SUORAMAN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 SUORAMAN OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET RAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1 ALUEEN YLEISKUVAUS 4 2 VALTAKUNNAN, MAAKUNNAN JA SEUDUN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseuden asuntopoliittinen ohjelma Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma TASE Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia KUNNAN TAVOITTEET Kangasalan kuntastrategia Kangasalan kunnan rakennesuunnitelman toteuttamisohjelma Maapoliittinen ohjelma Kangasalan kunnan liikuntapoliittinen ohjelma Kangasalan viheralueohjelma VIRANOMAISTEN NÄKÖKULMA KEHITTÄMISEEN 11 5 OSAYLEISKAAVALLISET TAVOITTEET Yhdyskuntarakenne Kaavoitustilanne Väestö ja asuminen Elinkeinot ja työpaikat Palvelut Luonto ja ympäristö Virkistys ja vapaa-aika Liikkuminen Yhdyskuntatekniset verkostot 20 6 ASUKKAAT 21 7 KEHITYSKUVAT Megatrendit Kehityskuvat Vaikutusten arviointi 26 8 SELVITYKSET Yleiskaavoitusta varten tekeillä olevat selvitykset Aiemmin tehtyjä selvityksiä tai suunnitelmia 28 LÄHTEET 29 2

3 TIIVISTELMÄ Suoraman osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin se ohjaa tulevaa asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvää päätöksentekoa. Osayleiskaava korvaa voimassa olevan oikeusvaikutuksettoman taajamien osayleiskaavan. Alueen suunnittelua ohjaavat kunnallisten tavoitteiden lisäksi valtakunnalliset, maakunnalliset sekä seudulliset tavoitteet. Näiden lisäksi suunnitteluun vaikuttavat viranomaisten ja osallisten näkemykset alueesta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti yleiskaavasuunnittelun johtolankana on taajamarakenteen eheyttäminen. Suunnittelun tavoitteena on tällöin alueen kokonaisvaltainen kehittäminen paikallisista lähtökohdista käsin taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti laadukkaaksi osaksi nauhataajamaa. Alueen eheyttävään suunnitteluun kuuluu kiinteänä osana myös tavoitteellinen ja aito vuorovaikutus. Yleiskaavatasolla tavoitteita asetetaan mm. asumisen, työpaikkojen, palvelujen, ympäristön ja liikkumisen osalta. Alueen suunnittelussa tärkeäksi nousevat tiivistämiskohteiden sijainti ja luonne sekä kulkuyhteyksien kehittäminen. Merkittävän osansa suunnitteluun tuo uuden yhtenäiskoulun rakentaminen Kyötikkälään ja sen vaikutukset muuhun alueeseen. Erityisesti suunnittelussa kiinnitetään huomiota Kyötikkälän kytkemiseen monipuolisena alueena osaksi Suoraman ja Asemantien alueita. Suoraman tulevaisuuden kehityspolkuja ja maankäytön suunnittelun painopisteitä kuvataan kehityskuvatarkastelulla. Suunnittelussa on tarkoitus edetä luomalla tavoitteiden perusteella Suoraman osayleiskaavaluonnokset. Suunnittelussa keskitytään erityisesti väestönkasvuun varautumiseen sekä kulkuyhteyksien kehittämiseen. Suoraman osayleiskaavan suunnittelussa painotetaan seuraavia tavoitteita: - Asuinrakentamisen sekä merkittävien palvelujen ja työpaikkakeskittymien sijoittaminen nauhataajamaan Suoraman aluekeskuksen ja Kangasalantien joukkoliikennekäytävän yhteyteen - Alueen asukasmäärän kasvuun varautuminen: rakennesuunnitelmassa tavoitteena uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä - Kyötikkälän alueen monipuolistaminen ja kytkeminen Suoraman ja Asemantien alueisiin - Elinympäristön viihtyisyyden ja asukkaiden virkistysmahdollisuuksien turvaaminen - Sujuva arki: palvelujen saavutettavuuden edistäminen kehittämällä kävely- ja pyöräily-ympäristöä aiempaa selkeämmäksi ja jäsentyneemmäksi - Monipuolisen ja sekoittuneen asuntokannan tukeminen - Alueen palvelukeskuksen hahmottaminen ja hajautuneiden palveluiden kytkeminen toisiinsa - Työpaikka-alueiden kehittämismahdollisuuksien selvittäminen - Ekotehokkaan ja ilmastovastuullisen taajamarakenteen vahvistaminen 3

4 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suorama sijaitsee Kangasalan nauhamaisen taajaman keskiosassa, muutaman kilometrin päässä Kangasalan keskustasta länteen. Taajama-alue sijoittuu Kirkkoharjun eteläpuoliselle alueelle, jossa kangasmaa taittuu hienojakoisemmalle maaperälle raivattuun peltomaisemaan. Taajaman välittömät peltoalueet samoin kuin harjun etelärinne on rakennettu luvun puolivälistä lähtien. Kaava-alue rajautuu idässä Pikonkankaalla keskustan osayleiskaavaalueeseen, etelässä ja lännessä Lahdentiehen (Vt 12) ja pohjoisessa seudullisesti merkittävään Kirkkoharjun virkistysalueeseen ja Kyötikkälän urheilukeskukseen. Kaava-alueeseen kuuluu myös Kyötikkäläntien länsipuolinen, pääosin rakentamaton alue, joka rajautuu lännessä Vatialantiehen ja pohjoisessa Aseman teollisuusalueeseen. Suorama on asukasmäärältään Kangasalan suurimpia kunnanosia. Asutus painottuu kaava-alueen eteläosaan, Kangasalantien molemmille puolille. Suorama on toiminnoiltaan melko monipuolinen, mutta alue tarvitsee kokonaisuutena määrätietoisempaa kehittämistä, jotta alue kehittyy elinvoimaisemmaksi ja viihtyisämmäksi elää ja asua. Kuva 1. Suunnittelualue. 4

5 2 VALTAKUNNAN, MAAKUNNAN JA SEUDUN TAVOITTEET 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat valtioneuvoston hyväksymiä, alueidenkäyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita, joiden tehtävänä on tukea Maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden toteutumista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, johon kuuluvat lisäksi maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Keskeisimpinä päämäärinä valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla on kestävän kehityksen ja hyvän elinympäristön edistäminen. Tavoitteiden tarkoituksena on myös edistää kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä turvata alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisille hankkeille. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan hyvän elinympäristön tärkeitä ominaisuuksia ovat terveellisyys, turvallisuus, toimivuus ja viihtyisyys. Elinympäristön laatua parannetaan suunnittelun avulla vahvistamalla näitä ominaisuuksia niin, että samalla otetaan huomioon myös tasavertaisesti eri väestöryhmien tarpeet. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota myös yhdyskuntarakentamisen inhimilliseen mittakaavaan, koska sillä on oleellinen merkitys luotaessa edellytyksiä hyvälle elinympäristölle. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla otetaan kantaa kuuteen eri asiakokonaisuuteen: toimivaan aluerakenteeseen, eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun, kulttuuri- ja luonnonperintöön sekä virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin, toimivaan yhteysverkostoihin ja energiahuoltoon, Helsingin seudun erityiskysymyksiin sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiin aluekokonaisuuksiin. (Ympäristöministeriö 2001 ja 2009) Tavoitteissa määritellään muun muassa seuraavia Suoraman osayleiskaavaa koskevia asioita: - Elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia elinympäristön laatua parantavalla tavalla. - Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia edistetään osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. - Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. - Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen sijoitetaan joukkoliikenteen palvelualueelle. - Taajamien kehittämisessä huolehditaan siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. - Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. 5

6 2.2 Maakuntakaava Yleiskaavoitusta ohjaa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on vahvistettu vuonna Taajama Kangasalantien varressa on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Asumisen lisäksi taajamatoimintoihin kuuluvat kaupat, palvelut, hallinto ja työpaikat. Lentolan-Kallion -alue on osoitettu nauhataajaman keskeisimmäksi työpaikka-alueeksi. Kyötikkäläntien ja Vatialantien välinen pääosin rakentamaton alue on maakuntakaavassa varattu virkistyskäyttöön. Kirkkoharju on pohjavesialuetta ja arvokas geologinen muodostuma. Merkinnällä EN1 on osoitettu sähkönsiirron runkoverkkoon sisältyvä sähköasema. Maakuntakaavasta on valmisteilla 2. maakuntakaava: Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Uuden kaavan erityisenä tavoitteena on pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelmana korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. 2.3 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi kaupunkiseudun rakennesuunnitelman, joka ohjaa kaupunkiseudulla tehtävää maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua yhdessä liikenneverkon toteuttamisohjelman (TASE), ilmastostrategian ja asuntopoliittisen ohjelman kanssa. Rakennesuunnitelmassa painotetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, palveluiden saatavuutta ja joukkoliikenteen merkityksen kasvamista. Ratkaistavina kysymyksinä ovat olleet erityisesti voimakas muuttoliike ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen, liikkumistarpeiden lisääntyminen ja henkilöautoriippuvuus, keskuskaupungin vetovoima ja kyky luoda uusia mahdollisuuksia sekä alueen voimavarojen hyödyntäminen kuntarajoista riippumatta. (Tampereen kaupunkiseutu 2010) Rakennesuunnitelmassa kaupunkiseudun väestön kasvuun varaudutaan Kangasalla ohjaamalla valtaosa asuinrakentamisesta nauhataajamaan tai sen tuntumaan lähelle Kangasalantien joukkoliikennekäytävää. Suoraman osayleiskaava-alueella tavoitteena on asukasmäärän kasvu noin asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kuva 2. Ote maakuntakaavasta. 6 Kuva 3. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta.

7 2.4 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa varaudutaan asukkaan väestönkasvuun kaupunkiseudulla. Uusi asuntorakentaminen keskitetään lähinnä keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varsille tiivistäen ja täydentäen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Kehitettävät asuinalueet sijaitsevat jo olemassa olevien tai edelleen kehitettävien vihervyöhykkeiden tai laajemmille viheralueille yhteydessä olevien puistomaisten yhteyksien välittömässä läheisyydessä. Kaiken kaikkiaan asuinalueiden kehittämisessä on tavoitteena arjen sujuvuus, jolloin työpaikkojen, palveluiden ja virkistysalueiden tulee olla hyvin saavutettavissa. Tavoitteena on myös asuntotuotannon monipuolisuus erilaisia talotyyppejä ja hallintomuotoja tarjoamalla. Haasteena nähdään erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä tarjonta kehyskunnissa. Lisäksi yhtenä tärkeänä tavoitteena on erityisasumisen kehittäminen. Nämä kaikki tavoitteet otetaan huomioon myös Suoraman osayleiskaavoituksessa. (Tampereen kaupunkiseutu 2010) 2.5 Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma TASE 2025 TASE 2025 on Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämisohjelma, jossa on esitetty kaupunkiseudun rakennesuunnitelman edellyttämät joukkoliikenteen ja seudun pääväylästön kehittämisen toimenpiteet sekä muiden kärkiteemojen edistämistoimenpiteet. Liikennejärjestelmän kehittämistarpeet on jaettu kolmeen toteuttamisluokkaan. Seudullisessa maankäytön rakennemallissa on kiinnitetty erityistä huomiota maankäytön kehittämisen joukkoliikennevaikutuksiin. Bussiliikenne toimii joukkoliikenteen perustana, joten sitä tullaan hyödyntämään ja kehittämään edelleen. Joukkoliikennejärjestelmän investoinneissa ovat mukana Suoraman kaava-alueeseen vaikuttavat kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys sekä Kangasalantiellä kulkeva bussiliikenteen laatukäytävä, joiden toimintaedellytyksiä tullaan parantamaan. kääntyisi nousuun suhteessa muihin kulkumuotoihin. Se edellyttää väylien ja palveluiden saavutettavuuden, liikenneturvallisuuden ja ympäristön houkuttelevuuden parantamista. Kävely ja pyöräily tulee ottaa myös huomioon kokonaisvaltaisesti sisäänrakennettuna asiana maankäytön kehittämishankkeissa, jotta vältyttäisiin pelkältä väyläajattelulta. Osayleiskaavoituksessa tarjoutuu hyvä mahdollisuus kehittää alueen liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Pääväylästön kehittämistoimenpiteistä kaava-aluetta koskettaa Lahdentien parantaminen nelikaistaiseksi. Investointi kuuluu kuitenkin II toteutusluokkaan, joten sen toteutusaikataulu ei ole vielä selvillä. (Tampereen kaupunkiseutu 2010) 2.6 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiatyössä on laadittu seudun yhteinen ilmastopolitiikan visio, eri toimialoja koskevat vähennystavoitteet sekä toimenpideohjelma, jonka avulla kunnat vähentävät kasvihuonepäästöjään. Ilmastostrategiassa on otettu huomioon myös ilmastonmuutoksen seurauksiin varautuminen. Ilmastostrategia on tiiviisti yhteydessä seudun rakennesuunnitelman, liikennejärjestelmän ja asunto-strategian kanssa, sillä ne luovat yhdessä puitteet ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Ilmastostrategian maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevat toimenpiteet pureutuvat seudulliseen maapolitiikkaan, integroivaan suunnitteluun sekä ilmastonmuutoksen hillintätoimiin kaavoituksessa. Hillintätoimina mainitaan kaavoituksen ohjauksen tehostaminen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen terävöittäminen, asumisväljyyden kehittymisarvojen tarkistaminen sekä yhteisten periaatteiden muodostaminen kaavojen realistiselle ja toivotuille mitoitukselle. Hillintätoimina listataan myös, että kaavoituksella tulee turvata uusiutuvan energian käytön lisäämisedellytykset ja kaikkiin isoihin kaavaratkaisuihin tulee liittää arvio eri vaihtoehtojen yhdyskuntakustannuksista pitkällä aikavälillä. Tärkeänä pidetään myös tiedon lisäämistä kustannuksista, joita haja-asutuksesta aiheutuu asukkaille ja yhteiskunnalle. (Tampereen kaupunkiseutu 2010) Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen tavoitteena on luoda turvalliset ja houkuttelevat käyttöolosuhteet, jotta kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus 7

8 3 KUNNAN TAVOITTEET 3.1 Kangasalan kuntastrategia 2016 Kangasalan kunta on hyväksynyt vuonna 2005 kuntastrategian, jossa on asetettu strategiset tavoitteet kunnan toiminnalle. Strategiaa ollaan parhaillaan tarkistamassa ja uusi strategia yltää vuoteen 2020 saakka. Nykyisessä strategiassa erityisesti Suoraman osayleiskaavan laatimiseen vaikuttavat seuraavat strategiset tavoitteet: 1. Kangasala on kasvava, kehittyvä ja vetovoimainen osa Tampereen kaupunkiseutua. Kangasala kasvaa ja kehittyy. Se on aktiivinen toimija seutuyhteistyössä sekä kasvun veturi maakunnan itäisten kuntien yhteistyössä. Palvelutarjonnassa vastataan väestön kasvun ja ikääntymisen sekä yhteistoimintaalueiden mukanaan tuomaan kasvavaan kysyntään. Maapolitiikan ja kaavoituksen onnistumista arvioidaan yhdyskuntarakenteen toimivuudella, yleiskaavoituksen ajantasaisuudella ja tonttitarjonnan riittävyydellä sekä maanmyynnistä saaduilla tuloilla. Kunnan maapolitiikkaa ohjataan tavoitteellisesti kaupunkiseudun rakennemallin suuntaan. 2. Luonto ja ihmiset ovat Kangasalla järkevästi sopusoinnussa. Luonnon ja ympäristön vaaliminen ovat tärkeitä asioita Kangasalla. Ne otetaan huomioon kunnan suunnittelussa ja muussa toiminnassa samalla kun huolehditaan yhdyskunnan kehittymisestä ja kasvusta. Kunnan toiminnassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatetta. Strategiakauden merkittäviä hankkeita ovat seudullinen ilmastostrategia sekä energiatehokkuus yhdyskuntasuunnittelussa, rakentamisessa ja palveluratkaisuissa. 3. Kangasalla on hyvä asua. Asumiselle on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja. Elämisen laatuun ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Yhdyskuntarakenne on taloudellinen ja toimiva, osa kaupunkiseudun kokonaisuutta. Kuntalaisten on mahdollista löytää vapaa-aikaansa monipuolista tekemistä ja kokemista. 8 Eri asumismuodoille (kerros- ja rivitalot, omakotitalot, vuokra-asunnot) tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja. Yhdyskuntasuunnittelussa ja - rakentamisessa laadukkuus ja turvallisuus ovat tärkeitä toimintaperiaatteita. Sosiaaliseen turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen kiinnitetään huomiota. Yhdyskuntarakenne kehittyy hallitusti. Kangasala kehittää yhdyskuntarakennetta ja sen kehittymistä osana Tampereen kaupunkiseutua. Hyvän elämän eväisiin kuuluvat Kangasalla yhteisöllisyys ja harrastusmahdollisuudet: liikunta ja muu vapaa-ajan toiminta vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia. 4. Monipuolisen elinkeinoelämän kasvulle ja kehittymiselle turvataan hyvät edellytykset. Kangasalalainen löytää kotikunnastaan monipuolisia työpaikkoja ja kaupallisia palveluja. Monipuolinen ja kehittyvä yrityselämä on tärkeä Kangasalan menestymisen edellytys. Elinkeinojen kasvulle, kehittymiselle ja kuntaan sijoittumiselle turvataan hyvät mahdollisuudet. Erityisesti pyritään saamaan elinkeinoelämän tarpeisiin laadukkaita alueita hyvien liikenneyhteyksien varrelta. 5. Kangasala järjestää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi riittävät, laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut peruspalvelut. Palvelutuotannon toimintatapoja kehitetään. Seudullista palvelutuotantoa kehitetään. Kangasala osallistuu seudulliseen ja yhteistoiminta-alueiden kuntien palveluyhteistyöhön aktiivisesti. Tavoitteena on, että kuntalaisten olisi mahdollista käyttää monia palveluja yli kuntarajojen. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen periaatteita noudatetaan palvelutoiminnassa syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja kalliiden kustannusten vähentämiseksi. 6. Kangasalan keskusta on elinvoimainen ja palveluiltaan monipuolinen. Kunnan eri alueita kehitetään niiden omista lähtökohdista. Kuntalaisilla on monipuoliset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

9 3.2 Kangasalan kunnan rakennesuunnitelman toteuttamisohjelma Kangasalan kunta on laatinut rakennesuunnitelmatyön pohjalta rakennesuunnitelman toteuttamisohjelman vuosiksi Ohjelmassa määritetään maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja palvelutuotantoon liittyvien toteutustoimien ohjelmointi toteuttamiskaudella. Maankäytön ja kaavoituksen osalta keskeisiä ohjelmointitavoitteita ovat taajamarakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen, rivija kerrostaloasumisen houkuttelevuuden parantaminen ja niiden osuuden lisääminen asuntotuotannossa yli 50 prosenttiin sekä kunnan luovuttamien omakotitonttien osuuden nostaminen. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä hillitään ilmastonmuutosta. Asumista, työpaikkoja ja palveluita pyritään sijoittamaan nykyiseen rakenteeseen siten, että joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikkumisessa on mahdollista lisätä. Eheyttämisessä tehokkuustavoitteena on vähintään asukasta/ha. Tontinluovutusehdoissa korostetaan energiatehokkuutta sekä lähiympäristön laatua. Ilmastonmuutokseen sopeudutaan puolestaan rakentamalla hulevesien käsittelyjärjestelmiä. (Rakennesuunnitelman toteuttamisohjelma ) 3.3 Maapoliittinen ohjelma 2010 Kunnan maapolitiikka luo edellytykset suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteistä maankäyttöä ja rakentamista, jolloin yhdyskuntarakenteesta tulee suunnitelmallinen ja kunnan taloutta on mahdollista vahvistaa pitkällä aikavälillä. Samalla maapolitiikka luo toimintaedellytyksiä tarpeelliselle asuntotuotannolle sekä palveluille ja elinkeinotoiminnalle. Suorman osayleiskaavoituksen kannalta yleiskaavoituksen keskeiset tavoitteet ovat olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen, nauhataajaman väestöpohjan turvaaminen sekä kunnan kasvun edellyttämien uusien alueiden varaaminen asuntotuotannon ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Maata hankitaan pääasiallisesti yleiskaavoissa yhdyskuntarakentamiseen ja virkistykseen tarkoitetuilta alueilta. Tavoitteena on maanomistajien tasapuolinen kohtelu sekä tonttimaan hinnan kohtuullisena pysyminen koko kaupunkiseudulla. Pääasiallinen maanhankintakeino on vapaaehtoinen kiinteistökauppa. Muita maanhankintakeinoja (etuosto, lunastus ja asemakaavan mukainen katualueen ilmaisluovutus) käytetään tilanteen niin vaatiessa toissijaisina menetelminä. Maankäyttösopimuksia pyritään välttämään, mutta mikäli sellaiseen päädytään, maanomistajan on maksettava kunnalle kehittämiskorvauksena 50 prosenttia maanarvon noususta, joka aiheutuu uudesta asemakaavasta. Suurten, monen omistajan hallinnassa olevien alueiden maankäyttömuotoa muutettaessa saattaa olla tarpeen käyttää kehittämisalueeksi määrittelyä. Kunnalla pitää olla ensisijainen rooli tontinluovuttajana, jotta yhdyskuntarakenteen kehittymistä voidaan ohjata. Riittävällä tonttitarjonnalla voidaan turvata tiivis ja taloudellinen, asumiskustannuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne, joka luo edellytykset myös laadukkaille palveluille ja asuinympäristölle. 3.4 Kangasalan kunnan liikuntapoliittinen ohjelma Seuraavassa otteita liikuntapoliittisesta ohjelmasta: Liikuntapoliittisen ohjelman liikunnan visiossa halutaan kannustaa tasapuolisesti kaikkia kuntalaisia liikunnalliseen vapaa-ajanviettoon. Kangasalan kunnan liikuntapalveluiden tehtävä on tarjota kuntalaisille erimuotoista kansalaistoimintaa järjestämällä erityisryhmien ja terveysliikunnan palveluja sekä luomalla liikunnan harrastamiselle kuntalaisten kannalta mahdollisimman tasapuoliset olosuhteet. Kaikilla tulee olla mahdollisuus liikunnan harrastamiseen kunnan ylläpitämillä, hoidetuilla perusliikuntapaikoilla tasapuolisesti ja maksuttomasti. Kaavoitus on avainasemassa suunniteltaessa kunnan peruspalveluiden tasapainoista kehittämistä. Suoraman alueen kehittäminen: Kyötikkälän urheilukeskus on nostettu ohjelmassa esiin yhtenä erityisen ajankohtaisena investointikohteena liikuntapaikkainvestointiohjelmaa silmällä pitäen. Kehittämiskohteiksi urheilukeskuksessa on esitetty paikoitustilan lisärakentaminen alueelle, huoltotilojen lisääminen, uuden osittain katetun katsomon rakentaminen, latuvalaistuksen lisääminen sekä alueen aitaaminen soveltuvin osin. 9

10 3.5 Kangasalan viheralueohjelma Kangasalan kunnassa on alettu valmistella vuonna 2008 viheralueohjelmaa. Ohjelmassa pyritään kartoittamaan kunnan viherpalveluiden nykytilanne ja viheralueiden kehittämisen tarpeita, määrittelemään niihin liittyviä tavoitteita sekä ottamaan huomioon tarvittavat resurssi-tarpeet tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmaan sisältyy mahdollisimman laajasti erilaiset viheralueet mukaan lukien puistot, liikenneviheralueet, leikkipaikat, metsät, uima- ja venerannat, kulttuuriympäristöt, ulkoliikuntapaikat ja liikuntareitit. Tärkeimpiä yleisiä, kaikkia viheralueita koskevia, kehittämistarpeita ovat viihtyisyys ja turvallisuus. Muita keskeisimpiä kehittämistavoitteita viheralueohjelmassa ovat: - Laadun kohottaminen suunnittelussa ja hoidossa - Saavutettavuuden parantaminen - Valaistuksen ja esteettömyyden parantaminen - Resurssien optimointi - Arvokkaan kasvillisuuden ja eläimistön erityispiirteiden huomioon ottaminen. Leikkikenttien osalta tavoitteeksi on asetettu yksi leikkikenttä 1000 asukasta kohti. Luonnonvaraiset puistometsät säilytetään koulujen läheisyydessä opetustarkoituksiin. Urheilu- ja pallokenttien osalta tavoitteena on kaksi pienkenttää kunnanosaa kohti ja 1,5 jäädytettävää kenttää kunnanosaa kohti. Lisäksi turvataan kenttien säilyminen koulujen yhteydessä. Maisemavaurioista kunnan maalla sijaitsevien soramonttujen rintauksia pyritään maisemoimaan. Kuntaan aiotaan rakentaa myös koirapuisto. Suoraman osayleiskaava-alueen osalta mitoitukseen vaikuttaa alueen sijainti merkittävän virkistysalueen, Kirkkoharjun, kyljessä, jonka virkistysja viheryhteyksiä kulkee myös kaava-alueen halki. Viheralueiden mitoituksessa on otettava huomioon myös alueen hulevesien käsittelytarve. Kangasalla on valmistunut hiljattain viheralueiden toteuttamisohjelma , jonka tarkoituksena on ohjata kunnan viheralueiden, virkistysreittien ja ulkoliikuntapaikkojen ja -alueiden suunnitelmallista kehittämistä ja ylläpitoa. Toteuttamisohjelmassa tarkastellaan alueiden nykytilaa ja määritellään niiden mitoitus ja tavoitteellinen palvelutaso vuoteen 2020 asti ottaen huomioon kaupunkirakenteen ja väestön tuleva kehitys. Lisäksi ohjelmassa laaditaan investointien ja peruskunnostusten toteuttamisohjelma sekä arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset käyttötalouteen. Kaavoitettavalta alueelta kuuluu alustavan investointiohjelman piiriin Mämmisuon ja Variksenmarjan leikkikenttien perusparantaminen ja Suoraman koulun lähiliikuntapaikan kehittäminen koulun saneerauksen yhteydessä. Kirkkoharjun reittien kuntoa ja opastusta on myös tarkoitus parantaa ohjelmakauden aikana. Lisäksi nykyisten luonnonsuojelualueiden saattamiseksi hoito- ja käyttösuunnitelman mukaiselle tasolle on varattu vuosittain resursseja. Suoramalla suojeltuja alueita ovat Pähkinäkallion pähkinäpensaslehto ja Isolukon alue. (Kangasalan viheralueiden toteuttamisohjelma ) Viheralueohjelma sisältää myös maankäytölliset mitoitusperiaatteet. Viheralueet mitoitetaan pääosin yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin voidaan ottaa huomioon luonnon ominaisuudet alueiden sijoitusta ja kokoa määriteltäessä. Mitoitukseen vaikuttaa myös alueeseen kohdistuvan kulutuksen määrä ja luonnon kulutuskestävyys. (Kangasalan kunnan Viheralueohjelma, Tavoiteraportti) 10

11 4 VIRANOMAISTEN NÄKÖKULMA KEHITTÄMISEEN Suoraman osayleiskaavasta järjestettiin viranomaisneuvottelu Alla on tiivistys viranomaisneuvottelusta tehdystä muistiosta: Taajaman tiivistäminen, joukkoliikenne, palvelut ja elinkeinot Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa tulevaisuuden väestönkasvuun varaudutaan tiivistämällä yhdyskuntarakennetta erityisesti joukkoliikennevyöhykkeillä. Tiivistämistä voidaan toteuttaa nykyisiä asuinalueita tiivistämällä ja täydentämällä sekä vanhojen teollisuus- ja työpaikka-alueiden muuttamisella asuinkäyttöön. Työpaikka-alueiden muuttamista asuinkäyttöön on tarkoitus tutkia joukkoliikenteen laatukäytävän varrella. Nauhataajaman keskiosassa on tällä hetkellä melko laajat teollisuus- ja työpaikkaalueet, joista Lentolan-Kallion aluetta kehitetään nauhataajaman keskeisimpänä työpaikka-alueena. Todennäköisesti merkittävin taajaman tiivistämisalue on Pikonkankaan vanhan soranotto- ja teollisuusalueen muuttaminen asuinkäyttöön. Osayleiskaavatyössä tavoitteena on, että tiivistämistoimet eivät heikennä taajamaympäristön viihtyisyyttä ja asukkaiden virkistysmahdollisuuksia. Suunnittelualueeseen on sisällytetty oikeusvaikutteisen Tursolan osayleiskaavan alueelta Kyötikkälän urheilukeskus, koska kunnan palveluverkon kehittämissuunnitelmassa esitetään uuden yhtenäiskoulun ja päiväkodin rakentamista Suoraman alueelle. Koulun sijoituspaikkavaihtoehtoina on tutkittu Kortekummun, Kyötikkälän, Aseman ja Suoraman alueita. Kyötikkäläntien länsipuolen roolia mahdollisena omakotirakentamisen alueena pohditaan kaavatyössä muun muassa joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Kaava-alueen reunassa sijaitsevalla Aseman teollisuusalueella voi olla laajenemistarpeita idän ja/tai etelän suuntaan. Liikenteen osalta kaavasuunnittelun yhteydessä tulisi tarkastella myös joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä. Erikoiskuljetukset tulisi siirtää Kangasalantieltä Lahdentielle. Tämä edellyttäisi kahden eritasoliittymän parantamista. Virkistys ja viherverkko Kirkkoharjun ja sen jatkona lännessä olevan rakentamattoman metsävyöhykkeen virkistysarvojen turvaaminen on keskeistä. Turvaamisessa tärkeitä tekijöitä ovat alueen yhtenäisyys ja ehjyys sekä virkistysreittien jatkuvuus. Virkistysalueen rajaus tarkentuu yleiskaavoituksessa ja maakuntakaavaan nähden rajaukseen voi esittää joitain muutoksia. Tärkeää on tarkastella virkistysaluetta kokonaisuutena. Kulttuuriympäristö Rakennetun ympäristön tietojen tulee olla ajan tasalla ja osayleiskaavan lähtöaineistoksi riittävät. Aineistosta tulee käydä ilmi alueen historiallinen tausta ja nyky-ympäristön ominaispiirteet ja arvot. Myös laajemmat ympäristökokonaisuudet sekä sotien jälkeinen rakennuskanta tulee olla huomioituna. Alueelta tehdyt rakennuskulttuuri- ja kulttuuriympäristöselvitykset ovat 1970-luvulta, joten ne tulee päivittää kattavasti. Lisäksi kaava-alueella tulee suorittaa arkeologinen inventointi. Alustavien tietojen mukaan alueelta on paikannettavissa historiallisen ajan muinaisjäännöksiä, esimerkiksi vanhoja kylätontteja, historiallisia tielinjoja ja rajamerkkejä. Selvitysten tulee olla käytettävissä kaavaluonnosta laadittaessa. Ympäristöhäiriöt Mahdolliset pilaantuneet maat tulee selvittää, mikäli alueiden maankäyttöön osoitetaan muutoksia. Lentolan teollisuusalueen itäpuolella sijaitseva niin sanottu Rouhiaisen monttu on ollut maankaatopaikkana. Lisäksi Vatialantien itäpuolella on ollut kunnan vanha kaatopaikka. Hulevesiä tulee tarkastella muuttuvan ja tiivistyvän maankäytön alueilla. Lisäksi Kirkkoharju on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Pikonkankaalla pohjavesialueella sijaitsevan St1-huoltoaseman on tarkoitus jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa. 11

12 5 OSAYLEISKAAVALLISET TAVOITTEET 5.1 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne on suurilta linjoiltaan melko selkeästi jäsentynyttä, mutta samalla myös eriytynyttä, koska työ, asuminen ja virkistys ovat toisistaan melko erillään osin alueen maastonmuotojenkin vuoksi. Aluetta halkova Kangasalantie erottaa myös alueen osia toisistaan. Kaava-alueen asuinalueet ovat syntyneet monien vuosikymmenten aikana, mikä näkyy alueiden erilaisissa, kunkin ajan rakennusihannetta kuvastavissa rakennuskannoissa. Asuinalueet sulautuvat kuitenkin suhteellisen hyvin toisiinsa, mitä pyritään edelleen edistämään kaava-alueen suunnittelussa. 5.2 Kaavoitustilanne Yleiskaavatilanne Kaavoitettavalla alueella on voimassa vuonna 2000 vahvistunut taajamien osayleiskaava. Kaava on oikeusvaikutukseton eikä se vastaa enää kaikilta osin nykyisiä tavoitteita, minkä vuoksi kaavan vaikutus alueen kehittämisen ohjaamiseen on riittämätön. Kaavassa asetetut virkistysaluevaraukset ovat kuitenkin monin paikoin edelleen säilyttämisen arvoisia. Suoraman länsipuolella on käynnissä Vatialan alueen osayleiskaavoitus. Luoteispuolella on voimassa Hampun osayleiskaava (hyväksytty 2005) ja koillispuolella Tursolan osayleiskaava (hyväksytty 2007). Itäpuolella on valmistunut keskustan osayleiskaava, mutta se ei ole vielä lainvoimainen. Lahdentien eteläpuolinen alue on taajamien osayleiskaavan mukaisesti hajaasutusaluetta. Kuva 4. Kaava-alueen yleispiirteinen kuvaus. 12 Asemakaavoitetut alueet Suurin osa kaavoitettavasta alueesta on asemakaavoitettua lukuun ottamatta Kyötikkälää. Kyötikkälässä poikkeuksen tekee kuitenkin Asemantien varressa sijaitseva pieni asemakaavoitettu omakotialue. Yleiskaavoitettavalla alueella on tällä hetkellä vireillä muutama asemakaavan muutos, jotka tiivistävät osaltaan yleiskaavoitettavaa aluetta joukkoliikennekäytävän tuntumassa. Suunnittelun yhteydessä on syytä tutkia myös muut asemakaava-alueet mahdollisen tiivistämisen ja laajentamisen näkökulmasta tavoitteena joukkoliikenteen tukeminen ja rakennesuunnitelman mukaiseen väestönkasvuun varautuminen. Taajama-alueen asemakaavoittamattomat alueet Kyötikkälän asemakaavoittamattomalle alueelle on suunnitteilla uusi asuinalue, joka sijoittuu uuden yhtenäiskoulun läheisyyteen. Uuden asuinalueen myötä Kyötikkälä ja Asemantien pohjoispuolen asuinalueet kytkeytyvät paremmin muuhun nauhataajamaan.

13 5.3 Väestö ja asuminen Suoraman alue on määritelty merkittävästi täydennettäväksi asuinalueeksi ja suunnittelulla varaudutaan rakennesuunnitelman mukaisesti asukkaan väestönkasvuun (ks. kuva 5). Alueella asuu tällä hetkellä noin asukasta. Alueen rakennuskanta on kehittynyt monipuoliseksi ja sekoittuneeksi (ks. kuva 6) ja tätä kehitystä pyritään tukemaan osayleiskaavatyössä. minkä vuoksi voi olla hedelmällistä etsiä potentiaalisia asukasryhmiä, jotka kehittäisivät alueen yhteisöllisyyttä myös omatoimisesti. Tällainen ryhmä voisivat olla Suoramalla esimerkiksi kotiäidit. (Mäkinen ) Suoramalla on vuokra-asuntoja noin 350, joista suurin osa on kerrostaloasuntoja ja loput rivitaloasuntoja. Asunnoista viidennes on valmistunut parin viime vuoden aikana ja ne ovat olleet lähinnä rivitaloasuntoja. Käytöstä on kuitenkin myös poistunut paljon vuokra-asuntoja, minkä vuoksi asuntojen määrän kasvu ei ole ollut kovin merkittävä. Nykyiset vuokraasunnot sijaitsevat Suoraman keskiosassa sekä Kangasalantien etelä- että pohjoispuolella. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon myös erityisasumisen kehittäminen. Kangasalan kunta on linjannut Rakennesuunnitelman kehittämisohjelmassa, että Suoramalta osoitetaan tontteja vanhuksille soveltuvaan asuntotuotantoon. Tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista ja omatoimisuutta, sillä Kangasalan kunnan vanhushuollon kehittämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että yli 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu omissa kodeissaan. Tätä voidaan edistää Suoraman aluekeskuksessa suunnittelemalla asuinympäristöstä esteetön ja yhteisöllisyyttä tukeva, mikä edellyttää tiivistä ja jalankulkua tukevaa ympäristöä, jossa palvelut ovat lähellä. Ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa on tarpeen huomioida, että ihmisten eliniän pidentyessä myös heidän toimintakykynsä säilyy entistä paremmin ja pidempään. Kaavatyössä olisikin pohdittava, muuttuuko palvelujen tarve ikääntymisen myötä ja millaisesta asukasryhmästä on todella kyse. (Mäkinen, ) Kuva 5. Asuinrakentamisen painopisteet kaupunkiseudulla. (Tampereen kaupunkiseutu 2010, asuntopoliittinen ohjelma) Asukkaiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa kaavoituksen keinoin esimeriksi edistämällä yhteisöllisyyttä ja asukkaiden osallisuutta alueen suunnittelussa. Erityisesti järjestöjen paikallista roolia yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on suunniteltu tuettavaksi koko kunnan tasolla. Hyvinvoinnin näkökulmina on hahmoteltu esimerkiksi liikunnan, ikäihmisten ja turvallisuuden kysymyksiä. Alueella on usein myös piilevää potentiaalia, 13

14 5.4 Elinkeinot ja työpaikat Suoramalla on useita työpaikkakeskittymiä, joissa on yhteensä satoja työpaikkoja. Varsinaisten teollisuusalueiden ja palvelukeskittymien lisäksi kaavoitettavalla alueella on pieni asutuksen keskellä sijaitseva yrityskeskittymä, jonka lisäksi kaava-alueella on yksittäisiä, pieniä asunnon yhteydessä olevia yrityksiä, jotka eivät sijaitse toimintaa varten kaavoitetuilla tonteilla. Kunta on merkittävä työllistäjä alueella erityisesti koulu- ja päivähoitopalveluiden ansiosta. Kunnan työntekijöitä on alueella yhteensä noin 150. Teollisuusalueiden monipuolinen tonttitarjonta on mahdollistanut erityyppisten toimialojen sekoittumisen alueella. Eniten kaavoitettavalla alueella on teollisuus-yrityksiä (35 %), joista suurin osa on erikoistunut metallituotteiden valmistukseen. Toiseksi eniten yritykset ovat keskittyneet moottoriajoneuvojen huoltoon ja korjaukseen sekä tukkukauppaan (28 %). Lisäksi alueella on huomattava määrä rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä (13 %) 5.5 Palvelut Asukkaiden määrän kasvaessa myös alueen palveluiden kysyntä kasvaa. Tähän lisääntyvään kysyntään vastataan kaavoittamalla lisää palveluille soveltuvaa tilaa ja tutkimalla Kangasalantien varrella sijaitsevien hiljentyneiden toimitilojen käyttötarkoitusten muutosmahdollisuuksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota Suoraman keskustan kehittämiseen Kangasalantien ja Isolukon tien risteysalueella. Uuden yhtenäiskoulun sijoituspaikka Kyötikkälässä vaikuttaa myös osaltaan siihen, missä asuinrakentamista kannattaa lisätä ja miten muita palveluita sijoittaa. Kuva 6. Suoraman alueen asuinrakennukset. Suoraman asukkaiden hyvinvoinnin haasteista huomattavin on työttömyys, jonka vaikutukset näkyvät mm. terveydenhuollossa monella tapaa. Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä onkin tarpeen pohtia, millaiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut tavoittavat mahdollisimman laajasti alueen asukkaat heidän tuloerot huomioiden. (Mäkinen, ) 14

15 5.6 Luonto ja ympäristö Luontoarvot Kaava-alueella on kansallisesti (Pähkinäkallion luonnonsuojelualue sekä Kyötikkälän liito-oravaesiintymä ja lehto) ja paikallisesti (Lentolankangas ja Perälän puronvarsilehto) merkittäviä luontoarvoja, joiden suojelullinen arvo huomioidaan suunnittelussa. Viherverkko Suunnittelutyön aikana tutkitaan lisäksi viherverkon rakenne ja koostumus taajamaluonnon merkittävien osien turvaamiseksi. Suunnittelussa huomioidaan myös rakennesuunnitelmassa Lentolaan sijoitettu kehitettävä viheryhteys, joka yhdistää seudullisesti merkittävät viheralueet toisiinsa. Suunnittelualueen viherverkko on rakenteeltaan tällä hetkellä melko hajanainen, minkä vuoksi suunnittelussa pyritään jatkuvien viher- ja virkistysyhteyksien muodostamiseen kuvan 7 tapaan. Ekologisille yhteyksille on tarvetta myös kartalla esitettyjen yhteyksien välille liittämään niitä toisiinsa. Maisemarakenne Suunnittelualuetta määrittää voimakkaasti Kirkkoharjun maisemalliset ominaispiirteet. Suunnittelussa onkin tavoitteena huomioida alueen maisemarakenne ja sen ominaispiirteet niitä kunnioittaen. Kaavoitustyön aikana tehdään maisema-analyysi myös alueen kokemuksellisesta ympäristöstä miellyttävien ja epämiellyttävien paikkojen ja reittien osalta. Kuva 7. Viher- ja virkistysyhteydet ja asemakaavoitetut puistot ja lähivirkistysalueet suunnittelualueella. 15

16 Kulttuuriympäristö ja identiteetti Rakennetun ympäristön selvityksen perusteella suunnittelualueella on parikymmentä erityistä rakennusaikaansa hyvin kuvaavaa yksittäistä kohdetta tai asuinalueen osaa, jotka tulisi säilyttää ja joiden luomaa miljöökuvaa tulisi vaalia mahdollisen täydennysrakentamisen yhteydessä. Alueella on säilynyt vähän 1900-luvun alun rakennuskantaa. Alueella ei ole myöskään varsinaisesti suojeltuja rakennuksia tai maisema-alueita. Suoraman työväentalo on merkitty taajamien osayleiskaavassa rakennuskulttuurikohteeksi. Muinaisjäännösinventoinnin perusteella Kyötikkälässä sijaitsee muinaisjäännöskelpoinen keskiaikainen kylätontti. Kylätontin lisäksi on suositeltu säilytettäväksi alueella inventoidut vanhat kylätiet, jotka ovat vielä osittain käytössä esimerkiksi kävely- ja pyöräteinä. Hulevedet Kaavoitettavan alueen pintavedet kulkeutuvat alueelta moneen eri suuntaan. Tiivistyvässä taajamarakenteessa hulevesien imeytyminen maaperään on kuitenkin yhä haasteellisempaa huokoisten pintojen vähentyessä, minkä vuoksi suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota hulevesien käsittelyyn tiivistettävillä ja muutoin muutettavilla alueilla. Kaavoituksen yhteydessä hulevesiä tutkitaan Aseman teollisuusalueen ympäristössä. Pohjavedet Kangasalantien pohjoispuolen asuinalueet, pieni osa Pikonkankaan eteläpuoleisesta asuinalueesta sekä suurin osa Lentolan teollisuusalueesta kuuluu Kirkkoharjun pohjavesialueeseen. Kaavan suunnittelussa huomioidaan pohjavesialueen varjeluun liittyvät erityisvaatimukset. Suunnittelun avulla pyritään vaalimaan alueelle tyypillisiä paikallisia arvoja, jotka erottavat sen nauhataajaman ja koko muun seudun muista alueista. Siten vahvistetaan alueen paikallisidentiteettiä ja estetään alueen sisäisten osien mahdollinen eriytymiskehitys. Sosiaalinen ympäristö Alueen asukkaiden elinympäristön viihtyisyyden ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota suunnittelualueen kohtauspaikkoihin ja kävely-ympäristöihin. Ympäristövaurioiden ehkäisy ja korjaaminen Sorakuopat Alueella on kaksi teollisesta ajasta muistuttavaa entistä soranottoaluetta: Pikonkankaan soranottoalue sekä Lentolan teollisuusalue. Alueet erottuvat voimakkaasti muusta ympäristöstä. Erityisesti Pikonkankaan soramonttu jakaa kaavoitettavaa aluetta niin maastonmuotojensa kuin toimintojensa ansiosta sijaitessaan asuinalueiden välissä. Alueen toimintojen tehostaminen ja uudelleenmäärittely sekä alueen sulauttaminen ympäröiviin asuinalueisiin onkin merkittävä suunnittelukysymys yleiskaavatyön aikana. 16

17 5.7 Virkistys ja vapaa-aika Virkistys Kaavoitettavan alueen pohjoisosaa halkoo Kyötikkälässä laaja virkistysalue, joka jatkuu Kirkkoharjuna kaava-alueen itäpuolella. Virkistysalueelle on osoitettu maakuntakaavassa seudullisesti merkittävä viher- ja virkistysyhteys, joka on hyvin rakentunut. Alueella kulkee Kirkkoharjun ulkoilureitti, joka yhtyy kaava-alueen länsirajalla seudullisesti merkittävään Kaarinanpolkuun. Kaava-alueen kytkeytyminen virkistysalueeseen on pääsääntöisesti riittävä. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota kytkevien yhteyksien toimivuuteen ja tutkitaan kaava-alueen muiden virkistystoimintojen riittävyys. Kuva 8. Ulkoilureittien yhteystarpeet Motocross-hanke Kaavoituslautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti osayleiskaavatyössä selvitetään, onko Lentolan ja Kallion yritysalueiden välistä Vatialantien varrelta mahdollista osoittaa alue motocross-harrastajien harjoituskäyttöön. 5.8 Liikkuminen Vaikka suunnittelualue kytkeytyy osana nauhataajamaa hyvin ympäröiviin alueisiin ja muuhun seutuun, löytyy tarkemmin tarkasteltaessa suunnittelualueen eritasoisissa verkostoissa puutteita, joihin voidaan yleiskaavoituksella vaikuttaa. Suunnittelussa tavoitellaan alueen kytkeytyneisyyden ja selkeyden kohentamista. Liikenneverkko Kaava-alueen liikennejärjestelmän toimivuus tutkitaan eri liikennemuodot huomioiden. Suunnittelutyössä kartoitetaan suunnittelualueen kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenne- sekä yksityisautoiluvyöhykkeet ja tehdään tarvittavat toimenpiteet liikennejärjestelmän selkiyttämiseksi. Tampereen kaupunkiseudun mittakaavassa suunnittelualue muodostuu joukkoliikenneja autovyöhykkeestä. Kangasalantien ja Lahdentien risteysalue Lentolassa on lisäksi bussiliikenteen solmukohtana intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen aluetta. (ks. kuva 9). Vyöhykkeet kuvaavat mahdollisuutta käyttää eri liikennemuotoja kullakin alueella taajamarakenteessa. Käytännössä kunkin alueen vyöhyke määräytyy sen mukaan, millä etäisyydellä se sijaitsee keskustasta tai alakeskuksesta ja joukkoliikenteen linjoista sekä kuinka tiheästi liikennöityjä alueella mahdollisesti sijaitsevat joukkoliikenteen linjat ovat. Vyöhyketarkastelun avulla pystytään tunnistamaan alueet, joita kehittämällä voidaan edistää erityisesti kävelyä ja pyöräilyä ja vähentää siten autoliikennettä. Suoramalla erityisesti joukkoliikennevyöhykkeellä sijaitsevat alueet ovat potentiaalisia lisä- ja täydennysrakentamisen alueita, sillä näitä alueita kehittämällä voidaan edistää joukkoliikenteen käytön lisäksi myös kävelyä ja pyöräilyä osana joukkoliikenteen matkaketjua. 17

18 Joukkoliikenne Suunnittelualueen halki kulkeva Kangasalantie on merkitty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa joukkoliikennekäytäväksi (ks. kuva 10), jolloin sen läheisyydessä sijaitsevat alueet kuuluvat korkean palvelutason vyöhykkeeseen ja maankäyttöä on suunniteltava siellä joukkoliikennettä tukevasti. Rakennesuunnitelmassa toteutetaan myös uuden kaupunkiseudun kehätien mukainen joukkoliikenneyhteys, joka kulkee Kangasalla Lahdentiellä. Kehäyhteys yhdistää Ylöjärven, Nokian, Pirkkalan, Tampereen ja Kangasalan keskukset sekä kehän varrella sijaitsevat tärkeät työpaikkakeskittymät. Kehätiesuunnitelman taustalla on oletus, että Lahdentien parannetaan nelikaistaiseksi välillä Alasjärvi-Huutijärvi vuoteen 2030 mennessä. Kuva 9. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Tampereen kaupunkiseudulla. (Tampereen kaupunkiseutu 2012) Kuva 10. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen laatukäytävät. (Tampereen kaupunkiseutu 2010, rakennesuunnitelma) 18

19 Tampereen kaupunkiseudulla on määritelty, että joukkoliikennevyöhykkeeseen kuuluvat alueet, joilta on alle 250 metriä lähimmälle bussipysäkille. Mikäli joukkoliikenne on kuitenkin luonteeltaan seudullista, käytetään rajana 500 metrin etäisyyttä. Kuvassa 11 on esitetty Kangasalantiellä kulkevan joukkoliikennekäytävän bussipysäkkien saavutettavuus. Lähes koko nauhataajama-asutus sijoittuu 500 metrin päähän joukkoliikennekäytävästä, jolloin ne kuuluvat myös joukkoliikennevyöhykkeeseen. Vyöhykkeen ulkopuolelle jäävät alueet kuuluvat autoiluvyöhykkeeseen. Pyöräily ja jalankulku Pyörätieverkosto on suunnittelualueella lähinnä alueen pääteiden (Kangasalantie, Kyötikkäläntie, Lentolantie ja Aakkulantie) varassa. Lisäksi pyöräteitä on muiden kokoojakatujen osuuksilla sekä yksittäisinä lyhyinä pätkinä asutuksen keskellä yhdistämässä katuja toisiinsa. Pyöräteiden verkostomaisuus toteutuu kuitenkin vain Suoraman keskivaiheilla olevan palvelukeskittymän tuntumassa ja Harjunsalossa, joiden alueilla on myös itsenäisiä pyöräteitä. Kaava-alueen pyöräteiden verkostomaisuuden kehittämiseen tuleekin kiinnittää suunnittelussa erityistä huomiota. Huomiona arvoista on, että alueella on myös osuuksia, joilla pyörätie katkeaa keskellä pyörätiereittiä, kuten esimerkiksi Aakkulantiellä. Kokonaan uusi pyörätien tarve on puolestaan esimerkiksi Kyötikkäläntien risteyksestä etelään Alasentielle. Tämä yhteystarve on esitetty jo taajamien osayleiskaavassa vuonna Kaavaalueen länsireunalla sijaitsevalle vilkasliikenteiselle Vatialantielle on jo suunnitteilla pyörätie. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa on lisäksi todettu, että Suoramalla on Kangasalantien ja Kyötikkäläntien risteyksessä joukkoliikennekäytävän varrella tarvetta pyörien liityntäpysäköinnille (Tampereen kaupunkiseutu 2012). Kävely- ja pyöräteiden verkostomaisuuden kehittämisen lisäksi yleiskaavatyössä pyritään kehittämään kävely- ja pyöräily-ympäristöjä aiempaa selkeämmiksi ja jäsentyneemmiksi. Tällöin kiinnitetään huomiota esimerkiksi reittien maisemalliseen monipuolisuuteen ja houkuttelevuuteen. Kuva 11. Joukkoliikennekäytävän bussipysäkkien saavutettavuus Suoramalla. Kun suunnittelualuetta tarkastellaan paikallistasolla, määräytyy alue aiemmin liikenneverkon yhteydessä mainittujen joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden lisäksi jalankulkuvyöhykkeeseen, joka ei näy kaupunkiseudullisessa tarkastelussa. Jalankulkuvyöhyke määritellään kaupungissa 1-2 km etäisyydelle kaupallisesta keskustasta. Koska kyseessä on kunnan alakeskus, on tässä tarkastelussa jalankulkuvyöhyke määritelty 500 metrin, kilometrin ja kahden kilometrin vyöhykkeisiin alakeskuksesta. Tarkasteluun on otettu mukaan myös Suoraman muut kaupalliset keskittymät, joiden osalta tarkastelu on tehty 500 metrin ja kilometrin vyöhykkeillä. Vyöhyketarkastelu osoittaa, että käytännössä koko kaavoitettava alue kuuluu Suoraman keskustan jalankulkuvyöhykkeeseen, mikäli sen rajana pidetään kahta kilometriä. Suoraman alakeskuksen jalankulkuvyöhykettä onkin 19

20 tarkoitus tukea kehittämällä alakeskuksen palveluita ja lisäämällä asukasmäärää keskuksen läheisillä alueilla. Tällä hetkellä alakeskus ei ole palveluiltaan suunnittelualueen muita palvelukeskittymiä monipuolisempi tai suurempi. Kuvaan 12 on merkitty myös muut suunnittelualueella tai sen läheisyydessä sijaitsevat kaupalliset palvelukeskittymät ja niiden jalankulkuvyöhykkeet. Tarkastelun perusteella suunnittelualueen kaikki asukkaat Kyötikkälässä asuvia lukuun ottamatta asuvat enimmillään kilometrin päässä jostakin kaupallisesta keskittymästä, jolloin keskittymän palvelut ovat saavutettavissa joko jalan tai pyörällä. Suoraman alakeskuksen molemmin puolin on myös alueet, joiden asukkaat ovat kilometrin sisällä kahdesta kaupallisesta keskittymästä. 5.9 Yhdyskuntatekniset verkostot Kaava-alueen länsiosassa, Lentolan teollisuusalueen halki kulkee Fingridin suurjännitejohto, minkä lisäksi teollisuusalueen koillis-puolella sijaitsee sähkönsiirron runkoverkkoon sisältyvä sähköasema. Fingrid on lausunut Suoraman osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnokseen keväällä 2011 seuraavaa: Alueita ei saa suunnitella sellaisiksi, että ne olisivat ristiriidassa Fingrid Oyj:n käyttöoikeuden supistuksen lunastuksen tai yleisten turvallisuusmääräysten kanssa. Voimajohtojen läheisyyteen sijoittuvien ja niiden kanssa risteävien teiden, katujen ja muiden liikennejärjestelyjen sekä muun rakentamisen suunnitelmat tulee lähettää hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista Fingrid Oyj:lle lausunnolle. Melko suuri osa suunnittelualueella sijaitsevasta taajama-asutuksesta ja yritysalueista kuuluu maakaasu- tai kaukolämpöverkkoon. Täydennysrakentamista pyritään ohjaamaan tukeutuvaksi mahdollisimman paljon näihin verkkoihin. Suunnittelualueen asemakaavoitetut alueet sekä osa asemakaavoituksen ulkopuolisesta asutuksesta kuuluvat kunnallistekniikan piiriin. Kuva 12. Suoraman alakeskuksen ja muiden kaupallisten keskittymien jalankulkuvyöhykkeet. Taustalla sinisen sävyillä kuvattuna Suoraman alueen väestötiheys. 20

21 6 ASUKKAAT OAS-vaiheen asukastilaisuus Suoraman osayleiskaavan lähtökohdista ja tavoitteista pidettiin asukastilaisuus Suoraman koululla kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä olon johdosta. Tilaisuuteen osallistui parikymmentä henkeä, joiden lisäksi mukana oli kaavoituslautakunnan puheenjohtaja. Seuraavassa tiivistettynä tilaisuudessa käsiteltyjä asioita. Liikenne Asukkaiden keskuudessa oltiin huolissaan Kehä II melusta Lahdentien nelikaistaistamisen seurauksena. Kangasalantien liikennemäärien toivottiin kuitenkin vähentyvän Lahdentien nelikaistaistamisen myötä. Kangasalantielle toivottiin hidasteita tai suojateitä kovien nopeuksien hillitsemiseksi. Kyötikkäläntiellä kulkeva liikenne ja Kyötikkäläntien ja Kangasalantien risteys koettiin vaaralliseksi. Kankaan teollisuusalueelle toivottiin puolestaan parempia bussiyhteyksiä. Palvelut ja yritystoiminta Suoraman koulun tulevaisuus mietitytti asukkaita, mikäli Kyötikkälään tulee uusi koulu. Lasten määrä on kuitenkin lisääntymässä Kangasalla niin paljon, että oppilaita riittää myös tulevaisuudessa molempiin kouluihin. Suoraman koululle kyseltiin monitoimiareenaa, mutta sellaista ei ole tarkoitus rakentaa nykyisen remontin yhteydessä. Suoraman koulu haluttaisiin kuitenkin tehokkaammin iltakäyttöön. Myös kirjaston ja terveysaseman kohtalosta oltiin huolissaan. Kangasalle tai Suoramalle kaivattiin businessparkkia, jonne pk-yrittäjät saisivat toimistotyyppisiä toimitiloja, jotka olisivat monikäyttöisiä ja helposti muokattavissa. Lapset ja nuoret Nuoret tarvitsisivat enemmän oleskelutiloja, joita myös muut voisivat käyttää. Kangasalantien varren lasten riittävistä ja turvallisista leikkipaikoista oltiin myös huolissaan ja toiveena esitettiin, että kaavan uudistamisen tarjoaisi lapsille turvallisia oleskelualueita ja tiloja. Muut asiat Asukkaat olivat kiinnostuneita tonttien käyttötarkoitusten muuttamisesta mm. Aakkulantien ja Kangasalantien välissä sekä entisen lehtipainon tontilla Pikonkankaalla. Endurorata Lentolan teollisuusalueen ja Kyötikkälän ulkoilumaastojen välissä on aiheuttanut asukkaiden mukaan jonkin verran harmia virkistysreittien käyttäjille. Eräs asukas antoi evästykseksi suunnittelijoille, että he tulisivat kaavahankkeiden yhteydessä käymään suunnittelualueella ja kuulisivat alueen asukkaita paikanpäällä. Kuntalaisten kirjalliset mielipiteet Vuoden 2011 kesäkuussa on tehty kuntalaisaloite, jossa on ehdotettu, että Isolukontien ja Ristitien risteyksessä sijaitseva ns. Shellin huoltamon tontti merkittäisiin uudessa osayleiskaavassa toriksi. Tori toimisi luontevana kohtauspaikkana ja tuoreiden elintarvikkeiden ja leipomotuotteiden hankintapaikkana erityisesti autottomille asukkaille, mutta myös muille Suoraman asukkaille, koska Kangasalan keskustan tori on kaukana eikä se ole enää K-kaupan muutettua lainkaan kutsuva. Toukokuussa 2012 on eräs kuntalainen huomauttanut, että Kirkkoharjun harjujatke Kyötikkäläntien länsipuolella täytyy säilyttää rakentamattomana, jotta alue säilyisi lenkkeilijöiden, suunnistajien ja hiihtäjien käytössä. Kaksi asukasta antoi kirjallisen mielipiteensä kesäkuun OAS-vaiheen asukastilaisuuden päätteeksi. Ensimmäinen asukas oli huolissaan Linturinteestä Suoraman koululle kulkevien lasten turvallisuudesta heidän ylittäessään Kyötikkäläntietä. Hän toivoi, että Linturinteen alue säilytettäisi virkistyskäytössä ja että lapsille kehitettäisi sinne monipuolista ohjattua tekemistä tai leikkialueita. Asukas toivoi myös, että Kyötikkäläntien julkinen liikenne kulkisi paremmin Kangasalan keskustan ja Tampereen suuntaan. Uusi yhtenäiskoulu olisi hyvä sijoittaa Suoramalle tai Kyötikkälään ja Lentolaan tarvittaisiin lisää palveluita. Kirjasto ja terveyspalvelut tulisi säilyttää ja lasten ja nuorten harrastustiloja ja ohjattua toimintaa tulisi lisätä. Moottoriurheilutilaa tulisi lisätä joutomaille ja poistaa virkistysalueilta, 21