pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry"

Transkriptio

1 Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos virrat Ari Hynynen Antti Korkka Seija Kuusinen Riikka Pylvänen ruovesi vilppula mänttä pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 Kytkylä 2-kehittämishanke Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos Ari Hynynen Antti korkka Seija Kuusinen Riikka Pylvänen Tampere 2008 Valokuvat, Seija Kuusinen, ellei toisin mainita Taitto, Riikka Pylvänen Painopaikka Esa Print Oy Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 185/MML/08 ISBN

3 pohjaslahti VERKOSTOKYLÄN ASUIN- JA PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

4

5 LÄHIKYLÄSTÄ KYTKYLÄ palvelurakenne PALVELURAKENTEEN KARTOITUS Ari Hynynen, Antti Korkka, Riikka Pylvänen historia ja alue KATSAUS POHJASLAHDEN ASUTUSHISTORIAAN Seija Kuusinen YMPÄRISTÖ JA LUONTO MAISEMAN ÄÄRIVIIVAT Seija Kuusinen suunnitelma IDEOISTA KEHITTÄMISSUUNNITELMAKSI Seija Kuusinen SUUNNITELMALLA ETEENPÄIN Ari Hynynen, Antti Korkka LÄHTEET sisällysluettelo

6 LÄHIKYLÄSTÄ KYTKYLÄ Aluerakenteen muutos ja yhä voimakkaampi keskittyminen kaupunkiseuduille ovat tuoneet erityisiä haasteita maaseudun kylien kehittämiselle. Perinteinen maaseutusuunnittelu on liian yksipuolisesti nähnyt kylät vain rajattuina talorykelminä, vaikka kylissä asuminen vaatii samalla myös liikkumista laajoilla alueilla, jotta halutut resurssit, kuten työpaikat ja terveyspalvelut saavutetaan. Kylissä halutaan kuitenkin asua niiden tarjoamien ainutlaatuisten elämisen puitteiden, kuten luontoympäristön ja maiseman takia. Kylät kuten Pohjaslahti onkin nähtävä jatkossa toiminnallisesti laajan ja verkostoituneen yhdyskuntarakenteen solmukohtina. Kytkylä-tutkimuksen pohja luotiin vuonna 2006 Tampereen teknillisen yliopiston EDGE Kaupunkitutkimuslaboratorion ja Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n yhteistyöllä. Kohteena oli tuolloin kolme Ylä-Pirkanmaan kylää: Oriveden Siitama, Ruoveden Murole ja Vilppulan Pohjaslahti. Tutkimushankkeella luotiin edellytyksiä uudenlaiselle kyläsuunnittelulle, joka pohjautui tietoon ja ymmärrykseen kylän laajemmista vuorovaikutusverkostoista. Näitä verkostoja analysoimalla kytkettiin yhteen erilaisia resursseja kuten ihmisiä, osaamista, raaka-aineita, pääomia, rakennuspaikkoja, energiaa ja kauniita maisemia. Kolmen kylän tutkimuksen pohjalta heräsikin ymmärrys nähdä, miten verkostorakennetta tarkemmin analysoimalla kyliä ja kuntakeskuksia voidaan rakentaa kokonaisuutena paremmin. Kytkylä-tutkimuksen käytännön soveltaminen saatiin liikkeelle elokuussa 2007 alkaneessa kehittämishankkeessa kohteenaan Vilppulan Pohjaslahti. Kylään lähdettiin tuolloin toteuttamaan asuin- ja palvelurakenteen kehittämissuunnitelmaa kylätoimijoiden, tutkijoiden ja suunnittelijoiden yhteistyöllä. Kehittämistyötä johti Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry ja yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijana toimi EDGE. Suunnittelun tausta-aineistoksi laadittiin ympäröivien kuntakeskusten palvelurakenne- ja saavutettavuusanalyysit. Pohjaslahdessa suunnittelun keskiössä ovat olleet kylän kehittäminen kiinteämpänä osana lähikaupunkien palveluverkostoa sekä asumisen kehittäminen tässä verkostossa. Toimenpiteinä tähän on nähty kyläläisten omasta näkökulmasta kyläkeskuksen ilmeen ja palveluiden parantaminen, sataman palveluiden lisääminen ja julkisen liikenteen kehittäminen, maisemallisen vesiverkoston mukaan ottaminen sekä maankäytön kehittämiseen että markkinointiin. 4 JOHDANTO

7 Kylän kehittäminen on jatkuva prosessi ja parhaimmillaan myös samalla uudenlaisen kokemustilan luomista omasta ympäristöstä. Aluekehittäjinä ymmärrämme, että kylärakennetta yksin muokkaamalla ei ratkaista kylän paikallistalouden tai väestökehityksen ongelmia, mutta palvelurakenteissa ja rakennuksissa on suunnittelun kautta löydettävissä kehittämismahdollisuuksia, joihin yhdyskuntaa uudistavat taloudelliset ja sosiaaliset järjestelyt voivat tukeutua. Tällä suunnitelmalla on nyt luotu pohja kaavoitukseen sidotulle toteutukselle. Muutokset eivät aina tapahdu nopeasti. Kylän toimijoiden tuleekin olla aktiivisia ja tehtävä keskustelevaa yhteistyötä kunnan päättäjien kanssa kehittämissuunnitelman saattamiseksi toteutettavaan kaavan muotoon. Kylä-asumisen kehittämistä voidaan kuvata neliportaisena prosessina. Ensimmäisen portaan muodostavat kylätoimijoiden omista lähtökohdista kootut kyläsuunnitelman kehittämiskohteet. Toisen portaan rakentaa edellistä tukeva ammattilaisten kokoama kehittämissuunnitelma. Kolmannessa vaiheessa aloitetaan kehittämissuunnitelman pohjalta osallistuva osayleiskaavoitusprosessi, jossa selvitetään luonnon, kulttuurihistorian, maiseman ja muiden paikallisten seikkojen lähtökohdat ja vaikutukset suunnitelmaan sekä mahdollistetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet suunnitelman luomisessa. Tämän jälkeen voidaan päästä neljännelle portaalle eli toteuttamaan kylän rakentumista suunnitellusti osayleiskaavan pohjalta. Tämä kaikki vaatii resursseja ja sitoutumista. Pohjaslahden osalta tälle toteutukselle on hyvät mahdollisuudet kyläläisten oman tahtotilan ja toteutuneen kehittämissuunnitelman kautta. Käsissäsi oleva julkaisu sisältää palvelurakenteen ja kylän asumisen suunnittelun lisäksi laajan tausta-aineiston koskien kylän asumishistoriaa ja ympäristöanalyysia. Kunta- ja sahateollisuuden keskuksena toiminut Pohjaslahti rakentuukin niin vahvalle historialliselle pohjalle, ettemme ole voineet tätä sivuuttaa. Oman ympäristön menneisyyden tunteminen sitoo niin uudet kuin vanhatkin asukkaat paremmin ympäristöönsä. Pohjaslahti on täynnä kiinnostavia tarinoita, joiden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta ja asumisen markkinointia. Pohjaslahdessa tehdyllä suunnitelmalla ja kuvatulla suunnitteluprosessilla on haluttu luoda myös malli uusien verkostokyläkohteiden kehittämiselle Ylä-Pirkanmaan seutukunnassa. Siellä missä onnistutaan kytkemään menestyksellisesti yhteen juuri oikeat resurssit ja tahtotila sekä kylän aktiivisuus, tapahtuu kehitystä ja kasvua. Pohjaslahdessa uudenlainen kokemuksen tila kylän kehittämisestä on juuri nousemassa ja olemme osaltamme olleet todistamassa tämän positiivisen tahtotilan syntyä. Lähikylästä on rakentumassa seudulliseen ympäristöönsä tiiviimmin kytkeytyvä ja verkottuva kylä. Mahdollisuuden tähän yhteiseen kehittämisponnistukseen tarjosivat hankkeemme rahoittajat ja yhteistyökumppanit. Kiitämmekin Pirkanmaan liiton asiantuntijoita ja 5

8 Ylä-Pirkanmaan kuntia, jotka mahdollistivat EAKR-rahoituksen hankkeellemme. Kiitokset asiantuntevalle ja innovatiiviselle ohjausryhmälle, jossa olivat edustettuina kyläyhdistys Puhuri ry, Poko ry, Tampereen teknillinen yliopisto, Pirkanmaan liitto, Vilppulan kunta ja Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Erityiskiitoksen välitämme kylän asumisen kehittämisvision toteuttaneelle suunnittelija Seija Kuusiselle ja tutkimuspäällikkö Ari Hynyselle, sekä teemakarttoja toteuttaneelle arkkitehtiylioppilas Riikka Pylväselle. Kiitämme lisäksi Pohjaslahden kyläläisiä, suunnitelmaan mukaan lähteneitä kylän maanomistajia ja Vilppulan seurakuntaa sekä kyläyhdistys Puhuri ry:n edustajia, Jaakko Majarantaa ja Arto Pirttilahtea, jotka aktivoivat kyläläisiä yhä uudelleen yhteisiin kokouksiimme. Ilman yhteistä tahtotilaa emme olisi tässä ja suuntaamassa eteenpäin Antti Korkka kehityspäällikkö Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Sirkka Sortti aluearkkitehti Vilppulan kunta Valokuva: Aarno Isomäki 6 JOHDANTO

9 palvelurakenne 7

10 PALVELURAKENTEEN KARTOITUS Ari Hynynen, Antti Korkka, Riikka Pylvänen Tutkimuksen tausta Kytkylä-tutkimushankkeen ensimmäistä vaihetta tehtiin samoihin aikoihin, kun valtionhallinnossa viriteltiin kunta- ja palvelurakenneuudistusta, niin sanottua PARAS-hanketta. Nyt PARAS-hanke on saanut puitelain voiman, ja kuntaliitoksia tehdään ympäri maata porkkanarahojen innostamina. Näissä liitoshankkeissa näyttää olevan mukana monenlaisia motiiveja, eikä tavallista arkeaan elävien ihmisten näkökulma ole aina päällimmäisenä. Tämä tulee hyvin esille sellaisissa liitoksissa, jotka eivät ole selvästikään perustuneet yhdyskuntarakenteen tarkastelulle. Viime kädessä ihmisten arjen sujuminen ja elinympäristöjen viihtyisyys on kuitenkin onnistuneen hallinnon ja suunnittelun mittapuu. Tällaisia seikkoja oli taustalla, kun Kytkylähanketta käynnistettiin. Saadut tulokset kuitenkin osoittivat, että Ylä-Pirkanmaalla käynnistyneet liitossuunnitelmat olivat järkevällä pohjalla ja hallinnolliset rajat oli ajateltu ihmisten arjen mukaisiksi. Mutta Kytkylän varsinainen tutkimusintressi ei kuitenkaan liittynyt kuntaliitoksiin. Tavoitteenamme oli kehittää menetelmä, jolla voidaan analysoida ja kuvata maaseudun yhdyskuntarakennetta niin, että kuvaus vastaa ihmisten arkea. Toisin sanoen tehtävämme oli kytkeä ihmisten liikkuminen osaksi tätä rakennetta. Lopputuloksena tuotimme kustakin kohdekylästä verkostokyläksi kutsumiamme karttaesityksiä, jotka ilmaisivat ne taajamat, keskukset ja kaupungit, joissa kylästä säännöllisesti käytiin. Myös tarkemmat käyntitarkoitukset ja reitit ilmaistiin, kuten myös liikkumisen ja käyntien volyymi. Tässä julkaisussa esiteltävä Kytkylä 2 tutkimus- ja kehittämishanke on suoraa jatkoa tuolle ensimmäiselle Kytkylälle. Jos verkostokylä on suhteellisen yleinen kuvaus siitä aluerakenteesta, johon kyläläisten arki asettuu työ-, palveluidenhaku- ja vapaa-ajan matkoineen, niin Kytkylä 2 hankkeessa tuota rakennetta katsotaan tarkemmin yhden kylän, Pohjaslahden, näkökulmasta. Keskitymme erityyppisiin kylän asukasprofiileihin, näiden tarvitsemiin palveluihin ja kyläläisten tila-aika-ekonomiaan. 8 PALVELURAKENNE

11 Pohjaslahden verkostokylä Kytkylä 1 -tutkimuksen mukaan (Hynynen & Kervinen 2006) 9

12 Tutkimuksen tavoitteet Koko Kytkylä-hankkeen yksi keskeisiä tavoitteita on ollut esittää kaikki analyysit ja tutkimustulokset havainnollisina karttaesityksinä. Tämä edellyttää jonkin verran asioiden yksinkertaistamista ja kiteyttämistä, mutta toisaalta visuaalisen esityksen voima on sen helpossa omaksuttavuudessa. Tulosten käyttökelpoisuus ja vaikuttavuus on tärkeää tämäntyyppisissä hankkeissa, joissa tutkimus palvelee paikallisten, kylästä lähtevien kehitysideoiden kuvaamista. Toki teemakarttojen laatiminen on myös vastuullista, sillä olemme huomanneet, että niiden kuvauksia pidetään helposti objektiivisena totuutena. Jokainen kartantekijä kuitenkin tietää, että kartta on yhtä totta kuin sen pohjaksi valikoitu ja muokattu aineisto. Tässä hankkeessa aineistot oli saatava kerättyä erittäin nopeasti johtuen hankkeen kuuden kuukauden aikataulusta. Tutkimuskysymykset ja kuvausmenetelmät oli sovitettava annettuihin raameihin. Keskeistä oli löytää vastaus kysymykseen: millainen on pohjaslahtelainen arki suhteessa tarjolla oleviin palveluihin? Millaisiin verkostoihin Pohjaslahden asukas asettuu, ja miten nämä verkostot määrittävät erilaisten asukkaiden tila-aikaekonomiaa, eli sitä yhtälöä, joka muodostuu yksilöiden ja kotitalouksien käytettävissä olevasta ajasta ja liikkumismahdollisuuksista. Seija Kuusisen suunnitelmaosuudessa puolestaan osoitetaan, millaisiin paikalliskylän kehittämistoimiin käytettävissä olevat palvelurakenteet antavat viitteitä ja mahdollisuuksia. Kun palvelukartoitusta ja suunnitelmaa tarkastellaan rinnakkain, saadaan selville myös niitä käytännön keinoja, joilla kylän kehittäjät, maanomistajat ja kaavoittajat voivat kylän puutteita täydentää. Jotta täysipainoinen nykypäivän arkielämä olisi maaseutukylässä mahdollista, on kylän verkosto- ja paikkapotentiaalien oltava tasapainossa. Kuten edellisestä Kytkylä-tutkimuksesta muistamme, verkostopotentiaali tarkoittaa kylän seudullista asemaa yhdessä kylän yhteysverkostojen kanssa, ja paikkapotentiaali tarkoittaa paikallisia resursseja yhdistyneenä paikalliseen toimintaan. Yksinkertaistettuna ja käytäntöön sovitettuna tämä tarkoittaa sitä, että kylän kehitysmahdollisuuksia säätelee se palvelurakenne, joka on kyläläisten saavutettavissa reilun tunnin liikkumisella päivittäin. On tärkeää huomata, että palvelurakenne ei ole pysyvä ja kiinteä, vaan se kasvaa ja supistuu kysynnän mukaan. Näin ajatellen myös kylän asutusrakenteella voidaan vaikuttaa palveluihin. Kylän asumista ja palveluja on siis kehitettävä rinnan. Lisäksi palvelurakenteen tai palveluverkoston joustavuus mahdollistaa palvelujen monenlaisen innovoinnin. Palvelut voivat olla esimerkiksi liikkuvia tai osa-aikaisia. Niitä keinoja ja kehittämisideoita, jotka eivät tule näkyviin analyysikartoissa ja suunnitelmakuvissa, mutta joilla voidaan vahvistaa ja tasapainottaa verkostokylää, on koottu julkaisun myöhempään lukuun koskien kylän kehittämissuunnitelmaa. 10 PALVELURAKENNE

13 Tutkimuksen suorittaminen Pohjaslahden palvelurakenteen kartoitustutkimus jakautui neljään eri vaiheeseen: 1. Saavutettavuusanalyysi Analyysissa selvitettiin kuinka alueen keskukset ovat saavutettavissa ajan funktioina, kun lähtöpisteenä on Pohjaslahden kylä, ja liikkumisvälineenä henkilöauto, jonka nopeus on keskimäärin 80 km/h. Tulokset esitettiin kartoille piirrettyinä verhokäyrinä, joiden tiheys on 15 min. Tarkastelu suoritettiin kahdessa mittakaavassa. Ensimmäisessä käyrät piirrettiin 1,5 h saakka, jolloin kyseisessä kartassa näkyy sekä Jyväskylä että Tampere. Molempiin kaupunkeihin matka-aika yhteen suuntaan on noin 1,5 h. Toisessa mittakaavassa saavutettavuustarkastelu kohdennettiin 45 minuuttiin, jota voidaan vielä pitää hyväksyttävänä matkaaikana yhteen suuntaan päivittäin. Kartta osoitti, että kaikki Pohjaslahden lähikeskukset Mänttä, Ruovesi, Vilppula ja Virrat sisältyivät puolen tunnin käyrälle. Nämä ovat myös ne keskukset, joihin Pohjaslahdelta on eniten käyntejä, joten voidaan ajatella, että verkostokylä ei poikkea tila-aika-ekonomialtaan juurikaan Suomen suurimmista kaupungeista. Jos Helsingin tai Tampereen esikaupunkialueelta lähdetään töihin tai hakemaan palveluja, puolen tunnin ajo yhteen suuntaan on aivan tavallista. Mutta edellinen päätelmä pitää paikkansa vain, jos liikutaan henkilöautolla. Kaupunkeihin verrattuna tilanne muuttuu täysin, jos tarkastellaan saavutettavuutta joukkoliikenteen yhteyksillä. Tilanteen paljastaa hyvin kartta, joka kuvaa kylää sivuavia linja-autoyhteyksiä ja näiden vuorotiheyksiä. Virroille ei ole lainkaan suoraa joukkoliikenneyhteyttä. Vilppula ja Mänttä ovat parhaiten saavutettavissa, mikä onkin tärkeää, sillä sekä ylä-aste että lukio sijaitsevat tällä suunnalla, ja lisäksi rautatieasema on Vilppulassa. Myös Ruovesi on päivittäin käytävissä linja-autolla. Pieni erikoisuus on Tampere-Pohjaslahti välillä liikennöivä suora linja, johon tosin joutuu toiseen suuntaan matkatessa vaihtamaan Ruovedellä. Linja kulkee Oriveden ja Kangasalan kautta. Valokuva: Jarmo Soininen 11

14 saavutettavuus 90min Killinkoski Pihlajavesi Kihniö VIRRAT Haapamäki KEURUU PETÄJÄVESI POHJASLAHTI Kolho PARKANO RUOVESI VILPPULA MÄNTTÄ JÄMSÄNKOSKI Kuru JÄMSÄ IKAALINEN Juupajoki Kyröskoski HÄMEENKYRÖ ORIVESI Pori 110km Rauma 140km Metsäkylä Nokia YLÖJÄRVI Siivikkala TAMPERE Pirkkala KANGASALA KUHMOINEN 12 LEMPÄÄLÄ Helsinki 178km Lahti 150km Pälkäne PADASJOKI Lahti 53 km

15 LAUKAA Oulu 340km Tikkakoski Vihtavuori Leppävesi ÄVESI JYVÄSKYLÄ Lievestuore Kuopio 123km MUURAME Säynätsalo Muuratsalo KORPILAHTI OSKI JOUTSA lentokenttä INEN HARTOLA rautatieasema SYSMÄ junarata taajama 3 km Kotka 130km eteneminen Pohjaslahdelta 80km/h 15 min käyrät 13

16 saavutettavuus 45min lentokenttä rautatieasema junarata taajama 14 Pohjaslah- eteneminen delta 80km/h 15 min käyrät

17 Valokuva: Jarmo Soininen 15

18 julkinen liikenne Killinkoski Pihlajavesi Kihniö VIRRAT Haapamäki KEURUU PETÄJÄVESI PARKANO Visuvesi Parosperä RUOVESI POHJASLAHTI Innala Hokkaskylä Syvinki Tuuhonen Mustajärvi Tammikoski Huhtijärvi Kolho VILPPULA MÄNTTÄ Jyväskylä 33 km Ruhala Kuru Jäminkipohja JÄMSÄNKOSKI Hyytiälä Halli IKAALINEN Vaasa 190km Korkeakoski Juupajoki Hirsilä Jyväskylä 58 km JÄMSÄ Längelmäki HÄMEENKYRÖ ORIVESI Pori 110km Nokia YLÖJÄRVI Siivikkala TAMPERE Pirkkala KANGASALA Naappila Ponsa rautatieasema lentokenttä junarata 16 Rauma 140km LEMPÄÄLÄ Helsinki 178km Lahti 150km Pälkäne linja-autoreitti virrat-ruovesi-tampere suorat linja-autoyhteydet Pohjaslahdelta. Viivan paksuus ilmentää vuorotiheyttä

19 2. Palveluiden analysointi Toinen vaihe aloitettiin palveluaineiston keräämisellä. Tässä hyödynnettiin Ylä-Pirkanmaan seutukunnan yhteistä yritysrekisteriä ja kuntien internet-sivuja. Kaikki Pohjaslahden, Mäntän, Ruoveden, Vilppulan ja Virtojen päätaajamien yksityiset ja julkiset palvelut listattiin. Mukaan otettiin vain päätaajamat, koska Kytkylän ykkösvaiheen mukaan käynnit suuntautuivat nimenomaan näihin. Julkisia palveluja koskevat tiedot tarkistutettiin ja täydennettiin kunnissa. Pohjaslahden palvelulistaus saatiin kyläläisten keräämänä suoraan paikan päältä. Palvelutarjonta jaoteltiin kahdeksaan pääluokkaan, joista useimmat jakautuivat vielä alaluokkiin. Luokittelun kriteerinä oli palvelujen jakaminen selkeästi erityyppisiin käyntikohteisiin: 1) Pä i v i t t ä i s t a v a r a k a up p a 2) Er i k o i s t a v a r a k a up p a, erikoispalvelut a) erikoismyymälätja peruspalvelut (ompelimot, suut a r i t, h u o l t o a s e m a t ) b) t e o l l i s u u s, t a l o n r a k e n n u s, i s ä n n ö i n t i, LVI-li i k k e e t, auto- ja konehuolto c) suunnittelutoimistot, erikoispalvelut (p a i n o p a l v e l u, v a r t i o m i e s p a l v e l u, e l ä i n l ä ä k ä r i, k i r j a n p i t o p a l v e l u t, tiedotusvälineet, ohjelmapalvelut, taiteilijat) d) p a n k i t, p o s t i t, v a k u u t u s p a l v e l u t, poliisi, v a n k i l a t, kunnan- ja valtionvirastot e) maatalous ja puutarhat 4) Ko u l u t u s p a l v e l u t a) p e r u s k o u l u t, l u k i o t, a m m a t i l l i n e n k o u l u t u s b) k u l t t u u r i k a s v a t u s, a i k u i s k o u l u t u s, a u t o k o u l u t 5) Ku l t t u u r i p a l v e l u t a) k a h v i l a t, r a v i n t o l a t b) teatteri, e l o k u v a t, g a l l e r i a t, n ä y t t e l y t i l a t, k i r j a s t o t c) kirkot, kirkolliset virastot d) t a p a h t u m a t 6) Li i k u n t ap a l v e l u t a) l i i k u n t a t i l a t b) l i i k u n t a s e u r a t, r a t s a s t u s k o u l u t, tallit 3) Hy v i n v o i n t ip a l v e l u t a) l ä ä k ä r i p a l v e l u t, terveyskeskus, s a i r a a l a b) apteekit, o p t i k o t c) päiväkodit, hoivapalvelut, siivous ja kodinhoito d) k a u n e u s h o i t o l a t, l u o n t a i s h o i t o l a t, k a m p a a m o t, p a r t u r i t e) f y s i k a a l i n e n h o i t o, h i e r o n t a 7) Ma t k a i l up a l v e l u t a) m a j o i t u s p a l v e l u t b) matkatoimistot, ohjelmapalvelut, retkeily, e l ä m y s - m a t k a i l u c) m a a t i l a m a t k a i l u, j u h l a t i l a v u o k r a u s 8) Yhteyspalvelut Edellisen mallin mukainen listaus tehtiin jokaisesta tarkasteltavasta keskuksesta. 3. Keskusten palveluprofiilien kuvaaminen Pelkät listaukset olivat kuitenkin vaikeasti hahmotettavissa, ja keskusten erottelu toisistaan palvelutarjonnan perusteella olisi ollut työlästä. Keskusten palveluprofiilien kuvaaminen on kuiten- 17

20 kin tärkeää, sillä näistä profiileista voidaan nähdä millaista palvelutarjonta on eri puolilla Pohjaslahden verkostokylää. Näin palveluprofiilit toimisivat myös ensimmäisen Kytkylä-tutkimuksen verkostokyläkuvausten selittäjänä. Niistä voisi päätellä, miksi matkat suuntautuvat eri keskuksiin niin kuin ne näyttävät suuntautuvan. Lisäksi halusimme, että myös tämä monimutkainen asia voitaisiin kuvata selkeänä teemakarttana. Kunkin keskuksen palveluprofiili päätettiin kuvata radar-diagrammilla. Kyseinen diagrammi muodostuu säteittäisistä akseleista, joista kukin kuvaa yhtä palveluluokkaa. Kukin akseli saa täyden arvon siinä keskuksessa, jossa on paras palvelutarjonta kyseisessä kategoriassa. Muiden keskusten vastaava kategoria suhteutetaan tähän maksimiarvoon prosentteina. Tuloksena saadaan diagrammeja, jotka kuvaavat kutakin keskusta Pohjaslahtea, Mänttää, Ruovettä, Vilppulaa ja Virtoja sekä palvelutyypin että määrän suhteen. Palvelut arvotettiin yleensä suoraan palveluyksiköiden lukumäärän perusteella, mutta joissakin tapauksissa pelkät yksiköiden lukumäärät eivät kuvanneet riittävän hyvin palvelun volyymia. Tällaisia palveluja olivat esimerkiksi päivittäistavarakaupat, joiden painoarvo riippuu yksikön koosta ja tuotteiden tarjonnasta. Koska tutkimuksessamme ei ollut mahdollisuuksia selvittää näitä tarkemmin, pisteytimme kaupat eri tavoin niiden tyypin, arvioidun koon ja tarjonnan perusteella. Radar-diagrammit sijoitettiin kartalle vastaavan keskuksen kohdalle, jolloin kartalta voidaan välittömästi lukea koko verkostokylän alueellisesti jakautunut palveluprofiili. Palveluiden pääluokkia kuvaavan kartan lisäksi tulostimme kaksi karttaa, joilla tarkennettiin kahta tärkeää palveluluokkaa: erikoistavarakauppaa ja erikoispalveluja, sekä hyvinvointipalveluja. Nämä molemmat jakautuivat viiteen alaluokkaan, joista piirrettiin omat radar-diagramminsa. Palveluprofiilianalyysista huomataan, että Virrat on palvelujen suhteen melko omavarainen ja kattava. Toisaalta Mäntän ja Vilppulan tarjonnat muodostavat yhdessä hyvin kattavan valikoiman. Ruovesi erottuu näistä suuremmista keskuksista palvelujen volyymiltaan pienempänä, mutta suhteellisen tasapainoisena. Pohjaslahden volyymi kyläkohteena on muihin kuntakeskuksiin verrattuna luonnollisesti häviävän pieni, mutta paikalliset palvelut ovat kyläläisille sitäkin tärkeämpiä. Profiilikartat kertovat varsin selvästi sen tosiseikan, että Pohjaslahden palvelut, eli kylän elintoiminnoille keskeiset resurssit, ovat sirottuneet tasaisesti puolen tunnin saavutettavuusalueen sisällä sijaitseviin keskuksiin. Jos käytössä on henkilöauto, lähes kaiken tarvitsemansa voi saada kaupunkitasoisella ajankäytöllä. Toki tilanne muuttuu, jos ollaan joukkoliikenteen tai kimppakyytien varassa. Kaiken kaikkiaan Pohjaslahden verkostokylä on kuitenkin varsin toimiva kokonaisuus, ja palvelurakenne tarjoaa kylän kehittämiselle hyvät edellytykset. 18 PALVELURAKENNE

21 Killinkoski 1 päivittäistavarakauppa 2 erikoistavarakauppa, -palvelut 3 hyvinvointipalvelut 4 koulutuspalvelut 5 kulttuuripalvelut 6 liikuntapalvelut 7 matkailupalvelut 8 yhteyspalvelut Multia Pihlajavesi VIRRAT 3 Haapamäki KEURUU Pohjaslahti 3 Visuvesi Kolho RUOVESI VILPPULA MÄNTTÄ Kuru Halli 19

22 20 Valokuvat: Jarmo Soininen / Seppo Sinisalo

23 Killinkoski 1 lääkäripalvelut, terveyskeskus, sairaala 2 apteekit, optikot 3 päiväkodit, hoivapalvelut, siivous ja kodinhoito 4 kauneushoitolat, luontaishoitolat, kampaamot, Multia parturit 5 fysikaalinen hoito, hieronta Pihlajavesi 1 5 VIRRAT 2 Haapamäki KEURUU 4 3 Pohjaslahti Visuvesi Kolho VILPPULA 2 5 MÄNTTÄ 2 RUOVESI Kuru 21 Halli

24 1 erikoismyymälät ja peruspalvelut (ompelimot,suutarit, huoltoasemat) 2 teollisuus, talon rakennus, isännöinti, LVI-liikkeet, auto- ja konehuolto 3 suunnittelutoimistot, erikoispalvelut ( painopalvelut, vartiomiespalvelu, eläinlääkäri, kirjanpitopalvelut, tiedotusvälineet, Killinkoski ohjemapalvelut, taiteilijat) Multia 4 pankit, postit, vakuutuspalvelut, poliisi, vankilat, kunnan- ja valtion virastot 5 maatalous ja puutarhat Pihlajavesi 1 5 VIRRAT 2 Haapamäki KEURUU 4 3 Pohjaslahti Visuvesi Kolho VILPPULA 2 5 MÄNTTÄ 2 RUOVESI Kuru 22 PALVELURAKENNE Halli

25 Valokuva: Seppo Sinisalo 23

26 4. Asukasprofiilien tila-aika-analyysi Lopuksi halusimme tarkastella verkostokylän palvelurakennetta vielä lähempää niin läheltä, että voisimme nähdä päivittäisen tila-aika-ekonomian yksittäisen asukkaan tai perheen tilanteesta käsin. Hankkeen resurssit eivät mahdollistaneet haastattelu- tai kyselytutkimuksia, joten jouduimme turvautumaan mielikuviin mahdollisista asukasprofiileista. Tutkimusapulaisemme Riikka Pylvänen laati pieniä kuvitteellisia kertomuksia yksittäisistä henkilöistä ja erityyppisistä perheistä, joiden arkiset tila-aika-verkostot piirrettiin kartoille. Toisin sanoen katsoimme kuinka mahdolliset asukas- ja palveluprofiilit sopivat yhteen. Kuten odottaa saattoi, syntyneet kuvaukset olivat kaikki hyvin erilaisia. Todellisuus on vielä paljon kirjavampi, sillä palvelutarpeet ovat yksilöllisiä ja liittyvät ihmisten ja perheiden elämäntilanteisiin ja vaiheisiin, ammatin harjoittamiseen sekä mieltymyksiin ja harrastuksiin. Näiden tarpeiden tyydyttämistä säätelevät ihmisten käytössä olevat resurssit sekä tilan että ajan suhteen. Asiaa voidaan havainnollistaa kahdella ääripään tapauksella. Autoilevalla eläkeläispariskunnalla on käytössään runsaasti sekä tila- että aikaresursseja, kun taas lukion kakkosluokkalaisella on molempia niukasti. Näiden väliin mahtuu monenlaisia tapauksia. Kuvauksemme kyläläisten mobiilista arjesta havainnollistavat hyvin tämän resurssiyhtälön toteutumista. Tuomas Tuomas on toisen vuoden lukiolainen Pohjaslahdelta. Aamuisin hän matkustaa linja-autolla Mänttään lukioon. Lyhyinä koulupäivinä linja-autolla pääsee Vilppulan kautta takaisin Pohjaslahdelle, mutta kun päivät venyvät pidemmiksi, tulevat Tuomaksen vanhemmat noutamaan häntä. Tuomas on innokas shakin pelaaja ja vähintään kerran viikossa hän pelaa turnauksen Mäntän shakkikerhossa. Talviviikonloppuisin Virtojen Pukkivuoren laskettelurinteestä tulee Tuomaalle kuin toinen koti. Ystävykset matkaavat kimppakyydein Virroille lumilautailemaan. 24 PALVELURAKENNE

27 Saija Saija opiskelee ensimmäistä vuottaan Ruoveden ratsastuslukiossa. Hän kulkee kouluun linja-autolla. Kerran viikossa, koulun jälkeen, Saija käy soittotunneilla Ylä-Pirkanmaan musiikkiopistossa Ruovedellä. Saijan hyvä ystävä asuu Kurussa, ja hän viettää usein viikonloppuja ystävänsä luona. Kuruun tytöt matkustavat linja-autolla tai autokyydillä. Perhe Koivu, Isä Reino, äiti Eeva, lapset Reetta ja Marko Koivun perheellä on luomukarjatila ja majatalo Pohjaslahden kylällä. Eevan äiti asuu Vilppulassa vanhainkodissa ja Eeva vierailee hänen luona viikoittain. Samalla hän hoitaa ruokaostokset ja juoksevat asiat joko Vilppulassa tai Mäntässä. Molemmat lapset käyvät yläastetta Vilppulassa, jonne he kulkevat linja-autolla. Lasten harrastukset löytyvät Pohjaslahdelta. Reetta lenkkeilee ja käy pianotunneilla kansalaisopistossa, Markon vapaa-aika kuluu motocrossin parissa. 25

28 Perhe Honka, Isä Jaakko, äiti Kirsi, lapset Kaisla, Sofia ja Lauri Hongan perheessä molemmat vanhemmat ovat kielenkääntäjiä. Päätös oman käännös- ja tulkkaustoimiston perustamisesta mahdollisti perheen muuton rauhalliselle maaseudulle. Kaisla aloitti koulutiensä Pohjaslahdella ja Sofialle ja Laurille järjestyivät paikat perhepäivähoidosta. Oma auto mahdollistaa palveluiden hakemisen sekä Virroilta että Mäntästä. Jaakko hoitaa toimiston liikkuvat asiat ja joutuu siksi matkustamaan usein myös Tampereelle. Työmatkat hän taittaa junalla Vilppulasta eteenpäin. Vapaaaikaansa perhe viettää Pohjaslahdella ulkoillen sekä osallistuen kylällä järjestettäviin tapahtumiin ja harrastustoimintaan. Junayhteys Tampereelta Vilppulaan on tärkeä myös työn ohella, Kirsin autottomat vanhemmat pääsevät junalla vierailemaan lastenlastensa luona. Perhe Niemelä, Isä Pertti, äiti Tarja, lapset Kasperi ja Ville Niemelän perheessä molemmat vanhemmat työskentelevät Virroilla. Päivittäiset asiat hoidetaan työpäivän päätteeksi Virtain keskustassa. Lapset käyvät yläastetta Vilppulassa, jonne he kulkevat linja-autolla. Pitkien välimatkojen takia perhe on sopinut yhteisestä harrastuspäivästä. Tuolloin Pertti käy harjoittelemassa aikidoa Virroilla, Tarja osallistuu Virtojen kansalaisopiston järjestämälle italian kielen kurssille ja Kasperi ja Ville pelaavat tennistä Mäntässä. Illalla vanhemmat hakevat pojat Mäntästä. 26 PALVELURAKENNE

29 Eläkeläispariskunta Lehtola, Maire ja Eino Päivittäiset asiat eläkeläispariskunta hoitaa tarpeidensa mukaan joko Ruovedellä, Vilppulassa tai Mäntässä. Autoa ei pariskunnalla ole, joten liikkuminen tapahtuu linja-autolla. Kouluvuoden aikana liikkuminen ei tuota ongelmia, mutta kesäisin linjaautolla pääsee asioimaan vain tiistaisin ja perjantaisin. Eino on kotoisin Pohjaslahdelta ja hän tuntee alueen metsät läpikotaisin. Yhdessä Vilma-koiran kanssa Eino samoilee metsissä ja nauttii eläkepäivistään. Maire on innokas kansalaisopiston kurssilainen. Maanantaisin Maire käy jumppaamassa naisten liikuntakerhossa ja torstai-iltaisin hän entisöi Einon kotitalon vanhoja kalusteita. Eläkeläispariskunta Koski, Oili ja Pentti Oili on Eino Lehtolan sisko, joka lähti Tampereelle työnhakuun nuorena neitona. Tampereella Oili tapasi Pentin ja jäi sille tielleen. Eläkkeelle jäätyään pariskunta päätti muuttaa Oilin synnyinseudulle Pohjaslahdelle. Koska pariskunnalla on oma auto, he hyödyntävät lähiseutujen palveluita monipuolisesti. Pentti seuraa innokkaasti ympäröivien kylien ja keskuksien tapahtumia ja houkuttelee aina Oilin tai jonkun toisen kyläläisen seurakseen milloin mihinkin näyttelyyn tai esitykseen. Pariskunta vierailee myös usein Tampereella lastenlapsiaan tervehtimässä. 27

30 28

31 historia ja alue 29

32 KATSAUS POHJASLAHDEN ASUTUSHISTORIAAN Seija Kuusinen POHJASLAHDEN MUISNAISJÄÄNNÖKSET Pohjaslahdelta on viimeisimpien vuoden 1999 inventointien mukaan löydetty kolme kivikautista (n ekr.) asuinpaikkalöydöstä ja yksi rautakautinen (n. 500 ekr. - n.1300) hautapaikkalöydös eli lapinraunio. Löydökset osoittavat jo kivikaudella ihmisten liikkuneen näillä seuduilla metsästäen ja kalastaen. Pohjaslahti Kivikautisten asuinpaikkojen sijainnit: 1. Sirolan alue Pohjaslahdensuulla. Asuinpaikka sijaitsee umpeen kasvaneella peltorinteellä. Löydös kuuluu rauhoitusluokka II: een, jonka määrittelemiseksi tarvitaan vielä tarkempi arkeologinen tutkimus. 2. Niemelän alue Maja- ja Taivaljärven välisellä kannaksella. Löydös kuuluu rauhoitusluokka II:een. 3. Viitamäki Sammaliston tien varressa. Kivikautinen pyyntipaikka sijaitsee Tarjanneveteen laskevan ojan pohjoispuolella. Löydös kuuluu rauhoitusluokka III:een, jota ei ole tarpeen pitää rauhoitettuna. Yllä: 2. Nuijanniemi, lapinraunio 3. Sirola, kivikautinen asuinpaikka 4. Niemelä, kivikautinen asuinpaikka 19. Viitamäki, kivikautinen asuinpaikka (Kuvalähde:Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset I 2005) Rautakautinen hautapaikka sijaitsee Nuijanniemessä Tarjanteen rannassa. Tämä lapinraunio on n. 30 metriä rannasta. Röykkiö on sammaloitunut ja kooltaan n. 5 x 3 metriä. Röykkiöstä on löydetty mm. rannerengas ja kierresormus. Nuijanniemen löydös kuuluu rauhoitusluokkaan I. Kohde on täten valtakunnallisesti merkittävä ja säilytettävä kaikissa olosuhteissa. 30 HISTORIA JA ALUE

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄSUUNNITELMA

POHJASLAHDEN KYLÄSUUNNITELMA POHJASLAHDEN KYLÄSUUNNITELMA JOHDANTO...3 POHJASLAHTI KYLÄ YLÄ-PIRKANMAALLA...3 POHJASLAHDEN HISTORIAA...3 SAHATEOLLISUUS VÄRITTI ELÄMÄÄ POHJASLAHDELLA...4 KOULU JA KAUPPA JOKA KYLÄSSÄ...4 POHJASLAHTI

Lisätiedot

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I VUOTEEN 1640 PENTTI ALHONEN PENTTI PAPUNEN SEIJA SARKKI-ISOMAA JULKAISIJAT HONKAJOEN KUNTA IKAALISTEN KAUPUNKI JÄMIJÄRVEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KIHNIÖN KUNTA

Lisätiedot

Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön Yrittäjät

Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön Yrittäjät Tampere Yhteystiedot: Pirkanmaan Yrittäjät puh (03) 251 6500 Bussikuljetukset Linja-autoaseman edestä: klo 18.10-18.30 Nonstoppina, Tokeen Liikenne Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön

Lisätiedot

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet

Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet 33 Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet v. 2014 Historialliset perusteet Maisemalliset perusteet Rak.historialliset perusteet Peruste Kunta Nimi (km = kulttuurimaisema)

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Minne menetkin Pirkanmaalla

Minne menetkin Pirkanmaalla Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kauhava Ylihärmän taajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt Kustantaja: Kauhavan kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITTELUPALVELUA

KOKONAISSUUNNITTELUPALVELUA Toimiston palveluksessa vuodesta 1996 Kokemusta arkkitehtisuunnittelusta 20 vuotta Vastuualueet: Toimii vastaavana ja avustavana suunnittelijana talonrakentamisen kohteissamme Erityisosaaminen: Oppilaitokset

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI

MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MAL-hankkeiden tulosseminaari, Tampere 4.12.2012 MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI Maaseutumaisten alueiden maankäytön ja palveluiden paikkatietopohjaisen suunnittelumenetelmän kehittäminen Raine Mäntysalo, Karitta

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

35.222.1.004_a01 Iso Savijärvi Lempäälä, Valkeakoski Hyvä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.231.1.001_001 Vanajavesi (N60 79.

35.222.1.004_a01 Iso Savijärvi Lempäälä, Valkeakoski Hyvä Asiantuntija-arvio Uusi arvio 35.231.1.001_001 Vanajavesi (N60 79. Tunnus Nimi Kunta 2. kausi - Ekologinen tila 2. kausi - Luokituksen taso Ekologisen tilan muutos 35.125.1.001_001 Kiimajärvi Sastamala Hyvä Vedenlaatuluokitus Tilaluokka ei ole muuttunut 35.131.1.001_001

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot