- Via Baltica - Verkostoituminen (EU-hankkeet) Substanssirooli - tunnettu kapeilla alueilla

Transkriptio

1 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kuntahaastattelut Lahden kuntahaastattelu Muistio Muistiossa on esitetty kuntahaastattelun yhteydessä käydyn keskustelun pääkohdat. Lisäksi konsultille on toimitettu kirjallisia vastauksia, jotka on otettu huomioon muistion lopussa olevassa Kasvualueet ja kehityshankkeet -kappaleessa sekä lähtötietoraportissa (identiteetti, rooli, vetovoimatekijät). MAA JA VESI OY PL 50 (Jaakonkatu 3) Vantaa Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Puh. (09) Fax (09) / sw@poyry.fi maajavesi.poyry.fi Päiväys Viite YSK Sivu 1 (9) Yhteyshlö Juha Nurmi Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri Puh. (09) , Faksi (09) juha.nurmi@poyry.fi 1. Miten määrittelisitte kuntanne identiteetin ja roolin Euroopan alueella Lahti osana pääkaupunkiseutua - osaamiskeskus - talviurheilu - kulttuuri musiikki, Lahti-sinfonia - muotoilu - ympäristöosaaminen - työpaikkarakenteen ja elinkeinoelämän kehitys (Eurooppa-profiili) Kansainvälistämisstrategian avulla olisi mahdollisuus profiloitua voimakkaammin. - EU:n mahdollisuudet (esim. Itämeren kaupunkien liitto) - Pietari markkina-alue - EU-rahoitteista ympäristöalan yhteistyötä Pietarin kanssa (esim. korkeakouluyhteistyö) - Via Baltica - Verkostoituminen (EU-hankkeet) Substanssirooli - tunnettu kapeilla alueilla Valtakunnallisesti - Sijainti (rautatie, valtatiet 4 ja 12) - Kasvualue, osa Helsingin metropolialuetta - Saavuttamassa myönteistä imagoa (suuri haaste ja mahdollisuus) - Yhteys lentokentälle, muut yhteydet hyvät asukkaan alue hyvät palvelut - Erinomainen amk-tason koulutus ammattiosaaminen, sen arvostuksen nostaminen - Elinkeinorakenne yksityisten yritysten varassa - Logistiikka - Profiilin kehittäminen vaikeaa (talviurheilu & yliopisto?) - Pietarin markkina-aluetta, on luotu yhteistyösuhteita - Valtion työpaikkoja vähän

2 2 Maakunnallisesti Lahden kaupunkiseudulla - Palveluvarustus vahva maakunta ympärillä - Keskiasteen koulutus yritykset tulevat osaajien luo - Yrittäminen - Heinola-Lahti -akselin vahvistaminen hallinnollisten uudistusten jälkeen uusi tilanne ja vahvuus - Maakunta odottaa palveluja, mutta ei isännän roolia - Maisemaraja Uusimaa Järvi-Suomi - Palvelutuotanto (ei maakuntatasolla) - Tavoite tiiviimpään kaupunkiseudun yhteistyöhön, myös maankäytössä ja palvelutuotannossa - Yhteistyön vetäjä, aloitteen tekijä, mutta myös maksaja - ¾ maakunnan koko väestöstä - Heinola-Lahti -akselin vahvistuminen - Lahti Uusimaa/Salpausselkä/Järvi-Suomi/ruuhka-Suomi/loma-Suomi/talvi- Suomi - Vaikutus Lahden kehitykseen tulee muualta (esim. Putinin visio oikoratahankkeesta) 2. Miten arvioitte kuntanne nykyistä alue- ja yhdyskuntarakennetta ja sen kehittämistavoitteita? Mitkä ovat kuntanne kasvualueet ja kehittävät alueet? Kasvualueet - uudet asuinja työpaikkaalueet Asuinalueet - Karisto - Kymijärven pohjoispuoli - Renkomäki Ämmälä Rakennetta eheyttävää suunnittelua - Ahtiala - Hennala - Nikkilä - Paavola kerrostalovaltaisemmaksi 40 vuoden perspektiivillä Työpaikka-alueet (teollisuus) - Kujalan logistiikka-alue - Renkomäki - Pippo (moottoritien risteysalue) - Radan alue (eteläpuoli kiinnostaa yrittäjiä) 2

3 3 Kehitettävät alueet ja uudet hankkeet - olemassa olevat muutosalueet (asuminen, työpaikkaalueet, palvelut, matkailu, virkistys jne...) - Radan pinta ja radan eteläpuoli kiinnostaa kiinteistösijoittajia - Kasvusuunta valtatie 24 - Oikoradan pysäkit - Eteläinen moottoritie - Tiivis asuminen ja palvelut lähellä - Ei tilaa tilaavieville elinkeinoille - Valtatie 12 pullonkaulana myös yhteydet itään - Keskustan elinvoimaisuus ja kehittäminen olemassa oleva rakenne on syntynyt osin hallitsemattomasti (Laune ja Paavola). - Paavola muuttuu rakenteellisesti keskikaupunkimaisemmaksi - Launeen vapaa-aikakeskus palvelutason laatu - Urheilukeskuksen alueen monikäyttöisyys - Kartanon alueelta yhteys rantaan - Keskusta/Ankkuri - Kujalan logistiikka-alue on vanhentunut - Maisema-alueista ym. reservialueista seutukaava turvana - Miekkiön alueen mahdollisuudet tutkittava - Pipon alue työpaikka-alueena Mitä erityisiä vahvuuksia tai ongelmia kasvu- tai kehittämisalueisiin liittyy? Fyysiset edellytykset - Liikenteellinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet - Vesijärvi, Salpausselkä luonto, maisema - Kasvualueet liittyvät olemassa olevaan rakenteeseen, vahvuus - Tiivis kaupunkirakenne - Palvelutaso keskustassa erittäin hyvä - Seutu tarjoaa erilaisen asumisen mahdollisuuden 3

4 4 Rajoitukset Kuinka tiivistä ollaan valmiita sallimaan? - 40 vuotta vanhaa alas ja uutta ylös - Taloudelliset rajoitukset - Kaikki alueet eivät ole liikenteellisesti edullisilla (joukkoliikenne) paikoilla - Uskottavuusraja sijoituskohteena keskusta-alueella, esimerkiksi Seurahuoneen alueella mielikuvakysymys korostuu - Asukkaiden maksukyky suhteellisen heikko (yksinhuoltajat) asumisen laatutasosta on tingitty. Myös henkinen köyhyys vaikuttaa arkkitehtuurin laatuun. - Miten asuntokuntien koko muuttuu? asuntokuntien ja asumisväljyyden kasvu - Maisema, virkistys vihreät alueet on tutkittu tarkkaan, niistä ei ensimmäisenä mennä rakentamaan - Melu- ja maaperäkysymykset kustannukset - Tila loppuu - Tiivis kaupunkirakenne, kuinka paljon liikenneverkko sietää? 4

5 5 4. Minkälaista yhteistyötä tai yhteistyön tarpeita kunnallanne on nyt ja tulevaisuudessa? Kansainvälisesti Valtakunnallisesti Maakunnallisesti - EU-hankkeet, yhteistyökumppanien hakeminen eri maista - Aktiivinen asema Euroopassa korostuu sitten kun EU-rahat loppuvat siirrytään ohjelmaperusteiseen yhteistyöhön, haetaan partnereita. - Vertailu ulkomaille vastaaviin hankkeisiin ja alueisiin - Suhde valtioneuvostoon ja ministereihin, ongelmat hankkeissa - Enemmän sattumanvaraista - Täytyy tietää, mitä maailmalla tapahtuu esikuvat - Kanta-Hämeen hyödyntäminen yhteinen edunvalvonta, sama etäisyys pääkaupunkiseudusta, ihmisten sijainti - Kaupunkiverkko pääkaupunkiseutu, eri kaupungit eri tarkoituksissa, raidehankkeet Itä-Suomi raideyhteydet, Hämeenlinna - Esteitä valtion vallan laajentuminen - Tiedonvaihto ministeriön ja ympäristökeskuksen välillä - Ohjelmaperusteisuus - Aluekeskusohjelma sopimussuhde valtion ja alueen välille - Mihin asetetaan ykkösketju? - Henkinen ilmapiiri - Päijät-Hämeen -liitto keskeinen yhteistyökanava aluekehitys, alueiden käyttö Kaupunkiseudulla - Henkinen ilmapiiri - Päijät-Hämeen -liitto keskeinen yhteistyökanava aluekehitys, alueiden käyttö - Maankäytöllinen konsensus kaupunkirakenteen hallinta - Seudullisesti sekä valtakunnallisestikin oltava kohtuullisen itsekäs 5

6 6 5. Miten määrittelisitte kuntanne kehittämisvisioita? Asuminen - Taajamat - Rantaasuminen Elinkeinot, työpaikat Tiiviys - Keskustan tiivistäminen, kerrostalorakentaminen jatkuu keskustassa - Eurooppalainen kaupunkikulttuuri asuminen matalasti ja tiiviisti - Pientaloalueiden laadun parantaminen Miten asumisen tarpeet muuttuvat? - Väljyystarve asuntokuntakoko pienenee - Uudet asukkaat - Poistuma - Varauma - Asuntomäärän pohtiminen (sosiaalipoliittinen kehittyminen esimerkiksi asumistuki järjestelmä) Tulevaisuuden perherakenne? - Etätyö, erillistarpeet - Enemmän tarjontaa, monipuolisuutta - Asemanseutu myös asuminen 40 vuoden perspektiivillä - Jos tarjotaan tiiviimpää, markkinoidaan myös vapaata tilaa - Vapaa-asutusalueet ympärivuotiseen käyttöön - Rantoja ei asumiselle Painopisteet - Tiedepuisto vuonna Elinkeinorakenteen kehittäminen nykyaikaisempaan suuntaan vahvistettuna IT-osaamisella - Tilaa vaativa logistinen työpaikka Lahteen vai muualle? Miten vaikuttaa maankäyttöön? onko varaa ohjata? Lahden strategia - Elinkeinorakenteen kehittyminen, nykyaikaistaminen - Työpaikkojen luonteen muuttumista on vaikea ennustaa - Oikorata ja moottoritie millainen elinkeinotoiminta sijoittuu lyhyen matkan päähän pääkaupunkiseudusta - Osaamiskäytävä riittävästi osaajia toistensa lähelle - Logistiikka kehittyvä elinkeinoala, yksi kehittyvimpiä on varastointi 6

7 7 Palvelut - julkiset - kaupalliset Peruspalvelut - Kuntayhteistyöllä - Omat tarpeet ylittävät kulttuuripalvelut Palvelurakenne - Kävelykaupunki - Julkisen liikenteen kaupunki - Autokaupunki - Tiivistäminen tukee palveluja Launeen vapaa-ajan keskus Kauppakeskittymät - Ihmisiä ei liikutella elintarvikkeiden perässä - Ydinkeskusta tärkein elintarvikekaupan alue - Ydinkeskustassa erikoiskauppa - Minne sijoitetaan raskas kauppatoiminta? ratkaistava seudullisesti - Lähikauppojen säilyvyys turvattava - Paavolan keskittymä mahdollisuus lisätä Infraverkosto ja liikennejärjestelmä - Eteläisen kehätien VT 12 päätös saatava - Rataa ja pistoraiteita ei voida uhrata - Oikorata - Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen - Liikenne- ja matkaketjut liikenneverkkohierarkia - Maankäytön suunnittelu joukkoliikenteen kehityksen kannalta Ympäristö - Elinympäristö - Kulttuuriympäristö ja maisema - Luonto - Maisema - Vesistöt, pohjavedet - jne - Suojellaan ja säilytetään olemassa olevien arvojen vahvuudet - Vesistö - Pohjavesi (VR:n kuljetukset, liikenne) tyypillinen ongelmakysymys, keskustelu kiristynyt viimeaikoina - Ilmanlaatu - Luonto, virkistys - Rakennetut puistot: iso arvo, paikan henki asuinympäristön häiriöttömyys 7

8 8 Sosiaalinen ympäristö ml. arvostukset ja elämäntavat - Miten asuminen ja ihmisten tarpeet muuttuvat? (Yhden perheen taloudet vähenevät eikä väki enää lisäänny.) - Väestörakenne väki ikääntyy arvokkaasti - Seudun tasainen nettomuutto, kasvun mitoitus - Mikä on kasvun määrä? 0,5 % kasvu hallittu 1 % kasvu? Pyritäänkö kasvuun, kuinka suureen viime aikojen kehitys. - Asuinympäristön häiriöttömyys suhteessa tapahtumiin (Laune potentiaalisin tapahtuma-alue) - Eurooppalainen kaupunkikulttuuri elämä kuuluu kaupunkiin - Paikan henki, muisti, kerrostunut paikoilla on oltava merkitys - amk- ja yliopistotoiminta kasvavaa opiskelijakaupungin ilmapiiri on suotava - Asukkaiden osallistuminen oman kaupunkinsa kehittämiseen - Hyvinvointiyhteiskuntamalli kestääkö? - Kasvukeskustelu: Maakuntasuunnitelma valtuustoon, Elli-työ ja kuntien tavoitteet 6. Miten markkinoisitte kuntaanne Yhdellä lauseella? Kehitys ja palvelukykyinen. Järvi-Suomen portti, pääkaupungin lähellä. Ei oo Lahden voittanutta. Kuntanne vetovoimatekijöillä? Pelkistettynä: Ympäristö, yritykset, yhteydet, yhteisöt, yliopisto, ymmärtäminen. Lahti on taloudellisesti vahva. Seuraavassa on kuvattu kuntahaastattelussa ilmi käyneet kasvualueet ja kehityshankkeet tiivistetyssä muodossa. Kasvualueet ja kehityshankkeet Asumisen kasvualueita ovat Karisto, Kymijärven pohjoispuoli, Renkomäki, Ämmälä, Ahtiala, Kunnas, Viuha, Koiskala, Okeroinen, Kytölä, Hennala ja Nikkilä. Paavolan alueen tiivistämistä tutkitaan, alue voisi kehittyä nykyistä tehokkaammin rakennetuksi keskustatoimintojen laajenemisalueeksi. Myös keskustan täydennys- ja tiivistämismahdollisuuksia tutkitaan (mm. Mallasjuoma, Kartano, Ankkuri/Ruoriniemi, Paavolanrinne). Keskustaa tulee vahvistaa niin kaupallisena keskuksena kuin palvelujen, kulttuurin ja asumisen alueena. Keskustan ulkopuoliset pientaloalueet rakennetaan tiiviisti ja tehokkaasti (ns. tiivis ja matala rakentamistapa). Haja- ja loma-asuminen poistuu pysyvän asumisen tieltä. Asuntotonttivarantoa Lahden kaupungilla on n. 4-5 vuoden tarpeeseen. Elinkeinotoiminnan kannalta merkittävin hanke on logistiikkakeskus Ämmälän ja Kujalan alueilla. Muita kasvualueita ovat Renkomäki, sisääntulotien ja ohikulkutien (vt 4) varsi, liittymäalueet, Pippo, Jokimaa, Holma ja Syväoja. Junaradan varsi tarjoaa työpaikka-alueiden kehittämispotentiaalin. 8

9 9 Elinkeinorakenteen kehittäminen nykyaikaisempaan suuntaan on merkittävä haaste. Lahden tiedepuisto-hankkeella, jolla pyritään kehittämään kaupunkiseudun yritysten ja oppilaitosten kilpailukykyä. Teollisuustontteja on n. 4 vuoden tarpeeseen, tosin kysyntä keskittyy tietyille alueille. Muita keskeisiä kehittämishankkeita ovat oikorata, Lahden eteläinen kehätie (valtatie 12), keskustan kehittäminen, moottoritie Lahti-Heinola, kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen (mm. yhteydet matkakeskukseen). Rautatieaseman ympäristön merkitys tulee lisääntymän oikoradan myötä (hankkeita matkakeskus ja HTC Lahti). Kaupallisten palvelujen keskittyminen jatkuu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä palveluiden säilymiseen ja saavutettavuuteen. Keskustan asemaa maakunnallisena erikoiskaupan keskuksena vahvistetaan. Tilaa vievä erikoiskauppa sijoitetaan liikenteellisesti hyville paikoille. Lahti tarjoaa jatkossakin kulttuuri- ja muita erityispalveluja, joita ympäröivissä kunnissa ei ole. Launeelle rakennetaan vapaa-ajan keskus (virkistysuimala, jäähalli yms.). Salpausselkä ja Vesijärven ranta-alue ovat virkistyksen ja kulttuurin kannalta merkittäviä, tarjoten virkistystoimintojen kehittämispotentiaalin (mm. järviliikenne). Ympäristön olemassa olevia arvoja pyritään vahvistamaan. Keskeisiä suojelukysymyksiä Lahdessa ovat mm. vesistöt, pohjavesi ja ilmanlaatu. Nykyiset virkistysalueet säilytetään. Asuinympäristön häiriöttömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Lahdelle viime vuosina kehittynyttä opiskelukaupunki-imagoa edistetään. Asukkaat pyritään saamaan mukaan kehittämään elinympäristöään. Kasvu- ja kehittämisalueiden fyysisiä edellytyksiä ovat hyvät liikenneyhteydet (mm. valtatiet 4 ja 12, oikorata). Lahden kaupunkirakenne on tiivis ja kasvualueet liittyvät olevaan rakenteeseen. Vesijärvi ja Salpausselkä luovat oivat puitteet virkistykselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Keskustan palvelutaso on erittäin hyvä, keskusta on maakunnallisten erikoispalvelujen keskus. Kehittämistä rajoittavat taloudelliset resurssit (kuntatalous/investointikyky), lisäksi Lahti on kärsinyt uskottavuusvajeesta sijoituskohteena. Kasvua hillitsee kaupungin maantieteellinen koko. Kaupungin omistuksessa olevat rakentamattomat maa-alueet ovat rajalliset. Väestön ikärakenne, keskimääräistä suurempi työttömyys, matala palkkataso ja työikäisten alhainen osuus väestöstä rajoittavat verotulojen kasvua. Puisto- ja virkistysalueiden rakentaminen ei ole kestävä ratkaisu, alueilla on virkistysarvojen lisäksi merkittäviä luonto-, maisema- ja kulttuuriarvoja. Pohjavesi rajoittaa rakentamista, mm. keskusta sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Radanvarren kehittämistä häiritsevät melu ja tärinä. Keskustan kehittämisen ongelmia ovat linja-autoreittien sijoittelu ja korttelien sisäinen kehittäminen. Maaperän heikko rakennettavuus ja likaantuneisuus rajoittaa paikoin rakentamista. 9