LEPPÄLAHDEN KYLÄSELVITYS

Transkriptio

1 LEPPÄLAHDEN KYLÄSELVITYS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN MAASEUTU-ALUEIDEN ESISELVITYS (MASSU) MAANKÄYTÖN NYKYTILANNE Leppälahden kylä Väestö Palvelut Liikenne Kunnallistekniikka Rakentaminen ja asuminen Loma-asuminen Maa- ja metsätalous Erityiskohteet Kulttuuriympäristö Luonnonympäristö SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaavoitus Ranta-asemakaavoitus Suunnittelutarvealueet Maanomistus KYLÄSELVITYS Kyläselvityksen tarkoitus Suunnitteluvaiheet Kyläselvityksen toteuttaminen Tavoitekartta Tavoitekartta Rakentaminen ja rakennuslupamenettelyt Rakennuslupa ns. kuivalle maalle suunnittelutarvealueella Rakennuslupa ns. kuivalle maalle suunnittelutarvealueen ulkopuolella Rakennuslupa ranta-alueella, jota ei ole kaavoitettu Rakennuslupa ranta-asemakaava-alueilla Rakennuspaikan vaatimukset Maatilarakentaminen...23 KARTTALIITTEET - Tavoitekartta 1 - Tavoitekartta 2 - Asukastyöpaja Maanomistajien alustavia mielipiteitä 2012/13 - Alustavan emätilaselvityksen lukuohje ERILLISET RAPORTIT JA SELVITYKSET - MASSU-selvityksen kartat /Leppälahti - Alustava emätilaselvitys - Luonto- ja maisemaselvitys Muinaismuistotäydennys 2012

2 JOHDANTO Vuonna 2011 valmistui entisen Jyväskylän maalaiskunnan maaseutualueiden maankäytön esiselvitys MASSU, jonka tavoitteena oli kuvata maaseudun nykytilaa ja analysoida kehittämismahdollisuuksia. Tämän kyläselvityksen tavoitteena on tarkentaa MASSUN selvityksiä ja analyysejä Leppälahden osalta sekä määritellä tarkemmin alueen suunnittelutarvetta. Leppälahden rakentamistiheys ja paineet vaikuttivat selvitystyön sisältöön alkuvaiheessa siten, että tiedettiin keskeisen kyläalueen tarvitsevan kaavoitusta. Leppälahden keskeinen kyläalue on osoitettu vireillä olevassa Jyväskylän yleiskaavassa kylähelmeksi ja kyläalueeksi, jolle on tarpeen laatia osayleiskaava tai asemakaava. Selvityksen avulla tarkennetaan tulevan osayleiskaavatyön sisältökysymyksiä ja määritellään osayleiskaavalle perusteltu aluerajaus. Selvityksen tavoitteena on tarkastella samalla myös koko Jyväskylän kaupunkiin kuuluvan Leppäveden järven itäpuolisen alueen maankäyttöä. Kyläselvityksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on selvittää kyläläisten omia tavoitteita kylänsä kehittämiseksi ja toisaalta informoida mahdolliseen kaavoitukseen liittyviä prosesseja. Selvitystyön aikana järjestettiin useita kyläiltoja, jolloin asukkaat, maanomistajat, luottamushenkilöt ja muut asiasta kiinnostuneet pääsivät osallistumaan selvitysprosessiin. Ensimmäinen työpajatyyppinen kyläilta järjestettiin Leppälahden kerhotalolla syyskuussa Tämän jälkeen alueelle liittyvistä maankäyttötavoitteista ja -toiveista sai tulla keskustelemaan henkilökohtaisesti lokakuussa kahtena iltana Alueelle laadittuja selvityksiä ja rantarakentamisen periaatteita esiteltiin Selvityksen väliraporttia eli alueen suunnittelutarvetta kuvaavaa aineistoa esiteltiin kylällä Aineisto oli nähtävillä mielipiteiden antamista varten Tällä kyläselvityksellä ei ole mitään oikeudellisia vaikutuksia. Tämä selvitys ei ole kaava eikä suunnitelma, jonka mukaan voitaisiin ohjata rakentamista suoraan. Selvitys on uudenlainen lähestymistapa kohdata maaseudun kylien kehittämistarpeita sekä ohjata ja kartoittaa suunnittelutarpeita. 1. JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN MAASEUTU- ALUEIDEN ESISELVITYS (MASSU) Entisen Jyväskylän maalaiskunnan maaseutualueiden maankäyttöä kokoavassa esiselvityksessä (MASSU) kuvataan maaseutualueiden maankäytön nykytilaa sekä analysoidaan kehittämismahdollisuuksia. Kehittämismahdollisuuksien analyyseissa on pääasiassa keskitytty kysymykseen, minne asuinrakentaminen maaseudulla olisi hyvä suunnata. Keskeiseksi kysymykseksi on nostettu palvelujen saavutettavuus ja säilyminen maaseudulla. Selvitystä on käytetty Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laadinnassa maaseutualueiden sisältöä suunniteltaessa (maaseutuelinkeinojen kehä). Keskeiset kysymyksiä maaseutualueilla ovat: - mitkä ovat keskeisiä kehitettäviä kyläalueita? - millaista maankäyttöä kyläalueille voidaan osoittaa? - miten yleiskaavassa turvataan maa- ja metsätalouden edellytykset? - miten edistetään nykyistä vähemmän päästöjä aiheuttavia liikennemuotoja? - miten turvataan tulevien asuinalueiden viher- ja virkistysalueet? - miten kylien kehittämistyötä tullaan jatkamaan. Laaditaanko näille alueille yksityiskohtaisempia osayleiskaavoja (ns. kyläkaavat) vai ovatko oikeusvaikutuksettomat maankäytön kehittämistarkastelut riittäviä? 2(23)

3 MASSU-analyysien yhteenvetokartat. Alla karttaote asumiselle myönteisistä ja rajoittavista kriteereistä. Mitä vaaleampi on analyysikartan väri, sitä edullisempi alue asumiselle. Leppälahden alue 3(23)

4 2. MAANKÄYTÖN NYKYTILANNE Leppälahden kyläselvityksen kohteena on koko Jyväskylän kaupunkiin kuuluva Leppäveden järven itäpuolinen osa. Tarkastelualueelta hahmottuu 4 erityyppistä aluekokonaisuutta: - Leppälahden kyläkeskus - Leppävedentien varsi - Valtatien ja rautatien pohjoispuoli - Palvajärven alue. Maankäytön nykytilanne koostuu pääosin edellä olevaan MASSUselvitykseen, jota on tarpeellisin osin päivitetty ja täydennetty Leppälahden kylä Leppälahden kylä sijaitsee noin 15 km etäisyydellä Jyväskylän keskustasta valtatie 9 varrella. Aluetta halkoo valtatien lisäksi Pieksänmäen rata ja pohjoispuolella kulkee Keitele-Päijänne kanavareitti. Leppälahden kylän kehittämiseksi ovat kyläläiset laatineet kyläsuunnitelman vuonna Alueella on vireätä yhdistystoimintaa; - Leppälahden Kylätoimikunta - Leppälahti-Savio vesihuolto -osuuskunta - Leppälahden Nuorisoseura ry - Leppälahden Kalamiehet ry - Leppälahden VPK - Pönttövuoren Peikot ry - Leppälahden Paukkupeikot - Leppälahden maa- ja kotitalousseura. Leppälahden alueen maarekisterikylät: Tarkastelualueena on koko Leppäveden järven itäpuolinen osa. 409 Oravasaari 412 Savio 4(23)

5 Leppälahden alue on kehittynyt vesistön ja huonojen tieyhteyden takia erillään Jyväskylästä ja osa alueesta on kuulunut vuoteen 1973 saakka Laukaan kuntaan. Ennen tieyhteyksien kehittymistä yhteytenä on toiminut raideliikenne luvulla valmistuneen Toivakantien kautta on päässyt Peiponsalmen kapulalossilla autolla Vaajakoskelle ja edelleen Jyväskylään luvulla on valmistunut valtatie 9 Vaajakoskelta Leppälahteen Väestö Leppälahden alueella on 666 asukasta (v 2012). Väestö on kasvanut tasaisesti viime vuodet. Ote MASSU-selvityksestä / Väestö kylittäin vuonna Peiponsalmen lossi, jota kautta on ollut yhteys 60-luvulle saakka Jyväskylään. Leppälahden kylä on kehittynyt rautatien varteen. 5(23)

6 2.3. Palvelut Valtatien varrella Leppäveden rannalla on kahvila ( Pöllibaari) ja lähellä Laukaan rajaa Ysitien lemmikki (lemmikkieläinpuisto, lemmikkiparkki, majoitusta yms) Kyläalueella sijaitsee Jyväskylän kaupungin omistama Leppäveden kerhotila (vanha kyläkauppa), sen piha-alueella leikkikenttä sekä Lepäsmutkan takana urheilukenttä. Urheilukentän alueella on sijainnut kylätalo, joka paloi 70-luvulla. Kyläalueella on sekä valtatien että rautatien läheisyydessä hyvät venelaiturit ja uimarannat. Leppälahden alueella on koulu lakkautettu 1960-luvulla ja Laukaan puolelta 1970-luvulla. Koulu toimii nykyisin leirikeskuksena ja sen tulevaisuus on vielä avoin. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt asiaa , asiaa on käsitelty :ssä 131 (Leppälahden leirikeskuksen toimintaa kehitetään ja etsitään siihen tarvittaessa ulkopuolinen yhteistyökumppani) ja Leppälahden Paukkupeikot ovat rakentaneet Leppälahden Eräkeskuksen, jossa voi järjestää erilaisia tapahtumia. Alueen läheisyydessä on talvisin ladut sekä moottorikelkkareitti. Valtatien varrella kulkee kaukoliikenteen linja-autot. Kyläalueelle tulee paikallinen linja-autoyhteys, samoin Leppävedentien vartta pitkin Talsanlammelle saakka (linjat 38K ja 42, 43 Keskusta- Vaajakoski-Leppälahti-Lievestuore). Leppälahden kerhotila. Keskeiselle kyläalueelle sijoittuu kaksi uimaranta- ja venelaiturialuetta. 6(23)

7 2.4. Liikenne Alueen tieverkkorungon muodostaa valtatie 9 ja Leppälahdentie. Leppälahden kyläalueelle liikenne välittyy eritasoristeyksen kautta, muutoin liittymät ovat tasoliittymiä. Alueella ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Erityisenä ongelmana on kylän kohdalta puuttuva kevyen liikenteen alitus. Rautatie kulkee samoin alueen läpi itä-länsisuunnassa, liittymät ovat eritasossa lukuun ottamatta kyläkeskustan pohjoispuolen liittymää. Radan pohjoispuolelle sijoittuu Leppäveden vanha asemapaikka, joka on nykyisin asuinrakennuspaikkana. Ote valtion rataverkosta. Vuonna 2012 valtatiellä oli liikennettä Leppälahden risteyksen kohdalla keskimäärin 7155 / 9831 ajoneuvoa/vuorokausi, Leppävedentiellä 806 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen vastaavat määrät 677 / 774 ja 24 ajoneuvoa/vuorokausi. ELY-keskus, Keski- Suomi, Liikennemääräkartta /tietilastot/liikennemaarakartat Valtion rataverkko 2012: /rautatiet/valtion_rataverkko_15_6_2012.pdf Rataverkon kuvaus 2013: 7(23)

8 2.5. Kunnallistekniikka Keskeinen osa kyläalueesta on vesi- ja viemäriverkoston piirissä, sitä hallinnoi Jyväskylän Energia. Leppälahti-Savion vesiosuuskunnan verkosto sijoittuu Palvajärven alueelle. Vesiosuuskunta laajentaa parhaillaan verkostoa etelän suuntaan Leppävedentien varteen. Keskeiselle kyläalueelle on entinen Jyväskylän maalaiskunta toteuttanut vesi- ja viemäriverkoston. Vesiosuuskunta on rakentanut linjan kyläalueelta Palvajärvelle. Kaupungin maanomistus kartassa vihreällä. 8(23)

9 2.6. Rakentaminen ja asuminen 2000-luvulla Leppälahdelle on valmistunut noin 4 taloa / vuosi. Keskeinen kyläalue on rakentunut jo niin tiiviisti, ettei lisärakentamista voida enää sallia ilman kaavallista tarkastelua. MASSUaineistossa lisää suunnittelutarve- ja poikkeuslupamääristä. Vesiosuuskunta laajentaa parhaillaan verkostoa. I-vaiheen urakka-alueelle on maaseutulautakunta myöntänyt 25 % avustuksen. 9(23)

10 2.7. Loma-asuminen Alueelle sijoittuu runsaasti loma-asumista. Kaikkiaan rantoja on noin 80 km. Leppäveden rantojen lisäksi alueelle sijoittuu kokonaan Muurikaisjärvi 67 ha, Orajärvi 31 ha, Talsanlampi 22 ha ja Hanhilampi 1 ha. Sekä osittain Toivakan tai Laukaan kanssa Palvajärvi 142 ha, Höyhenisjärvi 21 ha, Pieni Humalajärvi 27 ha, Pitkäjärvi 156 ha sekä Pieni Ilvesjärvi. Alueelle sijoittuu kaikkiaan 8 ranta-asemakaavaa (sivut 14-15) Maa- ja metsätalous Alueelle sijoittuu 3 nautatilaa, 4 lypsykarjatilaa, 1 hevostila, 5 kasvinviljelytilaa sekä 3 nurmenviljelytilaa (v. 2011). Ympäristölupaa edellyttäviä kohteita on 2 kpl. Leppälahdentien ja Mehtoniementien varteen sijoittuvat tärkeät yhtenäiset peltoalueet Erityiskohteet Leppävedentien varteen sijoittuu kallionlouhinta-alue, samoin Pommiovuorelle on haettu ympäristölupa koskien kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta asfaltti- ja uusioasfalttimassan valmistusta sekä kierrätysasfaltin varastointia ja käsittelyä. Lupa on parhaillaan valituskäsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Alueelle sijoittuu kaksi pohjavesialuetta. Leppäveden ja Kaivoveden kannaksella sijaitsee vedenottamo. Vedenottamo on rantaimeytyslaitos, jonka tuotantoa on tehostettu pintaveden imeytyksellä. Kaivoveden pohjavesialueesta on valmistunut suojelusuunnitelma vuonna askyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/51149_kaivoveden_pvalueen_suojelusuunn.pdf 10(23)

11 2.10. Kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet ovat 17 Mehtoniemi ja 18 Muurikainen. Muinaismuistot: sm77 Ketvenensaari Tuomarinkivet sm 86 Kuorekallio, varhaismetallikautinen lapinraunio sm89 Leppälahden kesäsiirtola, varh.met.kaut. as.paikk.löytöjä sm104 Myllypuro, kivikautinen asuinpaikka sm144 Oravasaari/ Siilinranta, viikinkiaikainen polttohauta Keski-Suomen museon inventoimat rakennukset: 55 Leppäveden asema 62 Ukonvuori 190 Uusi-Heikkilä 191 Kuivikko 192 Mehtoniemi 193 Muurikainen 194 Pirttilahti 195 Pirttivuori 196 Vuorenkolo 197 Yrjölä Muinaismuistoja on täydennetty v (Mikroliitti Oy, Timo Jussila): sm212 Kapakkavuori, hiilimiilu sm213 Kapakkavuori, hiilimiilu sm214 Kapakkavuori, tervahauta sm215 Kapakkavuori, tervahauta sm224 Oravasaarentie, hiilimiilu sm225 Oravasaarentie, hiilimiilu Uudet kohteet on merkitty punaisella. 11(23)

12 2.11. Luonnonympäristö Vuonna 2012 kesällä laadittiin luontoselvitys keskeiseltä kyläalueelta rautatien ja Orajoen väliseltä alueelta. Luontoselvitys ja erillinen liito-oravaselvitys ovat erillisinä raportteina. Muutoin Leppälahden alueelta on lähinnä luontoselvityksiä tehty laadittujen ranta-asemakaavojen osalta (vuosina 1998 ja Mahdollisen kaavoitettavan alueen osalta (tavoitekartta 1 ja 2) luontoselvitysinventointi ei ole vielä riittävä. Vuoden 2012 selvityksen mukaan arvokkaita luontokohteita selvitysalueella ovat leirikeskuksen itäpuolen lehto- ja luhta-alueet (7,5 ha), Orajärven tilan länsipuolen lehto (0,7 ha), Kankaansuo (3,6 ha), Muurikaisjärven laskupuron lehto, Muurikaisjärven itäpuolen louhikko ja Lehmämäen lehmusmetsikkö. Uhanalaisista kasveista löydettiin hirvenkelloa, ahokissankäpälää sekä punakonnamarjaa. Liito-oravan elinympäristöjä löydettiin 7 kpl. Linnuston osalta arvoalueita ovat Ketveneenlahden pohjukka, Ison Ketveneensaaren eteläpuoliset luodot sekä Kaivoveden-Orajoen rantaluhdat. Vuonna 2006 arvokohteina on kartoitettu: Ponnemäen lehtolaikut, Leppälahden puronvarsi, Ponnemäen rantarinne ja liitooravan jätöspuu. Vuonna 1998 on kartoitettu lohkareinen ranta-alue Leppäveden rannalla ja ekologisesti monimuotoinen ranta-alue Muurikaisjärvellä. Luontoselvitysalue vuonna Leppälahdentien varren hirvenkelloja. Kuva Timo Pylvänäinen. 12(23)

13 3. SUUNNITTELUTILANNE 3.1. Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa on seuraavat aluetta koskevat merkinnät: - Valtatie/runkotie, merkittävä parantaminen (vt/rt) - Eritasoliittymä - joukkoliikenteen laatukäytävä (jl) - Valtakunnallisesti merkittävä päärata/runkorata - Voimalinja - Pääjohto (j,v) Vuontee-Janakka yhdysvesijohto, Toivakka- Jyväskylä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto - Pääjohto (j), ohjeellinen, Lievestuore-Vaajakoski siirtoviemäri - Pohjavesialueet (Kaivovesi, Kapakkavuori) - Maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö (Mehtoniemi ja Muurikainen) - Muinaismuistot - Luonnonsuojelualue (sl : Muurikaisjärven laskupuron lehto, Ilvesjoen lehto) - Suojelualue (s: Leppälahden luonnonhoitometsä) - Moottorikelkkailureitti - Veneväylä Maakuntakaavan alueluettelo ja merkinnät tarkemmin: alueluettelo_ym_www.pdf 13(23)

14 Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan (maaaineshuolto ja luontoarvot) Kaava sai lainvoiman Vaihekaavassa 2 on osoitettu arvokas moreenimuodostuma (ge/3). 2. Vaihekaava Käsittelyssä olevissa 3 (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) ja 4 (kaupallinen palveluverkko ym) vaihemaakuntakaavoissa ei ole alueelle kohdistuvia maankäyttövarauksia Yleiskaavoitus Alueella ei ole oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Päijänne-Leppävesi rantaosayleiskaavan on Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto hyväksynyt Kaavaa ei ole laadittu maankäyttöja rakennuslain 72 :n mukaiseksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi, joten sitä ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentamisesta ja rakennusmenettelystä on tarkemmin kappaleessa 5 sivulla (23)

15 3.3. Ranta-asemakaavoitus Alueella on rantakaavoja 8 kpl. 77 kaupungin osa Oravasaaren rantakaava Rn77:001 Talsan ja Virmuniemen ranta-asemakaava Rn77:002 Virmuniemen ranta-asemakaavamuutos Rn77: kaupungin osa Oravasaaren rantakaava (Lehmivuori) Rn78:001 Leppälahden ja ympäristön ranta-asemakaava Rn78: kaupungin osa Oksasaaren rantakaava Rn79:001 Mehtoniemen ranta-asemakaava Rn79:002 Mehtolahden ranta-asemakaava Rn79:003 Ranta-asemakaavoitetuilla alueilla rakennetaan ja haetaan rakennuslupia kaavan mukaisesti. Rakentamisesta ja rakennusmenettelystä on tarkemmin kappaleessa 4.6 sivulla Suunnittelutarvealueet Suurin osa Leppälahden aluetta on suunnittelutarvealuetta, jolle kohdistuu rakentamispaineita. Ennen rakennusluvan hakemista tulee saada myönteinen suunnittelutarvepäätös. Suunnittelutarvealueesta on kartta sivulla 21. Rakentamisesta ja rakennusmenettelystä on tarkemmin kappaleessa 5 sivulta 20 alkaen. Jyväskylän kaupungin maanomistus vihreällä vuonna Maanomistus Suurimmat maanomistajat alueella ovat UPM-Kymmene ja Finsilva. Jyväskylän kaupunki omistaa maata jonkin verran keskeiseltä kyläalueelta. Maanomistuskartta seuraavalla sivulla. Laukaan kunnan maanomistus valtatien varrella punaisella. 15(23)

16 4. KYLÄSELVITYS Tämän selvitystyön tavoitteena on selvittää koko Jyväskylän kaupunkiin kuuluvan Leppäveden järven itäpuolisen osan suunnittelutarve, tarkentaa tulevan osayleiskaavatyön sisältökysymyksiä ja määritellä osayleiskaavalle perusteltu aluerajaus. Maanomistuskartta Kyläselvityksen tarkoitus Jyväskylän maalaiskunnan maaseutualueiden esiselvityksen (MASSU) alustavassa analyysissä yhdeksi ns. kylähelmeksi nousi Leppälahden kyläalue ja sen kaavoitustarve. Alueen rakentaminen on paikoin niin tiivistä, että muun muassa varsinaiselle kyläalueelle ei ole voitu myöntää enää suunnittelutarvepäätöksiä ilman kaavallista tarkastelua. Kaavoituksen tarpeellisuuden ja rajaamisen selvittämiseksi päätettiin MASSUN esiselvitystyötä jatkaa tarkemmilla yleiskaavallisilla selvityksillä. Alueelle käynnistettiin luontoselvityksen laadinta sekä rantojen rakennusoikeuksien selvittämiseksi laadittiin alustavat emätilatarkastelut. Kylien asukkaille suunnatuissa tilaisuuksissa pyritään kartoittamaan asukkaiden toiveita kylän kehittämiseksi. Tilaisuuksissa keskustellaan alueen kehittämisestä, kaavoittamisesta ja esiteltiin alueelle tehtyjä selvityksiä. Yleiskaavallisista selvityksistä ja alueen kehittämistavoitteista kootaan raportti, jossa keskeisiä asioita ovat: - kylärakenne - liikenneyhteydet - vesi- ja viemäriverkosto - luonnonympäristö ja maisema - maa- ja metsätalous - maaperä - pohjavesialueet. 16(23)

17 4.2. Suunnitteluvaiheet Ensimmäinen työpajatyyppinen kyläilta järjestettiin Tilaisuuden aiheina olivat kyläselvityksen tarkoitus ja tavoite sekä pohtia yhteisesti tiiviimmän kylän ja maaseutualueen suhdetta. Ryhmätyössä pohdittiin muun muassa, missä nykyisin on kyläläisten mielestä tiiviin asutuksen rajat. Kuinka laajalla alueella voisi olla yhtä tiivistä asutusta tai tiiviimpää? Voisiko sijoittua rivitaloasutusta? Mitkä ovat keskeiset toiminnot kyläalueella, jotka kaavoituksessa pitäisi huomioida, mitkä alueet pitää ehdottomasti jättää rakentamatta? Mitä odotuksia kaavan laatimiseen liittyy? Mitä lisääntyvä asutus voisi tuoda tullessaan: positiiviset ja negatiiviset vaikutukset? Ryhmätyön keskeiset tulokset merkittiin kartalle, jotka ovat selvityksen liitteenä. Tämän jälkeen alueelle liittyvistä maankäyttötavoitteista ja toiveista sai tulla keskustelemaan henkilökohtaisesti 2.10 ja Maanomistajien alustavia mielipiteitä koottiin niin ikään kartalle, jotka ovat selvityksen liitteenä. Karttaa täydennetään koko selvitystyön ajan. On kuitenkin huomioitava, että kartta ei ota kantaa siihen, ovatko toiveet ja esitykset mahdollisia. Alueelle laadittuja selvityksiä ja rantarakentamisen periaatteita (mm rakentamistilanne, väestö, luontoselvitys, emätilaselvitys yms) esiteltiin Väliraporttia tavoitekarttoineen esiteltiin kyläillassa , jonka jälkeen kyläselvityksen aineisto oli nähtävillä Lopullinen kyläselvitys-raportti valmistuu kesäkuussa Kyläselvityksen toteuttaminen Tämä kyläselvitys ei ole kaava eikä suunnitelma, jonka mukaan voitaisiin ohjata rakentamista suoraan. Jyväskylän kaupunki on laatinut aikaisemmin Etelä-Korpilahden alueelle kyläselvityksen, johon osoitettiin rakentamiseen hyvin soveltuvia alueita ja jota voidaan käyttää esimerkiksi suunnittelutarvepäätösten ja poikkeuslupien perusteena. Leppälahden alueella nykyinen rakennustiheys sekä rakentamispaine on kuitenkin aivan toisenlainen, joten keskeinen osa aluetta tarvitsee rakentamisen ohjaamiseksi ja maanomistajien tasapuolisen kohtelemisen turvaamiseksi vähintään osayleiskaavoitusta. Rannoille rakentaminen edellyttää lain mukaisesti lähtökohtaisesti aina kaavoitusta. Rakentamisesta ja rakennuslupamenettelyä on tarkemmin selitetty kappaleessa 5. Koko tarkastelualueen suunnittelutarvetta ja sen sisältöä kuvaavat tavoitteet on koottu kahdelle kartalle; Tavoitekartta 1 ja Tavoitekartta 1 Tavoitekartta 1 kuvaa koko tarkastelualueen suunnittelutarvetta. Kylä ja kylänauha Keskeinen kyläalue on osoitettu tiiviiksi kyläalueeksi (K), jolla rakentaminen voi olla ympäröivää maaseutua tehokkaampaa ja joka on vähintään osayleiskaavoitettava. Kaavoitustaso, eli että tarvitaanko tiiviimmällä kyläalueella osayleiskaavoituksen lisäksi asemakaavoitusta, ratkaistaan osayleiskaavassa. Siihen vaikuttaa suurimmaksi osaksi, kuinka tiivis kyläalueesta halutaan. Kyläläisten toiveena on esitetty, että kehittämisen työkaluna olisi osayleiskaavoitus asemakaavoituksen sijaan. Asemakaavoitukseen liittyviä maankäyttösopimuksia, joissa kaupunki ja maanomistajat sopivat muun muassa kustannusjaoista, vierastetaan. Vähintään 2000 m2:n rakennuspaikkakokoa pidettiin hyvänä kyläalueella, sen ulkopuolella vähintään 5000 m2. Tiiviimmän kyläalueen ulkopuolelle on rajattu maaseutumainen/kylänauhamainen alue (KN), jolla rakentamisen tulisi tukeutua joukkoliikenteeseen, vesihuoltoverkostoon ja ympäröivään kyläasutukseen. Rakentaminen tulisi tutkia osayleiskaavalla, rannat mukaan lukien. Kyläalueella rantojen mitoitus voi olla muita 17(23)

18 alueita suurempi, alustava esitys on ranta-asuntoa / muunnettu rantakilometri. Pohjoisesta alue rajautuu rautatiehen ja etelässä Talsanlammen eteläpuolelle. Rautatien pohjoispuolelle laajentuva kylä edellyttäisi eritasoratkaisuja liikenteen osalta ja se ei olisi taloudellisesti järkevää. Eteläosasta rajaus pohjautuu nykyiseen joukkoliikenteeseen (linja-auton kääntöpaikka), joka olisi tavoitteellista säilyttää tulevaisuudessakin. Tiiviimmän kyläalueen ja kylänauhan tavoitteita on tarkemmin käsitelty tavoitekartassa 2. Ysitien Lemmikin alue Valtatien varteen sijoittuva ns. Ysitien Lemmikin alue on osoitettu erityisalueeksi ( E ), jonka kehittäminen edellyttää valtatiehen liittyviä ratkaisuja. Nykyiset liittymät alueella ovat suoria tasoliittymiä ja liikenteen kasvu näissä ei ole suotavaa. Nykyisiä kiinteistöjä voidaan luonnollisesti kehittää ja Ysitien Lemminkin lähiympäristöä voidaan kehittää elinkeinoalueena. Palvajärven rannoilla on jo melko tiheä ranta-asutus. Rantojen rakennusoikeus tulisi tarkastella oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla, mitoitusluvuksi emätilatarkastelua varten esitetään 5-6 ranta-asuntoa / muunnettu rantakilometri. Rannat Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaan rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rannat on siten osoitettu joko ranta-asemakaavoitettavaksi tai rantaosayleiskaavoitettavaksi ( R ). Mitoitusluvuksi emätilatarkastelua varten esitetään 5-6 ranta-asuntoa / muunnettu rantakilometri. Tiiviimmän kyläalueen yhteydessä rantojen mitoitusluvuksi on esitetty 6-7 ranta-asuntoa / muunnettu rantakilometri. Tavoitekartalle on osoitettu alueelle sijoittuvat rantaasemakaavat ja ne jäävät sellaisinaan voimaan huolimatta mahdollisesta rantaosayleiskaavoituksesta. Mikäli ranta-asemakaavan emätilamitoitus on esitettyä mitoitusta pienempi, voivat rantaasemakaava-alueen maanomistajat tarkastella kaavansa muutostarpeita. Kaavan muutostarpeissa tulee esitetyn emätilatarkasteluun liittyvän mitoitusluvun lisäksi ottaa huomioon Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys (rakennuspaikan minimikoot ja rakennusten etäisyydet rannasta). Pysyvää asumista rannoille voidaan sijoittaa vain kyläalueella ja kaavallisella tarkastelulla, jota on tarkemmin käsitelty tavoitekartassa 2. Emätilatarkastelu Yleisesti käytettyjen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti rantaalueilla kohdellaan maanomistajia tasapuolisesti noudattaen yhtenäisiä mitoitusperusteita. Rantarakennusoikeuden tasapuolisessa määrityksessä lähdetään ns. emätilaperiaatteesta. Emätilan määrittelyn perusajankohtana käytetään yleisesti rakennuslain voimaantuloa Emätilatarkastelussa selvitetään ne alkuperäiset tilat, jotka alueella olivat tuona ajankohtana. Emätilaperiaatetta noudatettaessa jaetaan mitoitusnormituksen mukaan tuleva rakennusoikeus ko. emätilan alkuperäisen rantaviivamäärien perusteella. Emätilan uusien rakennuspaikkojen määrä saadaan vähentämällä ko. emätilan kokonaisrakennusoikeudesta jo rakennetut ja lohkotut sekä rakennusluvan saaneet rakennuspaikat. Rakennusoikeus lasketaan siis emätilalle. Todellinen rantaviiva muunnetaan lisäksi rakennusoikeuden laskemista varten ns. muunnetuksi rantaviivaksi vähentäen kapeikkojen, kapeiden niemien, kannasten ja lahtien todellista rantaviivaa. Katso seuraava sivu. 18(23)

19 Muunnettu rantaviiva huomioi kapeiden niemien, lahtien ym vaikutuksen rannan rakennettavuuteen. Emätilatarkastelut tehdään kaavoitusvaiheessa kaava-alueen osalta kaikille rantaan rajautuville kiinteistölle sekä poikkeuslupamenettelyn yhteydessä ko kiinteistön emätilan osalta. Tämä kyläselvitys sisältää alustavan emätilatarkastelun, jossa ei ole esitetty mitoituslukuja ja siten jäljellä olevaa rakennusoikeutta. Mitoitusluvut hyväksytään vasta kaavoitusvaiheessa virallisesti. Tavoitekartta 1 esittää alustavat mitoitusluvut eri alueille. Katso erillinen alustavan emätilaselvityksen lukuohje. Maaseutu Muilta osin tarkastelualue on osoitettu maaseutualueeksi (M), jolla kehittämistavoite on maa- ja metsätalous sekä muut alueelle soveltuvat elinkeinot Tavoitekartta 2 Tavoitekartalle 2 on esitetty alustava rajaus osayleiskaavoitettavaksi sekä tiiviimmän kyläalueen ja kylänauhan suunnittelutarpeen sisältöä tarkemmin. Alustava osayleiskaava-alue Osayleiskaava-alue on alustavasti rajattu siten, että se kokoaa joukkoliikenteeseen, vesihuoltoverkostoon ja ympäröivään asutukseen tukeutuvan alueen. Pohjoisesta rajauksen muodostaa rautatie ja osin valtatie. Eteläosasta alue rajautuu Talsanlammen eteläosaan, jossa on linja-auton kääntöpaikka ja johon saakka on muodostunut uutta kylänauharakennetta. Rajaukseen on otettu mukaan Muurikaisjärvi, Orajärvi ja Talsanlampi sekä Leppäveden rannat, jotka liittyvät kylärakenteeseen valtatien tai Leppälahdentien välityksellä ja joiden osalta voidaan tarkastella ainakin osittain ranta-asutusta pysyvään asumiseen. Osayleiskaavan käynnistämisestä päätetään erikseen. Kaupungilla voi olla kerrallaan vireillä 2-3 yleiskaavaa. Kaavoitusohjelma on Jyväskylän kaavoituksen keskipitkän tähtäimen työohjelma. Sen tavoitteena on asettaa lähivuosien maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle painopistealueet. Kaavoitusohjelmassa on ollut esillä Leppälahden yleiskaavalliset selvitykset. Tiivis kyläalue Nykyistä kyläaluetta esitetään laajennettavaksi valtatien eteläpuolelle rakenteilla olevaan vesi- ja viemäriverkostoon tukeutuen. Valtatien alitse tulisi saada turvallinen pyöräily ja jalankulun yhteys. Kyläläiset ehdottavat alituspaikaksi nykyisen kahvilan kohtaa, joka on toiminnallisesti paras kohta. Leppäveden rannalla sekä Muurikaisjärven pohjoispuolella voidaan tarkastella nykyisen loma-asumisen muuttamista pysyvään asumiseen. Näillä ranta-alueilla mitoitusluvuksi emätilatarkastelua varten esitetään 6-7 ranta-asuntoa / muunnettu rantakilometri. 19(23)

20 Rannat käsitellään osana ns kyläyleiskaavaa, ei erillisenä rantayleiskaavana. Kyläalueella tulee huomioida riittävien virkistyskohteiden ja reittien säilyminen ja kehittäminen. Alueella on lukuisia vene- ja uimapaikkoja, jotka muodostavat keskeisen osan Leppälahden viihtyvyyttä. Nykyisen Leppälahden leirikeskuksen ranta-alueilta tulee muodostaa riittävä ulkoilureittiyhteys Lehmämäen kautta valtatien pohjoispuolelle. Lehmämäen alueelle sijoittuu ranta-asemakaava, jonka mukaisesti rannoille on osoitettu lomarakennuspaikat ja Lehmämäen rinteeseen kaksi omakotitalon rakennuspaikkaa. Rantaasemakaavaa voidaan muuttaa tai se voidaan kumota mahdollisen osayleiskaavoituksen uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Leppälahdentien varsi Leppälahdentien varteen on muodostunut kylänauhamaista asutusta. Leppälahti-Savio vesihuolto-osuuskunta on suunnitellut laajentavansa verkostoa, joten sen varteen uutta asutusta voidaan maltillisesti sijoittaa. Parhaillaan rakenteilla oleva verkosto on osoitettu kartalle (s. 9). Talsanlammelle saakka on olemassa myös linja-autoyhteys. Leppälahdentien varteen tulee osayleiskaavassa osoittaa varaus pyöräilylle ja jalankululle. Muut tärkeät kohteet Muita kaavoituksessa huomioitavia tärkeitä kohteita/alueita ovat Leppälahdentien varteen sijoittuvat ympäristölupakohteet sekä tärkeät peltoalueet. Alueella on toimivia maatiloja, joiden elinkelpoisuus tulee tulevaisuudessa turvata. Alueen eteläosaan sijoittuu kyläläisten oma eräkeskus, jonka yhteyteen voidaan kehittää erilaisia ulkoilureittejä. Nykyisen voimalinjan läheisyyteen on esitetty moottorikelkkareittiä. Muurikaisjärven pohjoisosassa tulee säilyttää vanha kulttuurimaisemayhteys ja näkymä valtatien yli. 5. Rakentaminen ja rakennuslupamenettelyt Lähes koko tarkastelualue on osoitettu rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueeksi. Tämän lisäksi voi maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukainen suunnittelutarve täyttyä muuallakin. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Käytännössä suunnittelutarpeen synnyttää alueen rakentamistiheys. Suunnittelutarvealue on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa 16 :ssä. Rantarakentamisesta säädetään erikseen. 20(23)

21 5.1. Rakennuslupa ns. kuivalle maalle suunnittelutarvealueella Ennen rakennusluvan hakemista tulee saada myönteinen suunnittelutarvepäätös. Suurimmalla osalla Leppälahden kyläaluetta ei voi saada enää myönteisiä suunnittelutarvepäätöksiä ilman kaavoitusta, sillä rakentaminen on niin tiivistä. Kaavoitusta varten tulee jättää suunnitteluvaraa. Kaavoituksella taataan myös maanomistajien tasapuolinen kohteleminen sekä kaikkien osallisten kuuleminen kylän kehittämisessä. Suunnittelutarveratkaisun harkinnassa hyödynnetään selvitykseen koottuja asioita, kuten sijaintia kylärakenteessa, vesi- ja viemäriverkostoon liittymistä, luonto- ja maisemaselvitystä ym. Leppälahden kyläalueella tarvitaan suunnittelutarvemenettelyä myös todennäköisesti osayleiskaavoituksenkin jälkeen, sillä maankäyttö- ja rakennuslain 44 :n mukaista menettelyä voidaan käyttää vain kyläalueella, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Suunnittelutarvepäätökset myönnetään kuitenkin osayleiskaavan mukaisesti. Suunnittelutarvekartta koko Jyväskylän kaupungin alueella: askyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/23684_suunnittelutarvealueka rtta.pdf 5.2. Rakennuslupa ns. kuivalle maalle suunnittelutarvealueen ulkopuolella Suunnittelutarvealueen ulkopuolella eli ns valkoisella alueella haetaan rakentamiselle suoraan rakennuslupaa. Ns valkoisella alueella voi myös täyttyä lain mukainen suunnittelutarve, jos esim rakennuskanta on muodostunut tiiviiksi tai rakentamisen ympäristövaikutukset edellyttävät normaalia laajempaa lupaharkintaa. Suunnittelutarvealuekartta 21(23)

22 - olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista Rakennuslupa ranta-alueella, jota ei ole kaavoitettu Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (maankäyttö- ja rakennuslaki 72 ). Lainsäädäntö ei kuitenkaan koske: - maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista; - olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista; eikä Leppävesi-Päijänne rantaosayleiskaava ei ole lain mukainen yleiskaava, jonka mukaisesti rakennuslupa voidaan myöntää. Jos oikeusvaikutteista kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Sen myöntää Keski-Suomen ELY-keskus, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta (maankäyttö- ja rakennuslaki 171 ). Rantarakennusoikeus selvitetään emätilatarkastelulla. Kts. emätilatarkastelu sivulla 18. Oleva rakennuspaikka Jos kyseessä on ns oleva rakennuspaikka, eli rakennuspaikalla sijaitsee (luvallinen) lomarakennus tai omakotitalo, voidaan talousrakennuksia rakentaa suoraan rakennusluvalla rantaasemakaavan tai rakennusjärjestyksen mukaisesti. Jos rakennuspaikalla, jolla ei ole kaavaa, sijaitsee vain saunarakennus, niin lomarakennuksen rakentamiseen tarvitaan poikkeuslupa. Poikkeuslupa tarvitaan myös, jos lomarakennusta laajentaa vähäistä suuremmin. Rakennuslupa käyttötarkoituksen muuttamisesta varten tarvitaan myös lomarakennuksen muuttamiseksi pysyvään asumiseen. Kaavoittamattomalla alueella se edellyttää poikkeuslupaa Rakennuslupa ranta-asemakaava-alueilla Alueelle sijoittuu kaikkiaan 8 kpl ranta-asemakaavoja, joiden mukaisesti voi hakea suoraan rakennuslupia; Oksasaaren, Mehtoniemen, Mehtolahden, Leppälahden, Oravasaaren ja Talsa- Virminiemen ranta-asemakaavat. Ranta-asemakaavan mukaisia lomarakennuspaikkoja ei voi muuttaa pysyvää asumiseen. Tästä ei myöskään anneta poikkeuslupia, koska se maanomistajien yhdenvertaisuuden johdosta laukaisisi 22(23)

23 kaikille ranta-asemakaavan mukaisille rakennuspaikoille vastaavan oikeuden. Tapauksista on ennakkoratkaisuja hallintooikeuksissa Rakennuspaikan vaatimukset Rakennuspaikan koko ym vaatimukset on määritelty rakennusjärjestyksessä, mikäli niitä ei ole määritelty kaavassa. Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen (2009) mukaan rakennuspaikan kokovaatimus ns kuivalla maalla on 5000 m², jos se on liitettävissä vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Muutoin kokovaatimus on 1 ha metsäalueilla ja 2 ha peltoalueilla. Rantaan rajoittuvan rakennuspaikan kokovaatimus on vähintään 5000 m² ja loma-asunnon osalta vähintään 3000 m². Rannalle muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee rakennusjärjestyksen mukaan lomarakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä ja vakituisen asumisen rakennuspaikoilla vähintään 80 metriä. Kaava-alueella rakennuspaikan koko ym vaatimukset määritellään erikseen, ne ovat yleensä m² (lain mukaan 2000 m2 on minimi asemakaavan ulkopuolella). Rakennusjärjestys 26 Rakennuspaikalle asetettavat vaatimukset. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös antaa luvan rakentaa maataloutta tai maatilamatkailua palvelevia rakennuksia esim ilman suunnittelutarvemenettelyä. Rakennuspaikan, jolla pidetään hevosta, tulee olla tarkoitukseen riittävän suuri. Pinta-alan tulisi olla vähintään 1 hehtaari ensimmäistä hevosta kohti ja 0,5 hehtaaria lisää kutakin seuraavaa hevosta kohden. Pääelinkeinon harjoittamiseen käytettävän hevostallin tai maneesin saa rakentaa yli viiden hehtaarin suuruiselle tilalle. Määräykset tarkemmin rakennusjärjestyksessä; 33 Maatilarakentaminen tai siihen verrattava rakentaminen). Uusien kotieläinsuojien ja lantavarastojen rakentaminen pohjavesialueilla voi tulla kyseeseen vain erityisin perustein ja pohjaveden pilaantumisvaaraan estävin toimenpitein. Ympäristöviranomaiselta on selvitettävä ympäristöluvan tarve. Selvitysalueelle sijoittuu kaksi pohjavesialuetta. Rakennusjärjestys; 34 Maanrakennustyöt pohjavesialueilla ja vedenhankintavesistön valuma-alueella Maatilarakentaminen Jyväskylän rakennusjärjestyksessä luku 7 sisältää määräyksiä koskien maatilarakentamista tai siihen verrattavaa rakentamista. Maatilan yhteyteen voidaan rakentaa sukupolvenvaihdosta palveleva asuinrakennus eli ns syytinki, muutoin rakennuspaikalla voi olla vain yksi asuinrakennus Aluearkkitehti Julia Virtanen 23(23)

24

25

26

27