SUOMALAISTEN YLEISTEN KIRJASTOJEN ATK- KIRJASTOJÄRJESTELMÄT, NIIDEN TIETOVARANTOJEN VERKKOKÄYTTÖISYYS JA TIETOTEKNISET VALMIUDET
|
|
- Joonas Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMALAISTEN YLEISTEN KIRJASTOJEN ATK- KIRJASTOJÄRJESTELMÄT, NIIDEN TIETOVARANTOJEN VERKKOKÄYTTÖISYYS JA TIETOTEKNISET VALMIUDET Laatinut: FT Jarmo Saarti Toimeksiantaja: Opetusministeriön Kulttuuripolitiikan osasto, Helsinki, 2000
2 1 Sisältö SISÄLTÖ... 1 ESIPUHE... 2 JOHDANTO... 4 SELVITYKSEN KESKEISET KÄSITTEET... 7 DIGITAALINEN KIRJASTO... 7 ATK-KIRJASTOJÄRJESTELMÄ... 8 KIRJASTOVERKKO... 8 TIETOVERKKO... 9 ATK-KIRJASTOJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN KEHITYS KYSELYLOMAKE, KYSELYN TOTEUTUS JA OTANTA SUOMALAISTEN YLEISTEN KIRJASTOJEN ATK-KIRJASTOJÄRJESTELMÄT KIRJASTOJEN TÄMÄNHETKISET ATK-KIRJASTOJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN INTERNET-KÄYTETTÄVYYS 17 ATK-KIRJASTOJÄRJESTELMIEN YHTEISKÄYTTÖ ATK-KIRJASTOJÄRJESTELMIEN PERUSTAMIS- JA KÄYTTÖKUSTANNUKSET ATK-KIRJASTOJÄRJESTELMIEN KEHITYSSUUNNITELMAT LAITTEISTORESURSSIT JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA LÄHTEET LIITE 1: KYSELYLOMAKE... 43
3 2 Esipuhe Modernissa tiedonvälityksessä korostuvat verkottuminen ja digitaalisten kanavien välityksellä jaettavat tietopalvelut. Tällä hetkellä Suomessakin ollaan luomassa kansallisella tasolla keskitettyjä palveluita. On kuitenkin luultavaa, että myös paikallisten ja alueellisten tietopalvelujen käyttö ja tarve kasvavat tietoverkkojen käytön tullessa tutuksi ja jokapäiväiseksi kaikkien kansalaisten keskuudessa. Tietoverkkopalveluissa onkin aika selvittää alueellisten ja valtakunnallisten sekä kansainvälisten palveluiden työnjako sekä niiden kunkin edut ja haitat. Niinpä kansallisissa ja kansainvälisissä tietoyhteiskuntastrategioissa etsitään mahdollisuuksia kansalaisten ja elinkeinoelämän tietotekniikan sekä tietoverkkojen käyttömahdollisuuksien kehittämiseksi. Tavoitteena on saada konkreettisia toimenpide-esityksiä tietoyhteiskuntapalvelujen tuottamiseksi ja tarjoamiseksi tasavertaisesti kaikille kansalaisille näiden asuinpaikasta riippumatta. Euroopan parlamentti hyväksyi Ryynäsen (1998) raportin Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa. Raportissa vedotaan Euroopan komissioon ja jäsenvaltioihin, jotta ne tukisivat toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kirjastojen yhä tärkeämpää roolia tiedon laajan levityksen organisoijina. Lisäksi siinä korostetaan kirjastojen roolia aineiston järjestäjänä ja tallentajana: "Kirjastojen ainutlaatuinen tehtävä on hankkia, järjestää, tarjota käyttöön ja säilyttää julkisesti saatavilla olevaa aineistoa pakkausmuodosta riippumatta (painettu, kasetti, CD-rom, verkkomuoto) niin, että se tarvittaessa löytyy ja sen saa käyttöönsä. Tätä pitkäjänteistä ja systemaattista työtä ei mikään muu instituutio tee." Digitaalisen tiedon ja verkkopalveluiden määrä kasvaakin jatkuvasti. Tällä hetkellä on internetin välityksellä käyttäjien saatavilla erilaisia tietokantoja, rekistereitä, multimedia- ja kokotekstiaineistoa. Verkossa oleva tieto on kuitenkin hajanaista ja tuon informaation löytäminen on usein sattumanvaraista. Digitaalisen aineiston järjestäminen ja sen tiedonhaun mahdollistavien järjestelmien luominen on vasta alussa. Loppukäyttäjien ja heidän tarpeiden huomioon ottaminen edellyttää sitä, että tämä järjestäminen tapahtuu useiden toimijoiden työn tuloksena. Lisäksi jatkossakin tarvitaan alueellisia organisaatioita ja osaajia auttamaan ja opastamaan kansalaisia näiden tiedonlähteiden käyttäjinä. Tässä tehtävässä yleisillä kirjastoilla on merkittävä rooli. Tämän selvityksen valmistumiseen on vaikuttanut ensinnäkin kauppat. yo. Mika Sainio, joka purki kyselylomakkeilla olevan aineiston ja teki siitä
4 3 tilastolliset perusanalyysit. Kirjastotoimentarkastaja Kirsti Kekki, joka esitti ajatuksen selvityksen tekemisestä, on vaikuttanut suuresti sekä kyselyn rajaamiseen että itse selvitykseen kommentoimalla sitä. Tekstin ovat lukeneet ja sitä kommentoineet myös YT Timo Kuronen ja kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs. Lisäksi kiitokset kaikille vastaajille. Selvityksen tuloksista ja sen pohjalta tehdyistä johtopäätöksistä vastaa raportin kirjoittaja. KUOPIOSSA Jarmo Saarti
5 4 Johdanto Luettelo on suunniteltu vastaamaan tiettyihin kysymyksiin kirjastosta, ja niistä paras on se, josta löytyy vähimmällä vaivalla vastaus useimpiin kysyjän esittämiin kysymyksiin. Charles A. Cutter (1876, 526). Tämän selvityksen aiheena on yleisten kirjastojen tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja sen mahdollistavat tietotekniset valmiudet. Selvityksen tavoitteena on antaa pohjatietoa yleisten kirjastojen verkkotietovarantojen joustavan käytön turvaamiseksi eri toimijoiden välillä. Selvitys liittyy ensinnäkin Kirjastopoliittisen työryhmän työhön 1. Keskeisimmäksi tavoitteeksi tämän työryhmän työn alkuvaiheessa on asetettu se, että yleisten- ja tieteellisten kirjastojen, kansalliskirjaston, ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastojen sekä julkisen hallinnon välinen tietovarantojen kulku olisi joustavaa ja että järjestelmät pystyvät nopeasti reagoimaan tuleviin haasteisiin ja muutoksiin. Toiseksi selvitys liittyy opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian osahankeryhmään 'Tietoyhteiskunnan rakenteet', jonka yhtenä osana selvitetään koulujen ja oppilaitosten sekä kirjastojen laitetilanne 2. Uusimmassa opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa (1999) suomalaiselle tietoyhteiskunnalle asetetaan visioksi, että: "Vuoteen 2004 mennessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut." 1 Työryhmän ohjelmaluonnos on saatavissa osoitteesta: 2 Strategia ja hankesuunnitelmat löytyvät osoitteesta:
6 5 Kirjastojen tehtävänä tuon vision toteuttamisessa on virtuaalisen kirjaston ja sen palvelujen tarjoaminen kaikille kansalaisille. Ne toimivat muiden tehtäviensä ohessa avoimina opiskeluympäristöinä ja osaamisen välittäjinä. Raportissa määritellään yleisille kirjastoille myös uusia konkreettisia tehtäviä ja vastuita. Yleisten kirjastojen tulisi tarjota kansalaisille myös mahdollisuus tuottaa omaa aineistoa verkkoon. Lisäksi yleisillä kirjastoilla on päävastuu omaehtoisen opiskelun ja osavastuu tutkintotavoitteisen etäopiskelun kirjastoja tietopalveluista. Lisäksi raportissa korostetaan kaikentyyppisten kirjastojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Raportissa kehotetaan myös perustamaan korkeakouluihin digitaalisesta julkaisemisesta ja aineiston jakelusta vastaavia yksiköitä. Raportin mukaan resursoitavia hankealueita ovat seuraavat neljä: Tietoyhteiskuntavalmiudet kaikille. Verkko opiskeluympäristöksi. Digitaalisen tietopääoman kartuttaminen. Tietoyhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen koulutuksen ja tutkimuksen alueella. Kirjastojen missiona tietoyhteiskunnassa ja sitä tukevien strategioiden toteuttamisessa on ensinnäkin perinteisten kirjastojen tehtävien hoitaminen uudessa digitaalisessa toimintaympäristössä. Kirjastot järjestävät, tallentavat ja välittävät erityyppistä aineistoa asiakkailleen. Perinteisen painetun materiaalin ohella yhtä merkittäväksi ja joissakin kirjastoissa merkittävämmäksi nousevat muut tallenteet, kirjastosta (biblioteekistä) onkin tulossa entistä enemmän mediateekki (Haasio 1999, 52). Tästä on seurauksena kirjastojen keskittyminen ja kasvaminen suuremmiksi yksiköiksi - tiedon ja elämysten tavarataloiksi ja tähän liittyvä pienempien yksiköiden lakkauttaminen. Edellä mainitusta keskittymisuhasta seuraa se, että kirjasto- ja tietopalveluiden saatavuus tulee taata jatkossakin myös syrjäisemmillä seuduilla (ks. tästä ja yleisten kirjastopalvelujen tasa-arvoisuuden arvioinnista yleensä Usherwood & Linley 2000). Lisäksi näyttäisi siltä, että syrjäytymisestä tulee ongelma myös voimakkaissa keskuksissa. Tässä on vaarana väestön jakautuminen ns. A- ja B-luokan kansalaisiin. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (U.S. Dept. of Commerce 1999) kävi ilmi, että Yhdysvalloissa on selviä merkkejä osan kansalaisten jäämisestä jälkeen digitaalitekniikan kehityksessä 3 - sekä sen välineiden, että niiden käytössä tarvittavan osaamisen suhteen. Raportin mukaan (emt. 42) koulut ja yleiset kirjastot tarjoavat mahdollisuuden Internetin käyttöön myös heikommassa sosiaalisessa asemassa oleville kansalaisille ja siten ovat yksi keino vähentää teknologisen kehityksen aiheuttamaa kahtiajakoa kansalaisten keskuudessa. Yhdysvalloissa tällaisista kaikille yhteisön jäsenille avoinna olevista toimipaikoista käytetään nimitystä CAC = Community Access Centers, EU:n piirissä käsitteeksi on vakiintunut PAP=Public Access Points. Yleisiä kirjastoja tulisi Suomessakin kehittää edelleen tähän suuntaan. 3 Vastaavia tuloksia on saatu suomalaisestakin aineistosta, ks. Jääskeläinen 2000.
7 6 Haasion (1999, 53) mukaan tulevaisuudessa kirjastojen tulee tehdä periaatepäätös niiden keskeisestä roolista eli siitä, aikovatko kirjastot olla peruspalvelukeskuksia vai keskittyä tieteellisen ja ammatillisen tiedon välittämiseen Internetin kautta. Haasio itse painottaa jälkimmäistä roolia. Tässä on kuitenkin se vaara, että kirjastot elitisoituvat eli tarjoavat palveluja vain niille, joilla on muutenkin mahdollisuus ja tarvittavat resurssit käyttää näitä palveluita. Näyttäisikin siltä, että tulevaisuudessa etenkin yleisillä kirjastoilla tulee olemaan merkittävä rooli sen varmistamisessa, että kaikilla on mahdollisuus käyttää verkkopalveluja, siinä tarvittavia laitteita ja ohjelmia, ja että kaikilla on mahdollisuus saada opetusta ja opastusta näiden palvelujen käyttämisessä (vrt. Kautto 1996, 99). Eräänä vaarana on myös tekniikan ylikorostaminen - tietoverkot ja niissä oleva aineisto voidaan saada kriittisesti haltuun vain oppimalla hallitsemaan tätä informaatiota ei pelkästään hankkimalla laitteita. Samalla korostuu sisältöjen ja niiden tuottamisen merkitys: tietoverkoilla ei sinänsä ole merkitystä, niiden merkitys muodostuu niiden välittämän informaation merkityksestä ja ennen kaikkea siitä, miten hyvin käyttäjät voivat ja osaavat tuota informaatiota hyödyntää omassa elämässään (vrt. Hintikka 1999, sekä Savolainen 1995, ). Teknisen infrastruktuurin ylläpito syö myös entistä enemmän varoja kirjastoissa muun aineiston hankinnalta. Kuronen (1998) onkin esittänyt, että kirjastojen tietoliikenneyhteydet olisi rahoitettava kokonaan erillään kirjastojen muista määrärahoista, koska tietoliikenne on nähtävä yhteiskunnan tarjoamana infrastruktuuripalveluna. Samalla hänen mukaansa on olennaista, että kaikille kansalaisille tarjotaan mahdollisuus hyväksikäyttää tietoverkkoja ja niissä tarjolla olevia palveluja.
8 7 Selvityksen keskeiset käsitteet Digitaalinen kirjasto Digitaalisen kirjaston (synonyymejä: elektroninen kirjasto, verkotettu kirjasto ja virtuaalinen kirjasto) eri määritelmille ovat olleet yhteisiä seuraavat seikat (Association 1995, Kuronen 1999, 7-8): Digitaalinen kirjasto ei ole itsenäinen kokonaisuus vaan koostuu osista. Nämä osat linkitetään toisiinsa tietoliikenneteknisin välinein. Linkkejä ei loppukäyttäjä huomaa käyttäessään digitaalisen kirjaston palveluita. Digitaalisen kirjaston tavoitteena on taata mahdollisuus kaikille käyttäjille käyttää siinä olevia aineistoja ja tietopalveluita. Digitaaliseen kirjastoon ei tallenneta vain perinteisiä dokumentteja vaan myös vain digitaaliseen ympäristöön luotuja dokumentteja, joita ei perinteisillä tavoilla ole voinut jaella. Digitaalinen kirjasto voidaankin määritellä tietojärjestelmäksi, jossa sovelletaan yhteisiä käyttöliittymiä, dokumenttien esitystapoja ja käytäntöjä. Tällaiseen kirjastoon voi kuulua esimerkiksi seuraavia osia (Järvelin 1996, 44): Asiakkaiden henkilökohtaisia kirjastoja. Organisaatioiden sisäisiä kirjastoja. Paikallisia ja etäisiä tietokantoja Palvelimia. Toimintoja, joilla huolehditaan tiedon tallentamisesta ja hausta. Digitaalisessa kirjastossa dokumentit on tallennettu tiedostoiksi, jolloin niitä voidaan siirtää suoraan tietoverkossa palvelinkoneiden ja käyttäjien välillä. Digitaalisen tallennuksen eräänä ongelmana on alkuperäisen dokumentin käsite - toisin kuin esimerkiksi painetun kirjan, tiedoston muuttaminen on helppoa. Eräänä ratkaisuna tähän on esitetty, että kirjastojen tehtävänä olisi digitaalisten dokumenttien tallennus ja arkistointi alkuperäisessä muodossa. Yhteiskunnallisesti digitaalinen kirjasto mahdollistaa maissa, joissa tietoinfrastruktuuri on toimiva, tehokkaan tiedon levittämisen periaatteessa kaikille kansalaisille ja täten antaa mahdollisuuden tietointensiiviselle yritystoiminnalle ja elinikäiselle oppimiselle. Samalla se tehostaa eri tietopalveluorganisaatioiden toimintaa ja työnjakoa.
9 8 Laajasti ymmärrettynä käsite virtuaalinen kirjasto sisältää lisäksi ajatuksen perinteisen ja modernin kirjaston yhdistämisestä uudeksi monimuotoiseksi kirjastoksi, jossa käyttäjille on tarjolla painettua aineistoa, multimediatuotteita ja digitaalista aineistoa ja jonka tiloissa asiakkaat voivat käyttää sekä kirjaston omia kokoelmia että tietoverkon välityksellä käytettäviä aineistoja ja osallistua niin halutessaan aktiivisesti uuden informaation tuottamiseen (ks. tästä tarkemmin Kuronen 2000, ). Atk-kirjastojärjestelmä Atk-pohjainen kirjastojärjestelmä ja sen sisältämät luettelot muodostavat perustan kirjastoverkolle ja mahdollistavat eri kirjastojen aineistojen yhteiskäytön. Yhteisjärjestelmä tuo asiakkaan saataville laajemmat kokoelmat sekä tehostaa aineiston hankintaa ja käyttöä, parantaen siten kirjastojen palvelua. Verkkokäyttöinen kirjastojärjestelmä mahdollistaa kirjaston aineistotietojen ja asiakkaan omien tietojen selailun ja päivittämisen etäkäyttöisesti. Kirjastojärjestelmät koostuvat aineisto-, asiakas- ja tapahtumarekistereistä. Aineistorekisterit ovat olleet perinteisessä kirjastotoiminnassa viitetietorekisterejä, joiden avulla aineisto - esimerkiksi kirjat on paikannettu. Kirjastojärjestelmät ovat kuitenkin kehittymässä siten, että niiden avulla voidaan paikantaa myös digitaalisessa muodossa olevaa aineistoa - esimerkiksi www-sivuja sekä siten, että niihin voidaan myös tallentaa digitaalista aineistoa (ks. tästä tarkemmin seuraava luku). Kirjastoverkko Tehokkaimmillaan kirjastot toimivat verkkona. Jo ennen tietoliikenneyhteyksien syntymistä kirjastot verkostoituivat tieteellisten ja yleisten kirjastojen sekä kansallisvaltioiden rajojen yli. Konkreettisimpana esimerkkinä tästä toiminnasta oli - ja on edelleenkin - kaukopalvelu, jolla pyritään takaamaan se, että kaikkien kirjastoverkossa mukana olevien kirjastojen kokoelmat ovat periaatteessa lainattavissa kirjastosta toiseen. Tietotekniikan myötä tämä kirjastoverkon idea on konkretisoitunut tietoverkon avulla yhdistettyinä eri kirjastojen tiedon tallennus- ja hakupalveluina. Samalla on alkanut syntyä uusia palveluita, joita tietotekninen kehitys on mahdollistanut, mm. digitaalisia kokoelmia ja aineistojen elektronisia välityspalveluita.
10 9 Kirjastokimpalla puolestaan tarkoitetaan alueellisesti lähekkäin sijaitsevan useamman kirjaston yhteistä atk-kirjastojärjestelmää ja sen avulla muodostuvaa yhteistä palveluverkkoa. Tietoverkko Tietoverkko koostuu kolmesta peruskomponentista: Kaapeloinneista tai muusta tiedonsiirron mahdollistavasta infrastruktuurista. Tietokoneista lisälaitteineen. Tietokoneohjelmista, jotka hallitsevat tiedonsiirron ja käsittelyn tietoverkossa ja siihen liitetyissä komponenteissa. Tietokoneet voidaan tietoverkossa jakaa roolinsa puolesta asiakas- ja palvelinkoneisiin. Palvelinkoneilla sijaitsevat asiakaskoneiden käyttämät ohjelmat, esimerkiksi tietokannat ja niihin liittyvät hakuohjelmat. Sama fyysinen tietokone voi toimia molemmissa rooleissa. Päätteellä tarkoitetaan sellaista tietoverkon laitetta, jonka kautta voidaan olla yhteydessä toiseen tietokoneeseen, mutta joka ei itse voi toimia yksinään tietokoneena. Mikrotietokone voi toimia myös päätteen roolissa tietoverkossa.
11 10 Atk-kirjastojärjestelmät ja niiden kehitys Vuonna 2010 kirjastoverkko toimii yhtenä järjestelmänä. Anni Huhtanen (1988, 3). Atk-kirjastojärjestelmillä voi nähdä olevan kaksi perustarkoitusta. Ne sisältävät ensinnäkin luettelon kunkin kirjaston kokoelmista ja mahdollistavat tiedonhaun näiden kokoelmien sisällöistä. Toisaalta kirjastojärjestelmän avulla hallitaan fyysisten - jatkossa entistä enemmän myös digitaalisten - dokumenttien logistiikka: aineiston sijoitus kirjaston omissa tiloissa, aineiston hankinta ja aineiston lainaus ja välitys asiakkaille. Atk-kirjastojärjestelmien kehityksessä voidaan nähdä seuraavat sukupolvet (ks. näistä lisää esim. Kirjastot ja atk 1986 sekä Vuoria 1992): ensimmäinen sukupolvi: yksinkertaiset lainauksenvalvontajärjestelmät, toinen sukupolvi: relaatiotietokannat, joissa mukana rajalliset tiedonhakumahdollisuudet, käyttöliittymät alkavat kehittyä, kolmas sukupolvi: sisäinen standardinmukaisuus (mm. MARCformaatti, tiedonsiirto), kehittyneet tietokannanhallintajärjestelmät, näkymätekniikan kehittyminen, neljäs sukupolvi: sekä sisäinen että ulkoinen standardinmukaisuus, toimivat rajapinnat sekä tietoliikenteen että muiden sovellusten kesken, modulaarisuus, graafinen, käyttäjiä ohjaava käyttöliittymä, käyttöympäristöstandardiksi muotoutuu Internet. Vastaava kehitys on tapahtunut myös muissakin tiedonhallintaympäristöissä. Yksinkertaisista, epästandardinomaisista fyysisen aineiston hallintaan, kirjastoissa lainauksenvalvontaan, tarkoitetuista järjestelmistä on kehittynyt monipuolisia, erilaisia palveluita käyttäjille tarjoavia tietojärjestelmiä. Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) esitetään vertailu perinteisten atkkirjastojärjestelmien ja tällä hetkellä kehitteillä ja osin jo tuotantokäytössä olevien uusimman sukupolven järjestelmien piirteiden välillä. Muistutettakoon tässä, että eri sukupolven järjestelmiä on käytössä rinnan ja että yksittäisten sovellusten kehittyminen riippuu aina toimittajan ja asiakkaan halusta ja resursseista kehittää järjestelmiä.
12 11 Taulukko 1. Perinteisten ja seuraavan sukupolven atk-kirjastojärjestelmien vertailu (mukailtu ja täydennetty Frostin 1994, 5-6 perusteella). Tehtävä Perinteiset järjestelmät Seuraavan sukupolven järjestelmät Kate Oman organisaation Portti ulkopuolisiin tietokanta tietokantoihin, muiden kirjastojen luetteloihin sekä kaupallisten toimijoiden tietokantoihin Haku vain teoksen tai Eri tyyppisten teosten sarjajulkaisun nimekkeen erityyppiset hakemistot: mm. perusteella kausijulkaisujen yksittäiset artikkelit, kirjojen kappaleet, musiikkiteosten kappaleet Standardit MARC tietueet Mukana myös ei-perinteiset tietueet: mm. tiivistelmät, kirjaarvostelut, sisällysluettelot ja funktionaalisen luetteloinnin mukaiset www-osoitteet Viitetiedot Koko dokumentti (mahdollisuuksien mukaan) Yksi käyttöliittymä luettelosta kaikille asiakkaille Hakuvälineet Indeksointi kontrolloidun asiasanaston sekä nimekkeen sanojen mukaan Täydellisen täsmäyksen vaatimus indeksoitujen merkkijonojen kanssa mukana Räätälöidyt käyttöliittymät eri käyttäjille ja käyttäjäryhmille Laajennettu indeksointi - mukana mm. sisällysluettelon, tiivistelmien, teoksen omien hakemistojen, eri luokitusten jne. sanat. Lisäksi tarpeen mukaan indeksoidaan kokoteksteistä ja luettelointitietueista muut teoksen sisältöä määrittelevät sanat. Mahdollistaa haun luonnollisella kielellä ja käsittelee hakuja matemaattis-tilastollisilla sekä kielitieteellisillä menetelmillä Mahdollistaa haut eri kielillä Älykäs olioindeksointi järjestelmä luokittaa yhteenkuuluvia merkkijonoja luokiksi (esim. vapaan tekstin sanat, indeksointitermit, eri luokitusten luokkasymbolit) Mahdollistaa myös sumeiden hakujen tekemisen
13 12 Haun rajaaminen Selailun apuvälineet Vaatii käyttäjiä aktiivisesti hakemaan apua Ei interaktiota käyttäjän kanssa Esittää tulosjoukon viitteet relevanssiltaan samanarvoisina Vaatii tarkasti kohdennetun hakun Vaatii strukturoidun, lineaarisen haun määrittelyn ja suorittamisen Selailu rajoitettu vain aakkosellisiin tai kronologisiin listoihin Järjestelmä itse ehdottaa/suorittaa vaihtoehtoisia hakustrategioita Tarkentaa hakua käyttäjän palautteen (tietoisen tai hakutehtävästä tulkitun) mukaisesti Esittää saannin viitteet laskevassa relevanssijärjestyksessä eli ehdottaa hakijalle myös vähemmän sopivia viitteitä Antaa mahdollisuuden selailuun Antaa mahdollisuuden joustavaan haun suorittamiseen ja määrittelyyn mm. assosiatiivisten hyperlinkkien avulla Selailu mahdollista erilaisilla tavoilla, mm. erityyppisten luokitusten ja tesaurusrakenteiden avulla sekä funktionaalisen luetteloinnin määrittelemien hyperlinkkien avulla Koska atk-kirjastojärjestelmät ovat kehittyneet avoimissa ympäristöissä toimiviksi, on niiden eri osa-alueille kehitetty omat standardinsa. Lisäksi järjestelmän toimivuudelle ja vakaudelle voidaan esittää omia reunaehtoja. Modernin atk-kirjastojärjestelmän tulisikin täyttää vähintään seuraavat ehdot (mukaillen ja täydentäen Couts & al. 1994, ja Verho 2000, 14 mukaan): standardinmukaisuus: NISO Z MARC formaatti luettelointitietoja varten, NISO Z39.58 Common Commad Language (ISO/CCL standard) tiedonhakua varten, Muut NISO Z39 standardit soveltuvuuden mukaan, esim. Z39.50 järjestelmien välistä kommunikointia varten, SGML ja muut rakenteellisten dokumenttien määrittelystandardit, ANSI RS-232C sarjatietoliikennestandardi, TCP/IP tuki verkkokäyttöisyyttä varten, Glass teletyyppi ja VT-100 asynkronista pääteyhteyttä varten,
14 13 ISO/OSI avointen järjestelmien rajapintaprotokolla järjestelmien välistä kommunikointia varten, SMTP tai X.400 sähköpostipalveluita varten, ISO ja kaukolainastandardit, Unicode, merkistöjen yhteensopivuutta varten, Edifact, kaupan taloushallintojärjestelmien kanssa käytävää informaation siirtoa varten, varautuminen valmistumassa oleviin langattoman tiedonsiirron standardeihin, joita ovat mm. Bluetooth, GPRS, UMTS, WLAN, varautuminen digitaalisen aineiston metadataformaatteihin. hyvin tuettu tietokoneympäristö, taloudellisesti varma ja vakaa toimittaja, modernit ohjelmointitekniikat (modulaariset rakenteet, prototyypit, laatujärjestelmät), mahdollisuus integroituun informaation jakeluun ja saatavuuteen, auktoriteettivalvonta, useiden luokkanotaatioiden käyttömahdollisuus, useita eri mahdollisuuksia tietueiden syöttämiseen, tallennuksen reaaliaikaisuus, täydelliset hakumahdollisuudet, käyttäjän määriteltävissä oleva käyttöliittymä, kehittyneet tietueiden arviointi ja muokkausjärjestelmät. Optimaaliselle modernille järjestelmälle on tunnusomaista, että sen sisältämä informaatio on haettavissa, tallennettavissa ja siirrettävissä reaaliaikaisesti avoimessa verkkoympäristössä. Lisäksi kasvavassa määrin kehittyneimpiin järjestelmiin ovat tulossa mukaan myös seuraavat ominaisuudet (Couts & al. 1994, ): laajennettavissa oleva systeemiarkkitehtuuri, joustavat käyttöliittymät, tarkka saanti suhteessa viitteiden käyttäjärelevanssiin, käyttäjien määriteltävissä oleva viitejoukkojen esittämisjärjestyksen muotoilu, kehittynyt, oliomainen luokkahaku, hakukoneen ja tietokannan sisällön joustavuus, integroitu kaksisuuntainen tuki toisten tietokoneiden sisältöjen käyttöön, modulaarinen rakenne, standardoidut, käyttäjän määriteltävissä olevat tilastointi- ja raportointityökalut, kehittyneet opetus- ja opastusjärjestelmät. Atk-kirjastojärjestelmät ovat kehittymässä digitaalisen julkaisemisen lisääntymisen myötä digitaalisiksi kirjastoiksi sanan varsinaisessa merkityksessä: ne tulevat sisältämään aineiston, sen järjestämisessä ja haussa tarvittavat välineet sekä käyttäjien opastamiseen tarvittavat välineet.
15 14 Lisäksi erilliset järjestelmät integroituvat laajemmiksi kokonaisuuksiksi joko reaalisesti tai virtuaalisesti. Kirjastojärjestelmien jatkokehityksessä voidaankin nähdä kaksi visiota. Joko yhteiset, yhdistetyt kirjastojärjestelmät yhteisine tietokantoineen tai hajautetut järjestelmät erillisine tietokantoineen, mutta standardinmukaisine liittymäpintoineen. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että hajautetut, standardinmukaiset järjestelmät tulevat olemaan tulevaisuudessa vallitsevin kanta. Lisäksi kaikki merkittävät kirjastojärjestelmät ovat tai tulevat olemaan tiedonsiirtovalmiuksiltaan uusimpien standardien mukaisia, joka mahdollistaa hajautetun mallin mukaisen järjestelmän toteuttamisen. Kirjastot ja tietopalveluverkon toimintaedellytykset ja kehittämistavoitteet - työryhmän vision (Helsingin yliopiston kirjasto 1997) mukaan koko kirjastoverkon rakennetta tullaan rationalisoimaan lähitulevaisuudessa. Nykyisten paikallisjärjestelmien ylläpitoa tullaan järkeistämään vähentämällä palvelinkoneiden määrää ja yhdistämällä eri organisaatioiden tietokantoja. Yliopistokirjastojen tämänhetkinen tavoite on, että uuden, vuosituhannen alussa käyttöönotettavan kirjastojärjestelmän palvelinkoneena toimisi vain yksi fyysinen laite. Kuitenkin työryhmä toteaa myös sen, että: "Yhteisluetteloiden ylläpitoa erillisinä tietokantoina jatketaan, koska virtuaaliyhteisluetteloiden tekniikka ei vuoteen 2006 mennessä ole kehittynyt riittävästi." Eräänä visiona ja täten myös kehittämisen kohteena voisivat olla paikalliset yhteisjärjestelmät ja yhteistietokannat eri organisaatioiden kesken. Laajimpana mallina tässä olisi kaikkien kirjastojen kokoelmatiedot sisältävä yhteisluettelo (vrt. yliopistokirjastojen LINDA ja maakuntakirjastojen MANDA) ja suppeimpana mallina yhteinen hakuliittymä erillisiin kirjastojärjestelmiin ja niiden tietokantoihin (vrt. SYKE-sivujen monihaku). Merkittävän ongelman muodostaa tietotekniikan nopea kehitys ja sen vaatimat resurssit sekä kehitystyössä vaadittavien standardien noudattaminen tuotekehityksessä. Niinpä on esitetty, että: Kansalliskirjaston on huolehdittava siitä, että kotimaisten ohjelmatoimittajien valmistamat sovellukset saadaan yhteismitallisiksi keskenään ja soveltuvin osin ulkomaisten kirjastojärjestelmien kanssa. Tätä varten luodut, osin kansainvälisenä yhteistyönä laaditut standardien sovellusohjeet muodostavat kansallisen kirjastoverkon teknisen perustuksen. (Helsingin yliopiston kirjasto 1997, 26-27) Sovellusohjeiden laatimisen lisäksi kannattaa luoda alan toimijoille laatustandardi ja sen määrittelyä ja toteuttamista jatkuvasti seuraava asiantuntijaryhmä. Tieto- ja tietoliikennetekniikan kehitys on jo nyt niin nopeaa, että sovellusohjeet laaditaan yleensä siinä vaiheessa, kun standardit ovat vanhentuneet. Toinen ongelma on, että standardeja kehitetään koko ajan laatimalla niistä käyttäjä-, valmistaja- tai maakohtaisia sovelluksia (vrt. esim. html- ja MARC-standardit).
16 15 Kyselylomake, kyselyn toteutus ja otanta Kyselylomake (liite 1) jakaantui neljään osaan, joista ensimmäisessä kysyttiin vastaajien taustatiedot. Toisessa osassa kysyttiin tietoja vastaajan kirjaston nykyisestä atk-kirjastojärjestelmästä. Kolmannen osan kysymykset liittyivät vastaajan kirjaston atk-kirjastojärjestelmään liittyviin kehityssuunnitelmiin. Kyselylomakkeen viimeinen osuus koski puolestaan kirjaston laiteresursseja. Lomake lähetettiin jokaiseen suomalaiseen yleiseen kirjastoon ja se osoitettiin kirjastotoimenjohtajille. Lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus hakea digitaalinen versio opetusministeriön www-sivuilta. Näin lomakkeen pystyi täyttämään halutessaan digitaalisessa muodossa ja lähettämään vastauksensa sähköpostin liitetiedostona. Yhteensä lomakkeita lähetettiin 436 kappaletta. Ensimmäisen palautusajan jälkeen lähetettiin muistutus niille kirjastoille, jotka eivät palauttaneet lomaketta ajoissa. Kaikkiaan lomakkeen palautti 396 kirjastoa ja palauttamatta sen jätti 40 kirjastoa. Näin ollen palautusprosentiksi muodostui 90,8 %. Taulukko 2. Vastaamatta jättäneiden kirjastojen koot. n=40 Kirjastojen lukumäärä Asukasluku Kpl % < , , , , , ,5 Yhteensä Vastaamatta jätti pääasiassa pienten kuntien - alle 5000 asukasta kirjastoja. Muista kuntakokoluokista vastaamatta jätti kustakin alle kymmenen kirjastoa (taulukko 2). Suurten kuntien kirjastot vastasivat kaikki kyselyyn. Kyselyn vastausten analysoinnissa käytettiin tilastollisia perusmenetelmiä. Tilastollisten kysymysten lisäksi kyselylomakkeessa oli jonkin verran kommenttikysymyksiä, joissa vastaajilla oli mahdollista antaa sanallista palautetta. Tätä aineistoa on käytetty seuraavassa tekstissä esimerkinomaisesti.
17 16 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää seuraavat asiat: mitkä ovat suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, miten hyvin ne tukevat kirjastojen verkottumismahdollisuuksia ja millaisia verkkoja näiden atk-kirjastojärjestelmien avulla on jo nyt luotu, kuinka paljon kustannuksia atk-kirjastojärjestelmät ja niiden ylläpito vaativat ja kuka vastaa kustannuksista, mitkä ovat yleisten kirjastojen kehitysnäkymät atk-kirjastojärjestelmien suhteen, millaiset laitteistoresurssit yleisillä kirjastoilla on verkkopalvelujen tarjoamiseen. Selvityksen tavoitteena on antaa pohjatietoa yleisten kirjastojen verkkotietovarantojen joustavan käytön turvaamiseksi eri toimijoiden välillä ja mahdollistaa tarvittavien resurssien ja mahdollisten normistojen kehittäminen.
18 17 Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät Pienet kunnankirjastot ei pysy suurten kehityksessä mukana. Noin 1000:n asukkaan kunnan kirjaston vastauksesta. Kirjastojen tämänhetkiset atk-kirjastojärjestelmät ja niiden internetkäytettävyys Suomalaisissa yleisissä kirjastoissa on tällä hetkellä käytössä 11 erilaista atkkirjastojärjestelmää, jotka ovat: FINTEK, GEAC PLUS, GEMINI, K3000, OORNINKI, ORIGO, PALLAS, PRETTYLIB, PRIMAS, RIIMI ja UKAH (järjestelmien esittely, jossa myös eri järjestelmien viralliset nimet ks. Verho 2000, tässä niminä on käytetty vastauksissa olleita muotoja). Järjestelmien lukumäärää lisää myös se, että eri sovelluksista on kirjastoissa käytössä lisäksi eri tuotantoversioita. Atk-kirjastojärjestelmien lukumäärä eri maissa vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi Englannissa 84 yritystä tarjoaa kirjastojärjestelmiä (Pöysti 1999, 17-18). Muissa Pohjoismaissa järjestelmiä on käytössä puolenkymmentä paitsi Tanskassa, jossa käytössä on yksi atkkirjastojärjestelmä. Taulukossa 3 esitetään eri järjestelmien osuus käytössä olevista atk-kirjastojärjestelmistä.
19 18 Taulukko 3. Käytössä olevat atk-kirjastojärjestelmät. n=396 4 Atk-järjestelmää käyttävien kirjastojen osuus Kirjastojärjestelmä kpl % Ei atk-kirjastojärjestelmää 8 2,0 FINTEK 30 7,6 GEAC PLUS 4 1,0 GEMINI 23 5,8 K ,5 OORNINKI 20 5,1 ORIGO 1 0,3 PALLAS 85 21,5 PRETTYLIB 1 0,3 PRIMAS 94 23,6 RIIMI 6 1,5 UKAH 3 0,8 Yhteensä Käytetyt atk-kirjastojärjestelmät voidaan käyttöfrekvenssin mukaan jakaa kahteen ryhmään. Ensinnäkin kolmeen suureen järjestelmään, jotka yhdessä kattavat yli 70 %:a kyselyyn vastanneista kirjastoista. Nämä järjestelmät ovat K3000, PALLAS sekä PRIMAS, joilla kullakin on noin sata kirjastoa käyttäjinään. Muiden järjestelmien käyttäjämäärä vastanneissa kirjastoissa oli joitakin kymmeniä tai vain muutama kirjasto. Lisäksi 2 %:a vastanneista kirjastoista vastasi, ettei heillä ole atkkirjastojärjestelmää käytössään. Nämä kaikki olivat pieniä, alle parintuhannen asukkaan kunnan kirjastoja. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin kirjastojen tarjoamista internet palveluista (taulukko 4). Suomalaiset yleiset kirjastot esillä varsin hyvin internetissä. Kaikissa vastanneissa kirjastoissa oli internet-yhteys. Lisäksi yli kahdeksankymmentä prosenttia vastanneista kirjastoista tarjoaa jonkinlaisia palveluita käyttäjille internetin välityksellä. Kirjastot, jotka eivät tarjoa palveluita internetissä ovat taas pääasiassa asukasluvultaan pienten kuntien kirjastoja. Kehitys tässä on ollut hyvin nopeaa. Internetin tulo yleisiin kirjastoihin alkoi 1990-luvun puolivälissä ja tuolloin vielä hyvin harva kirjasto tarjosi omia kirjastopalveluitaan verkossa (ks. tästä Jokitalo 1996). 4 Taulukoissa perusarvona on käytetty pääasiassa koko vastaajajoukkoa. Tämä sen vuoksi, että taulukot olisivat helpommin vertailtavissa. Taulukoissa on annettu myös absoluuttiset arvot, joka mahdollistaa muiden vertailulukujen laskemisen tarvittaessa. Joissakin taulukoissa tyhjät vastaukset on laskettu ei-vastauksiksi. Tästä ilmoitetaan aina erikseen.
20 19 Taulukko 4. Kirjastojen tietokantojen internet käytettävyys. n=396 5 Kirjastojen lukumäärä. Kirjastojen internet palvelut. kpl % Kirjasto, joilla on internet palvelut ,1 Kirjasto, joilla ei ole internet palveluja 73 18,4 Kirjastot, joille on tulossa internet 6 1,5 palvelut Yhteensä Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin niitä palveluita, joita he tarjoavat internetin välityksellä asiakkaille. Taulukossa 5 esitetään niiden palveluiden frekvenssit, joita kirjastot tarjoavat asiakkailleen internetin välityksellä. Taulukko 5. Kirjastojen internetin välityksellä tarjoamat palvelut. n=396 Kirjastojen lukumäärä. Kirjastojen internet palvelut. kpl % Aineistotietokannan selaus ,8 Asiakkaan omien tietojen selaus ,5 Aineiston varaus ,1 Lainojen uusinta 41 10,4 Aineiston saatavuustietojen selaus 3 0,8 Aineiston varaus sähköpostin 3 0,8 välityksellä Varauksen peruutus 1 0,3 Monikielinen käyttöliittymä 1 0,3 Käyttäjän muokattavissa oleva käyttöliittymä (Pallas introactive) 4 1,0 Yleisin palvelu, jonka kirjastot tarjoavat asiakkailleen internetin välityksellä on kirjaston oman aineistotietokannan selaus ja haku. Vastanneista kirjastoista neljä kirjastoa viidestä tarjoaa tämän palvelun. Toiseksi yleisimmät palvelut asiakkaan omien tietojen selaus ja aineiston varaus on tarjolla noin puolessa vastanneista kirjastoista. Muut palvelut ovat vielä marginaalisia ja osin vasta tulossa olevia. Lisäksi tässä niiden taajuutta osoittavat luvut ovat vain suuntaa antavia, koska vastaajien tuli mainita ne itse, kolme ensimmäistä palvelua annettiin kyselylomakkeessa valmiina vaihtoehtoina (ks. lopussa oleva kyselylomake). Eräänä tärkeimpänä kirjastotyön rationalisoinnin muotona, jonka atkkirjastojärjestelmät ovat mahdollistaneet, on luettelointitietueiden 5 Taulukossa tyhjät vastaukset, 44 kappaletta, on palautettu ei-vastauksiksi. 6 Kolme ensimmäistä vaihtoehtoa annettiin kyselylomakkeessa, muut piti vastaajien kirjoittaa itse. Tämä on todennäköisesti vaikuttanut myös jakaumien lukuarvoihin.
21 20 automaattinen siirto. Kuten taulukosta 6 näkyy, ovat kirjastot ottaneet sen myös varsin hyvin käyttöön. Vastanneista kirjastoista kolme neljäsosaa käyttää hyväkseen luettelointitietueiden automaattista siirtoa. Taulukko 6. Luettelointitietojen automaattinen siirto ja sen käyttö. n=379 Kirjastojen lukumäärä. Kirjastojen luettelointitietojen siirron kpl % käyttö. Järjestelmä ei mahdollista luettelointitietojen automaattista siirtoa Järjestelmä mahdollistaa luettelointitietojen automaattisen siirron Kirjastot, jotka eivät käytä luettelointitietojen automaattista siirtoa vaikka järjestelmä mahdollistaa sen 75 19, ,2 25 6,6 Toinen automaattinen toiminto, jonka atk-kirjastojärjestelmät mahdollistavat, on kirjastojen toimintatilastojen automaattinen tulostus. Vastanneista kirjastoista valtaosa (76 %) saa myös tämän tiedon automaattisesti (taulukko 7). Taulukko 7. Kirjastotilastojen automaattinen tulostus. n=396 7 Kirjastojen lukumäärä. Kirjastojen tilastotietojen tulostus. kpl % Järjestelmä tuottaa KITO-tilastot ,0 Järjestelmä ei tuota KITO-tilastoja ,0 Yhteensä Yhteenvetona käytössä olevista atk-kirjastojärjestelmistä voi sanoa, että niin järjestelmät kuin niiden tarjoamat palvelut toimivat keskittymisen lain mukaisesti. Yleisimpiä järjestelmiä käyttää reilu 70 prosenttia vastanneista kirjastoista, yleisimmän palvelun (oman aineistotietokannan) tarjoaa käyttöön 80 prosenttia kirjastoista. Lisäksi kirjastoautomaation tuottamia palveluita kirjaston oman työn tehostamiseen käyttää saman verran kirjastoja. Toisin päin sanoen: noin kaksikymmentä prosenttia vastanneista kirjastoista ei vielä osannut tai voinut hyödyntää kirjastoautomaatiota sen täydessä mitassa, lisäksi varsinaiset asiakasta palvelevat sovellukset ovat vasta yleistymässä. Tämän aineiston perusteella näyttäisi siltä, että erityisesti pienten, muutaman tuhannen asukkaan kuntien kirjastot ovat jäämässä jälkeen kehityksestä. 7 Tyhjät vastaukset on laskettu ei-vastauksiksi.
22 21 Atk-kirjastojärjestelmien yhteiskäyttö Atk-kirjastojärjestelmien ympärille on rakentunut niiden olemassaolon aikana nk. kirjastokimppoja 8. Kirjastokimpoilla tarkoitetaan kahden tai useamman kirjaston yhteistä atk-kirjastojärjestelmää. Kuten taulukosta 8 voi huomata, ovat kirjastokimpat varsin yleisiä. Vastanneista kirjastoista yli kuusikymmentä prosenttia on mukana jonkinlaisessa kirjastokimpassa. Taulukko 8. Kirjastokimpat n=396 9 Kirjastokimpoissa mukana olevat kirjastot. kpl % Kirjasto on mukana kirjastokimpassa ,1 Kirjasto ei ole mukana ,9 kirjastokimpassa Yhteensä Taulukossa 9 esitetään puolestaan kirjastokimppojen palvelut yhteistyössä mukana oleville kirjastoille. Taulukko 9. Kirjastokimppojen palvelut n=246 Kirjastojen lukumäärä. Kirjastokimppojen palvelut. kpl % Yhteinen aineistorekisteri ,0 Yhteinen asiakasrekisteri ,0 Yhteinen lainausvalvonta ,7 Yhteinen lainauskortti 4 1,6 Yhteinen kaukolainaus 4 1,6 Rekisterin selausmahdollisuus 3 1,2 Vuositilastot 1 0,4 Yhteinen web-kirjasto 46 18,7 Yhteinen kirjastoauto 2 0,8 Kuten taulukosta voi huomata, on yhteinen aineistorekisteri yleisin kirjastokimppojen yhteinen palvelu. Sen voisi jopa määritellä kirjastokimpan pienimmäksi yhteiseksi nimittäjäksi eli siksi osatekijäksi, joka vähintään kirjastoilla tulee olla yhteinen, jotta atk-kirjastojärjestelmää voidaan kutsua 8 Ks. kirjastokimpoista Antinoja (2000). 9 Tyhjät vastaukset on laskettu ei-vastauksiksi.
23 22 yhteiskäyttöiseksi. Seuraavaksi yleisimmät yhteiset palvelut ovat yhteinen asiakasrekisteri ja yhteinen lainausvalvonta. Muut yhteiset palvelut ovat marginaalisia. Kirjastokimpoista saadut kokemukset ovat olleet pääasiassa hyviä. Yhteisjärjestelmät tehostavat työntekoa, synnyttävät säästöjä ja luovat etenkin pienille kirjastoille laajemman palveluverkon. Negatiivisena asiana vastaajat mainitsivat lähinnä työkäytännöissä olevat ongelmat. Hyviä kokemuksia, sillä investoinnissa ja ylläpitokustannuksissa on saavutettu säästöä. Lisäksi yhteisestä web-kirjastosta saa enemmän informaatiota kuin omasta yksittäisestä järjestelmästä. (Noin 6000:n asukkaan kunnan kirjaston vastaus.) Erittäin hyvä, vain yhteinen luettelointi aiheuttaa ongelmia. (Noin 7000:n asukkaan kunnan kirjaston vastaus.) Toinen atk-kirjastojärjestelmien varaan rakennettu yhteistyömuoto on kunnan sisäinen, eri hallintokuntien välinen aktiivinen kirjastojärjestelmän yhteiskäyttö. Tällöin kunnan kirjasto on antanut oman atk-kirjastojärjestelmänsä muiden oman kunnan hallintokuntien käyttöön ja mahdollistanut näin esimerkiksi eri virastojen ja koulujen aineistojen rekisteröinnin ja lainausvalvonnan (taulukko 10). Taulukko 10. Atk-kirjastojärjestelmän yhteiskäyttö. n= Kirjastojen lukumäärä. kpl % Järjestelmä yhteiskäytössä muiden 88 22,2 saman kunnan hallintokuntien kanssa Järjestelmä ei ole yhteiskäytössä ,8 muiden saman kunnan hallintokuntien kanssa Yhteensä Atk-kirjastojärjestelmän yhteiskäyttö kunnan sisällä on käytössä siis noin joka viidennessä vastanneista kirjastoista. Jotkut vastaajat ottivat esille yhteiskäytön internetin avulla, tätä ei otettu mukaan laskelmissa, koska tämäntyyppinen yhteiskäyttö on katsottavissa jo kirjastojen peruspalveluksi (vrt. edellinen luku). Hallintokuntien välisessä yhteistoiminnassa on koulujen ja kirjastojen välinen atk-kirjastojärjestelmän yhteinen hyödyntäminen yleisintä, niin kuin oli oletettuakin. Yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa on sattumanvaraista ja rajoittuu muutamiin yksikköihin (taulukko 11). 10 Tyhjät vastaukset on laskettu ei-vastauksiksi.
24 23 Taulukko 11. Atk-kirjastojärjestelmän yhteiskäyttö hallintokuntien mukaan. n=88 Kirjastojen lukumäärä. Hallintokunnat kpl % Koulutoimi 70 79,5 Oppimateriaalikeskus 1 1,1 Museotoimi 2 2,3 Riistanhoito 1 1,1 Kulttuuritoimi 1 1,1 Liikuntatoimi 1 1,1 Kunnanvirasto 4 4,5 Sosiaali- ja terveystoimi 3 3,4 Tekninen virasto 1 1,1 Ympäristökeskus 1 1,1 Kunnan suunnittelutoimisto 1 1,1 Muut 1 1,1 Eräänä syynä hallintokuntien välisten palveluiden vähyyteen voivat olla ne kokemukset, joita tästä yhteistyöstä on saatu. Vastausten mukaan verkostoituminen on ollut pääasiassa kirjaston vastuulla, toinen osapuoli on ollut passiivinen ja osin jopa kykenemätön näkemään järjestelmästä saatavia hyötyjä. Ei saatu paljonkaan palautetta. (Noin 40000:n asukkaan kunnan kirjaston vastaus.) Yhteisjärjestelmän hyötyjen vakuuttelu kouluille ollut työlästä. (Noin 80000:n asukkaan kunnan kirjaston vastaus.) Kaiken kaikkiaan yleisillä kirjastoilla on siis varsin hyvät valmiudet verkostoitumiseen ja atk-järjestelmien yhteiskäyttöön. Vastanneista kirjastoista reilusti yli puolet on ollut mukana jonkinlaisessa kirjastokimpassa. Sen sijaan kirjastojärjestelmien hyödyntäminen oman kunnan sisällä on vähäisempää. Tällaisesta toiminnasta oli vastanneista kirjastoista kokemuksia noin viidenneksellä. Atk-kirjastojärjestelmien perustamis- ja käyttökustannukset Kysymyslomakkeen seuraava osuus käsitteli atk-kirjastojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen kuluvia resursseja. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon yleisissä kirjastoissa on kulunut varoja järjestelmien
25 24 kehittämiseen ja kuinka hyvin kirjastot olivat seuranneet näitä käytettyjä resursseja. Taulukossa 12 esitetään vastanneiden kirjastojen atk-kirjastojärjestelmän perustamiseen kuluneet kustannukset. Ylipäätään vastauksista voi tehdä sen johtopäätöksen, että kirjastot näyttävät seuraavat varsin huonosti atkkirjastojärjestelmiin kuluvia kustannuksia. Vastanneista kirjastoista perustamiskustannukset ilmoitti 328 kirjastoa ja näistä 232 (70,7 %) ilmoitti esitetyn summan olevan arvio. Lisäksi kaikki kirjastot eivät eritelleet perustamiskustannuksia momenteittain tai esittivät perustamiskustannuksista vain jonkin momentin. Tämän takia esitettyihin summiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin tulee suhtautua kriittisesti. Taulukko 12. Atk-kirjastojärjestelmän perustamiskustannukset. n=328 Kustannukset. Kustannukset yhteensä mk keskiarvo mk mediaani mk momenteittain Perustamiskustannukset , , ,- Ohjelmistokustannukset , , ,- Laitteistokustannukset , , ,- Ohjelmisto- ja , , ,- laitekustannukset Laite- ja , , ,- henkilöstökustannukset Henkilöstökustannukset , , ,- Perustamiskustannukset yhteensä , , ,- Hajonta oli perustamiskustannuksissakin hyvin suurta. Tämä johtuu ensinnäkin kirjastojen koon vaihtelusta. Suurimmilla kirjastoilla atkkirjastojärjestelmän perustamiskustannukset olivat suurimmillaan hieman yli kuusi miljoonaa markkaa ja joillakin pienillä kirjastoilla parikymmentä tuhatta markkaa. Toinen hajontaa lisännyt tekijä oli se, että kirjastot eivät pystyneet tarkasti ilmoittamaan perustamiseen kuluneita kustannuksia esimerkiksi henkilöstökustannukset ilmoitti vain 101 kirjastoa. Jos atk-kirjastojärjestelmien perustamiskustannuksista Suomessa haluaa esittää jonkin arvion, niin edellisen taulukon keskiarvolukujen mukaan voi vetää sen johtopäätöksen, että suomalaisissa yleisissä kirjastoissa on atkkirjastojärjestelmien perustamiseen käytetty lähes 100 miljoonaa markkaa, joka jokaista suomalaista kohden noin kaksikymmentä markkaa. Todennäköinen kokonaiskustannussumma saattaa olla suurempi, etenkin jos siihen sisällytettäisiin täydellisenä myös kirjastojen omat henkilötyökustannukset. 11 Yleisiin perustamiskustannuksiin on laskettu mukaan niiden kirjastojen esittämät summat, jotka eivät eritelleet perustamiskustannuksia momenteittain.
26 25 Kirjastojärjestelmien perustamiskustannusten lisäksi kirjastoilta kysyttiin niitä kuluja, joita niiden atk-kirjastojärjestelmien ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmiston osat ovat vaatineet 1990-luvulla (taulukko 13). Tähän kysymykseen vastasi puolestaan 246 kirjastoa ja niistä 192 (78,0 %) kertoi luvun olevan arvio. Taulukko 13. Atk-kirjastojärjestelmän ohjelmistopäivityskustannukset luvulla. n=246 yhteensä mk keskiarvo mk mediaani mk Kirjanpitoarvot , , ,- Arviot , , ,- Yhteensä , , ,- Hajonta oli taas suurta vastauksissa. Suurimmissa kirjastoissa päivityskustannukset olivat olleet lähes kaksi miljoonaa markkaa, kun taas jotkut pienet kirjastot olivat kuluttaneet ohjelmistopäivityksiin vain pari tuhatta markkaa 90-luvulla. Kaikkiaan kysymykseen vastanneilta kirjastoilta oli kulunut noin kolmekymmentä miljoonaa markkaa ohjelmistopäivityskuluihin ja uusien ohjelmiston osien hankkimiseen 1990-luvulla. Jos tämän suhteuttaa perustamiskustannuksiin, niin voidaan sanoa näiden lukujen perusteella, että atk-kirjastojärjestelmän päivitykset ja uudet ohjelmistojen osat vaativat kymmenessä vuodessa noin puolet sen perustamiskustannuksista. Eli järjestelmän hankkijan on vaikea tietää ohjelmistoa hankkiessaan sen lopullisista kustannuksista. Perustamis- ja ohjelmistopäivityskulujen lisäksi haluttiin selvittää atkkirjastojärjestelmän vuosittaiset kustannukset kirjastoissa. Lukuja tiedusteltiin vuodelta 1999 (taulukko 14). Kysymykseen vastasi kaikkiaan 343 kirjastoa ja vastauksissa olleista summista vähintään puolet oli arvioita.
27 26 Taulukko 14. Atk-kirjastojärjestelmän vuosittaiset kustannukset (vuodelta 1999). Kustannukset momenteittain Kustannukset. yhteensä mk keskiarvo mk mediaani mk yhteensä mk arvioiden osuus % 12 Ei eritellyt ,- 63,7 % , ,- kustannukset (n=91) Ohjelmistokustannukse ,- 51,0 % , ,- t (n=243) Henkilöstökustannukse ,- 72,6 % , ,- t (n=84) Palvelimen ylläpito ,- 59,0 % , ,- (n=251) Muut kustannukset ,- 0 % , ,- (n=2) Yhteensä (n=343) , , ,- Vuotuiset kustannukset olivat siis vastanneissa kirjastoissa vuonna 1999 yhteensä lähes 31 miljoonaa markkaa 13. Palvelimen ylläpito ja ohjelmistokustannukset ovat suurimmat menoerät, edellinen keskimäärin neljäkymmentätuhatta markkaa ja jälkimmäinen noin viisikymmentätuhatta markkaa. Huomattakoon taas tässä, että lukuihin tulee suhtautua kriittisesti vastaajien lukumäärän ja vastausten osittaisen arvioluonteen vuoksi. Lisäksi tässäkin hajonta oli hyvin suurta. Suurimmillaan vuosikustannukset olivat yksittäisessä kirjastossa noin 2,6 miljoonaa markkaa ja pienimmillään pari tuhatta markkaa vuodessa. Näyttää myös siltä, että kirjastot eivät seuraa atk-järjestelmän vaatimia henkilöstökustannuksia kovinkaan tarkasti. Jos taas haluaa esittää jonkin arvion kokonaiskustannuksista, niin vastanneiden kirjastojen keskimääräisen vuosikustannuksen mukaan (77.761,- markkaa) Suomessa atk-kirjastojärjestelmien vuosittaiset ylläpitokulut ovat noin 34 miljoonaa markkaa, joka on jokaista suomalaista kohden noin 7 markkaa. Seuraavaksi kysyttiin sitä, kuinka kirjastot ovat kattaneet atkkirjastojärjestelmistä aiheutuneet kustannukset (taulukko 15). Suurin osa tähän kysymykseen vastanneista kirjastoista (62,1 %) on budjetoinut tätä varten omat määrärahat, sen sijaan 133 (37,9 %) tähän kysymykseen vastanneista kirjastoista on kattanut atk-kirjastojärjestelmään kuluvia menoja kirjaston muista toimintamenoista. 12 Arvioiksi on laskettu myös niiden vastaajien luvut, jotka eivät määritelleet tätä summaa arvioksi tai todelliseksi kirjanpitoarvoksi. 13 Vertailun vuoksi: suomalaisten kirjastojen aineistomenot olivat vuonna 1999 yhteensä ,- markkaa, josta ,- markkaa käytettiin kirjojen hankintaan. (Opetusministeriön 2000).
28 27 Taulukko 15. Atk-kirjastojärjestelmän kustannusten kattaminen. n= Onko kustannuksia katettu muilta momenteilta. Kyllä Ei Kpl % Kpl % Kirjastoja , ,1 Suurin osa kirjastoista, jotka ovat kattaneet atk-kirjastojärjestelmän kuluja muilta momenteilta, on käyttänyt siihen aineiston hankintaan varattuja resursseja (taulukko 16). Toiseksi suurin momentti on ollut palkat. Näiden vastausten perusteella voi tehdä sen johtopäätöksen, että suomalaisista kirjastoista vähintään joka viidennes on kattanut atk-järjestelmän aiheuttamia kuluja kirjaston aineistomäärärahoista. Taulukko 16. Miltä momenteilta atk-kirjastojärjestelmän kustannuksia on katettu. n= Kirjastojen lukumäärä Kpl % Aineistokulut 88 66,2 Toimintojen rationalisointi (lainausasemien sulkeminen) Palkat 20 15,0 2 1,5 Toimistotarvikkeet 2 1,5 Investoinnit 1 0,8 Kirjastoauton korjaus 2 1,5 Kalusteet 4 3,0 Tämän osion lopuksi kysyttiin niitä henkilöresursseja, joita atkkirjastojärjestelmän ylläpito vaatii kirjastoilta (taulukko 17). Tähän kysymykseen vastasi kaikkiaan 192 kirjastoa ja 84,9 % niistä ilmoitti luvun olevan arvio. Vastanneista kirjastoista 64 kappaletta osti näitä palveluita kirjaston ulkopuolelta. 14 Tyhjiä vastauksia ei ole otettu mukaan. 15 Niiden kirjastojen lukumäärä, jotka ovat kattaneet atk-kirjastojärjestelmän kuluja muilta momenteilta.
29 28 Taulukko 17. Atk-kirjastojärjestelmän vaatimat henkilöresurssit vuodessa. n=192 Henkilöresurssit. Henkilötyövuotta Keskiarvo/ henkilötyö vuotta Mediaani/ henkilötyö vuotta Yhteensä 77,1 0,4 0,25 Vastanneissa kirjastoissa atk-kirjastojärjestelmä ja siihen liittyvät toimet vaativat keskimäärin 0,4 henkilötyövuotta. Taas kirjastojen erikokoisuudesta johtuen hajonta oli hyvin suurta. Yksittäisistä henkilöresursseja sitovista tehtävistä, jotka vastanneet kirjastot mainitsivat, eniten resursseja vieviä ovat aineiston luettelointi ja rekisteröinti sekä erilaisten vikojen etsintä ja yhteydenpito järjestelmän toimittajaan. Yhteenvetona atk-kirjastojärjestelmien vaatimista resursseista voidaan ensinnäkin todeta, että niiden seuranta on näiden vastausten perusteella hoidettu varsin huonosti suomalaisissa yleisissä kirjastoissa. Etenkin atkkirjastojärjestelmien vaatimien henkilöstöresurssien seuranta on lapsenkengissä. Tästä on seurauksena se, ettei kirjastoissa todennäköisesti pystytä tarkkaan tekemään kustannus-hyöty analyysia atkkirjastojärjestelmistä ja niiden avulla saaduista kustannussäästöistä ja toimintojen rationalisoinnista. Lisäksi atk-kirjastojärjestelmät sitovat varsin paljon kirjastojen resursseja, vuositasolla järjestelmän kustannukset ovat keskimäärin lähes kahdeksankymmentätuhatta markkaa. Järjestelmän perustaminen ja sen päivittäminen vaatii puolestaan keskimäärin kolmensadantuhannen markan sijoituksen kirjastolta. Tosin hajonta näissä summissa oli suurta, kuntien erisuuruudesta johtuen. Atk-kirjastojärjestelmien kehityssuunnitelmat Seuraavassa osiossa kysyttiin kirjastoilta niiden atk-kirjastojärjestelmän kehittämissuunnitelmista. Tämän osion tarkoituksena oli selvittää, kuinka useat kirjastot ovat joko vaihtamassa tai päivittämässä kirjastojärjestelmiään.
Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat
Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen
LisätiedotKOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA
KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA Maakuntakirjastokokous, Jyväskylä 16.3.2006 Lauri Aho SISÄLTÖ Mitä on kopioluettelointi? Tilastoja Tietokannat Tietoliikenneyhteydet Asiakasohjelmistot
LisätiedotUUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet
UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet
LisätiedotKokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi
Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi
LisätiedotMiten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko
Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta
LisätiedotITÄ-SUOMEN TIETOHUOLLON KEHITTÄMINEN
ITÄ-SUOMEN TIETOHUOLLON KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMEN TIETOPALVELUVERKKO -ESISELVITYSHANKE. 1999. Itä-Suomen tietohuollon kehittäminen Tavoite 1 -ohjelman avulla - itäsuomalainen tietohuolto, sen rakenne, toimijat
LisätiedotINTERNET KYSELYN TOTEUTUS
INTERNET KYSELYN TOTEUTUS 1. Tutkimuksen suunnittelu ja lomakkeen teko Kysymysten määrää ei ole rajoitettu. Kysymykset voivat olla luokiteltuja tai avovastauksisia. Luokitelluissa kysymyksissä voidaan
LisätiedotMuseoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos
Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät
LisätiedotVIRTUAALIKAMPUS KIRJASTON HANKKEENA. Outi Klintrup Oulun yliopiston kirjasto TieVie-lähiseminaari, Oulu
VIRTUAALIKAMPUS KIRJASTON HANKKEENA Outi Klintrup Oulun yliopiston kirjasto TieVie-lähiseminaari, Oulu 24.9.2004 Virtuaalikampus-hanke yhteistyönä Tarkoitus: edistää langattoman teknologian sovelluksia
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotPainetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen
Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto
LisätiedotVarastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011
Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto STKS:n seminaari 20.1.2011 Taustaa Varastokirjasto perustettiin Kuopioon 1989 helpottamaan yliopistokirjastojen tilaongelmia (-> useita komiteanmietintöjä tilaongelmista
LisätiedotMonihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus
Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Miksi monihaku? Sähköistä aineistoa valtavat määrät Laadukasta ja ei-niin-laadukasta Ilmaista ja maksullista Monihakuun
Lisätiedot4 Opiskelutyyppi tällä hetkellä: oppilaitos, linja, vuosikurssi. 6 Tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi opiskelussa
AIKUISEN OPPIJAN MUOTOKUVA YLEISEN KIRJASTON TIETOPUOLISTEN PALVELUJEN KÄYTTÄJÄNÄ: Syventävä tutkimus teemahaastattelumenetelmällä Teemahaastattelurunko 4.8.2000 I Haastateltavan taustatiedot 1 Syntymävuosi
LisätiedotMAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO
MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut
Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon
LisätiedotASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto
ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon
LisätiedotNELLI Kansallinen tiedonhakujärjestelmä
NELLI Kansallinen tiedonhakujärjestelmä Nelli on väline tiedonhakuun ja -hallintaan Nelli kokoaa kirjaston elektroniset tiedonlähteet yhteen paikkaan Eri alojen tietokannat Elektroniset lehdet Kokoelmatietokannat
LisätiedotLukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014
Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun
LisätiedotNelli kaukopalvelutyössä
Nelli kaukopalvelutyössä Jouni Nevalainen 22.5.2008 Esityksen sisältö Mikä Nelli-portaali on? Pikahaku, tietokannat, E-lehdet, monihaku Hakeminen Nellissä OmaNelli SFX-linkitys Nelli-portaali, miksi? TKK:lla
LisätiedotYleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015
Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Nykytila Yleisillä kirjastoilla omat luettelot ja omat luetteloijat. Jotkut kirjastot poimivat
LisätiedotAlueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi
Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotTUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotKysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>
Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen
LisätiedotTieto matkaa maailmalle
Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet
LisätiedotKorkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen
Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Tausta Kansalliskirjasto 2002 seurantaryhmän muistio (2006) Kansalliskirjastosta kirjastoverkon palvelukeskus 1.8.2006
LisätiedotErikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.
Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto
LisätiedotPrettyBitServer Tuote-esite
PrettyBitServer Tuote-esite www.prettybit.fi PrettyBitServer: www-liittymä PrettyBitServer-palvelinohjelmisto toimii wwwliittymänä :n muihin tuotteisiin. Näitä tuotteita ovat mm. PrettyLibkirjastojärjestelmä
LisätiedotPitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen
Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien
LisätiedotTIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO
TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ
LisätiedotArto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva
Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä Asiantuntijakokous, 19.4.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Jure-projekti ja kansallinen julkaisurekisteri OKM:n rahoittama
LisätiedotOHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
LisätiedotKysely kirjastoille kirjastojärjestelmähankinnasta
Kysely kirjastoille kirjastojärjestelmähankinnasta Pyydämme vastaamaan kysymyksiin mahdollisimman avoimesti ja tarkasti. Vastaukset eivät sido kirjastoanne mihinkään vaihtoehtoon vaan niitä käytetään tilanteen
LisätiedotHelsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6
Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotKyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010
Kyselyt 2010 Käyttäjäkysely 2010 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Mitä luvassa tänään? Tavoite: saada kirjastojen näkemys kyselyn hyödyistä ja ongelmista jatkoa varten Lyhyt katsaus käyttäjäkyselyn
LisätiedotKansallisten viitetietokantojen hyödyntäminen JUREssa
Kansallisten viitetietokantojen hyödyntäminen JUREssa JURE-projektin tulosseminaari, 24.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset julkaisut JURE:n lähtökohta:
LisätiedotDigitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita
Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen
LisätiedotKandidaatintyön aiheita
Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version
LisätiedotKirjasto on osa arkea ja elämää
Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain
LisätiedotJouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä
OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotKommentteja FinELibin strategiaan
24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto
LisätiedotSELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA
SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin
Lisätiedotmikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?
artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen
LisätiedotAMKIT-konsortion asiakastyytyväisyyskyselyn 13.3.-13.4.2006 keskeisiä tuloksia
AMKIT-konsortion asiakastyytyväisyyskyselyn 13.3.-13.4.2006 keskeisiä tuloksia Jari Tyrväinen, tietopalvelupäällikkö, AMKIT-konsortion laaturyhmä puheenjohtaja Ammattikorkeakoulujen kirjastopäivät 16.-17.8.2006
LisätiedotKirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009
Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009 Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Kirjastopalvelujen tuotteistaminen seminaari
LisätiedotDIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus
DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
LisätiedotKaupalliset kirjastojärjestelmät
Kaupalliset kirjastojärjestelmät Lapin yhteinen kirjasto -projekti Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutustilaisuus 20.9.2012 Pori Leena Kinnunen, Rovaniemen kaupunginkirjasto Esityksen rakenne: Projektin
LisätiedotKysy kirjastonhoitajalta. Syksy 2008
Kysy kirjastonhoitajalta Syksy 2008 Kysy kirjastonhoitajalta Suomalaisten kirjastojen yhteinen verkkotietopalvelu. Sijaitsee Kirjastot.fi sivustossa, http://www.kirjastot.fi. Kolmella kielellä Suomeksi,
LisätiedotLaki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen
LisätiedotSuomen kulttuurilaitokset
Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät
Lisätiedot1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta
Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen
LisätiedotKuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta
Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotTOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset
TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset Asiakaskysely toteutettiin ajalla 2..27 29..27 kaikissa Toenperän toimipisteissä. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa tai paperisena versiona
LisätiedotNÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto
NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI
LisätiedotErikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013
Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto
Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Asiakasliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisille sähköisille
LisätiedotAsiakaskyselyn tuloksia
Asiakaskyselyn tuloksia Ratamo-kirjastojen (,, ja ) sekä Lopen kirjaston yhteinen asiakaskysely Tässä raportissa tarkastellaan 5.-8..0 järjestetyn asiakaskyselyn tuloksia n kirjaston näkökannalta. Jakaumat
LisätiedotTietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009
Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00
LisätiedotKorkeakoulukirjastojen RAKE-hanke
Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke 2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Hankkeen tehtävänä on 1. hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus
Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen
LisätiedotKAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.
KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö
Lisätiedot- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen
SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...
LisätiedotHALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus
HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/92. Tarkistus
5.9.2018 A8-0245/92 92 Johdanto-osan 37 kappale (37) Viime vuosina verkon sisältömarkkinoiden toiminta on monimutkaistunut. Verkkopalvelut, joissa tarjotaan pääsy käyttäjien verkkoon lataamaan tekijänoikeussuojattuun
LisätiedotRavintola Kalatorin tietosuojaseloste
n tietosuojaseloste Yksityisyyden suoja ja tietosuoja Me ravintolakalatori.fi -verkkopalvelussa huolehdimme yksityisyydensuojastasi ja hallussamme olevien henkilökohtaisten tietojesi suojaamisesta. Tämä
LisätiedotTIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE
TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy
LisätiedotSOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA
SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA 1. Sopijapuolet Teoksen tekijä: Jäljempänä tekijä Arvo tai ammatti: Osoite: Julkaisija: Turun yliopisto (jäljempänä
LisätiedotSonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D
Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotLänsi-Suomi-rastien ajanotossa käytetään E-Results Lite -ajanotto-ohjelmaa.
Sivu 1/10 Länsi-Suomi-rastien ajanotossa käytetään E-Results Lite -ajanotto-ohjelmaa. Ohjelma käyttää suunnistusliiton emit -rekisteriä, joka sisältää nimet sekä leimasimien numerot. Rekisteriä on täydennetty
LisätiedotSUOMEN KUNTALIITTO RY
Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotPorin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot
Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja
LisätiedotMuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä
MuseumPlus RIA - kokoelmahallintajärjestelmä Laatua luettelointiin -webinaari 24.1.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Pilotoinnin tilanne Pilotointi päättynyt vuodenvaihteessa 2016-2017 MuseumPlusRIA siirretty
Lisätiedotverkkolasku.fi 2.1.2011
palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen
LisätiedotKuvailusäännöt, formaatti ja kirjastojärjestelmä
Kuvailusäännöt, formaatti ja kirjastojärjestelmä Kuvailun tiedotuspäivä Helsinki 27.9.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen / Kansalliskirjasto Kuvailusäännöt antavat perusohjeet aineistojen kuvailuun Formaatti
LisätiedotESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen
ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti
LisätiedotKysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille
Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten
Lisätiedotegovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä
egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto
LisätiedotVastausten määrä: 597 Tulostettu 16.4.2010 12:11:33
Vastausten määrä: 597 Tulostettu 16.4.2010 12:11:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustasi Mitä kirjastosektoria edustat? yliopistokirjasto (ml. Kansalliskirjasto) 160 27% ammattikorkeakoulukirjasto
LisätiedotJälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos
Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti
LisätiedotPorin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot
Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotKDK Kansallinen digitaalinen kirjasto
KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli
LisätiedotVARASTOKIRJASTO Tulossopimus
VARASTOKIRJASTO 2013-2016 Tulossopimus 19.4.2012 VARASTOKIRJASTON ORGANISAATIO OKM johtokunta johtaja metadata logistiikka JOHTOKUNTA Ari Muhonen, pj Ulla Nygren, vpj, Turun yliopisto Dorrit Gustafsson,
LisätiedotAmmatillisen opettajan OSAAMISMERKIT
Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT OSAAMISMERKIT Digitaalinen osaamismerkki (open badge) on saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen väline. Digitaalinen merkki ei itsessään luo lisäarvoa,
LisätiedotKuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston
Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa
LisätiedotOpiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043)
Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043) pääaine- ja sivuaineopiskelijat Taulukkolaskennan perusteet Yleistä Tämä harjoitus käsittelee taulukkolaskentaohjelman perustoimintoja. Harjoituksissa opetellaan
Lisätiedot