RUOKOLAHDEN KUNTA KASVITARHAN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS

Transkriptio

1 7296 RUOKOLAHDEN KUNTA KASVITARHAN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS RUOKOLAHTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 0 HANKKEEN YLEISKUVAUS Tilaaja, rakennuttaja Suunnittelija TYÖSELOSTUKSEN SISÄLTÖ RAKENNUSTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT ALKU- JA LOPPUKATSELMUS MITTAUKSET MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT POISTETTAVA, SIIRRETTÄVÄ JA SUOJATTAVA KASVILLISUUS POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT JÄRJESTELMÄT POISTETTAVAT JA SIIRRETTÄVÄT MAA- JA PENGERRAKENTEET POISTETTAVAT PINTAMAAT POHJARAKENTEET KUIVATUSRAKENTEET SALAOJAT AVO-OJAT JA UOMAT RUMMUT MUOVIPUTKIRUMMUT MUOVIPUTKIRUMPUJEN ALUSTA MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT MAALEIKKAUKSET MAALEIKKAUS, MASSOJEN KULJETUS LÄJITYKSEEN MAAKAIVANNOT PUTKI- JA JOHTOKAIVANNOT RUMPUKAIVANNOT MAA- JA KALLIORAKENTEIDEN ALITUKSET KALLIOLEIKKAUKSET JA KALLIOKAIVANNOT PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT PENKEREET MAAPENKEREET KAIVANTOJENTÄYTÖT ASENNUSALUSTAT ALKUTÄYTTÖ LOPPUTÄYTTÖ PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT SUODATINRAKENTEET SUODATINKERROKSET SUODATINKANKAAT JAKAVAT KERROKSET, ERISTYS- JA VÄLIKERROKSET JAKAVAT KERROKSET KANTAVAT KERROKSET PÄÄLLYSTEET JA PINTARAKENTEET ASFALTTIPÄÄLLYSTEET LUISKAVERHOUKSET JA EROOSIOSUOJAUKSET KIVIHEITOKKEET NURMIVERHOUKSET JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT JÄTEVESIVIEMÄRIT JÄTEVESIVIEMÄRI MUOVISTA JÄTEVESIVIEMÄRI, TARKASTUSKAIVOT HULEVESIVIEMÄRIT HULEVESIVIEMÄRIT MUOVISTA HULEVESIVIEMÄRIEN TARKASTUSKAIVOT HULEVESIVIEMÄRIEN TARKASTUSKAIVOT BETONISISTA VALMISOSISTA HULEVESIKAIVO MUOVISTA MUUT HULEVESIVIEMÄRIRAKENTEET (HULEVESIKOSTEIKKO) VESIJOHDOT VESIJOHDOT MUOVISTA VESIJOHDON LAITTEET SULKUVENTTIILIT ILMAVENTTIILIT

3 3 PIIRUSTUKSET Tutkimuskartta 1: Koekuoppakortit 1: Maanäytelomake E Suunnitelmakartta 1: E Kasvitarhanrinne Pituusleikkaus 1:1000/1:100 Tyyppipoikkileikkaukset 1: D Kasvitarhankuja Pituusleikkaus 1:1000/1:100 Tyyppipoikkileikkaukset 1: D Kasvitarhanpolku Pituusleikkaus 1:1000/1:100 Tyyppipoikkileikkaukset 1: C Tasaussuunnitelmakartta 1: B..109BMaastoleikkaukset 1:500/1: Hulevesikosteikko Pappilanlahden tienalitus LIITE 1 Kaivokortit Ilmanpoistoventtiili 16 kpl

4 Maarakennustyöselostus mh/pkm/sel 4 RUOKOLAHDEN KUNTA KASVITARHAN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS 0 HANKKEEN YLEISKUVAUS 0.1 Tilaaja, rakennuttaja 0.2 Suunnittelija Tämä työselostus koskee Ruokolahden keskustaajamassa Kasvitarhan alueen vesihuollon ja kaavateiden rakennustöitä suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Ruokolahden kunta Virastotie Ruokolahti Yhteyshenkilöt: Tekninen johtaja Arja Villanen Maanrakennusmestari Olli Syrjänen etunimi.sukunimi@ruokolahti.fi Insinööritoimisto Geosaimaa Oy Kievarinkatu 2-4 B Lappeenranta Ins. Matti Hanski Rkm Timo Nousiainen etunimi.sukunimi@geosaimaa.fi 1 TYÖSELOSTUKSEN SISÄLTÖ Tämän työselityksen pohjana on "Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1 väylät ja alueet, InfraRYL Jatkossa julkaisua on käytetty lyhennettä InfraRYL Tässä työselityksessä on annettu tapauskohtaisia tarkentavia ohjeita. Niiltä osin mitä tässä työselityksessä ei ole esitetty, noudatetaan em. julkaisua. Määrämittausten perusteena käytetään teosta "Infra 2006, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Niissä urakoitsijaa ja rakennuttajaa koskevissa asioissa, joista ei Infra 2010:ssa tai tässä työselityksessä ole mainittu, noudatetaan rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 98 sekä urakkaohjelmassa ja -sopimuksessa erikseen mainittuja ehtoja. 2 RAKENNUSTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT Rakennustyössä on noudatettava Suomessa voimassa olevia lakeja ja asetuksia, virallisia normeja sekä alalla yleisesti käytettyjä standardeja.

5 5 Työssä noudatetaan Suomen kaupunkiliiton julkaisua "Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1 väylät ja alueet, InfraRYL 2010 ja "Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat, InfraRYL 2006, joita tämä työkohtainen työselitys täydentää. Tässä työselityksessä käsitellään vain niitä osia, joissa yleistä työselitystä täydennetään tai muutetaan. Työselityksen sisällysluettelo noudattaa yleistä työselitystä kohdissa Lisäksi noudatetaan julkaisua Kadunrakennuksen tekniset ohjeet, KATU 2002 ja RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet. Määrien mittaamisen osalta noudatetaan kaupunkiliiton julkaisua "Infra 2006, Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, ellei toisin ole määrätty. 3 ALKU- JA LOPPUKATSELMUS 4 MITTAUKSET Ennen rakennustöiden alkua työalueella pidetään alkukatselmus, jossa todetaan kaikkien työalueella sijaitsevien rakenteiden kunto ennen töiden aloittamista, erikseen sovittaessa rakenteet myös valokuvataan. Katselmuksen kutsuu koolle rakennuttaja, joka tekee katselmuspöytäkirjan. Töiden päätyttyä pidetään vastaava loppukatselmus, jossa todetaan em. rakenteiden kunto sekä mahdolliset vauriot ja sovitaan niitä koskevista toimenpiteistä. Katselmuksen kutsuu koolle työn valmistuttua urakoitsija, katselmuksesta laatii rakennuttaja pöytäkirjan. Urakoitsija vastaa kaikista työnaikaisista mittauksista ja mittojen asettamisesta. Mittoja on asetettava riittävästi ja siten, että työ voidaan tehdä suunnitelmien mukaisesti. Mittausten lähtötasona käytetään rakennuttajan korkeuskiintopisteitä. Pisteiden korkeusjärjestelmä on N60. Rakennuttaja antaa yksityiskohtaiset sijaintitiedot ennen rakennustöiden alkua. Tarkemittauksista vastaa urakoitsija. Tarkemittausten tuloksista urakoitsija laatii piirustukset, jotka luovutetaan sähköisessä muodossa rakennuttajan ilmoittamassa formaatissa ennen vastaanottotarkastuksen tekemistä MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Alueella aikaisemmin olleet kasvihuoneet on purettu pois. Purkutöiden jälkeen paikalla on tehty maaperän kunnostus. Tilanne kunnostustöiden jälkeen ilmenee tutkimuskartalla ja maastoleikkauksissa. Suunnittelualueella on maakaasulinja ja Kasvitarhanrinteen suuntainen vesihuoltolinja, joka jää uuden kunnallistekniikan valmistumisen jälkeen pois käytöstä. Ruokolahden kunnan hallinnoima maakaasulinja toimii paineellisena rakennustyön aikana. Alueelle on läjitetty perustusten purkutöiden yhteydessä 2500 tn pulveroitua betonia (ø mm). materiaali on mahdollista käyttää rakennekerrosten alapuoliseen täyttöön. Kunnallistekniikan suunnittelua varten kaivettiin kaivurilla 3 kpl koekuoppia. Koekuopista otettiin 4 kpl häiriintyneitä maanäytteitä. Alueen maaperä kasvukerroksen alapuolella koostuu savesta silttiin vaihtelevista maa-aineksista. Koekuoppien kaivun ja alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä ei ole tehty kalliohavaintoja. Maaperä on routivaa ja huonosti vettä läpäisevää.

6 11100 POISTETTAVA, SIIRRETTÄVÄ JA SUOJATTAVA KASVILLISUUS POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT JÄRJESTELMÄT Urakoitsija selvittää ennen töiden aloittamista kaapeleiden, putkien, rajapyykkien sekä muiden maanalaisten laitteiden sijainnin. Kaikki em. rakenteet on suojattava töiden ajaksi niin, etteivät ne vahingoitu. Mikäli em. rakenteita on siirrettävä työn aikana, on ennen siirtoa hankittava ao. rakenteen omistajan suostumus ja noudatettava omistajan antamia ohjeita. Siirrettyjen pyykkien takaisinasennuksesta on urakoitsijan oltava yhteydessä maanmittauslaitokseen, joka antaa tarkemmat ohjeet takaisin-asennuksesta. Rakennettava vesihuoltolinjat liitetään Pappilanlahdentiellä ja Multapakantiellä olemassa oleviin vesihuoltolinjoihin. Alueen hulevedet johdetaan II rakennusvaiheessa hulevesikosteikon kautta Pappilanlahteen. Urakkaan sisältyvässä I rakennusvaiheessa sv-purkuputki (ø315 M) purkaa Pappilanlahden ranta-alueelle POISTETTAVAT JA SIIRRETTÄVÄT MAA- JA PENGERRAKENTEET POISTETTAVAT PINTAMAAT POHJARAKENTEET KUIVATUSRAKENTEET SALAOJAT AVO-OJAT JA UOMAT RUMMUT MUOVIPUTKIRUMMUT Kaavateiden rakennekerrosten ja pengerrettävien tonttialueiden alta poistetaan kaikki eloperäiset pintamaat. Työhön kuuluu rakenteisiin kelpaamattoman pintamaan, murskattujen kantojen ja kivien (<1m 3 ) raivaus ja poisto, kuljetus läjitysalueelle sekä massojen vastaanotto maanläjityspaikoilla urakkaohjelman mukaisesti. Kaavateiden rakennekerrosten kuivana pysyminen varmistetaan salaojien ø 110 M avulla. Salaoja sijoitetaan tien rakennekerrosten alapuolelle ja ympäröidään salaojasorakerroksella InfraRYL2010 kuvan 14311:K2 sekä suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Salaojakaivannon pohjaa ja seinämiä vasten asennetaan suodatinkangas N2. Salaojien ympärillä käytetään salaojasoraa tai mikäli vaatimukset täyttävää soraa ei ole saatavana vaihtoehtoisesti seulottuja lajikkeita # 4 20 mm. Salaojien alapäät liitetään hulevesien runkolinjan tarkastuskaivoihin työmaalla jälkiliitoksella poraamalla. Salaojien yläpäät tulpataan ja sijoitetaan sivuojan vasta luiskaan. Katualueiden pintavedet kerätään ojien pohjaan asennettaviin ritiläkannellisiin kaivoihin ja johdetaan sv-viemäriin. Kasvitarhanrinteen pl 130 rakennettavan rummun eteen (yläpuolelle) kaivetaan painenne, rummun vesijuoksu 300 mm, yhden metrin pituudelta.

7 MUOVIPUTKIRUMPUJEN ALUSTA 7 Rumpu asennetaan sora-arinan d=150 mm päälle MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT MAALEIKKAUKSET Tonteille tehdään maanleikkaus/pengerrys tasaussuunnitelmakartan ja maastoleikkauksien mukaisiin tasoihin. Ennen leikkaus- / pengerrystöitä tonteilta poistetaan eloperäinen maa-aines. Liikennealueiden ulkopuolisia tasaussuunnitelmien mukaisia urakkaan kuuluvia leikkausmassoja ei ole merkitty suoriteluetteloon ne on urakoitsijan arvioitava. Katualueella leikkaussyvyys on rakennekerroksen (800 mm) mukainen. Eloperäinen maa-aines poistetaan rakennekerrosten alta. Leikkauspohja tasataan ja tiivistetään suunnitelmapiirustusten osoittamaan kaltevuuteen. Tiivistämisessä on vältettävä pohjan häiriintymistä aiheuttavia menetelmiä ja tiivistysmääriä. Ennen rakennekerrosten tekemistä maaleikkauksen pohja ja luiskat kaivetaan ja muotoillaan poikkileikkauksen mukaiseen sivukaltevuuteen. Vesipesiä ei saa jäädä leikkauspohjaan. Multavara luiskissa on 200 mm MAALEIKKAUS, MASSOJEN KULJETUS LÄJITYKSEEN MAAKAIVANNOT Kohteen työhön kuuluu leikkaustyö sivuojineen, kuljetus, vastaanotto ja massojen käsittely läjitysalueella urakkaohjelman mukaisesti. Leikkauksista saatavia kivennäismaa-aineksia (savi, siltti) voidaan käyttää valvojan suostumuksella tonttien tasaukseen PUTKI- JA JOHTOKAIVANNOT RUMPUKAIVANNOT Putkilinjojen kaivannot tehdään rakennekerrosten tilan kaivamisen yhteydessä ulottamalla kaivu alimpien putkistojen asennusalustan edellyttämään tasoon. Asennusalustan rakennepaksuus on 150 mm. Asennusalustan materiaalina käytetään hiekkaa tai soraa. Alimman asennusalustan materiaalina voidaan käyttää leikatun perusmaan pintaa, mikäli kyseessä on hiekka tai siltti ja materiaali on häiriintymätöntä ja kuivaa. Tässä tapauksessa on varmistuttava, että asennettavan putken alle ei jää # yli 20 mm kiviä. Syvissä kaivannoissa (syvyys yli m) tuentatapa on erikseen suunniteltava pohjamaan ominaisuudet ja pohjaveden taso huomioonottaen. Selkeän yksinkertaisissa tapauksissa tuentatapa voidaan valita esimerkiksi VTT:n Johtokaivantojen tukemisohjeet tms. yleistyöselityksen avulla. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Rumpukaivanto tehdään rakennekerrosten tilan kaivamisen yhteydessä ulottamalla kaivu rummun asennusalustan ja arinan edellyttämään tasoon MAA- JA KALLIORAKENTEIDEN ALITUKSET Sv-viemärin Pappilanlahdentien alitus tehdään suuntaporaamalla suojaputkessa ø 400 M tai ø 406 T (piir.nro ).

8 17000 KALLIOLEIKKAUKSET JA KALLIOKAIVANNOT Pohjatutkimusten mukaan kalliopinta on suunniteltujen kaivutasojen alapuolella PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT PENKEREET MAAPENKEREET KAIVANTOJENTÄYTÖT ASENNUSALUSTAT ALKUTÄYTTÖ LOPPUTÄYTTÖ Rakennekerrosten alapuoliseen täyttöön ja johtokaivannon täyttöön voidaan käyttää alueelle läjitettyä pulveroitua betonimurskeetta. Pulveroitua mursketta ei saa käyttää putkien ympärystäyttöön. Ylimääräinen pulveroidun materiaalin siirto läjitysalueelle sekä varastointi sisältyy urakkaan. Tonttien tasaukseen käytetään leikkaustyön yhteydessä saatavaa maa-ainesta (savi, siltti). Liikennealueiden ulkopuolisia tasaussuunnitelmien mukaisia urakkaan kuuluvia pengerrystöitä ei ole merkitty suoriteluetteloon ne on urakoitsijan arvioitava. Putket asennetaan maavaraisena. Alimman putken alle rakennetaan 150 mm paksuinen tiivistetty tasauskerros hiekasta tai sorasta mikäli leikattu maa ei täytä asennusalustan vaatimuksia. Kerroksen tiiveysvaatimus 90 %( parannettu Proctor -koe). Alkutäyttöön kuuluu täysin valmis rakenne rakennusaineineen. Alkutäytön paksuus on 300 mm ylimmän putken laen päälle. Alkutäytön materiaalina käytetään hiekkaa tai soraa, enimmäisraekoko < 0.1 x putken sisäläpimitta, kuitenkin enintään ø mm. Alkutäytön tiiveysvaatimus 95 % proctor-arvosta. Lopputäyttöön kuuluu johtokaivannon lopputäyttö materiaaleineen alkuperäiseen maanpintaan tai liikennealueilla rakennekerrosten alapintaan. Lopputäytön materiaalina käytetään kaivutyön yhteydessä valikoituja kivennäismaita valvojan suostumuksella. Lopputäyttö tehdään kaivojen sivuilla vähintään 0.4 m etäisyyteen niiden ulkopinnasta kivettömällä ja routimattomalla materiaalilla. Lopputäytön tiiveysvaatimus 90 % proctor-arvosta PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Rakennekerrosten kokonaispaksuus on kaduilla 800 mm ja jk-pp-väylillä 600 mm. Ennen rakennekerrosten asentamista pohjamaa/penger tasataan oikeaan kaltevuuteen, tiivistämiskelpoisilla leikkausmailla ja tiivistetään ennen suodatinkankaan asennusta. 8

9 21100 SUODATINRAKENTEET SUODATINKERROKSET SUODATINKANKAAT Suodatinkerros tehdään hiekasta. Kerrospaksuus on 300 mm. Käytettävän hiekan rakeisuuden ohjealue on esitetty InfraRYL2010 kuvassa 21110:K1. Suodatinkerroksen tiiveysvaatimus on keskimäärin 92 % proctor-arvosta. Pienin sallittu yksittäinen koetulos on 90 %. Suodatinkankaan rakentamistarve on esitetty suunnitelmapiirustusten rakennetyypeissä JAKAVAT KERROKSET, ERISTYS- JA VÄLIKERROKSET JAKAVAT KERROKSET KANTAVAT KERROKSET Jakavan kerroksen materiaalina käytetään soraa tai mursketta ø 0 64 mm, kerrospaksuus on 300 mm. Jakavaan kerrokseen käytettävän luonnonsoran rakeisuusvaatimukset on esitetty InfraRYL2010 kuvassa 21210:K3. Käytettävän murskeen rakeisuuden vaihteluväli on esitetty InfraRYL2010 taulukossa 21210:T1. Jakavan kerroksen kantavuusvaatimus on E MN/m 2, E 2 /E levykuormituslaitteistolla mitattuna SITOMATTOMAT KANTAVAT KERROKSET Kantava kerros tehdään sora tai kallio murskeesta # 0 32 mm, kokonaiskerrospaksuus kerrospaksuus on 150 mm. Käytettävän murskeen rakeisuuden sallittu vaihteluväli on esitetty InfraRYL2010 kuvassa 21310:T1. Kantavakerros kiilataan kallio murskeella # Kiilauskerros toimii väliaikaisena pintauksena PÄÄLLYSTEET JA PINTARAKENTEET ASFALTTIPÄÄLLYSTEET Ajoradan kulutuskerros tehdään asfalttibetonista Ab 16, kerroksen paksuus 50 mm. Kestopäällysteen rakentaminen ei sisälly urakkaan LUISKAVERHOUKSET JA EROOSIOSUOJAUKSET KIVIHEITOKKEET NURMIVERHOUKSET JÄRJESTELMÄT Rakennettavan rummun pään verhous tehdään seulanpääkiviverhouksena. Tierakenteiden luiskat siistitään ja tasataan kauhatasauksena, luiskia ei nurmeteta, nurmetuksen kasvualustan toteuttamiselle jätetään 150 mm varaus (ylisyvyys ojissa) VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Käytettävien putkien ja -tarvikkeiden on täytettävä SFS-standardit sekä hankintaasiakirjojen vaatimukset. Painejohdoille tehdään painekoe, jonka on oltava hyväksytysti suoritettu ennen lopputarkastusta ja vastaanottoa. Painekoe Painekokeet tehdään SFS-standardin 3115 mukaisesti vesipainekokeina. 9

10 31100 JÄTEVESIVIEMÄRIT Kokeen suoritus ja tutkimusten tulkinta käyvät selville julkaisun RIL 77 C 2005 liiteosasta. Urakoitsijan tulee järjestää tarvittavat laippaliitokset erikoisosineen koeponnistusta varten. Urakoitsijan on ilmoitettava rakennuttajalle työohjelmaa laatiessaan koeponnistusosuudet. Painekokeen jälkeen vesijohto huuhdellaan rakennuttajan toimittamalla puhtaalla vedellä siten, että veden nopeus on vähintään 0.75 m/s ja huuhteluaika on vähintään 5 min. Huuhtelun päätyttyä pitää purkautuvan veden olla täysin kirkasta. Huuhtelun yksityiskohdista on sovittava rakennuttajan kanssa niin, että ei aiheuteta vaaraa tai haittaa vedenhankinnalle ja jakelulle. Huuhtelun jälkeen tutkitaan vesinäytteet ja tarvittaessa johtolinja desinfioidaan. Jätevesilinja liitetään Kasvitarhanrinteen ja Pappilanlahdentien risteysalueella rakennettuun jv-kaivoon. Kasvitarhanrinteen loppuosan (plv 190 ) jätevesilinja liitetään Multapakantien ja Peltopolun risteyksessä olevaan jv-kaivoon. Tonttien 166/2 ja 166/3 jäteveden tonttiliittymät liitetään Pappilanlahdentien pohjoispuolella olevan jätevesilinjan tarkastuskaivoihin. Tontin 166/4 jäteveden tonttiliittymä liitetään Pappilanlahdentien pohjois- puolella olevan jätevesilinjaan rakennettavaan uuteen tarkastuskaivoon. Nykyisen jv-viemärin kiinteistöliittymät liitetään suunniteltuun linjaan Kasvitarhanrinteen PL 132 pohjoispuolella. Jäteveden viettoviemäreiden tarkastus asennuksen jälkeen tehdään tv kuvauksella ja tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja. Dokumentointi luovutetaan rakennuttajalle JÄTEVESIVIEMÄRI MUOVISTA Jäteveden runkolinjan viettoviemäreinä käytetään T-luokan muoviputkea ø 160 suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Jäteveden tonttiliittyminä käytetään muoviputkia ø 110. Jätevesiviemäröinti ja tonttiliittymien paikat on esitetty suunnitelmapiirustuksessa JÄTEVESIVIEMÄRI, TARKASTUSKAIVOT Jätevesiviemärien tarkastuskaivoina käytetään muovikaivoja ø 400 suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Muovikaivot varustetaan teleskooppikansistoilla. Kaivoissa käytetään 40 tn kansistoja. Kiinteistöliittymien tarkastusputket piir. D2 mukaan HULEVESIVIEMÄRIT Hulevedet puretaan sadevesilinjan kautta Pappilanlahteen suunniteltuun hulevesikosteikkoon suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Hulevesikosteikko rakennetaan 2. rakennusvaiheessa HULEVESIVIEMÄRIT MUOVISTA Hulevesiviemäreinä käytetään T-luokan muoviputkia ø 200/172, ø 250/218 ja ø 315/272 suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Pappilanlahdentien alituksen kohdalla hulevesiviemäri ø315/272 M, asennetaan keskitysrenkaiden avulla.

11 Tonttiliittyminä käytetään AO-tonteilla muoviputkea ø 160/139. Tarkastusputket kuten piir. D2 mukaan HULEVESIVIEMÄRIEN TARKASTUSKAIVOT Hulevesiviemäreiden tarkastuskaivoina käytetään muovikaivoja ø 560 sekä betonikaivoja ø 800. Muovikaivot varustetaan 40 tn teleskooppikansistoilla HULEVESIVIEMÄRIEN TARKASTUSKAIVOT BETONISISTA VALMISOSISTA Pappilanlahdentien alituksen suojaputken päissä käytetään hulevedentarkastuskaivoina betonikaivoja ø 800 tai vaihtoehtoisesti ø 800 PE muovisia tilauskaivoja HULEVESIKAIVO MUOVISTA Ritiläkannellisina hulevesikaivoina käytetään muovikaivoja ø 560. Kaivot varustetaan ø 500 nousuputkella ja 40 tn teleskooppikansistoilla. Kaivot varustetaan sakkapesällä, jonka tilavuus > 150 litraa. Katualueen hulevesikaivot sijoitetaan sivuojan pohjaan suunnitelmakartan mukaisesti MUUT HULEVESIVIEMÄRIRAKENTEET (HULEVESIKOSTEIKKO) VESIJOHDOT VESIJOHDOT MUOVISTA VESIJOHDON LAITTEET Erillisessä urakassa rakennetaan hulevesien purkuputken pään ja Saimaan ranta-alueen väliin suunnitelmapiirustuksen mukaisesti hulevesien käsittelyä varten kosteikkorakenne. Vesijohto liitetään Kasvitarhanrinteen ja Pappilanlahdentien risteyksessä olemassa olevaan PVC vesijohtoon sekä Multapakantien ja Peltopolun risteysalueilla rakennettuun PVC vesijohtoon, tässä kohteessa sijaitseva maapaloposti poistetaan. Vesijohtoliitokset varustetaan sulkuventtiileillä. Nykyisen kasvitarhan alueen vesijohdon kiinteistöliittymät liitetään suunniteltuun linjaan Kasvitarhanrinteen PL 132 rakennettavan tarkastuskaivon 6 läheisyyteen rakennettaviin haaroituksiin vesijohdon valmistuttua toiminta kuntoon. Vesijohdoille tehdään painekoe, jonka on oltava hyväksytysti suoritettu ennen lopputarkastusta ja vastaanottoa. Runkolinjan vesijohto tehdään PE 100 muoviputkista ja suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Vesijohdon tonttiliittymät tehdään AO-tonteille muoviputkesta ø ja ARtonteille muoviputkesta ø Tonttiliittymät varustetaan sulkuventtiileillä liiteasiakirjan D 2 mukaisesti. Putkimateriaalin tulee täyttää SFS-standardit SULKUVENTTIILIT JA LIITTIMET Vesijohdon sulkuventtiilit asennetaan suunnitelmapiirustuksissa esitettyihin kohtiin. Venttiileinä käytetään Hawlen tai AVK:n E-kumiluistiventtiileitä. Liitoskappaleina käytetään em. valmistajien vetoa kestäviä liitettäville putkityypeille tarkoitettuja liitososia, pulttauksissa saa käyttää vain ruostumattomia tai haponkestäviä osia. Runkojohdon venttiilit merkitään viimeistelytöiden yhteydessä maastoon merkkikilvillä.

12 31322 ILMAVENTTIILIT Kasvitarhanrinteen PL 145 kohdalle asennetaan vesijohdon ilmanpoistoventtiili (liite 1). Venttiili asennetaan lämmöneristettyyn välikannelliseen laitekaivoon. Ilmaventtiili asennetaan T-haarayhteen tai vastaavan ilmaa keräävän kellon päälle. Ilmaventtiili erotetaan muusta verkostosta sulkuventtiilillä ja on korvattavissa esim. kemikaalien syöttölaitteella. Kaivoon asennetaan yksi ilmaventtiili ja haara painemittausta tai muuta käyttöä varten. Ilmanpoistoventtiilille pystyhaaroitus on korkeudeltaan > 300 mm. Lappeenrannassa 2. päivänä toukokuuta 2013 INSINÖÖRITOIMISTO GEOSAIMAA OY 12 Matti Hanski Timo Nousiainen Ruokolahden kunta päivitys Olli Syrjänen