Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 28 Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:00-10:40 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Teemu Lahtinen, puheenjohtaja Tiina Ahlfors Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Liisa Kivekäs Ville Lehtola Jouni J. Särkijärvi Mia Laiho Muut saapuvilla olleet Markus Torkki kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tiina Elo kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja, poistui klo Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Harri Kivinen hallinto- ja kehittämisjohtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja, saapui klo Maria Jyrkkä konserniohjauksen kehittämisjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Sinikka Ahtiainen suunnittelupäällikkö Suvi Rihtniemi HSL:n toimitusjohtaja, poistui klo Tero Anttila HSL:n osaston johtaja, poistui klo Hellen Junninen Espoo Catering Oy:n toimitusjohtaja, poistui klo Johanna Horsma Espoo Catering Oy:n hallituksen puheenjohtaja, poistui klo Raimo Inkinen HSY:n toimitusjohtaja, saapui klo , poistui klo Risto Pirkanniemi lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 28 Allekirjoitukset Teemu Lahtinen puheenjohtaja Risto Pirkanniemi sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mia Laiho Tiina Ahlfors Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 28 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 25 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 26 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 27 Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 6 selostukset 28 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen jäsenen 7 ero ja uuden nimeäminen 29 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Espoon 8 seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhtymäkokoukseen 30 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Laureaammattikorkeakoulu 12 Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 31 Espoon Kaupunginteatterisäätiön hallituksen varajäsenen 16 ero ja uuden nimeäminen 32 Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne 17 -kuntayhtymälle joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille Meri-Matin koulun ja Matinkylän uimahallin 22 kiinteistöyhtiöiden perustamiset (osittain Kh-asia) Espoon Keskuskeittiön kiinteistöyhtiön perustaminen (osittain Kh-asia) 24

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen n jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Tiina Ahlfors.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / 28 50/ Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä merkitsee tiedoksi kokouksessa kuultavat selostukset. Päätös Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokouksessa kuullaan seuraavat selostukset: - Espoo Catering Oy:n tilannekatsaus (Hellen Junninen ja Johanna Horsma) - Selostus HSL:n taloussuunnitelman valmisteluvaiheesta (Suvi Rihtniemi) - Selostus HSY:n taloussuunnitelman valmisteluvaiheesta (Raimo Inkinen) Tiedoksi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen jäsenen ero ja uuden nimeäminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä nimeää Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitukseen jäseneksi Aulis Pitkälän tilalle Sampo Suihkon. Päätös Selostus Tiedoksi : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen jäsen Aulis Pitkälä on pyytänyt eroa tehtävästään. - Hallituksen uusi ja eronnut jäsen

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / / Edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhtymäkokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh Kirsti Askolin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian pidettävään yhtymäkokoukseen sivistystoimen va. hallintopäällikön Tiina Pesosen ja hänen varaedustajakseen lakimies Virpi Leinon sekä antaa yhtymäkokousedustajalle toimiohjeeksi vahvistaa kuntayhtymän tilinpäätös tilikaudelta 2015 sekä hyväksyä muut asiat kokouksen esityslistan mukaisesti. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian esityslista Vuoden 2015 tasekirja - Arviointikertomus Tilintarkastuskertomus 2015 Yhtymäkokous Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhtymäkokous pidetään kello alkaen Espoossa. Kuntayhtymän tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta ammatillista koulutusta ja sitä tukevaa työelämän kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Kuntayhtymän jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden osuudet peruspääomasta ovat: - Espoon kaupunki 86,89 osuutta - Kirkkonummen kunta 11,46 osuutta - Kauniaisten kaupunki 1,65 osuutta

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 28 Kukin jäsenkunta määrää yhtymäkokoukseen yhden edustajan sekä tälle henkilökohtaisen varaedustajan. Jäsenkuntien edustajien äänivalta määräytyy kuntien peruspääoman osuuksien suhteessa. Yhtymäkokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Hallituksen jäsenen ero ja uuden nimeäminen Espoon kaupungin on tekemällään päätöksellä esittänyt nimettäväksi erovavan Hanna Kalanteen (vihr.) tilalle Niina Tapanaisen (vihr.). 2. Vuoden 2015 talousarvion määrärahapoikkeaman vahvistaminen Vuoden 2015 talousarviossa Espoon suomenkielisen työväenopiston toimintakate on alijäämäinen. Määrärahapoikkeaman aiheuttivat mm. työväenopiston toimintojen ja järjestelmien integroinnista aiheutuneista kustannuksista, vuokratiloihin liittyvistä kustannuksista sekä siirtymävaiheen lomapalkkavelasta. Merkittävä osa poikkeamista johtui integroinnista aiheutuneista kertaluonteisista kustannuksista. 3. Tilikauden 2015 tuloksen käsittely, tilinpäätöksen hyväksyminen, vastuuvapauden myöntäminen ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus Kuntayhtymän tilikauden tulos oli noin 2,2 milj. euroa ylijäämäinen (1,8 milj. euroa vuonna 2015). Toimintakate oli 5,9 milj. euroa. Kokonaistuotot kasvoivat noin 21 % edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävin syy tuottojen kasvuun oli Espoon suomenkielisen työväenopiston ja Espoon aikuislukion toimintojen integrointi osaksi Omniaa vuoden 2015 alusta. Järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärätavoite saavutettiin, mutta yksikköhintarahoitus kasvoi vain prosentin verran. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan perustuvaa rahoitusta pystyttiin hyödyntämään täysimääräisesti, jonka vaikutuksesta valtionosuusrahoitus kasvoi lähes 5 %. Henkilöstökulut kasvoivat 22 %. Kun eliminoidaan siirtyneiden vaikutus henkilökuntaan ja -kuluihin, kasvoivat henkilöstökulut noin 4 % ja henkilöstön määrä 3 % (kuukausien keskiarvo). Tilikauden vuosikatteeseen sisältyy korkorahastoista realisoituneita rahoitustuottoja nettomäärältään 0,8 milj. euroa. Sijoitusomaisuuden markkina-arvo ylittää kirjanpitoarvon 1 milj. euroa tilinpäätöshetkellä. Tilikauden tulosta rasittaa 4,6 milj. euron suunnitelmapoistot. Kuntayhtymän rahoitus- ja maksuvalmiustilanne ovat kehittyneet odotetusti. Tilikauden varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta osoittaa 5,3 milj. euron ylijäämää.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 28 Kassavarat kasvoivat 3,7 milj. euroa, kun vuonna 2014 lisäys oli 8,7 milj. euroa. Kuntayhtymän bruttoinvestointimenot olivat 1,5 milj. euroa, jotka katettiin tulorahoituksella. Kuntayhtymän taseen loppusumma oli noin 91,9 milj. euroa tilinpäätöshetkellä. Poistoerona tuloutettiin suunnitellusti 0,4 milj. euroa ja tilikauden tuloksesta tehtiin 2 milj. euron investointivaraus, joka kohdistuu taloussuunnitelmassa esitettyjen Kirkkonummen ja Espoon keskuksen toimitilojen perusparannushankkeisiin. Kuntayhtymän omavaraisuusaste oli 87,1 % (87,4 % tilikaudella 2014) ja suhteellinen velkaantumisaste 13,5 % (15,5 % tilikaudella 2014). Kuntayhtymällä ei ole pitkäaikaista vierasta pääomaa. Tilikauden tuloksen käsittely Tuloslaskelma osoittaa tilikauden 2015 tulokseksi ,67 euroa. Kuntayhtymän hallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Tehdään euron investointivaraus toimitilojen tuleviin perusparannushankkeisiin. Tuloutetaan tehtyä poistoeroa suunnitelman mukaan euroa. Kirjataan tilikauden ylijäämä ,67 euroa taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä -tilille Tilintarkastaja esittää tilintarkastuskertomuksessa tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä. Arviointikertomus Tarkastuslautakunta korostaa toiminnan ja talouden tasapainottamis- ja uudistamisohjelman tulosten seurantaa ja analysointia kaikilla organisaatiotasoilla tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Omnian tuloskortin osalta lautakunta toteaa, että tasapainottamis- ja uudistamisohjelman myötä tulee mittareiden valintaa ja tavoitetasoja arvioida kriittisesti, jotta toiminnan ja talouden tasapaino säilytetään kiristyvässä rahoitustilanteessa. Niin ikään lautakunta korostaa työyhteisökyselyn tulosten systemaattista käsittelyä yhdessä esimiesten ja henkilöstön kanssa. Tulosmittareiden ja niiden tavoitearvojen asettamisen osalta lautakunta esittää yleisesti, että mittaritulokset tulee pystyä todentamaan helposti ja niillä on oltava selkeä yhteys Omnian strategisiin tavoitteisiin. Erityisesti aikuislukion ja työväenopiston tavoiteasetannan prosessit tulee yhtenäistää Omnian prosessien mukaisiksi. Lautakunta painottaa, että opiskelijahallinnan koordinointi ja prosessien toimivuus korostuvat kiristyvän kilpailun ja rahoitusleikkausten myötä. Niin

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 28 ikään lautakunta toteaa, että opiskelijamäärätavoitteiden asettamista tulee arvioida kokonaisrahoitus huomioiden. Lautakunta esittää, että toiminnan ja talouden tasapainottamis- ja uudistamisohjelman toteutumista arvioidaan jatkossa systemaattisesti sekä talousarvio- että tilinpäätösprosessien yhteydessä. Lautakunta korostaa, että toiminnan ja talouden tasapainottamis- ja uudistamisohjelmassa esitetyt rakenteelliset muutokset sekä kokonaisarkkitehtuurin kehittämisprojektit tulee jatkossa huomioida sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan painopistealueina. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / Edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh Kirsti Askolin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko nimeää Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen Espoon kaupungin edustajaksi sivistystoimen va. hallintopäällikkö Tiina Pesosen sekä antaa yhtiökokousedustajalle seuraavat toimiohjeet: 1 eronneen jäsenen Heljä Misukan (Kok.) tilalle hallitukseen esitetään Jan Holstia (Kok.), 2 yhtiön tilinpäätös kaudelta 2016 vahvistetaan, 3 tilikauden voitto määrältään ,08 euroa siirretään edellisen tilikauden voiton lisäykseksi, 4 hyväksyä muut esityslista-asiat. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n kokouskutsu ja esityslista Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n toimintakertomus ja tilinpäätös Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n tilintarkastuskertomus Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina klo 9.00 alkaen Vantaalla. Yhtiön toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaan ammattikorkeakoululaissa määriteltyjen tehtävien hoitaminen. Yhtiö voi harjoittaa ravitsemis-, anniskelu- ja muuta liiketoimintaa, joka tukee ammattikorkeakoululaissa

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 28 säädyttyjen tehtävien toteuttamista. Toimintaansa varten yhtiö voi omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä. Yhtiö voi harjoittaa pääomasijoitustoimintaa ammattikorkeakoulun tavoitteita edistäviin yrityksiin. Lisäksi yhtiö voi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia. Yhtiön osakkaat ja osakemäärät ovat seuraavat: Osakkaat Osakemäärä Espoon kaupunki 8889 Vantaan kaupunki 8889 Hyvinkään kaupunki 1185 Porvoon kaupunki 1037 Kauniaisten kaupunki 987 Kirkkonummen kunta 987 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda 3682 Länsi-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Luksia 1185 Invalidiliitto ry 592 Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2015, tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen vahvistaminen, tilikauden tuloksen käsittely Laurea-ammattikorkeakoulu on sopeuttanut kustannusrakennettaan etupainotteisesti varautuen perusrahoituksen määrän vähenemiseen valtiontalouden kiristyessä ja säästötoimenpiteiden kohdistuessa myös koulutussektoriin. Vuoden 2015 tulos 3,1 milj. euroa on vielä erittäin hyvä. Liikevaihto oli 55 milj. euroa (55,2 milj. euroa vuonna 2014). Liikevaihtoon sisältyvä perusrahoitus oli 48,5 milj. euroa sisältäen vuoden 2015 strategiarahoitusta 2,7 milj. euroa. Lisäksi vuosien strategiarahoitusta käytettiin 1,9 milj. euroa, yhteensä strategiaperusteista rahoitusta sisältyy liikevaihtoon 4,6 milj. euroa. Rahoitustuotot nousivat sijoitusten kotiuttamisen johdosta Tikkurilan kiinteistön hankinnan yhteydessä lähes 0,9 milj. euroon. Opiskelijamäärä kasvoi vuodesta Kasvu liittyi sosiaali- ja terveysalan hakijasuman purkuun saatuihin lisäpaikkoihin ja vuonna 2014 aloittaneiden avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelijoiden siirtymiseen tutkintoopiskelijoiksi. Läsnä olevia opiskelijoita oli syyskuussa yhteensä (7 098 vuonna 2014). Suoritettuja amk-tutkintoja kertyi (1 384 vuonna 2014).

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 28 Laureassa oli yhteensä 63 ulkoisesti rahoitettua TK-hanketta, joista 60 % oli kansainvälisiä. Henkilöstön työpanos oli vuoden aikana 513,6 henkilötyövuotta (479,4 vuonna 2014). Henkilöstökulut olivat 35,3 milj. euroa kasvua vuoteen 2014 noin 8,5 %. Laurean rahoituksen kannalta suurimmat riskit sisältyvät opintojen läpäisyyn, tutkintotuottavuuteen sekä onnistumiseen muissa uuden rahoitusjärjestelmän sisältämissä tulosindikaattoreissa. Tärkeää on ylläpitää hyvä suhteellinen asema muihin ammattikorkeakouluihin nähden rahoitukseen vaikuttavien mittareiden osalta, jotta perusrahoitus pystytään turvaamaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin on ehdotettu muutoksia vuoden 2017 alusta. Ehdotus perustuu nykyiseen rahoitusmalliin, mutta eri tuloksellisuusmittareiden painoarvoja muutettaisiin ja opintojen tuloksellisuuteen tähtäävien mittareiden osuus pienenisi strategiarahoituksen osuuden kasvaessa. Ehdotus sisältää tutkintoleikkureiden käyttöönoton, tarkoittaen että OKM:n ja korkeakoulujen välisissä neuvotteluissa sovitun tavoitteen ylimenevien tutkintojen perusteella ei myönnetä rahoitusta. Muutos pyrkii kannustamaan uusimuotoisia ammattikorkeakouluja strategiseen kehittämiseen. Sijoitustoiminnan riskien merkittävyys pieneni joulukuussa 2015, kun varallisuutta käytettiin Tikkurilan kiinteistön lunastamiseen hankkimalla omistukseen kiinteistöä hallinnoiva yhtiö, Kiinteistöosakeyhtiö Laurea II. Rahoitusomaisuuden määrä väheni 42 milj. eurosta 19 milj. euroon. Laurea-ammattikorkeakoulun sijoituspolitiikkaa ohjaa hallituksen hyväksymä sijoituspolitiikka. Yhtiön tilikauden voitto määrältään ,08 euroa ehdotetaan siirrettäväksi edellisen tilikausien voiton lisäykseksi. Tilintarkastuskertomuksessa todetaan, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. 2. Hallituksen jäsenen eroaminen ja uuden valitseminen Espoon kaupungin nimeämä hallituksen jäsen Heljä Misukka (Kok.) on ilmoittanut eroavansa tästä tehtävästä. Espoon Kokoomus ry:ltä tulleen ilmoituksen mukaan tähän tehtävään esitetään Jan Holstia. 3. Varojen siirto Laurean kv-stipendirahastoon Yhtiökokouksen esityksen mukaan korkeakoulujen tulee uusitun lainsäädännön mukaan periä lukukausi-/lukuvuosimaksuja EU-/ETAmaiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta elokuusta 2017 lähtien.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 28 Lainsäädäntö edellyttää, että tätä tarkoitusta varten korkeakouluilla tulee olla käytössä stipendijärjestelmä lukukausimaksun maksaville opiskelijoille. Hallitus esittää, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen siirtämään Laurean kv-stipendirahastoon tarvittavan määrän pääomaan. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / / Espoon Kaupunginteatterisäätiön hallituksen varajäsenen ero ja uuden nimeäminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko nimeää Espoon Kaupunginteatterisäätiön hallitukseen Olli Männikön varajäseneksi Anne Knasterin. Hän tulee varajäsenen tehtävistä eroavan Sami Suomalaisen tilalle. Päätös Selostus Tiedoksi : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon Kaupunginteatterisäätiön hallituksen Olli Männikön (Kok.) varajäsen Sami Suomalainen (Kok.) on pyytänyt eroa tehtävästä. Päätösehdotus vastaa Espoon Kokoomus ry:ltä tullutta esitystä. - Hallituksesta eronnut ja uusi jäsen

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / / Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Konsernijaosto antaa HSL:lle joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelyistä seuraavan lausunnon: HSL:n esittämät palvelutasomääritykset, suunnittelukriteerit ja tähtiluokituksessa tehdyt tarkistukset vastaavat kaupungin käsitystä Espoon eri alueiden palvelutarpeista sekä maankäytön kehittymisen edellyttämästä kehittämistarpeista vuosina Lähtökohdiltaan HSL:n päivitetty joukkoliikenteen suunnitteluohje ja siinä esitetyt Espoon alueelle sijoittuvat palvelutasotarkistukset ovat yhdenmukaisia Etelä-Espoon liityntälinjastolle sen suunnittelun yhteydessä määriteltyjen suunnitteluperiaatteiden ja Espoon palvelutasotarkistusten kanssa. Espoon kaupungin palveluverkon kehittämisen keskeisenä tavoitteena on palvelujen keskittäminen joukkoliikenteen solmukohtiin. HSL:n suunnitteluohjeen periaatteet palvelevat hyvin tätä tavoitetta, sillä joukkoliikenteen suunnitteluohjeen mukaan HSL:n joukkoliikenteen palvelut tukeutuvat raskaan raideliikenteen verkkoon ja sen solmukohtiin sijoittuviin Espoon viiteen kaupunkikeskukseen (Tapiola, Leppävaara, Matinkylä, Espoonlahti ja Espoon keskus) sekä Kauklahden ja Kalajärven paikalliskeskuksiin. HSL:n suunnitteluohjeeseen sisältyy seitsemän (7) palvelutasoluokkaa. Espoon näkökulmasta Länsimetron ja sen liityntälinjaston sekä Espoon eri alueiden maankäytön muutosten aiheuttamat palvelutasomuutokset ovat uuden suunnitteluohjeen ja sen palvelutasoluokituksen mukaisia. Suunnitteluohjeen tähtiluokitusta tulee Espoossa soveltaa vuosina aiemmin vakiintuneella tavalla: - Viiden tähden luokkaan kuuluvat kaupunkirataan tai metroon tukeutuvat kaupunkikeskukset eli Leppävaaran asemanseutu sekä Tapiolan ja Matinkylän metrokeskukset.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 28 - Neljän tähden luokkaan kuuluvat Espoonlahden ja Espoon keskuksen lisäksi tiiviit kerrostalo- ja työpaikkavaltaiset alueet sekä Otaniemi - Keilaniemi -alue. - Kolmen tähden luokkaan kuuluvat pienehköt ja jaksolla vielä kehittymässä olevat kerrostaloalueet sekä tiiviit ja matalat pientalo-alueet. - Kahden tähden luokkaan kuuluvat tavanomaiset omakoti- ja rivitaloalueet. - Yhden tähden luokkaan kuuluu tavanomaisia pientaloalueita harvempi, usein asemakaavoittamattomalle alueelle sijoittuva taaja-asutus. Espoon joukkoliikenteen palvelutasoa kuvaavassa tähtiluokituksessa ei ole huomioitu Länsimetron jatkeen myötä Finnoon ja Kivenlahden väliseen maankäyttöön tulossa olevia, mahdollisesti jo suunnittelujakson loppupuolella toteutuvia muutoksia. Matinkylän metron liityntälinjaston tapaan nämä palvelutason ja maankäytön muutostarpeet tulee selvittää ja ottaa etukäteen huomioon Länsimetron jatkeen liityntälinjastoa suunniteltaessa jo ennen kuin HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohje 2020-luvun alussa päivitetään. Joukkoliikenneyhteydet Kauniaisiin Espoon eri alueilta, kuten Kuurinniitystä, tulisi huomioida paremmin suunnittelussa. Liikennereitit tulisi suunnitella siten, että lähtöpaikan ja päätepaikan sijaitessa A/B-vyöhykkeillä, reitti ei kulkisi vyöhykkeen C kautta. Seuraavalla kerralla suunnitteluohjetta päivitettäessä HSL:n tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä Espoon kanssa. Työlle on myös varattava enemmän aikaa. HSL:n linjaston suunnittelussa tavoitteena on houkutteleva linjasto mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Houkuttelevan ja kustannustehokkaan linjaston muodostaminen edellyttää liikenteen keskittämistä suuremman kysynnän ja tiheämmän palvelun joukkoliikennekäytäviin. Espoon näkökulmasta tämä on tärkeä ja kannatettava tavoite. Suunnitteluohjeessa on maininta ajantasauspysäkkien sijoittamisesta linjoille vähentämään ajoajan vaihtelusta matkustajille koituvaa haittaa. Periaate ajantasauspysäkkien sijoittamisesta on kannatettava. Sijoittelussa tulee kuitenkin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa varmistaa tapauskohtaisesti pysäkkitilan riittävyys. Suunnitteluohjeessa tavoitteena on esteetön matkaketju ja että kaikilla linjoilla liikennöidään matalalattiakalustolla. Kaluston esteettömyys edistää osaltaan esteettömyyttä kaupunkitilassa. Mutta esteettömyys joukkoliikenteessä edellyttää kuitenkin käytännössä, että HSL:n tehostaa myös asemien ja pysäkkien esteettömyyttä koskevaa tiedotusta ja opastusta. Nämä tiedot ovat nykyisessä HSL:n reittioppaassa kovin puutteelliset.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 28 Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. : Esittelijän kokouksessa tarkistama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Alueelliset palvelutasomuutokset kunnittain - HSL:n lausuntopyyntö Espoo joukkoliikenteen palvelutaso Selostus 1. HSL:n lausuntopyyntö HSL:n hallitus päätti kokouksessaan jatkaa 2011 alkaen voimassa olevaa palvelutasomäärittelyä asti ja, että HSL lähettää päivitetyn joukkoliikenteen suunnitteluohjeen HSL:n jäsenkunnille lausunnolle ennen kuin HSL:n hallitus hyväksyy suunnitteluohjeen. HSL on pyytänyt Espoon kaupungilta kannanottoa mennessä joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta sekä Espoon alueen palvelutasomäärittelyistä ja niihin esitetyistä muutoksista. Lausuntopyyntö, karttaote Espoon palvelutasosta sekä Palvelutasomuutokset HSL-alueella ovat oheismateriaalina. HSL:n suunnitteluohje liitteineen on esillä kokouksessa ja luottamushenkilöiden sähköisellä työpöydällä. 2. Suunnitteluohjeen lähtökohdat ja esitetyt muutokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän laatima joukkoliikenteen suunnitteluohje on laadittu palvelutaso-, linjasto- ja aikataulusuunnittelun tarpeisiin. Suunnitteluohjeessa joukkoliikennejärjestelmän perustan muodostavat tiheästi liikennöitävät raide- ja bussiliikenteen runkoyhteydet sekä niitä syöttävät liityntäliikenteen linjat. HSL vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta. HSL:n aluetta koskevan joukkoliikenteen suunnittelua varten tarvittava ohjeistus on koottu koko HSL-alueen kattavaan suunnitteluohjeeseen, jossa kuvataan yleiset suunnitteluperiaatteet erityyppisillä alueilla. Suunnitteluohjeen liitteenä on kuntakohtainen kuvaus siitä, mihin palvelutasoluokkaan eri pienalueet kuuluvat. Suunnitteluohje liitteineen vastaa joukkoliikennelain 4 :ssä tarkoitettua joukkoliikenteen palvelutason määrittelyä. Suunnitteluohje laaditaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Toistaiseksi voimassa on vuonna 2011 julkaistu suunnitteluohje vuosille Espoon näkökulmasta vuonna 2016 päivitetyssä joukkoliikenteen suunnitteluohjeessa esitetyt muutokset ovat pieniä.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 28 Suunnitteluperusteissa keskeinen muutos on raideliikenteen sekä sitä täydentävän runkolinjamaisen, käytäviin keskitettyjen syöttöliikenteen korostaminen linjastosuunnittelun lähtökohtana. Taustalla on HSL:n ja sen jäsenkuntien tavoite kasvattaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta kohtuukustannuksin. Sekä uuden että voimassa olevan suunnitteluohjeen mukaan omaan kaupunkikeskukseen ja kunnan osoittaman lähikouluun 1-2 lk. oppilaille on Espoossa järjestettävä vaihdoton yhteys. Uudessa suunnitteluohjeessa hyväksytään vaihdot Helsingin keskustaan suuntautuvilla sekä muualle kuin omaan kaupunkikeskukseen suuntautuvilla matkoilla. Uudessa suunnitteluohjeessa myös palvelutasoluokkien vuorovälivaatimuksia sekä liikennekaluston kapasiteettimitoituksen periaatteita on päivitetty. Alueelliset palvelutasomäärityksen tarkistukset Espoon maankäytön kehityksestä ja Länsimetron valmistumisesta johtuvat alueiden palvelutason määrittelyssä esitetyt tähtiluokan muutokset sekä kartta Espoon palvelutasosta ovat oheismateriaalina. Alimpiin * ja *- luokkiin esitetty palvelutasovaatimusten alentaminen ei käytännössä juurikaan koske näihin luokkiin kuuluvia Espoon alueita. Koulumatkoja koskevat palvelutasomääritykset Espoossa koulumatkoja koskeva ohjeistus säilyy muuttumattomana: - Joukkoliikenteen järjestämisvelvoite peruskouluun vain, jos oppilaiden koulumatka ei ole kunnan määritelmien mukaan käveltävissä. - Vanhemmat vastaavat itse koulukuljetuksista silloin, jos oppilas hakeutuu muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. - Alakoulun 1-2. luokkalaisilla tulee olla vaihdoton yhteys kunnan osoittamaan lähikouluun luokkalaisten koulumatka voi sisältää yhden järjestetyn vaihdon. - Matka kunnan osoittamaan yläkouluun voi oman kunnan alueella sisältää yhden vaihdon. Haja-asutusalueella vaihtoja voi kuitenkin olla enemmän. Linjasto suunnitellaan niin, että klo 7-17 yläkouluun on bussiyhteys lähimmästä keskuksesta.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 28 - Ruotsinkielisistä yläkouluista, kansainvälisistä kouluista, lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista on vaihdoton yhteys klo 7-17 lähimpään oman kaupungin aluekeskukseen. Tällöin koulumatkaan on usein vaihdollinen, mutta aluekeskus tarjoaa monipuoliset yhteydet eri suunnilta. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / / Meri-Matin koulun ja Matinkylän uimahallin kiinteistöyhtiöiden perustamiset (osittain Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 perustaa yhden kiinteistöyhtiön rakennuttamaan ja omistamaan Meri-Matin koulua ja toisen kiinteistöyhtiön rakennuttamaan ja omistamaan Matinkylän uimahallia edellyttäen, että valtuusto hyväksyy hankesuunnitelmat, 2 hyväksyy liitteenä olevat perustamissopimus- ja yhtiöjärjestysluonnokset, 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan yhtiön perustamisen liittyvät asiakirjat ja tekemään niihin tarvittaessa vähäisiä teknisluontoisia korjauksia. Lisäksi kaupunginhallituksen päättää, että teknisen toimen johtaja 4 antaa toimiohjeet ja nimeää kaupungin edustajat yhtiökokouksiin, 5 nimeää hallitusten jäsenet ja tilintarkastajan, 6 antaa ohjeet kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Päätös Liite : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Perustamissopimus Matinkylän uimahalli 2 Perustamissopimus Meri-Matin koulu 3 Koy Matinkylän uimahallin yhtiöjärjestys 4 Koy Meri-Matin koulun yhtiöjärjestys

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 28 Selostus Valtuusto on hyväksynyt vuoden 2016 talousarvion sekä taloussuunnitelman. Talousarvion sitovien määräysten mukaan kiinteistöyhtiöinä hankittavaksi suunniteltujen toimitilojen ottamisesta investointiohjelmaan päättää kaupunginhallitus ja valtuusto. Vuoden 2016 talousarvion investointiliitteen mukaan valtuusto on päättänyt Meri-Matin koulun, aikuislukion ja nuorisotilan sekä Matinkylän uimahallin hankkeista ja niiden toteuttamisesta kiinteistöyhtiöinä. Esitetään, että investointihankkeiden toteuttamista varten perustetaan kiinteistöyhtiöt. Hankkeiden arvioitu toteuttamisaikataulu on vuosina Aikataulun mukainen toteuttaminen vaatii, että yhtiöt perustetaan hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen, jotta yhtiöt voivat käynnistää hankkeiden kilpailutukset sekä järjestää rahoituksen ja yhtiön hallinnon. Yhtiöiden osakkeet tulevat Tilapalvelut-liikelaitoksen omaisuudeksi ja oman pääoman sijoitukset maksetaan liikelaitoksen osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahasta. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / / Espoon Keskuskeittiön kiinteistöyhtiön perustaminen (osittain Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 perustaa kiinteistöyhtiön rakennuttamaan ja omistamaan Espoon keskuskeittiön, 2 hyväksyy liitteenä olevat perustamissopimus- ja yhtiöjärjestysluonnokset, 3 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan yhtiön perustamiseen liittyvät asiakirjat ja tekemään niihin tarvittaessa vähäisiä teknisluontoisia korjauksia. Lisäksi kaupunginhallituksen päättää, että teknisen toimen johtaja 4 antaa toimiohjeet ja nimeää kaupungin edustajat yhtiökokoukseen, 5 nimeää hallitusten jäsenet ja tilintarkastajan, 6 antaa ohjeet kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Päätös Liite : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Perustamissopimus Espoon Keskuskeittiö 6 Koy Espoon Keskuskeittiön yhtiöjärjestys

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 28 Selostus Valtuusto on hyväksynyt vuoden 2016 talousarvion sekä taloussuunnitelman. Talousarvion sitovien määräysten mukaan kiinteistöyhtiöinä hankittavaksi suunniteltujen toimitilojen ottamisesta investointiohjelmaan päättää kaupunginhallitus ja valtuusto. Vuoden 2016 talousarvion investointiliitteen mukaan valtuusto on päättänyt Espoon keskuskeittiön hankkeesta ja sen toteuttamisesta kiinteistöyhtiönä. Keskuskeittiön hankesuunnitelman on valtuusto hyväksynyt Esitetään, että investointihankkeen toteuttamista varten perustetaan kiinteistöyhtiö. Hankkeen arvioitu toteuttamisaikataulu on vuosina Hankkeen toteuttaminen sekä yhtiöhankkeena että aikataulun mukaan vaatii, että yhtiö perustetaan. Yhtiön osake tulee Tilapalvelut-liikelaitoksen omaisuudeksi ja oman pääoman sijoitus maksetaan liikelaitoksen osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahasta. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 26 / 28 Muutoksenhakukielto Kuntal 91 ( 25-27, 32, 33 kohtat 4-6, 34 kohdat 4-6) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 27 / 28 Oikaisuvaatimusohje ( 28-31, 33 kohdat 1-3, 34 kohdat 1-3) Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin kaupunginhallituksen n päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon kaupunginhallitukselle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 28 / 28 Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)