Kauhavan kaupunki ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

Transkriptio

1 Kauhavan kaupunki ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

2 2 Etusivulla: Kauhavan uusi paloasema

3 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutus Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Toimintaympäristö ja palveluyhteistyö Tarkastuslautakunnan asema Toimenpiteisiin johtaneita kannanottoja Vuoden 2013 arviointikertomuksen aiheuttamat toimet Vuoden 2014 arviointi Uudet strategiat Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Konsernijohto ja -hallinto Yleishallinto Kehitystoimi Perusturva Sivistystoimi Vapaa-aikatoimi Tekninen toimi Ympäristötoimi Investointien toteutuminen Kertomusvuoden taloudellinen tulos, kehitys ja asema Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Tarkastuslautakunnan esitys kaupunginvaltuustolle...24

4 4 1. JOHDANTO Kertomusvuosi oli uuden Kauhavan toisen valtuustokauden toinen vuosi. Vuodelle oli tunnusomaista valtiovallan määräyksestä toteutettu vatulointi niin sote-, kuntarakenne- kuin toisen asteen koulutusuudistuksen parissa. Missään näistä kehitysprojekteista ei kuitenkaan saavutettu tuloksia. Kaupungin oma kehitys oli kertomusvuoden aikana monella tapaa myönteistä, talouden osalta yllättävänkin myönteistä. Suurimpaan takaiskuunkin Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttamiseen vuoden 2014 lopussa oli onneksi reagoitu määrätietoisesti ja tuloksellisesti. Kertomusvuonna takapakkia on edelleen ottanut joskus arviointikertomuksissa kehuttukin hallinnon toimintakulttuurin koheesio eli yhteenkuuluvuus. Vanha nurkkakuntaisuus ja vanhojen rajojen vaikutus on nostanut päätään. Tästä esimerkkinä on usein mainittu kouluverkkotyö, jolle on kuitenkin ladattu suuria odotuksia. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisen ohjeistusta tarkistettiin vuoden 2014 talousarvioon. Tavoitteiden tuli olla strategisia ja entistä paremmin mitattavia. Arvioihin tavoitteiden toteutumisesta uudistuksella oli varsin vähän vaikutusta. On ilmeistä, ettei henkilöstön ja lautakuntien motivaatio riitä tavoitteiden asettamiseen kunnolla. Sillä ei nähdä olevan merkitystä, sillä erään haastatellun viranhaltijan sanoin: tavoitteisiin paneudutaan eli jotkut harvat paneutuvat pari kertaa vuodessa ja monet vaalien välillä vielä vähemmän. Kuntastrategian tarkistuksillakaan ei ole juuri ollut vaikutusta tavoitteisiin, mikä horjuttaa uskoa koko strategia- ja tavoiteperusteiseen mekanismiin. Toivotaan, että vuoden 2013 lopussa vahvistetuilla useilla strategioilla olisi myönteistä vaikutusta asiaan, edes vähitellen. Tarkastuslautakunnalla on muodollisesti vaikutusvaltainen, lakiin perustuva asema. Lautakunta on suoraan valtuuston alainen. Lautakunnan jäsenet kuitenkin kokevat, ettei työtä arvosteta. Kehittämistoimikunnan ja lautakunnan yhteisen kehittämistilaisuuskin oli lautakuntaa moittiva sanelutapahtuma. Lautakunta tähdentää edelleen, että valtuusto voisi hyödyntää sitä esimerkiksi selvitysten tekijänä tai näkemysten kerääjänä ja tuottajana. Henkilöstön ja päättäjien työ Kauhavan kehittämiseksi jatkuu. Haasteita strategisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä erityisesti toimintojen tuottavuuden kehittämisessä ja palvelujen saatavuuden turvaamisessa riittää. 2. TARKASTUSTOIMI JA ARVIOINNIN TOTEUTUS 2.1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Kauhavan kaupungin tarkastuslautakunnan toimintaa sääntelee kuntalain lisäksi kaupungin hallintosääntö, kaupungin konserniohje ja sisäisen tarkastuksen toimintaohje.

5 5 Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan tulee valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kaupungissa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu myös huolehtia kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava lisäksi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta on tehtävän suorittamiseksi perehtynyt valtuuston asettamiin tavoitteisiin ja kaupunginhallituksen toimintakertomuksessa esittämään tavoitteiden toteutumista koskevaan raportointiin. Tässä arviointikertomuksessa lautakunta on pitäytynyt keskeisimmiksi katsomiensa tavoitteiden toteutumisen tarkempaan arviointiin. Yleisemmällä tasolla on tarkasteltu koko kuntakonsernin toimintaa ja taloutta. Arvioinnin suorittamiseksi lautakunta on käynyt keskusteluja kaupungin johdon ja eri toimielinten luottamushenkilöiden ja henkilöstön kanssa sekä suorittanut tutustumiskäyntejä toimintayksiköihin. Valtuustokauden tarkastuslautakunta toimi vuonna 2014 seuraavassa kokoonpanossa (sulkeissa henkilökohtainen varajäsen): Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Kari Janhunen Risto Mattila Hellevi Alestalo Minna Järvenpää Jaakko Niemistö Seppo Pelkkala Sari Peltokangas Leena Rantala (Timo Renko) (Marko Ekola) (Maria Lilja) (Mauno Kari) (Mervi Niemi-Huhdanpää) (Kari Hirvelä) (Eija Lehtimäki) (Eila Hakola-Sippola) Lautakunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut hallintopäällikkö Raimo Peltola. Tarkastuslautakunta kokoontui tilikauden aikana seitsemän (7) kertaa. Lautakunta on hyväksynyt työskentelynsä perustaksi arviointisuunnitelman vuosille sekä työohjelman vuodelle Lautakunnan jäsenet ovat osallistuneet sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutustilaisuuksiin. Kauhavan kuntakonsernin tilintarkastajana toimii myös uudella valtuustokaudella KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta. Arviointikertomuksen edellyttämät toimet on käsiteltävä hallituksessa viipymättä ja toimenpiteet ja kannanotot tulee saattaa myös arviointikertomuksen hyväksyneen valtuuston käsiteltäväksi. Lautakunta on kuullut kokouksissaan luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja konserniyhtiöiden edustajia. Osa kuulemisista tapahtui tutustumiskäynneillä kaupungin ja konsernin eri kohteisiin. Vuoden 2014 arviointia pohjustettiin mm. seuraavilla käynneillä/kuulemisilla.

6 6 Kuulemiset / lautakunta 05 / 2013 Koulunjohtaja Liisa Kujanpää Aihe Kosolan uuden koulun tilojen ja toiminnan esittely. - käyttäjät tyytyväisiä - julkinen keskustelu: tilat liian pienet 01 / 2014 Maaseutupäällikkö Janne Lahnalampi - Maatalouden rahavirrat: Kauhava 116,9 milj. (2012) - Kehittyvä turkistila hanke - Yhteiskuivaajahankkeet 02 / 2014 Ky Kaksineuvoinen: Tarkastuslautakuntien yhteiskokous: - joht. Antti Perkkalainen - Sote: ajankohtaiset asiat - talouspääll. Seija Peitso 03 / 2014 Rehtori Tiina Luoma Alahärmän yläkoulun tilojen ja toiminnan esittely 05 / 2014 Toimitusjohtaja Ari-Matti Mattila Kauhavan Kaukolämpö Oy:n toiminnan esittely: - budjetoitu liikevaihto 3,9 milj. (v. 14) - isot investoinnit: 7 milj. (v. 15), joka ei sisällä uuden toimiston osuutta 06 / 2014 Varhaiskasvatusjoht. Mirja Kivi- Kirkkorannan uuden päiväkodin tilojen ja toiminnan esittely: kangas, päiväkodin joht. Satu Jokela - käyttäjät tyytyväisiä (kunhan kaikua hillitään) 07 / 2014 Koulunjohtaja Sirpa Mäki, päiväkodin johtaja Tarja Isotalo Voltin koulun ja päiväkodin tilojen ja toiminnan esittely: - Kuulemiset / arviointitoimikunta Keijo Ylinen, kh. pj. v päiväkodilla kiireellistä saneeraustarvetta (mm. sos.tilat), koululla puute tilasta (kaikki eskarit eivät sovi) Aihe Konserniohjaus ja omistajapolitiikka: - konsernijohdon näkökulma Ky Kaksineuvoinen: Konserniohjaus ja omistajapolitiikka: - joht. Anna-Kaisa Pusa - tytäryhteisön näkökulma - talouspääll. Seija Peitso Ajankohtaista kuntayhtymästä

7 Vapaa-aikalautakunta Henkilöstön pienehkö määrä ja hajasijoitus (apua pääkirjaston saneerauksesta) - pj. Matias Peltonen Salien käyttökiellot liikuntatoimen riesana - vapaa-aikapääll. Anne Koivisto Kasvatus- ja opetuslautakunta: Kouluverkko ja kuljetukset ikuisuuskysymyksiä - pj. Helena Kuoppala - vs. sj. Tuulikki Kuoppala Johtajuuden ongelmat sivistysjohtajan pitkä sijaisuus Kiinteistöongelmat evakuointeja ja väistötiloja Tekninen lautakunta: Vakavat kiinteistöongelmat (koulut, Kauhavan terveyskeskus, korjausvelka) - pj. Alpo Puro-Aho - tekninen joht. Juha Takamaa Hallintojohtaja Liisa Salo Hidas päätöksenteko - vatuloinnin takia hankkeita seisoo ja investointirahoja käyttämättä, kun ei saada päätöksiä Vielä hyvä tulos valtion toimet vaikuttavat viiveellä (Yli)korkea investointitaso vs. korjausvelka noidankehä Väestö vähenee ja vanhenee - toimintakate heikkenee 2.2. Toimintaympäristö ja palveluyhteistyö Vuosi 2014 oli uuden Kauhavan kuudes toimintavuosi, mutta toimintaan vaikutti edelleen monella tavoin toteutunut kuntaliitos. Kuntaliitoksen sopimuskausi päättyi , joten siinä määriteltyjä sitovuuksia ei ainakaan muodollisesti kertomusvuonna enää ollut. Vuoden 2014 aikana työllisyystilanne on heikentynyt aiemmista vuosista. Vuoden 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli Kauhavalla 7,0 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 6,2 prosenttia. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2014 lopussa Kertomusvuoden aikana kaupungin väestö väheni 157 asukkaalla. Vuoden 2009 loppuun verrattuna väestö on vähentynyt 636 hengellä. Kaunopuheet vetovoimaisuudestamme eivät ole riittäneet pitää saada konkretiaa ja tuloksia. Kuntakentän toimintaa ovat häirinneet kohtuuttomasti epäselvyydet kuntarakennetta ja sote-rakennetta koskevissa selvitystarpeissa. Tarkempia kuntarakenneselvityksiä ei käynnistetty vuoden 2014 aikana.

8 8 Palveluyhteistyön kannalta Kauhavan tärkeitä kumppaneita ovat edelleen Evijärven ja Lappajärven kunnat. Osaamisen kehittämisessä on Seinäjoella toimivan yliopistokeskuksen lisäksi keskeinen yhteistyösuunta myös Vaasan seutu energiaklustereineen ja Vaasan yliopisto. Tarkastuslautakunnan mielestä monipuolinen yhteistyö on tärkeää. 3. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ASEMA TARKASTUSLAUTAKUNTA 8 jäsentä KAUPUNGINVALTUUSTO 43 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 12 jäsentä Tarkastuslautakunnalla on periaatteessa vaikutusvaltainen, lakiin perustuva asema. Se on suoraan valtuuston alainen. Valtuusto ei osaa vieläkään hyödyntää tarkastuslautakuntaa esim. selvitysten tekijänä tai näkemysten kerääjänä ja tuottajana. Myöskään lautakunnan oma-aloitteisesti tekemät selvitykset ja toimenpide-esitykset eivät useinkaan johda toimenpiteisiin. Lautakunnan kehittämisehdotukset ovat: 1) Tarkastuslautakunnan arviointi aktivoituu mekanismiksi, kun tuloksia hyödynnetään ja otetaan käyttöön. Arviointituloksilla voi olla vaikutuksia esimerkiksi toiminnan painopisteisiin, prosesseihin ja organisoimiseen. 2) Lautakunnan viestintä (suullinen ja kirjallinen) ja kommunikaatio jäävät arviointikertomuksen valtuustoesittelyn asteelle. Viestintä ja kommunikaatio vaikuttavat suuresti siihen merkitykseen, joka lautakunnan työlle annetaan. 3) Lautakunnan arviointityön tulosten esittelyn jälkeen hallituksen tulee tehdä suunnitelma siitä, miten tulokset yhdistetään käytäntöön. Hallituksen ja hallintokuntien on myös toteutettava arvioinnin perusteella tehdyt suunnitelmat Toimenpiteisiin johtaneita kannanottoja Perinteisesti on listattu tarkastuslautakunnan kannanottoja, jotka eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen. Seuraavassa lautakunnan aikaisempien vuosien tavoitteita ja kannanottoja, jotka ovat johtaneet toimenpiteisiin: Riskienhallintasuunnitelma laadittiin Kiinteistöstrategia saatiin lopulta valtuustoon asti Kaupunginhallitus toteutti itsearvioinnin Kaavoitusprosessia joudutettiin Panostus sisäiseen tarkastukseen ja lainopilliseen virkaan alkoi Panostus terveellisempiin työtiloihin ja esteettömiin kokoustiloihin alkoi Kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikatoimen hallinnot keskitettiin

9 Vuoden 2013 arviointikertomuksen aiheuttamat toimet Kaupunginhallitus antoi toimenpide-esityksensä vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitettyihin kannanottoihin syksyllä 2014 tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta evästi, että selvitys tulee toimittaa myös kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunnan edustajia kutsuttiin kehittämistoimikunnan järjestämään arviointitoiminnan kehittämistilaisuuteen. Tilaisuus oli johdon saneluyritys. Tarkastuslautakunta ei katso hyvällä tällaista toimintaa. 4. VUODEN 2014 ARVIOINTI Kaupunkistrategian kokonaisvaltaisiksi kehittämisen painopisteiksi on asetettu: rakentava yhteistoiminta, asuin- ja elinympäristön viihtyisyys, uutta luova yrittäjyys ja tasapainoinen talous. Kaiken toiminnan pitäisi pohjata Kauhavan kaupungin strategiaan. Puolet kertomusvuodesta keskityttiin kuitenkin hakemaan uutta kaupunginjohtajaa. Olosuhteisiin nähden silloinen kaupunginjohtaja selvisi velvoitteistaan hyvin virkakautensa loppuun asti. Strateginen johtaminen jäi kuitenkin vähemmälle. Kritiikkiä on annettu mm. konserniyhtiöiden kanssa tapahtuneesta kanssakäymisestä tai ainakin sen vähäisestä raportoinnista. Johtajuusvajetta ilmensi myös sivistysjohtajan tehtävien hoitaminen väliaikaisin järjestelyin kertomusvuodesta viiden (5) kuukauden ajan. Myös keskeisimmän konserniyhteisön Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtaja vaihtui kertomusvuoden aikana Uudet strategiat Kaupungin uusia ja päivitettyjä strategioita hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuoden 2013 lopulla. Päivitettävinä olivat kaupunkistrategia ja henkilöstöstrategia. Myös aikaisemmin vain hallituskäsittelyssä ollut kiinteistöstrategia päivitettiin ja käsiteltiin valtuustossa. Tätä on edellyttänyt myös tarkastuslautakunta edellisissä arviointikertomuksessaan. Täysin uusina strategioina hyväksyttiin elinkeinostrategia ja strateginen alueidenkäyttösuunnitelma. Strategioiden tavoitteet ulottuvat vuoteen Kun kertomusvuoden puolella hyväksyttiin vielä strateginen alueidenkäyttösuunnitelma (tammikuussa) ja maapoliittinen ohjelma (syyskuussa), voidaan sanoa, että säädökselliset edellytykset strategisen johtamisen kehittämiseen ovat olemassa. Strategioiden implementointi eli jalkauttaminen organisaatioon vie toki aikansa tuloksia lienee lupa odottaa kuitenkin jo vuonna Kaupunkistrategia sisällytetään kaupunginvaltuustossa hyväksyttävään taloussuunnitelmaan. Nähtäväksi jää, ohjaako strategia edelleenkään kunnolla kaupun-

10 10 gin taloussuunnitelman tavoitteiden määrittämistä ja yleisellä tasolla kaupungin konserniyksiköiden ja hallintokuntien toimintaa sekä erillisstrategioiden yhteensovittamista. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan strategisilla kehittämishankkeilla ei ole ainakaan vielä pystytty vaikuttamaan riittävästi hallinto- ja palvelujärjestelmän rakenteisiin Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunnan arviointi ei ole tavoitekohtaista, vaan se tapahtuu suhteessa strategiaan ja siihen, miksi hallintokunta on olemassa. Myöskään tasekirjan tilastoja ei tässä selvityksessä toisteta. Tässä arviointikertomuksessa tarkastellaan keskitetymmin konsernihallintoa sekä kasvatus- ja opetus-, vapaa-aika ja teknisen lautakunnan toimialoja. Strategian tarkistamisessa ja erityisesti sen jalkauttamisessa painopisteeksi tulisi ottaa strategian kytkentä toimintaan tavoitteiden päivittämisellä sekä tavoitetasojen ja mittareiden asettamisella. Tästä lähtökohdasta kaupunginhallitus onkin vahvistanut kaupunkistrategian perusteella toimintasuunnitelman. Siinä vahvistetaan tavoitteiden saavuttamiseksi mittarit, toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulutus. Toimintasuunnitelma on kaupungin erillisstrategioille yhteinen, jotta voidaan varmistua strategioiden yhdistävyydestä ja toimenpiteiden yhteensopivuudesta. Vaikka tavoitteiden ja mittareiden asettaminen ja seuranta ovatkin vuosien saatossa parantuneet, on hämmästyttävää, kuinka monet tavoitteet ovat pysyneet tarkalleen samoina vuodesta toiseen. Mittaamisella on toiminnan ohjaamisessa vahva vaikutus, joten mittaristoa tulisi voida kehittää kunnan ja sen toimintaympäristön muuttuessa. Tarkastuslautakunta katsoo, että seuraavat asiat ovat olennaisia, kun pyritään selvittämään mittarin sopivuutta: - Mittari kuvaa organisaatiolle tai toiminnalle tärkeitä asioita. - Mittari tuottaa luotettavaa ja tarkkaa informaatiota. - Mittari tuottaa tarkoitettua ilmiötä kuvaavaa informaatiota harhattomasti. - Käyttäjän on helppo ymmärtää, mitä mittari kuvaa. - Mittarit tuovat esiin myös pidemmän aikavälin näkökulman. - Mittareiden kokonaisuus kuvaa selkeästi oletetun syy-seurausketjun. - Mittarit jättävät tilaa toimia erilaisilla tavoilla ja saada aikaan tuloksia. Tarkastuslautakunta havaitsi tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa toteamuksia, ettei vertailutietoa ollut saatavissa. Pienellä vaivannäöllä kyseinen puuttuva tieto olisi voitu korvata esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan edellisen vuoden tiedolla. Suuntaa-antavana se on paljon parempi, kuin ei mitään tietoa. Vertailussa voi soveltuvin osin käyttää myös oman organisaation vanhempia tietoja.

11 Konsernijohto ja -hallinto Kuntalain mukaan konserniohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Kauhavan kaupungin konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset (= johtoryhmä). Kuntalaki painottaa valtuuston tärkeää roolia kunnan toiminnan, talouden ja kuntakehityksen ohjaajana sekä kunnallisen itsehallinnon ensisijaisimpana toteuttajana. Siinä missä valtuusto on strateginen johtaja, on hallitus operatiivinen johtaja. Hallitukselta vaaditaan nyt entistäkin vahvempaa operatiivista otetta, erilaisten laatuja arviointimenetelmien hallintaa, joiden avulla kaupungin elinvoimaisuus on mahdollista taata. Kaupunginhallitus on konsernihallituksena nimennyt yhtiökokousedustajat konserniyhtiöiden yhtiökokouksiin ja ohjeistanut yhtiökokousedustajia hallituksen jäsenten valinnassa. Aika-ajoin on keskusteltu siitä, miten yhtiöihin saataisiin kyseistä toimialaa tuntevia hallituksen jäseniä. Oikea poliittinen kiintiöinti on kuitenkin vielä osoittautunut tärkeämmäksi tavoitteeksi. Hyvää kehitystä on edustanut se, että tytäryhteisöjen taloushallinto on jo varsin kattavasti siirretty kaupungin hoidettavaksi. Tämä on parantanut tiedon kulkua ja aikatauluissa pysymistä. Kaupungin strategia on laadittu koko konsernin toiminnan näkökulmasta. Koko konsernin toiminnan tulee perustua kaupungin strategiaan. Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden tulisi ohjata myös konserniyhteisöjen toimintaa. Edelleen on kuitenkin havaittavissa, että yhteisöt elävät omaa elämäänsä kokematta minkäänlaista yhteyttä emon asettamiin tai asettamattomiinkaan tavoitteisiin ja sitä kautta saataviin synergiaetuihin. Kauhavallakin rakennettu mittava kuntakonserni. Konsernin liiketaloudelliseen johtamiseen on toki annettava oikein mitoitettu päätösvalta ja vastuu tytäryhteisöjen johdolle. Toimintaa tulee kuitenkin johtaa omistajuuden kautta. Hallitustyöskentelyn kehittämiseksi tarkastuslautakunta on esittänyt useampaan kertaan itsearvioinnin käyttöönottoa. Se sopii niin kaupunginhallitukselle kuin yhtiöidenkin hallituksille. Itsearviointi on väline organisaatioiden toiminnan kehittämiseen sekä suunnitteluun. Tarkastuslautakunta toteaa tyytyväisenä, että kaupunginhallitus on soveltanut itsearviointia kertomusvuoden aikana. Vuoden 2014 talousarviossa kaupungin määräysvallassa oleville keskeisille yhteisöille oli asetettu tavoitteita ja mittareita, joskin niitä voisi edelleen terävöittää. Osavuosikatsauksista ei kuitenkaan selkeästi ilmene, että yhtiöiden toimintaa ja taloutta seurattaisiin säännöllisesti. Tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden seuraamista ei voi väheksyä. Tarkastuslautakunta ei voi vakuuttua osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen perusteella siitä, että tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden seuranta on ollut säännöllistä. Se olisi kuitenkin paikallaan, sillä vastuut ovat suuret, kuten vaikkapa lämpöyhtiön investoinneista tai usean yhtiön merkittävästä vieraan pääoman määrästä jo voi päätellä. Koko konsernin toiminnan ja ohjauksen kannalta on tärkeää, että kaupungin omistajaohjaukseen kiinnitetään huomiota niin, että tiedonkulku konsernihallituksen

12 12 (kaupunginhallitus) ja konserniyhteisöjen johdon välillä on riittävää omistajaohjauksen varmistamiseksi. Usein vedotaan siihen, että osakeyhtiölaki rajoittaa konserniohjauksen ja omistajapolitiikan toteuttamista. Kyse on kuitenkin hyvin pitkälle yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan tahdosta ja siitä, koetaanko konsernin tavoitteet yhteisiksi. Tavoitteiden pitää olla selkeät ensimmäinen edellytys on niiden olemassaolo. Konsernijohto on unohtanut antaa toiminnalliset tavoitteet monelle konserniyhtiölle. Tytäryhteisöjen osalta on selvitettävänä joitakin asioita: - Edellisen vuoden raportista: Tytäryhtiö Kauhavan Vesi Oy:ssä on vanha omakotitalon vesivahinkokiista ratkaistavana oikeudessa. Tästä on saatu välituomio , joka on ollut suotuisa/edullinen Kauhavan Vesi Oy:lle - Kauhavan Kaukolämpö Oy:n päästökauppa lopetettiin Päästötilin saldo oli silloin CO2 -tonnia. Päästöoikeuksien arvo euroa on tilinpäätöksessä kirjattu taseen Sijoituksiin. Päästöoikeudet on myyty vuoden 2015 alussa. - Osakkuusyhteisö Kauhavan Yhteismetsä jäi yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen, koska tilinpäätöstietoja ei saatu. Tarkastuslautakunnalle on tiedot toimitettu. Tilinpäätöslaskelmat osoittavat mm. liikevaihdoksi noin ja tilikauden ylijäämäksi noin Konsernihallinnon tulee keskitetysti johtaa, velvoittaa, ohjeistaa, valvoa ja raportoida. Tarkastuslautakunta odottaa, että hallinnossa valmisteltavat keskeisten toimintojen prosessikuvaukset selkiyttävät jo vuoden 2015 aikana konsernin päätösja täytäntöönpanoketjuja. Konserniyhtiöistä tarkemmin Kauhavan Kaukolämpö Oy Kertomusvuoden aikana tarkastuslautakunta tutustui tarkemmin Kauhavan Kaukolämpö Oy:n toimintaan ja talouteen. Kertomusvuosi oli yhtiölle liiketoiminnallisesti hyvä. Energian myynti kasvoi vuosien 2013 ja 2014 välillä noin MWh eli 14,5%. Yhtiön liikevaihto kasvoi peräti 19,0 %. Kaupungin sijoittamalleen pääomalle asettama 2 %:n tuottovaatimus saavutettiin. Yhtiön investointiohjelma on huomattavan rohkea. Laitos- ja verkostoinvestoinnit olivat vuonna 2013 yhteensä noin 3,5 milj., mutta vuoden 2016 loppuun mennessä on suunnitelmissa 10,7 milj. :n lisäinvestoinnit, kun mm. Kauhavan lämpölaitosta (7,0 m ) ryhdytään uusimaan. Yhtiön talouden kehitystä ei pysty kehumaan, vaikka vuosien 2012 ja 2014 luvut näyttävätkin komeilta. Investointiohjelman kestävyyttä tulee seurata tarkkaan. Yhtiö saa valmiiksi uuden toimistotilan saneerauksen vanhalle paloasemalle. Sinne on muuttamassa muitakin konserniyhtiöitä (Kauhavan Vesi Oy) ja kumppaneita (Järvinet Oy). Toimitilahankintaan alustavasti ajateltu 0,2 miljoonan euron investointimääräraha tuskin riittää.

13 13 Kauhavan Kaukolämpö Oy Yrityksen liikevaihto 2010/ / / / / ,30 20,70 44,52-0,7 19, , (1.000 EUR) Liikevaihdon muutos% Tilikauden tulos (1.000 EUR) Liikevoitto% Yrityksen henkilöstömäärä Konserniyhtiöille saneerataan uutta toimistotilaa vanhalle paloasemalle 4.4. Yleishallinto Kaupungin keskushallinto siirtyi vuonna 2013 Yrittäjäopiston yhteyteen terveelliseen ja sidosryhmäyhteistyön kannalta toiminnallisesti hyvään ympäristöön. Vuonna 2015 siellä alkaa kuitenkin olla ahdasta, kun Kauhavan lukio muutti sinne väistötiloihin. Yleishallinnon tavoiteasetannalle on ominaista pyrkimys tehokkuuden parantamiseen hallinnon ja talouden prosesseissa. Prosessikuvausten sähköistys on aloitettu yleishallinnosta. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä sitä, että osana kaupunkistrategian päivitystä on muutettu myös talousarviossa asetettavaa tavoiteasetan-

14 14 taa. Valtuustoon nähden sitovia tavoitteita on aikaisempaa vähemmän, mutta niiden strategisuus ja mitattavuus paranevat teoriassa. Käytäntö jäi vielä näkymättömiin. Vuoden 2014 lopulla vaihtui koko ylin johto, sekä kaupunginjohtaja että kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajat. Vaikka uudetkin henkilöt ovat tehtäviinsä päteviä, on muutos suuri. On suotavaa, että väistyneet luottamushenkilöjohtajat mentoroivat seuraajiaan. Hallitustyöskentelyn kehittämiseksi tarkastuslautakunta on esittänyt jo useampaan kertaan itsearvioinnin käyttöönottoa. Itsearviointi on väline organisaatioiden toiminnan kehittämiseen sekä suunnitteluun. Hallituksen itsearvioinnissa jäsenet arvioivat mm. hallitusasioiden valmistelua, kokouskäytäntöjä sekä hallituksen ja sen jäsenten työskentelyä. Lautakunta toteaa tyytyväisenä, että kaupunginhallitus on sitä ryhtynyt kokeilemaan. Vuoden 2014 päättyneen hallituskauden lopussa toteutettiin silloisille hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle hallitustyöskentelyn itsearviointikysely. Kyselyssä kartoitettiin hallituksen jäsenten ja valtuuston puheenjohtajiston kokemuksia hallitustyöskentelystä. Koska kaupunginhallituksenkin kokoonpano jonkin verran muuttui vuoden 2014 lopulla, tarkastuslautakunta toivoo, että itsearvioinnista on perehdytysapua myös uusille jäsenille. Tarkastuslautakunta seuraa yleishallintoa (ja myös vuoden 2015 puolella julkaistua hallituksen itsearvioinnin tulosten hyödyntämistä) tarkasti, kun on nähtävissä tuloksia kaupunkistrategian, prosessikuvausten ja uuden tavoiteasetannan toimivuudesta Kehitystoimi Kehityskeskus Kehitystoimeen kuuluvat elinkeinotoimi ja kehittäminen sekä maaseutu- ja lomatoimi. Vuonna 2014 yrityskentällä paikallinen suhdannetilanne oli vielä nousujohteinen. Suuria investointeja tekivät Powerco Oy (Road House) ja Domretor Oy (laajennus). Kiinteistöosakeyhtiö Härmän Kauppakartano rakentaa puolestaan Alahärmään valtatie 19:n varteen uuden Rautian. Hanke valmistuu keväällä Kertomusvuoden suurina julkisina investointeina voidaan mainita uusi paloasema ja Kirkkorannan päiväkoti. Markkinoinnissa on keskitytty Kauhavan tunnetuksi tekemiseen, mikä on uudessa kaupunkistrategiassakin keskeistä. Markkinoinnissa lapsiperheille olisi tärkeää voida puhua vakaasta kouluverkosta, niin peruskoulu- kuin lukioverkonkin osalta. Jatkuvasti vellova kouluverkkokeskustelu ei lisää uskoa tulevaisuuteen. Tarkastuslautakunta katsoo, että kehityskeskus on hoitanut Lentosotakoulun lakkautuspäätöksen edellyttämää jälkihoitoa hyvin. Kehityskeskus tekee yhteistyötä

15 15 myös LSK Business Park Oy:n kanssa. Yhtiö osti Lentosotakoulun alueen ja rakennukset keväällä Kehitystoimen toimiala on jatkuvasti tarkastuslautakunnan erityistarkkailussa, jotta pysymme selvillä uuden elinkeinostrategian toimivuudesta. Tällöin toivotaan saatavan selvitystä useista keskustan ja Kauhavanjoen elävöittämishankkeista ja niiden tuloksista. Maaseutuhallinnon yksikkö Kauhavan maaseutuhallinnon hallintoalueeseen kuuluvat myös Evijärvi ja Lappajärvi, joille Kauhava myy palveluja. Sopimusten arvo on yhteensä noin / vuosi, mikä kattaa myynnin kustannukset. Yksikön toiminnan tehokkuus on tehokkaimpien maaseutuhallintoyksiköiden tasoa (yli 200 tilaa/henkilö). Maaseutuhallinnolla on ollut kertomusvuonna vireillä kaksi alueelle merkittävää kehittämishanketta: - Kehittyvä turkistila -hanke jatkoi jo hyvään alkuun lähtenyttä turkistuotannon kehittämistä alueella. Hanke päättyi Alajärven Maaseututoimen kanssa ollaan toteuttamassa Maakeko-hanketta. Sen tavoitteena on tuoda tietoa ja osaamista maatalousyrityksille liiketoimintaosaamisesta, tietotekniikasta sekä työn organisoinnista, työturvallisuudesta ja työssä jaksamisesta. Myöskin yhteiskuivaajahanke jatkuu. Lomatoimen paikallisyksikkö on niin ikään järjestänyt lomituspalvelut paitsi Kauhavan kaupungin myös Evijärven ja Lappajärven maatalousyrittäjille ja turkistarhaajille Perusturva Perusturvaan kuuluvat sosiaalipalvelut sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan ostopalveluna kuntayhtymiltä. Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja erikoissairaanhoidon palvelut pääosin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäsenkuntien päätöksillä varhaiskasvatus siirtyi kuntayhtymän toiminnasta kuntien sivistystointen vastuulle. Syynä olivat lähinnä valtakunnalliset linjaukset sekä mahdollisuus tiiviimpään pedagogiseen ketjuun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö siirtyi Kauhavan kaupungin palvelukseen, sillä Kauhava myy ao. palvelut Evijärvelle ja Lappajärvelle. Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa vaihtui johtaja kertomusvuoden aikana. Uusi johtaja on paljon vartijana, sillä valtiovallan sote-pyöritys jatkuu ja peruskuntien säästöpaineet heijastuvat erityisen voimakkaana suurimpaan konserniyhteisöön.

16 16 Jäsenkuntien neuvottelut uuden johtajan kanssa ovat sujuneet rakentavassa hengessä, ja joihinkin taloutta tasapainottaviin muutoksiin on jo päästy. Tarkastuslautakunnan kuulemistilaisuudessa johtaja kuitenkin esitti pohdittavaksi, puuttuuko kuntayhtymältä selkeä isännän ääni, kun kuntayhtymävaltuuston puuttuessa keskeisistä asioista päättää jäsenkuntien kolme valtuustoa. Kiinteistöongelmat ovat arkipäivää myös kuntayhtymällä. Sosiaalitoimi, työterveyshuolto ja hammashuolto olivat kertomusvuonna sisäilmaongelmien takia väistötiloissa. Kertomusvuoden lopulla alkoi myös käydä ilmeiseksi, että pääterveysaseman kunto edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä. Vaikka kuntayhtymä omistaa kiinteistön, voi lasku saneerauksesta tai uudisrakentamisesta tulla Kauhavan kaupungille, joka tiloista myös suurimman hyödyn saa. Spekulaatiot ja palaverit sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen ja kuntarakenneselvitysten ympärillä kiinteistöongelmilla täydennettynä alkavat jo häiritä palveluja kehittämistoimintaa kuntayhtymässä Sivistystoimi Sivistystoimen tehtäväalueita ovat varhaiskasvatus, peruskoulutus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus, musiikkiopisto ja kirjasto. Varhaiskasvatus siirtyi hallinnonalalle uutena toimintana Kuntayhtymä Kaksineuvoiselta alkaen. Kirjasto puolestaan siirrettiin pois sivistystoimesta, vapaa-aikatoimen alaisuuteen lukien. Sitovat tavoitteet pystyttiin sivistystoimen osalta pääosin toteuttamaan. Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa on korostunut koulutuksen laadun arviointi. Koulutoimi on ollut mukana Perusopetuksen laatukriteeri -hankkeessa, joten se on tullut korostetusti esille vaikuttavuutta arvioitaessa, mikä on myönteistä. Talousarviossa pysyminen on tuottanut sivistystoimelle perinteisesti hankaluuksia johtuen toimialan tiukasta lakisidonnaisuudesta ja yhtäkkisistä ennakoimattomista muutoksista lukuvuoden aikana, joiden seurauksena esim. henkilöstöä joudutaan lisäämään. Vuonna 2014 talousarvio kuitenkin piti hyvin. Kauhavan kouluverkon kehittämistä on tarkastuslautakunta aikaisemmin moittinut sekavaksi. Kertomusvuoden lopulla hyväksyttiin jälleen yksi kouluverkkoselvitys, jonka valmistelussa työryhmä pyrki ottamaan huomioon taloudelliset velvoitteet, ajanmukaiset kouluympäristöt sekä tasa-arvoisuuden mm. tilojen, laitteiden ja monipuolisen opetuksen suhteen. Kouluverkkotoimikunnan työ ei ole helppoa, sillä asiakokonaisuus herättää suuria tunteita varsinkin, jos lakkautus uhkaa omaa kyläkoulua. Työtä on myös hankaloittanut vanha poliittinen päätös, jonka mukaan kaikissa entisissä kuntakeskuksissa on yläkoulu. Tilanteen sekavuutta lisäävät koulukiinteistöjen huonokuntoisuuden aiheuttamat tilanteet, joissa koulutyö joudutaan järjestämään väliaikaisissa tiloissa. Kertomusvuoden lopulla tuli tietoon, että Kauhavan koulukeskus joutuu käyttökieltoon. Päätöstä edelsi oppilaiden ja henkilökunnan oireilu, jonka epäillään johtuvan kiinteistön sisäilmasta.

17 17 Oireilujen myötä on aina ensimmäinen toimenpide turvata oppilaiden ja henkilökunnan terveys ja näin varmistaa koulutyön jatkuminen normaalissa tahdissa. Oireilujen syyn selvittämiseen tulee varata aikaa ja malttia. Tarkastuslautakunta vieraili tarkastelujakson aikana kolmella koululla eli Kosolan koululla, Alahärmän yläkoululla sekä Voltin koululla ja päiväkodilla. Näissä kohteissa ei sisäilmaongelmista ole raportoitu, mutta Voltin päiväkodilla tarvitaan kiireellisesti toimenpiteitä. Se toimii 1980-luvulla saadulla poikkeusluvalla, ja sieltä mm. puuttuvat henkilökunnan sosiaalitilat käytännössä kokonaan. Ongelmatilanteissa yhteistyön ja tiedonkulun merkitys kiinteistöjen käyttäjien ja niiden hallinnoijien kesken korostuu. Päivittäisessä työskentelyssä jokainen on vastuullinen viemään poikkeavista asioista tietoa eteenpäin. Ulospäin suuntautuva tiedotus esimerkiksi sisäilmaongelmista olisi kuitenkin keskitettävä asiaa parhaiten tuntevalle taholle, tekniselle toimelle. Sivistystoimen kustannusten kasvu vuodesta 2009 vuoteen 2014 on 31,1 %, mihin toki vaikuttaa varhaiskasvatuksen tulo uutena toimintana Vuoteen 2013 kasvu on 14,2 %, joka sekin on voimakas kasvu. Tämä kehitys on toki valtakunnallinen, koska tunnusluvut ovat, tavoitteen mukaisesti, pääsääntöisesti alle maakunnan keskitason. Eräisiin verrokkikuntiin (esim. Lapua) nähden on kustannustemme kasvu kuitenkin ollut nopeampaa, mikä kehitys ei voi pitkään jatkua. Tarkastuslautakunta arvioi tämänkin johtuvan vuosia jatkuneesta johtajuusvajeesta sivistystoimessa: kokonaisuus on ollut jäsentymätön ja koulujen johtajat ovat saaneet ja ottaneet heille kuulumatonta toimivaltaa, jota olisi voitu rajoittaa yhteisellä suunnittelulla. Sivistystointa on elokuusta 2014 alkaen johdettu väliaikaisin järjestelyin, kun silloinen sivistysjohtaja siirtyi organisaatiossa muihin tehtäviin. Olosuhteet (mm. varhaiskasvatuksen tulo) huomioon ottaen hallinnolliset velvoitteet on saatu hoidettua hyvin, kehittämisnäkökulmasta kuitenkin tinkien. Kasvatus- ja opetuslautakuntaan on jouduttu tuomaan tavallista enemmän kiireellisenä päätettäviä asioita, joihin lautakunnan jäsenet eivät ole ehtineet perehtyä ennalta. Myös päätösehdotuksista aiheutuvat kustannukset jäävät joskus epäselviksi. Tarkastuslautakunnan mielestä sivistystoimen positiivinen kehitys on kuntamme tärkeimpiä asioita. Sen on oltava taloudellista, tehokasta ja kaupungin vetovoimaisuutta edistävää. Seuraamme jatkossakin tarkasti tätä toimialaa.

18 18 Uusi Kirkkorannan päiväkoti 4.8. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimeen kuuluvat nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja museotoimi sekä vuoden 2015 alusta myös kirjastotoimi ja kansalaisopisto. Vapaa-aikalautakunnan jäsenten aktiivisuudessa kokouksiin osallistumisessa on aika-ajoin ongelmia, jotka vaarantavat kokousten päätösvaltaisuuden. Koska ongelma kulminoituu tiettyihin jäseniin, on ao. poliittisiin ryhmiin oltu yhteydessä toistaiseksi tuloksetta. Toimialalla on hyviä, mm. maakunnalliseen keskiarvoon pääsemiseen liittyviä tavoitteita. Toteutuma-arviosta vertailut kuitenkin pääsääntöisesti puuttuvat. Eri sektoreiden toimintasuunnitelmissa on perinteisesti ollut mittareina asiakas- tai käyttäjäkyselyjä. Enää niitä ei ole, mutta tavoitteiden toteutuma-arviossa todetaan mm., että strategian pohjana käytettävän asiakaskyselyn laadinta on aloitettu syksyllä Tuloksiin asti ei tälläkään kyselyllä ole päästy. Lautakunnan hallinnoima etsivä nuorisotyö aloitti toimintansa vuonna 2011 ja toiminta on laajentunut siten, että vuosina Evijärvi ja Lappajärvi ostivat etsivän nuorisotyön palvelut Kauhavan kaupungilta. Etsivän nuorisotyön tärkeänä tavoitteena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet tarvitsemiensa palvelujen ja muun tuen piiriin sekä auttaa pääsyssä koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin nuorisotoimen, koulutoimen, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen sosiaalitoimen sekä työpajan ja TE-toimiston kanssa. Vuoden 2014 aikana etsivälle nuorisotyölle on ilmoitettu 77 uutta nuorta.

19 19 Tarkastuslautakunta pohdiskeli edellisessä kertomuksessaan, saataisiinko kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikatoimen hallintoja keskittämällä resursseja toimintaan ja erityisesti kenttätyöhön. Kaupunginhallitus ryhtyikin toimenpiteisiin, ja hallinnot yhdistettiin alkaen. Tarkastuslautakunnalle on jäänyt epäselväksi, kuka on vapaa-aikalautakunnan johtava viranhaltija. Vapaa-aikatoimen pienen henkilömäärän hajasijoitus ympäri kuntaa vaikeuttaa johtamista ja toimialan kokonaisuuden hahmottamista. Tarkastuslautakunnan mielestä asialle pitäisi tehdä jotain Tekninen toimi Teknisen lautakunnan tehtäväalueita ovat tilapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja tekniset tukipalvelut. Tilapalvelut Tarkastuslautakunta on ilmaissut monessa arviointikertomuksessaan huolensa kaupungin kiinteistökannan kunnosta ja mm. työoloihin liittyvistä terveysriskeistä, jotka saattavat johtaa suuriin kustannuksiin henkilöstön erilaisten altistumisten kautta. Ongelmien ennakoinnissa käytettäviä kuntoarvioita on teetetty noin 50 %:lle kiinteistöjen kerrosalasta. Kuntoarviointiprosessi etenisi nopeamminkin, jos teknisen toimen oma väki voisi niitä tehdä. Teknisessä toimessa koetaan, ettei heidän asiantuntemukseensa luoteta. Tekninen toimi hallinnoi myös koulutiloja, joihin ongelmat ovat viime aikoina kulminoituneet. Koulutoimi kuitenkin kokee edelleen, että se jää usein ilman teknisen toimen riittävää tukea väistötila- ja kouluverkko-ongelmissaan. Tämä kommunikaatiohäiriö tulee korjata pikimmiten. Korjausinvestoinnit toteutetaan valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Resurssien niukkuuden vuoksi pystytään toteuttamaan vain tärkeimmät hankkeet. Korjausvelkaa on kertynyt Tarkastuslautakunta edellyttää, että lisävelan syntymisen estämisestä tehdään toteuttamiskelpoinen suunnitelma ja sitä aletaan toteuttaa välittömästi. Investointimäärärahoja jää myös käyttämättä, koska päätösten teko on hidasta. Hankkeiden toteutus ei useinkaan ole kiinni pelkästään teknisestä toimesta. Hallintokunnan kuulemisessa oli esimerkkinä Kauhavan koulukeskuksen peruskorjaus: suma seisoo, kun kaupunginhallituksen kouluverkkotoimikunta ei saa aikaan päätöstä kiinteistön tulevasta käytöstä. Tällainen vatulointi saa loppua heti. Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikan osalta tarkastuslautakunta on korostanut edellisissäkin kertomuksissaan sitä, että liikenneväylien kunto ja ympäristön siisteys ovat vetovoimatekijöitä, joissa kaupungilla on paljon parantamista. Tilannetta pahentaa vielä se, että ELY-keskus on siirtämässä teiden kunnossapitoa enenevissä määrin kaupunkien vastuulle. Paljon kunnossapitoresursseja vaativat vanhojen kuntakeskus-

20 20 ten pääväylät on siirtymässä Kauhavan kaupungin hoidettavaksi lähivuosina. Tämä tilanne on jatkunut jo vuosia. Investoinnit yhdyskuntatekniikassa painottuvat pääasiassa uusien kaava-alueiden infran rakentamiseen. Yksityisteiden kunnossapidon tukemisessa on kunnissa ainakin kaksi linjaa: - keskeisten teiden ottaminen kunnan kunnossapidettäviksi - tiekuntien suora avustaminen. Kauhavalla painopiste on ensin mainitussa mallissa. Jälkimmäisen mallin on kuitenkin todettu tulevan kunnille edullisemmaksi. Molemmissa malleissa tarvitaan kuitenkin toimivia tiekuntia, sillä sopimuksiin tarvitaan kunnan lisäksi toinenkin osapuoli. Hiipuneiden tiekuntien elvyttäminen tai niiden korvaaminen muin järjestelyin ovat valtakunnallisia ongelmia. Kunnossapidon tukemismuoto taas on poliittinen tarkoituksenmukaisuuskysymys. Tarkastuslautakunta näkee myönteisenä sen, että kaupunki pyrkii satsaamaan tulevien vuosien budjeteissa ympäristön siisteyteen ja viihtyisyyteen. Kaupunki on käynnistänyt jokirantojen virkistyskäyttöön tähtäävän hankkeen. Samoin on pyritty lisäämään keskustaajamien viihtyvyyttä. Tavoitteena on laatia kaupungin keskustoihin ympäristön ja maiseman kehittämissuunnitelma, jonka toteutusta resurssoidaan järjestelmällisesti kunkin vuoden talousarviossa. Tarkastuslautakunta edellyttää seuraavan arviointikertomuksensa valmisteluun selvityksen siitä, mikä on ollut näiden lukuisten hankkeiden anti ja kuinka ne toteutuvat. Teknisen toimen on lisättävä yhteydenpitoa kaupungin tilojen käyttäjien kanssa kunnossapitotoimien koordinoinnissa. Myös hallintokuntien talousarvioista kirjattavien sisäisten kiinteistöpalvelumenojen läpinäkyvyyttä tulee lisätä. Tarkastuslautakunta toteaa tyytyväisenä, että joskus hitaaksi moitittu kaavoitusprosessi on alkanut saada myös myönteistä palautetta Ympäristötoimi Ympäristötoimeen kuuluvat ympäristönsuojelu, rakennustarkastus ja asuntotoimi. Ympäristötoimen viranhaltijat hallinnoivat edelleen oman toimensa ohella useita hankkeita. Hankkeet ovat ympäristölautakunnalle lähes ainoa tapa saada rahoitusta kehittämiseen. Ympäristötoimi toivoo ylemmiltä toimielimiltä edelleen ymmärrystä omavastuuosuuksien budjetoinnissa, sillä hyviäkin hankkeita voi tulla kesken talousarviovuoden. Tarkastuslautakunnan mielestä näin voidaan menetellä jo budjettia laadittaessa: tehtäköön se riittävän väljäksi ja annettakoon toimivaltaa määrärahan sisällä ympäristötoimen viranhaltijoille tai lautakunnalle. Tällä toimialalla tarkastuslautakuntaa askarruttavat edelleen maisemaa rumentavien rakennusten purkamattomuus ja alueiden epäsiisteys.

21 21 Tarkastuslautakunta on edellisissä kertomuksissaan todennut, että ympäristölautakunta käyttää varsin säästeliäästi ympäristönsuojeluviranomaisena omaamiaan valtuuksia epäkohtiin, joita sen tietoon on kyllä eri tahoilta saatettu. Rakennustarkastajat voivat valmistella lautakunnalle esityksiä korjauskehotuksista ja purkumääräyksistä. Lautakunta voi asettaa ympäristönsuojelulain (86/2000) 88 :n ja uhkasakkolain (1113/2000) mukaisia uhkasakkoja. Hetken näytti lupaavalta, kun ympäristölautakunta sääti uutta sisäistä ohjeistusta ympäristön ja sen siisteyden valvonnasta (Ymp. ltk ). Eri tahojen tilanteesta saaman palautteen perusteella mitään merkittävää edistystä asiassa ei kuitenkaan ole tapahtunut. Ympäristölautakunnan on tehtävä itsearviointi omasta työskentelystään ja saatava päätöksentekokykynsä kuosiin Investointien toteutuminen Talousarviomuutosten jälkeen vuoden 2014 talousarvion investointimenojen määräraha oli yhteensä 11,2 milj. euroa ja investointien nettomenot 10,9 milj. euroa. Toteutuneet investointimenot olivat 9,2 milj. euroa, rahoitusosuudet ja muut investointitulot 395 tuhatta euroa. Nettoinvestointien määräksi muodostui siten 8,8 milj. euroa. Varatuista määrärahoista jäi siis eri syistä 2,1 miljoonaa euroa käyttämättä. Investointien toteutumisen seurannan tehostaminen mahdollistaa nopean reagoinnin mahdollisiin viivästyksiin ja huomioimaan ne seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa niin, että aloitetut hankkeet voidaan toteuttaa suunnitellusti loppuun. Toinen näkökulma investointeihin on se, että talouden kestävyyden kannalta poistoja aiheuttavien investointien tulisi olla samalla tasolla vuotuisten poistojen kanssa. Vuoden 2014 investoinnit ovat noin kaksi (2) kertaa kestävää tasoa korkeammat. Korkeasta investointimäärästä seuraa poistojen määrän kasvu, mikä puolestaan edellyttää talouden tasapainovaatimuksen täyttymiseksi vuosikatteeseen vastaavaa kasvua. Tarkastuslautakunta on jo edellä ilmaissut huolensa kiinteistöjen huonosta kunnosta. Vuoden aikana esillä olleet laajat sisäilmaongelmat eivät saa vaarantaa kuntalaisten ja henkilökunnan terveyttä. Asioiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan nopeita, mutta harkittuja toimenpiteitä niin virka- kuin luottamushenkilöiltäkin. On huomattava, että tunteet eivät saa vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon, vaan asioissa tulee toimia järkevästi tosiasioiden perusteella. Uusien tilatarpeiden ilmaantuessa tulee ensisijaisesti selvittää jo kaikkien olemassa olevien tilojen käyttömahdollisuudet. Keskeisiä toteutuneita investointeja, joissa tekninen toimi toimi rakennuttajana olivat Nahkalan koulun 3. vaiheen peruskorjaus (valmistui keväällä) ja Kirkkorannan päiväkoti (valmistui syksyllä).

22 22 5. KERTOMUSVUODEN TALOUDELLINEN TULOS, KEHITYS JA ASEMA Seuraavassa taulukossa on esitetty tilinpäätöksen tuloksen muodostuminen verrattuna edellisvuoden tulokseen sekä kaupungin että konsernin osalta. Kokonaisuutena näyttää siltä, että toimintakate on heikkenemässä. Kaupungin tilikauden 2014 tulos on euroa. Tilikauden ylijäämäksi varausten ja rahastojen muutosten kautta on muodostunut euroa. Tilivuoden 2014 osalta sekä verotulojen että valtionosuuksien yllättävä lisääntyminen paransi tilannetta. Esimerkiksi verotulot kasvoivat 3,4 milj. euroa. Tämä tosin johtui pääosin veroprosentin korotuksesta. Taseessa on edellisiltä tilikausilta kertyneitä ylijäämiä euroa. Kuntalain 69 :n mukaiselle selonteolle talouden tasapainottamiseksi ei ylijäämätarkastelun perusteella ole lakisääteistä velvoitetta. Talouden tasapainotarkastelussa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota myös toimintakatteen huolestuttavaan kehitykseen, mikä ilmenee oheisesta kuviosta.

23 23 Toimintakatteen muutos, % ,8 % -8,2 % -7,3 % -4,8 % -1,4 % Ns. oikaistu toimintakate on tilivuoden 2014 aikana heikentynyt edellisestä vuodesta 1,3 milj. euroa eli 1,4 %. Vuosien 2012 ja 2014 välillä toimintakate on hei kentynyt 5,6 milj. tuhatta euroa eli 6,2 %. Yhtä tärkeä tunnusluku on verorahoituksen (= verot + valtionosuudet) ja toimintakatteen suhde, joka ilmenee kuviosta 2.

24 24 Verorahoituksen enemmyys toimintakatteeseen nähden on minimaalisella tasolla. Ahdinkoa lisää se, että kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina kasvattamalla kuntien peruspalvelujen omarahoitusosuutta. Vuonna 2017 omarahoitusosuus on 279 euroa/asukas korkeampi kuin vuonna Kauhavan kaupungille peruspalvelujen valtionosuusleikkausten vaikutus tulee olemaan noin euroa. Vuoden 2014 hyvästä tuloksesta päätellen leikkaukset tulevat olemaan takapainoisia. Kaupungilla on laadittuna talouden tasapainottamisohjelma ja tuottavuusohjelma, joiden toteutumista pitää seurata säännöllisesti. Hieman epäselväksi on jäänyt, kuinka ko. ohjelmat näkyvät käytänteissä. Tarkastuslautakunta uudistaa edellisessä arviointikertomuksessa olleen kysymyksen, jossa pyydetään konsernijohdolta näkemystä talouden alamäeltä näyttävän kehityssuunnan kestävyydestä ja sen mahdollisista korjaustoimista. Tilannetta olisi voinut analysoida laajemmin jo tasekirjassa. 6. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kaupungin toimintakertomukseen sisältyy selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä. Toimintakertomuksessa on myös selvitetty riskienhallinnan järjestämistä jaottelemalla riskit toiminnallisiin riskeihin, rahoitusriskeihin ja vahinkoriskeihin. Selonteossa sisäisen valvonnan järjestämisestä todetaan mm., että konsernijohdon ja esimiesten tehtävänä on varmistaa sisäisen valvonnan ja -tarkastuksen riittävyys. Kukin esimies siis vastaa toimialansa tavoitteiden saavuttamisesta sekä siihen liittyvän sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Lautakunta totesi edellisessä arviointikertomuksessaan konsernin tarvitsevan riskienhallintapolitiikkaa, joka määrittelee riskienhallinnan tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot. Kaupunginvaltuusto hyväksyikin kokouksessaan (92 ) kaupungin ja konsernin riskienhallintapolitiikan linjaukset. Tarkastuslautakunta jää odottamaan, kuinka uusi riskienhallintapolitiikka näkyy käytänteinä. 7. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYS KAUPUNGINVALTUUSTOLLE Tarkastuslautakunta näkee myönteisenä sen, että hallinto on reagoinut synkkeneviin talousnäkymiin ja viestittänyt siitä aktiivisesti eri yhteyksissä. Korutonta kertomaa on se, että odotettavissa olevat valtionosuuksien leikkaukset, Lentosotakoulun lakkauttaminen ja erityisesti sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, edellyttävät (vuoden 2014 hyvästä tuloksesta huolimatta) talouden tasapainottamistarpeen pitämistä esillä jatkuvasti. Seuranta ja korjaavat toimenpiteet on pidettävä koko ajan vireillä.

25 25 Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2014 Kauhavan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja esittää, että valtuusto pyytää arviointikertomuksessa julkituoduista kannanotoista vastaukset hallintokunnilta niin, että ne voidaan käsitellä kaupunginhallituksessa mennessä. Kaupunginhallituksen odotetaan ottavan kantaa kattavasti koko arviointikertomuksen sisältöön lautakuntien kannanottojen lisäksi. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen vastaukset tulee toimittaa tiedoksi ja tarvittavilta osin päätettäviksi kaupunginvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle, joka tarpeen mukaan voi vielä pyytää tarkennusta kannanottoihin. Tarkastuslautakunta odottaa tulosalueilta pyydettäviltä vastauksilta aiempia vuosia korkeampaa tasoa ja painottaa, että aikomisten ja pyrkimisten sijaan vastauksista tulee selvitä, mihin konkreettisiin toimiin on alettu. Monet hallintokunnat ovat vuosikausia käyttäneet mittarina asiakaskyselyä sitä koskaan tekemättä. Nyt tarkastuslautakunta edellyttää, että hallintokunnat tekevät oikeasti asiakastyytyväisyyskyselyn. Toimielinten tulee raportoida kyselyn suorittamisesta, tuloksista ja toimenpiteistä suoraan tarkastuslautakunnalle mennessä. Velvoite ei koske toimialoja, joissa kysely on kertomusvuodelta tehty (esim. maaseutu- ja lomatoimi). Henkilöstön ja päättäjien työ Kauhavan kehittämiseksi jatkuu. Haasteita strategisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä erityisesti toimintojen tuottavuuden kehittämisessä ja palvelujen saatavuuden turvaamisessa riittää. Tarkastuslautakunta kiittää kaupungin johtoa ja koko henkilökuntaa sekä tarkastuslautakunnassa vierailleita asiantuntijoita ja lautakunnan vierailukohteiden isäntiä hyvästä yhteistyöstä menneenä vuotena Näkymä Kauhavanjoelta

26