SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Maakuntavaltuuston kokouksen päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Pykälän liite: Puolivuotisraportti Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman valmistelu Pykälän liite: TTS2016mh Edunvalvontajohtajan viran hoito Pienhankintojen kilpailutus ja päätösvalta hankinnoissa Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu EAKR-ohjelman hanke, myönteinen päätös Saaristotoimikunnan esitys saaristo-ohjelman linkittämiseksi maakuntastrategiaan Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan FISS Varsinais-Suomi -hankkeen käynnistämispäätös CPMR:n yleiskokous, CPMR General Assembly, Firenze, Italia CPMR:n Itämerikomission meriasioiden työryhmän kokous Pykälän liite: CPMR Osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille TPD-päivä Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Pykälän liite: Matkaraportti_Stjernberg Pykälän liite: Jurmala_09_ _Klap Pykälän liite: Matkaraportti_Palhus Pykälän liite: Bryssel_24_ _Klap Kokouksen päättäminen... 91

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Esityslista 7/2015 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-20 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Vierimaa Ulla-Maija Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Rantala Jukka Virtanen Petri Halkilahti Jaakko Virtanen Pirjo Aaltonen Niko Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Haapakoski Juha Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Siren Saara-Sofia Andersson Li Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Vs edunvalvontajohtaja Viestintävastaava Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 1, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

5 2, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Anne-Mari Virolainen ja Stefan Wallin. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 3, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

7 4, MH :00 HALL: 74/2005 Sivu 7 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Asia Valmistelija Kuntalain 56 :n 1. momentin mukaan jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus katsoo, että maakuntavaltuuston kokouksen päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa ja päätökset eivät muutoin ole lainvastaisia, jolloin niiden toimeenpanemisella ei ole estettä ja päättää panna täytäntöön maakuntavaltuuston tekemät päätökset: Toimenpiteet 1-5 Ei toimenpiteitä 6 Nousiaisten kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta Ei toimenpiteitä 7 Mynämäen kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta Ei toimenpiteitä 8 Liedon kunnan päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta Ei toimenpiteitä 9 Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muutosten hyväksyminen Ei toimenpiteitä 10 Ei toimenpiteitä 11 Maakuntahallituksen varajäsen Timo Kauniston ero Varsinais-Suomen liiton maa kuntahallituksen varajäsenyydestä Ei toimenpiteitä 12 Saara-Sofia Sirénin ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Ei toimenpiteitä 13 Matti Rantasen ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Ei toimenpiteitä 14 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Ei toimenpiteitä 15 Vuoden 2014 arviointikertomus Maakuntahallitukselle valmisteltavaksi 16 Vuoden 2014 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Ei toimenpiteitä 17 Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Ei toimenpiteitä 18 Central Baltic INTERREG ohjelman toimintaa säätelevä sopimus, hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus ja ohjelman toimeenpanoon liittyvien määräaikaisten virkojen perustaminen Ei toimenpiteitä 19 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden sekä liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnos Ei toimenpiteitä 20 Maakunnan tila kevät katsaus Ei toimenpiteitä 21 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 2014 Ei toimenpiteitä 22 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet

8 4, MH :00 HALL: 74/2005 Sivu 8 Päätös Ei aloitteita 23 Valtuutetun kyselyt Ei toimenpiteitä Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9 5, MH :00 HALL: 147/2014 Sivu 9 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asia Maakuntahallitus (mh ) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2015 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2. ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Talousarvion toteutumaraportin perusteella kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla ei talousarvion 2015 käyttötalouden tiliryhmätasoilla ole ennakoitavissa sellaisia kulupoikkeamia, jotka edellyttäisivät toimenpiteitä. Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikoilla ei ole ennakoitavissa toimenpiteitä edellyttäviä poikkeamia. Oheismateriaali: Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Valmistelija MR/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen ajalla Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

10 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 9 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

11 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 10 2 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02) kirjaamo@varsinais-suomi.fi

12 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 11 SISÄLTÖ 3 1. KÄYTTÖTALOUS TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA

13 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu KÄYTTÖTALOUS Kuntarahoitteinen toiminta Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalousosan käyttösuunnitelma 2015 tiliryhmätasolla. KÄYTTÖTALOUS TA 2015 TA 2014 TA 14/15 % TA 14/15 TUOTOT Kuntien maksuosuudet ,0 0 Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat ,2 500 Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Ohjelma ja hanketoiminta Central Baltic Interreg ohjelmien hallinnointikulut katetaan ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jolloin ko. talousarviot ovat liiton tilinpidossa omakatteisia. Valonian toimintojen ja hankkeiden kustannuspaikat ovat omakatteisia ja niiden hallinnoinnissa noudatetaan seuraavia menettelytapoja.. Maakuntahallituksen (mh ) päätöksen mukaan: 1. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain ohjelmahallinnointiin liittyvien teknisten tukien käyttö- ja toimintasuunnitelmat. 2. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet ja hankkeen päättyessä sen toiminta ja tulokset raportoidaan maa-kuntahallitukselle. 3. Ohjelma- ja hanketoiminnasta laadittavissa suunnitelmissa on nimettävä vastuuhenkilöt, määriteltävä vastuunjaot, aikataulut, kustannusarviot, rahoitus ja seurannan järjestäminen. 4. Liiton alustavat sitoumukset suunnitteilla oleviin yhteisrahoitushankkeisiin kirjataan ja vahvistetaan maakuntajohtajan päätöksillä. Seuraavassa ovat osaamisryhmien johtajien raportoinnit toiminnasta

14 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. VALTUUSTON ASETTAMAT TA- VOITTEET Henkilöstöpolitiikka Toteutetaan Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmaa Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 TOTEUTUMA Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä vuonna 2015 ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä Kehittämiskeskustelu on käyty touko-kesäkuussa ja purettu johtoryhmässä ja osaamisryhmissä. Varmistetaan yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toimintaajatuksista ja arvoista. Lisäksi tunnistetaan ja tiedostetaan liiton toiminnan painopisteet, strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Sisäinen valvonta ja tarkastus Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Tietojärjestelmien hyödyntäminen Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kootaan yhteen johtoryhmässä, osaamisryhmissä ja kehityskeskusteluissa esiin nostetut näkökulmat liiton arvoista ja toiminnan visioista. Puretaan kehityskeskustelut sekä osaamisryhmä- että virastokohtaisina yhteenvetoina. Tehdään liiton hallintosääntöön uuden ohjelmakauden hallinnoinnin edellyttämät muutokset. Tarkistetaan vakuutusturva ja kilpailutetaan vakuutusyhtiö. Kootaan yhteen eri tarkastajien kehittämissuositukset ja päivitetään ohjelmahallinnoinnin riskienarviointikaavio ja laajennetaan riskienkartoitus ja arviointi koko virastoa koskevaksi. Otetaan käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään kytkeytyvät henkilöstöhallinnon ja myyntilaskutuksen osajärjestelmät. Henkilöstömäärän merkittävä kasvu edellyttää hallinnon tietojärjestelmien ja menettelytapojen jatkuvaa kehittämistä. Osaamisryhmien kehittämispäivillä on vedetty yhteen strategia- ja painopistetyössä saavutetut tulokset. Syksyn TPD-päivillä puretaan virastokohtaiset yhteenvedot ja sovitaan kehittämistarpeiden edellyttämistä jatkotoimenpiteistä Tarkastajien raporteissa ei ole ilmennyt epäsäännön-mukaisuuksia. Riskien kartoitusta koskeva työ on aloitettu. Poissaolojen seurantaan on otettu käyttöön sähköinen seurantajärjestelmä Työympäristön ylläpito ja kehittäminen Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin. Säädetään ja uusitaan kalusteet työterveyshuollon ergonomiasuositusten mukaisesti. Jatketaan varhaisen puuttumisen ja välittämisen malliin liittyviä toimenpiteitä. Hyödynnetään yhtenäiseen toimitilaan muuton mahdollistamat synergiaedut. Ergonomiatarkastuksia on tehty ja niiden suositukset on toteutettu. Yhtenäisestä toimitilasta saadaan säästöjä sekä hankintojen että henkilöstöresurssien jakomenettelyillä

15 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu ALUEKEHITTÄMINEN 6 Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seuranta- ja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. Voimassa olevan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 TOTEUTUMA Kumppanuusstrategian toimeenpano yhteistyössä alueellisten kumppaneiden ja liiton jokaisen osaamisryhmän toimesta; strategian jalkauttaminen maakuntaan. Aluekehittämisen painopisteenä toimintavuonna on ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden edistäminen erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen ja älykkääseen erikoistumiseen liittyen. Toiminta suuntautuu enemmän ulkoisen rahoituksen mahdollisuuksen hyväksikäyttämiseen ja hankeyhteistyön aktivointiin alueella. Aluekehittämisen osalta valmistelussa on kaksi kansainvälistä hanke-esitystä, joista toinen liittyy ennakointiin (Balanced/CB) ja toinen älykkääseen erikoistumiseen meriteollisuudessa (Submariner/BSR). Strategian toimeenpanoa koordinoi edunvalvonnan ja kuntapalveluiden osaamisryhmään sijoitettu "kumppanuusasiamies". Maakuntastrategian (suunnitelma ja maakuntaohjelma ) toteutumisen seurannassa käytetään apuna kumppanuusbarometria, joka perustuu alueen toimijoiden antamiin sähköisiin arviointeihin ohjelman toteutumisesta. Tuloksista raportoidaan valtuustoa ja hallitusta. Järjestettiin kevään aikana arvokärkien mukaiset työpajat sekä järjestöjen tulevaisuusilta (yhteensä satoja osallistujia). Useat ohjelmaan kirjatut toimenpiteet etenivät. Syksyllä 2014 toteutettuun kumppanuusbarometriin vastanneista 68 % piti maakuntastrategian visiota oikeansuuntaisena, ja vastaajien mukaan maakuntastrategian toteutumisen kehitysodotukset olivat myönteisiä. Itämeren Interreg-ohjelmaan osoitettu Submariner-hanke eteni Itämeri-ohjelman toiselle kierrokselle, se sai myös päätöksen TEM:n myöntämästä kansallisesta vastinrahoituksesta (n ). Balanced-hanke ei edennyt Central Baltic-haun toiselle kierrokselle. Syksyllä 2014 toteutetun kumppanuusbarometrin vastaajat arvioivat, että maakuntaohjelman toimenpiteet ovat lähteneet varsin hyvin käyntiin. Kun tarkastellaan, miten enemmistö vastaajista arvioi toimenpiteiden edenneen, havaitaan, että 17 toimenpiteen nähtiin edistyneen hieman ja 8 toimenpiteen kohtalaisesti. Yhden toimenpiteen osalta arviot jakautuivat tasan näiden vaihtoehtojen välillä, eikä yhdenkään toimenpiteen osalta vastaajien enemmistö arvioinut, että toimenpide ei olisi edistynyt ollenkaan.

16 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 15 Tietopalvelut Maakunnan tilan seurannan vakiinnuttaminen Rakennerahasto-ohjelmat ja Maakunnan tilan kehitystä seurataan Varsinais-Suomen liitossa kolmen toisiaan täydentävän kanavan avulla: jatkuvasti päivittyvä tietopaketti, tietoiskut ja puolivuosittaiset katsaukset. Ylläpidetään tietosisältöjen jatkuvaa päivitystyötä ja kehitetään seurannan sisältöjä ja prosesseja Tammi-kesäkuussa julkaistiin yhteensä 7 tietoiskua, kun vuotta aiemmin niitä julkaistiin 8. Maakunnan tila -sivulla vierailtiin ajanjaksolla 407 kertaa ja Tietoiskut-sivulla 232 kertaa. Latausten määrän seurannassa on ollut katkoksia, mutta aiemman latausaktiivisuuden pohjalta arvioituna sekä Maakunnan tila -tietopakettia että tietoiskuja ladattiin molempia yli 70 kertaa 7 Uuden "Kestävää kasvua ja työtä"-rakennerahasto- ohjelmakauden käynnistys ohjelmakauden sulkeminen liiton osalta Kansallisen rakennerahasto-ohjelman hallinnointi hoidetaan uudella ohjelmakaudella sopimuksen mukaisesti (ja perustuen uuteen aluekehityslainsäädäntöön) Uudenmaan liitossa koko Etelä-Suomen ohjelma-alueen osalta. Liiton vastuulla on edelleen hankehakemusten arviointi ja yhteistyö hakijoiden kanssa. Varsinaiset rahoituspäätökset tehdään Uudenmaan liiton toimesta kun hakemukset on käsitelty Varsinais-Suomen liiton omissa prosesseissa, maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä (MYRS) sekä hankerahoitusjaoksessa ja maakuntahallituksessa. Tiedotus ja viestintä rahoitusmahdollisuuksista hoidetaan yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. Vuoden 2015 alussa tehdään rahoituspäätökset aiemmilta vuosilta purkautununeista myöntövaltuuksista. Näin saadaan ohjelman rahoituksen sidontaaste liiton osalta lähes 100 %-ksi. Liiton kautta rahoitettujen hankkeiden loppumaksatukset hoidetaan annetussa aikataulussa. Ohjelman sulkemiseen liittyen hallintoviranomaiselle toimitetaan loppuraporttiin tarvittavat tiedot. Etelä-Suomen EAKR-rahoituksen kaksivaiheisen haun ideahaku järjestettiin Varsinais- Suomea koskevia ideoita (päähakija Varsinais-Suomesta) tuli yhteensä 19 kappaletta. Lisäksi hankeideoita, joissa Varsinais-Suomi on mukana partnerina, saatiin 3. Varsinaisen haun kautta Varsinais- Suomea koskevia hakemuksia saatiin 6, hankkeet käsiteltiin myös MYR:ssä. Kahdelle hankkeelle tehtiin myönteinen rahoituspäätös (yht euroa). Ohjelmakauden aikana rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarviointi on tehty keskitetysti hallintoviranomaisen johdolla (Työ- ja elinkeinoministeriö) osana uuden ohjelmakauden valmisteluprosessia. Liiton sidonta-% on ohjelmakaudella yli 99 %

17 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 16 Hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tehostaminen Uuden maaseutuohjelman hyödyntäminen aluekehityksen tukena Ennakointi Ennakointitoiminnan vahvistaminen Rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tehostaminen käyttäen hyväksi Varsinais- Suomen hankeverkkoa Hankeverkkoon syötetään kaikki alueelle kohdistuneet rahoitushakemukset ja -päätökset ja sen kautta voidaan arvioida hankkeiden vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä. RR-rahoituksen hallinnon keskittyminen neljään liittoon/ely-keskukseen muuttaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja aiheuttaa haasteita kaikkien Varsinais-Suomeen kohdistuvien hankkeiden syöttämiseen tietokantaan. Lähtökohtaisesti hankeverkko on ollut osa Lounaispaikkaan sijoitettavaa Aluetietopalvelua ja hankeverkon ylläpidosta vastaavat sopimuksen mukaisesti sekä VSL että Varsinais-Suomen ELY-keskus. Seurataan maaseutuohjelman toimeenpanoa ja tuetaan maaseutuohjelman kytkemistä muihin rahoituskanaviin esim. yhteismarkkinoinnin keinoin. Lakisääteinen keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutusennakointityö on jatkuvaa. Maakunnallinen koulutus/osaamistarve-ennakointiin liittyvä mm. ennakointiryhmille suunnattu seminaari järjestetään syksyllä Tavoitteena maakuntastrategian mukaisesti edistää keskustelua ja toimintaa erilaiset toimialarajat ylittävän osaamisen kehittämiseksi edelleen. Mikäli BALANCED hanke käynnistyy selvitetään mahdollisuudet toteuttaa tilaisuus hankkeen toiminnan yhteydessä Järjestetään yhteistyössä muiden ennakointitoimijoiden kanssa n. 10 maakunnallista ennakointifoorumia, uusina aloina vuonna 2015 ovat mukana mm. teknologiateollisuus, health-bioala sekä elintarvikeala. KESU valmistelu aloitetaan (=Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma) yhteistyössä maakunnan koulutuksen järjestäjien ja muiden tahojen kanssa. Lisäksi selvitetään tarve ja mahdollisuudet aktivoida ennakoivaa toimintatapaa maakuntastrategian toteuttamisen osana sekä varmistetaan maakuntastrategian ennakointitoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Hankeverkon laajamittaisessa käyttöönotossa on ollut merkittäviä haasteita, sillä ELY-keskuksen rahoittamia hankkeita ei toistaiseksi ole kirjattu hankeverkkoon johtuen mm. rakennerahastotoiminnan koordinaation keskittämisestä ja useista rinnakkaisista tietokannoista (mm. EURA 2014, Hyrrä jne.). Näin ollen laadullinen vaikuttavuusarviointi ei ole toteutunut suunnitellusti. hankeverkon kautta. Maaseutuohjelman ensimmäiset haut käynnistyivät vasta loppukeväästä, joten vasta syyskaudella saadaan ensimmäiset sidontatiedot järjestettiin elintarvikealan ennakointifoorumi (60 osallistujaa) ja ennakointiryhmien yhteistilaisuus (80 osallistujaa). Health Bio ja teknologialaloille perustettiin uudet ennakointifoorumit. Osallistuttiin aktiivisesti KESU prosessiin yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa. 8

18 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 17 Matkailun kehittäminen Maakunnallisen matkailun edistäminen Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen yhteistyön edistäminen painopistealueina erityisesti Pohjois-Saksa, Puolan Pomerania ja Pietarin alue Varsinais-Suomen matkailuohjelman strategisten tavoitteiden (saavutettavuus, osaaminen, tuotekehitys, investoinnit ja edunvalvonta) toteutumisen edistäminen koko maakunnan osalta liiton myötävaikutuksella. Liiton sisälle perustettu, eri osaamisryhminen asiantuntijoista koostuva ryhmä koordinoi matkailuun liittyvää kehittämistoimintaa liiton sisällä. Liitto vetää myös maakunnallista matkailun yhteysryhmää. Varmistetaan maakuntastrategian matkailutoimialalle asetettujen toimenpiteiden käynnistyminen sekä varmistetaan aikaisempien kärkihankkeiden tulosten pysyvyys/jatkuvuus. Vuoden 2015 alussa valmistuu maakunnallisen virkistysaluyhdistyksen perustamisselvitys. jonka jatkotoimista (virkistysalueyhdistyksen perustamisesta) päätettäneen kevään 2015 kuluessa. Osallistutaan kolmeen Matkailun edistämiskeskuksen järjestämään tuotekehitystyöpajaan (Outrdoors, Culture, Relax) yhteistyössä alueen muiden matkailutoimijoiden kanssa. Valmistellaan yhdessä Turun kaupungin kanssa v Turussa pidettäviä EU:n meripäiviä. EU:n erillisrahoitusmahdollisuuksien selvittäminen kansainvälisten yhteistyöhankkeiden rahoitukseen, yhteistyöhankkeiden valmistelu maakunnalle keskeisten teemojen osalta Aktiivinen osallistuminen CPMR:n toimintaan (=Euroopan perifeeristen merellisten alueiden komitea) sekä sen Itämerikomission toimintaan. Meriteollisuusteemaan liittyen osallistutaan Suomen ja Puolan Eurooppatoimistojen yhteistyössä valmistelemaan koulutukseen Gdanskissa helmikuussa. Järjestettiin yhdessä Visit Turun kanssa kaksi matkailun teematilaisuutta (Culture 3.3. ja Outdoors 12.5.), osallistujia yhteensä lähes 200. Virkistysalueselvitys valmistui ja se käsiteltiin maakuntahallituksessa huhtikuussa Kokonaisuutena matkailu Varsinais-Suomessa on hieman vähentynyt (-1,5%), pieni kotimaan matkailun lisäys on havaittavissa. Virosta tulleiden matkailijoiden yöpymisten määrä on vahvasti lisääntynyt (+ 19 %), kun taas Ruotsista tulleiden vähentynyt (- 8%). Hotellien käyttöaste on lievästi kasvanut. Varsinais-Suomen ja Puolan merialan toimijoiden yhteiskoulutus- ja opintomatka Brysseliin ja Antwerpeniin helmikuussa Valmisteltiin hankehakemus Horizon2020-ohjelmaan yhdessä mecklenburg-vorpommerin alueen kanssa (Diverse). 9

19 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 18 Yhteistyön tiivistäminen Tukholman ja Ahvenanmaan maakunnan alueilla Yhteistyön edistäminen erityisesti Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan kautta Rahoitus toiminnalle tulee sekä mukana olevien yhteistyötahojen että Pohjoismaisen ministerineuvoston toimintatuen kautta. Toiminta keskittyy erilaisten yhteistyötapahtuminen järjestämiseen sekä hankeyhteistyön tiivistämiseen mm. Central Baltic ohjelman saaristo-osion kautta. Tavoitteena on myös ruohonjuuritason toimijoiden yhteensaattaminen eri saaristoalueilla esim. LEADER-ryhmienvälityksellä. PMN:n erillisrahoittaman Egna pengar nuorisohankkeen work shop ja loppuseminaari Hanasaaressa ; 140 osallistujaa.seminaari Små gästhamnars utveckling och utmaningar Helsingissä Uudenmaan liitossa ; 47 osallistujaa. Yhteistyöhallitus kokoontui ajanjaksolla 6 kertaa ja neuvosto kerran. 10 Europe Direct tiedotuspisteen toiminnan vakiinnuttaminen ja tunnettuuden lisääminen Temaattisena tavoitteena on erityisesti elinkeinoelämän kehittäminen, verkottuminen sekä saaristoalueiden edunvalvonta. Selvitetään saaristoyhteistyötoiminnan rahoitus vuoden 2015 jälkeen. Erikseen painotetaan Varsinais- Suomen ja Ruotsin yhteistyösuhteiden vahvistamista. Ahvenanmaa-yhteyksiin liittyen on valmistelussa yhteistyötapaaminen Ahvenanmaalle, jonka kautta syvennetään ao. yhteistyötä. Vuoden 2015 tiedotuksen yhtenä teemana on Suomen EU-jäsenyys 20 vuotta. Lisäksi komissio antaa vuosittain tiedotuspisteille erilliset temaattiset tavoitteet, jotka tarkentuvat vuoden 2014 lopussa. Sosiaalisen median käyttöä informaation jakamiseen tehostetaan entisestään. Yhteistyötä koulujen kanssa tiivistetään koko maakunnan alueella (esim. mahdollinen kummiluokkatoiminta). Järjestetään erilaisille kohderyhmille suunnattuja informaatio- ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistutaan yhteistyötahojen järjestämiin tilaisuuksiin. Osallistuminen kirjamessuille lokakuussa 2015 Toiminta rahoitetaan osin komission tuella ja osin maakunnan kehittämisrahoituksella (vuoden 2016 loppuun). Europe Direct Varsinais-Suomi on vastannut noin 60 tiedusteluun sähköpostitse, puhelimitse tai paikan päällä tiedotuspisteessä, perustanut oman twitter-tilin, ollut mukana kahdessa liiton uutiskirjeessä, osallistunut rahoitusinfoihin, blogikoulutukseen, ja kirjoittanut yhden EU-aiheisen blogin. Kevään suurin yksittäinen EU-aiheinen tapahtuma, Eurooppa-päivä Piikkiön yhtenäiskoululla, keräsi oppilaan osallistujajoukon. Tapahtuma huomioitiin myös mediassa ja toimii hienona esimerkkinä muille kouluille. Uusia yhteistyökumppaneita on tavattu ( mm. SPR, SUKOL, Kauppakeskus Hansa) syksyn tulevien tapahtumien valmistelussa.

20 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 19 Brysselin Eurooppa-toimiston hyödyntäminen ja Pietarin yhteyksien kehittäminen Brysselin Eurooppa-toimiston painopisteenä on edelleen uuden ohjelmakauden rahoitusinformaation jakaminen erityisesti liittyen keskitettyihin rahoitusohjelmiin. Toimisto lähettää säännöllisesti varsinaissuomalaisille toimijoille suunnatun ajankohtaistiedotteen sekä hanketiedotteen EU-rahoitusmahdollisuuksista. Muita keskeisiä teemoja ovat mm. Itämeristrategia, Blue Growth-tematiikka ja TEN-T-asiat. Edunvalvonta ja sidosryhmätapaaminen järjestetään yhdessä Turun kaupungin kanssa marraskuussa Kansainvälisestä toiminnasta ja työn vaikuttavuudesta raportoidaan vuosittain maakuntahallitukselle. Toimintoja arvioidaan myös liiton kv-työryhmien kokouksien yhteydessä. 11 Maakunnan kehittämisrahoituksen päättyminen Pietarin toimiston osalta aiheuttaa haasteita toiminnan tukemiseen. Selvitetään mahdollisuuksia tukea toimintaa ja osallistua toiminnon ylläpitoon esim. kuntarahoituksen kautta. Central Baltic Interreg IV-ohjelma , Central Baltic-ohjelma Ohjelmakauden sulkeminen Central Baltic-ohjelmien tulosten levittäminen Loppuraportin viimeistely, ohjelman ex post arvioinnin (loppuarviointi) toteuttaminen sihteeristön omana työnä Päättyneen Central Baltic-ohjelman ( ) tuloksista tiedotetaan edelleen ja saatuja tuloksia käytetään hyväksi mm. uuden ohjelmakauden hankkeiden valmistelussa ja uusien hankkeiden arvioinnissa. Uuden ohjelman ( ) tiedotus painottuu aluksi rahoitusmahdollisuuksista tiedottamiseen, mutta vähitellen painopiste siirtyy kohti tuloksista ja vaikuttavuudesta kertovaa tiedottamista. Erilaisten rahoitukseen liittyvien ohjelmaesitteiden ja hankekoosteiden tuottaminen Uuden ohjelman graafisessa ilmeessä käytetään hyväksi InterAct:n valmistelemaa kaikille ohjelmille yhteistä graafista ilmettä. Decommitment-leikkaus vältettiin, loppuraportin sisältö ja ex post arviointi osana loppuraporttia, on saatu valmiiksi. Seurantakomitea on hyväksynyt loppuraportin sisällön. Tiedotukseen liittyen on järjestetty 9 erilaista tilaisuutta, joissa on ollut yhteensä 520 osallistujaa. Näiden lisäksi ohjelmahenkilöstö on esiintynyt monissa muiden organisaatioiden järjestämissä tilaisuuksissa ja kansalliset kontaktipisteet ovat järjestäneet ja olleet mukana järjestämässä lukuisia tiedotustilaisuuksia. Tulosten levitys ja ohjelman tiedotus on painottunut yhä enemmän sähköisiin välineisiin; nettisivut, Twitter- ja Facebook-sivut ovat aktiivisessa käytössä.

21 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 20 Uuden ohjelmakauden toimeenpano Rahoituspäätökset keväällä 2015 uuden ohjelman ensimmäisestä hakukierroksesta ja seuraavista hakukierroksista tiedottaminen. Toisen hakukierroksen käynnistäminen syksyllä Rahoituksen sisällöllinen painopiste on ohjelma-asiakirjan mukaisesti suunnattu neljään valittuun teemaan eli ympäristöön, liikenteeseen, koulutukseen ja pk-yritysten kehittämiseen. Ensimmäiseen hakuun tuli 177 hakemusta, joista 7 pienhankkeelle on tehty myönteinen rahoituspäätös. Tavallisia hankkeita hyväksyttiin jatkovalmisteluun 45. Arviointi on tehty tiukennetussa aikataulussa ja siinä on pysytty. Tarkastusviranomainen on tarkastanut ja hyväksynyt ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen. 12 Ohjelman uuden hallintorakenteen sisäänajo ja toimintojen vahvempi keskitys Turkuun. Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen laatiminen ja hyväksyttäminen keväällä 2015 ja hallintoviranomaisen nimeäminen. Uuden sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) käyttöönotto syksystä 2014 alkaen. Kansallisten kontaktipisteiden toiminnan tukeminen yhdessä ao. isäntäorganisaatioiden kanssa. Central Baltic ohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi Koordinoidaan Suomen osalta Central Balticohjelman kansallisen vastinrahoituksen hakuja myöntämisprosessia. TEM myöntää kansallisen vastinrahoituksen ja ohjelma-alueen maakuntien ja ELY:jen edustajista koostuva valintaryhmä priorisoi hankkeet. Ensimmäinen hakukierros pienhankkeille järjestettiin Hakemuksia saatiin yhteensä 15 kpl, joista viidelle tehtiin myönteinen ehdollinen vastinrahoitussitoumus. Näistä yhdelle tehtiin varsinainen rahoituspäätös, jossa sidottiin euroa. Varsinainen haku järjestettiin Hakemuksia saatiin yhteensä 29, joista 20 hankkeelle myönnettiin ehdollinen vastinrahoitussitoumus.

22 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 13 Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun tavoitteena on maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä. Suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Maakunnan tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueiden käytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöelimiin aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa tarvittavaa tietoa ja sitoutetaan alueen toimijoita. VALTUUSTON ASETTAMAT TA- VOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seuranta- ja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. Maakuntakaava ja liikennejärjestelmätyö Laaditaan ja asetetaan nähtäville ehdotus Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaksi. Vaihekaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa, vuosina 2004, 2008, 2013 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 TOTEUTUMA Kesäkuussa 2014 valtuustossa hyväksytyn strategian toimeenpano ja jalkauttaminen maakuntaan yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Liiton roolina on toimia kumppanuuksien kokoajana ja tarvittaessa myös rahoituksen hakijana. Osaamisryhmän painopiste on olla vahvasti mukana maakuntastrategian suunnittelun ja ympäristön teemoihin liittyvissä sidosryhmätapaamisissa ja - keskusteluissa. Kehitetään aluetietopalvelua (ks. Lounaispaikka). Valmistelu-/luonnosvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ). Luonnosvaiheen palautteen käsittely. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmistelu. Kehitetty kumppanuusfoorumitoimintaa mm. osallistumalla aktiivisesti eri teemojen sidosryhmätapaamisiin, työ- ja ohjausryhmäkokouksiin. Jatkettu aluetietopalvelun kehittämistä (ks. Lounaispaikka). Luonnonvarafoorumin puitteissa on aloitettu uusiomaa-aines ja ylijäämämaamassa selvityksen laadinta yhteisrahoituksella kuntien ja yritysten kanssa (Turku, Kaarina, Raisio, Salo, TSJ, Fortum/TSE, Nordkalk) Valmisteltu ja asetettu nähtäville vaihemaakuntakaavaluonnos. Esitelty kaavaluonnosta seutukuntakohtaisissa yleisö- ja esittelytilaisuuksissa ja alueidenkäytön yhteistyöryhmässä.

23 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 22 Seurataan ja edistetään maakuntakaavojen ja liikennejärjestelmätyön toteuttamista ja tarkistustarpeita aktiivisesti erilaisissa kumppanuusteemaryhmissä sekä annettavien lausuntojen ja viranomaisyhteistyön avulla. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään edistämis- ja seurantamenetelmiä maakunnan kumppanuusstrategian hengessä. Osallistuttu lukuisiin kaavojen viranomaisneuvotteluihin ja työkokouksiin Laadittu Turunkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelma. Oltu aktiivisesti mukana Turun kaupunkiseudun MALyhteistyössä. Maankäyttöjaosto on kokoontunut 5 kertaa. 14 Alueidenkäytön ja liikenteen kumppanuusfoorumitoiminnan kehittäminen Maankäyttöjaosto ja maakuntahallitus ovat käsitelleet yhteensä 48 (31+19) osaamisryhmässä valmisteltua lausuntoa/asiaa. Yhteistyöhankkeet ja selvitykset Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakuntasuunnitelma-, maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatarkistuksia varten. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä ja koordinoijana. Vastataan lakisääteisten, alueellisesti laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistämisestä, niihin liittyvän yhteistyön johtamisesta ja niiden suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa, samalla edistäen vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Materiaali- ja resurssitehokkuuden edistämistä koordinoidaan luonnonvarafoorumin kautta. Maakuntastrategian kumppanuushengessä kootaan yhteen toimijoita ja tuetaan aktiivisesti alueellista yhteistyötä osana Kumppanuusfoorumia painopisteitä ovat maakuntamakaavaehdotuksen sekä uuden ohjelmakauden hankevalmistelua tukevat toimet. Kehitetään liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Osallistutaan Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen seurantaan ja toteuttamiseen. Osallistutaan saariston kulttuuriympäristöinventointien loppuun saattamiseen. Luonnonvarafoorumin painopiste vuoden 2015 on Life IP -hankkeen valmistelussa ja käynnistämisessä/suunnittelussa. Tavoitteena hankkeiden avulla viedä kaikkia luonnonvarafoorumin teemoja eteenpäin. Uusilla EAKR-hankkeilla saadaan edistettyä resurssitehokkuutta ja lisätietoa keskeiseen maankäyttöä ja liikennejärjestelmäsuunnittelua sivuavaan kysymykseen tarvittavien terminaalien määrästä ja sijainnista. Maakunnallinen energiaryhmä jatkaa kokoontumisiaan. Teemat kokoavan luonnonvarastrategian valmistelu jatkuu. Osallistuttu useiden uuden ohjelmakauden hankkeiden valmisteluun. Päivitetty maakunnan palveluverkkotietokanta. Palveluverkkotyöryhmä on kokoontunut kerran. Rannikon ja Uskelan joen tulvaryhmät ovat kokoontuneet kumpikin kerran. Laadittu kysely kunnille maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisedellytyksistä Kyselyn perusteella on julkaistu raportti sekä laadittu konkreettinen ehdotus kunnille yhdistyksen perustamiseksi. Osallistuttu useiden uuden ohjelmakauden hankkeiden valmisteluun. Life IP-hanke ei saanut rahoitusta ensimmäisellä hakukierroksella, mutta hankepartnerit hakevat rahoitusta uudelleen syksyllä 2015.

24 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 23 Kehitetään Lounaispaikka-paikkatietoyhteistyötä kohti sisällöltään laajempaa aluetietopalvelua Varsinais-Suomen ja Satakunnan kattavalla yhteistyöalueella. Vahvistetaan Varsinais-Suomen liiton ja Lounaispaikan asemaa alueellisen tiedon hallinnoijana ja välittäjänä. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella.. Syksyllä 2013 käynnistyi kolmivuotinen Baltic Flows -projekti, jossa kehitetään virtaavan veden arviointiverkostoa sekä reaaliaikaiseen purojen ja jokien monitorointiin että kaupunkien tulvavesien hallintaan. Tavoitteena on kehittää menetelmiä havaita saasteet ennen kuin ne päätyvät mereen. Kehitetään aluetietopalvelu laaditun suunnitelman mukaisesti mm. 6Aikahankerahoituksen (EU:n rakennerahasto-ohjelman suurten kaupunkien osio) avulla. Aktivoidaan verkostoja, kehitetään kartta- ja järjestöverkkopalveluja sekä avoimen datan ympäristöjä. Aluetietopalvelun tietopankin ja työkalujen ylläpidon ja kehityksen tueksi luodaan vankka IT-arkkitehtuuri ja ylläpitomalli yhteistyössä alueen IT-osaajien kanssa. Panostetaan markkinointiin, tiedottamiseen ja toimijoiden sitouttamiseen. Valvotaan maakunnan etua valtakunnallisen aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyössä (ALLI) yhdessä Etelä- Suomen maakuntien (ELLI) kanssa. Edistetään uusien maakunnan kehityksen kannalta tärkeiden hankkeiden valmistelua. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka, yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys, resurssitehokkuus sekä ympäristö- ja vesiensuojelutoiminta. Liitto edustaa EU:n seitsemännen puiteohjelman hankkeessa julkista alueellista näkökulmaa sekä toimii alueen toimijoiden ja alueellisen tiedon koordinoijana. Turku Science Park, Turun yliopisto ja Turun AMK ovat hankeen hankkeen keskeisten työosien vastuutahoja ja yliopisto toimii koko hankeen koordinaattorina. Tavoitteena on varmistaa alueittain vesienhallinnan huomioon ottaminen älykkään osaamisen strategioissa. Vuoden 2015 aikana järjestetään vähintään neljä yhteistyötapaamista hankepartnerimaissa. Suomen toimijoiden vastuulla on JAP-julkistustilaisuuden (Joint Action Plan) pitäminen. Tilaisuus on tarkoitus järjestää Brysselissä laajan osallistamisen mahdollistamiseksi. Liitto ottaa osaa eri työpakettien väliraporttien laatimiseen hankesuunnitelman mukaisesti. Sidosryhmäkyselyn tulosten pohjalta tehdään työpakettiin liittyen tarkentavia kyselyitä sekä järjestetään tapaamisia alueellisesti, näissä vetovastuu on TScP:llä. Järjestetty tapahtumia (aluetietopäivä, Maptime, Open Southwest Finland Challenge) avoimeen alueelliseen tiedonvälitykseen liittyen. Palveluita (Lounaistieto, MIP, Ympäristö Nyt) kehitetty suunnitellusti. 6Aika-hankkeessa tehty keskitytty erityisesti yritysyhteistyöhön, teknologiakehitykseen ja datan avaamisesta tiedottamiseen. Lounaispaikan uudistettu karttapalvelu avattiin keväällä. Open SW FI -kilpailu lanseerattiin liikkumisen teemalla. Maakuntakaavojen harmonisointihanke sai myönteisen rahoituspäätöksen. Matkailuun liittyvää tiedonkeruuhanketta on suunniteltu. Osallistuttu lukuisien uusien, Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden ideointiin ja valmisteluun. Ympäristöministeriön rahoitus Maakuntakaavojen harmonisointihankkeesta on saatu ja hankkeen toteutusta ollaan aloittamassa SYKE:n ja muiden maakuntaliittojen kanssa. Käytännön toteutuksessa V-S liitto on pääosapuoli. Liitto on osallistunut hankesuunnitelman mukaisesti eri työpakettien valmisteluun. Hankkeessa on järjestetty tapaamisia vuonna 2015 JAP-julkistustilaisuus Brysselissä huhtikuussa ja hanketapaaminen Jurmalassa kesäkuussa. 15

25 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu Valonia on Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntija- ja palvelukeskus. Tehtävävänä on auttaa Varsinais-Suomen kuntia, yrityksiä sekä asukkaita pienentämään hiilijalanjälkeään sekä parantamaan ekotehokkuuttaan ja ympäristövastuullisuuttaan. Valonian toiminnan tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä ympäristötietoisuuden lisääminen. Käytännön työn osa-alueita ovat mm. energianeuvonta, haja-asutusalueiden jätevesiasiat, kestävä kuluttaminen ja resurssitehokkuus, kestävä liikkuminen ja logistiikka, vesiensuojelu, lasten ja nuorten ympäristökasvatus sekä yritysten ympäristöasioiden kehittäminen. (mv ) Valonian toiminta siirtyi vuoden 2015 alusta Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liitolle. Vuoden 2015 keskeisin tavoite on toiminnan integrointi osaksi liiton toimintaa. Painopisteet ovat maakuntastrategian ja Valonian Ohjelma asiakirjan mukaisessa toiminnassa: toteutetaan rahoitukseltaan varmistuneita liikkumisen ohjaus ja vesiensuojelu/vesihuollon neuvontahankkeita ja valmistellaan uuden ohjelmakauden hankehakemuksia. Valonian toiminta osana Varsinais- Suomen liittoa on alkanut laajaalla hankevalmistelulla. Vuonna 2015 kansallista hankerahoitusta saatiin seuraaville hankkeille: HAKKU2015 kiinteistökohtainen jätevesineuvonta (YM), Liikkumisen ohjaus -toiminta Varsinais- Suomessa 2015 (Liikennevirasto). Valonian ostopalveluita kevään aikana olivat Turun kaupungin tilaamat luontokoulupalvelut, ympäristökasvatusyhdistys Haavin tilaamat ympäristökasvatuspalvelut, Uudenkaupungin jäteselvitys, Liedon tilaama joukkoliikenteen tarveselvitys Avantin alueelle, Ely-keskuksen ja Aurajokisäätiön tilaamat vesiensuojelun selvitykset sekä Turun ylioppilaskyläsäätiön selvitys energiakampanjoista.

26 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU 17 Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. VALTUUSTON ASETTAMAT TA- VOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seuranta- ja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 TOTEUTUMA Kesäkuussa 2014 valtuustossa hyväksytyn strategian toimeenpano ja jalkauttaminen maakuntaan yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Liiton roolina on toimia kumppanuuksien kokoajana, strategian toimenpiteiden edistäjänä ja tarvittaessa myös rahoituksen hakijana sekä esimerkiksi hankkeiden kumppanina. Kevään aikana on järjestetty useita sidosryhmätapaamisia strategian toimenpiteiden toteuttamiseksi. Toukokuussa järjestettiin neljä strategian arvokärkien mukaista kumppanuustyöpajaa. Kumppanuusstrategian jalkauttamisessa on tavoitettu satoja toimijoita. Edunvalvonta Asetetaan maakunnan keskeiset edunvalvontatavoitteet ja painopisteet sekä edistetään niiden toteutumista vaikuttamisen keinoin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kehitetään edelleen edunvalvontatoimintaa proaktiivisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja ajantasaiseen tietoon perustuvana vaikuttamistyönä. Hyväksytään (MH:n huhtikuun kokous) edunvalvonnan painopisteet. Laaditaan jokaisen painopisteen osalta yhteistyötaho- ja kohdentamissuunnitelma. Eduskuntavaalien yhteydessä kansanedustajaehdokkaille informaatiota maakunnan tavoitteista. Hallitusohjelmaneuvotteluihin asetetaan maakunnalliset tavoitteet. Vaikuttamistyö kohdistuu valtion talousarvion sekä maakunnan kannalta keskeisten kansallisten strategioiden valmisteluun ja mm. alueellistamiskysymyksiin. Edunvalvontanäkökulma sisältyy myös sidosryhmätyöskentelyyn sekä lausuntojen antamiseen. Lisätään tiedottamista koskien liiton roolia poliittisessa edunvalvonnassa. Edunvalvonnan ennakoitavuutta lisätään johtavien viranhaltijoiden aktiivisella yhteydenpidolla päätöksenteon valmisteluun. Parannetaan vaikuttamistyön oikea-aikaisuutta ja kohdentamista. Maakuntahallitus hyväksyi maaliskuussa edunvalvonnan painopisteet ja hallitusohjelmatavoitteet. Tavoitteita edistettiin yhdessä sidosryhmän kanssa eduskuntavaalien yhteydessä ja erityisesti hallitusohjelman valmisteluun liittyen. Vaikuttamistyötä on tehty laajalla rintamalla. Liitto järjesti yhdessä Turun kanssa keskustelun Suomen tulevaisuudesta, jossa lanseerattiin kärkiteemat ja -tavoitteet.

27 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 26 Vaikutetaan Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän kautta vakiintuneita toimintamalleja käyttämällä. Järjestetään kansanedustajien yhteisryhmän kokoukset ja koordinoidaan maakuntatapaamiset. Käytetään kansanedustajia täysimääräisesti hyväksi edunvalvonnassa. - Järjestetään eduskunnan valiokuntavierailut Varsinais-Suomeen. V-S kansanedustajaryhmän työ on jatkunut hyväksi havaituin toimintamallein. Uuden eduskunnan osalta jatketaan samoilla toimintaperiaatteilla. 18 Kuntapalvelut Tehdään kuntayhteistyötä sidosryhmäyhteistyönä mm. järjestämällä jäsenkuntien kuntajohdon tapaamisia ja muita tilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Järjestetään kuntajohdon tapaamiset 4-5 kertaa vuodessa, kuntatalousristeily sekä muita kuntapuolen asiantuntijatapaamisia. Kuntatalousryhmän merkitystä asiantuntijaelimenä vahvistetaan. Vuoropuhelu kuntajohdon kanssa on jatkunut tiiviinä. Kehitetään edelleen liiton tarjoamia asiantuntijapalveluita varsinaissuomalaisille kunnille. Ollaan aktiivisia näiden palvelujen tarjoamisessa kunnille. Erityishuomio kohdistetaan maakunnan alueella tehtäviin kuntia koskeviin selvityksiin. - Erityisenä painopisteenä uuden kuntalain sisäänajo. - Lisätään kuntakentän yhteistoimintaa aluetietopalvelun kanssa. Aluetietopalvelun määrittely on valmistunut. Liiton tietopalvelujen uudistaminen aloitettiin. Tätä varten toteutettiin mm. kunnille suunnattu kysely, jolla selvitettiin maakunnan toimijoiden tietotarpeita. Korostetaan maakuntahallinnon roolia osana kuntahallintoa ja pyritään vahvistamaan maakuntahallintoa. Annetaan lausunnot kunta- ja aluerakenteesta sekä alueellisista palveluista. - Vaikutetaan aluehallinnon uudelleen järjestämistä koskevaan valmistelutyöhön koskien mm. aluejakoa Varsinais-Suomen ja Satakunnan osalta. Yhtenä hallitusohjelmatavoitteena on korostettu maakuntia, kansanvaltaan perustuvaa hallintoa. Maakunnan tunnettuus ja markkinointi Lisätään maakunnan ja liiton tunnettuutta aktiivisella viestinnällä eri kanavissa ja maakunnan markkinoinnilla. Julkaistaan kaksi Viiri-lehteä. Viestintää kehitetään painottamalla entistä enemmän verkkoviestintää mm. blogikirjoitusten kautta. Tuotetaan maakuntaa markkinoivia verkkovideoita. Videoita voi tilata myös yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Viestintä on ollut aktiivista. Olemme ottaneet käyttöömme blogikirjoitukset ja verkkovideot. Liitto oli vahvasti ja näkyvästi Louna-Jukolassa, Jukolan viestissä Viestinnässä painotus on laadussa, selkokielisyydessä ja vuorovaikutteisuudessa. Pidetään aktiivisesti yhteyttä mediaan. Toteutetaan viestintään liittyvää koulutusta liitossa. Julkaistaan ja ylläpidetään maakunnan käsikirjaa sähköisenä. Lisäksi painopisteinä ovat näkyvyys Louna- Jukolassa ja kirjamessuilla.

28 5, MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Sivu 27 Maakunnan kulttuuri- ja kansalaisjärjestöyhteistyö 19 Vaalitaan modernia maakuntahenkeä ja vahvistetaan paikallisuutta yhdessä sidosryhmien kanssa. Edistetään kulttuurialaa alueen kehittämisen elementtinä ja luovaa taloutta yhteistyössä maakunnan kulttuurilaitosten kanssa. Varsinais-Suomen kulttuuristrategiaa laadittiin syksyllä yhdessä yli 200 kulttuurialan ammattilaisen kanssa. Strategiasta tiedotetaan laajasti ja toimenpide-ehdotuksia toteutetaan kumppanuusperiaatteella yhdessä kulttuuritoimikunnan ja maakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa. Luodaan kuvaa Varsinais-Suomesta kulttuurimaakuntana, luodaan kulttuuripolkuja ja kehitetään Turkua myös lastenkulttuurin kaupunkina. Kulttuuritoimikunta nimeää syksyllä Aurora-mitalin saajan. Aloitetaan vuoden 2017 Suomen itsenäisyysjuhlavuoden suunnittelu yhdessä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa Maakuntahallitus hyväksyi huhtikuussa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian Yhteydenpitoa kansalaisjärjestökenttään jatketaan mm. neuvottelukuntamuotoisesti eläkeläisjärjestöjen kanssa. Kotiseutu- ja eläkeläisjärjestöyhteyksien lisäksi pidetään kumppanuusverkon kautta yhteyttä nuorisoon ja nuorten organisaatioihin. Kesäkuussa pidettiin järjestöjen tulevaisuusverstas, johon osallistui kymmeniä maakunnan järjestöjä ja yhdistyksiä. 3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA Seuraavalla sivulla on Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalouden toteumavertailu tiliryhmätasolla

29 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Sivu Toteutumavertailu EUR Ulkoinen/Sisäinen , MH :00 / Pykälän liite: Puolivuotisraportti Yhteensä 3002 KÄYTTÖTALOUS Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö summa % Sivu TOIMINTATUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT , ,41 49, TUET JA AVUSTUKSET 2.235, ,86-100, MUUT TOIMINTATUOTOT , ,00 18, TOIMINTATUOTOT , ,55 49, TOIMINTAKULUT 3501 HENKILÖSTÖKULUT 3502 Palkat ja palkkiot , ,47 49, Eläkekulut , ,51 49, Muut henkilösivukulut , ,03 50, Henkilöstökorvaukset ja mu , ,65-100, HENKILÖSTÖKULUT , ,66 49, PALVELUJEN OSTOT 3540 Muiden palvelujen ostot , ,22 52, PALVELUJEN OSTOT , ,22 52, AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR 3551 Ostot tilikauden aikana , ,47 47, AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR , ,47 47, VUOKRAT , ,55 50, MUUT TOIMINTAKULUT , ,63 32, TOIMINTAKULUT , ,53 49, TOIMINTAKATE , ,98 52, TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,98 52,8

30 6, MH :00 HALL: 136/2015 Sivu 30 TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU Asia Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu virastossa osaamisryhmittäin ja valmistelu on perustunut maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Maakuntahallitus (mh ) merkitsi tiedoksi talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluaikataulun ja evästi jatkovalmistelua. Valmistelija MR/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelma käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen Talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö selostetaan kuntajohdolle syksyllä Talousarviossa 2016 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa nimetään tilivelvolliset viranhaltijat vastuualueittain. Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Talousarviossa 2016 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014 ja 2015 maksuosuustuloarvio. Vuosien , 2012 ja tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2016 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Vuosien taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2018 kasvuprosentti on 1 %. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Talousarvion 2016 investointiosaan on varattu euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Oheismateriaali: Alustava talousarvio 2016 ja taloussuunnitelmaluonnos Maakuntahallitus hyväksyy Varsinais-Suomen liiton alustavan talousarvion 2016 ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä päättää toimittaa sen jäsenkunnille ja varata kunnille tilaisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi mennessä. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

31 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu 30 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali ALUSTAVA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS

32 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu 31 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02) kirjaamo@varsinais-suomi.fi

33 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu 32 3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...5 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT LIITON TOIMINNAN PERUSTEET TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET TOIMINNALLISET TAVOITTEET LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU HENKILÖSTÖ TALOUDEN TUNNUSLUVUT KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA...26 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA

34 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu 33 4

35 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu 34 5 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristö Suomalainen elinkeinoelämä on vakavassa murroksessa, kilpailukykymme on heikentynyt nopeasti, minkä seurauksena on ollut irtisanomisten ja toimintojen alasajon aalto. Varsinais-Suomen suurimmat tappiot on koettu Microsoftin Salon ja Sandvikin Turun tehtaiden lopettamispäätösten myötä. Onneksi maakunnassa on myös toisen suuntaista taloudellista kehitystä. Turun telakan uusi omistaja Meyer Turku Oy on lyhyessä ajassa julistanut kokonaisen sarjan hyviä uutisia uusien laivatilausten muodossa. Yritysten vaikeuksien myötä Varsinais-Suomen työttömyysluvut ovat synkentyneet nopeasti. Kesäkuun lopussa maakunnan työttömyysprosentti oli 14,0 (Pirkanmaa 15,7 ja Pohjois-Pohjanmaa 16,4), Turun 18,1 (Tampere 19,0 ja Oulu 18,7). Varsinais-Suomen paras työllisyystilanne on Laitilassa, työttömiä on vain 6,6 %. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma on tehty hyvin haastavissa olosuhteissa. Ohjelma painottaa yrittäjyyden vahvistamista, strategisiin painopisteisiin panostamista ja julkisen talouden säästöjä yhdistettynä rakenteellisiin uudistuksiin. Toisin kuin edellisen hallituksen ohjelma, se sisältää monia tärkeitä maakuntien asemaa muuttavia ja vahvistavia elementtejä. Sosiaali-ja terveyspalveluiden osalta todetaan, että hallitus valmistelee SOTE-ratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Itsehallintoalueiden maksimääräksi on kirjattu 19, mikä on nykyisten maakuntien lukumäärä. Pääjohtaja Tuomas Pöystin asiantuntijaryhmä esittää, että itsehallintoalueita olisi Oli alueiden määrä mikä tahansa, Varsinais-Suomen aseman voi arvioida vahvaksi, koska yliopistollinen keskussairaala sijaitsee Turussa. Aluehallinnosta hallitusohjelma toteaa, että sitä yksinkertaistetaan. Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille, siis samoille alueille, joiden varaan SOTEuudistus toteutetaan. Itsehallinto-käsitteen sisältöä ei hallitusohjelma määritä, mutta ainakin se tarkoittaa nykyisestä poiketen hallintoa, jota johtaa vaaleilla valittu valtuusto. Pöystin asiantuntijaryhmä esittää, että maakuntien liittojen tehtävät siirtyisivät itsehallintoalueille vuoden 2019 aikana ja tulisivat voimaan Tämä merkitsisi nykyisen kaltaisten maakuntien liittojen lakkautumista. Poliittista hyväksyntää ei Pöystin työryhmän ehdotuksilla ainakaan vielä ole, joten hankkeen etenemistahtia on vaikea arvioida. Maakunnan liiton yksi tärkeä tehtävä on maakuntakaavoitus. Myös siihen työhön hallitusohjelma tuo suuren muutoksen. Maakuntakaavoja ei ohjelman mukaan enää alistettaisi ympäristöministeriölle, päätösvalta on yksin liiton luottamuselimillä. Muutos on merkittävä, liiton valta, mutta myös vastuu kasvaa. Virasto Varsinais-Suomen liiton talous on hyvässä kunnossa. Haastavista ajoista huolimatta tilinpäätös on pysynyt ylijäämäisenä. Mutta kun kuntien maksuosuudet liitolle eivät kasva ollenkaan lähivuosina, on virastossa kyettävä uudenlaiseen ajatteluun: osaamisryhmien (aluekehitys, maankäyttö ja edunvalvonta) välisiä henkisiä raja-aitoja on pystyttävä edelleen madaltamaan ja työntekijöiden toimenkuvia joustavoittamaan. Realiteetti on, että lähitulevaisuudessa viraston on kyettävä nykyistä parempiin suorituksiin tätä hetkeä pienemmällä henkilökuntamäärällä. Liitossa aloitetaankin jo kuluvana syksynä sisäinen kehitystyö, jonka tärkeimpänä tavoitteena on toiminnan sisäisen ja ulkoisen yhteistyön parantaminen, työpaikkahengen ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja toiminnan keskittyminen korostetusti tärkeisiin asioihin. Liitto on kuntayhtymä, Varsinais-Suomen kuntien omistama yhteisö. Se tarkoittaa toimintakulttuurissa sitä, että liitolla ei voi olla kunnista irti olevaa itsenäistä roolia, vaan kaikki toiminta keskittyy omistajien palvelemiseen. Liikaa ei voi korostaa toimiston ja kuntien välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tärkeyttä. Tämä näkökulma täytyy tartuttaa erityisesti liiton uusiin työntekijöihin alusta alkaen.

36 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu 35 6 Viraston on kyettävä tarkastelemaan myös pitkän aikajakson kuluessa muotoutuneita työtapoja kriittisesti. Se mikä oli hyvä tapa toimia viisitoista vuotta sitten, ei välttämättä ole enää tätä päivää. Kuluvana syksynä ja tulevana budjettivuotena käynnistetäänkin uusia toimintamuotoja. Sellaisia ovat mm. Varsinais-Suomen edunvalvontapäivä, vaikuttajakoulu, ministeriyhteistyö jne. Turussa Kari Häkämies maakuntajohtaja LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Täydentyy

37 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maa kunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laajaalaisten vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Varsinais- Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Tämän uuden ohjelman toimeenpanossa liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnot siirrettiin vuoden 2015 alusta Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liiton yhteyteen (mh ). Vuonna

38 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu Varsinais-Suomen kunnat lukuun ottamatta Salon kaupunkia osallistuvat Valonian perustoimintojen rahoitukseen 45 senttiä/asukas. Sopimus jatkuu vuoteen Suurin osa Valonian toimintojen rahoituksesta kerätään hankerahoituksella. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Sote-alueita tulevat johtamaan vaaleilla valitut valtuustot. Aluehallinnon uudistuksesta on kirjattu, että valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jossa ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Varsinais-Suomen maakuntastrategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa mv Se sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä

39 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu 38 9 Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkkopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä. tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa. tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia. auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä. Maakuntaohjelmassa on esitetty 25 muuta toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin. Vuonna 2016 aloitetaan maakuntastrategiatyö vuosille Ennakointi- ja tulevaisuustyön merkitystä vahvistetaan strategian valmistelussa ja toteutuksessa.

40 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain (410/2015) 110 mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Maakuntahallitus käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen Kuntajohdolle selostetaan lokakuussa talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2015 on liitteenä 3. Tilikauden tunnusluvu0t Talousarviossa 2016 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014 ja 2015 maksuosuustuloarvio. Vuosien , 2012 ja 2014 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2016 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.

41 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu Vuosien taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2016 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 %. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Talousarvion 2016 investointiosaan on varattu euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2016 TA 2015 TS 2017 TS 2018 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TA = talousarvio, TP= tilinpäätös, TS= taloussuunnitelma Talousarvion 2016 toimintatuottojen ja toimintakulujen vähentyminen vuoteen 2015 verrattuna johtuu siitä, että vuonna 2015 toteutetaan teknisten tukien rahoituksilla sekä vanhaa Central Baltic Interreg IV A -ohjelmaa että uutta Central Baltic ohjelmaa. Vuonna 2016 vanhan ohjelman tekninen tuki poistuu ja ohjelma päätetään. Talousarvion 2015 toteutumavertailun ajalta perusteella talousarvio 2015 toteutuu arvion mukaisesti. Toimintatuotot toimialoittain TA 2016 VALONIA TOIMINNOT 11 % HANKKEET 7 % CENTRAL BALTIC OHJELMAT 27 % KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA 55 %

42 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu Talousarvion vastuualueet MAAKUNT AJOHT AJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelut Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Valonia toiminnot Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön osaamisryhmää. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia (mh ) ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Osaamisryhmien johtajat ovat vastuualueidensa tilivelvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita osaamisryhmärajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu olennaisia muutoksia vuodelle 2016.

43 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27) EDUST AJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (101) T ARKAST USLAUT AKUNT A (4) MAAKUNT AHALLIT US (19) Hankerahoitusjaosto Maankäyttojaosto Saaristotoimikunta Kulttuuritoimikunta (7) (7) (16) (11) Kielellisten Valintatoimikunta (6) palvelujen toimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Luottamushenkilöhallinnon organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Seuraava edustajainkokous kokoontuu vuonna Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat sekä joulukuussa talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2016 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2015 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen.

44 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.

45 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu ja seurantatehtävät. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Henkilöstösuunnitelman toteuttaminen sekä työympäristön ja siihen liittyvien tekniikkojen ja tietojärjestelmien riittävän korkean tason ylläpito Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstö-politiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Työympäristön ylläpidossa mittareina ovat ergonomiatarkastusten suositusten toteuttaminen ja työterveyshuollon raportit. Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapojen kehittäminen Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksien seuranta ja hankintojen kilpailuttaminen Uuden kuntalain edellyttämät toimenpiteet Ylläpidetään riskienhallinnan tietojärjestelmää ja kehitetään sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. perussopimuksen ja hallintosäännön muutoksia. Seurannan mittareina ovat sidosryhmiltä saadut palautteet sekä tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit.

46 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymisen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toimintavuonna varmistaa erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Seuranta- ja toteuttamistyössä käytettävän kumppanuusbarometri-työkalun kehittäminen. Uuden Central Baltic Interreg-ohjelmakauden tehokas hallinnointi ja toimeenpano Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. Seurantajärjestelmän kehittäminen niin, että se antaa tietoa strategian arvokärkien/ ohjelman toimenpiteiden toteutumisasteesta (sidosryhmien antamat arviot). Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen, kansallisen rahoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) häiriötön käyttö. Seurataan kumppanuus-barometrin avulla maakuntastrategian toteutumista (tavoitteena että vähintään 70 % toimenpiteistä on käynnistynyt) sekä toimeenpanoon aktiivisesti sitoutuneiden toimijoiden/organisaatioiden määrää. Maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden osalta pyritään seuraamaan myös alueelle kohdistuvaa (ulkoisen) hankerahoituksen määrää (hyväksyttyjen hankkeiden ja rahoituksen määrä). hakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelmakauden kokonaisvolyymiin, tavoitteena on, että vähintään 70 % rahoituksesta on sidottu v loppuun mennessä, hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (vrk, maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk)

47 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa (Lounaispaikka) sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä. Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava. Käynnistetään luonnonvarojen ja -arvojen sekä yhdyskuntateknisen huollon vaihemaakuntakaava. Sidosryhmäpalaute. Vastataan alueellisten laajaalaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä uuden vaihekaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus Järjestettävät foorumit ja tilaisuudet, osallistuvien toimijoiden määrä Yhteistyöryhmien kokoukset. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alueja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat ja kaavat. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä

48 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Koordinoidaan ja kehitetään alueellista paikkatietoyhteistyötä, avointa tiedonvälitystä sekä maakunnan kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä aluetietopalvelun kehittämistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet. Luodaan uusia alueellisen tiedon seuranta-menetelmiä osana Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tietoaineistojen avaamista. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi. Yhteistyökumppaneilta saatu palaute Aluetietopalvelun kehittyminen ja tunnettavuuden lisääntyminen, tietopalveluiden käyttö ja toimintavarmuus, toimintojen ja palveluiden määrä, avattujen tietoaineistojen määrä, avointa dataa hyödyntävän liiketoiminnan ja tutkimustoiminnan kehittäminen Kuntien osallistuminen Ohjelma2020:n toteuttamiseen.

49 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Edunvalvonnan osaamisryhmä vastaa liiton sisäisestä maakuntastrategian edistämisen koordinaatiosta Kumppanuusbarometri Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvontaprosessin kehittäminen Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen Varsinais-Suomessa, muualla Suomessa ja kansainvälisesti Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Kuntajohdon ja asiantuntijatapaamiset, yhteistyön edistäminen, ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettävällä tavalla Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja -tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen, Suomi 100 -juhlavuoteen valmistautuminen Sidosryhmäpalaute Jatkuva mediaseuranta, verkkosivujen ja sosiaalisen median kävijäseuranta Kulttuuristrategian toteutumisen seuranta

50 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu HENKILÖSTÖ Suunnitelmakauden aikana henkilöstökulujen tavoiteltu säästö perustuu eläköitymisten kautta saavutettaviin henkilöstöjärjestelyihin. Kuntarahoitteisen toiminnan työntekijöistä kaksi eläköityi syksyllä 2015 ja neljä henkilöä saavuttaa vuoden 2018 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on osin sisäisin järjestelyin korvata eläköitymisistä johtuvia aukkoja toimenkuvissa. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten ja sotumaksujen korotusten kustannusvaikutus vuonna 2016 on 1 %. Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Edellä mainittuun perustuen maakuntahallitus (mh ) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi alkaen. Yhteiset toiminnot ja hallinto (10 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Osaamisryhmän tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2016 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Yhteisten toimintojen kustannuspaikalle on varattu euroa tilapäisten henkilöiden palkkauksia sekä henkilöstön sijaisuus- ja perehdyttämisjärjestelyjä varten. Aluekehittäminen (25 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Osaamisryhmän tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2016 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Viimeisen kahden vuoden aikana on kaksi erikoissuunnittelijaa siirretty aluekehittämisen osaamisryhmästä edunvalvonnan ja kuntapalvelun osaamisryhmään. Siirrot johtuvat siitä, että kehittämisrahojen hallinnointiin liittyvien tehtävien määrä on vähentynyt ja toisaalta on haluttu vahvistaa maakuntastrategian toimeenpanoa ja kaikkien osaamisryhmien sitoutumista. Central Baltic ohjelman henkilöstön työsopimukset (15 henkilöä) ulottuvat osalla vuoteen 2020 ja osalla vuoteen Maankäyttö ja ympäristö (28 henkilöä) Maankäytön ja suunnittelun osaamisryhmässä on eläköitymisten seurauksena osaamisen painopiste siirtynyt tekniseltä luonnontieteelliselle sektorille. Kehitys on jossain määrin vastannut maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen ympäristönäkökohtia painottavia uusia haasteita. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi osaamisryhmässä tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Valonian toiminnot siirrettiin liiton yhteyteen vuoden 2015 alusta. Työsuhteiden pituudet (14 henkilöä heinäkuussa 2015) vaihtelevat kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Valonian toimintojen laajuus ja henkilöstön määrä riippuu saadun hankerahoituksen määrästä. Nykyisillä kuntarahoitussopimuksilla toiminta jatkuu vuoteen 2020 vaihtelevin henkilöstömäärin.. Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä ei ole eläkeiän saavuttavia henkilöitä. Suurin osa liiton eri projekteissa työskentelevistä määräaikaisista henkilöistä (5 henkilöä) kuuluu maankäytön ja ympäristön osaamisryhmään.

51 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu Edunvalvonta ja kuntapalvelu (8 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 2 henkilöä. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja kuntapalvelun muuttuvat painopistealueet. Tietopalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja laatu varmistetaan siten, että käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään optimaalisesti, tarvittaessa osaamisryhmien välisillä henkilöstöjärjestelyillä. HENKILÖSTÖ TOIMIALOITTAIN 8/2015 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO LOUNAISPAIKKA + HANKKEET ALUEKEHITTÄMINEN VALONIA MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTO CENTRAL BALTIC Kaaviossa kuntarahoitteinen henkilöstö on kuvattu pystyviivoin.

52 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS 2016 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2016 TA 2015 TA 15/16 TA 15/16 TS 2017 TS 2018 Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT 0 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , ALUEKEHITTÄMINEN 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , KULUT YHT , TOIMINTAKATE , TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma, TP = tilinpäätös

53 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu KÄYTTÖTALOUS 2015 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2016 TA 2015 TA 15/16 TA 15/16 TS 2017 TS 2018 CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE VALONIA TOIMIINNOT 0 Tuet ja avustukset , Muut tuotott Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSOHJELMA SEKÄ KASVU- JA TYÖLLISYYSOHJELMA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE 0 0 HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE TUOTOT YHT , KULUT YHT , TOIMINTAKATE Central Baltic -ohjelman käyttötalousarvio täsmentyy seurantakomitean päätöksillä. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uusia hankkeita käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle.

54 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu Yhteenveto kuntarahoitteisen toiminnan käyttötaloudesta 2015 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2016 TA 2015 TA 15/16 TA 15/16 TS 2017 TS 2018 TUOTOT Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

55 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu TULOSLASKELMAOSA TALOUSSUUNNITELMA 2016 TA 2016 TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 % euroa KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto , OHJELMA- JA HANKETOIMINTA 0 Tuotot , Kulut , Netto TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2016 TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 % euroa Toimintatulot , Kuntien maksuosuudet , Tuet, avustukset, korvaukse , Muut tuotot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot , Muut rahoitustulot 0 Korkomenot 0 Muut rahoituskulut 0 0 VUOSIKATE , Siirrot rahastoon 0 Poistot , Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,

56 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA TA 2016 TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 euroa Tuotot Kulut , Netto , RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA euroa TA 2015 TA15/TA16 TA15/TA16 TS 2017 TS 2018 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate , Tulorah.korjauserät 0 INVESTOINNIT 0 _Käyttöom.investoinnit , Käyttöom. myyntitulot 0 NETTOKASSAVIRTA ,

57 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu Liite 1. Jäsenkuntien maksuosuudet Kunta _15/16 % _% 2015 Aura ,74 Kaarina ,63 Kemiönsaari ,18 Koski Tl ,39 Kustavi ,17 Laitila ,55 Lieto ,21 Loimaa ,89 Marttila ,34 Masku ,13 Mynämäki ,44 Naantali ,79 Nousiainen ,92 Oripää ,24 Paimio ,23 Parainen ,36 Pyhäranta ,43 Pöytyä ,42 Raisio ,51 Rusko ,25 Salo ,35 Sauvo ,54 Somero ,53 Taivassalo ,29 Tarvasjoki ,00 Turku ,91 Uusikaupunki ,18 Vehmaa ,39 YHT ,00 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2016 lasketaan loka-marraskuun 2015 vaihteessa, kun saadaan vuoden 2014 kuntakohtaiset verokertymätiedot

58 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu Jäsenkuntien maksuosuudet 2015 (1000 euroa) Kustavi Oripää Taivassalo Marttila Vehmaa Koski Tl Pyhäranta Sauvo Aura Nousiainen Kemiönsaari Rusko Pöytyä Mynämäki Somero Laitila Masku Paimio Loimaa Uusikaupunki Parainen Lieto Naantali Raisio Kaarina Salo Turku

59 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh TA 2015 TA 2016 Sivu Liite 2. Maksuosuuksien kehitys Varsinais-Suomen liiton tilinpäätösten ja talousarvioiden mukaan jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: Varsinais-Suomen liiton jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: vuosi maksuosuudet muutos edelliseen vuoteen mk euroa % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,36 TA ,00 TA , Jäsenkuntien maksuosuudet euroa

60 6, MH :00 / Pykälän liite: TTS2016mh Sivu 59 Liite 3. Maksuosuuksien määräytyminen vuonna 2015 Nimi Kunnallisvero 2013 Yhteisöveroosuus 2013 yhteensä 2013 kunnan tulovero-% maksuosuuden perusteena oleva kplmäärä 2015 maksuosuudet 2014 maksuosuudet muutos > Aura , ,33 % Kaarina , ,88 % Kemiönsaari , ,67 % Koski tl , ,53 % Kustavi , ,51 % Laitila , ,66 % Lieto , ,32 % Loimaa , ,38 % Marttila , ,49 % Masku , ,97 % Mynämäki , ,60 % Naantali , ,05 % Nousiainen , ,64 % Oripää , ,18 % Paimio , ,02 % Parainen , ,27 % Pyhäranta , ,28 % Pöytyä , ,09 % Raisio , ,26 % Rusko , ,39 % Salo , ,03 % Sauvo , ,59 % Somero , ,65 % Taivassalo , ,89 % Tarvasjoki , ,89 % Turku , ,97 % Uusikaupunki , ,32 % Vehmaa , ,73 % ,00 % Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2016 lasketaan loka-marraskuun 2015 vaihteessa, kun saadaan vuoden 2014 kuntakohtaiset verokertymätiedot 2015

61 7, MH :00 HALL: 153/2015 Sivu 61 EDUNVALVONTAJOHTAJAN VIRAN HOITO Asia Maakuntahallitus (mh ) päätti julistaa haettavaksi edunvalvontajohtajan viran. Hakuilmoitus on julkaistu Turun sanomissa ja Åbo Underrättelserissä. Valmistelija KH/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Edunvalvontajohtaja Lauri Palmusen jäädessä eläkkeelle alkaen tulee virkaan valita vt viranhaltija siihen asti kunnes uusi edunvalvontajohtaja aloittaa viran hoidon. Kehittämispäällikkö Janne Virtanen on toiminut edunvalvontajohtajan sijaisena. Maakuntahallitus päättää, että 1. Janne Virtanen toimii vt. edunvalvontajohtajana siihen asti kunnes uusi edunvalvontajohtaja aloittaa viran hoidon. 2. Virtasen palkkaus määritellään siten, että loppupalkka on sama kuin nykyisellä edunvalvontajohtajalla. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p ,

62 8, MH :00 HALL: 154/2015 Sivu 62 PIENHANKINTOJEN KILPAILUTUS JA PÄÄTÖSVALTA HANKINNOISSA Asia Maakuntahallitus (mh ) päätti että Varsinais-Suomen liiton hankintojen kilpailutuksessa ja päätösvallassa noudatetaan seuraavia euromääräisiä (alv 0 %) raja-arvoja: Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus 1. Pienhankinnoista arvoltaan alle euroa varmistetaan kustannusten kohtuullisuus. 2. Pienhankinnoista arvoltaan euroa pyydetään tarjoukset 3-5 toimittajalta sähköpostilla tai kirjeitse. Hintavertailuissa voidaan käyttää myös verkkokauppojen päivähintoja. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös, joka lähetetään tiedoksi tarjouksen antaneille. 3. Pienhankinnat arvoltaan euroa kilpailutetaan (avoin, rajoitettu tai neuvottelumenettely). Tarjoukset pyydetään kirjallisena 3-5 toimittajalta. Tarjouspyynnössä mainitaan valintakriteerit. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös, josta käy ilmi hankintamenettely, valinnan perustelut ja hinta. Päätös lähetetään tiedoksi tarjouksen antaneille. 4. Hankinnoista arvoltaan enintään euroa päättää maakuntajohtaja maakuntahallituksen hyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman rajojen puitteissa. 5. Hankinnoista arvoltaan yli euroa päättää maakuntahallitus. Edellä mainitun päätöksen jälkeen Lakia julkisista hankinnoista 15 on muutettu siten, että sitä ei sovelleta tavara- tai palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin eikä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin euroa. Kansallisen kynnysarvon ( euroa) alittavissa tavara- ja palveluhankinnoissa (jatkossa pienhankinnat) hankintamenettelyjen valinta on hankintayksiköiden harkinnassa. Tähän ryhmään kuuluvissa hankinnoissa on kuitenkin perusteltua noudattaa vastaavankaltaisia hankintamenettelyjä kuin arvoltaan suuremmissa hankinnoissa. Menettelytavan valinnan ja hankintapäätöksen ei tarvitse kuitenkaan olla samalla tavalla perusteltu kuin hankintalakia sovellettaessa kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi ja euromääräisten raja-arvojen ajantasaistamiseksi on tarkoituksenmukaista päivittää edellä mainittu päätös pienhankintojen kilpailutuksesta ja hankintojen päätösvallasta. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton hankintojen kilpailutuksessa ja päätösvallassa noudatetaan seuraavia euromääräisiä (alv 0 %) raja-arvoja: 1. Pienhankinnoista arvoltaan alle euroa varmistetaan kustannusten kohtuullisuus. 2. Pienhankinnoista arvoltaan euroa pyydetään tarjoukset 3-5 toimittajalta sähköpostilla tai kirjeitse. Hintavertailuissa voidaan käyttää myös verkkokauppojen päivähintoja. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös. 3. Pienhankinnat arvoltaan euroa kilpailutetaan (avoin, rajoitettu tai neuvottelumenettely). Tarjoukset pyydetään kirjallisena 3-5 toimittajalta. Tarjouspyynnössä mainitaan valintakriteerit. Hankinnasta tehdään maakuntajohtajan päätös, josta käy ilmi hankintamenettely, valinnan perustelut ja hinta. Päätös lähetetään tiedoksi tarjouksen antaneille. 4. Hankinnoista arvoltaan enintään euroa päättää maakuntajohtaja maakuntahallituksen hyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman rajojen puitteissa.

63 8, MH :00 HALL: 154/2015 Sivu Hankinnoista arvoltaan yli euroa päättää maakuntahallitus. Päätös Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p ,

64 9, MH :00 HALL: 158/2015 Sivu 64 VARSINAIS-SUOMEN VAIKUTTAJAKOULU Asia Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatyön tavoitteena on proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva vaikuttaminen. Maakunnallisessa vaikuttamisessa on keskeistä pitkäjänteisyys sekä osaavat ja yhteistyöhakuiset toimijat. Poliittinen toiminta ei nuorten ihmisten keskuudessa ole niin suosittua kuin olisi suotavaa. Kuitenkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen tulee ainakin lähitulevaisuudessa edelleen tapahtumaan poliittisten puolueiden kautta. Näin muodoin on tärkeää saada innostettua nuoria lahjakkuuksia politiikan pariin. Yhtenä tapana on liiton piirissä noussut ajatus Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun ( ministerikoulun ) perustamisesta. Tarkoitus olisi koota nuoren joukko (mukana voisi olla myös nuoria, jotka eivät kuulu mihinkään puolueeseen), jolle liiton toimesta tarjottaisiin luentoja, tutustumiskäyntejä, esiintymiskoulutusta jne. Ohjelman koordinoinnista vastaisivat maakuntajohtaja ja edunvalvontajohtaja. Asiasta on keskusteltu liiton valintatoimikunnan kanssa (puolueiden toiminnanjohtajat ja piirisihteerit). Toimikunta puolsi hanketta. Valmistelija KH/JV Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää käynnistää Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun valmistelun. Lisätietoja maakuntajohtaja Kari Häkämies p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, kehittämispäällikkö Janne Virtanen, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

65 10, MH :00 Sivu 65 EAKR-OHJELMAN HANKE, MYÖNTEINEN PÄÄTÖS Hankerahoitusjaoston kirjallinen menettely klo. 14:00. Asia Turun Seudun Kehittämiskeskus hakee EAKR-rahoitusta hankkeelle Yritysten showroomin ja kaupunkisuunnittelutilan esityslaitteisto Varsinais-Suomen vierailu- ja innovaatiokeskukseen (oheismateriaali). Kyseessä on investointihanke, joka on tarkoitus rahoittaa ohjelmakauden suljettujen hankkeiden käyttämättä jääneistä rahoista. Näin varmistetaan EAKR-rahojen tehokas käyttö ohjelmakautta suljettaessa. Ajankäytöllisistä syistä käynnistetään kirjallinen menettely ajalla klo 14.00, koskien hankkeen rahoittamista. Esitys on tullut hyväksytyksi jos kirjallista menettelyä tai päätösesitystä ei ole kirjallisesti vastustettu määräajassa ( klo 14.00). 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 91/2015, Yritysten showroomin ja kaupunkisuunnittelutilan esityslaitteisto Varsinais-Suomen vierailu- ja innovaatiokeskukseen (hakija: Turun Seudun Kehittämiskeskus) Hankkeen kuvaus: Hankinnan kohteena on kaareva, immersiivinen näyttölaitteistokokonaisuus. Kokonaisuus sisältää järjestelmän suunnittelun, heijastuspinnan rakenteineen, projektorit, tarvittavat ohjelmat geometrian korjaukseen ja operointiin sekä sen paikoilleen asennuksen ja kattavan käyttökoulutuksen sisällöntuottajille. Videoprojektorit voivat olla kiinni heijastuspinnan tai tilan rakenteissa. Heijastuspinnan tukirakenteineen tulee olla itseään kantava, ilman kiinnittymistä tilan rakenteisiin. Näyttölaitteistokokonaisuus hankitaan Turku Science Parkiin suunnitteilla olevaan vierailu- ja innovaatiokeskukseen. Kyseessä on monialainen keskus, joka esittelee kokoavasti alueen yrityksiä ja osaamista. Vierailu- ja innovaatiokeskus sisältää mm. yritysten showroomin, alueen elinkeinoelämän esittelyt ja kaupunkisuunnittelutilan asiantuntijoille. Lisäksi tilassa voidaan järjestää living lab -toimintaa, T&K-yhteistyötä jne. Tila toimii ammattilaisvierailujen käyntikohteena ja siellä järjestetään esim. asiakastilaisuuksia, tuotelanseerauksia ja muita yksityis- ja yritystapahtumia. Kun tila ei ole yksityiskäytössä, se on yleisölle auki, jolloin heijastuspinnassa tulee voida esittää samanaikaisesti usean eri toimijan aineistoa. Aineistot voivat olla verkkosivusisältöä tai paikallisesti toimivaa video- tai muuta sovellussisältöä. Hankkeen toteutusaika on Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Yhdessä rajat ylittäen yhteistyötaidot. Perustelut päätösesitykselle: Kannatettava hanke, joka tukee hyvin alueen elinkeinoelämää. Laitteisto on koko maakunnan hyödynnettävissä. Hanke on jatkoa Visiitti-hankkeelle, jonka aikana koottiin n. 150 varsinaissuomalaisen yrityksen verkosto ja tuotettiin virtuaalista vierailukeskusmateriaalia verkkoon. Hanke on käsitelty Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Valmistelija TN/VR Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Turun Seudun Kehittämiskeskukselle myönnetään projektille Yritysten showroomin ja kaupunkisuunnittelutilan esityslaitteisto Varsinais-Suomen vierailu- ja innovaatiokeskukseen (91/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 50 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

66 10, MH :00 Sivu 66 Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla Maakuntahallitus päättää, että Turun Seudun Kehittämiskeskukselle myönnetään projektille Yritysten showroomin ja kaupunkisuunnittelutilan esityslaitteisto Varsinais-Suomen vierailu- ja innovaatiokeskukseen (91/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 50 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja erikoissuunnittelija Ville Roslakka p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

67 11, MH :00 ALUEK: 8/2012 Sivu 67 SAARISTOTOIMIKUNNAN ESITYS SAARISTO-OHJELMAN LINKITTÄMISEKSI MAAKUNTASTRATEGIAAN Asia Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta on perinteisesti vastannut maakunnallisen saaristoohjelman laatimisesta ja hyväksyttänyt sen maakuntahallituksen päätöksellä. Edellinen saaristoohjelma päivitettiin viimeksi vuosille ja se täydensi Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa Varsinais-Suomen maakuntastrategia hyväksyttiin kesäkuussa 2014 maakuntavaltuustossa. Saaristotoimikunta päätti, että saaristo-ohjelmalle ei laadita uutta versiota/päivitystä vaan entisen saaristo-ohjelman keskeiset, edelleen ajankohtaiset tavoitteet ja kehittämisideat linkitetään hyväksyttyyn maakuntastrategiaan erityisen yhteensovittamisasiakirjan avulla. Tähän yhteistyöasiakirjaan on sisällytetty saariston kannalta keskeisimmät kehittämistarpeet huomioiden maakuntastrategian teemat sekä listattu toimenpiteet esimerkkeineen ja vastuutahoineen. Oheismateriaalina on saaristo-ohjelman ja maakuntastrategian ns. yhteensovittamisasiakirja. Valmistelija TN/SH/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus hyväksyy saaristotoimikunnan hyväksymän esityksen saaristoohjelman ja maakuntastrategian yhteensovittamisasiakirjaksi. Lisätietoja saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p ,

68 11, MH :00 / Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan Sivu 67 VARSINAIS SUOMEN LIITTO /Saaristotoimikunta Saaristo ohjelman linkitys Maakuntastrategiaan TAUSTA Varsinais Suomen liiton maakuntastrategia (Maakuntaohjelma / Maakuntaohjelma ) hyväksyttiin Strategian johtoajatuksena on kumppanuus. Arvokärkinä ovat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus sekä resurssiviisaus. Näihin kärkiteemoihin liittyy lukuisia toimenpiteitä, joita maakuntaohjelmassa tulee toteuttaa kumppanuusfoorumin puitteissa. Kumppanuusfoorumi on maakuntaohjelman päätoimenpide. Ihmiset ja avoin tieto muodostavat kumppanuusfoorumin perustan. Foorumissa kohtaavat tieto ja tekijät. Foorumi muodostaa viitekehyksen tiedon ja tekijöiden kohtaamisille; kyse voi olla työpajoista, verkkopalveluista, verkostoista tai kehittämistiimeistä. Eräs tärkeä kohderyhmä ovat opiskelijat, joille kumppanuusfoorumi haluaa tarjota kohtaamispaikan työelämän kanssa, jotta koulutus ja työelämä integroituisivat keskenään paremmin. Kumppanuusfoorumi auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuksia ja luomaan kokonaisuuksia. Kaiken keskiössä ovat kuitenkin kumppanuusfoorumin toimijat. Varsinais Suomen liiton saaristo ohjelman päivitys täydensi Varsinais Suomen maakuntaohjelmaa ja maakuntaohjelman toteutussuunnitelmaa Saaristo ohjelma keskittyi saariston ajankohtaisimpiin ja keskeisimpiin kehittämiskysymyksiin. Linjaukset saaristo ohjelmalle otettiin lainsäädännöstä, erityisesti saaristolaista (494/81, 1138/93) ja joulukuussa 2011 päivitetystä asetuksesta koskien saaristokuntia ja saaristo osakuntia Huomioon otettiin niin ikään nykyisen hallituksen suunnitteilla ollut saariston kehittämisen toimintaohjelma Muita keskeisiä teemoja olivat edelleen ajankohtaiset kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistukset, kuntarakenneuudistus sekä saaristoliikennettä koskevat asiat. Lisäksi saaristo ohjelmassa pureuduttiin saaristomatkailuun, Saaristomeren tilaan ja muihin ympäristökysymyksiin sekä saaristokulttuuriin. Oma sijansa oli perinteisesti myös mökkeilyllä tai oikeammin vapaa ajan asumisella, kakkosasumisella. PROSESSI Varsinais Suomen liiton saaristotoimikunta tutustui uuteen maakuntastrategiaan sen valmistuttua ja tultua hyväksytyksi kesäkuussa Strategiatyössä vahvasti mukana ollut erikoissuunnittelija Veli Matti Kauppinen esitteli maakuntastrategian pääkohtia ja ydinajatusta saaristotoimikunnan kokouksessa Kustavissa Kyseisessä kokouksessa päätettiin valtuuttaa saaristo ja maaseutuasiamies yhdessä saaristotoimikunnan työvaliokunnan kanssa pohtimaan edellisen saaristo ohjelman (päivitys) nivouttamista uuteen maakuntastrategiaan. Työvaliokunta kokoontui ja esitteli näkemyksiään saaristotoimikunnalle Uudessakaupungissa. Saaristotoimikunnan jäsenten oli mahdollista antaa synkronointityöhön ehdotuksia saaristo ja maaseutuasiamiehelle mennessä. Saaristotoimikunta otti kantaa synkronointiin uudelleen vuoden 2015 ensimmäisessä kokouksessaan pohjana saaristo ja maaseutuasiamiehen laatima runko. Synkronointiasiakirja hyväksyttiin lopullisesti vietäväksi Varsinais Suomen maakuntahallituksen käsittelyyn saaristotoimikunnan kokouksessa

69 11, MH :00 / Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan Sivu 68 VALITUT TEEMAT Saaristotoimikunta päätti pitää kiinni edellisen saaristo ohjelman pääteemoista tässä saaristo ohjelman ja maakuntastrategian välisessä synkronoinnissa. Teemat ovat edelleen saariston kehittämiselle ja elävän saariston ylläpitämiselle oleellisia. Painopiste on siis seuraavissa teemoissa: 1. Saaristoliikenne ja tietoliikenneyhteydet 2. Saaristomatkailu ja muut elinkeinot 3. Asuminen (ml. vapaa ajan/kakkosasuminen) 4. Ympäristö 5. Kulttuuri Kyseisiin teemoihin saaristotoimikunta esittää joitakin tarkennuksia/kohdennuksia: 1. Saaristoliikenteen osalta painopiste yhteysalus ja lauttaliikenteeseen, niiden aikataulutukseen, reittien kilpailutukseen ja yleiseen palvelutasoon (erityisenä tavoitteena laivaston soveltuvuus kullekin reitille). Samoin siltojen kuntoon tulee saaristoliikenteen yhteydessä kiinnittää huomiota kun tiedossa on, että esim. Kirjalan salmen silta vaatii uusimisen lähitulevaisuudessa. Järkevää olisi toteuttaa uuden sillan rakentamisen yhteydessä myös Kaarinan läntinen ohikulkutie. Kiinteän tieyhteyden saaminen Paraisten ja Nauvon välille tulee pitää tavoitteena ja asiaa tulee pitää esillä vaikka siihen ei tällä tietämällä ole vielä löytynyt rahoitusta. Siltainvestointeja voinee rahoittaa osin säästöillä, jotka syntyvät lauttaliikenteen käyttökulujen poistumisesta. Lisäksi erityisesti saariston rengastien varren maanteiden piennaralueet vaatisivat parantamista pyöräilijöitä ajatellen. 2. Saaristomatkailussa tulee panostaa Rengasteiden edelleen kehittämiseen; matkailijoiden viipymää alueella tulee pidentää oheispalvelujen tehostetulla markkinoinnilla ja myös tarjonnan lisäämisellä. Ohjelmakauden kantava teema on lähiruoka, joka soveltuu erinomaisesti myös saaristoon. Kalastus, kalatalous ja kalanviljely muodostavat paitsi oman elinkeinonsa myös tukevat esim. matkailuelinkeinoa. Lammastalous saariston perinteisenä elinkeinona muodostaa niin ikään lähiruoka ajattelua tukevan toimialan. Elinkeinojen kehittäminen saaristossa (ja muuallakin maaseudulla) edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä. 3. Asumiseen liittyvässä toiminnassa huomio tulee kiinnittää vapaa ajan asumisen muuttamiseen ympärivuotiseksi asumiseksi. Kesäasuntojen muuttamista ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi tulee edistää ja tehdä asiassa pelisäännöt selviksi (ennen kaikkea kuntien vastuu). Vapaa ajan asukkaan muodostavat saaristolle merkittävän kasvupotentiaalin ja vapaa ajan asukkaiden merkitys saariston taloudelle on jo nykyisellään varsin merkittävä monine kerrannaisvaikutuksineen. Etätyömahdollisuuksien luominen ja edistäminen on suorassa yhteydessä vapaa ajan asuntojen tehostettuun käyttöön. Tällä on selviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Kaikessa saariston kehittämisessä tulee sulkea pois vastakkain asettelu vakinaisen ja vapaa ajan asumisen välillä. 4. Ympäristökysymyksissä huomio kohdistuu paitsi edelleen Saaristomeren tilaan ja tavoitteeseen sen hyvän tilan saavuttamisesta, myös kulttuuriympäristöön ml. saariston rakennettu ympäristö.

70 11, MH :00 / Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan Sivu Kulttuurin teemaan katsotaan kuuluvaksi perinteinen saaristokulttuuri (työtavat, eri elinkeinot myös kulttuurin ilmentäjinä, perinteinen saaristorakentaminen, kielelliset kysymykset/kaksikielisyys, ruotsinkielisyys). Saaristotoimikunta näkee tärkeänä, että itse saaristolaisille annetaan parempi painoarvo pohdittaessa, mitä on saaristokulttuuri saaristolaiset tulee nähdä oman kulttuurinsa parhaina asiantuntijoina. Teemoja toteuttavat toimenpiteet maakuntastrategiassa, vastuutahot KUMPPANUUSSTRATEGIAN TEEMAT JA TOIMENPITEET SUHTEESSA SAARISTO OHJELMAAN Vastuullisuus Vastuullisuus teemaan toimenpiteistä voidaan löytää kiinnekohtia saaristo ohjelmaan ainakin seuraavien toimenpiteiden osalta: V1 Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja käyttäytymisen voimaa muuttaa elinympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin, ja sitä kautta parantaa ympäristömme vetovoimaa ja kansainvälistä näkyvyyttä. Esimerkkejä: kalanviljelyn imagon parantaminen uusin teknologioin/sijainnin ohjauksella (saaristomatkailu ja muut elinkeinot, ympäristö) Vastuutaho: yrittäjät, ELY keskus vähempiarvoisen kalan poistokalastus JA jalostaminen sekä ravinnoksi että energian lähteeksi (saaristomatkailu ja muut elinkeinot, ympäristö) Vastuutahot: yrittäjät, kuluttajat, ELY keskus, eri rahoituslähteet) haja asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen (ml. vapaa ajan kiinteistöt) jätevesien käsittelyn tehostaminen (asuminen, ympäristö) Vastuutahot: kunnat, vapaa ajanasukkaat, vesi ja jätevesiosuuskunnat V2 Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käytäntöjä ja tietoa. Esimerkkeinä lähi ideologiasta ovat lähiruoka, lähienergia, lähimatkailu sekä kylien ja kaupunginosien kehittäminen. Esimerkkejä: kyläyhdistykset ym muodostavat jaostoja tukemaan lähi ideologiaa tai jo aiemmin olemassa olleita verkostoja kootaan uudestaan (Skärgårdssmak, Mathantverkare). (Saaristomatkailu ja muut elinkeinot, asuminen, ympäristö) Vastuutahot: kunnat, yhdistykset, aluelautakunnat V3 Lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun mahdollistamalla varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. Esimerkkejä:

71 11, MH :00 / Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan Sivu 70 kyläyhdistykset, aluetoimikunnat ja muut yhdistykset otetaan aktiivisesti mukaan kunnalliseen kaavoitusprosessiin jo suunnitteluvaiheessa. Vastuutahot: kunnat, yhdistykset, aluelautakunnat, mökkiläistoimikunnat ja vastaavat V 4 Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maakunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Esimerkkejä: nuoria houkutellaan aiempaa aktiivisemmin mukaan kunnallisiin ym. päätöksentekoelimiin, yhdistyksiin ja toimielimiin sekä perustetaan nuorille suunnattuja toimielimiä/nuorisolautakuntia/nuorisovaltuustoja (asuminen, ympäristö). Vastuutahot: kunnat, puolueet, yhdistykset, seurakunnat V5 Kehitetään nuorten maakunnallinen työ ja harjoittelumalli: kaikki kesäduunaa sovellettavaksi sekä perus että toisella asteella hyödyntämällä mm. kummiyritystoimintaa sekä jo olemassa olevia työharjoittelumalleja. Esimerkkejä: saariston yritykset käyttävät hyödykseen opiskelijoita Turun seudun oppilaitoksista kesätyöpaikkoihin rekrytoinnissa (kielitaito, alueen tuntemus); syntyy luonteva yhteys maakunnan oppilaitosten ja saariston (pientenkin) yritysten kanssa (saaristomatkailu ja muut elinkeinot). Vastuutahot: V S alueen oppilaitokset, saariston yritykset ml. pien ja mikroyritykset V6 Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys ja innovaatiovalmiuksia yhteistyössä niiden toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen. Kehitetään nuorten ja muiden erityisryhmien uraohjausta. Esimerkkejä: saariston yritykset markkinoivat aktiivisesti itseään oppilaitoksiin päin työvoiman tarpeen ollessa ajankohtainen (joko kausi tai vakinaisen henkilöstön tarve); tähtäimessä nuorten työllistymisen /työharjoittelun lisäksi jatkajan löytäminen saariston mikroyrityksille, joissa erityisesti matkailun puolella tarvitaan uusia yrittäjiä (sukupolvenvaihdos monesti ajankohtainen). Vastuutahot: V S alueen oppilaitokset, saariston yrittäjät ja yrittäjäorganisaatiot V7 Kehitetään ympäristön lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä käsittämään oman elinpiirin rakennetun ympäristön merkitys osana maakunnan vetovoimaa. Esimerkkejä: työväen /kansalaisopistot ottavat kurssitarjontaansa paikallishistorian/paikallisen arkkitehtuurin kursseja, joiden sisältöä voivat käyttää hyväkseen paitsi yksityiset ihmiset myös esim. matkailun toimijat omaan tuotekehittelyynsä ja markkinointiin. Vastuutahot: maakunnan vapaan sivistystyön toimijat, Curatio yhdistys, museot V8 Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. Esimerkkejä:

72 11, MH :00 / Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan Sivu 71 saariston kunnat ottavat käyttöön kannustinjärjestelmän omille työntekijöilleen (suoriteperusteiset kannustimet) sekä liikuntasuoritteista että kestävien liikennevalintojen hyödyntämisestä esim. työmatkaliikenteessä. Vastuutahot: saariston kunnat, liikuntajärjestöt, Kuntaliitto, STM, Työterveyslaitos Yhteistyötaidot Yhteistyö teeman toimenpiteet esimerkkeineen saaristoon sovellettaviksi: Y1 Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia omien sektoreiden edunvalvontarajoja. Esimerkkejä: Kootaan saaristossa säännöllisesti pyöreän pöydän ääreen toimijoita pohtimaan saariston kehittämistä edistäviä/hankaloittavia toimia ja seikkoja; mukaan kutsutaan toimijoita kaikilta sektoreilta (julkinen, yksityinen, 3. sektori). Vastuutahot: kunnat, järjestöt, ELY keskus ja muut valtion toimijoiden edustajat, yksityiset henkilöt Y2 Toteutetaan osana aluetietopalvelua maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen mm. kansalaisyhteiskunnan palveluista. Esimerkkejä: Saariston järjestöt ja kuntien järjestämät palvelumuodot samaan kansalaisportaaliin omaan yhteyteensä (alaportaali tms). Vastuutahot: saariston 3. sektorin toimijat, kunnat, maakunnan liitto Y3 Kehitetään ennakointimenetelmiä osana aluetietopalvelua. Toteutetaan koulutusta enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa mm. hyödyntämällä ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä. Esimerkkejä: Saariston matkailun kehittämiseksi ja onnistuneiden sukupolven vaihdosten edistämiseksi yrityksissä (erityisesti matkailun sektorilla) luodaan monialaisuutta tukevia opintokokonaisuuksia; matkailun toimialalle räätälöidään opintokokonaisuuksia jotka antavat valmiuden vaikkapa lähiruokaan erikoistuneeseen matkailutoimintaan, mutta samaan opintokokonaisuuteen sisältyisi myös tavanomaista markkinointi ja viestintäkoulutusta, elintarvikehygienian opintoja jne. Vastuutahot: koulutuksen tarjoajat, yritykset ja yritysneuvontaa antavat organisaatiot jne. Y4 Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuiskoulutuksen kilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumenetelmiä ja ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla. Esimerkkejä:

73 11, MH :00 / Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan Sivu 72 Saariston vapaan sivistystyön toimijat (kansalais ja työväenopistot ym) jatkavat aiempaa toimintaansa monimuotokurssien järjestämisessä uusinta teknologiaa hyväksi käyttäen (videoneuvottelu, SKYPE jne.) Vastuutahot: maakunnan oppilaitokset, vapaa sivistystyön oppilaitokset, saariston kunnat, Turun Normaalikoulu Y5 Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja kasvuyrittäjyyteen sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa ja työelämän laatua. Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa. Esimerkkejä: Panostetaan yrittäjyyskasvatukseen maakunnan oppilaitoksissa ja kohdennetaan erityistä huomiota saaristoon, jonka yrityksistä monet (erityisesti matkailusektorilla) ovat sukupolvenvaihdoksen edessä. Haetaan uusia toiminta ja kehittämismalleja saariston yrityksille. Vastuutahot: oppilaitokset, yritysneuvojat kunnissa ja elinkeinojen kehittämiskeskuksissa Y6 Luodaan toimiva maakunnallinen yrityspalveluorganisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi. Kehitetään ensiasteen neuvontaa seutukunnissa. Esimerkkejä: Monialaisen osaamisen karkaamista saaristosta estetään toimivalla yrityspalveluorganisaatiolla, joka ulottaa vaikutuksensa myös saaristoon. Kohdennetaan yrittäjyysneuvontaa nuoriin osaajiin, jotka ovat valmiita uusiin innovaatioihin ja uudenlaiseen ajatteluun yritystoiminnassa. Vastuutahot: Kunnalliset ja seudulliset yritysneuvojat ja elinkeinojen kehittämiskeskukset. Saavutettavuus Saavutettavuus teeman toimenpiteet saaristoon sovellettuina: S1 Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden kestävä ja älykäs alue ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajat ylittävää suunnittelu ja kehittämisyhteistyötä. Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa päättäjät, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat ja muut toimijat voivat kohdata ja verkostoitua. Tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. Esimerkkejä: Saariston kuntien päättäjät järjestävät yhdessä opiskelijoiden ja kolmannen sektorin kanssa avoimia ideointipäiviä, joissa haetaan paitsi yleisiä kehittämiskohteita myös ideoita julkisten tilojen tehokkaaseen käyttöön. Saariston monipalvelupiste mallin laajentaminen. Vastuutahot: kunnat, järjestöt, oppilaitokset

74 11, MH :00 / Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan Sivu 73 S2 Kehitetään Varsinais Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella. Hyödynnetään pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma Turku Pietari) mahdollisuudet sekä edistetään rannikon ja sisämaan liikenneyhteyksiä. Varmistetaan Espoo Salo oikoradan suunnittelun eteneminen. Esimerkkejä: Saariston kunnat käyttävät hyödyksi Pohjoismaista saaristoyhteistyötä ja sen luomaa verkostoa; kyse voi olla hanketoiminnasta, liikenteen kehittämisestä, aluekehitystyöstä, uusien avauksien hakemisesta jne. Vastuutahot: kunnat, elinkeinokeskukset, järjestöt, ELY keskus, V S liitto, CB S3 Kehitetään myyntiosaamista erityisesti potentiaalisilla vientialoilla. Esimerkkejä: Panostetaan saariston matkailuyritysten ja erityisesti uusien matkailutoimijoiden vientiosaamisen kasvattamiseen uusien kohderyhmien saavuttamiseksi ja tukemaan tuotekehitystyötä. Vastuutahot: TE toimistot, yrittäjäyhdistykset, elinkeinokeskukset, kunnat, ELY keskus S4 Tuotteistetaan koulutusosaamista ja kehitetään yhteistä koulutusvientiä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. Esimerkkejä: Tuotteistetaan saaristossa pitkään sovellettua monimuoto opetusta (videoneuvottelun, SKYPEn ja muun vastaavan uuden teknologian nivominen perinteisiin opetusmenetelmiin) ja tehdään siitä vientituote. Vastuutahot: kuntien opetustoimi, Turun normaalikoulu, AVI, OKM S5 Edistetään ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelujen joustavuutta ja modulointia esimerkiksi toteuttamalla avoin ammattiopisto. Esimerkkejä: Kytkös saaristossa toimenpiteeseen S4 tavoitteena monimuoto opintoihin pohjaava saariston avoin ammattiopisto, joka on vahvassa yhteistyössä alueen yritysten ja yrittäjyyttä tukevien ja kehittävien tahojen kanssa. Vastuutahot: kunnat, olemassa olevat oppilaitokset, joilla kytköksiä saaristoon, kehittämiskeskukset, OKM S6 Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. Esimerkkejä: perusteilla oleva maakunnallinen virkistysalueyhdistys huolehtii olemassa olevien kohteiden ylläpidosta ja kunnostamisesta sekä varustamisesta yhteistyössä saariston muiden toimijoiden kanssa.

75 11, MH :00 / Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan Sivu 74 Vastuutahot: Varsinais Suomen virkistysalueyhdistys, Saaristomeren kansallispuisto, Metsähallitus, Biosfäärialue, ELY keskus, LEADER ryhmät Resurssiviisaus Resurssiviisaus teeman toimenpiteet saaristossa: R1 Tuetaan materiaali, energia, ravinne ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen. Esimerkkejä: Tuetaan uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä (tuuli, aurinko ja aaltoenergia) sekä selvitetään mahdollisuuksia esimerkiksi suljetun kierron vesiviljelyn käyttöön otosta laajemmin. Vastuutahot: yritykset, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset, V S liitto, ELY keskus R2 Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. Esimerkkejä: Saariston kunnat ja muu julkinen sektori saaristossa panostavat hankinnoissaan hajautettuihin hankintoihin, jolloin aiempaa useammin palvelun tarjoajaksi valikoituu yritys lähialueelta (millä on positiivisia vaikutuksia paikallistalouteen). Edellä mainittu vaatii lisäkoulutusta hankintaosaamisessa. Vastuutahot: kunnat, valtion yksiköt, ELY keskus R3 Aktivoidaan maahanmuuttajien olemassa oleva tietotaito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön ja tuetaan maahanmuuttajien osaamisen kehittämistä. Esimerkkejä: Otetaan aktiivisesti selvää saariston kunnissa asuvien/kuntiin muuttavien maahanmuuttotaustaisten henkilöiden erikoisosaamisesta osana kotouttamisprosessia; hyödynnettävää osaamista löytynee esim. kalatalous, maatalous ja ravitsemussektoreilta sekä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Vastuutahot: kunnat, yritykset, oppilaitokset, maahanmuuttoviranomaiset R4 Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Parannetaan suunnittelun laatua ja päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia. Esimerkkejä: Saariston kunnissa ja kaikessa muussakin saaristoon kohdistuvassa julkisessa päätöksenteossa käytetään aiempaa enemmän hyödyksi puolueetonta asiantuntijatietoa taustoittamaan tehtäviä päätöksiä; kyse voi olla esim. haittaeläimiin kohdistuvista toimista, uusiutuvan energian ratkaisuista jne.

76 11, MH :00 / Pykälän liite: Saaristo-ohjelman linkitys maakuntastrategiaan Sivu 75 Kootaan yhteen ns. saariston asiantuntijaverkosto osana avoimen datan hyödyntämistä. Vastuutahot: kunnat, valtion viranomaiset, V S liitto R5 Kehitetään Varsinais Suomen vetovoimaa erityisesti vanhojen rakennusten ja ympäristöjen innovatiivisella uudella käytöllä. Esimerkkejä: Saariston vanhoja luotsiasemia ym. julkisesta käytöstä poistuneita rakennuksia muokataan esim. matkailuun ja matkailua tukeviin toimiin soveltuviksi. Vastuutahot: Metsähallitus, kunnat, matkailun toimijat, luontomatkailu ym. yhdistykset, Curatio

77 12, MH :00 MAANK: 63/2015 Sivu 77 FISS VARSINAIS-SUOMI -HANKKEEN KÄYNNISTÄMISPÄÄTÖS Asia FISS VARSINAIS-SUOMI -hanke on saanut positiivisen hanketukipäätöksen Euroopan aluekehitysrahastolta (MKH ).. Valmistelija HS/AA/em Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Hankkeen tavoitteena on: 1. Tukea alueella tapahtuvaa työtä, osaamisen kehittämistä ja aloitteita, joiden tavoitteena on rakentaa resurssitehokkuudesta ja kiertotaloudesta Varsinais-Suomen vahvuustekijä 2. Parantaa Varsinais-Suomen alueen yritystoiminnan kannattavuutta tehostamalla alueella toimivien yritysten materiaalien ja energian käyttöä 3. Synnyttää uutta liiketoimintaa hyödyntämällä alueella syntyviä jäte- ja materiaalivirtoja 4. Selvittää yritysten osaamisen kehittämistarpeita liittyen symbioosien muodostamiseen 5. Juurruttaa resurssitehokkuuteen tähtäävä verkostomainen toiminta erityisesti pk-yritysten normaaliin yrityskulttuuriin aktivoivilla ja innostavilla yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmillä Hankkeen keskeisinä toimenpiteinä on kerätä tietoa alueen yritysten resurssitiedoista FISStyöpajojen, yrityshaastattelujen ja kyselyiden avulla. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke tukee suoraan Resurssiviisaus-arvokärjen toimenpidettä R1. Varsinais-Suomen liitto / Valonia on sitoutunut hankkeen toteuttamiseen. Valonia on vastuussa aktivointityöpaketista, jonka keskeiset toimenpiteet ovat Varsinais-Suomen yritysten aktivointi, FISS-työpajojen järjestäminen sekä yrityskohtaiset haastattelut. Työpaketissa kerätään tietoa alueen ylijäämämateriaalivirtojen nykytilasta sekä tuottajista ja hyödyntäjistä. Valonian toisen vastuutyöpaketin toimenpiteitä ovat tulosten hyödyntämisen ja toiminnan jatkuvuuden takaaminen sekä toimivan toimintamallin jalkauttaminen hankkeen jälkeen, kytkös muihin alueellisiin resurssitehokkuutta ja teollisia symbiooseja sekä kiertotaloutta tukeviin prosesseihin kuten UUMA-hankkeeseen. Hankkeen toteutusaikataulu on ja budjetti on euroa, josta omarahoitusta on 30 % eli euroa. Henkilöstövaikutus on 0,75 htv. Omarahoitus katetaan Valonian kuntarahoituksesta. Hankkeen on tarkoitus edustaa maakuntaa valtakunnallisessa Motiva Oy:n koordinoimassa FISSverkostossa ja olla käynnistämässä jatkuvaa toimintaa resurssiviisauden edistämiseksi. Tästä tehdään erillinen hakemus Motivalle. Maakuntahallitus päättää 1. käynnistää FISS Varsinais-Suomi -hankkeen ja perustaa sille kustannuspaikan. Hankkeen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. 2. valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan projektin käynnistymiseen liittyvät asiakirjat ja hakemuksen valtakunnallisen FISS-verkoston jäsenyydestä. Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

78 13, MH :00 ALUEK: 89/2015 Sivu 78 CPMR:N YLEISKOKOUS, CPMR GENERAL ASSEMBLY, FIRENZE, ITALIA Asia Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) CPMR:n 43. yleiskokous, General Assembly, pidetään Italian Firenzessä ke-pe Yleiskokouksessa käsitellään vuoden 2015 toimintasuunnitelma sekä lähivuosien talousarviot. Lisäksi esityslistalla on meri- ja koheesiopolitiikka, saavutettavuus ja liikenne sekä energia- ja ilmastokysymyksiä. Yleiskokouksen yhteydessä pidetään myös Itämerikomission kokous. Kokouksen alustava esityslista on oheismateriaalina. Valmistelija TN/SP/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää edustuksestaan Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) yleiskokoukseen ke-pe Firenzeen Italiaan. Lisätietoja erikoissuunnittelija Sonja Palhus, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

79 14, MH :00 ALUEK: 90/2015 Sivu 79 CPMR:N ITÄMERIKOMISSION MERIASIOIDEN TYÖRYHMÄN KOKOUS Asia Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) Itämerikomissio (BSC) järjestää Tukholmassa meriasioiden työryhmän kokouksen. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ja edistämään tiedonvaihtoa ja yhteistyötä Itämeren alueella. Luottamusmiesedustusta kaivataan työryhmän vaikuttavuuden ja tulosten levittämisen edistämiseksi. Syyskuun kokouksen teemoja ovat mm. alueelliset investoinnit EU-tuella, yhteiset projektit sekä sinisen kasvun agenda Itämerellä. Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Esityslista on oheismateriaalina. Maakuntahallitus päättää yhden edustajan lähettämisestä Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPMR) Itämerikomission (BSC) meriasioiden työryhmään Tukholmassa. Lisätietoja erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p ,

80 14, MH :00 / Pykälän liite: CPMR Sivu 79 CONFERENCE OF PERIPHERAL MARITIME REGIONS BALTIC SEA COMMISSION 6, rue Saint-Martin RENNES F Tel Fax asa.bjering@crpm.org Web: MARITIME WORKING GROUP 8 th September 2015, Stockholm Venue: Stockholm County Council DRAFT AGENDA Attendance Meeting is open for Member Regions, Observer Regions and invited Guests and is announced on the Baltic Sea Commission Website Opening Session (moderated by Jaakko Mikkola) - Opening words by Jaakko Mikkola - Follow up on last meetings minutes (available on the website) by Jaakko Mikkola - Stockholm and Blue Growth by Gustav Hemming - Presentation round where participants are asked to give an update on processes that are currently active or just finished relating to CPMR/BSC work Maritime Industries - The analysis of investments made in the maritime field at regional level with the support of ESI funds, CPMR report by Damien Perissé o Launch of the report in Brussels September by Damien Perrisse o Launch of the report on Visby 24 September by Åsa Bjering - Projects in the BSR o Blue Smart Regions (tbc) o Vasco Da Gama next step (tbc) - Stockholm County Council s Waterstrategi and how it will be worked within the new Regional Plan, by Maja Berggren, Regional Planner - There is still time if any other Region/Stakeholder wants to present what they are doing Blue Growth Agenda BSR Lunch - Master Plan on Maritime Technologies - How does the Working Group and Regions wish to contribute? - Strategy on Maritime and Coastal Tourism in the BSR (right now on hold. Needs to be further investigated) - EUSBSR (speaker /contributor tbc) Presentation on a proposal for a seed-money project Åsa Bjering or one of the lead applicants will inform participants about the project and opening up the possibility for more Regions to join. The draft application needs to be sent out a minimum of 10 days before the meeting. It is open for all Members of the BSC to join.