SKÁBMAGOVAT KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT

Transkriptio

1 SKÁBMAGOVAT 2014 KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT 1

2 Bargojoavku Työryhmä Working Group Dáiddalaš jođiheaddji Taiteellinen johtaja Artistic Director: Jorma Lehtola Festivála buvttadeaddji Festivaalin tuottaja Producer: Ánne-Kirste Aikio Skábma-filbmaguovddáža prošeaktajođiheaddji Skábma-elokuvakeskuksen projektipäällikkö Coordinator of the Skábma Indigenous Peoples Film Centre: Stina Roos Mánáid filbmabeaivvit Lasten Skábmagovat Skábmagovat for Children and Young People: Maiju Saijets & Kaisa Tapiola-Länsman Teknihkka Tekniikka Technical Coordinator: Joonas Saari & Janne Lappalainen Jorgalusat Kääntäjät Translators: Kaija Anttonen & Jouni Vest Visuálalaš plánen Visuaalinen suunnittelu Visual design: Stina Roos Interneahttasiiddut WWW-sivut Website: Markku Virtanen Ruhtadeaddjit Tukijat Financers Suoma Sámediggi Sámeráđđi Lapin taidetoimikunta Inarin kunta Jenny ja Antti Wihuri Säätiö Opetusja kulttuuriministeriö Giitosat Kiitokset Thanks to Isuma / Stéphane Rituit Greenland Eyes / Nicholas Alan Tumit Production / Aka Hansen National Film Board of Canada / Éric Séguin Haidawood Media Project / Ken Leslie Patua Production / Renae Maihi Lisa Jackson Shane Belcourt Kanadan suurlähetystö / Satu Salonen Internationála Sámi filbmaguovddáš ImagineNATIVE Film + Media Arts Festival Tampere Film Festival/ Juhani Alanen Nordic Short Film Festival Network YLE Sápmi Unna Junná NRK Sámi mánáid TV SVT Sápmi Inarin kunta/ kulttuuritoimi Sámedikki Nuoraidráđđi Sámi Dáidaga Doarjjasearvi 2

3 SKÁBMAGOVAT 2014 KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT Skábmagovat Tel (50) info@skabmagovat.fi Bileahttavuovdin Liput Tickets: Siida FIN ANÁR INARI Tel (0) Fax +358 (0) siida@samimuseum.fi Bileahtat Liput Tickets 6 Ságastallandilálašvuođat nuvttá Keskustelutilaisuudet ilmaisia Discussions are free Musihkkadáhpáhusaid bileahtaid hattit leat sierraláganat, ja bileahtat vuvdojuvvojit dáhpáhusaid oktavuođas Musiikkitapahtumien lippujen hinnat vaihtelevat, ja liput myydään tapahtumien yhteydessä Ticket prices to the music events vary, and tickets are sold at the events Lágideaddjit dollet vuoigatvuođa prográmma rievdademiide Järjestäjät pidättävät oikeuden ohjelmanmuutoksiin The organisers reserve the rights to make changes in the programme. Bargojoavkku háliida giitit festivála eaktodáhtolaš bargiid, muohtahuksejeddjiid ja Sámi dáidaga doarjjasearvvi stivrra láhttuid. Työryhmä haluaa kiittää festivaalin vapaaehtoistyöntekijöitä, lumirakentajia ja Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen hallituksen jäseniä. The working group wants to thank the volunteers and the snow building team of the festival, as well as the board members of the Friends of Sámi Art. 3

4 Dáiddalaš jođiheaddji dearvvuođat Filbma lea šaddan dehálaš bargoneavvun davi eamiálbmogiidda, sihke identitehta nanosmahttin ja dieđihangaskaoapmin olggobeallái. Buvttadandilit ja resurssat molsašuddet, muhto suorgi viidu olles áigge. Danin lea ágga suokkardallat dan viidásabbot. Temáprográmmas gávdno čukča-nomadisma Ruošša nuortaravddain, Berlinare-bálkášuvvon inupiat-drámá Alaskas, inuihttanissoniid viisodat Nunavutas, soaiggusmuitalus Ruonáeatnamis ja sápmelaš muitalusat sihke bohccuin, guovžaádjáin ja maid ruvkkiin. Prográmma nana váimmožin lea inuihtaid ng. Fast Runner-trilogiija Kanada Nunavutas, njuzožis myhtalaš Atanarjuat, šiittekeahtes guovddáš olahus eamiálbmogiid filbmamáilmmis ja klassihkar dološ muitalusas. Dan joatkkaosiin govviduvvojit vuosttáš deaivvadeamit oarjemáilmmi olbmuiguin ja dat bahčage skeaŋkkat maid guossit bukte mielddis, dávddain oskui. Moadde siidotemáge gávdnojit prográmmas. Sámi musihkka johtá golmma fiinna dokumeantafilmma ja musihkkavideoid rávnnjis árbevirolaš luođis koarramusihkkii. Nubbi temá lea eambbo šlundi: Kanada ahkidis internáhttaskuvllat, gos 130 jagi áigge godde indiánaid, gádjo olbmuid. Skábmagovaid leahkodettiin muohtauvssaidis juo 16. geardde lea várra sivva giitit ruhtadeddjiid, festivála movttegis eaktodáhtolaš bargiid ja dieđusge gehččiid. Sin haga dat guovddášdálvvi dehálaš ja vásáhusrikkis doalut ovttas muohtateáhteriin eai livčče ollašuvvat. Buresboahtin árktalaš govvalávgumii! Jorma Lehtola Dáiddalaš jođiheaddji 4

5 Taiteellisen johtajan tervehdys Elokuvasta on tullut tärkeä työkalu pohjoisille alkuperäiskansoille, sekä identiteetin vahvistajana että tiedotuskanavana ulospäin. Tuotanto-olot ja resurssit vaihtelevat, mutta kenttä levenee koko ajan. Siksi on paikallaan tarkastella sitä laajemmin. Teemaohjelmistossa on tšuktši-nomadismia Venäjän itäreunalta, Berlinare-palkittua inupiat-draamaa Alaskasta, inuiittinaisten viisautta Nunavutista, kauhukerrontaa Grönlannista ja saamelaisia tarinoita niin poroista, karhumiehistä kuin kaivoksista. Ohjelmiston lujana ytimenä on inuiittien ns. Fast Runner -trilogia Kanadan Nunavutista, kärjessään myyttinen Atanarjuat, alkuperäiskansojen elokuvan ehdoton virstanpylväs ja klassikko ikivanhan tarinan pohjalta. Sen jatko-osissa kuvataan ensimmäisiä kontakteja länsimaalaisten kanssa ja vieraiden tuikeita tuliaisia, taudeista uskontoon. Pari sivuteemaakin ohjelmasta löytyy. Saamelainen musiikki jutaa kolmen hienon dokumentin ja musiikkivideoiden voimin perinteisestä joiusta kuoromusiikkiin. Toinen teema on apeampi: Kanadan tylyt sisäoppilaitokset, joissa 130 vuoden ajan tapettiin intiaaneja, pelastettiin ihmisiä. Kaamoskuvien avatessa lumiset ovensa 16. kerran on syytä jälleen kiittää rahoittajia, festivaalin innokasta talkooväkeä ja tietenkin yleisöä. Ilman heitä tämä keskitalven tärkeä ja elämyksellinen juhla lumiteattereineen ei olisi mahdollinen. Tervetuloa arktiseen kuvakylpyyn! Jorma Lehtola taiteellinen johtaja 5

6 Greetings from Festival s Artistic Director For the indigenous peoples of the Arctic, film has become an important tool both in strengthening the identity and communicating with other peoples. The circumstances of production and the resources available vary, but the field keeps expanding. Therefore, Skábmagovat wants to have a broader look at the area. Our special theme of the Arctic peoples covers Chukchi nomadism from the eastern corner of Russia, Inupiat drama in a Berlinare-awarded film from Alaska, the wisdom of Inuit women from Nunavut, terror narration from Greenland, as well as Sámi stories on reindeer, bear men and mining. The hard core of the program consists of the Fast Runner trilogy from the Canadian Nunavut, headed by the mythical Atanarjuat, an undisputed landmark of Indigenous Film and a classic based on an ancient story. The second and third parts of the trilogy depict the first contacts with Western people and the visitors grim presents from diseases to religion. The festival program also deals with a few extra themes. With the help of three fine documentaries and a number of music videos, Sámi music migrates from the traditional yoik to choir music. Our second theme is sadder: the harsh residential schools of Canada in which Indians were killed and people saved for 130 years. As Skábmagovat now opens its snowy doors for the 16th time, we want to thank our financers, our enthusiastic voluntary workers and, of course, the audience once more. Without them, this important mid-winter celebration with its snow theater and unforgettable experiences would never be possible. Welcome to the world of Arctic image immersion! Jorma Lehtola Artistic Director 6

7 Festivála suodjaleaddji dearvvuođat Skábma geasuheaddji govat Skábmagovat filbmafestivála giktala juo guđanuppelogát geardde guovdu váimmošdálvvi Anáris. Lea illu ja gudni oažžut doaibmat dán dáiddalaččat alladását ja kultuvrralaš áidnalunddot festivála suodjaleaddjin. Festivála temán leat dán jagi 2014 árktalaš eamiálbmogat: ulbmilin lea buktit ovdan árktalaš álgoálbmogiid filbmabuvttadusaid. Diibmá 2013 buot áiggiid gehččiid olahusa ožžon festivála bovde Anárii eamiálbmotfilbmadahkkiid iešguđetge guovlluin máilmmis. Seammás Skábmagovat ovdánahttá sámi filmma sajádaga ja buktá dan oidnosii sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat. Sávan lihkku festivála lágideddjiide fiinna barggus dáhpáhusa válmmaštallama oktavuođas ja sávan buot dáhpáhusa oassálastiide eamiálbmotfilmmaid bokte dakkár vásáhusaid, mat báhcet agibeaivái millii. Jenni Haukio Dásseválddi presideanta bealálaš Filbma leahkku iežaslágán ja áigeguovdilis oainnuid eamiálbmogiid kultuvrii, identitehtii, árgabeaivái ja luondduoktavuhtii. Skábmagovat lea kulturdahku, dat hukse šalddiid eamiálbmogiid ja váldoálbmoga gaskii. 7

8 Festivaalin suojelijan tervehdys Kaamoksen kiehtovat kuvat Skábmagovat -elokuvafestivaali lumoaa jälleen, jo kuudettatoista kertaa Inarin sydäntalvessa. On ilo ja kunnia saada toimia tämän taiteellisesti korkeatasoisen ja kulttuurisesti ainutlaatuisen tapahtuman suojelijana. Festivaalin teemana on tänä vuonna 2014 Arktiset alkuperäiskansat: tavoitteena on esitellä arkisten alkuperäiskansojen elokuvatuotantoa. Viime vuonna 2013 kaikkien aikojen kävijäennätyksensä saavuttanut festivaali kutsuu Inariin alkuperäiskansojen elokuvantekijöitä eri puolilta maailmaa. Samalla Skábmagovat edistää saamelaisen elokuvan asemaa tekemällä sitä näkyväksi sekä Suomessa että kansainvälisesti. valtavirran välillä. Onnittelen festivaalin järjestäjiä upeasta työstä tapahtuman valmisteluissa ja toivotan kaikille tapahtumaan osallistuville ikimuistoisia elämyksiä arkisten alkuperäiskansojen elokuvien parissa! Jenni Haukio Tasavallan presidentin puoliso Elokuva avaa omaleimaisia ja ajankohtaisia näkökulmia alkuperäiskansojen kulttuuriin, identiteettiin, arkipäivään ja luontosuhteeseen. Skábmagovat on kulttuuriteko, se on sillanrakentaja alkuperäiskansojen ja 8

9 Greetings from Patron of the Festival The fascinating reflections of the endless night the Skábmagovat Film Festival will enchant us again, for the 16th time in midwinter in Inari. It is a delight and honor to be the protector of this event that is both artistically of a high level and culturally unique. This year, the festival focuses on the indigenous peoples of the Arctic, introducing the audience to their film production. The festival, which reached its all-time audience record in 2013, invites indigenous film makers from all around the world to Inari. At the same time, Skábmagovat consolidates the position of the Sámi Film by making it visible both in Finland and abroad. I congratulate the organizers of the festival for their great work in arranging the event and wish all those attending the festival unforgettable experiences when they watch Arctic indigenous films! Jenni Haukio the First Lady of Finland Films open up fresh and topical perspectives to indigenous peoples culture, identity, everyday life and relation to nature. Skábmagovat is a valuable cultural achievement and an important event that builds bridges between indigenous peoples and the main populations. 9

10 SKÁBMAGOVAT ÁIGEDÁVVAL SKÁBMAGOVAT AIKATAULU SKÁBMAGOVAT TIMETABLE Siida sajos guovssahasteáhter duorastat NUORAID SKÁBMAGOVAT NUORTEN SKÁBMAGOVAT SKÁBMAGOVAT FOR YOUNG PEOPLE Muistin rajamaat Paperilnnun jäljet 60 MÁNAID SKÁBMAGOVAT LASTEN SKÁBMAGOVAT SKÁBMAGOVAT FOR CHILDREN RAhpaN I AVAJAISET I OPENING (NuvttÁ/Ilmainen/Free) BBB 3 Áigi 3 Vulosoivviid 2 Våren 3 Christmas magic 6 Haida 3 Fievrrut sogsakk LEAT OIDNOSIS JA JÁVKAT Leat oidnosis ja jávkat 20 Rakkaus hukkateillä 12 Ride Free 20 Kalassa 13 Made in Saamenmaa 21 10

11 Siida sajos guovssahasteáhter Ságastallandilálašvuohta / Keskustelutilaisuus / Discussion russia I LAST HOUR ON THE TUNDRA Dyihanie tundryi 26 Social Animals 16 Chauchu SÁPmI II ÁHKUID ÁRVU Girdilan 4 Great Grandmothers SÁPMI III VUOGÁIDUVVAMA DÁIDU Sápmi Sessions II 30 Den siste nomade? SOGSAKK (Nuppadássii/uusinta/rerun) Leat oidnosis ja jávkat 20 Rakkaus hukkateillä 12 Ride Free 20 Kalassa 13 Made in Saamenmaa 21 SÁPMI I BIEKKAID FÁPMU Min guovlu 4 Mountain 5 Maid dál? 30 Várjjatvuotnalaččat 13 Biekka fábmu 52 Greenland/Nenets HUMAN TRACES Nuna Qorsooqqittoq ihmisen kuvaa 76 ALASKA FROZEN SECRETS On the Ice 96 CANADA I ATANARJUAT! Atanarjuat The Fast Runner Indigenous by Night Haida Gwaii 4 Savage 6 Butterfly 9 Ivdnás eallin 4 Tshinanu ULDA DEAIVIDA NOAIDDI VAŠIID Noidan kirot BEARJADAT SKÁBMAEAHKET - HOTEALLA INARI AMOC & DJ Stuorraguoika 11

12 LÁVVARDAT Siida sajos guovssahasteáhter greenland ii TERROR ON THE FJORD Qaqqat Alannqui 127 sápmi Iv LUOĐI MAŊIS Nils Jøran 3 Joikefeber CANADA II STRANGE GUESTS The Journals of Knud Rasmussen sápmi v GOVAS GUOVDU Ájggie 8 Familiebildet RUSSIA II BY THE OUTER CIRCLE OF NOMADISM Tuivez - Crossing 15 Nomads of Eastern Chukotka Sápmi vii lahkagovat Neeta Inari 6 Hearggážat 40 Guovžaáddjá 40 Sápmi VI LET S YOIK! Áhpi 5 Juoigan 82 CANADA III STOLEN CHILDHOOD A Common Experience 11 We Were Children rippitrippi (NuvttÁ/Ilmainen/Free) Den stora festen CANADA iv A WOMAN S WISDOM Before Tomorrow Sápmelaččat ijas Trambo 4 Samisk magedanser 3 Speadjarnávdi 7 Áitagat 11 Guoldu njurgo 5 Giehka Niillas Holmberg - Release Party - SAJOS SKÁBMAFEASTA - HOTEALLA KULTAHOVI DJ Stuorraguoika

13 Siida sajos guovssahasteáhter russia I (Nuppadássii/uusinta/rerun) The Breath of the Tundra 26 Social Animals 16 Chauchu SÁPMI ii (Nuppadássii/uusinta/rerun) Girdilan 4 Great Grandmothers CANADA III (Nuppadássii/uusinta/rerun) A Common Experience 11 We Were Children sápmi v (Nuppadássii/uusinta/rerun) Ájgge 8 Familiebildet 58 sápmi viii SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI Eamifámut 3 Rávnnji fárrui 3 Viellja jearrá 4 Sámi Jienat 58 CANADA V TRACKING THE PAST Uvanga 88 SÁPMI vii (Nuppadássii/uusinta/rerun) Neeta Inari 6 Hearggážat 40 Guovžaáddjá 40 GREENLAND II (Nuppadássii/uusinta/rerun) Qaqqat Alannqui sotnabeaivi Disney: Frozen Aslak filbmateáhter I Aslak elokuvateatteri I Aslak Movietheater 13

14 Čájehanbáiki Esityspaikka Venue Prográmma lohkanráva OHJELMAN LUKUOHJE How to read the program Filmma namma Elokuvan nimi Name of Film Filmma guhkkosat Elokuvan kesto Duration Válmmaštuvvanjahki Valmistumisvuosi Year Čájehanáigi Esitysaika Time Riika/Guovlu Maa/Alue Country/Area Čájáhusa namma Esityksen nimi Name of Screening Bagadalli Ohjaaja Director Giella Kieli Language Teksten Tekstitys Subtitles Govvadus sámegillii Kuvaus saameksi Description in English Govvadus suomagillii Kuvaus suomeksi Description in Finnish Govvadus eaŋgalasgillii Kuvaus englanniksi Description in English 14

15 ČÁJEHANBÁIKKIT ESITYSPAIKAT VENUES Guovssahasteáhter; Muohtateáhter, Lumiteatteri, Snowteahter Guovssahasteáhter Siida; Sámemusea & Luondduguovddáš; Saamelaismuseo & Luontokeskus, Sámi Museum & Nature Centre Sajos; Sámekulturguovddáš, Saamelaiskulttuurikeskus, Sámi Cultural Centre S A J O S Giellaoanádusat/ Kielilyhenteet/ Language Abbreviations: alq = algonquin cre = cree chukchi = chukchi dan = danskagiella, tanska, danish eng = eaŋgalasgiella, englanti, english fin = suomagiella, suomi, finnish fre = franska, ranska, french iku = inuktitut ipk = Inupiaq kal = kalaallisut mao = maori nor = dárogiella, norja, norwegian rus = ruošša, venäjä, russian sme= davvisámegiella, pohjoissaame, northern sámi spa = spánska, espanja, spanish swe = ruoŧŧagiella, ruotsi, swedish xaad kil = xaad kil zap = zapotek 15

16 BBB ÁIGI SKÁBMAGOVAT RAHPAN :00 GUOVSSAHASTEÁHTER Sápmi I Ima Aikio-Arianaick I sme BBB Niillas lea láhppán seaibbis. Lihkus Elenna ja Iŋgá ohcaba sutnje veahkkin. BBB Niillas on kadottanut häntänsä, mutta onneksi Elenna ja Iŋgá Eliissá auttavat etsimisessä. BBB Niillas has lost his tail, but luckily Elenna and Iŋgá Eliissá help him to find it again. Sápmi I Dunfjell & Eira I sme I eng Áigi lea stivremin olbmo eallima, dat váikkuha eallinagi olbmui, iige dan sáhte báhtarit iige njoahcudit. AIKA ohjaa ihmisen elämää, vaikuttaa läpi ihmisen elinkaaren, eikä sitä voi paeta eikä hidastaa. TIME steers and affects people s lives all the time; one can neither escape it nor slow it down. SKÁBMAGOVAT RAHPAN :00 GUOVSSAHASTEÁHTER 16

17 VULOSOIVVIID VÅREN SKÁBMAGOVAT RAHPAN :00 GUOVSSAHASTEÁHTER Sápmi I Ima Aikio-Arianaick I sme VULOSOIVVIID Nu olu oaivvit, ahte loahpas šaddá oaivejorgásii. YLÖSALAISIN Niin paljon päitä, että pää on ihan pyörällä. Heads Down So many heads make one feel dizzy. Sápmi I Patrick Muskos I swe Giđđa Kaniidna ja Jápmin deaivvadeaba Stockholmmas animašuvnnas, man leat ealáskahttimin indialaš muitalus ja Vivaldi šuoŋat. KEVÄT Kani ja Kuolema kohtaavat Tukholmassa intialaisen tarinan ja Vivaldin innoittamassa animaatiossa. SPRING Rabbit and Death meet in Stockholm in an animation that draws its inspiration from a tale from India, to the music of Vivaldi. SKÁBMAGOVAT RAHPAN :00 GUOVSSAHASTEÁHTER 17

18 CHRISTMAS MAGIC FIEVRRUT SKÁBMAGOVAT RAHPAN :00 GUOVSSAHASTEÁHTER Sápmi I Inga Renate Buljo I sme I eng Magihkalaš juovllat Sire-nieiddaža beana lea boarásmuvvan ja áhčis lea dan várás váivves plána. Gávdnošiigoson veahkki goavis boazopolitihka oaffarin gártan juovlastálus? JOULUN TAIKA Sire-tytön koira on tullut vanhaksi ja isällä on sitä varten ikävä suunnitelma. Voisiko apua löytyä ankaran poropolitiikan uhriksi joutuneelta joulupukilta? CHRISTMAS MAGIC Sire s dog has grown old, and her father has a sad plan for it. Could Santa Claus, who has suffered from a severe reindeer policy, be of help? Sápmi I Ima Aikio-Arianaick I sme FIEVRRUT Biila, mohtorgielká, spárka, sihkkel ja bulkor leaktu dat gal álggii! KULKUVÄLINEET Auto, moottorikelkka, polkupyörä, potkuri ja pulkka vauhtia riittää! VEHICLES A car, a snowmobile, a bike, a kick sled and a sledge at full speed! SKÁBMAGOVAT RAHPAN :00 GUOVSSAHASTEÁHTER 18

19 LEAT OIDNOSIS JA JÁVKAT RAKKAUS HUKKATEILLÄ :00 SIIDA SOGSAKK Leat oidnosis ja jávkat Sápmi I Susanna Rauno I sme I fin LEAT OIDNOSIS JA JÁVKAT Sonja Laiti lea duddjomin risteatnis Marja-Liisa geahču vuolde niisaboahkána jávki boahkána, mas árpput ihtet ja fas jávket. Árppuin lea sin iežaset mearri dego maiddái eallimis. OLLA NÄKYVISSÄ JA KADOTA Sonja Laiti tekee kummitätinsä Marja-Liisan opastamana niisivyötä katoavaa vyötä, jossa langat ilmestyvät ja laskeutuessaan taas katoavat. Langoilla on määränsä niin kuin elämällä. APPEARANCE AND DISAPPEARANCE Guided by her godmother Marja-Liisa, Sonja Laiti makes a traditional Sámi belt, in which the yarns keep appearing and disappearing. Threads have their bounds, just like life. Sápmi I Marjo Ulkuniemi I fin, sme I fin Ráhkisvuohta jávkosis Dan rivttes olbmo lea muhtumin váttis gávdnat, áinnas jos oaidná ahte das su birra dolvojuvvojit aivve earát. RAKKAUS HUKKATEILLÄ Sen oikean löytäminen voi olla vaikeaa, varsinkin, jos näkee, että ympäriltä viedään koko ajan. LOVE IS LOST It may be hard to find the right one, especially if there are less and less alternatives around you. SOGSAKK Leat oidnosis ja jávkat :00 SIIDA 19

20 RIDE FREE KALASSA :00 SIIDA SOGSAKK Leat oidnosis ja jávkat Sápmi I Kevin Francett I eng Friddjavuođa biekkat Go váibmu lea muohtafiellostallamis, muhto gili luohkát leat dušše bás dievážat, de ferte leat duođaidge hutkái dahje dasto šaddá dollet Bátneduoddarii. VAPAUDEN HUUMAA Kun sydän on lumilautailussa, mutta kylän mäet pelkkiä nyppylöitä, on heitettävä luovuus peliin tai lähdettävä Hammastunturiin. RIDE FREE If you love snowboarding but there are only small hills in your village, you have to become creative or set out for the fells. Sápmi I Maria Kosonen I fin Guollebivddus Buot dat jávket dat ovddeš vuogit. Anárjávrri muddendoaimmat ja EUdirektiivvat leat oalát rievdadan guolásteaddji Jouni Aikio eallinbálgá. KALASSA Kaikki ne kuolee ne entiset tyylit. Inarijärven säännöstely ja EU-direktiivit ovat tehneet kalastaja Jouni Aikion elämäntavasta jotain aivan muuta. FISHING All the old ways die. The regulation of the water level of Lake Inari and the EU directives have changed fisherman Jouni Aikio s way of life profoundly. SOGSAKK Leat oidnosis ja jávkat :00 SIIDA 20

21 MADE IN SAAMENMAA MIN GUOVLU :00 SIIDA SOGSAKK Leat oidnosis ja jávkat Sápmi I Jarkko Remahl I fin MADE IN SÁPMI Mii lea sámefilbma? Lullin sámi oahppolágádussii boahtán ealligovvastuđeanta geahččala čielggadit, leago son dál ráhkadeamen sámefilmma vai filmma sámiid birra. MADE IN SAAMENMAA Mitä on saamelainen elokuva? Etelästä saamelaiseen oppilaitokseen tullut elokuvaopiskelija yrittää selvittää, onko hän tekemässä saamelaista elokuvaa vai elokuvaa saamelaisista. MADE IN SÁPMI What is the definition of Sámi film? A student who has come from the south to study film making in a Sámi school tries to find out whether he is making a Sámi film or a film about the Sámi. Sápmi I Egil Pedersen I sme MIN GUOVLU Ráppejeaddji Slincraze cuiggoda ruvkeindustriija gangsteriid boahtima Guovdageidnui. MEIDÄN MESTA Räppäri Slincraze kritisoi kaivosteollisuuden gangstereiden tuloa Koutokeinoon. OUR HOODS The rapper Slincraze criticizes the march of mining gangsters into Kautokeino. SÁPMI I BIEKKAID FÁPMU :00 SAJOS 21

22 MOUNTAIN MAID DÁL? :00 SAJOS SÁPMI I BIEKKAID FÁPMU Sápmi I Tor Lundberg Tuorda I eng, sme duoddar Eai ruvkket Johkamohkkái! Maxida Märaka ja Downhill Bluegrass Banda kommeanttas deaivvadit Sámeeatnama ja Amerihká Appalachisváriid šuoŋat. vuori Ei kaivoksia Jokkmokkiin! Maxida Märakin ja Downhill Bluegrass Bandin kommentissa kohtaavat Saamenmaan ja Amerikan Appalakkien sävelperinteet. mountain No mines in Jokkmokk! In the commentary by Maxida Märak and Downhill Bluegrass Band, the musical traditions of Sápmi and the American Appalachians meet. Russia I Sergei Gavrilov I sme I eng MAID DÁL? Davás bahkkejeaddji ruvkeovttastumit leat boktán sámiid fuobmát duohtadili. Ruvkket galggašedje buktit bargosajiid, muhto maid dat mearkkašit árbevirolaš ealáhusaide, lundui ja kultuvrii? MITÄ NYT? Pohjoiseen levittäytyvät kaivosyhtiöt ovat saaneet saamelaiset varuilleen. Muutos lupailee työpaikkoja, mutta mitä se merkitsee perinteisille elinkeinoille, luonnolle ja kulttuurille? What Now? The march of mining companies into the north have made the Sámi keep their eyes open. The change is supposed to bring jobs, but what does it mean for the traditional livelihoods, nature and culture? SÁPMI I BIEKKAID FÁPMU :00 SAJOS 22

23 BIEKKA FÁBMU VÁRJJATVUOTNALAČČAT :00 SAJOS SÁPMI I BIEKKAID FÁPMU Norway I Stein Bjørn I sme I eng BIEKKA FÁBMU Mearrasámiid Riddu Riđđu -festivála 20-jagidoaluid geassit 2011 botkejedje fáhkkestaga dieđut Oslo ja Utøya sullo issoras terrordaguin. TUULEN VOIMA Merisaamelaisten Riddu Riđđu -festivaalin 20-vuotisjuhlat kesällä 2011 saavat odottamattoman käänteen, kun uutiset tuovat tiedon Oslon ja Utøyan saaren järkyttävistä terrori-iskuista. WIND POWER There is an unexpected turn of events at the 20th anniversary of the Coastal Sámi festival Riddu Riđđu in summer 2011, when news broadcasts tell about shocking terrorist attacks in Oslo and on Utøya. Sápmi I Egil Pedersen I sme, nor I eng VÁRJJATVUOTNALAČČAT Movttegis dokumentára govvida unjárgalaččaid, geain leat ainge nana čatnasat lundui, sámi árbevieruide ja iežaset smávva finnmárkolaš servošii Várjavuonas, Davvi-Norggas. VARANGINVUONOLAISET Hyväntuulinen dokumentti kuvaa uuniemeläisiä, joilla on yhä vahvat siteet luontoon, saamelaisiin perinteisiin ja pieneen ruijalaiseen yhteisöönsä Varanginvuonolla, Pohjois-Norjassa. POTRAITS FROM VARANGEFJORD A cheerful documentary on the inhabitants of Unjárga that still have strong ties to nature, Sámi traditions and their small coastal community in Northern Norway. SÁPMI I BIEKKAID FÁPMU :00 SAJOS 23

24 THE BREATH OF THE TUNDRA SOCIAL ANIMALS :00 SIIDA RUSSIA I LAST HOUR ON THE TUNDRA Russia I Mihail Gorobtšuk Duoddaris biekkada Sániide ii leat báljo dárbu visuálalaččat geasuheaddji ealligovas, mas nomádaleairra eallin Jamalnjárgga Njenecguovllu duoddaris orusta oppa loahppageassái hilljánis ráfin. TUNDRALLA VIRIÄÄ TUULI Sanat käyvät tarpeettomiksi visuaalisesti vangitsevassa elokuvassa, jossa paimentolaisleirin elämä Jamalin Nenetsian tundralla taukoaa loppukesän viipyileväksi rauhaksi. THE BREATH OF THE TUNDRA Words become unnecessary in this highly visual film, in which the life of a nomad camp on the tundra of Yamalo-Nenetsia is, in late summer, characterized by a lingering peace. Russia I Ilja Zheltjakov I rus I eng Sosiálalaš eallit Krasnošelje boazodoallit Murmánskka lahkosiin eai váillat iežaset boaittobeale rátkkašanguvlui geainnuid. Sii leat oaidnán, makkár roassun geainnut sáhttet leat. SOSIAALISET ELÄIMET Krasnošeljen poromiehet Muurmanskin lähistöllä eivät kaipaa syrjäiselle erotusalueelleen teitä. He ovat nähneet niiden tuhoisan vaikutuksen. SOCIAL ANIMALS The reindeer herders of Krasnoshelye near Murmansk do not want a road to their outlying round-up area. They have witnessed the destruction brought by roads. RUSSIA I LAST HOUR ON THE TUNDRA :00 SIIDA 24

25 CHAUCHU NUNA QORSOOQQITTOQ :00 SIIDA RUSSIA I LAST HOUR ON THE TUNDRA Russia I Vladimir Puya I chukchi I eng GOAHTI Čukčenjárgga boazodoallit johtet bohccuideasetguin ođđa guohtoneatnamiidda. Dološ árbevieruid geažil sin kultuvra lea ainge nanus, muhto ođđa áigi lea juo čuvodeamen dasttán sin maŋábealde. KOTA Tšuktšien niemimaan paimentolaiset jutavat poroineen uusille laidunmaille. Ikivanhat perinteet ovat pitäneet kulttuurin vahvana, mutta uusi aika vaeltaa jo varjona kantapäillä. Hut Chukchi on the Chukotka Peninsula migrate with their reindeer to new pastures. Ancient traditions have kept the culture strong, but new times already follow them like a shadow. Kalaallit Nunaat I Aka Hansen I kal I eng Ruonas eana Aka Hansen vuolgá Ruonáeatnama lulágeahčai čielggadit, maid dálá inuihttanuorat jurddašit máilmmis, dálkkádatrievdamis ja boahtteáiggis. VIHREÄ MAA Aka Hansen lähtee eteläiseen Grönlantiin selvittämään, mitä tämän päivän grönlantilaiset nuoret ajattelevat maailmanmenosta, ilmastonmuutoksesta ja tulevaisuudesta. GREEN LAND Aka Hansen makes a trip to Southern Greenland to find out what today s young people there think about the global situation, the climate change and the future. GREENLAND/NENETS HUMAN TRACES :00 SAJOS 25

26 11 IHMISEN KUVAA GIRDILAN :00 SAJOS GREENLAND/NENETS HUMAN TRACES Suomi I Lapsui & Lehmuskallio I fin I eng 11 olmmošgova Go olmmoš háliida guođđit alddis juoidá maŋŋásis, de son dahká gova. Filbma fállá geasuheaddji áigemátkki Cro Magnona olbmuid eallimis gitta otnážii, hoaluid čihkosiin nástealmmi birrajohtimii, viđa nannáma čađa. 11 IHMISEN KUVAA Kun ihminen haluaa jättää itsestään jäljen, hän tekee kuvan. Elokuva tarjoaa huiman aikamatkan Cro Magnonin ihmisistä nykyaikaan, luolien kätköistä tähtitaivaan kiertoon, halki viiden mantereen. 11 IMAGES OF HUMAN When people want to leave a trace of themselves they make a picture. Movie offers us a time trip, guiding us from the Cro Magnons to the present time, from the hides of caves to the celestial cycles above us, through five continents. Sápmi I Niels Ovllá Dunfjell I eng GIRDILAN Sámelávlu Ann Mari Andersena musihkkavideo. LÄHDEN LENTOON Saamelaislaulaja Ann Mari Andersenin musiikkivideo. LONGING FOR SILENCE A music video on the Sámi singer Ann Mari Andersen. SÁPMI II ÁHKUID ÁRVU :00 SIIDA 26

27 GREAT GRANDMOTHERS ON THE ICE SÁPMI II ÁHKUID ÁRVU :00 SIIDA Sápmi I John. E. Utsi I sme, goo, spa, zap, nor, eng I eng, fin Mávssolaš áhkut Vuorraset nissonat leat álgoálbmotservošiin dat nana kulturguoddit. UPEAT ISOÄIDIT Vanhemmat naiset ovat alkuperäiskansojen yhteisöissä kulttuuriperinnön tukijalkoja. Great Grandmothers Elder women are the foundation of cultural heritage in indigenous communities. USA I Andrew Okpeaha MacLean I ipk, eng I eng Jieŋa alde Bártniguovttos leaba bajásšaddan boaittobeale servošis Alaskas. Muhtun beaivve smávva riidu njuorjjobivddus gáfadis čuovvumušaiguin. Eahpádusat, giellásat ja čiegusvuođat giessasit čavgadeappot ja čavgadeappit sudno birra. JÄÄLLÄ Pojat ovat kasvaneet syrjäisessä alaskalaisyhteisössä. Eräänä päivänä pieni riita hylkeenpyynnissä johtaa traagisiin seurauksiin. Epäilyt, valheet ja salaisuudet kietoutuvat yhä tiukemmin heidän ympärilleen. ON THE ICE The boys have grown up in a remote community in Alaska. One day, a disagreement during seal hunting leads to tragic results. Suspicion, lies and secrets become more and more intertwined in the lives of the friends. ALASKA FROZEN SECRETS :00 SAJOS 27

28 SÁPMI SESSIONS II DEN SISTE NOMADE? SÁPMI III VUOGÁIDUVVAMA DÁIDU :00 SIIDA Sápmi I SVT Sápmi I sme, swe I swe Sápmi Sessions II premiearaoasis deaivvadeaba eurovision-lávlungilvvu vuoiti Loreen ja juoigi Ingá-Máret Gaup Juuso vuosttaš gearddi ja golmma beaivvi áigge galgaba soai čállit áibbas ođđa bihttá unna duottargilážis Vássejávrris. Sápmi Sessions II avausjaksossa tapaavat euroviisuvoittaja Loreen ja joikaaja Ingá-Máret Gaup Juuso ensimmäistä kertaa ja kolmen päivän ajan heidän tulee luoda aivan uusi kappale pienessä tunturikylässä Vássejávrissa. SÁPMI SESSIONS II in the opening episode Loreen, a winner of the Eurovision Song Contest, and the yoiker Ingá-Máret Gaup Juuso meet for the first time. In three days, they are supposed to create a brand new piece of music in Vássejávri, a small village in the fell area. Sápmi I Alf Johanssen I sme, nor Maŋimuš nomáda? Alf Johanssen vuolgá beaivádit boazodoalu dili Sámeeatnamis fápmorusttegiid, ruvkedoaimma, oljju ja turismma deattu vuolde. Gávdnojitgo boazoealáhussii vel joatkit? VIIMEINEN NOMADI? Alf Johanssen lähtee tutkimaan poronhoidon tilaa Saamenmaassa voimatalouden, kaivostoiminnan, öljyn ja matkailun puristuksessa. Vieläkö elinkeinolle on jatkajia? The Last Nomad? Alf Johanssen sets out to update the circumstances of reindeer herding in Sápmi under the pressure of power production, mining, oil industry and tourism. Is someone still willing to keep up the livelihood? SÁPMI III VUOGÁIDUVVAMA DÁIDU :00 SIIDA 28

29 ATANARJUAT HAIDA GWAII CANADA I ATANARJUAT! :00 SAJOS Nunavut I Zacharias Kunuk I iku I eng FÁLESVIEHKKI Dološ inuihttamuitalussii vuođđuduvvi epihkalaš klassihkkár šamána garuhusas, gildojuvvon ráhkisvuođas, beahttimis ja mávssaheamis ja dievddus, guhte báhtara buot dieid áššiid goalša jihkiid čađa. NOPEA JUOKSIJA Ikivanhaan inuiittitarinaan perustuva eeppinen klassikko shamaanin kirouksesta, kielletystä rakkaudesta, petoksesta ja kostosta ja miehestä, joka pakenee tätä kaikkea alasti halki hyytävien jäätiköiden. The Fast Runner An epic classic based on an ancient Inuit story on the curse of a shaman, forbidden love, betrayal and revenge. And about a man who escapes from all of this across glacial ice, naked. Haida Gwaii I Ken Leslie I xaad kil I eng Haida Gwaii Eana gullá midjiide Kanada oarje-rittu haidat jorgalit vulosoivviid oaiveministara oljobohcceplánaid iežaset ráppejeaddji animašuvnnas. Haida Gwaii MAA KUULUU MEILLE Kanadan länsirannikon haidat pistävät pääministerin öljyputkisuunnitelmat uusiksi räppäävässä animaatiossaan. Haida Gwaii The Land of the People In a rap animation, the Haida of the Canadian west coast interfere with the oil pipe plans of the prime minister. INDIGENOUS BY NIGHT :30 GUOVSSAHASTEÁHTER 29

30 SAVAGE BUTTERFLY INDIGENOUS BY NIGHT :30 GUOVSSAHASTEÁHTER Canada I Lisa Jackson I cre, eng I eng VILDDAS Unna nieiddaš čohkká dobbáneaddji biilla maŋŋebeaŋkkas 1950-logus. Ruovttus eadni rohtteha creegielat nohkkadanlávlaga. Báikkis, gosa nieiddaš loahpas gártá, lea váttis leat šat mánná earret dalle go oktage ii leat oaidnimin VILLI Pieni tyttö istuu loittonevan auton takapenkillä 1950-luvulla. Kotona äiti puhkeaa creenkieliseen kehtolauluun. Paikassa, jonne tyttö päätyy, on vaikea olla lapsi enää paitsi, kun kukaan ei näe SAVAGE A car drives away with a small girl on the back seat in the 1950s. At home, a mother starts a lullaby in Cree. The girl ends up in a place where it is hard to be a child except when no-one watches Aotearoa I Renae Maihi I mao, eng I eng Beaiveloddi Nuorra maorinieida gávdná bestojumi ja ándagassiiaddojumi dánsun- ja lihkadanárbbi bokte, man son lea ožžon máttuinis. PERHONEN Nuori maorityttö löytää vapahduksen ja anteeksiannon tanssin ja liikkeen perinteestä, jonka hän on saanut esivanhemmiltaan. BUTTERFLY A young Maori girl finds redemption and forgiveness in the legacy of dance and movement bequeathed to her by her ancestors. INDIGENOUS BY NIGHT :30 GUOVSSAHASTEÁHTER 30

31 IVDNÁS EALLIN TSHINANU INDIGENOUS BY NIGHT :30 GUOVSSAHASTEÁHTER Sápmi I Anne Merete Gaup Ivdnás eallin Sámi historjá dán háve bassaladdan-mašiinna perspektiivvas geahčadettiin. VÄRIKÄS ELÄMÄ Saamelaista historiaa vaihteeksi pesukoneen näkökulmasta. THE COLORFUL LIFE OF SÁMI CHILDREN Sámi history from the point of view of a washing machine for a change. Canada, 2011, 4 I Barbeau-Lavalette & Legagneur I alq, fre I fre Tshinanu Ráppejeaddjit Samian ja Kashtin ráppeba dearvvuođaid kanadalaš reserváhtas. Galgá geahččalit jáhkkit veadjemeahttumii ja doalahit iežas čeavlli. Tshinanu Räppärit Samian ja Kashtin räppäävät terveiset kanadalaisesta reservaatista. On uskottava mahdottomaan ja säilytettävä ylpeytensä. Tshinanu Rappers Samian and Kashtin rap their greetings from a reservation in Canada. One has to believe in the impossible and hold on to one s pride. INDIGENOUS BY NIGHT :30 GUOVSSAHASTEÁHTER 31

32 NOIDAN KIROT QAQQAT ALANNGUI ULDA DEAIVIDA NOAIDDI VAŠIID :15 SAJOS Suomi, 1927, 82 I Teuvo Puro NOAIDDI GARRUDUSAT Noidat kirot ealáska fas, go Ulla Pirttijärvi ja Ulda mieđušteaba muitalusa live-hámis! Badjedurdnoslaš Väinö Kataja románii vuođđuduvvi ealligovva muitala nuorra páras, mii ásaiduvvá sámenoaiddi garuhan Utuniemii. NOIDAN KIROT herää uuteen eloon, kun Ulla Pirttijärvi ja Ulda säestävät tarinan live-esityksenä! Väinö Katajan romaaniin perustuva elokuva kertoo nuoresta parista, joka asettuu lappalaisnoidan kiroamaan Utuniemeen. UNDER A CURSE Noidan kirot gets a new life when Ulla Pirttijärvi and her band Ulda accompany the story live! The film, based on a novel by Väinö Kataja from Ylitornio, tells about a young couple who settle on a neck of land cursed by a Lapp shaman. Kalaallit Nunaat, 2011, 127 I Malik Kleist I kal I eng Suoivanat duoddaris Guhtta nuora vulget festet boaittobeale meahccebartii. Bahás vuoiŋŋat leat ealáskan! Ruonáeatnama áibmadas duovdagiin govvejuvvon gealdomuitalus lea leamaš hui bivnnut Ruonáeatnamis. VARJOJA VUORELLA Kuusi nuorta lähtee juhlimaan syrjäiselle erämaamökille. Pahat henget ovat päässeet irti! Grönlannin komeissa maisemissa kuvattu trilleri oli kotimaassaan melkoinen hitti. SHADOWS IN THE MOUNTAINS Six young people set out to have a party in a cabin in the wilderness. Evil spirits are loose! A thriller that has been shot in the magnificent environment of Greenland was a box office hit in its home country. GREENLAND II TERROR ON THE FJORD :00 SIIDA 32

33 NILS JØRAN JOIKEFEBER SÁPMI IV LUOĐI MAŊIS :00 SAJOS Sápmi, 2013, 4 I Kautokeino Film I sme NILS JØRAN Veteránajoavku Sančuara musihkkavideo juoigá ilu ja máŋggaárvosašvuođa. NILS JØRAN Veteraanibändi Sančuarin musiikkivideo joikaa iloa ja moniarvoisuutta. NILS JØRAN A yoik video by the veteran band Sančuari bubbles with delight and pluralism. Sápmi, 2013, 55 I Ellen-Astri Lundby I sme, nor I eng JUOIGANFEBER Ylva vuolgá etniinis davás čielggadan dihte, sáhttágo citysápmelaš oahppat juoigat. Dán mátkki oktavuođas soai gávdnaba rašis sajiid iežaska mearrasámi kultuvrras. JOIKUKUUME Ylva lähtee äitinsä kanssa pohjoiseen selvittämään, voiko citysaamelainen oppia joikaamaan. Matkalla he löytävät kipupisteitä merisaamelaisesta kulttuuristaan. Yoik Fever Ylva and her mother travel north to meet skilful singers and find out whether a City Sámi can learn to yoik. During the trip they face the pain of Sea Sámi. SÁPMI IV LUOĐI MAŊIS :00 SAJOS 33

34 THE JOURNALS OF KNUD RASMUSSEN ÁJGGIE CANADA II STRANGE GUESTS :00 SAJOS Nunavut & Denmark, 2006, 113 I Z. Kunuk I iku, den, eng I eng Knud Rasmussena beaivegirjjit Inuihtaid maŋimuš šamána Avva ja su nieida Apak ealliba johtilit nuppástuvvi máilmmis 1922:s. Golbma dánskalaš dieđaolbmo bohtet dutkat ja vurket sudno eallima, mielddiset ođđa osku. KNUD RASMUSSENIN PÄIVÄKIRJAT Inuiittien viimeinen shamaani Avva ja hänen tyttärensä Apak elävät muutoksen kynnyksellä vuonna Kolme tanskalaista tiedemiestä saapuu tutkimaan ja taltioimaan heidän elämäänsä, mukanaan uusi uskonto. The Journals of Knud Rasmussen The last Inuit shaman Avva and his daughter Apak live on the brink of change in Three Danish explorers arrive to examine and document their life, bringing along a new religion. Sápmi, 2013, 8 I Liselotte Wajstedt I swe I eng ÁIGI Anne Wuolab lea vuođđudan sámi kafeadáidda-galleriija Lulli-Ruŧŧii. Ealligovva gullá oassin álgoálbmogiid Indigee-fitnodatolmmošprošektii. AIKA Anne Wuolab on perustanut saamelaisen kahvilataidegallerian Etelä-Ruotsiin. Elokuva on osa alkuperäiskansojen Indigee-yrittäjäprojektia. TIME Anne Wuolab has started a Sámi café and art gallery in Southern Sweden. The film has been produced as part of the indigenous entrepreneurship project Indigee. SÁPMI V GOVAS GUOVDU :30 SIIDA 34

35 FAMILIEBILDET ÁHPI :30 SIIDA SÁPMI V GOVAS GUOVDU Sápmi, 2013, 59 I Yvonne Thomassen I nor I eng Bearašportreahtta Bagadalli jurdila čohkket máilbmái bieđganan mánnávuođaáiggi bearraša vel oktii seamma govvii. Mátki leahkasta vuordemeahttun uvssaid bearraša jávohuhtton historjái, soahtejagiide ja sakka bávččagahtton identitehttii. PERHEPOTRETTI Ohjaaja päättää koota maailmalle hajaantuneen lapsuuden perheensä vielä kerran yhteiskuvaan. Matka avaa odottamattomia ovia perheen vaiettuun historiaan, sotavuosiin ja syvästi haavoitettuun identiteettiin. My Family Portrait The director decides to get his childhood family together into a photograph once more. The trip opens unexpected doors to the silent history of the family, the wartime and the identity and its deep wounds. Sápmi, 2013, 4 I Oskar Östergren I sme ÁHPI Olmmoš gal lea áhpi. Das ii geahči lea. Sofia Jannoka musihkkavideo. AAVA Ihmiset ovat kuin aava meri. Heillä ei ole loppua. Sofia Jannokin musiikkivideo. WIDE AS OCEANS People are like oceans. They have no end. Sofia Jannok s music video. SÁPMI VI LET S YOIK! :00 SAJOS 35

36 :00 SAJOS SÁPMI VI LET S YOIK! JUOIGAN Sápmi, 2013, 84 I Maj lis Skaltje I sme I eng JUOIGAN lea okta máilmmi boarrásepmosiidda gullevaš vuorroságastallan luondduin ja birrasiin. Filbma mátká čábbát čađa viiddis Sámeeatnama, čađa sierra sámekultuvrraid ja ovdanbuktinvugiid, dálvvis fas ođđa dálvái. JOIKU on maailman vanhimpiin kuuluvaa vuoropuhelua luonnon ja ympäristön kanssa. Elokuva matkaa komeasti halki laajan Saamenmaan, eri saamelaiskulttuurien ja ilmaisutapojen, talvesta uuteen talveen. Yoik Yoiking is one of the world s oldest ways of being in dialogue with Nature and the environment. Movie travels through the wide Sápmi to the various Sámi cultures and expressions, from a winter to another one. TUIVEZ - CROSSING Russia, 2013, 15 I rus Tuivez - Luoddaearru -filbmafestivála lágideaddjit čájehit dokumentára Tuiveza historjás ja ovdaneamis. Skábmagovat lea movttiidahttán komilaččaid lágidit iežaset suomaurgralaš filbmafestivála jagis Tuivez - Risteys elokuvafestivaalin järjestäjät esittelevät dokumentin Tuivezhin historiasta ja kehityksestä. Skábmagovat ovat innostaneet komilaisia järjestämään ikioman suomalaisurgilaisen elokuvafestivaalin vuonna Tuivez - Crossing -Film Festival presents a documentary on the history and development of Tuivez. Skábmagovat inspired the Komi to arrange a Finno- Ugric film festival of their own in RUSSIA II BY THE OUTER CIRCLE OF NOMADISM :00 SIIDA 36

37 NOMADS OF EASTERN CHUTKOTKA A COMMON EXPERIENCE :00 SIIDA RUSSIA II BY THE OUTER CIRCLE OF NOMADISM Russia, 2011, 53 I Vladimir Puya I rus I eng Nuorta-Čukotka nomádat Dokumentára muitala Ruošša nuorttamus guovllu nomádaálbmogis, mas leat ainge nana oktavuođat lundui ja dološ árbevieruide. Itä-Tšukotkan paimentolaiset Dokumentti kertoo itäisimmän Venäjän paimentolaiskansasta, joka yhä on vahvasti sidoksissa luontoon ja sukupolvien takaisiin perinteisiin. NOMADS OF EASTERN CHUTKOTKA A documentary that tells about the easternmost nomadic people of Russia people who are still closely connected with Nature and the heritage of many generations. Canada, 2013, 11 I Shane Belcourt I eng Dábálaš vásáhus Álgoálbmotgirječálli Yvette Nolana goavis vásáhusaide vuođđuduvvi poehtalaš ja persovnnalaš govvideapmi das, mo Kanada internáhttaskuvla váikkuhii máŋgga álgoálbmotbulvii. TAVALLINEN KOKEMUS Aboriginaalikirjailija Yvette Nolanin koettelemuksiin perustuva runollinen ja henkilökohtainen kuvaus siitä, miten Kanadan sisäoppilaitos vaikutti useisiin aboriginaalisukupolviin. A Common Experience A poetic and intimate exploration of the multigenerational affects of Canada s Indian Residential School system. This short film is based on the personal trials of Aboriginal playwright Yvette Nolan. CANADA III STOLEN CHILDHOOD :00 SAJOS 37

38 WE WERE CHILDREN NEETA INARI CANADA III STOLEN CHILDHOOD :00 SAJOS Canada, 2012, 83 I Tim Wolochatiuk I cre, eng, fre I eng Mii leimmet mánát Guoskkaheaddji muitalus guovtti cree-mánás, geat 1950-logus dolvojuvvoba girku bajásdoallan internáhttaskuvlii, veahkaválddi ja seksuálalaš illasteami máilbmái. OLIMME LAPSIA Koskettava tarina kahdesta creelapsesta, jotka 1950-luvulla temmataan kirkon ylläpitämään sisäoppilaitokseen, väkivallan ja hyväksikäytön maailmaan. WE WERE CHILDREN A touching story about two Cree children that were suddenly taken to a residential school of the Church and to the world of violence and abuse in the 1950s. Sápmi, 2013, 6 I Per-Josef Idivuoma I sme I eng NEETA INARI Anárlaš silbarávdi Neeta Inari Jääskö lea vuolgán geassebargui Várjavutnii Norgii. Ealligovva gullá oassin álgoálbmogiid Indigeefitnodatolmmošprošektii. NEETA INARI Inarilainen hopeaseppä Neeta Inari Jääskö on lähtenyt kesätöihin Varanginvuonolle Norjaan. Elokuva on osa alkuperäiskansojen Indigeeyrittäjäprojektia. NEETA INARI Neeta Inari Jääskö, a silversmith from Inari, has got a summer job on the Varanger Fjord in Norway. The film has been produced as part of the indigenous entrepreneurship project Indigee. SÁPMI VII LAHKAGOVAT :00 SIIDA 38

39 HEARGGÁŽAT GuovžaÁDDJÁ SÁPMI VII LAHKAGOVAT :00 SIIDA Sápmi, 2012, 40 I Máhtte Sikku Valio I sme I fin Hearggážat Joar Eira Rasdal lei buorre valástalli máŋgga suorggis. Dasto galgamuš muhtii oalát su eallima. Bohccot leat dál sus vuojánin, go lea fas jođus valástallamii. AJOHÄRKÄNI Joar Eira Rasdal oli kelpo urheilija ja monilahjakkuus. Sitten kohtalo puuttui peliin ja muutti elämän aivan toiseksi. Porot ovat nyt hänen ajokkinsa matkalla takaisin urheiluun. My Deer Ones Joar Eira Rasdal is a disciplined sportsman and talented in many fields. Then destiny steps in and changes his life totally. Reindeer are now his means of getting back into sports. Sápmi, 2013, 40 I Aslaksen & Porsanger I nor, sme I eng, fin GuovžaÁDDJÁ Hermann Sotkajärvi lea agibeaivvi eallán guovžžaid lahkosis Norgga, Suoma ja Ruošša rádjeguovlluin. Guovža ii leat su duohtadan, vaikko lea leamaš muhtumin nu lahka ahte dan vuoiŋŋanas lea dovdon liikkis. KARHUMIES Hermann Sotkajärvi on elänyt ikänsä karhujen parissa Norjan, Suomen ja Venäjän rajaalueella. Karhu ei ole häneen kajonnut, vaikka on ollut niin lähellä, että hengitys on tuntunut iholla. THE BEAR MAN Hermann Sotkajärvi has lived all his life in bear country on the borderlines of Norway, Finland and Russia. No bear has ever touched him, although some have been so close that he has felt their breathing on his skin. SÁPMI VII LAHKAGOVAT :00 SIIDA 39

40 DEN STORA FESTEN BEFORE TOMORROW RIPPITRIPPI :45 GUOVSSAHASTEÁHTER Finland, 2014, 29 I Elizabeth Morney I sme, swe, nor I fin Stuorra ávvudeapmi Dokumentára norggasámiid rihppadoaluin Guovdageainnus mannan giđa. Go rihppadoalut eará sajis mannet maŋás, de Guovdageainnus dat leat ainge stuorra dáhpáhus, muhto manin? SUURET JUHLAT Dokumentti norjansaamelaisesta rippijuhlasta Koutokeinossa. Rippijuhlien muualla rapautuessa ne Koutokeinossa ovat yhä suuri tapahtuma, mutta miksi? The Celebration A documentary on the celebration of confirmation among Norwegian Sámi in Kautokeino. The meaning of the confirmation ceremony is becoming eroded elsewhere, but in Kautokeino, it is still a big celebration. Why? Nunavut, 2008, 93 I Ivalu & Cousineau I iku I eng Ovdal ihttáža Čeardanjunuš, guhte lea nisu, vuolgá dehálaš mátkái gádjun dihte iežas heđiid sisa gártan servoša 1840-logus, vuosttas oarjeriikalaš oktavuođaid áigge. ENNEN HUOMISTA Naispuolinen heimonvanhin lähtee tärkeälle matkalle pelastaakseen ahdinkoon joutuneen yhteisönsä 1840-luvulla, ensimmäisten länsimaisten kontaktien aikaan. Before Tomorrow A female elder sets out on an important trip to save her community in the 1840s, at the time of the arrival of Europeans on native soil. CANADA IV A WOMAN S WISDOM :30 SAJOS 40

41 TRAMBO SPEADJARNÁVDI SÁPMELAČČAT IJAS :30 GUOVSSAHASTEÁHTER Sápmi, 2013, 4 I Marja Helander TRAMBO Álgoálbmogat šaddet fuolahit iežaset buresbirgejumis maiddái goavis dilálašvuođain. TRAMBO Alkuperäiskansojen on huolehdittava hyvinvoinnistaan karuissakin olosuhteissa. TRAMBO Indigenous people have to take care of their condition even if the circumstances are severe. Sápmi, 2013, 7 I Ernhill & Hervén I sme Speadjarnávdi Simon Issát Marainena ja Áračuojahanjoavkku musihkkavideo muitala árbevieru fámus. HAITTAELÄIN Simon Issát Maraisen ja Ára-yhtyeen musiikkivideo kertoo perinteen voimasta. VERMIN The music video of Simon Issát Marainen and the band Ára tells about the power of tradition. SÁPMELAČČAT IJAS :30 GUOVSSAHASTEÁHTER 41

42 SAMISK MAGEDANSER ÁITAGAT SÁPMELAČČAT IJAS :30 GUOVSSAHASTEÁHTER Sápmi, 2013, 4 I Niels Ovllá Dunfjell I sme I eng Sámi čoavjedánsu Sámi Talent-gilvvu vuoiti, 17-jahkásaš Ánna-Katri Helander ovttastahttá davviguovlluid juigosa nuortamáilmi čoavjedánsumii. SAAMELAINEN NAPATANSSIJA Saamelaisen Talentkilpailun voittaja, 17-vuotias Ánna-Katri Helander yhdistää pohjoista joikua itäiseen vatsatanssiin. Sámi Belly Dancer Ánna-Katri Helander, a 17-year-old girl who has won the Sámi Talent Competition, mixes northern yoiking with eastern belly dancing. Sápmi, 2013, 11 I Anne Merete Gaup I sme I eng ÁITAGAT Badjebearaš geahččala eallit ráfis, vaikko politihkalaš mearrádusat áitet sin ealáhusa. Váttisvuođat bohciidit, go politihkka čuohcigoahtá maiddái mánáide. UHKIA Poronhoitajaperhe yrittää elää rauhassa, vaikka poliittiset päätökset uhkaavat heidän elinkeinoaan. Ongelmia syntyy, kun lapsetkin törmäävät politiikkaan. THREATS A reindeer herder family is trying to live their life in peace, while political solutions threaten their livelihoods. The dilemma is when children also are forced to cope with the politics. SÁPMELAČČAT IJAS :30 GUOVSSAHASTEÁHTER 42

43 GUOLDU NJURGO GIEHKA SÁPMELAČČAT IJAS :30 GUOVSSAHASTEÁHTER Sápmi, 2013, 5 I Per-Josef Idivuoma I sme GUOLDU NJURGO Váttisvuođat lassánit: badjeolmmoš šaddá doaráskit iežainis Lars Ante Kuhmunena musihkkavideos. VIIMAN VIHELLYSTÄ Ahdinko syvenee: poromies ajautuu kaksintaisteluun itsensä kanssa Lars Ante Kuhmusen musiikkivideossa. THE Blizzard Whistles Distress grows deeper: a reindeer herder ends up in a duel with himself in a music video by Lars Ante Kuhmunen. Sápmi, 2014, 6 I Ken Are Bongo I sme GIEHKA Jus geahčat dárkilit gáfferugaide, sáhtát oaidnit einnostusa. Jus guldalat dárkilit, sáhtát gullat giega váruhusa. Muhto dan ii dieđe maid dat meidne. KÄKI Jos katsoo tarkasti, voi ennustaa kahvinpuruista. Jos kuuntelee tarkasti, voi kuulla käen varoittavan, mutta kukaan ei tiedä mistä. CUCKOO If you look closely in the coffee grounds, you can discover divination. If you listen closely the cuckoo can alert, but no one knows what it wants. Nature does not follow a ticking clock, it has its own time if you follow closely. SÁPMELAČČAT IJAS :30 GUOVSSAHASTEÁHTER 43

44 EAMIFÁMUT RÁVNNJI FÁRRUI SÁPMI VIII SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI :00 SAJOS Sápmi, 2011, 3 I Niels Ovllá Dunfjell I sme EAMIFÁMUT Juoigi Berit Margrethe Oskala musihkkavideo. VANHAT VOIMAT Joikaaja Berit Margrethe Oskalin musiikkivideo. ANCIENT FORCES A music video by the yoiker Berit Margrethe Oskal. Sápmi, 2013, 3 I Ima Aikio-Arianaick I sme RÁVNNJI FÁRRUI Gosason rávnnjáš doalvu fatnasiid ja soadjelámis lottáža? Hilda Länsman lávlu. VIRRAN MUKANA Mihin vie virta veneet ja siipirikkoisen linnun? Hilda Länsman laulaa. CARRIED BY THE STREAM Where does the stream carry the boats and the broken-winged bird? Hilda Länsman sings. SÁPMI VIII SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI :00 SAJOS 44

45 VIELLJA JEARRÁ SÁMI JIENAT SÁPMI VIII SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI :00 SAJOS Sápmi, 2013, 4 I Oskar Östergren I sme VIELLJA JEARRÁ Vieljas jearran, láide gieđan. Birget go han? viellja jearrá. Sofia Jannoka musihkkavideo. VELJEN KYSYMYS Pyydän veljeäni tarttumaan käteeni. Pärjäätkö? veljeni kysyy. Sofia Jannokin musiikkivideo. BROTHER ASKS I ask my brother to hold my hand. Will you be all right? my brother asks. A music video by Sofia Jannok. Sápmi, Great Britain 2013, 4 I Alistair Fowler I sme, nor I eng SÁMI JIENAT lea riikkarájiid rasttildeaddji sámekoarra. Dat buktá luohte- ja lávlunárbái ođđa searvvuslašvuođa ja dat lea roahkasmahttán máŋgasa oahpásmuvvat iežaset boares, suttolažžange adnojuvvon árbevirrui. SAAMENMAAN ÄÄNIÄ Sámi Jienat on valtakunnanrajat ylittävä saamelaiskuoro. Se tuo joiku- ja lauluperinteeseen uudenlaista yhteisöllisyyttä ja on rohkaissut monia tutustumaan vanhaan, syntiseksikin tuomittuun perintöönsä. VOICES OF SÁPMI Sámi Jienat is an pan-sámi choir. It introduces new, communal features into the tradition of yoiking and singing. It has also encouraged many people to learn about their old heritage that used to be considered sin. SÁPMI VIII SÁMI IĐITČUOJAHEAPMI :00 SAJOS 45