pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry"

Transkriptio

1 Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos virrat Ari Hynynen Antti Korkka Seija Kuusinen Riikka Pylvänen ruovesi vilppula mänttä pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos Ari Hynynen Antti korkka Seija Kuusinen Riikka Pylvänen Tampere 2008 Valokuvat, Seija Kuusinen, ellei toisin mainita Taitto, Riikka Pylvänen Painopaikka Esa Print Oy Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 185/MML/08 ISBN

3 pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

4

5 LÄHIKYLÄSTÄ KYTKYLÄ palvelurakenne PALVELURAKENTEEN KARTOITUS Ari Hynynen, Antti Korkka, Riikka Pylvänen historia ja alue KATSAUS POHJASLAHDEN ASUTUSHISTORIAAN Seija Kuusinen YMPÄRISTÖ JA LUONTO MAISEMAN ÄÄRIVIIVAT Seija Kuusinen suunnitelma IDEOISTA KEHITTÄMISSUUNNITELMAKSI Seija Kuusinen SUUNNITELMALLA ETEENPÄIN Ari Hynynen, Antti Korkka LÄHTEET sisällysluettelo

6 LÄHIKYLÄSTÄ KYTKYLÄ Aluerakenteen muutos ja yhä voimakkaampi keskittyminen kaupunkiseuduille ovat tuoneet erityisiä haasteita maaseudun kylien kehittämiselle. Perinteinen maaseutusuunnittelu on liian yksipuolisesti nähnyt kylät vain rajattuina talorykelminä, vaikka kylissä asuminen vaatii samalla myös liikkumista laajoilla alueilla, jotta halutut resurssit, kuten työpaikat ja terveyspalvelut saavutetaan. Kylissä halutaan kuitenkin asua niiden tarjoamien ainutlaatuisten elämisen puitteiden, kuten luontoympäristön ja maiseman takia. Kylät kuten Pohjaslahti onkin nähtävä jatkossa toiminnallisesti laajan ja verkostoituneen yhdyskuntarakenteen solmukohtina. Kytkylä-tutkimuksen pohja luotiin vuonna 2006 Tampereen teknillisen yliopiston EDGE Kaupunkitutkimuslaboratorion ja Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n yhteistyöllä. Kohteena oli tuolloin kolme Ylä-Pirkanmaan kylää: Oriveden Siitama, Ruoveden Murole ja Vilppulan Pohjaslahti. Tutkimushankkeella luotiin edellytyksiä uudenlaiselle kyläsuunnittelulle, joka pohjautui tietoon ja ymmärrykseen kylän laajemmista vuorovaikutusverkostoista. Näitä verkostoja analysoimalla kytkettiin yhteen erilaisia resursseja kuten ihmisiä, osaamista, raaka-aineita, pääomia, rakennuspaikkoja, energiaa ja kauniita maisemia. Kolmen kylän tutkimuksen pohjalta heräsikin ymmärrys nähdä, miten verkostorakennetta tarkemmin analysoimalla kyliä ja kuntakeskuksia voidaan rakentaa kokonaisuutena paremmin. Kytkylä-tutkimuksen käytännön soveltaminen saatiin liikkeelle elokuussa 2007 alkaneessa kehittämishankkeessa kohteenaan Vilppulan Pohjaslahti. Kylään lähdettiin tuolloin toteuttamaan asuin- ja palvelurakenteen kehittämissuunnitelmaa kylätoimijoiden, tutkijoiden ja suunnittelijoiden yhteistyöllä. Kehittämistyötä johti Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry ja yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijana toimi EDGE. Suunnittelun tausta-aineistoksi laadittiin ympäröivien kuntakeskusten palvelurakenne- ja saavutettavuusanalyysit. Pohjaslahdessa suunnittelun keskiössä ovat olleet kylän kehittäminen kiinteämpänä osana lähikaupunkien palveluverkostoa sekä asumisen kehittäminen tässä verkostossa. Toimenpiteinä tähän on nähty kyläläisten omasta näkökulmasta kyläkeskuksen ilmeen ja palveluiden parantaminen, sataman palveluiden lisääminen ja julkisen liikenteen kehittäminen, maisemallisen vesiverkoston mukaan ottaminen sekä maankäytön kehittämiseen että markkinointiin. 4 JOHDANTO

7 Kylän kehittäminen on jatkuva prosessi ja parhaimmillaan myös samalla uudenlaisen kokemustilan luomista omasta ympäristöstä. Aluekehittäjinä ymmärrämme, että kylärakennetta yksin muokkaamalla ei ratkaista kylän paikallistalouden tai väestökehityksen ongelmia, mutta palvelurakenteissa ja rakennuksissa on suunnittelun kautta löydettävissä kehittämismahdollisuuksia, joihin yhdyskuntaa uudistavat taloudelliset ja sosiaaliset järjestelyt voivat tukeutua. Tällä suunnitelmalla on nyt luotu pohja kaavoitukseen sidotulle toteutukselle. Muutokset eivät aina tapahdu nopeasti. Kylän toimijoiden tuleekin olla aktiivisia ja tehtävä keskustelevaa yhteistyötä kunnan päättäjien kanssa kehittämissuunnitelman saattamiseksi toteutettavaan kaavan muotoon. Kylä-asumisen kehittämistä voidaan kuvata neliportaisena prosessina. Ensimmäisen portaan muodostavat kylätoimijoiden omista lähtökohdista kootut kyläsuunnitelman kehittämiskohteet. Toisen portaan rakentaa edellistä tukeva ammattilaisten kokoama kehittämissuunnitelma. Kolmannessa vaiheessa aloitetaan kehittämissuunnitelman pohjalta osallistuva osayleiskaavoitusprosessi, jossa selvitetään luonnon, kulttuurihistorian, maiseman ja muiden paikallisten seikkojen lähtökohdat ja vaikutukset suunnitelmaan sekä mahdollistetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet suunnitelman luomisessa. Tämän jälkeen voidaan päästä neljännelle portaalle eli toteuttamaan kylän rakentumista suunnitellusti osayleiskaavan pohjalta. Tämä kaikki vaatii resursseja ja sitoutumista. Pohjaslahden osalta tälle toteutukselle on hyvät mahdollisuudet kyläläisten oman tahtotilan ja toteutuneen kehittämissuunnitelman kautta. Käsissäsi oleva julkaisu sisältää palvelurakenteen ja kylän asumisen suunnittelun lisäksi laajan tausta-aineiston koskien kylän asumishistoriaa ja ympäristöanalyysia. Kunta- ja sahateollisuuden keskuksena toiminut Pohjaslahti rakentuukin niin vahvalle historialliselle pohjalle, ettemme ole voineet tätä sivuuttaa. Oman ympäristön menneisyyden tunteminen sitoo niin uudet kuin vanhatkin asukkaat paremmin ympäristöönsä. Pohjaslahti on täynnä kiinnostavia tarinoita, joiden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta ja asumisen markkinointia. Pohjaslahdessa tehdyllä suunnitelmalla ja kuvatulla suunnitteluprosessilla on haluttu luoda myös malli uusien verkostokyläkohteiden kehittämiselle Ylä-Pirkanmaan seutukunnassa. Siellä missä onnistutaan kytkemään menestyksellisesti yhteen juuri oikeat resurssit ja tahtotila sekä kylän aktiivisuus, tapahtuu kehitystä ja kasvua. Pohjaslahdessa uudenlainen kokemuksen tila kylän kehittämisestä on juuri nousemassa ja olemme osaltamme olleet todistamassa tämän positiivisen tahtotilan syntyä. Lähikylästä on rakentumassa seudulliseen ympäristöönsä tiiviimmin kytkeytyvä ja verkottuva kylä. Mahdollisuuden tähän yhteiseen kehittämisponnistukseen tarjosivat hankkeemme rahoittajat ja yhteistyökumppanit. Kiitämmekin Pirkanmaan liiton asiantuntijoita ja 5

8 Ylä-Pirkanmaan kuntia, jotka mahdollistivat EAKR-rahoituksen hankkeellemme. Kiitokset asiantuntevalle ja innovatiiviselle ohjausryhmälle, jossa olivat edustettuina kyläyhdistys Puhuri ry, Poko ry, Tampereen teknillinen yliopisto, Pirkanmaan liitto, Vilppulan kunta ja Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Erityiskiitoksen välitämme kylän asumisen kehittämisvision toteuttaneelle suunnittelija Seija Kuusiselle ja tutkimuspäällikkö Ari Hynyselle, sekä teemakarttoja toteuttaneelle arkkitehtiylioppilas Riikka Pylväselle. Kiitämme lisäksi Pohjaslahden kyläläisiä, suunnitelmaan mukaan lähteneitä kylän maanomistajia ja Vilppulan seurakuntaa sekä kyläyhdistys Puhuri ry:n edustajia, Jaakko Majarantaa ja Arto Pirttilahtea, jotka aktivoivat kyläläisiä yhä uudelleen yhteisiin kokouksiimme. Ilman yhteistä tahtotilaa emme olisi tässä ja suuntaamassa eteenpäin Antti Korkka kehityspäällikkö Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Sirkka Sortti aluearkkitehti Vilppulan kunta Valokuva: Aarno Isomäki 6 JOHDANTO

9 palvelurakenne 7

10 PALVELURAKENTEEN KARTOITUS Ari Hynynen, Antti Korkka, Riikka Pylvänen Tutkimuksen tausta Kytkylä-tutkimushankkeen ensimmäistä vaihetta tehtiin samoihin aikoihin, kun valtionhallinnossa viriteltiin kunta- ja palvelurakenneuudistusta, niin sanottua PARAS-hanketta. Nyt PARAS-hanke on saanut puitelain voiman, ja kuntaliitoksia tehdään ympäri maata porkkanarahojen innostamina. Näissä liitoshankkeissa näyttää olevan mukana monenlaisia motiiveja, eikä tavallista arkeaan elävien ihmisten näkökulma ole aina päällimmäisenä. Tämä tulee hyvin esille sellaisissa liitoksissa, jotka eivät ole selvästikään perustuneet yhdyskuntarakenteen tarkastelulle. Viime kädessä ihmisten arjen sujuminen ja elinympäristöjen viihtyisyys on kuitenkin onnistuneen hallinnon ja suunnittelun mittapuu. Tällaisia seikkoja oli taustalla, kun Kytkylähanketta käynnistettiin. Saadut tulokset kuitenkin osoittivat, että Ylä-Pirkanmaalla käynnistyneet liitossuunnitelmat olivat järkevällä pohjalla ja hallinnolliset rajat oli ajateltu ihmisten arjen mukaisiksi. Mutta Kytkylän varsinainen tutkimusintressi ei kuitenkaan liittynyt kuntaliitoksiin. Tavoitteenamme oli kehittää menetelmä, jolla voidaan analysoida ja kuvata maaseudun yhdyskuntarakennetta niin, että kuvaus vastaa ihmisten arkea. Toisin sanoen tehtävämme oli kytkeä ihmisten liikkuminen osaksi tätä rakennetta. Lopputuloksena tuotimme kustakin kohdekylästä verkostokyläksi kutsumiamme karttaesityksiä, jotka ilmaisivat ne taajamat, keskukset ja kaupungit, joissa kylästä säännöllisesti käytiin. Myös tarkemmat käyntitarkoitukset ja reitit ilmaistiin, kuten myös liikkumisen ja käyntien volyymi. Tässä julkaisussa esiteltävä Kytkylä 2 tutkimus- ja kehittämishanke on suoraa jatkoa tuolle ensimmäiselle Kytkylälle. Jos verkostokylä on suhteellisen yleinen kuvaus siitä aluerakenteesta, johon kyläläisten arki asettuu työ-, palveluidenhaku- ja vapaa-ajan matkoineen, niin Kytkylä 2 hankkeessa tuota rakennetta katsotaan tarkemmin yhden kylän, Pohjaslahden, näkökulmasta. Keskitymme erityyppisiin kylän asukasprofiileihin, näiden tarvitsemiin palveluihin ja kyläläisten tila-aika-ekonomiaan. 8 PALVELURAKENNE

11 Pohjaslahden verkostokylä Kytkylä 1 -tutkimuksen mukaan (Hynynen & Kervinen 2006) 9

12 Tutkimuksen tavoitteet Koko Kytkylä-hankkeen yksi keskeisiä tavoitteita on ollut esittää kaikki analyysit ja tutkimustulokset havainnollisina karttaesityksinä. Tämä edellyttää jonkin verran asioiden yksinkertaistamista ja kiteyttämistä, mutta toisaalta visuaalisen esityksen voima on sen helpossa omaksuttavuudessa. Tulosten käyttökelpoisuus ja vaikuttavuus on tärkeää tämäntyyppisissä hankkeissa, joissa tutkimus palvelee paikallisten, kylästä lähtevien kehitysideoiden kuvaamista. Toki teemakarttojen laatiminen on myös vastuullista, sillä olemme huomanneet, että niiden kuvauksia pidetään helposti objektiivisena totuutena. Jokainen kartantekijä kuitenkin tietää, että kartta on yhtä totta kuin sen pohjaksi valikoitu ja muokattu aineisto. Tässä hankkeessa aineistot oli saatava kerättyä erittäin nopeasti johtuen hankkeen kuuden kuukauden aikataulusta. Tutkimuskysymykset ja kuvausmenetelmät oli sovitettava annettuihin raameihin. Keskeistä oli löytää vastaus kysymykseen: millainen on pohjaslahtelainen arki suhteessa tarjolla oleviin palveluihin? Millaisiin verkostoihin Pohjaslahden asukas asettuu, ja miten nämä verkostot määrittävät erilaisten asukkaiden tila-aikaekonomiaa, eli sitä yhtälöä, joka muodostuu yksilöiden ja kotitalouksien käytettävissä olevasta ajasta ja liikkumismahdollisuuksista. Seija Kuusisen suunnitelmaosuudessa puolestaan osoitetaan, millaisiin paikalliskylän kehittämistoimiin käytettävissä olevat palvelurakenteet antavat viitteitä ja mahdollisuuksia. Kun palvelukartoitusta ja suunnitelmaa tarkastellaan rinnakkain, saadaan selville myös niitä käytännön keinoja, joilla kylän kehittäjät, maanomistajat ja kaavoittajat voivat kylän puutteita täydentää. Jotta täysipainoinen nykypäivän arkielämä olisi maaseutukylässä mahdollista, on kylän verkosto- ja paikkapotentiaalien oltava tasapainossa. Kuten edellisestä Kytkylä-tutkimuksesta muistamme, verkostopotentiaali tarkoittaa kylän seudullista asemaa yhdessä kylän yhteysverkostojen kanssa, ja paikkapotentiaali tarkoittaa paikallisia resursseja yhdistyneenä paikalliseen toimintaan. Yksinkertaistettuna ja käytäntöön sovitettuna tämä tarkoittaa sitä, että kylän kehitysmahdollisuuksia säätelee se palvelurakenne, joka on kyläläisten saavutettavissa reilun tunnin liikkumisella päivittäin. On tärkeää huomata, että palvelurakenne ei ole pysyvä ja kiinteä, vaan se kasvaa ja supistuu kysynnän mukaan. Näin ajatellen myös kylän asutusrakenteella voidaan vaikuttaa palveluihin. Kylän asumista ja palveluja on siis kehitettävä rinnan. Lisäksi palvelurakenteen tai palveluverkoston joustavuus mahdollistaa palvelujen monenlaisen innovoinnin. Palvelut voivat olla esimerkiksi liikkuvia tai osa-aikaisia. Niitä keinoja ja kehittämisideoita, jotka eivät tule näkyviin analyysikartoissa ja suunnitelmakuvissa, mutta joilla voidaan vahvistaa ja tasapainottaa verkostokylää, on koottu julkaisun myöhempään lukuun koskien kylän kehittämissuunnitelmaa. 10 PALVELURAKENNE

13 Tutkimuksen suorittaminen Pohjaslahden palvelurakenteen kartoitustutkimus jakautui neljään eri vaiheeseen: 1. Saavutettavuusanalyysi Analyysissa selvitettiin kuinka alueen keskukset ovat saavutettavissa ajan funktioina, kun lähtöpisteenä on Pohjaslahden kylä, ja liikkumisvälineenä henkilöauto, jonka nopeus on keskimäärin 80 km/h. Tulokset esitettiin kartoille piirrettyinä verhokäyrinä, joiden tiheys on 15 min. Tarkastelu suoritettiin kahdessa mittakaavassa. Ensimmäisessä käyrät piirrettiin 1,5 h saakka, jolloin kyseisessä kartassa näkyy sekä Jyväskylä että Tampere. Molempiin kaupunkeihin matka-aika yhteen suuntaan on noin 1,5 h. Toisessa mittakaavassa saavutettavuustarkastelu kohdennettiin 45 minuuttiin, jota voidaan vielä pitää hyväksyttävänä matkaaikana yhteen suuntaan päivittäin. Kartta osoitti, että kaikki Pohjaslahden lähikeskukset Mänttä, Ruovesi, Vilppula ja Virrat sisältyivät puolen tunnin käyrälle. Nämä ovat myös ne keskukset, joihin Pohjaslahdelta on eniten käyntejä, joten voidaan ajatella, että verkostokylä ei poikkea tila-aika-ekonomialtaan juurikaan Suomen suurimmista kaupungeista. Jos Helsingin tai Tampereen esikaupunkialueelta lähdetään töihin tai hakemaan palveluja, puolen tunnin ajo yhteen suuntaan on aivan tavallista. Mutta edellinen päätelmä pitää paikkansa vain, jos liikutaan henkilöautolla. Kaupunkeihin verrattuna tilanne muuttuu täysin, jos tarkastellaan saavutettavuutta joukkoliikenteen yhteyksillä. Tilanteen paljastaa hyvin kartta, joka kuvaa kylää sivuavia linja-autoyhteyksiä ja näiden vuorotiheyksiä. Virroille ei ole lainkaan suoraa joukkoliikenneyhteyttä. Vilppula ja Mänttä ovat parhaiten saavutettavissa, mikä onkin tärkeää, sillä sekä ylä-aste että lukio sijaitsevat tällä suunnalla, ja lisäksi rautatieasema on Vilppulassa. Myös Ruovesi on päivittäin käytävissä linja-autolla. Pieni erikoisuus on Tampere-Pohjaslahti välillä liikennöivä suora linja, johon tosin joutuu toiseen suuntaan matkatessa vaihtamaan Ruovedellä. Linja kulkee Oriveden ja Kangasalan kautta. Valokuva: Jarmo Soininen 11

14 saavutettavuus 90min Killinkoski Pihlajavesi Kihniö VIRRAT Haapamäki KEURUU PETÄJÄVESI POHJASLAHTI Kolho PARKANO RUOVESI VILPPULA MÄNTTÄ JÄMSÄNKOSKI Kuru JÄMSÄ IKAALINEN Juupajoki Kyröskoski HÄMEENKYRÖ ORIVESI Pori 110km Rauma 140km Metsäkylä Nokia YLÖJÄRVI Siivikkala TAMPERE Pirkkala KANGASALA KUHMOINEN 12 LEMPÄÄLÄ Helsinki 178km Lahti 150km Pälkäne PADASJOKI Lahti 53 km

15 LAUKAA Oulu 340km Tikkakoski Vihtavuori Leppävesi ÄVESI JYVÄSKYLÄ Lievestuore Kuopio 123km MUURAME Säynätsalo Muuratsalo KORPILAHTI OSKI JOUTSA lentokenttä INEN HARTOLA rautatieasema SYSMÄ junarata taajama 3 km Kotka 130km eteneminen Pohjaslahdelta 80km/h 15 min käyrät 13

16 saavutettavuus 45min lentokenttä rautatieasema junarata taajama 14 Pohjaslah- eteneminen delta 80km/h 15 min käyrät

17 Valokuva: Jarmo Soininen 15

18 julkinen liikenne Killinkoski Pihlajavesi Kihniö VIRRAT Haapamäki KEURUU PETÄJÄVESI PARKANO Visuvesi Parosperä RUOVESI POHJASLAHTI Innala Hokkaskylä Syvinki Tuuhonen Mustajärvi Tammikoski Huhtijärvi Kolho VILPPULA MÄNTTÄ Jyväskylä 33 km Ruhala Kuru Jäminkipohja JÄMSÄNKOSKI Hyytiälä Halli IKAALINEN Vaasa 190km Korkeakoski Juupajoki Hirsilä Jyväskylä 58 km JÄMSÄ Längelmäki HÄMEENKYRÖ ORIVESI Pori 110km Nokia YLÖJÄRVI Siivikkala TAMPERE Pirkkala KANGASALA Naappila Ponsa rautatieasema lentokenttä junarata 16 Rauma 140km LEMPÄÄLÄ Helsinki 178km Lahti 150km Pälkäne linja-autoreitti virrat-ruovesi-tampere suorat linja-autoyhteydet Pohjaslahdelta. Viivan paksuus ilmentää vuorotiheyttä

19 2. Palveluiden analysointi Toinen vaihe aloitettiin palveluaineiston keräämisellä. Tässä hyödynnettiin Ylä-Pirkanmaan seutukunnan yhteistä yritysrekisteriä ja kuntien internet-sivuja. Kaikki Pohjaslahden, Mäntän, Ruoveden, Vilppulan ja Virtojen päätaajamien yksityiset ja julkiset palvelut listattiin. Mukaan otettiin vain päätaajamat, koska Kytkylän ykkösvaiheen mukaan käynnit suuntautuivat nimenomaan näihin. Julkisia palveluja koskevat tiedot tarkistutettiin ja täydennettiin kunnissa. Pohjaslahden palvelulistaus saatiin kyläläisten keräämänä suoraan paikan päältä. Palvelutarjonta jaoteltiin kahdeksaan pääluokkaan, joista useimmat jakautuivat vielä alaluokkiin. Luokittelun kriteerinä oli palvelujen jakaminen selkeästi erityyppisiin käyntikohteisiin: 1) Pä i v i t t ä i s t a v a r a k a up p a 2) Er i k o i s t a v a r a k a up p a, erikoispalvelut a) erikoismyymälätja peruspalvelut (ompelimot, suut a r i t, h u o l t o a s e m a t ) b) t e o l l i s u u s, t a l o n r a k e n n u s, i s ä n n ö i n t i, LVI-li i k k e e t, auto- ja konehuolto c) suunnittelutoimistot, erikoispalvelut (p a i n o p a l v e l u, v a r t i o m i e s p a l v e l u, e l ä i n l ä ä k ä r i, k i r j a n p i t o p a l v e l u t, tiedotusvälineet, ohjelmapalvelut, taiteilijat) d) p a n k i t, p o s t i t, v a k u u t u s p a l v e l u t, poliisi, v a n k i l a t, kunnan- ja valtionvirastot e) maatalous ja puutarhat 4) Ko u l u t u s p a l v e l u t a) p e r u s k o u l u t, l u k i o t, a m m a t i l l i n e n k o u l u t u s b) k u l t t u u r i k a s v a t u s, a i k u i s k o u l u t u s, a u t o k o u l u t 5) Ku l t t u u r i p a l v e l u t a) k a h v i l a t, r a v i n t o l a t b) teatteri, e l o k u v a t, g a l l e r i a t, n ä y t t e l y t i l a t, k i r j a s t o t c) kirkot, kirkolliset virastot d) t a p a h t u m a t 6) Li i k u n t ap a l v e l u t a) l i i k u n t a t i l a t b) l i i k u n t a s e u r a t, r a t s a s t u s k o u l u t, tallit 3) Hy v i n v o i n t ip a l v e l u t a) l ä ä k ä r i p a l v e l u t, terveyskeskus, s a i r a a l a b) apteekit, o p t i k o t c) päiväkodit, hoivapalvelut, siivous ja kodinhoito d) k a u n e u s h o i t o l a t, l u o n t a i s h o i t o l a t, k a m p a a m o t, p a r t u r i t e) f y s i k a a l i n e n h o i t o, h i e r o n t a 7) Ma t k a i l up a l v e l u t a) m a j o i t u s p a l v e l u t b) matkatoimistot, ohjelmapalvelut, retkeily, e l ä m y s - m a t k a i l u c) m a a t i l a m a t k a i l u, j u h l a t i l a v u o k r a u s 8) Yhteyspalvelut Edellisen mallin mukainen listaus tehtiin jokaisesta tarkasteltavasta keskuksesta. 3. Keskusten palveluprofiilien kuvaaminen Pelkät listaukset olivat kuitenkin vaikeasti hahmotettavissa, ja keskusten erottelu toisistaan palvelutarjonnan perusteella olisi ollut työlästä. Keskusten palveluprofiilien kuvaaminen on kuiten- 17

20 kin tärkeää, sillä näistä profiileista voidaan nähdä millaista palvelutarjonta on eri puolilla Pohjaslahden verkostokylää. Näin palveluprofiilit toimisivat myös ensimmäisen Kytkylä-tutkimuksen verkostokyläkuvausten selittäjänä. Niistä voisi päätellä, miksi matkat suuntautuvat eri keskuksiin niin kuin ne näyttävät suuntautuvan. Lisäksi halusimme, että myös tämä monimutkainen asia voitaisiin kuvata selkeänä teemakarttana. Kunkin keskuksen palveluprofiili päätettiin kuvata radar-diagrammilla. Kyseinen diagrammi muodostuu säteittäisistä akseleista, joista kukin kuvaa yhtä palveluluokkaa. Kukin akseli saa täyden arvon siinä keskuksessa, jossa on paras palvelutarjonta kyseisessä kategoriassa. Muiden keskusten vastaava kategoria suhteutetaan tähän maksimiarvoon prosentteina. Tuloksena saadaan diagrammeja, jotka kuvaavat kutakin keskusta Pohjaslahtea, Mänttää, Ruovettä, Vilppulaa ja Virtoja sekä palvelutyypin että määrän suhteen. Palvelut arvotettiin yleensä suoraan palveluyksiköiden lukumäärän perusteella, mutta joissakin tapauksissa pelkät yksiköiden lukumäärät eivät kuvanneet riittävän hyvin palvelun volyymia. Tällaisia palveluja olivat esimerkiksi päivittäistavarakaupat, joiden painoarvo riippuu yksikön koosta ja tuotteiden tarjonnasta. Koska tutkimuksessamme ei ollut mahdollisuuksia selvittää näitä tarkemmin, pisteytimme kaupat eri tavoin niiden tyypin, arvioidun koon ja tarjonnan perusteella. Radar-diagrammit sijoitettiin kartalle vastaavan keskuksen kohdalle, jolloin kartalta voidaan välittömästi lukea koko verkostokylän alueellisesti jakautunut palveluprofiili. Palveluiden pääluokkia kuvaavan kartan lisäksi tulostimme kaksi karttaa, joilla tarkennettiin kahta tärkeää palveluluokkaa: erikoistavarakauppaa ja erikoispalveluja, sekä hyvinvointipalveluja. Nämä molemmat jakautuivat viiteen alaluokkaan, joista piirrettiin omat radar-diagramminsa. Palveluprofiilianalyysista huomataan, että Virrat on palvelujen suhteen melko omavarainen ja kattava. Toisaalta Mäntän ja Vilppulan tarjonnat muodostavat yhdessä hyvin kattavan valikoiman. Ruovesi erottuu näistä suuremmista keskuksista palvelujen volyymiltaan pienempänä, mutta suhteellisen tasapainoisena. Pohjaslahden volyymi kyläkohteena on muihin kuntakeskuksiin verrattuna luonnollisesti häviävän pieni, mutta paikalliset palvelut ovat kyläläisille sitäkin tärkeämpiä. Profiilikartat kertovat varsin selvästi sen tosiseikan, että Pohjaslahden palvelut, eli kylän elintoiminnoille keskeiset resurssit, ovat sirottuneet tasaisesti puolen tunnin saavutettavuusalueen sisällä sijaitseviin keskuksiin. Jos käytössä on henkilöauto, lähes kaiken tarvitsemansa voi saada kaupunkitasoisella ajankäytöllä. Toki tilanne muuttuu, jos ollaan joukkoliikenteen tai kimppakyytien varassa. Kaiken kaikkiaan Pohjaslahden verkostokylä on kuitenkin varsin toimiva kokonaisuus, ja palvelurakenne tarjoaa kylän kehittämiselle hyvät edellytykset. 18 PALVELURAKENNE

21 Killinkoski 1 päivittäistavarakauppa 2 erikoistavarakauppa, -palvelut 3 hyvinvointipalvelut 4 koulutuspalvelut 5 kulttuuripalvelut 6 liikuntapalvelut 7 matkailupalvelut 8 yhteyspalvelut Multia Pihlajavesi VIRRAT 3 Haapamäki KEURUU Pohjaslahti 3 Visuvesi Kolho RUOVESI VILPPULA MÄNTTÄ Kuru Halli 19

22 20 Valokuvat: Jarmo Soininen / Seppo Sinisalo

23 Killinkoski 1 lääkäripalvelut, terveyskeskus, sairaala 2 apteekit, optikot 3 päiväkodit, hoivapalvelut, siivous ja kodinhoito 4 kauneushoitolat, luontaishoitolat, kampaamot, Multia parturit 5 fysikaalinen hoito, hieronta Pihlajavesi 1 5 VIRRAT 2 Haapamäki KEURUU 4 3 Pohjaslahti Visuvesi Kolho VILPPULA 2 5 MÄNTTÄ 2 RUOVESI Kuru 21 Halli

24 1 erikoismyymälät ja peruspalvelut (ompelimot,suutarit, huoltoasemat) 2 teollisuus, talon rakennus, isännöinti, LVI-liikkeet, auto- ja konehuolto 3 suunnittelutoimistot, erikoispalvelut ( painopalvelut, vartiomiespalvelu, eläinlääkäri, kirjanpitopalvelut, tiedotusvälineet, Killinkoski ohjemapalvelut, taiteilijat) Multia 4 pankit, postit, vakuutuspalvelut, poliisi, vankilat, kunnan- ja valtion virastot 5 maatalous ja puutarhat Pihlajavesi 1 5 VIRRAT 2 Haapamäki KEURUU 4 3 Pohjaslahti Visuvesi Kolho VILPPULA 2 5 MÄNTTÄ 2 RUOVESI Kuru 22 PALVELURAKENNE Halli

25 Valokuva: Seppo Sinisalo 23

26 4. Asukasprofiilien tila-aika-analyysi Lopuksi halusimme tarkastella verkostokylän palvelurakennetta vielä lähempää niin läheltä, että voisimme nähdä päivittäisen tila-aika-ekonomian yksittäisen asukkaan tai perheen tilanteesta käsin. Hankkeen resurssit eivät mahdollistaneet haastattelu- tai kyselytutkimuksia, joten jouduimme turvautumaan mielikuviin mahdollisista asukasprofiileista. Tutkimusapulaisemme Riikka Pylvänen laati pieniä kuvitteellisia kertomuksia yksittäisistä henkilöistä ja erityyppisistä perheistä, joiden arkiset tila-aika-verkostot piirrettiin kartoille. Toisin sanoen katsoimme kuinka mahdolliset asukas- ja palveluprofiilit sopivat yhteen. Kuten odottaa saattoi, syntyneet kuvaukset olivat kaikki hyvin erilaisia. Todellisuus on vielä paljon kirjavampi, sillä palvelutarpeet ovat yksilöllisiä ja liittyvät ihmisten ja perheiden elämäntilanteisiin ja vaiheisiin, ammatin harjoittamiseen sekä mieltymyksiin ja harrastuksiin. Näiden tarpeiden tyydyttämistä säätelevät ihmisten käytössä olevat resurssit sekä tilan että ajan suhteen. Asiaa voidaan havainnollistaa kahdella ääripään tapauksella. Autoilevalla eläkeläispariskunnalla on käytössään runsaasti sekä tila- että aikaresursseja, kun taas lukion kakkosluokkalaisella on molempia niukasti. Näiden väliin mahtuu monenlaisia tapauksia. Kuvauksemme kyläläisten mobiilista arjesta havainnollistavat hyvin tämän resurssiyhtälön toteutumista. Tuomas Tuomas on toisen vuoden lukiolainen Pohjaslahdelta. Aamuisin hän matkustaa linja-autolla Mänttään lukioon. Lyhyinä koulupäivinä linja-autolla pääsee Vilppulan kautta takaisin Pohjaslahdelle, mutta kun päivät venyvät pidemmiksi, tulevat Tuomaksen vanhemmat noutamaan häntä. Tuomas on innokas shakin pelaaja ja vähintään kerran viikossa hän pelaa turnauksen Mäntän shakkikerhossa. Talviviikonloppuisin Virtojen Pukkivuoren laskettelurinteestä tulee Tuomaalle kuin toinen koti. Ystävykset matkaavat kimppakyydein Virroille lumilautailemaan. 24 PALVELURAKENNE

27 Saija Saija opiskelee ensimmäistä vuottaan Ruoveden ratsastuslukiossa. Hän kulkee kouluun linja-autolla. Kerran viikossa, koulun jälkeen, Saija käy soittotunneilla Ylä-Pirkanmaan musiikkiopistossa Ruovedellä. Saijan hyvä ystävä asuu Kurussa, ja hän viettää usein viikonloppuja ystävänsä luona. Kuruun tytöt matkustavat linja-autolla tai autokyydillä. Perhe Koivu, Isä Reino, äiti Eeva, lapset Reetta ja Marko Koivun perheellä on luomukarjatila ja majatalo Pohjaslahden kylällä. Eevan äiti asuu Vilppulassa vanhainkodissa ja Eeva vierailee hänen luona viikoittain. Samalla hän hoitaa ruokaostokset ja juoksevat asiat joko Vilppulassa tai Mäntässä. Molemmat lapset käyvät yläastetta Vilppulassa, jonne he kulkevat linja-autolla. Lasten harrastukset löytyvät Pohjaslahdelta. Reetta lenkkeilee ja käy pianotunneilla kansalaisopistossa, Markon vapaa-aika kuluu motocrossin parissa. 25

28 Perhe Honka, Isä Jaakko, äiti Kirsi, lapset Kaisla, Sofia ja Lauri Hongan perheessä molemmat vanhemmat ovat kielenkääntäjiä. Päätös oman käännös- ja tulkkaustoimiston perustamisesta mahdollisti perheen muuton rauhalliselle maaseudulle. Kaisla aloitti koulutiensä Pohjaslahdella ja Sofialle ja Laurille järjestyivät paikat perhepäivähoidosta. Oma auto mahdollistaa palveluiden hakemisen sekä Virroilta että Mäntästä. Jaakko hoitaa toimiston liikkuvat asiat ja joutuu siksi matkustamaan usein myös Tampereelle. Työmatkat hän taittaa junalla Vilppulasta eteenpäin. Vapaaaikaansa perhe viettää Pohjaslahdella ulkoillen sekä osallistuen kylällä järjestettäviin tapahtumiin ja harrastustoimintaan. Junayhteys Tampereelta Vilppulaan on tärkeä myös työn ohella, Kirsin autottomat vanhemmat pääsevät junalla vierailemaan lastenlastensa luona. Perhe Niemelä, Isä Pertti, äiti Tarja, lapset Kasperi ja Ville Niemelän perheessä molemmat vanhemmat työskentelevät Virroilla. Päivittäiset asiat hoidetaan työpäivän päätteeksi Virtain keskustassa. Lapset käyvät yläastetta Vilppulassa, jonne he kulkevat linja-autolla. Pitkien välimatkojen takia perhe on sopinut yhteisestä harrastuspäivästä. Tuolloin Pertti käy harjoittelemassa aikidoa Virroilla, Tarja osallistuu Virtojen kansalaisopiston järjestämälle italian kielen kurssille ja Kasperi ja Ville pelaavat tennistä Mäntässä. Illalla vanhemmat hakevat pojat Mäntästä. 26 PALVELURAKENNE

29 Eläkeläispariskunta Lehtola, Maire ja Eino Päivittäiset asiat eläkeläispariskunta hoitaa tarpeidensa mukaan joko Ruovedellä, Vilppulassa tai Mäntässä. Autoa ei pariskunnalla ole, joten liikkuminen tapahtuu linja-autolla. Kouluvuoden aikana liikkuminen ei tuota ongelmia, mutta kesäisin linjaautolla pääsee asioimaan vain tiistaisin ja perjantaisin. Eino on kotoisin Pohjaslahdelta ja hän tuntee alueen metsät läpikotaisin. Yhdessä Vilma-koiran kanssa Eino samoilee metsissä ja nauttii eläkepäivistään. Maire on innokas kansalaisopiston kurssilainen. Maanantaisin Maire käy jumppaamassa naisten liikuntakerhossa ja torstai-iltaisin hän entisöi Einon kotitalon vanhoja kalusteita. Eläkeläispariskunta Koski, Oili ja Pentti Oili on Eino Lehtolan sisko, joka lähti Tampereelle työnhakuun nuorena neitona. Tampereella Oili tapasi Pentin ja jäi sille tielleen. Eläkkeelle jäätyään pariskunta päätti muuttaa Oilin synnyinseudulle Pohjaslahdelle. Koska pariskunnalla on oma auto, he hyödyntävät lähiseutujen palveluita monipuolisesti. Pentti seuraa innokkaasti ympäröivien kylien ja keskuksien tapahtumia ja houkuttelee aina Oilin tai jonkun toisen kyläläisen seurakseen milloin mihinkin näyttelyyn tai esitykseen. Pariskunta vierailee myös usein Tampereella lastenlapsiaan tervehtimässä. 27

30 28

31 historia ja alue 29

32 KATSAUS POHJASLAHDEN ASUTUSHISTORIAAN Seija Kuusinen POHJASLAHDEN MUISNAISJÄÄNNÖKSET Pohjaslahdelta on viimeisimpien vuoden 1999 inventointien mukaan löydetty kolme kivikautista (n ekr.) asuinpaikkalöydöstä ja yksi rautakautinen (n. 500 ekr. - n.1300) hautapaikkalöydös eli lapinraunio. Löydökset osoittavat jo kivikaudella ihmisten liikkuneen näillä seuduilla metsästäen ja kalastaen. Pohjaslahti Kivikautisten asuinpaikkojen sijainnit: 1. Sirolan alue Pohjaslahdensuulla. Asuinpaikka sijaitsee umpeen kasvaneella peltorinteellä. Löydös kuuluu rauhoitusluokka II: een, jonka määrittelemiseksi tarvitaan vielä tarkempi arkeologinen tutkimus. 2. Niemelän alue Maja- ja Taivaljärven välisellä kannaksella. Löydös kuuluu rauhoitusluokka II:een. 3. Viitamäki Sammaliston tien varressa. Kivikautinen pyyntipaikka sijaitsee Tarjanneveteen laskevan ojan pohjoispuolella. Löydös kuuluu rauhoitusluokka III:een, jota ei ole tarpeen pitää rauhoitettuna. Yllä: 2. Nuijanniemi, lapinraunio 3. Sirola, kivikautinen asuinpaikka 4. Niemelä, kivikautinen asuinpaikka 19. Viitamäki, kivikautinen asuinpaikka (Kuvalähde:Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset I 2005) Rautakautinen hautapaikka sijaitsee Nuijanniemessä Tarjanteen rannassa. Tämä lapinraunio on n. 30 metriä rannasta. Röykkiö on sammaloitunut ja kooltaan n. 5 x 3 metriä. Röykkiöstä on löydetty mm. rannerengas ja kierresormus. Nuijanniemen löydös kuuluu rauhoitusluokkaan I. Kohde on täten valtakunnallisesti merkittävä ja säilytettävä kaikissa olosuhteissa. 30 HISTORIA JA ALUE

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu väheni

Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.6.2016 Toukokuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.5.2016) Työttömyyden vuosimuutoksen heikkeneminen voimistui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.3.2016 Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.2.2016) Työttömyyden vuositasomuutos kääntyi uudelleen kasvuun Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017 Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016) Myönteinen työttömyyskehitys jatkui ja kiihtyi Pirkanmaalla oli joulukuun 2016 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA

FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 400 110 KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA 7. 14.6.2010 Vesa Laulumaa Sisällys Johdanto 2 Tutkimusalue, sen ympäristö ja vesistöhistoria 2 Inventoinnin kulku

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt 1 Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA

HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA HYVINVOINTIKERTOMUKSET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEELLA Ylitarkastaja Sini Männistö, Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen neuvottelukunnan kokous 4.12.2015 3.12.2015 1 TAUSTAA Kunnilla velvollisuus

Lisätiedot

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015

Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2016 Marraskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2016) Työttömyystilanteessa selvä käänne Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun 2016 viimeisenä

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 188 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 189 Kihniö Virrat PÄLKÄNE Varalan-Kirvun-Iharin kulttuurimaisema Parkano

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot