pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry
|
|
- Lauri Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos virrat Ari Hynynen Antti Korkka Seija Kuusinen Riikka Pylvänen ruovesi vilppula mänttä pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
2 Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos Ari Hynynen Antti korkka Seija Kuusinen Riikka Pylvänen Tampere 2008 Valokuvat, Seija Kuusinen, ellei toisin mainita Taitto, Riikka Pylvänen Painopaikka Esa Print Oy Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 185/MML/08 ISBN
3 pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
4
5 LÄHIKYLÄSTÄ KYTKYLÄ palvelurakenne PALVELURAKENTEEN KARTOITUS Ari Hynynen, Antti Korkka, Riikka Pylvänen historia ja alue KATSAUS POHJASLAHDEN ASUTUSHISTORIAAN Seija Kuusinen YMPÄRISTÖ JA LUONTO MAISEMAN ÄÄRIVIIVAT Seija Kuusinen suunnitelma IDEOISTA KEHITTÄMISSUUNNITELMAKSI Seija Kuusinen SUUNNITELMALLA ETEENPÄIN Ari Hynynen, Antti Korkka LÄHTEET sisällysluettelo
6 LÄHIKYLÄSTÄ KYTKYLÄ Aluerakenteen muutos ja yhä voimakkaampi keskittyminen kaupunkiseuduille ovat tuoneet erityisiä haasteita maaseudun kylien kehittämiselle. Perinteinen maaseutusuunnittelu on liian yksipuolisesti nähnyt kylät vain rajattuina talorykelminä, vaikka kylissä asuminen vaatii samalla myös liikkumista laajoilla alueilla, jotta halutut resurssit, kuten työpaikat ja terveyspalvelut saavutetaan. Kylissä halutaan kuitenkin asua niiden tarjoamien ainutlaatuisten elämisen puitteiden, kuten luontoympäristön ja maiseman takia. Kylät kuten Pohjaslahti onkin nähtävä jatkossa toiminnallisesti laajan ja verkostoituneen yhdyskuntarakenteen solmukohtina. Kytkylä-tutkimuksen pohja luotiin vuonna 2006 Tampereen teknillisen yliopiston EDGE Kaupunkitutkimuslaboratorion ja Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n yhteistyöllä. Kohteena oli tuolloin kolme Ylä-Pirkanmaan kylää: Oriveden Siitama, Ruoveden Murole ja Vilppulan Pohjaslahti. Tutkimushankkeella luotiin edellytyksiä uudenlaiselle kyläsuunnittelulle, joka pohjautui tietoon ja ymmärrykseen kylän laajemmista vuorovaikutusverkostoista. Näitä verkostoja analysoimalla kytkettiin yhteen erilaisia resursseja kuten ihmisiä, osaamista, raaka-aineita, pääomia, rakennuspaikkoja, energiaa ja kauniita maisemia. Kolmen kylän tutkimuksen pohjalta heräsikin ymmärrys nähdä, miten verkostorakennetta tarkemmin analysoimalla kyliä ja kuntakeskuksia voidaan rakentaa kokonaisuutena paremmin. Kytkylä-tutkimuksen käytännön soveltaminen saatiin liikkeelle elokuussa 2007 alkaneessa kehittämishankkeessa kohteenaan Vilppulan Pohjaslahti. Kylään lähdettiin tuolloin toteuttamaan asuin- ja palvelurakenteen kehittämissuunnitelmaa kylätoimijoiden, tutkijoiden ja suunnittelijoiden yhteistyöllä. Kehittämistyötä johti Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry ja yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijana toimi EDGE. Suunnittelun tausta-aineistoksi laadittiin ympäröivien kuntakeskusten palvelurakenne- ja saavutettavuusanalyysit. Pohjaslahdessa suunnittelun keskiössä ovat olleet kylän kehittäminen kiinteämpänä osana lähikaupunkien palveluverkostoa sekä asumisen kehittäminen tässä verkostossa. Toimenpiteinä tähän on nähty kyläläisten omasta näkökulmasta kyläkeskuksen ilmeen ja palveluiden parantaminen, sataman palveluiden lisääminen ja julkisen liikenteen kehittäminen, maisemallisen vesiverkoston mukaan ottaminen sekä maankäytön kehittämiseen että markkinointiin. 4 JOHDANTO
7 Kylän kehittäminen on jatkuva prosessi ja parhaimmillaan myös samalla uudenlaisen kokemustilan luomista omasta ympäristöstä. Aluekehittäjinä ymmärrämme, että kylärakennetta yksin muokkaamalla ei ratkaista kylän paikallistalouden tai väestökehityksen ongelmia, mutta palvelurakenteissa ja rakennuksissa on suunnittelun kautta löydettävissä kehittämismahdollisuuksia, joihin yhdyskuntaa uudistavat taloudelliset ja sosiaaliset järjestelyt voivat tukeutua. Tällä suunnitelmalla on nyt luotu pohja kaavoitukseen sidotulle toteutukselle. Muutokset eivät aina tapahdu nopeasti. Kylän toimijoiden tuleekin olla aktiivisia ja tehtävä keskustelevaa yhteistyötä kunnan päättäjien kanssa kehittämissuunnitelman saattamiseksi toteutettavaan kaavan muotoon. Kylä-asumisen kehittämistä voidaan kuvata neliportaisena prosessina. Ensimmäisen portaan muodostavat kylätoimijoiden omista lähtökohdista kootut kyläsuunnitelman kehittämiskohteet. Toisen portaan rakentaa edellistä tukeva ammattilaisten kokoama kehittämissuunnitelma. Kolmannessa vaiheessa aloitetaan kehittämissuunnitelman pohjalta osallistuva osayleiskaavoitusprosessi, jossa selvitetään luonnon, kulttuurihistorian, maiseman ja muiden paikallisten seikkojen lähtökohdat ja vaikutukset suunnitelmaan sekä mahdollistetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet suunnitelman luomisessa. Tämän jälkeen voidaan päästä neljännelle portaalle eli toteuttamaan kylän rakentumista suunnitellusti osayleiskaavan pohjalta. Tämä kaikki vaatii resursseja ja sitoutumista. Pohjaslahden osalta tälle toteutukselle on hyvät mahdollisuudet kyläläisten oman tahtotilan ja toteutuneen kehittämissuunnitelman kautta. Käsissäsi oleva julkaisu sisältää palvelurakenteen ja kylän asumisen suunnittelun lisäksi laajan tausta-aineiston koskien kylän asumishistoriaa ja ympäristöanalyysia. Kunta- ja sahateollisuuden keskuksena toiminut Pohjaslahti rakentuukin niin vahvalle historialliselle pohjalle, ettemme ole voineet tätä sivuuttaa. Oman ympäristön menneisyyden tunteminen sitoo niin uudet kuin vanhatkin asukkaat paremmin ympäristöönsä. Pohjaslahti on täynnä kiinnostavia tarinoita, joiden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta ja asumisen markkinointia. Pohjaslahdessa tehdyllä suunnitelmalla ja kuvatulla suunnitteluprosessilla on haluttu luoda myös malli uusien verkostokyläkohteiden kehittämiselle Ylä-Pirkanmaan seutukunnassa. Siellä missä onnistutaan kytkemään menestyksellisesti yhteen juuri oikeat resurssit ja tahtotila sekä kylän aktiivisuus, tapahtuu kehitystä ja kasvua. Pohjaslahdessa uudenlainen kokemuksen tila kylän kehittämisestä on juuri nousemassa ja olemme osaltamme olleet todistamassa tämän positiivisen tahtotilan syntyä. Lähikylästä on rakentumassa seudulliseen ympäristöönsä tiiviimmin kytkeytyvä ja verkottuva kylä. Mahdollisuuden tähän yhteiseen kehittämisponnistukseen tarjosivat hankkeemme rahoittajat ja yhteistyökumppanit. Kiitämmekin Pirkanmaan liiton asiantuntijoita ja 5
8 Ylä-Pirkanmaan kuntia, jotka mahdollistivat EAKR-rahoituksen hankkeellemme. Kiitokset asiantuntevalle ja innovatiiviselle ohjausryhmälle, jossa olivat edustettuina kyläyhdistys Puhuri ry, Poko ry, Tampereen teknillinen yliopisto, Pirkanmaan liitto, Vilppulan kunta ja Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Erityiskiitoksen välitämme kylän asumisen kehittämisvision toteuttaneelle suunnittelija Seija Kuusiselle ja tutkimuspäällikkö Ari Hynyselle, sekä teemakarttoja toteuttaneelle arkkitehtiylioppilas Riikka Pylväselle. Kiitämme lisäksi Pohjaslahden kyläläisiä, suunnitelmaan mukaan lähteneitä kylän maanomistajia ja Vilppulan seurakuntaa sekä kyläyhdistys Puhuri ry:n edustajia, Jaakko Majarantaa ja Arto Pirttilahtea, jotka aktivoivat kyläläisiä yhä uudelleen yhteisiin kokouksiimme. Ilman yhteistä tahtotilaa emme olisi tässä ja suuntaamassa eteenpäin Antti Korkka kehityspäällikkö Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Sirkka Sortti aluearkkitehti Vilppulan kunta Valokuva: Aarno Isomäki 6 JOHDANTO
9 palvelurakenne 7
10 PALVELURAKENTEEN KARTOITUS Ari Hynynen, Antti Korkka, Riikka Pylvänen Tutkimuksen tausta Kytkylä-tutkimushankkeen ensimmäistä vaihetta tehtiin samoihin aikoihin, kun valtionhallinnossa viriteltiin kunta- ja palvelurakenneuudistusta, niin sanottua PARAS-hanketta. Nyt PARAS-hanke on saanut puitelain voiman, ja kuntaliitoksia tehdään ympäri maata porkkanarahojen innostamina. Näissä liitoshankkeissa näyttää olevan mukana monenlaisia motiiveja, eikä tavallista arkeaan elävien ihmisten näkökulma ole aina päällimmäisenä. Tämä tulee hyvin esille sellaisissa liitoksissa, jotka eivät ole selvästikään perustuneet yhdyskuntarakenteen tarkastelulle. Viime kädessä ihmisten arjen sujuminen ja elinympäristöjen viihtyisyys on kuitenkin onnistuneen hallinnon ja suunnittelun mittapuu. Tällaisia seikkoja oli taustalla, kun Kytkylähanketta käynnistettiin. Saadut tulokset kuitenkin osoittivat, että Ylä-Pirkanmaalla käynnistyneet liitossuunnitelmat olivat järkevällä pohjalla ja hallinnolliset rajat oli ajateltu ihmisten arjen mukaisiksi. Mutta Kytkylän varsinainen tutkimusintressi ei kuitenkaan liittynyt kuntaliitoksiin. Tavoitteenamme oli kehittää menetelmä, jolla voidaan analysoida ja kuvata maaseudun yhdyskuntarakennetta niin, että kuvaus vastaa ihmisten arkea. Toisin sanoen tehtävämme oli kytkeä ihmisten liikkuminen osaksi tätä rakennetta. Lopputuloksena tuotimme kustakin kohdekylästä verkostokyläksi kutsumiamme karttaesityksiä, jotka ilmaisivat ne taajamat, keskukset ja kaupungit, joissa kylästä säännöllisesti käytiin. Myös tarkemmat käyntitarkoitukset ja reitit ilmaistiin, kuten myös liikkumisen ja käyntien volyymi. Tässä julkaisussa esiteltävä Kytkylä 2 tutkimus- ja kehittämishanke on suoraa jatkoa tuolle ensimmäiselle Kytkylälle. Jos verkostokylä on suhteellisen yleinen kuvaus siitä aluerakenteesta, johon kyläläisten arki asettuu työ-, palveluidenhaku- ja vapaa-ajan matkoineen, niin Kytkylä 2 hankkeessa tuota rakennetta katsotaan tarkemmin yhden kylän, Pohjaslahden, näkökulmasta. Keskitymme erityyppisiin kylän asukasprofiileihin, näiden tarvitsemiin palveluihin ja kyläläisten tila-aika-ekonomiaan. 8 PALVELURAKENNE
11 Pohjaslahden verkostokylä Kytkylä 1 -tutkimuksen mukaan (Hynynen & Kervinen 2006) 9
12 Tutkimuksen tavoitteet Koko Kytkylä-hankkeen yksi keskeisiä tavoitteita on ollut esittää kaikki analyysit ja tutkimustulokset havainnollisina karttaesityksinä. Tämä edellyttää jonkin verran asioiden yksinkertaistamista ja kiteyttämistä, mutta toisaalta visuaalisen esityksen voima on sen helpossa omaksuttavuudessa. Tulosten käyttökelpoisuus ja vaikuttavuus on tärkeää tämäntyyppisissä hankkeissa, joissa tutkimus palvelee paikallisten, kylästä lähtevien kehitysideoiden kuvaamista. Toki teemakarttojen laatiminen on myös vastuullista, sillä olemme huomanneet, että niiden kuvauksia pidetään helposti objektiivisena totuutena. Jokainen kartantekijä kuitenkin tietää, että kartta on yhtä totta kuin sen pohjaksi valikoitu ja muokattu aineisto. Tässä hankkeessa aineistot oli saatava kerättyä erittäin nopeasti johtuen hankkeen kuuden kuukauden aikataulusta. Tutkimuskysymykset ja kuvausmenetelmät oli sovitettava annettuihin raameihin. Keskeistä oli löytää vastaus kysymykseen: millainen on pohjaslahtelainen arki suhteessa tarjolla oleviin palveluihin? Millaisiin verkostoihin Pohjaslahden asukas asettuu, ja miten nämä verkostot määrittävät erilaisten asukkaiden tila-aikaekonomiaa, eli sitä yhtälöä, joka muodostuu yksilöiden ja kotitalouksien käytettävissä olevasta ajasta ja liikkumismahdollisuuksista. Seija Kuusisen suunnitelmaosuudessa puolestaan osoitetaan, millaisiin paikalliskylän kehittämistoimiin käytettävissä olevat palvelurakenteet antavat viitteitä ja mahdollisuuksia. Kun palvelukartoitusta ja suunnitelmaa tarkastellaan rinnakkain, saadaan selville myös niitä käytännön keinoja, joilla kylän kehittäjät, maanomistajat ja kaavoittajat voivat kylän puutteita täydentää. Jotta täysipainoinen nykypäivän arkielämä olisi maaseutukylässä mahdollista, on kylän verkosto- ja paikkapotentiaalien oltava tasapainossa. Kuten edellisestä Kytkylä-tutkimuksesta muistamme, verkostopotentiaali tarkoittaa kylän seudullista asemaa yhdessä kylän yhteysverkostojen kanssa, ja paikkapotentiaali tarkoittaa paikallisia resursseja yhdistyneenä paikalliseen toimintaan. Yksinkertaistettuna ja käytäntöön sovitettuna tämä tarkoittaa sitä, että kylän kehitysmahdollisuuksia säätelee se palvelurakenne, joka on kyläläisten saavutettavissa reilun tunnin liikkumisella päivittäin. On tärkeää huomata, että palvelurakenne ei ole pysyvä ja kiinteä, vaan se kasvaa ja supistuu kysynnän mukaan. Näin ajatellen myös kylän asutusrakenteella voidaan vaikuttaa palveluihin. Kylän asumista ja palveluja on siis kehitettävä rinnan. Lisäksi palvelurakenteen tai palveluverkoston joustavuus mahdollistaa palvelujen monenlaisen innovoinnin. Palvelut voivat olla esimerkiksi liikkuvia tai osa-aikaisia. Niitä keinoja ja kehittämisideoita, jotka eivät tule näkyviin analyysikartoissa ja suunnitelmakuvissa, mutta joilla voidaan vahvistaa ja tasapainottaa verkostokylää, on koottu julkaisun myöhempään lukuun koskien kylän kehittämissuunnitelmaa. 10 PALVELURAKENNE
13 Tutkimuksen suorittaminen Pohjaslahden palvelurakenteen kartoitustutkimus jakautui neljään eri vaiheeseen: 1. Saavutettavuusanalyysi Analyysissa selvitettiin kuinka alueen keskukset ovat saavutettavissa ajan funktioina, kun lähtöpisteenä on Pohjaslahden kylä, ja liikkumisvälineenä henkilöauto, jonka nopeus on keskimäärin 80 km/h. Tulokset esitettiin kartoille piirrettyinä verhokäyrinä, joiden tiheys on 15 min. Tarkastelu suoritettiin kahdessa mittakaavassa. Ensimmäisessä käyrät piirrettiin 1,5 h saakka, jolloin kyseisessä kartassa näkyy sekä Jyväskylä että Tampere. Molempiin kaupunkeihin matka-aika yhteen suuntaan on noin 1,5 h. Toisessa mittakaavassa saavutettavuustarkastelu kohdennettiin 45 minuuttiin, jota voidaan vielä pitää hyväksyttävänä matkaaikana yhteen suuntaan päivittäin. Kartta osoitti, että kaikki Pohjaslahden lähikeskukset Mänttä, Ruovesi, Vilppula ja Virrat sisältyivät puolen tunnin käyrälle. Nämä ovat myös ne keskukset, joihin Pohjaslahdelta on eniten käyntejä, joten voidaan ajatella, että verkostokylä ei poikkea tila-aika-ekonomialtaan juurikaan Suomen suurimmista kaupungeista. Jos Helsingin tai Tampereen esikaupunkialueelta lähdetään töihin tai hakemaan palveluja, puolen tunnin ajo yhteen suuntaan on aivan tavallista. Mutta edellinen päätelmä pitää paikkansa vain, jos liikutaan henkilöautolla. Kaupunkeihin verrattuna tilanne muuttuu täysin, jos tarkastellaan saavutettavuutta joukkoliikenteen yhteyksillä. Tilanteen paljastaa hyvin kartta, joka kuvaa kylää sivuavia linja-autoyhteyksiä ja näiden vuorotiheyksiä. Virroille ei ole lainkaan suoraa joukkoliikenneyhteyttä. Vilppula ja Mänttä ovat parhaiten saavutettavissa, mikä onkin tärkeää, sillä sekä ylä-aste että lukio sijaitsevat tällä suunnalla, ja lisäksi rautatieasema on Vilppulassa. Myös Ruovesi on päivittäin käytävissä linja-autolla. Pieni erikoisuus on Tampere-Pohjaslahti välillä liikennöivä suora linja, johon tosin joutuu toiseen suuntaan matkatessa vaihtamaan Ruovedellä. Linja kulkee Oriveden ja Kangasalan kautta. Valokuva: Jarmo Soininen 11
14 saavutettavuus 90min Killinkoski Pihlajavesi Kihniö VIRRAT Haapamäki KEURUU PETÄJÄVESI POHJASLAHTI Kolho PARKANO RUOVESI VILPPULA MÄNTTÄ JÄMSÄNKOSKI Kuru JÄMSÄ IKAALINEN Juupajoki Kyröskoski HÄMEENKYRÖ ORIVESI Pori 110km Rauma 140km Metsäkylä Nokia YLÖJÄRVI Siivikkala TAMPERE Pirkkala KANGASALA KUHMOINEN 12 LEMPÄÄLÄ Helsinki 178km Lahti 150km Pälkäne PADASJOKI Lahti 53 km
15 LAUKAA Oulu 340km Tikkakoski Vihtavuori Leppävesi ÄVESI JYVÄSKYLÄ Lievestuore Kuopio 123km MUURAME Säynätsalo Muuratsalo KORPILAHTI OSKI JOUTSA lentokenttä INEN HARTOLA rautatieasema SYSMÄ junarata taajama 3 km Kotka 130km eteneminen Pohjaslahdelta 80km/h 15 min käyrät 13
16 saavutettavuus 45min lentokenttä rautatieasema junarata taajama 14 Pohjaslah- eteneminen delta 80km/h 15 min käyrät
17 Valokuva: Jarmo Soininen 15
18 julkinen liikenne Killinkoski Pihlajavesi Kihniö VIRRAT Haapamäki KEURUU PETÄJÄVESI PARKANO Visuvesi Parosperä RUOVESI POHJASLAHTI Innala Hokkaskylä Syvinki Tuuhonen Mustajärvi Tammikoski Huhtijärvi Kolho VILPPULA MÄNTTÄ Jyväskylä 33 km Ruhala Kuru Jäminkipohja JÄMSÄNKOSKI Hyytiälä Halli IKAALINEN Vaasa 190km Korkeakoski Juupajoki Hirsilä Jyväskylä 58 km JÄMSÄ Längelmäki HÄMEENKYRÖ ORIVESI Pori 110km Nokia YLÖJÄRVI Siivikkala TAMPERE Pirkkala KANGASALA Naappila Ponsa rautatieasema lentokenttä junarata 16 Rauma 140km LEMPÄÄLÄ Helsinki 178km Lahti 150km Pälkäne linja-autoreitti virrat-ruovesi-tampere suorat linja-autoyhteydet Pohjaslahdelta. Viivan paksuus ilmentää vuorotiheyttä
19 2. Palveluiden analysointi Toinen vaihe aloitettiin palveluaineiston keräämisellä. Tässä hyödynnettiin Ylä-Pirkanmaan seutukunnan yhteistä yritysrekisteriä ja kuntien internet-sivuja. Kaikki Pohjaslahden, Mäntän, Ruoveden, Vilppulan ja Virtojen päätaajamien yksityiset ja julkiset palvelut listattiin. Mukaan otettiin vain päätaajamat, koska Kytkylän ykkösvaiheen mukaan käynnit suuntautuivat nimenomaan näihin. Julkisia palveluja koskevat tiedot tarkistutettiin ja täydennettiin kunnissa. Pohjaslahden palvelulistaus saatiin kyläläisten keräämänä suoraan paikan päältä. Palvelutarjonta jaoteltiin kahdeksaan pääluokkaan, joista useimmat jakautuivat vielä alaluokkiin. Luokittelun kriteerinä oli palvelujen jakaminen selkeästi erityyppisiin käyntikohteisiin: 1) Pä i v i t t ä i s t a v a r a k a up p a 2) Er i k o i s t a v a r a k a up p a, erikoispalvelut a) erikoismyymälätja peruspalvelut (ompelimot, suut a r i t, h u o l t o a s e m a t ) b) t e o l l i s u u s, t a l o n r a k e n n u s, i s ä n n ö i n t i, LVI-li i k k e e t, auto- ja konehuolto c) suunnittelutoimistot, erikoispalvelut (p a i n o p a l v e l u, v a r t i o m i e s p a l v e l u, e l ä i n l ä ä k ä r i, k i r j a n p i t o p a l v e l u t, tiedotusvälineet, ohjelmapalvelut, taiteilijat) d) p a n k i t, p o s t i t, v a k u u t u s p a l v e l u t, poliisi, v a n k i l a t, kunnan- ja valtionvirastot e) maatalous ja puutarhat 4) Ko u l u t u s p a l v e l u t a) p e r u s k o u l u t, l u k i o t, a m m a t i l l i n e n k o u l u t u s b) k u l t t u u r i k a s v a t u s, a i k u i s k o u l u t u s, a u t o k o u l u t 5) Ku l t t u u r i p a l v e l u t a) k a h v i l a t, r a v i n t o l a t b) teatteri, e l o k u v a t, g a l l e r i a t, n ä y t t e l y t i l a t, k i r j a s t o t c) kirkot, kirkolliset virastot d) t a p a h t u m a t 6) Li i k u n t ap a l v e l u t a) l i i k u n t a t i l a t b) l i i k u n t a s e u r a t, r a t s a s t u s k o u l u t, tallit 3) Hy v i n v o i n t ip a l v e l u t a) l ä ä k ä r i p a l v e l u t, terveyskeskus, s a i r a a l a b) apteekit, o p t i k o t c) päiväkodit, hoivapalvelut, siivous ja kodinhoito d) k a u n e u s h o i t o l a t, l u o n t a i s h o i t o l a t, k a m p a a m o t, p a r t u r i t e) f y s i k a a l i n e n h o i t o, h i e r o n t a 7) Ma t k a i l up a l v e l u t a) m a j o i t u s p a l v e l u t b) matkatoimistot, ohjelmapalvelut, retkeily, e l ä m y s - m a t k a i l u c) m a a t i l a m a t k a i l u, j u h l a t i l a v u o k r a u s 8) Yhteyspalvelut Edellisen mallin mukainen listaus tehtiin jokaisesta tarkasteltavasta keskuksesta. 3. Keskusten palveluprofiilien kuvaaminen Pelkät listaukset olivat kuitenkin vaikeasti hahmotettavissa, ja keskusten erottelu toisistaan palvelutarjonnan perusteella olisi ollut työlästä. Keskusten palveluprofiilien kuvaaminen on kuiten- 17
20 kin tärkeää, sillä näistä profiileista voidaan nähdä millaista palvelutarjonta on eri puolilla Pohjaslahden verkostokylää. Näin palveluprofiilit toimisivat myös ensimmäisen Kytkylä-tutkimuksen verkostokyläkuvausten selittäjänä. Niistä voisi päätellä, miksi matkat suuntautuvat eri keskuksiin niin kuin ne näyttävät suuntautuvan. Lisäksi halusimme, että myös tämä monimutkainen asia voitaisiin kuvata selkeänä teemakarttana. Kunkin keskuksen palveluprofiili päätettiin kuvata radar-diagrammilla. Kyseinen diagrammi muodostuu säteittäisistä akseleista, joista kukin kuvaa yhtä palveluluokkaa. Kukin akseli saa täyden arvon siinä keskuksessa, jossa on paras palvelutarjonta kyseisessä kategoriassa. Muiden keskusten vastaava kategoria suhteutetaan tähän maksimiarvoon prosentteina. Tuloksena saadaan diagrammeja, jotka kuvaavat kutakin keskusta Pohjaslahtea, Mänttää, Ruovettä, Vilppulaa ja Virtoja sekä palvelutyypin että määrän suhteen. Palvelut arvotettiin yleensä suoraan palveluyksiköiden lukumäärän perusteella, mutta joissakin tapauksissa pelkät yksiköiden lukumäärät eivät kuvanneet riittävän hyvin palvelun volyymia. Tällaisia palveluja olivat esimerkiksi päivittäistavarakaupat, joiden painoarvo riippuu yksikön koosta ja tuotteiden tarjonnasta. Koska tutkimuksessamme ei ollut mahdollisuuksia selvittää näitä tarkemmin, pisteytimme kaupat eri tavoin niiden tyypin, arvioidun koon ja tarjonnan perusteella. Radar-diagrammit sijoitettiin kartalle vastaavan keskuksen kohdalle, jolloin kartalta voidaan välittömästi lukea koko verkostokylän alueellisesti jakautunut palveluprofiili. Palveluiden pääluokkia kuvaavan kartan lisäksi tulostimme kaksi karttaa, joilla tarkennettiin kahta tärkeää palveluluokkaa: erikoistavarakauppaa ja erikoispalveluja, sekä hyvinvointipalveluja. Nämä molemmat jakautuivat viiteen alaluokkaan, joista piirrettiin omat radar-diagramminsa. Palveluprofiilianalyysista huomataan, että Virrat on palvelujen suhteen melko omavarainen ja kattava. Toisaalta Mäntän ja Vilppulan tarjonnat muodostavat yhdessä hyvin kattavan valikoiman. Ruovesi erottuu näistä suuremmista keskuksista palvelujen volyymiltaan pienempänä, mutta suhteellisen tasapainoisena. Pohjaslahden volyymi kyläkohteena on muihin kuntakeskuksiin verrattuna luonnollisesti häviävän pieni, mutta paikalliset palvelut ovat kyläläisille sitäkin tärkeämpiä. Profiilikartat kertovat varsin selvästi sen tosiseikan, että Pohjaslahden palvelut, eli kylän elintoiminnoille keskeiset resurssit, ovat sirottuneet tasaisesti puolen tunnin saavutettavuusalueen sisällä sijaitseviin keskuksiin. Jos käytössä on henkilöauto, lähes kaiken tarvitsemansa voi saada kaupunkitasoisella ajankäytöllä. Toki tilanne muuttuu, jos ollaan joukkoliikenteen tai kimppakyytien varassa. Kaiken kaikkiaan Pohjaslahden verkostokylä on kuitenkin varsin toimiva kokonaisuus, ja palvelurakenne tarjoaa kylän kehittämiselle hyvät edellytykset. 18 PALVELURAKENNE
21 Killinkoski 1 päivittäistavarakauppa 2 erikoistavarakauppa, -palvelut 3 hyvinvointipalvelut 4 koulutuspalvelut 5 kulttuuripalvelut 6 liikuntapalvelut 7 matkailupalvelut 8 yhteyspalvelut Multia Pihlajavesi VIRRAT 3 Haapamäki KEURUU Pohjaslahti 3 Visuvesi Kolho RUOVESI VILPPULA MÄNTTÄ Kuru Halli 19
22 20 Valokuvat: Jarmo Soininen / Seppo Sinisalo
23 Killinkoski 1 lääkäripalvelut, terveyskeskus, sairaala 2 apteekit, optikot 3 päiväkodit, hoivapalvelut, siivous ja kodinhoito 4 kauneushoitolat, luontaishoitolat, kampaamot, Multia parturit 5 fysikaalinen hoito, hieronta Pihlajavesi 1 5 VIRRAT 2 Haapamäki KEURUU 4 3 Pohjaslahti Visuvesi Kolho VILPPULA 2 5 MÄNTTÄ 2 RUOVESI Kuru 21 Halli
24 1 erikoismyymälät ja peruspalvelut (ompelimot,suutarit, huoltoasemat) 2 teollisuus, talon rakennus, isännöinti, LVI-liikkeet, auto- ja konehuolto 3 suunnittelutoimistot, erikoispalvelut ( painopalvelut, vartiomiespalvelu, eläinlääkäri, kirjanpitopalvelut, tiedotusvälineet, Killinkoski ohjemapalvelut, taiteilijat) Multia 4 pankit, postit, vakuutuspalvelut, poliisi, vankilat, kunnan- ja valtion virastot 5 maatalous ja puutarhat Pihlajavesi 1 5 VIRRAT 2 Haapamäki KEURUU 4 3 Pohjaslahti Visuvesi Kolho VILPPULA 2 5 MÄNTTÄ 2 RUOVESI Kuru 22 PALVELURAKENNE Halli
25 Valokuva: Seppo Sinisalo 23
26 4. Asukasprofiilien tila-aika-analyysi Lopuksi halusimme tarkastella verkostokylän palvelurakennetta vielä lähempää niin läheltä, että voisimme nähdä päivittäisen tila-aika-ekonomian yksittäisen asukkaan tai perheen tilanteesta käsin. Hankkeen resurssit eivät mahdollistaneet haastattelu- tai kyselytutkimuksia, joten jouduimme turvautumaan mielikuviin mahdollisista asukasprofiileista. Tutkimusapulaisemme Riikka Pylvänen laati pieniä kuvitteellisia kertomuksia yksittäisistä henkilöistä ja erityyppisistä perheistä, joiden arkiset tila-aika-verkostot piirrettiin kartoille. Toisin sanoen katsoimme kuinka mahdolliset asukas- ja palveluprofiilit sopivat yhteen. Kuten odottaa saattoi, syntyneet kuvaukset olivat kaikki hyvin erilaisia. Todellisuus on vielä paljon kirjavampi, sillä palvelutarpeet ovat yksilöllisiä ja liittyvät ihmisten ja perheiden elämäntilanteisiin ja vaiheisiin, ammatin harjoittamiseen sekä mieltymyksiin ja harrastuksiin. Näiden tarpeiden tyydyttämistä säätelevät ihmisten käytössä olevat resurssit sekä tilan että ajan suhteen. Asiaa voidaan havainnollistaa kahdella ääripään tapauksella. Autoilevalla eläkeläispariskunnalla on käytössään runsaasti sekä tila- että aikaresursseja, kun taas lukion kakkosluokkalaisella on molempia niukasti. Näiden väliin mahtuu monenlaisia tapauksia. Kuvauksemme kyläläisten mobiilista arjesta havainnollistavat hyvin tämän resurssiyhtälön toteutumista. Tuomas Tuomas on toisen vuoden lukiolainen Pohjaslahdelta. Aamuisin hän matkustaa linja-autolla Mänttään lukioon. Lyhyinä koulupäivinä linja-autolla pääsee Vilppulan kautta takaisin Pohjaslahdelle, mutta kun päivät venyvät pidemmiksi, tulevat Tuomaksen vanhemmat noutamaan häntä. Tuomas on innokas shakin pelaaja ja vähintään kerran viikossa hän pelaa turnauksen Mäntän shakkikerhossa. Talviviikonloppuisin Virtojen Pukkivuoren laskettelurinteestä tulee Tuomaalle kuin toinen koti. Ystävykset matkaavat kimppakyydein Virroille lumilautailemaan. 24 PALVELURAKENNE
27 Saija Saija opiskelee ensimmäistä vuottaan Ruoveden ratsastuslukiossa. Hän kulkee kouluun linja-autolla. Kerran viikossa, koulun jälkeen, Saija käy soittotunneilla Ylä-Pirkanmaan musiikkiopistossa Ruovedellä. Saijan hyvä ystävä asuu Kurussa, ja hän viettää usein viikonloppuja ystävänsä luona. Kuruun tytöt matkustavat linja-autolla tai autokyydillä. Perhe Koivu, Isä Reino, äiti Eeva, lapset Reetta ja Marko Koivun perheellä on luomukarjatila ja majatalo Pohjaslahden kylällä. Eevan äiti asuu Vilppulassa vanhainkodissa ja Eeva vierailee hänen luona viikoittain. Samalla hän hoitaa ruokaostokset ja juoksevat asiat joko Vilppulassa tai Mäntässä. Molemmat lapset käyvät yläastetta Vilppulassa, jonne he kulkevat linja-autolla. Lasten harrastukset löytyvät Pohjaslahdelta. Reetta lenkkeilee ja käy pianotunneilla kansalaisopistossa, Markon vapaa-aika kuluu motocrossin parissa. 25
28 Perhe Honka, Isä Jaakko, äiti Kirsi, lapset Kaisla, Sofia ja Lauri Hongan perheessä molemmat vanhemmat ovat kielenkääntäjiä. Päätös oman käännös- ja tulkkaustoimiston perustamisesta mahdollisti perheen muuton rauhalliselle maaseudulle. Kaisla aloitti koulutiensä Pohjaslahdella ja Sofialle ja Laurille järjestyivät paikat perhepäivähoidosta. Oma auto mahdollistaa palveluiden hakemisen sekä Virroilta että Mäntästä. Jaakko hoitaa toimiston liikkuvat asiat ja joutuu siksi matkustamaan usein myös Tampereelle. Työmatkat hän taittaa junalla Vilppulasta eteenpäin. Vapaaaikaansa perhe viettää Pohjaslahdella ulkoillen sekä osallistuen kylällä järjestettäviin tapahtumiin ja harrastustoimintaan. Junayhteys Tampereelta Vilppulaan on tärkeä myös työn ohella, Kirsin autottomat vanhemmat pääsevät junalla vierailemaan lastenlastensa luona. Perhe Niemelä, Isä Pertti, äiti Tarja, lapset Kasperi ja Ville Niemelän perheessä molemmat vanhemmat työskentelevät Virroilla. Päivittäiset asiat hoidetaan työpäivän päätteeksi Virtain keskustassa. Lapset käyvät yläastetta Vilppulassa, jonne he kulkevat linja-autolla. Pitkien välimatkojen takia perhe on sopinut yhteisestä harrastuspäivästä. Tuolloin Pertti käy harjoittelemassa aikidoa Virroilla, Tarja osallistuu Virtojen kansalaisopiston järjestämälle italian kielen kurssille ja Kasperi ja Ville pelaavat tennistä Mäntässä. Illalla vanhemmat hakevat pojat Mäntästä. 26 PALVELURAKENNE
29 Eläkeläispariskunta Lehtola, Maire ja Eino Päivittäiset asiat eläkeläispariskunta hoitaa tarpeidensa mukaan joko Ruovedellä, Vilppulassa tai Mäntässä. Autoa ei pariskunnalla ole, joten liikkuminen tapahtuu linja-autolla. Kouluvuoden aikana liikkuminen ei tuota ongelmia, mutta kesäisin linjaautolla pääsee asioimaan vain tiistaisin ja perjantaisin. Eino on kotoisin Pohjaslahdelta ja hän tuntee alueen metsät läpikotaisin. Yhdessä Vilma-koiran kanssa Eino samoilee metsissä ja nauttii eläkepäivistään. Maire on innokas kansalaisopiston kurssilainen. Maanantaisin Maire käy jumppaamassa naisten liikuntakerhossa ja torstai-iltaisin hän entisöi Einon kotitalon vanhoja kalusteita. Eläkeläispariskunta Koski, Oili ja Pentti Oili on Eino Lehtolan sisko, joka lähti Tampereelle työnhakuun nuorena neitona. Tampereella Oili tapasi Pentin ja jäi sille tielleen. Eläkkeelle jäätyään pariskunta päätti muuttaa Oilin synnyinseudulle Pohjaslahdelle. Koska pariskunnalla on oma auto, he hyödyntävät lähiseutujen palveluita monipuolisesti. Pentti seuraa innokkaasti ympäröivien kylien ja keskuksien tapahtumia ja houkuttelee aina Oilin tai jonkun toisen kyläläisen seurakseen milloin mihinkin näyttelyyn tai esitykseen. Pariskunta vierailee myös usein Tampereella lastenlapsiaan tervehtimässä. 27
30 28
31 historia ja alue 29
32 KATSAUS POHJASLAHDEN ASUTUSHISTORIAAN Seija Kuusinen POHJASLAHDEN MUISNAISJÄÄNNÖKSET Pohjaslahdelta on viimeisimpien vuoden 1999 inventointien mukaan löydetty kolme kivikautista (n ekr.) asuinpaikkalöydöstä ja yksi rautakautinen (n. 500 ekr. - n.1300) hautapaikkalöydös eli lapinraunio. Löydökset osoittavat jo kivikaudella ihmisten liikkuneen näillä seuduilla metsästäen ja kalastaen. Pohjaslahti Kivikautisten asuinpaikkojen sijainnit: 1. Sirolan alue Pohjaslahdensuulla. Asuinpaikka sijaitsee umpeen kasvaneella peltorinteellä. Löydös kuuluu rauhoitusluokka II: een, jonka määrittelemiseksi tarvitaan vielä tarkempi arkeologinen tutkimus. 2. Niemelän alue Maja- ja Taivaljärven välisellä kannaksella. Löydös kuuluu rauhoitusluokka II:een. 3. Viitamäki Sammaliston tien varressa. Kivikautinen pyyntipaikka sijaitsee Tarjanneveteen laskevan ojan pohjoispuolella. Löydös kuuluu rauhoitusluokka III:een, jota ei ole tarpeen pitää rauhoitettuna. Yllä: 2. Nuijanniemi, lapinraunio 3. Sirola, kivikautinen asuinpaikka 4. Niemelä, kivikautinen asuinpaikka 19. Viitamäki, kivikautinen asuinpaikka (Kuvalähde:Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset I 2005) Rautakautinen hautapaikka sijaitsee Nuijanniemessä Tarjanteen rannassa. Tämä lapinraunio on n. 30 metriä rannasta. Röykkiö on sammaloitunut ja kooltaan n. 5 x 3 metriä. Röykkiöstä on löydetty mm. rannerengas ja kierresormus. Nuijanniemen löydös kuuluu rauhoitusluokkaan I. Kohde on täten valtakunnallisesti merkittävä ja säilytettävä kaikissa olosuhteissa. 30 HISTORIA JA ALUE
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
Lisätiedot12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotVIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi
1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...
LisätiedotTAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyyden vuositason kasvu hidastui uudelleen
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.8.2014 Tilannekatsaus 31.7.2014 Työttömyyden vuositason kasvu hidastui uudelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli heinäkuun 2014 viimeisenä päivänä 36677 työtöntä
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotTyöttömyyden vuositason kasvu väheni
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Kesäkuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.7.2015 Kesäkuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.6.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli kesäkuun 2015 lopussa 38233 työtöntä työnhakijaa,
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotRuovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Mustajärven vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotKyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi
Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias
LisätiedotPirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun 2015 viimeisenä päivänä työtöntä työnhakijaa, joka oli 2160 (6 %) henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.10.2015 Syyskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2015) Työttömyydessä kuukausitasolla kausiluonteista alenemista Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotUudet avoimet työpaikat helmikuu tammikuu helmikuu helmikuu 2018/2017
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.3.2018 Helmikuun 2018 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.2.2018) Pirkanmaan työttömyyden vuositason väheneminen hidastui Pirkanmaan työttömien määrä oli helmikuun
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.6.2013 Tilannekatsaus 31.5.2013 Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli toukokuun 2013 lopussa 28854 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
Lisätiedot9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi
LisätiedotIkaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Toukokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2015 Toukokuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.5.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2015 tilannekatsauspäivänä 34400
LisätiedotUudet avoimet työpaikat elokuu heinäkuu elokuu elokuu 2017/2016
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.9.2017 Elokuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.8.2017) Työttömyyden aleneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2017 viimeisenä päivänä
LisätiedotUudet avoimet työpaikat lokakuu syyskuu lokakuu lokakuu 2015/2014
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.11.2015 Lokakuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.10.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli lokakuun 2015
LisätiedotVäestö ja työpaikat suunnitetyö.
Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotVäestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
LisätiedotUudet avoimet työpaikat lokakuu syyskuu lokakuu lokakuu 2017/2016
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.11.2017 Lokakuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.10.2017) Pirkanmaan työttömyyden alenema vuoden aikana yli 9000 henkilöä Pirkanmaan TE-toimistossa
LisätiedotIlomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotHonkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotTyöttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyydessä kausiluonteista alenemaa
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.5.2014 Tilannekatsaus 30.4.2014 Työttömyydessä kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32599 työtöntä
LisätiedotSuomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO
Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi
LisätiedotUudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2017/2016
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2017 Marraskuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2017) Pirkanmaan työttömyys väheni vuoden aikana 9179 henkilöllä Pirkanmaan TE-toimistossa oli
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi edelleen
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.7.2014 Tilannekatsaus 30.6.2014 Työttömyys kasvoi edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli kesäkuun 2014 lopussa 35630 työtöntä työnhakijaa, joka oli 3906
LisätiedotKangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012
1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen
LisätiedotUudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017
LisätiedotUudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2017/2016
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.1.2018 Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.12.2017) Pirkanmaan työttömyyden vuositason väheneminen kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun
LisätiedotPoimi pala kulttuuria!
TAMPERE JA PIRKANMAA HAKEVAT EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI 2026 Poimi pala kulttuuria! TAMPERE TAMPERE 17 palaa Pirkanmaalta, yksi yhteinen ydin Kulttuuri on ilmaisua, älyä, tunnetta, yhteyttä toisiin
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotKysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille
KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2018 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työttömyys väheni
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.5.2018 Huhtikuun 2018 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2018) Pirkanmaan työttömyys väheni Pirkanmaalla oli huhtikuun 2018 lopussa 23152 työtöntä työnhakijaa.
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotPirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017
Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän
LisätiedotParkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotUudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun
LisätiedotEheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?
Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke
LisätiedotUudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2017/2016
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.10.2017 Syyskuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.9.2017) Työttömyyden aleneminen jatkui Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun 2017 tilannekatsauspäivänä
LisätiedotKAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen
KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus
LisätiedotMinne menetkin Pirkanmaalla
Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat
LisätiedotRaasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotMaanpinnan kallistumien Satakunnassa
Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotUudet avoimet työpaikat toukokuu huhtikuu toukokuu toukokuu 2018/2017
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.6.2018 Toukokuun 2018 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.5.2018) Pirkanmaan työttömyys väheni Pirkanmaalla oli toukokuun 2018 lopussa 21638 työtöntä työnhakijaa.
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.8.2013 Tilannekatsaus 31.7.2013 Työttömyys kasvoi TE-toimiston alueella oli heinäkuun 2013 viimeisenä päivänä 33473 työtöntä työnhakijaa, jossa oli lisäystä
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Kesäkuun 2018 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työttömyys väheni edelleen
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.7.2018 Kesäkuun 2018 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.6.2018) Pirkanmaan työttömyys väheni edelleen Pirkanmaalla oli kesäkuun 2018 tilannekatsauspäivänä
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
146 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 147 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Orivesi Tampere Kangasala
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotYlöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila
LIITE 3 Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotUudet avoimet työpaikat heinäkuu kesäkuu heinäkuu heinäkuu 2017/2016
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.8.2017 Heinäkuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.7.2017) Työttömyyden alenemisvauhti kiihtyi edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli heinäkuun 2017
LisätiedotTammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotPirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,1 %.
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.3.2013 Tilannekatsaus 28.2.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli helmikuun 2013 tilannekatsauspäivänä
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotTampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat
Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 2: MÖKKEILYN TAUSTATIEDOT Ruralia-instituutti 2018
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotUudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015
Lisätiedot