Rauno Pietiläinen, Jaana Virtanen, Rauni Räty, Merja Hjulberg & Jaana Niskanen. Yhdistykset Meri-Lapin hyvinvointipalvelujen tuottajina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauno Pietiläinen, Jaana Virtanen, Rauni Räty, Merja Hjulberg & Jaana Niskanen. Yhdistykset Meri-Lapin hyvinvointipalvelujen tuottajina"

Transkriptio

1 Rauno Pietiläinen, Jaana Virtanen, Rauni Räty, Merja Hjulberg & Jaana Niskanen Yhdistykset Meri-Lapin hyvinvointipalvelujen tuottajina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 2/2009

2 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijät ISBN (pdf) ISSN Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL 504, Kemi Puh

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...4 JOHDANTO...5 YHDISTYKSET HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJINA...8 Kysely... 8 Vastausaktiivisuus... 9 SOSIAALI- JA TERVEYSYHDISTYKSET HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJINA Yhdistysten rooli ja tehtäväkenttä hyvinvoinnin tuottajana Kokemuskouluttajatoiminta asiakas- ja potilasnäkökulman avartajana ammatillisessa koulutuksessa Eräitä sosiaali- ja terveysyhdistysten piirteitä Meri-Lapin alueella Yhdistysten toimintamuodot Sosiaali- ja terveysyhdistysten kohderyhmät Toiminnan kehittäminen Matkailu ja sosiaali- ja terveysyhdistykset Vapaa sana Yhteenveto LIIKUNTASEURAT HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJINA Liikuntaseuroille kohdennetun kyselyn tarkoitus Kyselyyn vastanneiden seurojen erityispiirteitä Palvelujen kohdentaminen eri ikäryhmille Seurojen järjestämät toimintamuodot Erityisryhmät seurojen liikuntatoiminnassa Liikuntaseurojen odotukset oppilaitoksille Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Matkailijoiden osallistuminen seurojen toimintaan Vapaa sana Yhteenveto KULTTUURIYHDISTYKSET HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJINA Johdanto Kulttuuriyhdistysten moninaisuus Eri-ikäisten huomioiminen yhdistyksien toiminnassa Erityisryhmät yhdistyksien toiminnassa Kulttuuriyhdistykset ja matkailijat Vapaa sana Yhteenveto Lähteet LIITTEET

4 Tiivistelmä Tämä selvitys on osa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalojen Hoiva- ja hoitotyön innovaatio-, teknologia- ja opetusyksikkö projektia, joka käynnistettiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa syksyllä 2007 ja jonka toinen osa toteutettiin välisenä aikana. Tämä selvitys on osa projektin toista vaihetta ja sen tarkoituksena on ollut kartoittaa seutukunnan sosiaali- ja terveysyhdistysten, liikuntaseurojen sekä kulttuuriyhdistysten merkitystä Meri-Lapin hyvinvointipalvelujen tuottajina. Erityisenä tarkoituksena on ollut selvittää näiden toimijoiden nykytilaa ja mahdollisuuksia erilaisten erityisryhmien kuten pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hyvinvointipalvelujen tuottajina. Lisäksi selvityksessä on kartoitettu em. toimijoiden mahdollisuuksia edistää hyvinvointimatkailun kehittymistä Meri-Lapin alueella. Selvitys toteutettiin kyselymuodossa (maaposti ja webropol) 360:lle Kansalaistoiminnan koordinaatio- ja kehittämisverkosto Majakan (myöh. Majakka) yhdistysrekisterissä olevalle sosiaali- ja terveys- ja kulttuuriyhdistykselle sekä kuntien liikuntatoimien tietojärjestelmien kautta saaduille liikuntaseuroille. Majakka suoritti käytännön tiedon hankkimisen. Kyselyyn vastasi 101 (28 %) yhdistystä tai liikuntaseuraa. Katosanalyysin perusteella alhainen vastausprosentti selittyy pääosin yhteystietojen puutteellisuudella. Tulokset kuvataan selvityksessä frekvenssi- ja prosenttijakaumina. Selvityksen päätulokset ovat, että Meri-Lapin yhdistykset ja liikuntaseurat ovat merkittäviä seutukunnallisia hyvinvointipalvelujen tuottajia. Yhdistykset tarvitsevat toiminnan kehittämiseen tuotekehittelyä ja markkinoinnin kehittämistä. Kehittämisen tueksi yhdistykset tarvitsevat ulkopuolista tukea esim. ammattikorkeakoulun monialaisen kehittämishankkeen muodossa. Yhdistyksien yhteistoiminnalla heidän työtään voitaisiin tehostaa. Liikuntaseurat ja kulttuuriyhdistykset ovat kiinnostuneita tuottamaan palveluita, jotka entistä paremmin vastaisivat erityisryhmien tarpeita. Näiden toimintojen kehittämisessä ne tarvitsisivat koulutusta ja kehittämistukea. Erilaisilla Meri-Lapin alueella toimivilla yhdistyksillä on halua osallistua alueen hyvinvointimatkailun kehittämiseen, jos siitä on heille taloudellista hyötyä. Näiden palvelujen kehittäminen vaatisi tukea hyvinvointimatkailun kehittämishankkeen muodossa. Selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysyhdistykset haluaisivat kansainvälistyä ja tarvitsisivat tähän alueella toimivien oppilaitoksien tukea. Avainsanat: matkailu, hyvinvointi, kuntoutus, järjestöt, yhdistykset, liikunta- ja urheiluseurat 4

5 Johdanto Hoiva- ja hoitotyön innovaatio-, teknologia- ja opetusyksikkö projekti käynnistettiin Kemi- Tornion ammattikorkeakoulussa syksyllä Projekti on Lapin liiton aluekeskusohjelmista rahoitettu projekti, jonka kumppaneina ovat olleet ammattikorkeakoulun kanssa Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry., Digipolis Oy sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri. Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa ohjeistettiin projektin operatiivista ryhmää seuraavanlaisin toivein: Elinkeinoelämä odottaa valmistelevan hankkeen tuottavan ideoita projekteiksi, jotka puolestaan edistäisivät alueen liiketoimintaa, sekä palveluyrittämistä (esim. hemmottelualan palvelutuotanto) että teknologisia yrityksiä. Koska alueen kehittämisen näkökulmasta erityisesti matkailulla on tärkeä merkitys, niin matkailuun liittyvien sote palvelujen kehittämisen merkitys korostuu innovaatioissa (esim. kuntokylpylään liittyvät palvelut). Sote puoli voidaan nähdä myös maksavana asiakkaana. Sairaanhoitopiirin näkökulmasta on tärkeää edistää toimintaa, joka ylläpitää ihmisen terveyttä pitkään niin, että sairaanhoidon palvelun tarve olisi mahdollisimman vähäinen. Tärkeää on myös, että kotihoito toimii ja työntekijät voivat hyvin. Keskusteluissa tuli esille, että alan hankkeita on paljon käynnissä, jolloin yhteistyö ja koordinaatio muiden hankkeiden kanssa ovat tärkeitä. Myös muiden ammattikorkeakoulun toimialojen saaminen mukaan hankkeeseen edistäisi synergiaa (esim. kauppa- ja kulttuuri). (Muistio ). Projektin ensimmäinen vaihe toteutettiin välisenä aikana ja siinä selvitettiin matkailijoiden, kuntoutujien sekä alueen asukkaiden omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tukevien hyvinvointipalvelujen alueellista markkinatilannetta sekä palvelutarjontaa. Projektin ensimmäinen vaihe oli luonteeltaan kartoittavaa ja pohjatyön tekemistä toisen vaiheen tarkemmalle selvitykselle ja pienimuotoisille kokeiluille. Projektin ensimmäisessä vaiheessa alueellisen kartoitustyön lisäksi haettiin tutkimustietoon pohjautuvia perusteluja erilaisille matkailuun ja kuntoutukseen liittyville hyvinvointipalveluille, joita tässä yhteydessä kutsutaan myös wellness palveluiksi. Seutukunnan elinkeinotoiminnan kehityksen kannalta selvitys on osaltaan tukemassa alueen merkittäviä matkailuhankkeita kuten Kemin Sariusta, Tornion Flamingoa sekä Haaparannan Cape Eastia. Projektissa on myös haettu ratkaisumalleja alueella jo toimivien matkailuyritysten hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. 5

6 Projektin ensimmäisessä vaiheessa huomattiin, että nyt toimivissa alueellisesti merkittävissä kemiläisissä matkailuyrityksissä ei tarjottu hoito- ja hoivapalveluja matkailijoiden matkailupaketeissa, vaikka jonkin verran kiinnostusta niihin oli. Potentiaalista kysyntää projektissa testattiin myönteisin tuloksin. Keskeinen päätelmä selvitysvaiheessa oli, että matkailuun liitettyjen hyvinvointipalvelujen tulisi olla paketoituina matkailijoille soveltuviksi tuotteiksi. Kaupankäynnin siirtyessä yhä enenevässä määrin sähköiseksi pitäisi asiakkaan kyetä tekemään näiden palvelujen ostopäätös verkossa tapahtuvan tuotekuvauksen perusteella jo matkan varausvaiheessa. Jatkoprojektien keskeiseksi tehtäväksi jäikin tällaisten hyvinvointipalvelujen alueellisen tuotekehittelystruktuurin luominen sekä palveluiden markkinoinnin kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvinvointipalvelujen tulisi olla helposti muunneltavissa sekä matkailijoille, kuntoutujille että hyvinvointia aktiivisesti etsiville alueen asukkaille. Projektin ensimmäisessä vaiheessa havaittiin, että kroonisista sairauksista kuntoutuvien potilaiden kohdalla keskeisiä kehittämiskohteita ovat yksilölliset kuntoutustavoitteet ja niiden toteutuminen. Erilaisten kuntoutuspalveluiden tulisi olla yksilöllisiä ja saatavilla silloin, kun kuntoutuja kokee niitä eniten tarvitsevansa. Kuntoutusasiakkaan tulisi voida saada mahdollisuus entistä joustavammin vaikuttaa kuntoutustavoitteidensa suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä lisäisi todennäköisesti myös asiakkaiden aktiivisuutta sekä asiakkaiden kokemusta oman tilanteensa hallinnasta ja omasta hyvinvoinnistaan. Tällaisia sovelluksia tuotetaan tällä hetkellä mm. kuntien erityisliikunnan ohjauksen sekä yksityisten kuntoutusalan toimijoiden kautta (esim. uimahallissa sydänryhmä, MS etc.). Tavallisen seutukuntalaisen aktiivisesti omaa hyvinvointia tukevien palvelujen sekä myös erilaisten kuntoutumista tukevien palvelujen pääasiallinen tuottaja on ns. kolmas sektori. Alueella toimivat liikunta- ja kulttuuriyhdistykset tuottavat monenlaisia hyvinvointipalveluja, vaikka ne eivät itse varsinaisesti ehkä aina tiedostakaan sitä tekevänsä. Sosiaali- ja terveysyhdistykset puolestaan tuottavat monipuolisesti esim. pitkäaikaissairauksista kuntoutuvien sekä vammaisten hyvinvointipalveluja. Palvelujen toteuttamisessa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori toimivatkin toisiaan täydentävänä palvelun tuottajaverkostona, vaikka tämä ei ole välttämättä aina tietoista tai suunnitelmallista. Koska tavallisen kuntalaisen hyvinvointipalveluista tuotetaan merkittävä osa ns. kolmannen sektorin toimesta, päätimme projektin toisessa vaiheessa selvittää sen halukkuutta ja valmiutta osallistua seutukuntalaisten yksilöllisten erityistarpeiden (esim. kuntoutumistarpeet) sekä matkailuun liittyvien palveluiden tuottamiseen. 6

7 Projektin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut toimialajohtaja Leena Leväsvirta (sijaisena Sinikka Kähkölä ) Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Lisäksi ohjausryhmään ovat kuuluneet kehittämispäällikkö Jukka Kujala Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksesta, toimitusjohtaja Kimmo Heikka Digipolis Oy:stä, sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä sekä kehityspäällikkö Seppo Saari, toimialajohtaja Leena Alalääkkölä ja kehityspäällikkö Arto Rautajoki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Operatiivisen toiminnan ytimen ovat muodostaneet opettajat Jaana Virtanen, Jaana Ågren, Rauni Räty, Merja Hjulberg ja projektipäällikkö Outi Ponkala-Kurttio sekä hankkeen projektipäällikkönä Rauno Pietiläinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Koska projekti on ollut monialainen, ovat monet muut opettajat osaltaan myötävaikuttaneet projektin etenemiseen. Heistä erityisesti mainittakoon Seija Jäminki, Juha Meriläinen ja Markku Henriksson Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja hallinnon toimialalta. Projektin ulkoisesta verkostosta erityinen kiitos tulee antaa Majakan järjestökoordinaattori Jaana Niskaselle, joka koordinoi yhdistyskyselyn toteutuksen ja oli mukana analysoimassa ja arvioimassa saatua tietoa. Kulttuurikoordinaattori Elina Stoor Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksesta on auttanut projektia kulttuuriyhdistysten kyselyn toteuttamisessa. Monet matkailualan yritykset sekä hyvinvointialan yritykset ovat myönteisesti myötävaikuttaneet projektin etenemiseen. Heistä erityisesti mainittakoon matkailuyrittäjä Ari Hiltula sekä fysioterapiayrittäjä Mikko Kiviharju. 7

8 YHDISTYKSET HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTTAJINA KYSELY Sekä matkailijan, kuntoutujan että Kemi-Tornion seutukunnan alueella hyvinvointia aktiivisesti hakevan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on yksi hyvinvointipalvelujen kehittämisen peruskysymyksistä. Alueelle tarvitaan sellainen toimintaympäristö, joka mahdollistaisi yksilöllisen ohjelman rakentamisen pitkäaikaissairauksista kuntoutuville ja muille erityisryhmille. Palvelujen tuottamiseen osallistuvat tällä hetkellä yksityiset ja julkiset toimijat sekä ns. kolmannen sektorin toimijat. Merkittävä osuus alueen hyvinvointipalveluista tuotetaan erilaisten sosiaali- ja terveysyhdistysten sekä liikuntaseurojen ja kulttuuriyhdistysten kautta. Saadaksemme kuvan kolmannen sektorin nykytilanteesta, toteutettiin projektissa näille yhdistyksille kohdennettu kysely, jonka tavoitteet jaoteltiin seuraavasti: Erilaisille erityisryhmille: kuntoutujille, vammaisille, pitkäaikaissairaille ja matkailijoille kohdennettujen alueellisten liikunta-, kulttuuri- ja kuntoutumispalvelujen kartoitus Järjestöjen kehittämistarpeiden, ja motivaation kartoitus sekä yhteistoimintahalukkuuden selvitys erityisryhmien palvelujen kehittämiseksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala toteutti yhdistyskyselyn yhdessä Majakan ja Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen kanssa loka-marraskuun 2008 aikana. Kyselyn sisällöstä vastasivat sosiaali- ja terveysalan yhdistysten osalta sosiaalialan yksikön opettajat Rauni Räty ja Merja Hjulberg. Sosionomiopiskelijat Minttu Lamminen, Henna Mulari sekä Jonna Tervonen suunnittelivat ja valmistivat kyselyn sekä kokosivat ja analysoivat kyselyn tulokset. Liikuntaseuroille kohdennetusta kyselystä vastasivat opettajat Jaana Virtanen ja Rauno Pietiläinen. Kulttuuriyhdistyksille kohdennetusta kyselystä vastasivat kulttuurikoordinaattori Elina Stoor Kemi- Tornio alueen kehittämiskeskuksesta sekä järjestökoordinaattori Jaana Niskanen Majakasta. Jaana Niskanen myös koordinoi koko kyselyn käytännön suorittamisen Majakan kautta. Kyselyn 8

9 yhteenveto suoritettiin marras-joulukuun aikana Majakalla oli sosiaali- ja terveysyhdistyksistä sekä Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskuksella kulttuurialan yhdistyksistä kattava yhteystietokanta. Tietoja liikuntaseuroista saatiin TUL:n Lapin piirijärjestöltä, SLU:n piirijärjestöltä, seutukunnan liikuntatoimistoista sekä nettisivuilta. Kuvaavaa tietojen hakemiselle oli se, että Tornion tiedot saatiin liikuntatoimenjohtajan poimittua ne itse käsin viimeisestä avustuslistasta. Varojen puutteessa kunnat ovat vähentäneet erilaista avustavaa henkilöstöä, joka olisi voinut tehdä kyseisen haun. Seutukunnan alueella toimii 2062 yhdistystä, joista sosiaali- ja terveysyhdistyksiä 113. Kysely lähetettiin sähköpostilla (webropol) 80 liikuntaseuralle, joiden yhteystiedot saavutettiin. Lisäksi kysely lähetettiin kaikille sosiaali- ja terveysyhdistykselle sekä 12 kulttuuriyhdistykselle, joiden yhteystiedot saatiin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen yhdistysrekisteristä. Maapostina kysely lähetettiin 88 liikuntaseuralle, 30 sosiaali- ja terveysyhdistykselle sekä 30 kulttuuriyhdistykselle. Muistutuksia lähetettiin 2 kertaa ja vielä katoanalyysia tehtäessä puhelimitse yhdistysten yhteyshenkilöille annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn. VASTAUSAKTIIVISUUS Sosiaali- ja terveysyhdistyksistä kyselyyn vastasi kaikkiaan 50 (33,3 %), liikuntaseuroista 38 (22,6 %) sekä kulttuuriyhdistyksistä 13 (31,0 %). Pienien vastausprosenttien vuoksi kyselystä tehtiin katoanalyysi sosiaali- ja terveysyhdistysten sekä liikuntaseurojen osalta tuloksien yleistettävyyden parantamiseksi ja selitysten saamiseksi vastaamattomuudelle. Kulttuuriyhdistysten pienen määrän vuoksi niille ei tehty selvitystä vastaamattomuuden syistä. Sosiaali- ja terveysyhdistyksissä vastaamattomuuden syitä selvitettiin soittamalla satunnaisesti 34:lle (ei vastanneita yhteensä 100) sellaisille yhdistysten yhteyshenkilöille, jotka eivät vastanneet kyselyyn. Tämän katoanalyysityön ja koosteen siitä laativat sosionomiopiskelijat Henna Mulari, Minttu Lamminen ja Jonna Tervonen. Uusintakyselyyn puhelimitse vastasi 7 yhdyshenkilöä. Heidät on laskettu vastanneiden kokonaismäärään (n=50). Kuviossa 1 on esitetty vastaamattomuuden syitä sosiaali- ja terveysyhdistyksissä puhelinkyselyyn perustuen. 9

10 Kuvio 1. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vastaamattomuuden syyt (n=34) Katoanalyysi sote -yhdistykset (n=34) Muut syyt 3 Ei ole nyt ajankohtainen 2 Ei ole saanut kyselyä Yhdistysten lukumäärä Puhelimessa 17 haastatelluista ilmoitti, ettei kysely ollut tavoittanut heitä, 12 ilmoitti yhdistyksen tilanteen olevan hiljaista tai heidän toiminta-ajatuksensa ei vastannut kyselyn tarkoitusta tai he olivat ymmärtäneet kyselyn väärin. Viisi ilmoitti muita syitä (kiire, ei tietoa jne.). Vastaamattomuuden syiden kyselyn kattavuutta sosiaali- ja terveysyhdistysten osalta voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Muutoinkin kolmasosa sosiaali- ja terveysyhdistyksistä vastasi kyselyyn ja katoanalyysin perusteella voi olettaa, että vastaamattomista noin puolet on jättänyt vastaamatta yhteystietojen puutteellisuuksien vuoksi ja toinen puoli ei muutoin erilaisista syistä johtuen ollut kiinnostunut vastaamisesta. Näin ollen voidaan olettaa, että sosiaali- ja terveysyhdistyksien osalta vastauksen tulokset kuvaavat jokseenkin luotettavasti yhdistyksien nykytilaa Meri-Lapin alueella. Liikuntaseuroista katoanalyysi suoritettiin 20 liikuntaseuralla soittamalla joka viidennelle sellaisen seuran yhteyshenkilölle, joka ei ollut vastannut kyselyyn. Kuviossa 2 on esitetty liikuntaseuroille kohdennetun katoanalyysin tulokset. 10

11 Kuvio 2. Liikuntaseurojen vastaamattomuuden syyt (n=20) Katoanalyysi (n=20) vastaaminen vielä kesken 2 numero ei vastaa 4 ei ole saanut kyselyä 5 ei puhelinnumeroa seurojen lkm Kuviosta 2 on nähtävissä, että yhdeksällä yhteyshenkilöllä ei ollut puhelinnumeroa ja neljän numero ei ollut vastannut. Kahden seuran yhteyshenkilö ilmoitti vastaamisen olevan vielä kesken ja viisi yhdyshenkilöä ei ollut saanut kyselyä. 11

12 Sosiaali- ja terveysyhdistykset hyvinvointipalvelujen tuottajina YHDISTYSTEN ROOLI JA TEHTÄVÄKENTTÄ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA Sosiaali- ja terveysjärjestöillä tarkoitetaan yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on joko jonkin erityisryhmän, oman jäsenistönsä ja laajan väestönosan fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen tai edistäminen. Suomalaisten järjestökentän suurin osa koostuu paikallisesti tai alueellisesti toimivista yhdistyksistä. Suomessa arvioidaan olevan noin rekisteröityä sosiaali- ja terveys yhdistystä (v. 2006). Valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä on noin parisataa. (Vuorinen, Särkelä, Peltosalmi & Eronen 2007, 9-10.) Uuden Järjestöbarometrin 2008 mukaan perinteinen kansalaisjärjestötoiminta on yhä vahvemmassa roolissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä. Kansalaisjärjestöjen toiminnalla on tärkeä merkitys kansalaisten hyvinvoinnille. Järjestöt ovat olleet ja ovat mukana muovaamassa nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaamme. Järjestösektorista on tullut merkittävä palveluiden tuottaja erityisesti sosiaalipalveluiden kentällä. Monet kansalaisjärjestöjen tuottamat palvelut tavoittavat esimerkiksi väliinputoajaryhmiä ja syrjäytyneitä paremmin kuin julkisen sektorin palvelut. Järjestöt ovat myös tärkeä porras matkalla työelämään. Ne ovat palvelujen tarjoajana monimuotoista tukea ja ohjausta tarvitseville osatyökykyisille, joiden työllistämiseen yrityksillä ei ole mahdollisuuksia ja joiden kuntouttamiseen kuntien sosiaalitoimella ei ole välineitä. (Peltosalmi, Vuorinen & Särkelä 2008, 3-4.) Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävä osa kansalaisyhteiskuntaa. Ihmiset ovat perustaneet järjestöjä liittyäkseen yhteen ja kyetäkseen saamaan äänensä ja tarpeensa kuuluville esimerkiksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Järjestötoiminta on aina yhteiskunnallista toimintaa ja sillä on poliittista merkitystä. Tarpeiden ja ns. hiljaisen tiedon välittäjänä järjestöt ovat vaikuttaneet yhteiskunnan kehityssuuntiin. (Vuorinen et al. 2007, 9.) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan on viimeisen vuoden aikana osallistunut joko jäsenenä, vapaaehtoisena, luottamushenkilönä tai vertaistoiminnassa, retkillä, koulutuksissa etc. 12

13 järjestötoiminnassa mukana olleena 25 % täysi-ikäisistä suomalaisista eli yhteensä lähes miljoona ihmistä. Joka viides vielä toimintaan osallistumattomista on kiinnostunut ottamaan osaa järjestöjen toimintaan esimerkiksi vapaaehtoista auttamistyötä tekemällä. Näinpä voi päätellä, että toimintaan osallistuu paikallistasolla satoja tuhansia suomalaisia ja sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toiminta on vireää ja monimuotoista. Lähes puolessa alan yhdistyksistä jäsenmäärä ja toimintaan osallistuvien määrä onkin kasvanut ja neljänneksessä pysynyt ennallaan. Vapaaehtoistyöhön osallistuvia on myös aiempaa enemmän noin kolmasosassa yhdistyksiä. (Peltosalmi et al. 2008, 3.) Sen sijaan järjestömuotoisten sosiaalipalvelujen kasvu on aikaisemmasta taittunut. Sekä julkisten että järjestömuotoisten palvelujen osuus kaikista sosiaalipalveluista pienenee, kun taas yritysmuotoisten sosiaalipalvelujen määrä kasvaa voimakkaasti. Järjestöt tuottavat nykyisin noin viidesosan ja yritykset noin 10 % sosiaalipalveluista. Sosiaali- ja terveysjärjestöt jaetaan niiden toimintaa kuuluviin pääluokkiin; kansanterveysjärjestöt, lastensuojelujärjestöt, aistivammajärjestöt, vanhusjärjestöt, invalidijärjestöt ja päihdejärjestöt. Yli kolmannes valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä on kansanterveysjärjestöjä, niissä suurimman ryhmän muodostavat potilasjärjestöt. Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikallisista jäsenyhdistyksistä suurimman ryhmän muodostavat vanhusyhdistykset. Kansanterveysyhdistyksiä on vajaa kolmasosa paikallisista sosiaali- ja terveysyhdistyksistä. (Vuorinen ym. 2007,10 11., Peltosalmi et al. 2008, ) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskeistä tehtäväaluetta on kansalaistoiminnan ylläpito ja osallistumisen mahdollisuuksien antaminen ihmisille. Järjestöt tavoittavat erilaisia ihmisryhmiä, myös vaikeissa elämäntilanteissa ja syrjäytymisvaarassa olevia, antaen mahdollisuuden osallisuuteen ja lähiyhteisöön kiinnittymiseen. Kyse on merkittävästä ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Toiminnan ydintä ovat vaikuttamistoiminta, vertais- ja vapaaehtoistoiminta, asiantuntijuus sekä tuen ja palvelujen kehittäminen ja tarjonta. Järjestöt ovat perinteisesti olleet kokemus- ja asiantuntijatietoa kerääviä ja välittäviä organisaatioita. Järjestöjen keskeisempiä tehtäviä ovat yhteiskunnan kehityssuuntiin ja lainsäädäntöön vaikuttaminen ja järjestön toiminnan kohderyhmänä olevien ihmisen hyvinvoinnin edistäminen. Osa järjestöjen vaikuttamistoiminnasta on yksittäisten kansalaisten tai koko väestön asenteisiin, mielipiteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamista. (Vuorinen et al. 2007,13.). Paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset jakaantuvat toimintansa suuntaamisen suhteen kolmeen tyyppiin: toiminnan suuntaavat omalle jäsenistölleen (41%), koko alueen väestölle (22%) ja sekä 13

14 omalle jäsenistölle, alan ammattilaisille että alueen koko väestölle (37%) yhdistyksistä. Paikallisyhdistyksissä toimi vuoden 2007 aikana keskimäärin 23 vapaaehtoista, pääosin naisia ja itse jäsenenä yhdistyksessä, jonka vapaaehtoistoimintaan osallistuu. Yli puolet vapaaehtoisista onkin oman sairautensa, vammansa tai erityisen elämäntilanteensa vuoksi yhdistyksen toiminnan kannalta asianosaisia. Keskeisimpiä vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat harrastus- ja virkistystoiminnan järjestäminen, tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus, varainhankinta, kerhotoiminnan järjestäminen ja vertaistuki. Vapaaehtoistoimijoiden määrä on hyvin vaihteleva, ollen keskimäärin 3-10 henkilöä/kk ja 3-8 viikkotuntia/yksittäinen vapaaehtoistyöntekijä. Haasteena onkin saada järjestöihin lisättyä vapaaehtoistoimijoita. (Peltosalmi et al. 2008, 3-4, 11.) Työnteko, aktiivinen osallistuminen ja toimiminen ovat arvostettuja asioita yhteiskunnassa. Väestön ikääntyessä on alettu korostamaan ikääntyneiden aktiivisuutta, voimavaroja ja tuottavuutta. Nykyisten ja tulevien eläkeläisten joukkoon mahtuu paljon toimintakykyisiä, terveitä ja vireitä ihmisiä, joilla on intoa ja halukkuutta osallistua ja toimia. Kansalaisyhteiskunta käsitteenä tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa on erilaisia toimijoita. Kansalaisyhteiskunta on mahdollinen vain aktiivisten kansalaisten avulla. Aktiivisella kansalaisuudella tarkoitetaan laajasti kaikenlaista osallistumista ja toimintaa omassa yhteisössä ja yhteiskunnassa. (Makkonen 2008, 6.-7, 11.) Vapaaehtoistoiminnassa ihminen tekee ilmaista työtä yhteisönsä hyväksi ja toimii siten aktiivisena kansalaisena. Viime vuosina vapaaehtoisuuden merkitys yhteiskunnalle on löydetty uudella tavalla. Tähän yhtenä syynä on yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen niukentuminen. Vapaaehtoistoiminta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi avustajana, tukihenkilönä tai ystäväpalvelussa ja kohtaamispaikoissa toimimista, vertaisryhmän vetovastuuta tai koulutus-, retkija harrastustoiminnan organisointia. Yhdistyksissä voi opiskella myös esimerkiksi kieliä, ruuanlaittoa ja tietotekniikkaa. (Peltosalmi et al. 2008, ). Kansalaisliikkeiden rooli yhteiskunnallisen toiminnan kanavina ja mielipiteen ilmaisijoina on kasvanut. (Makkonen 2008, ) Ihmiset kokevat suurimmiksi hyvinvointiongelmikseen yksinäisyyden ja sosiaalisten kontaktien vähäisyyden. Sosiaali- ja terveysyhdistykset tekevät tärkeää syrjäytymistä ehkäisevää työtä, sillä ne tavoittavat erityisesti niitä ihmisiä, joita on muuten vaikea tavoittaa, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä, Vapaaehtoistoiminta edistää sosiaalista yhtenäisyyttä ja kasvattaa yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. Se on yhteistoimintaa, yhteen hiileen puhaltamista sen puolesta, että yhteiskunta olisi kaikille meille hyvä paikka elää. Se vahvistaa ihmisten välistä solidaarisuutta ja ylläpitää luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä. 14

15 (Makkonen 2008, 13 14: Peltosalmi et al. 2008, ) Ihmisen motiivit osallistua vapaaehtoistyöhön muuttuvat elämäntilanteen ja iän myötä. Tämän päivän eläkkeensaajat ovat aktiivisia toimijoita mm. järjestötoiminnassa. Olisi tärkeää, että eri kansalaisryhmiä saataisiin mukaan järjestöjen toimintaan nykyistä laajemmin. Järjestötoiminta itsessään tuottaa niissä toimiville terveyttä ja hyvinvointia, mutta itse toiminta heijastuu koko yhteiskuntaan. Haasteena on tarjota nuorille uusia muotoja vapaaehtoistyön tekemiseen, sillä perinteiset toiminnan muodot eivät saa nuoria liikkeelle. Myös vapaaehtoistyö opintojen ohessa on hyvä tutustumisväylä toimintaan. KOKEMUSKOULUTTAJATOIMINTA ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMAN AVARTAJANA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Kautta ihmiskunnan historian ihmiset ovat pysähtyneet istumaan nuotion ympärille kertomaan toisilleen haavoittumisen ja voiton kokemuksistaan. Näissä hetkissä on jaettu kokemuksia, tietoa ja taitoa. Laajoista terapeuttisten menetelmien kirjosta huolimatta toimivan ja ihmistä auttavan keskustelun peruspuitteet ovat sittenkin yksinkertaiset. Jakamisen mahdollistamiseen tarvitaan avoin ja utelias mieli, kolme kantavaa koota oikean hengen luomiseksi ja valmius antaa jotain itsestään toisille ja valmius vastaanottaa jotain toisilta. Kouluttajanakin opetusvälineitä ja menetelmiä tärkeämpää on tuoda itsensä tuolle nuotiolla istujan paikalle yhtenä tasavertaisena ihmisenä. Pääkkö Aapo, artikkeli kirjassa Ihminen, vertainen 10 vuotta Mielenterveyden keskusliiton vertaistukitoimintaa (Pääkkö 2004.) Kokemuskouluttajatoimintaa kehiteltiin valtakunnallisessa POLKU-projektissa vv , joka oli 12 kansanterveysjärjestön ja 14 oppilaitoksen yhteistyöhanke. Siinä yhteistyössä aukaistiin sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opetussisältöjä ja tulevien ammattilaisten työotetta asiakas- ja potilaslähtöisemmäksi hyödyntämällä eri sairaus- tai vammaisryhmillä olevaa kokemustietoa tutortoiminnan kautta. Mukana oli ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja 15

16 sekä yliopiston lääketieteellisiä tiedekuntia ja sosiaalityön laitos. POLKU projektissa pyrittiin löytämään mahdollisimman monia erilaisia toimintamuotoja, joissa opiskelijat ja asiakkaat kohtaisivat systemaattisesti ja usein. Taustalla on ollut sosiaali- ja terveysyhdistysten saama palaute, joka kertoo, ettei asiakkaan ja potilaan ääni kuulu riittävästi. (POLKU-projekti 2002.) Kokemuskouluttajat ovat pitkäaikaissairaita tai vammaisia henkilöitä, jotka koulutetaan tutortoimintaan. Heillä on omakohtaista kokemusta sairaudesta ja sairastamisesta tai vammautumisesta ja vammaisena ihmisenä elämisestä. Keskeisenä on välittää ajatus, että pitkäaikaissairas ja vammainen ihminen on oman sairautensa ja elämänsä paras asiantuntija. Kokemustiedon kautta voidaan välittää syvempää tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä on olla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö, ja tämän asian kertojana kokemuskouluttaja on ainoa oikea kertoja. Kokemuskouluttaja voi toki olla myös pitkäaikaissairaan tai vammaisen läheinen. Kokemuskouluttaja pitää omaan kokemustietoonsa pohjaavia alustuksia tai osallistuu muulla tavoin tulevien ammattilaisten opetukseen. He kertovat opiskelijoille esimerkiksi vammastaan ja sairaudestaan, saamastaan hoidosta, palveluista, kuntoutuksesta, sosiaaliturvasta yms. Kokemuskouluttajille toiminta luo mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin ammattilaisiin ja syventää heidän ammatillista osaamistaan aidolla kokemustiedolla. Kokemustieto ei korvaa teoriaopetusta, mutta on merkittävä lisä opetuksen sisällössä. Kokemuskouluttajan on hyvä tulla opettajan ominaisuudessa jakamaan kokemusperäistä tietoa opiskelijoille. Kun kokemuskouluttajat ovat kertoneet kokemuksistaan palveluiden käyttäjinä tai järjestön/yhdistyksen jäsenenä, he ovat välittäneet tietoa myös sosiaali- ja terveysyhdistyksissä tehtävästä työstä. Näin tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ymmärtävät yhdistysten merkityksen tiedon ja osaamisen tuottajina. Kokemuskouluttajatoiminnan tavoitteena on olla osaltaan kehittämässä entistä asiakaslähtöisempää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Siksi hänen ääntään kannattaa kuunnella hoidossa, kuntoutuksessa sekä palveluiden suunnittelussa. Tämä kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen opetuksen osana syventää opiskelijoiden ammatillisuutta, antaa valmiuksia pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten kohtaamiseen sekä niin hoidon, kuntoutuksen kuin palveluiden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Myös lainsäädäntö esim ns. potilaslaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa henkilöstöä kuulemaan asiakkaan ja potilaan näkemyksiä. Samoin viimeaikainen tutkimustieto paljastaa, että ihmisen itsemääräämisoikeus ei aina toteudu hoito- tai kuntoutussuhteessa. Potilaan tai asiakkaan entistä syvempi ymmärtäminen auttaisi kuulemaan hänen kantansa. (Lehikoinen, 2004.) 16

17 Maassamme on kehitelty erilaisia tutorointimalleja ja koulutusmetodeja. Ensinnäkin kokemuskouluttajana toimiminen edellyttää koulutusta tehtävään. Koulutuksessa käydään läpi mm. opettamiseen ja esiintymiseen sekä oman tarinan kertomiseen liittyviä asioita. Kokemuskouluttaja ei koskaan toimi yksin, vaan on aina jonkun kokemuskouluttajaverkostoon kuuluvan yhdistyksen edustaja. Taustayhdistykset vastaavat kokemuskouluttajiksi valittavien soveltuvuudesta tehtävään. Niiden tehtävänä on myös ylläpitää kokemuskouluttajan tietoja ja taitoja sekä tarjota kokemuskouluttajalle täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Kullakin verkostoon kuuluvalla yhdistyksellä on kokemuskoulutuksen yhteyshenkilö ja rekisteri pätevistä kokemuskouluttajista. Kokemuskouluttajan työ tulisi nykyistä tiiviimmin sisällyttää osaksi opetussuunnitelmia syventämään sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden ammatillista otetta asiakkaan kohtaamisessa. Kokemuskoulutuksessa on meneillään valtakunnallinen Kokemuskoulutuksesta pätevää hanke, jonka tarkoituksena on saada aikaan toimintamalli, jossa järjestöt ja paikallisyhdistykset huolehtivat omien kokemuskouluttajien työnohjauksesta ja pätevyydestä. Hankkeessa synnytetään myös kokemuskoulutuksen neuvottelukunta ja alueellisia ohjausryhmiä, jotka muodostavat toimintaketjun, joka koordinoi kokemuskoulutustoimintaa. Hankkeessa on mukana 24 kolmannen sektorin toimijaa ja 14 opetusalan yksikköä. Kemi-Tornion alueella on ilmennyt kiinnostusta alueellisen ohjausryhmän perustamiseen, jonka toimintaa koordinoisi Majakan JOP (järjestöt oppimisympäristönä) tiimi. Tavoitteena on hankkeen aikataulun mukaisesti saattaa alueellinen toiminta käyntiin kevään 2009 aikana. Lisätietoja alueellisista kokemuskouluttajista voi jatkossa saada alueellisen ohjausryhmän ja Majakan kautta. ERÄITÄ SOSIAALI- JA TERVEYSYHDISTYSTEN PIIRTEITÄ MERI-LAPIN ALUEELLA Kyselyyn vastanneista (n=50) yhdistyksistä hieman yli puolet (n=26) ilmoitti toimivansa useammalla paikkakunnalla kuin kotipaikkakunnalla. Useissa yhdistyksissä on jäseniä myös Ruotsin puolelta. Näin ollen voidaan sanoa, että enemmistö yhdistyksistä on seutukunnallisia. Omia toimitiloja ilmoitti omaavansa 17 (n=50) vastanneista yhdistyksistä. 17

18 Toinen keskeinen piirre seutukunnan yhdistyksissä on se, että ne toimivat ensisijaisesti vapaaehtoistyövoiman avulla. Vain 8 (n=50) sosiaali- ja terveysalan yhdistystä ilmoitti omaavansa palkattua työvoimaa. Koska toiminta perustuu näin vahvasti vapaaehtoistyöhön, niin yhdistyksien jatkuvana haasteena näyttää olevan vapaaehtoisten rekrytointi ja kouluttaminen. Seutukunnan yhdistyksien sähköinen näkyvyys ei ole vielä täysin kehittynyt. Alle puolet eli 19 (n=48) sosiaali- ja terveysyhdistyksistä kertoi, että heillä on omat www sivut. Tämä näyttää kyselyn valossa olevan yhdistysten kehittämishaaste. YHDISTYSTEN TOIMINTAMUODOT Seuraavassa kuviossa 3 on kuvattu sosiaali- ja terveysyhdistysten toimintamuotoja sellaisina, kuin he itse ne kuvaavat. Osittain toimintamuodot ovat vaikeasti eroteltavissa puutteellisten erottelukriteerien vuoksi, mutta yhdistykset kertovat toteuttavansa kuviossa esitettyjä toimintamuotoja. Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toimintamuodot (n=50) Muu (16) 6 Liikunta (24) 5 Retket (29) 4 Neuvonta ja ohjaus (30) 3 Vertaistuki (34) 2 Kerho- ja viriketoiminta (37) Toimintamuotoa järjestävien yhdistyksien lukumäärä 18

19 Kuviossa 3 voidaan havaita, että sosiaali- ja terveysyhdistykset järjestävät, kuten heidän toimenkuvaansa kuuluukin, erilaista jäsentensä psykososiaaliseen elämään liittyvää tukea. Selkeimmillään tämä toiminta ilmenee vertaistuessa sekä neuvonnassa ja ohjauksessa. Myös liikunnalla näyttää olevan melko keskeinen merkitys sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminnassa. Muussa toiminnassa on monia palveluita, jotka käytännössä tukevat arjessa selviytymistä (esim. tukitoiminta läheisensä menettäneille) tai esim. osaamista lisäävää koulutusta (esim. ensiapu, asiantuntijaluennot). Kerho- ja viriketoiminta Yleisimmin Kemi-Tornion alueella toimivat sosiaali- ja terveysyhdistykset järjestävät kerho- ja viriketoimintaan. Sosiaali- ja terveysyhdistyksistä 35 kuvasi kerho- ja viriketoimintaansa tarkemmin. Osittain vastaukset näyttävät menevän päällekkäin esim. muun toiminnan kanssa. Yhdistyksissä käy vierailevia luennoitsijoita ja asiantuntijoita elämän eri aloilta: mm. lääkäri, muuta sairaalan henkilökuntaa, terapeutteja sekä Kelan asiantuntijoita. Useilla yhdistyksillä on jäseniltoja ja tapaamisia, kuten kuukausikokouksia sekä myös te toja (esim. meediotilaisuuksia) sekä ja muita luentoja. Lisäksi yhdistykset järjestävät ensiapukoulutusta. Yhdistyksissä järjestettäviä toiminnallisia kerhoja ovat mm. näytelmäkerho, kuoro, senioritanssi, jumppa, käsityökerho, pelikerho, aivovoimistelu, tietokilpailu, bingo ja sydänkerho. Viriketoiminnaksi voidaan lukea mm. keskustelukerho, kahvittelu ja seurustelu, pikkujoulut sekä arpajaiset. Yhdistysten toimintaan kuuluvat myös uniapnearyhmä, Wirkeät Warttuneet, ystäväpalvelu, lasten parkki sekä lasten konsertit. Vertaistuki Sosiaali- ja terveysyhdistysten toiseksi yleisin toimintamuoto Kemi-Tornion alueella on vertaistuki. Vertaistuen sisältöä kuvasi tutkimuksessa tarkemmin 34 yhdistystä, joista yksi vastaaja ilmaisi, ettei hän osaa sanoa mitään. Useat yhdistykset tarjoavat mahdollisuutta vertaistukiryhmiin ja henkilöihin sekä erilaisia tukiryhmiä esimerkiksi puhelintukea, keskusteluryhmiä ja porinakerhoja. Yhdistyksillä on myös muunlaisia ryhmiä, joissa annetaan tukea, kuunnellaan ja keskustellaan esimerkiksi uniapneasta ja elämän kriisien työstämisestä. Kaksi yhdistystä vastasi vertaistuen 19

20 muodoksi leirien ja retkien järjestämisen, mikä kuvaa vastaajien vaikeutta luokitella erilaisia toimintamuotoja. Samaa ilmiötä kuvaa se, että jotkut yhdistykset ilmoittavat järjestävänsä vertaistukea kuukausikokousten ja jäsenkokouksien muodossa. Neuvonta ja ohjaus Kemi-Tornion alueen sosiaali- ja terveysyhdistysten kolmanneksi yleisin toimintamuoto oli selvityksen perusteella neuvonta ja ohjaus. Yhdistyksistä 30 kuvasi tarkemmin neuvonnan ja ohjauksen sisältöä. Toiminnan luokittelun vaikeus näkyy myös neuvonnan ja ohjauksen luokittelussa. Osa yhdistyksistä ilmoittaa järjestävänsä luentoja ja koulutustilaisuuksia eri aiheista esimerkiksi näkövammaisuus, keliakia ja eri sairauksiin liittyen. Luennoitsijoiden vierailut on luokiteltu myös usein kerho- ja viriketoiminnaksi. Yhdistykset tarjoavat myös tietoa vammaisten oikeuksista, ajankohtaisista aiheista aivohalvauksiin liittyen, ja opastusta Kelan lomakkeista sekä muista etuuksista. Epilepsian hoidossa yhdistykset tarjoavat hoidonohjausta, edunvalvonta- ja palveluohjausta, puhelinneuvontaa, henkistä tukea sekä vertaistukea ja neuvontaa kasvokkain eri pulmiin liittyen. Osa yhdistyksistä järjestää kuulonurkkapalveluita sekä kuulopalvelupäiviä. Jotkut järjestävät neuvontaa kolesterolimittauksien yhteydessä. Yhdistykset järjestävät leirejä, joissa saa myös neuvontaa ja ohjausta. Osa käy esitelmöimässä koululaisille pari kertaa vuodessa. Yksi vastaajista ilmoittaa järjestösihteerin käyvän yhdistyksissä kerran kuukaudessa. Yksi yhdistys neuvoo apuvälineiden ja kuulokojeiden huollossa sekä myy kuulokojeiden pattereita. Yksi yhdistys ilmoittaa ohjauksen ja neuvonnan olevan samat kuin on aiemmin maininnut kerhotoiminnakseen. Yksi yhdistys neuvoo ja ohjaa keittiötaidoissa. Toiminta on suunnattu näkövammaisille miehille ja naisille. Retket Yli puolet yhdistyksistä eli 29 kuvasi tarkemmin retkiään. Yhdistykset tekevät retkiä ympäri Suomea sekä ulkomaille kerran tai useammin vuodessa. Kolme vastanneista ilmoittaa selkeästi tekevänsä retkiä sekä kotimaahan että ulkomaille. Loput vastanneista eivät selkeästi ilmaise, kohdistuvatko retket ainoastaan kotimaahan vai onko myös ulkomaille suuntautuvia retkiä. Todennäköisesti retket ovat kuitenkin vain kotimaanretkiä. Yhdistykset tekevät myös paljon retkiä 20

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli 1 23.2.2017 Pia Mäkeläinen Asukkaiden osallistuminen lainsäädännön näkökulmasta Maakuntalakiesitys

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE

Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin. Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE Järjestöt palveluiden tuottajina - sanoista tekoihin Tulevaisuusseminaari, Päivi Kiiskinen SOSTE 11.11.2013 SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää yli

Lisätiedot

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa Hankekoordinaattori Katja Häkkilä ESKO- Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa 2009-2013 ESKO on Oulussa

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot