TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 8/

Transkriptio

1 Aika: klo 9.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Kokouslounas tarjoillaan ravintola Tampellassa kokouksen päätyttyä klo alkaen. Seuraavalla sivulla on karttakuva, josta käy ilmi sisäänajo Pellavan parkkiin (Verstaankatu 2) ja Kelloportinkadulla 1 B olevalle kokouskeskuksen sisäänkäynnille. Soittokello on oven oikealla puolella. Kuntayhtymällä on hankittuna pysäköintiä varten arvolipukkeita Pellavan parkkiin. Osallistujat: jäsenet: Lyly Lauri, pj. Jarva Marko, 1. vpj. Aaltonen Mikko Heinämäki Anna-Kaisa Ikonen Anna-Kaisa Jakara Riitta Lahikainen Stiina Luojus Katja Niemi Veijo Ollila Riitta Paalanen Piila 2. vpj. Sasi Ilkka Uusi-Erkkilä Pertti varajäsenet: Loukaskorpi Johanna Lanne Janika Torkkola Sinikka Stenhäll Jaakko Tulonen Irja Viljanen Jussi Törhönen Marko Sorsa Minna Liuha Tuukka Sirniö Ilpo Pelvola Kirsi Jäntti Aleksi Lumia Mervi Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsuttu kokoukseen: Lammintaus Arto konsultti, Expertos-osuuskunta, 121 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö, TKS, 121 ja 124 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö, TKS, /27

2 2/27

3 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2017 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2017 Todistaa Juhani Pohjonen 3/27

4 Käsiteltävät asiat: 116 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT KAUPUNKISEUDUN SATAMAVERKON JA SATAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNTÖJEN YHTENÄISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA KUNTIEN KIINTEISTÖJEN SISÄISTEN VUOKRAPERIAATTEIDEN YHTENÄISTÄMISTYÖ KUHMOISTEN KUNNAN YHTEISTYÖALOITE SEUTUHALLITUKSEN KOKOUKSET SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 27 4/27

5 116 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. 5/27

6 117 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolooikeus tai -velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 6/27

7 118 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Anna-Kaisa Heinämäki. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 7/27

8 119 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 8/27

9 120 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA Tampere-Pirkkala -lentokentän investointien edistäminen Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittäminen Seutuhallituksen kokouskäytäntö Seututyöryhmien työjärjestyksen hyväksyminen Jäsenten ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan toimikaudelle Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän lausunto hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta (lvm/1770/03/2016) TOIMEENPANO Seutuhallituksen linjaus viestitty tiedoksi puolustusvoimille ja Finnavialle. Tampere-Pirkkalan lentokenttä esillä edunvalvonnassa. Infra-työryhmä käynnisti tavoitteiden päivitystyön kokouksessaan. Väliraportti seutuhallitukseen marraskuussa. Ehdotus vuoden 2018 kokouspäiviksi on käsittelyssä tässä kokouksessa Työryhmän käsittelevät asian kokouksessaan ja huomioivat työskentelyssään Ehdokkaiden nimet on toimitettu verottajalle Lausunto on toimitettu LVM:öön Liikennejärjestelmäinsinöörin ja paikkatietoasiantuntijan rekrytointitilanne. Kuntayhtymä on liittynyt mukaan digikuntakokeiluun alkaen. Kokoustiedotteet ja muistiot: - Kuntajohtajakokouksen muistiot ja Infra-työryhmän kokoustiedote Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoustiedote Maankäytön ja asumisen työryhmän kokoustiedote /27

10 Ennakkotiedot heinäkuun 2017 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammi-heinä 2017 Muutos%, tammiheinä 2017 Muutos%, tammiheinä 2016 Työttömyys%, heinäkuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % 1,1 % 10,4 12,4 Lempäälä ,6 % 0,6 % 9,9 11,6 Nokia ,2 % 0,3 % 12,0 14,1 Orivesi ,1 % -0,8 % 11,4 13,4 Pirkkala ,2 % 1,2 % 9,0 10,1 Tampere ,4 % 0,3 % 15,5 16,9 Vesilahti ,7 % 0,0 % 10,0 11,3 Ylöjärvi ,4 % 0,4 % 10,8 10,9 Kaupunkiseutu ,4 % 0,4 % 13,6 15,0 Kehyskunnat ,4 % 0,6 % 10,6 12,1 Turun seutu ,2 % 0,1 % 12,8 12,9 Helsingin seutu ,8 % 0,8 % 11,2 11,1 Oulun seutu ,2 % 15,8 15,7 Pirkanmaa ,2 % 0,3 % 13,0 14,6 Suomi ,1 % 0,2 % 7,5 9,2 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Elokuun lopun väestötiedot ilmestyvät torstaina Liite toimitetaan jälkipostina seutuhallituksen kokouspiirille. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 10/27

11 121 KAUPUNKISEUDUN SATAMAVERKON JA SATAMATOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen ja kehittämispäällikkö Asula-Myllynen Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on usein viitattu alueen suurten vesistöjen hyödyntämiseen seudullisena elementtinä matkailun kehittämisessä ja asukkaiden virkistyskäytössä. Asia ei ole edennyt kuitenkaan Rakennesuunnitelman toteuttamisen kautta. Nyt vesistöjen hyödyntäminen ja arvo korostuvat uudella tavalla kaupungistumisen ja kaupunkimaisen elämäntavan lisääntyessä. Veneily ja veneilijöiden vaatimukset lisääntyvät samoin kuin satamien merkitys vetovoiman ja virkistyksen näkökulmasta. Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian Hyvinvoiva yhteisö -teema sisältää toimenpidekokonaisuuden kuntien vapaa-aikapalvelujen - liikunta, vesistöt ja reitistöt, kulttuuri, kansalaisopisto ja kirjasto - seudullista käytöstä ja yhteiskehittämisestä. Kuntayhtymän vuoden 2017 talousarviotavoitteena on, että Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin. Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin Seutusatamat-selvitystyö ja selvityksen loppuraportti ja toimenpide-ehdotukset on käsitelty Infra-työryhmässä Työn tavoitteena oli saada aikaan kehittämissuunnitelma satamatoimintojen nykytilan ja merkityksen tunnistamisesta seudun elinvoimalle. Lisäksi tavoitteena oli esittää toimenpiteitä kaupunkiseudun satamaverkoston ja -toimintojen kehittämiseksi Tampereen kehittämän ja soveltavan satamien palvelutasoluokituksen pohjalta. Selvitystyössä tehtiin satamakatselmuksia, haastateltiin kuntien teknistä johtoa ja valokuvattiin satamat. Lisäksi toteutettiin internetkyselytutkimus veneilijöille. Satamia luokiteltiin yhteensä 54, joista I- luokan satamia on 6 kpl, II-luokan satamia 7 kpl, III-luokan satamia 19 kpl, IV-luokan satamia 13 kpl ja V-luokan satamia 9 kpl. Kuntien satamien sijoittuminen eri luokkiin on kuvattu raportin sivulla 99. Ykkösluokan satamia ovat Nokian Vihola, Ylöjärven Pimeesalmi sekä Tampereen Jänissaari, Mustalahti, Laukontori ja Viinikanlahti. Satamaluokka Luokan edellyttämät palvelut I Vähintään 100 kausipaikkaa ja 10 vierasvenepaikkaa. Enemmän kuin 15 palvelua, esim. aallonmurtaja, käveltävät aisat, lokkikarkotin, kahvila, sauna, wc (edellisen luokan lisäksi). II Vähintään 50 kausipaikkaa ja 5 vierasvenepaikkaa palvelua, kuten vierasvenelaituri, hyvä sijainti, pysäköintialue, veneluiska (edellisen luokan lisäksi). 11/27

12 III IV V Vähintään 25 venepaikkaa palvelua, esim. nousutikkaat, valopollarit, liikennöintiyhteydet, esteettömyys (edellisen luokan lisäksi). Laituri, jossa on venepaikkoja, 4-6 palvelua, kuten pelastusrengas, aita, jätepiste ja pysäköinti. Laituri, jossa on venepaikkoja. Vähäinen määrä muita palveluita. Selvityksessä kuvataan nykytilaa mm. seuraavasti: - Kaupungistuneissa kunnissa venepaikkoja on liian vähän - Satamista puuttuu oleellisia perusvarusteita - Veneilyä ei nähdä mahdollisuutena lisätä hyvinvointia ja matkailua - Yhteistyö eri toimijoiden välillä on olematonta - Satamat nähdään usein vain ylläpitokysymyksenä - Satamien kehittäminen on usein reaktiivista - Halua veneilyn kehittämiseen on, mutta ei resursseja Satamien tavoitetila kuvattiin seuraavasti: - Kaikissa satamissa on luokituksen mukainen varustelu: minimissään jätehuolto ja turvallisuusvarusteet - Paremmissa satamissa on varustelu, joka nostaa luokitusta yhdellä (IV-II lk) - Parhaissa satamissa on lisää yrittäjävetoisia palveluita (II-I lk) - Satamien palvelut ovat löydettävissä ja varattavissa digitaalisesti - Satamat ovat viihtyisämpiä, puistomaisempia - Satamaverkoston vahvuus perustuu riittäviin venepaikkamääriin ja hyvään palvelutasoon - Tyytyväisyyttä satamien palveluihin kartoitetaan säännöllisesti - Satamia ja palveluita kehitetään veneilijän näkökulmasta Satamien merkitys ja tavoitteellinen kehittäminen näkyy eritasoisesti kuntien omissa suunnitelmissa, useimmiten teknisen sektorilla. Satamien kehittämisen haasteeksi on tunnistettu mm. monitoimijuus. Satamat ovat usein veneilyseurojen hallinnassa ja palvelujen tuottajana toimii myös yksittäisiä yrityksiä. Kunta ylläpitää puolestaan perusinfraa satama-alueen ympärillä, mutta satamien kehittämistä ei ole integroitu kunnan kehittämiseen. Kasvun tai liiketoiminnan mahdollisuuksia ei yksittäisen sataman osalta synny, eivätkä satamat kehity potentiaalinsa mukaisesti. Raportissa ehdotetaankin tutkittavaksi seudullisen toimintamallin (toimijan) vaihtoehtoja, jolla satamaverkoston laatutasoa voitaisiin systemaattisesti pitkällä tähtäimellä viedä eteenpäin lukuisten intressitahojen ja toimijoiden kassa ja heidän voimavarojaan hyödyntäen. Pitkällä aikavälillä voisi syntyä laadukkaampaa satama-infraa ja palveluita, taloudellisia yhteisiä hankintoja, digitaalisia palveluja, lisärahoitusmahdollisuuksia, asiakastyytyväisyyden hallintaa ja seudullisesti yhtenäistä hinnoittelupohjaa. Lisäksi tarvetta olisi vesistöjen talvikäytön potentiaalin selvittämiseen ja lisäämiseen. Myös edellytykset yhteistyölle 12/27

13 suurten vesistöjen kuntien kanssa paranisivat, kun kehittämistyötä koordinoitaisiin. Infra-työryhmä on käsitellyt raportin ja esittää, että valmisteluja jatketaan seudullisen toimintamallin vaihtoehtojen selvittämiseksi. Tavoitteena on, että kunnat voivat huomioida uuden toimintamallin budjettivalmistelussaan Konsultti Arto Lammintaus esittelee hankkeen loppuraportin. Tampereen satamamestari Matti Joki ja kehittämispäällikkö Ritva Asula- Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Loppuraportti - PP-tiivistelmä Päätösehdotus Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi loppuraportin, että selvitys seudullisen toimintamallin (toimijan) vaihtoehdoista käynnistetään, että kunnat käsittelevät raportin ao. toimielimissään ja että kunnat huomioivat satamaverkoston kehittämisen strategioissaan ja kehittämissuunnitelmissaan. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13/27

14 122 SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen : Tausta Tampereen kaupunkiseudulla on joukko kunnallisesti ja yhdistyspohjaisesti toimivia museoita, joiden hoitoon ei ole ollut osoittaa riittävästi voimavaroja. Museot ovat kuitenkin tärkeitä paikallisen identiteetin kannalta. Museoita hoidetaan sivutoimisesti virkatyönä tai talkootyönä ja harvassa kunnassa on museoammatillista henkilökuntaa. Museotoiminnan jatkuvuus ja paikallisen kulttuuriperinnön säilyminen ovat usein vaakalaudalla. Museotoimintaa rasittavat lisäksi käytännön ongelmat: kokoelman hoitoon, näyttelyihin ja pedagogiseen toimintaan ei ole tarvittavaa resurssia, esineistön tallennuksessa on päällekkäisyyttä ja asianmukaisia säilytystiloja puuttuu. Kunnan ylläpitämä museo löytyy Nokialta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä. Lempäälässä Lempäälä-seura vastaa toiminnasta, mutta kunta omistaa rakennukset. Kangasalalla, Orivedellä, Vesilahdessa ja Tampereen Teiskossa museotoimintaa hoidetaan yhdistysten toimesta. Kaikilla kunnilla on myös taidekokoelma, jotka ovat moninaisuudessaan haastavia hallinnoida ja hoitaa. Kunnat päättivät keväällä 2016 osallistua Pirkanmaan maakuntamuseon hallinnoimaan seutukuntamuseoselvitykseen. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, millä alueella yhteistyötä kannattaa tehdä, mitkä museot ovat osallisena, mikä on optimaalinen yhteistyötapa, työvoimatarve ja kustannukset. Lisäksi selvitettiin, onko olemassa olevia tehtäviä yhdistettävissä seudulliseksi resursseiksi tai voidaanko lisäpanostuksella saada ei-ammatillisesti hoidetuille museoille tai taidekokoelmille asiantunteva tutkija. Selvityksen pohjalta todettiin, että seudulliselle museotyölle oli tarve ja että seutumuseo vastasi kuntien strategisia tavoitteita usealla sektorilla. Selvityksen perusteella oli myös nähtävissä, että seutumuseota tarvittaisiin kehittämään uusia ideoita ja yhteistoimintaa näyttelyihin ja kulttuuriperintöelämysten välittämiseen yleisölle. Seutumuseo voisi luoda yhteisiä teemoja ja tapahtumakonsepteja kuntien museoiden näkyvyyden ja merkityksen vahvistamiseksi. Toiseksi seutumuseota kaivattiin alueellisten museokokoelmien järjestämiseen, hoitoon ja digitalisointiin. Seutumuseon avulla hyvät toimintatavat pystytään monistamaan usean eri museon hyödyksi. Kolmas merkittävä seutumuseosta saatava hyöty liittyi kouluihin ja opetukseen. Seutumuseotyöllä voitaisiin lisäksi vastata perusopetuksen uuden opetussuunnitelman haasteeseen käyttää paikallista kulttuuriperintöä osana kulttuurikasvatusta. 14/27

15 Selvitys käynnisti seutukuntamuseon kaksivuotisen kokeilun opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin. Kokeiluun ja hankkeen omarahoitukseen (25 %) päättivät osallistua Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala, Hämeenkyrö ja Pälkäne. Strategiayhteys ja hankkeen vaikutukset Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian an yksi pääviesteistä on Hyvinvoiva yhteisö, jota konkretisoi tavoite Hyvinvoivat kuntalaiset. Asetetun tavoitteen mukaan kaupunkiseudulla edistetään asukkaiden hyvinvointia monipuolisilla vapaa-aikapalveluilla. Seutuhallituksen helmikuussa 2017 hyväksymässä toteutusohjelmassa on lisäksi ohjattu vapaa-aikapalveluiden seututyötä seudullisen yhteiskäytön ja yhteiskehittämisen suuntaan. Seutumuseomallin kehittäminen on strategian ja toteutusohjelman mukaista vapaa-aikapalveluiden yhteiskehittämistä. Onnistuessaan seudullinen toimintamalli parantaisi kuntien kulttuuripalveluiden laatua: tarjonnan monipuolisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan jatkuvuutta. Aiempaa asiantuntevammin hyödynnetty, saavutettu, dokumentoitu ja hoidettu aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö luovat hyvinvointia. Museotilojen aktiivisempi ja monimuotoisempi käyttö edistää arvoympäristöjen ja maiseman säilymistä. Vapaaehtoistoiminnan kanavointi museotoimintaan edistää tasa-arvoista osallisuutta kulttuuriperintöön. Mikäli museomalli osoittautuu toimivaksi, seutukuntamuseolla voi olla edellytyksiä jatkaa pysyvänä toimintana hankkeen päätyttyä. Hankkeella on myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kun se kohdistuu paikallisyhteisöjen kulttuuriseen rikastumiseen ja hyvinvointiin. Hanke myös edistää kokonaisvaltaisen oppimisen ja seutukunnan elinvoimaisuuden tavoitteita. Seutumuseomallin kokeiluhanke on myös kansallisesti kiinnostava, koska se on laatuaan ensimmäinen Suomessa ja tavoitteena on luoda malli, joka voisi tulevaisuudessa toimia esimerkkinä myös muille seutukunnille. Aikataulu Seutumuseomallin kehittämishanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä euron suuruisen rahoituksen. Hankekausi on hakemuksen mukaan , mutta painopiste kehittämistyössä on vuonna Työ käynnistyy maakuntamuseossa rekrytoinnilla ja suuntaviivat työn sisällölle määrittävän työryhmän kokoamisella. Hankekuntien kanssa käydään vuoden 2018 kesäkauden lopussa seurantakeskustelut ja hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden 2019 aikana. 15/27

16 Kaupunkiseudun uudistuneen työryhmärakenteen mukaan hankkeen edistymistä seuraa hyvinvointipalvelujen työryhmä. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa. Liite - Seutukuntamuseoselvitys 2016 on luettavissa linkistä: - Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutumuseomallin kehittämishankkeen käynnistymisen, todeta, että kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen työryhmä seuraa hankkeen toteutusta ja arvioida keväällä 2019 seutumuseotoiminnan jatkoedellytyksiä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 16/27

17 123 VARHAISKASVATUKSEN KÄYTÄNTÖJEN YHTENÄISTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Päivi Nurminen: Varhaiskasvatuksen yhteistyössä on ollut vuodesta 2009 sopimus, jonka mukaan perheet voivat hakea päivähoitopaikkaa koko kaupunkiseudun alueelta. Hakemuksen vastaanottanut kunta sitoutuu myöntämään paikan naapurikunnan asukkaalle, mikäli varhaiskasvatusyksikössä on tilaa. Käytäntö helpottaa seudun asukkaiden arkea ja joustavuutta mm. seudun sisäisen muuton yhteydessä. Päivähoitopalvelu on tuotteistettu laskutuksen perustaksi. Kunnan järjestämän varhaiskasvatuspalvelun rinnalle on syntynyt yksityisten toimijoiden tarjontaa, joihin perheet voivat hakeutua myös yli kuntarajojen. Varhaiskasvatuksen seutuyhteistyössä on 2016 panostettu yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseen ja palvelumarkkinan monipuolistumisen tukemiseen. Tätä varten kaupunkiseudun varhaiskasvatusjohtajat ovat luoneet verkostomaisen toimintamallin. Jatkuvaa yhteistyötä tehdään seudullisesti mm. palveluntuottajien hyväksymisessä, valvonnassa, palvelusetelin käytön kehittämisessä sekä osaamisen kehittämisessä. Seudun palvelusetelisääntökirja tullaan päivittämään syksyn 2017 aikana. Varhaiskasvatuksen seudullisesta kehittämisestä on raportoitu keväällä Jatkotyössä on painotettu seuraavia näkökulmia: 1. markkinoiden aktiivista hyödyntämistä eli monituottajamallin edistäminen 2. subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutumista/ yhteneväisiä tulkintoja rajausperusteista. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Asian jatkovalmistelusta on vastannut varhaiskasvatuksen työryhmä, joka on ensivaiheessa valmistellut tilannekuvan uuden varhaiskasvatuslain tulkintapäätöksistä kaupunkiseudulla. Varhaiskasvatuksen seudullisessa kehittämisessä seudun kuntien erilaiset päätökset varhaiskasvatuslain tulkinnasta aiheuttavat haasteita sopimukselliselle seutuyhteistyölle mm. varhaiskasvatuksen rajaamisen, ryhmäkokojen ja aikaperusteisen asiakasmaksujärjestelmän osalta. Kuntien raja-alueille rakentuvat varhaiskasvatusyksiköt ja niiden asiakkaat saattavat kohdata useammanlaista palvelua. Tämä on kunkin kunnan oma päätös, seudullisesti tarkasteltuna ja asiakkaiden kannalta erilaiset päätökset ovat hämmentäviä. Tämän vuoksi on kartoitettu nykytilanne varhaiskasvatuksen rajaamisen/osa-aikaisuuden ja ryhmäkoko- 17/27

18 jen suhteen sekä valmisteltu ehdotus yhteisiksi kriteereiksi varhaiskasvatuksen rajauspäätöksille. Tätä tietoa tarvitaan jo kuntien 2018 talousarvioihin, sillä muun muassa Pereen alueelle rakentuu (yksityinen?) päiväkoti Tampereen ja Pirkkalan tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen työryhmä on koonnut yhteenvedon varhaiskasvatuslain tulkintapäätöksistä kunnittain (liite) ja antanut suositukset seuraavista asioista: 1) subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 2) ryhmäkokoasetuksen toteutuminen 3) asiakasmaksulinjaukset kunnassa. Yhteenveto. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus rajataan lain mukaan kaikissa muissa kaupunkiseudun kunnissa paitsi Tampereella ja Nokialla. Suhdeluvun muuttamisesta on yhtä lailla tehnyt ratkaisun asetuksen mukaan kuusi kaupunkiseudun kuntaa. Aikaperusteinen asiakasmaksu toteutuu kuudella portaalla neljässä kunnassa ja neljällä portaalla yhdessä kunnassa. Tampereella on käynnissä aikaperusteisen asiakasmaksujärjestelmän pilotti kuudella portaalla seitsemässä päiväkodissa ja lisäksi sopimuspäiväkäytäntö muissa ysiköissä. Kahdessa kunnassa ei ole aikaperusteista maksujärjestelmää, vaan käytössä ovat sopimuspäivät ja osa-aikainen asiakasmaksu. Kohta 1. Kunnan ei ole tarvinnut tehdä päätöstä siitä, että toimii lain mukaisella tavalla. Kaikilla lapsilla on oikeus saada varhaiskasvatusta vähintään 20 tuntia viikossa. Subjektiivisen oikeuden muuttaminen ei tee varhaiskasvatustoiminnasta laadultaan heikompaa, vaan jatkossakin toiminta on järjestettävä siten, että laissa määritellyt tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikkien lasten kanssa. Kynnys laajemman palvelun saamiselle on kaupunkiseudulla erittäin matala ja päätökset tehdään perheiden kanssa keskustellen. Subjektiivisen oikeuden rajauspäätös vaikuttaa myös yksityisen palvelutuotannon palveluihin. Palveluseteli ja yksityisen hoidon tuki sekä kuntalisä myönnetään kuntalaiselle tehdyn rajauslinjauksen mukaisesti. Seudullista kehittämistä ja perheitä palvelisi paremmin malli, jossa yksityisen palvelutuotannon rajaus voitaisiin tehdä seudullisesti lain mukaisella tavalla. Kohta 2. Asetuksen mukaisen suhdeluvun (1:8) käyttöönotto ei tarkoita automaattisesti päiväkotiryhmien lapsimäärien lisäystä. Lapsimääriin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten sisäilma, tilojen koko tai lasten ikärakenne. Suhdeluvun muuttaminen on mahdollistanut enemmän joustavuutta toiminnan järjestämiseen ja sijaiskäytäntöihin. Suhdeluvun ja ryhmäkokojen tarkastelun sijaan huomio seudullisessa kehittämisessä tulisi jatkossa kiinnittää laadun tarkasteluun, sillä parhaat tulokset saavutetaan yhteisvaikutuksella henkilöstön osaamisen kanssa. 18/27

19 Kohta 3. Erilaiset asiakasmaksurakenteet kaupunkiseudulla vaikuttavat yksityisen palvelutuotannon palveluseteliarvoihin. Aikaperusteinen maksujärjestelmä on asiakaslähtöinen ratkaisu, joka antaa kunnalle mahdollisuuden ennakoida palvelun laajuutta ja tehostaa resurssien oikeaa kohdentumista. Toisaalta se haastaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ja johtamisen tavat. Aikaperusteinen asiakasmaksujärjestelmä voidaan nähdä tavoiteltava tulevaisuuden asiakasmaksumallina kaupunkiseudulla, kun järjestelmään yhdistetään laadukas palveluohjaus perheille. Aikaperusteinen järjestelmä tukee myös opetus- ja kulttuuriministeriön uusien suuntaviivojen mukaista varhaiskasvatuksen kehitystyötä ja vastaa paremmin nykyisen työelämän tarpeisiin sekä kannustaa työhön osallistumiseen, kun perheen tarve päivähoidon käytölle ja siitä maksettava määrä kohtaavat paremmin. Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Varhaiskasvatuksen käytäntöjen yhtenäistäminen: nykytila ja johtopäätökset Päätösehdotus Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä selvityksen tiedoksi ja että hyvinvointipalvelujen työryhmä jatkaa selvitystyötä monituottajamallin vaihtoehtojen kustannusvaikutuksista. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 19/27

20 124 KUNTIEN KIINTEISTÖJEN SISÄISTEN VUOKRAPERIAATTEIDEN YHTENÄISTÄMISTYÖ Seutujohtaja Päivi Nurminen ja kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen : Seudullinen tilapalvelutyöryhmä on edistänyt kaupunkiseudun kuntien sisäisten vuokrien yhtenäistämistyötä Yhteistyö pohjautuu kuntien tarpeeseen kehittää tilojen kustannusten vertailukelpoisuutta, kustannuslaskentaa ja kustannustietoisuutta sekä levittää hyviä käytäntöjä. Vuokraperusteiden yhtenäistäminen hyödyttää kuntia myös vuokranantajina sekä kiinteistöpalvelujen tuottajina ja tilaajina. Yhtenäistämistyön pohjaksi tehty seudullinen kartoitus kertoo, että kustannusrakenteissa, palvelusisällöissä, toimintamalleissa, tietohallinnon järjestelmissä ja kirjauskäytännöissä on kuntien välillä eroja. Eroja aiheuttavat myös kuntien rakennuksiin kohdistuvat erilaiset lainakorot, rakennusten poistoperusteet ja kunnan asettama pääoman tuottovaatimus. Kiinteistöjen ylläpitovuokrien (hoitovastike) vertailu on todettu mahdolliseksi ja sitä työtä on tarkoitus jatkaa. Sen sijaan erilaisia määräytymisperusteita sisältävä pääomavuokravertailu on todettu vaativaksi. Maakuntauudistuksen toteutuessa maakunnat vuokraavat kuntien sote-kiinteistöt aluksi. Tästä johtuen kiinteistöjen laskentaperiaatteiden yhtenäistämistä on tunnusteltu myös pääomavuokran osalta. Sotekiinteistöjä on kuntien kiinteistökannasta noin %. Maakuntauudistus lähtee vuokrattavien tilojen osalta siitä, että mikäli kunnassa on valtuuston päättämä sisäisen vuokran järjestelmä, sitä käytetään ensisijaisesti. Mikäli kunnassa ei ole ko. järjestelmää, kuntien järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilojen vuokrien taso on 6 % teknisestä arvosta. Kerätyn tiedon mukaan kaupunkiseudulla on tehty päätöksiä sisäisen vuokran järjestelmästä valtuustotasolla vain Tampereella, jossa on käytössä 7 %:n pääomavuokra. Kehyskunnissa päätöksiä on tehty hallitus-, lautakunta- ja talousjohtajatasolla, ja vuokra on kaikilla käytännössä alemmalla tasolla kuin maakuntauudistuksessa linjattu 6 %. Kuntaliiton mukaan hyväksyttävä vaihteluväli on 6-8 %. Kehyskuntien talousjohto on antanut lausunnon pääomavuokratason yhtenäistämisestä kaupunkiseudun kunnissa 7 %:n tasolle. Lausunnon pääsisältö on: Kun asiaa tarkastelee vain kiinteistöjen ja pääomavuokran näkökulmasta, voi nosto olla perusteltua, mutta kun asiaa arvioidaan talouden 20/27

21 kokonaisuuden näkökulmasta, ei pääomavuokran nosto ole enää perusteltu. Pääomavuokran nostoon liittyy myös maakuntauudistuksen jälkeisten valtionosuuksien näkökulmasta epävarmuuksia. Tämän vuoksi näkemyksemme on, että sote-kiinteistöjen pääomavuokra olisi kehyskuntien osalta lainsäädännön mukainen 6 % ja muiden kunnan kiinteistöjen osalta kukin kunta ratkaisee asian omaan tilanteeseensa sopivalla ja haluamallaan tavalla. Emme siis kannata kaikille kunnille yhteistä pääomavuokran määrittelyä kaikkien kiinteistöjen osalta. Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen osallistuu kokoukseen. Päätösehdotus Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää että pääomavuokrien yhtenäistämistyö päättyy ja että kunnat määrittelevät itse käyttämänsä pääomavuokran tason. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 21/27

22 125 KUHMOISTEN KUNNAN YHTEISTYÖALOITE Seutujohtaja Nurminen Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala on lähettänyt seutujohtajalle seuraavan tiedustelun: Kuhmoisten kunta valmistautuu siirtymään osaksi Pirkanmaan maakuntaa. Yhtenä merkittävänä maakunnan kuntien yhteistoimintaan liittyvänä asiana olemme pohtineet tulevaa seudullista yhteistyökumppania. Tähän kysymykseen liittyen olemme kartoittamassa mahdollisia kuntakumppaneita ja luonnollisesti yhteyksiä haetaan Pirkanmaan rajanaapurien kanssa. Yhtenä merkittävänä vaihtoehtona olemme Kuhmoisten kunnanhallituksessa keskustelleet liittymisestä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Meillä on jo etukäteen tiedossa, että liittyminen kuntayhtymään edellyttää toiminnassa mukana olevien kuntien hyväksymisen ja sen, että olemme valmiit rahoittamaan yhtymän toimintaa. Nyt kysymme, olisiko mahdollista järjestää yhteinen tapaaminen lomakauden jälkeen asian tiimoilta? Seutujohtaja Nurminen Aiemmin kaupunkiseutua on lähestynyt Hämeenkyrön kunta, jonka yhteistyöaloitteeseen on vastattu painottaen yhdyskuntarakennekriteeriä seutuyhteistyön pääkriteerinä. Kuntajohtajakokous linjasi, että yhteistyöaloitteiden lisäännyttyä valmistellaan vastaus, jossa asiaa taustoitetaan laajemmin ja käsitellään linjaus myös seutuhallituksessa. Ehdotus linjaukseksi on kuvattu alla. Seutuyhteistyön kriteerit ja sisällölliset painotukset Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän perustivat 2005 seitsemän kuntaa Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Yhteistyön taustalla oli tarve ohjata kaupunkiseudun alueen kasvua tasaisemmin ja keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä. Erityisesti liikenteen lisääntyminen näytti ennusteiden valossa huolestuttavalta. Palveluyhteistyön tarpeet liittyivät kuntalaisten arjen sujumiseen yli kuntarajan ja palvelujen uudistamiseen yhteistyönä. Yhteistyön päälinjaukset ja yhteistyön organisointi kirjattiin seutustrategiaan ja kuntayhtymän perussääntöön. 22/27

23 Yhteistyön käynnistämistä tuki Paras-lainsäädäntö, joka velvoitti laissa nimetyt kunnat (kuntayhtymän jäsenkunnat + Orivesi) laatimaan kaupunkiseutusuunnitelmat, minkä jatkona valmistui rakennesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asuntopoliittinen ohjelma sekä ilmastostrategia. Valtion kanssa solmittiin MAL-pilottisopimus. Kaupunkiseudun yhteistyöpohja laajeni kattamaan Oriveden. Kymmenen yhteistyövuoden aikana kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet kolme seutustrategiaa, kolme MAL-sopimusta, kaksi rakennesuunnitelmaa sekä laatineet kuntarakennelain mukaisen Elinvoimainen kaupunkiseutu -selvityksen. Em. lisäksi kunnat ovat uudistaneet palvelurakenteita yhdessä ja käynnistäneet lukuisia palvelu- ja maankäyttöyhteistyötä syventäviä ja toimeenpanevia suunnitelma- ja selvitystöitä. Ratkaisuissa on suuntauduttu kaupunkiseudulle. Uusi Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia nojaa kaupungistumisen ja kaupunkiseutujen vahvistumiseen. Seutuyhteistyön teemat painottuvat jatkossakin kaupunkiseutukysymyksiin. Aika ajoin kaupunkiseudun ulkopuoliset kunnat ovat tiedustelleet mahdollisuutta liittyä mukaan kuntayhtymään. Vastauksena pyyntöihin seutuhallitus korostaa, että Tampereen kaupunkiseudulla yhteistyön perusta on kunnat toisiinsa kytkevä tiivis yhdyskuntarakenne. Se on pohja, jonka päälle muu yhteistyö on mahdollista rakentaa. Yhteistyötiedusteluja tarkastellaan tällä pääkriteerillä. Tässä vaiheessa myöskään keskeneräinen maakuntauudistus ei selkiytä kumppanuusajattelua suuntaan tai toiseen. Kaupunkiseudun kunnat näkevät mahdolliseksi tehdä palveluyhteistyötä tarkoituksenmukaisissa tilanteissa maakunnanlaajuisesti. Päätökset tehdään tapauskohtaisesti ja ne voivat kohdistuvat sellaisiin palveluihin, jotka maakuntauudistuksen myötä supistuvat peruskunnissa tai joissa on olennaista tiivis yhteistyö kuntien ja maakunnan kanssa. Kaupunkiseudun kuntayhtymän jäsenkunnat pitävät toivottavana että myös muut kunnat lisäävät keskinäistä yhteistyötään. Olemme valmiita jakamaan yhteistyön kokemuksia ja esittelemään yhteistyön toteutusmalleja. Kaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien elinvoimaisuutta palvelee myös kaupunkiseudun harjoittama edunvalvonta, joka kohdistuu koko maakunnalle tärkeisiin saavutettavuuskysymyksiin kuten lentokentän ja nopeiden junayhteyksien kehittämiseen. Päätösehdotus: Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan 23/27

24 Päätös. hyväksyä selostuksen mukaiset periaatteet seutuyhteistyön kriteereiksi ja sisällöllisiksi painotuksiksi Tampereen kaupunkiseudulla ja että seutujohtaja voi hyväksyä periaatteiden mukaisen vastauksen Kuhmoisten kunnan yhteistyöaloitteeseen. Tiedoksi. Lisätietoja. Kuhmoisten kunta seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 24/27

25 126 SEUTUHALLITUKSEN KOKOUKSET 2018 Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2018 järjestetään entiseen tapaan keskiviikkoisin klo , minkä jälkeen on yhteinen lounas. Päivämäärät ovat: 31.1., 28.2.*, 28.3., 25.4., 30.5., (heinäkuussa ei kokousta), *hiihtolomaviikko, vaihtoehto , 26.9., , ja Osana valmistelua pidettävien puheenjohtajiston listapalaverien ajankohdat sovitaan erikseen. Ns. puheenjohtajiston esityslistan luonnos postitetaan ennen listapalavereja. Kokouksen esityslista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudettavissa kuntayhtymän www-sivuilta samoin viikkoa ennen kokousta. Kokousten lisäksi seutuhallitus on toimikaudellaan tehnyt työ- ja tutustumismatkan eurooppalaiseen kohteeseen, joka edustaa edelläkävijyyttä jollakin yhteistyön teema-alueella. Matkalle ovat osallistuneet myös kuntajohtajat. Matka kohteesta ja ajankohdasta on hyvä keskustella riittävän ajoissa. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä vuoden 2018 kokousaikataulun, että esityslista toimitetaan jäsenille sähköpostilla viikkoa ennen kokousta ja että kokouksen liitemateriaalit ovat noudettavissa kuntayhtymän wwwsivuilta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 25/27

26 127 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 26/27

27 128 SEURAAVAT KOKOUKSET 129 MUUT ASIAT Kokoukset keskiviikkoisin klo Tampella-talossa, minkä jälkeen on yhteinen lounas ravintola Tampellassa , ja KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 27/27