Nokian kaupunki. Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1

2

3 Nokian kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

4 Kannen kuva: Kuvapankki, Nokian kaupungin terveyskeskuksen kirurginen osasto Taitto: Marita Gröndahl Painopaikka: Multiprint Oy, 2013

5 SISÄLLYSLUETTELO I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Sivu Toimintaympäristö 7 Yleiset talousnäkymät 7 Kuntatalouden näkymät 8 Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat 9 Nokian kaupungin strategia 2016 ja siihen tukeutuva taloussuunnitteluprosessi 10 Strategiasta johdetut menestystekijät ja johtamisen kohteet sekä tavoitetasot vuodelle Nokian kaupungin hyvinvointipolitiikka 13 II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Lopputulos numeroina Konsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle Talousarvion sitovuus Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 5.1. Kaupunginhallitus Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Vapaa-aikakeskus Tekninen keskus Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma 95 LIITTEET: Vakanssipaketti Kaupunginvaltuuston talousarviopäätös 99 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 123

6

7 I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Nokian kaupunki elää tällä hetkellä yleisen talouden kehityksen osalta epävarmuuden ilmapiirissä. Viime vuosikymmenen lopulla Nokian kaupunki ajautui globaalin laman seurauksena voimakkaaseen taantumaan. Mm. kunnan tuloverotilitykset vuonna 2010 olivat yli miljoona euroa alemmat kuin edellisenä vuotena. Tämän jälkeen viime vuosina varsinkin teollisuudessa on ollut näkyvissä myönteisiä merkkejä. Yritysten tulokset ovat olleet paranevia ja mm. uusia investointipäätöksiä on tehty. Tällä hetkellä maatamme uhkaa uusi taantuma, ja sen vaikutuksia Nokian talouselämään on vaikea arvioida. Kuitenkin yritysten julkaisemat uutiset eivät ole enää niin myönteisiä kuin vielä vuosi, pari sitten. Kaupunkiorganisaatio joutui reagoimaan viime vuosikymmenen lopulla voimakkaasti laman vaikutuksiin tulorahoituksen pienentyessä. Se on kehittänyt organisaation yleistä kykyä reagoida muutoksiin. Luottamusta kunnan tilanteeseen ylläpitää positiivinen (tosin hidastunut) väestökehitys sekä kaupungin monipuolinen yritystoiminta. Riskinä lähitulevaisuudelle on vaara euroalueen laajenevasta lamasta, joka erittäin nopeasti vaikuttaisi vientiteollisuuteemme. Valtion vielä avoimet suunnitelmat sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä ovat myös uhka kaupunkimme talouden kestävyyskyvylle. Seudullisessa vertailussa Nokian kaupungin tilanne on varsin hyvä. Kuntatalouden kokonaisuus on moneen naapurikuntaan verrattuna hallinnassa, ja poliittisen päätöksenteon kulttuuri on vahva. Toimintaympäristön epävarmuustekijöiden vuoksi tämä talousarvio on viimevuotiseen tapaan laadittu tasaisen kehityksen pohjalta. Mikäli toimintaympäristössä tapahtuu nopeita muutoksia huonompaan, tulee myös talousarvion tuloarviot arvioida uudelleen. Yleiset talousnäkymät Kuntaliiton arvion mukaan Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Taloudellisen kasvun on yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvi- 7

8 oidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keski-määräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Kuntatalouden näkymät Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen ja on arviolta 2,3 prosenttiin. Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistö-veron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna yli seitsemän prosenttia. Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa tänä vuonna. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän noina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. 8

9 Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös viime vuonna. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kuntien jako-osuuteen Valtiontalouden kehyspäätöksessä liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpideehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat Viime vuosikymmenen lopun taloustilanteen edellyttämä ja kaupunginvaltuuston vuoden 2008 joulukuun talousarviokokouksessa aloittama Nokian kaupungin talouden tasapainotusohjelma on kääntänyt kaupungin talouden kehityksen kohti tasapainoisempaa tilaa. Tulokehityksen heikennyttyä kaupunki onnistui hidastamaan merkittävästi myös menotalouttaan. Kaupungin talouden päälinjaksi on kehittynyt tavoitetila, jossa käyttötalousmenot pidetään siinä tasossa, että suunnitelmakaudella olevat investoinnit olisivat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa, ja ne rahoitettaisiin ilman velkamäärän kasvattamista. Vuoden 2010 tilinpäätös osoitti kohtuullisen hyvää tulosta, ja velkamäärän kasvu oli saatu taittumaan. Tämä edellytti kuitenkin mm. merkittäviä henkilöstömenosäästöjä. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä velkamäärä pieneni huomattavasti eli 8,3 miljoonaa euroa. Samalla kuitenkin kaupungin kassavaroja vähennettiin 4,6 miljoonalla eurolla. Joka tapauksessa investoinnit pystyttiin rahoittamaan pitkästä aikaa kokonaan tulorahoituksella. Tavoite talouden tasapainosta on kuitenkin haastava, eikä siihen aivan pystytty vuoden 2012 talousarviossa, jossa velkamäärän lisäykseksi arvioitiin 2,4 miljoonaa euroa. Tämän hetken arvion mukaan Nokian kaupunki velkaantuu tänä vuonna noin 1,5 miljoonalla eurolla. Jotta velkamäärän lisäys voitaisiin estää, edellyttäisi se käyttötalousmenojen kasvun pysyvän vuotuisella 3-4 prosentin tasolla. Tähän ei kuitenkaan ole enää päästy vuosina 2012 ja

10 Nokian kaupungin strategia 2016 ja siihen tukeutuva taloussuunnitteluprosessi Nokian vaalikauden kaupunginvaltuusto aloitti heti vaalien jälkeen strategiapäivityksen valmistelun. Strategia hyväksyttiin kesäkuussa Strategiassa on määritelty seuraava kaupungin visio: Me nokialaiset elämme hyvää elämää vetovoimaisessa ja taloudellisesti vakaassa kaupungissa. Kaupunkimme on viihtyisä ja turvallinen. Menestyksemme perustuu aktiivisuuteen ja ennakointiin. Palvelumme ja yritystoimintamme on monipuolista ja asiakaslähtöistä. Visiota tavoitellaan seuraavilla kehittämisstrategioilla: - monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa - tuemme nokialaisten hyvinvointia - rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä - kehitämme jatkuvasti osaamistamme - tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Näitä kehittämisstrategioita tukemaan on listattu 13 johtamisen kohdetta eli keinoa strategian toteuttamiseen: - Tuotamme asiakaslähtöiset, hyväksytyllä laatutasolla olevat palvelut seutuyhteistyönä, ostopalveluina tai omana toimintana; lähipalvelut lähellä asukasta. - Lisäämme ostopalveluiden omistajaohjausta. - Kehitämme ja vahvistamme seuranta- ja ohjausjärjestelmiä - Parannamme sekä poliittisenjohtamisen että operatiivisen johtamisen toimivuutta - Kehitämme palvelutuotannon rakenteita ja prosesseja tavoitteenamme tehokkuus ja laatu. - Tunnistamme tulevaisuuden osaamisvaateet entistä tarkemmin ja jatkamme suunnitelmallista henkilöstökoulutusta - Ennakoimme teollisuus- ja asuntotonttitarjontaa. - Parannamme joukkoliikennettä ja liikenneturvallisuutta. - Kehitämme vesihuoltoa. - Käytämme yhdyskuntasuunnittelua ilmaston muutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen välineenä. - Vahvistamme yritysten toimintaympäristöä ja -edellytyksiä - Sovimme elinkeinopolitiikan työnjaosta ja sen pohjalta määrittelemme konkreettiset tavoitteet. - Tuemme nokialaisten laadukasta elämää lisäämällä yhteisöllisyyttä ja kannustamalla osallistumaan. Strategian pohjalta kukin tulosalue on määritellyt omat sitovat tavoitteet, joiden tulee tukea strategian toteutusta. Koko kaupunkia koskevat, strategiasta johdetut tavoitteet vuodelle 2013 ovat seuraavassa luvussa. 10

11 Strategiasta johdetut menestystekijät ja johtamisen kohteet sekä tavoitetasot vuonna Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2013 Toteutamme seudullista rakennemallia Latva S. Riihimäki Laaditaan asuntopoliittinen ohjelma, jolla varmistetaan monipuolisesti ja tasapainoisesti kysynnän mukainen asuntorakentaminen eri elämäntilanteiden tarpeisiin. Sammaliston alueen tontit ovat luovutettavissa ja alueen palvelujen rakentaminen on aloitettu Joukkoliikenteen edellytyksiä on parannettu mm. pysäkkien ja liityntäpysäköinnin parantamisella. Vesihuollon toimintavarmuus Latva S. Suunnitelma jätevedenpuhdistamosta on valmistunut. 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2013 Monialainen palveluverkko (lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman sekä lastensuojelusuunnitelman toteuttaminen) Hyvistä käytännöistä oppiminen On tehty suunnitelma veden riittävyyden turvaamisesta. koulutoimenjohtaja kj:n nimeämä palveluverkkotyöryhmä palvelukeskusten johtajat Lasten ja nuorten palveluita tehostetaan ennaltaehkäisevään suuntaan ja matalan kynnyksen periaatteella yli hallintorajojen menevällä yhteistyöllä. Mittaristo on kehitetty. Muutostarpeiden ja tilanteiden yhteydessä etsitään vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa uudistus, ja valitaan tehtyjen selvitysten mukaan paras malli Nokialle. 11

12 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2013 Kolmenkulman alueen kehittäminen Latva S. Porintien pohjoispuolisen alueen kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu Moisio Kyynijärven teollisuusalueen tontteja on myyty Yrittäjäkadun alueen kehittäminen Latva S. Uuden kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu. 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2013 Nokialaisten kuntapalveluista päätetään Nokialla Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen johtoryhmä johtoryhmä TEDkoordinaattori ja työryhmä Kuntarakenneuudistuksessa ja perusturvauudistuksessa Nokia on säilynyt itsenäisenä ja päätösvallaltaan aitona kuntana Hyvinvointikertomus on laadittu sitouttaen laajasti kuntalaiset ja päättäjät mukaan terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistyöhön. 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2013 Palveluosaamisen parantaminen Muutosjohtamisen osaamisen ja muutosvalmiuden parantaminen Henkilöstön oman kouluttautumisen kannustaminen Koskinen Haataja Tuhkio tulosalueiden vastuuhenkilöt Koskinen Haataja tulosalueiden vastuuhenkilöt Sisäisessä koulutustarjottimessa on huomioitu asiakaslähtöisen palveluosaamisen tarpeet ja avainhenkilöt ovat osallistuneet koulutukseen. Kehityskeskusteluissa on erikseen otettu huomioon asiakaslähtöisen palveluosaamisen kehittäminen. Tulosalueet on velvoitettu ottamaan omissa sitovissa tavoitteissaan huomioon muutosvalmiuden parantaminen Muutosjohtamisen koulutusta on järjestetty. Valmistellaan henkilökohtaisen lisän arviointiin osio, jolla kannustetaan itsensä kouluttamista 12

13 Nokian kaupungin hyvinvointipolitiikka Kunnan tehtävänä on tarjota kaikille asukkailleen yhtäläiset edellytykset terveeseen elämään. Terveyttä edistävään ja ennalta ehkäisevään työhön kuntia ohjaa vahvasti 2011 keväällä voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki, mutta yhtä lailla ehkäisevää ja edistävää työtä linjataan esimerkiksi kuntalaissa. Lakiohjauksen tarkoituksena on vahvistaa terveyden edistämistä ja siten väestön hyvinvointia. Strategisessa suunnittelussa kuntien tulee asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointija terveysosoittimia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvinvoinnin edistäminen tulee liittää osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Kuntien hyvinvointipolitiikan työvälineenä käytetään hyvinvointikertomusta, joka tulee lain mukaan valmistaa laajempana kerran valtuustokaudessa. Terveydestä ja hyvinvoinnista tulee kuitenkin raportoida valtuustolle vuosittain. Hyvinvointikertomus kuntien ja alueiden yhteisenä työkaluna tiivistää eri alojen asiantuntijoiden näkemykset. Hyvinvointia ja terveyttä voidaan sitä paremmin edistää, mitä paremmin kunnassa tiedetään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila. Vankan tietopohjan lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat oikein suunnatut resurssit, osaaminen ja hyvät käytännöt, jotka tukevat strategian toteutusta kuntaorganisaation kaikilla tasoilla ja toimialoilla. Nokialla hyvinvointikertomus ja sen toteutuman raportointi kytketään normaaliin talousarvio- ja tilinpäätösprosesseihin. Niinpä tässäkin talousarviossa on koko kaupungin ja tulosalueiden sitovissa tavoitteissa kaupungin hyvinvointipolitiikkaa ohjaavia tavoitteita. Koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaikkien toimialojen tehtävä, toimii kaupunginjohtajan johtoryhmä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmänä Nokialla. Lisäksi Nokialle on nimetty hyvinvointiryhmä ja hyvinvointikoordinaattori, jotka valmistelevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asioita sekä hyvinvointikertomusta. Kesäkuusta 2012 lähtien Nokian kaupunki on ollut muiden Pirkanmaan kuntien tavoin mukana Terveempi Pohjois-Suomi 2 - hankkeen Pirkanmaan osahankkeessa, jota koordinoi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntien hyvinvointirakenteita ja -johtamista sekä ohjata sähköisen hyvinvointikertomuksen valmistamista hankekunnissa. 13

14 II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Tuloarviot Verotulojen kehityksen arviointi on ollut viimeisen viisi vuotta erittäin vaikeaa. Vuosien talouden taantuma tuntui Nokialla huomattavasti voimakkaammin kuin naapurikunnissa. Kunnallisveron tilitykset pienenivät reaalisestikin huolimatta veronkorotuksista. Vuosina on kunnallisveron tuotto ollut taas kasvussa, osin jopa paremmassa kuin seudun muissa kunnissa. Nyt uusi taantuma on jälleen laskenut niin valtakunnallisia kuin kuntakohtaisia arvioita. Ensi vuoden ja koko suunnitelmakauden verotulot on laitettu tuloslaskelmaan täysin Kuntaliiton kuntakohtaisen veroennustekehikon mukaisina. Kehikko on aikaisemmin kertonut varsin hyvin ns. normaalin verokehityksen, mutta se ei pysty analysoimaan kuntakohtaisia eroja esim. elinkeinoelämän vireydestä. Niinpä verotulokohtaan sisältyykin huomattava epävarmuus, jos paikallistaloudessa Nokialla tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kunnallisverotuottojen on ennustekehikon mukaisesti arvioitu kasvavan suunnitelmakauden aikana vuosittain 4-5 %. Yhteisöverojen kehitys kulkee noin kahden vuoden viipeellä, koska kuntien väliset jako-osuudet lasketaan vahvistettujen verotusten keskiarvoista. Niinpä yhteisöveron kehitys onkin ollut todella huono vuosina 2011 ja Vielä vuonna 2007 Nokian kaupunki sai yhteisöveroja yli kahdeksan miljoonaa euroa. Vuonna 2010 yhteisöveron tuotto oli laskenut jo runsaaseen kuuteen miljoonaan euroon. Ensi vuodelle ennustetaan enää kolmen miljoonan euron tuottoa. Ilman määräaikaista kuntien yhteisöveron jako-osuuden nostoa olisi kehitys vieläkin huonompi. Suunnitelmakauden lopulla yhteisöveron ennustetaan kääntyvän jälleen kasvuun vaikka jako-osuutta heikennettäisiinkin. Kiinteistöveron vuosittainen kasvu on viime vuosina hidastunut rakentamisen vähentyessä. Kuitenkin sen nykyinen merkitys on huomattavasti suurempi kuin yhteisöveron tuoton. Taloussuunnitelmakauden arviot eivät sisällä veronkorotuksia kunnallisveroon tai kiinteistöveroihin. Valtio jatkaa myös ensi vuonna valtionosuusleikkauksia 125 miljoonalla eurolla aikaisempien leikkauksien lisäksi. Vuodelle 2012 leikkaus oli jo 630 miljoonaa euroa. Koska valtio maksaa uusien lakisääteisten tehtävien hoidosta noin puolet sekä indeksikorotukset, tulevat valtionosuudet kuitenkin euromääräisesti kasvamaan. Käyttötaloustulot eivät tule kasvamaan juuri lainkaan. Tämä johtuu siitä, ettei tiedossa ole maanmyyntituloja niin paljoa kuin aikaisempina vuosina. Muut käyttötaloustulot kehittyvät entiseen tapaan. Maksutuloissa muutokset ovat pääasiassa kysynnän muutoksen aiheuttamia. Menoarviot Viime vuosien tapaan kaupunginhallitus antoi keväällä lautakuntien ulkoisille menoille raamin. Perusturvalautakuntaa lukuun ottamatta lautakunnat saivat esityksensä annetun raamin mukaisiksi. Käyttötalousmenojen kasvu vuoden 2012 talousarvioon verrattuna muodostui kuitenkin varsin suureksi ollen 5,9 %. Kun käyttötaloustulot kasvavat vain 0,3 %, on toimintakatteen eli nettomenojen kasvu peräti 7,1 %. Kasvu on varsin suuri, kun sitä vertaa esimerkiksi vuosiin 2009 ja 2010, jolloin kasvu oli alle 3,5 %/vuosi. Kasvusta kuitenkin osan selittää Pirkan Opiston perustaminen, joka kuitenkin lisää samalla maksutuloja sekä valtionosuuksia. Ilman Pirkan opiston kasvua koko kaupungin käyttötalousmenojen kasvuksi tulisi 4,5 %. Kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden toimintamenojen kasvu on 0,2 %. Nettomenot vähenevät 1,5 %. Perusturvalautakunnan menot kasvavat 6,1 prosenttia ja nettomenot 7,1 prosenttia. Suurin kasvu lautakunnan alaisissa tulosalueissa on lähipal- 14

15 veluissa (11,6 % eli 1,4 miljoonaa euroa). Kasvun aiheuttaa etenkin laaja vakanssipaketti. Kasvatus- ja opetuslautakunnan menot kasvavat 8,4 prosenttia ja nettomenot 5,4 prosenttia. Menojen kasvusta merkittävän osan selittää Pirkan opisto, joka saa menojen katteeksi sekä lisääntyviä maksutuloja että valtionosuuksia. Ilman Pirkan opistoa olisi lautakunnan menojen kasvu 4,1 %. Vapaa-aikalautakunnan menot eivät juurikaan kasva vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Tämä johtuu kuitenkin avustusperiaatteiden muutoksesta. Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna nettomenot kasvavat 20 %. Myös tähän kasvuun vaikuttavat avustus- ja tilavuokrakäytäntöjen muutokset. Teknisen keskuksen menot eivät kasva vuoden 2012 talousarvioon verrattuna, kun menoissa huomataan budjetointiero valmistuksessa omaan käyttöön. Vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna menojen kasvu on 3,3 %, kun em. budjetointitapaero on huomioitu. Henkilöstömenot kasvavat koko kaupungin käyttötaloudessa 6,7 prosenttia. Tästä noin neljä prosenttiyksikköä selittyy uusilla vakansseilla. Vakanssipaketti onkin viime vuotiseen tapaan varsin suuri. Osa vakanssimuutoksista on kuitenkin rakenteellisia muutoksia, kuten kehitysvammahoidon keskittäminen kotikuntaan ja vastaavasti ostopalveluista luopuminen. Palvelujen ostoissa on 4 % kasvu vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Kasvu on pienempi kuin vuosi sitten. Suurinta kasvu on aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa (14,8 %). Ehkä tiukimpien vuosien säästämislinja on nyt purkautumassa? Suunnitelmavuosien menokohtia on korotettu valtion peruspalvelubudjettiselvityksen lukujen mukaisesti. Arvioitu verotulo TILIVUOSI TP2010 TP-2011 Verolaji TP-enn TA-2013 TS-2014 TS-2015 Kunnallisvero * Muutos % -1,2 5,6 7,5 4,0 4,2 4,7 Osuus yhteisöveron tuot Muutos % 27,4-4,2-47,3-6,3 3,3 9,7 Kiinteistövero 6 009* Muutos % 25,3 0,8 7,3 0,0 1,5 1,5 VEROTULO yht Muutos % 1,4 4,8 4,5 3,5 4,0 4,7 *) Tuloveroprosenttia korotettu 0,75 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöveroprosentteja huomattavasti 15

16 Verotulojen kehitys Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero Lopputulos numeroina Kaupunginhallitus antoi lautakunnille keväällä 2012 taloudelliset tavoitteet vuoden 2013 talousarvion laatimiseksi. Laskelman lähtökohtana oli vuosikatteen saaminen sille tasolle, että kaupunki voisi investoida 15 miljoonalla eurolla ilman velkaantumista. Kevään jälkeen tuloarviot pienenivät hieman kunnallisverotuoton kehityksen vuoksi. Lisäksi perusturvalautakunta ei päässyt asetettuun tavoitteeseen. Myös investoinnit ovat lähes 16 miljoonaa euroa. Näistä syistä viime kevään tavoitteet eivät toteutuneet, ja Nokian kaupunki joutuu lisäämään velkamääräänsä noin 1,3 miljoonalla eurolla. Ensi vuoden talousarvio on hyvin saman tyyppinen kuin vuoden 2012 talousarvio. Käyttötalousmenojen kasvuvauhti on selkeästi vuosia suurempi. Osa kovasta käyttötalousmenojen kasvusta saadaan kompensoitua vielä verotulojen parantuneella tuotolla. Kuitenkaan velkamäärää ei pystytä enää vähentämään, vaikka investoinnit ovat suunnitelmakaudella alle 50 miljoonaa euroa. Maanmyyntituloja ei ole voitu ensi vuodelle budjetoida merkittävässä määrin. Toimintamenoissa uudet vakanssit aiheuttavat pysyvän menorasituksen tuleville vuosille. Kaikkiaan nettomenot kasvavat vuoden 2012 talousarvioon verrattuna 9,5 miljoonaa euroa (josta Pirkan opiston perustamisen vaikutus on 1,25 miljoonaa euroa). Vuoden 2011 tilinpäätökseen nähden kasvu on 12,5 miljoonaa euroa. Korkomenoissa viime vuosien maltillinen velkaantuminen on pitänyt kehityksen hyvänä. Osittainen riski on kuitenkin korkotason nousu, vaikka kaupungin lainakannan suojausaste on korkea. Vuosikate on noin 13,9 miljoonaa euroa. Se ei riitä investointien kattamiseen, mutta riittää poistojen rahoittamiseen. Poistoissa on huomioitu kaupunginvaltuuston hyväksymä uusi poisto-ohjelma. Niinpä poistot 16

17 ovat 1,1 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden 2012 talousarviossa. Tuloslaskelman tulos on noin 1,7 miljoonaa euroa ja poistoeron muutoksen jälkeen ylijäämää kertyisi noin 1,9 miljoonaa euroa. Investointien budjetoinnissa on jatkettu tulorahoituksen mukaista ohjelmointia, ja koko suunnitelmakauden investoinnit ovat alle 50 miljoonaa euroa. Tulorahoitus ei kuitenkaan aivan riitä rahoittamaan investointeja. Taloussuunnitelman mukaan velkamäärä lisääntyisi ensi vuonna noin 1,3 miljoona euroa ja koko suunnitelmakaudella 2,7 miljoonaa euroa. Investointipuolella tulee huomioida, että vuosille 2014 ja 2015 ei ole budjetoitu vesihuoltolaitoksen investointeja, koska nykyisestä taseyksiköstä on tarkoitus perustaa tuolloin joko liikelaitos tai yhtiö. 3. Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2013 Kiint.Oy Nokian Vuokrakodit Kaupungin omistusosuus kiinteistöyhtiöstä on 100 %. Kiinteistöyhtiö tehtävänä on tarjota monipuolisia vuokra-asuntomahdollisuuksia nokialaisille asukkaille sekä huolehtia omistamansa kiinteistömassan kunnosta ja arvosta. Kaupunki ja yhtiö ovat aloittaneet syksyllä 2011 suunnittelun Poutuntien alueen kehittämisestä ja arvon kohottamisesta. Tavoitteena on, että Poutuntien vuokratalot siirtyvät ensivaiheessa kaupungin omistukseen ja yhtiön välivuokrattaviksi. Sen jälkeen kaavoitusprosessilla tarkastellaan alueen kehittämismahdollisuuksia osana kaupungin ydinkeskustaa. ARA:n vuokrarajoituksista on saatu alkusyksyllä 2012 vapautuspäätökset. Muut tavoitteet: käyttöaste 98,6 % sijoitetun pääoman tuotto 5,92 % vaihtuvuus 24,5 % Verte Oy Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 64,9 %. Tavoitteena on omistusosuuden kasvattaminen talousarviovuoden aikana siten, että osakkaina olisi vain kuntia tai kuntayhtymiä. Toteutus: Viheraluerakentajat ry:n omistusosuuden (10 kpl osakkeita a' ) siirtäminen kuntaomistukseen. Kaupunginhallitus on päättäessään elinkeinopoliittisesta työnjaosta antanut Vertelle koordinointivastuun Pitkäniemen ja Kolmenkulman alueiden kehittämisestä. Verte Oy:n vetämien hankeryhmien tulee laatia kummastakin alueesta kokonaisvaltainen suunnitelma niiden kehittämisestä ja toteuttamisesta. Toimenpiteinä tämä tarkoittaa Pitkäniemen ja Kolmenkulman alueita koskevien kehittämishankkeiden valmistelun, yhteistyökumppaneiden haku yhteistyössä elinkeinopalveluiden ja teknisen keskuksen kanssa, alueiden kehittämiseen liittyvän aineiston kokoaminen ja huomioon ottaminen alueiden kehittämistyössä, erikseen sovittavien asiantuntijapalveluiden tuottaminen. Kehittämissuunnitelmien toteuttamisen edellyttämät määrärahat käsitellään Nokian kaupungin organisaatiossa normaalin taloussuunnitteluprosessin mukaisesti. Verte Oy osallistuu työllisyyspalveluiden järjestämiseen kaupungin tilausten mukaisesti. 17

18 4. Talousarvion sitovuus Valtuustoon nähden sitovia ovat: Strategiaosassa: Vuodelle 2013 esitetyt tavoitetasot Käyttötaloudessa: Talousarviokirjassa on nyt jaoteltu tulosalueiden tekstiosat valtuustoon nähden informatiivisiin ja sitoviin osiin. Sitovia tekstiosia ovat sitovat tavoitteet, merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2013 sekä tulosalueen vakanssimuutokset. Informatiivisia kappaleita ovat palvelusuunnitelma 2013, taloussuunnitelma sekä suoritteet ja mittarit. Kaupunginhallituksella on hallintosäännön mukaisesti oikeus perustaa vakansseja määrärahojen puitteissa. Tulosalueittain määrärahat ja tuloarviot ovat nettositovia eli sitova taso on toimintakate. Poikkeuksena on Maankäytön tulosalue, jossa sitova erä on ainoastaan toimintamenojen yhteissumma, koska maanmyyntitulojen arviointi on talousarviovaiheessa vaikeata. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää määrärahaa toimielimen sisällä tulosalueelta toiselle, mikäli toimielimen kokonaismääräraha ei ylity. Lautakunnilla on velvoite järjestää toiminta talousarvioon sisältyvän ohjauksen mukaisesti. Siltä osin kun toimintaa ei ole talousarvion perusteluilla tai tavoitteilla ja keinoilla ohjattu, lautakunnilla on oikeus järjestää toiminta päättämällään tavalla, kuitenkin koko kaupungin tasolla vahvistettuja yhteisiä henkilöstö-, hankinta- ja muita toimintapolitiikkoja noudattaen. Investoinneissa: Investoinnit sitovat hankkeina (eli jokainen mainittu investointikohde tulee toteuttaa), mutta määrärahat ovat sitovia hankeryhmittäin (talonrakennus, katurakentaminen, puistorakentaminen, ulkoliikuntapaikat, vesihuolto, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, kuljetusvälineet sekä aineettomat oikeudet) ja toimielimittäin. Lautakunnalla (ja osaltaan kaupunginhallituksella) on siis oikeus siirtää määrärahaa hankeryhmän sisällä investointikohteeltaan toiselle, mikäli kaikki sen investointikohteet tulee toteutettua. Uusia hankkeita ei ole oikeus aloittaa ilman valtuuston päätöstä. Rahoituksessa: - Tuloslaskelmasta verotuloarvio, valtionosuustuloarvio, korko- ja muut rahoituskulut. - Rahoituslaskelmasta pitkäaikaisten lainojen lisäys (enimmäismäärä). Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määräyksen mukaisesti. Mikäli tämä on jostain syystä mahdotonta, asia tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi niin ajoissa, että valtuustolla on mahdollisuus tehdä asiasta talousarviovuoden aikana todellinen päätös aina kun - toimintakate ei ole toteutumassa, - toiminnan sitova tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta - merkittävä toiminnallinen muutos ei toteudu - vakanssimuutokset eivät toteudu Tarkempia ohjeita talousarvion toteuttamisesta ja ohjauksesta antaa kaupunginhallitus talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Käyttötalousosassa on tulosalueittain merkitty kunkin tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija. 18

19 m Nokian kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma ,0 Tulorahoituksen riittävyys Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 19

20 Ulkoiset menot toimielimittäin v. 2013, yht. 203,8 milj. Tekninen keskus 14,4 % Rahoitus 5,5 % Investoinnit 8,1 % Yleishallinto ja aluepelastus 4,7 % Vapaa-aikakeskus 1,5 % Kasvatus- ja opetuskeskus 23,8 % Perusturvakeskus 42,1 % Valtionosuudet 19,4 % Ulkoiset tulot tulolajeittain v. 2013, yht. 200,1 milj. Korot ja rahoitustulot 0,4 % LainatInvestointitulot 5,2 % 0,4 % Myynti- ja maksutuotot 10,3 % Muut toimintatuotot 4,6 % Yhteisövero 1,5 % Kunnallisvero 55,0 % Kiinteistövero 3,2 % 20

21 5. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulosalueittain 5.1. Kaupunginhallitus Luottamustoimi eurot TP 2011 TA 2012 LTK 2013 TA 2013 SV 2014 SV 2015 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto Tulosalueen vastuuhenkilö ja tilivelvollinen: kaupunginjohtaja Tapani Mattila Palvelusuunnitelma 2013 Strategian toteuttaminen Luottamushenkilöille järjestetään koulutusta kaupungin päätöksentekoprosesseista, vaikuttamisen keinoista, kuntataloudesta sekä palveluista. Strategia päivitetään yhteisellä prosessilla, johon liitetään myös strategian jalkautus sekä toteutuksen suunnittelu. Hallintokeskus Hallintopalvelut eurot TP 2011 TA 2012 LTK 2013 TA 2013 SV 2014 SV 2015 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto Tulosalueen vastuuhenkilö ja tilivelvollinen: Talousjohtaja Pasi Virtanen Palvelusuunnitelma 2013 Työhyvinvointiohjelma hyväksyttiin vuonna Sen toteuttaminen ja jalkauttaminen on vuoden 2013 keskeisimpiä tavoitteita. Tilivelvollisten (tulosalueiden vastuuhenkilöiden) koulutusta jatketaan vuonna 2012 aloitetulla koulutusohjelmalla. Tavoitteena on esimiesten vastuun korostaminen niin henkilökunnan hyvinvoinnin kuin talouden osalta. Asiakaspalveluosaamista kehitetään koko henkilökunnan kattavalla asiakaspalvelukoulutuksella. Se toteutetaan hyödyntämällä oman organisaation osaamista ilman ostopalveluja. Tietohallinnon johdossa muutetaan käytäntöjä, kun kehyskunnat saavat oman tietohallintojohtajan. Hän tulee työskentelemään kaikkien kehyskuntien tietohallinnon kehittäjänä, kehyskuntien tietohallinnon henkilökunnan työnjohdollisena esimiehenä sekä yhteyshenkilönä 21

22 Tampereen tietohallintojohtajalle. Kehyskuntien tietohallintojohtajan palkkauskulut jaetaan kehyskunnille asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Hän työskentelee Ylöjärven kaupungin organisaatiossa. Uuden valtuustokauden alkaessa suunnitellaan uusia menetelmiä sähköisen kokouskäytäntöjen parantamiseksi helppokäyttöisimmiksi, laiteriippumattomiksi ja käyttövarmemmiksi yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa. Taloussuunnitelma Strategian toteuttaminen Suoritteet ja mittarit Työhyvinvointiohjelman toteuttaminen. Henkilöstökoulutusta pidetään jatkuvasti yllä vähintään nykyisellä tasolla. Talousarvio- ja tilinpäätösprosessia kehitetään huomioimaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä päätösten vaikutusten arviointi terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Kehitämme tietohallintoa ja sen johtoa kehyskuntien yhteistyötä syventämällä. Tietohallintoyhteistyö säilyy kuitenkin koko seutukunnan eli myös Tampereen kattavana. Kehitämme ja vahvistamme seuranta- ja ohjausjärjestelmiä kytkemällä terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisen talousarvio- ja tilinpäätösprosesseihin. Jatkamme suunnitelmallista henkilöstön koulutusta mm. tulosaluejohtajakoulutuksella ja asiakaspalvelukoulutuksella. Tunnusluvut Toiminnan laajuustiedot Kesätyöntekijät Opintorahan saajat Voimavarat Vakinaiset

23 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVA OSUUS Sitovat tavoitteet Tulosalueiden johtajat on koulutettu ymmärtämään esimiehen ja tilivelvollisen vastuut ja velvollisuudet Kehyskuntien tietohallinnon johtamisjärjestelmää kehitetään huomioimaan kehyskuntien erityispiirteet ja tarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja seurantaa on kehitetty järjestelmä, joka perustuu vuosittaiseen suunnitteluun ja seurantaan. Konkreettinen tavoitetaso Kaikki tulosalueiden vastuuhenkilöt on koulutettu toukokuun loppuun mennessä Kehyskunnille on rekrytoitu oma yhteinen tietohallintojohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin suunnittelu ja seuranta on kytketty talousarvio- ja tilinpäätösprosessiin Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2013 Kehyskunnat palkkaavat yhteisen tietohallintojohtajan. Tulosalueen vakanssimuutokset Kehittämis- ja elinkeinopalvelut eurot TP 2011 TA 2012 LTK 2013 TA 2013 SV 2014 SV 2015 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto Tulosalueen vastuuhenkilö ja tilivelvollinen: Elinkeinopäällikkö Henry Moisio Palvelusuunnitelma 2013 Yritystonttien kysyntä on ollut hyvää koko ajan. Tonttikysyntään ei ole pystytty vastaamaan kunnallistekniikan toteutuksen vaikeuksista johtuen. Pienten teollisuustonttien tarve on suurinta. Työttömyysaste on ollut nousussa vuoden 2012 puolivälistä saakka ja se kasvanee vielä seuraavana vuonna. Suuret yritykset ovat vähentäneet työvoimaansa Agco Power Oy:ta lukuun ottamatta, jolle valmistuu Linnavuoreen mittava uusien tilojen investointi. Hoiva-alan työpaikat ovat lisääntyneet. Uusia yrityksiä on perustettu hoiva-alalle ja toimivat yritykset ovat lisänneet työvoimaa. Uusia yrityksiä on perustettu vilkkaasti ja perustaminen jatkunee tulevinakin vuosina. Voimakas väestön lisäys luo pohjaa uusille yrityksille. Kaupunki luo edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiselle ja uusien työpaikkojen perustamiselle. Elinkeinopalvelut tekee tätä työtä yhteistoiminnassa palvelukeskusten kanssa. Yrittäjyyttä edistetään järjestämällä yrittäjyyskasvatusta yhteistyössä kaupungin palvelukeskusten ja oppilaitosten kanssa. Seudullisen elinkeinoyhtiö Tredean tehtäväkenttää ja tehtäväjakoa pyritään selkeyttämään. 23

24 Taloussuunnitelma Strategian toteuttaminen Suoritteet ja mittarit Elinkeinopalvelut toteuttaa elinkeinoelämän kehittämistä tiiviissä yhteistoiminnassa kaupungin palvelukeskusten kanssa ja enenevässä määrin Tampereen seudun eri toimijoiden kanssa. Yritystonttien markkinointi. Yritysneuvonnan järjestäminen. Yrittäjyyden edistäminen organisoimalla yrittäjyyskasvatus. Tunnusluvut Suoritetavoitteet Yritysten lukumäärä (toimipaikat) Työpaikkojen lukumäärä (arvio) Työttömyysasteen kehitys (%) 11,3 9,8 10,4 11,0 10,5 9,5 Maatilojen lukumäärä Leader hankkeet Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Yritystilojen rakentaminen - myönnetyt rakennusluvat (m 2 ) rakennetut yritystilat (m 2 ) Luovutetut yritystontit (kpl) Luovutetut yritystontit (m 2 ) Aloittaneet yritykset Voimavarat Vakinaiset Määräaikaiset Kesätyöntekijät Tilat, (m 2 )

25 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVA OSUUS Sitovat tavoitteet Yritysalueiden kehittäminen Keskustan alueen liikerakentaminen Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Yrittäjyyden edistäminen Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2013 Konkreettinen tavoitetaso Kolmenkulman aluetta on kehitetty ja markkinoitu. Kyynijärven alue on käyttöönotettu ja tonttien luovutukset on aloitettu Yrittäjäkadun alueen kehittäminen ja uudistaminen Alkavien yrittäjien neuvonta on järjestetty yhteistyössä Ensimetrin kanssa Yrittäjyyskasvatustyön kehittämistä on aktivoitu yhteistyössä muiden palvelukeskusten kanssa Yritysasiantuntijan virka lakkautettu ja perustettu hallintokeskukseen johdon assistentin toimi, joka tekee osaksi elinkeinopalveluiden tehtäviä. Tapsan Tahtien määräraha ( ) on siirretty kulttuuritoimeen. Valtuusto saa selvityksen Tredean toiminnasta ja tuloksista suhteessa Nokian kaupungin panokseen kesäkuun alkuun 2013 mennessä. Tulosalueen vakanssimuutokset Hallintokeskus yhteensä TP 2011 TA 2012 LTK 2013 TA 2013 SV 2014 SV 2015 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto Kaupunginhallitus yhteensä eurot TP 2011 TA 2012 LTK 2013 TA 2013 SV 2014 SV 2015 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto

26 26

27 5.2. Perusturvakeskus Lähipalvelut eurot TP 2011 TA 2012 LTK 2013 TA 2013 SV 2014 SV 2015 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto Tulosalueen vastuuhenkilö ja tilivelvollinen: Avoterveydenhuollon ylilääkäri Mauri Jokinen Palvelusuunnitelma 2013 Pohjois-Nokian aluevastaanotolla aloitettu lääkäri-hoitaja työparimalli on vakiintunut käyttöön ja potilaiden hoidon porrastus sekä hoitoon pääsy paranee ja toimintaa kehitetään terveyshyötymallin suuntaan. Työparimallissa on yksi sairaanhoitaja kahden omalääkärin työparina ja omalääkäreiden vastuuväestöjä Pohjois-Nokian aluevastaanotossa on pienennetty, kun uusi virka otettiin käyttöön elokuussa Aluevastaanotto osallistuu Potku2- hankkeeseen, jolloin lääkäri ja sairaanhoitaja pystyvät osa-aikaisesti keskittymään uusien toimintamallien kehittämiseen. Uusi omalääkärin virka terveyskeskukseen perustetaan vuoden 2013 loppupuolella, jotta muiden aluevastaanottojen omalääkäreiden vastuuväestöjen määrät eivät enää kasvaisi ja niistä osaa päästäisiin pienentämään. Ylivuotopuhelimessa toimineen sairaanhoitajan toimi vakinaistetaan, jotta päästäisiin lain edellyttämiin puhelimeen vastaamisaikoihin. Hammashuollon ylipitkien hoitojonojen purkaminen ja hoitoon pääsyn saaminen lain edellyttämälle tasolle on kiireellisesti hoidettava. Se edellyttää lisäresurssia hammashuoltoon ja ainakin alkuvaiheessa myös ostopalveluiden laajempaa käyttöä. Ensiavun yöpäivystyksen lopettaminen toteutetaan osana Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Jos yöpäivystystä ei lopeteta, niin vaihtoehtona on koko yöpäivystyksen ulkoistaminen, joka on selkeästi kalliimpi vaihtoehto. Yöpäivystyksen vuoksi omalääkäreiden avoimia virkoja on jäänyt Nokialla ilman hakijoita, kun kokeneita lääkäreitä on siirtynyt muihin työpaikkoihin. Jos virkoja ei saada täytettyä, niin potilaiden hoitoon pääsy heikkenee nopeasti ja uhkana on myös että lisää terveyskeskuslääkäreiden virkoja tyhjenee. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa uusi hoitomalli on vakiintunut ja nopeuttanut uusien lähetteiden käsittelyä sekä potilaiden hoitoon pääsyä. Asumispalveluissa olevien henkilöiden osalta selvitetään, että kaikki ovat kuntoonsa nähden sopivassa asumismuodossa. Nimikemuutos avoterveydenhuollon ylilääkärin virasta johtavan ylilääkärin viraksi Taloussuunnitelma Lääkäri-hoitaja työparimallia laajennetaan kaikille aluevastaanotoille, kun työtiloja vapautuu ja saadaan lisäresurssia toimintaan. Muutos edellyttää selkeää lisäystä aluevastaanottojen sairaanhoitajien määrissä sekä omalääkäreiden vastuuväestöjen saamista tasolle, jolla väestön palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan Terveydenhuoltolain ja alueellisen järjestämissuunnitelman edellyttämällä tavalla. Yöpäivystyksestä vapautuvia työntekijäresursseja käytetään päiväaikaisen toiminnan vahvistamiseen, tavoitteena on perusterveydenhuollon vahvistaminen ja potilaiden hoitoon pääsyn parantaminen. Potilaiden itseilmoittautuminen otetaan käyttöön ja sähköinen ajanvaraus sekä tekstiviestimuistutus hammashuoltoon. Puheluiden läpipääsyä parannetaan takaisinsoittojärjestelmän hankinnalla. Varaudutaan myös Terveydenhuoltolain laajennettuun kiireettömän hoitopai- 27

28 Strategian toteuttaminen Suoritteet ja mittarit kan valintaan vuonna 2014, jolloin terveyskeskuksen pitää pystyä hoitamaan kaikki sinne hoitoon haluavat potilaat. Hammashuolto on mukana seutukunnallisessa hankkeessa, jossa tavoitteena on saada alueellinen hammashuollon toimija, jonka avulla voitaisiin turvata työvoiman saatavuus ja potilaiden hoitoon pääsy. Potilastietojärjestelmään hankitaan uusia toiminnallisuutta parantavia osia, kuten päätöksentuki. Johtamista tukevaa tietojen hyödyntämistä varten tarvitaan myös uusia ratkaisuja. Terveyshyödyn tuottaminen ja toiminnan vaikuttavuuden parantaminen ovat koko palvelutoiminnan keskeisiä päämääriä. Terveydenhuoltolain aiheuttamat muutokset huomioidaan ja toimintaa kehitetään alueellisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti sekä seutuyhteistyö huomioiden. Tunnusluvut Suoritetavoitteet - lääkärikäynnit aluevastaanotolla lääkärikäynnit ensiavussa sairaanhoitajakäynnit vastaanotolla psykiatrian avohoitokäynnit hammashuollon käynnit röntgentutkimukset fysioterapian yksilökäynnit ryhmäkontaktit päihdeyksikön käynnit päihdeyksikön päiväkeskus käynnit Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet - /vastaanottokäynti 56,70 60,70 58,70 65,00 65,00 65,00 - /ensiapukäynti 78,07 75,70 93,16 96,70 96,70 96,70 - /psykiatrinen avohoitokäynti 85,35 91,10 92,79 91,53 91,53 91,53 - /hammashuollon käynti 57,94 61,63 53,61 63,84 63,84 63,84 - /röntgentutkimus 23,12 33,77 20,40 24,36 24,36 24,36 Toiminnan laajuustiedot -vastaanottotoiminnan peittävyys % 65,2 65,0 65,5 65,5 65,5 65,5 -hammashuollon peittävyys % 36,5 36,0 36,5 36,5 36,5 36,5 Vaikuttavuus -tyypin 2 diabetespotilaiden GHbA1ckeskiarvot % 7,0 6,9 6,8 6,9 6,9 6,9 -suun terveyden DMF-indeksi 12-v. 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 Voimavarat - vakanssit ,5 120,1 124,1 124,1 124,1 - vakinaiset varahenkilöt

29 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVA OSUUS Sitovat tavoitteet Hammashuollon jonojen purku ja niiden saaminen lain edellyttämälle tasolle. Konkreettinen tavoitetaso Yli 6 kuukautta hoitoon pääsyä jonottavia hammashuollon potilaita ei ole enää vuoden 2013 lopussa. Terveyshyötymallin mukainen toimintatapa on otettu käyttöön vastaanottotoiminnassa. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2013 Pitkäaikaissairaille potilaille on aloitettu potilaslähtöisten hoitosuunnitelmien teko. - Fysioterapia muuttaa uusiin toimitiloihin vuoden 2013 loppupuolella Maununkadun rakennuksen valmistuessa. Silloin saadaan käyttöön uusi kuntosali ja apuvälinevarasto saa asianmukaiset tilat. - Sairaankuljetus muuttuu ensihoidoksi ja siirtyy sairaanhoitopiirin järjestettäväksi - Yöpäivystyksen toteuttamisen muita malleja tarkastellaan ja huomioidaan koko terveyskeskuksen toiminta. Tulosalueen vakanssimuutokset - Yksi (1) aiemmin perustettu hammaslääkärin virka otetaan hammashuollossa käyttöön alkaen ja sen täytön yhteydessä perustetaan hammaslääkärin työpariksi yksi (1) uusi hammashoitajan toimi. - Aluevastaanoton ylivuotopuhelimessa vuosia toimineen sairaanhoitajan toimi vakinaistetaan alkaen. - Yksi (1) uusi omalääkärin virka perustetaan alkaen. - Yöpäivystyksen loppumisen yhteydessä kaksi (2) sairaanhoitajaa siirtyy ensiavusta aluevastaanottoon. 29

30 Perhepalvelut eurot TP 2011 TA 2012 LTK 2013 TA 2013 SV 2014 SV 2015 Tuotot Kulut Toimintakate Poistot Netto Tulosalueen vastuuhenkilö ja tilivelvollinen: sosiaalityön johtaja Erja Kovalainen Palvelusuunnitelma 2013 Lastensuojelu Tuemme nokialaisten lapsiperheiden hyvinvointia asiakaslähtöisillä ja hyväksytyllä laatutasolla olevilla palveluilla, ohjeistuksena Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja Lastensuojelusuunnitelma. Painotetaan ennaltaehkäisyä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Terveysneuvonta Panostetaan valtioneuvoston asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu-ja opiskeluterveydenhuollosta mukaisiin määräaikaisiin terveystarkastuksiin vahvistamalla yläkoulujen koululääkäriresurssia. Kehitetään aikuisten terveysneuvontapalveluja. Työllisyydenhoito ja aikuissosiaalityö Työllisyydenhoidon voimavarojen ollessa niukat työllisyydenhoidon määrärahoja kohdennetaan erityisesti yli 500 pv työttömänä olleille ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee voimaan 2013 alusta. Hallitusohjelman mukaisesti nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kk:n kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen panostetaan yhdessä TE -toimiston, nuoriso- ja opetustoimen kanssa. Nimikkeen muutos kodinhoitajasta perhetyöntekijäksi Taloussuunnitelma Strategian toteuttaminen Ennaltaehkäisevän työn näkökulma huomioidaan joka toimijatasolla. Kehitetään asiakastyön tilastointia ottamalla käyttöön uusi asiakastyön tilastointiohjelma koskien sosiaalipalveluja. Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma ja lastensuojelusuunnitelma: Lasten ja nuorten palveluketjuja kehitetään ohjeistuksena lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma ja lastensuojelusuunnitelma. Ennaltaehkäisevän, monialaisen yhteistyön, varhaisen tuen ja avohuollollisten toimien kehittäminen ehkäisemään korjaavaa lastensuojelun asiakkuutta. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma: Laajojen terveystarkastusten sisällön kehittäminen. Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelma : Strategisina painopisteinä ovat seutuyhteistyön uusien toimintamallien kehittäminen, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanon edistäminen, monialaisten, yhteistyössä tuotettujen palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja välityömarkkinoiden yhteinen kehittäminen. 30