Rauno Pietiläinen, Jaana Virtanen, Rauni Räty, Merja Hjulberg & Jaana Niskanen. Yhdistykset Meri-Lapin hyvinvointipalvelujen tuottajina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauno Pietiläinen, Jaana Virtanen, Rauni Räty, Merja Hjulberg & Jaana Niskanen. Yhdistykset Meri-Lapin hyvinvointipalvelujen tuottajina"

Transkriptio

1 Rauno Pietiläinen, Jaana Virtanen, Rauni Räty, Merja Hjulberg & Jaana Niskanen Yhdistykset Meri-Lapin hyvinvointipalvelujen tuottajina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 2/2009

2 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijät ISBN (pdf) ISSN Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL 504, Kemi Puh

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...4 JOHDANTO...5 YHDISTYKSET HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJINA...8 Kysely... 8 Vastausaktiivisuus... 9 SOSIAALI- JA TERVEYSYHDISTYKSET HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJINA Yhdistysten rooli ja tehtäväkenttä hyvinvoinnin tuottajana Kokemuskouluttajatoiminta asiakas- ja potilasnäkökulman avartajana ammatillisessa koulutuksessa Eräitä sosiaali- ja terveysyhdistysten piirteitä Meri-Lapin alueella Yhdistysten toimintamuodot Sosiaali- ja terveysyhdistysten kohderyhmät Toiminnan kehittäminen Matkailu ja sosiaali- ja terveysyhdistykset Vapaa sana Yhteenveto LIIKUNTASEURAT HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJINA Liikuntaseuroille kohdennetun kyselyn tarkoitus Kyselyyn vastanneiden seurojen erityispiirteitä Palvelujen kohdentaminen eri ikäryhmille Seurojen järjestämät toimintamuodot Erityisryhmät seurojen liikuntatoiminnassa Liikuntaseurojen odotukset oppilaitoksille Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Matkailijoiden osallistuminen seurojen toimintaan Vapaa sana Yhteenveto KULTTUURIYHDISTYKSET HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAJINA Johdanto Kulttuuriyhdistysten moninaisuus Eri-ikäisten huomioiminen yhdistyksien toiminnassa Erityisryhmät yhdistyksien toiminnassa Kulttuuriyhdistykset ja matkailijat Vapaa sana Yhteenveto Lähteet LIITTEET

4 Tiivistelmä Tämä selvitys on osa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalojen Hoiva- ja hoitotyön innovaatio-, teknologia- ja opetusyksikkö projektia, joka käynnistettiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa syksyllä 2007 ja jonka toinen osa toteutettiin välisenä aikana. Tämä selvitys on osa projektin toista vaihetta ja sen tarkoituksena on ollut kartoittaa seutukunnan sosiaali- ja terveysyhdistysten, liikuntaseurojen sekä kulttuuriyhdistysten merkitystä Meri-Lapin hyvinvointipalvelujen tuottajina. Erityisenä tarkoituksena on ollut selvittää näiden toimijoiden nykytilaa ja mahdollisuuksia erilaisten erityisryhmien kuten pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hyvinvointipalvelujen tuottajina. Lisäksi selvityksessä on kartoitettu em. toimijoiden mahdollisuuksia edistää hyvinvointimatkailun kehittymistä Meri-Lapin alueella. Selvitys toteutettiin kyselymuodossa (maaposti ja webropol) 360:lle Kansalaistoiminnan koordinaatio- ja kehittämisverkosto Majakan (myöh. Majakka) yhdistysrekisterissä olevalle sosiaali- ja terveys- ja kulttuuriyhdistykselle sekä kuntien liikuntatoimien tietojärjestelmien kautta saaduille liikuntaseuroille. Majakka suoritti käytännön tiedon hankkimisen. Kyselyyn vastasi 101 (28 %) yhdistystä tai liikuntaseuraa. Katosanalyysin perusteella alhainen vastausprosentti selittyy pääosin yhteystietojen puutteellisuudella. Tulokset kuvataan selvityksessä frekvenssi- ja prosenttijakaumina. Selvityksen päätulokset ovat, että Meri-Lapin yhdistykset ja liikuntaseurat ovat merkittäviä seutukunnallisia hyvinvointipalvelujen tuottajia. Yhdistykset tarvitsevat toiminnan kehittämiseen tuotekehittelyä ja markkinoinnin kehittämistä. Kehittämisen tueksi yhdistykset tarvitsevat ulkopuolista tukea esim. ammattikorkeakoulun monialaisen kehittämishankkeen muodossa. Yhdistyksien yhteistoiminnalla heidän työtään voitaisiin tehostaa. Liikuntaseurat ja kulttuuriyhdistykset ovat kiinnostuneita tuottamaan palveluita, jotka entistä paremmin vastaisivat erityisryhmien tarpeita. Näiden toimintojen kehittämisessä ne tarvitsisivat koulutusta ja kehittämistukea. Erilaisilla Meri-Lapin alueella toimivilla yhdistyksillä on halua osallistua alueen hyvinvointimatkailun kehittämiseen, jos siitä on heille taloudellista hyötyä. Näiden palvelujen kehittäminen vaatisi tukea hyvinvointimatkailun kehittämishankkeen muodossa. Selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysyhdistykset haluaisivat kansainvälistyä ja tarvitsisivat tähän alueella toimivien oppilaitoksien tukea. Avainsanat: matkailu, hyvinvointi, kuntoutus, järjestöt, yhdistykset, liikunta- ja urheiluseurat 4

5 Johdanto Hoiva- ja hoitotyön innovaatio-, teknologia- ja opetusyksikkö projekti käynnistettiin Kemi- Tornion ammattikorkeakoulussa syksyllä Projekti on Lapin liiton aluekeskusohjelmista rahoitettu projekti, jonka kumppaneina ovat olleet ammattikorkeakoulun kanssa Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry., Digipolis Oy sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri. Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa ohjeistettiin projektin operatiivista ryhmää seuraavanlaisin toivein: Elinkeinoelämä odottaa valmistelevan hankkeen tuottavan ideoita projekteiksi, jotka puolestaan edistäisivät alueen liiketoimintaa, sekä palveluyrittämistä (esim. hemmottelualan palvelutuotanto) että teknologisia yrityksiä. Koska alueen kehittämisen näkökulmasta erityisesti matkailulla on tärkeä merkitys, niin matkailuun liittyvien sote palvelujen kehittämisen merkitys korostuu innovaatioissa (esim. kuntokylpylään liittyvät palvelut). Sote puoli voidaan nähdä myös maksavana asiakkaana. Sairaanhoitopiirin näkökulmasta on tärkeää edistää toimintaa, joka ylläpitää ihmisen terveyttä pitkään niin, että sairaanhoidon palvelun tarve olisi mahdollisimman vähäinen. Tärkeää on myös, että kotihoito toimii ja työntekijät voivat hyvin. Keskusteluissa tuli esille, että alan hankkeita on paljon käynnissä, jolloin yhteistyö ja koordinaatio muiden hankkeiden kanssa ovat tärkeitä. Myös muiden ammattikorkeakoulun toimialojen saaminen mukaan hankkeeseen edistäisi synergiaa (esim. kauppa- ja kulttuuri). (Muistio ). Projektin ensimmäinen vaihe toteutettiin välisenä aikana ja siinä selvitettiin matkailijoiden, kuntoutujien sekä alueen asukkaiden omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä tukevien hyvinvointipalvelujen alueellista markkinatilannetta sekä palvelutarjontaa. Projektin ensimmäinen vaihe oli luonteeltaan kartoittavaa ja pohjatyön tekemistä toisen vaiheen tarkemmalle selvitykselle ja pienimuotoisille kokeiluille. Projektin ensimmäisessä vaiheessa alueellisen kartoitustyön lisäksi haettiin tutkimustietoon pohjautuvia perusteluja erilaisille matkailuun ja kuntoutukseen liittyville hyvinvointipalveluille, joita tässä yhteydessä kutsutaan myös wellness palveluiksi. Seutukunnan elinkeinotoiminnan kehityksen kannalta selvitys on osaltaan tukemassa alueen merkittäviä matkailuhankkeita kuten Kemin Sariusta, Tornion Flamingoa sekä Haaparannan Cape Eastia. Projektissa on myös haettu ratkaisumalleja alueella jo toimivien matkailuyritysten hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. 5

6 Projektin ensimmäisessä vaiheessa huomattiin, että nyt toimivissa alueellisesti merkittävissä kemiläisissä matkailuyrityksissä ei tarjottu hoito- ja hoivapalveluja matkailijoiden matkailupaketeissa, vaikka jonkin verran kiinnostusta niihin oli. Potentiaalista kysyntää projektissa testattiin myönteisin tuloksin. Keskeinen päätelmä selvitysvaiheessa oli, että matkailuun liitettyjen hyvinvointipalvelujen tulisi olla paketoituina matkailijoille soveltuviksi tuotteiksi. Kaupankäynnin siirtyessä yhä enenevässä määrin sähköiseksi pitäisi asiakkaan kyetä tekemään näiden palvelujen ostopäätös verkossa tapahtuvan tuotekuvauksen perusteella jo matkan varausvaiheessa. Jatkoprojektien keskeiseksi tehtäväksi jäikin tällaisten hyvinvointipalvelujen alueellisen tuotekehittelystruktuurin luominen sekä palveluiden markkinoinnin kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvinvointipalvelujen tulisi olla helposti muunneltavissa sekä matkailijoille, kuntoutujille että hyvinvointia aktiivisesti etsiville alueen asukkaille. Projektin ensimmäisessä vaiheessa havaittiin, että kroonisista sairauksista kuntoutuvien potilaiden kohdalla keskeisiä kehittämiskohteita ovat yksilölliset kuntoutustavoitteet ja niiden toteutuminen. Erilaisten kuntoutuspalveluiden tulisi olla yksilöllisiä ja saatavilla silloin, kun kuntoutuja kokee niitä eniten tarvitsevansa. Kuntoutusasiakkaan tulisi voida saada mahdollisuus entistä joustavammin vaikuttaa kuntoutustavoitteidensa suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä lisäisi todennäköisesti myös asiakkaiden aktiivisuutta sekä asiakkaiden kokemusta oman tilanteensa hallinnasta ja omasta hyvinvoinnistaan. Tällaisia sovelluksia tuotetaan tällä hetkellä mm. kuntien erityisliikunnan ohjauksen sekä yksityisten kuntoutusalan toimijoiden kautta (esim. uimahallissa sydänryhmä, MS etc.). Tavallisen seutukuntalaisen aktiivisesti omaa hyvinvointia tukevien palvelujen sekä myös erilaisten kuntoutumista tukevien palvelujen pääasiallinen tuottaja on ns. kolmas sektori. Alueella toimivat liikunta- ja kulttuuriyhdistykset tuottavat monenlaisia hyvinvointipalveluja, vaikka ne eivät itse varsinaisesti ehkä aina tiedostakaan sitä tekevänsä. Sosiaali- ja terveysyhdistykset puolestaan tuottavat monipuolisesti esim. pitkäaikaissairauksista kuntoutuvien sekä vammaisten hyvinvointipalveluja. Palvelujen toteuttamisessa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori toimivatkin toisiaan täydentävänä palvelun tuottajaverkostona, vaikka tämä ei ole välttämättä aina tietoista tai suunnitelmallista. Koska tavallisen kuntalaisen hyvinvointipalveluista tuotetaan merkittävä osa ns. kolmannen sektorin toimesta, päätimme projektin toisessa vaiheessa selvittää sen halukkuutta ja valmiutta osallistua seutukuntalaisten yksilöllisten erityistarpeiden (esim. kuntoutumistarpeet) sekä matkailuun liittyvien palveluiden tuottamiseen. 6

7 Projektin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut toimialajohtaja Leena Leväsvirta (sijaisena Sinikka Kähkölä ) Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Lisäksi ohjausryhmään ovat kuuluneet kehittämispäällikkö Jukka Kujala Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksesta, toimitusjohtaja Kimmo Heikka Digipolis Oy:stä, sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä sekä kehityspäällikkö Seppo Saari, toimialajohtaja Leena Alalääkkölä ja kehityspäällikkö Arto Rautajoki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Operatiivisen toiminnan ytimen ovat muodostaneet opettajat Jaana Virtanen, Jaana Ågren, Rauni Räty, Merja Hjulberg ja projektipäällikkö Outi Ponkala-Kurttio sekä hankkeen projektipäällikkönä Rauno Pietiläinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Koska projekti on ollut monialainen, ovat monet muut opettajat osaltaan myötävaikuttaneet projektin etenemiseen. Heistä erityisesti mainittakoon Seija Jäminki, Juha Meriläinen ja Markku Henriksson Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja hallinnon toimialalta. Projektin ulkoisesta verkostosta erityinen kiitos tulee antaa Majakan järjestökoordinaattori Jaana Niskaselle, joka koordinoi yhdistyskyselyn toteutuksen ja oli mukana analysoimassa ja arvioimassa saatua tietoa. Kulttuurikoordinaattori Elina Stoor Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksesta on auttanut projektia kulttuuriyhdistysten kyselyn toteuttamisessa. Monet matkailualan yritykset sekä hyvinvointialan yritykset ovat myönteisesti myötävaikuttaneet projektin etenemiseen. Heistä erityisesti mainittakoon matkailuyrittäjä Ari Hiltula sekä fysioterapiayrittäjä Mikko Kiviharju. 7

8 YHDISTYKSET HYVINVOINTI- PALVELUJEN TUOTTAJINA KYSELY Sekä matkailijan, kuntoutujan että Kemi-Tornion seutukunnan alueella hyvinvointia aktiivisesti hakevan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on yksi hyvinvointipalvelujen kehittämisen peruskysymyksistä. Alueelle tarvitaan sellainen toimintaympäristö, joka mahdollistaisi yksilöllisen ohjelman rakentamisen pitkäaikaissairauksista kuntoutuville ja muille erityisryhmille. Palvelujen tuottamiseen osallistuvat tällä hetkellä yksityiset ja julkiset toimijat sekä ns. kolmannen sektorin toimijat. Merkittävä osuus alueen hyvinvointipalveluista tuotetaan erilaisten sosiaali- ja terveysyhdistysten sekä liikuntaseurojen ja kulttuuriyhdistysten kautta. Saadaksemme kuvan kolmannen sektorin nykytilanteesta, toteutettiin projektissa näille yhdistyksille kohdennettu kysely, jonka tavoitteet jaoteltiin seuraavasti: Erilaisille erityisryhmille: kuntoutujille, vammaisille, pitkäaikaissairaille ja matkailijoille kohdennettujen alueellisten liikunta-, kulttuuri- ja kuntoutumispalvelujen kartoitus Järjestöjen kehittämistarpeiden, ja motivaation kartoitus sekä yhteistoimintahalukkuuden selvitys erityisryhmien palvelujen kehittämiseksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala toteutti yhdistyskyselyn yhdessä Majakan ja Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen kanssa loka-marraskuun 2008 aikana. Kyselyn sisällöstä vastasivat sosiaali- ja terveysalan yhdistysten osalta sosiaalialan yksikön opettajat Rauni Räty ja Merja Hjulberg. Sosionomiopiskelijat Minttu Lamminen, Henna Mulari sekä Jonna Tervonen suunnittelivat ja valmistivat kyselyn sekä kokosivat ja analysoivat kyselyn tulokset. Liikuntaseuroille kohdennetusta kyselystä vastasivat opettajat Jaana Virtanen ja Rauno Pietiläinen. Kulttuuriyhdistyksille kohdennetusta kyselystä vastasivat kulttuurikoordinaattori Elina Stoor Kemi- Tornio alueen kehittämiskeskuksesta sekä järjestökoordinaattori Jaana Niskanen Majakasta. Jaana Niskanen myös koordinoi koko kyselyn käytännön suorittamisen Majakan kautta. Kyselyn 8

9 yhteenveto suoritettiin marras-joulukuun aikana Majakalla oli sosiaali- ja terveysyhdistyksistä sekä Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskuksella kulttuurialan yhdistyksistä kattava yhteystietokanta. Tietoja liikuntaseuroista saatiin TUL:n Lapin piirijärjestöltä, SLU:n piirijärjestöltä, seutukunnan liikuntatoimistoista sekä nettisivuilta. Kuvaavaa tietojen hakemiselle oli se, että Tornion tiedot saatiin liikuntatoimenjohtajan poimittua ne itse käsin viimeisestä avustuslistasta. Varojen puutteessa kunnat ovat vähentäneet erilaista avustavaa henkilöstöä, joka olisi voinut tehdä kyseisen haun. Seutukunnan alueella toimii 2062 yhdistystä, joista sosiaali- ja terveysyhdistyksiä 113. Kysely lähetettiin sähköpostilla (webropol) 80 liikuntaseuralle, joiden yhteystiedot saavutettiin. Lisäksi kysely lähetettiin kaikille sosiaali- ja terveysyhdistykselle sekä 12 kulttuuriyhdistykselle, joiden yhteystiedot saatiin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen yhdistysrekisteristä. Maapostina kysely lähetettiin 88 liikuntaseuralle, 30 sosiaali- ja terveysyhdistykselle sekä 30 kulttuuriyhdistykselle. Muistutuksia lähetettiin 2 kertaa ja vielä katoanalyysia tehtäessä puhelimitse yhdistysten yhteyshenkilöille annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn. VASTAUSAKTIIVISUUS Sosiaali- ja terveysyhdistyksistä kyselyyn vastasi kaikkiaan 50 (33,3 %), liikuntaseuroista 38 (22,6 %) sekä kulttuuriyhdistyksistä 13 (31,0 %). Pienien vastausprosenttien vuoksi kyselystä tehtiin katoanalyysi sosiaali- ja terveysyhdistysten sekä liikuntaseurojen osalta tuloksien yleistettävyyden parantamiseksi ja selitysten saamiseksi vastaamattomuudelle. Kulttuuriyhdistysten pienen määrän vuoksi niille ei tehty selvitystä vastaamattomuuden syistä. Sosiaali- ja terveysyhdistyksissä vastaamattomuuden syitä selvitettiin soittamalla satunnaisesti 34:lle (ei vastanneita yhteensä 100) sellaisille yhdistysten yhteyshenkilöille, jotka eivät vastanneet kyselyyn. Tämän katoanalyysityön ja koosteen siitä laativat sosionomiopiskelijat Henna Mulari, Minttu Lamminen ja Jonna Tervonen. Uusintakyselyyn puhelimitse vastasi 7 yhdyshenkilöä. Heidät on laskettu vastanneiden kokonaismäärään (n=50). Kuviossa 1 on esitetty vastaamattomuuden syitä sosiaali- ja terveysyhdistyksissä puhelinkyselyyn perustuen. 9

10 Kuvio 1. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vastaamattomuuden syyt (n=34) Katoanalyysi sote -yhdistykset (n=34) Muut syyt 3 Ei ole nyt ajankohtainen 2 Ei ole saanut kyselyä Yhdistysten lukumäärä Puhelimessa 17 haastatelluista ilmoitti, ettei kysely ollut tavoittanut heitä, 12 ilmoitti yhdistyksen tilanteen olevan hiljaista tai heidän toiminta-ajatuksensa ei vastannut kyselyn tarkoitusta tai he olivat ymmärtäneet kyselyn väärin. Viisi ilmoitti muita syitä (kiire, ei tietoa jne.). Vastaamattomuuden syiden kyselyn kattavuutta sosiaali- ja terveysyhdistysten osalta voidaan pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Muutoinkin kolmasosa sosiaali- ja terveysyhdistyksistä vastasi kyselyyn ja katoanalyysin perusteella voi olettaa, että vastaamattomista noin puolet on jättänyt vastaamatta yhteystietojen puutteellisuuksien vuoksi ja toinen puoli ei muutoin erilaisista syistä johtuen ollut kiinnostunut vastaamisesta. Näin ollen voidaan olettaa, että sosiaali- ja terveysyhdistyksien osalta vastauksen tulokset kuvaavat jokseenkin luotettavasti yhdistyksien nykytilaa Meri-Lapin alueella. Liikuntaseuroista katoanalyysi suoritettiin 20 liikuntaseuralla soittamalla joka viidennelle sellaisen seuran yhteyshenkilölle, joka ei ollut vastannut kyselyyn. Kuviossa 2 on esitetty liikuntaseuroille kohdennetun katoanalyysin tulokset. 10

11 Kuvio 2. Liikuntaseurojen vastaamattomuuden syyt (n=20) Katoanalyysi (n=20) vastaaminen vielä kesken 2 numero ei vastaa 4 ei ole saanut kyselyä 5 ei puhelinnumeroa seurojen lkm Kuviosta 2 on nähtävissä, että yhdeksällä yhteyshenkilöllä ei ollut puhelinnumeroa ja neljän numero ei ollut vastannut. Kahden seuran yhteyshenkilö ilmoitti vastaamisen olevan vielä kesken ja viisi yhdyshenkilöä ei ollut saanut kyselyä. 11

12 Sosiaali- ja terveysyhdistykset hyvinvointipalvelujen tuottajina YHDISTYSTEN ROOLI JA TEHTÄVÄKENTTÄ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA Sosiaali- ja terveysjärjestöillä tarkoitetaan yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on joko jonkin erityisryhmän, oman jäsenistönsä ja laajan väestönosan fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen tai edistäminen. Suomalaisten järjestökentän suurin osa koostuu paikallisesti tai alueellisesti toimivista yhdistyksistä. Suomessa arvioidaan olevan noin rekisteröityä sosiaali- ja terveys yhdistystä (v. 2006). Valtakunnallisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä on noin parisataa. (Vuorinen, Särkelä, Peltosalmi & Eronen 2007, 9-10.) Uuden Järjestöbarometrin 2008 mukaan perinteinen kansalaisjärjestötoiminta on yhä vahvemmassa roolissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä. Kansalaisjärjestöjen toiminnalla on tärkeä merkitys kansalaisten hyvinvoinnille. Järjestöt ovat olleet ja ovat mukana muovaamassa nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaamme. Järjestösektorista on tullut merkittävä palveluiden tuottaja erityisesti sosiaalipalveluiden kentällä. Monet kansalaisjärjestöjen tuottamat palvelut tavoittavat esimerkiksi väliinputoajaryhmiä ja syrjäytyneitä paremmin kuin julkisen sektorin palvelut. Järjestöt ovat myös tärkeä porras matkalla työelämään. Ne ovat palvelujen tarjoajana monimuotoista tukea ja ohjausta tarvitseville osatyökykyisille, joiden työllistämiseen yrityksillä ei ole mahdollisuuksia ja joiden kuntouttamiseen kuntien sosiaalitoimella ei ole välineitä. (Peltosalmi, Vuorinen & Särkelä 2008, 3-4.) Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävä osa kansalaisyhteiskuntaa. Ihmiset ovat perustaneet järjestöjä liittyäkseen yhteen ja kyetäkseen saamaan äänensä ja tarpeensa kuuluville esimerkiksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Järjestötoiminta on aina yhteiskunnallista toimintaa ja sillä on poliittista merkitystä. Tarpeiden ja ns. hiljaisen tiedon välittäjänä järjestöt ovat vaikuttaneet yhteiskunnan kehityssuuntiin. (Vuorinen et al. 2007, 9.) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan on viimeisen vuoden aikana osallistunut joko jäsenenä, vapaaehtoisena, luottamushenkilönä tai vertaistoiminnassa, retkillä, koulutuksissa etc. 12

13 järjestötoiminnassa mukana olleena 25 % täysi-ikäisistä suomalaisista eli yhteensä lähes miljoona ihmistä. Joka viides vielä toimintaan osallistumattomista on kiinnostunut ottamaan osaa järjestöjen toimintaan esimerkiksi vapaaehtoista auttamistyötä tekemällä. Näinpä voi päätellä, että toimintaan osallistuu paikallistasolla satoja tuhansia suomalaisia ja sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toiminta on vireää ja monimuotoista. Lähes puolessa alan yhdistyksistä jäsenmäärä ja toimintaan osallistuvien määrä onkin kasvanut ja neljänneksessä pysynyt ennallaan. Vapaaehtoistyöhön osallistuvia on myös aiempaa enemmän noin kolmasosassa yhdistyksiä. (Peltosalmi et al. 2008, 3.) Sen sijaan järjestömuotoisten sosiaalipalvelujen kasvu on aikaisemmasta taittunut. Sekä julkisten että järjestömuotoisten palvelujen osuus kaikista sosiaalipalveluista pienenee, kun taas yritysmuotoisten sosiaalipalvelujen määrä kasvaa voimakkaasti. Järjestöt tuottavat nykyisin noin viidesosan ja yritykset noin 10 % sosiaalipalveluista. Sosiaali- ja terveysjärjestöt jaetaan niiden toimintaa kuuluviin pääluokkiin; kansanterveysjärjestöt, lastensuojelujärjestöt, aistivammajärjestöt, vanhusjärjestöt, invalidijärjestöt ja päihdejärjestöt. Yli kolmannes valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä on kansanterveysjärjestöjä, niissä suurimman ryhmän muodostavat potilasjärjestöt. Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikallisista jäsenyhdistyksistä suurimman ryhmän muodostavat vanhusyhdistykset. Kansanterveysyhdistyksiä on vajaa kolmasosa paikallisista sosiaali- ja terveysyhdistyksistä. (Vuorinen ym. 2007,10 11., Peltosalmi et al. 2008, ) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskeistä tehtäväaluetta on kansalaistoiminnan ylläpito ja osallistumisen mahdollisuuksien antaminen ihmisille. Järjestöt tavoittavat erilaisia ihmisryhmiä, myös vaikeissa elämäntilanteissa ja syrjäytymisvaarassa olevia, antaen mahdollisuuden osallisuuteen ja lähiyhteisöön kiinnittymiseen. Kyse on merkittävästä ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Toiminnan ydintä ovat vaikuttamistoiminta, vertais- ja vapaaehtoistoiminta, asiantuntijuus sekä tuen ja palvelujen kehittäminen ja tarjonta. Järjestöt ovat perinteisesti olleet kokemus- ja asiantuntijatietoa kerääviä ja välittäviä organisaatioita. Järjestöjen keskeisempiä tehtäviä ovat yhteiskunnan kehityssuuntiin ja lainsäädäntöön vaikuttaminen ja järjestön toiminnan kohderyhmänä olevien ihmisen hyvinvoinnin edistäminen. Osa järjestöjen vaikuttamistoiminnasta on yksittäisten kansalaisten tai koko väestön asenteisiin, mielipiteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamista. (Vuorinen et al. 2007,13.). Paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset jakaantuvat toimintansa suuntaamisen suhteen kolmeen tyyppiin: toiminnan suuntaavat omalle jäsenistölleen (41%), koko alueen väestölle (22%) ja sekä 13

14 omalle jäsenistölle, alan ammattilaisille että alueen koko väestölle (37%) yhdistyksistä. Paikallisyhdistyksissä toimi vuoden 2007 aikana keskimäärin 23 vapaaehtoista, pääosin naisia ja itse jäsenenä yhdistyksessä, jonka vapaaehtoistoimintaan osallistuu. Yli puolet vapaaehtoisista onkin oman sairautensa, vammansa tai erityisen elämäntilanteensa vuoksi yhdistyksen toiminnan kannalta asianosaisia. Keskeisimpiä vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat harrastus- ja virkistystoiminnan järjestäminen, tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus, varainhankinta, kerhotoiminnan järjestäminen ja vertaistuki. Vapaaehtoistoimijoiden määrä on hyvin vaihteleva, ollen keskimäärin 3-10 henkilöä/kk ja 3-8 viikkotuntia/yksittäinen vapaaehtoistyöntekijä. Haasteena onkin saada järjestöihin lisättyä vapaaehtoistoimijoita. (Peltosalmi et al. 2008, 3-4, 11.) Työnteko, aktiivinen osallistuminen ja toimiminen ovat arvostettuja asioita yhteiskunnassa. Väestön ikääntyessä on alettu korostamaan ikääntyneiden aktiivisuutta, voimavaroja ja tuottavuutta. Nykyisten ja tulevien eläkeläisten joukkoon mahtuu paljon toimintakykyisiä, terveitä ja vireitä ihmisiä, joilla on intoa ja halukkuutta osallistua ja toimia. Kansalaisyhteiskunta käsitteenä tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa on erilaisia toimijoita. Kansalaisyhteiskunta on mahdollinen vain aktiivisten kansalaisten avulla. Aktiivisella kansalaisuudella tarkoitetaan laajasti kaikenlaista osallistumista ja toimintaa omassa yhteisössä ja yhteiskunnassa. (Makkonen 2008, 6.-7, 11.) Vapaaehtoistoiminnassa ihminen tekee ilmaista työtä yhteisönsä hyväksi ja toimii siten aktiivisena kansalaisena. Viime vuosina vapaaehtoisuuden merkitys yhteiskunnalle on löydetty uudella tavalla. Tähän yhtenä syynä on yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen niukentuminen. Vapaaehtoistoiminta tarkoittaa käytännössä esimerkiksi avustajana, tukihenkilönä tai ystäväpalvelussa ja kohtaamispaikoissa toimimista, vertaisryhmän vetovastuuta tai koulutus-, retkija harrastustoiminnan organisointia. Yhdistyksissä voi opiskella myös esimerkiksi kieliä, ruuanlaittoa ja tietotekniikkaa. (Peltosalmi et al. 2008, ). Kansalaisliikkeiden rooli yhteiskunnallisen toiminnan kanavina ja mielipiteen ilmaisijoina on kasvanut. (Makkonen 2008, ) Ihmiset kokevat suurimmiksi hyvinvointiongelmikseen yksinäisyyden ja sosiaalisten kontaktien vähäisyyden. Sosiaali- ja terveysyhdistykset tekevät tärkeää syrjäytymistä ehkäisevää työtä, sillä ne tavoittavat erityisesti niitä ihmisiä, joita on muuten vaikea tavoittaa, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä, Vapaaehtoistoiminta edistää sosiaalista yhtenäisyyttä ja kasvattaa yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. Se on yhteistoimintaa, yhteen hiileen puhaltamista sen puolesta, että yhteiskunta olisi kaikille meille hyvä paikka elää. Se vahvistaa ihmisten välistä solidaarisuutta ja ylläpitää luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä. 14

15 (Makkonen 2008, 13 14: Peltosalmi et al. 2008, ) Ihmisen motiivit osallistua vapaaehtoistyöhön muuttuvat elämäntilanteen ja iän myötä. Tämän päivän eläkkeensaajat ovat aktiivisia toimijoita mm. järjestötoiminnassa. Olisi tärkeää, että eri kansalaisryhmiä saataisiin mukaan järjestöjen toimintaan nykyistä laajemmin. Järjestötoiminta itsessään tuottaa niissä toimiville terveyttä ja hyvinvointia, mutta itse toiminta heijastuu koko yhteiskuntaan. Haasteena on tarjota nuorille uusia muotoja vapaaehtoistyön tekemiseen, sillä perinteiset toiminnan muodot eivät saa nuoria liikkeelle. Myös vapaaehtoistyö opintojen ohessa on hyvä tutustumisväylä toimintaan. KOKEMUSKOULUTTAJATOIMINTA ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMAN AVARTAJANA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Kautta ihmiskunnan historian ihmiset ovat pysähtyneet istumaan nuotion ympärille kertomaan toisilleen haavoittumisen ja voiton kokemuksistaan. Näissä hetkissä on jaettu kokemuksia, tietoa ja taitoa. Laajoista terapeuttisten menetelmien kirjosta huolimatta toimivan ja ihmistä auttavan keskustelun peruspuitteet ovat sittenkin yksinkertaiset. Jakamisen mahdollistamiseen tarvitaan avoin ja utelias mieli, kolme kantavaa koota oikean hengen luomiseksi ja valmius antaa jotain itsestään toisille ja valmius vastaanottaa jotain toisilta. Kouluttajanakin opetusvälineitä ja menetelmiä tärkeämpää on tuoda itsensä tuolle nuotiolla istujan paikalle yhtenä tasavertaisena ihmisenä. Pääkkö Aapo, artikkeli kirjassa Ihminen, vertainen 10 vuotta Mielenterveyden keskusliiton vertaistukitoimintaa (Pääkkö 2004.) Kokemuskouluttajatoimintaa kehiteltiin valtakunnallisessa POLKU-projektissa vv , joka oli 12 kansanterveysjärjestön ja 14 oppilaitoksen yhteistyöhanke. Siinä yhteistyössä aukaistiin sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opetussisältöjä ja tulevien ammattilaisten työotetta asiakas- ja potilaslähtöisemmäksi hyödyntämällä eri sairaus- tai vammaisryhmillä olevaa kokemustietoa tutortoiminnan kautta. Mukana oli ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja 15

16 sekä yliopiston lääketieteellisiä tiedekuntia ja sosiaalityön laitos. POLKU projektissa pyrittiin löytämään mahdollisimman monia erilaisia toimintamuotoja, joissa opiskelijat ja asiakkaat kohtaisivat systemaattisesti ja usein. Taustalla on ollut sosiaali- ja terveysyhdistysten saama palaute, joka kertoo, ettei asiakkaan ja potilaan ääni kuulu riittävästi. (POLKU-projekti 2002.) Kokemuskouluttajat ovat pitkäaikaissairaita tai vammaisia henkilöitä, jotka koulutetaan tutortoimintaan. Heillä on omakohtaista kokemusta sairaudesta ja sairastamisesta tai vammautumisesta ja vammaisena ihmisenä elämisestä. Keskeisenä on välittää ajatus, että pitkäaikaissairas ja vammainen ihminen on oman sairautensa ja elämänsä paras asiantuntija. Kokemustiedon kautta voidaan välittää syvempää tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä on olla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö, ja tämän asian kertojana kokemuskouluttaja on ainoa oikea kertoja. Kokemuskouluttaja voi toki olla myös pitkäaikaissairaan tai vammaisen läheinen. Kokemuskouluttaja pitää omaan kokemustietoonsa pohjaavia alustuksia tai osallistuu muulla tavoin tulevien ammattilaisten opetukseen. He kertovat opiskelijoille esimerkiksi vammastaan ja sairaudestaan, saamastaan hoidosta, palveluista, kuntoutuksesta, sosiaaliturvasta yms. Kokemuskouluttajille toiminta luo mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin ammattilaisiin ja syventää heidän ammatillista osaamistaan aidolla kokemustiedolla. Kokemustieto ei korvaa teoriaopetusta, mutta on merkittävä lisä opetuksen sisällössä. Kokemuskouluttajan on hyvä tulla opettajan ominaisuudessa jakamaan kokemusperäistä tietoa opiskelijoille. Kun kokemuskouluttajat ovat kertoneet kokemuksistaan palveluiden käyttäjinä tai järjestön/yhdistyksen jäsenenä, he ovat välittäneet tietoa myös sosiaali- ja terveysyhdistyksissä tehtävästä työstä. Näin tulevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ymmärtävät yhdistysten merkityksen tiedon ja osaamisen tuottajina. Kokemuskouluttajatoiminnan tavoitteena on olla osaltaan kehittämässä entistä asiakaslähtöisempää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Siksi hänen ääntään kannattaa kuunnella hoidossa, kuntoutuksessa sekä palveluiden suunnittelussa. Tämä kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen opetuksen osana syventää opiskelijoiden ammatillisuutta, antaa valmiuksia pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten kohtaamiseen sekä niin hoidon, kuntoutuksen kuin palveluiden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Myös lainsäädäntö esim ns. potilaslaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa henkilöstöä kuulemaan asiakkaan ja potilaan näkemyksiä. Samoin viimeaikainen tutkimustieto paljastaa, että ihmisen itsemääräämisoikeus ei aina toteudu hoito- tai kuntoutussuhteessa. Potilaan tai asiakkaan entistä syvempi ymmärtäminen auttaisi kuulemaan hänen kantansa. (Lehikoinen, 2004.) 16

17 Maassamme on kehitelty erilaisia tutorointimalleja ja koulutusmetodeja. Ensinnäkin kokemuskouluttajana toimiminen edellyttää koulutusta tehtävään. Koulutuksessa käydään läpi mm. opettamiseen ja esiintymiseen sekä oman tarinan kertomiseen liittyviä asioita. Kokemuskouluttaja ei koskaan toimi yksin, vaan on aina jonkun kokemuskouluttajaverkostoon kuuluvan yhdistyksen edustaja. Taustayhdistykset vastaavat kokemuskouluttajiksi valittavien soveltuvuudesta tehtävään. Niiden tehtävänä on myös ylläpitää kokemuskouluttajan tietoja ja taitoja sekä tarjota kokemuskouluttajalle täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Kullakin verkostoon kuuluvalla yhdistyksellä on kokemuskoulutuksen yhteyshenkilö ja rekisteri pätevistä kokemuskouluttajista. Kokemuskouluttajan työ tulisi nykyistä tiiviimmin sisällyttää osaksi opetussuunnitelmia syventämään sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden ammatillista otetta asiakkaan kohtaamisessa. Kokemuskoulutuksessa on meneillään valtakunnallinen Kokemuskoulutuksesta pätevää hanke, jonka tarkoituksena on saada aikaan toimintamalli, jossa järjestöt ja paikallisyhdistykset huolehtivat omien kokemuskouluttajien työnohjauksesta ja pätevyydestä. Hankkeessa synnytetään myös kokemuskoulutuksen neuvottelukunta ja alueellisia ohjausryhmiä, jotka muodostavat toimintaketjun, joka koordinoi kokemuskoulutustoimintaa. Hankkeessa on mukana 24 kolmannen sektorin toimijaa ja 14 opetusalan yksikköä. Kemi-Tornion alueella on ilmennyt kiinnostusta alueellisen ohjausryhmän perustamiseen, jonka toimintaa koordinoisi Majakan JOP (järjestöt oppimisympäristönä) tiimi. Tavoitteena on hankkeen aikataulun mukaisesti saattaa alueellinen toiminta käyntiin kevään 2009 aikana. Lisätietoja alueellisista kokemuskouluttajista voi jatkossa saada alueellisen ohjausryhmän ja Majakan kautta. ERÄITÄ SOSIAALI- JA TERVEYSYHDISTYSTEN PIIRTEITÄ MERI-LAPIN ALUEELLA Kyselyyn vastanneista (n=50) yhdistyksistä hieman yli puolet (n=26) ilmoitti toimivansa useammalla paikkakunnalla kuin kotipaikkakunnalla. Useissa yhdistyksissä on jäseniä myös Ruotsin puolelta. Näin ollen voidaan sanoa, että enemmistö yhdistyksistä on seutukunnallisia. Omia toimitiloja ilmoitti omaavansa 17 (n=50) vastanneista yhdistyksistä. 17

18 Toinen keskeinen piirre seutukunnan yhdistyksissä on se, että ne toimivat ensisijaisesti vapaaehtoistyövoiman avulla. Vain 8 (n=50) sosiaali- ja terveysalan yhdistystä ilmoitti omaavansa palkattua työvoimaa. Koska toiminta perustuu näin vahvasti vapaaehtoistyöhön, niin yhdistyksien jatkuvana haasteena näyttää olevan vapaaehtoisten rekrytointi ja kouluttaminen. Seutukunnan yhdistyksien sähköinen näkyvyys ei ole vielä täysin kehittynyt. Alle puolet eli 19 (n=48) sosiaali- ja terveysyhdistyksistä kertoi, että heillä on omat www sivut. Tämä näyttää kyselyn valossa olevan yhdistysten kehittämishaaste. YHDISTYSTEN TOIMINTAMUODOT Seuraavassa kuviossa 3 on kuvattu sosiaali- ja terveysyhdistysten toimintamuotoja sellaisina, kuin he itse ne kuvaavat. Osittain toimintamuodot ovat vaikeasti eroteltavissa puutteellisten erottelukriteerien vuoksi, mutta yhdistykset kertovat toteuttavansa kuviossa esitettyjä toimintamuotoja. Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toimintamuodot (n=50) Muu (16) 6 Liikunta (24) 5 Retket (29) 4 Neuvonta ja ohjaus (30) 3 Vertaistuki (34) 2 Kerho- ja viriketoiminta (37) Toimintamuotoa järjestävien yhdistyksien lukumäärä 18

19 Kuviossa 3 voidaan havaita, että sosiaali- ja terveysyhdistykset järjestävät, kuten heidän toimenkuvaansa kuuluukin, erilaista jäsentensä psykososiaaliseen elämään liittyvää tukea. Selkeimmillään tämä toiminta ilmenee vertaistuessa sekä neuvonnassa ja ohjauksessa. Myös liikunnalla näyttää olevan melko keskeinen merkitys sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminnassa. Muussa toiminnassa on monia palveluita, jotka käytännössä tukevat arjessa selviytymistä (esim. tukitoiminta läheisensä menettäneille) tai esim. osaamista lisäävää koulutusta (esim. ensiapu, asiantuntijaluennot). Kerho- ja viriketoiminta Yleisimmin Kemi-Tornion alueella toimivat sosiaali- ja terveysyhdistykset järjestävät kerho- ja viriketoimintaan. Sosiaali- ja terveysyhdistyksistä 35 kuvasi kerho- ja viriketoimintaansa tarkemmin. Osittain vastaukset näyttävät menevän päällekkäin esim. muun toiminnan kanssa. Yhdistyksissä käy vierailevia luennoitsijoita ja asiantuntijoita elämän eri aloilta: mm. lääkäri, muuta sairaalan henkilökuntaa, terapeutteja sekä Kelan asiantuntijoita. Useilla yhdistyksillä on jäseniltoja ja tapaamisia, kuten kuukausikokouksia sekä myös te toja (esim. meediotilaisuuksia) sekä ja muita luentoja. Lisäksi yhdistykset järjestävät ensiapukoulutusta. Yhdistyksissä järjestettäviä toiminnallisia kerhoja ovat mm. näytelmäkerho, kuoro, senioritanssi, jumppa, käsityökerho, pelikerho, aivovoimistelu, tietokilpailu, bingo ja sydänkerho. Viriketoiminnaksi voidaan lukea mm. keskustelukerho, kahvittelu ja seurustelu, pikkujoulut sekä arpajaiset. Yhdistysten toimintaan kuuluvat myös uniapnearyhmä, Wirkeät Warttuneet, ystäväpalvelu, lasten parkki sekä lasten konsertit. Vertaistuki Sosiaali- ja terveysyhdistysten toiseksi yleisin toimintamuoto Kemi-Tornion alueella on vertaistuki. Vertaistuen sisältöä kuvasi tutkimuksessa tarkemmin 34 yhdistystä, joista yksi vastaaja ilmaisi, ettei hän osaa sanoa mitään. Useat yhdistykset tarjoavat mahdollisuutta vertaistukiryhmiin ja henkilöihin sekä erilaisia tukiryhmiä esimerkiksi puhelintukea, keskusteluryhmiä ja porinakerhoja. Yhdistyksillä on myös muunlaisia ryhmiä, joissa annetaan tukea, kuunnellaan ja keskustellaan esimerkiksi uniapneasta ja elämän kriisien työstämisestä. Kaksi yhdistystä vastasi vertaistuen 19

20 muodoksi leirien ja retkien järjestämisen, mikä kuvaa vastaajien vaikeutta luokitella erilaisia toimintamuotoja. Samaa ilmiötä kuvaa se, että jotkut yhdistykset ilmoittavat järjestävänsä vertaistukea kuukausikokousten ja jäsenkokouksien muodossa. Neuvonta ja ohjaus Kemi-Tornion alueen sosiaali- ja terveysyhdistysten kolmanneksi yleisin toimintamuoto oli selvityksen perusteella neuvonta ja ohjaus. Yhdistyksistä 30 kuvasi tarkemmin neuvonnan ja ohjauksen sisältöä. Toiminnan luokittelun vaikeus näkyy myös neuvonnan ja ohjauksen luokittelussa. Osa yhdistyksistä ilmoittaa järjestävänsä luentoja ja koulutustilaisuuksia eri aiheista esimerkiksi näkövammaisuus, keliakia ja eri sairauksiin liittyen. Luennoitsijoiden vierailut on luokiteltu myös usein kerho- ja viriketoiminnaksi. Yhdistykset tarjoavat myös tietoa vammaisten oikeuksista, ajankohtaisista aiheista aivohalvauksiin liittyen, ja opastusta Kelan lomakkeista sekä muista etuuksista. Epilepsian hoidossa yhdistykset tarjoavat hoidonohjausta, edunvalvonta- ja palveluohjausta, puhelinneuvontaa, henkistä tukea sekä vertaistukea ja neuvontaa kasvokkain eri pulmiin liittyen. Osa yhdistyksistä järjestää kuulonurkkapalveluita sekä kuulopalvelupäiviä. Jotkut järjestävät neuvontaa kolesterolimittauksien yhteydessä. Yhdistykset järjestävät leirejä, joissa saa myös neuvontaa ja ohjausta. Osa käy esitelmöimässä koululaisille pari kertaa vuodessa. Yksi vastaajista ilmoittaa järjestösihteerin käyvän yhdistyksissä kerran kuukaudessa. Yksi yhdistys neuvoo apuvälineiden ja kuulokojeiden huollossa sekä myy kuulokojeiden pattereita. Yksi yhdistys ilmoittaa ohjauksen ja neuvonnan olevan samat kuin on aiemmin maininnut kerhotoiminnakseen. Yksi yhdistys neuvoo ja ohjaa keittiötaidoissa. Toiminta on suunnattu näkövammaisille miehille ja naisille. Retket Yli puolet yhdistyksistä eli 29 kuvasi tarkemmin retkiään. Yhdistykset tekevät retkiä ympäri Suomea sekä ulkomaille kerran tai useammin vuodessa. Kolme vastanneista ilmoittaa selkeästi tekevänsä retkiä sekä kotimaahan että ulkomaille. Loput vastanneista eivät selkeästi ilmaise, kohdistuvatko retket ainoastaan kotimaahan vai onko myös ulkomaille suuntautuvia retkiä. Todennäköisesti retket ovat kuitenkin vain kotimaanretkiä. Yhdistykset tekevät myös paljon retkiä 20

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012

Järjestöbarometri 2012. Mediainfo 28.11.2012 Järjestöbarometri 2012 Mediainfo 28.11.2012 Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutospaineet Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Luonnos 14.10.09 Pohjois-Suomen Munuais- ja maksayhdistys ry toimii alueellisena kansanterveys- ja potilasjärjestönä eri-ikäisten pitkäaikaisia ja vaikeita munuais- ja maksasairauksia

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot