PETÄJÄVEDEN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJEET. KAKSOSTEN ASEMAKAAVA-ALUE Koskee kortteleita 58, 65, 69, 70-71, Kunnanhallitus..

Transkriptio

1 PETÄJÄVEDEN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJEET KAKSOSTEN ASEMAKAAVA-ALUE Koskee kortteleita 58, 65, 69, 70-71, Kunnanhallitus Arkk.tsto Anna-Liisa Nisu

2 PETÄJÄVEDEN KUNTA, KAKSOSTEN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET OHJEEN TARKOITUS 3 2. ALUEEN SIJAINTI JA YLEISLUONNE 3 3. LÄHTÖKOHDAT MAAPERÄ ENERGIATEHOKKUUS 3 4. RAKENTAMISTAPAOHJEET, YLEINEN OSA RAKENNUKSEN SIJOITUS TONTILLA, YLEISPERIAATTEITA RAKENNUKSEN MUOTO, MITTASUHTEET SOVITUS MAASTOON RAKENNUSTEN JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRIT KASVILLISUUS JA PIHA-ALUE 5 LIITTEENÄ KORTTELIOHJEET (A3 koko): 1. Liite 1. Korttelit 58 ja 65 (Perätie Heikintie) 2. Liite 2. Korttelit ja korttelin 69 tontit 1-3 (Ilvestie Myyrätie) 3. Liite 3. Korttelin 69 tontit 4-8 (Susitie) 4. Liite 4. Korttelit 70, 71, 79 ja 80 (Susitie) 5. Liite 5. Havainnepiirros 1:2000 (A3) 2(5)

3 PETÄJÄVEDEN KUNTA, KAKSOSTEN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohje on asemakaavan määräyksiä täydentävä ja tarkentava suositus alueen rakentamiseksi. Tavoitteena on, että asuinalueiden uusi rakennuskanta sopeutuu ympäristönsä olemassa olevaan rakennuskantaan ja luonnonympäristöön tuoden Petäjäveden taajamakuvaan yhtenäisyyttä ja samalla uutta ja raikasta tuulahdusta. Ohjeet koskevat uudisrakentamista. 2. ALUEEN SIJAINTI JA YLEISLUONNE Alue sijaitsee Petäjäveden keskustassa valtatien 23 molemmilla puolilla, lähellä Petäjäveden liikenneympyrää. Valtatien lähialueet ovat Petäjäveden kuntakuvan kannalta tärkeitä alueita. Maasto valtatien itäpuolella on vaihtelevaa; Ilvestien ja Myyrätien alueet sijoittuvat mäelle, jossa maanpinta on ylimmillään n. tasossa +133,00. Susitien varrella maasto laskee pohjoisesta vanhalta radan pohjalta kohti lounasta. Susitie ylittää alueen keskivaiheilla laakson painanteessa virtaavan puron. Valtatien länsipuolella maasto viettää lievästi kohti koillista (valtatietä) ja korttelin 65 tontin 2 alueella on mäki. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. MAAPERÄ Maaperä suunnittelualueella Geologisen tutkimuskeskuksen karttatiedon mukaan on pääosaltaan moreenia ja kalliota. Savikkoa ja hiesumaata on valtatien 23 molemmin puolin, maaston alavimmissa kohdissa ENERGIATEHOKKUUS Uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset astuvat voimaan , ne koskevat uudisrakentamista tietyin poikkeuksin. Olennainen muutos aiempiin määräyksiin nähden on, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja (E-luku). Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettiä ja maalämpöä. Rakennusta suunniteltaessa on laadittava energiaselvitys. Energiaselvitys on päivitettävä ja pääsuunnittelijan on varmennettava se ennen rakennuksen käyttöönottoa. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaan ( > Maankäyttö ja rakentaminen) energiaselvitys sisältää yleensä seuraavat tarkastelut: rakennuksen kokonaisenergian kulutus (E-luku) energialaskennan lähtötiedot ja tulokset kesäaikainen huonelämpötila ja tarvittaessa jäähdytysteho; rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa rakennuksen energiatodistus. Kuva 1. Ote maaperäkartasta (Punainen: kallio, vaalean ruskea: moreeni, sininen: savikko, punaruskea: turve). Lisätietoa: Aurinko-opas, aurinkoenergiaa rakennuksiin; Erat, Erkkilä, Nyman, Peippo, Peltola, Suokivi. - Aurinkoteknillinen yhdistys ry, (5)

4 PETÄJÄVEDEN KUNTA, KAKSOSTEN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENTAMISTAPAOHJEET, YLEINEN OSA 4.1. RAKENNUKSEN SIJOITUS TONTILLA, YLEISPERIAATTEITA Rakennukset sijoitetaan asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle. Jos tarkempia määräyksiä ei ole annettu, rakennukset sijoitetaan vähintään 4 m etäisyydelle tontin rajoista ja kadun puoleisesta rajasta vähintään 5 m etäisyydelle. Rakennusalan puitteissa, naapurin suostumuksella sekä palosuojauksista huolehtien, voi talousrakennuksen sijoittaa lähemmäksi kuin 4 m tontin rajasta. Kellarin voi rakentaa silloin kun perustusolosuhteet sen sallivat, mutta kellariin ei tällä alueella voi sijoittaa kerrosalaan laskettavia tiloja. Edullisimmat ilmansuunnat, joihin asuinrakennuksen tulisi avautua, ovat kaakko, etelä ja lounas. Aurinkoenergian hyödyntämiseksi paras ilmansuunta on etelä ja siitä 15 poikkeamat. Rakennus sijoitetaan tontilla siten, että pääosa ikkunoista avautuu lämpimään ilmansuuntaan. Ikkunoiden sijoituksella pyritään maksimoimaan päivänvalon saanti sisätiloihin, jolloin vähennetään lisävalaistuksen tarvetta. Rakennusta suojataan auringon paahteelta pitkillä räystäillä, katoksilla ja markiiseilla ikkunoiden edessä sekä lehtipuustolla. Ilmansuunnat huomioidaan sisätilojen sijoittamisessa; lepo ja varastot - viileä oleskelu - lämmin työ valoisa Viherhuone sijoitetaan rakennuksen matalimpaan kohtaan, josta lämmin ilmavirtaus kulkee ylös asuintiloihin päin. Lämpimän sisätilan ja kylmän ulkotilan väliin suunnitellaan tiloja, jotka toimivat lämpövyöhykkeinä, näitä ovat mm. tuulikaapit, terassit, katokset, lasikuistit ja viherhuoneet. Rakennusten ja oleskelupihan sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota paitsi ilmansuuntien edullisuuteen ja näkymien muodostumiseen, mutta myös yksityisyyden turvaamiseen omalla tontilla sekä naapurin kiinteistössä. Korttelikohtaisiin ohjeisiin liitetyt havainnepiirrokset näyttävät rakennusten suositeltavat sijoituskohdat ja pääharjansuunnan. Jätesäiliöitä varten rakennetaan pieni katos tai puinen aitaus tai ne sijoitetaan talousrakennuksen yhteyteen. Jätesäiliöiden tulee olla helposti tyhjennettävissä kadulta päin, mutta säiliöt eivät saa sijaita liian keskeisellä ja näkyvällä paikalla. (Kunnan teknisestä toimistosta saa tarkemmin tietoa jätehuollosta) RAKENNUKSEN MUOTO, MITTASUHTEET Rakennuksen energiataloudellisuuden kannalta on hyvä, jos tilat ryhmitellään keskusmuurin ympärille ja rakennuksen ulkovaipan pinta-ala suunnitellaan mahdollisimman pieneksi, kuitenkin samalla rakennuksen muoto suunnitellaan massoittelultaan paikkaan sopivaksi ja mittasuhteiltaan sopusuhtaiseksi, jolloin rakennus saa ajattoman kokonaishahmon. Kuva 2. Rakennuksen kokonaishahmo muodostuu rungon syvyyden (päädyn), julkisivun korkeuden ja katon korkeuden keskinäisistä mittasuhteista. Kuvassa jälleenrakennuskauden rakennuskantaan sopivat mittasuhteet: KATTOKORKEUS B = n. 1/3 A SEINÄN KORKEUS (C) = suurempi kuin B, n. ½ A PÄÄTY (A) = 7 9m 4(5)

5 PETÄJÄVEDEN KUNTA, KAKSOSTEN ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET SOVITUS MAASTOON Sopivan perustamistavan suunnittelua varten, rakennuspaikalle suositellaan tehtäväksi maaperätutkimus. Rakentamisessa tulee pyrkiä siihen, että vältetään tonttimaan liiallista täyttöä ja pengerrystä. Rakennus pyritään asemoimaan tonttimaan korkoihin sokkelitasoa ja sisälattiatasoja porrastamalla. Rinnetonteilla voidaan asuinrakennus sovittaa maastoon myös kellarin avulla. Tällöin julkisivu alarinteen puolella nousee helposti korkeaksi. Tällaisissa ratkaisuissa julkisivun enimmäiskorkeus alarinteen puolella on - 6,5 m kerrosluvulla I - 7,8 m kerrosluvuilla I u 3/5-8,5 m kerrosluvulla II. Alarinteen puoleisen julkisivun korkeaa vaikutelmaa voi lieventää mm. : a) julkisivulaudoitusta ulotetaan kellarin seinän kohdalle b) alarinteen puolelle istutetaan kasvillisuutta (ikivihreä) c) julkisivua jäsennöidään ja erilaisilla rakennusaiheilla (parveke, terassi tms.) sovitetaan rakennus mittakaavallisesti ympäristöönsä RAKENNUSTEN JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRIT Rakennuksen värien antama kokonaisvaikutelma riippuu aina julkisivumateriaalista, värin peittävyydestä, (kuultava vai peittävä), mistä aineksista maali (tai käsittelyaine) on valmistettu ja erityisesti siitä, mikä on päävärin ja tehostevärien suhde. Perusperiaatteena on, että värit eivät saa liikaa nousta esiin ympäristöstään. Rakennuksen väritys ei siten saa olla liian kirkas tai räikeä tai värit eivät saa olla keskenään liian kontrastiset (esim. musta katto ja valkoiset julkisivut). Suositaan hengittäviä, mielellään aitoja pigmenttejä sisältäviä julkisivun käsittelyaineita. Värien valintaan ja käyttöön vaikuttaa myös se onko arkkitehtuuri perinteistä vai modernia.: - Modernia ilmettä tavoiteltaessa nurkkalaudat ja räystäslaudat voi maalata julkisivun väriin tai lähelle sitä. - Perinteistä tyyliä tavoiteltaessa nurkka-, kehys- ja räystäslaudoissa käytetään tehosteväriä. Jos julkisivussa on kuitenkin runsaasti listoja ja kehyslautoja, on hyvä maalata osa niistä julkisivun päävärillä, jotta lopputulos on kevyempi eikä vaikutelma ole liian ruudullinen KASVILLISUUS JA PIHA-ALUE Tonttiliittymät leveydeltään enintään 6 m. Asfaltoidut alueet rajataan suppealle alueelle auton säilytyspaikan yhteyteen. Asfaltille vaihtoehtoisia pintamateriaaleja ovat mm. betoni- tai tiililaatat. Metsäalueelle sijoittuvilla tonteilla suositellaan hyväkuntoisten puiden säilyttämistä. Puiden säilyttäminen tonteilla luo valmiin asuinalueen leimaa. Säilytettävän puuston rungot suojataan rakennusaikana ja juuriston vahingoittuminen estetään. Energiataloudellista ja ilmasto-olosuhteisiin sopeutuvaa rakentamista tuetaan kasvillisuudella: Asuinrakennuksen pohjois- ja itäpuolta suojataan tarvittaessa tuulelta suojaistutuksilla. Havupuut ja pensaat luovat ympärivuotisen suojan. Asuinrakennuksen etelä- ja länsipuolelle istutetaan / säilytetään lehtipuita tai lehtipuuryhmiä jotka varjostavat asuinrakennusta lämpimään vuodenaikaan, mutta eivät pimennä asuinrakennusta talvikautena. 5(5)

6 PETÄJÄVEDEN KUNTA KAKSOSTEN ASEMAKAAVA ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET LIITE 1: Korttelit 58 ja 65 KORTTELIT 58 ja 65 Uudisrakentamisalue 58 Rakennetut tontit P Kuva a. Räystäs kulkee ehjänä, uloke tehty kattopintaan. Kuva b. Julkisivupinta nousee frontonin kohdalla ylemmäksi. MITTASUHTEET: ikkunat, ikkunoiden/lasipintojen jaotus pystysuuntaa korostava.(ikkunoiden korkeus suurempi kuin leveys) aukkojen ja lasipintojen suhde umpinaiseen julkisivupintaan selkeä. ikkunalasien sijoittamisessa huomioidaan, etteivät sovituslistat ja laudat muodosta raskasta vaikutelmaa. Yksityiskohdat sirot. Kuten räystäsrakenne, sovituslistat, kehyslaudat. ALUEEN OMINAISLUONNE: Kortteli 58 kuuluu Pappilanpellon asuinalueeseen, joka on rakennettu alun perin jälleenrakennuskaudella. Tyypillisiä piirteitä alueelle ovat: suuret tontit, joissa asuinrakennus on sijoitettu kadun puoleiseen tontin osaan, harja kadun suuntaisesti. Oleskelupiha jää tällä tavoin suojaan kadulta, sisäänkäynti on järjestetty oleskelupihan puolelta - ei kadulta päin. Piharakennus on sijoitettu pihaa rajaamaan tontin sisäosaan. Rakennukset ovat harjakattoisia. Asuinrakennuksen kerrosluku on n. I u3/5 ja talousrakennuksen I. Asuinrakennusten muoto on yksinkertainen suorakaide, johon on liitettynä harjakattoinen lasikuisti. Julkisivut ovat tällä alueella pääosin vaakaponttilaudoitettuja, ilman vaakalistoja, kattokulma on noin 30. Uudisrakentaminen sovitetaan jälleenrakennuskauden rakennuskantaan kooltaan, muodoltaan ja pääperiaatteiltaan, mutta uudisrakennusten ilmiasun tulee olla kuitenkin moderni. Nykyiset rakennukset korjataan rakennustyylin mukaisesti. SIJOITUS: Korttelin 58 kaikilla kolmella tonteilla asuinrakennukset sijoitetaan samalla tavalla, havainnekuvan mukaisesti. Vaihtoehtoisesti asuinrakennukset voidaan sijoittaa harja kadun myötäisesti, mutta tällöinkin kaikilla kolmella tontilla samalla tavalla. Autotallin eteen tontin puolelle, tulee jättää yhden auton paikka. Korttelissa 65 uudet asuinrakennukset sijoitetaan kadun lähelle, harja kadun suuntaisesti. Korttelin 65 tontilla 2 on voimakas rinne, johon rakentaminen sovitetaan. RAKENNUSMASSA Yksinkertainen, pelkistetty rakennusmassa, jossa rakennuksen päärunko muodoltaan suorakaide. runkosyvyys (= pääty) maksimissaan 8-9 m. Tällä alueella on tärkeää, että asuinrakennuksen mittasuhteet noudattavat jälleenrakennuskauden asuinrakennuksen mittasuhteita. 65 Tonteilla, jossa kerrosluku kaavan mukaisesti on I u 3/5. Asuinrakennuksen julkisivun korkeus tulee olla vähintään 4,5 m, laskettuna maasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen. rakennuksen päämassaan liitetään yksikerroksisia rakennusosia, esim. talvipuutarha, lasikuisti, umpikuisti. Kattopintaan ei suositella ulokkeita, mutta jos ullakkokerrokseen halutaan saada valoa rakennuksen pitkältä sivulta, julkisivuun voi tehdä ns. frontonin (Julkisivu nousee korkeammalle) tai kattolappeeseen pienen ulokkeen. Frontonin / ulokkeen katon tulee olla harjakatto. (ks. kuvat a. ja b.). Piharakennuksen korkeus tulee jäädä asuinrakennuksen korkeutta huomattavasti pienemmäksi. Piharakennuksen rungon syvyys tulee myös olla asuinrakennuksen rungon syvyyttä pienempi. Autotallin ovet pysty- tai vaakapaneloituja. Ovien tulee sopia alueen pienimittakaavaiseen luonteeseen. KATTOMUOTO: Harjakatto. Korttelissa 58 kattokaltevuus on kaavan mukaisesti 30. Korttelissa 65, kerrosluvulla Iu3/5 kattokaltevuus voi vaihdella välillä täydentävissä rakennusosissa (esim. kuisteissa) kattomuotona voi olla harjakaton lisäksi myös lape- tai taitekatto. piharakennusten kattomuotona on harjakatto. Kattokaltevuus 1:2 tai 1:1,5. Piharakennuksissa käytetään keskenään samaa kattokaltevuutta. Suositellaan avoräystäitä. Räystäsrakenne räystäslautoineen pyritään suunnittelemaan kevyeksi. JULKISIVUMATERIAALI: Julkisivulaudoitus, myös hirsirakenne verhoillaan. mieluiten vaakaponttilaudoitus (kuten alueella on pääasiassa käytetty). Pystysuuntainen laudoitus on myös hyväksyttävä, mutta lomalaudoitusta ei saa käyttää. Ensisijaisesti julkisivut laudoitetaan samalla laudoitustavalla alhaalta ylös asti, eikä julkisivussa käytetä rakennuksen ympäri kiertäviä vaakalistoja. Mutta, jos vaakalistoja kuitenkin halutaan käyttää, vaakalistat tulee sijoittaa sokkelin ja julkisivuverhouksen rajaan ja/tai 1.kerroksen ja ullakon rajaan. KATEMATERIAALI: Tiili, saumattu pelti, ohutprofiilinen aaltopelti, huopa. VÄRIT: Pääväriksi valitaan yksi peittävä väri. Viereisessä kuvassa on annettu suuntaa antavat värivaihtoehdot. Modernin ilmeen saavuttamiseksi listat, nurkkalaudat ja räystäslaudat tai osa niistä suositellaan maalattavaksi julkisivun väriin tai lähelle sitä. Katon väri: tummat sävyt, mieluiten harmaan eri sävyjä ja punainen. Korttelissa 58 maalien tulee jättää mattapinta. Suuntaa antavat värivaihtoehdot uudisrakentamiselle. sokkeli: harmaa. Asuinrakennuksen ja piharakennusten tulee olla erivärisiä, mutta yhteensopivia. Piharakennuksissa käytetään tummempaa väriä / sävyä kuin asuinrakennuksessa ja piharakennuksessa suositellaan tehostevärin käyttämistä ainoastaan ikkunoiden kehyslaudoissa. KASVILLISUUS, PIHA: Tontin ja kadun rajaan istutetaan lehtipensasaita. Istutuksissa (puusto, pensaat) suositaan Petäjävedelle tyypillisiä lajeja. Jätesäiliöille varataan paikka piharakennuksen yhteydestä tai niille rakennetaan pieni katos alueella käytettävän mallin mukaan. Jätesäiliöt sijoitetaan lähelle katua siten, että säiliöt ovat helposti tyhjennettävissä kadulta päin, mutta eivät sijaitse liian keskeisellä ja näkyvällä paikalla. 1(1)

7 PETÄJÄVEDEN KUNTA KAKSOSTEN ASEMAKAAVA ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET LIITE 2: Korttelit ja korttelin 69 tontit 1 3 ILVESTIE MYYRÄTIE (korttelit ja korttelin 69 tontit 1-3 ) Yksityiskohdissa pyritään sirouteen (räystäät, sovituslistat ja laudat). KATTOMUOTO: Ilvestien varrella käytetään loivaa harjakattoa, kattokaltevuus 1:3 tai 1:4. Myyrätien varrella sallitut kattomuodot ovat harja- ja lapekatto, kattokaltevuus 1:2,5 tai 1:3. On huomioitava, että lape ei saa nousta alarinteen (pohjoinen) suuntaan. Suositellaan avoräystäitä. täydentävissä rakennusosissa (esim. kuisteissa) kattomuotona voi olla harjakaton lisäksi myös lapekatto. talousrakennusten kattomuotona on harja- tai lapekatto. Sallitut kattokaltevuudet 1:2,5-1:4. JULKISIVUMATERIAALI Ilvestie: Tiili, rappaus, vaakasuuntainen laudoitus. Myyrätie: Rappaus, vaaka- tai pystysuuntainen laudoitus, ei lomalaudoitusta. ALUEEN OMINAISLUONNE: Ilvestien varren rakennuskanta on 1970-luvulle tyypillisesti matalaa, 1-kerroksista. Rakennukset ovat joko tiili- tai puurakenteisia, kattona on loiva harjakatto, myös tasakattoja esiintyy muutama. Asuinrakennukset on sijoitettu katutilan tuntumaan. Olemassa olevaa rakennuskantaa korjataan rakennusajankohdalle tyypilliset piirteet säilyttäen. Uudisrakentaminen Ilvestien varrella sovitetaan ympäristön rakennuskantaan sijoitustavan ja julkisivujen korkeuden, rakennusten koon ja värin suhteen. Myyrätien varrella Ilvestien 1970-luvun rakennuskanta otetaan huomioon, mutta rakennusten tulee muodostaa oma ryhmänsä ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota maaston muotoihin sovittamiseen. Uudisrakennukset suositellaan suunniteltavaksi moderniin henkeen. SIJOITUS: Asuinrakennukset sijoitetaan havainnepiirroksen mukaisesti. Ilvestien varrella asuinrakennusten pitkä sivu suunnataan etelään (pää harjansuunta itä länsisuuntaisesti). Myyrätien varrella rakennukset asemoidaan kehystämään pihaa. Autotallin eteen, tontin puolelle, tulee jättää yhden auton paikka, RAKENNUSMASSA kerrosluku on kaavan mukaisesti yksi ( I ). Ilvestien varrella asuinrakennuksen tulee olla muodoltaan yksinkertainen (suorakaide). Rakennusmassaa rytmitetään ja jaotellaan paikkaan soveltuvaksi. Päämassaa elävöitetään rakennusaiheilla kuten esim. talvipuutarhoilla, terasseilla, katoksilla, pergoloilla, KATEMATERIAALI: tiili, saumattu pelti, ohutprofiilinen aaltopelti, huopa. VÄRIT: Ilvestie: Tiili: Ei keltatiiltä, eikä lohkopintaista tiiltä. Rappaus ja puupinta: Vaaleat sävyt. Puupinnassa peittävä tai kuultava käsittely. Katto: harmaan eri sävyt, tumma ruskea, musta, punainen. Myyrätie: metsän läheisyyteen sopivat värit, pääväri ei saa olla kirkas tai ympäristöstä liian erottuva. Puujulkisivussa väri voi olla peittävä tai kuultava. Katon väri: punainen, harmaan eri sävyt, musta. KASVILLISUUS, PIHA: Myyrätien tonttien puusto tulee olla runsasta, alueella kasvaa mäntypuustoa, jota tulee säilyttää. Myös Ilvestien varren tonteilla säilytetään puustoa. Asuintontit liittyvät metsäiseen puistoalueeseen. Aidat: Kadun rajaan suositellaan istutettavaksi lehtipensasaita. kaikkien aitojen enimmäiskorkeus on 1 m. Puuston ja pensaiden tulee olla lajiltaan Petäjävedelle tyypillisiä. Asuinrakennusta suojataan lehtipuilla lämpimän ilmansuunnan puolelta. (Lehtipuut varjostavat rakennusta lämpimään vuodenaikaan, mutta päästävät valon rakennukseen pimeänä vuoden aikana). Myyrätien tonteilla suositellaan suojaistutusta pohjoisen puolelle.. Myyrätien varrella asuinrakennukset sovitetaan maastoon esim. lattiatasojen porrastamisella maaston muotojen mukaan tai kellarikerroksen sijoittamisella rinteeseen. Jos julkisivu muodostuu alarinteen puolella korkeaksi, vaikutelmaa pehmennetään alarinteen suuntaan esim. viereisten kuvien osoittamalla tavalla. Julkisivun enimmäiskorkeus on 6,5 m. Liiallista maan täyttöä tai pengertämistä tulee tonttimaalla kuitenkin välttää. 69 P auton säilytyspaikan voi rakentaa Ilvestien varrella erikseen tai asuinrakennukseen kiinni, Myyrätien varren tonteilla on osoitettu erillinen rakennusala talousrakennuksille. Piharakennuksen mittasuhteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varottava liian kookkaita piharakennuksia. Autotallin ovet mielellään pysty- tai vaakapaneloituja. Ovien tulee sopia asuinalueen luonteeseen MITTASUHTEET: Kerrosluvulla yksi rakennuksista muodostuu vaakasuuntaa painottavia. Ikkunapintojen mittasuhteilla ei tule entisestään korostaa vaakasuuntaa, vaan ikkunoiden/lasipintojen jaotus tulee olla pystysuuntaa korostava. 1(1)

8 PETÄJÄVEDEN KUNTA KAKSOSTEN ASEMAKAAVA ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET LIITE 3: Korttelin 69 tontit 4 8 SUSITIE Korttelin 69 tontit 4-8 KATTOMUOTO: - Asuinrakennuksessa harjakatto, kattokaltevuus noin 1:1,5. - täydentävissä rakennusosissa (esim. kuisteissa) kattomuotona voi olla harjakaton lisäksi myös lape tai taitekatto ja kattokaltevuus voi olla muu kuin 1:1,5. - Piharakennusten kattomuotona on harjakatto. Sallitut kattokaltevuudet 1:1,5, 1:2 ja 1:3. - Suositellaan avoräystäitä. JULKISIVUMATERIAALI: - Julkisivulaudoitus, joko vaaka- tai pystysuuntaan, ei lomalaudoitusta. KATEMATERIAALI: - tiili, saumattu pelti, ohutprofiilinen aaltopelti, huopa. ALUEEN OMINAISLUONNE: Tontilla 4 on entinen maatilan talouskeskuksen pihapiiri, johon kuuluu 1½ -kerroksinen puinen asuinrakennus ja entinen navettarakennus, joka on pääosin puurakenteinen, rimalaudoitettu ja osaksi sementtitiilinen, rapattu. Rakennukset korjataan rakennusajankohtansa tyylin mukaisesti. Maasto on osaksi metsäistä ja rinteistä, maasto nousee Myyrätien suuntaan. Uudisrakennukset suositellaan suunniteltavaksi moderniin henkeen. SIJOITUS: Rakennukset sijoitetaan havainnepiirroksen näyttämän periaatteen mukaisesti, AO-7 alueella asuinrakennukset sijoitetaan kadun puoleiseen tontin osaan, harja kadun myötäisesti ja piharakennukset sijoitetaan tontin sisäosiin. Autotallin eteen, tontin puolelle, tulee jättää yhden auton paikka. RAKENNUSMASSA Yksinkertainen, pelkistetty rakennusmassa, rakennuksen runko muodoltaan suorakaide. päädyn leveys enintään 9,5 m. kerrosluku kaavan mukaisesti I u 3/5. Asuinrakennuksen julkisivun korkeus tulee olla vähintään 4,5 m, laskettuna maasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen. VÄRIT: - pääväriksi valitaan yksi peittävä (tai kuultava) väri. - Väreinä suositellaan maan läheisiä värejä, pastellisävyjä tulee välttää. - Katon väri: Harmaan eri sävyt, punainen, musta. - sokkeli: harmaa. - Asuinrakennus ja piharakennukset saavat olla erivärisiä, mutta yhteensopivia. KASVILLISUUS, PIHA: - tonteilla 5 8 kadun rajaan istutetaan pensasaita sekä puita. Puuston ja pensaiden tulee olla lajiltaan Petäjävedelle tyypillisiä. - Etelän ja kaakon puoleisilla tonttien osilla säilytetään / istutetaan puustoa, jotta tontit liittyvät maisemallisesti rinteessä olevaan puistoalueeseen. - Asuinrakennusta suojataan lehtipuilla lämpimän ilmansuunnan puolelta. (Lehtipuut varjostavat rakennusta lämpimään vuodenaikaan, mutta päästävät valon rakennukseen pimeänä vuoden aikana). P Asuinrakennusta elävöitetään rakennusaiheilla, kuten esim. viherhuone, lasikuisti, terassi, umpikuisti, joita ei kuitenkaan suunnata kadun puolelle, vaan pihalle tai päätyyn. Päärunkoon nähden poikkisuuntaiset rakennusosat, jos ne ovat yhtä kerrosta korkeammat, tulee rakentaa pihan puolelle. Jos ullakkokerrokseen halutaan saada valoa rakennuksen pitkältä sivulta, julkisivuun voi tehdä ns. frontonin (Julkisivu nousee korkeammalle) tai kattoikkunan. Lasikuistit ym. sijoitetaan pihan puolelle tai päätyyn. Piharakennuksien mittasuhteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja varottava ettei niistä muodostu liian kookkaita, piharakennusten tulee olla selvästi alisteisia asuinrakennukselle. Autotallin ovet mielellään pysty- tai vaakapaneloituja. Ovien tulee sopia asuinalueen luonteeseen. MITTASUHTEET: Mittasuhteissa pyritään sopusuhtaisuuteen ja ryhdikkyyteen. Ikkunoiden/lasipintojen jaotus pystysuuntaa korostava. Yksityiskohdat, kuten esim. räystäsrakenne, ikkunan liittyminen julkisivuun suunnitellaan siten, että yleisvaikutelma ei muodostu raskaaksi. 69 1(1)

9 PETÄJÄVEDEN KUNTA KAKSOSTEN ASEMAKAAVA ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET LIITE 4: KORTTELIT 70, 71, 79 JA 80 Korttelit 70, 71, 79 ja 80 Rakennusmassaa elävöitetään rytmityksellä ja rakennusaiheilla, vältetään monotonisuutta. Piharakennuksien mittasuhteisiin ja maastoon sovittamiseen tulee myös kiinnittää huomiota ja varottava, ettei piharakennuksista muodostu liian kookkaita tai sijainniltaan hallitsevia, piharakennusten tulee olla selvästi alisteisia asuinrakennukselle. Autotallin ovet mielellään pysty- tai vaakapaneloituja. Ovien tulee sopia asuinalueen luonteeseen. MITTASUHTEET: Mittasuhteissa pyritään rakennuksen sopusuhtaisuuteen ja ryhdikkyyteen, vältetään monotonista vaikutelmaa. Ikkunat, ikkunoiden/lasipintojen jaotus pystysuuntaa korostava. Yksityiskohdissa pyritään siroon vaikutelmaan, mikä huomioidaan räystäsrakenteessa, sovituslistoissa, peitelaudoissa. ALUEEN OMINAISLUONNE: Metsäalueisiin liittyvä rinteinen maasto, joka laskee kohti lounasta. Rakentamattomalla alueella kasvaa nuorta puustoa, pääasiassa koivua ja mäntyä. Kortteleiden olemassa oleva rakennuskanta ( yllä siniset alueet) edustaa jälleenrakennuskautta. Korjausrakentaminen tehdään rakennustyylin mukaisesti. Uudisrakennukset suositellaan suunniteltavaksi moderniin henkeen. SIJOITUS: Susitien pohjoispuolisissa kortteleissa asuinrakennukset sijoitetaan tontin pohjoisosaan pääharjansuunta kadun suuntaisesti ( suurin piirtein itä-länsisuuntaisesti). Talousrakennukset sijoitetaan rakennusalan mukaisesti. Korttelissa 80 talousrakennusten harjan suunta tulee olla kadun suuntaisesti. Susitien eteläpuolella, korttelissa 70 asuinrakennukset sijoitetaan kadun puoleiseen tontin osaan, pääharjansuunta kadun myötäisesti ja talousrakennukset lähelle asuinrakennusta, myöskin kadun puoleiseen tontin osaan. Asuinrakennus ja autotalli voidaan rakentaa myös yhdeksi kokonaisuudeksi. Autotallin eteen, tontin puolelle, tulee jättää yhden auton paikka. RAKENNUSMASSA: Kerrosluku korttelissa 79 on I u 3/5. Kortteleissa 70, 71 ja 80 kerroslukuna on kaksi ( II ), mutta korttelin 71 sekä korttelin 70 tontilla 5 asuinrakennuksen rakentaminen korkeampana kuin 1-kerrosta edellyttää tärinän huomioon ottamista rakenneratkaisuissa. Tärinää kantautuu hienorakeisessa maassa rautatien suunnasta. Tärkeää rakennusmassoittelussa on rakennuksien sovitus tonttimaaston korkoihin, huomioiden samalla kadun korkotaso, sekä ympäristön ominaispiirteet. Jos maastoa joudutaan täyttämään tai pengertämään, tulee huolehtia siitä, että tonttimaaston muuttuneet korot sopivat naapuritontin korkoihin ja maantäyttöä tehdään vain tarvittavilta osin. Esim. rinnetontin maastoa ei tule muuttaa kokonaan tasaiseksi ( Ks.kuva 3. sivulla 5). Rakennettaessa kellari rinnemaastoon, tulee huolehtia siitä, ettei rakennuksen julkisivu alarinteen puolella nouse liian korkeaksi. (Ks. viereinen kuva.). Julkisivun enimmäiskorkeus laskettuna maasta julkisivun ja katon leikkauskohtaan: - 7,8 m kerrosluvuilla I u 3/5-8,5 m kerrosluvulla II. KATTOMUOTO: Kerrosluvulla kaksi asuinrakennuksen kattomuoto voi olla harja-, lape- tai pulpettikatto. Kattokaltevuudet 1:2, tai 1:2,5. Kerrosluvulla I u 3/5 kattomuotona on harjakatto, jonka kaltevuus tulee olla 1:1,5 tai lähellä sitä. Talousrakennuksen kattomuoto on harja- tai lapekatto, kattokaltevuus 1:1,5, 1:2 tai 1:3. Suositellaan avoräystäitä. JULKISIVUMATERIAALI: Julkisivulaudoitus ja hirsi lyhyillä nurkilla.(ei pyöröhirttä) sekä rappaus. Muuratussa julkisivussa suositellaan käytettäväksi tehostemateriaalina puuta (esim. terassin, parvekkeen tms. kaiteet, pylväät tai osa julkisivusta ). KATEMATERIAALI: Tiili, saumattu pelti, ohutprofiilinen aaltopelti, huopa. VÄRIT: Pääväriksi valitaan yksi väri (puulle kuultava tai peittävä), ja päävärille yksi tai useampi tehosteväri. Päävärin valinnassa tällä alueella huomioidaan värin sopiminen metsäiseen luonnonympäristöön. Katto: harmaan eri sävyt, tumma ruskea, tiilen punainen, musta. Sokkeli: harmaan eri sävyt. Asuinrakennus ja piharakennukset saavat olla erivärisiä, mutta yhteensopivia. KASVILLISUUS, PIHA: Tonteilla olevaa puustoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Aidat: leikattu tai vapaasti kasvava pensasaita ja puusäleaita. Korttelien 71 ja 80 pohjoisrajalla voi istuttaa myös havupensasaidan. Aitaamistapa sovitetaan naapuritontin kanssa yhteen. Puuaidan korkeus ei saa nousta 1,2 m korkeammaksi ja värin tulee sulautua luontoon. Mahdolliset tukimuurit luonnonkiveä P 71 1(1)