuksen aihetta on käsitelty muistutuksissa, jotka ryhmiteltiin muistutusvastineessa nimellä Ryhmä 8. Finavia viittaa vastineenaan muistutusvastineessa sivuilla toteamaansa. GG pyytää muistutuksessaan, että ympäristölupavirasto tai muu asiaa hoitava taho sekä Uudenmaan ympäristökeskus ja Ilmailulaitos ryhtyvät toimenpiteisiin lentomelun poistamiseksi tai riittäväksi vähentämiseksi Länsi- Helsingissä alueella Seurasaaren selkä, Kaskisaari, Lehtisaari, Lauttasaari, Kuusisaari. Muistuttajan mukaan lentomelu aiheutuu koneista, jotka lähestyvät Helsinki-Vantaan lentokenttää ja jotka lähtevät sieltä nousuun.

188 188 Finavia toteaa, että laskeutumisreitit kumpaankin suuntaan (22-suunta ja 04-suunta) kulkevat samaa reittiä pitkin Kaskisaaren kaakkoispuolelta noin 800 m etäisyydellä muistuttajan asuinalueesta. Näitä reittejä käytetään olosuhteiden mukaan ja reitit ovat olleet käytössä kolmannen kiitotien käyttöönotosta, vuodesta 2002, lähtien. Vuoden 2009 aikana ei ole tapahtunut muutoksia reittien käytössä. Muistuttaja on ottanut yhteyttä myös Finavian ympäristöpalautteisiin. Muistuttajan lähettämien tietojen perusteella voidaan olettaa, että muistuttajan havaitsema jatkuva melu yöaikaan on voinut mahdollisesti aiheutua muista ympäristömelun lähteistä kuin lentokoneista. 69 on toimittanut lupaviranomaiselle useita muistutuksia. Muistuttajan osoite sijaitsee kiitotien 04R lähestymislinjalla noin 3,5 km etäisyydellä kiitotiestä. Muistutukset koskevat lähes pelkästään kiitoteiden 04L ja 04R käyttöä laskeutumisiin sekä näiden kiitoteiden käytön keskinäistä painottamista. Finavia toteaa, että 69 on antanut muistutuksen myös vuonna 2008 (69) sekä Näihin Finavia on antanut vastineensa muistutusvastineessa sivulla 20 sekä lisämuistutusvastineessa sivuilla 2 3. Kiitotiesuunnan 04 suurempaa käyttöä vuosina 2009 ja 2010 edellisvuosiin verrattuna kuvattiin 26:n muistutuksen vastineessa. Vuonna 2009 kiitotien 04L osuus kaikista laskeutumisista oli 23 % ja kiitotien 04R 9 %. Vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 22 % ja 9 %. Kiitoteiden keskinäinen käyttö siis painottuu selvästi kiitotielle 04L, erityisesti iltaisin ja öisin. Tämä on nähtävissä selvästi myös L den -melualueen muodossa. Lisämuistutusvastineessaan Finavia on mm. selittänyt, miten kiitoteiden rinnakkaislähestymisten aikana ilma-aluksen lähestymislennonjohtoalueelle saapumisportti vaikuttaa siihen, laskeutuuko ilma-alus vasemman vai oikean puoleiselle kiitotielle. Finavia pitää tärkeimpänä 04-suunnan lähestymisen melunhallinnassa sitä, että kiitotiesuuntaa käytetään tuuliolosuhteiden mukaisesti kokonaisuutena mahdollisimman vähän. Kiitoteiden keskinäinen käyttö on Finavian käsityksen mukaan hyvin optimoitu eri liikennetilanteissa ja painottaa kiitotien 04L käyttöä, eikä tarvetta 04-suunnan kiitoteiden käyttöä koskeviin lupamääräyksiin ole. LL on tavannut Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustajia. Tapaamisessa on käsitelty VOK ry:n muistutukseen liittyviä lisänäkemyksiä. Finavia toteaa VOK ry:n antaneen muistutuksen myös vuonna 2008 (nro 189) sekä Finavia on antanut vastineen muistutusvastineessa sivuilla sekä lisämuistutusvastineessa sivuilla Finavia viittaa vastineenaan näihin vastineisiin. Hämeenkylän omakotiyhdistys ry, Laaksolahden huvilayhdistys ry ja Kylmäojan asukasyhdistys ry ovat täydentäneet muistutustaan 1 kirjeellään.

189 189 Finavia toteaa Laaksolahden Huvilayhdistys ry:n sekä Kylmäojan asukasyhdistys ry:n antaneen muistutuksen myös vuonna 2008 (nrot 124 sekä 188). Kylmäojan asukasyhdistyksen muistutus vuonna 2008 oli hyvin yhteneväinen VOK ry:n muistutuksen (nro 189) kanssa. Kolmen asukasyhdistyksen yhdessä antama muistutus on hyvin yhteneväinen aiempien VOK ry:n ja Kylmäojan asukasyhdistyksen muistutusten kanssa. Finavia toteaa, että nyt esitetty vaatimus lupamääräysten astumisesta voimaan muutoksenhausta huolimatta on tarpeeton. Muilta osin Finavia toistaa lausumansa muistutusvastineessa sivuilla ja 21 24, lisämuistutusvastineessa sivuilla 9 12 sekä tässä vastinekirjeessä aiemmin 26:n ja 69:n muistutuksiin antamansa vastineet. 51 on täydentänyt aiempia muistutuksiaan. Finavia toteaa muistuttajan antaneen muistutuksen myös vuonna 2008 (nro 51) sekä vuonna Näistä Finavia on antanut vastineen muistutusvastineessa sivuilla sekä lisämuistutusvastineessa sivuilla 5 6. Kiitotiesuunnan 04 suurempaa käyttöä vuosina 2009 ja 2010 edellisvuosiin verrattuna on kuvattu 26:n muistutuksen vastineessa. Muilta osin Finavia toistaa aiemmat vastineensa. ILMAILULAITOS FINAVIAN LUPAHAKEMUKSEN ERÄÄT TÄYDENNYKSET Suomea palvelevan lentoliikenteen toimintaedellytyksiä ja -ympäristöä koskeva täydennys Ilmailulaitos Finavia on jättänyt täydennyksen, joka koskee lentoliikennejärjestelmän perustana olevaa aikataulujen ja matkaketjujen toimivuutta. Täydennys painottaa Suomea palvelevan lentoliikenteen toiminta- ja kehittämismahdollisuuksien turvaamisen tärkeyttä Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupaharkinnassa. Finavia katsoo, että järjestelmätasolla on niin Suomen julkisen hallinnon kuin elinkenorakenteen ja kilpailukyvyn kannalta täysin korvaamatonta, että samanpäiväiset yhteydet Euroopasta takaisin Suomeen ja sen alueille voidaan tulevaisuudessakin taata. Suomen ulkomaan yhteyksien perusta on kaksi päivittäistä lentokierrosta Euroopan pääkohteisiin. Aamulla lähdöt Helsinki-Vantaalta Eurooppaan ovat klo ja näiden koneiden paluu on noin klo Iltapäivällä koneet lähtevät Eurooppaan klo ja palaavat Helsinki- Vantaalle klo Euroopan kohteista myöhään illalla Helsinkiin palaavat koneet ovat lähteneet kohdekaupungeista noin klo aikaan (kahden - kolmen tunnin lentoaika sekä tunnin tai kahden aikaero). Paluuvuoron aikaistaminen johtaisi siihen, että suomalaisten matkustajien kannalta välttämätön paluu yhteys katkeaisi työpäivän päätyttyä. Aikataulutuksen muuttaminen olisi lisäksi vaativa prosessi, koska kerran saatujen tulo-

190 190 ja lähtöaikojen muuttaminen Euroopan suurimmilla lentoasemilla on käytännössä hyvin vaikeaa. Maakuntien elinkeinoelämällä on suuri yhteystarve Helsinkiin ja ulkomaille. Monien yritysten sijoittumispäätökset perustuvat lentoliikenneyhteyksien toimivuudelle. Järkevä maaketju useista Suomen kaupungeista Eurooppaan edellyttää yhteyksiä Helsinki-Vantaalle varhain aamulla ja paluuyhteyttä maakuntaan myöhään illalla. Reittien matkustajamäärät ovat niin pieniä, ettei suoria yhteyksiä Euroopan pääkohteisiin voida järjestää. Ainoa vaihtoehto on vaihtoyhteys. Vaihtomatkustajien lisäksi yhteysreitillä pitää olla myös paikallismatkustuskysyntää. Valtaosalle Suomen maakuntakentille Helsinki-Vantaa voi olla ainoa keskuslentoasema. Kotimaan lentojen aikataulutus perustuu kuvattuun liikenteen aikataulurakenteeseen. Euroopasta työpäivän päätyttyä lähtevät koneet palaavat takaisin Helsinki- Vantaalle tyypillisesti klo Yhteys maakuntiin edellyttää lähtöjä Helsingistä muille kotimaan kentille klo Myöhäiset lähdöt muualle Suomeen ovat myös edellytys näiltä lentoasemilta varhain seuraavana aamuna Helsinki-Vantaalle, sillä koneet yöpyvät maakuntakentillä. Lentoyhtiöiden liiketoiminta edellyttää lentokaluston tehokasta käyttöä. Pitkien lentoaikojen vuoksi Suomesta Eurooppaan lentokoneen tehokas käyttö edellyttää useissa tapauksissa aikaista lähtöä tai myöhäistä paluuta Suomeen. Jos Suomea kotikenttänään pitävät lentoyhtiöt eivät pystyisi operoimaan riittävän tehokkaasti vähintään kahta meno-paluulentoa Eurooppaan vuorokaudessa, yhtiöt eivät pystyisi toimimaan kilpailussa yhtiöiden kanssa, jotka operoisivat omilta kotikentiltään Suomen markkinoille. Helsinki-Vantaan lentoasemalta kulkeva vaihtomatkustus on ratkaiseva lisäkysyntä usealle suoralle lentoreitille Helsinki-Vantaalta Eurooppaan. Suomen paikalliskysyntä ei mahdollistaisi suoria lentoyhteyksiä kaikkiin nykyisiin kohteisiin. Vaihtomatkustajille sujuvat ja kattavat jatkoyhteydet ovat reitin valinnan tärkein tekijä. Lähes kaikki Aasian lennot saapuvat Helsinki-Vantaalle klo ja matkustajat jatkavat matkaa klo lähtevillä Euroopan lennoilla. Aasian menolennot lähtevät myös mukanaan vaihtomatkustajat, jotka ovat saapuneet Euroopasta aiemmin iltapäivällä laskeutuvilla vuoroilla. Kansainvälinen vaihtomatkustus edellyttää, että lentoasema voi tarjota tulevalle ja lähtevälle yhteysaallolle riittävän kapasiteetin tehokkaan vaihtoajan rajaamassa aikaikkunassa. Helsinki-Vantaalla tämä kapasiteetti saavutetaan vain kiitoteiden 1 ja 3 samanaikaisella, riippumattomalla käytöllä. Suomen lentoliikenteen logistiikka on useiden yhtiöiden vuosien ajan hioma kokonaisuus. Suomalaisten lentoyhtiöiden toimintaedellytysten kannalta on välttämätöntä, että myöhäisen illan ja varhaisen aamun lentotoiminta voidaan kaikilla asemilla järjestää koneiden kierron ja matkaketjujen kannalta nykyisellä tehokkaalla tavalla. Mikäli Euroopan iltapaluuyhteydet Helsinki-Vantaalle estyvät, katoavat elinkeinoelämän tarvitsemat yhteydet Euroopasta Helsinkiin ja samalla myöhäisen illan jatkolennot maakuntiin. Jos iltalennot maakuntiin katoavat, ei yhteyksiä maakunnista Helsinkiin ja ul-

191 191 komaille voida aamulla järjestää. Mikäli kansainvälinen vaihtomatkustus Helsingin kautta häiriintyy lentoaseman kiitotiekapasiteetin käytön estymisen vuoksi, merkittävä osa Suomea palvelevista Euroopan yhteyksistä loppuu. Lentoaseman valumavesien hallinta Ilmailulaitos Finavia on toimittanut selvitysraportin Strateginen suunnitelma Helsinki-Vantaan lentoaseman valumavesien hallinnasta ja käsittelystä (Tritonet Oy ). Lisäksi täydennykseen sisältyy muistio lentoaseman pintavesikuormituksen hallinnasta ja sitä tukevista lupamääräyksistä. Raportissa on tarkasteltu alueen vesitasetta ja arvioitu laskennallisten valumatietojen perusteella eri osa-alueiden ja koko lentoaseman kuormitus sekä sen vaikutusta Vantaanjoen vesistössä. Selvitysraportissa on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoisia valumavesien fysikaalista käsittelyä, valumavesien biologista käsittelyä sekä maaperä ja kosteikkokäsittelyä. Päästöjen synnyn ehkäisy Selvitysraportissa todetaan, että propyleeniglykolipohjaisten kemikaalien ominaiskulutus on parina vuotena ollut alle 250 l/lentokone, mikä on vähäinen kansainvälisesti. Tämä voi selittyä liikennöivien koneiden pienellä koolla ja toisaalta myös tarkasteluvuosien säävaihteluilla. Liukkaudentorjuntakemikaalien happea kuluttava vaikutus on vähentynyt puoleen kauden tasosta, kun natriumasetaatin käytöstä on luovuttu. Formiaattipohjaisten kemikaalien hapenkulutus (g O 2 /g kemikaalia) on pienin lentoasemien liukkauden torjuntaan hyväksytyistä kemikaaleista. Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytetään lentokoneiden jäänpoistoon ja jäänestoon nykyisin propyleeniglykolipohjaisia kemikaaleja. Niiden happea kuluttava vaikutus vesistössä on suurempi kuin etyleeniglykolipohjaisten kemikaalien, joten vesistövaikutuksia olisi teoriassa mahdollista pienentää kemikaalia vaihtamalla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytettyjen propyleeniglykolipohjaisten kemikaalien vesistötoksisuus on kuitenkin pienempi etyleeniglykolipohjaisiin kemikaaleihin verrattuna, mikä johtuu lähinnä näissä valmisteissa käytettävistä lisäaineista. Vaihtoehtoisia aineita ei ole. Helsinki-Vantaan lentoaseman kuormitusta ei tulevaisuudessa juuri pystytä vähentämään nykytasosta kemikaalien käyttöä optimoimalla. Huomio tulee kuitenkin kiinnittää jäänpoisto/jäänestokemikaalien ominaiskulutuksen pitämiseen nykyisellä matalalla tasolla, sillä Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytettyjen kemikaalien hapen kulutuksesta % on peräisin jäänpoisto- ja jäänestokemikaaleista. Valumavesien talteen keräys ja viemäröinti Lentoaseman vesistökuormituksen hallinnassa ja vähentämisessä suurimmat vaikutukset ovat saavutettavissa jäänpoisto- ja jäänestokemikaalien

192 192 talteen keräystä tehostamalla ja/tai lisäämällä väkevien valumavesien viemäröintiä yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle. Noin 80 % Helsinki-Vantaan lentoasemalla muodostuvasta orgaanisesta kuormituksesta on viime vuosina saatu kerättyä talteen ja viemäröity tai kuljetettu Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Loppuosa kuormituksesta on johdettu vesistöön. Arvion ja Helsinki-Vantaan lentoaseman vuosina tekemien tarkentavien mittausten perusteella valtaosa valumavesien orgaanisesta kuormituksesta muodostuu alueilla, joissa jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyt tehdään. Kiito- ja rullausteiden valumavesien osuus kuormituksesta on selvästi vähäisempää. Valtaosa jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä (vajaa 80 %) tehdään ulko- ja kotimaan terminaalien vieressä olevilla alueilla (alue I asematasolla 1, noin 26 ha). Kiitotie 3:n lähellä olevalla keskitetyllä jäänpoistoalueella (asemataso 6) on tehty noin 8 % käsittelyistä kautena Kaikkiaan jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyjä tehdään noin 45 ha alueella. Helsinki-Vantaan lentoaseman vuosina tekemien tarkentavien mittausten perusteella valtaosa itälaidan kuormituksesta on peräisin asematasolta 1 (matkustajaterminaalien itäpuoli) ja asematasolta 2 (rahtiterminaalin edusta). Kyseisen alueen viemäröintiä onkin laajennettu helmikuussa 2009 siten, että likaiset valumavedet voidaan johtaa jätevedenpuhdistamolle varsinaisia terminaalien edessä olevia konepaikkoja laajemmalta alueelta. Tämä vähentää Kylmäojan ja Keravanjoen kuormitusta merkittävästi. Kyseisen viemäröintialueen pinta-ala asematasoilla 1 ja 2 on noin 20 ha, mikä on vajaa 4 % itälaidan osavaluma-alueen (4B) pinta-alasta. Siten kyseisen alueen vesien johtaminen muualle ei merkittävästi muuta vesitilannetta Kylmäojassa. Helsinki-Vantaan lentoasema on tehostanut jäänpoisto- ja jäänestokemikaalien talteen keräystä talvikaudella Jäänpoisto- ja jääestokäsittelyistä on annettu tarkempia ohjeita ja kemikaalien talteen keräyksessä on edellytetty käytettävän imukeräilyautoja aikaisempaa enemmän. Lisäksi lentoasemalla on annettu suositus, jonka mukaan jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyt tulee ensisijaisesti tehdä etäjäänpoistoalueella (asemataso 6). Etäjäänpoistoalueella on kuitenkin tehty vain noin 8 % käsittelyistä (noin 6 % käytetyistä jäänestoaineista) talvella Nykyisen etäjäänpoistoalueen (asemataso 6) käyttöä tulisi mahdollisuuksien mukaan tehostaa esim. muuttamalla alueen käyttöä koskeva suositus määräykseksi. Kausina ja % lentoonlähdöistä tapahtui kiitotien 3 koillispäästä (22R), jolloin etäjäänpoistoalueen käyttö olisi luontevaa. Jos jatkossa jäänpoisto/jäänestokäsittelyistä esim. 60 % tehtäisiin etäjäänpoistoalueella, vähenisi asematasojen pintavesikuormitus puoleen nykyisestä, jos vastaava osuus kemikaalien käytöstä siirtyisi etäjäänpoistoalueelle ja jos kemikaalien talteenoton keräysaste säilyy nykytasolla. Tämä vähentäisi merkittävästi Kylmäojan ja Keravanjoen kuormitusta.

193 193 Helsinki-Vantaan lentoasemalle on suunnitteilla myös toinen keskitetty jäänpoisto- ja jäänestoalue kiitotien 1 lounaispäähän (asemataso 8). Tämänhetkisen suunnitelman mukaan uutta aluetta on tarkoitus alkaa rakentaa vuonna 2010 ja sen ensimmäisen osan käyttöönotto olisi vuonna Asematasolla 1 glykolipitoisten vesien erilliskeräystä voitaisiin tehostaa esim. rakentamalla asematasolle imukeräysautojen tyhjennyspiste, josta vedet viemäröidään kiitotien 1 lounaispäässä olevalle glykolivesialtaalle. Keskittämällä jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyjä rajatuille alueille voidaan likaisten valumavesien määrää rajoittaa, jolloin mahdolliset päästöt on helpompi hallita. Tällöin myös vesien viemäröinnistä ja pumppauksesta aiheutuvat investointi- ja pumppauskustannukset ovat kohtuullisemmat. Esimerkin vuoksi voidaan mainita, että tarvittavan sadevesiviemärin koko (halkaisija) kaksinkertaistuu, mikäli valumavesiä kootaan 1 ha:n sijasta 5 ha:n alueelta. Lentoasemalla tulisi pyrkiä rajaamaan sade- ja jätevesiviemäriin johdettavat alueet nykyistä selkeämmin ja optimoida kummankin verkon kapasiteetti suhteessa tarpeeseen. Verkostojen vuotovesimäärien minimointiin kannattaa myös kiinnittää huomiota. Sade- ja jätevesiverkostojen kaivojen, pumppaamoiden ym. keskeisten osien positiointi (nimeäminen) olisi myös hyvä päivittää, jotta kulloinkin kysymyksessä oleva verkoston osa pystytään suunnittelun, käytön ja seurannan (esim. velvoitetarkkailun) aikana yksiselitteisesti tunnistamaan. Valumavesien tasaustarve Liukkaudentorjuntakausien ( ) tasausallastarve on vaihdellut suuresti eri kausina. Erittäin kuivana kautena tasausallastarve olisi ollut puolet siitä, mitä runsaampi sateisena kautena tarvitaan. Laskelmasta nähdään myös, että osavaluma-alueella E1 sijaitsevan pengeraltaan tilavuus ( m 3 ) riittää kyseisen alueen vesien tasaukseen. Samoin alueella D1 sijaitsevan pengeraltaan tilavuus ( m 3 ) on riittävä tasaukseen. Valumavesien käsittelyn vaihtoehdot Selvitysraportissa on käsitelty väkevien valumavesien kierrättämistä vaihtoehtona jätevedenpuhdistamoon toimittamiselle. Nykyinen käytäntö edustaa toisaalta myös parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jolloin puhdistamon mädättämöön ei tarvitse lisätä ravinteita. Keskiväkevät valumavedet on viemäröity talvikautena kunnalliseen jätevesiviemäriin käsiteltäväksi puhdistamolla. Laimeiden valumavesien käsittely voisi perustua maaperäkäsittelyyn. Tämä vaatisi kuitenkin tilaa ja pintamaa on jäässä valtaosan ajasta, jolloin liukkaudentorjunta ja jäänestokemikaaleja käytetään. Käytännössä jätevesiä pitäisi varastoida kylmänä aikana ja käsitellä puolivuotta kestävän lämpimän ajan aikana. Ravinteita tulisi lisätä tällöin myös maaperään. Rullausja kiitoteiltä muodostuvan liukkaudentorjunta-aineita sisältävän valumave-

194 194 den kerääminen ja käsittely ei ole nykyisin teknisesti tai taloudellisesti perusteltua. Jatkuvan korkeuden vähennyksen toiminta (CDO) määrittely ja sen reunaehdot Finavia Oyj on täydentänyt aluehallintoviraston pyynnöstä hakemustaan ja jatkuvan korkeuden vähennyksen toimintaan liittyen. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO määrittelee dokumentissaan International Civil Aviation Organization (ICAO): Continuous Desecent Operations (CDO) Manual Doc9931 AN/476, Advanced edition (unedited). Finavia Oyj on kääntänyt tämän selittävillä lisäyksillä seuraavasti: Jatkuvan korkeuden vähennyksen toiminnat (CDO) on toimintatapa, joka mahdollistetaan ilmatila- ja menetelmäsuunnittelulla ja lennonjohdon avustuksella. CDO-toimintatavassa saapuva lentokone vähentää korkeutta jatkuvasti lähestymisen aikana suurimmassa mahdollisessa laajuudessa, pienintä tehoasetusta, ideaalitilanteessa pienen vastuksen muodostavassa lentoasussa (laskuteline sekä laipat ja solakot eli ns. lisänostovoimalaitteet) ennen loppulähestymisrastia eli pistettä. Huomio 1: optimaalinen CDO-toimintatapaa noudattava lähestyminen alkaa matkalentokorkeudesta ja soveltaa sellaista vajoamisprofiilia, joka vähentää vaakalentoosuuksia, melua, polttoaineen kulutusta, päästöjä ja lennonjohtajan ja lentäjän kommunikointitarvetta, samalla lisäten ennakoitavuutta lentäjille ja lennonjohtajille ja lentotilan vakautta. Huomio 2: CDO, joka on aloitettu reittikorkeudesta tai lähestymisen korkeimmasta vaiheesta, aikaansaa suurimman alentumisen polttoaineen kulutuksessa, melussa ja päästöissä. Lontoon Heathrow n lentoasemalla CDO on määritelty (UK AIP AD 2-EGLL-1 16 LONDON HEATHROW 1 jul 10) Finavian käännöksen ja selittävillä lisäyksillä seuraavasti: Kun lentokone lähestyy lentoasemaa laskeutuakseen, tulee sen sopeuttaa saamaansa lennonjohtoselvitys lentotilansa (vajoamisnopeus, korkeus, nopeus ja etäisyys kiitotiestä) siten, että melun aiheuttama häiritsevyys minimoidaan soveltaen jatkuvan korkeuden vähennyksen (CD) ja pienen työntövoiman pienen vastuksen toimintatapoja. Missä näiden toimintatapojen noudattaminen ei ole käytännössä mahdollista, lentokoneen tulee ylläpitää mahdollisimman suuri korkeus. Lisäksi vähennettäessä korkeutta alkulähestymisessä (initial approach), mukaan lukien loppulähestymiseen johtava ohjaussuunnalla lennettävä segmentti sekä välilähestymis- ja loppulähestymissegmentit, työntövoiman alentaminen tulee aikaansaada siellä, missä se on mahdollista ylläpitäen puhdasta lentoasua ja laskeutuen käyttäen rajoitettua lisänostovoimalaiteasua. Kaikissa tilanteissa tulee varmistua, että sovellettavat menettelyt eivät vaaranna lentokoneen turvallista operointia. Huomio 7: Monitorointitarkoituksessa, korkeuden vähennyksen tulkitaan ollen jatkuva, mikäli yhtään 2,5 merimailia pidempää vaakalentosegmenttiä ei tapahdu alle jalan QHN-korkeudessa. Vaakalento -segmentiksi tulkitaan mikä tahansa osa lähestymisestä, jossa kor-

195 195 keuden vähentyminen on vähemmän kuin 50 jalkaa 2:n merimailin pituisella lentokoneen maareitin osalla, siten kuin lentoaseman melun reittienseurantajärjestelmään on tallennettu. Aikaisemmin käytetty lyhenne CDA viittaa termiin continous arrival tai approach. CDA-lyhenne tarkoitti tällöin vain osaa lentokoneen lentämistä polusta matkalentokorkeudesta kiitotielle. Jatkuvan korkeuden vähennyksen toiminnan mahdollistaa ilmatila ja lennonjohdon toiminta, mutta käytännössä sen toteuttaa ilma-aluksen vastuullinen lentäjä. Tekniikkaa ei voida käyttää, mikäli saapuva liikenteen määrä on lähellä laskeutumiskiitotien kapasiteettia. Tällöin kasvaa lennonjohdollinen tarve puuttua ilma-aluksen lentorataan tai korkeuteen, mikä vähentää tai estää lentäjää toteuttamasta määritelmän mukaisen CDO:n. Menetelmää ei voida käyttää lainkaan toisella kiitotiellä kun lähestymisiä tehdään toisista riippumattomasti rinnakkaisilla kiitoteillä. Korkeamman lähestymisen kiitotiellä lähestymiset ovat rajoitetusti mahdollisia. Finavian lennonvarmistusliiketoiminta käynnisti talvella 2008 kolmen lentoyhtiön kanssa yhteistyöhankkeen CDO-lähestymisten lisäämiseksi. Hankkeen puitteissa on luonnosteltu yhteistoimintaohje, mutta sitä ei ole vielä julkaistu, koska osaa tärkeimpien ilma-alusten suoritustiedosto tutkitaan edelleen. Ohjeen pohjana on käytetty Lontoon Heathrow n lentoasemalla julkaistua ohjetta. Finavia on seurannut keväästä 2009 saakka CDOtoteumaa GEMS-järjestelmän lisäohjelmamodulilla. Toteuma vaihtelee suuresti eri lentoyhtiöiden ja konetyyppien välillä. Toteuma on öisin parempi kuin päivisin. Toteuma vaihtelee myös kiitoteittäin. Kokonaistoteuma oli kesä-joulukuussa 2009 n. 59 %:a. Yöaikana toteuma oli 61 %:a. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Finavia Oyj:lle ympäristöluvan Helsinki- Vantaan lentoaseman toimintaan. Lupa käsittää lentoaseman lentoliikenteen järjestämiseen liittyvät toiminnat, kuten lentokoneiden liikennöinnin, lentokoneiden jääneston, lentokoneiden koekäytön, kiitoteiden liikennöintikunnossapidon, Finavia Oyj:n maakaluston varikot, kaksi polttonesteiden jakeluasemaa, liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden varastot, terminaalitoiminnat huoltotoimintoineen sekä varavoiman tuotannon. Lentoaseman hakemuksen mukainen lähialue (CTR-ilmatila) sekä lupaharkinnan perusteena ollut lentoliikenteen järjestämisestä aiheutuva toiminnan melualue on esitetty kartalla tämän päätöksen liitteinä 1 ja 2. Toiminta on järjestettävä lupahakemuksen mukaisesti sekä noudattaen seuraavia määräyksiä.

196 196 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Melu 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenne on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvaa melua ehkäistään asuinalueilla mahdollisimman tehokkaasti. Lentoreittien suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon asutuskeskukset ja taajamat lähialueella. 2. Kiitoteiden käyttö on järjestettävä siten, että melun leviämistä asuinalueille voidaan hallita mahdollisimman tehokkaasti. Kiitoteiden käytössä on noudatettava seuraavia rajoituksia: 2.1. Siviililentotoiminnassa on yöllä klo käytettävä ensisijaisena laskeutumiskiitotienä kiitotietä 15 ja suihkukoneiden ensisijaisena lentoonlähtökiitotienä kiitotietä 22R, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä Lentoonlähdöt kiitotieltä 15 ja laskeutumiset kiitotielle 33 on kielletty klo välisenä aikana, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Määräys ei koske potkurikoneiden lentoja klo ja klo välisenä aikana. 3. Lentotoimintaa lentoasemalla on rajoitettava määräysten mukaisesti alkaen. Määräysten mukaiset rajoitukset eivät kuitenkaan koske valtion ilma-aluksia tai etsintä-, pelastus- ja ambulanssilentoja tai hädässä olevia ilma-aluksia Siviili-ilmailun koulutuslentotoimintaan kuuluva lentotoiminta on järjestettävä klo välisenä aikana. Määräys ei koske koulutuslentotoimintaan liittyviä matkalentoja Lentoonlähdöt ja laskeutumiset klo välisenä aikana on kielletty muilla kuin vähämeluisilla suihkukoneilla ja potkurikoneilla. Määräys ei koske ilma-aluksia, joiden aikataulun mukainen lähtö- tai laskuaika on ennen klo ja jotka ovat myöhästyneet teknisten syiden, sääolosuhteiden tai muiden pakottavien syiden vuoksi Laskeutumisten määrä klo välisenä aikana suihkukoneilla ei saa lisääntyä olennaisesti vuosien vuosikeskiarvosta Lentoonlähdöt ja laskeutumiset yksinomaan rahtia kuljettavilla suihkukoneilla on kielletty klo Finavia Oyj:n on lentokoneiden aiheuttaman yöaikaisen melun vähentämiseksi esitettävä selvitys toimista meluisten suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta klo välisenä aikana, muiden suihkulentokoneiden laskeutumisten lukumäärän kasvun rajoittamisesta klo välisenä aikana sekä yksinomaan rahtia kuljettavien suihkukoneiden toiminnan rajoittamisesta klo välisenä aikana. Selvityksessä on esitettävä, onko liikennettä voitu rajoittaa Liikenteen turvallisuusvirasto

197 197 Trafin päätöksellä siten kuin ilmailulain (1194/2009) 14 luvussa ja meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (30/2002/EY) säädetään. Selvitys on toimitettava tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä tai välittömästi sen jälkeen kun Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on antanut päätöksensä. Mikäli toimia ei ole toteutettu vuoden kuluessa siitä, kun Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on antanut päätöksensä, aluehallintovirasto voi tarvittaessa täydentää lupaa tältä osin. 4. Laskeutuvien lentokoneiden aiheuttaman melun vähentämiseksi Finavia Oyj:n on järjestettävä ilmatilan hallinta lentoturvallisuuden ja kapasiteetin salliessa siten, että lentoyhtiöt voivat tehdä lähestymisen jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä (CDO). Määräys ei koske laskeutumisia kiitoteille 22L ja 04L kiitoteiden riippumattoman rinnakkaiskäytön tilanteessa. CDO-lähestymisten osuuden tavoitetaso vuosikeskiarvona on klo välisenä aikana 80 % ja klo välisenä aikana 70 % sekä kiitoteiden riippumattoman rinnakkaiskäytön aikana kiitoteillä 22R ja 04R 60 %. Tavoitteeseen tulee pyrkiä mennessä. Toteumasta ja sen kehitykseen vaikuttaneista toimenpiteistä ja tapahtumista tulee raportoida määräyksessä 40 tarkoitetun vuosiraportoinnin mukaisesti. 5. Finavia Oyj:n on laadittava Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen yleinen melunhallintasuunnitelma, josta käy ilmi lennonjohdon toimintatavat ohjata siviililentoliikennettä eri liikennetilanteissa ja aikoina. Suunnitelma tulee päivittää kolmen vuoden välein. Suunnitelma tulee toimittaa mennessä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Suunnitelmasta on lisäksi tiedotettava yleisölle vähintään Finavia Oyj:n internet-sivuilla ja se on pidettävä yleisön saatavilla Finavia Oyj:n on laadittava tekninen selvitys lähestyvien lentokoneiden melunhallinnasta. Selvityksessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti melunhallintaan jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä (CDO) ja sen yhteydessä toteutettaviin melua vähentäviin lähestymismenetelmiin, kuten pienen tehoasetuksen ja pienen vastuksen menetelmä (Low Power Low Drag). Selvityksessä on kuvattava vastuut Finavia Oyj:n ja lentoyhtiöiden välillä näiden menetelmien toteuttamisessa. Selvityksessä on esitettävä kirjallisuuskatsaus kansainvälisesti käytetyistä keinoista lähestymisten melunhallinnassa. Selvitys on toimitettava mennessä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.

198 Edellä määräyksessä 5.1. tarkoitetussa selvityksessä on esitettävä erillinen suunnitelma yöaikaisten (klo ) lähestymisten melunhallinnasta mm. kehittämällä kiitoteiden käyttötapoja, maksuohjausta, julkaisemalla erityisiä yöaikana voimassa olevia lähestymis- ja laskeutumismenetelmiä sekä hyödyntämällä kehittyviä navigointimenetelmiä. Suunnitelman mukaiset toimet on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä osaksi lennonjohdon käytäntöjä. Suunnitelma on päivitettävä kolmen vuoden välein. Suunnitelma tulee toimittaa mennessä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Suunnitelmasta on lisäksi tiedotettava yleisölle vähintään Finavia Oyj:n internet-sivuilla ja se on pidettävä yleisön saatavilla. 6. llma-alusten tyhjäkäyntitehoa suuremmalla teholla tehtävät huoltokoekäytöt on järjestettävä teknisen alueen koekäyttöpaikalla. Mikäli koekäyttöpaikan nykyinen sijainti muuttuu, on uuden koekäyttöpaikan meluntorjuntajärjestelyjä koskeva suunnitelma esitettävä viimeistään 6 kuukautta ennen rakentamisen aloittamista aluehallintovirastolle hyväksymistä varten. Aluehallintovirasto voi täydentää tältä osin tarvittaessa lupaa. Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään 7. Lentoasema-alueelta tulevat liukkaudentorjunta- ja lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestoaineita sisältävät valumavedet voidaan johtaa vesistöön hakemuksessa esitetyn mukaisesti ottaen lisäksi huomioon lupamääräykset Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyissä käytettävän propyleeniglykolin kulkeutumista lentoaseman ulkopuolisiin ojiin ja vesistöön on rajoitettava siten, että vähintään 80 % talvikausittain käytetystä propyleeniglykolista COD Cr -kuormituksena määritettynä kerätään käsittelyyn. Finavia Oyj:n on tehtävä aluehallintovirastolle mennessä teknistaloudellinen selvitys propyleeniglykolin talteenoton edelleen tehostamisesta tasolle %:a. Aluehallintovirasto voi selvityksen johdosta tarkistaa talteenottovaatimusta Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyt on tehtävä alueilla, jotka on viemäröity. Toiminnan aikana näiltä alueilta kerätyt vedet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Samoin jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyn yhteydessä likaantunut lumi on koottava alueille, josta sulamisvedet voidaan toimittaa käsittelyyn Kiitotien 1 lounaispäähän sijoitettavan jäänpoisto- ja jäänestoalueen ensimmäinen vaihe on otettava käyttöön vuoden 2011 loppuun mennessä. Kokonaisuudessaan jäänpoisto- ja jäänestoalue on otettava käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä.

199 Liukkaudentorjunnassa on käytettävä aina ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan mekaanisia menetelmiä, kuten aurausta ja harjausta Finavia Oyj:n on oltava selvillä markkinoilla olevista ja kehitteillä olevista erilaisista liukkauden torjuntaan käytettävistä kemikaaleista. Liukkaudentorjunnassa on käytettävä kulloinkin markkinoilla olevia ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa tai pilaantumisen vaaraa aiheuttavia kemikaaleja Lentoturvallisuuden vaatiessa kemikaalien käyttöä, liukkaudentorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä formiaatteja tai asetaatteja tai muita vastaavia kemikaaleja, joiden aiheuttama ravinnekuormitus tai hapenkulutus ei ole suurempi kuin formiaateilla tai asetaateilla. Runsaasti typpeä sisältävien kemikaalien, kuten urean, käyttö liukkaudentorjunta-aineena on kielletty. 10. Kiitotien 3 valumavesien maaperäkäsittelyyn käytetyt pengeraltaat on pidettävä kunnossa ja niiden toimintaa on tarkkailtava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Glykolipitoisten vesien poistotunnelin tiiveys on tarkistettava ja mahdolliset vuotokohdat on tiivistettävä. Toimet on tehtävä mennessä. Tehdyistä toimista on annettava selvitys Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 12. Finavia Oyj:n on tehtävä selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kylmäojan länsihaaran uoman kunnostustarpeesta mennessä. Selvitykseen on sisällytettävä suunnitelma kunnostustoimista ja toteuttamisaikataulusta. Selvityksessä on otettava huomioon alueen muiden hankkeiden vaikutus Kylmäojaan. Aluehallintovirasto voi antaa lisämääräyksiä selvityksen johdosta kunnostamisen suorittamiseksi. 13. Finavia Oyj:n kunnossapidon tukikohdan alueen jakeluaseman ja maakaluston jakeluaseman alueiden hulevedet on johdettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti hiekanerottimien ja öljynerottimien kautta sadevesijärjestelmään. Lähtevässä viemärilinjassa on oltava sulkuventtiili. 14. Kaikki öljynerottimet on varustettava jatkuvatoimisella hälyttimellä mennessä. Hälytykset on ohjattava sellaiseen paikkaan, että ne voidaan välittömästi havaita. Sulkukaivoihin on oltava esteetön pääsy. Hiekan- ja öljynerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 15. Nykyisellä paloharjoitusalueella polttonestepalon sammutusharjoitukset, joissa polttonestettä poltetaan maaperässä, on kielletty. Paloharjoitustoiminnan lopettamisen yhteydessä alueen pilaantuneisuus on tutkittava ja Finavia Oyj:n on esitettävä arvio maaperän puhdistamistarpeesta ja mahdollinen suunnitelma maaperän puhdistamisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 6 kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

200 200 Uuden tai korvaavan paloharjoitusalueen rakennussuunnitelmat on esitettävä viimeistään 6 kuukautta ennen rakentamisen aloittamista aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto voi täydentää tältä osin tarvittaessa lupaa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 16. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena ja toissijaisesti energian tuotannossa. Syntyvät jätteet on lajiteltava ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten metallijätteet, pahvijätteet, paperijätteet ja rakennusjätteet) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä jokaisen poikkeuksellisen jäte-erän osalta erikseen. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. 17. Kansainvälisestä liikennöinnistä lentoasemalle tulevan ruokajätteen käsittelyssä on noudatettava muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 vaatimuksia (sivutuoteasetus). Varastointiin on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Hyväksymisestä on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Ongelmajätteet (kuten jäteöljyt, jätevoiteluöljyt, öljynerottimien jätteet, öljyyntyneet imeytysaineet, akut, paristot, loisteputket ja liuotinjätteet) on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 19. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, ja sitä kautta uudelleen käyttöön. 20. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alueella. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljylaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava

201 201 tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sadevesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä. Haju 21. Finavia Oyj:n on uusittava kaksi kertaa selvitys hajun esiintymisestä lentoaseman hulevesien laskuojien varrella. Selvitys tulee tehdä sekä välisinä aikoina. Selvitykset on tehtävä vertailukelpoisesti 2008 tehdyn hajuselvityksen (VTT-S , ) kanssa. Selvitykset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja mennessä. Polttoaineet ja varastointi 22. Lentoaseman työkoneissa ja varavoimakoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 23. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa tai muutakaan haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Varastojen rakenteiden ja laitteistojen, kuten polttoainesäiliöiden ja -putkistojen, öljynerottimien polttoaineiden jakelulaitteistojen sekä hälytysjärjestelmien huollosta ja kunnossapidosta on huolehdittava siten, ettei niissä käytön aikana ilmene ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia vikoja tai muutoksia. Säiliöiden tarkastuspöytäkirjat on säilytettävä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaisille. 24. Finavia Oyj:n polttonesteiden jakeluasemilla ja muissa tämän luvan piiriin kuuluvissa kohteissa, joissa käsitellään öljyjä, polttoaineita tai vastaavia on oltava tiivis alusta. Päällysteen kunto on tarkastettava säännöllisesti kuitenkin vähintään kerran vuodessa ja mahdolliset vauriot korjattava viipymättä. Tehdyt toimenpiteet on kirjattava määräyksessä 41. tarkoitettuun kirjanpitoon. 25. Liukkaudentorjunta-, sekä jäänesto- ja jäänpoistoaineiden varasto- ja jakelualueilla on oltava tiivis alusta, säiliöt on varustettava törmäyssuojilla ja tankkausletkut tipattomilla liittimillä. Finavia Oyj:n on esitettävä kuntoselvitys sekä esitys välittömistä ja myöhemmin tehtävistä korjaustoimenpiteistä aikatauluineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Mikäli varasto- tai jakelualueiden maaperän epäillään pilaantuneen, on alueiden saneeraustöiden tai toiminnan lopettamisen yhteydessä maaperän mahdollinen pilaantuneisuus selvitettävä ja selvitys toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarvittaessa alueen maaperä on kunnostettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräysten mukaisesti.

202 202 Varasto- ja jakelualueiden päällysteen, säiliöiden, putkien ja liittimien kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset vauriot ja puutteet on korjattava viipymättä. Tehdyt toimenpiteet on kirjattava määräyksessä 40 tarkoitettuun kirjanpitoon. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet sekä tiedottaminen 26. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on toiminnanharjoittajalla oltava aina saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia nestemäisen jätteen ympäristöön leviämisen estämiseksi. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 27. Häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai joissa kemikaaleja, öljyjä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai viemäriin, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle. 28. Finavia Oyj:n on laadittava suunnitelma mennessä lentoaseman lähialueelta (CTR) tulevien melua koskevien yhteydenottojen ja valitusten vastaanottamisesta, kirjaamisesta ja niihin vastaamisesta. Suunnitelmaan tulee kirjata yhteystahot, joille tiedustelut ja valitukset osoitetaan. Yhteystahot on esitettävä Finavia Oyj:n internet-sivuilla. Suunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Yhteenveto melua koskevista yhteydenotoista sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on niiden perusteella ryhdytty, tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. 29. Finavia Oyj:n on tiedotettava suunnitelmallisista yli viikon kestävistä lentoliikenteen ohjaamisen väliaikaisista, poikkeavista järjestelyistä hyvissä ajoin valvontaviranomaisille sekä mahdollisen vaikutusalueen asukkaille vähintään Finavia Oyj:n internet-sivuilla. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 30. Helsinki-Vantaan lentoaseman käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä ympäristölupahakemuksen kohdassa "6. Tarkkailu" esitetyn mukaisesti.

203 203 Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Pinta- ja pohjavesitarkkailu 31. Pinta- ja pohjavesitarkkailu on tehtävä käytössä olevan aiemmin hyväksytyn (Helsinki-Vantaan lentoaseman glykolivesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailuohjelman hyväksyminen, Uudenmaan ympäristökeskus, , UUS-2002-Y ) tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Valumavesien kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 32. Lentoaseman alueen pohjavesistä on tehtävä kertaluontoinen glykolipitoisuuden selvitys, jossa kartoitetaan koko aseman alueen pohjavesien glykolipitoisuudet. Selvitys on tehtävä mennessä. Selvitys on tehtävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ilmanlaadun tarkkailu 33. Finavia Oyj:n on liityttävä pääkaupunkiseudun (HSY) ilmanlaadun yhteistarkkailuun lähtien aiheuttamisperiaatteen mukaisella kustannusosuudella Helsinki-Vantaan lentoaseman kenttäalueen maaliikenteen ja alle 300 metrin korkeudessa tapahtuvien lentokoneiden päästöjen vaikutusten tarkkailemiseksi ilmanlaatuun. Lisäksi Finavia Oyj:n tulee osallistua seuraavaan Uudenmaan alueella toteutettavaan yhteiseen bioindikaattoriseurantaan. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää yhteistarkkailusta ja bioindikaattoriseurannasta erikseen. Melun tarkkailu 34. Helsinki-Vantaan lentoasemalla tulee olla käytössä jatkuvatoiminen lentoliikenteen melun mittausjärjestelmä sekä lentoreittien seurantajärjestelmä. Finavia Oyj:n on toimitettava ulkopuolisen asiantuntijan lausunto jatkuvatoimisen melun mittausjärjestelmän ja lentokoneiden reittien seurantajärjestelmän luotettavuudesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Melun mittaus Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen aiheuttamaa melua on mitattava jatkuvatoimisesti nykyisten Keravan, Korson, Nurmijärven, Tikkurilan, Martinlaakson, Marja-Vantaan ja Kalajärven mittausasemien lisäksi myös Nurmijärven Palojoella ja Espoon Laaksolahdessa viimeistään

204 alkaen. Palojoen ja Laaksolahden mittausasemien sijaintisuunnitelmat on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään Jatkuvatoimisten mittausasemien sijainnin muuttaminen on esitettävä hyväksyttäväksi etukäteen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Jatkuvatoimisten melumittausten tulokset tulee raportoida päivittäisinä L Aeq klo , L Aeq klo ja L den -äänitasoina neljännesvuosittain. Lisäksi on esitettävä lentokonemelutapahtumien vuorokausittainen lukumäärä kuukausikeskiarvona enimmäisäänitason L ASmax > 75 db tapahtumista 5 db:n välein. Tulokset tulee toimittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille Jatkuvatoimisten melumittausten uudistettu raportointisuunnitelma tulee esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi mennessä ja suunnitelman mukainen raportointi on aloitettava viimeistään Suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin julkaista tulokset sähköisesti. Reittien seuranta Jatkuvatoimisen reittien seurannan tulokset tulee neljännesvuosittain raportoida kuukausittaisina reittitiheyskuvina Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Raportointiin tulee liittää tiedot jatkuvan korkeuden vähennyksen tekniikan käytöstä lähestymisissä viikkotasolla eri vuorokauden aikoina viimeistään alkaen Kiitoteiden käytöstä lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin eri vuorokauden aikoina tulee raportoida neljännesvuosittain kuukausittaisina tietoina Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan ja Helsingin kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Raportissa on esitettävä tiedot tilanteista, jolloin määräyksiä 2.1. ja 2.2. ei ole voitu noudattaa sekä noudattamisen estäneet syyt Jatkuvatoimisen reittien seurannan uudistettu raportointisuunnitelma tulee esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi mennessä ja suunnitelman mukainen raportointi on aloitettava viimeistään Suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin julkaista tulokset sähköisesti.

205 205 Määräaikaiset melumittaukset ja leviämisselvitykset 35. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen aiheuttamaa melua on mitattava jatkuvatoimisten mittausten lisäksi määräaikaisilla mittauksilla lyhimmillään kolmen kuukauden jaksoissa vähintään yhdellä alueella vuosittain toistaiseksi. Mittausten toteuttamista vuonna 2012 ja 2013 koskeva mittaussuunnitelma, jossa tulee esittää myös perustelut mittauspaikkojen valinnalle ja mittausajankohdille, on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään ja mittaukset on käynnistettävä viimeistään Mittaustulokset tulee raportoida samoin kuin samaan aikaan tehtävät jatkuvatoimiset mittaukset. Mittaussuunnitelma on päivitettävä kahden vuoden välein. 36. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen aiheuttaman melun leviämismallilaskelma tulee päivittää vähintään kahden vuoden välein. Melualueet on esitettävä kartalla, josta käy ilmi asuinalueiden väestötiheys. Melualueet on kuvattava seuraavilla melun tunnusluvuilla ja melutasoilla koskien koko vuoden keskimääräistä liikenneaineistoa: L den 70, 65, 60, 55, 50 db L Aeq klo , 50 db L Aeq klo , 55, 50 db Lisäksi on esitettävä tyypilliset alueet, joilla yleisin siviililentokone aiheuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumisreittien alapuolella enimmäismelutason L ASmax 80 db ja 75 db. 37. Koekäyttöpaikan käytöstä aiheutuvaa melun mittaamista asuinalueilla koskeva mittaussuunnitelma on esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi mennessä ja mittaukset on suoritettava mennessä. Mittausten laadunvarmennus 38. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava CEN-, ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin tai menetelmän mukaisesti. Kirjanpito ja raportointi 39. Finavia Oyj:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa koskevat tiedot: vuosittainen matkustajamäärä ilma-alusten kuukausittaiset laskeutumismäärät (reittiliikenne/ tilausliikenne/yleisilmailu/sotilasilmailu)

206 206 ilma-alusten kuukausittainen konetyyppijakauma ilma-alusten liikenteen vuorokausijakauma (päivä, ilta, yö) ilma-alusten liikenteen jakauma viikonpäivittäin ilma-alusten lentoonlähtöjen ja laskeutumisten kiitotiejakauma eri lentomelualueilla (L den 70, 65, 60, 55) asuvien lukumäärä eriteltynä liukkaudentorjunta-aineiden ja lentokoneiden jäänestoaineiden kuukausittaiset käyttömäärät Finavia Oyj:n maakaluston polttoaineen laatu- ja kulutustiedot sekä niistä aiheutuneet laskennalliset päästöt (NO x, SO 2, CO 2, CO, H x C y, hiukkaset, t/a) ilmaan ilma-alusten vuosittaiset polttoaineen kulutustiedot ja laskennalliset vuosittaiset LTO-syklin aikaiset päästöt (NO x, SO 2, CO 2, CO, H x C y, t/a) ilmaan CDO-lähestymisten osuus vuosikeskiarvona kiitoteittäin eriteltynä klo välisenä aikana ja muuna aikana vuorokaudesta tiedot lentoaseman paloharjoitusalueen käyttöajankohdista, harjoituksen osallistujatahoista sekä käytettyjen harjoituspolttoaineiden ja sammutteiden määristä varavoimakoneiden käyttö (käyttöaika/polttoainemäärät) lentoasemalle saapuvan ja lähtevän tieliikenteen määrä ja laskelma päästöistä ilmaan lentoaseman (Finavia Oyj:n) toiminnasta muodostuneet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle toimitettujen tavanomaisten jätteiden ja ongelmajätteiden jätelajit, jätenimikkeet ja määrät, toimittajat, toimituspaikat sekä toimitusajankohdat Finavia Oyj:n vedenkäyttö (m 3 /a), lämmönkäyttö (MWh/a) ja sähkönkäyttö (MWh/a) tiedot hiekanerotuskaivojen ja öljynerottimien tarkkailusta ja tyhjennyksistä sekä säiliöiden tarkastuksista tiedot yhteydenotoista ja valituksista. Vuosiraportissa on lisäksi esitettävä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Pinta- ja pohjavesien osalta päästö- ja vaikutustarkkailutiedot sekä glykolin talteenottoaste on raportoitava pinta- ja pohjavesitarkkailuohjelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti. Raportti sisältää liukkaudentorjunta- ja lentokoneiden jäänpoistoaineiden kuukausittaiset käyttömäärät. Kalataloudelliset vaikutukset raportoidaan Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. 40. Lentoaseman toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa. Siihen tulee kirjata muun muassa edellä määräyksessä 39. edellytetyt esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot sekä muut tiedot, kuten tiedot poikkeuksellisista tilanteista, tiedot öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksestä, polttonesteiden varaston polttoaineiden käytön seurannasta, polttonesteiden jakeluaseman toiminnan häiriöistä ja tehdyistä korjaustoimenpiteistä, tiedot henkilökunnan koulutuksesta ja tiedot yhteydenotoista ja valituksista sekä

207 207 muut vastaavat tiedot. Kirjanpito on tarvittaessa esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Tiedottaminen lupamääräyksistä 41. Finavia Oyj:n on oltava selvillä Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella toimivien yritysten toiminnasta. Finavia Oyj:n on huolehdittava, että Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella toimivat yritykset ovat tietoisia tämän päätöksen lupamääräyksistä esimerkiksi sopimusten ja tiedottamisen avulla ja että lentotoimintaa ja sen tukitoimintoja harjoittavat yritykset toimivat tämän päätöksen mukaisesti. Toiminnan lopettaminen 42. Finavia Oyj:n on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinnan perusteet Ympäristölupa käsittää Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnan, johon kuuluvat lentoasemaa laskeutumistarkoituksessa lähestyvä ja lentoasemalta lentoon lähtevä lentoliikenne, lentokoneiden siirrot ja siirtymiset sekä rullaukset kenttäalueella, kenttäalueen jatkuvan kunnossapito, kenttäalueen työkoneiden ja kuljetuskaluston huoltotoiminta sekä polttoaineen jakelu ja kenttäalueella tapahtuva lentokoneiden huoltotoiminta, kuten polttoaineen jakelu ja lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyt sekä terminaalitoiminnat. Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoivat eri lentoyhtiöt ja muun muassa Mediheli ry. Lupaharkinnassa ei ole ollut tarpeen eritellä puolustusvoimien toimintaa siten kuin ympäristönsuojeluasetuksen 4 b :ssä säädetään. Puolustusvoimien F-18 hävittäjien operointi lentoasemalla perustuu puolustusvoimista annettuun lakiin (551/2007), operaatiot ovat satunnaista ja ne tapahtuvat pääasiassa päiväaikaan. Operaatioita ei ole tämän vuoksi otettu huomioon melulaskennassa, mutta toiminta voidaan kokonaisuutena arvioiden katsoa sisältyvän lupahakemuksen mukaiseen lentoaseman toimintaan. Lupaharkinnassa on otettu huomioon lentoliikenne lentoaseman lähialueen (CTR, päätöksen liite 1.) alueella. CTR-alueen sisällä ilma-alusten lentoreittien yksityiskohtainen ohjeistus riippuu muun muassa lennonvarmistusjärjestelmästä ja siitä määrätään ilmailulain (1194/2009) perusteella. Lupaharkinta on perustunut lupahakemuksessa esitettyyn toiminnan laajuuteen ja esitettyyn arvioon toiminnan muutoksesta vuoteen 2025 mennessä. Lupaharkinnan lähtökohtana on, että lentomelualueet eivät olennaisesti laajene nykyisistä ja aiemmin ennustetuista siten, että olemassa olevia asuntoalueita jää uusille melualueille. Olemassa olevilla melualueilla

208 208 asuvien kokemaa haittaa lentomelusta on pyrittävä vähentämään. Lentomelusta voi aiheutua terveyshaittaa erityisesti yöaikaan unen häiriintyessä. Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta on jatkunut melko pitkään ja toiminnasta on aiheutunut melualue, joka on toisaalta supistunut. Nykyinen kiitotiejärjestelmä ja kiitoteiden käyttötavat ovat olleet käytössä kolmannen kiitotien käyttöönoton jälkeen Lupahakemuksen mukaiset melualueet on ilmoitettu DANSIMlaskentohjelmalla laskettuihin tietoihin perustuen. Lupahakemuksessa kuvatun perusteella melualueiden asukasmäärät ovat pienentyneet vuodesta 1990 lähtien, jolloin ihmistä asui L den > 55 db piirissä. Yli L den 55 db lentomelulle altistuneita oli vuoden 2006 asukastietojen perusteella noin Alueen laajuus oli vuonna 2006 noin 55 km 2 ja alueella on noin asuinrakennusta. Yli L den 60 db lentomelulle altistuneita oli vuoden 2006 meluselvityksen perusteella noin ja asuinrakennuksia 395. Alueen laajuus on noin 23 km 2 ja se ulottuu enimmillään noin 4 5 km:n päähän kiitoteiden 04L, 15 ja 22L kynnyksistä. Yli L den 60 db lentomelulle altistuneita asuu etenkin lentoaseman länsipuolella. Vuoden 2006 meluselvityksen perusteella noin 100 asukasta altistui yli L den 65 db:n lentomelulle. Alueen pinta-ala on yhteensä 9 km 2 ja alueella on 57 asuinrakennusta. Melualue ulottuu enimmillään noin 2 km:n päähän kiitoteiden 04L ja 22L kynnyksistä. Kuntatasolla tarkasteltuna yli L den 65 db:n lentomelualue on Vantaan alueella sekä pohjoisessa Tuusulan alueella lähellä Vantaan ja Tuusulan rajaa. Melualueen kehittyminen on otettu huomioon myös ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa, jossa on ilmaistu melualueet vuoden 2002 melulaskennan perusteella verhokäyrinä Ime-1 ja Ime-2. Lentomelualueen laskentamenetelmää on muutettu, kun Euroopan siviiliilmailukonferenssi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensa lentokoneiden melun laskentamenetelmästä, samoin kansainvälisen siviiliilmailujärjestön ICAO:n ympäristökomitea CAEP vuonna Vuoden 2006 melualuelaskenta on tehty tällä uudella menetelmällä. Lentomelualueen muutos on vähäinen laskentamenetelmän muutoksen vuoksi. Merkittävin muutos laskentamenetelmässä on, että melun leviäminen lentokoneen lentoradan sivusuuntaan otetaan huomioon painokkaammin kuin aiemmassa laskentamenetelmässä (DANSIM). Lupahakemuksessa on tarkasteltu vuoden 2025 mukaista ennustetta. Ennuste sisältää lentoliikenteen kasvun sekä kiitoteiden 22R ja 22L käytön lisääntymisen laskuissa erityisesti ilta-aikaan. Ennustetilanteessa lentoonlähtösektoreissa melualue laajenee nykytilanteeseen verrattuna, mutta alue on pitkälti yhteneväinen vuonna 2002 laaditun vuosien verhokäyrän kanssa, kun samalla otetaan huomioon laskentamenetelmän muutokset. Ennustilanteen toteuma on eräillä alueilla suppeampi kuin verhokäyrän mukainen arvio ja eräiltä osin hieman

209 209 leveämpi. Laskeutuvien koneiden melun osin näkyvin muutos verrattuna vuosina vuonna 2002 tehtyihin arvioihin on kolmoskiitotien (22R) laskeutumissektorissa koillisen suunnassa. Melualueen muutos johtuu lähinnä kiitoteiden ennustetun käyttöjakauman muutoksista ilta- ja yöaikana. Koska laskentamenetelmä olettaa melun leviävän aiempaa leveämmälle reittien sivusuunnassa, tästä seuraa, että tuloksissa rinnakkaisten kiitoteiden laskeutumisten piikkimäiset melualueet kiitoteiden välillä yhdistyvät ja melualueen muoto muuttuu. Melualue kiitoteiden 22L/R laskeutumissektorissa muuttuu myös laskeutuvien koneiden lentomenetelmien uudenlaisen arvioimisen vuoksi. Finavia Oyj:n arvion mukaan idässä lentomelualueen sisäpuolelle jää laajenevissa määrin Maantiekylän aluetta ulottuen myös Korson itäosiin. Välittömästi lentoaseman pohjoispuolella olevan Myllykylän ja hieman kauempana noin 8 km päässä olevan Nahkelan kylän välinen seutu on suhteellisen harvaan asuttua aluetta. Tästä syystä lentoaseman pohjoispuolella yli L den 60 db melulle altistuvien määrä ei oleellisesti nouse verrattuna yli L den 65 db melulle altistuvien määrään. Kuntatasolla tarkasteltuna yli L den 60 db lentomelualue rajoittuu Vantaan ja Tuusulan alueelle. Finavia Oyj:n arvion mukaan vuoden 2025 L den yli 55 db alueen asukasmäärä olisi noin vuoden 2006 asukasmääräaineistolla arvioituna. Asukasmäärä on muutamia tuhansia suurempi verrattuna vanhalla menetelmällä laskettuun verhokäyrän asukasmäärään. Merkittävä osa asukasmäärän laskennallisesta lisääntymisestä johtuu kiitoteiden 04L ja 04R laskeutumisen melualueiden yhteenkuroutumisesta laskentamenetelmän muutoksen vuoksi. Vuoden 2025 asukasmäärän ennuste on alle puolet 1990-luvun alussa tehtyihin vuoden 2010 ennusteisiin verrattuna. Arvioitaessa ennustetilanteen lentomelualueen muutosten merkittävyyttä aiempaan ennusteeseen verrattuna on lisäksi otettava huomioon, että laskennalliset melualueet perustuvat kalenterivuoden L den -melutasoon. Häiriötä kokevan melutilanne muuttuu mahdollisesti päivittäin, jos kiitoteiden käyttö vaihtuu sääolosuhteiden vuoksi. Kiitoteiden käyttömääriin ja käyttösuhteisiin vaikuttavat myös kiitoteiden peruskorjaustyöt. Koettu häiriö riippuu siten monista seikoista, mikä tulee esille myös lupahakemuksesta jätetyissä muistutuksissa ja mielipiteissä erityisesti niillä alueilla, joilla melutaso on L den 55 db:n tuntumassa. Kaavoituksessa on mahdollista ottaa huomioon, ettei uusille melualueille kaavoiteta uutta asutusta tai melulle herkkiä toimintoja. Melualueiden laajentuminen olemassa olevien kaavojen mukaisille asumiseen varatuille alueille johtuu pääasiassa laskentamenetelmän muuttumisesta. Alueiden yksityiskohtaisessa asemakaavoituksessa sekä rakennuslupamenettelyissä voidaan ottaa huomioon tarvittaessa lentomelu. Finavia Oyj:n ennuste vuoden 2025 lentomelualueesta ei poikkea olennaisesti vakiintuneesta melutilanteesta tai ennusteista siten, että melualueiden laajennusalueille jäisi olemassa olevia asuinalueita. Meluennusteeseen sisältyy toisaalta myös vuoden 2002 ennusteen mukainen melualue,

210 210 joka supistuu eräiltä osin, jos ennustettu liikennejakauma ja määrä toteutuu Olemassa oleva tilanne on kuitenkin otettu huomioon lupaharkinnan perusteissa, koska ennuste ulottuu vuoteen 2025 saakka ja lupamääräyksiä on tarpeen tarkistaa ennen tätä. Toiminta voidaan järjestää hakemuksen mukaisesti lupamääräykset huomioon ottaen siten, ettei siitä aiheudu ilma-alusten operoinnista meluhaittaa, joka olisi terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ilma-alusten jäänestossa ja kenttäalueiden kunnossapidossa käytettävät kemikaalit voivat kulkeutua lentoasemalta maaperään ja vesistöihin, mahdollisesti myös pohjaveteen. Liukkaudentorjunta-aineiden ja propyleeniglykolia sisältävien jätevesien joutuminen maaperään lisää myös pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Valumavesien happea kuluttava kuormitus johtuu erityisesti propyleeniglykolista, jota joutuu vesistöön ojien kautta. Päätöksessä on annettu määräykset propyleeniglykolia sisältävien jätevesien talteenotosta sekä liukkaudentorjuntakemikaalien käytöstä. Glykolin hajoamistuotteiden hajua on esiintynyt myös sulamisvesissä. Haju ei ole aiheuttanut kuitenkaan terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa. Haittaa on pidettävä lähinnä yleisenä viihtyisyyshaittana. Sulamisvesien propyleeniglykolikuormituksen vähentämisellä ehkäistään myös hajuhaittaa. Propyleeniglykolia on joutunut sulamisvesien mukana myös maaperään, josta sitä on voinut joutua myös pohjaveteen. Glykolin hajoamistuotteita on mahdollisesti havaittu myös Kehäradan tunnelityömaalla. Glykolin kulkeutumista Päijänne-tunneliin ei kuitenkaan ole havaittu. "Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015" -vesienhoitosuunnitelman mukaan nykykäytännön mukaiset toimenpiteet tarkoittavat seuraavaa: Lentokenttien vesiensuojelu käsitellään tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti ympäristöluvassa. Vedenhankintaa varten tärkeällä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla sijaitsevien lentokenttien liukkaudentorjunnan ja lentokaluston jääneston sekä kemikaalien ja polttonesteiden käsittelyn ja varastoinnin riskit pohjavedelle minimoidaan. Kentiltä valuvat vedet pyritään viemäröimään pohjavesialueiden ulkopuolelle. Lisätoimenpiteinä on mainittu seuraavaa: I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitseville lentoliikenteen alueille laaditaan riskiarvio ja varautumissuunnitelma, jossa otetaan huomioon pohjaveden suojelu myös erityistilanteissa, kuten mm. onnettomuusja tulipalotapauksissa. I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitsevilla lentoasemilla ja -paikoilla tulee olla ympäristöluvat, joissa pohjavesiasiat on käsitelty. Lentokentille tulee rakentaa pohjavesisuojaukset tarveharkinnan perusteella. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 1/2010 tai Hertta-tietojärjestelmän Vesimuodostumat-osiossa ei ole tarkempia toimenpiteitä koskien Helsinki-Vantaan lentoasemaa Vantaanjoen vesistön

211 osalta. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on laadittu riskiarvio ja toimintatavat poikkeustilanteissa. Toiminnasta aiheutuva kuormitus Vantaanjoen vesistöön ei ole nykyisin ravinnekuormitusta, vaan happea kuluttavaa kuormitusta. Tällä kuormituksella on kuitenkin merkitystä vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Happea kuluttava kuormitus vaikuttaa vesistön ekologiseen tilaan mm. pohjaeläimistön ja kalojen kautta. Sillä on merkitystä ainakin lentoaseman lähialueen puroissa. Tämän vuoksi luvassa on annettu määräyksiä kuormituksen ja haittojen vähentämiseksi. Lentoaseman toiminnasta ei aiheudu melun vuoksi haittaa Natura verkostoon kuuluville alueille. Vantaajoessa esiintyy kuitenkin luontodirektiivin (92/42/ETY) liitteen IV (a) mukaisena lajina erityisesti vuollejokisimpukka. Lentoaseman kuormitus on kuitenkin lähinnä happea kuluttavaa kuormitusta, eikä siitä aiheudu suoranaisesti vaikutuksia vuollejokisimpukkakannalle. Vesistökuormituksen vähentämisellä ehkäistään kuitenkin haitallisia vaikutuksia vesistön tilaan. Toiminnasta ei aiheudu luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia. Helsinki-Vantaan lentoasemasta on tehty ympäristönsuojelulain 25 a :ssä tarkoitettu meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma on otettu huomioon lentoaseman toiminnassa muun muassa lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa. Lentoliikenteen ohjaus on järjestetty kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ohjeistuksen mukaisesti ottaen huomioon lentoliikenteen turvallisuus. Liikenteen vektoroinnit ja reitit lähestymisessä ja nousuissa on pyritty tekemään siten, että asutusta jäisi lentomelualueille mahdollisimman vähän. Lentoliikenteen ohjauksessa on otettu käyttöön satelliittinavigointi (RNAV-navigointitekniikka), jota kehittämällä voidaan edelleen hallita lentolähtöreittejä. Laskeutuvan lentoliikenteen ohjauksessa otetaan käyttöön CDO-menetelmä, joka vähentää laskeutuvista koneista aiheutuvaa meluhaittaa. Melunhallintasuunnitelman käytöllä ja lennonjohdon toiminnalla voidaan vaikuttaa edelleen melun leviämiseen. Lentoliikenteen huoltoihin liittyvissä koekäytöissä pyritään välttämään yöaikaa ja koekäyttöpaikkaa muutetaan mahdollisesti melunhallinnan kannalta parempaan paikkaan. Lentoaseman käytännöt on toteutettu siten, että toiminnassa on otettu käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaiden käytännön (BEP) mukaisia ratkaisuja siten kuin se on mahdollista lentoturvallisuus huomioon ottaen. Kiitoteiden kunnossapidossa, koneiden jäänestossa ja -poistossa, sekä glykolin talteenotossa ja vesistökuormituksen vähentämisessä on otettu myös käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ratkaisuja. Glykolipitoisia vesiä syntyy edelleen talteenottotoimenpiteistä huolimatta. Lentoaseman asematason alue on laaja ja vesiä syntyy erityisesti lumen sulamisaikana paljon. Kaikkien vesien johtaminen erilliseen puhdistukseen lentoaseman alueella ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista vesien vaatiman tilan vuoksi. 211

212 Lentoasema sijaitsee asemakaavan lentokenttätoimintoja varatulla alueella Lentokenttä 1. Polttonesteiden jakeluasemien toiminta täyttää nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (444/2010) vaatimukset, joita sovelletaan jakeluasemaan asetuksen siirtymäsäännöksen mukaisesti viimeistään alkaen. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi ja jakelu on toteutettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. 212 Lentoaseman toiminta, kun se järjestetään lupahakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Lupamääräys 1. Lentoaseman toiminnasta aiheutuvaa melua on pyrittävä ehkäisemään ympäristön kannalta parhaan käytännön ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Määräys on yleismääräys periaatteesta, jonka mukaan lentoreitit on suunniteltava CTR-alueella kiitoteiden käyttötilanteiden mukaan. Lentoonlähtöjen ohjauksessa voidaan hyödyntää uutta satelliittinavigointia (RNVA-navigointitekniikka), joka mahdollistaa reittipisteiden määrittelyn vapaammin ilman, että julkaistun reitin tarvitsee olla sidottuna maassa olevien suunnistuslaitteiden suuntasäteeseen. (YSL 4, 43, NaapL 17 ) Lupamääräykset 2., 2.1. ja 2.2. Kiitoteiden käyttötavoilla vaikutetaan yksittäisten operaatioiden suuntaan ja siten myös käytettävään lentoreittiin CTR-alueella. Kiitoteiden käyttötapa määrää siten myös käytännössä pitkälti lentoaseman melualueen. Kiitoteiden käyttötapa perustuu lentoturvallisuuden ohella myös lentomelun haittojen vähentämiseen. Kiitoteiden käyttöperiaatteet on esitetty lentoaseman ympäristölupahakemuksessa. Kiitoteiden käytössä on periaatteena, että risteytyviä nousuja ja laskuja ei voida hyväksyä. Lentoonlähdöt ja laskeutumiset on turvallisuuden vuoksi perusteltua pitää eri kiitoteillä silloin, kun se on mahdollista. Painotuksissa on pyritty ottamaan huomioon myös asutuksen sijainti kiitoteiden jatkeilla. Kiitoteiden käytössä noudatetaan ensisijaisuutta, joiden perusteella lentoon lähtöjen ja laskujen määrät painotottuvat eri kiitoteille. Kiitoteiden käyttö vaihtelee eri sää- ja liikennetilanteissa, mutta painottuu käyttöperiaatteisiin sisältyvän ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kiitoteiden käyttötapoihin liittyy kiitoteiden käytön rajoitukset. Käyttörajoitus perustuu osin siihen, ettei kiitotietä voida käyttää nousuun ja laskuun samanaikaisesti ja toisaalta meluisien nousujen suuntaamiseen melun kannalta parempaan suuntaan yöaikaan. Kiitoteiden käyttötapa on pysynyt pitkälti samanlaisena vuoden 2002 jälkeen kiitotien 3 käyttöönoton jälkeen. Jos kiitoteiden käyttötapoja tai käyttöasteita määriteltäisiin vakiintuneesta poiketen, melualue muuttuisi pit-

213 213 kään maankäytön suunnittelussa käytetystä melualueesta. Ennakoimattoman melualueen muuttumisen estämiseksi ja siten toiminnan haittojen lisääntymisen ehkäisemiseksi määräyksissä 2.1. ja 2.2. on määrätty kiitoteiden käytön ensisijaisuudesta ja käyttökielloista eri vuorokauden aikoina vastaavasti kuin aiemmin myönnetyssä sijoituslupapäätöksessä. Aiemman luvan kiitoteiden ensisijaisuusperiaatteesta poiketen potkurikoneiden on mahdollista käyttää kiitotietä 22L lentolähtöön yöllä. Potkurikoneoperaatioita on yöaikaan vähän ja koneen nousulla ei ole merkitystä melualueen kannalta, mutta koneen nousun salliminen mahdollistaa koneen nopean siirtymisen reitilleen. (YSL 4, 43, NaapL 17 ) Lupamääräykset 3. ja Määräyksillä on tarpeen rajoittaa lentotoimintaa siten, ettei liikennemäärä lisäänny yöllä ja siten voidaan välttää terveyshaitan aiheutuminen. Lisäksi ilta-aikaan klo jälkeen melua aiheuttavaa toimintaa on vähennettävä mahdollisuuksien mukaan yleisten viihtyisyyshaittojen vuoksi. Yöaikaiset rajoitukset on kohdistettu osin vasta väliselle yön ajalle. Tänä aikana on operaatioiden määrä sinänsä vähäinen. Aamulla lentojen määrä lisääntyy ennen päiväajan alkua kotimaan syöttöliikenteen vuoksi. Rajoitusten antamisessa on otettu huomioon, että Helsinki-Vantaan lentoasema toimii Suomen ulkomaanliikenteen keskeisenä lentoasemana. Suomen sisäinen lentoliikenne on myös järjestetty Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta tapahtuvaksi ja merkittävässä määrin syöttöliikenteeksi ulkomaan lennoille. Määräysten mukaiset rajoitukset on asetettu siten, että ne tulevat voimaan alkaen. Rajoitusten antaminen edellyttää, että ne julkaistaan ilmailulainsäädännön mukaisesti ilmailukäsikirjassa (AIP). Määräykset eivät koske sellaista toimintaa joka on tarpeen valtion ilma-aluksille, kuten puolustusvoimien lakisääteistä ilmatilan valvontatoimintaa, tai välttämättömiä muita lentoja pelastustehtävissä. Määräyksessä 3.1. on rajoitettu siviili-ilmailun koulutuslentotoimintaa päiväaikaan tapahtuvaksi. Määräyksellä ehkäistään meluhaittoja ilta-aikaan vähentämällä toimintaa, joka voidaan järjestää muuna aikana. Määräyksen 3.2. mukaisesti rajoitetaan suurimpia melutapahtumia sen jälkeen kun normaali ulkomaan liikenteen jälkeinen syöttöliikenne kotimaan kentille on lähtenyt. Määräyksessä on otettu huomioon, että normaalitilanteessa poiketen erityisesti ulkomaan lentojen koneiden laskeutumiseen voi liittyä epätarkkuutta aikatauluissa pitkien lentomatkojen vuoksi. Määräyksessä tarkoitetaan vähämeluisilla koneilla ilmailukäsikirjan (AIP AD , kohta 1) mukaisia ilma-aluksia, joiden mitattu ja hyväksytty lentoonlähtömelutaso alittaa 89 EPNdB ICAO ANNEX 16 vol I part. 2 mukaisesti. Määräys rajoittaa siten ns. laajarunkokoneiden nousuja ja laskuja yön herkimpänä aikana. Koneiden lennot ovat mahdollisia, jos lennon myöhästymiseen on olemassa pakottava syy.

214 214 Yöaikainen laskeutumisten määrä on suurempi kuin lentoonlähtöjen ja ne painottuvat kiitotielle 15 ja lisäksi kiitotielle 22L, jolloin yöaikainen meluhaitta kohdistuu voimakkaasti näiden kiitoteiden lähestymissuunnan mukaisille alueille. Haittojen ehkäisemiseksi lentoaseman toiminnan ohjausta varten on annettu yleismääräys 3.3. laskeutumisten määrän rajoittamisesta. Vuosikeskiarvojen perusteella laskeutumisia on ollut n Laskeutumisten määrän lisääntymisen rajoittaminen ehkäisee myös melualueen laajentumista. Määräys 3.3. täydentää määräystä 3.2. jolla on rajoitettu koneiden operaatioita. Määräyksellä 3.4. rajoitetaan yksinomaan rahtia kuljettavien koneiden liikennöintiä yöllä. Helsinki-Vantaan lentoasema liikennejärjestelmä on muotoutunut aikatauluineen henkilöliikenteen perusteella. Suihkukäyttöisten rahtikoneiden lisääntyminen aiheuttaisi lisääntyvää meluhaittaa yöaikaan. Määräyksen tarkoitus on ehkäistä terveyshaittaa ja kohtuutonta rasitusta kehitettäessä lentoaseman toimintaa jatkossa. Määräyksen 3.5. mukaan Finavia Oyj:n on toimitettava aluehallintovirastolle selvitys määräysten mukaisista ilma-alusten suihkukoneiden aiheuttaman yöaikaisen melun vähentämistoimista. Finavia Oyj:n tulee rajoitusten aikaansaamiseksi panna vireille erillinen ilmailulain mukainen hakemus Liikenteen turvallisuusvirastossa Trafissa. Jos rajoituksia ei voida asettaa ilmailulain mukaan aluehallintovirasto voi selvityksen johdosta antaa muita määräyksiä yöaikaisen toiminnan rajoittamiseksi. Annettu määräaika on riittävä, jotta rajoitukset on voitu saattaa voimaan ilmailulain mukaan. (YSL 4, 5, 43, 55, NaapL 17 ) Lupamääräys 4. Määräyksen mukaan lentoaseman toiminnassa on otettava käyttöön jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmä (CDO). Menetelmän käyttämisellä voidaan vähentää ilma-aluksen aiheuttamaa melua. CDO-lähestymisellä tarkoitetaan sellaista lähestymistapaa, joka on määritelty Finavia Oyj:n lupahakemuksen täydennyksessä. CDO-perustuu lennonjohdon toimintaan, mutta käytännössä sen toteuttaa ilma-aluksen vastuullinen lentäjä. Tekniikkaa ei voida käyttää kaikissa tilanteissa lentoturvallisuuden estäessä sen. Määräyksessä on asetettu CDO-lähestymisille tavoitetaso vuosikeskiarvona. Menetelmän rajoitetun käyttämisen takia kiitoteiden riippumattoman rinnakkaiskäytön aikana on alempi tavoitearvo kuin käytettäessä yksinomaan esimerkiksi kiitotietä 15. Menetelmää tulee käyttää erityisesti yöaikana, jolloin meluhaitan vähentäminen on tärkeää unihäiriöiden estämiseksi. Tavoitetasojen toteuttamiselle on annettu riittävä aika, koska menetelmän käyttäminen edellyttää lentoyhtiöiden toimintaohjeistuksen muutoksia sekä ohjaajien koulutusta menetelmän käyttämiseksi. (YSL 43, YSA 37, NaapL 17 ) Lupamääräykset 5., 5.1. ja 5.2. Määräys 5. on tarpeen sen varmistamiseksi, että lennonjohtotoimenpiteitä ja muita käytössä olevia toimia meluhaittojen ehkäisemiseksi käytetään aina mahdollisimman tehokkaasti. Lentomelun torjunta on tehtävä suunnitelmallisesti käyttäen parhaita käytettävissä olevia lennonjohtomenetelmiä. Lentomelun hallintasuunnitelmassa kuvataan käytetyt menetelmät ja niiden käyttötilanteet. Nämä menetelmät on

215 215 otettava käyttöön ja suunnitelmaa on päivitettävä määräajoin menetelmien jatkuvan parantamisen ja arvioinnin edistämiseksi. Suunnitelman tiedottaminen mahdollistaa toimenpiteiden valvonnan ja toiminnan seurannan. Määräyksen 5.1. mukaan on yleisen melunhallintasuunnitelman lisäksi tehtävä erityinen selvitys lähestyvien koneiden melunhallinnasta. CDOlähestyminen merkitsee lähinnä koneen laskeutumista jatkuvassa liu'ssa. Koneen aiheuttamaa melua voidaan lisäksi hallita konetyyppikohtaisesti muilla toimilla, joita ovat mm. nopeuden hidastaminen ja pienen moottoritehon sekä hallitun lentoasun säilyttäminen mahdollisimman lähelle kiitotietä lentoturvallisuuden sallimissa rajoissa. Näiden eri menetelmien käyttöönotolla pyritään vähentämään laskeutuvien koneiden melua kokonaisuutena. Eri menetelmien käyttöönotto edellyttää selvitystä erilaisista mahdollisuuksista ja eri konetyyppien huomioon ottamista. Tämän vuoksi Finavia Oyj:n on tehtävä selvitys menetelmien käyttöönottomahdollisuuksista. Selvityksen mukaiset toimet on tarvittaessa sisällytettävä osaksi yleistä melunhallintasuunnitelmaa ja käytäntöjä. Määräyksen 5.2. mukaan on lisäksi tehtävä erillinen selvitys yöaikaisten lähestymisien melunhallinnan kehittämisestä. Uusina ohjauskeinoina on selvitettävä mahdollisuuksia kiitoteiden käytön optimointiin sekä muun ohella maksujen käyttämiseen liikenteen ohjauksessa sekä lähestymismenetelmien julkaisemiseen. Lisäksi on selvitettävä, miten kehittyvien navigointijärjestelmien mahdollisuudet reittien optimoinnissa voidaan hyödyntää. Eri menetelmillä voidaan mahdollisesti vähentää yöaikaista meluhaittaa entisestään. Selvityksen mukaiset käyttökelpoiset käytännöt on sisällytettävä osaksi melunhallintasuunnitelmaa ja käytäntöjä. (YSL 4, 5, 43, YSA 37, NaapL 17 ) Lupamääräys 6. Määräyksen 6. mukaisesti ilma-alusten huollon yhteydessä suoritettavat moottorien tyhjäkäyntitehoa suuremmat käytöt on tehtävä erillisellä koekäyttöpaikalla. Nykyisen koekäyttöpaikan tilalle kuitenkin on suunniteltu huoltohalleja. Tämän vuoksi määräyksessä on edellytetty, että ennen koekäyttöpaikan mahdollista muuttamista, on esitettävä viimeistään 6 kuukautta ennen suunnitelma uuden koekäyttöpaikan meluntorjuntajärjestelyistä. Aluehallintovirasto voi täydentää tarvittaessa lupaa tältä osin. (YSL 6, 43, 55, NaapL 17 ) Lupamääräys 7. Määräys 7. perustuu aiemmassa luvassa (Länsi-Suomen vesioikeus) määrättyyn hulevesien ja jätevesien johtamissuuntiin. Järjestely on hakemuksessa esitetyn mukainen. Jätevesien hallitulla johtamisella voidaan vähentää toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta vesiin. (YSL 6, 43 ) Lupamääräykset 8., 8.1. ja 8.2. Ilma-alusten jäänpoistossa ja -estossa käytettävät liuokset sisältävät pääasiassa propyleeniglykolia. Propyleeniglykoli kuluttaa hajotessaan happea. Propyleeniglykolia kulkeutuu hulevesien mukana vesistöön. Osa käytetystä propyleeniglykoliliuoksesta tarttuu lentokoneeseen, kulkeutuu sen mukana ja leviää lopulta laajoille alueille. Lupamääräykset ovat tarpeen maaperän pilaantumisen estämiseksi ja hajuhai-

216 216 tan poistamiseksi lentoasemalta ja sen ympäristöstä sekä ympäristölle haitallisten aineiden vesistöön kulkeutumisen ehkäisemiseksi. Propyleeniglykolin talteenottoaste on ollut talvikausina 05 06, ja keskimäärin 78 %. Vaihteluväli on ollut 65 86%. Määräyksen 8. mukainen talteenottotaso on saavutettavissa huolellisella toiminnalla talteenotossa. Lentoaseman toiminnassa tehostetaan edelleen glykolin talteenottoa muun muassa uuden koneiden etäkäsittelypaikan käyttöönotolla. Koneiden käsittelyssä pyritään välttämään glykolikäsittelyä erityisesti jäänpoistossa, mikä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että jäänestoon käytettävän glykolin suhteellinen osuus lisääntyy. Tällöin talteenottoaste voi myös käytännössä vähentyä, jos glykolia poistuu koneiden mukana suhteellisesti enemmän. Tämän vuoksi talvikauden jälkeen on tarpeen arvioida vielä uudestaan glykolin talteenottoastetta. Tämän vuoksi talvikauden jälkeen on tarpeen arvioida vielä uudestaan onko glykolin talteenottoastetta mahdollisuus tiukentaa edelleen. Määräyksen mukainen talteenottoaste lasketaan COD Cr -kuormituksen perusteella, jotta määräys olisi mahdollisimman yksiselitteinen valvonnan kannalta. Määräyksen 8.1. mukaan jään poistaminen lentokoneista ja jäänestokäsittely on tehtävä sellaisilla paikoilla, joista jätevedet voidaan viemäröidä jätevesiviemäriin tai kerätä säiliöihin käsittelyyn kuljettamista varten. Käsittelypaikalta glykoli voidaan myös imuroida erityiskalustolla. Ilma-alusten glykolikäsittelyt voidaan nykyisin optimoida ja käsittely voidaan keskittää etäkäsittelypaikalle. Talteenotetut glykolipitoiset jätevedet ovat jätettä, jotka on toimitettava paikkaan, kuten jätevedenpuhdistamolle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa luvassa on sallittu tällaisten jätteiden vastaanotto. Määräys 8.2. on annettu, jotta lentoasemalla otetaan käyttöön myös toinen etäkäsittelypaikka kiitotien 1 pään läheisyydessä. Etäkäsittelypaikalla vähennetään edelleen propyleeniglykolikuormitusta, koska alueella voidaan optimoida glykolin käyttöä ja vähentää näin liikkuvasta koneesta valuvaa glykolia sekä huolehtia hallitusti glykolin talteenotosta. (YSL 7, 43, 55 ) Lupamääräykset 9., 9.1. ja 9.2. Lentoaseman pitäjän on voitava valita käytettävät liukkaudentorjuntamenetelmät ja -aineet lentoaseman palvelutason ja hyvän lentoturvallisuuden mukaisesti. Käytettävät aineet ja käyttömäärät riippuvat mm. lentoliikenteen määrästä ja lentoasemaa käyttävistä ilmaaluksista, lentoliikenteessä tapahtuvista muutoksista sekä sääolosuhteista. Määräys mekaanisesta liukkaudentorjunnasta on tarpeen, jotta lentoaseman ympäristön vesistöjä tai pohjavesiä ei kuormitettaisi tarpeettomasti. Finavia Oyj:n on oltava selvillä markkinoilla olevista kemikaaleista ja otettava käyttöön parhaat tuotteet ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti, jotta kemikaalien käytössä voidaan minimoida ympäristöhaitat. Määräyksen mukaan on liukkauden torjuntakemikaalien valinnassa pyrittävä aina käyttämään ensisijaisesti ympäristöä vähiten kuormittavia kemikaaleja. Runsaasti typpeä sisältävien kemikaalien kuten urean käytöstä on ai-

217 217 emmin aiheutunut erityisesti voimakasta typpikuormitusta aseman lähialueen ojiin, vesistöihin ja maaperään, minkä vuoksi niiden käyttö on kielletty. (YSL 5, 43 ) Lupamääräys 10. Pengeraltaisiin kertyy pitkällä aikavälillä hulevesien mukana kiintoainetta ja lietettä. Määräyksen tarkoitus on ehkäistä altaista johdettavan veden kuormittavaa vaikutusta purkupaikkoihin johdettavissa vesissä. (YSL 43 ) Lupamääräys 11. Glykolipitoisten vesien johtamiseen käytetty tunneli on louhittu kallioon eikä sen tiiveydestä ole tarkkaa selvyyttä. Tunnelissa mahdollisesti olevista ruhjeista ja kallion rakoilusta voi päästä glykolipitoisia vesiä edelleen pohjaveteen. Tunnelin tiiveyden tarkistaminen ja tiivistämisellä ehkäistään pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toimenpiteet kuuluvat normaaliin jätevesien johtamiseen käytetyn laitteiston hyvään hallintaan. Finavia Oyj on ilmoittanut valvontamenettelyssä Uudenmaan ELYkeskukselle, että kunnostustoimenpiteet edellyttävät pystykuilun rakentamista tunneliin. Lentoturvallisuussyistä kuilun rakentaminen edellyttää kiitotien 2 sulkemista työn ajaksi. Työt on tarkoituksenmukaista ajoittaa samaan aikaan, kun kiitotie 2 on muutoinkin suljettu peruskorjauksen aikana (YSL 4, 8, 43 ) Lupamääräys 12. Lentoaseman valumavesiä on johdettu pitkään Kylmäojaan ja glykolipitoisten vesien tunnelin purkupaikka on edelleen Kylmäoja. Kylmäojan luonnonmukainen tila on heikentynyt eikä sen tila voi kokonaisuutena parantua jäljelle jäävä glykolikuormitus huomioon ottaen ellei uomaa kunnosteta. Kylmäojalla voi mahdollisesti olla myös kalataloudellista merkitystä. Kylmäojaan liittyvää kalatalousmääräystä ei voida kuitenkaan antaa, ellei uomaa ole ensin kunnostettu muutoin. Kunnostamisesta on esitettävä selvitys, jossa on esitettävä mahdollisuudet uoman puhdistamiseen ja muuhun kunnostamiseen, kuten soraistamiseen. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto päättää tarkemmin tehtävistä toimenpiteistä. Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvan haitallisen vesistökuormituksen ehkäisemiseksi. (YSL 43, 55 ) Lupamääräys 13. Polttonesteiden jakeluaseman alueelta johdetaan pintavedet hakemuksen mukaisesti öljynerottimen kautta viemäriin. Määräys on annettu hakemuksen mukaisena öljyisten vesien aiheuttaman maaperän, pohjaveden ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 7, 8, 43 ) Lupamääräys 14. Öljynerottimien hälyttimillä varmistetaan, että laitteistoja huolletaan ja että niiden toiminta on moitteetonta. Myös erottimien muut tekniset vaatimukset ovat myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ja niillä varmistetaan, että päästöjä maaperään, pohjavesiin ja pintavesiin voidaan ehkäistä poikkeuksellisissa tilanteissa. (YSL 7, 8, 43, YSA 37 ) Lupamääräys 15. Polttonestepalojen sammutusharjoituksissa on mahdollista, että maaperään jää polttonesteitä. Toiminta on kielletty maaperän pi-

218 218 laantumista aiheuttavana. Maaperän puhdistamistarpeen arvioinnista päättää erikseen ELY-keskus. Uuden mahdollisen paloharjoittelualueen käyttö edellyttää, että toiminta järjestetään niin, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista tai pohjaveden pilaantumista. Tämän vuoksi mahdollisen uuden alueen käyttöön otosta on tehtävä erillinen suunnitelma, jotka hyväksytään erikseen. (YSL 7, 8, 43, 55 ) Lupamääräys 16. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt, öljyiset jätteet ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3 a :n mukaisesti ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta tarkoittamia ongelmajätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely on hyväksytty. (YSL 43, 45, JäteL 3, 6, JäteA 3 a ) Lupamääräys 17. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009/EY) sekä asetuksen 1774/2002/EY kumoamisesta (sivutuoteasetus) annetaan määräyksiä sivutuotteiden kuljetuksista ja varastoinnista. Asetuksen noudattamista valvoo toimivaltainen viranomainen, jolla sivutuotteiden varastoiminen on hyväksytettävä. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Lupamääräys 18. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (YSL 43, 45, JäteL 3, 6, JäteA 3 a, 5, 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) Lupamääräys 19. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavalla järjestettyyn öljyjätehuoltoon. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. (YSL 43, 45, JäteL 6, VNp 101/1997) Lupamääräys 20. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä muun muassa siten, että jätteistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen jär-

219 219 jestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (YSL 43, 45 ja JäteL 6, 15, JäteA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) Lupamääräys 21. Lentoaseman laskuojissa on toistuvasti havaittu glykolin tai sen hajoamistuotteiden hajua. Hajusta on voinut aiheutua viihtyisyyshaittaa lähialueen käyttäjille. Koska glykolipitoisten vesien päästöä vähennetään, haitta on mahdollisesti poistumassa. Hajuhaitan selvittämiseksi ja tehtyjen toimenpiteiden tehon selvittämiseksi on kuitenkin tarpeen tehdä vielä hajutilanteen seuraamiseksi lisäselvityksiä. Selvitykset on määrätty toteutettavaksi kahtena selvitysjaksona luvan voimassaolon alkuaikana ja jälkiaikana. Toiminnanharjoittajan velvollisuutena on olla riittävästi selvillä toiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista. (YSL 5, 43 ) Lupamääräys 22. Raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) 4 :n mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Määräys on annettu edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen soveltamiseksi. (YSL 43, VNA 689/2006) Lupamääräykset Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen voi aiheuttaa maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista ja sitä kautta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Varastoinnissa tulee kiinnittää huomiota tiiviisiin suojarakenteisiin sekä viemäröintien suojaukseen siten, että mahdollisten häiriötilanteidenkin aikana suoja-altaisiin tai lattialle tai muulle alustalle päässeet vuodot voidaan kerätä talteen ja käsitellä hallitusti. Tiivis alusta estää polttoaineen pääsyn maaperään ja vähentää maaperän ja pohjaveden pilaamisen vaaraa esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Glykolivarastot sijaitsevat osin muualla kuin Finavia Oyj:n hallinnoimalla alueella. Varastojen purkaminen tapahtuu venttiileillä, jotka ovat Finavia Oyj:n alueella. Liittimien ja venttiileiden kunnon parantamisella ehkäistään, ettei glykolia joudu maaperään. Kuntoselvitys ja tehdyt toimenpiteet on esitettävä valvontaviranomaiselle toimenpiteiden valvomiseksi. Vuodot on korjattava välittömästi vahingoista aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 5, 7, 8, 43 ) Lupamääräykset 26. ja 27. Määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi poikkeuksellisissa tilanteissa. Valvontaviranomainen voi ilmoituksen saatuaan antaa tarpeellisia määräyksiä mm. ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, tarkkailusta ja tiedottamisesta. (YSL 5, 7, 8, 43 ) Lupamääräykset 28. ja 29. Normaalista ja poikkeuksellisesta toiminnasta aiheutuvien haittojen seuraamiseksi ja valvomiseksi, lentoasemalla tulee olla järjestelmä yhteydenottojen kirjaamiseksi ja selvittämiseksi. Poikkeukselliset tilanteet, kuten kiitoteiden korjauksista aihetuvat liikennejärjestelyt,

220 220 muuttavat melutilannetta lentoaseman lähialueilla. Poikkeuksellisesta lentotoiminnasta tiedottaminen melulle altistuville asukkaille vähentää toiminnan häiritsevyyttä. Etukäteen tiedossa olevan melun on tutkimuksissa todettu aiheuttavan vähemmän haittaa kuin yllätyksellisen melun. Tiedottaminen voi tapahtua suoraan kiinteistön omistajille tai paikallisten tiedotusvälineitten kautta. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita tiedottamisen tavasta ja laajuudesta. (YSL 43 ) Lupamääräys 30. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Käyttöja päästötarkkailu on tarpeen toiminnan valvomiseksi ja lupapäätöksen perusteiden oikeellisuuden selvittämiseksi. Määräyksen nojalla ja sen puitteissa ympäristöluvan valvontaviranomainen voi tehdä tarkkailuohjelmiin tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esim. tarkkailutulosten perusteella. (YSL 5, 43, 46 ) Lupamääräykset 31. ja 32. Lentoasemalta aiheutuu kuormitusta hulevesien johtamisesta pintavesiin. Lentoasemalla käsitellään suuria määriä polttoaineita ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tarkkailu on tarpeen toiminnan valvomiseksi ja lupapäätöksen perusteiden oikeellisuuden selvittämiseksi. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on käytetty jo pitkään jäänesto- ja jäänsulatuskemikaalina propyleeniglykolia. Aseman alueella on tehty myös pitkään pohjavesitarkkailua. Normaalin pohjavesitarkkailun lisäksi on kuitenkin tarpeen tehdä kertaluontoinen selvitys, jolla kartoitetaan laajasti ja tarkasti glykolin mahdollista joutumista pohjavesiin. Selvityksellä varmistetaan, ettei alueen pohjavesi ole pilaantunut ja ettei glykolia johdu pohjavesiin aseman alueen ulkopuolelle. Finavia Oyj on ilmoittanut valvontamenettelyssä Uudenmaan ELY-keskukselle toteuttavansa tämän selvityksen vuoden 2011 loppuun mennessä. (YSL 5, 43, 46 ) Lupamääräys 33. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Helsinki-Vantaan lentoaseman alueelta aiheutuu merkittäviä päästöjä ilmaan erityisesti ilma-alusten aiheuttamia typenoksidipäästöjä. Pääkaupunkiseudun suurimmat päästöjä ilmaan aiheuttavat laitokset ovat osallistuneet ilmanlaadun yhteistarkkailuun päästöjensä mukaisella osuudella 1980-luvun lopulta lähtien. Yhteistarkkailusta päättää tarkemmin Uudenmaan ELYkeskus. (YSL 5, 43, 46 ) Lupamääräykset Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnasta aiheutuvan meluhaitan seuraamiseksi ja toiminnan valvomiseksi lentoasemalla on oltava jatkuvatoiminen lentoliikenteen reittien käytön seuranta sekä melun seurantajärjestelmä. Järjestelmän luotettavuuden varmistamiseksi on tarpeen vaatia ulkopuolisen tahon lausuntoa muun muassa mittaustarkkuudesta ja mittausten laadunvarmennuksesta. Lentoaseman melunmittausjärjestelmää ja lentokoneiden reitin seurantajärjestelmää

221 221 (GEMS) ollaan uusimassa. Lausunto järjestelmän luotettavuudesta on tarpeen vasta sen käyttöönoton jälkeen. Lentoreittien käyttöä on valvontaviranomaisille raportoitava neljännesvuosittain toiminnan valvomiseksi. Raportointiin kuuluu lisäksi kiitoteiden käyttötiedot. Finavia Oyj:n tulee parantaa toiminnan seurantaa ja uusia jatkuvatoiminen reittien seurannan raportointi. Melun mittaus on tarpeen päätöksen perusteiden oikeellisuuden ja toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Melua on mitattava jatkuvatoimisesti ottaen huomioon lentoaseman suuri liikennemäärä. Jatkuvatoimista mittausta on suoritettava myös Palojoen suunnassa laskeutumisten suuren määrän vuoksi. Lisäksi mittauksia on tehtävä myös Laaksonlahden suunnassa, jossa melu on koettu viranomaisille tehdyissä yhteydenotoissa lisääntyvänä haittana viime vuosina. Mittauksen tulokset tulee ilmoittaa ekvivalenttitasona ja maksimimelutasoina erityisesti yöaikaisen melutilanteen selvittämiseksi ja L den -tasona meluhaittojen kokonaisarvioimiseksi. Maksimimelutasojen mittaustuloksia voidaan käyttää myös melun viihtyisyyshaittojen arvioinnissa. Finavia Oyj:n tulee parantaa toiminnan seurantaa ja uusia melumittausten raportointi. Jatkuvatoimisten melun mittausten lisäksi lentoaseman vaikutuksia lähialueen melutilanteeseen tulee seurata riittävästi lyhyillä mittausjaksoilla. Lyhytaikaisilla mittauksilla, joiden tulee kestää kolme kuukautta kerrallaan, voidaan selvittää melualueita esimerkiksi kiitoteiden kunnostuksen vuoksi. Tarkempi suunnitelma mittauspaikoista tulee toimittaa Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksyttäväksi. Liikenteen aiheuttaman melun mallilaskelma tulee päivittää kahden vuoden välein toiminnan seuraamiseksi Siviili-ilmailun ja sotilasilmailun aiheuttaman melutilanteen erittelemiseksi. Mallilaskelmassa on esitettävä melualueet ekvivalenttitasoina (L Aeq ) ja L den -tasoina päätöksen perusteiden oikeellisuuden seuraamiseksi ja toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Lisäksi on eriteltävä erikseen L ASmax 80 db ja 75 db -alueet, jotta voidaan arvioida toiminnasta yleisesti aiheutuvaa häiritsevyyttä. (YSL 43, 46 ) Lupamääräys 38. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa kaikki mittaukset ja selvitykset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (YSL 43, 46, 108 ) Lupamääräykset 39. ja 40. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen päästöt ilmaan voidaan laskea hakemuksessa ilmoitetun mukaisesti ns. LTO-sykliin perustuen. Raportoinnissa on ilmoitettava muut toiminnan valvonnan ja seuraamisen kannalta merkittävät tiedot. Lentoasemaa koskeva vuosiraportointi voidaan tehdä myös tarvittavilta osin osana Ilmailulaitos Finavian Suomen lentoasemia koskevaa yhteistä ympäristöraportointia. Käyttöpäiväkirjaan merkitään raportoitavat tiedot sekä lisäksi muun muassa jakeluasemien toimintaan liittyvät muut tarkem-

222 222 mat tiedot vastaavasti kuin valtioneuvoston asetuksessa 444/2010 edellytetään. (YSL 43, 46, JäteL 51, 52 ) Lupamääräys 41. Lentoaseman alueella toimii useita yrityksiä, joiden toimintaan lupamääräykset vaikuttavat. Määräysten noudattamisen varmistamiseksi Finavia Oyj:n tulee tiedottaa lupamääräyksistä tehokkaasti. (YSL 43 ) Lupamääräys 42. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Määräys on tarpeen sen varmistamiseksi, että toiminnan päätyttyä ryhdytään tarvittaviin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon toteuttamiseksi. (YSL 43, 90, JäteL 6 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on tehtävä hakemus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakemukseen on liitettävä soveltuvin osin samat tiedot kuin lupaa haettaessa. (YSL 55 ) Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi noin 7 vuoden kuluttua päätöksen antamisesta on tarpeen, jotta luvassa määrättyjen uusien velvoitteiden vaikutusta haittojen vähentämiseksi voidaan arvioida riittävän nopeasti. Lentotoiminnan kehittymiseen liittyvien ennusteiden epävarmuus edellyttää myös lupamääräysten tarkistamista riittävän nopeasti. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tällä päätöksellä korvataan seuraavat Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa koskevat päätökset:

223 223 Terveydenhoitolain (469/1965) mukainen sijoituspaikkalupapäätös Ilmailulaitoksen Helsinki-Vantaan lentoaseman III kiitotielle (Vantaan kaupungin ympäristölautakunta 378, ). Vesilain (264/1961) mukainen päätös Ilmailulaitokselle liukkaudentorjuntaaine- ja glykolipitoisten valumavesien johtamiseen Helsinki-Vantaan lentoasemalta vesistöön sekä III kiitotien liukkaudentorjunta-aineiden- ja glykolipitoisten valumavesien johtamiseen vesistöön (Länsi-Suomen vesioikeus nrot 97/1998/3 ja 98/1998/3, ). Vesiylioikeuden päätös em. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksestä nrot 97/1998/3 ja 98/1998/3, tehdystä valituksesta (vesiylioikeus nro 129/1999, ). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. vesiylioikeuden päätöksestä nro 129/1999, tehdystä valituksesta (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3360, ). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa Ilmailulaitos Finavian Helsinki-Vantaa lentoaseman maakaluston jakeluaseman toiminnalle (Länsi- Suomen ympäristölupavirasto nro 40/2007/2, ). PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) VASTAUS LAUSUNNOTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN Hakemuksesta annetuissa lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisun perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Arvioitaessa, onko lentoaseman toimintaan sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (468/1994), lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnan suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäristöön siten kuin muun muassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuinkäytännössä on edellytetty (esim. EYTI C-2/07 ja C-275/09). Lentoaseman toimintaa ei esitetä muutettavaksi olennaisesti eikä lentoaseman kiitotiejärjestelmää olla muuttamassa. Toiminnasta aiheutuva melualue ei ole muuttumassa siten myöskään olennaisesti. Lupahakemus on voitu siten käsitellä ja ratkaista ilman, että lentoaseman toiminnasta olisi tullut tehdä ympäristövaikutusten arviointi ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukaisesti.

224 224 Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä on esitetty vaatimuksia kiitoteiden ensisijaisuusperiaatteiden muuttamisesta ja lentoonlähtöjen reittien muuttamista sekä laskujen ohjaamiseksi eri kiitoteille. Vaatimukset ovat osin vastakkaisia. Luvassa ei ole määrätty kiitoteiden ensisijaisuutta lukuunottamatta yöaikaisia laskuja kiitotielle 15 ja yöaikaisia lentoonlähtöjä kiitoteille R22. Kiitoteiden käyttöjärjestys riippuu liikennetilanteesta, säästä ja lentoturvallisuudesta, eikä kiitoteiden käyttöä ole perusteltua määrätä lupamääräyksissä tarkemmin. Yksittäisten lentoreittien käyttöä CTRalueella ei voida määrätä yksityiskohtaisesti ympäristöluvassa, koska lentoreittien käyttö perustuu ilma-alusten ohjaukseen ilmailulain mukaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Finavia Oyj:llä on mahdollisuus kehittää edelleen kiitoteiden käyttöä ja lentoreittejä optimoimalla niiden käyttöä. Tämä edellyttää kuitenkin suunnitelmallista toiminnan kehittämistä. Luvassa on annettu tästä riittävät määräykset. Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä on esitetty vaatimuksia vesiin johdettavan kuormituksen lopettamisesta tai vähentämiseksi. Luvassa on annettu tarpeelliset määräykset kuormituksen vähentämiseksi siten, että toiminnasta aiheutuva pilaantuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Propyleeniglykolista aiheutuvaa kuormitusta ei voida poistaa täysin, mutta kuormituksen vähentäminen on teknisesti ja taloudellisesti perusteluta toteuttaa kemikaalien talteenottoa tehostamalla. Ottaen huomioon propyleeniglykolin talteenottovaatimus sekä Finavia Oyj:n esittämät toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi ei hulevesipäästöille ole tarpeen asettaa pitoisuusraja-arvoa. Luvassa on annettu myös määräys Kylmäojan kunnostamisesta, mikä toimenpiteenä vastaa kalatalousviranomaisen vaatimusta. Siltä osin kuin muistutuksissa ja mielipiteissä on edellytetty korvauksia meluhaitasta, vaatimuksia ei voida tutkia ympäristölupa-asian yhteydessä. Ympäristöluvassa ei voida antaa myöskään määräystä Finavia Oyj:n osallistumisesta rakennusten ääneneristävyyden parantamiseen. Korvauskysymys sekä vahingon estämistoimien korvaamista koskeva asia voidaan saattaa vireille käräjäoikeudessa siviilikanteella. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 90, 100, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 17, 18, 19, 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 7, 9, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 7, 8, 10, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)

225 225 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän hakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöhallinnon palvelukeskusta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan luvan käsittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksuasetuksen voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa voimassa olevan ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) 2 :n ja asetuksen taulukon mukaan lentoaseman ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon maksua korkeampana, jos työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää (50 85 htp) suurempi. Ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Jos jonkin toiminnan toimivaltainen lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, maksu on 50 prosenttia asianomaisen viranomaisen muutoin vastaavan asian käsittelystä perimästä maksusta. Hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (Vantaan kaupunki ympäristölautakunta, , 175 ) mukaan polttonesteiden jakeluaseman ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu oli euroa. Lupaan sisältyy kaksi polttonesteiden jakeluasemaa, joista toisen lupa on korvattu tällä päätöksellä ilman, että lupaa on ollut tarpeen muutoin muuttaa. Käsittelymaksu on muodostunut edellä todetun perusteella seuraavasti: ( ,35) + ( ,5) =

226 226 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Finavia Oyj PL VANTAA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vantaan kaupunki Espoon kaupunki Kauniaisten kaupunki Keravan kaupunki Helsingin kaupunki Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Nurmijärven kunta Sipoon kunta Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen Kauniaisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Liikenne- ja viestintäministeriö Uudenmaan liitto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä

227 227 kuulutetaan Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Keravan, Helsingin ja Järvenpään kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven ja Sipoon kuntien ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä.

228 228 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Liite 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman CTR-alue Liite 2. Lentokonemelualueiden L den 55, 60 db yhdistelmä Liite 3. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Tapio Kovanen Mika Seppälä Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Pekka Häkkinen (puheenjohtaja), Tapio Kovanen ja Mika Seppälä. Asian on esitellyt Mika Seppälä. MS/ts

229 Ote: AIP SUOMI, EFHK AD (VAC), 19 NOV 2009 Liite 1

230 Liite 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 4450/11.01.00/2011 88 Vaasan hallinto-oikeuden päätös koskien Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvasta tehtyjä valituksia Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ilmailulaitos Finavian ympäristönsuojelulain mukainen Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Vantaa

Ilmailulaitos Finavian ympäristönsuojelulain mukainen Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Vantaa Etelä-Suomi Päätös Nro 49/2011/1 Dnro ESAV/75/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.8.2011 ASIA Ilmailulaitos Finavian ympäristönsuojelulain mukainen Helsinki-Vantaan lentoaseman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus,

Lisätiedot

Lentomelu maankäytön suunnittelussa- Tuusula

Lentomelu maankäytön suunnittelussa- Tuusula Lentomelu maankäytön suunnittelussa- Tuusula Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät 22-23.3.2017 Petteri Puputti, kaavasuunnittelija 23.3.2017 1 Tuusula Tuusula on kunta Uudenmaan maakunnassa Naapurikunnat:

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila. Etelä-Suomi Päätös Nro 60/2011/1 Dnro ESAVI/119/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 ASIA Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö 103 402-45-1)

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo.

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/2 Dnro ESAVI/233/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.3.2011 ASIA Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. LUVAN

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki.

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki. Päätös Etelä-Suomi Nro 169/2013/1 Dnro ESAVI/170/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki. LAITOS Auto-pläkkärit

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 34/2014/1 Dnro ESAVI/39/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA Päätös FinnHEMS Oy:n Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin tankkauspaikan toimintaa koskevan

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Pohjankurun sataman ruoppausmassan kuivatusta koskeva ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupahakemus, Raasepori

Pohjankurun sataman ruoppausmassan kuivatusta koskeva ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupahakemus, Raasepori Etelä-Suomi Päätös Nro 23/2012/1 Dnro ESAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2012 ASIA Pohjankurun sataman ruoppausmassan kuivatusta koskeva ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupahakemus,

Lisätiedot

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara

Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): 6672975:25496628 Mittausparametrit v. 2016: PM10, PM2,5, NO, NO2, BC Näytteenottokorkeus: 4 m

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero.

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/3 Dnro ESAVI/400/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2011 ASIA Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero. HAKIJA Antti ja Taru Välttilä Jaatilantie

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN

MUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN MUISTIO 1 (3) Päivämäärä 17.11.2014 Liite 6, 12.12.2014 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN Tässä muistiossa kuvataan Trafin lisäselvityspyynnössä 25.02.2014

Lisätiedot

Päätös LAINVOIMAISET YMPÄRISTÖLUVAT JA LUPIEN MUKAISET TARKISTUSAJANKOHDAT

Päätös LAINVOIMAISET YMPÄRISTÖLUVAT JA LUPIEN MUKAISET TARKISTUSAJANKOHDAT Päätös Etelä-Suomi Nro 92/2013/1 Dnro ESAVI/80/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2013 ASIA Hakemus, joka koskee Neste Oil Oyj:n Haminan terminaalin ympäristöluvassa A 1027/KAS-2005-Y-29-111 määrätyn

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Mittausasemat 2018

Mittausasemat 2018 13.14.1 Mittausasemat 2018 Mannerheimintie (Man) Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-25GKFIN): 6672969: 25496631 2005 Mittausparametrit v. 2018:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 239 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yhteistarkkailusuunnitelmasta HEL 2013-009102 T 11 00 02 UUDELY/261/07.00/2013 UUDELY/290/07.00/2013

Lisätiedot

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla

Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla VANTAAN OMAKOTIYHDISTYSTEN KESKUSJÄRJESTÖ ry. Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla Esitys 26.2.2009 VANTAAN LAURI - lehti - Stefan Skog - Vantaan ympäristöjohtaja Kansalaisten vaatimusten

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 2007. Versio 2.0 6.5.2008

Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 2007. Versio 2.0 6.5.2008 Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 27 Versio 2. 6.5.28 Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 27 Versio 2. 6.5.28 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 YLEISTIEDOT... 5 2.1 Luvan hakija

Lisätiedot

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 15/2012/2 Dnro ESAVI/224/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa 3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset LIITE Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden - ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna

Lisätiedot

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Päätös. Ympäristölupahakemus, Helilän uusi teollisuusjätteen kaatopaikka, Kotka, Karhula

Päätös. Ympäristölupahakemus, Helilän uusi teollisuusjätteen kaatopaikka, Kotka, Karhula Päätös Etelä-Suomi Nro 200/2013/1 Dnro ESAVI/279/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, Helilän uusi teollisuusjätteen kaatopaikka, Kotka, Karhula LUVAN HAKIJA Karhulan

Lisätiedot

Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti kuivaamalla, Köyliö

Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti kuivaamalla, Köyliö Etelä-Suomi Päätös Nro 30/2010/2 Dnro ESAVI/152/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti

Lisätiedot

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Kemiönsaari

Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Kemiönsaari Etelä-Suomi Päätös Nro 18/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2014 ASIA Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Kemiönsaari

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.10.2017 KATRIINANTIE 3 (Nykyinen osoite on POHJOIS-VIINIKKALAN TIE 19) ASEMAKAAVA NRO 412000 Kaavamuutosalue sijaitsee Viinikkalan kaupunginosassa Suokalliontien

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella KUULUTUS VARELY/4160/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella Paimion pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 165/2013/1 Dnro ESAVI/98/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 5.9.2013 ASIA Southwest Trade Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee Hämeenlinnan kaupungissa sijaitsevan

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit

Lisätiedot

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee pilaantuneen

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2011/1 Dnro ESAVI/657/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA TTT-Aviation Oy Ltd:n Malmin lentoaseman autobensiinin jakelupaikan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 2007. Versio 2.0 6.5.2008

Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 2007. Versio 2.0 6.5.2008 Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 27 Versio 2. 6.5.28 Helsinki-Vantaan lentoasema Ympäristölupahakemus 27 Versio 2. 6.5.28 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 YLEISTIEDOT... 5 2.1 Luvan hakija

Lisätiedot

Pohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat. Pohjavesialueen hydrogeologinen kuvaus sekä tiedot vedenotosta

Pohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat. Pohjavesialueen hydrogeologinen kuvaus sekä tiedot vedenotosta Liite 1 Pohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Alakylä (1021801) II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä: 2500 m 3 /vrk Pistemäinen

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

BCDE Group Waste Management Ltd Oy Sinikellonpolku Vantaa

BCDE Group Waste Management Ltd Oy Sinikellonpolku Vantaa Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2011/2 Dnro ESAVI/708/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA BCDE Group Waste Management Ltd Oy:n biologisen hapetuslaitoksen ympäristölupapäätöksen määräysten tarkistamista

Lisätiedot

Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen bariumin raja-arvon osalta, Kouvola.

Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen bariumin raja-arvon osalta, Kouvola. Etelä-Suomi Päätös Nro 218/2012/1 Dnro ESAVI/109/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2012 ASIA Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla

Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla Katriina Keskitalo, Ahma ympäristö Oy 10.4.2013 Ahma ympäristö Oy Toimialat: Ympäristökonsultointi Yhdyskuntatekniikan suunnittelu Ympäristöanalytiikka-

Lisätiedot

MERKINTÄ. Päätös Nro 14/2010/1 Dnro ESAVI/133/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

MERKINTÄ. Päätös Nro 14/2010/1 Dnro ESAVI/133/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen ASIA Etelä-Suomi Päätös Nro 14/2010/1 Dnro ESAVI/133/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.5.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukainen ympäristölupahakemus Santahaminan keskusampumarata-alueen

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.9.2013 ASIA Roitonsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja vesilain mukainen lupa, Vaasan hallinto-oikeuden uudelleen

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Hanketta koskevat luvat

Hanketta koskevat luvat Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista Sörkän vedenottamolta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/2006/3 muuttaminen, Nurmijärvi

Pohjaveden ottamista Sörkän vedenottamolta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/2006/3 muuttaminen, Nurmijärvi Etelä-Suomi Päätös Nro 109/2011/4 Dnro ESAVI/99/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2011 ASIA HAKIJA Pohjaveden ottamista Sörkän vedenottamolta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/2006/3

Lisätiedot

Rautateiden meluselvitys

Rautateiden meluselvitys Rautateiden meluselvitys 2007 2008 23.9.2011 1 (5) Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 8/2008 Ratahallintokeskus sai valmiiksi EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2014/1 Dnro ESAVI/287/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA FinnHEMS Oy:n ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola.

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola. Päätös Etelä-Suomi Nro 23/2013/1 Dnro ESAVI/41/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Heinola. LAITOS Heinolan Autopurkaamo

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6 SÄKYLÄN KUNTA Sivu 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ristolan asemakaavan muutos Suunnittelualue Varsinais-Suomen ELY-keskus on käynnistänyt tiesuunnitelman laatimisen valtatien 12 parantamiseksi

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6. Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Sikalan perustamista koskeva ympäristölupahakemus, Rusko.

Sikalan perustamista koskeva ympäristölupahakemus, Rusko. Etelä-Suomi Päätös Nro 71/2010/3 Dnro ESAVI/405/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2010 ASIA Sikalan perustamista koskeva ympäristölupahakemus, Rusko. HAKIJA Arto Heikkilän perikunta Timo Heikkilä,

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy:n Sammonmäen asfalttiaseman toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen, Tuusula

Lemminkäinen Infra Oy:n Sammonmäen asfalttiaseman toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen, Tuusula Etelä-Suomi Päätös Nro 116/2011/1 Dnro ESAVI/654/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2011 ASIA Lemminkäinen Infra Oy:n Sammonmäen asfalttiaseman toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 23.9.2015 29.9.2015 1 Hankkeen sijainti ja laajuus Hanke koskee n. 15 ha:n

Lisätiedot

Jätevesilietteen mädätyslaitos Topinojan lietteenkäsittelyalue Pitkäsaarenkuja, Turku

Jätevesilietteen mädätyslaitos Topinojan lietteenkäsittelyalue Pitkäsaarenkuja, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 29/2010/2 Dnro ESAVI/484/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukainen ympäristölupahakemus Biovakka Suomi Oy:n Topinojan jätevesilietteiden

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f)

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f) Etelä-Suomi Päätös Nro 61/2013/1 Dnro ESAVI/387/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2013 ASIA Päätös JR-Osa Oy:n autojen ja koneiden purkamotoimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta,

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Päätös Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Dnro ESAVI/192/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA Köyliön kunnan hakemus Kepolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi, Köyliö.

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2677 3.11.2016 Carita Uronen Suunnittelualue Asemakaava koskee Lahden kaupungin Renkomäen kaupunginosan (22.) osaa kaupungin omistamasta

Lisätiedot

Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoitteluradan toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisen lupahakemuksen

Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoitteluradan toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisen lupahakemuksen Päätös Etelä-Suomi Nro 143/2013/1 Dnro ESAVI/331/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.7.2013 ASIA Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoitteluradan toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 76/2007/4 vesijohdon ja paineviemärin rakentamiselle

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

ASIA Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 80 :n 3 momentin nojalla annettu määräys

ASIA Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 80 :n 3 momentin nojalla annettu määräys Päätös UUDELY/1912/2016 23.1.2018 ASIA Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 80 :n 3 momentin nojalla annettu määräys VELVOITETTAVA Vantaan Energia Oy, Lentokentän lämpökeskus Vantaan Energia Oy:n Lentokentän

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2011/3 Dnro ESAVI/389/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Päätös Nro 11/2011/3 Dnro ESAVI/389/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen ASIA Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2011/3 Dnro ESAVI/389/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 ASIA Pensarin Taimen Oy:n perkaamotoimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Länsi-Turunmaa LUVAN HAKIJA Pensarin

Lisätiedot

Kehä IV. Edunvalvontakortti

Kehä IV. Edunvalvontakortti Kehä IV Edunvalvontakortti 1.2.2019 Kehä IV Kunnan tavoitteissa ja toimenpiteissä keskeinen liikennehanke Suunnittelun tavoitteena on, että toteutus välillä voi alkaa vaiheittain ja Tuusulan osalta ennen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 101/2013/1 Dnro ESAVI/26/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

HENNA A197 HENNAN BULEVARDIN KATUALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA

HENNA A197 HENNAN BULEVARDIN KATUALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA Orimattilan kaupunki hyväksytty 21.01.2019 Tekninen toimiala HENNA A197 HENNAN BULEVARDIN KATUALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, Tekninen toimiala

Lisätiedot

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön

Lisätiedot

Lassila & Tikanoja Oyj:n Turun jätteenkäsittelylaitos Vaskikatu TURKU

Lassila & Tikanoja Oyj:n Turun jätteenkäsittelylaitos Vaskikatu TURKU Etelä-Suomi Päätös Nro 85/2011/1 Dnro ESAVI/91/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.9.2011 ASIA Lassila & Tikanoja Oyj:n Turun jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan laajentamista, joka käsittää kotitalouksista

Lisätiedot

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot