UPM uudistuu, mutta Jussi Pesonen muistuttaa mistä raha yhä virtaa yhtiöön

Transkriptio

1 VIISAS RAHA 10 Lehti suomalaiselle sijoittajalle 2014 Osakesäästäjien Keskusliitto Hinta 9,50 SIJOITTAJAn taulukot Osakkeet& rahastot s Talvivaara: Putoavan puukon nappaaminen tekee kipeää Väitöskirja: Älä luota sijoitustaitoihisi liikaa Sijoituskoulu: Ostaminen, myyminen ja salkunhallinta UPM uudistuu, mutta Jussi Pesonen muistuttaa mistä raha yhä virtaa yhtiöön TURHA HAUKKUA BULKKIA SIJOITUSLISTA top 5: RESTAMAX ORAVA FORTUM FISKARS NOKIAN RENKAAT

2 MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ Vaali vaurauttasi Rahalla on loputtomasti mahdollisuuksia, mutta menestys vaatii työtä. Yhdessä maailman suurimman varainhoitotalon kanssa valitsemme ishares -indeksituotteista sinulle sopivimmat ja yhdistämme ne vakuutussopimuksen hyötyihin. Vaali vaurauttasi ja pyydä meiltä Parempi suunnitelma. mandatumlife.fi/ishares PÄÄKIRJOITUS Nyt kaivataan liikevaihtojen kasvua Päättymässä oleva sijoitusvuosi on ollut melko hyvä varsinkin yleiseen taloustilanteeseen suhteutettuna. Joulukuun alussa OMX Helsinki -portfolioindeksi oli seitsemän prosenttia vuoden alkua ylempänä. Osakekursseja ovat tukeneet muun muassa hyvät osinkotuotot suhteessa alhaiseen korkotasoon sekä säästöohjelmien ansiosta keskimäärin hyvällä tasolla pysyneet yritysten tulokset. Kurssinousun myötä arvostuskertoimet ovat kuitenkin kohonneet, joten osakekurssien merkittävä nousu tästä eteenpäin edellyttää yrityksiltä myös liikevaihtolukujen kasvua. Myös Osakesäästäjien jäsenmäärä ja toiminnan aktiivisuus ovat olleet vuoden 2014 aikana kasvussa. Tätä kirjoitettaessa olemme jo ylittäneet jäsenen rajan. Paikallisyhdistysten järjestämien tapahtumien määrä on myös ollut runsas. Tämän lehden sivuilla on tarkempi katsaus Osakesäästäjien Keskusliiton toimintavuoteen. Jutun yhteydessä olevaan taulukkoon on myös listattu ne yhdeksän eri hanketta tai asiakokonaisuutta, joihin Osakesäästäjät ovat antaneet oman lausuntonsa. Viisas Rahan joulukuun numerossa on myös katsaus metsäteollisuuden tilanteeseen ja tulevaisuudennäkymiin. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvioi, että yhtiöllä on edellytykset maksaa kasvavaa osinkoa tulevaisuudessa. Nämä ovat osakesäästäjän kannalta myönteisiä signaaleja tässä muuten haastavassa tilanteessa. Erityisesti Venäjän suunnalta olemme saaneet viime aikoina kuulla kotimaisten pörssiyhtiöiden kannalta ikäviä uutisia. Jo pitkään pörssiin odotettu Leipurin Oyj ilmoitti joulukuun alussa keskeyttävänsä listautumisantinsa ja peruuttavansa listautumisaikeet toistaiseksi johtuen juuri ruplan voimakkaasta heikentymisestä. Tämän lehden sivuilta löytyy myös katsaus marraskuussa Wanhassa Satamassa järjestettyjen Sijoitus Invest -messujen antiin. Ekonomisti Roger Wessman puolestaan pohtii omassa analyysissaan Suomen asuntomarkkinoiden hintatasoa ja sen kestävyyttä. Lisäksi tästä vuoden viimeisestä numerosta löytyvät sijoittajan tutut taulukot sekä paljon muuta mielenkiintoista luettavaa. Ensi vuonna yksi Osakesäästäjien Keskusliiton suurimmista hankkeista tulee olemaan verkkosivu-uudistus, jonka avulla pystymme palvelemaan jäseniämme entistäkin paremmin. Osakesäästäjien verkkosivut tulevat kokoamaan monipuolisesti hyödyllistä tietoa jäsentensä sijoitustoiminnan tueksi, joten kannattaa jäädä kuulolle! Iloista Joulun ja Uuden Vuoden odotusta toivottaen, Antti Lahtinen päätoimittaja VIISAS RAHA Lehti suomalaiselle sijoittajalle Myös Osakesäästäjien jäsenmäärä ja toiminnan aktiivisuus ovat olleet vuoden 2014 aikana kasvussa. Tätä kirjoitettaessa olemme jo ylittäneet jäsenen rajan. Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry Päätoimittaja Antti Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy Toimituspäällikkö Olli Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/ ISSN Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto Jakelu ja levikki Lehden perusjakelu on n kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti kpl:n erikoisjakeluja. Paino Punamusta Oy, Joensuu viisas raha 10/2014 3

3 sisältö UPM sijoittajan silmin. Metsän moniosaaja UPM uudistuu, luo nahkaansa ja investoi. Kehitykseen tyytyväinen toimitusjohtaja Jussi Pesonen muistuttaa kuitenkin mistä valta osa rahasta tulee yhä yhtiöön. Analyytikko Markku Järvinen arvioi, että osingon kasvattamiselle on edellytyksiä. Kuva: UPM Sijoittajan mieli. Helinä Saarela tutki väitöskirjassaan sijoittajan käyttäytymistä ja havaitsi, miten helposti moni luulee itsestään ihan liikoja. EUdirektiivin määräys sijoittajan riskinsietokyvyn selvittämisestä ei ole ihan tyhjä ohje. Kuva: Timo Porthan 26 Rikastumisen opas 3 Pääkirjoitus Sijoitusvuosi oli olosuhteisiin nähden hyvä. 6 8 Talvivaara Moni menetti rahaa monen jos -sanan yhtiössä Markkinat Uutiset. Talletukset, korot, neliöhinnat. Viisasteleva raha. 26 Kirja-arvostelu Nainen, hanki vaurautta, älä mieti leppoistamista! 27 Asiantuntija Jari Saarhelo: Pelko pitää sijoittajan Suomessa Asiantuntija Roger Wessman: Asuntokuplasta ei näy suomessa merkkejä Sijoituslista Restamax kärkipaikalle. Muut nousijat Nokian Renkaat ja TeliaSonera Rahastot Ole tarkkana: Moni Suomi-rahasto on vaihtanut salkunhoitajaa Vuosikatsaus 2014 Osakesäästäjillä vilkas vuosi. 28 Roger Wessman Sijoitusmessut Sijoittaminen asuntoon mietitytti kävijöitä. 17 Kolumni Timo Rothovius: Millainen olisi sähköautoyhtiö sijoituksena? Katsaus Tämän päivän laatuyhtiö voikin olla huomisen kriisiyhtiö Sijoituskoulu Milloin ostaa, milloin myydä. Salkunhoito Osakesäästäjien jäsensivut Jäsenedut ja paikallisyhdistysten tapahtumat 51 Viimeinen sana Niklas Herlin: Millä alalla on lupa painaa rahaa? Sijoittajan taipumus yliluottavaisuuteen kyetään tunnistamaan, sanoo Heli Saarela. Varttuneemmat ja varakkaammat miehet suuremmissa kaupungeissa suosivat usein muita enemmän suoria osakesijoituksia, kertoo professori Matti Keloharju kommentoidessaan uusinta Sijoittajabarometria. 51 Niklas Herlin 4 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/2014 5

4 TALVIVAARA Talvivaaran opetus: Varo putoavaa puukkoa Talvivaara on varoittava esimerkki syklisen toimialan riskeistä. Onnistuminen oli pienestä kiinni. Mitä nyt Talvivaara? Marraskuun lopulla yhtiö ilmoitti, että emoyhtiö jatkaa toimintaansa toistaiseksi. Talvivaaran noteeraus on keskeytetty, mutta joulukuun alussa sen osakkeilla saattoi kuitenkin tehdä kauppaa pörssin ulkopuolella. Toimeksiantoja otti vastaan mm. Privanet Pankkiiriliike. Pörssin ulkopuolisen kaupankäynnin ovat kuitenkin suuremmat kuin pörssin kautta tehdyissä kaupoissa. TEKSTI: Pekka rinne KUVAt: Talvivaara Talvivaara on varoittava esimerkki syklisen toimialan riskeistä. Onnistuminen oli pienestä kiinni. Kaikkein surullisinta on, että yli tavallista suomalaista, jotka olivat uskoneet Talvivaaraan menettivät sijoittamansa rahat juuri nyt, kun prosessi näyttäisi todella toimivan. Piensijoittajat saattoivat olla oikeassa, mutta olivat ehkä oikeassa liian aikaisin, sanoo Talvivaaran toimintaan syvällisesti perehtynyt taloustoimittaja, sijoituskolumnisti ja tietokirjailija Marko Erola, jonka kirja Kirottu kaivos ilmestyi marraskuun lopulla. Erola sijoitti itse Talvivaaraan juuri ennen kipsisakkaaltaan vuotoa syksyllä 2012 ja myi osakkeensa Talvivaaran jouduttua saneeraukseen vuoden päästä. Sen jälkeen osakkeen arvon jyrkkä alamäki alkoi. Tartuin putoavaan puukkoon. Vaikeuksiin ajautuneeseen yhtiöön pitää sijoittaa vasta sitten kun vaikeudet on voitettu. Alimpaan mahdolliseen kurssiin ostoa ei pidä edes yrittää. Putoava puukko on pörssislangissa osake, joka menettää nopeasti arvoaan. Erola korostaa, että suuren menestyksen ja suuren menetyksen välinen ero on joskus tosi pieni. Hän kärjistää, mutta mielestään vain vähän. Jos Talvivaara olisi heti saanut oikein mitoitetun murskauslinjan, ja jos alueella olisi ollut pari patoa ja ojaa paikallaan, tilanne olisi toinen. Hurmos syrjäytti harkinnan Talvivaarasta tuli kansanliike, hurmos. Oli Suomen suurin työmaa, oli rohkea yrittäjä, oli iso työllistäjä Kainuussa. Aika harva sijoittaja kyseenalaisti riittävätkö rahat, syntyykö lopputuotteita riittävästi, maksaako yhtiö osinkoja, muistelee kokenut analyytikko Hannu Angervuo. Ostitko Talvivaaran osakkeita itsellesi tai asiakkaillesi? En koskaan osta sellaisen yhtiön osakkeita, josta en tiedä jakaako se koskaan osinkoa ja tuleeko siitä yleensä yhtään mitään. Olennaista on voitto, osinko ja se, että yhtiö todella tekee kassavirtaa. Hyvä yhtiö on sellainen, joka vuosittain lähettää rahaa, huono ei koskaan lähetä, vaan mankuu lompakostasi aina lisää. Angervuo rinnastaa Talvivaaran vuonna 1973 perustettuun Kaskisten sellutehtaaseen. Sekin oli green field -projekti eli tehdas nousi Talvivaaran tapaan koskemattomaan luontoon. Tuotannon käynnistyessä sellun hinta oli romahtanut, ja tehdas oli ajautua konkurssiin, mutta hinnan noustua lähelle tuhatta dollaria tonnilta rahaa tuli suokuokalla. Sekä sellu- että kaivostoimiala ovat erittäin syklisiä. Mistä sijoittaja voi tietää osuuko suhdannehuippu käynnistysvaiheeseen, onko nikkelin hinta silloin dollaria vai dollaria tonni. Kaikkein tärkeintä miljardiinvestoinnissa on ajoitus. Jos tehdas valmistuu alkavaan laskusuhdanteeseen, selässä on niin painava velkareppu, ettei yritys siitä selviä elinaikanaan, Angervuo korostaa. On hyvin harvinaista, että miljardiluokan green field -projekti lähtisi käyntiin nappia painamalla vaikka teknologia olisi tuttua. Oppimiskäyrä on useimmiten loiva. Sijoittajan kannalta käynnistymisessä on todella iso riski, sillä rahoituslaskelmat pitävät isoissa projekteissa harvoin kutiaan. Erola siteeraa Nobel-palkittuja Daniel» 6 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/2014 7

5 TALVIVAARA» Onnistuminen oli lähellä: Nikkelin hinta on iso jos. Samoin jos mukana olisi ollut joku suurempi kaivosalan toimija. Kahnemania ja Amos Tverskyä. He loivat termin planning fallacy, suunnitteluharha. Sen mukaan suunnitelmat ja ennusteet ovat usein epärealistisen lähellä parhaita skenaroita eli ovat aivan liian optimistisia. Karmea esimerkki on Olkiluodon ydinvoimala. Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen uskoo, että jos Talvivaaran kaivoksen olisi rakentanut iso kansainvälinen yhtiö, jolla olisi ollut riittävät resurssit, tietyt ongelmat olisi pystytty välttämään. Iso yhtiö olisi pystynyt laittamaan siihen riittävästi ympäristö- ja vesiosaamisen resursseja. Prosessi toimii Talvivaaran bioliuotusmenetelmä toimii epäilyistä huolimatta myös Suomen pakkasessa. Talvella kasan lämpötila on käynyt alimmillaan 20 asteessa. Bioliuotuskasahan on jättimäinen komposti, yksinkertaistaa Hannu Angervuo. Tänä vuonna on 1,5 bioliuotuskasasta saadaan nikkeliä tonnia. Nykyisellä euron tonnihinnalla positiivista kassavirtaa olisi syntynyt 200 miljoonaa euroa. Jos nikkelin hinta olisi dollaria tonni, kassavirralla saisi muuttuvat ja korot maksetuiksi, Angervo arvioi. Jos toimivia kasoja olisi ollut neljä, nikkeliä olisi kertynyt tonnia. Halpa menetelmä Biokasaliuotus on luonnossakin tapahtuva rikastusmenetelmä, jolla metallit liukenevat irti malmista. Prosessia nopeutetaan kasvattamalla malmin pinta-alaa murskaamalla. Murskattu malmi agglomeroidaan eli rakeistetaan rummussa rikkihapon avulla, jonka jälkeen murske kasataan isoiksi kasoiksi. Niitä kastellaan prosessissa kiertävällä bakteeriliuoksella. Kasoista liukenee metalleja, jotka kerätään talteen. Prosessin toiminta ovat pienet, jonka vuoksi sitä käytetään metallipitoisuudeltaan alhaisissa esiintymissä. Talvivaaran nikkelivarannoksi arvioidaan 4,5 miljoonaa tonnia ja sinkkivarannoksi 10,3 miljoonaa tonnia. Toiminta-aika olisi arvioiden mukaan 60 vuotta. Jos Talvivaaran toiminta jatkuisi ja hinta palaisi Lontoon pörssiin listautumisajan dollariin tonni, yhtiö tekisi rahaa suokuokalla. Veden määrä yllätti Talvivaarassa ongelma seurasi toistaan. Heti starttivaiheessa Ruotsalaisen Sandvikin toimittamat murskaimet eivät soveltuneet Talvivaaran malmille. Tilauksessa ei ole ollut mitään vikaa, syy on ilmeisesti kalliiksi käynyt inhimillinen virhe. Ensimmäinen bioliuotuskasa jäi liian pieneksi eikä siitä irronnut malmia kuten pilottikasasta. Myöhemmissä kasoissa saanto on jopa ylittänyt ennakkoarviot. Bioliuotuskasat ovat 2,4 kilometriä pitkiä, kahdeksan metriä korkeita ja 800 metriä leveitä ja ne sitovat kukin litraa vettä. Koko kaivosalue on jalkapallokentän kokoinen. Talvivaaran ainoa selvä oma virhe oli se, ettei yhtiössä osattu ottaa huomioon sitä, että bioliuotuskasoihin valuu sade- ja sulamisvesiä yli kymmenen neliökilometrin alueelta. Vettä kertyi paljon arvioita enemmän, sitä piti puhdistaa ja varastoida valtavia määriä. Ongelma on poistettu, nyt valuma-alue kasoille on alle kaksi neliökilometriä. Jos suunnitteilla oleva 25 kilometriä pitkä purkuputki olisi tehty heti, mitään vesiongelmaa ei olisi tullut, Marko Erola kertoo. Prosessissa syntyvät sulfaatti- ja hajupäästöt olivat arvioituja suuremmat. Erola on kaikesta huolimatta vakaasti sitä mieltä ettei Talvivaarassa tapahtunut ympäristökatastrofia. On luotu kuva, että Talvivaara olisi absoluuttisesti iso päästölähde ja sitä se ei ole. Esimerkiksi sellu- ja paperitehtaat päästävät luvallisesti Talvivaaraa enemmän sulfaattia vesistöihin. Ero Talvivaaraan on siinä, että niiden vedet johdetaan isoihin vesistöihin. Esimerkiksi Oulun juomavedessä on suunnilleen saman verran sulfaattia kuin Talvivaaran lähellä olevassa Jormasjärvessä. Rauno Sairisen mielestä kaivosteollisuudessa oli perinteisesti vallalla tuotantolähtöinen toimintatapa, missä ympäristöasiat ovat jääneet taka-alalle. Talvivaarassa oli tätä väheksymistä ja tämän johdosta vääriä arviointeja. Myöskään ympäristöviranomaisilla ei ollut riittävää asiantuntemusta. Oli hypetystä, vauhtisokeutta, jossa kriittiset kyselijät jäivät taustalle. Kyllä kriittisten kysymysten pitää saada elää, niissä saattaa olla totuuden siemen. Sairinen kyseenalaistaa myös Talvivaaran kaivoksen mittakaavan järkevyyden. Kun käytetään uutta teknologiaa, olisi ehkä pitänyt aloittaa pienemmässä mittakaavassa. HELSINKI, 7. MARRASKUUTA 2014 Private Banker Anna Eskelin-Heino kiittää asiakkaitaan. Miten tämä vaikuttaa sinuun? On aika jakaa asiakkaillemme kiitoksia. The Banker lehti valitsi lokakuussa Nordean Private Banking palvelut Pohjoismaiden ja Suomen parhaiksi vuonna Aiemmin tänä vuonna saimme vastaavat palkinnot myös Euromoney-lehdeltä. Lupaamme myös jatkossa tehdä parhaamme, jotta saat meiltä sinulle parhaiten sopivat ratkaisut varallisuutesi hoitoon. Tervetuloa tutustumaan. Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen numerosta tai lue lisää: nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa Private Banking -palvelu sopii yksityishenkilöille, yrittäjille, yhteisöille ja säätiöille, joiden sijoitettava varallisuus ylittää euroa. 8 viisas raha 10/2014 Sijoitusneuvonta Verotus Perheoikeus Perintösuunnittelu Vakuutussijoittaminen

6 MARKKINAT Danske Bank: Keväällä osinkoja mukavasti Eur/m NELIÖHINNAT Yksiöiden velattomat keskineliöhinnat, m2/ 10 viisas raha 10/2014 Nordea: Vielä pihistellään lahjoissa Eipä tämä joulu vielä pläjäytä usta kasvuun. Nordean arvion mukaan keskivertosuomalainen käyttää jouluun tänä vuonna 517 euroa. Vähennystä joulumenoissa ja siis uksessa kertyy 33 euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Joululahjoihin suomalainen käyttää tänä vuonna rahaa 311 euroa, edellisvuonna summa oli 323 euroa ja sitä edellisenä 330 euroa. Laskutrendillä mennään. Eniten rahaa lahjoihin etaan luonnollisesti lapsiperheissä, 376 euroa. Vähiten Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku 3Q Q Q Q Q Q Q Q Q 2014 Vakaisiin ja tunnettuihin kotimaisiin pörssiyhtiöihin sijoittanut voi ensi keväällä odottaa kohtalaisen mukavia osinkoja, arvioi Danske Bank. Marraskuun osinkokatsauksessaan Danske toteaa, että Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden maksamat osingot pian päättyvältä vuodelta 2014 nousevat 9,9 miljardiin euroon. Osinkopotin kasvu edellisvuoden 2013 osingoista olisi noin 600 miljoonaa euroa. Dansken arvioima osinkojen kokonaismäärä on 2000 luvun kolmanneksi suurin. Suurimat osingot maksettiin 2007, 11,9 miljardia euroa ja 2006, 11 miljardia. Suomen osakemarkkinan osinkotuotto on tällä hetkellä yli neljä prosenttia, joka on erittäin hyvä suhteutettuna korkomarkkinoilta saataviin tuottoihin, sanoo Danske katsauksessaan. Useiden yhtiöiden taseet ovat hyvässä kunnossa, kun investoinnit ovat olleet maltillisia viime vuosina. Liikevaihtojen kasvut ovat kuitenkin vielä saaneet odottaa Euroopan talouskasvun yskiessä, Danske toteaa. Sen mukaan yhtiöiden erot yksittäisten yhtiöiden välillä ovat huomattavia. Selkeitä osingon nostajia ovat Nordea ja Kesko. Jälkimmäisessä osinkopotentiaalia on kasvattanut suunnitelma kiinteistörahaston perustamisesta ja taseen piiloarvojen tuleminen esiin. Nordeassa taas tulos ja osinko kasvavat kun kustannukset ja luottotappiot vähenevät. Tulostaan parantaviin ja osinkoaan nostaviin yhtiöihin lukeutuvat myös finanssikonserni Sampo ja hissi- ja liukuporrasyhtiö Kone. Tasaista tulosta ja korkeaa osinkotuottoa tarjoavien yhtiöiden joukko on Danske Bankin katsauksen mukaan laaja. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. teleoperaattorit TeliaSonera ja Elisa, sekä energiayhtiö Fortum. Ennakoitavia osinkonsa leikkaajia ovat katsauksen mukaan Stockmann ja YIT. Ensimmäisen osinkoja leikkaa tajien alavireys ja jälkimmäistä Venäjän heikko tilanne. Oulu Eur/m mediaani rahaa etaan jouluun Itä-Suomessa 245 euroa ja eniten Etelä-Suomessa 357 euroa. Pääkaupunkiseudulla summa on 345 euroa. Melkein joka viides suomalainen käyttää jouluun runsaammin, noin 500 euroa. Ikäryhmistä eniten tavat vuotiaat. Naiset tavat miehiä enemmän lahjoihin, miehet taas laittavat euroja ruokaan, koristeisiin ja tapahtumiin. Luvut ovat peräisin marraskuun alussa Nordean TNS Gallupilla teettämästä kyselystä. Sijoitusrahastoissa 84 miljardia Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu rahastopääoma oli 2014 kolmannen kvartaalin lopussa yhteensä 84,2 miljardia euroa. Kasvua edellisen kvartaalin loppuun oli 1,6 miljardia, raportoi Suomen Pankki. Eniten rahastoihin sijoittivat vakuutuslaitokset, 0,9 miljardia kotitalouksien lisätessä omaa pottiaan 0,3 miljardilla. Kolme suurinta kohdeyritystä olivat Nokia, Kone ja Sampo. Suomeen rekisteröityjen rahastojen sijoitukset näiden osakkeisiin olivat syyskuun lopulla 1,2 miljardia euroa. Yhteensä sijoitusrahastoilla oli Suomessa sijoituksia 113 suomalaisen yrityksen noteerattuihin osakkeisiin. Kaksioiden velattomat keskineliöhinnat, m2/ Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu 3Q Q Q Q Q Q Q Q Q 2014 Eur/m % 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 TALLETUKSET Säästö- ja sijoitustili 5 000, marraskuu 2014 pankki tilin nimi % p.a. Aktia Pankki Oyj **** * Säästötalletus 0,75-1,00 AsuntoHypoPankki Talletustili 1,00 Collector Credit Ab Säästötili 1,50 Danske Bank ****** Verkkosäästötili 0,80 Evli Pankki Käyttelytili 0,40 Handelsbanken Sijoitustili 0,35 Helsingin OP Pankki Kasvutuotto 0,50 Nooa Säästöpankki Nooan säästötalletus 0,25 Nordax Rahoitus** Tuottotili 1,55 Nordea EtuTili * 0,10 Nordnet Bank ** Talletustili 0,15 S-Pankki Oy S-Tuottotili*** 0,10 Suupohjan Op **** Tuottotili 0,35 TF Bank ** Säästötili 1,60 Ålandsbanken Luontotili 0,1 keskimäärin 0,64 * avainasiakas, *** korkoportaat, ** Ruotsin valtiollinen talletussuoja, **** POPpankki, ***** uudet jälkeen ja vanhat jälkeen 0,75% ****** Etuohjelma-asiakkaat voivat avata tilin Lähde: Suomen Rahatieto KORKO Uuden asuntolainan todellinen kokonaiskorko keskimäärin kuukausittain, % AL 12 kk AL 3 kk 0,0 11/12 01/13 03/13 05/13 07/13 09/13 11/13 01/14 03/14 05/14 07/14 09/14 Lähde: Tilastokeskus, koonnut Suomen Rahatieto Kolmioiden velattomat keskineliöhinnat, m2/ Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu 500 mediaani 0 3Q Q Q Q Q Q Q Q Q 2014 Lähde: Tilastokeskus, koonnut Suomen Rahatieto VIISASTELEVA RAHA Seppo Kaisla Olipa kerran käänteentekevä räätäli. Oletko tavannut ihmissusia? "En, mutta tunnen koiraihmisiä." Miksi kutsutaan raitistunutta sosiaalidemokraattia? "Ja olipa kerran isokenkäinen, joka asui koroillaan kantakaupungissa." "Sossuvissyksi. " Eikö nykyisistä ministereistä milloinkaan kehity taitavia ja Millä kokoomuksen kannatuksen laskua ei ainakaan voi selittää? osaavia valtiomiehiä? "Virhemarginaalilla eikä "Kyllä. Seuraavan tai viimeistään parin seuraavan marginaalisilla virheillä." hallituksen jälkeen." Onko kukaan Venäjän nykyjohdosta jäänyt osattomaksi Mitä Talvivaaran osakkeenomistajat ovat tehneet? "He ovat panneet rahansa likoon. " "Ei, mutta Putin on ollut yläosattomana." Onko joulupukki rikas? Miksei Jeesus ostanut koskaan - Miten niin? Palestiinasta tonttia itselleen? "Hänhän on poroilla eläjä." "Eihän kukaan olisi profeetta omalla maallaan." Mitä joulupukki tekee loppuaattoillasta monen kotikäynnin jälkeen? Miksi hammaslääkärit esittävät paikallista sopimista? "Mennee kontilleen." "Se vähentää kiskontaa myöhemmin." Millä tavalla joulupukki on logistiikan edelläkävijä Suomessa? Miksi niin harva kirjoittaa muistelmiaan salanimellä? "Hän aloitti konttikuljetukset Pukki sijoittaa jouluiloon! "Koska lukijat arvaavat kuitenkin jo tekijäksi sen, jota ei vuosisatoja sitten." haukuta." viisas raha 10/

7 SIJOITUSMESSUT Helsingin Wanhassa Satamassa järjestetyssä sijoitustapahtumassa kävijät saivat muun muassa osakevinkkejä ja kuulivat arvioita pörssin ja talouden kehityksestä. TEKSTI: ANNI TURUNEN KUVAT: TIMO PORTHAN Sijoitusinto on tallella, mutta ilmassa liikkuu paljon kysymyksiä Sijoitanko asuntoon ja missä? Osakkeita kotimaasta vai muualta? Kupla vai ei? Taantuma ei näytä laimentaneen sijoitusintoa, sillä sijoitusmessut vetävät väkeä edellisvuosien tapaan. Helsingin Wanhassa Satamassa marraskuuta järjestetyssä Sijoitus Invest tapahtumassa vieraili noin sijoittamisesta kiinnostunutta kävijää. Moni kertoi tulleensa hankkimaan tietoa etenkin asuntosijoittamisesta. Esitykset ja paneelikeskustelut saivat kiitosta, mutta kävijät harmittelivat mukana olevien pörssiyritysten määrän vähentymistä. Espoolaiset Hannu ja Mirja Lehmuskoski hakivat messuilta uusinta tietoa asuntosijoittamisesta. He pitävät sitä itselleen parhaana tapana sijoittaa, vaikka se vaatiikin vaivannäköä. Langat ovat siinä kuitenkin omissa käsissä. Asuntosijoittaminen on muoti-ilmiö tällä hetkellä, vaikka paras aika sijoittaa asuntoon meni jo. Mekään emme ole enää moneen vuoteen ostaneet asuntoja, Hannu Lehmuskoski sanoo.» 12 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

8 SIJOITUSMESSUT» Jyväskylässä asuva Lasse Romppanen tuli messuille saadakseen lisää tietoa sijoittamisesta sekä muista aiheista, jotka liittyvät myös hänen opintoihinsa. Romppanen opiskelee laskentatoimea Jyväskylän yliopistossa. Osakesijoittamista hän kertoo harrastavansa pienimuotoisesti. Romppasen mielestä Suomen talouden tilasta on syntynyt julkisessa keskustelussa turhan synkkä kuva. Toivoisin, että ihmiset näkisivät, miten paljon hyvää meillä on. Suomessa on paljon firmoja, jotka tekevät hyvää tulosta, ja paljon ihmisiä, jotka käyvät töissä. Julkisella puolella menoja voisi vielä keventää, Romppanen pohdiskelee. Markkinoille on tullut monenlaisia kiinteistösijoitustuotteita. Ne kiinnostavat sijoittajia tilanteessa, jossa korot eivät tuota ja osakekurssit heiluvat. Helsinkiläinen osakesijoittaja Ilmari Jaakonmäki oli pannut merkille näytteilleasettajien määrän vähenemisen messuilla. Jaakonmäki on pitänyt yritysten edustajien tapaamista tärkeänä, koska siten on saanut arvokasta tietoa yritysten tulevaisuudennäkymistä. Minua kiinnostaa suora osakesijoittaminen. Rahastoissa joku muu päättää sijoituskohteista puolestani. Seuraan yrityksiä lukemalla esimerkiksi Nordean ja Nordnetin aamukatsauksia, Jaakonmäki kertoo. Sijoituskohteensa hän valitsee muun muassa osinkotuoton perusteella. Aina on hyvä aika ostaa osakkeita, ajankohdalla ei ole väliä. Osakkeet eivät kyllä nyt ole kovin halpoja. Veikkaan, että osakemarkkinoilla on vielä ainakin puolen vuoden ajan rauhallista. Jaakonmäki kertoo seuranneensa surullisena Talvivaaran konkurssiuutisia. Kaivos kyllä otetaan varmaan käyttöön, koska siellä on niin valtavat malmivarat. Ostajan löytäminen vain on probleema. Pohjola Kiinteistösijoituksen johtaja Antti Palkén muistuttaa, että asunto- ja kiinteistösijoittamiseen pääsee mukaan myös muuten kuin ostamalla asunnon. Markkinoille on tullut monenlaisia kiinteistösijoitustuotteita. Ne kiinnostavat sijoittajia tilanteessa, jossa korot eivät tuota ja osakekurssit heiluvat. OP-ryhmä lanseerasi 1,5 vuotta sitten yksityishenkilöille tarkoitetun Vuokratuotto-rahaston, joka sijoittaa suomalaisiin kerrostaloihin ja toimitiloihin. Se omistaa myös muun muassa pysäköintihallin Helsingin Kasarmitorilla. Rahastolla on tällä hetkellä noin sijoittajaa. Aivan pienellä summalla rahastoon ei kuitenkaan pääse käsiksi, sillä minimisijoitus on euroa. Ensimmäisten 1,5 vuoden aikana rahasto on tuottanut Palkénin mukaan yli 11 prosenttia voittoa. Myös vantaalaiset Aulis ja Hilkka Gerlander ovat kiinnostuneita asuntosijoittamisesta. Pariskunta kaipasi tietoa esimerkiksi siitä, mistä asunto kannattaisi hankkia ja millaisia pääomia sijoittamiseen tarvitaan. Omaa sijoitusasuntoa heillä ei vielä ole. Kävimme kuuntelemassa myös esityksen osakemarkkinoista. Osakkeisiin sijoittamista pitää kyllä tällaisena aikana harkita aika tarkkaan, Hilkka Gerlander sanoo. Helsinkiläiset Hanni Räisänen ja Katriina Väisänen olivat tulleet kuuntelemaan Pörssisäätiön luentoa osakkeisiin liittyvästä verotuksesta sekä Osakesäästäjien Keskusliiton paneelikeskustelua ulkomaisiin osakkeisiin sijoittamisesta. Suorassa osakesijoittamisessa kotimaa on ehkä helpompi, koska markkinan tuntee paremmin. Ulkomaille sijoittaisin itse rahastojen kautta, Väisänen sanoo. Danske Bankissa sijoitusneuvojina työskentelevät Räisänen ja Väisänen kertoivat pitävänsä omana ohjenuoranaan sijoittamisessa suunnitelmassa pysymistä sekä riittävää hajauttamista ja hätiköityjen päätösten välttämistä. Salolainen Pete-Veikko Kähäri oli käynyt kuuntelemassa luentoa siitä, ovatko osakemarkkinat yliarvostettuja. Monista merkeistä voisi päätellä, että osakkeet ovat ylihinnoiteltuja, mutta toisaalta on merkkejä siitä, ettei mitään kuplaa ole olemassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yhtiöiden voitot ovat jatkossakin korkealla tasolla, Kähäri sanoo. Hänen mukaansa myös se, että korkotaso pysyy pitkään matalana, puoltaa sitä, että osakkeet ovat varteenotettava sijoituskohde. Kähärin omista sijoituksista 70 prosenttia on asunnoissa ja 30 prosenttia osakkeissa. Asuntosijoittaminen tuottaa tasaista kassavirtaa, ja se on minun ykköskriteerini. Tuntuu, että asuntosijoittaminen on ollut kasvava trendi viimeisten viiden vuoden aikana. Kähärillä on sijoitusasunnot Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Pääkaupunkiseudulta hän ei ostaisi sijoitusasuntoa, koska korkea hankintahinta rokottaa vuokratuottoa. Osakepuolella Kähäri kertoo olevansa kiinnostunut Nokian Renkaista. Venäjä-riski kyllä vähän hirvittää, koska omistan jo ennestään Fortumia ja olen sijoittanut myös Venäjä-rahastoon. Nokian Renkailla on kuitenkin vahva tase ja kassavirta, minkä lisäksi muut markkina-alueet kompensoivat Venäjän heikkoutta. 14 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

9 Tarinoita pääomamarkkinoilta Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori. Autoteollisuuden tulevaisuus ja sähkö KOLUMNI TIMO ROTHOVIUS Meklari-nimikkeeseen yhdistyy monenlaisia mielikuvia, joiden muodostumiseen ovat merkittävästi vaikuttaneet mm. vuosien varrella esitetyt Wall Street -aiheiset elokuvat. Pörssimeklarin työhön on aina liittynyt jossain määrin salaperäisyyttä, jopa jonkinlaista glamouria. Meklareiden työn tuloksena yritysten omistajuus, valta ja riskit vaihtuvat pääomamarkkinoilla. Suomen Pörssimeklarit ry:n 30-vuotisjuhlateoksessa kuvataan meklareiden työtä meklareiden itsensä kertomana. Teokseen on koottu värikkäitä kokemuksia ja muistoja eri vuosikymmeniltä. Teos on hauskaa ja mielenkiintoista luettavaa kaikille suomalaisista osakemarkkinoista kiinnostuneille. Osakesäästäjien jäsenet voivat tilata teoksen Meklari: Julkihuudosta algoritmikauppaan - 30 vuotta pörssimeklarin työtä jäsenetuhintaan 45,00 euroa sisältäen posti (ovh. 75 eur). Kirjatilaukset osoitteessa meklarikirja Öljy ei lopu. Mutta sen käyttö ennen pitkää vähenee, niin kuin muidenkin fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen ja myöhemmin myös maakaasun. Ihmisten tarve liikkua ei kuitenkaan vähene, mieluummin päinvastoin. Tämän yhtälön ovat huomanneet myös sijoittajat, vai mitä pitäisi päätellä amerikkalaisen sähköautovalmistaj Teslan noteerauksesta? Yhtiön osake pysytteli vuoden 2010 pörssilistauksen (yleisöantihinta 17 dollaria per osake) jälkeen ensimmäiset kolme vuotta suhteellisen vakaana kolmessakymmenessä dollarissa, mutta on siitä noussut viimeisen kahden vuoden aikana yli kahteensataan dollariin uuden, erittäin hyvän vastaanoton saaneen Model S:n myötä. Yhtiöllä on siis tuotannossa kaksi automallia ja kolmas on hiljan esitelty, mutta sen valmistuksen aloitusta on lykätty jo useammankin kerran. Mallien lukumäärä on vaatimaton verrattuna muihin valmistajiin, joilla niitä voi olla kymmeniä erilaisia. Samalla tekniikallahan on mahdollista valmistaa kustannustehokkaasti hyvinkin erilaisilta vaikuttavia autoja. Tesla on menestynyt joillakin markkinoilla ällistyttävän hyvin, erityisesti naapurissamme Norjassa, missä merkki on ollut välillä jopa myyntitilastojen kärjessä. Myös valmistusmaassaan Tesla on haluttu, vaikkakin kaukana myyntikärjestä noin promillen markkinaosuudellaan. Tuotantomääräksi tänä vuonna on arvioitu autoa, kun kolme suurinta autovalmistajaa tekevät 10 miljoonaa autoa kukin. Vaikka tuotantomäärä on matala, yrityksen markkina-arvo 30 miljardia dollaria on kaikkea muuta kuin vaatimaton. Kolmesta suurimmasta valmistajasta GM:n markkina-arvo on 53 miljardia ja VW:n 86 miljardia dollaria. Nämä kaksi ovat siis selkeästi suurempia, mutta samalla myös kannattavia. Kasvu on toki Teslalla omaa luokkaansa, tuotantomäärässä mitattuna noin 50 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Mutta, kun jakaja on pieni, myös suhteellinen kasvu on suuri. Teslan menestys on perustunut osin poliittisiin päätöksiin, erityisesti Norjassa, missä kyseisen auton voi ostaa ilman auto- ja arvonlisäveroa. Sen hinta onkin samalla tasolla kuin esimerkiksi Audi A6:n tai Mercedes E-sarjan, vaikka sen veroton hinta onkin yli kaksinkertainen. Lisäksi Teslalla saa ajaa bussikaistoilla, pysäköidä ilmaiseksi jne. Tuollaiset edut eivät voi jatkua loputtomiin, ja jo nyt Norjassa keskustellaan siitä pitäisikö eduista luopua ennemmin vai myöhemmin. Nyt kun pai- kalliset hyväosaiset ovat oman autonsa hankkineet, mistä löytyy uusi ostajakunta, erityisesti kun mainitut edut päättyvät? Yhdysvalloissa bensiini maksaa alle puolet suomen tasosta, mutta sähkön hinta on Suomea korkeampi, esimerkiksi Kaliforniassa 80 senttiä litra ja 18 senttiä KWh. Teslan S-mallin us on luokkaa 30 KWh 100 kilometrillä, eli edellä mainitulla sähkön hinnalla 5.40 dollaria. Vastaavan kokoinen bensiinimalli taa ehkä seitsemän litraa sadalla, mikä tekee noin 5.60 dollaria. Taloudellinen etu on hyvin pieni, tosin Teslahan tarjoaa ilmaiset sähköt omissa latauspisteissään Suuret valmistajat eivät varmasti jää seuraamaan kehitystä sivusta. Niiden on pakko tuoda täyssähköautoja ja/tai ladattavia hybrideitä markkinoille, ja myös myydä niitä suuria määriä. Näin pelkästään jo siksi, että valmistajakohtaiset usrajat voidaan alittaa, ja silti myydä myös paljon tavia (ja hyväkatteisia) malleja jatkossakin. Esimerkiksi BMW ilmoitti joulukuun alussa, että se tuo koko mallistoonsa ladattavat hybridit. Itse uskon, että sähkö voimanlähteenä valloittaa markkinat ennen pitkää. Mutta ennen kuin akkutekniikka oleellisesti kehittyy, ladattava hybridi on järkevämpi ratkaisu kuin täyssähköauto. Sillä voi hoitaa päivittäiset työmatkat ja kauppareissut sähköllä, ja pidemmät matkat bensiinillä. Edellä olevasta kävi jo varmaan ilmi, että suhtaudun Teslan osakkeen hinnoitteluun hyvin skeptisesti. Täyssähköautot jäävät kuriositeetiksi, ellei akkutekniikka oleellisesti kehity. Ja jos kehittyy, kaikki muutkin valmistajat tuovat omat mallinsa markkinoille hyvin nopeasti. Mikä on siinä tilanteessa Teslan kilpailuetu, joka perustelisi nykyisen osakkeen arvostustason? Todellinen voittaja on akut kehittänyt yritys, mutta onko se Tesla? viisas raha 10/

10 UPM UPM tekee rahaa bulkilla ja sijoittaa uuteen Suomi elää metsästä. Iskulause sopii UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan erinomaisesti tähän päivään, vaikka paperin us jatkuvasti alenee. UPM tekee tulosta muilla tuotealueilla ja Aasiassa. Yhtiöllä on edellytykset maksaa kasvavaa osinkoa, Pesonen sanoo. Teksti: Jukka Reinikainen Kuvat Timo Porthan Jussi Pesonen: Supistumisesta huolimatta paperi säilyy suuren tuotealueena. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen istuu UPM:n pääkonttorissa Helsingin ydinkeskustassa Töölönlahden rannalla, jonne on kohonnut komea rivistö moderneja toimistorakennuksia. Kun takavuosina metsäfirmoille naureskeltiin, että ne jakavat ohjeitaan norsunluutorneistaan, niin nyt huippuarkkitehtitoimisto Helin & Co Arkkitehdit suunnittelemaa UPM:n pääkonttoria hallitsee lasi kuvaten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Jussi Pesonen on hyvällä tuulella. Takana on hyvä alkuvuosi ja erinomainen kolmannen neljänneksen tulos, mikä sai sijoittajat innostumaan; UPM:n kurssi nousi tulospäivänä yli kymmenen prosenttia. UPM maksoi viime vuoden tuloksestaan eniten yhteisöveroja Suomessa, Pesonen myhäilee. Suomi siis todella elää metsästä, kuten mainosmieslegendan Matti Harkonmäen 1980-luvun puolivälissä metsäteollisuudelle kehittämä slogan väitti.» 18 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

11 UPM Paperin uksesta 60 prosenttia riippuu talouden kehityksestä ja 40 prosenttia median käytön rakennemuutoksesta.» Pesonen muistuttaa, että laskevasta trendistä huolimatta paperi on iso tuotealue nyt ja tulevaisuudessa Euroopassa, yli 30 miljoonaa tonnia graafisia papereita. Supistuminen vaihtelee sektoreittain. Hienopaperissa määrät liki säilyvät, kun taas sanoma- ja aikakauslehtipapereissa vähentyminen on vastaavasti suurempaa. Supistumista tapahtuu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aasiassa tuotanto kasvaa. UPM arvioi, että Euroopassa paperin us laskee vuositasolla neljä viisi prosenttia. Liikaa kapasiteettia alueella on noin seitsemän miljoonaa tonnia. Suomen näkökulmasta iskulause kuvaa Pesosen mielestä erinomaisesti metsäteollisuuden merkitystä. Kuudesta Suomen suurimmasta vientituotteesta neljä on metsäteollisuustuotteita. Metsien biomassa on arvokasta ja parhaiten hoidettua luonnonvaraa. Se on uusiutuvaa ja kierrätettävää. Suomessa on paljon osaamista sen jalostamiseen. Paperin uksesta 60 prosenttia riippuu talouden kehityksestä ja 40 prosenttia median käytön rakennemuutoksesta. Bulkkituotteet tuovat tuloksen Bulkkituotteet sellu, paperi ja sahatavara (kartonkia UPM ei valmista) ovat yhä UPM:n ja koko Suomen metsäteollisuuden selkäranka ja tuloksen tulosgeneraattori. Kyllä bulkkituotteet ovat aivan olennainen osa suomalaisen puun jalostusketjua. Ne tuovat vientiin volyymiä ja tuottavat hyvää kassavirtaa. Tehokkaasti tuotettuna pärjäämme volyymituotteissa, mutta koko toimitusketjun tulisi olla tehokas, myös tehtaan porttien ulkopuolella. Tästä olemme huolissamme Suomessa. Yli 30 miljoonan tonnin vuotuinen paperintuotanto on valtava määrä, joten huhut paperiteollisuuden kuolemasta ovat liioiteltuja. Jussi Pesonen itse uskoo, että printtimedia pitää pintansa median murroksessa hamaan tulevaisuuteen. Sanomalehdillä säilyy vahva asema rinnakkain digitaalisen median kanssa. Lehti on erinomainen käyttöliittymä. Digitaalisesta mediasta taas luetaan enemmän lyhyitä uutisia. Aikakauslehdissä yleislehtien levikit ovat laskeneet, mutta erikoislehdet ovat pitäneet pintansa. Hyvässä vedossa oleva tuoteryhmä on katalogit, joista Pesonen mainitsee esimerkkinä UPM:n paperille painettavat Ikean miljoonien kappaleiden ja useita kieliversioita sisältävät tuoteesittelyt. Paperin uksesta 60 prosenttia riippuu talouden kehityksestä ja 40 prosenttia median käytön rakennemuutoksesta. Investointiohjelma muuttaa yhtiötä Yhtiö on eriyttänyt liiketoimintansa liiketoiminta-alueisiin. Sellun, sahatavaran, Uusi ohjelma leikkaa kapasiteettia biodieselin ja energian tuotanto (puuhake, kuoret ym.) on integroitu UPM Biorefining liiketoiminnaksi. Tarrat, vaneri ja energia toimivat omina bisnesalueinaan. Paperin valmistus on jaettu Yhdysvaltojen ja Euroopan sekä Aasian liiketoiminta-alueisiin. UPM toteuttaa kovaa muutosprosessia. Se on tiennyt mittavaa 680 miljoonan euron investointiohjelmaa, jossa on kolme isoa hanketta: sellun kapasiteetin nosto, biopolttoaineiden valmistus ja tarra-arvoketjun laajennus Kiinassa. Tavoitteena on modernisoida teknologiaa, nostaa jalostusastetta ja hakea korkeaa arvoa tuottavia kasvutuotteita, Pesonen luettelee. Sellun valmistuksesta UPM odottaa kasvavaa kassavirtaa. Yhtiön rahasampo on taatusti Uruguayihin Fray Bentosiin noussut lyhytkuitusellua valmistava tehdas, jonka tuotantokapasiteetti on saatu nostettua 1,3 miljoonaan tonniin vuodessa. Se on tehokas ja yksi maailman ympäristöystävällisemmistä sellutehtaista, Pesonen kehuu. Suomessa UPM on investoinut Pietarsaaren ja Kymin sellutehtaiden tuotantokapasiteetin laajennuksiin. Pietarsaaren tehtaan tonnin tuotantokyvyn lisäys saatiin päätökseen kesäkuussa. Kymin sellutehtaan kapasiteettia kasvatetaan tonnilla ja sen tuotanto käynnistyy 2015 lopussa. UPM kertoi äskettäin uudesta 150 miljoonan kannattavuuden parantamisohjelmasta. Edellinen ja syksyllä loppuun viedyllä 200 miljoonan säästöohjelmalla alennettiin sekä muuttuvia että kiinteitä kustannuksia muun muassa virtaviivaistamalla tuotantoa ja tehostamalla raaka-aineiden käyttöä. Nyt liiketoiminnoissa on tunnistettu uusia kannattavuuden parantamismahdollisuuksia. Esimerkiksi Euroopassa painopapereiden kapasiteettia leikataan tonnia sulkemalla neljä paperikonetta, Suomessa pysäytetään paperikoneet Jämsänkoskella ja Kaukaalla. Kustannuskilpailukyvyn tavoittelu on jatkuvaa toimintaa. Se ei koskaan lopu. Sekä me että kilpailijamme näkevät, että kustannustehokkain toimija on vahvoilla.» Sellutuotanto on ollut kasvuala jo vuodesta viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

12 UPM» Selluntuotanto on ollut kasvuala jo vuodesta Sen markkina-arvo kasvaa koko ajan. Lopputuotteet ovat muun muassa korkean jalostusasteen hygieniatuotteita, joita kasvava ja laajentuva keskiluokka kysyy entistä enemmän. Kasvuhankkeilla200 miljoonaa tulokseen UPM esittelee itsensä Biofore-yhtiönä. Bio kuvastaa tulevaisuuden mahdollisuuksia ja innovaatioita, fore taas tarkoittaa metsäbiomassaa (forest biomass) ja edelläkävijyyttä (forerunner). Isoa kasvua uutuustuotteista ei ole odotettavissa pitkään aikaan. Meidän mielestämme koko metsäteollisuus on jo nyt biosektoria. Jalostamme metsien biomassasta erilaisia uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita. Uutuustuotteet ovat pieni osa tätä kokonaisuutta, ja kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä, ennen kuin biopolttoaineissa, biokomposiiteissa tai biofibrilleissä voidaan puhua merkittävän kokoisesta kannattavasta liiketoiminnasta. Pitkällä aikavälillä potentiaali on kuitenkin merkittävä. Yhtiö hakee kaikilla kasvuhankkeillaan 200 miljoonan euron kohennusta tulokseensa. Olemme käynnistämässä maailman ensimmäistä mäntyöljyä käyttävää biojalostamoa Lappeenrannassa. Se alkaa tuottaa puhdasta, kehittynyttä uusiutuvaa dieseliä vielä tämän vuoden aikana. Keskitymme nyt siihen emmekä ole julkistamassa uusia suunnitelmia, ennen kuin laitoksesta ja Mäntyöljy on yksi tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kuva: UPM markkinoista on enemmän kokemuksia. Investoinnit puuvapaisiin erikoispapereihin ja tarramateriaaleihin Kiinassa sekä UPM Raflatacin laajeneminen tarralaminaattiliiketoiminnassa edistyvät suunnitellusti. Yhtiö patenttisalkku pullistuu vuodessa hakemuksella, kun takavuosina hakemuksia saattoi olla vähemmän kuin kymmenen, Pesonen sanoo. Patenttiriita Neste Oilin kanssa biodieselissä on edelleen auki viranomaiskäsittelyssä. Meidän mielestämme koko metsäteollisuus on jo nyt biosektoria. Jalostamme metsien biomassasta erilaisia uusiutuvia ja kierrätettäviä tuotteita. Patenttiriidat ovat osa normaalia toimintaa ja niihin joudutaan tottumaan. Suomelle biodiesel on mahdollisuus: kaksi johtavaa yritystä panostaa biopolttoaineiden kehitykseen. Vahva tase tekee investoinnit mahdollisiksi Pesonen ei näe varsinaisia uhkia UPM:lle: Pikemminkin meillä on iso määrä mahdollisuuksia. Uusiutuvaa raaka-ainettamme on riittävästi, kun yleisesti raaka-aineista on niukkuutta. Olemme suuri kierrättäjä» Evlin analyytikko Markku Järvinen kysyy: Miten UPM kasvaa tulevaisuudessa? Teksti: Jukka Reinikainen UPM:n heikkous on paperiliiketoiminta, jonka strukturaaliselle laskulle ei näy loppua. Yhtiö on investoinut määrätietoisesti, mutta isot investoinnit eivät tunnu olevan yhtiön strategian keskiössä, arvioi Evli Pankin analyytikko Markku Järvinen. Tällä hetkellä UPM hakee tehokkuutta operaatioihinsa niin säästöohjelmalla kuin tehostusinvestoinneilla. Kun paperissa ei haluta kasvaa, energiassa kasvu on vaikeaa ja sellussa kallista, kysymys on, että miten UPM tulevaisuudessa kasvaa? Mikä on UPM:n kehitys yrityksen päämarkkinoilla, onko elpymistä näköpiirissä? Heikentynyt euro on myös positiivinen asia UPM:lle. Sellumarkkina on kehittynyt odotettua paremmin, mutta merkittäviä kapasiteettilisäyksiä tulee edelleen. Energiassa volyymit ovat vakaat, mutta hinnat laskevat asteittain. Paperin kysyntä jatkaa laskuaan; hinnoissa on edelleen painetta alaspäin. Kustannussäästöt auttavat. Millaisena näette painopaperin kehityksen tai supistumisen lähivuosina? Odotus on, että painopaperin kysyntä jatkaa laskuaan. Jos talouskehitys Euroopassa paranee, voi lasku hidastua. Mitkä ovat UPM:n kilpailuedut eri markkinoilla suhteessa kilpailijoihin? UPM:n keskeisin kilpailuetu on kustannuskilpailukyky tämä pätee niin selluun, sähköön kuin eurooppalaiseen paperiinkin. Mikä on energialiiketoiminnan merkitys UPM:n strategiassa? Energialiiketoiminta on sähköntuotantoa Suomessa ydinvoimalla ja vesivoimalla. Liiketoiminnalla on keskeinen asema UPM:lle myös tulevaisuudessa. Olkiluoto 3 tuo kasvua valmistuessaan. Kielteistä on nyt heikko hintanäköala. Mikä on sellun merkitys UPM:n strategiassa? Sellu on vastaisuudessa yhä keskeisempi osa UPM:n strategiaa. Paperi säilyy merkittävänä, joskin kutistuu kysynnän laskiessa. Sahatavaralla on pienempi rooli. Suomen metsäteollisuudelle ns. bulkkituotteet ovat merkittävimmät vielä pitkään. Onko bioliiketoiminnan vahva korostus vain julkikuvan kiillotusta vai voiko sillä oikeasti tehdä rahaakin? Bioliiketoiminta voi olla määrittelyky- symys, mutta jos ajatellaan vaikka polttoaineita niin Neste Oil on pystynyt luomaan merkittävää ja kannattavaa liiketoimintaa. UPM:llä on tähän vielä matkaa. Uruguay lienee aikamoinen rahasampo? Uruguayn sellutehdas on todennäköisesti UPM:n kannattavin yksikkö. Nykyisestä operaatiosta voidaan puristaa vielä hiukan enemmän, mutta merkittävä laajennus olisi erittäin iso investointi. Isot investoinnit eivät tunnu olevan UPM:n strategian keskiössä. UPM sijoituskohteena: osta, pidä myy? Tällä hetkellä suositus on vähennä. Minkälaisena näet UPM:n osinkopolitiikan? UPM haluaa olla hyvä osingonmaksaja. Johto puhuu varsin voimakkaasti osingon kasvattamisesta, mihin on sinänsä edellytykset. Osinkopolitiikkaa olisi tällöin kuitenkin syytä selkeyttää, jotta osinko ja politiikka olisivat linjassa. Nykyinen politiikka ei nyt viittaa nousevaan osinkoon. UPM oli juuri saanut 200 miljoonan euron kannattavuusohjelman toteutettua, kun uudet supistukset ja tehtaiden sulkemiset tulivat. Miten tulkitsette päätöksiä? Edellinen ohjelma ei sisältänyt kapasiteetin leikkauksia. Volyymien laskiessa koneita joudutaan jatkossakin sulkemaan, kun ei ole syytä olettaa, että kysyntä koskaan palautuisi. Mitä sanoisit seuraavista: velkaantuminen? taseen vahvistaminen? oman pääoman tuotto? Miksi yhtiöön kannattaa sijoittaa a) yksityisen sijoittajan, b) institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta? UPM:n tase on viime vuosina vahvistunut selvästi velkaantumisen laskiessa. Lisävahvistukselle ei nähdäkseni ole merkittävää tarvetta. Sijoittajalle UPM tarjoaa hyvää osinkotuottoa. Jos sijoittaa pidemmällä aikavälillä, kysymys on, mistä kasvu tulee paperin taantuessa. Liiketoiminta on jatkossakin syklistä. Isot investoinnit eivät tunnu olevan UPM:n strategian keskiössä, arvioi Markku Järvinen. 22 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

13 UPM» ja tuote- sekä palvelusalkkumme Aasiassa on hyvä. Suomen kilpailukyvystä sen sijaan olen huolissani. Teollisuuspolitiikkamme ei innosta kasvattamaan teollisuutta, työmarkkinamme ovat jäykät, säännöstely on liiallista ja verotus raskasta (firmoille ja henkilöille), Pesonen luettelee. Sanalla sanoen Suomi tarvitsisi Pesosen mukaan uutta teollista ajattelua Saksan malliin. Saksa pärjää, koska heille teollisuuden kehittäminen on ykkösasia. Mitkä ovat UPM:n investointinäkymät Suomessa ja maailmalla? UPM:llä on vahva tase ja kuusi raportointisegmenttiä, joista neljä on kasvusegmenttejä. Kaikissa niissä meillä on tällä hetkellä useita investointeja käynnissä. Tässä vaiheessa meillä ei ole muuta kerrottavaa. Mikä on Energialiiketoiminnan merkitys UPM:n strategiassa? UPM Energia on yksi UPM:n kuudesta raportointisegmentistä ja yksi neljästä kasvualueestamme. Se tuottaa kustannustehokkaasti vähäpäästöistä energiaa ja sähköä Suomessa. Liikevaihto on vajaa puoli miljardia euroa, eli pienin liiketoimintamme, mutta kannattavuus on ollut hyvää. Tavoitteena kasvava osinko Miksi sijoittajan kannattaa ostaa UPM:n osakkeita? Sijoittajat ovat ottaneet UPM muutoksen myönteisesti vastaan, ja biotalous on kiinnostavassa, dynaamisessa vaiheessa. Suuntaamme liiketoimintaamme kannattavampiin ja enemmän arvoa luoviin toimintoihin sekä teemme tarkkaan kohdennettuja matalan riskin investointeja, joilla on hyvä tuotto. UPM:llä on hyvät edellytykset ylläpitää vakaata tai jopa kasvavaa osinkoa. Sitä paitsi UPM on suomalainen yhtiö, joka hoitaa asiansa vastuullisesti, maksaa 24 viisas raha 10/2014 veronsa Suomeen ja jalostaa suomalaista puuta. Yhtiön tase on toimialan paras. Mikä on UPM:n osinkopolitiikka? Olen erityisen tyytyväinen rahavirtamme kehitykseen sekä taseeseemme, sillä ne luovat edellytykset sekä osingon kasvattamiselle että kyvyllemme viedä Mikä yhtiö? UPM-Kymmene Oyj on maailman suurimpia metsäteollisuusyhtiöitä. Yhtiö syntyi 1996, kun Repolan tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM) ja Kymmene fuusioituivat. Yhtiöön sulautui myös markkinointiyhdistys Finnpap. Yhtiön nimestä käytetään yleisesti lyhennettä UPM. Yhtiön liiketoimintoja yhdistää ajatus luoda lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista yhdistämällä niissä osaamista ja teknologiaa. Liikevaihto 10 miljardia euroa Markkina-arvo 6,7 miljardia euroa Henkilöstö henkeä Tuotantoa 14 maassa Tuotealueet Paperi Puutuotteet Sellu Metsäpalvelut Vaneri Tarrat Energia Biokemikaalit Biopolttaineet Komposiitit Sijoittajat ovat ottaneet UPM muutoksen myönteisesti vastaan, ja biotalous on kiinnostavassa, dynaamisessa vaiheessa.. yhtiön muutosta eteenpäin. UPM jakaa osinkona vähintään kolmanneksen operatiivisilla investoinneilla vähennetystä liiketoiminnan nettorahavirrasta. Pesonen on iloinen yksityisten sijoittajien määrästä yhtiössä. Noin henkilöä Suomessa on paljon, Suomen pörssiyhtiöiden ehdotonta kärkeä. UPM tänään Avainluvut Q4/2013-Q3/2014 UPM Biorefining Liikevaihto 1950 milj. euroa Liikevoitto 216 me Työllistää 2600 henkilöä UPM Energy Liikevaihto 464 me Liikevoitto 190 me Työllistää 70 henkilöä UPM Raflatec Liikevaihto 1216 me Liikevoitto 74 me Työllistää 2800 henkilöä UPM Paper Asia Liikevaihto 1104 me Liikevoitto 97 me Työllistää 1700 henkilöä UPM Paper ENA (Eurooppa ja P-Amerikka) Liikevaihto 5368 me Liikevoitto 182 me Työllistää henkilöä UPM:n muutos jatkuu Tammi-syyskuu 2014 ja tammi-syyskuu 2013 Tulos osaketta kohti ilman kertaluonteisia eriä oli 0,85 (0,64) euroa Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 617 (476) miljoonaan euroon eli 8,4 (6,4) %:iin liikevaihdosta Käyttökate oli 957 (853) miljoonaa euroa eli 13,0 (11,4) % liikevaihdosta Tunnuslukuja tammi-syyskuu ja vuosi 2013 Liikevaihto, milj. euroa 7337 (7466) Liikevoitto/tappio me(1 617 (476) 683 Tulos/osake 0,85 (0,64) 0,91 Markkinat porskuttavat Aasiassa Taloudellisen toimintaympäristön arvioidaan tukevan maailmanlaajuisten selluja tarramateriaalimarkkinoiden sekä paperin kysyntää Aasiassa. Graafisten papereiden kysynnän odotetaan laskevan Euroopassa jonkin verran. Suomen vesivarannot ovat pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Termiinihintojen perusteella sähkön markkinahinnan Suomessa odotetaan olevan hieman alempi vuoden 2014 jälkipuoliskolla verrattuna vuoden 2013 jälkipuoliskoon. UPM Biorefining -liiketoiminta-alueen kannattavuuteen vaikuttavat edelleen alentuneet sellun hinnat vuoden 2014 jälkipuoliskolla vuoden 2013 loppuun verrattuna. Uusiutuvan dieselin kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan Lappeenrannan jalostamolla vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Sen vaikutus UPM Biorefining liiketoiminta-alueen tulokseen vuoden 2014 jälkipuoliskolla on vähäinen. Kausiluonteisesti korkeammat kiinteät kustannukset, yhtiön paperitehtaiden loppuvuoden seisokit sekä Fray Bentosin sellutehtaan huoltoseisokin odotetaan vaikuttavan vuoden 2014 viimeisen neljänneksen tulokseen edelliseen neljännekseen verrattuna. Aasiassa yhtiön kaikkien tuotteiden menekki on kehittynyt hyvin. UPM:llä on alueella omaa hienopaperituotantoa ja tarralaminaattituotantoa, ja se vie sinne sellua, aikakauslehtipapereita, sahatavaraa ja vaneria. Euroopassa UPM katsoo pystyvänsä tuottamaan asiakkaidensa tarvitseman paperin vähemmillä koneilla. Euroopan paperiteollisuuden murros liittyy maailmantalouden painopisteen muutoksiin, tajien mediakäyttäytymiseen mutta myös Euroopan heikkoon talouskehitykseen. Taloudellisen toimintaympäristön arvioidaan tukevan maailmanlaajuisten sellu- ja tarramateriaalimarkkinoiden sekä paperin kysyntää Aasiassa. Mistä tuottoa ja turvaa talouteesi? Perintö- ja lahjaverotus Sijoitusmarkkinapaneeli Sijoituskoulu Pörssi-ilta Tervetuloa talouden, sijoittamisen ja verotuksen suurtapahtumaan Marina Congress Centeriin, Helsingin Katajanokalle. Verotapahtumasta saat hyötytietoa sekä henkilökohtaista neuvontaa, tiiviisti ja selkeästi. Monipuolisesta ohjelmasta ja osastoista löytyy jokaiselle jotakin: opiskelijalle, aloittelevalle tai kokeneelle sijoittajalle, metsänomistajalle, yrittäjälle, yrityksen talousammattilaiselle, taiteenharrastajalle. Myös asuntokauppa, autoilu sekä kodin ja perheen asiat ovat esillä. Kahden päivän aikana voit kuulla päättäjiä, vaikuttajia sekä talouden, sijoittamisen ja verotuksen huippuammattilaisia. Lisäksi Veronmaksajat ja Pörssisäätiö järjestävät Pörssi-illan torstaina Tilaa maksuton uutiskirje Vero2015 uutiskirje, ilmestyy tammimaaliskuussa. Saat ennakkotietoa tapahtuman avajaisista, ohjelmasta, esiintyjistä. Tilaa osoitteessa: Tapahtuman järjestää Veronmaksajain Keskusliitto

14 KIRJA-ARVIO ASIANTUNTIJA TEKSTI: VEERA SALOHEIMO KUVA: ARTTU LAITALA Uutuusopas kannustaa naisia terveeseen itsekkyyteen Rikastumista saa ja kannattaa tavoitella Aseta rima korkealle, vaadi enemmän niin rahaa kuin valtaakin, ja ole terveen itsekäs, kehottaa juuri ilmestynyt talousopas naisille. Emilia Kullaksen ja Ninni Myllyojan toinen yhteinen teos Nainen ja rikastumisen taito on helppolukuinen ja voimaannuttava, mutta vaatii lukijaansa myös toimimaan. Kirja patistaa astumaan oman talouden ohjaksiin ja laatimaan sijoitussuunnitelman, jolla alkaa matka kohti rikastumista. Turha huudahtaa: En kuitenkaan tule saamaan eläkettä, vaan asialle pitää ryhtyä itse tekemään jotain. Naiset ovat sijoittajina keskimäärin turvallisuushakuisia ja riskiä karttavia. Heidän vahvuutensa on liian kaupankäynnin jättäminen väliin, jolloin kaupankäyntiin ei mene turhia kuluja. Miehet taas ovat keskimäärin vastakohtia: paljon kauppaa käyviä ja kuluja maksavia, mutta rohkeita riskinottajia. Tällä perusteella talousoppaan kirjoittaminen vain toiselle sukupuolelle on perusteltua. Myllyoja ja Kullas ottavat perinaiselliset piirteet mikroskoopin alle ja antavat täsmäohjeita naisille. Riskiä pitää ottaa, jotta kunnolliset tuotot ovat mahdollisia. Oman pankin kohtuullista tai maltillista tuottoa tarjoavaa korko- tai yhdistelmärahastoa ei välttämättä kannata valita, vaan suunnata rohkeasti osakkeiden pariin. Kirja käy läpi kolme strategiaa sijoittamiseen: rahastot, osakkeet ja asuntosijoittamisen. Tämä osuus sopii aivan yhtä hyvin miehillekin, ja on mukava lukea selkeyden ja ymmärrettävyyden ansiosta. Lukija viedään kädestä pitäen lukemaan esimerkkirahaston rahastoesitettä ja selostetaan sieltä selviävät seikat. Osakkeista kiinnostunut saa opastusta sanomalehden pörssisivun tulkitsemisesta ja arvo-osuustilin näkymästä verkossa. Kirjan syvimmälle talouden kiemuroihin menevää osaa on yhtiöiden tunnuslukujen selostaminen. Stop leppoistaminen! Sijoittamisen lisäksi työlläkin voi rikastua, on kirjan viesti. Kirjoittajat ovat ankaria downshiftaajille, vuorotteluvapaan viettäjille ja osa-aikatyön tekijöille, ja muistuttavat joka välissä siitä, miten vähempi elämän aikana tehty työ vaikuttaa eläkkeeseen. Äidit voisivat sen sijaan kannustaa tyttäriään toimitusjohtajiksi ja yrittäjiksi, ja siinä sivussa suunnitella itse, miten saisivat ylennyksen omilla työpaikoillaan ja isomman tilipussin. Hallitusammattilaisenkin työtä esitellään laajasti ja ehdotetaan sitä unelmaammatiksi. Jokainen soveltanee näitä ehdotuksia oman elämänsä mittakaavassa. Kirja ei pidä rikkautta itseisarvona, vaan perustelee, miksi rahasta kannattaa tehdä ystävä. Raha antaa vapautta, itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja turvaa. Sillä voi ostaa sinkkukämpän avioeron tullessa tai maksaa palvelutalon maksut ikääntyessä. Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja kirjoittavat naisille, mutta mieskin voi lukea. Viesti menee jopa niin pitkälle, että rahan väitetään tuovan onnellisuutta. Tässä menee vähän mutkat suoriksi, sillä onnellisuustutkimuksessa näin ei ole todettu aina olevan. Aiemmin muun muassa Kari Nars kirjassaan Raha ja onni on osoittanut, kuinka pienituloisen nousu keskituloiseksi kyllä lisää valinnan mahdollisuuksia elämässä ja onnellisuutta. Keskituloisena rahan onnea tuova vaikutus on maksimoitu. Sen sijaan keskituloisen nousu varakkaiden luokkaan ei enää lisää onnellisuutta. Pitkät työpäivät ja vähäinen läheisten kanssa vietetty aika jopa vähentävät onnellisuutta. Myllyoja ja Kullas käyttävät teoksessaan runsaasti aivan tähän päivään kytkeytyviä esimerkkejä pörssiyhtiöistä ja hyödyllisistä verkkosivuista. Kirjan uunituoreena ostavaa nämä käytännön vinkit palvelevat, mutta käsikirjana hyllyssä lepäävänä teos voi vanheta näiltä osin nopeasti. Kirjoittajat julkaisivat neljä vuotta sitten teoksen Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta. Sama feministinen ja selkosanainen linja jatkuu. Molemmat kirjat puolustavat paikkaansa taloudesta kiinnostuneen lukulistalla, sillä asiat menevät aina paremmin perille hieman eri näkökulmista havainnollistamalla. Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja: Nainen ja rikastumisen taitotalentum 2014 Suomi ja pelottavat ulkomaat Puhuin muutama viikko sitten Sijoitus- Investissä. Tarkoitus oli esitelmöidä pienistä yhtiöistä. Kerroin sivulauseessa ulkomaisiin kohteisiin sijoittamisesta itsestään selvänä asiana. Helsingin pörssin tarjontahan on aktiivista osakepoimintaa harjoittavalle toivottoman kapea. Keskustelu esityksen jälkeen ja lähes kaikki kysymykset kuitenkin koskivat ulkomaille sijoittamista. Olin havaitsevinani vastakkainasettelun: pelottavat ulkomaat ja sinivalkoinen onnela, jossa kaikki on maailman parasta. Onko ulkomaille sijoittaminen hullunrohkea riski? Suomalaisten osakesalkkujen sisältö on tutkimus toisensa jälkeen todettu hyvin sinivalkoiseksi. Tässä maassa suurin osa suoraan osakkeisiin sijoitetusta rahasta suuntautuu suomalaisiin yhtiöihin. Asuin itse neljä vuotta Itävallassa, josta muutin kuudeksi vuodeksi Saksaan ja sitten takaisin Suomeen. Olisiko minun pitänyt Itävaltaan muuttaessa vaihtaa koko salkkuni sisältö itävaltalaisiin yhtiöihin, sen jälkeen saksalaisiin ja viimein takaisin suomalaisiin? Enhän muuten olisi välttänyt ulkomaansijoitusten mahdollisia vero-ongelmia, saanut ajankohtaista tietoa yrityksistä paikallisista lehdistä enkä kantanut korteani kekoon maan puolesta, jonne maksan veroja? Viranomaiset valvovat pörssiyhtiöitä muuallakin kuin Suomessa. Viranomaisvalvonta ei siis suinkaan lopu Suomen rajan yli mentäessä. On vaikea ymmärtää, miksi vaikkapa Saksan pörssilainsäädäntö tai viranomaisvalvonta olisi Suomea leväperäisempää? Yhdysvalloissa tumpeloa yritysjohtoa uhkaa lisäksi vielä laaja joukko aktivistisijoittajia, joista Carl Icahn lienee tunnetuin. Suomi ja muu maailma -ajattelutapa ei tee eroa vaikkapa Ranskaan ja Ugandaan sijoittamisen välillä. Väitän että ranskalaisia yhtiöitä valvotaan vähintään yhtä hyvin kuin suomalaisia. Entä valuuttariski? Euroalueen ulkopuolelle sijoittaessaanhan joutuu käyttämään vierasta valuuttaa. Valuuttariski on kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin osakkeen kotivaluutan vaihtokurssin heilunta. Esimerkiksi vuonna 2013 Kone Oyj:n liikevaihdosta 38 prosenttia syntyi Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Tuolla alueella maksetaan monissa eri valuutoissa, joiden kurssien heilunta muuttaa yhtiön euroissa laskettua tulosta. Kansainvälinen yhtiö maksaa palkkoja sekä tilaa raakaaineita ja palveluja monista eri maista monilla eri valuutoilla. Valtaosaan suomalaisista osakkeista on piilotettu valuuttariski. Oikeasti päänvaivaa aiheuttavat osinkojen lähdeverot. Suomi on solminut useimpien länsimaiden kanssa verosopimuksen, joka määrittää lähdeveron suuruuden. Monet maat eivät kuitenkaan automaattisesti pidätä lähdeveroa oikein, vaan ne perivät paikallisen, yleensä lähdeveroa korkeamman, pääomaveron. Sijoittaja joutuu tällaisissa tapauksissa jälkeenpäin hakemaan liikaa perityn veron takaisin. Oma osakevälittäjä voi osoittautua lähdeverojen haussa joko korvaamattomaksi avuksi tai ongelmalliseksi tunariksi. Järkisyillä ei salkun keskittämistä Suomeen voi mitenkään perustella. Kun järkisyyt eliminoidaan, jäljelle jää pelko. Siis tunne. Hyvät sijoitukset tehdään kylmästi harkiten suunnitelman mukaan, ei tunteiden tuuliajolla. Järkevä hajauttaa osakesalkkuaan jalometalliharkot ja -kolikot Katso päivän hinnat: sijoitakultaan.fi puh. (09) Tekninen analyysi suomalaisista osakkeista Osakesäästäjille Viikottainen raportti sisältää: 1. mallisalkun 2. kaupankäyntiohjeet OMXH25 osakkeista ja mekaanisen pörssiseurantalistan (kaupankäyntiohjeissa mukana pörssikäyrät) 3. mekaaniset pörssiseurantalistat keskisuurista ja pienemmistä Suomi-osakkeista Tarjous Osakesäästäjille : Viikkoraportti vuodeksi 70 ( norm. 120 /vuosi = 10 /kk) ( 2 viikon koejakso ilmaiseksi) tilaukset suoraan kotisivulta sähköpostitse trendservice@trendservice.fi ulkomaille, pelotti kuinka paljon tahansa. Jari Saarhelo Arvosijoit tajan tie -bloggar 26 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

15 asiantuntija ROGER WESSMAN Asuntokuplasta ei merkkejä Suomessa Asuntokauppa on hyytynyt kun kasvava epävarmuus talouden näkymistä on saanut ostajat varovaisiksi. Hinnoissa on toistaiseksi nähty vain pieni lasku. Syitä ei olekaan sellaiseen hintojen romahdukseen, kun mitä euroalueen kriisimaissa tai Suomessa 90-luvulla nähtiin. Asuntokuplan tunnusmerkkejä on vaikeata löytää. Korkonäkymät huomioiden asunnot näyttävät pikemmin halvoilta myös asuntosijoittajan näkökulmasta. Pelkoihin asuntojen hintojen merkittävästä korjauksesta on tosin helppo löytää perusteluita. Asuntojen hinnat ovat nyt 20 prosenttia korkeampia kuin finanssikriisiin aikaisissa pohjalukemissa Käytettävissä olevat tulot sen sijaan ovat pysyneet paikallaan. Veronkorotukset ja heikkenevä työllisyys ovat syöneet lähes olemattomat palkankorotukset. Asunnon ostajan kustannuksia on kuitenkin alentanut korkojen lasku. Samalla lainamäärällä kuukausimaksu on nyt lähes kaksikymmentä prosenttia alhaisempi kuin viisi vuotta sitten, jos asunnon ostoa rahoitetaan 20 vuoden annuiteettilainalla. Eli jos ostaa asunnon nyt niin lainojen kuukausierä on jopa hivenen alhaisempi kuin Asuntojen Korkonäkymät huomioiden asunnot näyttävät pikemminkin halvoilta hinnat olivat silloin alhaisempia mutta korot vastaavasti korkeampia. Asunnon ostaminen on siten jo nyt yhtä halpaa kun se oli vuoden 2009 finanssikriisin pohjalukemissa, kun huomioi korkotason. Tilanne toki muuttuu jos ja kun korot nousevat. Tällä hetkellä lainakorot ovat yhä jopa laskussa, kun Euroopan keskuspankki yrittää yhä rajummin elvyttää taloutta. Korkojen nousua ei ole syytä odottaa, kunnes euroalueen talous on merkittävästi kohentunut. Siinä vaiheessa kotitalouksienkin tulot ja luottamus tulevaisuuteen ovat todennäköisesti merkittävästi parantuneet. Mikään villi ostohuuma ei tällä hetkellä pidä asuntojen hintoja korkeina. Jo toista vuotta ostointo on ollut heikko; niin asuntokauppojen volyymi, uusien asuntolainojen euromäärää kuin tajabarometrin mittaamat ostoaikeet ovat olleet hyvin matalia. Asunnonostajien mielialat voivat vain kohentua näiltä tasoilta. Muutos siten pikemmin tukisi hintojen nousua kuin laskua. Voidaan sanoa, että viimeiset pari vuotta ovat olleet todellinen stressitesti asuntojen hinnoille. Jollei tällä saada aikaan hintojen laskua, niin millä sitten? Asuntokuplalle tyypillinen ominaispiirre on rakennusbuumi, jonka myötä luodaan ylitarjontaa, joka purkautuu hintojen laskuun. Tällaisesta buumista ei ole merkkejä. Asuntorakentaminen ei koskaan toipunut asuntoja/vuosi Suomi: Osakeasuntojen hinnat Asuntojen hinnat Laina-annuiteetti suhteessa tuloihin Suhteessa käytettäviin tuloihin Suhteessa vuokriin Lähde: Macrobond Suomi: Asuntorakentaminen ,00 Aloitetut rakennukset, 12 kk keskiarvo, vasen 8,75 8,50 8,25 8,00 7,75 7,50 7,25 7,00 Asunnon ostoaikomus, tajabarometri, 12 kk keskiarvo, oikea 6,75 6, =100 % kotitaloukista täysin vuoden 2009 notkahduksesta. Uusien rakennusten aloitukset ovat viimeisen vuoden aikana jääneet yli viidenneksen finanssikriisiä edeltäneen viisivuotiskauden tasoilta. Ehkä kupla piilee sijoittajien kasvavassa kiinnostuksessa asunnoista? Sijoitusmarkkinoiden heilahtelut ja alhaiset korot ovatkin kasvattaneet asuntosijoittamisen houkuttelevuutta. Asuntoihin on viime vuosina voitu sijoittaa yhä helpommin kiinteistörahastojen kautta. Varsinaisesta spekulatiivisesta asuntosijoittamisesta on kuitenkin vähän merkkejä. Asuntosijoittajien fokus Suomessa on vahvasti asuntojen tarjoama vuokratuotto. Sijoituksia on tänä päivänä harvoin motivoinut toive hintojen noususta. Pikemmin pelko hintojen laskusta on jarruttanut ostointoa. Silmiinpistävää on, että Orava asuntokiinteistösijoitusrahasto tarjoaa tällä hetkellä koko pörssin korkeimman odotetun osinkotuoton. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat edelleen olleet tasaisessa nousussa kun asuntojen hintojen nousu on viime vuosina taittunut. Myös suhteessa vuokriin asuntojen hinnat ovat siten nyt samoilla tasoilla kun vuonna Tältäkään osin ei ole mitään merkkejä spekulatiivisesta huumasta. Pikemmin asuntosijoittaminen näyttää nyt suhteellisesti paljon houkuttelevammalta, kuin viisi vuotta sitten. Asuntojen vuokratuotto on pysynyt vakaana, samalla kun osakkeiden arvostustasot ovat reippaasti toipuneet ja korot ovat laskeneet. Roger Wessman Ekonomisti 28 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

16 laatuyhtiöt Eilispäivän laatuyhtiö voi olla huomisen kriisiyhtiö Takaako sijoitus laatuyhtiöihin laadukkaan tuoton? Moni ammattisijoittaja kertoo sijoittavansa laatuyhtiöihin pitkällä sijoitushorisontilla. Tämä sijoitusstrategia on helppo viestiä ulospäin ja se harvoin synnyttää kritiikkiä. Mutta toimiiko laatuyhtiöstrategia? Voiko sillä saavuttaa markkinaindeksiä parempaa tuottoa tai alempaa riskiä? Jos jompikumpi kriteereistä ei täyty, laatuyhtiöihin sijoittaminen ei kannata. Maailman osakemarkkinoiden 25 vuoden tarkasteluperiodi ( ) osoittaa, että laatuyhtiöihin sijoittaminen on tuottanut noin neljän prosenttiyksikön vuotuisen ylituoton markkinatuottoon nähden ja vielä alemmalla riskillä. Laatuyhtiöihin sijoittaminen on itseasiassa ollut tuottoisin sijoitusstrategia vertailussa olleista sijoitusstrategioista. Laatuyhtiöhin sijoittaminen siis kannattaa. Laatuyhtiöstrategiassa, kuten kaikissa muissakin sijoitusstrategioissa on haasteensa. Sijoitushorisontin pitää todellakin olla pitkä, miten määritellään yhtiön laatu Laatuyhtiöt: Suomi Maailma Teleste Accenture TeliaSonera Johnson & Johnson Orion mc Donald s Huhtamäki Pepsi Wärtsilä Unilever Kesko Nestle KONE Roche Tikkurila L Oreal Nokian Renkaat Wal-Mart F-Secure procter & Gamble Lähde Sijoittaja.fi ja Sijoittaja.fi:n osakevalintatyökalu ja miten salkkuun valitaan osakkeet. Pitkään, 25 vuoden tarkasteluperiodiin mahtuu kaksi ajanjaksoa, jolloin laatuyhtiöihin sijoittaminen on ollut globaalisti markkinaindeksiä heikommin tuottava strategia. Vuosina ja laatustrategia hävisi markkinaindeksille. Viisi vuotta voi tuntua pitkältä ajalta odottaa että strategia alkaisi toimia. Tästä syystä ammattimaiset sijoittajat korostavat pitkäjänteisyyttä. Yksikään fundamentteihin perustuva sijoitusstrategia ei sovi lyhythermoiselle sijoittajalle. Taidetta tai tiedettä Laatuyhtiön määrittämisestä voi tehdä taidetta tai sitten luottaa tieteeseen. Laatuyhtiö on luonnollisesti sellainen, joka kasvaa Suoria osakesijoituksia tekevän on muistettava, että markkinatilanteet ja yritykset muuttuvat. Kilpailuetu ei ole pysyvää. markkinaa nopeammin, on kilpailijoitaan kannattavampi, sillä on veitsenterävä strategia, vahva tase, korkea oman pääoman tuotto, hyvä asiakastyytyväisyys ja merkittävä kilpailuetu. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yksittäisen sijoittajan on mahdotonta selvittää kaikkien kymmenien tuhansien osakkeiden joukosta ne yhtiöt, jotka kulloinkin täyttävät kaikki laatukriteerit. Onneksi sijoittaja voi luottaa numeroiden murskaukseen. Tunnuslukujen avulla riittävän laadukkaiden yhtiöiden löytäminen isosta joukosta on helpompaa ja nopeampaa. Laadukkaan joukon löytää esimerkiksi edellyttämällä viiden vuoden positiivista oman pääoman tuottoa, alhaista velkaantuneisuuta ja pientä tuloksen heiluntaa. Laatuyhtiö tekee posi- Laatuyhtiöihin sijoittavia rahastoja: Rahaston nimi Rahasto / ETF Seligson Phoebus rahasto Yhdysvaltalaiset laatuosakkeet (ishares MSCI USA Quality Factor ETF QUAL US) etf Kehittyneiden markkinoiden hyvää osinkotuottoa maksavat laatuyhtiöt (Lyxor ETF SG Global Quality Income NTR SGQI FP) etf Euroopan laadukkaat osinkoyhtiöt (LYXOR UCITS ETF SG European Quality Income NTR - D SGQE FP) etf Laatuyhtiöt globaalisti (ishares MSCI World Quality Factor UCITS ETF IS3Q GY) etf Lähde: Sijoittaja.fi ja Sijoittaja.fi:n ETF valintatyökalu tiivista tulosta kaikissa markkinatilanteissa ja vahva tase takaa voitonjaon omistajille. Numeroiden murskaukseen sijoittaja tarvitsee laajan tunnuslukuaineiston ja työkaluja. Osakevalinta on salkun tuoton kannalta luonnollisesti tärkein tehtävä. Laatuyhtiöhin sijoittamisen hyvä puoli on se, että laatuyhtiöiden kurssit harvoin romahtavat totaalisesti. Riittävä hajautus vastaavasti varmistaa sen, että muutaman heikomman osakkeen tuotto ei tuhoa koko salkun tuottoa. Suoria osakesijoituksia tekevän on muistettava, että markkinatilanteet ja yritykset muuttuvat. Kilpailuetu ei ole pysyvää. Eilispäivän laatuyhtiö voi olla huomisen kriisiyhtiö. Tuoreimpana esimerkkinä Stockmann. Näillä vinkeillä onnistut - Etsi tunnuslukujen avulla laatuyhtiöitä (viiden vuoden positiivinen ROE ja alhainen gearing) - Tutustu yhtiöihin ja valitse salkkuun riittävä määrä laatuyhtiöitä - Tee tunnuslukuanalyysi vähintään kerran vuodessa vaihda salkusta osakkeet, jotka eivät enää täytä laatukriteereitä - Sijoita laatuyhtiöihin sijoittavaan osakerahastoon selvitä, että salkunhoitaja aidosti noudattaa laatuyhtiöstrategiaa esittämällä hänelle kysymyksiä ja tarkastamalla rahaston 10 suurinta sijoitusta - Sijoita laatuyhtiöihin sijoittavaan pörssinoteerattuun rahastoon (ETF:ään) Timo Heikkilä Kirjoittaja on Sijoittaja.fi:n perustaja ja toimii Sijoittaja.fi:n hallituksen puheenjohtajana. Heikkilällä on kymmenen vuoden kokemus rahoitusalalta. 11,5% V u10,5% o s i t 9,5% u o t 8,5% t o ,5% Parempaa tuottoa oikealla strategialla Indeksien (MSCI World) tuottoja ja riskejä 06/ /2013 Matala riski, korkea tuotto Riskipainotettu Minimivolatiliteetti Matala riski, matala tuotto Laatu Osinko Arvo Markkinatuotto Momentti Korkeariski, korkea tuotto Tasapainotettu Korkeariski, matala tuotto 6,5% 11,0% 12,0% 13,0% 14,0% 15,0% 16,0% 17,0% 18,0% 19,0% Riski (heilunta) Lähde: MSCI Eri tyylien suhteelliset tuotot vs. maailman osakkeet (MSCI World) Laatu (MSCI WORLD QUALITY) Momentti (MSCI WORLD MOMENTUM) Korkea osinkotuotto (MSCI WORLD HIGH DIVENDED YIELD) Riskipainotettu (MSCI WORLD RISK WEIGHTED) Arvo (MSCI WORLD VALUE WEIGHTED) Tasapainotettu (MSCI WORLD EQUAL WEIGHTED Minimivolatiteetti (MSCI WORLD MINIMAL VOLATILITY) viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

17 sijoittajan MIELI Teksti: JUHA EUROPAEUSKuva Timo Porthan Omat sijoittajakyvyt on helppo yliarvioida Liika itseluottamus markkinoilla johtaa helposti liian vähäiseen hajauttami-seen ja liian suuriin kaupankäyntikuluihin Sijoittajan pahin vihollinen on todennäköisesti sijoittaja itse, totesi aikanaan Warren Buffettin oppi-isä Benjamin Graham. Sijoittajien synti on taipumus yliarvioida omat kykynsä. Kun ihmisiltä kysytään, miten he tulevat toimeen toisten kanssa tai miten hyviä he ovat auton ratissa, jopa 90 prosenttia uskoo olevansa keskiarvon yläpuolella. Sama koskee sijoittamista: suurin osa uskoo olevansa keskimääräistä parempia sijoittajia. Sijoituskäyttäytymisen tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi sukupuolella, koulutustaustalla, ammatilla, varallisuuden määrällä, iällä ja jopa perhesuhteilla voi olla merkitystä sijoituskäyttäytymiseen. Eniten sijoittajan käyttäytymistä selittää kuitenkin sijoittajan subjektiivinen kokemus omista kyvyistään. Helinä Saarela tutki väitöskirjassaan subjektiivisten ominaisuuksien vaikutusta sijoituskäyttäytymiseen. Subjektiivisilla ominaisuuksilla hän tarkoitti sijoittajan itse mieltämiä arvioita omasta riskinsietokyvystä, sijoituskokemuksesta, talousosaamisesta ja luottamuksesta omiin sijoittajakykyihin. Luottamusta omiin kykyihin tarvitaan sijoitusmarkkinoilla, mutta joskus itseluottamus voi mennä yli, Saarela sanoo. Liika itseluottamus johtaa salkun hajauttamisen laiminlyöntiin ja turhiin kaupankäyntikuluihin. Nöyryyttä tarvitaan Saarela havaitsi, että sijoittajan riskinsietokyky voidaan luotettavasti mitata yksinkertaisilla kysymyksillä, jotka koskevat sijoittajan tavoittelemaa tuottoodotusta ja suhtautumista sijoitusten arvonvaihteluihin. Mitä korkeampi riskinsietokyky sijoittajalla on, sitä suuremman osan varallisuudestaan hän on todellisuudessakin sijoittanut osakeriskiä sisältäviin tuotteisiin. Havainto vahvistaa, että EU-lainsäädännön vaade riskinsietokyvyn selvittämiseksi on merkityksellinen. Riskinsietokyky voidaan mitata ja se heijastelee asiakkaan todellista käyttäytymistä. Kun asiakkaan riskinsietokyky on sijoitusneuvojan tiedossa, hän pystyy tarjoamaan asiakkaan riskinsietokykyyn parhaiten sopivia tuotteita ja palveluita. Tämä parantaa sijoittajasuojaa, mikä on ollut lainsäädännön tarkoituskin. Luottamus omiin kykyihinsä ennustaa sijoituskäyttäytymistä. Mitä vahvemmin sijoittaja luottaa itseensä, sitä aktiivisemmin hän käy kauppaa osakesalkullaan. Hyvin aktiivinen kaupankäynti voi altistaa sijoittajan kauppoihin, jotka osoittautuvat huonoiksi päätöksiksi. Mikä sitten on sopivaa ja mikä liiallista itseluottamusta? Selvää vastausta kysymykseen ei ole. Itseluottamusta tarvitaan elämässä yleisesti. Ilman sitä esimerkiksi työuralla on vaikea edetä. Itseluottamusta tarvitaan jo pelkästään siihen, että uskaltautuu sijoittamaan osakemarkkinoille, joiden tuotto ei ole ennalta tiedossa. Jos aloittelija onnistuu sijoituksissaan, usko omiin kykyihin tyypillisesti kasvaa. Jossain vaiheessa itseluottamus saattaa nousta päähän. Sijoittaja kuvittelee itsensä taitavammaksi kuin mitä hän oikeasti on. Sijoittajan kannattaa varoa liiallista uskoa omiin kykyihin. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos uskoo voittojen johtuvan omista kyvyistä ja tappioiden huonosta onnesta. Liian itseluottamuksen pauloissa oleva sijoittaja ei näe metsää puilta. Teetä riskiprofiili Saarelan tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin sijoittajien käyttäytymistä vuosien finanssikriisin ja sitä vuonna 2011 seuranneen toisen voimakkaan kurssilaskun aikana. Tulokset osoittavat, että kokeneet ja omiin sijoituspäätöksiin luottavat sijoittajat, voivat olla herkempiä myymään osakesalkkunsa kurssilaskun tilanteessa kuin vähemmän oppineet sijoittajat. Tällöin lyhyen aikavälin tappiot realisoituvat ja sijoittaja altistuu salkun uudelleen rakentamisen mukanaan tuomalle ajoitusriskille. Myyntitaipumusta vahvisti havainto, että salkkunsa myyvät sijoittajat myivät tyypillisesti koko salkkunsa eivätkä vain osaa siitä. Saarela kehottaa suuntaamaan sijoitusosaamisen koulutusta kaikille sijoittajille, ei pelkästään aloittelijoille. Mittaamalla luottamusta sijoituskykyihin pystytään tunnistamaan taipumus yliluottamukseen, Saarela sanoo. Sijoittajan kannattaa siis teettää itsestään riskiprofiili, vaikka sijoituskokemusta olisi kertynyt paljonkin. Näin sijoittaja voi tunnistaa mahdollisia merkkejä liiallisesta itseluottamuksesta. Yliluottavaisilla sijoittajilla on taipumusta ajatella, että he osaavat ennustaa osakemarkkinoiden liikkeitä ja vetäytyä markkinoilta ennen kurssilaskua. Tällöin he saattavat jättää osakesalkkunsa puutteellisesti hajautetuksi, koska he näkevät mahdollisuuden vetäytyä mar Taitava sijoittaja välttää turhaa riskinottoa. Hän ymmärtää, että pitkällä aikavälillä markkinoita on äärimmäisen vaikea järjestelmällisesti voittaa. Viisasta on myös minimoida kaupankäynti ja hajauttaa salkku esimerkiksi ETF:ien avulla. Jos sijoittaja haluaa tehdä osakevalinnat itse, tärkeää on muistaa riittävä hajautus. Hyvin hajautetussa salkussa pitää olla osakkeita usealta eri toimialalta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että salkussa tulisi olla vähintään kahdeksan eri yhtiön osakkeita, jotka edustavat eri toimialoja, Saarela muistuttaa.. 32 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

18 SIJOITUSKOULU Tomi Salo Ostaminen, myyminen ja salkunhallinta käytännön ajatuksia Sijoituskoulun edellisissä jaksoissa on käsitelty graafien tulkintaa, trendien tunnistamista, markkinoiden yliostettuja ja ylimyytyjä tilanteita sekä tilipäätöksien tulkintaa. Osakkeiden ostamista tai myymistä harkitseva voi todeta näiden olevan mielenkiintoisia, mutta onko näillä oikeasti käyttöarvoa? Osakkeiden ostaminen Osakeostoja voidaan tarkastella kaksivaiheisena prosessina jossa ensin määritetään mitä ostetaan ja sen jälkeen etsitään otollisin ostoajankohta. Tilinpäätöksistä laskettavin tunnusluvuin eli sijoittajan sixpackillä haravoidaan numeroiden valossa houkuttelevat pörssiyhtiöt esiin. Tunnusluvut eivät kuitenkaan luokittele yhtiöitä koon tai osakkeen vaihdon mukaan. Nostaisin tämän myös yhdeksi osakkeen valintakriteeriksi vaikka sitä vähemmän korostetaankin. Vähän vaihdettujen pienten pörssiyhtiöiden joukosta voi löytyä helmiä, mutta itse varon näitä. Yhtiöiden likviditeetti on heikko. Päivittäin vaihtuu pörssissä näiden yhtiöiden osakkeita vain pieni määrä. Toki vähän vaihdettuja osakkeitakin voi ostaa, mutta järkevän suuruisen osakepotin kerääminen vie aikaa jos yhtiön päivävaihto on joitakin tuhansia euroja tai jopa vähemmän. Jos vähän vaihdetun yhtiön osakkeista on tarve luopua, myyminen voi olla ostamista vaikeampaa. Jos yhtiö osoittautuu virhevalinnaksi ja osakkeista pitää päästä eroon, Milloin ostaa? Milloin osakkeen trendi kääntyy? Kuinka kauan nousutrendi kestää? Korjausliike on mahdollisuus. Muista siivota salkkuasi. Kuvassa on S&P500 -indeksi ajalta 10/ /2008. Viikkograafissa liukuvat keskiarvot ovat MA10vk ja MA50vk. Jälkimmäinen on hieman pidempi kuin MA200pv mutta on varsin yleisesti käytetty. S&P500 -indeksi muodosti huippua 06-10/2007. Indeksin nousu pysähtyi tasolle 1550p johon muodostui vastus. Optimismi ei riittänyt nostamaan indeksiä 12/2007 enää edellisen huipun yli. RSI muodosti divergenssin muodostaen alempia huippuja 03-10/2007 ja varoitti mahdollisesta trendin käänteestä mikä toteutui kun MA10vk leikkasi MA50vk alapuolelle 12/2007. Huomaa miten MA10vk ja MA50vk toimivat laskussa vastuksena ja lyhytkestoisesti tukena. pitää myymiseen varata aikaa tai osakkeen myyntihintaa voi joutua laskemaan. Pienten, vähän vaihdettujen pörssiyhtiöiden seuranta on vähäistä. Niistä ei juurikaan ole tarjolla analyysejä. Kun analyytikot eivät ole yhtiöstä kiinnostuneita, on sijoittajienkin aika vaikea löytää mielenkiinnotonta yhtiötä. Muodostuu kuihtumisen spiraali. Kun osake ei liiku, sitä ei analysoida eikä siksi mielenkiintoakaan ole, jolloin vaihto jää vähäiseksi. Vähän vaihdetun pörssiyhtiön hallinto saattaa olla perheyhtiömäistä jolloin johto ei ehkä miellä yhtiötä pörssiyhtiöksi jossa päätösten ja hallinnon on mentävä säädetyllä tavalla. Tällaisissa yhtiöissä asioiden käsittelyä saatetaan oikaista. Esimerkiksi eräässä pienessä pörssiyhtiössä laskettiin liikkeelle pääomalaina jonka korko oli 11,5 prosenttia. Pörssitiedotteen ilmestyttyä yhtiön suurimmat omistajat olivat jo merkinneet lainan. Myöhemmin yhtiön yhtiökokouksessa menettelyä perusteltiin sillä, että pääomalainan laajempi markkinointi olisi tullut lainan kokoon nähden suhteettoman kalliiksi. Samassa yhtiökokouksessa todettiin edelleen ettei korkeiden rahoituskustannusten takia osinkoa voida jakaa. Tällaisten riskien takia pienet pörssiyhtiöt eivät ainakaan omalla kohdallani ylitä mielenkiinnon kynnystä. Kun tilinpäätöksistä laskettujen tunnuslukujen perusteella tehty fundamenttianalyysi on siivilöinyt joukon kelvollisia osakkeita, teknisen analyysin menetelmin etsitään otollisin ostoajankohta. Pitkäaikaissijoittajaa neuvotaan usein erityyppisin fraasein joissa kehoitetaan ostamaan halvalla ja myymään kalliilla. Ehkä myös neuvotaan pitämään tappiot pieninä ja antamaan voittojen kasvaa. Osta kun laskutrendi on kääntymässä Pitkäaikaiselle osakesäästäjälle olisi otollisinta ajoittaa osakeostot silloin kun pitkä laskutrendi kääntyy nousutrendiksi. Tämä on kuitenkin tavattoman vaikeaa. Markkinoiden ilmapiiri on pessimistinen, uutiset ovat huonoja ja sijoittajat varovaisia. Vanhat sijoittajakonkarit aloittavat osakeostonsa kun trendi on vielä laskeva perustellen menettelyään sillä, ettei kukaan kuitenkaan pysty ajoittamaan ostojaan juuri trendin käänteeseen jolloin kurssitaso on alimmillaan. Tämä on totta. Kuitenkin osakkeiden ostaminen laskutrendissä, vaikkakin useana eränä pitkin laskua, kysyy sekä hyviä hermoja että syviä taskuja. Kokemattomalle saattaa olla masentavaa kun ostetut osake-erät ovat tappiolla ja tappio syvenee päivittäin. Siksi kokeneiden sijoittajien aikajänne on pitkä ja he tietävät hyvien yhtiöiden osakkeiden kääntyvän nousuun ajan myötä kun vain kärsivällisesti jaksaa odottaa. Vastavirtaan kulkeminen on vaikeaa kun uutiset ja yleinen mielipide ovat osakkeiden ostamista vastaan. Pitää kuitenkin muistaa, että hyvin kotiläksynsä tehnyt ja osakkeet analysoinut sijoittaja saa suurimmat tuotot ostaessaan silloin kun markkinoiden pelko on vielä vahva. Näin oli esimerkiksi maaliskuussa 2009 jolloin osakemarkkinoiden lasku saavuttti pohjansa. Silloin varsin harva uskalsi aloittaa ostoja. Itse tein ensimmäiset ostoni huhtikuun alkupäivinä 2009 kun merkit käänteestä alkoivat vahvistua. Tässä voi ottaa avuksi aiemmissa Sijoituskoulun jaksoissa esitettyjä menetelmiä. Otetaan seurattavan indeksin tai osakkeen graafi. Jos seurataan indeksiä, tämä voi olla esimerkiksi OMXH -indeksi tai OMXH Cap-indeksi. Itse suosin amerikkalaista S&P500 -indeksiä muutamasta syystä. Tämän indeksin liikkeitä seurataan kaikkialla maailmassa, myös USA:n ulkopuolella. Indeksissä on laajempi yhtiöiden valikoima kuin Dow Jones -teollisuus- tai kuljetusindeksissä. Lisäksi sijoittajien kaikkkialla maailmassa seuratessa tätä indeksiä, sen muutokset vaikuttavat muiden pörssien liikkeisiin. Korrelaatio on siis korkea. Voidaankin sanoa, että S&P500 -indeksiä seurattaessa on kuin saisi huomisen pörssiuutiset luettavakseen jo tänään. Graafiin piirretään 200 päivän, 50 päivän ja mahdollisesti myös 10 päivän liukuvat keskiarvot. Trendin kääntyessä lyhin liukuva keskiarvo kääntyy ensin nousuun, leikkaa keskipitkän 50 päivän yläpuolelle ja sen jälkeen pitkän 200 päivän yläpuolelle. Seuraavaksi nousuun kääntyy keskipitkä 50 päivän liukuva keskiarvo ja viimeisenä pitkä 200 päivän liukuva keskiarvo. Varsinaisena trendin käänteenä pidetään kun 50» 34 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

19 SIJOITUSKOULU» päivän liukuva keskiarvo on leikannut 200 päivän liukuvan kesiarvon yläpuolelle. Tästä käytetäänkin nimitystä Golden Cross. Malttamaton pitkäaikaissäästäjä voi aloittaa osakeostot kun 10 päivän ja 50 päivän liukuva keskiarvo leikkaavat toisensa ja 10 päivän jatkaa nousuaan, mutta harkitsevampi odottaa vielä kun 50 päivän liukuva keskiarvo kääntyy laskevasta vaakasuuntaiseen ja siitä nousuun. Usein osakkeen hakiessa pohjaansa osake kääntyy nousuun, kipuaa jonkin verran ja painuu uudelleen laskuun, mutta jää aiemman pohjansa yläpuolelle. Tämä tulkitsee etteivät sijoittajat enää usko kurssitason painuvan alemmas. Ostohalukkuus voittaa myyntipaineen ja kurssille on muodostunut tuki ensimmäisen pohjan tasolle. Varsinainen ostosignaali saadaan kun kurssi nousee näiden kahden pohjan väliiin jäävän huipun yläpuolelle. Huipun tasolle on siis muodostunut vastus ja kun tämä vastustaso ylittyy, ostohalukkuus kasvaa jälleen. Pessimismi on väistymässä ja optimismi kasvaa kun merkit kurssilaskun pysähtymisestä vahvistuvat. Graafissa olevia liukuvia keskiarvoja tarkasteltaessa saatetaan havaita, että laskutrendissä kurssigraafin pienet nousupyrähdykset pysähtyvät 200, 50 tai 10 päivän liukuvien keskiarvojen tuntumaan ennen painumistaan uudelleen laskuun. Käänteen tapahduttua ja kurssigraafin noustua näistä jonkin liukuvan keskiarvon yläpuolelle, liukuva keskiarvo toimiikin tukena eli kurssi tekee sahaavaa liikettä liukuvan keskiarvon yläpuolella ja vain satunnaisesti painuu lyhyelksi ajaksi alapuolelle. Silloin spekulantit tekevät lyhytkestoista kauppaa ja ottavat pieniä viipaleita kurssitason vaihteluista. Jos graafiin on piirretty trendilinja, graafin leikkaaminen pitkän laskevan trendilinjansa yläpuolelle on signaali laskutrendin kääntymisestä nousutrendiksi. Jos sijoittaja odottaa näin pitkään ennen ensimmäistä osakeostoaan, osa trendin käänteen kurssinoususta on ehtinyt mennä ohi. Riskin karttaminen pienentää tässäkin tuottoa. Kuvassa on S&P500 -indeksi ajalta 08/ /2009. S&P500 -indeksi saavutti pohjansa 03/2009. Huomaa miten RSI muodosti divergenssin 10/ /2009 muodostaen ylempiä pohjia ja ennakoiden mahdollista laskutrendin käännettä nousevaksi. Indeksillä oli terävä lasku 01-03/2009 tasolle 667p ja nopea toipuminen takaisin 03-05/2009. Huomaa miten MA10vk toimi indeksin tukena 04/2009 lähtien tulkiten RSI:n tavoin kasvavaa optimismia. Laskutrendi kääntyi nousutrendiksi kun MA10vk leikkasi MA50vk yläpuolelle 07/2009. Kurssigraafin ohessa voidaan käyttää lisäksi jotain indikaattoria, esimerkiksi RSI:tä. Muistetaan että RSI on ennakoiva indikaattori, eli se reagoi ennen kuin indeksin tai osakkeen kurssigraafissa on vastaavaa muutosta. RSI:n painuminen poikkeuksellisen alas, esimerkiksi kolmen tai viiden vuoden minimiin ja kääntyminen siitä nousuun muodostaa signaalin mahdollisesta trendin käänteestä. Pitkän laskutrendin jälkeen silloin tällöin RSI kuitenkin muodostaa divergenssin, niin sanotun Bullish Divergencen jolloin kurssigraafin vielä tehdessä alenevia pohjia, RSI tekeekin samaan aikaan kohoavia pohjia. Tämä ilmoittaa kokeneelle graafien tulkitsijalle, että pinnan alla pessimismi alkaa hienoisesti kääntyä optimismiksi. Samalla myös fiksu raha on vaivihkaa aloittanut osakkeiden ostamisen. Seuraavaksi piirretään RSI:n graafiin laskeva trendilinja. Kun RSI leikkaa oman laskevan trendilinjansa yläpuolelle ja RSI:n pitkä laskutrendi kääntyy nousuksi, saadaan toinen mutta divergenssiä heikompi signaali kurssikäänteestä. Kolmas signaali kurssikäänteestä saadaan kun pitkään alhaalla eli alle 30 pisteen ollut RSI kääntyy nousuun ja kohoaa 30 pisteen rajan eli niin sanotun ylimyydyn rajan yläpuolelle ja jatkaa nousuaan. Ylimyydyn rajan alapuolella markkinoiden mieliala on apea ja pessimismi on vallitseva. Kun pessimismi alkaa hellittää ja optimismi saa vauhtia, kurssitaso alkaa nousta. Markkinoiden luottamus osakkeisiin on silloin viriämässä uudelleen. Nousutrendissä korjausliikkeet ovat ostotilaisuuksia Indeksin tai yksittäisen osakkeen käännyttyä laskutrendistään nousutrendiin, mukaan ehtii vaikka olisi myöhästynyt ensimmäisissä ostoissaan. Finanssikriisin jälkeinen osakemarkkinoiden pohja saavutettiin USA:ssa ja S&P 500 -indeksi saavutti tason 667 pistettä. Kun indeksin graafi leikkasi 200 päivän liukuvan keskiarvonsa, indeksi oli noussut pohjastaan tasolle 925 pistettä eli 39 prosenttia. Tämä tapahtui kesäkuun alussa Kun nousuun kääntynyt indeksin 50 päivän liukuva keskiarvo leikkasi 200 päivän liukuvan keskiarvon, indeksi oli tasolla 900 pistettä ja nousua oli pohjasta 35 prosenttia. Tämä tapahtui Nyt marraskuussa 2014 indeksi on tasolla 2048 pistettä ja indeksi on noussut pohjastaan 207 prosenttia. Jos epäröivä sijoittaja on odottanut vahvistusta indeksin käänteelle ennen kuin uskaltaa aloittaa osakeostot, hän on ollut mukana kurssinousussa pisteen tasolta osallistuen prosentin nousuun. Varovainenkin trendin käännettä odottava sijoittaja on saanut indeksin nousua noin 120 prosenttia. Vielä alkuvuodesta 2011 kuulin epäröintiä, olisiko jo aika ostaa Kokeneiden sijoittajien aikajänne on pitkä ja he tietävät hyvien yhtiöiden osakkeiden kääntyvän nousuun ajan myötä kun vain kärsivällisesti jaksaa odottaa. sä alennusmyynti ei juurikaan houkuttele ostajia. Pitkäaikaissäästäjä voi seurata osakemarkkinoiden optimismia ja pessimismiä myös RSI:n avulla. RSI:n käytöstä markkinoiden sentimentin tulkintaan oli laajemmin Sijoituskoulun kolmannessa osassa Viisas Raha -lehden numerossa 6. Salkkuaan täydentävälle pitkäaikaissäästäjälle on merkitystä tunnistaa vain ne jaksot jolloin markkinat ovat nousun jälkeen vetämässä henkeä eli konsolidaatio tai korjausliike. Jos pitkäaikainen osakesäästäjä ei juurikaan myy osakkeita, silloin markkinoiden yliostetun tilanteen tai yltiöpäisen optimismin aikana osakkeiden ostamista voi välttää. Kun kurssi painuu laskuun, pitkäaikaissäästäjä pystyy tämän tunnistamaan ja olemaan valppaana kun lasku saavuttaa pohjansa. Palautetaan mieleen muutama keskeinen asia. RSI on ennakoiva indikaattori joka reagoi ennen kuin osakkeen tai indeksin graafissa on nähtävissä merkitsevää muutosta. Tärkein RSI:n reagointitapa on divergenssi missä kurssigraafi ja RSI kulkevat eri suuntaan. Nousutrendissä kurssi tekee ylempiä huippuja ja RSI muodostaa alempia huippuja. Toiseksi merkitsevintä on, kun RSI leikkaa nousutrendissä oman nousevan trendilinjansa alapuolelle. Kolmanneksi ja vähiten merkitsevää on RSI:n kohoaminen yliostetun rajansa, tavallisimmin 70 pisteen yläpuolelle. Vasta RSI:n painuminen tämän alle antaa signaalin. Tällä tavoin RSI varoittaa myös pitkäaikaissäästäjää odotettavissa olevasta korjausliikkeestä. Noustrendissä RSI:llä on taipumus kääntyä nousuun osapuilleen samoilta tasoilta. Kun muistetaan että RSI tulkitsee markkinoiden sentimenttiä -tai markkinoiden optimismia ja pessimismiä- lievä pessimismi paitivat mahdollisuuden ottaa laskusta viipale tuottoa. Kun tilapäinen pessimismi kääntyy nopeasti optimismiksi, kurssilasku jää ylemmäs kuin edellisessä laskussa. Tällöin ostajat täyttävät niin lyhyt- kuin pitkäkestoisia salkkujaan ja lasku vaihtuu nopeasti nousuksi. Kun kurssilasku on muutaman prosentin luokkaa, silloin puhutaan konsolidaatiosta. Esimerkiksi amerikalaisessa S&P500 -indeksissä konsolidaatiot ovat viimeisen kahden vuoden aikana olleet 4-6 prosentin luokkaa ja kestäneet huipusta pohjaan noin 3-6 viikkoa. Kurssilaskun ollessa prosenttia puhutaan korjausliikkeesta. Samaisessa S&P500 -indeksissä korjausliikkeet ovat kestäneet noin 11 viikkoa. Vain viimeisin, syys-lokakuulle 2014 ajoittunut korjausliike, oli lyhytkestoisempi, huipusta pohjaan ainoastaan 5 viikkoa ja palautuminen pohjasta edellisen huipun ylittävälle tasolle 3 viikkoa. Tavattoman voimakas optimismi käänsi laskun nopeasti takaisin nousuun. Kun kurssilasku on yli 20 prosenttia, silloin puhutaan jo Bear Market:ista eli laskutrendistä. Osakemarkkinoiden nousutrendissä nouseva trendilinja piirretään kuten Sijoituskoulun 1 osassa neuvottiin, alimmasta minimistä ylimmän minimin kautta siten ettei kurssigraafi näiden välissä leikkaa trendilinjan alapuolelle. Kurssinousun myötä trendilinjaa joudutaan tarkentamaan kun kurssi muodostaa uusia huippuja ja välissä on konsolidaatioita tai korjausliikkeitä. Konsolidaatiot ja korjausliikkeet muodostavat pitkäaikaiselle osakesäästäjälle tilaisuuksia ostaa salkkuun lisää osakkeita. Silloin hyvätkin osakkeet ovat tilapäisessä alennusmyynnissä. Jotenkin vain tuntuu, että pörssi on ainoa markkinapaikka mis- osakkeita. Osakemarkkinoiden pohjasta oli kulunut jo lähes kaksi vuotta. Suurimmat tuotot saadaan kuitenkin ostamalla silloin kun osakkeet eivät kelpaa juuri kenellekään. Osakemarkkinoiden nousulle on tyypillistä eteneminen portaittain tai ikään kuin sahanterämäisin liikkein. Nämä muodostavat pienessä mittakaavassa toisiaan vuorottelevia huippuja ja pohjia. Nousutrendille onkin tyypillistä nousevat huiput ja nousevat pohjat eli Higher Highs and Higher Lows. Vaikka osakkeen tai indeksin kurssi välillä valuu alaspäin, lasku jää kuitenkin edellisen pohjan yläpuolelle. Pessimismi kääntyy täten nopeasti optimistiksi kun spekulantit vain kotiuttivat voittojaan ja shorttaajat tunnis-» 36 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/

20 SIJOITUSKOULU» naa kurssia muutaman prosentin alaspäin. Tällöin myös RSI kääntyy nousutrendissä ylempänä kuin 30 pisteen tasolla. Varsin tavallisesti RSI painuu 50 pisteen tuntumaan tulkitsen näin tilapäistä pessimismiä. Voidaan myös ajatella että nousutrendissä huonot uutiset ovat tilapäisiä ja niiden kurssitasoa pudottava vaikutus on lyhytkestoista. Tämän jälkeen optimismi nostaa jälleen osakekursseja. Ostohalukkuus on voittanut myyntipaineen ja kurssitaso on jälleen palannut nousevaksi. Varsin usein vähäisempi kurssilasku painuu 50 päivän liukuvan keskiarvon tuntumaan. Kun suuri sijoittajajoukko kautta maailman käyttää samoja menetelmiä, osakkeen tai indeksin painumista juuri 50 päivän liukuvan keskiarvon tuntumaan seurataan tarkkaan ja tätä pidetään tasona jossa muut sijoittajat alkavat ostaa. Silloin kurssi saa tukea, ostohalukkuus lisääntyy ja lasku kääntyy nousuksi. Suurempi kurssilasku painuu varsin usein 200 päivän liukuvan keskiarvonsa tuntumaan. Tällöin tapahtuu samanlainen ilmiö kuin 50 päivän liukuvan keskiarvon tuntumassa. Joskus kurssi läpäisee liukuvan keskiarvon, käy alapuolella ja palaa jälleen nousuun. Tällöin puhutaan väärästä hälytyksestä False Breakout. Kun kurssin leikkausta liukuvan keskiarvonsa läpi pidetään signaalina, tässä tapauksessa muodostui siis virhesignaaali. Pitkäaikaissäästäjä varoo ostamasta kurssihuipulla Tätä kirjoitettaessa marraskuussa 2014 S&P -indeksin nousu on kestänyt 68 kuukautta. USA:n modernin pörssihistorian aikana vain neljä nousua on kestänyt yli viisi vuotta. Ensimmäinen oli vuosina , toinen ja kolmas Nyt on neljäs meneillään. Osakemarkkinoilla näin pitkät nousut ovat harvinaisia. Kuinka pitkään nykyinen osakemarkkinoiden nousu kestää ja voiko nousun hiipumista nähdä jollain tavoin graafeista? Lähestyttäessä osakemarkkinoiden huippua uutisvirta on vielä positiiivista. Osakkeet ovat nousseet hyvin ja nousun odotetaan jatkuvan. Osakkeet ovat nousseet pysyvästi uudelle tasolle kuten kohtalokkaasti vuonna 1929 julistettiin. Tai IT-yhtiöiden myötä sijoitusmaailman vanhat lainalaisuudet eivät uudessa taloudessa enää päde, mikä oli it-kuplan tunnuslauseita. Tällaisia tunnuslauseita ei tämän nousun aikana ole mediassa vielä julistettu. Osakemarkkinoiden lähestyessä huippuaan fiksu raha on alkanut pienin erin kotiuttaa voittojaan. Huipun tuntumassa saattaa olla pieniä muutaman prosentin laskuja jolloin volyymi on kohonnut mutta indeksi nousee vielä aiemman huippunsa tuntumaan ja todennäköisesti ylikin. Nousupäivinä ja nousuviikkoina volyymi pienenee mikä tulkitsee etteivät sijoitajat ole enää täysillä mukana nousussa. RSI saattaa tehdä divergenssin eli muodostaa alempia huippuja samalla kun indeksi muodostaa ylempiä. Tällöin on kysymyksessä Bearish Divergence. RSI tulkitsee fiksun rahan aloittaneen poistumisen osakemarkkinoilta. Huipun tuntumassa on usein tyypillistä, että indeksi tekee korjausliikkeen alaspäin ja nousee lähes edellisen huipun tasolle sitä kuitenkaan ylittämättä. Indeksi saattaa kulkea sivuittain, tilapäisesti ehkä ylittää aiemman huipunkin mutta palaa aiemman huipun alapuolelle. Optimismi ei enää riitä nostamaan indeksiä entistä ylemmäs vaan pysähtyy kuin näkymättömään kattoon. Kun indeksi lähtee uudelleen laskuun esimerkiksi jonkin huonon uutisen laukaisemana ja indeksi painuu näiden kahden huipun muodostaman pohjan alapuolelle, ostohalukkuus ja optimismi eivät enää ole riittäneet kääntämään laskua uudelleen nousuun. Joskus kurssi läpäisee liukuvan keskiarvon, käy alapuolella ja palaa jälleen nousuun. Tällöin puhutaan väärästä hälytyksestä False Breakout. Indeksi on leikannut nousun käynnistymiseen liittyneessä esimerkissä esitetyn 10 päivän ja 50 päivän liukuvien keskiarvojen alapuolelle. 10 päivän liukuva keskiarvo on todennäköisesti kääntynyt laskevaksi tulkiten lyhytkestoisten sijoittajien muuttuneen optimisteista pessimisteiksi. Keskipitkä 50 päivän liukuva keskiarvo on kääntymässä nousevasta vaakasuoraksi jolloin keskipitkän aikavälin sijoittajat ovat muuttuneet optimisteista empiviksi. Pitkä 200 päivän liukuva keskiarvo on vielä nouseva. Laskun jatkuessa laskupäivien ja laskuviikkojen volyymi on kasvanut merkitsevästi. Nousupäivien aikana volyymi on laskupäiviä pienempi. Laskun edelleen jatkuessa indeksi leikkaa 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolelle. Tällöin pitkäaikaisetkin sijoittajat huomaavat ettei laskussa olekaan kyse vain tavanomaista voimakkaammasta korjausliikkeestä vaan trendin käänteestä. Kun 50 päivän liukuva keskiarvo leikkaa 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolelle, saadaan viimeinen signaali nousutrendin kääntymisestä laskutrendiksi. Tästä leikkauksesta käytetään nimitystä Death Cross. Kurssigraafi on jo kääntynyt ja pitkäkin liukuva keskiarvo kääntyy nousevasta laskevaksi. Oppikirjamaisessa laskutrendissä kurssigraafi on alimpana ja tämän yläpuolella ovat järjestyksessä lyhyt, keskipitkä ja pitkä liukuva keskiarvo, esimerkiksi 10, 50 ja 200 päivän liukuvat keskiarvot. Jos graafiin on piirretty pitkä trendilinja, aina maaliskuun 2009 pohjasta tulevaan huippuun asti, kurssin leikkaus pitkän trendilinjan läpi ylhäältä alaspäin on myös signaali trendin käänteestä mikä vahvistaa aikaisemmin saatuja signaaleja trendin käänteestä. Laskutrendissä pitkäaikainen osakesäästäjä kerää käteistä ja varautuu ostamaan kun merkkejä pohjan saavuttamisesta alkaa tulla esiin. Todennäköisesti pohja muodostuu kuitenkin vähitellen ja pitkäaikainen osakesäästäjämme ostaa ehkä liian aikaisinkin. Tämä on kuitenkin järkevämpää kuin ostaminen lähellä osakemarkkinoiden huippua markkinoiden huuman ollessa kiivaimmillaan. Joskus on esitetty yksinkertainen sääntö ajoituksesta. Kun 200 päivän liukuva keskiarvo on nouseva, ole mukana osakkeissa. Kun 200 päivän liukuva keskiarvo laskee, ole poissa markkinoilta. Tätä voisi tarkentaa vielä siten, että liukuvan keskiarvon laskiessa pitkäaikainen osakesäästäjä kerää käteistä ja varautuu ostamaan kun liukuva keskiarvo tasoittuu laskevasta vaakasuoraksi. Salkkuakin on päivitettävä Pitkäaikainen osakesäästäjä kohtaa myös tilanteen, pitäisikö osta ja pidä -tyyppiselle salkulle tehdä jotain. Vähimmäismäärä on vaikka kerran vuodessa tarkastella, ovatko salkun kaikki osakkeet oppikirjamaisesti kasvavien, hyvää osinkoa maksavien pörssiyhtiöiden osakkeita. Vai onko mukana mahdollisesti heikkoja yhtiöitä jotka ovat jääneet salkkuun odottamaan ehkä tulevaisuudessa tapahtuvaa muutosta parempaan? Pitkäaikaisen osakesäästäjän salkun huoltoon kuuluu myös säännöllinen siivous. Ensimmäiseksi salkun sisältöä voidaan tarkastella osakekohtaisesti. Onko salkussa sellaisia yhtiöitä joiden liiketoiminnassa on tapahtunut olennaisia muutoksia sen jälkeen kun osakkeet on ostettu? Alkuperäinen ostopäätös on tehty silloisen tiedon perusteella. Yhtiö on saattanut myydä liiketoimintojaan tai muuntua kokonaan toiselle toimialalle kuin alunperin. Kilpailutilanne on voinut muuttua ja markkinat voineet sulaa alta. Heikkoja osakkeita ei kannata pitää salkussa ja toivoa että aika kääntäisi tappion voitoksi. Toiseksi salkun painotuksessa on vuosien myötä saattanut tulla muutoksia. Jonkin osakkeen arvo on kohonnut muita nopeammin ja sen paino salkussa on noussut alkuperäistä tavoitetta suuremmaksi. Joidenkin oppien mukaan nopeasti nousseita osakkeita pitäisi myydä ja näin palauttaa salkun painotus alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi. Suomessa tätä periaatetta jarruttaa verotus. Itse vastustan hyvän yhtiön osakkeiden myymistä vain siksi että kurssi on noussut. Myös passiiviseksi omistajaksi mielletyn osta ja pidä -tyyppisen osakesäästäjän on hyvä vaikkapa kerran vuodessa tarkastella salkkunsa sisältöä. Jos salkkuun on päätynyt yhtiö joka ei jaa osinkoa, oma pääoma tuottaa heikosti, velkaa on paljon, omavaraisuusaste on huvennut alhaiseksi ja tulos jää miinukselle, silloin on syytä harkita väsyneen yhtiön vaihtamista vireämpään. Pitkäaikaisen säästäjän etuna on myös päätös olla kajoamatta salkkunsa sisältöön. Ostoja ja myyntejä ei ole pakko tehdä vain näyttääkseen markkinoilla aktiiviselta. Pitkäaikainen säästäjä on myös kiitollinen kun markkinat tarjoavat hänelle rahaa paitsi osinkona myös emostaan irtautuvan yhtiön osakkeina. Emoyhtiöstään irtautuvien yhtiöiden kohdalla sijoittaja tehköön huolellisesti kotiläksynsä ja käyköön läpi osavuosikatsaukset ja pari tilinpäätöstä. Näiden perusteella on jo helpompi tehdä päätös, ovatko salkkuun tulleet uuden yhtiön osakkeet pidettävä vai myytävä. Lopuksi Kohtaan aika ajoin kysymyksen, pitäisikö osakkeita ostaa ja myydä jatkuvasti vai harvoin. Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Olen itse tehnyt päivänsisäistä kauppaa, hyödyntänyt muutaman päivän ja viikon pituisia hintaheilahteluja eli swingejä ja salkussani on vieläkin vuonna 1983 ostettuja Orionin osakkeita. Lyhytkestoinen kaupankäynti ja pitkäaikainen, vuosikymmeniä kestävä osakesäästäminen ovat luonteeltaan erilaisia. Lyhytkestoisessa päiväkaupassa ei juurikaan poistuta ruudun äärestä ja markkinoita on seurattava koko ajan. Tietokonepohjainen algoritmikaupankäynti lopetti pankkiiriliikkeiden ja yksityissijoittajien päivänsisäisen kaupan lähes kokonaan. Varsinkin yksityissijoittajan on vaikea saada lyhytkestoisista kaupoista tuottoa. Ostettavan ja myytävän osake-erän pitää olla riittävän suuri jotta kulujen osuus ei nousisi merkitseväksi. Kuitenkin päivänsisäisessä kaupassa haettavat tuotot ovat ohuita viipaleita. Silloin väistämättä kohoavat epäedullisen suuriksi. Lisäksi riskienhallinnan pitää olla kunnossa ettei yksi tappiollinen kauppa vie monen voitollisen kaupan tuottoja. Muutaman päivän ja viikon pituisilla kaupoilla voi harjaannuttaa omaa tuntumaansa markkinoihin. Silloinkin on seurattava osakkeiden liikettä, otollisinta osto- ja myyntihetkeä sekä luettava uutisia. Ruudun äärestä voi poistua, mutta mökille tai etelänmatkalle ei parane lähteä ellei tyhjennä salkkuaan. Osakevälittäjien mainoksissa pörssikauppaa tehdään palmun alla etelän hiekkarannalla, mutta käytännössä näin tehdään enemmän tappiota kuin voittoa. Lyhytkestoisessa tai keskipitkässä kaupankäynnissä kurinalaisuus ja riskienhallinta helposti pettävät kun päätökset tehdään tunteella. Pitkäkestoisella osakesäästäjällä ei ole tällaisia ongelmia. Osakkeita ostetaan kun ne ovat halpoja tai kohtuuhintaisia. Muuten hyvien osakkeiden päällä vain istutaan, annetaan arvon kasvaa ja otetaan keväisin osingot ilolla vastaan. Osingoilla ostetaan tietysti lisää osakkeita ja kaikki muukin liikenevä laitetaan pörssiin. Silloin hyvät pörssiyhtiöt tuottavat kärsivälliselle osakesäästäjälle parhaiten. Itse olen saanut parhaat tuottoni vain olemalla myymättä 80-luvulla hankittuja osakkeita ja ostamalla lisää silloin kun osakkeet eivät kelpaa juuri kenellekään. Ei pitkäaikainen osakesäästäminen ole lopulta sen vaikeampaa. 38 viisas raha 10/2014 viisas raha 10/