TAMPERE-PIRKKALAN LOGISTIIKKAKESKUS

Transkriptio

1 TAMPERE-PIRKKALAN LOGISTIIKKAKESKUS ALUEVARAUSSUUNNITELMA PIRKANMAAN LIITTO 2008

2 II

3 III TIIVISTELMÄ Tampereen seudun valtakunnallisesta logistiikkakeskuksesta laadittiin esiselvitys vuonna Siinä todettiin, että seutu on valtakunnallisten tavaravirtojen leikkauspisteessä, keskellä teollista Suomea. Lisäksi seutu jo itsestään muodostaa kasvavana valtakunnallisena aluekeskuksena tavaravirtoja niin paljon että alueella on tarve keskitettyyn logistiikkakeskukseen. Esiselvityksessä tehdyssä vertailussa todettiin keskuksen parhaaksi sijoituspaikaksi Tampereen, Pirkkalan ja Lempäälän raja-alue pääradan länsipuolella. Vertailussa oli mukana kuusi eri aluetta. Esiselvityksen pohjalta laaditussa Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnitelmassa on tutkittu alueen tarkempaa sijaintia, aluerajausta sisäistä aluerakennetta, liikenneväyliä sekä alueen rakentamisen kustannuksia. Alue on todettu logistiikkakeskuksen toimintaan hyvin sopivaksi, koska alun perinkin se on varattu teollisuuteen ja kaavoitustilanne mahdollistaa alueen nopean toteuttamisen. Esitetyllä alueella ei ole nykyisin juuri ollenkaan maankäyttöä eikä siitä aiheudu oleellista haittaa lähiseudun asutukselle. Alue sijaitsee lentoliikenteen melualueella, joten se ei sovellu esimerkiksi asuinkäyttöön. Alueen luonto- ja ympäristöarvot eivät oleellisesti kärsi logistiikkakeskuksesta ja alueen läpi kulkevat virkistysreitit pystytään ohjaamaan joko alueen läpi tai pienellä kiertoreitillä. Toimiva logistiikkakeskus tarvitsee hyvät kuljetusyhteydet. Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksesta on erityisen hyvät yhteydet valtakunnan päätieverkkoon valtateille 3 ja 9 sekä päärataan. Yhteydet kaikkiin Etelä-Suomen satamiin on sujuvat niin tie kuin raideliikenteellä. Etäisyys satamiin on alle 200 km eli kuljetusten kannalta riittävän lyhyet. Tampere-Pirkkalan lentoasema on alueen välittömässä läheisyydessä ja tulevaisuudessa sinne on hyvät tieyhteydet logistiikkakeskuksen alueelta. Lisäksi Sarankulma-Sääksjärvi alue on citylogistiikan kannalta edullisessa paikassa lähellä Tampereen keskustaa ja kaupunkiseudun muita työ- ja palvelukeskittymiä. Logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnittelun rajausta ja toiminnallista rakennetta määrittelivät mm. alueen rakenteellisesta sijainnista, korkeusasemasta ja ympäristötekijöistä johtuen seuraavat reunaehdot: 1. Alue tulee rajata niin, että muodostuu riittävät suoja-alueet Toivion ja Sääksjärven asutukseen 2. Toiminnallisen rakenteen suunnittelussa tulee mahdollistaa vaiheittain rakentaminen 3. Alueen korkeustaso on määriteltävä siten, että ratayhteys ja lastauspiha voidaan sinne rakentaa 4. Alueen tulee olla kytkettävissä päätieverkkoon useammasta pisteestä kaikissa toteuttamisvaiheissa Näistä reunaehdoista johtuen alue sijoittuu koillis-lounasuunnassa Sarankulman ja Sääksjärven väliselle alueelle. Alueen käyttö on suunniteltu siten, että rautateihin kytkeytyvien kuljetusten alue on sijoitettu alueen lounaisosaan, jonka suuntaan on

4 IV logistiikkakeskusta mahdollista laajentaa. Tälle alueelle on sijoitettu myös rataan kytkeytyvät kontti ja yhdistettyjen kuljetusten aluevaraukset. Maakuljetusten alue on sijoitettu keskuksen koillisosaan, koska siellä maaston korkeuserot vaikeuttavat rautatiekuljetusten kuormaustoimintoja. Pääradan varteen on kaavailtu logistiikan osaamiskeskusasioiden ja korkeamman teknologian aluetta, jotka pystyvät hyödyntämään näkyvää sijaintia. Logistiikkakeskuksen vaiheittain toteuttaminen on suunniteltu siten, että ensimmäisenä vaiheena rakentuu päärataan rajoittuvan 67 hehtaarin alue ja toisessa vaiheessa alue laajenee lounaaseen ja alue kasvaa noin 130 hehtaarin suuruiseksi. Rakennettavien alueiden rypälemäinen jäsennys mahdollistaa joustavan toteutuksen kysynnän mukaan, eikä rakentamisessa ole välttämätöntä noudattaa alustavaa vaiheistusta. Ulkoiset yhteydet pääteihin on esitetty alueen länsiosasta Tampereen läntisen kehätien Linnakorven eritasoliittymään kautta valtateille 3, 9, 11 ja 12. Alueen itäosasta on yhteys katuverkon kautta Sarankulman teollisuusalueeseen ja sitä kautta Tampereen läntiselle kehätielle. Alueen eteläosasta on toisessa vaiheessa esitetty yhteys Lempäälän kautta valtatie 3:lle. Tulevaisuudessa alueen etelä- ja länsipuolelle toteutuvien uusien väylien, Tampereen seudun 2-kehä ja valtatien 3 Puskiainen Pirkkala myötä logistiikkakeskuksen liikenneyhteydet paranevat entisestään. Alueen liikenneväylien ja kunnallistekniikan rakentamiskustannukset ovat 41 miljoonaa euroa. Kustannuksiin on laskettu alueen maaston tasaaminen, katujen ja niihin liittyvän vesi- ja viemärihuollon kustannukset sekä ensimmäisen vaiheen kytkennät ulkoiseen verkkoon. Kustannusarvio sisältää myös pistoraiteen. Toimintaprofiilin suhteen Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksella on monia mahdollisuuksia. Lähtökohtana on valtakunnallinen logistinen keskus, johon on mahdollista keskittää erikoislogistiikan ja osaamiskeskuksen palveluita, eri kuljetusmuotojen yhteisiä palveluja, varastointi- ja konttipalveluita sekä niiden lisäarvopalveluita. Tarkempi toimintaprofiili määritellään myöhemmin ja siihen vaikuttaa yritysten kiinnostus alueen kehittämiseen. Logistiikkakeskuksen perustamisselvitykset jatkuvat kaavoitusprosessin kautta erilaisina maankäyttöön, liikenteeseen ja ympäristöön liittyvinä selvityksinä. Toisaalta logistiikkakeskuksen toiminnan kehittäminen jatkuu toimintaprofiilin tarkentamisella ja alueen markkinoinnilla. Kehitystyötä jatketaan ppp-mallilla (public-private partnership), koska tavoitteena on hyvin organisoitu ja suunniteltu, korkeatasoinen logistiikkakeskus.

5 V SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LOGISTIIKKAKESKUKSEN SIJOITTUMISEN PERUSTEET Esiselvityksessä tarkastellut vaihtoehdot Valitun sijaintivaihtoehdon vahvuudet LOGISTIIKKAKESKUKSEN ALUERAJAUS JA MAANKÄYTTÖ Maanomistus Alueen maasto ja ympäristö Alueen kaavoitustilanne Logistiikkakeskuksen suunnitteluperiaatteet Logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnitelma ALUEEN LIIKENNEYHTEYDET Kytkennät ulkoiseen tieverkkoon Kytkennät rataverkkoon Sisäinen liikenneverkko Kytkennät Tampere-Pirkkalan lentoasemaan INVESTOINTIKUSTANNUKSET LOGISTIIKKAKESKUKSEN TOIMINTAMALLIVAIHTOEHDOT Toimintaprofiilivaihtoehtoja Organisointimalli JATKOTOIMENPITEET Toimintaprofiilin määritys Kaavoitus ja siihen liittyvät selvitykset LIITTEET... 28

6

7 1 1 JOHDANTO Tampereen kaupunkiseutu on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista ja vetovoimaisimmista alueista, jolla on vahva teollinen ja kaupallinen elinkeinorakenne. Pohjoismaiden suurimpana sisämaan kaupunkialueena seutu synnyttää jo itsessään huomattavia tavaravirtoja ja alueen keskeisen liikenteellisen sijainnin johdosta alueen kautta kulkee merkittävä osuus valtakunnan tavaravirroista. Koko logistisessa kentässä tapahtuviin muutosnäkymiin sekä Tampereen kaupunkiseudun luontaisiin logistisiin vahvuuksiin perustuen Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki ja Pirkkalan kunta laativat vuonna 2006 esiselvitystyön Tampereen seudulle sijoitettavasta logistiikkakeskuksesta. Esiselvityksen tulokset osoittivat, että on tarpeen ja perusteltua rakentaa uusi valtakunnallinen logistinen keskus Tampereen kaupunkiseudulle. Esiselvityksessä löydettiin vaihtoehtovertailun tuloksena keskukselle rakenteellisesti ja liikenteellisesti erinomainen sijaintipaikka Tampereen Pirkkalan Lempäälän raja-alueen tuntumassa. Esiselvityksen tulosten pohjalta Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki, Lempäälän ja Pirkkalan kunnat käynnistivät keväällä 2007 Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen 2. suunnitteluvaiheen. Tämä aluevaraussuunnitelma on osa 2. suunnitteluvaiheen selvityksiä. Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnitelman tavoitteina on tarkentaa alueen sijoittumista Tampereen, Pirkkalan ja Lempäälän raja-alueella ja hahmotella logistiikkakeskuksen toiminnallista rakennetta huomioiden alueen vaiheittain toteutuminen. Tavoitteena on myös esittää periaateratkaisut alueen kytkeytymisestä tie- ja katuverkolle sekä liittyminen Tampere - Helsinki päärataan ja arvioida karkeasti alueen ulkoisen infran ja sisäisen kunnallistekniikan rakentamiskustannukset. Työn aikana valmisteltiin logistiikkakeskuksen toimintamallivaihtoehtoja esiselvityksen periaatteita tarkentaen. Edelleen aluevaraussuunnitelman toimeksiantoon liittyi alueen markkinointia palvelevien esittelykuvien laatiminen. Aluevaraussuunnitelma käytännön valmistelutyö on pääasiallisesti tehty konsultin valmistelemissa ideointi- ja suunnittelutyöverstaissa, joihin konsulttien lisäksi on osallistunut edustaja ratahallintokeskuksesta, VR-yhtymästä, Tiehallinnon Hämeen tiepiiristä ja Pirkanmaan liitosta. Työtä on ohjannut Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Risto Koivisto (pj) Pirkkalan kunnasta, Esa Kotilahti (varapj) Tampereen kaupungista, Jussi Niemi ja Pekka Harstila Pirkanmaan liitosta, Timo Salli kauppakamarista, Raimo Ylivakeri Kalmar Industries Oy:stä sekä Pertti Fagerlund esittelijänä ja sihteerinä Pirkanmaan liitosta. Pääkonsulttina selvityksessä on toiminut Sito Tampere Oy ja alikonsulttina FCG Planeko Oy. Projektipäällikkönä toimi Tenho Aarnikko Sitosta ja muina työn päätekijöinä olivat Jarkko Rantala, Juha-Pekka Häyrynen, Juha Mäkinen ja Katja Hyökki- Kotilainen Sitosta sekä Alf Lindström FCG Planekosta.

8 2 2 LOGISTIIKKAKESKUKSEN SIJOITTUMISEN PERUSTEET Logistiikkakeskus edellyttää sijainniltaan erinomaisia liikenneyhteyksiä. Sieltä tulee olla hyvät yhteydet pääteille, joiden kautta tavarat kuljetetaan keskuksen ja päämarkkina-alueiden välillä. Valtakunnallisen logistiikkakeskuksen ei ole hyvä olla sidottuna vain kumipyöräliikenteeseen vaan merkittävänä lisäarvoa tuo raideyhteys, sujuvat yhteydet satamien kautta merelle sekä lentokentän läheisyys. Nämä mahdollistavat monipuolisten toimijoiden sijoittumisen alueelle. Logistiikkakeskusta ei kuitenkaan voi rakentaa vain maantieteellisesti logistisesti edulliseen risteyskohtaan, vaan alueen läheisyydessä tulee olla saatavilla riittävästi työntekijöitä ja teollisuutta takaamaan alueen oman kysynnän. Tämä tarkoittaa käytännössä menestyvää kaupunkiseutua. Tampereen kaupunkiseutu täyttää nämä kriteerit. Se on valtakunnan tärkein pääteiden ja -ratojen solmupiste sekä valtakunnallisten tavaravirtojen leikkauspiste keskellä teollista Länsi-Suomea. Lisäksi Tampereelta on suorat yhteydet kaikkiin Eteläja Länsi- Suomen satamiin sekä kansainvälinen lentoasema. Lisäarvoa tuo myös Tampereen monipuolinen koulutustarjonta mm. logistiikan aloilta. 2.1 Esiselvityksessä tarkastellut vaihtoehdot Tampereen seudulle sijoitettavan logistiikkakeskuksen esiselvitys valmistui vuonna Selvityksessä verrattiin kuutta eri tulevaisuuden työpaikka-aluetta kuljetusten, maankäytön ja aluevarauksen kannalta: 1. Lempäälän Marjamäki 2. Tampere-Pirkkalan rajaseudun Sarankulma-Linnakorpi alue, 3. Pirkkalan lentokentän alue 4. Nokian, Ylöjärven ja Tampereen rajalla sijaitseva Kolmenkulma 5. Ylöjärven Elovainio 6. Kangasalan Tarastejärvi Vertailluista alueista liikenteellisesti ja toiminnallisesti selvästi parhaaksi mm. yritysten ja logistiikkatoimijoiden kannalta osoittautui vaihtoehto 2. Tampere-Pirkkalan rajaseutu (kuva 2.1).

9 3 5. Ylöjärvi, Elovainio 6. Kangasala, Tarastejärvi 4. Nokia, Kolmenkulma 2. Tampere, Pirkkala Sarankulma - Linnakorpi 3. Pirkkala,Lentokenttä 1.Lempäälä,Marjamäki Kuva 2.1. Tampereen seudun logistiikkakeskuksen sijaintivaihtoehdot, esiselvityksessä. 2.2 Valitun sijaintivaihtoehdon vahvuudet Logistiikkatoimijat valitsivat esiselvityksen yhteydessä tehdyssä haastattelussa Tampere - Pirkkalan rajaseudun kiinnostavimmaksi paikaksi keskiarvosanalla 4,0 (asteikko 1-5). Valinnan perusteina olivat erityisesti seuraavat tekijät: lyhyt etäisyys niin Tampereen keskustaan kuin Helsinki-Tampere moottoritielle raideyhteys pääradalta ja Viinikan ratapihan läheisyys lentokentän läheisyys Tampereen ja Pirkkalan rajaseutu on riittävän laaja alue ja maankäytöltään vielä vapaa, mikä mahdollistaa tilaa vievän logistiikan keskittymän sijoittumisen alueelle. Alue sijoittuu kaupunkirakenteessa välittömästi Sarankulman teollisuusalueen jatkeeksi. Valittu logistiikkakeskuksen alue on pääosin lentomelualuetta, eikä sitä siten voi hyödyntää esimerkiksi asumiseen. Valitun Tampereen ja Pirkkalan rajanseudun vahvuudeksi muodostui ennen kaikkea sen hyvä liikenteellinen sijainti Läntisen kehätien ja Helsinki-Tampere moottoritien tuntumassa, mikä mahdollistaa erinomaiset yhteydet alueelta pääkaupunkiseudulle ja eteläisen Suomenlahden satamiin. Logistiikkakeskuksen tulevan kehittämisen kannalta merkittävänä tekijänä on pistoraideyhteyden saaminen suoraan pääradalta. Ratayhteys mahdollistaa sujuvat ratayhteydet kaikista Suomen satamista Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskukseen.

10 4 City-logistiikan kannalta alue on riittävän lähellä Tampereen keskustaa ja koko kaupunkiseudun kuntien suuria työpaikka- ja palvelualueita. Lisäarvoa tuo myös sijainti lähellä Tampere-Pirkkalan lentoasemaa. Sarankulman Sääksjärven välinen alue sopiikin erinomaisesti valitun ns. sisämaa satama toimintamallin mukaiseksi Etelä-Suomen valtakunnalliseksi logistiikkaalueeksi. Kuva 2.2. Jatkosuunnitteluun valitun sijaintivaihtoehdon sijoittuminen suhteessa Tampereen seutuun ja päätieverkkoon.

11 5 3 LOGISTIIKKAKESKUKSEN ALUERAJAUS JA MAANKÄYTTÖ Logistiikkakeskus on suunniteltu sijoitettavaksi Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälään rajaseudulle, pääradan länsipuolelle Sarankulman, Taaporinvuoren, IsoNaistenjärven ja Sääksjärven rajaamalle alueelle. Nykyään alue on luonnonmukaista metsää, kuten ilmakuvasta (kuva 3.1) nähdään. Logistiikka-alueen pohjoispuolelle jää Taaporinvuori, jonka takana sijaitsee Pirkkalan Toivion asuinalue. Logistiikkakeskukselle on varattu aluetta noin 130 hehtaaria, joista ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus käyttää vajaat 70 hehtaaria. Kuva 3.1. Logistiikkakeskuksen alueen rajaus ilmakuvaan sovitettuna. Ilmakuva on otettu pohjoisen suunnasta. Logistiikkakeskuksen aluerajaus on suunniteltu niin, että Toivion ja Sääksjärven asuinalueiden väliin jää riittävät metsäiset suojavyöhykkeet. Pienimmilläänkin logistiikkakeskuksen rajalta Toivion alueen eteläreunalle on matkaa 750 metriä. Lisäksi yli 30 metriä ympäröivää maastoa korkeammalle kohoava Taaporinvuori muodostaa tehokkaan suoja-alueen ja meluesteen logistiikkakeskuksen ja Toivion asuinalueen välille. Lännessä aluetta rajaa mahdollisesti myöhemmin rakentuva Puskiainen-Pirkkala ohikulkuväylä.

12 6 3.1 Maanomistus Logistiikkakeskukselle varatut alueet omistavat osin kunnat ja osin yksityiset maanomistajat. Keskuksen 1.vaiheen alue on kuntien ja yhteisöjen omistuksessa. 2. vaiheen alueesta merkittävä osa on myös yksityisessä omistuksessa. Kuva 3.2. Maanomistuksen lohkojako. Vaalenpunaisella taustalla olevat alueet kuuluvat kunnille ja valkoiset alueet yksityisille. 3.2 Alueen maasto ja ympäristö Logistiikkakeskukselle varattu alue on suhteellisen tasaista sijoittuen korkeustasoltaan metriin. Alueen lähiympäristössä korkeusvaihtelut ovat melko suuria. Esimerkiksi: - alueen itäpuolella ja eteläpuolella olevat vesistöt: Sääksjärvi +110 ja Peltolammi Helsinki-Tampere päärata Taaporinvuoren huippu +156 Logistiikkakeskuksen suunniteltu korkeusasema on välillä metriä. Alueen ympäristö on metsäistä ja asumatonta, eikä siellä ole luonnonsuojelualueita. Kuvassa 3.4 on esitetty lähialueen arvokkaat luonto- ja suojelualueet sekä virkistysyhteydet. Näiden alueiden ja yhteyksien säilyminen on otettu huomioon aluevarausta suunniteltaessa.

13 7 Kuva 3.3. Logistiikkakeskuksen suunnittelualueen rajaus ja alueen maasto nykytilanteessa. Kuva 3.4. Logistiikkakeskuksen alueella ja sen lähistöllä sijaitsevat luonnonsuojelualueet ja virkistysyhteydet.

14 8 3.3 Alueen kaavoitustilanne Pirkanmaan maakuntakaavassa (kuva 3.5) on alueen itäosa kaavoitettu teollisuusalueeksi, mikä mahdollistaa logistiikkatoimintojen sijoittamisen alueelle. Länsiosa logistiikka-alueesta on maakuntakaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Tampereen yleiskaavassa on logistiikkakeskuksen itäosa kaavoitettu maakuntakaavan mukaisesti teollisuusalueeksi (kuva 3.6). Kuva 3.5. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Kaavan päälle on merkitty logistiikkakeskuksen sijainti pistemäisellä viivalla. Kuva 3.6. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta. Kuva 3.7. Ote Pirkkalan uudesta yleiskaavaehdotuksesta.

15 9 Pirkkalan ehdotusvaiheessa olevassa uudessa yleiskaavassa (kuva 3.7) on logistiikkakeskukseksi suunnitellun alueen itäosa merkitty teollisuusalueeksi ja länsiosa maa- ja metsätalousalueeksi. Lempäälän kunnan alueelle ei varsinainen logistiikkakeskusalue sijoitu, mutta kulkuyhteyksiä on logistiikka-alueelta suunniteltu Lempäälän kautta Sääksjärven Kuljun alueelle. Lempäälän kaavassa (kuva 3.8) on merkitty alustavat tielinjaukset Tampereen seudun 2-kehälle ja Puskiainen-Pirkkala tieyhteydelle. Kuva 3.8. Ote Lempäälän yhdistelmäyleiskaavasta. Tampereen vahvistetun yleiskaavan ja Pirkkalan ehdotusvaiheen yleiskaavan teollisuusaluevaraukset mahdollistavat logistiikkakeskuksen ensimmäisen vaiheen asemakaavojen valmistelun päärataan rajoittuvassa logistiikkakeskuksen itäosassa. Laajemman logistiikkakeskuksen (2.vaihe ja mahdollinen laajennus) toteuttaminen edellyttää maakuntakaavan päivittämisen tarvittavine taustaselvityksineen kuntakaavojen pohjaksi.

16 Logistiikkakeskuksen suunnitteluperiaatteet Logistiikkakeskus rakentuu erilaisista ja erikokoisista kuljetuksiin ja tavaravirtoihin liittyvien yritysten terminaaleista, varastoista ja hallintorakennuksista. Logistiikkakeskukselle on tyypillistä myös keskitetty yhteistoiminta ja palvelualue, joka sijoitetaan keskeiselle paikalle. Pääsääntöisesti samantyyppiset logistiikkapalvelut sijoitetaan samaan kortteliin. Mikäli keskukseen on raideyhteys, se sijoitetaan joko alueen keskelle tai toiseen reunaan riippuen alueen rakenteesta ja keskuksen toimintamallista. Kuvassa 3.9 on tyypillinen saksalaisen logistiikkakylän periaate. Pääratayhteys Ulkoiset tuotantotoiminnot Laajennusalueet KONTTIDEPOT Konttien käsittely Konttivarasto Pesu ja korjaus Sisäiset päätieyhteydet Pesu ja Kahvila Myynti/ huolto Ravintola leasing HUOLTOASEMA Palvelukeskus Hallinto Sisäiset päätieyhteydet INTERMODAALI- TERMINAALI Kulj.muodon Kulj. yhdis- Jakelu vaihto täminen Vaaralliset Erikois- Käsittely aineet logistiikka LOGISTIIKKAYRITYKSET Varastointi, kuljetus, jakelu Alueiden väliset linkit Kuva 3.9. Esimerkki saksalaisen logistiikkakeskuksen rakenteesta. Muut kuljetusmuodot Nykysuunnittelussa on lähtöoletuksena, että modernia logistiikkakeskusta ei voi suunnitella ilman toimivaa rautatieyhteyttä, koska tulevaisuudessa rautatiekuljetusten roolin odotetaan kasvavan nykyisestä erityisesti satamien syöttöliikenteen ja yhdistettyjen kuljetusten osalta. Edelleen logistiikkakeskus luontaisesti rakentuu vaiheittain yritysten omien tarpeiden ja strategioiden mukaan. Tampereen seudun logistiikkakeskusalueen toiminnallisen rakenteen suunnittelussa on lähdetty perusajatuksesta, että keskus on vaiheittain toteutettavissa ja rautatieyhteys sijoitetaan logistiikkakeskusalueen keskelle. Tällöin mahdollisimman monelle toimijalle tarjoutuu mahdollisuus sijoittua rautatieyhteyden varrelle ja siten operoida tehokkaasti oman terminaalin läheisyydessä.

17 11 Kuva Logistiikkakeskuksen toiminnallinen rakenne. Alueen käyttö on suunniteltu siten, että rautateihin kytkeytyvien kuljetusten alue on sijoitettu alueen lounaisosaan, jonka suuntaan aluetta on mahdollista tarvittaessa laajentaa. Kyseiselle alueelle on sijoitettu myös konttikenttä. Tälle alueelle sijoittuu myös yhdistettyjen kuljetusten palveluntarjoajat. Maantiekuljetusten alue on sijoitettu alueen koillisosaan, koska siellä maaston korkeuserot vaikeuttavat rautatiekuljetusten kuormaustoimintoja tai yhdistettyjen kuljetusten terminaalien sijoittamista.. Rautatiekuljetusten ja maantiekuljetusten alueiden väliin sijoittuvat hallinto- ja yhteistoimintojen alue. Pääradan varteen on mahdollista toteuttaa high-tech -alue, joka hyödyntää näkyvää paikkaa ja muodostaa logistiikka-alueelle edustavan aluejulkisivun. Toimiminen logistiikkakeskusalueella tuo yhteistoiminnan kautta toimijoille mittakaavaetuja erityisesti yhteispalvelujen järjestämisessä. Kuvassa 3.11 on esitetty joitakin yhteistoimintaan sopivia tukitoimintoja, joita logistiikkakeskukseen tavoitellaan sijoittuvan. Tavoitteena on muodostaa monipuolinen tuki- ja yhteispalvelujen tarjonta, josta logistiikkakeskuksessa toimijat voivat ostaa palveluntarjoajilta tarpeen mukaan ja voivat siten itse keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

18 12 LOGISTIIKKA Logistiikan peruspalvelut: kuljetus, varastointi, terminaalitoiminta, jakelu Lisäarvologistiikka Etelä-Suomen konttikeskus Yhdistettyjen kuljetusten terminaali YHTEIS- JA TUKITOIMINNOT Korjaamotoiminta: ajoneuvot ja kuljetusyksiköt Polttoainejakelu Erilaiset nostopalvelut ICT Vuokratyövoima Ravintolapalvelut Turvallisuuspalvelut Tulli Jätehuolto ja kierrätys Rekkaparkki Sosiaalitilat KAUPPA JA TEOLLISUUS Kaupan logistiikkakeskus Tekninen tukkukauppa Teollisuuden logistiikkakeskus Teollisuuden varaosa- ja huoltopalvelukeskus OSAAMISKESKUS Esim. logistiikan mobiiliteknologiat Varsinaisen logistiikkakeskuksen toiminnoista erillinen Synergian hyödyntäminen Kuva Logistiikkakeskuksen palvelusisältö ja toiminnallinen rakenne. Toinen yhteistoiminnan näkökulma liittyy logistiikkapalveluntarjoajien väliseen yhteistyöhön omassa ydinliiketoiminnassaan. Sitouttamalla toisiaan täydentävän liiketoiminnan omaavia palveluntarjoajia logistiikkakeskushankkeeseen on mahdollista kehittää kattava logistiikan palvelutarjonnan kokonaisuus, joka luo kilpailuetua koko seutukunnalle. Sijoittamalla nämä toiminnot maantieteellisesti samalle alueelle voidaan kehittää erittäin kustannustehokkaasti toimiva palvelukokonaisuus sekä muodostaa myös nykyistä innovatiivisempia palvelutarjontakombinaatioita. 3.5 Logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnitelma Logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnittelun rajausta ja toiminnallista rakennetta määrittelivät mm. alueen rakenteellisesta sijainnista, korkeusasemasta ja ympäristötekijöistä johtuen seuraavat reunaehdot: 1. Alue tulee rajata niin, että muodostuu riittävät suoja-alueet Toivion ja Sääksjärven asutukseen 2. Toiminnallinen rakenteen suunnittelussa tulee mahdollistaa vaiheittain rakentaminen 3. Alueen korkeustaso on määriteltävä siten, että ratayhteys ja lastauspiha voidaan sinne rakentaa 4. Alueen tulee olla kytkettävissä päätieverkkoon useammasta pisteestä kaikissa toteuttamisvaiheissa Näistä reunaehdoista johtuen alue sijoittuu koillis-lounassuunnassa Sarankulman ja Sääksjärven väliselle alueelle, jota pohjoisessa rajaavat Saukonvuori ja Taaporinvuori ja etelässä Sääksjärven asutus riittävä suoja-alue huomioiden. Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus perustuu itä-länsisuuntaiseen suorakaiteen muotoiseen alueeseen, jonka keskellä on raideyhteys pääradalta (kuva 3.12). Var-

19 13 sinainen keskuksen ratapiha sijaitsee alueen länsipäässä, jossa alueelle tuleva raide saadaan nostettua samalle tasolle muun alueen kanssa. Syynä tähän oli pääraiteen matala korkeusasema, ja siitä lähtevän pistoraiteen pituuskaltevuusrajoitteet. Logistiikkakeskuksen vaiheittain toteuttaminen on suunniteltu siten, että ensimmäisenä vaiheena rakentuu alueen päärataan rajoittuva itäosa. Toisessa vaiheessa keskus laajenee lounaaseen ja alue kasvaa noin 130 hehtaarin kokoiseksi. Rakennettavien alueiden rypälemäinen jäsennys mahdollistaa joustavan toteutuksen kysynnän mukaan eikä rakentamisessa ole välttämätöntä noudattaa suunniteltua vaiheistusta. Rakenne mahdollistaa myös rakentamis- ja käyttökustannuksien hallitsemisen moduuleittain. Logistiikkakeskuksen yleisilme on siisti ja rakentamisen laatutaso voidaan säädellä kaavamääräyksillä. Mahdolliseksi laajenemissuunnaksi on valittu länsi. Alue on varattu muun muassa logistiikkakeskuksen raiteen mahdolliseen laajentamiseen ja kytkemiseen tuleviin ratavisioihin. Lisäksi alueen rakentamista ohjaa eri toimintojen kysyntä. Alueelle varataan muutamia tontteja isoille k-m² varastorakennuksille. Tyypillisin rakennus logistiikka-alueilla on k-m² kuljetusterminaali, joista osa on ns. läpivirtaterminaaleja, jonka läpi kuljetusajoneuvot pystyvät ajamaan. Lisäksi alueelle varataan tontteja pienemmille k-m² rakennuksille. Logistiikkakeskuksen alueen tonttitehokkuudet sijoittuvat 0,30 0,45 väliin. Kuva Logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnitelma.

20 14 Yhteistoiminta- ja palvelualue on sijoitettu alueen keskelle Linnakorven eritasoliittymästä tulevan tieyhteyden päähän. Alueen itäpäähän voi vaiheistuksesta ja alueen suuresta koosta johtuen syntyä pienempi palvelualue. Aluetta halkovan voimalinjan suoja-aluetta on hyödynnetty varastokenttinä ja sille on sijoitettu osa aluetta palvelevista yleisistä pysäköintialueista. Suunnitelmassa on huomioitu arvokkaat retkeilymaastot ja luonnon monimuotoisuutta turvaavat sisäiset viherkäytävät. Logistiikkakeskuksen alueelle sijoitetaan sisäisiä viheralueita, jotka tasapainottavat alueen pintaa suurilta asfalttikentiltä. Viheralueet toimivat myös alueen hulevesien keräily ja suodatin kenttinä osana vesirakentamista. Alueen läpi on suunniteltu kulkevaksi kaksi viheryhteyttä eteläpohjoissuunnassa. Lisäksi alueen itäreunaan muodostuu ratakolmion luonnontilainen näkö- ja suojavyöhyke Peltolammen suuntaan. Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen alue voi tulevaisuudessa näyttää muun muassa kuvan 3.13 mukaiselta. Kuva Logistiikkakeskuksen havainnekuva ilmakuvaan upotettuna.

21 15 4 ALUEEN LIIKENNEYHTEYDET Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen liikenneyhteydet ja niiden toimivuus ovat keskuksen toiminnalle erittäin merkittäviä osa-alueita. Logistiikkakeskus liitetään nykyiseen päätieverkkoon kolmelta suunnalta. Alueelle on mahdollista rakentaa myös ratayhteys, jolloin myös yhdistettyjen kuljetusten ratkaisut ovat käytettävissä. Ratayhteys saadaan Helsinki-Tampere pääradalta Peltolammin kohdalta. Liityntä toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa tasossa ja tarvittaessa myöhemmin laajempien raidejärjestelyjen yhteydessä eritasossa. Näin toteutettuna liikenneyhteydet logistiikkakeskuksesta ovat erinomaiset useaan suuntaan eikä keskuksen raskasliikenne kuormita yhtä väylää liikaa. Logistiikkakeskuksella on myös merkittävä vaikutus Tampereen seudun päätieverkon kehittämiseen, sillä keskus on suunniteltu sijoitettavaksi kahden uuden tieyhteyden läheisyyteen. Nämä tieyhteydet ovat Tampereen kaupunkiseudun 2-kehä Lempäälän Kuljusta Pirkkalan lentoasemalle sekä valtatien 3 Puskiainen-Pirkkala tieyhteys. Tavoitteellinen tieverkko on esitetty kuvassa 4.1. Uusien tieyhteyksien linjat on kuvattu aiemmin tehtyjen selvitysten mukaan. Teiden linjauksiin voi tulla muutoksia hankkeiden suunnittelun edetessä. Logistiikkakeskuksen arvioidaan tuottavan 1.vaiheessa liikennettä ajon./vrk, ja 2. vaiheessa arvioilta noin ajon./vrk. Tästä raskaan liikenteen osuuden arvioidaan olevan prosenttia. Liikenteen määrään ja laatuun vaikuttaa keskuksen toimintarakenne. Eniten liikennettä aiheuttaa kaupan logistiikka ja kuljetusterminaalit ja vähiten varastointipalvelut.

22 16 Kuva 4.1. Tavoitteellinen tieverkko logistiikkakeskuksen alueella ja keskuksen liittyminen nykyiseen tie- ja rataverkkoon. 4.1 Kytkennät ulkoiseen tieverkkoon Logistiikkakeskus liitetään tie- ja katuverkkoon kolmesta kohtaa. Näistä kaksi toteutetaan 1.vaiheessa. Toinen yhteys on Patamäenkadulta Sarankulman teollisuusalueen kautta Tampereen katuverkkoon, ja toinen yhteys on uudelta Linnakorven eritasoliittymästä Tampereen Läntiselle kehätielle (valtatie 3). Kehätie pystyy välittämään 4-kaistaisena vuonna 2008 valmistuneen kehittämishankkeen jälkeen jopa ajoneuvoa vuorokaudessa, joten yhteys on sujuva eikä logistiikkakeskuksen tuottama liikenne heikennä kehätien liikenteen palvelutasoa. Kolmas tieyhteys on Etelään Lempäälän kautta Helsinki-Tampere moottoritielle (valtatie 3). Tämä parantaa alueen saavutettavuutta ja kuljetusten tehokkuutta etelän suunnasta, mikä on yksi merkittävimmistä tavaravirtojen suunnista.

23 17 Pidemmän aikavälin liikenneverkkovisioon kuuluu näiden yhteyksien lisäksi Tampereen seudun 2-kehän rakentuminen kokonaisuudessaan Kangasalta - Hervannan - Sääksjärven kautta Pirkkalan lentoasemalle sekä valtatien 3 oikaisu Lempäälän Puskiaisesta Pirkkalaan Läntiselle kehätielle. Puskiainen-Pirkkalan tieyhteys toteutetaan moottoritieyhteytenä eritasoliittymineen, kun 2-kehä tuntumaan voi sijoittua myös maankäyttöä ja se toteutetaan 2-kaistaisena tienä, jossa on tasoliittymät. Puskiainen-Pirkkala tieyhteyden vuoden 2030 liikenne-ennusteen mukaan tien liikennemäärä on ajon./vrk, josta % on raskasta liikennettä. 2- kehän liikenne-ennuste on Pirkkalan ja Lempäälän välillä ajon./vrk. Liikennemäärien kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi maankäytön kasvun nopeus ja määrä. 4.2 Kytkennät rataverkkoon Logistiikkakeskuksen raideyhteys järjestetään 1. vaiheessa pohjoisesta Viinikan ratapihan suunnalta. Erkaneva vaihde sijoitetaan läntiselle pääraiteelle Rukkamäentien alikulun eteläpuolelle. Rata voi hyödyntää Pärrinkosken luonnonsuojelualueen kohdalla entistä pääradan ratapohjaa. Logistiikkakeskuksen alueelle tulee tarvittavien kuormausraiteiden lisäksi rakentaa vähintään yksi hyötypituudeltaan 750 m läpiajettava raidepari, jonka avulla veturi saadaan ajettua junan toiseen päähän. Alueen raideyhteyksien 1. vaiheen toteutumisen sekä myöhemmän kehityskulun määrää ensisijaisesti rautatiekuljetusten kysyntä alueella. Myös rautatieliikennejärjestelmässä tapahtuvilla muilla muutoksilla on vaikutuksia logistiikkakeskuksen raideyhteyden käytettävyyteen ja järjestelyihin. Tämän vuoksi logistiikkakeskuksen raideyhteyksiä on tarkasteltu myös osana raideliikenteen pitkän tähtäimen visioita Tampereen seudulla. Pelkästään pohjoisesta tasossa erkaneva raideyhteys määrittää liikennöinnin logistiikkakeskukselle tapahtuvaksi vaihtotyönä Viinikan ratapihalta. Se rajoittaa myös ajankohtia, jolloin liikennöinti on mahdollista. Liikennöinti logistiikkakeskukselle varaa pääradan raiteet molempiin suuntiin minuutin ajaksi. Liikennöinti logistiikkakeskukselle on mahdollista vain, kun muussa junaliikenteessä on vastaavan pituinen tauko. Nykytilanteessa tällaisia ajankohtia on noin kerran tunnissa lukuun ottamatta illan ruuhkaisimpia tunteja. Aikataulurajoitteet heikentävät alueen rautatiekuljetusten tuotantotehokkuutta ja voivat siten vaikuttaa kuljetusmuodon valintaan myös kuljetusasiakkaan kannalta. Liikennöintimahdollisuuksia parantaisi suora pistoratayhteys etelän suunnasta logistiikkakeskukselle. Läntisestä pääraiteesta tasossa erkaneva vaihde on mahdollista sijoittaa Multisillan kohdalle Ratasillankadun ylikulun pohjoispuolelle. Järjestely mahdollistaisi suorien junien ajamisen logistiikkakeskukselle etelän suunnasta. Suorat junat vaativat kuitenkin riittävää säännöllistä kuljetusmäärää ollakseen liikennöitsijälle kannattavia. Suorat junat vaativat myös radalle kehittyneemmät turvalaitteet kuin pelkkä vaihtotyöliikenne. Tälle yhteydelle tulee kuitenkin jättää varaus alueen kaavoitukseen. Jos pääradan liikenne kasvaa nykyisestä, esimerkiksi lähiliikenteen käynnistymisen vuoksi, vaikeutuu rautatieliikennöinti logistiikkakeskukselle. Logistiikkakeskuksen

24 18 junaliikennettä helpottaisi oleellisesti Viinikasta tulevan liikenteen vieminen eritasossa pääradan ali. Tähän vaihtoehtoon liittyy ongelmia, joita ovat: korkeat investointikustannukset radan korkeusasema suhteessa maanpinnan tasoon logistiikkakeskuksen alueella yhteensovittaminen myöhempien ratahankkeiden kanssa Rata on geometrialtaan melko jäykkä elementti ja rajoittaa siten logistiikkakeskusalueen suunnittelua. Suurimmat vaikutukset radalla on tonttien korkeusaseman ja rakennuspaikkojen määrittelyyn. Kyseessä on pitkän aikavälin investointi. Sivuratakin tulisi suunnitella vähintään 25 vuoden käyttöikää silmällä pitäen. Ratayhteyteen sisältyy liikennöintimahdollisuuksiin ja korkeusasemiin liittyviä riskejä. Jotta logistiikkakeskuksen raideyhteys palvelisi halutulla tavalla käyttäjiään myös rautatieliikennejärjestelmän muuttuessa, suositellaan raideyhteyksien teknisestä toteutuksesta ja käytettävyydestä laadittavan vielä tarkempi suunnitelma alueen asemakaavoituksen lähtötiedoiksi. Suunnitelmalla varmistettaisiin: pohjoisesta tulevan radan eritasoratkaisun tekninen toteutettavuus ja yhteensovittamismahdollisuus muiden ratahankkeiden kanssa mahdollisen eritasoratkaisun vaikutukset tonttien korkeusasemaan mahdollisen eritasoratkaisun rakentamisen aikaiset vaikutukset rautatiekuljetuksille rautatieliikennöinnin malli logistiikkakeskuksen alueella ja sen vaikutukset kuormausraiteiden ja alueen sisäisen ratapihan sijoitteluun 4.3 Sisäinen liikenneverkko Logistiikka-alueen sisäisen liikenneverkko perustuu läpiajettaviin kokoojakatuihin. Pääkatu yhdistää Linnakorvesta tulevan tien logistiikka-alueen pohjoisreunassa Sarankulmaan. Alueen kokoojakatu ylittää radan alueen itäosassa ja kiertää keskuksen eteläreunaa liittyen länsiosassa pääkatuun yhteistoiminta-alueen kohdalla. Kaikki alueen tontit on helposti saavutettavissa täysperävaunullisilla rekoillakin. Koska alueelle ei ole tulossa ulkopuolista liikennettä on hyväksyttävää, että jokaiselta tontilta on oma liittymänsä kokoojakadulle. Logistiikkakeskuksen keskeltä kaakkois-luode suunnassa kulkee kevyen liikenteen yhteys, millä turvataan nykyinen kulkuyhteys Toivion ja Sääksjärven alueiden välillä. Yhteys risteää eritasossa radan kanssa. Lisäksi alueen radan varressa kulkeva nykyinen kevyen liikenteen yhteys säilytetään. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan tieyhteys Linnakorven eritasoliittymästä logistiikka-alueelle ja sen jatkeena pääkatu Patamäenkadulle Sarankulmaan. Aluetta kiertävä kokoojakatu toteutetaan toisessa vaiheessa.

25 19 Kuva 4.2. Sisäinen liikenneverkko. Ratayhteys jakaa alueen kahtia ja luo siten myös estevaikutusta. Koska alueella liikutaan pääsääntöisesi ajoneuvoilla, on kiertomatka ratapihan molemmin puolin kohtuullinen eikä radan sijoittaminen merkittävästi haittaa muita yhteyksiä. Logistiikka-alueen lävistävä pohjois- eteläsuuntainen pääyhteys linjataan epäjatkuvaksi niin, että se ei houkuttele tarpeetonta Pirkkalan Sääksjärven välistä läpiajoliikennettä. Alueen katujen liittymät toteutetaan tasoliittyminä ja mitoitetaan raskaan liikenteen mukaan. Rata kulkee itäosassa kanjonissa ja alueen kadut ylittävät sen eritasossa, mikä on niin rata- kuin tiekuljetusten etu. Suurimmat liikennemäärät sisäisellä verkolla muodostuvat yhteistoiminta-alueen ympäristöön. 4.4 Kytkennät Tampere-Pirkkalan lentoasemaan Logistiikkakeskus sijaitsee linnuntietä noin 5 kilometrin päässä Tampere-Pirkkalan lentoasemalta. Nykyisin suoraa ajoneuvoyhteyttä ei ole vaan yhteys kulkee Läntisen kehätien kautta. Tampereen seudun 2-kehän valmistuttua yhteys olisi suora ja sujuva. Lentokentän läheisyys mahdollistaa hyvät toimintaedellytykset myös lentorahtia kuljettaville toimijoille sijoittua logistiikkakeskuksen alueelle. Kansainvälinen lentokentän läheisyys parantaa myös kaikkien muidenkin toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä. Varsinaisille pikarahtiyhtiöille, jotka keskittyvät vain lentorahtiin on varattu alueita erikseen lentokenttäalueelta. Pikarahtiyhtiöt vahvistavat seudun logistista

26 20 toimintaa, eikä logistiikkakeskus ole uhkana lentokenttäalueen kehittämiselle, vaan vahvistaa myös sen kysyntää, kun alueen tavaravirrat kasvavat.

27 21 5 INVESTOINTIKUSTANNUKSET Tampereen ja Pirkkalan rajalle suunnitellun logistiikkakeskuksen edellyttämän katuja vesihuoltoverkoston toteuttamisinvestointeja on arvioitu AVE-aluevertailumallilla. Malli huomio mm. maaperän kustannusvaikutukset. Aluevarausten pinta-alojen ja arvioitujen kerrosalojen perusteella on määritelty katu- ja vesihuoltolinjojen tyypit ja niiden yksikköhinnat. Laskennan lähtöoletuksia, rajauksia ja tuloksia ovat olleet mm: oletuksena on, että vesihuoltolinjat noudattavat pääasiassa katuverkon linjauksia katuverkon kokonaispituudeksi saatiin noin 12 km rataverkon kustannuksissa on mukana vain 1.vaiheen tasoratkaisu, kustannukset eivät sisällä pääraiteelta etelästä tulevaa vaihdetta ja lyhyttä raideosaa eikä kuormausraiteita ratapihan osalta. Yksikkökustannukset ovat RAPALtietokannasta. vesihuoltoverkostoa arvioitiin olevan noin 7,5 km katujen yksikköhinnat vaihtelivat välillä /m vesihuoltoverkoston yksikköhinnat vaihtelivat välillä /m yksikköhinnat sisältävät yleiskulun 20 % maaperä alueella on pääasiassa moreenia ja kalliota. maaperästä johtuva kustannuskerroin on 1,2-1,6 maarakennuskustannuksiin on laskettu logistiikkakeskuksen alueen maanpinnan tasaaminen suunniteltuihin korkeustasoihin kustannuslaskelmat eivät sisällä tonttien sisäisiä tontinrakennuskustannuksia Em. lähtöoletuksilla alueen maa-, väylä- ja kunnallistekniset rakentamiskustannukset ovat noin 41 miljoonaa euroa. Taulukko 5.1. Rakennuskustannukset. Maarakennus (milj. euroa) Kadut (milj. euroa) Vesihuolto (milj. euroa) Rata (milj. euroa) Yhteensä Ulkoiset 6,0 1,0 7,0 kytkennät 1. Vaihe 6,0 3,0 1,5 6,0 16,5 2. Vaihe 9,0 6,0 2,5 * 17,5* Yhteensä 15,0 15,0 5,0 6,0* 41,0 M * Riippuu 2. vaiheen rataratkaisuista, jotka vaativat vielä tarkempaa selvitystä

28 22 6 LOGISTIIKKAKESKUKSEN TOIMINTAMALLIVAIHTOEHDOT Suomessa on käynnistetty useita logistiikkakeskushankkeita, jotka ovat erilaisessa kehitysvaiheessa. Suurelta osin on tehty esiselvityksiä, joissa on tehty logistiikkakeskukselle tarvekartoitus mahdollisen tarkemman suunnittelun ja hankkeen markkinoinnin perustaksi. Osa logistiikkakeskuksista on edennyt jo rakennusvaiheeseen, esim. Lahden Kujala ja Keravan Kerca. Logistiikkakeskuksissa on erilaisia liikeideoita. Rakenteilla olevilla logistiikkakeskuksilla on vahva fokus vuoden 2008 aikana valmistuvan Vuosaaren sataman liikenteessä, jossa perusajatuksena on siirtää suuri osa konttien käsittelytoiminnoista satama-alueen ulkopuolelle. Lisäksi satamissa on myös samoja piirteitä kuin logistiikkakeskuksissa. Esimerkiksi Kotkan Mussalon satamassa Suomen suurimpana konttiliikenteen satamana toimii monipuolinen logististen palveluntarjoajien verkosto. Edellä mainittujen ns. yleislogistiikkakeskusten lisäksi useat yritykset erityisesti kaupan aloilla ovat kehittäneet omaa terminaaliverkostoa tai tehneet päätöksiä omien logistiikkakeskusten rakentamisesta. Kaupan ja teollisuuden rakenteissa on logistisena trendinä käynnissä tuotanto- ja jakelurakenteen uudelleensuunnittelu ja -sijoittuminen. Myös satamien toimintaa kehitetään ja osalle satamien logistisista toiminnoista etsitään kasvualuetta sisämaalta eli kartoitetaan ns. sisämaan sataman perustamista. Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen toimintamallin kehittämisessä tarjotaan myös tähän tarpeeseen yksi kilpailukykyinen sijoittumisvaihtoehto sisältäen kustannustehokkaat ja monipuoliset logistiset palvelut. Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen toiminnan kehitysprosessissa on siten oleellista tarkastella logistiikkakeskuksen asemointia markkinoille. Logistiikkakeskusalueelle sijoittuville toimijoille on vastattava kysymykseen, millaista kilpailuetua tämä logistiikkakeskus tarjoaa verrattuna nykyiseen järjestelmään eli miksi logistiikkakeskukseen kannattaa sijoittua. Lisäksi Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen kehittämiseen liittyy seudullisia maankäytön kehittämistavoitteita, jossa Tampereen seudun nykyinen hajautetusti eri puolilla kaupunkia sijaitsevat logistiikkapalvelujen tarjoajat voisivat sijoittua päätieverkkoon ja rataverkkoon hyvät liittymät tarjoavalle alueelle, joka kuitenkin sijaitsee Tampereen kaupunkialueen jakelua ajatellen riittävän lähellä keskustaa. 6.1 Toimintaprofiilivaihtoehtoja Toimintamallin kehittämisessä lähtökohtana on kansainvälisesti kiinnostavan tuotteen, brandin, rakentaminen. Tässä kehitetään 2010-luvulla käyttöön otettavaa toimintakonseptia, jonka tulisi vastata Tampereen seudun ja siihen liittyvän globaalin logistisen toimintaympäristön tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Siten toimintaprofiilia muodostettaessa on tavoiteltava moderneja, uutta ajattelua sisältäviä ja edistyksellistä teknologiaa hyödyntäviä toimintamalleja. Lisäksi kansainvälisesti kiinnostava toimintamalli ja brandi houkuttavat globaaleja toimijoita ja kansainvälisiä sijoittajia. Tampereen seudulla tähän on hyvät edellytykset perustuen Tampereen ja koko Pirkanmaan aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan, eri alojen high-techin vahvoihin verkostoihin sekä alueen positiiviseen kehitykseen. Siten logistiikkakeskuksen kehittäminen ja seutukunnan yleiset kasvu- ja kehitysstrategiat tukevat toisiaan.

29 23 Toinen lähtökohta toimintamallin kehittämisessä on Tampere-Pirkkalan potentiaalisten vahvuuksien hyödyntämisessä. Ensinnäkin sijainti on hyvä, kun noin 200 km säteellä sijaitsevat Suomen kaikki merkittävät vienti- ja tuontisatamat sekä suurimmat kotimaan markkinat. Lisäksi Tampereen seudun oma kysyntäpotentiaali on hyvä ja alueella sijaitsee monipuolisesti myös teollista tuotantoa. Siten Tampereen seudulle muodostuu luontaisesti vahvat kuljetusvirrat. Tampereen oma logistinen rakenne on jakautunut eri puolille kaupunkia ja erityisesti kaupunkijakelun kannalta on tunnistettu tarve keskittää jakelutoimintoja jo 1990-luvun puolivälissä. Logistiikkakeskus tarjoaisi hyvät edellytykset jakelukuljetusvirtojen keskittämiseen ja siten kaupunkijakelun kustannus- ja ympäristötehokkuuden parantamiseen. Alueen sijainti suhteessa päämarkkinoihin ja satamiin on erinomainen. Tämän lisäksi Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen vahvuutena on sijainti kohtuullisen lähellä Tampereen keskustaa sekä sen ympäristökuntien keskustoja. Tällä on merkitystä jakelun kustannustehokkuuden kannalta. Etelä-Suomen konttikeskusta on suunniteltu ja erilaisia selvityksiä laadittu jo pitkään. Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus tarjoaisi myös konttiliikenteen keskittymälle toimintaedellytykset, koska vaikutusalueella sijaitsee runsaasti suuryksikkökuljetuksia käyttävää teollisuutta ja toisaalta myös tuontimahdollisuuksia Tampereen seudun hyvän kysyntäpotentiaalin vuoksi. Siten Tampereen seudulle olisi mahdollista kehittää kuljetusvirroiltaan mahdollisimman tasapainoinen konttikeskus. Konttiliikenteen epätasapaino on globaali ilmiö, joka ilmenee myös pienemmässä mittakaavassa Suomen sisällä. Etelä-Suomen konttikeskuksen toimintamalli perustuu satamien ulkopuolelle tyhjenevien konttien käsittelyyn, joihin voidaan etsiä myös paluukuorma sisämaasta. Satamiin tyhjenevät kontit käsiteltäisiin edelleen satamassa. Vuosaaren satama tulee olemaan poikkeus, jossa jo perusajatuksena on toimia läpivirtausperiaatteella siten, että saapuvat ja lähtevät kontit siirretään eri logistiikka-alueille käsiteltäväksi satama-alueen ulkopuolelle. Eri kuljetusmuotojen tehokas käyttö ja kunkin parhaita ominaisuuksia hyödyntävä käyttäminen on oleellista nykyaikaista logistiikkakeskusta suunniteltaessa. Lisäksi lentokentän läheisyys tarjoaa lisämahdollisuuksia palvelutarjonnan monipuolistamiseen ja lisää todennäköisesti pikarahtipalveluja tarjoavien yritysten mielenkiintoa aluetta kohtaan, vaikka Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen kehittämisessä lentorahtia ei erityisesti painoteta. Edellä kuvatun perusteella Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksesta on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää vetovoimainen, moderni, kustannustehokas ja myös tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin vastaava toimintakonsepti, joka toimii myös Tampereen seudun alueellista vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Useissa tutkimuksissa logistiikan on todettu laajasti tarkasteltuna olevan osaavan työvoiman saatavuuden jälkeen tärkein yrityksen sijoittumiseen vaikuttava tekijä ja siten tällä hankkeella on oma roolinsa myös Tampereen seudun kehityksessä. Varastoinnin ulkoistaminen on yksi keskeinen logistiikan trendeistä ja se onkin lisännyt tarvetta logistiikkapalvelujen tuottajille erityyppisten varastointipalvelujen tarjoamisesta. Tuotteet edellyttävät esimerkiksi erilaisia olosuhteita (lämpötila, kosteus) ja erilaisia turvaluokituksia. Varastointipalvelujen kehittämiseen voidaan liittää

30 24 myös monipuolisesti lisäarvologistiikan palveluja esimerkiksi pakkausta, hinnoittelua, tuotetarkistuksia, asiakaskohtaiset räätälöinnit ja kokoonpanotoimintoja. Tampereen seutu on yksi eri toimialojen high-techin keskuksista Suomessa. Se tarjoaa mahdollisuuksia sekä erikoislogistiikan ratkaisujen kehittämiseen että osaamiskeskukseen, jossa myös logistiikkakeskuksella olisi oma roolinsa. Tampereen seudulla toimii esimerkiksi useita high-tech konepajateollisuuden yrityksiä, joiden Pohjoismaiden tai Euroopan huolto- ja varaosapalvelukeskus voisi toimia logistiikkakeskuksessa monipuolisia logistisia palveluja tarjoavien yritysten välittömässä läheisyydessä. Korkean teknologian konepajateollisuus on pääsääntöisesti globaalia liiketoimintaa ja tuotteiden ylläpito edellyttää valmiutta nopeaan reagointiin ja korkeaan palvelutasoon. Silloin erilaisten kuljetusratkaisujen saatavuus on selkeä etu varaosa- ja huoltopalveluliiketoiminnan toimintamalleille. Erikoislogistiikan palvelutarjonnan ei tarvitse rajoittua Tampereen seudun yritysten tarpeisiin, vaan sitä voidaan tarkastella laajemminkin koko valtakunnan alueella. Logistiikkakeskus voi toimia myös eri teollisuudenalojen alihankintaverkostojen koordinaattorina, jossa esimerkiksi useamman pienen konepajan toiminnot yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Teollisuudessa on yleisesti tarvetta järjestelmätoimittajille, jotka toimittavat laajempia ja mahdollisesti omaa osaamista sisältäviä kokonaisuuksia päähankkijalle tai verkostoveturille. Tällaisella järjestelmätoimittajalla on tyypillisesti useita alihankkijoita komponenttitoimittajina. Järjestelmätoimittajatoiminnan koordinoimiseen ja kehittämiseen alihankintaverkostoineen logistiikkakeskus tarjoaa myös hyvät toimintaedellytykset. Erikoislogistiikan alueella on paljon muitakin mahdollisuuksia, joita voi kartoittaa hankkeen seuraavissa vaiheissa, liiketoimintasuunnitelman laatimisessa ja alustavassa yritysten kiinnostuksen kartoituksessa. Esimerkiksi kriisinhallintaan liittyvä logistiikkakeskus olisi mahdollinen erikoistumisalue. Tämä toiminta tarvitsee monipuolisia ja sujuvia logistisia palveluja erilaisille maantieteellisille alueille, nopealla aikataululla ja vaihtelevilla volyymeilla. Kriisiajan varastoja sijaitsee jo nykyisin Tampereen seudulla, mistä johtuen logistiikkakeskus voisi olla luonteva paikka kriisinhallinnan kansainväliselle/valtakunnalliselle keskukselle. Tampereella on myös eri tekniikan aloilla huippututkimusta, erilaisia koulutusasteita yliopistotasosta ammatilliseen koulutukseen sekä teknologiakeskuksessa toimivia yrityksiä. Tampereella olisi siten hyvät mahdollisuudet kehittää jonkin osaamisalueen ympärille osaamiskeskus, esim. logistiikan mobiiliteknologiat. Tällainen toiminta voi perustua verkostomalliin, joka tarjoaa periaatteessa rajattomat mahdollisuudet, mutta osa toiminnoista voisi sijoittua myös logistiikkakeskuksen pääradan läheisyyteen sijoitettavaksi ajateltuun korkean profiilin alueelle. Logistiikkakeskuksen rooli tällaisessa osaamiskeskuksessa olisi lähinnä käytännön sovellusten testaamisessa. Osaamiskeskuksen perustaminen ja kehittäminen on kuitenkin käytännössä logistiikkakeskuksen kehittämisestä aivan erillinen prosessi ja siitä vastaavat organisaatiotkin erilaisia, joten sitä ei tässä selvityksessä tarkastella tämän laajemmin.

31 Organisointimalli Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksessa tavoitellaan hyvin organisoitua ja suunnitelmallista kokonaisuutta. Siten perusajatuksena on, että hankkeen kehittämisvastuuta ei siirretä heti aloitusvaiheessa kokonaisuutena yksittäiselle rakennusliikkeelle tai muulle kiinteistökehittäjälle, vaan julkisella taholla säilyy vahva rooli hankkeen kehittämisessä ja ohjaamisessa haluttuun tavoitetilaan. Hankkeen käynnistävänä tahona on toiminut Pirkanmaan liitto, joka on teettänyt hankkeen etenemisvaiheiden mukaisia selvityksiä, ja hankkeen suuntaviivojen määrittämiseksi on perustettu ohjausryhmä. Seuraavassa vaiheessa hankkeen kehitykseen tulevat mukaan vahvemmin Tampereen seutukunta ja alueen kunnat. Lähtökohtaisesti logistiikkakeskushankkeessa kiinteistökehitys ja palvelutoiminnan organisointi erotetaan toisistaan. Palvelutoiminta on yritysten omaa liiketoimintaa, jonka kehittäminen luonnollisesti kuuluu yrityksille itselleen. Kiinteistökehityksessä ja sitä kautta logistiikkakeskuksen palvelutarjontarakenteen kehittämisessä kuntien omistamalla kehitysyhtiöllä tai vastaavalla organisaatiolla voi olla suurikin rooli. Julkinen organisaatio voi toimia myös omistajan roolissa kiinteistökehityksen osalta. Eri vaiheiden tuotoksia: tarveselvitykset logistiikkakeskuksen layout havainnekuvat palvelukonseptin ja profiilin tuotteistaminen hankkeen kehityspolun määrittäminen (tavoitteellinen) liittyvän infrastruktuurin kehitysselvitykset ja -suunnitelmat tarvittaessa suunnitelmien tarkentamista ja kehittämistä edelleen mahdolliset tarkentavat tarvekartoitukset Rakentaminen ja toiminnan käynnistäminen Pirkanmaan liitto: hankkeen perusselvitykset Pirkanmaan liitto ja elinkeinojohtajat: jatkokehitys Kansainvälisesti vetovoimaisen brandin ja palvelukonseptin kehittäminen Hankkeen toteuttajan valinta: kuntien omistama kehitysyhtiö, rakennusliike tai muu kiinteistökehittäjä Eri toimialojen palveluprofiilin mukaisten veturiyritysten sitouttaminen: logistiset palvelut, kauppa, teollisuus, yhteispalvelut Hankkeen laajempi markkinointi ja uusien toimijoiden sitouttaminen: logistiikkatoimijat, lisäarvopalvelut, yhteispalvelut, tukevat toiminnot Pirkanmaan liitto ja kunnat: kaavoitus sekä hankkeen seuranta ja tarvittava tukeminen Mahdollinen hankekoordinaattori Tiehallinto ja ratahallintokeskus: tie- ja rautatieinfrastruktuuri, liittymät, ratapiha Osaamiskeskuksen muodostaminen: eri organisaatioiden yhteistyöhanke, vaatii eri organisaatioiden tukea ja aloitetta Kuva 6.1. Logistiikkakeskushankkeen kehityspolku ja organisointimalli. Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen organisoinnin kannalta keskeisiä seuraavia toimenpiteitä ovat hankekoordinaattorin päättäminen sekä hankkeen kehittäjän valinta. Hankekoordinaattorilla tarkoitetaan tässä jatkokehityksen käytännön työstä vastaavaa tahoa, joka voi olla jonkin hankkeeseen osallistuvan julkisen organisaation edustaja tai mahdollisen kuntien muodostaman kehitysyhtiön edustaja.