maaviesti Perunantuotantoon laatua ja kannattavuutta Mistä lisävalkuaista luomukotieläintilalle? Varmista siemenseos luonnonhoitopellolle

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 2/2009 Perunantuotantoon laatua ja kannattavuutta Mistä lisävalkuaista luomukotieläintilalle? Varmista siemenseos luonnonhoitopellolle Järjestökampanja haastaa ekotekoihin

2 Kesän ainoa ammattinäyttely Kokkolassa Farmarissa esillä menestyvä elintarvikeketju ja monipuolistuva maaseutu Farmarista löydät tuotantoeläinten huippuyksilöitä rotueläinten parhaimmistoa bioenergiainnovaatioita kone- ja laiteuutuuksia Tapaamisiin Kokkolassa! Farmari avoinna klo (su 10 16) vapaa-aikakeskuksen alueella. Järjestäjä: ProAgria Keski-Pohjanmaa ry maaviesti 2/2009

3 Tavoitteena hyvinvoiva maatila Tämän vuoden ensimmäisellä investointitukien hakukierroksella Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukseen jätettiin 179 hakemusta, joista 19 liittyi lypsykarjanavetan rakentamiseen. Lähes puolet hakemuksista oli salaojitusinvestointeja. Päätöksiä valmistellaan parhaillaan TE-keskuksissa. Varsinainen rakentaminen voi alkaa vasta päätöksen tultua. Uutta on ollut se, että hakemusten täytyy olla jo jättövaiheessa erittäin hyvin valmisteltuja. Mukana on oltava tarvittavat selvitykset ja liitteet. Lisäksi hankkeita arvioidaan paremmuusjärjestykseen, kun ja jos rahasta on niukkuutta. Alueemme navettainvestoinnit ovat kohtuullisen isoja ja vaativat monenlaisten riskien hallintaa on tunnistettava riskit ja varauduttava niihin ennakkoon parhaalla mahdollisella tavalla. ProAgria Oulun pääosin omistama Suomen Salaojakeskus Oy on panostanut viime aikoina mittavasti rakennusneuvonnan kehittämiseen. Tavoitteena ovat onnistuneet rakennusinvestointihankkeet asiakkaan tarpeiden mukaan. Pisimmillään ne viedään loppuun avaimet käteen periaatteella. Toiminta on laajentumassa Itä-Suomen alueelle. Keskeistä on hallita riskejä sekä edistää maatilayrityksen hyvinvointia ja menestymistä laadukkaan suunnittelun avulla. Siihen kytkeytyvät vahvasti myös ProAgrian ja koko verkoston palvelut. Viime vuoden aikana olemme ottaneet käyttöön Voimavarariihipalvelun, joka keskittyy erityisesti inhimillisten ja taloudellisten riskien hallintaan muutostilanteissa. Näitä ovat erityisesti sukupolvenvaihdokset, investointitilanteet, työssä kuormittuminen ja tuotannon lopettaminen tai muuttaminen. Tavoitteena hyvinvoiva maatila -polulla on tarjolla laaja-alaista asiantuntemusta oppaana menestyksen tekemiseen. Niitä kannattaa käyttää hyödyksi ja rakentaa oma menestyspolku tässä ajassa. Asiantuntijamme ovat lähellä - soiton päässä SISÄLTÖ Mistä valkuaista luomutilalle? Tulevalla kasvukaudella kannattaa jokaisen luomukotieläintilan yrittää viljellä hernettä tai jotakin muuta valkuaiskasvia. Laatuperuna tähyää maailmalle Perunakauppa Luonnosta ja ProAgria kehittävät yhteistyössä perunan ja toiminnan laatua Euroopan huipulle. Liukoisen typen mittausta On jälleen aika selvittää maanäytteiden nitraatti- ja ammoniumtypen määrä. ProAgria Oulu järjestää mittauksia yli 20 kunnassa. Nyt on aika varmistaa EU-tuet ProAgrian EU-tukineuvojat varmistavat viljelijän kumppanina, että tila saa parhaan mahdollisen hyödyn EU-tuista. Ideasta toimiva tuotantorakennus Investoivan tilan tiimi toteuttaa viljelijän kumppanina hyvin suunnitellun ja toimivan rakennusprojektin. Näläkä on hyvvää potunsoosia Peruna on sesonkiherkku, joka parhaimmillaan mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen. Ahvenpostia jäsenjärjestöille Sähköiset palvelut kehittyvät myös kalatalousneuvonnassa. Tämänhetkisenä haasteena on vähäinen sähköpostiosoitteiden määrä. Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Oulu maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , info.oulu@proagria.fi Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä- Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, ella.karttimo@proagria. fi, Taitto Ville Niska, ville.niska@proagria.fi Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , sirpa. heikkinen@proagria.fi Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , info. oulu@proagria.fi; ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka Kalevaprint Oy Painos kpl Ilmestymisajat 3/ , 4/ Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Tarja Paatero 1/2009 maaviesti 3

4 ajassa LAPPI LUO! ProAgria Lapin ja MTT- Lapin Lappi luo -kehittämishanke edistää ja koordinoi - ja elintarvikealan toimintaedellytyksiä tiedon, yrittäjyyden ja työmahdollisuuksien kautta. Hanke kestää maaliskuun 2011 loppuun. Lappi luo -hanke haluaa lisätä kehittämistyön pitkäjänteisyyttä, vauhdittaa alan kehitystä, tehostaa suunnittelua ja kasvattaa alan kiinnostavuutta. Kun elintarvike- ja luonnontuotealojen sekä niiden rajapintojen yhteistyö tiivistyy, syntyy myös uutta yrittäjyyttä. Hankesuunnitelman sisään on rakennettu hankeyhteistyö Luonnontuotealan verkostovalmennushanke LUOVAn kanssa. Lisätiedot: Luonnontuoteala, Irja Mäkitalo, puh ; Elintarvikeala, Jussi Veijola, puh ; tutkimuskoordinaattori Rainer Peltola Lappi luo -hankkeen toteuttavat: ProAgria Lappi /Lapin Maa- ja kotitalousnaiset ja Lapin 4H-piiri. Lisätiedot: Oili Kauvosaari, puh tai Eija Vuorela, puh Suunnittelu lumien aikaan, toteutus sulalla maalla Farmariin - Kokkolaan! ProAgria Keski-Pohjanmaan 100-vuotisjuhlavuoden päätapahtuman, Farmari-maatalousnäyttelyn 2009, valmistelut kiihtyvät kevään edetessä. Kotieläinosasto, koneosastot, elintarvikeyritykset sekä metsä-, energia-, rakentamis- ja eräosastot löytävät pikku hiljaa paikkansa - samoin ravintolat, kahvilat ja grillipisteet saavat omat tonttinsa. PROAGRIAN osastot tulevat näyttelyalueen keskelle ProAgria-halliin. Sen esiintymislavana toimivalla maitolaiturilla pääsee esille nimikkofarmari maajussi Jussi Jukkolan lisäksi neuvonta eriaiheisine tietoiskuineen. Myös kotieläinosastolle tulee ProAgrian neuvontapiste. Maataloudelliset sisäosastot keskittyvät jäähalleihin. Farmarin pääyhteistyösopimukset on solmittu Kokkolan kaupungin, Snellman Oy:n, Rehuraisio Oy:n ja Tapiola-ryhmän kanssa. Historiallisen koneosaston toteutuksesta vastaa Kokkolan perinneyhdistys. Osastolla esittäytyvät maatalouden voimanlähteet, kuten maamoottorit, höytykoneet ja eri vuosikymmeniä edustavat traktorit. Maajussi Jussi Jukkolan voi tavata Farmarin ProAgria-hallissa. FARMARIN yhteydessä järjestetään vuoden suurin karjanäyttely Suomessa. Ayshiret aloittavat torstaina, perjantaina kehässä ovat Junior Handlerit ja Showmanship-kisailijat. Lauantaina vuorossa ovat Holstein- ja Jersey-rodut sekä sunnuntaina suomenkarja. Myös liharodut kisaavat sunnuntaina Hereford ja Highland Cattle -rotujen voimin. Karjanäyttelyn järjestetään yhteistyössä Faba Jalostuksen, keinosiemennysosuuskuntien, Keski- Pohjanmaan kotieläinkerhon, Pihvikarjaliiton, Suomen Holstein Klubin, Suomen Alkuperäiskarja ry: n, Suomen Hereford-yhdistyksen ja Suomen Highland Clubin kanssa. Parhaimmillaan näyttelyn nautamäärä kohoaa lähes 200:aan. Muista kotieläimistä näyttelyssä on havaintoryhmiä. Koko kotieläinosaston laajuus on puolitoista hehtaaria. ILMOITTAUTUMISIA Kokkolaan on tullut edellisvuosien Farmarien tahtiin. Taantumapelot eivät ole näkyneet näytteilleasettajien ilmoittautumisessa. Pohjanmaan vahva maatalous sekä erityisesti maitotalouden positiiviset kehitysennusteet Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa innostavat selvästi näytteilleasettajia panostamaan vuoden 2009 Farmariin Kokkolassa, näyttelypäällikkö Juha Hämäläinen sanoo. KONEKENTÄLLÄ Konekentällä vapaa tila alkaa jo olla vähissä, kun useat liikkeet ovat ottaneet yli neliön osastoja. Näyttää siltä, että Kokkolaan on tulossa todellinen ammattinäyttely, Juha Hämäläinen iloitsee. Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyä tehdään Kokkolaan tunnuksella Suunnittelu lumien aikaan, toteutus sulalla maalla. Näytteilleasettajaksi voi ilmoittautua huhtikuun loppuun saakka. Lisätiedot: Keminmaan toimisto vahvistui Kuhmon ja Paltamon toimistot muuttivat ProAgria Lapin Keminmaan toimisto vahvistui vuodenvaihteessa, kun Tornion toimipiste lakkautettiin ja henkilöstö siirtyi Keminmaahan. Tällä hetkellä Keminmaasta käsin toimivat kotieläinneuvojat Kaisu Risto, Tuula Satokangas ja Armi Uljua, piiriagrologi Martti Suokas, Europe Direct Lapland toimisto, jossa työskentelevät EU-koordinaattori Ari Saarela ja EU-sihteeri Tiina Pelimanni sekä Perusmaatalouden työohjelmahankkeen vastaava Jari Juusola ja lammashankkeen vastaava Anne Närhilä. Keminmaan toimiston osoite on Rantatie 39, Keminmaa. 4 maaviesti 2/2009 Keminmaan kiinteistön omistaa Peräpohjolan maatalouden edistämissäätiö, joka tukee sääntöjensä mukaan entisen Peräpohjolan maanviljelysseuran alueen maataloudellista edistämistoimintaa. Kuvassa säätiön hallituksen jäseniä takanaan Keminmaan kiinteistö. Vasemmalta Oiva Rundgren Kolarista, puheenjohtaja Esa Alamartimo Torniosta, Kaarina Jestilä Tervolasta ja Hannu Arola Sallasta. Hallitukseen kuuluvat lisäksi Matti Pöykkö Rovaniemeltä ja säätiön asiamies Matti Ylimommo. ProAgria Kainuun Kuhmon toimisto toimii uudessa osoitteessa Koulukatu 8 C, Osuuspankin Kassan talo, käynti Rajakadun puolelta. Kuhmon toimistoa pitävät tukikohtanaan maitotilaneuvoja Voitto Kemppainen, luomuneuvoja Jussi Pulkkinen ja viljely- ja kirjanpitoneuvoja Erkki Pulkkinen. Paltamon toimisto muutti 1. huhtikuuta aiempiin tiloihinsa osoitteeseen Puolangantie 8. Toimisto on kotipesä luomuneuvoja Vesa Hyvöselle ja maitotilaneuvoja Reetta Karppiselle. Maitotilaneuvoja Hilkka Pikkarainen on jäänyt eläkkeelle 35 vuoden työuran jälkeen.

5 VUODEN MAATILA kilpailu jatkuu toukokuun loppuun! Ajassa Vuoden Maatilaa 2009 haetaan parhaillaan. Kilpailuun ehtii ilmoittautua saakka. Laatutyön ja kilpailukyvyn kehittämistä korostava kilpailu kerää vuosittain osallistujia eri tuotantosuunnilta ja monialaisista yrityksistä. Jo osallistuminen tuo rahanarvoisia hyötyjä. Kilpailuun osallistuneet yrittäjät ovat kokeneet saavansa hyötyä jo pelkästä osallistumisesta. Osallistumislomakkeen täyttäminen laittaa katsomaan yrityksen tunnuslukuja, arvioimaan tekemistä sekä miettimään yrityksen tulevaisuuden tavoitteita ja kehityssuunnitelmia. Moni kilpailuun osallistuneista tunnustaakin lähteneensä mukaan saadakseen palautetta yrityksensä kilpailukyvystä, eikä niinkään halusta menestyä kilpailussa. Kaikki osallistujat saavat osallistumislomakkeeseen täytettyjen tietojen perusteella alustavan arvion yrityksensä kilpailukyvystä sekä hyviä vinkkejä toiminnan kehittämiseen. Pohjoissuomalaisista maatiloista on kilpailun kärkijoukkoon noussut tähän mennessä kaksi. Raahen Arkkukarissa sijaitseva Riitta ja Tuomo Tammisen maitotila sai kunniamaininnan vuonna Sotkamon Pohjavaaralla toimiva Sinikka ja Timo Tikkasen maitotila puolestaan palkittiin kunniamaininnalla vuonna Lue lisää kilpailusta, kilpailun voittajista ja kunniamaininnan saaneista yrityksistä Vuoden Maatila sivuilta osoitteessa TAITAJIEN TIERNA - tähtituotteita maailmalle UUSIA KASVOJA Helmikuussa alkaneen Taitajien tierna jatkohankkeen tärkein tavoite on perustaa Oulun lentoasemalle myymälä, josta lentomatkustaja voi ostaa Pohjois- Pohjanmaalla valmistetun ja alueen raaka-aineista tuotetun lahjan tai tuliaisen. Hanke edistää Pohjois- Pohjanmaan elintarvike-, käsityöja taideteollisuusalan yritysten yhteistyötä sekä tuotteiden tuotekehitystä ja kaupallistamista. Tavoitteena on muodostaa aktiivinen, uusia innovatiivisia ja omaleimaisia tuotteita valmistava osaajien verkosto, projektipäällikkö Arja Keränen kertoo. Hankkeeseen osallistuvat yrittäjät ja muut kiinnostuneet saavat tietoa muun muassa tuotekehitykseen, laatuun, markkinointiin, logistiikkaan ja yrittäjyyteen liittyvistä asioista koulutusten, seminaarien ja erilaisten tapahtumien avulla Hankkeen aikana tehdään messu- ja tutustumismatkoja alan kohteisiin kotimaassa ja myös johonkin ulkomaiseen kohteeseen. Tuotteistamisessa tehdään yhteistyötä eri asiantuntijatahojen kanssa. Kaupallistamiseen antaa apuvoimia asiantuntijoista koottava tuoteraati. TAITAJIEN TIERNA -hankkeen kuntarahoitukseen ovat osallistuneet Oulun, Oulunkaaren, Raahen, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnat. Arja Keränen toivottaa kaikki alueella toimivat elintarvike-, käsityö- ja taideteollisuusalan yrittäjät ja muut kiinnostuneet mukaan hankkeeseen ja sen järjestämiin tilaisuuksiin. Hanke on saanut ESR-rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan TEkeskuksesta toimintalinjalta 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. Hanketta hallinnoi ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. Taitajien tierna esiselvityshankkeen tuloksiin voi tutustua osoitteessa > Palvelut > Projektit > Taitajien tierna -esiselvityshanke. Lisätiedot: Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Taitajien tierna hanke, projektipäällikkö Arja Keränen, puh , arja.keranen@proagria.fi. Taitajien tiernan tulevista tapahtumista kertovat ProAgria Oulun kotisivut osoitteessa > Tapahtumat sekä ilmoitukset lehdissä ja muualla mediassa. Arja Keränen ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten Taitajien Tierna -jatkohankkeen projektipäälliköksi on valittu FM Arja Keränen. Hanke kestää kesäkuun 2011 loppuun saakka. Arja Keränen on työskennellyt aiemmin erilaisissa Pohjois-Pohjanmaan maaseutuun liittyvissä projekti- suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Hyvänä pohjana uudessa työssä on myös oma artesaanikoulutus ja kiinnostus alan yrittäjyyteen. 2/2009 maaviesti 5

6 AJASSA LAATUKLUBI KIINNOSTAA JA INNOSTAA TIINA KARLSTRÖM Syksyn 2009 Laatuklubin järjestelyt etenevät hyvällä tahdilla. Klubilaisten antamat palautteet ovat antaneet motivaatiota seuraavan tapahtuman työstämiseen. Laatuklubista tehtiin sähköpostikysely myös niille, jotka eivät tapahtumaan osallistuneet. Näin saadaan lisää parannus- ja kehitysideoita yhä parempaan ruoantuottajafoorumiin. Tarja Paatero Sähköpostikyselyyn vastanneiden kesken arvottiin viisi Kokkolan Farmari-näyttelyn vapaalippua. Onnetar suosi seuraavia: Heikki Hälinen,Tyrnävä; Tiina Hukkanen, Vieremä; Juha Korkiakoski, Oksava; Juha-Antti Puurunen, Lapinlahti; ja Annamari Rönkä, Ahkionlahti. Liput toimitetaan postitse. Kiitoksemme ja onnittelumme! Molemmat palautteet ovat olleet ilahduttavan positiivista luettavaa. Tapahtuman olivat huomanneet hyvin myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta olleet mukana. Asiakkailta on nyt saatu hyviä vinkkejä kehitystyöhön sekä ennen kaikkea tukea ja kannustusta tapahtuman säilyttämiseen pääosin entisenlaisenaan. Sähköpostikyselyyn vastasi kaikkiaan 171 henkeä. Heistä yli puolet ei ollut koskaan osallistunut tapahtumaan, ja loput olivat olleet mukana Laatuklubissa aikaisemmin. Kolme tärkeintä tapahtuman viestintäkanavaa erottui vastauksista. Ne olivat tonkkaposti, kirje ja asiakaslehti eli Maaviesti ja ProAgria Itä-Suomi. Kysyttäessä miksi vastaaja ei ollut mukana syksyn tapahtumassa, nousi kaksi vastausta ylitse muiden: tapahtuman suhteellisen aikainen ajankohta lokakuussa ja vaikeus irtautua kolmipäiväiseen tapahtumaan. Tapahtumassa mukana olleet ovat pitäneet kolmipäiväisyyttä hyvänä tapana katkaista arkea. Kaikki ponnistelut vapaan saamiseen Laatuklubin ajaksi koettiin kannattavina. Järjestäjän näkökulmasta tärkeitä ohjelmasisältöä ja tapahtumapaikkaa pidettiin hyvinä, eivätkä ne olleet poisjäämisen syynä. OHJELMASISÄLLÖN toivomuksista yksi nousi ylitse muiden parisuhteen hallinta maatilayrityksessä. Miten pärjätään, kun ollaan aina naamat vastakkain ja nukutaan työkaverin kanssa samassa sängyssä? Miten hallitaan oman itsensä 6 maaviesti 2/2009 Viljelijäpuheenvuorot ovat toivotuimpia, mutta myös vaikeimpia saada. Viimesyksyisessä Laatuklubissa Hautakankaan maitotilan hulinasta ja harmoniasta kertoi Heli Saarimaa Nivalasta. ja perheen arvostaminen kaiken kiireen keskellä? Ravinnon ja liikunnan merkitystä haluttiin myös esiin, samoin luentoa terveellisistä elämäntavoista. Nämä asiat ovat tärkeitä ja aina ajankohtaisia kaikille. Niihin on löydettävissä myös paljon luennoitsijoita. Viljelijäpuheenvuorot ovat toivotuimpia - niin myös järjestäjän näkökulmasta. Ne ovat myös kaikkein vaikeimpia saada. Monenlaista maanittelua ja suostuttelua on näiden puheenvuorojen eteen tehty. sä koettiin hyviksi keskustelukanaviksi. Ne suuntaavat teorioita hyvin käytännön tekemisen tasolle. Liikuntatuokiot koettiin päivien piristyksenä ja niitä sijoitetaan ohjelmaan entiseen tapaan. Tulevaan tapahtumaan olemme luomassa kantrifiilistä. Jos joskus olet halunnut kokeilla rivitanssia, tänä vuonna se on mahdollista. JULKKISESIINTYJÄT ovat aina kuuluneet Laatuklubiin ja jääneet ihmisten mieliin. Tapani Kiminkisen lisäksi Laatuklubin toiminta tärkeää, joten pitäkää toimintaa vireillä. Muualla maassa ei ole vastaavaa, joten on hyvä nostaa profiilia, oli yksi kyselyn monista kannustavista kommenteista. Palautteet ovat joka vuosi olleet hyviä ja kannustavia, joten jatkamme taivutustyötä. Vapaaehtoiset voivat myös ilmoittautua! Parisuhteen hoitamisesta maitotilalla on viljelijäpuheenvuoro jo hankittuna. Talouden suunnittelu ja hallinta nousi myös vastauksista esiin - laskentaa siitä, onko laajentaminen ja investointi aina kannattavaa vai saataisiinko parempi työtulo tekemällä nykyiset työt paremmin. Tähän olemme eri näkökulmista pureutuneetkin. Pienryhmäkeskustelut ryhmätöishyviä muistoja nousee palautteissa edelleenkin Raimo Vakkurista ja Toni Niemisestä. Tänä vuonna estradille astuu Mikko Kuustonen, joka lupaa meille seuraavaa: haluatko tietää onnen kaavan? Tällä luennolla salaisuus paljastuu! Etenemme myös pidemmälle ja pohdimme, kuinka kaavasta tulisi totta jo tänään. Poppamies Kuustonen lupaa tämän toimivan parisuhteen arjessa ja työn tiimellyksessä. Peilaamme myös työn luomaa merkityssyvyyttä, jolloin hyvä yhteisö toimii kuin bändi - keskinäisen kunnioituksen ja yhteisöllisen luovuuden pelikenttänä. Ihmiset oppivat toisiltaan ja virheistään. Arki on parhaimmillaan yhteisen hyvän etsimistä ja alkemiaa, jossa unelmat elävät. NIMENVAIHDOSTA on myös keskusteltu. Muutama vastasi vähän samoin fiiliksin kuin järjestäjätkin, että Laatuklubi on hieman vanhahtava ja saattaa rajata tavallisia ruoantuottajia pois elitistisyydellään. Sitähän tapahtuma ei kuitenkaan ole. Selkeä enemmistö oli tutun nimen kannalla ja muutama ilmoitti googlettavansa Laatuklubi-sanalla tietoa tapahtumasta. Yhdessä kommentissa mainittiin, että nimi kuvastaa hyvin päivien sisältöä - sen mukaan, mitä he ovat kuulleet tutuilta. Päädyimme siis säilyttämään nimen ennallaan. Tietoseminaari, Laatutrehvit, Stressinpoistoklubi, Tuloksen Tekijät, Kuntokirnu ja Johtotähti olivat toisaalta houkuttelevia vaihtoehtoja. Ihan hyvä nimi voihan sitä olla poikkeus ja pitää entisen nimensä, sanottiin yhdessä kommentissa ja siihen päädyimme. Viime Laatuklubista osallistujilta yllätyslahjana saatu kukka-asetelma antaa edelleen tsemppiä uuden tapahtuman suunnitteluun. Tiina Karlström on ProAgria Oulun kotieläinagrologi.

7 PLUS 20 potkua maidontuotantoon! Plus 20 ohjelma parantaa suomalaisten maitotilojen kansainvälistä kilpailukykyä ja tuottavuutta. Kilpailukyvyn kehittymisen edellytyksenä on, että tuottavuuskehitys on nopeampaa kuin kustannusten kehitys ja nopeampaa kuin kilpailijoilla. HENNA MERO MAITO Vapailla markkinoilla tuottavuuden parantuminen on ehdoton edellytys kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Plus 20 -ohjelma toteutetaan ProAgrian ja Valion asiantuntijoiden tiiviinä yhteistyönä. Plus 20 -ohjelman keskeisiä toimenpiteitä ovat maidontuotannon tehokkuuden parantaminen tilakohtaisilla kehittämistoimenpiteillä, kotoisen rehun hyväksikäytön lisääminen ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto investoivien tilojen tukitiimit neuvonnan toimintatapojen ja työkalujen sekä neuvojien osaamisen kehittäminen ja osaajien saatavuuden parantaminen yli keskusrajojen MAITOTILOJEN kehittämisessä keskitytään niihin asioihin, joihin voidaan yritystasolla vaikuttaa. Maitolitran tuotantokustannuksista suurin osa on työkustannusta. Toiseksi eniten kustannuksia kertyy kotoisista ja ostorehuista. Työkustannukseen ja järkevään työmäärään tilaa ja maitolitraa kohti voi vaikuttaa investoimalla työtä helpottavaan tekniikkaan ja tuottamalla mahdollisimman paljon maitoa tuotantoyksikköä kohti. Rehukustannusten karsimisessa yksi tärkeä asia on oman säilörehun laadun ja määrän varmistaminen. Mitä enemmän saadaan maitoa lehmää kohti vuodessa, sen kannattavampaa tuotanto on. Ehdottoman tärkeää on myös karjan elinikäistuotoksen kasvattaminen, eli kestävyyden kautta saadaan säästöjä sekä työssä että uudistuskustannuksissa. MITEN MEILLÄ? Talouden ja tehokkuuden parantaminen edellyttää, että toiminta on tavoitteellista ja tuloksia mitataan. ProAgria ja Valio tarjoavat liikkeelle lähtöön kehityskeskustelua, jossa mietitään yksityiskohtaisesti kehittämistoimenpiteet ja muutostarpeet niin tuotannonsuunnitteluun kuin tekemisiinkin. Tukena on iso joukko ProAgrian ja meijereiden osaajia sekä uusimman tutkimustiedon sisältävät työkalut. Henna Mero on ProAgria Maidon palveluryhmäpäällikkö. Korjaus ja täydennys Kanadan tuotoslukuihin Maaviesti 1/2009 esitteli tuotoslukuja Kanadasta. Siinä mainittu keskituotos kiloa on virallisessa tuotosseurannassa olevien karjojen keskituotos. Näissä karjoissa on Kanadassa noin 30 prosenttia lehmistä. Lisäksi noin 42 prosenttia lehmistä on epävirallisessa seurannassa, jonka tuloksia ei julkaista, koska viljelijän itse tekemää maidon mittausta ja näytteenottoa ei pidetä luotettavana. Keskimääräisen kanadalaislehmän tuotos oli vuonna 2007 Valactan (kanadalainen tuotosseurantaorganisaatio) mukaan kiloa. Satatonnareista Viime lehdessä julkaistusta Satatonnarit listasta puuttuivat: Jasmi A, om. Kyllönen Mirja ja Erkki, Sotkamo Mimmi A, om. Hyvönen Paula ja Yrjö, Sotkamo Listassa mainitun Liekin toinen omistaja on Tiina Norrman. Lehmähavainto-koulutus ti klo Hannu ja Minna Kemoffin pihatto, Tervola, Varejoentie 711 Ohjelma: Lehmähavainto-luento (1,5 h) ja Lehmähavainto-harjoitus (3 h) - perehdytään lehmähavaintoihin navetassa, opetellaan tulkitsemaan merkkejä eläimen terveydestä, hyvinvoinnista ja olosuhteista. Maksimiryhmäkoko 10 henkeä. Hinta 110 euroa/osallistuja, laskutus jälkikäteen. Kahvitarjoilu. Kouluttajana lehmähavaintokouluttaja Tiina Karlström, ProAgria Oulu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä: ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen puh , terhi.luukkonen@proagria.fi Ilmoittautumiset sähköpostilla tai tekstiviestillä. 2/2009 maaviesti 7

8 MAITO Luomukotieläintilan päivänpolttava kysymys: MITEN RATKAISTA LISÄVALKUAISEN SAANTI? HELENA KÄMÄRÄINEN Jotta luomukotieläintilat eivät ajautuisi yhtä kiperiin tilanteisiin kuin kuluneena talvena, on jokaisen lisävalkuaista ruokinnassaan tarvitsevan tilan selvitettävä ennen kasvukautta 2009, miten varmistaa valkuaisen saanti omalla tilallaan. Luomukotieläintilat ovat kokeneet kuluneen talven aikana vaikeimmat ajat sitten luomukotieläintuotannon alkamisen. Märehtijöiden 100 prosentin luomurehuvaatimus astui toden teolla voimaan Jo vuotta aiemmin oli sama vaatimus, mutta silti sai kohtuullisen yksinkertaisesti poikkeusluvan käyttää tavanomaista valkuaista viiden prosentin tasolla. Poikkeuslupa kesti vuoden 2008 loppuun. Vasta joulukuussa 2008 selvisi, että vuoden 2009 alussa voimaan tuleva asetus muuttaa käytäntöä. Vaikka viranomaiset ovat korostaneet, etteivät perusteet saada poikkeuslupa tavanomaisen rehun käyttöön ole muuttuneet, käytäntö on muuttunut radikaalisti. Suomessa on pula valkuaisrehusta sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa. Olemme lähes kokonaan tuontivalkuaisen varassa. Omavaraisuus lienee alle 30 prosenttia, luomutuotannossa vielä pienempi. Apu ongelmaan on viljely tai viljelyttäminen sopimuskumppanilla. TULEVALLA kasvukaudella kannattaa jokaisen luomukotieläintilan ainakin yrittää viljellä hernettä tai jotain muuta valkuaiskasvia. Rypsi lienee Kainuussa ja osassa Pohjois- Pohjanmaata aika epävarma satokasvi, mutta sitäkin voisi edullisimmilla lohkoilla kokeilla. Jos sato menetetään, voisi ainakin teoriassa olla mahdollisuus hakea poikkeuslupaa käyttää tavanomaista valkuaista. Tuotantoehtojen tulkinta kohdasta on aika yksiselitteinen: jos ei ole viljellyt, ei myöskään ole voinut menettää satoa. Oma viljely tai sopimuksella tapahtuva viljelyttäminen ovat ainoita riittäviä perusteluja mahdollisen tarvittavan poikkeusluvan hakemiseen. Harvinaisempia syitä ja perusteita ovat kohdan jälkipuoliskossa mainitut, kuten tulipalo. Tuotantoehtojen kohdassa sanotaan: Elintarviketurvallisuusvirasto voi sallia rajoitetun ajan ja määrätyillä alueilla yksittäisille toimijoille mahdollisuuden käyttää tavanomaista rehua eläinten ruokinnassa. Lupa voidaan myöntää, jos rehusato menetetään tai tuotannolle asetetaan rajoituksia erityisesti poikkeuksellisten sääolosuhteiden, tartuntataudin puhkeamisen, myrkyllisten aineiden aiheuttaman saastumisen tai tulipalon vuoksi. IHANTEELLISINTA olisi, jos kotieläintila löytäisi yhteistyökumppanin omalta alueeltaan tai suotuisamman lämpösumman alueelta. Yhteistyökumppani voisi viljellä kotieläintilalle sopimuksella valkuaiskasvia - hernettä, härkäpapua tai jopa rypsiä. Rypsin viljely tosin vaatii myös puristamon mukaantuloa sopimukseen. Jos sopimuskumppani ei uskalla kokeilla epävarmoja valkuaiskasveja, kotieläintila voisi ottaa riskiä niiden onnistumisesta itselleen ja viljelyttää kumppanilla varmempana pidettyä viljaa. Ihanteellisinta olisi, jos kotieläintila löytäisi yhteistyökumppanin omalta alueeltaan tai suotuisamman lämpösumman alueelta. Yhteistyökumppani voisi viljellä sopimuksella valkuaiskasvia - hernettä, härkäpapua tai jopa rypsiä. Helena Kämäräinen Tulevalla kasvukaudella kannattaa jokaisen luomukotieläintilan ainakin yrittää viljellä hernettä tai jotain muuta valkuaiskasvia. JOKAISELLA luomukotieläintilalla, joka tarvitsee lisävalkuaista ruokinnassaan, on oltava selvillä ennen kasvukautta 2009, miten varmistaa valkuaisen saannin tilalleen Vaihtoehdot ovat nämä: tila viljelee itse mahdollisimman paljon hernettä tai muuta valkuaiskasvia ja ostaa luomuviljan, jota on helpommin saatavissa kuin valkuaista tila viljelyttää luomukasvinviljelytilalla viljaa tai jos tila suostuu, valkuaiskasvia Jos epäilee, että nämä toimenpiteet eivät riitä valkuaistarpeen täyttämiseen, kannattaa tehdä kirjallinen sopimus ostovalkuaisesta alan toimijoiden kanssa. Sopimukseen on hyvä laittaa hintahaarukka, millä hinnalla voi tai suostuu valkuaista ostamaan. Helena Kämäräinen on ProAgria Kainuun kotieläinagronomi. Jos et tiedä yhteistyötilaa, jonka kanssa tekisit sopimuksen, ota yhteyttä omaan ProAgria Keskukseen: ProAgria Kainuu, Jussi Pulkkinen, puh ; ProAgria Lappi, Armi Uljua, puh ; ProAgria Oulu, Olli Valtonen, puh tai Kyllikki Lumijärvi puh Myös sopimuksen teossa tarvittavat kaavakkeet löytyvät näiltä neuvojilta. maaviesti 3/2009 ilmestyy Aineistopäivä on ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Savo-Karjalan Liha Oy, Kuopion hankintakeskus, Sukupolvenvaihdospäivä ke klo 10, Muhos, Oulun seudun ammattiopisto, Kirkkotie 1 Ilmoittautumiset ma mennessä osoitteessa > Tapahtumat tai puh. (08) , anne.kipina@proagria.fi. 8 maaviesti 2/2009

9 Pohjois-Pohjanmaan hevostaloudelle KEHITTÄMISOHJELMA Parempi alan imago, siistimpi ympäristö, eläinsuojeluja ympäristövaatimuksiin vastaaminen, elinkeinon ja palvelujen kehittäminen sekä yhteistyön, koulutuksen ja neuvonnan lisääminen. Siinä keskeiset pohjoispohjalaisen hevostalouden haasteet, jotka nousivat esiin ProAgria Oulun hallinnoiman Pohjois- Pohjanmaan hevostalouden esiselvityshankkeessa ja sen aikana tehdyssä hevostalouden kehittämisohjelmassa. Pohjois-Pohjanmaan kuten koko Suomen hevosala elää vahvassa nosteessa. Hevosten ja harrastajien määrä lisääntyy ja alan tarjoaminen työpaikkojen sekä talou- dellisen vaikutuksen ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän entisestään. Syksyn 2008 aikana toteutetussa esiselvityshankkeessa koottiin yhteen maakunnan hevostalouden nykytilanne, laadittiin toimenpideohjelma alan kehittämiseksi sekä valmisteltiin kärkihankeaihiot ohjelman toteutukseen. Maakunnan hevosmäärä on arviolta , ja talleja on arviolta Tuntitoimintaa tarjoavia ratsastuskouluja ja harrastetalleja on noin 45, yli kuuden hevosen ravitalleja yli 100 ja hoitotalleja noin 50. Useilla erityisesti ravitalleilla harjoitetaan myös kasvatustoimintaa. Pohjois-Pohjanmaalla on kuusi maakunnallisesti merkittävää hevosurheilukeskusta ja useita paikallisesti merkittäviä hevosharrastuspaikkoja. Paikallisraviratojen verkosto on kattava ja ratsastuskenttiä on eri puolilla maakuntaa satakunta. Maneeseja on noin 30 ja ne ovat sijoittuneet pääosin Oulun seudulle sekä maakunnan eteläisiin osiin. MAAKUNNAN hevostalouden kehittämistarvekartoituksen ja nelikenttäanalyysin pohjalta Pohjois- Pohjanmaan hevostalouden visioksi muotoiltiin: Pohjois-Pohjanmaa on Suomen hevosmyönteisin maakunta, missä hevonen on merkittävä elinkeinon lähde ja vetovoimainen harrastus. Hevostaloutta ja -harrastusta harjoitetaan laadukkaissa ja turvallisissa toimintaympäristöissä toimijoiden aktiivisessa yhteistyössä. Pohjoispohjanmaalainen hevonen on hyvinvoiva, elää hyvässä ympäristössä ja on yhä useammin myös maakunnassa kasvatettu. KEHITTÄMISOHJELMAAN on kirjattu tavoitteet ja toimenpideesitykset kullekin strategiselle päämäärälle. Osa kehittämistoimista voidaan tehdä osana toimijoiden normaalia toimintaa tai paikallisin voimavaroin esimerkiksi yhteisinä projekteina. Laajempia kehittämistoimia varten on esitetty ehdotukset maakunnallisiksi kärkihankkeiksi. Kärkihankkeisiin on sisällytetty tiedotus, kehittämisen koordinointi sekä elinkeinotoiminnan, hevosmatkailun ja maakuntaradan kehittäminen, kehittämisohjelman laatinut projektipäällikkö Heini Iinatti kertoo. Ohjelman seurannasta ja toteutumisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden yhteistyöryhmä, joka koostuu hevosalan eri toimijoiden edustajista. Hevosten Pohjois-Pohjanmaa -kehittämisohjelma ja ohjelman esittelymateriaali ovat luettavissa ProAgria Oulun verkkosivuilla osoitteessa > Palvelut > Projektit > Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvitys. Kuva plugi.fi Miten tuunaisit kotini? Jo pienillä hienosäädöillä vaikutat lehmiesi hyvinvointiin, kestävyyteen ja tuotokseen. Tuunaa vaikkapa veden saanti, makuupaikan pehmeys tai ruokintapaikka niin vaikutat tuloksiin. Karjakunto on kaikille maitotiloille soveltuva palvelu, jonka avulla hahmotat eläintesi hyvinvoinnin vahvuudet ja kehittämiskohteet. Ota meidät kumppaniksesi, niin viritetään yhdessä lisätehoja tuotantoosi. Paranna lehmiesi olosuhteita ja ne makaavat tunnin pidempään ansaitset lisää rahaa. ISO 9001 Ota yhteyttä jo tänään! tai SERTIFIOITU ORGANISAATIO ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. 2/2009 maaviesti 9

10 kasvi Perunatilojen viljelyneuvonnan tavoite: LAATUPERUNAA KANNATTAVASTI ELLA KARTTIMO ProAgria, Perunakauppa Luonnosta Oy ja Pohjoisen Kantaperuna Oy ovat sopineet noin 40 pohjois- ja keskipohjalaisen perunatilan viljelyneuvonnasta. Perunamarkkinoiden kansainvälistyessä viljelijät haluavat satsata perunan laatuun ja toimintansa kannattavuuteen. Perunakauppa Luonnosta Oy tuottaa ja markkinoi ruoka- ja ruokateollisuusperunaa. Toimitusjohtaja Antti Karjulan visiot ovat kansainvälisillä markkinoilla. Se edellyttää, että sopimustilat toimivat kannattavasti ja osaavat tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. Ketju ei ole kannattava, jos toinen pärjää mutta toinen ei. Jokaisen perunatilan on ymmärrettävä ja kirkastettava oma roolinsa. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Uskon, että yhteistyöllä onnistumme parantamaan ja kehittämään koko verkoston kannattavuutta. Yhteistyö ProAgrian kanssa tähtää samaan maaliin. Perunakauppa Luonnosta kannustaa viljelijöitään kehittämään toimintaansa ja maksaa neuvontasopimuksen tehneille viljelijöille 50 euroa kannustinrahaa sopimushehtaarilta. Luonnostan viljelijätiimissä jalkautetaan parhaillaan myös yrityksen laatukäsikirjaa jokapäiväiseksi tavaksi toimia. Tavoitteena on sertifioitu laatujärjestelmä vuoteen 2011 mennessä. Laatutyötä seurataan sisäisillä auditoinneilla ja systemaattisella seurantalistalla jokaisella sopimustilalla kaksi kertaa vuodessa. Laatukäsikirja on rakennettu niin, että siitä on sopimustiloille todellista hyötyä. Uskon, että yhteinen laatujärjestelmä nostaa koko verkoston arvostusta ja koituu kaikkien eduksi. PROAGRIA tarjoaa asiantuntijapalveluja maatilojen ja maaseutuyritysten kokonaisvaltaiseen hallintaan ja kilpailukyvyn rakentamiseen. Palveluista kootaan aina yrityksen tarpeen mukainen kokonaisuus, näin myös perunatiloilla. Yhteistyön paras avaus on kehityskeskustelu, jonka aikana tarkastellaan yhdessä viljelijän kanssa yrityksen nykytilaa ja tuloksia, vahvuuksia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Panostamme viljelysuunnitelmiin. Kasvukauden aikaisella tilakäynnillä ja peltokierroksella voidaan tutkia pellon perus- ja kasvukuntoa, havainnoida kasvustoa sekä keskustella lannoitteista ja kasvinviljelyaineista nähdä onnistumiset ja kehitettävät asiat, ProAgria Oulun kasvinviljelyvastaava Risto Jokela sanoo. Hänellä on kokemusta kasvinviljely- ja samalla perunaneuvonnasta 25 vuoden ajalta. Hän luottaa yhteistyön voimaan. Yksi tärkeä ProAgrian kumppani kautta vuosien on ollut MTT. Yksi tämän päivän keskeinen haaste on tarjolla oleva tiedon ja tutkimustulosten välittäminen tiloille ymmärrettävässä ja maalaisjärkisessä muodossa. Tarvitaan myös tietoa uusista viljelyyn tulevista perunalajikkeista: mitä kannattaa viljellä, miten ne menestyvät Suomen oloissa tai miten niitä lannoitetaan. Risto Jokelan lisäksi ProAgria Oulun neuvojista Luonnosta Oy:n sopimustilojen kumppaneina toimivat muun muassa Antti Harjunen ja Jouni Sassali. PERUNANVILJELIJÄ ja Luonnostan viljelijätiimin puheenjohtaja Juha Kuusisto on tuottanut ruokaperunaa Himangalla vuodesta 1991 lähtien. Hän sanoo saaneensa uudesta ProAgria-yhteistyöstä jo tässä vaiheessa enemmän kuin osasi Ella Karttimo ProAgrian kasvukauden aikaisella peltokierroksella havannoidaan pellon perus- ja kasvukuntoa. ennalta odottaa. Ulkopuolinen asiantuntija näkee epäkohdat ja kehitettävät asiat, kun viljelijä itse kulkee helposti laput silmillä. Viljelijä ei voi yksin hallita ja tietää kaikkia kasvinviljelyyn ja suojeluun tai lannoitukseen liittyviä asioita: esimerkiksi viljelytekniikka ja kasvinsuojeluaineet kehittyvät koko ajan. Neuvonpito Risto Jokelan kanssa sekä vahvisti Juha Kuusiston omia ajatuksia että laittoi asioita uusiin puihin. Viljelysuunnitelma päätettiin tehdä kokonaan uudelleen. Nyt sen tarkkuus on aivan uudella tasolla. Juha Kuusistolle tärkeisiin työsuojeluasioihin on paneuduttu Luonnostan laatukäsikirjan auditoinnin yhteydessä. Kuvat: Ella Karttimo Ketju ei ole kannattava, jos toinen pärjää mutta toinen ei. Jokaisen perunatilan on ymmärrettävä ja kirkastettava oma roolinsa. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Yhteistyöllä pystymme kehittämään koko verkoston kannattavuutta, Antti Karjula sanoo. 10 maaviesti 2/2009 Juha Kuusiston mielestä ulkopuolinen asiantuntija näkee parhaiten tilan epäkohdat ja kehitettävät asiat. Tietoa on tarjolla paljon. Se on saatava maalaisjärkiseen muotoon, Risto Jokela pohtii.

11 Älysiilojärjestelmä rehu - ja pellettisiilokäyttöön auttaa kustannusten karsinnassa Luotettava tieto sisällön määrästä punnituksella Tieto omistajalle internetin tai kännykän kautta Tavarantoimittajilla mahdollisuus edistykselliseen loistiikan hallintaan SOPIMUS- TUOTANTOON! Puh / Antti Sarvela METSÄNÄYTTELY JOENSUU Areena Nyt pelto puhuu: Hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja 2/2009 maaviesti 11

12 GRASMASTER RETU BOR kovan talven voittaja! GRASMASTER NURMET KUNTOON! Retu-ruokonadan jalostaja HERBAMAT Myynti alan liikkeet sekä Köckerlingin nurmen suorakylvökoneet OVAT PARHAITA paikkaukseen ja täydennys kylvöön. Parhaat koneet meiltä. Soita Boris Katso jälleenmyyjät ja kuvat: Ruukki, Puh. (08) , (02) Huom. keväällä 2009 Retu BOR on myynnissä vain siemenseoksissa. Oma turvasi on heikko ilman Omaturvaa! Lakisääteinen turva on hieno asia. Mutta sen taso riittää harvoin kattamaan kaikkia elämisen kuluja, jos sinulle sattuisi jotain vakavaa. Mitä tämä merkitsisi yritystoiminnallesi? Miten perheesi tulisi toimeen? Pyydä Tapiolan edustajaa kartoittamaan kokonaisturvasi. Et toimi luulon varassa. Uusi Maatilayrittäjän Omaturva tarjoaa sinulle ja perheellesi yksilöllistä lisäturvaa juuri niin kattavasti kuin haluat. Kysy myös hyvistä eduista MTK:n jäsenille! Lisää maatilayrittäjän vakuutuksista: tapiola.fi tai omalta edustajaltasi. Kiität itseäsi myöhemmin. Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola 12 maaviesti 2/2009

13 KAsvi Palvelun voi varata helposti netissä LIUKOISEN TYPEN MITTAUSTA jälleen yli 20 paikkakunnalla OLLI VALTONEN Liukoisen typen mittauksella selvitetään maanäytteestä nitraatti- ja ammoniumtypen määrä. Ympäristötukiehdot edellyttävät, että lohkoilta määritetään vähintään nitraattityppi. Lisäksi lohkolta, jolle on levitetty orgaanista lannoitetta tai muokattu vihermassaa tai joka on erittäin runsasmultainen, pitää selvittää myös ammoniumtyppi. ProAgria määrittää kaikista näytteistä kummankin typen epäselvyyksien välttämiseksi. Keväällä näytteet on otettava mittausta edellyttäviltä kasvulohkoilta siten, että näytteitä otetaan vähintään yksi näyte viittä hehtaaria kohti. Pieniä lohkoja voi yhdistellä siten, ettei viisi hehtaaria ylity. Tilan pitää analysoida vähintään 30 prosenttia ympäristötukikelpoisesta alasta. Tähän alaan ei lasketa mukaan 1- ja 2- ryhmän puutarhakasvialoja eikä siemenmausteiden viljelyaloja. Puutarhatilan on tehtävä vuosittain jokaiselta kasvulohkolta oma analyysi ennen kevätlannoitusta ja ennen lisälannoitusta. MITATTAVALTA lohkolta otetaan osanäytettä. Näytteet kerätään sankoon, kokkareet hienonnetaan ja näyte sekoitetaan huolella. Näyte otetaan 30 sentin syvyyteen ja käytännössä kyntökerroksen pohjaan asti eli näyte otetaan koko kairan mitalta. Näytteiden otto-ohje on muutettu ministeriön viimeisen ohjeistuksen mukaiseksi. Kannattaa katsoa, ettei karjanlantaa tule näytteen mukaan, mikä saattaa vääristää typpilukemaa. Näytteet on helpoin ottaa maanäytekairalla, johon on merkattu 30 sentin syvyys. Yhteen näytteeseen tarvitaan maata noin puoli maanäyterasiaa. Näytteet voi myös toimittaa pienissä muovipusseissa. Näytteeseen tulee kirjata viljelijän nimi, tilatunnus ja kasvulohkon numero - koko pitkä numero. MITATTAVAT LOHKOT: 30 prosenttia tilan ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta. Näytettä ei oteta ympäristötukikelvottomilta lohkoilta. Liukoisen typen määrä on selvitettävä ensisijaisesti niiltä kasvu- kunta osoite päivämäärä klo Vastuuhenkilö Kirsti Voho Nivala Nitek, Pajatie ja Haapajärvi HAO, Erkkiläntie Kärsämäki Kataja Pyhäjärvi Keskuskoulu, Tunturitie Vastuuhenkilö Maire Pikkarainen , Sirpa Luttinen Haapavesi Nora 4.5. ja Pulkkila A.Tahvola, Viitastentie Kestilä Meijeri Pyhäntä Tavastkengän kylätalo Rantsila maataloustoimisto, Sandelsintie Vastuuhenkilö Sauli Kärenlampi Siikajoki MTT-Ruukki Tutkimusasema Liminka, Lumijoki Limingan Osuusmeijeri 5.5 ja Muhos, Tyrnävä Koivikko kasvilaboratorio Hailuoto,Kempele, Oulunsalo, Oulu V. Blomqvist, Ollikaisentie 2 Oulu Vastuuhenkilö Anitta Talus Alavieska Vanha Nuoppari, Virintie ja Pyhäjoki P. Tiirinki, Hiihtomajantie Merijärvi kunnan varikko Vastuuhenkilö Olli Valtonen Vihanti Nuoriseurantalo, Onnelantie Oulainen Honkamaja, Hietalantie Ylivieska O.Valtonen, Ouluntie ja Vastuuhenkilö Esko Viitala Yli-Ii E.ja K. Kehusmaa, Karjalantie 517 A Pudasjärvi ProAgria Oulun toimisto, Toritie Vastuuhenkilö Laina Hekkala Kuusamo ProAgrian toimisto, Keskuskuja 1 C 12. ilm. myöhemmin Taivalkoski Maaseututoimisto ilm. myöhemmin lohkoilta, joille edellisenä syksynä on levitetty lantaa tai esikasvina on ollut nurmi/viherkesanto tai palkokasvi, joka on kynnetty tai muokattu edellisenä syksynä. Ellei 30 prosentin alavaatimus täyty edellä mainituista tapauksista, viljelijä voi ottaa näytteet haluamistaan lohkoista. Suositeltavaa on tällöin selvittää liukoisen typen määrä esimerkiksi niiltä lohkoilta, joiden edellisen vuoden sato on jäänyt paljon niukemmaksi kuin mihin toteutetulla lannoituksella oli suunniteltu päästävän. Samoin toimitaan, jos sato on jäänyt märkyyden takia kokonaan korjaamatta tai jos lohkolla on viljelty kasvia, jonka jälkeen maahan on mahdollisesti jäänyt tavallista runsaammin typpeä. On suositeltavaa, että näyte tutkitaan viimeistään kolmen tunnin kuluessa näytteenotosta, mikäli näytettä säilytetään sisätiloissa. Ellei analysointi ole mahdollista näytteenoton jälkeen, voidaan näytettä säilyttää kylmälaukussa muutamia tunteja ja jääkaapissa enintään 12 tuntia. Näytteet analysoidaan toukokuun alussa. Paras tapa on ottaa näytteet edellisenä iltana ja säilyttää ne ulkona, mikäli ajankohta ei ole poikkeuksellisen lämmin. ILMOITTAUTUMISET kannattaa tehdä suoraan netin kautta osoitteessa Etusivulta löytyy nettilomake, jolla palvelun voi tilata. Sähköpostiosoitteen kohdalle voi lisätä minkä tahansa merkin, ellei osoitetta ole käytössä. Ilmoittautuneille laitetaan tekstiviesti kännykkään mittausajankohdasta ja vielä edellisenä päivänä muistutus mittauksesta. Tieto lohkotunnuksista ilmoittautumisen yhteydessä helpottaa näytteiden vastaanottoa. Ellei käytössä ole Internetiä, ilmoittautua voi myös mittausten vastuuhenkilöille, joiden puhelinnumerot näkyvät tällä sivulla. Maanäytteet viljelijä toimittaa mittauspaikalle ilmoitettuna aikana ja ne analysoidaan samana päivänä. Mikäli tulokset vaikuttavat lannoitukseen, viljelijälle soitetaan tieto samana päivänä. Muuten pöytäkirjat tulevat postin välityksellä 1-3 päivän kuluessa. Näytteen analysointi maksaa 14,50 /näyte + alv. Olli Valtonen on ProAgria Oulun luomuneuvonnan vastaava. Ympäristötuen mukaista KASVINSUOJELUKOULUTUSTA ti klo 10-14, Oulu, Valion Maikkulan meijerin kokoustila, Kangaskontiontie 2 Ympäristötuen vaatimuksena olevaan kasvinsuojelukoulutukseen on osallistuttava viiden vuoden välein. Koulutus vaaditaan henkilöltä, joka tekee kasvinsuojeluruiskutuksia. Päivän hinta 45 euroa (sis. kahvi). Kouluttajana Antti Harjunen, ProAgria Oulu, puh Ilmoittautumiset kahta viikkoa ennen koulutusta osoitteessa www. proagria.fi/oulu > Tapahtumat tai puh. (08) , anne.kipina@ proagria.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitaan yhteystiedot ja tilatunnus osallistumistodistusta varten. 2/2009 maaviesti 13

14 kasvi Öljy- ja palkokasvit tai luonnonhoitopellot parantavat viljatilan tulosta VILJELYSUUNNITELMAT tarkasteluun markkinatilanteen mukaan Viljatilojen kannattaa ottaa ensi kesän viljelysuunnitelmat huolelliseen tarkasteluun. Varsinkin viljapainotteisessa viljelyssä on paikallaan ottaa ennakkoluulottomasti uusia vaihtoehtoja viljelyyn. Viljantuotannon kannattavuus on tällä hetkellä laskusuunnassa. Matala viljan hinta ja kustannusten nousu laskevat tulosta. Lannoituskustannuksen nousu realisoituu täysimääräisenä tulevan kesän viljelyssä. Muiden viljelykasvien tulos näyttää tällä hetkellä paljon valoisammalta, kuvaa näkymiä ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen. Luonnonhoitopellot, viherlannoitusnurmet sekä öljy- ja palkokasvit ovat vaihtoehtoja yksipuolisen viljakierron katkaisemiseksi ja edullisten esikasviarvojen hyödyntämiseksi. Valkuaiskasvien viljelyalan lisäämistä puoltaa myös kotimaisen valkuaisomavaraisuuden tarve. Rypsin suhteellinen kannattavuus on parantunut ja monien erikoiskasvien, kuten härkäpavun ja kuminan tulos on huomattavasti viljan tulosta parempi. Tukijärjestelmään tänä keväänä uutena vaihtoehtona tulleiden luonnonhoitopeltojen kannattavuus heikkotuottoisilla lohkoilla näyttää selvästi paremmalta kuin viljan. Luomukasvintuotannon kannattavuus on säilynyt hyvänä. Laskelmien mukaan nykyisillä viljan hinnoilla kasvinviljelytilalla luomutuotanto tuo siirtymävuosina noin 100 euroa ja sitä seuraavina vuosina 300 euroa jokaiselle hehtaarille enemmän tulosta tavanomaiseen viljelyyn verrattuna. SATOTUOTOT putosivat voimakkaasti vaihdelleiden viljan markkinahintojen seurauksena viime satokaudella euroa hehtaarilta ProAgrian Lohkotietopankin tämän hetken tulosten mukaan. Tulos pudonnee vielä tästäkin, sillä aineistossa mukana olleet tilat olivat tehneet viljakaupat melko hyvään hintaan. Eniten laskivat mallasohran ja kevätvehnän tuotot. Samaan aikaan kustannukset nousivat noin 50 euroa hehtaarilta, mikä laski viljan nettovoiton vuoden 2006 tasolle: euroon hehtaarilta. Syysvehnän ja rypsin tulos ylsi yli 200 euroon, mutta rehuohran tulos jäi 40 euroon hehtaarilta. Lannoituskustannusten nousu ei näkynyt vielä tässä aineistossa, sillä tilat olivat hankkineet lannoitteet edellisen vuoden puolella. Moni tila vältti lisäkustannukset tarkentamalla viljelysuunnittelua: valittiin halvempia lannoitelajeja tai vähennettiin lannoitusmääriä. PARHAAT TILAT saavat hyvän sadon ja taloudellisen tuloksen. Tekijöitä, joilla viljatilojen taloudellista tulosta on saatu parannettua, ovat pinta-alan kasvattaminen sekä satotason nostaminen esimerkiksi lajike- ja lohkovalinnan tai viljelykierron kautta, toteaa Piia Kekkonen, joka valmistelee Lohkotietopankin aineistosta pro gradu -työtä Helsingin yliopistossa. Haasteet kustannusten hallintaan jatkuvat ja korostuvat erityisesti ensi kesän viljelyssä, kun tuotantopanoksia on hankittu hyvin erihintaisina. Markkinahintojen heilahdellessa on tärkeää pystyä minimoimaan riskit ja osata asettaa oikea hintataso. Sen määrittelyssä auttaa tieto omasta tuotannon tuloksesta ja kustannusrakenteesta. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Risto Jokela, puh , proagria.fi; ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh , matti. ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh , RAVINTEIDEN OIKEA KÄYTTÖ parantaa kannattavuutta Kuva Plugi Oy WebWisu avuksi viljelysuunnitteluun. Tartu tarjoukseen! Maatilayrittäjän avuksi ilmestynyt Ravinteet kasvintuotannossa -opas auttaa hyödyntämään tehokkaasti kasviravinteita ja samalla parantamaan kasvintuotannon kannattavuutta. Julkaisu kuuluu ProAgria Keskusten Liiton ja MTT:n Tieto tuottamaan -sarjaan. Kasvintuotannon kustannuseristä lannoituksen merkitys on kasvanut. Kaikki ravinteiden tarkentamista tai hyödyntämistä parantavat tekijät ovat rahanarvoisia toimia. Ravinteet kasvintuotannossa - oppaassa tutustutaan yksityiskohtaisesti kasviravinteisiin, niiden liikkumiseen kasvissa ja ravinteiden hyötysuhteisiin. Kirjassa kerrotaan eri lannoitusmenetelmistä ja kasviravinteiden vaihtoehtoisista levitysajankohdista. Kirjan havainnolliset valokuvat ja kuvaukset ravinteiden puutosoireista auttavat arvioimaan kasvien ravinteiden saantia. Oppaassa on ohjeet sekä näytteiden ottamiseen 14 maaviesti 2/2009 ravinnetarpeen selvittämiseksi että tasapainoisen lannoituksen suunnitteluun. Mukana on myös tietoa kasviravinteiden vaikutuksesta ruuan ja rehun laatuun sekä ohjeita ympäristöriskien pienentämiseen. Kirjassa on lisäksi runsaasti käytännön kokemuksia. Opasta voi tilata kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta, puh tai myynti@proagria.fi. Lisätietoja ja tilaukset myös osoitteesta fi/julkaisut. Opas on saatavana myös e-kirjana. Lisätietoja ja tilaukset: www. ellibs.com/fin/ -> E-kirjakauppa. ISO 9001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO Miten parannat viljelyn kannattavuutta? Se on mahdollista. Valitaan sinun tarpeisiisi sopiva ProViljelys-palvelu, joka voi koostua viljelysuunnittelusta, kasvukauden aikaisista ratkaisuista tai viljelyn tulosten laskennasta ja analysoinnista. Autamme hyödyntämään vertailutietoja ja parhaita käytäntöjä tilasi tuloksen parantamiseen. Kansamme varmistut siitä, että tukiehdot täyttyvät. Tilaa jo tänään! Lue lisää viljelysuunnittelusta ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

15 Viljavuustutkimukset maasta - lannasta nopeasti ja luotettavasti HUOM! Postitus 5,50 (+ alv 22%) Sopimuspalvelumme osoitekortilla tai asiakaspalautuksena Suomen Ympäristöpalvelu Oy Sammonkatu 8, Oulu Puh. (08) fax. (08) HUOM! uusi osoite Liukoinen typpi maasta max 5 työpäivää. Tutkimustilauslomakkeet Tulospalvelu Uudistunut viljavuuskartta Lannanlevityssuositus MTK:n jäsenalennukset Maatalouden tutkimukset -4% Hivenravinnepaketit (maa) -8% Metsän neulasanalyysit -8% apilat - virnat - herne - mailaset - keltamaite - pavut ILMASTA TYPPEÄ Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat onnistuneen palkokasviviljelyn! Lisätiedot, tilaukset RAVINNEROSVOT Parempien nurmien puolesta - Kaksi tehoainetta varmistavat laajan torjuntatehon - Hyvä teho sekä rönsyleinikkiin, että vaikeasti torjuttavaan peltokanankaaliin *) - Tankkiseoskumppanina täydentää hyvin Primuksen tehoa *) Muista torjua voikukka ja peltokanankaali aikaisin keväällä jo ennen niiden kukintaa! farmit.net Berner kasvinsuojeluneuvonta puh Lue aina käyt tö oh je ja noudata sitä! 2/2009 maaviesti 15

16 ympäristö 16 maaviesti 2/2009 ympäristöagro tiedottaa MAARIT SATOMAA Luonnonhoitopellot korvaamaan kesantoa Entisen kesantojärjestelmän muuttuessa ja velvoitekesannoinnin poistuessa, on sen tilalle kehitelty tukitasoltaan houkutteleva, mutta vapaaehtoinen vaihtoehto: luonnonhoitopelto. Kesantotyyppisten alueiden merkitys ympäristönsuojelulle on kiistaton. Luonnonhoitopellon korotettua tukea ei kuitenkaan makseta enempää kuin 15% tilan ympäristötukikelpoisesta alasta. Lyhenteet kasvulohkolomakkeelle: Luonnonhoitopelto(nurmikasvit väh.2v) LHP, nurmi Luonnonhoitopelto(niittykasvit väh.2v) LHP, niitty Luonnonhoitopelto (maisema) LHP,maisema Luonnonhoitopelto (riista) LHP, riista Luonnonhoitopellon tukimahdollisuudet - Luonnonhoitopeltotuki: monivuotiset nurmipellot 170 /ha (sisältää perustoimenpiteen tuen) monimuotoisuuspellot 300 /ha (sisältää perustoimenpiteen tuen) - Luonnonmukaisen tuotannon ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon tuki huomioiden kuitenkin ympäristötuen vuosittainen enimmäismäärä. - Tilatuki - Luonnonhaittakorvaus 50 prosenttiin asti. - LFA:n kansallinen lisäosa - Lisätoimenpiteiden tukea ei makseta, erityistuista ainoastaan luomu - Voidaan täyttää kuitenkin kasvipeitteisyystoimenpiteiden velvoitealaa - Viljelijä, jolla vuonna 2007 tai 2008 oli kesannointioikeuksia, saa kesantojärjestelmän poistumisen vuoksi mukauttaa ympäristötukisitoumustaan niin sanottujen lisätoimenpiteiden osalta. Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus lisätoimenpiteen valinnut voi vaihtaa sen johonkin toiseen. Yhdestä lisätoimenpiteestä voidaan luopua kokonaan, jos viljelijällä on C-tukialueella vähintään kaksi lisätoimenpidettä. Luovuttaessa lisätoimenpiteestä maksetut tuet peritään takaisin Monimuotoisuuspeltojen ja monivuotisten nurmipeltojen yleiset vaatimukset - Luonnonhoitopeltoja vain ohjelmakauden ympäristötukikelpoiselle alalle - Maksetaan enintään 15 prosentille tilan ympäristötukikelpoisesta pintaalasta - Alalla noudatettava ympäristötuen ehtoja - Luonnonhoitopeltoja ei saa käsitellä kasvinsuojeluaineilla - Muokkaus vain perustamisen ja päättämisen yhteydessä - Saa lannoittaa vain kasvuston perustamisaiheessa vähäisen määrin (40-50 kg typpeä ja 0-28 kg fosforia hehtaarille), mutta se ei ole suositus eikä useinkaan tarpeen. - Uusien vuonna 2009 annettavien ympäristötukisitoumusten osalta luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa vain, jos viljelijän ympäristötuessa tukikelpoisesta peltoalasta on koko sitoumuskauden ajan vähintään 5 prosenttia, kuitenkin vähintään 0,5 ha luonnon-hoitopeltoa. Hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi luetaan tilatuki, lfa (50% asti) Ympäristötukea kyllä Luonnonhoitopellot (vain ohjelmakauden ympäristötukisitoumuksista) - Monivuotinen nurmi (vähintään 2 vuotta) - Niittykasvit (vähintään 2 vuotta) - Maisemakasvit - Riistakasvit HOITO YMPÄRISTÖTUKIEN MUKAAN (hoidon minimitaso tukiehtojen mukaan) Ympäristötuki ei (kesannointi on vapaaehtoista - velvoitetta ei enää ole) Kesannot - Viherkesanto - Sänkikesanto - Avokesanto (poikkeustapauksissa) HOITO TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN MUKAAN (niittovelvoite kerran vuodessa) monimuotoisuuspellot: riista- ja maisemapellot, niittykasveilla kylvetyt pellot - Perustettava viimeistään 30.6., perustettava aina kylvämällä, ei voida perustaa vanhaan nurmeen. Katso kasvilajilistat tarkemmin tukihakuoppaasta ja viereisestä jutusta. - Riistakasviseos: väh. kahden seuraavan kasvin siementä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat, heinäkasvit ja apilat. Seoksen pitää sisältää aina myös yksivuotisia kasveja ja kylvettävä vuosittain! - Riistapeltojen kasvusto käytettävä riistan ruokintaan, ei saa perustaa vilkasliikenteisten teiden läheisyyteen - Maisemakasviseos: esim. väh. 2 seuraavan lajin siemenseos: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, kehäkukka, valko- ja keltamesikkä, malva ja silkkiunikko. Kylvettävä vuosittain! - Maisema- ja riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi, säilytettävä lohkolla väh. seuraavaan kasvukauteen mutta kylvettävä vuosittain. - Sänkeen kylvö ja kotimaisten siementen käyttö suositeltavaa - Niittykasvien siemenseos: nurmirölli tai lampaannata + väh. yksi niittykasvi + lisäksi voi olla yksivuotisten kasvien kuten hunajakukan siementä - Niittykasvit säilytettävä lohkolla vähintään 2 kasvukautta. Niityn kehittyminen kuitenkin normaalisti vaatii useita vuosia. Tätä ei kylvetä vuosittain. - Niittäminen ei ole pakollista, mutta estettävä puiden ja pensaiden kasvu. Kuitenkin niittohoito edistää niiityn kehittymistä ja estää ei toivottujen lajien leviämistä. - Niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti, ei kuitenkaan laiduntamalla. (tieto: TE-keskus) - Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa huomioitava luonnonvaraisten lajien elinolosuhteet - Niittysiemenkasvuston saa päättää toisen vuoden jälkeen elokuun 1.9. alkaen tai alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöä varten. Pitkä kasvuaika kuitenkin suotavaa. monivuotiset nurmipellot - Voivat olla aiemmin perustettuja monivuotisia nurmia, ellei typensitojakasvien osuus ylitä 20 prosenttia. - Voidaan myös perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä. Perustettava viimeistään monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien siemenillä kylväen. - Siemenseoksessa saa olla enintään 20 % typensitojakasvien siementä - Nurmet säilytettävä lohkolla vähintään 2 kasvukautta, mutta voidaan säilyttää koko ympäristötukikauden ajan - Kasvuston niittäminen ei ole pakollista, mutta pensaiden ja puiden kasvu alueelle estettävä. Alue niitettävä vähintään joka kolmas vuosi. Ympäristön kannalta niitto ja korjuu ovat suotavia. - Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa huomioitava luonnonvaraisten lajien elinolosuhteet - Niittojätteen saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti - Laidunnus sallittua, jos pellon pinta säilyy heinä- ja nurmipeitteisenä ympäri vuoden - Tämä tukimuoto voi soveltua myös ruokohelpille. - Saa päättää toisen vuoden jälkeen 1.9.alkaen tai alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöä varten. Lähde: Tukihakuopas 2009 ja TE-keskus. Huom! Ehdot saattavat vielä muuttua ja tarkentua. Tätä kirjoitettaessa maaliskuussa 2009 ympäristötuen muutosehdotusta ei oltu vielä hyväksytty.

17 ympäristöagro tiedottaa Mitä siementä uusille maisemaja riista monimuotoisuuspelloille? ympäristö TAIMI MAHOSENAHO Moni viljelijä suunnittelee tukihakemukseen ensimmäistä kertaa haussa olevaa luonnonhoitopeltotyyppiä: riista-, maisema-, tai niittymonimuotoisuuspeltoa, jonka tukitaso on 300 euroa. Lisäksi alalle voi saada myös useimmat muut peltotuet. Lajeista ja menetelmistä on säädöksiä eri peltotyypeille. Luonnonhoitopeltoja on kahta eri pääryhmää: monivuotiset nurmet ja monimuotoisuuspellot. Monimuotoisuuspeltoja ovat riista ja maisemapellot sekä kylvetyt niityt. Näitä tukimuotoja saa olla enintään 15 prosenttia tilan perus ympäristötukikelpoisesta alasta. Näitä ei pidä sekoittaa erityisympäristötukialaan, joka sekin on edelleen olemassa. Uudessa luonnonhoitopellossa ei vaadita erityistä kustannusarviota. Monimuotoisuuspellon korkeampi tukitaso perustuu kuitenkin erikoisempiin perustamiskustannuksiin. Siksi lopputuloksen on vastattava alkuperäistä tarkoitusta. Maisemapellolla on oltava maisemavaikutusta, riistapellosta hyötyä riistalle ja niityt erilaisia kuin tavallinen nurmi. Kannattaa siis sijoittaa maisemapellot julkisesti näkyville paikoille ja riistapellot riistalle tärkeisiin kohtiin. Tukiehdot määrittelevät hyväksyttävät lajit ja ohjeita löytyy tukihakuoppaan 2009 sivuilta 52 ja 53 sekä korjauslehdeltä. Tarkempia seoksia siellä ei kuitenkaan ole annettu, ja siksi niitä on nyt kyselty paljon. TE-keskuksen mukaan seoksessa saa olla myös lisälajeja hakuoppaan listassa lueteltuihin lajeihin nähden. Tarkoitus ja luonne ei saa kuitenkaan muuttua esimerkiksi liian heinävaltaiseksi. Riista- ja maisemapellolla typensitojakasvien osuutta ei hakuoppaassa ole rajattu. Jos luonnonhoitopeltotyyppinä on monivuotinen nurmipelto, typensitojia saa olla enintään 20 %, jolloin pellolla on vesiensuojelullista merkitystä. Siemenen saatavuus kannattaa varmistaa heti. Siemenen toimittajille aikataulu on ollut nopea, eivätkä he tälle vuodelle saaneet ajoissa lopullista varmistusta uuden luonnonhoitopellon hyväksytyistä lajeista. Seoksien markkinointi, valmistus ja rekisteröinti vie kuitenkin oman aikansa. Pohjois-Pohjanmaan oma erikoissiemenien toimittaja Naturcom Ruukista ehdottaa seuraavia seoksia. Saatavuus on rajallinen. Molemmat seokset ovat yksivuotisia. Naturcomin maisemapeltoseos Sisältönä 6 kg persianapilaa, 3 kg hunajakukkaa, 5 kg keltalupiinia ja 0,1 kg silkkiunikkoa. Kylvömäärä on n. 14 kg/ha riippuen lisälajeista. Seoksen hinta-arvio on n. 65 /ha. Lisäksi seoksessa voisi olla myös raiheinää n. 1 kg/ha jos se tukiehdoissa hyväksytään. Seokseen voi haluttaessa lisätä myös n. 1 kg/ha auringonkukkaa. Naturcomin riistapeltoseos Sisältönä 1 kg rehukaalta, 2 kg rehurapsia, 3 kg italianraiheinää ja 4 kg persianapilaa. Kylvömäärä on n.10 kg/ha riippuen lisälajeista. Seoksen hinta-arvio n. 50 /ha. Enemmän syötävää antaa kaura n kg/ ha, joka jätetään talveksi pystyyn tai seivästetään osa. Ehdotus 2 riistapelloksi Luomuneuvoja Olli Valtonen ProAgria Oulusta ehdottaa riistaseokseksi rehukaalia 2 kg/ha, viljaa 50 kg/ha, Taimi Mahosenaho timoteitä 12 kg/ha ja puna-apilaa 3 kg/ha. Tässä vaihtoehdossa periaatteessa perustetaan myös nurmi seuraavalle vuodelle. Koska riistapelto täytyy kylvää vuosittain, tässä vaihtoehdossa on ajatus, että lohkon käyttömuoto vaihtuu. Ehdotus 3 riistapelloksi Riistapelloille on suositeltu myös seuraavaa seosta: ohra 50 kg/ha, ruis/vehnä 50 kg/ha, apila 5 kg/ha ja rehukaali 1 kg/ha. Ehdotus 4 riistapelloksi Yksi vaihtoehto voisi olla kaura kg/ha ja rehurapsi 4-5 kg/ha talveksi pystyyn jätettynä tai osa seipäälle. Ehdotus kylvetyksi niityksi Luonnonmonimuotoisuuspellon tuessa tarkoitetun kylvetyn niityn perustaminen onnistuu parhaiten mahdollisimman köyhällä ja rikkaruohottomalla kasvualustalla sekä pitkällä aikavälillä hoidon avulla toteutettuna. Tukioppaassa on määritelty tähänkin tukimuotoon hyväksytyt lajit. Ongelmana tällä hetkellä on siemenien saatavuus suuremmille pinta-aloille. Esimerkkinä kylvöseoksesta voisi olla hakuoppaan lajeja käyttäen pohjaheinäksi nurmirölliä n. 5 kg /ha, kukiksi puna-ailakin siemeniä 900 gr / ha ja päivänkakkaran siemeniä 500 gr / ha. Ei toivottuja lajeja voi joskus onnistua hillitsemään, kun kylvää pohjaheinäksi lampaannataa esim 10 kg /ha. Tällä hetkellä oppaassa hyväksytään vain seoskylvöt. Jos laikkukylvö hyväksytään myöhemmin, rölliä voisi kylvää 0,5-1 kg/ ha mieluimmin laikkuihin, joissa ei ole lampaannataa. Röllikohtiin voisi kylvää sitten esim. päivänkakkaraa ja hunajakukkaa. Luontevin tapa on kuitenkin olemassa olevien luonnonniittyjen hoito, mutta ne eivät kuulu tähän tukimuotoon. Lisäohjeita ja yhteistyö riistayhdistysten kanssa Tämä teksti on laadittu maaliskuun lopussa olevan tiedon mukaan, jolloin yllä olevat seokset katsottiin Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa hyväksyttäviksi luonnonhoitopellon tukimuotoon: riista, maisema ja niitty. Mikäli tukiehtojen tulkintaan liittyviä muutoksia tai uusia ohjeita ilmenee myöhemmin, ne menevät tässä kerrotun tiedon edelle. Tätä kirjoitettaessa ympäristötuen asetuksen muutosehdotusta ei ole vielä hyväksytty, vaikka tukihakuoppaat on viljelijöille jo postitettu. Mavi on tehnyt oppaan tekstiin jo korjauslehden ja lisännyt seuraavaa: Riista- ja maisemakasvit on kylvettävä vuosittain, monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa ensimmäisenä vuonna perustaa suorakylvämällä nurmeen, mutta sänkeen kylvö on suositeltavaa. Riistapeltojen pitää sisältää aina myös yksivuotisia kasveja. Pelkästään heinäkasveilla ja apilalla kylvettävä pelto ei täytä riistakasvipellon vaatimuksia. Riistapeltoa ei saa perustaa autotien varrelle ja kasvusto on käytettävä riistalle. On myös huomattava se, ettei esimerkiksi kaksi eri viljalajia täytä tuen edellyttämää vaatimusta koska viljat on esitetty oppaassa yhtenä ryhmänä. Riistapeltojen osalta hyvänä käytännön vinkkinä voi suositella yhteistyötä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Näin viljelijä voi saada hyviä vinkkejä sopivista seoksista ja riistan kannalta sopivista sijainneista sekä mahdollista yhteistyöapua perustamisvaiheessa. Tämä teksti käsittelee tukihakuoppaan 2009 sivuilla esiteltyä uutta tukimuotoa luonnonmonimuotoisuuspellot. Tukiehtojen tarkentumista kannattaa seurata. 2/2009 maaviesti 17

18 ympäristö ERITYISTUKIEN hakemisesta keväällä 2009 Kaikki ympäristötuen erityistuet ovat haussa mennessä. Hakemus tulee olla TEkeskuksessa kaikkine liitteineen viimeiseen hakupäivään mennessä. ympäristöagro tiedottaa YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKI- SOPIMUKSET VUONNA 2009 TUKITASOT Pellolle / ha / v. Muulle alalle / ha / v. Sopimuksen pituus vuotta JOHANNA HELKIMO Sopimus alkaa Uudet sopimukset Uusittavat sopimukset Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito max. 350 max tai tai tai 1.10 Edellisvuodesta poiketen sopimukset lietelannan sijoittamisesta peltoon ja turvepeltojen pitkäaikaisesta nurmiviljelystä voivat alkaa myös Lietelannan sijoittaminen peltoon sopimusta haettaessa hakijan tulee luopua lisätoimenpiteestä lannan levitys kasvukaudella, luopumisesta seuraa takaisinperintä aiemmilta vuosilta. Valumavesien käsittelyyn ei voida enää tehdä sopimuksia järjestelmien perustamisinvestointiin vaan vain valumavesien käsittelyjärjestelmien hoitosopimuksiin. Valumavesien hoitosopimuksiin voidaan hakea vuonna 2009 tai aiemmin päättyneitä valumavesien käsittelyyn liittyviä sopimusalueita tai peltoja, joille on muutoin perustettu valumavesien käsittelyjärjestelmä hyväksytetysti. Erityistukien lisäksi ei-tuotannolliset investointituet ovat haettavissa perinnebiotooppien ja kosteikoiden perustamiseen sekä viljelijöille että rekisteröidyille yhdistyksille. Johanna Helkimo on Pohjois-Pohjanmaan TE-Keskuksen ympäristöasiantuntija vastuualueenaan Maaseutu ja Energia. Monivaikutteisen kosteikon hoito max. 450 max tai tai 1.10 Pohjavesialueiden peltoviljely max. 156 ei Perinnebiotoopin hoito - max tai 1.10 arvokkaat pienialaiset kohteet 135 /kohde Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen max. 450 max tai tai 1.10 Valumavesien käsittelymenetelmät säätösalaojitus 54 säätökastelu 108 kuivatusvesien kierrätys 140 Alkuperäisrotujen kasvattaminen 270 / ey itä- ja pohjoissuomen karja 500 / ey kanat ja kukot / maatila Luonnonmukainen tuotanto 141 / ha Luonnonmukainen kotieläintuotanto 287 / ha Lietelannan sijoittaminen peltoon tai Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely (kasvinviljely / kotieläintila) 114/ tai Lisäksi haussa ei-tuotannolliset investointituet: Kosteikot max 4000 eur/ha. Perinnebiotoopit max 675 eur/ha. Tarkista investointitukien osalta hakuaika TE-keskuksesta SUOJAVYÖHYKKEEN ERITYISTUKEA yleissuunnitelmissa esitetyille alueille TAIMI MAHOSENAHO Ympäristökeskukset ovat kartoittaneet maatalouden suojavyöhyke-erityistuelle sopivia alueita ja laatineet yleissuunnitelmia tietyille vesistöalueille. Yleissuunnitelmiin on merkitty pellot, joille suojavyöhykkeet parhaiten soveltuisivat. Tukea voi hakea myös muille ehdot täyttäville alueille. Suojavyöhyke on viljelyssä olevalle pellolle järven, joen, puron tai valtaojan varteen perustettu monivuotisen kasvillisuuden peittämä alue. Alueen täytyy olla leveydeltään vähintään 15 metriä. Tukihaku on huhtikuun loppuun mennessä. Suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vähentää pelloilta valumavesien mukana vesistöön kulkeutuvan maa-aineksen ja ravinteiden määrää. Kainuun ja Lapin osalta lisää tietoa alueellisista ympäristökeskuksista. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen osalta suunnitelmista on lisätietoa ja tarkemmat kartat löytyvät lähikirjastoista ja internetistä: -> Alueelliset ympäristökeskukset -> Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus -> Ympäristönsuojelu -> Maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelu -> Suojavyöhyketietopaketti viljelijöille -> Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmat. 18 maaviesti 2/2009

19 ympäristöagro tiedottaa ympäristö TAIMI MAHOSENAHO MONIMUOTOISUUSKARTOITUS kaikille ympäristötukitiloille - löydä samalla erityistukikohteita Vuonna 2007 ympäristötukisitoumuksen antaneiden tulee tehdä maatilansa monimuotoisuuskartoitus mennessä. Samalla kannattaa miettiä oman tilan erityistukikelpoiset kohteet. Opas ja kartoituslomake 219 on lähetetty kaikille viljelijöille vuosi sitten. Ne löytyvät myös osoitteista: > viljelijätuet > Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden oppaat sekä lomake. mmm.fi > viljelijätuet. Täytetty kartoituslomake säilytetään tilalla. Kohteita löytyy varmasti kaikilta tiloilta, esimerkkinä etelään päin pelloille suuntautuvat monilajiset metsänreunat, kukkivat viljelystien pientareet, kesantotyyppiset ja erityistukilohkot, puukujanteet, saarekkeet, lähteet ja puromaiset uomat. Uusia luonnonhoitopeltoja ei lumokartoitukseen vielä tarvitse merkitä, koska lomake kertoo tilan lumokohteet kartoitushetkellä. Luonnon monimuotoisuuden erityisympäristötuen ja kosteikkojen esimerkkikohteita tukihakuun Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden esimerkkikohteita on kartoitettu yleissuunnitelmiin tietyille alueille. Suunnitelmista löytyy hyviä esimerkkikohteita maiseman- ja luonnonmonimuotoisuuden sekä perinnebiotooppien hoidon erityisympäristötukihakuun. Esimerkkikohteet kannattaa huomioida myös tilakohtaisissa monimuotoisuuskartoituksissa. On kuitenkin huomioitava, että näissä ei ole kartoitettu tilan kaikkia kohteita, vaan hyviä esimerkkejä. Pohjois-Pohjanmaalla yleissuunnitelmia on tähän mennessä laadittu Hailuotoon (Koirantakkua ja karupäitä), Limingan lakeuden länsiosaan Liminganlahden ympäristöön, Oulujoen laaksoon, Reisjärven Keskikylä Kangaskylälle, Taivalkosken Tyräjärvi Jokijärvelle sekä Rantsilan Mankila Sipolan maisema-alueelle. Uusimmissa Limingan ja Kalajokilaakson yleissuunnitteluissa painopiste on maatalousalueiden monivaikutteisissa kosteikoissa. ProAgria Oulu on ollut mukana useissa suunnitelmissa. Julkaistut raportit löytyvät hankkeita vetäneen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Limingan kunnan sivuilta: > Pohjois-Pohjanmaa > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Raportteja > Pohjois-Pohjanmaa > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Monistesarja > Monistesarja 2005 (Hailuoto) -> kaavoitus -> kosteikkojen yleissuunnitelma Kainuun ja Lapin osalta vastaavat tiedot löytyvät alueellisista ympäristökeskuksista. Suunnitteluohjeita erityisympäristö tukihausta > palvelut > ympäristön-, maiseman- ja luonnonhoito > sivun alaosa YmpäristöAgro tiedottaa: Erityisympäristötukihaku. Päätös YmpäristöAgrolle YmpäristöAgro tiedotushanke on saanut myönteisen päätöksen Pohjois-Puhjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastolta huhtikuun 2009 alussa. Hanketta rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta. Hanke toimii ProAgria Oulun alueella vuosina ja kohdistuu maatalouden ympäristöasioihin, luomuun ja eläinten hyvinvointiin. ProAgria Oulun hallinnoiman hankkeen sopimusyhteistyökumppanina toteutuksessa on MTK Pohjois- Pohjanmaa. Yhteistyötä tehdään lisäksi monien muiden tahojen kanssa. Pääkohderyhmänä ovat maa- ja metsätaloutta harjoittavat ja neuvovat tahot. Taimi Mahosenaho Monimuotoista niittykasvillisuutta pellon pientareella. Nämä monivuotiset niittylajit eivät aiheuta rikkakasvivaaraa siten kuin tuulilevintäiset yksivuotiset rikat. YmpäristöAgroviljelijätilaisuuksia YmpäristöAgro-hankkeen tuki-infotilaisuuksista on muutama vielä jäljellä. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja ja vuosina niitä on jo pidetty yli 50 ProAgria Oulun alueella. Tuki-infoissa yhteistyökumppanina on MTK-Pohjois-Pohjanmaa. Ympäristötuen muutokset, eläinten hyvinvointi ja muut ajankohtaiset asiat tukien hausta klo ti Pudasjärvi Seurakuntatalo ke Pyhäjärvi Verkkoranta ke Nivala NAO, Ammattikoulun auditorio to Oulainen Honkamaja to Pyhäjoki Seurakuntatalo Tilaisuudet pidetään klo Puhujina ovat MTK-Pohjois- Pohjanmaa, ProAgria Oulu, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ja paikallinen maaseutuviranomainen. Ilmoittautuminen sähköisesti > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat: Valitse aihepiiriksi YmpäristöAgro ja koulutus johon olet ilmoittautumassa. Sivuilla on myös päivän ohjelma. Koulutuksiin voi myös ilmoittautua puh. (08) /2009 maaviesti 19

20 ympäristö ProAgrian EU-tukineuvonta ProAgria Oulun EU-tukineuvonta sisältää tukien optimointilaskelman, tukihakemusten ja vaadittavien lisäselvitysten laadinnan sekä opastuksen pellon vuokraamiseen liittyvissä kysymyksissä. Neuvojat avustavat lisäksi tarvittaessa tarkastus- ja valitustilanteissa. Jatkuvan koulutuksen ansiosta alan uusin tieto on nopeasti neuvojien ja samalla maaseudun yrittäjien käytössä. Ota yhteyttä! ProAgria Kainuu Vesa Hyvönen, Kainuun luomutilat Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat, puutarhatilat Minna Tanner, kaikki Kainuun kunnat Matti Väisänen, Vaala, Vuolijoki ProAgria Lappi Mirja Aikio, Sodankylä, Savukoski Ari Alamikkotervo, Rovaniemi, Tervola Pekka Kummala, Posio Kari Kähkölä, Enontekiö, Inari, Kittilä, Muonio, Utsjoki Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio Enni Ovaskainen, Kemijärvi, Salla Martti Suokas, Tornio, Keminmaa, Simo Armi Uljua, Tervola, Tornio ProAgria Oulu Antti Harjunen, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski Satu Huovinen, Nivala Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska Risto Jokela, Alavieska Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Vihanti, Siikajoki Sirkku Kaijala, Taivalkoski, Pudasjärvi Markku Kalaoja, Nivala Elvi Kehusmaa, Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala Minna Kärenlampi, Muhos, Utajärvi Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto Vuokko Lukinmaa, Haapavesi, Oulainen, Vihanti Kyllikki Lumijärvi, EU-tukivastaava, ProAgria Oulun alue Sirpa Luttinen, Pyhäntä, Siikalatva Martti Määttä, Kuusamo Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska Paula Orava, Haapajärvi, Nivala Tarja Paatero, Haapavesi Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Vihanti, Ylivieska Maire Pikkarainen, Pyhäntä, Siikalatva Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo Erkki Ryynänen, Haapajärvi, Pyhäjärvi Marketta Sarja, lammastilat Jousi Sassali, Raahe, Siikajoki Sanna Suomela, Kiiminki, Oulu, Yli-Ii, Pudasjärvi, Muhos Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Pyhäjoki, Ylivieska Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi Olli Valtonen, luomutilat Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu Matti Viitala, Haapavesi, Kärsämäki Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Siikalatva Kirsti Voho, puutarhatilat Miten ideasta toimiva rakennus? Ota mukaan osaava kumppani - investoivan tilan tiimi. Toteuta kanssamme hyvin suunniteltu, taloudellinen, nykyaikainen ja ympäristövaatimukset täyttävä rakennusprojekti. Ota yhteyttä! ProAgria Oulu, Sari Isotalus, , sari.isotalus@proagria.fi ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, , ari.alamikkotervo@proagria.fi ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, , osmo.tiikkainen@proagria.fi Suomen Salaojakeskus Oy, Ari Hyvärinen, , ari.hyvarinen@sskoy.fi ProAgria - menestyksen mahdollisuuksia 20 maaviesti 2/2009