JoPo-jutut. Jokikylän Poikien jäsenlehti. 10 JoPot vaeltaa. 13 Räntäryminät. 16 Venäjällä

Transkriptio

1 JoPo-jutut Jokikylän Poikien jäsenlehti JoPot vaeltaa 13 Räntäryminät 16 Venäjällä

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 Sisällysluettelo 2 Koulutuksia, tuloksia ja ansioita 5 Toiminta ka lenteri 6 Päätoimi 7 Kipparin löpinät 8 LPKJ:t 10 JoPot vaeltaa 13 Räntäryminät 14 Arkajalkojen syysretki pähkinämäen majalle 16 Venäjällä pääsee elämän perusasioita lähemmäs 19 Pestinhaltijat Huhutaan, että... JoPo-jutut 1/2008, Jokikylän Pojat Päätoimittaja: Juho Vainio Toimittajat: Johtajisto Painosmäärä: 100 kpl Vuosikerta: 29 Lehtinumero: 86 Ladonta in Kanada KOULUTUKSIA, TULOKSIA & ANSIOITA KOULUTUKSIA Painopaikka: Karhukopio Oy Teemu Seikkula Veneenohjaajakurssi teoria Otto Tuononen Veneenohjaajakurssi teoria Matti Väätäinen, Partiojohtajan peruskurssi Tero Valtonen Ensiapu II Teemu Seikkula Veneenohjaajakurssi käytäntö Juho Vainio Sähköinen viestintä lippukunnassa -kurssi Niilo Nyrhinen VJ-kurssi Matti Väätäinen Ensiapu kertauskurssi Otto Tuononen Ensiapu I Janne Åman Muonittajakurssi Risto Mannonen Partiojohtajan peruskurssi Otto Tuononen Hygieniapassi Janne Åman Hygieniapassi Janne Åman Vartionjohtajan jatkokurssi Niklas Silvan Vartionjohtajan jatkokurssi

3 Mikki-Samuli Kolkkanen Laumanjohtajan peruskurssi Risto Mannonen Laumanjohtajan peruskurssi Mikko-Samuli Kolkkanen Partiojohtajan peruskurssi TULOKSIA Varsinais-Suomen Partiopiirin suunnistusmestaruuskilpailut sarja D35 1. Riitta Lehvonen Riitta uusi vuoden 2006 mestaruutensa samassa sarjassa Vartioikäisten suunnituskoulutuksen päätöstapahtuma Pitkä rata Sija Nimi Vartio Aika 1. Juho Tykkyläinen Possu Jukka Vainio Pöllö Lyhyt rata Sija Nimi Vartio Aika 1. Vilppu Penttilä Kärppä Julius Niinimaa Kärppä Santeri Ellilä Kärppä Lassi Luomanen Kärppä Petri Vainio Kärppä Erityismaininta Kärppä -vartiolla runsaasta osaanotosta 3

4 Raision Veneseura Virutholmin kierto -purjehduskilpailu s/y Nordwest IV kipparina Tero Valtonen Raision Veneseura Syyspurjehdus -purjehduskilpailu s/y Nordwest IV kipparina Tero Valtonen Raision veneseura RVS-ranking s/y Nordwest IV kipparina Tero Valtonen Varsinais-Suomen Partiopiirin syysmestaruuskilpailu Bilehile Loimaalla Harmaa sarja 2. Kättsäräpylät, Jokikylän Pojat Varsinais-Suomen Partiopiirin viimeinen syysmestaruuskilpailu Kenraaliharjoitus Raisiossa Harmaa sarja 5. Kättsäräpylät, Jokikylän Pojat ANSIOMERKIT Partioparaati Olli-Matti Mikkola Suomen partiolaisten pronssinen ansiomitali Partioparaati Matti Väätäinen II-luokan Mannerheim-solki Risto Mannonen II-luokan Mannerheim-solki Miehuuskokeen ovat hyväksytysti suorittaneet, josta merkkinä heillä on oikeus kiinnittää hopeinen ja kultainen nauha huiviinsa Risto Mannonen Ilkka Tuomi Juho Vainio 4

5 TOIMINTAKALENTERI Tammikuu 13.1 Tammikirkko Helmikuu Piirin talvikisat Talvileiri Huhtikuu vko 15 Pääsiäisvaellus Venekurssi, Kesäranta New YoRKK Piirin partiotaitojen kevätkilpailut Ryhmien retket Veneen huoltoa Marssiharjoitukset, Wanha Pappila Toukokuu 3.5. Kevätparaati, Turku Veneen huoltoa Ryhmien retket Riihiherätys, seuraavat JoPo-jutut Kesäkuu VOK-käytäntö Vartiolaisten viikonloppupurjehdukset Sudari iltapurjehdukset HuHu 5

6 PÄÄTOIMI Tervehdys rapakon takaa. Tämän kertaiset Jo- Po-jutut on nimittäin taitettu jääkiekon luvatusta maasta, Kanadasta. Allekirjoittanut on siis viettämässä vuotta vaihto-oppilaana kyseisessä maassa mutta pystyy nykytekniikan avulla avustamaan lippukuntaamme näissä teknisissä hommissa. Kuten kaikki lukijat ovat varmaankin huomanneet, partiolehtemme ei ole ilmestynyt lähes vuoteen (eli se on ilmestymättömyyden vuosipäivä tänään), jonka kunniaksi päätti johtajisto ottaa porukalla itseään niskasta kiinni ja raapaista kasaan asiallisen paketin. Nätisti nelivärisenä. Joskus sitä tulee ihmeteltyä miten tekniikka on kehittynyt. Itse olen kotikone nettisukupolvea, joka on lähes kasvatettu käyttämään tietokonetta. Netissä taas löytyy kaiken maailman Facebookit, blogit, Twitterit, IRC-galleria ja iso joukko muita, joille olisi naurettu viel 30 vuotta sitten. Sama pätee tähän vaihto-oppilasohjelmaankin. Ennen sai kirjoitella kirjeitä, jos jaksoi, ja soittaa, jos muisti, nykyään tarvitsee vaan näpäyttää kone päälle, kirjoittaa sähköpostia tai vaikka ottaa kuvapuhelinyhteys kotimaahan. Tarvitsee vain valita sopiva kellonaika. Maailma on todellakin pienentynyt. Voit tilata Hong Kongista uuden kameran ja saat sen muutamassa viikossa kilometrin takaa. Voit soittaa Lontooseen ja rupatella paikallisen baarinpitäjän kanssa asuntokaupasta Suomessa. Ja lentokoneella pääset kahdeksassa tunnissa Atlanttin toiselle puolelle. Myös tuoreet vihannekset ja hedelmät K-marketin laarissa on voinut viljeliä poimi vain muutama tunti sitten työläinen Espanjassa euron tuntipalkalla. Käsitteet aika, paikka ja ihmissuhteet ovat muuttaneet muotoaan dramaattisesti. Kaipa se on in kirjoitella tekniikasta ja maapalloistumisesta mutta jätetään se tähän. Kiitän ja kumarran tonttulakki päälaella, ja lähden keittämään teetä. 6 - Juho

7 KIPPARIN LÖPINÄT Taas on kesän purjehdukset purjehdittu ja siirrytty neljän seinän sisään muistelemaan tuulen ujellusta mastossa ja meren liplatusta veneen kyljessä. Takana on ihan kelpo purjehduskesä, vaikka ilmeisesti sateinen sää verotti purjehduksia ja osallistujia siinä määrin, ettei tänä kesänä ylletty ennätyksiin purjehduksien, mailien tai osallistujien määrässä. Purjehduskausi aloitettiin toden teolla kesäkuun alussa osallistumalla Varsinais-Suomen partiopiirin Veneenohjaajakurssille, jossa Nordwest IV toimi yhtenä koulutusaluksena 30 kurssilaiselle piirin eri meripartiolippukunnista. Allekirjoittaneen purjehduskesän kohokohtiin kuului VOKilla koko ensimmäisen yön yli kestänyt purjehdus Heinänokasta Nauvon pohjoispuolitse ja sitten Pärnäisten välistä etelään ja sitten taas itään Nauvon Berghamniin. Harvoin tulee pimeässä keskellä kesäkuun yötä viritettyä genaakkeria veneen keulapurjeeksi mutta nyt kevyet tuuliolot sallivat senkin. Yö huipentui auringon nousuun Berghamnin lähisaarten takaa kun livuimme hiljalleen merellä aamyössä lintujen laulukonsertin saattelemana. VOKin jälkeen kesä jatkui vartioiden viikonloppupurjehdusten merkeissä, joita jatkettiin syyskuun alkuun asti. Elokuun alussa Nutikka osallistui lippukunnan kesäleirille ja teki samassa yhteydessä kesän pitkän purjehduksen. Yhteensä koko kesän aikana järjestettiin 13 purjehdusta, purjehdusvuorokausia tuli 31, maileja yhteensä 688 ja purjehduksille osallistui 39 eri henkilöä. Purjehdusharrastukseen kuuluu, että venettä huolletaan sekä syksyllä veneen noston jälkeen, että keväällä ennen veneen laskua. Veneen huollolla varmistutaan siitä, että veneellä on kesällä turvallista purjehtia ja pidennetään veneen käyttöikää. Tällä hetkellä Nutikan eniten huoltoa vaativat kohteet ovat veneen sähköt, jotka on tarkoitus uusi keväällä sekä veneen patjat, jotka ovat alkavat olla käytössä puhki kuluneet. Patjojen uusiminen saattaa siirtyä seuraavaan kevääseen, ellei sitten joku innokas ota siitä itselleen puhdetta tämän talven pimeille kuukausille. 7 - Lapa

8 LPKJ:T Partioihanteet ovat partiolaisen ohjesääntöjä. Ennen puhuttiin jopa partiolaista, mutta se on jäänyt historiaan. Partiolaista meitä Jokikylän Poikia muistuttaa kolon seinällä oleva komea taulu, johon silmä ensimmäisenä kiinnittyy sisään tultaessa. Kuten olemme huomanneet tälläkin hetkellä partio on muutoksessa. Näkyvimpänä muutoksena varmasti muutama vuosi sitten tullut uusi partiopaita ja nyt käyttöön tulevat uudet ikäkaudet ja suoritusmerkit. Yksi muutoksista koskee myös partioihanteita. Ihanteet itsessään ovat olleet toimivat jo koko partiohistorian ajan eikä niiden ajatusta olla muuttamassa. Ihanteet on tarkoitus tuoda ohjelmaan yhä näkyvämmin ja helpommin ymmärrettävässä muodossa. Toivottavasti ihanteet alkavat näkymään myös partion ulkopuolella. Yksi ihanteista on kehittää itseään ihmisenä. Tämä toteutuu koko partiouran ajan esimerkiksi uusien tehtävien muodossa. Tehtäviä ovat sudenpentuna uuden leikin opettaminen ja seikkailijana retken ruokalistan tekeminen aivan samoin kuin leirin muonittajan tai hallinnonkin tehtävät. Jokainen tehtävä antaa tekijälleen uusia kokemuksia ja opettaa jotain uutta. Oma tehtäväni lippukunnanjohtajana päättyy vuodenvaihteessa. Muistelenkin tässä mielellään, mitä kaikkea kolmen viimeisen vuoden aikana on tapahtunut. Suurimmat tapahtumat sijoittuvat vuodelle 2007, jolloin partio täytti sata vuotta. Tällöin järjestettiin kesäleiri KilliNallien kanssa ja Varsinais-Suomen Partiopiirin talvimestaruuskilpailu PinkkiPicnic. Hienoimmat yksittäiset kokemukset ovat kuitenkin tulleet pienen porukan tapahtumista. Toinen niistä oli hiihtovaellus Haltille 2006 ja toinen viime kesän kesäleiriltä, jossa oli yllättäen ratkaistava kanavan ylitys pitäen reput kuivina. Molemmista jäi mieleen hyvät kaverit ja partiotaitojen hyödyntäminen. Tästä on hyvä jatkaa kohtia uusia haasteita! 8 - Teemu

9 Jokikylän Poikien tulevaisuus on täynnä aktiviteettejä. Viikottaisien ryhmäkokoontumisien lisäksi lippukunnan toimintaan tulee alkavana vuonna uusia piirteitä. Johtajiston tulee sisäistää järjestömme uusi ikäkausiohjelma ja sen tuomat muutokset. Teoreettiseen organisaatioihanteeseen emme kuitenkaan pääse ellei aktiivisen johtajistoon saada lisää yli 22-vuotiaita johtajia. Parhaimmillaan uusi ikäkausiohjelma näkyy lippukunnan jäsenmäärän lievänä kasvuna ja tätä kautta voimavarojen tasapainottumisena tähän kuluu kuitenkin vuosia. Kaksi partiopiiriä, Varsinais-Suomen Partiopiiri ja Satakunnan Partiolaiset, yhdistyvät vuoden vaihteessa. Uuden piirin nimi on Lounais-Suomen Partiopiiri eli L-SP. Uuden piirin ensimmäinen piirileiri on Reila 09, johon monet, ellei jopa kaikki tuntemani, lippukunnat osallistuvat sankoin joukoin. Piirileirin takia Jokikylän Pojat ei järjestä omaa kesäleiriä vaan koko lippukunta pyrkii olemaan Reilassa. Uusia yhteistyölippukuntiakin on löytynyt. Jokikylän Pojat osallistuu helmikuun lopussa Luoteis-Turun partiolaisten yhteiseen talvileiriin. Osaanottajia on laskettu tulevan vajaa 100. James Bond -aiheisen leirin muonituksesta vastaa oma lippukuntamme, joten voin luvata, että tulevien partiotuttavien kanssa pääsee viettämään todellista gourmet-ruokaa... Syyskokouksessa lippukunta teki kaksi suurta päätöstä. Ensimmäinen päätös on jokaista lippukunnan jäsentä koskettava päätös: Jokikylän Pojat aloittaa projektin uuden veneen hankkimiseen. Ton, että lippukunnalla on uusi vene viiden vuoden kuluessa. Toinen päätös liittyy osittain aloittavan L-SP:n sääntöihin ja lippukunnan organisoitiin: lippukunnassa on aloitettu selvitystyö lippukunnan rekisteröitymiseksi. Päätös mahdollisesta rekisteröitymisestä tehdään lippukunnan kevätkokouksessa 2009 maalis-huhtikuun aikana. Viimeisin, mutta tuskin vähäisin, mainittava muutos on aktiivijohtajistossa tapahtuvat muutokset. Aloitan viikottaisen partiotoiminnan kolmen vuoden tauon jälkeen syksyllä aloittaneiden sudenpentujen kanssa. Tämän lisäksi vuoden vaihteessa alkava lippukunnanjohtajan pesti on tuo omaan partioarkeeni uusia haasteita. 9 Ystävällisin partioterveisin, LPKJ Mannerjoki

10 JOPOT VAELTAA Jokikylän Pojissa aloitettiin säännöllinen vaellustoiminta talvella Kymmenen vuotta myöhemmin tehtiin kymmenes perättäinen vaellus Ruotsin Sarekin haastavaan erämaahan. Petri Lindström ja Ville Toivanen ilmoittautuivat eräopaskurssille 1998, jonka yhtenä osiona oli itse toteutettu pitempi vaellus. Pete veti ensimmäisen vaelluksen Saariselän maisemissa pääsiäisenä Samana kesänä olimme Haltin maastossa Villen johtamina. Kolmas vaellus, joka on toteutettu eräopaskurssin tehtävänä on Pohjasen Laurin vetämä pääsiäisvaellus Muotkan maastoon pääsiäisenä Vuosien varrella on tutuksi tullut Saariselän takamaastot, Kevon kanjoni, Muotkan erämaa-alue, Haltin maastot ja sen alapuolella oleva Ropin erämaa. Ruotsin puolella on käytä Kebnekaisen ja Sarekin maastoissa. Koska kahdeksan reissuista on ollut talvivaelluksia, niin lumivarmimmaksi alueeksi on osoittautunut Halti. Eräopaskurssien koulutusvaelluksien lisäksi vaellukset ovat poikineet pienempiä omia reissuja. Pete ja Pekka jatkoivat koulutusputkeaan laskuvarjojääkärikillan jäätikkövaelluskurssille, jossa Kebnekaise sekä Mount Blancin vuoristoalue tulivat tutuiksi. Pete haki omia latuja pääsiäisenä 2000 Haltin maastossa, kun pääjoukko pyöri Saariselän maastossa. Kössit tekivät kahdessa sukupolvessa hiihtolomaviikolla 2005 hiihtovaelluksen Saariselälle. 10

11 VAELLUKSET Hiihtovaellus Saariselkä 8 henkeä Kesävaellus Halti 13 henkeä Hiihtovaellus Saariselkä 7 henkeä Hiihtovaellus Halti 8 henkeä Kesävaellus Kevo 11 henkeä Hiihtovaellus Muotka 5 henkeä Hiihtovaellus Kebnekaise 5 henkeä Hiihtovaellus Halti 5 henkeä Hiihtovaellus Ropi 4 henkeä Hiihtovaellus Sarek 3 henkeä Vuosien varrella reissut ovat muuttaneet hieman muotoaan. Kun ensimmäisellä talvivaelluksella kaikki yöt yövyttiin etukäteen varatuissa varaustuvissa, niin viimeisen reissun kaikki yöt nukuttiin teltassa kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Ensimmäisellä reissulla suurimmalla osalla osallistujista oli normaalit perinteisen hiihtotavan sukset ja monot, niin loppupään reissuissa alla on ollut suurimmalla osalla eräsukset (malli SA-INT) ja huopakumisaappaat. Muutenkin varusteet ovat kehittyneet osallistujan aktiivisuuden mukaan. Ensimmäisellä reissulla on ollut yleensä paljon lainatavaroita ja vuosien saatossa niitä on hankittu itselle tarpeen mukaan. Talvella 2002, kun vaelluksista oli välivuosi, tehtiin itse 6 ahkiota lasikuidusta. Ruokalista on muuttunut yllättävän vähän. Tämä johtunee siitä että jo ensimmäinen reissu toteutettiin kuivatuilla ruoka-aineilla ja kaikki valmiit vaellusmuonat sekä säilykepurkit jätettiin suosiolla kotiin. Ruokalista perusrunko on nähtävillä Sarekin webbiblogin sivuilla Reissussa on jokaisella ollut vuoropäivinä keittiöpäivä, jolloin on huolehtinut ruoan laitosta lounaasta seuraavan päivän aamupalaan. Toinen selkeä päivittäin vaihtova tehtävä on ollut suunnistus. Taka-ajatuksena on luonnollisesti ollut koulutus, sillä näitä tunturialueella tarvittavia taitoja ei voi opiskella videolta You Tubesta. Jokaiselle reissulla on yhteistä yhteisharjoitukset. Vaikka hiihtotaito onkin jokaisella meistä enemmän tai vähemmän hallussa, niin lihaksisto pitää joka vuosi totuttaa hiihdon liikkeisiin. Tästä syystä on tehty yhteisiä lenkkejä Kerttulan ja Impivaaran hiihtoladuilla eräsukset jalassa ja on osallistuttu Utissa Kaukopartiohiihtoon (75 km / 24 tuntia). Kesävaelluksia varten on suoritettu nahkaliljavael- 11

12 luksia (40 km / 24 tuntia). Yleistä vaellustaitoa ja kokemusta on koulutettu esimerkiki 24 Metsässä vaelluksilla sekä varusteinfoilloissa. Kaikilla reissulla on pidetty päiväkirjaa. Aluksi riitti A6 kokoinen ruutuvihko, mutta 2001 oli mukana Nokian kommunikaattori, jolla päiväkirjat kirjoitettiin HTML muotoon ja siirrettiin FTP:llä MTV3:n kotisivupalvelimelle. Kommunikaattorien ja yhteyksien kehittyessä päiväkirjat tuotettiin blogi muodossa Bloggerin sivuille. Tosin Sarekin reissun päiväkirja ilmestyi jälkikäteen, koska pakkasessa kommunikaattorin näpyttely ei houkutellut ketään. Miten jatketaan seuraavat 10 vuotta? Osallistujamäärät ovat laskeneet, osallistujien keski-ikä siirtynyt 20 vuodesta lähemmäs 35 vuotta. Tarkoittaako se myös sitä että nykyisillä seikkailijoilla ja samoojilla erätaidot eivät olisi enää hallussa. Joka tapauksessa ensikin pääsiäiseksi on taas vaellus suunnitteilla. Pysy kuulolla. - Tjucci 12

13 RÄNTÄRYMINÄT Jokikylän Pojat järjesti yhdessä Taivassalon Tupshaukkojen kanssa yöretken Mussalon leirintäalueella, Taivassalossa. Leiriläisiä oli yhteensä 20, joista 13 oli jopoja. Johtajia oli yhteensä 10, joista jopoja oli 5. Yöretken teemana oli partiotaitokilpailu. Yöretken aikana leiriläiset tekivät erilaisia partiotaitokilpailuissa esiintyviä tehtäviä maastossa. LÄHDÖN HETKI KOITTAA Lähdimme Raision seurakuntatalolta kimppakyydein klo 10 kohti Mussalon leirintäaluetta. Paikan päällä odotimme hetken ja sitten alkoi varsinainen ohjelma. Leiriläiset jakautuivat ryhmiin ja heidät lähetettiin maastoon tekemään erilaisia partiotaitotehtäviä. Sudenpennut tekivät oman ikäkauteensa kuuluvia tehtäviä ja vähän vanhemmat leiriläiset haastavampia tehtäviä. Ensin oli ensiapu aiheinen tehtävä, jonka jälkeen jatkoimme seuraavalle rastille. Jossain vaiheessa kiipesimme ison kallion päälle ja siellä leiriläiset tekivät ruokaa trangialla. MATKA JATKUU Ruuat syötyämme jatkoimme matkaa ryhmissä ja kohtasimme suomalaisen luonnon kauneuden. Kohtasimme myös ilmeisen tutun mummon, jonka autoimme ystävällisesti tien yli. Lopulta tuttu leirintäalue tuli näkyville ja pääsimme nauttimaan hyvästä päivällisestä. Ruoka tuli tarpeeseen ja kaikille näytti se myös maistuvan. Hyvä niin. Päivällisen jälkeen oli hetki ohjattua vapaa-aikaa, jonka jälkeen alkoi kymppiteltan pystyttäminen porukassa. Hetken päästä olikin teltta jo pystyssä, joten oli aikaa sopivasti muutamalle leikille. Leikkihetki jälkeen oli vuorossa iltaohjelma läheisessä piharakennuksessa. Iltaohjelmassa esitettiin lippukuntien omia huutoja ja muita partioperinteitä. Iltaohjelman jälkeen mentiin ohjatusti vähitellen nukkumaan kymppitelttaan. UUSI PÄIVÄ Sunnuntai päivä alkoi hyvillä mielin ja oli aika siivota porukalla leiripaikka. Kun omat jäljet oli siivottu, oli vuorossa lounas. Lounaan jälkeen vielä metsästettiin omia tavaroita teltan ympäriltä. Kun kaikki olivat löytäneet omat tavaransa, oli aika mennä ruokalarakennukseen palkitsemaan ryhmät hyvistä suorituksista. Pikku hiljaa alkoi leiriläisten vanhempia tulla ja kaikki pääsivät turvallisesti kotiin. Tämän kertainen yöretki oli ohi ja johtajat pääsivät lähtemään Raisiota kohti. - Akseli 13

14 ARKAJALKOJEN SYYRETKI PÄHKINÄMÄEN MAJALLE Syksyllä partioharrastuksen aloittaneet Arkajalat viettivät retkipäivän Kettukoplan kanssa. Retkelle lähti 10 arkajalkaa sekä yksi kettukoplan sudenpentu. Johtajiston muodosti Akseli, Mikko ja Axu. Retkipäivä oli konseptiltaan hyvin perinteinen: menimme metsään temmeltämään ja seikkailun lomassa kukin meistä oppi uusia asioita. Esimerkiksi muutamille sudenpennuille puukon ja sahan käyttö oli aivan uutta. Jokainen sai tutustua työkalujen käyttöön ohjatusti, mutta tästä huolimatta muutama sai haavan ja itku valtasi hetkellisesti haavoittuneen mielen. Lyhyen irl-ea-harjoituksen jälkeen temmellys jatkui. Tämä sudenpentujen retki oli minun ensimmäinen partiotapahtuma ohjaajana kolmeen vuoteen. Siirryin 2006 alkaen lippukunnan toiminnasta syrjään puolustusvoimien palveluksen sekä alkavan opiskelun takia. Kesäisin olen sentään pyrkinyt käymään purjehtimassa. Sen lisäksi, että tämä oli tauon jälkeen minulle ensimmäinen temmellyspäivä, niin se oli myös ensimmäinen tapaaminen arkajalkojen kanssa, joiden johtajaksi siirryn vuoden vaihteessa. Retkipäivä herätti minussa ajatuksia ja tunteita, joita en ole kolmeen vuoteen saanut kokea. Varsinaista aristelua toimeen tarttumiseen ei retkipäivän aikana ollut, mutta mielessäni kävi monta kertaa, miten minun tulisi reagoida meneillään olevaan tilanteeseen. Harrastukseni uudelleenaloittamisen vaikeutta ja totuttelua; sisäänajoa. Ajatuksiin nousi muutaman kerran, mitä kaikkea sitä itse tuon ikäisenä tulikaan tehtyä. Uusi, miellyttävä kokemus oli Mikon, yhden Kettukoplan sudenpennun isän, mukana oleminen. Uusi kontakti normaalina kokemaani partiorivien ulkopuolelle oli erittäin mieluisa kokemus. Mikon kautta opin hieman hänen ajatusmaailmaansa isän roolissa ja suhtautumiseen partioon. Näin jälkeen päin ajatellen voisi 14

15 olla erittäin antoisaa, että retkipäivien tai vaikka leirien yhteydessä mukana olisi aina yhdestä kolmeen lippukunnan jäsenen vanhempaa. Tämä antaisi lisäväriä ja -pontta harrastukseen jokaiselle mukana olijalle. RETKEN JATKUMINEN Pähkinämäen majalla teimme partiosauvojen lisäksi ruokaa trangioilla. Nuudelikinkku-vihannes-pata oli varsin hyvää, vaikka nopeimmat kokit olivat jo ehtineet syömään puolet karkeistaan, eikä ruoka näin ollen maistunut kaikille aivan samalla tavalla kuin johtajille. Syömisen ja paikkojen siistimisen jälkeen kävimme vielä katsomassa pähkinämäen kukkulalta maisemia. Leikimme muutamia lippukunnan perinneleikkejä, kuten puunkaatoa, kauniissa ja kylmässä säässä. Lopulta oli lähdettävä kohti Somersojan kenttää, josta vanhemmat tulivat hakemaan lapsensa kotiin. Retkipäivä oli onnistunut ilmeisesti monien mielestä. Ainakin osa pojista oli haluttomia lähtemään kotiin, vaikka vastaanottokomitea olikin kentällä vastassa. Itse päätin päiväni illalla Facebook-merkintään: Viljo temmelsi sudareiden kanssa koko päivän metässä. Saldo: parit itkut, parit puukkohaavat ja 10 mutaista poikaa... p.s. irl = in real life, tosielämässä p.p.s. ea = ensiapu - Axu 15

16 VENÄJÄLLÄ PÄÄSEE ELÄMÄN PERUSASIOITA LÄHEMMÄS Uuden ikäkausiohjelman mukaisesti vaeltajaikäkauden (18 22 v.) lopussa toteutettava ulkomaanprojekti on mahdollisuus nähdä maailmaa, oppia uutta ja tutustua uuteen kulttuuriin hyvässä seurassa. Projektin voi toteuttaa monella tavalla ja kohdemaan ja tutustumiskohteet valita mieltymystensä mukaan. Yksi lähellä oleva, mutta silti eksoottinen matkakohde on avara naapurimaamme Venäjä, jonne ensi kesänä järjestetään myös Suomen Partiolaisten virallinen leirimatka, Kannas Ensi vuonna venäläinen partio juhlii satavuotista historiaansa. Juhlavuonna Suomen Partiolaiset osallistuvat Venäjän kansalliselle jamboreelle Karjalan Kannaksella. Leirialue on historiallisesti mielenkiintoinen, sillä se on aiemmin ollut osa Suomea. PARTIOLIIKE VENÄJÄLLÄ Partioliike saapui Venäjälle vuonna 1909 silloisen tsaarin, Nikolai II:n aloitteesta. Venäläisen partion perustajana pidetään eversti Oleg Ivanovitš Pantšuhovia. Partioliike oli Venäjällä erittäin suosittua lokakuun 1917 vallankumoukseen asti. Siihen aikaan maassa oli enimmillään n partiolaista. Partiotoiminta jatkui vielä joitakin vuosia vallankumouksen jälkeen Neuvostoliitossa, kunnes se vuonna 1924 kiellettiin. Sen sijaan luotiin sosialistinen pioneeriliike, joka lainasi toimintaansa joitakin partioliikkeen tunnusmerkkejä kuten huivin, osia partiounivormusta, säännöt ja vartioihin jako. Monia aiemmin tsaarivenäläisessä partiotoiminnassa mukana olleita vainottiin, joidenkin oli jopa pakko lähteä maasta pakoon. Kun Neuvostoliitto lopulta hajosi, partioliike syntyi Venäjällä uudestaan vuonna Useat ulkomaalaiset partiojärjestöt, niin venäläiset partiolaiset ulkomailla kuin esim. englantilaiset, amerikkalaiset ja ranskalaiset partiolaiset olivat mukana 16

17 auttamassa partioliikettä Venäjällä uudestaan käyntiin. Ulkomaalaisten partiolaisten kanssa luotujen kontaktien myötä jotkin venäläiset lippukunnat kehittivät toimintaansa ulkomaisia partiomenetelmiä seuraten. Tämän takia venäläistä partioliikettä onkin edelleen moneksi, mitä tulee niin menetelmiin, asusteisiin kuin järjestörakenteeseen ja toimintaankin. On olemassa useita kattojärjestöjä, mutta myös lippukuntia, jotka toimivat enemmän tai vähemmän itsenäisesti suuren maan eri kolkissa. Toimintaedellytykset eivät ole kaikkialla Venäjällä vieläkään kovin hyvät. Kattojärjestöt saattavat olla poliittisesti värittyneitä ja toiminnan rahoituksen lähteet läpinäkymättömiä. Tavoitteena Venäjällä on, että partio on puoluepoliittisesti sitoutumatonta, kuten Suomessa. AITOA VENÄJÄÄ MAASEUDULLA Venäjälle lähtiessä kannattaa vaan olla rohkea. Venäjällä ei ole sen vaarallisempaa kuin muuallakaan. Ongelmiin kyllä pääsee, jos haluaa, muttei niihin automaattisesti joudu. Tutustuminen Venäjään on yksinkertaisinta aloittaa suurista kaupungeista, kuten Pietarista. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että lähimmäs aitoa venäläistä elämää pääsee maaseudulla. Itse sain tutustua partion merkeissä Venäjään jo vuonna 1998, SP:n matkalla pietarilaisten partiolaisten vieraana. Silloin pääsin näkemään venäläisen perheen elämää, sillä asuimme perhemajoituksessa Pietarin esikaupunkialueella. Myös vaihto-opiskeluaikana Tverissä pääsin näkemään todellista pienen kaupungin elämänmenoa: asuimme kerrostalossa, jossa juomavesi haettiin kaivosta pihalta. Venäjällä pääsee elämän perusasioita lähemmäs. Aina ei saa esimerkiksi lämmintä vettä, ja pitää etukäteen miettiä, pääseekö vaikka lenkin jälkeen käymään suihkussa. Elämä tulee todellisemmaksi, kun joutuu näkemään vaivaa elämisen eteen, se kiehtoo. Suomeen palattua aina huomaa, kuinka helposti asiat täällä sujuvatkaan. KIELITAIDON ALKEISTA ON APUA Venäjälle retkeä tai vaellusta suunnittelevan kannattaa valmistautumisessa huomioida se, ettei Venäjän maaseudulla kukaan juurikaan osaa muita kieliä kuin venäjää. Omaehtoisen retken tekeminen Venäjälle on haasteellista, jos mukana ei ole ketään, joka olisi siellä ennen ollut. Jokin kontakti on hyvä olla. Pettymysten välttämiseksi kannattaa hankkia ensikosketuksensa Venäjään jossakin varmemmissa ja ohjatummissa yhteyksissä, sekä opetella kieltä. Venäjältä löytyvät kyllä puitteet haasteellisemmillekin vaelluksille. Esimerkiksi Kuusamon kohdilta pääsee hyvin 17

18 myös Venäjän puoleisille erämaa-alueille, ja pidemmästä extreme-vaelluksesta kiinnostunut voi harkita reissua Uralille. Pitkällä tähtäimellä koko Suomessa tavoitteena tulee olla ennakkoluulojen karsiminen Venäjää kohtaan. Vieressämme oleilee valtava naapuri, joka on myös naapuri Japanin ja Kiinan kanssa. Puolin ja toisin voimme oppia toisiltamme erilaisia asioita ja käyttää naapuruuttamme hyväksi niin taloudellisesti kuin kulttuurillisesti. Niiden, joilla ennakkoluuloja on, olisi ehkä syytä käydä itse katsomassa kuinka asiat ovat, eikä vain luulla. Venäjälläkin voi elää normaalisti, ei siellä ole niin kamalaa. KANNAS 2009 Suomen Partiolaiset järjestää heinäkuussa 2009 leirimatkan venäläisen RANSpartiojärjestön kansalliselle leirille Punnusjärven rannalle, keskelle Kannasta. Planet of Good Turns -leirille odotetaan reilua 800 leiriläistä. Matkan ajankohta on Ennen viikon mittaista leiriä tutustutaan Viipuriin ja Kannakseen, ja leirin jälkeen Pietariin. Venäläisten leirin kohderyhmänä ovat vuotiaat. Suomesta matkalle otetaan lähtijät ilmoittautumisjärjestyksessä, ja tavoitteena on viedä Kannakselle bussilastillinen väkeä. Ilmoittautumisaika on Lue lisää: ULKOMAANPROJEKTI Uuden ikäkausiohjelman vaeltajaohjelma huipentuu ulkomaanprojektiin. Tavoitteena on, että projektin jälkeen vaeltaja on tutustunut partiotoimintaan ja vieraaseen kulttuuriin jossakin valitsemassaan maassa. Varsinaisen ulkomaanmatkan lisäksi myös suunnitteluvaihe ja projektin purku ovat tärkeä osa projektia. Lue lisää: - Olli-Matti Mikkola Julkaistu Partio -lehdessä 6/08. 18

19 PESTINHALTIJAT 2009 LIPPUKUNNANJOHTAJA Aleksi Mannerjoki APULAISLIPPUKUNNANJOHTAJA SIHTEERI RAHASTONHOITAJA SEIKKAILIJA/TARPOJA OSASTOJEN JOHTAJA SUDENPENTUOSASTON JOHTAJA VAELTAJAOSASTON JOHTAJA VENEEN VASTUUKIPPARI KOLOVOUTI KALUSTONHOITAJA TIEDOTTAJA Teemu Seikkula Otto Tuononen Jussi Salonen Matti Väätäinen Akseli Syrjälä Ilkka Tuomi Lauri Pohjanen Klaus Välimäki Ilkka Tuomi Juho Vainio SÄHKÖPOSTIOSOITTEET OVAT MUOTOA 19

20 HUHUTAAN, ETTÄ.....kaikki tiet veisivät Roomaan yhtaikaisesti.....vuoden 2011 Jamboreeta olisi valmisteltu mistelein ulkomailla.....lapa jättäisi Tampereen ja muuttaisi takaisin Turkuun.....lehti taitettaisiin jorpakon toiselta puolelta ja olisi taas jäänyt viime tinkaan....jopojen uusi uima-allas olisi itsestään täyttyvä.....johtajat listalla olisi vain Otto listattuna.....keittiössä kokkailtaisiin yövuoroissa.....kauppa olisi lähellä.....lippukunta rekisteröisi suhteensa.....lakipykäliä olisi viimein noudatettu.....jopo-jutut ilmestyisivät taas aikataulunsa mukaisesti.....jutut olisi vähissä...