I LUKU SOVELTAMISALA, VIRAT JA VIRANHALTIJAT. 1 ' Soveltamisala. 1) kirkkovaltuuston/yhteisen kirkkovaltuuston perustaman viran vakinaiseen

Transkriptio

1 KEMIMAAN SEURAKUNNAN VIRKASÄÄNTÖ Kirkkolain 6 luvun 14':n 1 momentin nojalla hyväksytty kirkkovaltuustossa helmikuun 9. päivänä 1994 ja vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa maaliskuun 29. päivänä Pykälät 14 ja 16 ovat asiallisesti kumoutuneet Kirkkolain muuttamisesta annetulla lailla eikä niitä voida miltään osin soveltaa I LUKU SOVELTAMISALA, VIRAT JA VIRANHALTIJAT 1 ' Soveltamisala 1 mom. Tätä virkasääntöä sovelletaan 2 ':ssä mainituin poikkeuksin 1) kirkkovaltuuston/yhteisen kirkkovaltuuston perustaman viran vakinaiseen haltijaan; 2) edellä 1) kohdassa tarkoitetun viran väliaikaiseen hoitajaan, jolla tarkoitetaan viransijaista (vs.), avoimen viran hoitajaa (vt.) ja koeajaksi otettua viranhaltijaa; 3) tilapäiseen viranhaltijaan, joka virkaa perustamatta otetaan palvelukseen enintään kalenterivuodeksi kerrallaan, ja 4) kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 ':n 3 momentissa tarkoitetun kanttorinviran hoitajaa. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja henkilöitä nimitetään viranhaltijoiksi ja heidän palvelussuhdettaan seurakuntaan/seurakuntayhtymään virkasuhteeksi. 3 mom. Mitä jäljempänä tässä virkasäännössä sanotaan seurakunnasta, kirkkovaltuustosta ja kirkkoneuvostosta, koskee soveltuvin osin seurakuntayhtymää, yhteistä kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkoneuvostoa ja seurakuntaneuvostoa.

2 2 2 ' Soveltamisalan rajoitukset 1 mom. Seurakunnan papinvirkaan, vakinaiseen lehtorin virkaan ja kanttorin virkaan vakinaisesti nimitettyyn viranhaltijaan sekä seurakuntapastoriksi tai vakinaisen papinviran väliaikaiseksi hoitajaksi määrättyyn pappiin sovelletaan vain tämän virkasäännön 17':n 3 momentissa, 18':n 2 momentissa, 22, ':ssä ja ':ssä olevia määräyksiä. Seurakuntayhtymän papinvirkaan määrätyn papin virkasuhteeseen sovelletaan tätä virkasääntöä lukuun ottamatta virkasuhteen lakkaamista koskevia 14 16':n määräyksiä. Lisäksi on otettava huomioon, mitä kirkkojärjestyksen 6 luvun 12 ':ssä määrätään. 3 mom. Ylimääräisen lehtorin virkasuhteeseen sovelletaan tätä virkasääntöä ottaen huomioon, mitä kirkkojärjestyksen 6 luvun 47 ':ssä on säädetty. 4 mom. Sen lisäksi, mitä 1 3 momentissa on sanottu, tämän virkasäännön määräyksiä ei sovelleta, jos asiasta on toisin säädetty, lain tai kirkkojärjestyksen nojalla määrätty tahi virkaehtosopimuksella sovittu. 3 ' Kokoaikaisuus ja osa aikaisuus 1 mom. Virka on kokoaikainen tai osa aikainen sen mukaan kuin kirkkovaltuusto on päättänyt. Tilapäinen virkasuhde on kokoaikainen tai osa aikainen sen mukaan kuin tilapäistä viranhaltijaa otettaessa on määrätty. Kun virka perustetaan tai muutetaan osa aikaiseksi tahi kun henkilö otetaan tilapäiseen virkasuhteeseen osa aikaisesti, asianomaisen viranomaisen tulee samalla päättää, mikä on virassa tai tilapäisessä virkasuhteessa noudatettava työaika tai, jollei se ole mahdollista, miten viran palkkaus määräytyy suhteessa vastaavassa kokoaikaisessa virassa tai tilapäisessä virkasuhteessa suoritettavaan palkkaukseen.

3 3 2 LUKU VIRKASUHTEEN SYNTYMINEN 4 ' Palveluskausi 1 mom. Vakinainen viranhaltija otetaan palvelukseen toistaiseksi tai, jos virka on määräaikainen, määräajan loppuun saakka. Viran johtosäännössä olevan määräyksen tai kirkkovaltuuston erikseen antaman luvan nojalla toistaiseksi perustettu virka voidaan täyttää myös määräajaksi. Viransijainen otetaan palvelukseen määräajaksi, kuitenkin enintään ajaksi, jonka vakinaisen viranhaltijan virantoimitus on keskeytyneenä. 3 mom. Avoimen viran hoitaja otetaan palvelukseen toistaiseksi tai määräajaksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes virka on vakinaisesti täytetty ja vakinainen viranhaltija ryhtynyt virantoimitukseen. 4 mom. Koeaikainen viranhaltija otetaan palvelukseen enintään kuuden kuukauden määräajaksi. 5 mom. Tilapäinen viranhaltija otetaan palvelukseen joko määräajaksi tai määrätehtävää varten, kerrallaan kuitenkin enintään talousarviovuoden loppuun saakka. 6 mom. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40':n 3 momentissa tarkoitettu osa aikainen tai sivutoiminen kanttori otetaan palvelukseen määräajaksi. 5 ' Haettavaksi julistaminen 1 mom. Virkaan ottava tai ylempi viranomainen voi tehtävien uudelleen järjestelyn tai muun perustellun syyn vuoksi määrätä, että viran tullessa avoimeksi sen haettavaksi julistamiseen on saatava sanotun viranomaisen lupa.

4 4 Ennen viran täyttämistä vakinaisesti virka on julistettava haettavaksi ilmoittamalla siitä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä tai muulla asianmukaisella tavalla. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu, sitä päivää mukaan lukematta. Hakuaika päättyy virkaajan päättyessä hakuajan viimeisenä päivänä, joka on mainittava hakuilmoituksessa. 3 mom. Virka voidaan julistaa uudelleen haettavaksi tai hakuaikaa pidentää, jollei kukaan hakijoista täytä viran kelpoisuusehtoja tai jos viran täyttävä viranomainen katsoo seurakunnan edun sitä vaativan. Jos virka julistetaan uudelleen haettavaksi, on samalla ilmoitettava, otetaanko aikaisemmat hakemukset huomioon. 4 mom. Virka saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta, kun kysymyksessä on 1) viran täyttäminen väliaikaisesti muutoin kuin koeajaksi; 2) kirkkojärjestyksen 13 luvun 2':ssä tarkoitettu viranhaltijan siirtäminen seurakuntajaon muuttamisen johdosta; 3) jäljempänä 19 ':n 3 momentissa tarkoitettu siirtäminen toiseen virkasuhteeseen samassa seurakunnassa, seurakuntayhtymässä tai siihen kuuluvassa toisessa seurakunnassa; 4) koeajaksi otetun viranhaltijan määrääminen vakinaiseksi; 5) viran uudelleen täyttäminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää siten, että virkaan valitaan joku muu kelpoisuusehdot hakuajan päättyessä täyttänyt hakija; 6) henkilön ottaminen sellaiseen virkaan, johon kuuluvat tehtävät tai suurimman osan niistä hän on viran perustamiseen saakka hoitanut tilapäisenä viranhaltijana tai työsopimussuhteessa vähintään kuusi kuukautta, mikäli hän täyttää viran kelpoisuusehdot; 7) kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 ':n 3 momentissa tarkoitettu kanttorin viran täyttäminen osa aikaisena tai sivutoimisena; tai

5 5 8) muu erityisen painava syy. 5 mom. Tilapäistä viranhaltijaa otettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2 momentissa on määrätty. Tilapäinen viranhaltija, jonka virkasuhde on tarkoitettu kestämään enintään kuusi kuukautta, saadaan kuitenkin ottaa ilman hakumenettelyä. 6 ' Viran täyttäminen 1 mom. Virkaan saadaan ottaa vakinaisesti vain sellainen henkilö, joka on kirjallisesti hakenut virkaa ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttänyt viran kelpoisuusehdot. Hakemukseen on liitettävä tarvittava selvitys kelpoisuusehtojen täyttämisestä. Jos hakemukseen ei ole liitetty tarvittavia selvityksiä tai jos hakemus on muutoin puutteellinen, hakijalle on varattava tilaisuus poistaa puute hänelle asetetussa kohtuullisessa määräajassa, mikäli tämä ei ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta. 3 mom. Tämän pykälän määräyksiä on soveltuvin osin noudatettava myös tilapäiseen virkasuhteeseen. 7 ' Yleiset kelpoisuusehdot 1 mom. Viranhaltijan tulee olla evankelis luterilaisen kirkon jäsen. Seurakunnan taloustoimistoa johtavan viranhaltijan tulee olla Suomen kansalainen. 3 mom.

6 6 Tämän pykälän määräyksiä on noudatettava soveltuvin osin myös otettaessa väliaikaista ja tilapäistä viranhaltijaa. 8 ' Lääkärintodistus 1 mom. Virkaan saadaan ottaa vain henkilö, joka enintään kolme kuukautta aikaisemmin annetulla lääkärintodistuksella osoittaa, ettei hänellä ole tämän viran hoitoa haittaavaa sairautta tai vammaa. Tämä todistus, jota ei tarvitse liittää hakemusasiakirjoihin, on esitettävä ennen sitä päivää, josta lukien virka on vastaanotettava, jollei viran täyttävä viranomainen toisin määrää. Jollei lääkärintodistus ole käytettävissä virkaa täytettäessä, valinta on suoritettava ehdollisesti ja kysymys valinnan vahvistamisesta ratkaistava vasta kun lääkärintodistus on esitetty. Valinnan vahvistaa ehdollisen valinnan suorittanut viranomainen tai, jos lääkärintodistus on varaukseton, asianomainen alempi täytäntöönpaneva viranomainen. Virkaa hakeneen henkilön määräämisestä tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on tarpeen viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi, sekä tästä aiheutuvien kustannusten suorittamisesta säädetään kirkkolain 6 luvun 4 ':ssä. 3 mom. Jos lääkärintodistuksesta ilmenee sellainen viranhoitoa haittaava sairaus tai vamma, ettei asianomainen viranomainen katso voivansa vahvistaa ehdollisesti toimitettua valintaa, tahi jos lääkärintodistusta ei esitetä asetetussa määräajassa, valinnan suorittanut viranomainen toteaa valinnan rauenneeksi. 4 mom. Lääkärintodistusta ei vaadita, ellei viran täyttävä viranomainen toisin päätä, 1) kun virkaan otetaan henkilö, joka ennestään on saman seurakunnan palveluksessa; tai 2) kun virka täytetään enintään kuuden kuukauden ajaksi. 5 mom. Tämän pykälän määräyksiä on soveltuvin osin noudatettava myös väliaikaista tai tilapäistä viranhaltijaa otettaessa.

7 7

8 8 9 ' Erityiset kelpoisuusehdot 1 mom Sen lisäksi, mitä 7 ja 8 ':ssä on määrätty, virkaan otettavalla on oltava erikseen säädetty tai johtosäännössä määrätty kelpoisuus. Mitä 1 momentissa on määrätty, koskee myös väliaikaista ja tilapäistä viranhaltijaa, jollei virkaan ottava viranomainen erityisten kelpoisuusehtojen osalta painavasta syystä toisin määrää. 10 ' Koeaika 1 mom. Virkaa vakinaisesti täytettäessä virka voidaan hakijan kirjallisella suostumuksella täyttää enintään kuuden kuukauden koeajaksi. Jos virkaan ottanut viranomainen katsoo, ettei koeaikaisen viranhaltijan virkasuhdetta ole vakinaistettava, päätös siitä on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen koeajan päättymistä. 11 ' Lähemmät virantäyttömääräykset 1 mom. Virkaan ottamisesta voidaan määrätä tarkemmin ohje tai johtosäännössä. Jos viran täyttävästä viranomaisesta ei ole määräystä ohje tai johtosäännössä tai jos kirkkovaltuusto ei ole virkaa perustaessaan pidättänyt viran täyttämistä itselleen, viranhaltijan ottaa kirkkoneuvosto. 1 mom. 12 ' Määräyskirja

9 Viranhaltijalle on viipymättä ja ennen virantoimituksen alkamista annettava virkaan tai virkasuhteeseen ottamisesta pöytäkirjan tai päätösluettelon ote tahi muu asiakirja, josta käy selville hänen virkasuhteensa luonne ja kesto siten kuin 1, 3, 4 ja 10 ':ssä on määrätty. Mitä 1 momentissa on määrätty, koskee myös 8':ssä tarkoitettua ehdollista päätöstä sekä ehdollisen valinnan vahvistamispäätöstä tai raukeamispäätöstä. 3 mom. Virkaan ottamisesta on ilmoitettava muille virkaa hakeneille kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 ':ssä säädetyssä järjestyksessä ' Virkasuhteen sekä siihen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien alkaminen ja keskeytyminen 1 mom. Virkasuhde alkaa ajankohtana, josta lukien asianomainen on otettu, määrätty tai siirretty virkaan, tilapäiseen virkasuhteeseen tai väliaikaiseksi viranhaltijaksi. Jos valintapäätökseen haetaan muutosta, virkasuhde alkaa päivästä, jona valintapäätös saa lainvoiman. Virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat virkasuhteen alkamispäivänä, jollei muuta ole säädetty, määrätty tai virkaehtosopimuksella sovittu. Jos viranhaltija muun syyn kuin säännönmukaisen vapaapäivänsä, kirkollisen juhlapäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän vuoksi aloittaa virantoimituksensa virkasuhteen alkamispäivää myöhempänä ajankohtana, hänen tulee anoa sitä varten virkavapautta. 3 mom. Viranhaltijan katsotaan olevan virantoimituksessa siitä päivästä lukien, jona hän ensi kerran on ryhtynyt virkaansa hoitamaan. Virantoimitus jatkuu kaikkina vuorokausina virkasuhteen lakkaamispäivään saakka, lukuun ottamatta aikoja, joina viranhaltija on vuosilomalla, virkavapaana tai virantoimituksesta pidätettynä tahi joina hänen virantoimituksensa häntä koskevan päätöksen nojalla muutoin on keskeytynyt tai ollut todettavissa keskeytyneeksi. 3 LUKU

10 10 VIRKASUHTEEN LAKKAAMINEN 14 ' Irtisanominen 1 mom. Virkasuhde voidaan molemmin puolin kirjallisesti irtisanoa päättymään irtisanomisajan kuluttua. Ennen seurakunnan suorittamaa irtisanomista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Irtisanomisen peruste on merkittävä pöytäkirjaan tai päätösluetteloon. Viranhaltija saadaan irtisanoa seuraavilla perusteilla: 1) asianomainen virka lakkautetaan; 2) viranhaltija ei kykene asianmukaisesti suorittamaan virkatehtäviään; 3) viranhaltija toimii esimiehen kirkkojärjestyksen 6 luvun 3 ':n 3 momentin nojalla antamasta huomautuksesta huolimatta jatkuvasti tai olennaisesti vastoin virkavelvollisuuksiaan tahi huomautuksesta huolimatta jatkuvasti tai olennaisesti laiminlyö niitä; tai 4) viranhaltijan irtisanomiseen on muu, viranhoidollisiin näkökohtiin perustuva erittäin painava syy. 3 mom. Edellä 2 momentin 2) ja 4) kohdassa tarkoitettu syy ei ole ainakaan 1) sairaus, vika tai vamma, ellei siitä ole ollut seurauksena viranhaltijan työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen tavalla, jonka perusteella hänellä olisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen; 2) raskaus tai synnytys; eikä 3) osallistuminen viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen. 4 mom. Viranhaltijalla, jolle on myönnetty virkavapautta erityisäitiys, äitiys, isyys tai vanhempainloman taikka hoitovapaan vuoksi, on sama irtisanomissuoja

11 kuin työntekijällä työsopimuslain mukaan. Sama koskee viranhaltijaa, joka on raskaana tai joka on ilmoittanut käyttävänsä oikeuttaan edellä tarkoitettuihin lomiin tai vapaaseen. 5 mom. Työsuojeluvaltuutettuna tai luottamusmiehenä toimivan viranhaltijan irtisanomisesta on lisäksi voimassa, mitä siitä on laissa säädetty tai luottamusmiessopimuksella sovittu ' Irtisanomisaika 1 mom. Virkasuhde lakkaa irtisanomisen johdosta, kun irtisanomisaika on kulunut loppuun. Irtisanomisajan pituus määräytyy 2 4 momentin mukaisesti, jollei virkaehtosopimuksella ole toisin sovittu. Seurakunnan irtisanoessa vakinaisen viranhaltijan irtisanomisaika on 1) kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään viisi vuotta eikä viranhaltijan ottaminen kuulu kirkkovaltuustolle; 2) kolme kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään viisi vuotta ja viranhaltijan ottaminen kuuluu kirkkovaltuustolle; 3) kolme kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi mutta enintään 10 vuotta; ja 4) neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta. 3 mom. Vakinaisen viranhaltijan irtisanoessa virkasuhteensa irtisanomisaika on 1) kolme kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu kirkkovaltuustolle; 2) kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen ei kuulu kirkkovaltuustolle, mutta palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta; ja

12 12 3) muussa tapauksessa yksi kuukausi. 4 mom. Tilapäisen viranhaltijan irtisanomisaika on molemmin puolin yksi kuukausi ja väliaikaisen viranhaltijan irtisanomisaika molemmin puolin 14 kalenteripäivää. Koeaikainen virkasuhde voidaan päättää ilman irtisanomisaikaa samoin perustein kuin koeaikainen työsopimussuhde työsopimuslain 3 ':n mukaan. 5 mom. Irtisanomisessa saadaan viranhaltijan pyynnöstä tai suostumuksella noudattaa lyhyempääkin irtisanomisaikaa kuin 2 4 momentissa on määrätty. 6 mom. Seurakunnan irtisanoessa viranhaltijan irtisanomisen suorittaa virkaan ottava viranomainen. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavana päivänä, jona irtisanominen on annettu tiedoksi. Jos irtisanomista koskeva päätös ei ole saanut lainvoimaa silloin, kun irtisanomisaika on kulunut loppuun, viranhaltija on pidätettävä virantoimituksesta, jollei valitusviranomainen ole toisin määrännyt. 16 ' Lakkaaminen ilman irtisanomista 1 mom. Virkasuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, 1) kun määräaika, joksi viranhaltija on otettu, on kulunut loppuun; 2) kun määrätehtävää varten otetun viranhaltijan tehtävä on suoritettu; 3) kun koeaika, joksi viranhaltija on otettu, on kulunut loppuun ja on päätetty, ettei virkasuhdetta vakinaisteta; 4) sen kalenterikuukauden päätyessä, jolloin viranhaltija täyttää kirkkolain 6 luvun 8 ':ssä säädetyn eroamisiän;

13 5) siitä ajankohdasta lukien, josta viranhaltija on nimitetty, määrätty taikka siirretty pysyvästi toiseen kirkon, seurakunnan taikka seurakuntayhtymän virkaan; 6) kun kirkkohallitus on myöntänyt viranhaltijalle työkyvyttömyyseläkkeen toistaiseksi, sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltijan oikeus palkan saamiseen virkavapausajalta on päättynyt tai, jos seurakunta on saanut myöntämispäätöksestä tiedon myöhemmin, tiedoksisaantikuukauden päättyessä; tai, 7) kun viranhaltija on kurinpitomenettelyssä pantu viralta, päivänä, jolloin päätös saa lainvoiman. Mitä 1 momentin 4) kohdassa on sanottu, ei koske väliaikaista eikä tilapäistä viranhaltijaa. 3 mom. Tilapäinen virkasuhde lakkaa viimeistään talousarviovuoden loppuessa, jollei siihen mennessä ole päätetty tämän palvelussuhteen jatkumisesta. 4 mom. Viranhaltijalle annettu määräys hoitaa avointa virkaa tai viransijaisuutta voidaan milloin tahansa peruuttaa, jolloin asianomainen viranhaltija siirtyy välittömästi entiseen virkasuhteeseensa. 5 mom. Jos viranhaltija eroaa kirkosta tahi on luvattomasti tai hyväksyttävää estettä ilmoittamatta yhdenjaksoisesti poissa virantoimituksesta yli 30 kalenteripäivää, virkasuhde on itsestään lakannut. Irtisanomiseen oikeutetun viranomaisen on tällöin päätöksellään viipymättä todettava virkasuhteen lakkaaminen. Ennen kuin virkasuhde todetaan lakanneeksi, viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, mikäli siitä ei aiheudu olosuhteisiin nähden kohtuutonta haittaa. 13

14 14 4 LUKU VIRANHALTIJAN YLEISET VELVOLLISUUDET 17 ' Yleiset määräykset 1 mom. Viranhaltijan velvollisuudesta suorittaa virkatehtävänsä ja noudattaa työnjohto ja työnvalvontamääräyksiä sekä käyttäytyä asemansa edellyttämällä tavalla määrätään kirkkojärjestyksen 6 luvun 3 ':ssä. Viranhaltijan vaitiolovelvollisuudesta säädetään kirkkolain 6 luvun 3 ':ssä. 3 mom. Viranhaltija on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen osoitteensa ja puhelinnumeronsa. 18 ' Laajennettu ja supistettu virantoimitusvelvollisuus ja luopumisvelvollisuus 1 mom. Viranhaltija on määrättäessä velvollinen hoitamaan väliaikaisesti oman virkansa ohella toisen viran tai työntekijän tehtäviä sekä velvollinen alistumaan siihen laajennettuun tai muutoin muutettuun virantoimitusvelvollisuuteen, joka hallinnon tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi tai muusta tarpeellisesta syystä määrätään. Kirkkoneuvoston niin päättäessä viranhaltija on velvollinen luopumaan hänellä olevasta luontoisedusta, jollei oikeus siihen perustu lakiin. 19 ' Velvollisuus siirtyä toiseen virkaan 1 mom. Viranhaltija voidaan siirtää väliaikaisesti saman seurakunnan toiseen virkaan tai virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusehdot hän täyttää, jos hänen

15 varsinainen palkkansa ei siitä vähene ja hänelle annetaan hakemuksetta siksi ajaksi virkavapaus omasta virastaan. Jos raskaana olevan viranhaltijan työhön tai työolosuhteisiin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle eikä tätä vaaraa aiheuttavaa tekijää ole voitu poistaa, seurakunnan on pyrittävä siirtämään viranhaltija hänen ammattitaitonsa ja kokemuksensa huomioon ottaen muuhun sopivaan virkaan tai työhön äitiysloman alkamiseen saakka. 3 mom. Viranhaltija voidaan siirtää irtisanomista koskevia määräyksiä noudattamatta toiseen tehtäviltään tai asemaltaan samankaltaiseen virkaan tai virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusehdot hän täyttää, 1) kun asianomainen virka lakkautetaan; 2) kun seurakunnan tai sen toimintayksikön tehtävien tai työmäärän muutos sitä edellyttää; 3) kun viranhaltija ei sairauden, vian tai vamman vuoksi enää kykene asianmukaisesti suorittamaan virkatehtäviään; 4) kun siirtämisellä voidaan ehkäistä viranhaltijan työkyvyn alenemista tai edistää viranhaltijan jo alentuneen työkyvyn palautumista; tai 5) kun siirtämiseen on muu viranhoidollisiin näkökohtiin perustuva hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtämiseen suostumuksensa. 15

16 16 4 mom. Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkaan tai virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan asianomaiseen virkaan tai virkasuhteeseen ottaminen kuuluu. Ennen päätöksen tekemistä viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi järjestelystä. 20 ' Sivutoimilupa Viranhaltijan oikeudesta ottaa ja pitää sivutointa säädetään kirkkojärjestyksen 6 luvun 5':ssä. Jollei sivutoimesta päättäminen kuulu tuomiokapitulille, siitä päättää viran täyttävä seurakunnan viranomainen. 21 ' Asumisvelvollisuus Viranhaltijan velvollisuudesta asua virka asunnossa tai muuten riittävän lähellä toiminta aluettaan säädetään kirkkolain 6 luvun 7 ':ssä. 22 ' Virkasuhdeasunto Virkasuhteen perusteella viranhaltijalle annetusta muusta kuin virkaasunnosta säädetään huoneenvuokralaissa (653/87). 5 LUKU TYÖAIKA 23 ' Säännöllinen työaika 1 mom. Jos viranhaltijaan on sovellettava kirkon yleisen virkaehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä eikä virkaa ole tarkoitettu kokoaikaiseksi,

17 kirkkovaltuusto määrää, ottaen huomioon viran tehtävien määrän sekä työajan tehokkaan käytön, virassa noudatettavan säännöllisen työajan pituuden. Kun henkilö otetaan tilapäiseen virkasuhteeseen, asianomainen viranomainen määrää siinä noudatettavan säännöllisen työajan pituuden 1 momentissa mainittujen perusteiden mukaisesti ' Työpäiviä ja lepoaikoja koskevat määräykset 1 mom. Jos viranhaltijaan on sovellettava muita kuin talonmiehen tai virastotyöaikaa koskevia työaikamääräyksiä eikä sovellettavasta työaikajärjestelmästä ole määrätty ohje tai johtosäännössä, kirkkoneuvoston tulee tehtävien esiintymisajat huomioon ottaen päättää, onko viranhaltijan työaika järjestettävä yleistä säännöllistä työaikaa vai jaksotyöaikaa koskevien periaatteiden mukaisesti. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sanottu, kirkkoneuvosto antaa tarpeelliset ohjeet viranhaltijan työpäivän alkamisesta ja päättymisestä sekä vapaaaikojen ja mahdollisten vastaanottoaikojen sijoittelusta, jollei tämä tehtävä ohje tai johtosäännön mukaan kuulu muulle viranomaiselle tai viranhaltijan esimiehelle. Viranhaltijalle on annettava tieto sanotuista seikoista hyvissä ajoin ennen työviikon tai työaikajakson alkamista. 25 ' Osa aikatyö Viran täyttävä viranomainen voi erityisestä syystä antaa kokoaikaiselle viranhaltijalle määräajaksi luvan tehdä työtä osa aikaisesti ja määrätä työajan tai virantoimitusvelvollisuuden suuruuden sellaisessa tapauksessa. Palkkaa on tällöin alennettava samassa suhteessa kuin alennettu työaika on täyteen säännölliseen työaikaan tai alennettu virantoimitusvelvollisuus täyteen virantoimitusvelvollisuuteen verrattuna, jollei virkaehtosopimuksesta muuta johdu.

18 18 26 ' Virkatehtävien suorittaminen virantoimituspaikan ulkopuolella 1 mom. Viranhaltijalle voidaan poikkeuksellisesti antaa lupa suorittaa tilapäisesti virkatehtäviä viraston, toimiston tai muun pysyvän virantoimituspaikan ulkopuolella, jos se on tehtävien hoitamisen kannalta tarkoituksenmukaista, sekä myöntää viranhaltijalle lupa tilapäiseen poissaoloon työpäivän kuluessa. Edellä 1 momentissa tarkoitetun luvan myöntää se johtava viranhaltija, jonka työnjohto ja vastuualueeseen asianomaiset virkatehtävät välittömästi kuuluvat, jollei ohje tai johtosäännössä ole toisin määrätty. 27 ' Työaikaa koskevat tilapäismääräykset 1 mom. Viranhaltija on velvollinen enintään yhden kuukauden ajaksi annetun määräyksen perusteella tekemään lisä, yli ja sunnuntaityötä sekä olemaan varalla. Määräyksen antaa 26':n 2 momentissa tarkoitettu viranhaltija. Tällainen velvollisuus on, jos työn laatu tai työhön liittyvät olosuhteet eivät muuta vaadi, jaettava viranhaltijoiden kesken mahdollisimman tasapuolisesti.

19 19 Jos 1 momentissa tarkoitettu työ tai varallaolo on merkitty ennalta tiedoksi annettuun työtuntijärjestelmään, erillistä määräystä ei enää anneta. 3 mom. Viranhaltija on tarvittaessa velvollinen tekemään hätätyötä. 6 LUKU PALKKAUS 28 ' Palkkauksen määräytyminen 1 mom. Perustaessaan uuden viran kirkkovaltuusto päättää viran palkkauksesta. Tilapäisen viranhaltijan palkasta päättää viranhaltijan ottava viranomainen. Päätettäessä 1 momentin mukaisesti viran palkkauksesta tulee huomioon virkaehtosopimuksen määräysten lisäksi ottaa virkatehtävien laatu, laajaalaisuus ja vastuullisuus sekä viranhaltijalta vaadittava koulutus ja ammattitaito. 3 mom. Palkkauksen muutoksista ja muista sopimuksenvaraisista palvelussuhteen ehdoista määrätään virkaehtosopimuksella. Virkaehtosopimuksen mukaan määräytyvää korotusta tai lisää on haettava kirjallisesti kirkkoneuvostolta tai asiassa toimivaltaiselta muulta viranomaiselta. 29 ' Harkinnanvaraisesta palkanosasta päättäminen Jos virkaehtosopimuksella on sovittu, että seurakunta voi edellä 28 ':ssä tarkoitetun palkkauksen lisäksi harkintansa mukaan suorittaa viranhaltijalle tiettyä palkanlisää tai lisäpalkkiota, tällaisesta lisästä tai palkkiosta päättää kirkkoneuvosto, jollei asia ohje tai johtosäännön nojalla kuulu muulle viranomaiselle.

20 20 30 ' Palkanmaksutapa Viranhaltijan palkka voidaan maksaa viranhaltijan ilmoittaman rahalaitoksen välityksellä. 31 ' Maksut ja lunastukset virkatoimista Yksityisiltä ja muilta maksuvelvollisilta perittävät maksut ja lunastukset viranhaltijan suorittamista virkatoimista tai toimituksista sekä antamista toimituskirjoista kuuluvat seurakunnalle. 7 LUKU VUOSILOMA 32 ' Yleiset määräykset Viranhaltijoiden vuosilomaan, lomapalkkaan, lomarahaan ja lomakorvaukseen sovelletaan virkaehtosopimuksen lisäksi tämän luvun määräyksiä. 33 ' Vuosiloman myöntävä viranomainen Vuosiloman myöntää ja sen ajankohdasta päättää kirkkoneuvosto, jollei asia ohje tai johtosäännön mukaan kuulu muulle viranomaiselle. Ennen päätöksen tekemistä viranhaltijalle on varattava tilaisuus esittää toivomuksensa vuosiloman ajankohdasta. 34 '

21 21 Lomajärjestys ja sijaisuudet 1 mom. Viranhaltijoille on vahvistettava lomajärjestys ja se on annettava heille tiedoksi, mikäli mahdollista, kuukausi ja viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Lomajärjestyksen vahvistanut viranomainen voi viranhaltijan pyynnöstä tai erityisen painavasta viranhoidollisesta syystä sekä viranhaltijaa mahdollisuuksien mukaan kuultuaan muuttaa lomajärjestystä. Lomajärjestyksestä ja sen muutoksista on viipymättä ilmoitettava myös palkan maksamisesta huolehtivalle viranomaiselle. Lomien ajankohtia on samankaltaisissa tehtävissä olevien viranhaltijoiden kesken eri vuosina sopivasti vuoroteltava ja lomat tulee sijoittaa siten, että vältytään tarpeettomilta sijaisuusmääräyksiltä. 8 LUKU VIRKAVAPAUS JA VIRANTOIMITUKSESTA PIDÄTTÄMINEN 35 ' Yleiset määräykset 1 mom. Jos viranhaltija haluaa keskeyttää virantoimituksensa määräajaksi, hänen on haettava virkavapautta kirjallisesti, jollei toisin ole säädetty, määrätty tai virkaehtosopimuksella sovittu. Virkavapaus voidaan myöntää myös osittaisena. Virkavapaana oleva viranhaltija voidaan suostumuksellaan erityisestä syystä määrätä suorittamaan joitakin virkatehtäviä. 3 mom. Jollei oikeudesta saada virkavapautta ole laissa säädetty tai virkaehtosopimuksella sovittu, virkavapauden myöntämisestä päättää seurakunnan asianomainen viranomainen. Jos virkavapautta ei voida myöntää hakemuksen mukaisesti, hakemus on hylättävä. Viranhaltijan suostumuksella virkavapaus voidaan kuitenkin myöntää pyydettyä lyhyemmäksi ajaksi tai osittaisena.

22 22 4 mom. Jos virkavapautta käytetään muuhun tarkoitukseen kuin mitä varten se on myönnetty, virkavapaus voidaan keskeyttää tai peruuttaa. Ennen päätöksen tekemistä on viranhaltijalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. 5 mom. Virkavapaus on palkatonta, jollei virkaehtosopimuksella ole toisin sovittu. 36 ' Sairausloma 1 mom. Hakiessaan sairauslomaa viranhaltijan on selvitettävä työkyvyttömyytensä hyväksyttävällä lääkärintodistuksella. Enintään kolmen tai kirkkoneuvoston erityisestä syystä tekemän päätöksen nojalla enintään viiden päivän pituisen sairausloman syy voidaan osoittaa myös muulla esimiehen hyväksymällä tavalla. Lääkärintodistus on kuitenkin esitettävä aina, kun esimies sitä vaatii. Enintään 30 päivää kestävä sairausloma voidaan myöntää ilman eri hakemusta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitetyksi työkyvyttömyysajaksi. Ajaksi, joksi viranhaltijalle on myönnetty määräaikainen työkyvyttömyyseläke, virkavapaus myönnetään hakemuksetta. 37 ' Erityisäitiys, äitiys, isyys ja vanhempainloma 1 mom. Erityisäitiysloman myöntäminen edellyttää selvitystä siitä, että sairausvakuutuslain 23 g ':ssä tarkoitettu altistumisen vaara on olemassa ja että tätä vaaraa ei voida poistaa eikä viranhaltijaa 19 ':n 2 momentissa sanotun tavoin siirtää toisiin tehtäviin. Äitiyslomaa on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa tai, jos äitiysrahakausi alkaa aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, viimeistään kolme kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

23 Hakemukseen on liitettävä sairausvakuutuslaissa tarkoitettu lääkärin tai terveyskeskuksen terveydenhoitajan antama todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta. 3 mom. Isyyslomaa on haettava viimeistään kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa tai, jos isyyslomaa käytetään valinnaisena aikana äitiys tai vanhempainrahakauden aikana, viimeistään kuukautta ennen tällaisen isyysloman alkamista. Haettaessa isyyslomaa lapsen syntymän yhteydessä hakemukseen on liitettävä äitiysneuvolan tai lääkärin antama todistus lasketusta synnytysajasta. 4 mom. Vanhempainlomaa on haettava vähintään kuukausi ennen laskettua synnytysaikaa, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä. Hakemukseen on liitettävä asianomaisen viranomaisen antama todistus lasketusta synnytysajasta tai lapsen syntymästä. Samalla on ilmoitettava vanhempainloman alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta. Jos viranhaltija ei aio käyttää vanhempainlomaa, siitä on ilmoitettava samassa ajassa. 5 mom. Hakemus ottovanhemman vanhempainlomasta on tehtävä vähintään kuukautta ennen virkavapauden aiottua alkamista. Samalla on esitettävä sosiaalilautakunnan tai lapseksi ottamisesta annetun lain 17 ':n 2 momentissa tarkoitetun ottolapsitoimiston antama todistus siitä, että viranhaltijalle on päätetty antaa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi kuusi vuotta nuorempi lapsi ottolapseksi ottamisen tarkoituksessa. 6 mom. Viranhaltijan on ilmoitettava äitiyslomaa hakiessaan isyysloman ja äitiys tai isyyslomaa hakiessaan vanhempainloman käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta. Soveltuvin osin on sama velvollisuus myös viranhaltijalla, joka hakee ottovanhemman vanhempainlomaa. 7 mom. Myönnetyn isyys tai vanhempainloman tahi ottovanhemman vanhempainloman ajankohtaa voidaan viranhaltijan hakemuksesta muuttaa tai loma keskeyttää ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä. Muutosta on haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteutumista. 23

24 24 Isyysloman ajankohtaa muutettaessa voidaan käyttää lyhyempääkin ilmoitusaikaa. Perusteltuna syynä pidetään sellaista ennalta arvaamatonta ja oleellista muutosta lapsen hoitamisedellytyksissä, jota tarkoitetaan työsopimuslain (320/70) 34 a ':n 3 momentissa. 38 ' Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa 1 mom. Hoitovapaata alle kaksivuotiaan lapsen hoitamiseksi on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vanhempainloman päättymistä. Yli kaksivuotiaan lapsen hoitamista varten hoitovapaata on haettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Hakemuksessa on ilmoitettava hoitovapaan alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta sekä annettava selvitys siitä, että lapsen vanhemmat eivät käytä hoitovapaata samanaikaisesti. Ajankohtaa voidaan muuttaa tai hoitovapaa keskeyttää samoin edellytyksin kuin vanhempainloman ajankohta. Hakemus osittaiselle hoitovapaalle jäämisestä on tehtävä viimeistään kolme kuukautta ennen aiottua vapaata. Hakemuksessa on esitettävä toivomus osittaisen hoitovapaan toteuttamistavasta ja vuotuisen jakson pituudesta. Vapaa voidaan keskeyttää samoin perustein kuin vanhempainloma. 3 mom. Jäädessään tilapäiselle hoitovapaalle viranhaltijan on viipymättä annettava esimiehelle luotettava selvitys niistä seikoista, joiden vallitessa hänellä virkaehtosopimuksen mukaan on tässä tarkoitettu etuus. 39 ' Poissaolo virantoimituksesta ilman lupaa Jos viranhaltija on ollut poissa virantoimituksesta eikä hänelle ole myönnetty virkavapautta, poissaolo merkitään jälkikäteen virkavapaudeksi, mikäli virkavapaudesta päättävä viranomainen toteaa poissaolon johtuneen ylivoimaisesta esteestä tai muusta pätevästä syystä.

25 25 40 ' Virkavapauden myöntävä viranomainen Virkavapauden myöntämisestä päättää sekä viransijaisen tai muun virkatehtävien hoitajan ja tälle virkaehtosopimuksen mukaisesti maksettavan palkan määrää kirkkoneuvosto, jollei asia ohje tai johtosäännön nojalla kuulu muulle viranomaiselle. 41 ' Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltijan pidättämisestä virantoimituksesta säädetään kirkkolain 6 luvun 9 10 ':ssä. Palkkaeduista virantoimituksesta pidättämisen aikana on voimassa, mitä virkaehtosopimuksella on sovittu. 9 LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 42 ' Terveystarkastukset Viranhaltija on velvollinen kirkkoneuvoston tahi asiassa ohje tai johtosäännön mukaan toimivaltaisen muun viranomaisen määräyksestä käymään tämän osoittaman lääkärin luona tai sairaalassa terveydentilansa tutkimista varten, jos se on tarpeen viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Tästä aiheutuvat välttämättömät kustannukset suoritetaan seurakunnan varoista. 43 ' Hakemusten lähettäminen Viranhaltijan on osoitettava tässä virkasäännössä mainittuja asioita koskevat hakemuksensa sille viranomaiselle, jolle päätöksenteko asiassa

26 26 kuuluu. Virheellisesti osoitettu hakemus on viraston tai toimiston toimesta ohjattava oikealle viranomaiselle. 44 ' Etuuksien vanhentuminen 1 mom. Jos viranhaltija ei ole esittänyt asianomaiselle viranomaiselle kirjallista hakemusta tai vaatimusta, joka koskee hänelle virkasuhteesta johtuvaa palkkaa tai muuta taloudellista etuutta, kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona palkkaerä tai muu etuus olisi ollut maksettava tai annettava, oikeus siihen on menetetty. Mitä tässä on määrätty viranhaltijasta, koskee myös henkilöä, jonka virkasuhde on lakannut, ja kuolinpesää. Edellä 1 momentissa olevien määräysten estämättä noudatetaan virkaehtosopimuksen soveltamisriitaan liittyvän neuvottelu ja kanneoikeuden vanhentumisen osalta, mitä siitä on erikseen määrätty. 45 ' Seurakunnan kuittausoikeus 1 mom. Jos seurakunnalla on viranhaltijalta virkasuhteeseen perustuvaa saatavaa, se voidaan pidättää viranhaltijan palkasta palkanmaksun yhteydessä. Palkkaa ei kuitenkaan saa pidättää siltä osin kuin se lain mukaan on jätettävä ulosmittaamatta. Aiheettomasti maksetun palkan tai muun virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperintä on pantava vireille kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton etuus on suoritettu, uhalla, että oikeus takaisinperintään on muutoin menetetty. 46 ' Henkilöstörekisteri Henkilöstörekisterin pitämisestä säädetään kirkkolain 6 luvun 1 ':n 5 momentissa.

27 27 47 ' Muutoksenhaku Muutoksenhausta tässä virkasäännössä tarkoitetuissa asioissa säädetään kirkkolain 24 luvussa. 48 ' Voimaantulo Tämä virkasääntö tulee voimaan sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, jona tuomiokapituli on säännön vahvistanut, ja sillä kumotaan seurakunnan voimassa oleva lokakuun 15. päivänä 1991 vahvistettu virkasääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. ==========

28 28 VIRKASÄÄNNÖN SOVELTAMISOHJEET Uuden kirkkolain 6 luvun 14 ':n 1 momentin mukaan seurakunnalla tulee olla kirkkovaltuuston hyväksymä ja tuomiokapitulin vahvistama virkasääntö. Virkasääntö sisältää yleiset määräykset virkasuhteesta, virkasuhteen syntymisestä ja lakkaamisesta, viranhaltijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista sekä virantoimitukseen ja viranhaltija asemaan liittyvistä muista järjestelyistä. Uuden kirkkolain ja kirkkojärjestyksen tullessa voimaan seurakuntien nykyiset virkasäännöt vanhentuvat merkittäviltä osin. Useista nyt virkasäännöllä määrätyistä asioista säädetään sanotuissa säädöksissä. Ne on otettu huomioon nyt annetussa mallivirkasäännössä. Eräät määräykset, mm. kurinpitoa koskevat, on poistettu kokonaan ja eräiden osalta on vain viitattu kirkkolakiin tai kirkkojärjestykseen. Muiltakin osin määräyksiä on vähennetty ja täsmennetty. Mallivirkasääntöä laadittaessa on pidetty silmällä itsenäistä seurakuntaa. Seurakuntayhtymissä uudistettaviin virkasääntöihin tulee tehdä perussäännön ja olosuhteiden vaatimat muutokset. I LUKU SOVELTAMISALA, VIRAT JA VIRANHALTIJAT 1 ' Soveltamisala Virkasääntö on pakollinen yleissääntö ja sen määräykset sitovat seurakunnan hallintoelimiä ja viranhaltijoita, jollei laissa tai kirkkojärjestyksessä ole toisin säädetty tai lakiin perustuvan valtuutuksen nojalla toisin määrätty. Toisaalta virkasäännön määräykset syrjäyttävät niiden kanssa ristiriidassa olevat alemmanasteiset määräykset, mikäli näitä ei ole annettu virkasääntöön itseensä sisältyvän tai muutoin laillisen valtuutuksen nojalla.

29 Virka voidaan määritellä joukoksi seurakunnalle kuuluvia tehtäviä, jotka on laissa tai kirkkovaltuuston päätöksellä rajattu määrätyt kelpoisuusehdot täyttävän ja erikseen nimettävän henkilön eli viranhaltijan hoidettaviksi. Papinvirkaa lukuun ottamatta virkaa koskevia lähempiä määräyksiä voidaan antaa viran johtosäännössä. Viranhaltijat ovat vakinaisia, väliaikaisia tai tilapäisiä viranhaltijoita. Vakinainen viranhaltija otetaan määräämättömäksi ajaksi tai, jos virka on perustettu määräajaksi, määräajan päättymiseen saakka. Väliaikainen viranhaltija (va.) hoitaa virkaa viransijaisena (vs.), kun vakinainen viranhaltija on vapautettuna virantoimitusvelvollisuudesta, tai virkaa toimittavana (vt.), kun virka on avoinna. Myös koeajaksi otettu viranhaltija on väliaikainen viranhaltija, koska hänen virkasuhteensa lakkaa, jollei häntä eri päätöksellä vakinaisteta. Tilapäinen viranhaltija otetaan hallinnollisella päätöksellä palvelussuhteeseen, jossa sovelletaan virkasuhteen normistoa, vaikka kirkkovaltuusto ei ole organisoinut tehtäviä viraksi. Jos siis erillisen viran perustaminen ei esim. tehtävien lyhytaikaisuuden vuoksi ole tarkoituksenmukaista, mutta silti halutaan käyttää virkasuhdetta, kirkkovaltuuston tulee talousarvion perusteluissa tai määrärahaa myöntäessään ilmaista, että sillä palkattava henkilöstö tulee tilapäiseen virkasuhteeseen. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40':n 3 momentin nojalla virkasääntöä sovelletaan myös henkilöön, joka on tuomiokapitulin luvalla otettu määräajaksi hoitamaan kanttorin virkaa osa aikaisena tai sivutoimisena ' Soveltamisalan rajoitukset Yksittäisen seurakunnan papit, vakinaiset lehtorit ja vakinaiset kanttorit eivät ole virkasäännön alaisia. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 8 ':n nojalla heihin sovelletaan kuitenkin niitä virkasäännön määräyksiä, jotka koskevat palkkausta ja muuta etuutta sekä niiden suorittamista ja pidättämistä. Kysymykseen tulevat virkasäännön kohdat on lueteltu esillä olevan pykälän 1 momentissa.

30 30 Edellä tarkoitettujen virkojen väliaikaiset hoitajat rinnastetaan virkasääntöä sovellettaessa tällaisten virkojen vakinaisiin haltijoihin. Poikkeuksena on vain mallivirkasäännön 1':n 1 momentin 4) kohdassa tarkoitettu kanttorinviran hoitaja, joka on kaikilta osin virkasäännön alainen. Jos seurakunnassa on ylimääräisen lehtorin virka, sen haltijaan sovelletaan virkasääntöä kaikilta osin. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 47 ':n mukaan kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston on kuitenkin pyydettävä virkaan pysyvästi tai väliaikaisesti otetulle virkamääräys tuomiokapitulilta. Seurakuntayhtymän papit, lehtorit ja kanttorit ovat seurakunnan vastaavista viranhaltijoista poiketen virkasäännön alaisia, kuitenkin siten, että papinviran haltijoihin ei sovelleta virkasuhteen lakkaamista koskevia ':n määräyksiä. Lisäksi tuomiokapituli antaa myös seurakuntayhtymän papeille, lehtoreille ja kanttoreille virkamääräykset ja päättää kirkkojärjestyksen 6 luvun 12':n nojalla myös tällaisten pappien vuosilomista ja virkavapauksista. Uudessa kirkkolaissa ei, toisin kuin vanhassa, ole säädetty ylimääräisen kanttorin virasta. Toisaalta tällaiset virat, jos niitä on perustettu, eivät muutu uudessa kirkkolaissa tarkoitetuiksi kanttorin viroiksi. Ylimääräisiin kanttoreihin sovelletaan siten edelleenkin virkasäännön määräyksiä. 3 ' Kokoaikaisuus ja osa aikaisuus Virkaan kuuluvien tehtävien määrä joudutaan arvioimaan virkaa perustettaessa. Sen perusteella, miten suureksi tehtävien vaatima työaika tai, jollei viranhaltijaan sovelleta työaikamääräyksiä, työmäärä arvioidaan, virka perustetaan kokoaikaiseksi tai osa aikaiseksi. Epäselvissä tapauksissa asia on vietävä uudelleen kirkkovaltuuston ratkaistavaksi. Työaika vahvistetaan tunteina viikossa. Osa aikaisen viran palkkaus on tällöin laskettavissa tarkasti virkaehtosopimuksen ns. suhteelliset palkkanormit sisältävän taulukon avulla. Jos työmäärä joudutaan arvioimaan muulla tavalla, osa aikaisen viran palkkaus vahvistetaan työmäärän edellyttämää suhteellista palkkanormia vastaavana prosenttiosuutena kokoaikaisen viran palkkauksesta. Tilapäistä viranhaltijaa otettaessa noudatetaan soveltuvasti, mitä edellä on sanottu.

31 31 2 LUKU VIRKASUHTEEN SYNTYMINEN 4 ' Palveluskausi Vakinainen viranhaltija otetaan määräämättömäksi ajaksi tai, jos virka on määräaikainen, sen lakkaamisajankohtaan saakka. Toistaiseksi perustetun viran täyttäminen määräajaksi on poikkeuksellista ja edellyttää joko valtuutusta johtosäännössä tai kirkkovaltuuston erikseen antamaa lupaa. Menettely voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun ainoalla hakijalla on mahdollisuus sitoutua virkaan vain määräajaksi. Viransijaiseen voidaan joutua turvautumaan tilanteissa, jolloin vakinainen viranhaltija on virkavapauden, virantoimituksesta pidättämisen tai erottamisen tahi määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen vuoksi pitkähkön ajan poissa virantoimituksesta. Edellytyksenä on aina, että tehtävät eivät ole hoidettavissa työnjohdollisin järjestelyin. Jos sijainen on otettava, hänet otetaan aina määräajaksi, joka on enintään vakinaisen viranhaltijan virantoimituksen keskeytysaika. Määräajan pituus riippuu lähinnä siitä, miten pitkäksi aikaa sijaista tarvitaan. Viran väliaikainen hoitaminen työsopimussuhteessa ei ole mahdollista. Työsopimus viran joidenkin tehtävien hoitamisesta saattaa kuitenkin tulla kysymykseen, jos nämä tehtävät on välttämättä suoritettava eikä niitä voida teettää muilla viranhaltijoilla joko laajentamalla 18 ':n nojalla heidän virantoimitusvelvollisuuttaan tai käyttämällä ns. ovo määräystä. Avoimen viran hoitaja otetaan joko toistaiseksi tai määräajaksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes virka on täytetty ja vakinainen viranhaltija aloittaa virantoimituksen. Muutoin viitataan siihen, mitä edellä on viransijaisen osalta esitetty.

32 32 Koeaikainen virkasuhde muuttuu pysyväksi, jollei viran täyttävä viranomainen ole koeajan kuluessa päättänyt, ettei viranhaltijaa vakinaisteta. Jos viranhaltija on vakinaistettu, vakinaisen virkasuhteen katsotaan alkaneen jo koeajalle ottamisesta lukien. Tilapäisen viranhaltijan virkasuhde voi ilman jatkomääräystä kestää enintään talousarviovuoden loppuun. Jollei jatkomääräystä anneta, virkasuhde lakkaa määräajan päätyttyä tai määrätehtävän tultua suoritetuksi, kuitenkin viimeistään talousarviovuoden loppuessa. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 ':n 3 momentissa tarkoitettu kanttorinviran hoitaja otetaan enintään tuomiokapitulin lupapäätöksessä sanotuksi määräajaksi. 5 ' Haettavaksi julistaminen Seurakunnan toiminnan kannalta tarpeelliset virat on täytettävä ajallaan ja asianmukaisesti. Toisaalta tulee luopua viroista, jotka eivät enää ole tarpeellisia. Kun virka tulee avoimeksi, kirkkoneuvoston on sen vuoksi harkittava, onko ryhdyttävä toimenpiteisiin viran lakkauttamiseksi tarpeettomana vai onko virka säilytettävä sellaisenaan tai jollakin tapaa muutettuna. Jos on ilmeistä, että virka on säilytettävä muuttamattomana, sen täyttämistoimiin tulee ryhtyä jo ennen sen vapautumista. Täyttämisen lykkäämiseen tulee olla erityinen syy, kuten tehtävien muuttaminen, virkojen laajempi uudelleenjärjestely tai pakottava säästämistarve. Uutta virkaa täytettäessä tulee ensin selvittää, onko siihen ilman hakumenettelyä otettava samoja tehtäviä siihen saakka työsopimussuhteessa hoitanut työntekijä. Jos vapautumassa oleva virka on täytettävä, ensin tulee tutkia, onko se täytettävissä siirtämällä siihen muu viranhaltija. Luettelo tilanteista, jolloin siirtäminen on mahdollista, on pykälän 4 momentissa. Jollei siirtäminen tule kysymykseen, virka on julistettava haettavaksi. Hakuilmoitus on pääsääntöisesti julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Asianmukaisena muuna tapana voidaan olosuhteista riippuen pitää esim. ilmoittamista paikallislehdessä,

33 joka kotiin jaettavassa ilmaislehdessä tai seurakunnan ilmoitustaululla. Julkaiseminen sanomalehdessä saattaa olla tarpeetonta myös silloin, kun lain nojalla työvoimatoimistolle tehtävä ilmoitus viran vapautumisesta on johtamassa myönteiseen lopputulokseen. Lyhin hakuaika on 14 kalenteripäivää. Sen ensimmäinen päivä on ilmoituksen julkaisemispäivää seuraava kalenteripäivä. Päättymispäiväksi on syytä valita päivä, jolloin se virasto tai toimisto, johon hakemus on lähetettävä, on yleisölle avoinna. Hakemuksen on saavuttava virka ajan päättymiseen mennessä. Mahdollinen postilokero on syytä tällöin tarkastaa. Koska seurakunnassa noudatettava virka aika ei ehkä ole yleisesti tiedossa, senkin päättymisaika on syytä mainita ilmoituksessa. Jollei kukaan ole hakenut virkaa ensimmäisellä hakuajalla, virka on julistettava uudelleen haettavaksi. Väliaikaisen viranhaltijan ottaminen ei vapauta seurakuntaa tästä velvollisuudesta. Hakumenettelyä on jatkettava, kunnes viran täyttäminen pysyvästi on mahdollista tai virka lakkautetaan. Perustellusta syystä hakuilmoitusten välisiä aikoja voidaan myöhemmin pidentää, yleensä ei kuitenkaan yli puoleksi vuodeksi. Virka on julistettava uudelleen haettavaksi myös, kun kukaan hakijoista ei ole hakuajan päättyessä täyttänyt viran kelpoisuusehtoja. Kelpoisuusehtona pidetään myös sellaista henkilökohtaista sopivuutta, jota viran asianmukainen hoitaminen vaatii. Hakijoiden vähäinen lukumäärä sellaisenaan tai halu ottaa virkaan tietty henkilö ei riitä perusteeksi viran julistamiselle uudelleen haettavaksi, vaan syyn on oltava asiallinen. Kun toisaalta kenelläkään hakijoista ei ole henkilökohtaista oikeutta tulla valituksi virkaan, hakuaika voidaan syyn ollessa asiallinen toistuvasti uudistaa tai sitä voidaan jatkaa, kunnes virka on täytettävissä sitä hakeneella sopivuus ja muodolliset kelpoisuusehdot täyttävällä henkilöllä. Jos virka päätetään julistaa uudelleen haettavaksi, sitä jo hakeneen henkilön kannalta on tärkeätä tietää, onko hän edelleen mukana virantäyttämismenettelyssä. Aikaisempien hakemusten huomioon ottamisesta on sen vuoksi ilmoitettava uudessa hakuilmoituksessa. Kielteinen ilmoitus voinee tulla kysymykseen vain, kun kukaan hakijoista ei täytä viran kelpoisuusehtoja tai saapuneet hakemukset ovat myöhästyneet. 33

34 34 6 ' Viran täyttäminen Virkaan voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakuajan kuluessa hakenut virkaa kirjallisesti ja hakuajan päättyessä täyttänyt viran kelpoisuusehdot eikä ole ennen valintapäätöksen tekemistä peruuttanut hakemustaan. Myöhästynyt hakemus ja epäpätevä hakija on jätettävä huomioon ottamatta. Koska peruuttamisen peruuttamista pidetään uutena hakemuksena, sekin on tehtävä ennen hakuajan päättymistä. Hakemusasiakirjojen täydentäminen hakuajan päättymisen jälkeen on sallittua vain virka, lääkärin ja kielitodistuksen osalta. Sen sijaan hakemuksessa tai sen liitteissä olevat puutteellisuudet, esim. jonkin liitteen unohtuminen, puuttuva allekirjoitus tai puuttuva merkintä jäljennöksen oikeaksi todistamisesta, ovat korjattavissa. Yleensä hakijalle on varattava tähän tilaisuus. Käytännössä voitaneen menetellä esim. siten, että asian esittelijä ottaa yhteyden hakijaan ja pyytää tältä ilmoittamaansa ajankohtaan mennessä lisäselvitystä. Määräajan tulee olla siten kohtuullinen, että hakijalle jää olosuhteista riippuen riittävästi aikaa poistaa puute, mutta toisaalta viran täyttäminen ei sen vuoksi perusteettomasti viivästy. Jos puutteellisuus on vähäinen tai koskee muutenkin tiedossa olevaa seikkaa, hakemus voidaan ottaa heti käsiteltäväksi. Puutteellisuuden poistaminen on tarpeetonta myös silloin, kun on selvää, ettei hakija voi tulla valituksi. Virkaan ottava viranomainen voi jo valintakokouksessa valita virkaan valitun lisäksi yhden tai useamman hakijan varalle siltä varalta, että virkaan valittu kieltäytyisi viran vastaanottamisesta. Määräyskirja on tällöin annettavissa ilman eri vaalia vuorossa olevalle varahenkilölle, mikäli tämä vielä pitäytyy hakemuksessaan. Jollei varahenkilöä ole valittu, on vaali suoritettava uudelleen virkaa aikaisemmin hakeneiden joukosta tai virka julistettava uudelleen haettavaksi. Jos taas virkaan valittu on jo ehtinyt ryhtyä virantoimitukseen, hänen on virasta vapautuakseen irtisanouduttava. Tällöin on yleensä tarkoituksenmukaista suostua 15 ':ssä määrättyä irtisanomisaikaa lyhyempään irtautumisaikaan. Näissä tilanteissa virka on yleensä julistettava uudelleen haettavaksi. Koska virantäyttöpäätökseen voidaan hakea valittamalla muutosta, valitusaika tulee ottaa huomioon viran vastaanottamispäivää (virkasuhteen alkamispäivää) määrättäessä.

35 Jos valitusviranomainen kumoaa valintapäätöksen, viran täyttävä viranomainen voi valita virkaan jonkun sitä aiemmin hakeneista, jos tämä vielä pitäytyy hakemukseensa, tai julistaa viran uudelleen haettavaksi ' Yleiset kelpoisuusehdot Kirkkolain 6 luvun 1 ':n 2 momentin mukaan seurakunnan virassa voi olla vain evankelis luterilaisen kirkon jäsen. Tämä kirkko voi olla muukin kuin Suomen evankelis luterilainen kirkko. Sen seurakunnan jäsenyyttä, jossa virka on, viranhaltijalta ei sen sijaan vaadita. Asuinpaikastaan riippuen viranhaltija voi olla kirjoilla muussakin seurakunnassa. Virkaan voidaan pääsääntöisesti ottaa muukin kuin Suomen kansalainen. Kirkkolain 6 luvun 2 ':n 5 kohdassa säädetään kuitenkin, että mm. välittömästi kirkkoneuvoston alaisen johtavan viranhaltijan on oltava Suomen kansalainen. Tavallisimmin tämä viranhaltija lienee talousjohtaja, talouspäällikkö tai taloudenhoitaja. Seurakunnan jäsenmäärällä ja johdettavan henkilöstön lukumäärällä ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Taloustoimiston lisäksi seurakunnassa voi olosuhteista riippuen olla muitakin hallintotai toimintayksiköitä, joiden johtajat ovat virkatoimissaan välittömästi kirkkoneuvoston johdon ja valvonnan alaisia. Tällöin tulee virkasääntöä kirkkovaltuustolle valmisteltaessa 7 ':n 2 momentin ensimmäinen virke muuttaa olosuhteita vastaavaksi. Suomen kansalaisuutta voidaan harkinnan mukaan vaatia myös edellä mainittuihin johtaviin virkoihin rinnastettavissa johtavissa viroissa. Nämä virat on yksilöitävä virkasäännössä. Viran johtosäännössä tällaista vaatimusta ei voida asettaa. 8 ' Lääkärintodistus Myös fyysistä ja psyykkistä kykyä selviytyä asianmukaisesti viran velvoitteista pidetään yleisenä kelpoisuusehtona virkaan. Selkeyden vuoksi määräykset fyysisen ja henkisen kelpoisuuden osoittavasta lääkärintodistuksesta on kuitenkin otettu omaksi pykäläkseen.