PILAANTUNEIDEN MAIDEN JA TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄSITTELYKESKUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Transkriptio

1 PILAANTUNEIDEN MAIDEN JA TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄSITTELYKESKUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA STORMOSSEN, MUSTASAARI

2

3 PILAANTUNEIDEN MAIDEN JA TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄSITTELYKESKUKSEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA STORMOSSEN, MUSTASAARI

4 4

5 Tiivistelmä Hanke: Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskuksen perustaminen Stormossenin jätelaitoksen alueelle Mustasaaressa. Hankkeen tarkoitus: Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittely, varastointi ja hyötykäyttöön kelpaamattomien massojen loppusijoitus sekä käsiteltyjen massojen hyödyntäminen maarakentamisessa. Yhteysviranomainen: Länsi-Suomen ympäristökeskus, jossa yhteyshenkilönä on toiminut: Sirpa Lindroos Ympäristötalo, Koulukatu 19 PL Vaasa puh Hankkeesta vastaava: Salvor Oy, jonka edustajana: Jukka Nevalainen Åkerlundinkatu 5 B Tampere puh jukka.nevalainen@salvor.fi YVA-ohjelman laatija: Tieliikelaitos, Konsultointi, jossa projektipäällikkönä on toiminut: Päivi Behm Åkerlundinkatu 5 B PL Tampere puh paivi.behm@tieliikelaitos.fi Projektilla on internet-sivut osoitteessa > Alueelliset ympäristökeskukset > Länsi-Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeen lähtökohdat: Stormossen ja Salvor Oy ovat aloittamassa yhteistyötä pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskuksen sijoittamisesta jätelaitoksen alueelle. Tavoitteena on turvata teollisuuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden maiden asianmukaiset ja riittävät käsittelymahdollisuudet sekä tehostaa materiaalien käsittelytoimintaa. Teollisuuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden maiden käsittely vaatii erityisosaamista, jota Salvor Oy voi tarjota jätehuoltoyhtiölle. Lisäksi jätehuoltoyhtiön nykyinen kapasiteetti ei ole riittävä massojen käsittelyyn. Käsiteltyjä massoja voidaan käyttää luonnon kiviainesten sijasta mm. kaatopaikan rakenteissa tai teiden rakentamisessa. Käsittelykeskukseen otetaan vastaan ja käsitellään vuodessa enimmillään noin tonnia teollisuuden sivutuotteita ja pilaantuneita maita. YVA-menettely: Enimmäisarvio käsiteltävistä massoista on sen verran merkittävä, että laki edellyttää selvittämään hankkeen ympäristövaikutukset, YVA-lain 6 11-kohta. On huomattava, että ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä käsittelykeskuksen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arvioinnin valmistuttua syksyllä 2005 hankkeesta vastaavalla Salvorilla on tiedot siitä, mitkä ovat merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja kuinka niitä lievennetään ja seurataan siten, että toiminta täyttää edellytykset ympäristöluvan myöntämiselle. Käsittelykeskuksen YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: YVA-ohjelmassa laaditaan suunnitelma tarvittavista ympäristöselvityksistä ja tarkasteltavista toteuttamisvaihtoehdoista. Myöhemmin laaditaan arviointiselostus arviointiohjelman ja siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Arviointiselostuksessa selvitetään ympäristön tila ja arvioidaan vaikutukset sekä laaditaan suunnitelma haitallisten vaikutusten lieventämisestä. 5

6 YVA-hankkeesta vastaa Salvor Oy, joka on tilannut ympäristövaikutusten arvioinnin Tieliikelaitoksen Konsultoinnilta. Konsultoinnin asiantuntijat vastaavat oman erikoisalueensa ympäristöselvityksistä. Vaikutusten arviointi: YVA:ssa arvioidaan ennakkoon käsittelykeskuksen mahdolliset ympäristövaikutukset, jotka kohdistuvat: Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen Yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Luonnonvarojen hyödyntämiseen Näiden lisäksi arvioidaan: Käsittelykeskuksen ja nykyisten jätehuoltotoimintojen yhteisvaikutukset Vaikutukset elinkeinoelämään Vaikutukset liikenteeseen Meluvaikutukset Hankkeen kulku: Käsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistuu huhtikuussa Ohjelmasta järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus , jonka ajankohdasta sekä ohjelmassa esitetyistä vaihtoehdoista Länsi-Suomen ympäristökeskus kuuluttaa alueella ilmestyvissä lehdissä Pohjalaisessa ja Vasabladetissa. Ohjelma on nähtävillä ympäristökeskuksen sivuilla internetissä ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen määrittelemissä julkisissa nähtävillä olopaikoissa noin kuukauden ajan. Sidosryhmille järjestetään kaksi sidosryhmäseminaaria hankkeen aikana, joista molemmat ennen yleisötilaisuuksia. Tällöin sidosryhmien kommentit voidaan ottaa huomioon vaikutusten arvioinnissa. Ensimmäinen sidosryhmäseminaari pidetään Toisen tilaisuuden ajankohdasta tiedotetaan tarkemmin syksyllä. Lisäksi virallisten ohjelmasta lehdissä olleiden kuulutusten lisäksi hankkeesta vastaava lähettää tärkeimmille sidosryhmille erilliset kutsut yleisötilaisuuteen. Länsi-Suomen ympäristökeskus kokoaa viranomaisten ja kansalaisten antamat lausunnot ja mielipiteet arviointiohjelman riittävyydestä sekä antaa lausuntonsa hankkeesta vastaavalle (Salvor) kesällä Ohjelmasta esitetyt kommentit otetaan huomioon myöhemmin laadittavassa arviointiselostuksessa, jossa ympäristövaikutukset varsinaisesti arvioidaan. Jätelaitoksen alueella työskenteleville järjestetään keväällä 2005 ryhmähaastattelutilaisuus, jossa esitellään toiminnan järjestämistä käsittelykeskuksessa. Työntekijät saavat esittää näkemyksiään ja kysymyksiä hankkeesta. Avoimessa tiedottamisessa on tarkoitus saada mahdollisimman hyvä käsitys sekä asukkaiden että työntekijöiden näkemyksistä ja kysymyksistä hanketta koskien, jotta näihin olisi mahdollista arviointityössä vastata. Arviointityötä valvoo ja kommentoi koko YVAmenettelyn ajan ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat Stormossenin jätehuoltoyhtiöstä, Länsi- Suomen ympäristökeskuksesta, Mustasaaren kunnan ympäristö- ja teknisestä toimesta, Pohjanmaan liitosta, Salvorista sekä ympäristövaikutusten arviointityötä tehneet konsultin edustajat Tieliikelaitoksesta. Ohjausryhmä kokoontuu YVA-menettelyn aikana kolme kertaa kommentoimaan raporttiluonnoksia, vaikutusselvitysten riittävyyttä sekä saamaan tietoa suunnittelun etenemisestä. Arviointiselostus laaditaan lokakuuhun 2005 mennessä. Selostuksessa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunto kesältä 2005 sekä yleisötilaisuudessa ja työntekijöiden ryhmähaastattelussa esitetyt mielipiteet ja kysymykset hankkeesta. Arvioitavat vaihtoehdot: Vaihtoehto 0 (VE0) eli käsittelykeskuksen rakentamatta jättäminen. Vaihtoehdon toteutuminen tarkoittaa sitä, että pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelypalvelut Länsi-Suomessa säilyvät edelleen hajautettuna ja massoja kuljetetaan osin myös alueen ulkopuolelle, koska olemassa olevien seudullisten käsittelypalvelujen kapasiteetti on rajallinen. 6

7 Vaihtoehto 1 (VE 1) eli käsittelykeskuksen rakentaminen, jossa pilaantuneita maita ja teollisuuden sivutuotteita hyödynnetään ja tuotteistetaan maarakentamiseen. Käsittely ja massojen välivarastointi tehdään nykyaikaisia tekniikoita hyödyntäen. Käsittelyn jälkeen hyötykäyttöön kelpaamattomat materiaalit sijoitetaan ympäristöluvan vaatimukset täyttäviin kaatopaikkarakenteisiin. Käsiteltäviä materiaaleja vastaanotetaan vuodessa enimmillään tonnia. Vaihtoehto 2 (VE 2) eli käsittelykeskuksen rakentaminen, jossa pilaantuneita maita hyödynnetään ja tuotteistetaan maarakennuskäyttöön. Käsittely ja massojen välivarastointi tehdään käsittelykentän päällä nykyaikaisia käsittelymenetelmiä hyödyntäen. Loppusijoitusalue rakennetaan vaiheittain ja täytetään sitä mukaan, kun hyötykäyttöön kelpaamattomia massoja syntyy käsittelyprosesseissa. Käsiteltäviä materiaaleja vastaanotetaan vuodessa enimmillään tonnia. 7

8 8

9 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Hankkeen taustaa Hankkeesta vastaava - Salvor Oy AB Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus Käsittelykeskuksen toiminta Käsittelykeskuksen tarve Stormossenin käsittelyalueen tarkoitus Pilaantuneiden maiden puhdistamisen nykytilanne Länsi-Suomessa Teollisuuden sivutuotteiden käsittelyn nykytilanne Vaasan seudulla Pilaantuneiden maiden käsittely Käsittelymenetelmät Pilaantuneiden maiden luokittelu Teollisuuden sivutuotteiden käsittely Arvioitavat vaihtoehdot Vaihtoehto 0: pilaantuneiden maiden käsittely jatkuu nykyisellään Vaihtoehto 1: käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille ja teollisuuden sivutuotteille Vaihtoehto 2: käsittelykseskuksen perustaminen pilaantuneille maille Käsittelytoimintaa ohjaavat suunnitelmat, selvitykset ja luvat YVA -menettely YVA -menettelyn kulku YVA -menettelyn aikataulu Arviointimenettelyn osapuolet Tiedottaminen Arvioitavat ympäristövaikutukset Vaikutusten arviointi Haittojen lieventämiskeinot Ehdotus seurantaohjelmaksi Arvioitu tarkastelualue vaikutuksille Arviointimenetelmät Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Luonnonvarojen hyödyntäminen Vaikutukset elinkeinoelämään Liikenne Meluvaikutukset

10 7 Ympäristön nykytilanne Alueesta laaditut selvitykset ja suunnitelmat Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö - nykytilanne Maaperä, vedet, ilma ja ilmasto, kasvillisuus ja eliöt - nykytilanne Luonnonvarojen hyödyntäminen - nykytilanne Elinkeinoelämä - nykytilanne Liikenne - nykytilanne Melu - nykytilanne Vaihtoehtojen vertailu arviointiselostuksessa...50 Lähteet...52 Käsitteet ja lyhenteet Liitteet

11 1 Johdanto Stormossen ja Salvor Oy ovat aloittamassa yhteistyötä pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskuksen sijoittamisesta jätelaitoksen alueelle. Tavoitteena on turvata jätehuoltoyhtiön toiminta-alueen teollisuuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden maiden asianmukaiset ja riittävät käsittelymahdollisuudet sekä tehostaa materiaalien käsittelytoimintaa. Teollisuuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden maiden käsittely vaatii erityisosaamista, jota Salvor Oy voi tarjota jätehuoltoyhtiölle. Lisäksi jätehuoltoyhtiön nykyinen kapasiteetti ei ole riittävä massojen käsittelyyn. Salvorin osaamisalueita ovat kokonaisuuden hallinta, johon kuuluvat mm. materiaalien hyötykäyttö maa- ja ympäristörakenteissa, kaatopaikkojen rakentaminen, kuljetukset ja logistiikka, pilaantuneiden maiden kunnostustekniikat ja laitteet sekä materiaalien tutkiminen ja analysointi. Käsittelykeskukseen on suunniteltu sijoitettavaksi kehittyneet pilaantuneen maan käsittelyjärjestelmät ja teollisuuden sivutuotteiden pääasiassa voimalaitostuhkien käsittely. Käsittelykeskukseen otetaan vastaan ja käsitellään vuodessa enimmillään noin tonnia teollisuuden sivutuotteita ja pilaantuneita maita. Enimmäisarvio käsiteltävistä massoista on sen verran merkittävä, että laki edellyttää selvittämään hankkeen ympäristövaikutukset (YVA). Ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten valmistuttua tehdään päätös tarvittavien hankkeen jatkosuunnittelusta ja lupien hakemisesta. Suunniteltu käsittelykeskus sijaitsee Mustasaaren kunnassa noin 8,5 km etäisyydellä Vaasan keskustasta ja noin 4 km Mustasaaren Sepänkylästä. Käsittelyksekuksen lounaisosa sijoittuu Vaasan ja Mustasaaren rajalle. YVA -laki edellyttää, että käsittelykeskuksen ympäristövaikutukset selvitetään ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Käsittelykeskuksen YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: YVA:n arviointiohjelmassa laaditaan suunnitelma tarvittavista ympäristöselvityksistä ja tarkasteltavista toteuttamisvaihtoehdoista. Myöhemmin laaditaan arviointiselostus, joka tehdään arviointiohjelman ja siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Arviointiselostuksessa selvitetään ympäristön tila ja arvioidaan vaikutukset sekä laaditaan suunnitelma haitallisten vaikutusten lieventämisestä. Kuva 1. Sijainti. 11

12 YVA -hankkeesta vastaa Salvor Oy, joka on tilannut ympäristövaikutusten arvioinnin Tieliikelaitoksen Konsultoinnin, Suomen Luontotieto Oy:n ja Ramboll Finlandin muodostamalta asiantuntijaryhmältä. Asiantuntijat vastaavat oman erikoisalueensa ympäristöselvityksistä. 2 Hankkeen taustaa 2.1 Hankkeesta vastaava - Salvor Oy Salvor Oy on Tieliikelaitoksen ja Lassila & Tikanojan yhdessä 2004 perustama ympäristöteknologian yritys. Salvorin tuotteita ovat pilaantuneiden maiden puhdistus, kaatopaikkojen eristeratkaisut sekä teollisuuden sivutuotteiden käsittely ja hyödyntäminen. Salvorin toiminta nojaa omien käsittelykeskusten verkostoon. Käsittelykeskuksissa vastaanotetaan, käsitellään ja loppusijoitetaan teollisuuden sivutuotteita sekä puhdistetaan pilaantuneita maita. Toiminnassa olevat käsittelykeskukset sijaitsevat Virkkalassa, Turussa, Varkaudessa ja Iisalmessa. Salvorin tavoitteena on tulevaisuudessa perustaa tiheä noin kymmenen käsittelykeskuksen verkosto kuljetusten optimoimiseksi. Salvor Oy:n toiminnassa olevat käsittelykeskukset on rakennettu mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaaleista eikä niistä vuoden 2004 ympäristöseurantojen mukaan ole aiheutunut päästöjä ympäristölle. Lisäksi Käsittelykeskukset sijaitsevat joko jätelaitoksissa tai kalliolouhoksissa, joissa ympäristö on jo kärsinyt muutoksista. Näissä kohteissa mahdolliset päästöt ovat myös paremmin hallittavissa ja seurattavissa, mm. riski pohjavesialueiden tai maaperän pilaantumiselle on vähäinen. Pilaantuneita kohteita on Suomessa ympäristöhallinnon tämän hetkisten arvioiden mukaan arviolta noin Tyypillisiä pilaantuneita kohteita ovat esimerkiksi sahat, kyllästämöt, ratapihat, korjaamot ja huoltoasemat, jotka tarvitsevat puhdistamista ennen kuin kohteita voidaan hyödyntää muussa maankäytössä. Kohteita on tähän mennessä puhdistettu yli Suomessa toimii tällä hetkellä yhdeksän pilaantuneiden maiden käsittelyalaitosta, jonne massoja voidaan kuljettaa keskitetysti eri puolilta Suomea. Käsittelaitoksia tarvitaan lisää, koska suurimpana pilaantuneiden maiden puhdistustyön hidastajana Suomessa on vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmien riittämättömyys. Merkittäviäkin riskejä aiheuttavissa pilaantuneissa kohteissa alueellisten käsittely- ja sijoituspaikkojen puute voi viivästyttää kunnostuksia. Lisäksi koska kaikkia pilaantuneita kohteita ei voida kunnostaa paikan päällä (in situ tai on 12

13 site), niin pilaantuneita maita joudutaan nykyisin kuljettamaan pitkiäkin matkoja käsiteltäväksi eri puolilla Suomea sijaitseviin käsittelylaitoksiin (off site). Pitkien kuljetusetäisyyksien vuoksi toiminta on ympäristön ja kustannusten kannalta tehotonta. Salvor Oy:n verkoston tarkoituksena on, että pilaantuneiden maiden kuljetusetäisyydet eivät muodostu kohtuuttomiksi ja toiminta on jätehuollon läheisyysperiaatteen mukaista. Kunkin käsittelykeskuksen toimintasäteeksi on arvioitu enimmillään noin 150 km. toiminta-alueella. Stormossen otti vastaan vuonna 2003 yhteensä tonnia erityyppisiä jätteitä. Jätehuoltoyhtiön nykyisistä toiminnoista on kartta kohdassa 3.4. Stormossenin vanha kaatopaikka on ollut käytössä vuodesta 1974 ja sitä käytettiin vuoden 2004 aikana rinnakkain uuden jätetäytön kanssa. Vanhan kaatopaikan ympäristölupa päättyy 2004 lopussa, jonka jälkeen se poistetaan käytöstä ja suljetaan. Tämän jälkeen yhdyskuntajätteen loppusijoitus siirtyy kokonaan uudelle kaatopaikanosalle. Stormossen, Botniarosk Ab, Ab Ekorosk Oy, Jokilaaksojen Jäte Oy, Järviseudun Jätehuolto Oy ja Lakeuden Jätekeskus Oy muodostivat vuonna 2002 hankintarenkaan, joka on hyväksynyt Fortumin Power and Heat Oy:n (Kokkola) urakoitsijaksi yhtiöiden poltettavan jätteen hoitamiseen. Sopimusaika on 15 vuotta ja toiminta alkaa todennäköisesti vuoden 2008 aikana. Tämä pienentää merkittävästi Stormossenilla vastaanotettavan jätteen määrää. Kuva 2. Salvorin toiminta-alue Suomessa. 2.2 AB Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy AB Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy:n omistajia ovat Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri. Stormossenin toiminta-alueella on noin yritystä ja asukasta. Stormossen hoitaa nykyisin kattavasti kaiken jätteenkäsittelyn Stormossenin toimintoihin kuuluu öljypilaantuneiden maiden käsittely. Jätehuoltoyhtiö otti vuonna 2003 vastaan noin tonnia öljyn pilaamaa maata lähinnä saneeratuilta huoltoasemilta. Öljyllä pilaantunut maa käsitellään kompostoimalla 1,2 ha laajuisella asfaltoidulla kentällä. Öljyisten maiden kompostoinnille on laadittu työohjeet, jotka ovat apuna kompostoinnin tulosten ja ympäristövaikutusten seuraamisessa. Kompostoinnin tukiaineena käytetään maatuvaa jätettä, risumursketta ja hevosenlantaa. Kompostiaumat käännetään säännöllisesti ja aumojen lämpötiloja seurataan joka viikko. Öljypitoisuuksia seurataan mittaamalla hiilivetypitoisuuksia kompostoinnin aikana. Tiettyyn pitoisuuteen saakka puhdistettuja massoja (lievästi pilaantuneet) käytetään kaatopaikan peitemateriaalina. Lisäksi peitemateriaaleina on käytetty pieniä määriä tuhkaa. Ongelmajätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita voidaan Stormossenissa ottaa vastaan kahdessa ongelmajätteen tasoisessa loppusijoitusaltaassa, jotka rakennettiin vuonna Vastaanottokapasiteetti on ongelmajätteeksi luokiteltaville materiaaleille yhteensä noin tonnia vuodessa. Ongelmajätealtaiden kokonaiskapasiteetti on noin m³. Kaatopaikalla ei tällä hetkellä ole laajamittaista teollisuuden sivutuotteiden käsittelyä. 13

14 Vesien käsittely kaatopaikalla on hallittua, sillä yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen, kompostointialueen ja ongelmajätealueen suotovedet kerätään kaatopaikan omaan tasausaltaaseen ja käsitellään Stormossenin omassa suotovesipuhdistamossa ja edelleen vesienkäsittelylaitoksessa. 2.3 Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena on: Käsittelykeskuksen ympäristön nykytilan selvittäminen Lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin YVA-laadinta Selvittää hankkeen eri toteuttamisvaihtoehdot Laatia alueen yleissuunnitelma toimintojen sijoittumisesta, rakenteista ja vesien käsittelystä YVA:n edellyttämällä tarkkuudella. YVA-menettelyssä saatavia tietoja ympäristövaikutuksista käytetään päätöksenteossa ja myöhemmin käsittelykeskuksen jatkosuunnittelussa YVA-lain tavoitteena on myös lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja vuoropuhelua hankkeesta vastaavan ja kansalaisten välillä. Lisäksi tavoitteena on tiedonkulun parantaminen. Tarkoitus on, että hankkeesta vastaava (Salvor Oy) ja lupia myöntävät viranomaiset sekä kansalaiset ovat selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) ei tehdä päätöstä käsittelykeskuksen toteuttamisesta tai sen perustamiseen tarvittavien lupien hakemisesta. Jos hanketta päätetään YVA-menettelyn jälkeen jatkaa, toteuttamiseen tarvittavat luvat haetaan erikseen jokaiselle toiminnolle. Mahdollisesta lupapäätöksestä tai siihen rinnastettavasta muusta päätöksestä käy myöhemmin ilmi, miten YVA-arviointi on otettu päätöksenteossa huomioon. YVA:sta saadut tulokset ja palautteet vaikuttavat käsittelykeskuksen jatkosuunnitteluun. Käsittelykeskus kuuluu hankkeisiin, joihin sovelletaan YVA-menettelyä (YVA-asetus 268/ 1999, 6 :n 11 - jätehuoltokohta). Arviointimenettelyn tarpeellisuus riippuu kierrätysalueella käsiteltävien massojen enimmäismäärästä ja materiaalin laadusta. YVA-menettely on tarpeen: Ongelmajätteiden käsittelylaitoksille, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettavaksi, käsiteltäväksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettavaksi kaatopaikalle. Muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden käsittelylaitoksille, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Muiden jätteiden kaatopaikoille, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle. 14

15 3 Käsittelykeskuksen toiminta 3.1 Käsittelykeskuksen tarve Stormossenin käsittelykeskuksen tarkoitus Stormossenin käsittelykeskuksen valintaperusteena on ensisijaisesti sen hyvä liikenteellinen sijainti ja sijainti lähellä jätehuoltoyhtiön toimintoja. Lisäksi Salvor Oy on teettänyt markkinaselvityksiä teollisuuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden maiden määrästä ja kunnostustarpeesta. Käsittelykeskukseen teollisuuden sivutuotteita kuljetetaan lähinnä Vaasasta ja pilaantuneita maita läntisen Suomen teollisuuspaikkakunnilta ja kasvukeskuksista. Käsittelykeskuksen tarkoituksena on: Edistää pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden käynnistymistä. Nykyiset pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelypalvelut eivät riitä kattamaan tarpeita. Materiaalit esikäsitellään ja käsitellään käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Materiaalien jatkokäsittelyedellytyksiä parannetaan keskittämällä käsittely ja välivarastointi yhteen paikkaan. Materiaalien välivarastointi, esikäsittely, käsittely ja loppusijoittaminen sekä hyödyntäminen tehdään siten, että siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle. Kuva 3. Suunnittelukohde sijaitsee maantieteellisesti keskeisellä paikalla pilaantuneisiin kohteisiin ja teollisuuslaitoksiin nähden. Kuljetusyhteydet Stormosseniin ovat hyvät. 15

16 Kunnostettavia pilaantuneita kohteita ovat tyypillisesti huolto- ja jakeluasemat, autokorjaamot ja romuttamot, sahat ja kyllästämöt, ampumaradat, erilaiset varastoalueet ja teollisuuskiinteistöt sekä vanhat kaatopaikat. Yleisimmät pilaantuneiden alueiden kunnostussyyt ovat maankäytön muuttumisessa, kiinteistö- tai yrityskaupoissa, yritysten toiminnan loppumisessa tai ympäristöonnettomuuksissa. Kunnostuksen kiireellisyyden ja tarpeen määrittelyssä selvitetään pilaantuneiden maiden aiheuttamat riskit terveydelle, ympäristölle tai taloudelliset ja psykologiset riskit Pilaantuneiden maiden puhdistamisen nykytilanne Länsi-Suomessa Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tarkistuksessa (2002) todetaan, että Länsi- Suomen ympäristökeskuksen alueella on pilaantuneiksi epäiltyjä alueita noin 2000 kappaletta. Kiireellisimmin kunnostettavat kohteet sijaitsevat pohjavesialueilla. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on laatinut valtakunnallisen pilaantuneiden maiden kunnostusohjelman, jossa ovat mukana vuosina kunnostettaviksi suunnitellut kohteet, joiden kustannuksiin valtion tulisi osallistua. Näistä valtion kohteista Länsi-Suomen ympäristökeskus on ollut mukana 50 kohteen kunnostuksessa vuosina Lisäksi valtakunnallisen SOILI-ohjelman (öljypilaantuneet maat) mukaisia vanhoja huoltoasemakiinteistöjä on puhdistettu noin 20. Kunnostettujen kohteiden kunnostuskustannukset ovat jakautuneet pääosin tasan kuntien ja valtion kesken. Kaatopaikkojen kunnostukset ovat olleet laajuudeltaan m³. Muut kohteet ovat olleet laajuudeltaan m³ (lähteenä Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman seuranta- ja tarkistusraportti 2002). Läntisessä Suomessa on myös muita pilaantuneiden maiden käsittelytoimintaa harjoittavia yrityksiä. Ekokem Palvelut Oy toimii Porissa, Lakeuden Etappi Oy toimii Ilmajoella ja Jokilaaksojen Jäte Oy Ylivieskassa sekä Ekorosk Oy Kokkolassa. AB Stormossen Jätehuolto Oy:n käsittely on rajoittunut pääosin öljypitoisiin maihin Teollisuuden sivutuotteiden käsittelyn nykytilanne Vaasan seudulla Teollisuuden sivutuotteita Stormossenin käsittelykeskukseen kuljetettaisiin pääasiassa läheltä Vaasan teollisuusyrityksistä. Esimerkiksi energiantuotannon voimalaitostuhkia syntyy päivittäin ja niiden kierrättämiseen ja loppusijoittamiseen tarvitaan Vaasan seudulla sovelias alue. Teollisuuden sivutuotteiden osalta Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tarkistuksessa (2002) on asetettu tavoitteeksi, että jätelaitoksiin ja välivarastoihin sijoitettavien teollisuuden jätteiden määrää vähennetään. Esimerkiksi energianhuollon jätteen määrä on vähentynyt vuoden 1996 noin tonnista noin tonniin vuonna Tämä johtui pääasiallisesti siitä, että lentotuhkan määrä supistui noin 50 %. Kaatopaikalle sijoitettu jäte oli pääosin hyötykäyttöön kelpaamatonta kipsiä. Huomattava osa sivutuotteista on päätynyt hyötykäyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella energianhuollon jätteen hyödyntämisaste oli vuonna 2000 noin 99 %. Valtakunnallisesti hyötykäyttötavoitteeksi on asetettu 50 % vuoteen 2005 mennessä. Yhdyskuntajätehuolto on kuntien järjestettävä, mutta niillä ei ole velvoitetta pilaantuneiden maiden tai teollisuuden sivutuotteiden vastaanottoon tai käsittelyyn. Vaasan seudulla myös teollisuudella on omia kaatopaikkoja ja suunnitelmia uusien teollisuuskaatopaikkojen rakentamisesta. 3.2 Pilaantuneiden maiden käsittely Käsittelymenetelmät Pilaantuneita maamassoja voidaan käsitellä joko in situ (paikan päällä, kaivamatta pilaantuneita maita pois), on site (paikan päällä, massat kaivetaan) tai off site (massat kaivetaan pois ja kuljetetaan muualle käsiteltäviksi). Suurin osa pilaantuneista massoista Suomessa käsitellään tällä hetkellä off site, johtuen lievästi pilaantuneiden massojen käyttämisestä sellaisenaan mm. jätetäyttöjen peittomateriaalina. 16

17 Käsittelyprosessi ei saa aiheuttaa haittaa ympäristölle, mikä tarkoittaa sitä että: Haitta-aineiden leviäminen on estetty Päästöt ilmaan ja prosessivedet sekä kierrätysalueelle muodostuneet vedet käsitellään Työntekijöiden terveys on suojattu Toimenpiteet ovat ns. pitkäaikaiskestäviä ja eivät merkitse ongelmien siirtoa tuleville sukupolville Käsittelyprosessin energiankulutusta ja käsittelyn vaatimien lisäaineiden kulutusta seurataan Salvor Oy käyttää seuraavia Suomessa vakiintuneita ja tunnettuja käsittelymenetelmiä pilaantuneiden maiden puhdistamiseen: Sementti- tai bitumistabiloinnissa pilaantunut maa-aines sekoitetaan sementin tai bitumin, veden ja lisäaineiden kanssa massaksi, joka kovettuessaan estää haitta-aineiden liukenemisen. Maa-aineksesta poistetaan ennen käsittelyä suuret kappaleet tai muu ylimääräinen materiaali. Salvorilla on käytössään kaksi pilaantuneeseen kohteeseen tai käsittelykeskukseen helposti siirrettävää Aran-stabilointiasemaa. Aran-asemilla pilaantunut maa ja sideaineet voidaan sekoittaa stabiloiduksi massaksi. Pesutekniikassa pilaantuneeseen maahan sitoutuneet haitta-aineet irrotetaan veden tai pesuliuosten avulla. Veden kierto laitteistossa on suljettu ja vettä voidaan kierrättää järjestelmän sisällä. Pesun aluksi suurimmat kivet poistetaan seulomalla tai välpällä, jonka jälkeen eroteltu maa-aines lietetään veden kanssa. Tämän jälkeen maa-ainesta hierretään erilaisissa sekoittajissa, jolloin hienoaines saadaan eroon karkeammasta lajitteesta. Pesussa käytettävää vettä voidaan kierrättää. Pesuprosessissa voidaan käyttää kemikaaleja lisänä hienoaineksen sakkauttamiseen ja lietteen käsiteltävyyden parantamiseen. Kemikaaleilla voidaan säätää myös ph:ta ja tarvittaessa irrottaa epäpuhtauksia. Pesusta saadaan tuotteena pestyjä puhtaita kiviaineksia ja hiekkaa. Pesussa muodostuva lietekakku sisältää rikastuneet epäpuhtaudet ja se voidaan käyttää esimerkiksi stabiloinnin raaka-aineena tai käsitellä ongelmajätteenä. Salvorin pesulaitteisto on siirrettävissä puhdistuskohteeseen tai käytettävissä Salvorin käsittelykeskuksissa. Alipainekäsittelyssä (huokoskaasukäsittely) puhdistettavasta kohteesta tuotu maa läjitetään ilmatiiviiseen halliin imuputkiston päälle. Putkistoon pumppaamalla järjestetty alipaine poistaa maaperän huokoskaasun mukana haitalliset aineet. Kaasut johdetaan putkistoa pitkin käsittely-yksikköön, joka voi olla suodatin tai katalyyttinen poltto. Haihtuvia yhdisteitä (VOC) sisältävät massat käsitellään välittömästi käsittelyalueelle tuomisen jälkeen. Käsittelykeskukseen rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikan tasoiset loppusijoitusalueet pilaantuneille maille. Tiiviit vettä läpäisemättömät rakenteet ehkäisevät haitallisten aineiden joutumista maaperään ja vesiin. Ongelmajätteen kaatopaikan rakennevaatimukset on esitetty valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) ja sen muutoksessa (1048/1999). Esimerkiksi Salvorin Varkauden ja Iisalmen käsittelykeskuksessa on ongelmajätteen kaatopaikan tasoiset loppusijoitusalueet pilaantuneille maille ja teollisuuden sivutuotteille. Tiiviit vettä läpäisemättömät rakenteet ehkäisevät haitallisten aineiden joutumista maaperään ja vesiin. Loppusijoitusalueen rakenteet tehdään käsittelyalueella valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan päätöksen mukaisesti joko tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen kaatopaikaksi. Epäorgaaniset ja orgaaniset haitta-aineet on erotettu toisistaan luvan mukaisilla rakenteilla. Lisäksi loppusijoitettavat materiaalit tiivistetään ja peitetään välittömästi alueelle tuomisen jälkeen. Loppusijoitusalueelta tulevat suotovedet käsitellään käsittelykeskuksessa omassa vesienkäsittelyjärjestelmässä ja vesien laatua tarkkaillaan puhdistustuloksen varmistamiseksi. Loppusijoitusalueelle ei tarvita kaasunkeräysjärjestelmiä. Valtioneuvoston kaatopaikoista antamassa päätöksessä (861/1997) ja sen muutoksessa (1049/1999) on määritelty, että kaatopaikka ei mm. saa sijoittaa pohjavesialueelle, vedenjakajalle, luonnonsuojelualueelle, suolle tai pehmeikköalueelle. Loppusijoitusalueen valinnassa on otettava huomioon, ettei siitä aiheudu maisemallista haittaa, ja alueelle on hyvät kulkuyhteydet, ja että se sijaitsee riittävän etäällä asutuksesta. Lisäksi korostetaan vesien käsittelyn järjestämistä ja tark- 17

18 kailua. Päätöksen pohjalla on EU:n direktiivi (1999/31/EY) kaatopaikoista. Öljypilaantuneiden maiden aumakompostointi kuuluu Stormossenilla edelleen jätehuoltoyhtiölle. Käsittelymenetelmiä voidaan yhdistellä, jos on kyse ns. monipilaantuneesta maasta. Kohteet voidaan puhdistaa myös kunnostettavassa kohteessa (in situ tai on site), paitsi jos massojen suuren määrän, ympäristöhaittojen tai kunnostuskustannusten kannalta massat on järkevämpää kuljettaa käsiteltäväksi käsittelylaitokseen. Käsittelymenetelmät soveltuvat erityyppisten pilaantumien puhdistamiseen: Sementtistabilointi soveltuu erityisesti raskasmetalleilla pilaantuneille maille, joita voi tulla esimerkiksi vanhoilta sahoilta ja autohajottamoilta. Bitumistabilointi puolestaan soveltuu raskaiden öljyjakeiden, matalien metallipitoisuuksien ja rajoitetusti PAH-yhdisteiden käsittelyyn. Stabilointi ei sovellu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) sisältävälle maa-ainekselle. Pesumenetelmä soveltuu parhaiten epäorgaanisilla tai orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneille maille, kuten raskasmetallit, syanidit, PAH, pestisidit, PCB, kloorifenolit ja mineraaliöljy. Maa-aineksen tulee sisältää pääosin hiekkaa ja vähän humusta. Alipainekäsittely soveltuu helposti haihtuvien yhdisteiden (VOC), kuten liuottimien ja bensiinien käsittelyyn. Massoja tulee tyypillisesti mm. huoltoasemilta. Loppusijoitus soveltuu epäorgaanisille tai orgaanisille haitta-aineille. Menetelmää käytettäessä varmistetaan pohjarakenteen päälle läjitettävien maa-ainesten sisältämien haittaaineiden ominaisuudet, haitta-aineiden vaikutukset toisiinsa ja pohjarakenteiden kestävyys tarvittaessa ennakkokokeilla mm. liukoisuustestauksella. Loppusijoitus ei sovellu haihtuvia yhdisteitä (VOC) sisältäville maille. Loppusijoitukseen tulevat massat ovat pääsääntöisesti voimakkaasti pilaantuneita maita tai maita, joita ei ole saatu käsiteltyä riittävän puhtaaksi. Pilaantuneiden maiden kompostointia käytetään kohtuullisen helposti hajoavien tai vesiliukoisten orgaanisten maiden puhdistamiseen. Menetelmää ei käytetä haihtuville VOC-yhdisteille Pilaantuneiden maiden luokittelu Salvor Oy:n käsittelykeskukseen tuodaan maaperän kunnostustöiden yhteydessä poistettavia epäorgaanisilla tai orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maita. Massoja tuodaan käsittelyalueelle enintään tonnia vuodessa. Pilaantuneiden maiden kunnostuksessa pyritään tiettyyn laatutasoon ja pitoisuuksiin, jotka määritellään ympäristökeskusten antamissa kunnostuspäätöksissä ja sopimuksissa sekä käsittelykeskuksen lupaehdoissa. Lisäksi käsiteltyjen maiden tulee täyttää niiden hyötykäyttökohteen vaatimukset. Tällä hetkellä kunnostuspäätöksissä esitetyt kunnostustavoitteet perustuvat pääosin ympäristöministeriön SAMASE -raportin liitteissä 1a ja 1b esitettyihin lukuihin. SAMASE on vuonna 1994 valmistunut projekti, jossa selvitettiin pilaantumisongelman laajuutta Suomessa. Projektin yhteydessä laadittiin ensimmäiset ohjeelliset haitta-aineiden pitoisuuksien raja-arvot maaperän pilaantumisen toteamiseksi. SAMASE ohje- ja raja-arvot on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi maaperän pilaantuneisuuden arviointiin ja kunnostustarpeen määrittelyyn. Pilaantunut maa-aines muuttuu maasta kaivettaessa jätteeksi, jolloin sitä käsitellään jätteitä koskevien määräysten mukaisesti. Valmisteilla olevassa valtioneuvoston asetuksessa ohje- ja raja-arvot tullaan esittämään tarkennettuina. Lisäksi asetus antaa mahdollisuuden tarkastella maaperän kunnostustarvetta erillisen riskinarvioinnin avulla. Maaperän kunnostustarpeesta päätöksen tekee lopulta alueellinen ympäristöviranomainen. Ohjeita on tulossa lisäksi pilaantuneiden maiden hyötykäyttö- ja sijoituskriteereihin. Esimerkiksi lievästi pilaantuneita maita on käytetty tähän mennessä kaatopaikoilla jätetäyttöjen peittomaina varsin yleisesti. Lisäksi niukkaliukoisiksi stabiloimalla käsiteltyjä pilaantuneita maita on käytetty teiden rakenteissa, kaatopaikkojen pinta- ja pohjarakenteissa sekä meluvalleissa. Stabiloitujen massojen hyötykäytölle on asetettu rajoituksia esimerkiksi pohjavesialueilla. Pilaantuneen maa-aineksen haitallisuutta on pyrittävä jätelain (1072/1993) mukaan ensisi- 18

19 jaisesti vähentämään kunnostusmenetelmillä. Hyötykäyttökelpoiset käsitellyt massat ja lievästi pilaantuneet maat pyritään ensisijaisesti hyödyntämään maarakenteissa. Jos käsittely ja hyötykäyttö eivät ole mahdollisia, materiaalit läjitetään vaatimukset täyttäville kaatopaikoille. Kuva 4. Pilaantuneisiin maihin sovellettavat ohjeet ja määräykset. Lähde pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta, osa 9, sijoittaminen kaatopaikalle, Teollisuuden sivutuotteiden käsittely Teollisuus tuottaa joka vuosi miljoonia tonneja teollisuuden sivutuotteita, kuten erilaisia kuonia, lentotuhkaa ja kuitusavea. Oikein käsiteltynä suurin osa sivutuotteista on käyttökelpoista materiaalia. Stormosseniin tulevien rakenteiden osalta tullaan selvittämään tuhka- ja kuitumassojen käyttö kenttä- ja kaatopaikkarakenteissa siten, että mahdollisimman paljon alueelle vastaanotettavista massoista voidaan hyödyntää muuten kuin läjittämällä ne käsittelyn jälkeen loppusijoitusalueella. Salvor Oy varautuu käsittelemään massoja tuotteistamalla niistä maarakennustuotteita, joita markkinoidaan soveltuviin kohteisiin. Ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi sekoittamalla, kiinteyttämällä tai stabiloimalla massoja ja lisäämällä materiaaleihin ennakkoon tutkittujen reseptien mukaisesti tarvittavia sideaineita. Salvor Oy on käyttänyt esimerkiksi kuitusavea, lentotuhkia ja terästeollisuuden sivutuotteita kaatopaikkojen pintaeristyksissä ja teiden rakenteissa. Sivutuotteiden käyttö edellyttää varmuutta materiaalin haitattomuudesta, jotka selvitetään laboratoriokokeissa mm. liukoisuustestein. EU:n neuvoston päätöksen (2003/33/EY) perusteella voidaan arvioida tuhkien kelpoisuutta tiettyyn kaatopaikkaluokkaan, esim. tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Yleisesti voidaan todeta, että pääosa tuhkista täyttää kaatopaikalle asetetut vaatimukset. Loppusijoittaminen edellyttää kuitenkin aina voimalaitosten tuhkien ja muiden sivutuotteiden laadun määrittelyä ja laadunvalvontaa sekä saattaa edellyttää riskinarviointia ja tuhkan esikäsittelyä. 19

20 Vuositasolla teollisuuden sivutuotteita käsitellään tai loppusijoitetaan Stormossenilla noin tonnia. Sivutuotteet ovat pääosin Vaasan seudulta tuotavia energiantuotannon tuhkia. Tuhkat voidaan lajitella niiden tyypin (suodattimen lentotuhka, pohjatuhka tai -kuona) sekä niiden tuottamisessa käytetyn polttoaineen (hiili, puuperäiset aineet kuten kuori, turve, sekatuhkat) mukaan. Arviointiselostuksessa esitetään tarkemmin teollisuuden sivutuotteiden ympäristöominaisuudet ja laatu sekä käsittelymenetelmien vaatimukset. Salvor on teettänyt mm. selvitykset tuhkien loppusijoittamisen vaatimuksista sekä tuhkan pölyämisen estämisestä, jotka esitetään tarkemmin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Valtioneuvosto on valmistelemassa asetusta "eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa". Asetuksen perusteella eräiden jätteiden käyttö maarakentamisessa on asetuksessa määritellyin edellytyksin lupamenettelyn sijasta mahdollista lupamenettelyä keveämmällä ilmoitusmenettelyllä. Ensimmäisessä vaiheessa on määritetty kokonaispitoisuuden ja liukoisuuden raja-arvot mm. betonimurskeelle, masuunikuonahiekalle ja murskeelle, kivihiilen polton pohjatuhkalle sekä kivihiilen, puun ja turpeen polton lentotuhkille. Asetusluonnosta tarkistettiin vuoden 2004 aikana ja se pyritään saamaan Valtioneuvoston hyväksyttäväksi vuoden 2005 aikana. 3.4 Arvioitavat vaihtoehdot Vaihtoehtojen muodostamiseen vaikuttivat tarkastelualueen sopivuus toimintaan, hankkeen rakentamis- ja investointikustannukset, tekninen toteutettavuus, asiantuntijoiden näkemykset käyttökelpoisista ja kustannustehokkaista käsittelymenetelmistä. Lisäksi päätöksentekoon on vaikuttanut toiminta-alueelta laadittu markkinaselvitys pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden määrästä ja toimintakapasiteetista. Hankkeen eri sijoituspaikkavaihtoehtoja pohdittaessa Stormossenin eduiksi katsottiin alueen sijainti jätehuoltoon varatulla ja kaavoitetulla alueella, hyvä liikenteellinen sijainti ja hyvät perustamisolosuhteet. Lisäksi alue ei sijaitse lähellä taajamarakennetta tai ole ympäristöltään ja maisemaltaan erityisen arvokasta. Myös teollisuusyritysten läheisyys tukee toimintaa. Myös muita sijoitusvaihtoehtoja pohdittiin ja näistä tehtiin esiselvitystyötä, mutta niistä on sittemmin luovuttu. Ohessa kerrotaan tulevista toiminnoista lyhyesti. Suunnitteluratkaisut ja ympäristön tilan seurannan järjestäminen tarkentuvat YVA-selostuksessa. Käsittelykentän ja loppusijoitusalueen tarkat rakennekerrokset, pinta-alat, tilavuudet ja täyttökorkeus sekä vesien käsittelyjärjestelmä esitetään suunnitteluratkaisujen tarkennuttua arviointiselostuksessa Vaihtoehto 0: pilaantuneiden maiden käsittely jatkuu nykyisellään Vaihtoehdossa 0 (VE 0) jätehuoltoyhtiön pilaantuneiden maiden käsittely jatkuu nykyisellään ja Salvor Oy:n suunnittelemia uusia toimintoja ei toteuteta. Stormossenin jätehuoltoyhtiö käsittelee kompostoimalla öljyllä pilaantuneita maita noin tonnia vuodessa. Lisäksi ongelmajätteen kaatopaikalle voidaan ottaa vastaan noin tonnia pilaantuneita maita vuodessa ja lievästi pilaantuneita maita käytetään jätteiden peittomateriaalina. Stormosseniin on rakennettu vuonna 2003 kaksi ongelmajätteen käsittelyallasta, joissa on tilaa noin tonnille, joten tällä hetkellä kapasiteettia loppusijoittamiseen on rajoitetusti. Vaihtoehdossa arvioidaan Salvorin Stormossenin käsittelykeskuksen toteuttamatta jättämisen ympäristövaikutuksia paikallisesti suunnittelualueen ympäristölle ja pilaantuneiden maiden käsittelypalveluiden riittävyyttä maakunnallisesti, jos hanketta ei toteuteta Vaihtoehto 1: käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille ja teollisuuden sivutuotteille Vaihtoehdossa 1 (VE1) pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 4,0 ha ja teollisuuden sivutuotteiden loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 8,3 ha. Käsittelykentän pintaala on noin 2,0 ha. Kentän päälle rakennetaan välivarastointialue massoille sekä alipainekäsittelyhalli. Vedet kerätään kentältä käsittelyyn noin 0,2 ha vedenkäsittelyalueelle. Suoja-alueiden pinta-ala on noin 4,4 ha ja leveys noin 50 metriä. 20

21 Vuositasolla pilaantuneita maita otetaan käsittelyalueella vastaan enimmillään noin tonnia. Sivutuotteita, kuten lento- ja pohjatuhkaa, tuodaan alueelle vuosittain enimmillään noin tonnia. Öljypilaantuneita maita kompostoidaan jätehuoltoyhtiön toimesta noin tonnia vuodessa ja lievästi pilaantuneita maita käytetään jätteiden peittomateriaalina. Stormossenin kaksi nykyistä ongelmajätteen allasta, joissa on tilaa noin m³:lle, hyödynnetään myös pilaantuneiden maiden käsittelyssä. Pilaantuneet maat käsitellään haitattomiksi ja ohjataan hyötykäyttöön stabiloimalla, pesutekniikalla, alipainekäsittelyllä tai loppusijoittamalla pilaantuneita maita ja teollisuuden sivutuotteita ympäristöluvan vaatimukset täyttävän kaatopaikan rakenteisiin. Käsiteltyjä massoja voidaan käyttää käsittelyalueen tai jätelaitoksen pohja- ja pintarakenteissa sekä kuljettaa massoja muualle hyötykäyttöön. Erilaiset materiaalit varastoidaan erillään merkityissä peitetyissä aumoissa ja haihtuvia yhdisteitä sisältävät massat käsitellään välittömästi tiiviissä alipainekäsittelyhallissa. Välivarastot sijaitsevat tiiviin käsittelykentän päällä. Käsittelytoiminta on ympärivuotista ja pilaantuneita massoja kerätään varastohalleihin tai peitettyihin aumoihin odottamaan käsittelyä, jolloin voidaan kerralla käsitellä suurempiakin eriä. Pilaantuneita maita käsitellään noin kerran vuodessa siirrettävillä käsittelylaitteilla. Käsittely kestää pilaantumatyypistä riippuen noin 2-10 viikkoa, jonka jälkeen käsittelylaitteisto siirtyy seuraavaan käsittelykeskukseen. Runsaasti kiviainesta tai rakennusjätettä sisältävät pilaantuneet maat pyritään seulomaan pilaantuneesta maasta kunnostettavassa kohteessa. Pilaantuneiden maiden käsittelyä tehdään noin kahden hehtaarin suuruisella asfalttipintaisella kentällä, jolta vedet kerätään käsittelyyn. Vesien laatua tarkkaillaan koko käsittelytoiminnan ajan noin vuotta ja toiminnan loppumisen jälkeen noin 30 vuotta. Loppusijoitusalueet rakennetaan joko tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen kaatopaikan tasoisilla rakenteilla ympäristölupien mukaisesti. Erityyppiset maamassat erotetaan toisistaan ja rakenteissa on erillinen suotovesien keräysjärjestelmänsä, josta vedet johdetaan käsittelyyn. Loppusijoitusalueelle ei rakenneta kaasunkeräysjärjestelmiä. Loppusijoitusmenetelmää käytetään, jos ei ole mahdollista kustannustehokkaasti käyttää mitään muuta kunnostusmenetelmää. Loppusijoitusalueesta ja käsittelystä mahdollisesti aiheutuvat ympäristövahingot ovat Salvor Oy:n vastuulla. Käsittelykeskuksen toiminnan järjestäminen kuvataan tarkemmin arviointiselostuksessa, kun yleissuunnitteluratkaisut ovat tarkentuneet Vaihtoehto 2: käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille Vaihtoehdossa 2 (VE 2) pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 7,0 ha. Käsittelykentän pinta-ala on noin 7,3 ha. Kentän päälle rakennetaan välivarastointialue massoille sekä alipainekäsittelyhalli. Vedet kerätään kentältä käsittelyyn noin 0,2 ha vedenkäsittelyalueelle. Suoja-alueiden pinta-ala on noin 4,4 ha ja leveys noin 50 metriä. Vaihtoehdossa 2 pilaantuneiden maiden käsittelyalueelle tuodaan pilaantuneita maita käsiteltäväksi ja välivarastoivaksi noin tonnia vuodessa. Jätehuoltoyhtiö kompostoi öljypilaantuneita maita noin tonnia vuodessa ja lievästi pilaantuneita maita käytetään jätteiden peittomateriaalina. Stormossenin kaksi nykyistä ongelmajätteen allasta, joissa on tilaa noin m³:lle, hyödynnetään myös pilaantuneiden maiden käsittelyssä. Pilaantuneet maat käsitellään haitattomiksi ja ohjataan hyötykäyttöön stabiloimalla, pesutekniikalla, alipainekäsittelyllä tai loppusijoittamalla. Käsiteltyjä massoja voidaan käyttää käsittelykeskuksen tai jätelaitoksen pohja- ja pintarakenteissa sekä kuljettaa massoja muualle hyötykäyttöön. Käsittelykeskuksen toiminta on vaihtoehdon 1 kanssa samanlaista, lukuun ottamatta teollisuuden sivutuotteiden käsittelyn poisjättämistä vaihtoehdosta. Käsittelykeskuksen toiminnan järjestäminen kuvataan tarkemmin arviointiselostuksessa, kun yleissuunnitteluratkaisut ovat tarkentuneet. 21

22 Kuva 5. Vaihtoehto 0: Pilaantuneiden maiden käsittely jatkuu nykyisellään. 22

23 Kuva 6. Vaihtoehto 1: Käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille ja teollisuuden sivutuotteille. 23

24 Kuva 7. Vaihtoehto 2: Käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille. 24

25 3.5 Käsittelytoimintaa ohjaavat suunnitelmat, selvitykset ja luvat Voimassa olevat luvat Länsi-Suomen ympäristökeskus myönsi AB Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 mukaisen luvan Stormossenin jätehuoltoalueen laajentamiselle Myönnetty ympäristölupa koskee tavanomaisen jätteen loppusijoitusta, pilaantuneiden maiden käsittelyä ja ongelmajätteen loppusijoittamista. Käsittelykeskuksen edellyttämät selvitykset ja luvat Käsittelykeskuksen perustamiseen tarvitaan seuraavia selvityksiä ja lupia: YVA-laki edellyttää, että kierrätysalueen ympäristövaikutukset on selvitetty ennen kuin ympäristön kannalta ryhdytään olennaisiin toimiin. YVA-arvioinnin tulokset otetaan huomioon ympäristöluvassa tai siihen rinnastettavassa päätöksessä. YVA-selvityksen yhteydessä laaditaan luonnonsuojelulaissa (1096/96) edellytetty Natura-arvioinnin täydennys. Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden laitos- ja ammattimainen käsittely ja hyödyntäminen edellyttää ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan. Rakentamista varten tarvitaan maakäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaiset rakennusluvat tai toimenpideluvat. Nämä luvat käsittelee Mustasaaren rakennus- ja valvontalautakunta. Suunnitelmien riittävyydestä ja tarkentavista ympäristöselvityksistä sekä lupahakemuksista ehtoineen päättää ympäristölupaviranomainen Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta. Lupapäätöksestä käy ilmi, miten YVA:n arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Ympäristöluvassa annetaan määräykset, joilla ehkäistään ja vähennetään pilaantumista ja sen vaaraa sekä pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lisäksi luvassa määritellään ehdot toiminnalle, jota viranomaiset valvovat. Toiminnan aikainen seuranta ja hankkeen jälkiseuranta hoidetaan Salvor Oy:n laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti ja luvissa määriteltyjen ehtojen mukaan. Valtakunnallisen jätesuunnitelmat tavoitteet Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2005 on esitetty ohjauskeinoja pilaantuneiden maiden käsittelyyn Tavoitteena on poistaa ympäristölle ja terveydelle aiheutuva haitta kunnostamalla, käsittelemällä ja loppusijoittamalla pilaantuneet maat asianmukaisesti. Suomessa tulee olla noin pilaantuneiden maiden vastaanotto- ja käsittelyaluetta. Pilaantuneiden maiden jatkokäsittelyedellytyksiä parannetaan yhteisellä välivarastoinnilla ja käsittelyllä. Jätesuunnitelmassa on painotettu alueellisen pilaantuneiden maiden käsittelyn ja loppusijoittamisen järjestämistä. Pilaantuneiden maiden kunnostusmenetelmien tulee olla korkeatasoisia. Pilaantuneita maita käytetään mahdollisuuksien mukaan korvaamassa luonnon kiviaineksen käyttöä maarakentamisessa. Lievästi pilaantuneet maat käytetään sellaisenaan tai esikäsiteltynä toissijaisissa kohteissa, kuten suljettavien kaatopaikkojen peittorakenteissa. Tavoitteena on, että pilaantuneet maat on kunnostettu seuraavien vuoden aikana. Teollisuuden jätteistä valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2005 teollisuusjätteestä hyödynnetään keskimäärin 70 %. Tällä hetkellä energiantuotannon ja teollisuuden jätteistä hyödynnetään yli 60 %, joista kolmasosa raaka-aineena ja kaksi kolmasosaa energiantuotannossa. Tavoitteena on, että luonnon maa-ainesten käyttöä pyritään vähentämään ja korvaamaan käyttämällä jätemateriaaleja. Hyötykäytössä otetaan huomioon jätteiden epäpuhtauksien aiheuttamat riskit pinta- ja pohjavesille. Salvor Oy:n hanke on jätesuunnitelman periaatteiden mukainen ja vahvistaa siten ympäristöhallinnon linjauksia pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden käsittelyn kehittämisestä. 25

26 Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelutavoitteista vuoteen 2005 Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) asettamat vaatimukset pohjaveden saastumisen estämiseksi voidaan täyttää ainoastaan osoittamalla sijoitusalueen tai muun laitoksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Direktiivissä kielletään pilaavien aineiden päästäminen suoraan veteen. Ympäristöministeriö on laatinut toimenpideohjelman valtioneuvoston vesiensuojelupäätöksen toteuttamiseksi Pintavesikuormituksen osalta päätöksessä on todettu, että jätelaitokset suunnitellaan ja rakennetaan siten, että niiltä syntyy mahdollisimman vähän kaatopaikkavesiä ja vesien laadun tulee säilyä mahdollisimman puhtaana. Vesien suojelun tavoiteohjelmassa esitettyjä keinoja ovat: Käytössä olevan täyttöalueen pitäminen mahdollisimman pienenä Käyttämättömien ja valmiiden osien peittäminen ja maisemointi Puhtaiden ja ulkopuolisten valumavesien pitäminen erillään Lumen auraus käsittelyalueelta Vesien kierrättäminen kaatopaikka-alueella ja vesimäärän pienentäminen haihduttamalla Vedet puhdistetaan käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa ennen niiden purkamista vesiin Vesiensuojeluohjelmassa mainitut periaatteet ovat sovellettavissa pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden loppusijoittamiseen. Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma on päivitetty 2002, kts ja pilaantuneista maista ja teollisuuden sivutuotteista Länsi- Suomessa. Alueellinen jätesuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen, mutta ei sitova. Se on tarkoitettu ohjaamaan alueellisen jätehuollon kehittämistä esim. jätteen käsittelypaikkojen perustamisessa ja sijoittamisessa. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueellisessa jätesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden asianmukaisen käsittelyn järjestäminen. Näiden massojen käyttöön vaikuttavat tarvittavat luvat ja selvitykset materiaalien ympäristökelpoisuudesta. Länsi-Suomen ympäristöohjelma vuoteen 2006 Ympäristöohjelmatyö on Länsi-Suomessa jaettu kahteen osaan: Länsi-Suomen ympäristöstrategiaan ja Länsi-Suomen ympäristöohjelmaan. Ympäristöstrategiassa määritellään ympäristön kehittämisen olennaiset painopisteet. Ympäristöohjelmassa määritellään tarkemmin tavoitteet, toimenpiteet, toimijat ja seurantatekijät kaikista ihmisen toimista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Ohjelman tavoitteena on määritellä lisäksi, miten havaittuja ongelmia voidaan poistaa ja miten vahvistetaan Länsi- Suomen ympäristön hyviä piirteitä. Länsi-Suomen ympäristöohjelmassa todetaan, että Länsi-Suomessa edistetään keskitettyä laitosmaista jätehuoltoa sekä edistetään pilaantuneiden maiden tutkimusta ja kehitetään riskinarviointia. Ympäristöohjelmassa on myös todettu, että pohjavesialueilla sijaitsee Länsi- Suomessa useita kymmeniä pilaantuneiksi epäiltyjä alueita. Ympäristöohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että teollisuuden jätteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle raaka-aineena. Yhtenä jätehuoltoa koskevana toimenpidesuosituksena on esitetty, että jätemääriä vähennetään hyödyntämällä lentotuhkaa ja rikinpoistojätettä sekä tehostamalla näiden käyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto päätti tavoitteista Tavoitteiden tehtävänä on: Varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa Auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys 26

27 Toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä Edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa Luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Pohjanmaan liitossa valmistellaan parhaillaan maakuntakaavaa, jonka lähtökohtana on nykyinen Vaasan rannikkoseudun seutukaava Seutukaavassa käsiteltiin luonnonsuojelua, virkistystä, asutusrakennetta, liikennettä, luonnonvaroja, kulttuurimaisemia ja rantojen käyttöä. Uutena osa-alueena maakuntakaavassa käsitellään yhdyskuntateknistä huoltoa, joka sisältää energianhuollon, jätehuollon ja vesihuollon. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä kesän Luonnoksessa Stormossen on kohdemerkinnällä jätteenkäsittelyalueena (ej). Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa vuodelta 2001 todetaan, että "elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia". Koska pilaantuneet kohteet sijaitsevat usein taajamarakenteen sisällä, joten pilaantuneiden kohteiden puhdistaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä parantaa elinympäristön ja asumisen laatua tiivisti asutuissa kasvukeskuksissa. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Pohjanmaan maakunnan keskeiset suunnitteluasiakirjat ovat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelma on maakunnan ylin suunnitteluasiakirja, joka toteutuu maakuntakaavan ja maakuntaohjelman kautta. Maakuntasuunnitelma on lakisääteinen, pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavat strategiset linjaukset. Pohjanmaan maakuntasuunnitelman yleisiä tavoitteita ovat taloudellinen kasvu ja hyvinvointi. Maakuntasuunnitelmasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/ 1999). Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa (Kaksi kieltä, yhtä mieltä) 2020 on todettu, että Pohjanmaalla panostetaan seudulliseen jätehuoltoyhteistyöhön ja Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy on yksi kolmesta keskitetysti jätehuoltoa harjoittavista yrityksestä Pohjanmaalla. 27

28 4 YVA-menettely 4.1 YVA-menettelyn kulku Arviointiohjelma YVA-hankkeen ensimmäinen vaihe on arviointiohjelman laadinta, joka sisältää: Ympäristön nykytilan kuvauksen Vaikutusten tunnistamisen ja arvioinnin rajauksen Tarkasteltavat toteuttamisvaihtoehdot Suunnitelman tarvittavista ympäristöselvityksistä Esityksen mahdollisista lisäselvityksistä Esityksen vaihtoehtojen vertailumenetelmäksi Suunnitelman tiedottamisen ja osallistumisen järjestämisestä Arviointiselostus YVA-menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan arviointiselostus arviointiohjelman ja siitä annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Arviointiselostus sisältää: Tietoa eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista ja niiden kohdentumisesta suunnittelualueella Ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioinnin ja ympäristön reunaehtojen kuvauksen Eri vaihtoehtojen vertailun ja vertailumenetelmät Ehdotuksen ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi Alustavan suunnitelman haitallisten vaikutusten lieventämisestä ja riskeistä sekä tavoitteista ympäristövaikutusten vähentämiseksi Ympäristöselvityksiä täydennetään arviointiselostuksen yleisötilaisuudessa sekä ohjausryhmän ja seurantaryhmän kokouksissa esiin tulleen palautteen ja yhteysviranomaisen ohjelmasta antaman lausunnon mukaan Kuva 8. YVA-menettely. 28

29 4.2 YVA-menettelyn aikataulu Arviointimenettely käynnistyy, kun hankkeesta vastaava (Salvor Oy) toimittaa arviointiohjelmaraportin yhteysviranomaisena toimivalle Länsi-Suomen ympäristökeskukselle Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelmasta sekä asettaa arviointiohjelman nähtäville ja pyytää kunnilta ja viranomaisilta tarvittavat lausunnot sekä varaa kansalaisille mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Kuulemisaika on vähintään 30 päivää. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa hankkeesta vastaavalle arviointiohjelmasta kesällä Lausunto toimitetaan samalla tiedoksi hanketta käsitteleville viranomaisille sekä kansalaisille, jotka ovat jättäneet mielipiteensä arviointiohjelmasta. Ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset ja arviointi tehdään keväällä Arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle lokakuussa Yhteysviranomainen pyytää arviointiselostuksesta mielipiteet ja lausunnot. Kuulemisaika on vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää. Arviointimenettely päättyy helmikuussa 2006, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä sekä toimittaa muut selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle (Salvor Oy). Lausunto toimitetaan samalla tiedoksi hanketta käsitteleville viranomaisille sekä kansalaisille, jotka ovat jättäneet mielipiteensä arviointiselostuksesta. YVA-menettelyn päätyttyä Salvor Oy tekee päätökset mahdollisista jatkotoimista ja kohteen tarkemmasta suunnittelusta. Suunnitteluratkaisuissa esitetään mm. ehdotus käsittelykentän rakenteista, varastohalleista, alueen liikennejärjestelyistä, vesienkäsittelystä sekä käytettävistä pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmistä. YVA:n, suunnitelmien ja tarkentavien ympäristöselvitysten pohjalta laaditaan ympäristölupahakemus, joka jätetään viranomaisille vuoden 2006 aikana, jos hankepäätös tehdään. Hanke toteutuu vuosien aikana, jos luvat hankkeelle myönnetään. Aikatauluun vaikuttaa lupien käsittelyyn kuluva aika. Käsittelykeskus toimii noin vuoden ajan. Loppusijoitusalueen ympäristövaikutuksia seurataan toiminnan päättymisen jälkeen vähintään 30 vuoden ajan tai siihen saakka kun voidaan luotettavasti todentaa, ettei ympäristövaikutuksia enää aiheudu. YVA-menettelyn aikataulu on esitetty tarkemmin liitteessä Arviointimenettelyn osapuolet YVA-organisaatiosta on säädetty YVA-laissa (267/1999) ja asetuksessa (268/1999). Organisaatio ja arvioinnin tekevä projektiryhmä on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on Salvor Oy, joka huolehtii YVA-menettelyn järjestämisestä ja arviointityöstä, tiedottamisesta, hankkeen valmistelusta ja toteuttamisesta sekä tarvittavien lupien hakemisesta. Yhteysviranomainen Yhteysviranomaisena toimii Länsi-Suomen ympäristökeskus. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluvat mm. YVA-ohjelman ja selostuksen nähtävillepanot, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden kerääminen sekä kokoavien lausuntojen antaminen arviointiohjelmasta ja selostuksesta. Arviointityön tekevät asiantuntijat Ympäristövaikutusten arviointityön (YVA) tekevät Tieliikelaitoksen Konsultoinnin, Suomen Luontotieto Oy:n ja Ramboll Finlandin muodostama projektiryhmä. Projektiryhmän asiantuntijat vastaavat oman erikoisalueensa ympäristöselvityksistä. Ohjausryhmä Hankkeesta vastaava kokoaa arviointityötä varten ohjausryhmän, johon kuuluvat jätehuoltoyhtiön, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Mustasaaren teknisen keskuksen ja ympäristönsuojelun, Pohjanmaan liiton, Salvorin ja Tieliikelaitoksen Konsultoinnin edustajat. Arviointiselostusvaiheessa ohjausryhmä täydentyy kunnanhallituksen edustajalla. Ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa tiedonkulku hankevastaavan, viranomaisten, selvitysten laatijoiden ja muiden hankkeeseen liittyvien tahojen välillä. 29

30 Arviointimenettelyn aikana järjestetään kolme ohjausryhmän kokousta. Ensimmäinen kokous on hankkeen aloituskokous, jossa käsitellään arviointiohjelman luonnosta. Toinen kokous järjestetään elokuussa, kun yhteysviranomaisen antama lausunto arviointiohjelmasta on valmistunut. Kokouksessa esitellään lisäksi alustavasti arviointiselostuksen luonnosta. Kolmas ohjausryhmän kokous järjestetään lokakuussa ja kokouksessa käsitellään arviointiselostusraporttiin tulleita korjauksia. Sidosryhmäseminaari Vuoropuhelun suunnittelua ja kohdentamista varten tehdään sidosryhmäkartoitus. Sidosryhmien tehtävänä on kahdessa sidosryhmäseminaarissa tuoda esiin näkemyksensä hankkeesta vastaavan tiedoksi, siten että ympäristövaikutusten arvioinnissa ja suunnittelussa voidaan ottaa huomioon mahdollisimman hyvin eri osapuolten näkemykset. Sidosryhmiä ovat mm. maanomistajat, vaikutusalueen asukkaat ja asukasyhdistykset ja kansalaisjärjestöt, ympäristöjärjestöt ja luontoharrastajat. Sidosryhmäseminaarissa hankkeesta tiedottaminen on avointa ja tilaisuuteen osallistuvilla on mahdollisuus antaa ja saada yksilöidympää palautetta. Seminaarin etuna on lisäksi, että suunnittelua varten saadaan tietoa, joita ei virallisia kanavia pitkin ole saatavissa, esim. luontokohteista, virkistysreiteistä tai päivittäisestä liikkumistarpeista. Sidosryhmäseminaarit I ja II järjestetään ennen arviointiohjelman- ja selostuksen yleisötilaisuuksia. Toisen seminaarin jälkeen arviointiselostukseen voidaan vielä korjata tärkeimpien intressiryhmien painotuksia ja keskittyä arvioinnissa heidän esiin ottamiinsa seikkoihin. Sidosryhmät saavat seminaarin kutsut noin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta. Kuva 9. Organisaatio. 30

31 4.4 Tiedottaminen YVA-menettelyn tavoitteena on vaikutusten arvioinnin lisäksi parantaa tiedonkulkua ja lisätä sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Tiedottamisen periaatteita ovat: Länsi-Suomen ympäristökeskus vastaa virallisista kuulemisista ja arviointiraporttien nähtävilläolosta sekä mielipiteiden ja lausuntojen kokoamisesta. Salvor Oy vastaa hankkeeseen liittyvästä muusta tiedottamisesta, kuten ohjaus- ja sidosryhmien kokouksista, yleisötilaisuuksista, asukaskyselyistä, lehdistötiedotteista ja sidosryhmäkutsuista. Avoin vuoropuhelu sidosryhmien kanssa lisää tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia ja siten edistää YVA-arvioinnin onnistumista. YVA:ssa edistetään kansalaisten näkemysten huomioon ottamista käsittelykeskusta koskevassa suunnittelussa. YVA:n aikana annettua palautetta käytetään koettujen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa (sosiaaliset vaikutukset ja koetut terveysvaikutukset). Vuoropuhelun onnistuminen vaatii hankkeesta kiinnostuneiden aktiivista osallistumista YVA- menettelyn tilaisuuksiin ja mielipiteiden ilmaisemista. Virallinen kuuleminen ja nähtävillä olo Länsi-Suomen ympäristökeskus kuuluttaa arviointiohjelman ja -selostuksen vireilläolosta ja asettaa ne nähtäville. Kuulutukset julkaistaan alueellisissa sanomalehdissä. Kuulutuksessa kerrotaan nähtävilläoloaika ja nähtävilläolopaikat sekä tiedotetaan yleisötilaisuudesta. Lisäksi kuulutuksessa kerrotaan YVA-hankkeen sisällöstä ja arvioitavista vaihtoehdoista. Arviointiohjelmasta ja selostuksesta annetut viralliset lausunnot ja kansalaisten mielipiteet postitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukseen tai toimitetaan yhteysviranomaiselle sähköpostitse. Mielipiteensä jättäneet tahot saavat ympäristökeskuksen lausunnon sekä arviointiohjelmasta että selostuksesta. YVA -menettelyyn voivat osallistua kaikki kansalaiset. Yleisötilaisuudet Vuoropuhelua varten järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, joissa kansalaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään ja kysymyksiä hankkeesta: Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään arviointiohjelman valmistuttua huhtikuussa Yleisötilaisuudessa tiedotetaan käsittelykeskuksesta ja sen vaihtoehdoista sekä osallistumismahdollisuuksista ja vuoropuhelun järjestämisestä. Lisäksi kerätään näkemyksiä ja mielipiteitä kansalaisilta vaikutusten arviointia varten. Toinen yleisötilaisuus järjestetään arviointiselostuksen valmistuttua lokakuussa 2005, jossa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia ja alueen alustavaa yleissuunnitelmaa. Ympäristövaikutuksista käydään keskustelua hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi. Kansalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta yleisötilaisuuden jälkeen hankkeesta vastaavalle (Salvor Oy) ja asiantuntijoille asukaskyselylomakkeella, sähköpostilla, puhelimella tai kirjeellä. Nimellä ja yhteystiedoilla jätetty palaute toimitetaan ympäristökeskukseen ja se käsitellään virallisena palautteena. Palautetta voi halutessaan antaa myös nimettömänä. Hankkeesta vastaavalle ja asiantuntijoille nimettömänä jätetty palaute on epävirallista ja sitä käytetään arviointityön tekemisessä. Ryhmähaastattelu Jätehuoltoyhtiön, Lohja Ruduksen ja Lemminkäisen työntekijöille järjestetään ryhmähaastattelu, jonka perusteella arvioidaan työntekijöiden kokemia työoloihin kohdistuvia vaikutuksia esim. koetut vaikutukset, kuten huoli työterveydestä tai työolosuhteista. Yleisötilaisuuskutsut ja esitteet Salvor lähettää yleisötilaisuuskutsut sidosryhmille ja lehdistölle sekä paikallisradioille. Kutsut postitetaan noin viikkoa ennen yleisötilaisuutta. Arviointiohjelman ja selostuksen tiivistelmät laaditaan jaettavaksi yleisötilaisuuksissa. Ensimmäisessä yhteenvedossa käsitellään YVA:n läh- 31

32 tökohtia ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Toisessa tiivistelmässä käsitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Tiivistelmä toimii YVA-hankkeen esitteenä ja joukkoviestintiedotteena. Tiivistelmät postitetaan sidosryhmille ja medialle yleisötilaisuuskutsujen mukana. Arviointiraportit Arviointiohjelma- ja selostusraportteja jaetaan yleisötilaisuudessa. Lisäksi raportteihin voi käydä tutustumassa paikoissa, joissa raportit ovat nähtävillä. Molemmat raportit ovat valmistuttuaan tulostettavissa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen internet-sivuilta. Arviointiselostus laaditaan läpinäkyväksi siten, että teksti antaa raporttiin tutustujille mahdollisuuden tarkastella arvioinnin oikeellisuutta ja riittävyyttä. Arviointiselostus laaditaan toimimaan hankkeesta käytävän keskustelun ja päätöksenteon apuvälineenä, joten siinä kuvataan riittävän selkeästi keskeiset arvioinnin tulokset. Arvioinnissa syntyneen materiaalin pohjalta laaditaan myös ohjausryhmän ja sidosryhmäseminaarien esittelyissä käytettävä aineisto. Asukaskyselylomake Sidosryhmille lähetetään arviointiohjelman yleisötilaisuuskutsun ja arviointiohjelman yhteenvedon mukana asukaskyselylomake (liitteenä), jossa maanomistajat, asukkaat ja muut sidosryhmät voivat ilmaista näkemyksensä vaihtoehdoista ja hankkeesta Salvor Oy:lle. Asukaskyselylomake antaa mahdollisuuden vaikuttaa myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua tai jotka eivät halua esittää mielipidettään julkisesti. Kuva 10. Vuoropuhelun järjestämiseen kuuluvat: Länsi-Suomen ympäristökeskuksen järjestämät viralliset kuulutukset, nähtävillä olot ja internet -sivut sekä Salvor Oy:n järjestämät ohjausryhmän kokoukset ja sidosryhmäseminaarit, yleisötilaisuudet ja yleisötilaisuuskutsut, lehdistötiedotteet, raportit ja esitteet sekä asukaskysely. 32

33 5 Arvioitavat ympäristövaikutukset 5.1 Vaikutusten arviointi Käynnistyvässä YVA:ssa arvioidaan ennakkoon käsittelykeskuksen mahdolliset ympäristövaikutukset, jotka kohdistuvat: Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen Yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Luonnonvarojen hyödyntämiseen Näiden lisäksi arvioidaan: Käsittelykeskuksen ja nykyisten jätehuoltotoimintojen yhteisvaikutukset Vaikutukset elinkeinoelämään Vaikutukset liikenteeseen Meluvaikutukset Vaikutusten tunnistaminen perustuu asiantuntija-arvioon käsittelykeskuksen ympäristöolosuhteiden muuttumisesta, vaihtoehtojen kuvaukseen sekä kokemuksiin vastaavista hankkeista ja tarkistuslistojen käyttöön. Mahdollisesti merkittävimpiä vaikutuksia, joita arviointiselostuksessa tarkastellaan ovat: Muutokset pohjaveden muodostumisalueilla mm. imeytyminen ja laatu Muutokset valuma-alueilla ja pintavesissä mm. hydrologia ja kuormitus Lajiston häviäminen ja elinympäristöjen muuttuminen sekä Natura-alueen läheisyys Käsittelylaitteiden ja loppusijoitusalueen aiheuttamat maisemalliset muutokset Vaikutukset läheisten metsäalueiden virkistyskäyttöön ja liikkumiseen Häiriöt jätelaitoksen ja kivilouhosten työntekijöille Liikenteen vaikutukset erityisesti valtatielle 8 Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Vaikutukset luonnonvarojen ja uusiomateriaalien sekä energian käyttöön Jätehuoltotoiminnan ja käsittelykeskuksen yhteisvaikutukset Arvioinnissa otetaan huomioon käsittelykeskuksen kaikki toiminnat rakentamisesta, alueen käyttöön ja toiminnan lopettamiseen sekä toiminnan vaiheista aiheutuvat muutostekijät ympäristöön. Ympäristöselvityksiä tarkastellaan eri vaihtoehdoittain VE 0, VE 1 ja VE 2. Arvioinnin rajaus ja tavoitteet esitetään arviointiselostuksessa kunkin tarkasteltavan vaikutuksen kohdalla erikseen. Arvioinnissa selvitetään erityisesti välittömiä suunnittelualueelle kohdistuvia vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi pölyn ja melupäästöjen leviäminen ja mahdollisesti pitkällä aikavälillä ilmenevät vaikutukset vesien laatuun valumaalueella. Välillisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi hankkeen merkitys elinkeinoelämälle tai pilaantuneiden kohteiden kunnostushankkeille. Arviointiselostuksessa esitetään myös työn aikana esiin tulleet epävarmuustekijät arvioinnin tuloksissa, menetelmissä ja lähtötiedoissa. 5.2 Haittojen lieventämiskeinot Haittojen lieventämiskeinot ja toimenpiteet esitetään arviointiselostuksessa kunkin vaikutustarkastelun yhteydessä. Lieventäminen kohdistuu lähinnä laitteiden sekä kuljetusten ja liikenteen aiheuttamiin meluvaikutuksiin, terveysvaikutuksiin kuten vesien käsittelyyn ja työntekijöiden suojautumiseen, pölyämisen ja roskaantumisen ehkäisemiseen ja mahdollisiin hajuhaittoihin. YVA-menettelyn aikana laaditaan hankkeesta yleissuunnitelma, jossa kuvataan toiminnan ja rakenteiden sekä ympäristönsuojelun periaatteet. Yksityiskohtaisemmat suunnitteluratkaisut tarkentuvat käsittelykeskuksen mahdollisessa jatkosuunnittelussa. Ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta voidaan arvioida Salvor Oy:n muiden käsittelykeskusten ympäristön seuranta- ja mittaustulosten perusteella. Laitteistojen päästöt ilmaan, melupäästöt, päästöt vesiin ja maaperään ovat tiedossa toiminnasta saatujen kokemusten perusteella. Arviointiselostuksessa esitetään mahdolliset toiminnan aiheuttamat ennakoitavissa olevat riskit ja varautuminen häiriötilanteisiin. 33

34 5.3 Ehdotus seurantaohjelmaksi Arviointiselostuksessa esitetään ehdotus seurantaohjelmaksi. Käsittelykeskuksen ympäristövaikutusten seurannalla varmistetaan, että hankkeen vaikutukset ovat sellaiset kuin YVA:ssa on arvioitu. Seurantatarpeet ja seurannan menetelmät määritellään YVA:ssa alustavasti, ja niitä voidaan myöhemmin tarkentaa hankkeen jatkosuunnittelussa. Ympäristövaikutusten seurannan vähimmäisvaatimukset määritellään ympäristöluvassa ja lainsäädännössä. Seurantatulosten sisältämää tietoa hyödyntävät käsittelyalueen toiminnan aikana ympäristön tilaa valvovat viranomaiset, kuten kuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset sekä alueelliset ympäristökeskukset. Ympäristövaikutusten seurannalla kerätään tietoa toiminnan ympäristövaikutuksista, olosuhteiden muuttumisesta käsittelyalueella ja tietoa loppusijoitusalueen rakenteiden toimivuudesta. Ympäristöluvassa seurantaohjelmaan sisällytetään mm. pinta- ja pohjavesien tarkkailu, mahdolliset pölyn ja kaasumaisten aineiden mittaukset ja laitteiden melumittaukset, jos ne todetaan hankkeen yleissuunnittelun aikana tarpeellisiksi seurata. Lisäksi seurantaan kuuluu vuosittainen ympäristöraportti käsiteltävistä ja loppusijoitettavista massoista, joka laaditaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristöviranomaisille. lähimaisemaan (suunnittelualueen sisällä) että kaukomaisemaan (näkymät ulkopuolelta käsittelykeskukseen). Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön tarkastellaan alueen kaavoista. Lähinnä vaikutusalue on suunnittelualueen viereisten alueiden maankäytön uudet suunnitelmat ja naapurusto. Sanallisesti kuvataan maakuntatasolla jätetoimintojen kehitysnäkymiä ja hankkeen vaikutusta eri kaavatasoihin. Liikenteelliset vaikutukset tarkastellaan Vaasan ja Mustasaaren tieverkolla kts. liite 4 ja 5. Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset eivät terveysvaikutuksia lukuun ottamatta ole mitattavia ja näitä tarkastellaan kirjallisesti. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen, kuten energiankulutukseen, ovat paikallisia. Käsittelykeskuksen toiminta-alue on noin 150 km säteellä, joten massoja voidaan tuoda eri puolilta maakuntaa. Yksittäisiä pilaantuneita kohteita tai teollisuusyrityksiä ei voida laittaa kartalle myöskään pilaantuneiden kohteiden omistajien yksityissuojan vuoksi. Käsittelykeskuksen ja nykyisten jätehuoltotoimintojen sekä kallionlouhinnan yhteisvaikutukset ovat pääosin paikallisia. Vaikutukset elinkeinoelämään kuvataan sanallisesti. Suunnittelualueen lähellä sijaitseva Lintuvuoren teollisuusalueen laajentuminen on esitetty mm. kaavakartoissa. Vaihtoehdon 0 esittelyssä on kuva Stormossenin jätelaitoksen nykyisistä toiminnoista. 5.4 Arvioitu tarkastelualue vaikutuksille Arvioitu tarkastelualue kohdassa 5.1 esitetyille vaikutuksille: Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen ovat paikallisia. Vaikutukset kohdistuvat suunnittelualueelle ja ne esitetään arviointiselostuksessa laskennallisesti esimerkiksi pölyn ja melun leviäminen lähialueelle ja vaikutukset käsittelykeskuksen alueella. Vaikutukset rakennuksiin ja kulttuuriperintöön ovat myös suunnittelualueeseen kohdistuvia. Vaikutuksista maisemavaikutukset ja kaupunkikuvalliset vaikutukset tarkastellaan sekä 34

35 6 Arviointimenetelmät 6.1 Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset Elinoloihin ja hyvinvointiin sekä terveyteen kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelminä käytetään osallistumista, havainnointia ja palautteiden analyysiä sekä toissijaisia aineistoja. Toissijaisina aineistoina tarkastellaan alueen karttoja, lehdistökirjoittelua, lausuntoja ym. alueen palveluista ja toiminnasta kertovia julkaisuja. YVA-ohjelmasta annettu palaute (asukaskyselylomake), yhteydenotot asiantuntijoihin ja lehdistökirjoittelu muodostavat tärkeän tietolähteen. Lisäksi havainnoimalla sidosryhmäseminaareissa, ryhmähaastattelussa ja yleisötilaisuuksissa täydennetään kerättyä tietoa. Hankkeesta tiedottamista on esitelty tarkemmin kohdassa 4.4. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (sosiaaliset vaikutukset ja koetut terveysvaikutukset) ovat subjektiivisia ja kokemusperäisiä. Koetuilla terveysvaikutuksilla tarkoitetaan yksilöiden kokemia uhkia ja pelkoja hankkeesta esimerkiksi terveyden menettämisen pelko. Kohderyhminä koettujen terveysvaikutusten arvioinnissa ovat etenkin jätehuoltoyhtiön työntekijät ja sidosryhmäseminaarin jäsenet. Koettuja terveysvaikutuksia voivat olla esimerkiksi pelko käsittelykeskuksen ympäristön saastumisesta tai sosiaalisena vaikutuksena vapaa-ajan liikkumisreittien muuttuminen uuden maankäytön myötä. Terveysvaikutukset työntekijöihin ja lähiympäristöön, kuten melu- pöly- ja hajuhaitat selvitetään arviointimenettelyssä. Terveysvaikutuksina tarkastellaan haittojen leviämistä ja erityisesti työntekijöiden altistumista mahdollisille päästöille. Lisäksi selvitetään em. päästöjen hallinta ja käsittelyalueelta muodostuvien vesien tarkkailu, pitoisuusrajat ja puhdistamisen periaatteet. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten lieventämistoimenpiteet esitetään arviointiselostuksessa. 6.2 Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Yhdyskuntarakenne Maankäytön vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan paikallisia ja seudullisia maankäyttömuotoja ja toimintoja sekä käsittelyalueen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia välillisiä vaikutuksia maankäyttöön. Arvioinnissa selvitetään kaavatilanne eri kaavatasoilla, maanomistustiedot sekä aluetta koskevat muut suunnitelmat. Tietoja täydennetään ohjausryhmän ja sidosryhmien tapaamisissa sekä arviointiohjelman yleisötilaisuudessa. Asutukseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käytetään kunnalta saatuja karttoja virkistysreiteistä, erityiskohteista, paikkatietoaineistoa asutuksesta, karttoja maanomistuksesta selkä sidosryhmäseminaareissa, yleisötilaisuuksissa, ryhmähaastattelussa ja asukaskyselylomakkeissa saatavaa palautetta lähialueiden virkistys- ja metsätalouskäytöstä. Rakennukset Arvionnissa otetaan huomioon Stormossenin alueen nykyinen rakennuskanta ja alueella toimivat muut yritykset. Maisema- ja kaupunkikuva Maisemallisten ja kaupunkikuvallisten muutosten merkityksestä lähi- ja kaukomaisemassa laaditaan asiantuntija-arvio. Vaikutuksia maisemaan voidaan arvioida topografian muuttumisen perusteella. Lähialueen maisemavaikutukset arvioidaan tarkastelemalla alipainekäsittelyhallin, loppusijoitusalueen sekä käsittelylaitteiden näkyvyyttä ympäristöön ja kasvillisuuden muuttumisen perusteella. Muutosta eri vaihtoehtoissa havainnollistetaan kuvilla ja kartoilla. Kulttuuriperintö Kirjallisuuslähteistä (1997) saadut tiedot täydennetään Museovirastolta pyydettävällä lausunnolla, jossa on päivitetty tilanne vuodelta

36 6.3 Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Maaperä Maa- ja kallioperään kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa selvitetään käsittelykeskuksen kallioperän rakoilua ja lujitus- sekä tiivistystarpeita. Näiden perusteella voidaan arvioida käsittelytoimintojen sijoitusmahdollisuuksia alueelle sekä saadaan tietoa pohjavesivaikutusten arviointiin. Lisäksi tarkastellaan hankkeen vaikutuksia paikallisiin maa- ja kallioperän muotoihin, materiaaleihin ja alueelle maaperän pilaantumisesta aiheutuviin riskeihin. Maaperästä on saatavilla tietoa peruskarttalehdistä ja maastokäynneistä. Pinta- ja pohjavedet Arvioinnissa tarkastellaan varastoitavien massojen, käsittelyssä tarvittavan veden ja käsittely- ja loppusijoitusalueelta muodostuvien suotovesien pitoisuuksia ja riskejä asiantuntija-arviona sekä muodostuvien vesien määrää laskennallisesti esim. tulvatilanteessa. Vesien virtaamista ojiin arvioidaan silmämääräisesti paikan päällä sekä maastomallin ja karttojen perusteella. Arvioinnissa selvitetään rakentamisen aiheuttamat hydrologisten olosuhteiden muutokset paikallisesti sekä hankkeesta aiheutuvan vesistökuormituksen merkitys Natura-alueen luonnonvesiin. Pohjavesiin ja kalliopohjaveteen kohdistuvat riskit arvioidaan asiantuntija-arvioina maaperän laadun, käsittelykeskuksen pohjarakenteiden ja vesienkäsittelyjärjestelmän sekä maaston muotojen perusteella. Periaatteet vesien käsittelystä ja tarkkailusta esitetään tarkemmin arviointiselostuksessa. Tarkoituksena on, että käsittely- ja loppusijoitusalueelta muodostuvat vedet kerätään omaan käsittelyjärjestelmään ja puhdistetaan ennen johtamista luonnonvesistöihin. Jätteenkäsittelyn vesistövaikutuksista on käytössä seurantatuloksia. Lisäksi vaikutuksia voidaan ennakoida ja arvioida vertaamalla toimintaa Salvorin toiminnassa oleviin käsittelykeskuksiin sekä näissä tehtyihin ympäristöseurantoihin. Ilma ja ilmasto Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona käyttäen saatavissa olevia tietoja laitteiden, käsittelymenetelmien ja loppusijoitusalueen päästöistä. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota: Käsittelyssä ilmaan joutuviin haitallisiin tekijöihin esimerkiksi hajut, hiukkasmaiset päästöt ja haitta-aineet, kasvihuonekaasut ja niiden leviämiseen ja haittojen ehkäisyyn sekä muualta saatuihin kokemuksiin päästöjen leviämisestä Loppusijoitettavien pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden päästövaikutuksiin Kaasumaisten aineiden ympäristö- ja terveyshaittoihin erityisesti alueen työntekijöille ja näiden ehkäisyyn Päästöihin onnettomuus- ja häiriötilanteessa esimerkiksi poistoilmasta tai tulipalosta sekä näiden hallintaan onnettomuustilanteessa Kuljetusten ja työkoneiden aiheuttamiin päästöihin ja niiden vähentämiseen Paikallisiin olosuhteisiin ja saatavilla oleviin mittaus- ja tutkimustuloksiin Vaasan seudun ilmanlaadusta Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu ohjearvot hiilimonoksidin, typpioksidin, rikkidioksidin, kokonaisleijuman, hengitettävien hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista ulkoilmassa. Päätöksessä on lisäksi annettu vuosiohjearvot rikkidioksidille ja typen oksideille sekä rikkilaskeumalle, joista kaksi ensin mainittua on muutettu sitoviksi valtioneuvoston asetuksella ilmanlaadusta (711/2001). Ohjearvot ovat osa ilmansuojelun hallinnollista ohjausta. Niillä ilmaistaan ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ohjearvot on otettava huomioon mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennakolta. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain myös viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) koskee ulkoilman epäpuhtauksien raja-arvoja. Asetuksen tavoitteena on vähentää ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamia ter- 36

37 veys- ja ympäristöhaittoja. Raja-arvot koskevat alueita, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Raja-arvot kasvillisuuden ja eläimistön suojelemiseksi on annettu lähinnä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisille alueille. Käsittelykeskuksen liikenteestä aiheutuvien päästöjen arvioimiseen käytetään LIISA 2002 pakokaasujen laskentajärjestelmän (VTT) mukaisia pakokaasupäästökertoimia. Päästökertoimet on määritetty vuoden 2002 kalustolle maanteillä 80 km/h -tuntinopeudella ajettaessa. Tarkastelu tehdään normaalitilanteessa, jossa pilaantuneita maita ja teollisuuden sivutuotteita kuljetetaan käsittelyalueelle ympäri vuoden. Kasvillisuus ja eliöt Kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden kannalta. Arviointi perustuu kirjallisiin lähteisiin, paikalla tehtyihin maastohavaintoihin sekä paikallisten harrastajien tietoihin. Arviointi koskee käsittelyalueella ja sen välittömässä läheisyydessä tapahtuvia vaikutuksia sekä hankkeen merkitystä Natura -alueen suojeluarvoihin. Arviointiselostuksessa esitetään luonnonsuojelulain 65 mukainen ns. Natura-arvioinnin täydennys vuoden 2000 selvitykseen Vedahuggetin alueesta ja jätteenkäsittelyn vaikutuksista siihen. Suunnittelualueen kasvillisuus ja eläimistö sekä luontotyypit on inventoitu maastokäynnillä elokuussa Inventoinnin tulokset ja luontovaikutusten arviointi esitetään arviointiselostuksessa. Liito-oravan lisäksi kohteelta etsittiin kansallisessa uhanalaistarkastelussa (Rassi 2001) vaarantuneeksi (VU) luokiteltua haavanhyytelöjäkälää ( Collema subnigrescens). Koko alue kuljettiin läpi ja kohteelta tehtiin kasvillisuuden yleiskuvaus. Putkilokasvilajeista laadittiin lajilista. 6.4 Luonnonvarojen hyödyntäminen Vaikutukset luonnonvaroihin arvioidaan asiantuntija-arviona. Arvioinnissa otetaan huomioon uusiomateriaalien ja pilaantuneiden maiden käyttökelpoisuus korvaamassa luonnonmateriaaleja. Teollisuuden sivutuotteita ja pilaantuneita maita voidaan pääasiassa hyödyntää toissijaisissa kohteissa kuten kaatopaikoilla, joissa maaperän ja vesiensuojelua varten tarvittavat rakenteet ovat helpommin toteutettavissa kuin muissa maarakennuskohteissa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella on tulevaisuudessa tarvetta mm. kaatopaikkojen sulkemisvaiheen peittomateriaaleille. Myös Salvor Oy:n käsittelykeskuksen rakentamiseen tarvitaan merkittävä määrä rakennemateriaaleja. Käsittelylaitteet ja kuljetusajoneuvot kuluttavat polttoainetta ja sähköä, joiden kulutus on arvioitavissa käsittelyalueelle tuotavien maamassojen määrästä ja laadusta sekä laitetiedoista. 6.5 Vaikutukset elinkeinoelämään Vaikutuksilla elinkeinoelämään tarkoitetaan niitä vaikutuksia, joita hankkeella mahdollisesti on seudulliseen ja alueelliseen kehittymiseen sekä työllisyyteen. Arvioinnissa tarkastellaan myös käsittelykeskuksen välillistä merkitystä pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden käynnistymiseen sekä arvioidaan hankkeen merkitystä maakunnan jätehuoltotavoitteiden toteutumisessa. Aineistona ovat yhteysviranomaiselle annetut lausunnot arviointiohjelmasta, lehtikirjoitukset, sidosryhmäseminaarit ja ohjausryhmän kokoukset ja niissä esiin tulleet viranomaisten ja elinkeinoelämän näkemykset sekä Salvor Oy:n markkinaselvitykset pilaantuneista maista ja teollisuuden sivutuotteista. 6.6 Liikenne Liikenteen lisääntyminen ja vaikutukset liikenneturvallisuuteen arvioidaan pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden maksimimäärästä keskimääräisellä kuljetuskalustolla. Tarkastelu tehdään normaalitilanteessa, jossa pilaantuneita maita ja teollisuuden sivutuotteita kuljetetaan käsittelykeskukseen tasaisesti ympäri vuoden. Lähialueen tieverkon liikennemäärät saadaan Tiehallinnon ylläpitämästä rekisteristä. Tiehallintoon on alustavasti oltu yhteydessä liikenneturvallisuudesta ja nykyisistä liittymäjärjestelyistä valtatielle 8. Liikennevaikutusten rajaus on nähtävissä liitteistä 4 ja 5. 37

38 6.7 Meluvaikutukset Arvioinnissa selvitetään laskennallisesti ja asiantuntija-arvioina käsittelylaitteiden aiheuttama melu ja loppusijoitusalueen työkoneiden sekä rakentamisen aikainen melu. Valtioneuvosto on antanut melutason ohjearvoista päätöksen 993/1992, jossa ulkotilojen melutasoille on asetettu seuraavia ohjearvoja (LAeq = äänen pitkän ajan keskiarvotaso, jonka äänentason taajuuksia on korjattu ihmiskorvan kuuloaistimusten mukaiseksi). Valtioneuvoston päätöksellä 621/2001 rajoitetaan ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä. Asetuksen soveltamisalaan kuuluu 63 laitetta, joilta edellytetään melumerkintää. Näistä 22 laitetyypille on asetettu melupäästöjen enimmäisarvot. Asetuksella toteutetaan EU:n meludirektiiviä 2000/14/EY. Liikenteen aiheuttamat meluvaikutukset kohdistuvat valtatien 8 liikenteeseen. Liikenteen meluvaikutukset arvioidaan Tiehallinnon IVAR - ohjelmistolla, jonka melumalli perustuu pohjoismaiseen melumalliin vuodelta 1981, jota on osin tarkistettu vuonna Tarkastelu tehdään normaalitilanteessa, jossa pilaantuneita maita ja teollisuuden sivutuotteita kuljetetaan käsittelykeskukseen ympäri vuoden. Taulukko 2. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset meluohjearvot. 38

39 7 Ympäristön nykytilanne Seuraavassa luvussa esitellään suunnittelualueen tämän hetkinen tilanne konsultin keräämien tietojen mukaan. Nykytilannetietoja tarkennetaan YVA-menettelyn aikana, jos sidosryhmä- ja ohjausryhmän kokouksissa sekä yleisötilaisuuksissa tai lausunnoissa ilmenee uutta tietoa Stormossenin alueesta ja sen lähiympäristöstä. 7.1 Alueesta laaditut selvitykset ja suunnitelmat ASJ Stormossen Oy:n jätteenkäsittelyalueesta on laadittu YVA-lain mukainen vaikutusarviointi YVA-menettelyn yhteydessä selvitettiin myös jätteenkäsittelyn vaikutukset Vedahuggetin Natura-alueeseen (FI ). Ympäristölupa YVA-menettelyssä arvioiduille toiminnoille myönnettiin Myönnetyn ympäristöluvan perusteella vuoden 2003 aikana jätelaitoksessa otettiin käyttöön yhdyskuntajätteen kaatopaikan laajennus, öljypitoisen maan kompostointikenttä, ongelmajätteen loppusijoituspaikka, suotovesien puhdistamo sekä hyötykäyttöön soveltuvan jätteen lajittelulaitos ja käsittelyalue. 7.2 Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö - nykytilanne Yhdyskuntarakenne Voimassa olevassa Vaasan rannikkoseudun seutukaavojen yhdistelmässä , teemana virkistys- ja luonnonsuojelu, asutusrakenne, luonnonvarat ja liikenne Stormossen on merkitty kalliolouhokseksi (EO). Pohjanmaan maakuntakaavaluonnoksessa ( ) käsittelykeskus on kohdemerkinnällä jätteenkäsittelyalue (ej). Mustasaaren kunnanvaltuuston hyväksymässä Sepänkylän osayleiskaavassa käsittelykeskus on merkitty jätehuoltoalueeksi (EJ) ja suojaviheralueet merkinnällä (EV). Käsittelykeskusta ympäröivät alueet ovat pääosin jätteenkäsittelyalueena (EJ), metsätalouskäytössä (M) ja Lintuvaara on pääosin teollisuusaluetta (T, TY). Käsittelykeskuksen eteläpuolella Vaasan kaupungin puolella on vahvistettu Pilvilammen osayleiskaava vuodelta Kaavassa eteläpuoliset alueet on osoitettu ampumarata-alueeksi (EA) ja puolustusvoimien alueeksi (EP). Ulkoilualueiden ydinalue on Pilvilammen ympäristössä. Käsittelykeskus Kuva 11. Ote Vaasan rannikkoseudun seutukaavasta

40 Käsittelykeskus Kuva 12. Ote Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksesta. Käsittelykeskus Kuva 13. Ote Sepänkylän osayleiskaavasta

41 Käsittelykeskus Kuva 14. Ote Pilvilammen osayleiskaavasta Suunnittelualueen lähellä ei ole asutusta. Lähin asutus on Sepänkylässä. Sepänkylän taajama sijaitsee suunnittelualueesta länteen noin neljän kilometrin etäisyydellä. Niin sanotuista erityiskohteista tai häiriintyvistä kohteista lähin koulu ja terveyskeskus ovat Sepänkylän taajamassa. Käsittelykeskuksen lounaispuolella on noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta Vaasan ampumaseuran Kivijärven ampumaurheilukeskus. Etäisyys ampumaratojen lounaispuolella sijaitseville Pilvilammen ulkoilureitille ja seudulliselle hiihtoladulle sekä luontopolulle on noin kilometri. Tällä hetkellä Stormossenin alueella on jätteenkäsittelytoiminnan lisäksi Lohja Rudus Oy:n ja Lemminkäisen kalliolouhokset ja asfalttiasema noin 500 metrin päässä käsittelykeskuksesta pohjoiseen. Lintuvuoren teollisuusalue on noin 800 metrin päässä käsittelykeskuksesta luoteeseen. Lyhin etäisyys Vedahuggetin Natura-alueeseen on käsittelykeskuksen koilliskulmasta noin 200 metriä. Käsittelykeskuksen ja Natura-alueen välinen metsä on avohakattu. 41

42 Kuva 15. Asutuksen ja yritystoimintojen, virkistysreittien ja ampumaradan sekä erityiskohteiden sijainti käsittelykeskukseen nähden. Nykyinen rakennuskanta Stormossenin jätehuoltoyhtiöllä on käytössään vaaka- ja pienjätteen vastaanottopalvelut, biokaasulaitos, konesuoja, lajitteluasema sekä toimistorakennustiloja kts Lohja Rudus Oy:llä ja Lemminkäinen Oyj:llä on käytössään varasto- ja toimistotiloja kalliolouhosten vieressä. Maisema - ja kaupunkikuva Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut maisema-alueet Vanha Vaasa ja Kyrönjokilaakso, jotka sijaitsevat noin 3-4 kilometrin päässä käsittelykeskuksesta. Alueen läheisyydessä ei sijaitse muita seudullisesti tai paikallisesti arvokkaita maisema-alueita. Ulkoilumahdollisuuksia tarjoaa Pilvilammen järvi noin kilometrin päässä Stormossenista. Alue on maastonmuodoiltaan tasaista ja korkeusvaihtelut ovat enimmillään noin +/- 5 metriä. Alueen maastomuodot laskevat lounaaseen päin. Käsittelykeskus rajautuu länsipuolella jätteenkäsittelyalueeseen, pohjoisreunalla hiekkatiehen, eteläpuolelta metsäalueisiin sekä itäreunalla suunnittelualueen ja Vedahuggetin Natura-alueen välillä sijaitsevaan noin metriä leveään avohakkuualueeseen. Suunnittelualueelta on metsäyhteys sekä pohjoisen että etelän suuntaan. Suunnittelualue on mäntyvaltaista talousmetsää, josta suurin osa joko taimikkoa tai hakkuualuetta. Alueen maastoa hallitsevat suuret siirtolohkareet ja kivikot. Mustasaarella tai Vaasalla ei ole maankäyttötavoitteita Stormossenin jätelaitoksen lähelle. Stormossen sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Sepänkylän taajamasta. Vaasan puolella on ampumarata-alue ja puolustusvoimien harjoitusalue, joka estää asutuksen leviämisen kaatopaikan lähelle. Lintuvuoren teollisuusalueelle on sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa kaavoitettu lisää aluetta, joten teollisuusalueet ulottuisivat tulevaisuudessa lähemmäs kaatopaikka-aluetta. Kaatopaikalle on Sepänkylän osayleiskaavassa varattu riittävät suojaalueet. 42

43 Kuva 16. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Kuva 17. Valokuva suunnittelualueelta. 43

44 Kuva 18. Valokuva suunnittelualueen ja Natura-alueen väliseltä hakkuuaukealta. Kulttuuriperintö Tämän hetkisten tietojen mukaan (1997) suunnittelualueella ei sijaitse (269/1963) muinaismuistolain rauhoittamia muinaisjäännöksiä. Selvityksen tiedot varmistetaan Museovirastolta. 7.3 Maaperä, vedet, ilma ja ilmasto, kasvillisuus ja eliöt - nykytilanne Maa- ja kallioperä Käsittelyalueella ei ole erityisiä tai merkittäviä geologisia muotoja tai arvokkaiksi luokiteltuja maa- ja kallioalueita. Maisemaa hallitsevat suurikokoiset siirtolohkareet, joita alustavan arvion mukaan on noin 340 m³. Maaperä on moreenia. Pinta- ja pohjavesi Ensimmäinen luontainen pintavesien valumasuunta on kaakkoon Stormossutfallet -ojan kautta Storträsket -lampeen Natura -alueella. Lammesta vesi virtaa edelleen Finnbäckenpuroa pitkin Lappsund-joen kautta mereen Petsmossa. Purkureitin pituus Petsmoon on noin 17 km. Lappsund-joen vesiä voidaan pumpata Kyröjokeen rakennetuilla pumppaamoilla, jolloin vedet ohjautuisivat Vassorfjärdeniin. Lappsund-joen valuma-alueen (42.011) kokonaispinta-ala on noin 90 km². Joen vedet tulevat ojitetuilta suo- ja peltomailta. Jokivedelle ei ole käyttöä kotitalouksissa tai karjanhoidossa (lähde Suomen vesistöalueet 126). Toinen luontainen pintavesien valumasuunta on lounaaseen Pilvilampeen, josta vedet valuvat edelleen puroa pitkin Norra Grundfjärdenin, Södra Grundfjärdenin ja Vaasan lentokentän ohi Laihinjokeen ja Eteläiselle Kaupunginselälle. Laihia-joen valuma-alueen (41.001) pinta-ala on 80 km² ja purkureitin pituus noin 15 km. Jätehuoltoyhtiön yhdyskuntajäte, kompostointi ja ongelmajätealueen suotovedet kerätään tällä hetkellä kaatopaikan omaan tasausaltaaseen ja käsitellään Stormossenin suotovesipuhdistamossa ja edelleen vesienkäsittelylaitoksessa. Jätelaitoksen vesien seurantatulokset esitetään tarkennettuina arviointiselostuksessa. Samalla esitetään myös Salvorin käsittelykeskuksen vesien käsittelyn sekä seurannan järjestäminen, jotka täytyy erottaa jätteenkäsittelytoiminnasta. 44

45 Kuva 19. Pintavesien valuma-alueet. Käsittelykeskuksessa pohjavettä voi muodostua vähäisiä määriä moreenipeitteisillä maastokohdilla. Sijoitusalueen kallioiset maastokohoumat katkaisevat pohjaveden virtausyhteyden maakerrosten kautta eteläsuuntaan. Pohjaveden muodostuminen, pinnan korkeus ja virtaukset selviävät tarkemmin maastotutkimuksissa. Etäisyys lähimpään Sepänkylän ( ) ja Kappelinmäen ( ) I-luokan pohjavesialueisiin on noin kilometri. Pohjavesialueilla on vedenottamot. Osittain peitteellinen pohjavesiharju kulkee pohjois-eteläsuunnassa. Käsittelyalueelta ei ole yhteyttä pohjavesialueille (lähde pohjavesikortti). Kuva 20. Pohjavesialueet. 45

46 Ilma ja ilmasto Suunnittelualue sijaitsee Suomen länsiosassa, Pohjanmaan rannikolla. Suunnittelualue kuuluu niin sanottuun kosteatalviseen ilmastoon, jonka tunnuspiirteinä ovat sekä sateiden runsas esiintyminen kaikkina kuukausina että lämpimimmän kuukauden keskilämpötila (yli 10 C) ja kylmimmän (alle -3 C). Vuonna 2002 Vaasan tuulen nopeuden vuosikeskiarvo oli 4,5 m/s. Tuulen nopeudella ei kuukausikeskiarvojen mukaan ollut selvää vuodenaikaisvaihtelua. Suurimmat tuulennopeuden tuntikeskiarvot mitattiin helmi- ja joulukuussa. Vuoden 2002 keskilämpötila oli 5,1 C, mikä on lähes kaksi astetta vertailukauden keskilämpötilaa 3,4 C korkeampi. Poikkeama johtuu tavallista lämpimämmistä kuukausista talvella, tammi-helmikuussa ja lokajoulukuussa. Vuosisadannan pitkäaikainen ( ) keskiarvo Vaasan seudulla on 520 mm. Pitkäaikaisen keskiarvon ( ) mukaan on havaittavissa, että heinäkuusta lokakuuhun sataa keskimäärin 60 mm, kesä-, marras- ja joulukuussa 45 mm ja tammikuusta toukokuuhun 28 mm. Toisin sanoen eniten sataa loppukesällä ja alkusyksystä. Vaasan, Mustasaaren ja Maalahden ilmanlaadun tarkkailua on tehty vuosia koskevan ilmanlaadun yleissuunnitelman mukaisesti. Tarkkailupisteet sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä Stormossenista. Ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat teollisuus, liikenne, energiantuotanto ja kaukokulkeumat. Vaasassa ilmanlaatua seurataan kahdella kiinteällä mittausasemalla. Ilmanlaatu on ollut Vaasassa hyvä vuoden 2005 tuloksissa (asteikko hyvästä erittäin huonoon). Mittausasemilla mitataan mm. typen oksidien, hiilimonoksidin, otsonin ja pienhiukkasten (ns. hengitettävät hiukkaset) pitoisuuksia. Vaasan ilmanlaatuindeksi lasketaan keskustan mittaustietojen perusteella ja siinä näkyy myös liikenteen vaikutus.saatuja mittaustuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä (480/96) annettuihin ohjearvoihin ja Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettuihin raja-arvoihin. Mittaustuloksia on verrattu myös EU:n direktiiviin (2002/3/EY) otsonin tavoitearvoista, jotka tulevat voimaan vuonna 2005 tai 2010 mennessä. Stormossenin ympäristöön ei nykyisestä jätteenkäsittelystä muodostu merkittäviä ekologisiin tekijöihin tai eliöihin vaikuttavia ilmanpäästöjä. Kaatopaikkakaasut ovat ns. kasvihuonekaasuja, jotka nykyisten tietojen mukaan lisäävät ilman kuormitusta. Muodostuvan kaatopaikkakaasun (metaani, typpi, happi, vety, rikki- ja halogeeniyhdisteet) määrää vähennetään jätteiden lajittelulla, joka vähentää orgaanisen aineksen määrää jätetäytössä ja sitä kautta hajoamisessa tapahtuvia kaasupäästöjä. Myös täyttöalueen tiivistäminen ehkäisee kaasun muodostumista. Jätetäytössä on kaasunkeräysjärjestelmät, jossa kaasut kerätään talteen ja hyödynnetään energiana biokaasutuslaitoksessa. Poltossa kaasun sisältämä metaani hapettuu vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Kaasujen käsittely ja jätteiden tiivistäminen ehkäisee myös kaatopaikan hajuhaittoja. Stormossenin biokaasutuslaitos käsittelee omistajakuntien lisäksi Pietarsaaren Ekoroskin märkäjätteen ja Botniaroskin keittiöjätteen sekä puhdistamoiden lietettä. Laitos tuotti vuoden 2003 aikana noin m³ biokaasua, joka käytettiin pääasiassa Stormossenin omaan energiantarpeeseen. Noin m³ toimitettiin muualle käytettäväksi. Nykyisen kaivostoiminnan ilmapäästöt aiheutuvat lähinnä alueen liikenteestä sekä alueen ajoittaisista murskaus- ja asfalttiasematoiminnoista. Jätelaitoksen ja louhoksen liikenteen ilmapäästöt aiheutuvat pakokaasuista sekä renkaiden nostattamista pölyistä. Louhinnassa syntyy pölyä porauksissa, räjäytyksissä sekä louheen lastauksessa. Louhinta ei aiheuta merkittävää pölyhaittaa. Murskausasemalla syntyy pölyä kuljetuksissa ja murskausprosessissa (sekä seulonnoissa). Murskatessa pieniä määriä (yleensä valmis louhe tms. muu materiaali) käytetään yleensä Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelu -julkaisun (Tielaitos 1994) luokituksen C-luokan mukaista laitosta. Sen käytössä pölyn leviämistä ympäristöön vähennetään tuuli- ja leviämisesteillä (mm. laitos sijoitetaan lähelle kalliorintausta, murskevarastoja sijoitetaan edullisesti) sekä tarvittaessa pölyn sidonnalla. Suurempia eriä murskattaessa käytetään yleensä B- luokan mukaista laitosta, jossa pölyn leviäminen estetään suojaamalla pölylähteet peittein ja koteloinnein sekä tarvittaessa kastelemalla. Lisäksi kallioalueen rinta- 46

47 ukset estävät pölyn leviämistä ympäristöön. Yleensä pölyäminen on merkittävää vain louhosalueella. Jos alueella valmistetaan asfalttia, asfalttiaseman ilmapäästöt aiheutuvat lähinnä kiviaineksen lämmitykseen käytettävän polttoaineen laadusta. Lisäksi asfalttiasemalla syntyy pölyä murskeen kuljetuksissa, kuivatuksessa ja kuumennuksessa. Jos valmistetaan Asfalttibetonimassoja (ns. kuumasekoitusmassoja) käytetään B-luokan asemaa ja jos valmistetaan kevytpäällysteitä (ns. kylmäsekoitusmassoja) käytetään C-luokan asemaa. Laitoksien pölypäästöt ovat vähäiset johtuen käytettävistä pölynpoistosuodattimista. Kasvillisuus ja eliöt Vedahugget (FI800097) on valtakunnallisesti arvokas vanhojen metsien alue, jonka pinta-ala on noin 40 ha. Vedahugget sijaitsee suunnittelualueen kaakkoispuolella. Lähin suora etäisyys käsittelykeskukseen on noin metriä. Natura-alueen suojeltava aluetyyppi on luontodirektiivin mukainen luonnontilainen tai niiden kaltainen kuusimetsä (SCI). Alue ei ole tällä hetkellä suojeltu, mutta se on myöhemmin tarkoitus hankkia valtiolle ja rauhoittaa luonnonsuojelulain mukaisena luonnonsuojelualueena. Alueella esiintyvät luontodirektiivin lajeista liitoorava ja lintudirektiivin linnuista pyy, palokärki, varpuspöllö, mehiläishaukka ja pohjantikka sekä uhanalaisista lajeista lakkakääpä. Vedahuggetin alueella on pääasiassa kuusivaltaisia tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan metsiä. Puusto on varttunutta, monikerroksista ja paikoin esiintyy runsaasti vanhoja ikääntyviä haapoja ja koivuja, maapuita ja lehtipuiden pökkelöitä sekä kilpikaarnoittuvia mäntyjä. Paikoin on kohtalaisesti myös pystyynkuolevia kuusia ja mäntyjä. Maasto on monin paikoin hyvin kivikkoista ja lohkareista. Alueen eteläosassa on pienialainen, jokseenkin luonnontilainen vetinen korpi, jossa puusto on vaihtelevan kokoista ja eri-ikäistä. Alueeseen sisältyy myös pieni vesakoitunut mäntytaimikko. Haapojen rungoilla kasvaa paikoin rehevänä raidankeuhkojäkälä. Kuva 21. Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet sekä Natura-alueet. 47

48 Tässä YVA-menettelyssä täydennetään aiemmin vuonna 2000 laadittua Natura-arviota 65. Suunnittelualueen kasvillisuus sekä Vedahuggetin ja suunnittelualueen välinen kasvillisuus on inventoitu vuonna Inventoinnissa lajisto todettiin tavanomaiseksi. Tulokset esitetään tarkemmin arviointiselostuksessa. Stormossenin biokaasutuslaitos tuotti vuoden 2003 aikana noin m³ biokaasua, joka käytettiin pääasiassa Stormossenin omaan energiantarpeeseen. Noin m³ toimitettiin muualle käytettäväksi. Oma sähköntuotanto oli 550 MWh ja sähköä ostettiin 2470 MWh ja myytiin 7 MWh. Biokaasulaitoksesta syntynyt humusmulta 3670 tonnia kuivattiin ja se käytettiin Stormossenin ja Suvilahden kaatopaikan peittomaina. RDF-jätettä syntyi tonnia ja se käytettiin Ewapowerin pellettitehtailla Pietarsaaressa. Prosessista syntyi ainoastaan 5000 tonnia kaatopaikalle sijoitettavaa rejektiä ja lisäksi noin 160 tonnia metallia päätyi hyötykäyttöön. Kuva 22. Vedahuggetin Natura-alue. 7.4 Luonnonvarojen hyödyntäminen - nykytilanne Stormossenin jätehuoltoyhtiö otti vastaan vuonna 2003 yhteensä tonnia erityyppisiä jätteitä. Tästä määrästä biokaasulaitoksessa käsiteltiin noin tonnia. Tulevaisuuden jätteenkäsittelyn haasteina on vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää, nostaa biojätelaitoksen kapasiteettiä, hillitä kokonaisjätemäärän kasvua ja parantaa lajittelua. Kaatopaikan peiteaineena käytettiin vuonna 2003 noin tonnia puhdasta maata, 1000 tonnia valumuottihiekkaa ja 800 tonnia kompostoitua humusmultaa sekä biokaasulaitoksesta 27 tonnia tuhkaa ja lisäksi 540 tonnia hiekkaa. Jätehuoltoyhtiöin toimintoihin kuuluu nykyisinkin öljypilaantuneiden maiden käsittely. Jätehuoltoyhtiö otti vuonna 2003 vastaan noin tonnia öljyn pilaamaa maata lähinnä saneeratuilta huoltoasemilta. Ongelmajätealtaiden kokonaiskapasiteetti on noin m³ ja vuosittain voidaan luvan mukaan ottaa vastaan noin tonnia ongelmajätettä. Kaatopaikalla ei tällä hetkellä ole laajamittaista teollisuuden sivutuotteiden käsittelyä. Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelyn nykytilannetta ja käsittelytoi- 48

49 mintaa harjoittavia yrityksiä on kuvattu kohdassa ja Kalliolouhinnan vuosittaisista määristä ei ollut käytettävissä ajantasaista tietoa. Tiedot tarkennetaan arviointiselostukseen. 7.5 Elinkeinoelämä - nykytilanne Stormossenin alueella toimivat Lohja Rudus Oy:n ja Lemminkäinen Oyj:n kalliolouhokset sekä ASJ Stormossen Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelylaitos. Alueella työskenteleville järjestetään YVA-menettelyn aikana ryhmähaastattelutilaisuus, jossa kerrotaan Salvorin käsittelykeskuksen toiminnasta sekä sen mahdollisista ympäristövaikutuksista. Työntekijöiden on mahdollisuus ryhmähaastattelussa esittää näkemyksiään ja kysymyksiä hankkeesta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella pilaantuneiden maiden käsittelyä harjoittavat yritykset on esitetty kohdassa Liikenne - nykytilanne Käsittelykeskuksen etuihin voidaan lukea se, että alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä alle kymmenen kilometrin etäisyydellä Vaasan keskustasta valtatien 8 varrella sekä se, että valtatielle on rakennettu kääntymiskaista sekä väistötila. Käsittelykeskukseen tuleva liikenne kulkee pääosin valtateiden 3 ja 8 kautta. Stormossenin liittymässä on kanavointi eli liittymään on rakennettu kääntymiskaistat. Tiehallintoon on alustavasti oltu yhteydessä uuden toiminnan aiheuttamista liikennejärjestelyistä. Kun käsittelykeskuksen suunnitteluratkaisut tarkentuvat ja käsittelykeskuksen liikennemäärätiedot valmistuvat, keskusteluja Tiehallinnon kanssa jatketaan. Stormossenin liittymän kohdalla valtatiellä 8 nopeusrajoitus on kesäaikana 100 km/h ja talviaikana 80 km/h. Tieosuudella on hyvät näkemät. Valtatiellä 8 maanteiden 724 ja 725 välisellä osuudella on vuosina tapahtunut yhteensä 72 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joissa on loukkaantunut 51 henkilöä ja kuollut viisi. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kaksi on ollut kohtaamisonnettomuuksia, yksi hirvionnettomuus ja yksi risteämisonnettomuus. Loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista valtaosa on ollut kohtaamis-, hirvi- tai peräänajo- tai mopedionnettomuuksia. Käsittelykeskuksen liittymän kohdalla, sadan metrin säteellä, on vuonna 2002 tapahtunut yksi yksittäisonnettomuus, jossa on loukkaantunut yksi henkilö sekä vuonna 2003 yksi kääntymisonnettomuus, jossa on loukkaantunut kaksi henkilöä. Liitteessä 4 on esitetty kuva onnettomuuksista vuosina Käsittelykeskuksen kohdalla valtatien 8 liikennemäärä (KVL) vuonna 2003 oli 8099 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 7% (600 ajon./vrk). Stormossenin tien KVL on noin 700 ajon./vrk, josta lähes puolet on raskasta liikennettä. Suurin osa Stormossenin tien liikenteestä suuntautuu valtatietä 8 Vaasaan päin. Raskaan liikenteen osalta lähialueen merkittävä valtatien 8 kuormittaja on Lintuvuoren teollisuusalue, joka sijaitsee käsittelykeskuksen luoteispuolella Stormossenin liittymästä noin kaksi kilometriä länteen. Liitteessä 5 on esitetty keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) vuodelta 2002 ja kuvassa on suluissa esitetty raskaan liikenteen osuus prosentteina. 7.7 Melu - nykytilanne Stormossenin jätelaitoksen melu aiheutuu alueella liikkuvan kuljetuskaluston liikennöinnistä sekä kuormien purkamisesta. Lisäksi melua aiheutuu jätetäyttöalueella toimivasta lanasta. Edellä mainittujen toimintojen meluemissiot tapahtuvat päiväsaikaan ja ovat lyhytkestoisia. Päästöpaikat vaihtelevat riippuen melua aiheuttavan lähteen sijainnista jätelaitoksen alueella. Meluohjearvot on esitetty kohdassa 6.7. Jätelanan ja kuorma-auton meluemission (äänitehotaso) voidaan arvioida kohoavan moottoria kiihdytettäessä hetkellisesti noin db:iin. Tällöin melutaso 55 dba voi hetkellisesti ylittyä metrin etäisyydellä päästölähteestä, jos otetaan huomioon melun etäisyysvaimentuminen. Yli 45 dba:n tasoisena melu kantautuu teoreettisesti metrin etäisyyteen. Johtuen meluemissioiden hetkellisyydestä ovat keskiäänitasot hetkellisiä maksimimelutasoja huomattavasti alhaisempia. Natura-alueen melutaso voi hetkellisesti ylittää 40 dba:n rajan, mutta ohjearvoon verrattava melutaso jää alle luonnonsuojelualuetta koskevan ohjearvotason. 49

50 Melua alueella aiheuttaa ajoittainen louhinta, murskaus ja asfalttiasematoiminta (Lohja Rudus Oy, Lemminkäinen Oyj). Louhinnassa melua syntyy porauksissa, räjäytyksissä, louheen kuljetuksissa, louheen syötöstä murskaimeen, murskauksesta, murskelajikkeiden kuljetuksista varastokasoille, lajitteiden kuormauksista ja kuljetuksista. Kallionrintaus vaimentaa melua. Asfalttiaseman aiheuttama melu ylittää pahimmillaan noin 250 metrin etäisyydellä avoimeen suuntaan 55 db ja noin 650 metrin etäisyydellä 45 db. Vastaavasti murskausaseman aiheuttama melu on 55 db 400 metrin ja 45 db metrin etäisyydellä. Mikäli oletetaan kallionrintaus 10 metriä korkeaksi, melu vaimenee alle ohjearvojen 100 metrin etäisyydellä. Asfalttiasemalla syntyy melua esim. kuljetuksissa, kuivatuksessa ja kuumennuksessa. Tärinä ei aiheuta sanottavaa haittaa ympäristölle, jos laitos sijoittuu etäälle lähimmistä rakennuksista. Lisäksi tärinähaittoja voidaan pienentää louhintateknisin ratkaisuin, esim. kerralla räjäytettävän kentän kokoa voidaan pienentää. 8 Vaihtoehtojen vertailu arviointiselostuksessa Vaihtoehtojen vertailun lähtökohtana on käsittelykeskuksen ympäristölle asetettavat tavoitteet. Vaikutuskohteina ovat kohdan 7 otsikoissa määritellyt vaikutuskohteet ja niiden ympäristömuutostekijät. Tavoitteina (toivottava kehitys) voi esimerkiksi maisemaan (vaikutuskohde maisema) kohdistuvien vaikutusten osalta olla, että hanke ei aiheuta laajoja muutoksia lähi- ja kaukomaisemassa tai arvokkaille maisema-alueille. Jokaiselle vaikutuskohteelle määritellään arviointikriteerit, joiden perusteella vaikutukset arvotetaan. Kriteerinä voi esimerkiksi olla maiseman ollessa vaikutuskohteena, muutokset maisemassa ja visuaalinen vaikutus. Arviointi tehdään niin sanottuna monikriteerianalyysinä: Vaihtoehtojen vertailun ja arvioinnin tulokset esitetään sanallisesti ja selkeänä taulukkomuotoisena esityksenä yhteenvetona arviointiselostuksessa arvioitavien vaikutusten kohdalta. YVA:ssa arvioitavat ympäristövaikutukset on esitetty kohdassa 5.1. Vaihtoehtojen vertailussa arvioidaan vaikutuksen muutosta suhteessa nykytilaan (VE 0). Vaihtoehtojen 1 ja 2 vertailu tehdään vertaamalla toimintaa vaihtoehtoon 0. Vaihtoehdossa 0 Salvor Oy:n käsittelykeskusta ei toteuteta ja pilaantuneiden maiden käsittely jätelaitoksessa jatkuu nykyisellään. Teollisuuden sivutuotteita ei Stormossenilla tällä hetkellä jalosteta hyötykäyttöön. Vertailun yhteydessä kuvataan tiedolliset ja menetelmälliset epävarmuudet ympäristövaikutusten arvioinnissa. Vaikutusten vertailuun liittyy aina epävarmuustekijöitä, jotka saattavat aiheutua mm. lähtötietojen epätarkkuudesta tai arvioitavien vaikutusten luonteesta. Epävarmuustekijä voi esimerkiksi olla, että maiseman arvottaminen on subjektiivista (henkilökohtaista). Epävarmuustekijät esitetään kunkin vaikutuskohteen osalta tarkennettuina arviointiselostuksessa. Monikriteerianalyysissä pyritään kuvaamaan myös ympäristömuutoksen suuntaa (myönteisestä kielteiseen) sekä muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä (ei vaikutuksia tai merkittävät ympäristövaikutukset). Arvioinnin ns. mittareita on pyritty alustavasti kuvaamaan kohdassa 5.1, jossa on kerrot- 50

51 tu, millä menetelmiä vaikutuksia arvioidaan ja miten ympäristöselvitykset tehdään. Raportissa on esitetty liitteessä 1 asiantuntijat, jotka arvioinnin tekevät. Vaikutusten arvottamisen ja merkittävyyden arvioinnin tekevät YVA:n eri vaikutuskohteiden asiantuntijat. Asiantuntijat pystyvät yhdistelemään ja analysoimaan keräämänsä taustatietoa ja arvioimaan muutosta ympäristön tilassa. Asiantuntijoiden päätöksenteon objektiivisuus, vaihtoehtojen vertailu ja vertailumenetelmien valinta vaativat perusteluja, joten vaikutusten arvioinnin tulokset kirjoitetaan selostukseen mahdollisimman "läpinäkyvästi". Vaihtoehtoja ei laiteta vertailussa paremmuusjärjestykseen ja parasta vaihtoehtoa ei valita. Tällöin jatkosuunnitteluvaihtoehdot tai hankkeen toteuttamatta jättäminen ovat joustavasti valittavissa ja suunnitteluratkaisuja voidaan haluttaessa tarkistaa. Yksilön tai yhteisön osallistuminen on tärkeää parhaan tai tarkoituksenmukaisimman tuloksen kannalta. Osallistuminen ja keskustelu tuottavat taustatietoa, jota ei välttämättä nykytilaselvityksessä ole tullut ilmi. Vaihtoehtojen muodostaminen ja tarkistaminen sekä vaikutusten vertailu edellyttää asiantuntija-arvioiden lisäksi myös muiden YVA -menettelyyn osallistuvien monipuolisia ja ennakkoluulottomia näkökulmia. YVA-menettelyssä osallistumisesta opitaan ja YVA -prosessin etenemistä seurataan jatkuvasti, jotta tiedostetaan ero hankkeen tavoitteiden ja nykytilan välillä. 51

52 Lähteet Kirjallisuus 1. Britschgi, Ritva & Gustafsson, Juhani Suomen luokitellut pohjavesialueet. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 55. Oy Edita Ab, Helsinki, s. 2. Ekholm, Matti Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A, 126. Painatuskeskus, Helsinki, s. 3. Ilmanlaadun tarkkailutyöryhmä 2001: Vaasan seudun ilman laatu tarkkailusuunnitelma Jätelaki 1072/ Koivula, J., Topp, J Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman seuranta- ja tarkistusraportti. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 82/ s. 6. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta 267/1999 ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 268/ Länsi-Suomen ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto Länsi-Suomen ympäristöohjelma vuoteen Alueelliset ympäristöjulkaisut s. 8. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 ja -asetus 895/ Mroueh, U-M., Wahlström, M., Mäkelä, E., Heikkinen, P., Salminen, R., Juvankoski, M.,Tammirinne, M., Kauppila, J., Sorvari, J Sivutuotteet ja uusiomateriaalit maarakenteissa. TEKES Teknologiakatsaus. 91/ Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto Esihistorialliset muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. 11. Pohjanmaan liitto. Vaasan rannikkoseudun seutukaavojen yhdistelmä Virkistys- ja luonnonsuojelu, asutusrakenne, luonnonvarat ja liikenne. 12. Pohjanmaan liitto. Pohjanmaan maakuntakaavan luonnos Pohjanmaan liitto Kaksi kieltä, yhtä mieltä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Vaasa, s. 14. Puolanne, J., Pyy, O., Jeltch, U. (toim.) Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maa-alueiden selvitys ja kunnostusprojekti; loppuraportti. Helsinki, Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, muistio 5/ s. 15. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 16. Suunnittelukeskus Oy ASJ Stormossen Oy. Jätteenkäsittelyalueen YVA-menettelyn arviointiselostus s. 17. Suunnittelukeskus Oy Jätehuoltoalueen YVA vaikutukset Vedahuggetin Natura-alueeseen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 2000 valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. 19. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 861/1997 ja siihen tehty muutos 1049/ Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista 480/1996 ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 711/ Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Suomen ympäristö 260. Oy Edita Ab, Helsinki, s. 23. Ympäristöministeriö a. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Painatuskeskus Oy, Helsinki, s. 24. Ympäristöministeriö b. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Painatuskeskus Oy, Helsinki, s. 25. Ympäristöministeriö Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Ympäristöministeriö s. 26. Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja -asetus 169/

53 Kartat Kartat Genimap lupa nro L4377 Kartat Maanmittauslaitos lupa nro 10/MYY/02 Kartat Maanmittauslaitos 192/2004 Kartta-aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty. Suojeluohjelmien ja suojelualueet on karttoihin otettu ajantasaisesta Tieliikelaitoksen käytössä olevasta paikkatietoaineistosta. Internet -lähteet > luonnonsuojelu > suojeluohjelmat ja -alueet > Natura verkosto 53

54 Käsitteet ja lyhenteet aktiivihiilikäsittely Aktiivihiilisuodatusta käytetään vaihtoehtoisena käsittelymenetelmänä katalyyttiselle poltolle alipainekäsittelyhallissa. Periaatteena on, että suuren huokoisuutensa ja ominaispinta-alansa ansiosta aktiivihiili pystyy adsorboimaan (imemään itseensä, kiinnittämään pinnalleen) suuria määriä erilaisia yhdisteitä ja kemikaaleja. BAT Best Available Technology, paras käyttökelpoinen tekniikka in situ Kohteessa tapahtuva pilaantuneiden maiden käsittely, jossa maata ei kaiveta ylös. katalyyttinen poltto Alipainekäsittelyhallissa vaihtoehtoinen kaasujen käsittelymenetelmä aktiivihiilelle on katalyyttinen poltto. Katalyyttisessä poltossa käytetään katalysaattoria edistämään palamistapahtumaa. Katalysaattorimateriaaleina käytetään mm. arvo- ja erikoismetalleja sekä metallioksideja. Katalysaattorin avulla hapetusreaktio tapahtuu alhaisemmassa lämpötilassa kuin esim. termisessä poltossa jo noin ºC. Lämpötila riippuu käsiteltävän kaasun koostumuksesta, käytettävästä katalysaattorista ja halutusta puhdistustuloksesta. Natura-alue Natura -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että uhanalaisia kasveja ja eläinlajeja. Euroopan yhteisön luontodirektiiveihin perustuen ympäristöministeriö on valmistellut Suomen ehdotuksen Natura -verkostoon sisällytetyistä alueista. off site Kohteessa tapahtuva käsittely, jossa pilaantuneiden massojen käsittely tapahtuu jossain muualla kuin kohteessa. on site Kohteessa tapahtuva käsittely, jossa pilaantuneet maat kaivetaan ylös ja käsitellään paikan päällä. PAH Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Polyklooratut bifenyylit PCDD/F Polyklooratut dibentsodioksiinit ja -furaanit ph Happamuus tai emäksisyys. Neutraalin aineen ph on 7. SCI Sites of Community Importance ovat luontodirektiivin perusteella Natura verkostoon sisällytettyjä alueita. stabilointi Stabiloinnissa maa-aines ja sen sisältämät haitta-aineet sidotaan sideaineiden esim. betonin tai bitumin avulla kiinteäksi massaksi, josta haitta-aineita ei liukene enää ympäristöön haitallisessa määrin. 54

55 VOC Haihtuvat orgaaniset yhdisteet YVA Ympäristövaikutusten arviointi 55

56 Liitteet 1. Organisaatio 2. Hankkeen aikataulu 3. Asukaskyselylomake 4. Liikenneonnettomuudet vuosina Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Suluissa raskaan liikenteen osuus prosentteina. 56

57 Liite 1 Organisaatio Ohjausryhmä Salvor Oy Stormossen Oy Länsi-Suomen ympäristökeskus Mustasaaren kunta Pohjanmaan liitto Tieliikelaitos Tieliikelaitos Nevalainen Jukka / Hankkeesta vastaavan edustaja Leif Åkers / Jätehuoltoyhtiön edustaja Lindroos Sirpa / YVA -projektin yhteysviranomainen Granlund Helena / Ympäristö ja ympäristöterveys Back Sten-Ole / Tekninen keskus Niemi Pirjo / Alueiden käytön suunnittelu Behm Päivi / YVA -projektin päällikkö Sipilä Mari / YVA -projektin sihteeri Arviointiselostusvaiheessa ohjausryhmä täydentyy kunnanhallituksen edustajalla. Asiantuntijat Behm Päivi / maisema-arkkitehti / Tieliikelaitos Konsultointi - YVA -projektin päällikkö - Maisema ja maankäyttö Mari Sipilä / insinööri AMK / Tieliikelaitos Konsultointi - Projektin sihteeri Juntunen Esa / DI / Ramboll Finland - Maa- ja kallioperä - Pinta- ja pohjavedet - Kohteen suunnittelu Nevalainen Jukka / DI / Salvor Oy - Käsittelymenetelmät - Materiaalien laatu ja määrä Jyrki Matikainen / biologi / Suomen Luontotieto Oy - Kasvillisuus ja eläimistö - Luontoon kohdistuvat vaikutukset Aarnikko Heljä / yhd. maisteri, rak.ins / Tieliikelaitos - Sosiaaliset ja terveysvaikutukset - Palautteiden käsittely ja asukaskysely Mähönen Nina / DI / Tieliikelaitos - Liikenne Hosiokangas Jari / FM ympäristötiede / Ramboll Finland - Ilmanpäästöt - Melu - Teollisuuden sivutuotteiden ympäristövaikutukset Koivula Mervi / graafinen suunnittelija / Tieliikelaitos - Raportin ja esitteiden taitto 57

58 Liite 2 Aikataulu 58

59 Liite 3 Asukaskyselylomake Pilaantuneiden maiden ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskuksen YVA -ohjelma Stormossen, Mustasaari Nimi.. Osoite.... Palautteen voi jättää myös nimettömänä, mutta sitä ei tällöin käsitellä virallisena palautteena. Mielestäni paras vaihtoehto on:! Vaihtoehto 0 PILAANTUNEIDEN MAIDEN KÄSITTELY JATKUU NYKYISELLÄÄN! Vaihtoehto 1 KÄSITTELYKESKUKSEN PERUSTAMINEN PILAANTUNEILLE MAILLE JA TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEILLE! Vaihtoehto 2 KÄSITTELYKESKUKSEN PERUSTAMINEN PILAANTUNEILLE MAILLE Muu, mikä Muita kommentteja Mielestäni arviointiohjelmassa esitetty ehdotus ympäristövaikutusten arvioimiseksi esitetyistä on riittävä! Kyllä! Ei ole, koska ! En osaa sanoa Muita kommentteja tai terveisiä suunnittelijoille Kiitos mielipiteestäsi! Vastauksen voit palauttaa mennessä osoitteella Heljä Aarnikko, Tieliikelaitos, PL 403, Tampere tai järjestettävässä yleisötilaisuudessa. 59

60 60

61 Liite 4 Liikenneonnettomuudet vuosina

62 Liite 5 Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) 2002 Suluissa raskaan liikenteen osuus prosentteina 62