YRITTÄMINEN LAPUALLA 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITTÄMINEN LAPUALLA 2007"

Transkriptio

1 YRITTÄMINEN LAPUALLA 2007

2 YRITTÄMINEN LAPUALLA on laatinut oppaan "Yrittäminen Lapualla paikkakunnalle sijoittuvia ja toimintaansa aloittavia yrittäjiä varten. Opas on pidetään vuosittain ajan tasalla (seuraava ilmestyy alkuvuodesta 2008). Oppaan tarkoituksena on tukea yrittäjää yrityksen perustamiseen liittyvissä monissa kysymyksissä. Lähdeaineistona on käytetty pääasiassa oppaassa mainittujen sidosryhmien julkaisuja ja esitemateriaalia sekä käytännön kokemusta, mitä on täydennetty sidosryhmien antamalla kirjallisella ja suullisella palautteella. Neuvontaopas löytyy nyt myös Internetistä Yrityspalvelut. Nettisivuilta löytyy myös arvokasta tietoa ja linkityksiä eri tukiorganisaatioiden omiin kotisivuihin. Oppaassa on kohtia, jossa: 1. Yrittäjäksi aikova voi arvioida omia ominaisuuksiaan ja mahdollisuuksiaan menestyä yrittäjänä. 2. Tavoitteena on, että yrittäjäksi aikovalle syntyisi lisää ajatuksia toiminta-ajatuksen ja liikeidean kehittämiseksi. 3. Yrittäjäksi aikova saa tietoa: - tuoteidean suojaamisesta, sen jatkokehittämisestä ja tuotekehityksen rahoituksesta, - rahoituksesta, rahan lähteistä ja sen käytöstä, mukaan lukien saatavista avustusmahdollisuuksista - työvoiman hankinnasta ja koulutusmahdollisuuksista sekä työvoiman palkkaukseen liittyvistä avustusmahdollisuuksista, - liiketoimintasuunnitelman laatimisesta, - perustamisrutiineista: lupa-, ilmoitus- ja sosiaaliturva-asiat sekä -maksut, kirjanpidon hoitaminen, jne. sekä - yrittäjäjärjestöstä. 4. Mukana on myös tuki- ja sidosryhmien yhteystietoja. Toivon oppaasta olevan Sinulle tukea tärkeässä ja vaativassa tehtävässäsi. Lapualla LAPUAN YRITYSKESKUS Jouko Vuolle elinkeinotoimenjohtaja

3 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Sinustako yrittäjä? Yrittäjäksi ryhtymisen motiivit 1.2. Sopivatko ominaisuutesi yrittäjäksi? 1.3. Yrittäjäkoulutus 2. Toiminta-ajatus Aikaisempi (työ)paikka 2.2. Valmistusoikeus 2.3. "Eteisilmiö" 2.4. Muut idealähteet 3. Liikeidea Kenelle? 3.2. Mitä? 3.3. Miten? Fyysiset voimavarat Henkiset voimavarat Taloudelliset voimavarat 3.4. Yhteensopivuus 3.5. Prostart 4. Tuotekehitystyö Tuotekehitys Tuotteen suojaaminen Patentti Hyödyllisyysmalli Tavaramerkki Mallisuoja 5.2. Tuotekehityksessä avustavat organisaatiot ja niiden palvelut 5.3. Tuotekehityksen erityisrahoitus Valmistelurahoitus (Tekes) Tuotekehitysavustus (Tekes) Tuotekehityslaina ja pääomaehtoinen tuotekehityslaina (Tekes) Kehittämistuki (KTM) Tukiraha ja muu avustus (Keksintösäätiö)

4 6. Rahoitus Rahan käyttö Investoinnit Käyttöpääoma 6.2. Rahan lähteet Oma pääoma ja sen rahoittaminen Vieras pääoma Investointituki Muut erityisrahoituslähteet Vakuudet Pientakaus 6.3. Muut aloittamiseen ja laajentamiseen liittyvät avustukset 6.4. Rahoitustietoa 6.5. Jos rahat eivät riitä Työvoiman hankinta ja tuet Ammatillinen koulutus 7.2. Työvoimatoimisto 7.3. Oppisopimuskoulutus 7.4. Käynnistystuki 7.5. Työsuhdeasiat ja palkkaus 8. Liiketoimintasuunnitelma Yrityksen perustamisrutiinit Yleistä 9.2. Perustamisilmoitus 9.3. Verottajalle tehtävä ilmoitus Ennakkoperintärekisteri Arvonlisävero 9.4. Työn alkamisilmoitus 9.5. Eläke- ja muut pakolliset vakuutukset 9.6. Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) 9.7. Työntekijän eläke (TEL) Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläke (LEL) 9.8. Muut yksityisen työnantajan Sotu-maksut 9.9. Lakisääteinen työterveyshuolto Kirjanpidon järjestäminen 10. Miksi yrittäminen Lapualla kannattaa? Liitteet Ohjesääntöisiä ja luvanvaraisia elinkeinoja Lapuan Yrittäjät r.y Yhteys- ja osoitetietoja

5 5 1. SINUSTAKO YRITTÄJÄ Tämä oppaan tarkoituksena on antaa monipuoliset perustiedot yritystoiminnan aloittamisesta, yrityksen perustamisesta ja kehittämisestä. Oppaaseen on myös kerätty runsaasti yhteystietoja eri asiantuntijoista ja organisaatioista, jotka ovat valmiina palvelemaan Lapualle yritystä perustamaan, laajentamaan tai kehittämään aikovaa henkilöä tai henkilöitä YRITTÄJÄKSI RYHTYMISEN MOTIIVIT Oletko ajatellut, miksi aiot yrittäjäksi? Haluatko elää ja toimia yksilöllisesti? Tunnetko tarvetta riippumattomuuteen esim. työaikojen tai työtapojen suhteen? Toivotko työhösi tai työympäristöösi enemmän viihtyisyyttä? Oletko tällä hetkellä kokonaan tai osittain ilman työtä? Onko odotettavissa, että menetät työpaikkasi jostain syystä? Haluaisitko mahdollisuuksia nykyistä suurempiin tuloihin? Haluaisitko kehittää itseäsi omaehtoisesti riippumatta lähiympäristösi asettamista rajoituksista tai esteistä? Odotatko tulevaisuudelta enemmän haasteellisuutta? Jos vastasit yhteen tai useampaan kysymykseen myöntävästi, niin Sinulla on motiivien puolesta edellytyksiä yrittäjäksi SOPIVATKO OMINAISUUTESI YRITTÄJÄKSI? Esim. seuraavien kysymysten perusteella voit pohtia omia yrittäjyysvalmiuksiasi. Luotatko itseesi? Tunnetko / tiedätkö sen, että voivatko muut luottaa Sinuun? Voitko luottaa muihin - luotatko heihin täydellisesti? Siedätkö epävarmuutta? Miltä tuntuu, jos et saa palkkaa joka kuukausi? Oletko viettänyt unettomia öitä jonkin selvittämättömän asian vuoksi? Oletko valmis työskentelemään tarmokkaasti pitkiäkin päiviä, jopa ilman vapaapäiviä tai lomia? Onko terveytesi ja fyysinen kuntosi riittävän hyvä? Oletko valmis luopumaan harrastuksistasi?

6 6 Oletko valmis vaarantamaan säästösi tai omaisuutesi? Tunnetko kunnianhimoa? Haluatko pärjätä työkavereitasi / naapureitasi / ystäviäsi paremmin? Entäpä jos he pärjäävätkin Sinua paremmin? Tunnetko usein pettymystä? Osaatko tehdä päätöksiä tilanteessa, joka perustuu enemmän tai vähemmän epävarmuuteen? Osaatko toimia pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti asiasi puolesta? Jaksatko työskennellä silloinkin, kun koko maailma tuntuu olevan Sinua vastaan? Keksitkö usein uusia asioita? Löydätkö uusia ratkaisuja ongelmiin? Kysyykö työnantajasi / tuttavasi / työkaverisi Sinulta usein ehdotusta ns. ratkaisemattomaan ongelmaansa? Miellyttääkö Sinua uusien menetelmien ja ajatusten käyttö- ja kokeilumahdollisuus? Onko Sinulla usein uusia ideoita? Suunnitteletko tekemisesi etukäteen? Osaatko jakaa tehtäviä muille? Osaatko ottaa huomioida ihmisten erilaisuuden ja hyödyntää sitä organisoinnissa? Oletko yhteistyökykyinen? Pyydetäänkö Sinua usein mukaan erilaisten tapahtumien toteuttamiseen? Osaatko ja uskallatko tarttua mahdollisuuteen, kun se tulee Sinulle vastaan? Onko Sinulla riskinottokykyä? Oletko valmis vastaamaan yrityksen hoidosta? Tunnetko tarvetta itsenäisyyteen tai riippumattomuuteen muista ihmisistä? Onko perheesi Sinun ja yrityksesi tukena? Tunnetko alaa, jolle aiot? Toivottavasti pystyit vastaamaan useimpaan kysymykseen myöntävästi tai siten, että vastauksesi tukee yrittäjäksi ryhtymistä? Muistithan vastata ITSELLESI rehellisesti? 1.3. YRITTÄJÄKOULUTUS Kaikki muuttuu tämän päivän yhteiskunnassa ja muutokset ovat entistä nopeampia ja yllättävämpiä. Jopa kokeneelle ja koulutetulle yrittäjälle muutokset ovat usein suuria ja yllättäviä. Hänellekin muutokset saattavat selvitä liian myöhään ja aiheutuvat kustannukset tai menetetyt tilaisuudet tulevat tarpeettoman kalliiksi. Sinun siis kannattaa kaikissa tapauksissa jatkuvasti ylläpitää ja kehittää yrittäjänä osaamisen taitojasi. Yrittäjäkoulutusta järjestävät erittäin monet tahot. Kursseja on monenlaisia. Koulutusta annetaan monella tasolla. Jotta yrittäjä ei kokisi tarpeettomia pettymyksiä ja tuhlaisi erästä tärkeintä resurssiaan eli omaa aikaansa, on tärkeää, että hän osallistuisi sellaiseen koulutukseen, jossa on huomioitu yrittäjän tähänastiset tiedot sekä kokemukset. Parhaiten pysyt ajantasalla, kun ylläpidät yrittäjänä osaamisen taitojasi jatkuvasti ja toimien tässäkin pitkäjänteisesti. Yrittäjäkoulutusmahdollisuuksista voit tiedustella mm. Lapuan Yrityskeskuksesta.

7 2. TOIMINTA-AJATUS 7 Yrityksen olemassa olemiseksi tarvittava toiminta-ajatus vastaa kysymykseen: Miksi yritys on olemassa? Idean lähteinä voivat olla hyvin useat tahot. Yrityksen perustamisajatuksen lähtökohtana voi olla hyvinkin monia asioita AIKAISEMPI TYÖ(PAIKKA) Useissa tapauksissa toiminta-ajatuksen lähtökohtana on ollut nykyinen tai aikaisempi työ. Yrittäjäksi ryhtymisessä on tällöin taustalla osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen. Yrittäjäksi aikova on tehnyt havainnon, joka "näppituntumalta" saattaisi antaa hänelle elannon. Usein havaintoon liittyy jokin oivallus: Olemassa olevaan tuotteeseen tai palveluun liittyvä parannus, muunnos tai täysin uusi tuote. Tuotantotekninen parannus. Työnantajan tarjoama mahdollisuus, jossa työntekijä siirtyy alihankkijaksi tekemään samaa työtä kuin ennenkin mutta nyt itsenäisenä yrittäjänä. Työnantajan motiivina on pyrkimys kustannussäästöihin. Tämä "malli" on viime aikoina jatkuvasti lisääntynyt. Uusi yrittäjä voi ostaa myös osan tuotteista tai valmistuksesta itselleen, kun ko. osa ei enää sovellu vanhan yrityksen valmistusohjelmaan, sillä vanhalla yrityksellä saattaa olla tulossa tilalle myös aivan uusiakin liikeideoita VALMISTUSOIKEUS YM. Yrityksen aloittamistapana on lisääntynyt myös käytäntö, jossa uusi yrittäjä ostaa valmistusoikeuden (lisenssin) tai ostaa oikeuden liittyä johonkin ketjuun (franchising-toiminta). Tällöin uusi yrittäjä joko maksaa kertakorvauksen oikeudesta ja / tai ns. tantiemimaksun: esim. sovitun %-korvauksen oikeudestaan "ETEISILMIÖ" Monet yrittäjät ovat aloittaneet yrittämisen joko autotallista, asunnon yksittäisestä huoneesta tai sen osasta. Yrittäminen on voinut olla sivutoimista. Taustalla on saattanut olla harrastus, joka yhdistettynä työhön voi olla hyväkin yhdistelmä. Toisaalta rakas harrastus voi aiheuttaa yrittäjälle vaarallisen ilmiön: "tilannesokeuden" MUUT IDEALÄHTEET Usealla toimivalla yrittäjällä on laaja kontaktiverkosto, jonka kautta on syntynyt paljon uusia tuotteita. Idea voi syntyä myös havainnoista kuluttajana (esim. kalan savustus-pussi), määrätietoisen ideoiden etsinnän avulla, jolloin idealähteinä voivat olla mm. tieto-pankit, lehti-ilmoitukset tai esim. messut.

8 3. LIIKEIDEA 8 Liikeidea on konkreettinen sekä käytännönläheinen kuvaus yrityksen tavasta ansaita rahaa ja on vastaus kysymykseen: Miten yritys menestyy tai miten yritys harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa? Liikeideasta tulee löytyä jokin "punainen lanka", jossa yritys on sekä ylivoimainen että omaleimainen (jota on vaikea matkia) suhteessa muihin yrityksiin. Yrityksellä tulisi olla useitakin liikeideoita (tukijalkoja), jotka ovat mielellään ainakin joiltakin osin toisiaan tukevia. Liikeidean tulee vastata kolmeen kysymykseen: KENELLE - MITÄ - MITEN? Vastausten (=idean) tulee olla myös yhteensopivia ja vastaukset kysymyksiin loogisia - toisiaan tukevia ( punainen lanka ) KENELLE? (TARVE, MARKKINAT) Tuotteella tai palvelulla on oltava kysyntää (markkinoita), myös tulevaisuudessa. Mitkä ovat alan tulevaisuudennäkymät: onko ala kasvussa vai näyttääkö kehitys tasaiselta (ei kasvua) vai peräti laskevalta? Mitä enemmän alalla on kasvua, niin sen parempi Sinun kannaltasi. Jos markkinat ovat laskussa, niin tilanne on täsmälleen päinvastainen. Onko alasi täysin tai melkein uusi eli onko alasi sellainen, jossa yrittäjiä ei ennestään ole? Tämä saattaisi helpottaa Sinun kilpailuasetelmaasi. Toisaalta joutuisit tekemään pioneerityötä alan tai tuotteen tunnetuksi tekemisessä. Määrittele oma markkina-alueesi: onko se koko Lapuan kaupungin alue tai sen osa, kuuluuko siihen mahdollisesti joitakin lähikuntia (mitkä ne ovat), onko se mahdollisesti koko maakunta tai onko mukana muita maakuntia (mitkä ne ovat) vai ulotatko markkinasi koko maahan tai peräti ulkomaille (mihin maihin)? Arvioi alan kilpailutilanne markkina-alueellasi ja mihin suuntaan se on kehittymässä? Segmentoi asiakkaasi (= ryhmittele) siten, että eri ryhmillä olisi mahdollisimman paljon yhteistä, esim. ikä, sukupuoli, harrastukset, ammatti, tulotaso, asuinpaikka jne.? Määrittele jokaisen tuotteen tai tuoteryhmän asiakkaat! Tämä helpottaa markkinointiasi MITÄ? (TUOTE) Tuote tyydyttää aina jonkin tarpeen, jolloin tuotteella voidaan tarkoittaa fyysistä tuotetta, palvelua tai niiden yhdistelmää. Tarpeet voivat olla yksityisten ihmisten tai yhteisöjen tarpeita. Tarpeet voivat olla ns. luonnollisia perustarpeita: nälkä, jano, kylmä, kuuma jne. tai luotuja tarpeita: monet ihmisten sosiaaliset tarpeet, kehittymisen tarpeet, itsetehostumisen tarpeet, hyväksymisen tarpeet jne.

9 9 Tuote on kokonaisuus, johon kuuluu: itse tuote (tai palvelu), tuotteen hinta, sen saatavuus tuotteen merkki tai logo, tuotteen tekninen laatu (kestävyys, taloudellisuus jne.), kaupallinen laatu (ulkonäkö, muodikkuus, imago jne), huolto, takuu, varaosat, pakkaus, jne. Markkinoilla on tarjolla useita tuotteita, jotka tyydyttävät ostajien tarpeita. Oletko miettinyt, millä perusteella ostaja tekee tai voi tehdä toimialallasi valintansa ja millä perusteella hän voisi valita Sinun tuotteesi? Mitä tarpeita ajattelemasi tuote tyydyttää? Mikä on laajasti ottaen Sinun tuotteesi, mitä elementtejä se sisältää? 3.3. MITEN? (VOIMAVARAT) Fyysiset voimavarat Millaiset ja miten suuret tilat tarvitset toiminnallesi? Missä olet ajatellut toimia? Onko tilojen sijainnilla merkitystä? Millaisia koneita ja laitteita tarvitset yrityksessäsi? Millaisia välineitä ja työkaluja tarvitset, jotta pääset alkuun - entä jatkossa? Mitä ja millaisia raaka-aineita tarvitset valmistuksessa? Jos yrityksesi harjoittaa kauppaa, niin mitä tuotteita (koko tarjonta) olet ajatellut myydä? Sinun on syytä ottaa huomioon myytävässä valikoimassa mahdolliset asiakkaiden odotukset? Mikä on alalla tapana toimia? Henkiset voimavarat Millaiset tiedot ja taidot Sinulla on alasta? Tunnetko ennestään yrittäjän ammattia? Oletko opiskellut tai käynyt kursseja tai hankkinut muuten yrittämisen pe-rustietoutta? Onko niissä puutteita? Miten olet ajatellut täyttää mahdolliset puutteet? Onko yrityksessäsi muita ns. avainhenkilöitä itsesi lisäksi? Millaiset tiedot ja taidot heillä on alasta? Tarvitsetko muita työntekijöitä? Millaisia? Miten nopeasti he voivat hankkia heiltä mahdollisesti puuttuvan ammattitaidon? Millaiset sidosryhmäsuhteet Sinulla on? Tunnetko tulevat mahdolliset asiakkaasi? Miten heidät tavoitat? Tunnetko tavaran- / raaka-aineen toimittajat / entä mahdolliset alihankkijat? Miten löydät heidät? Tunnetko tarvittavien koneiden ym. toimittajia ja tuotteita sekä nii-den ominaisuuksia?

10 10 Tunnistatko tulevat kilpailijasi ja heidän tuotteensa? Mitkä ovat kilpailijoiden ja heidän tuotteidensa vahvuudet ja heikkoudet? Millaiset suhteet Sinulla on rahoittajiin? Tunnetko kaikki mahdolliset yhteiskunnan antamat tukimuodot? Yrityksen perustamisvaiheessa tarvitaan monenlaista asiantuntemusta, joita kaikkia uudella yrittäjällä on erittäin harvoin. Onko Sinulla hyviä ja luotettavia ystäviä tai sukulaisia, joilta voisit kysyä neuvoja aloitusvaiheessa ja myöhemminkin monissa käytännön kysymyksissä? Tunnetko ulkopuolisia asiantuntijoita, joita voisit käyttää perustamisvaiheessa? Mistä voisit heitä etsiä? Taloudelliset voimavarat Paljonko Sinulla on rahaa säästössä, jotka voisit sijoittaa yritykseesi? Onko Sinulla vakuuksia, jotka voit tarvittaessa antaa pantiksi / vakuudeksi mahdollisille lainoille? Voitko saada lisävakuuksia lähisukulaisiltasi tai tuttaviltasi? Millaisilla ehdoilla muun rahoituksen saat järjestymään? 3.4. YHTEENSOPIVUUS Liikeideasi määrittelyssä joudut vastaamaan useimpiin edellisiin kysymyksiin ja todennäköisesti vielä useampiin? Liikeidean määrittelyssä on tärkeää eri osien yhteensopivuus siten, että asiat eivät "löisi toisiaan korvalle". Jos esim. myyt vain korkealaatuisimpia tuotteita, niin silloin Sinulla tulee olla myös alalta paras mahdollinen asiantuntemus. Et voi myydä edes ns. oheistuotteena muita kuin "eturivin" tuotteita. Hintasi eivät ole edullisimpia eikä Sinun kannata edes alkaa kilpailemaan hinnoilla. Mitä yhteistä tuotteillasi on keskenään? Rahoitusresurssien (oma ja vieras pääoma / saatavat vakuudet) ja tehtävien investointien tulisi myös olla tasapainossa. Myös toimitukset tulee hoitaa ajallaan. Jos tuotteet tarvitsevat huoltoa, niin sen tulee myös olla järjestyksessä. Entä markkinat, oletko tarkistanut että alallasi on riittävästi ostovoimaa omalla markkina-alueellasi? Miten aiot "lyödä itsesi läpi" kilpailutilanteessa? Oletko jo pohtinut lisää tukijalkoja yritystoiminnallesi (useampia liikeideoita kuin yksi mieluummin kaksi tai kolme!) Parhaimmat liikeideat ovat sellaisia, jossa voidaan "pienellä vaivalla" kehittää esim. uusia tuotteita nykyisillä tai vähäisillä uusilla resursseilla nykyisille markkinoille. Eli etsi liikeideastasi sellaisia vahvuuksia, joita voit myöhemmin jalostaa uusiksi liikeideoiksi, sillä uusia ideoita tulet tarvitsemaan jatkuvasti! Älä kuitenkaan juokse jokaisen idean perässä! Mitkä ylipäätään ovat liikeideasi vahvat ja heikot puolet? Miten voisit vielä vahvistaa vahvoja puolia tai korjata heikkojen puolien puutteita? Tee sama arvio kilpailijoistasi!

11 PROSTART Prostart on yritysidean kehittämisohjelma, joka auttaa yrittäjää arvioimaan yritysidean elinkelpoisuutta ja yrittäjän mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi. Prostart maksaa yrittäjälle 80, joka sisältä 2 x 1/2 päivän konsultoinnin, johon on mahdollista hakea enintään 5 lisäkonsulttipäivää. Yrittäjä saa käyttöönsä koulutetun asiantuntijan arvion yritysidean toteuttamisedellytyksistä ja toteuttamiskelpoiselle hankkeelle toteuttamisohjelman. ETELÄ-POHJANMAAN T&E KESKUS Huhtalantie 2, SEINÄJOKI, puh Yritysosasto - osastopäällikkö Antti-Jussi Oikarinen puh Kehittämisryhmä - kehittämispäällikkö Kari Välimäki p yritystutkija Jukka Järvilehto p projektipäällikkö Aulikki Junna p Rahoitusryhmä - rahoituspäällikkö Pekka Lehto p yritystutkijat Hilkka Huhtamäki, Leena Foudila, Leena Tuohiniemi puhelimet , , TUOTEKEHITYSTYÖ Markkinaselvityksen avulla yritys oppii tuntemaan asiakaskenttänsä paremmin. Yritys saa paremman kuvan siitä, kuinka monta ostavaa asiakasta löytyy tuotteelle, mitä asiakkaat ovat valmiit siitä maksamaan sekä mitkä he siltä odottavat. Jakamalla asiakaat segmentteihin yritys pystyy kohdistamaan markkinointityönsä paremmin, säästää "ruutia" markkinoinnissa ja pääsee nopeammin tuloksiin. Markkinaselvitystä tarvitaan 1. Yritys voi paremmin suunnitella: - tuotetta ja sen "paketointia", - menekkiä ja siihen tarvittavaa tuotantoa, - hinnoittelua ja kannattavuutta ja - esittää pätevän liiketoimintasuunnitelman rahoittajalle. 2. Rahoittaja tarvitsee pätevän selvityksen, miksi tuote on kilpailukykyinen. Hän tarvitsee vakuuttavaa näyttöä siitä, että yrityksellä on poikkeuksellinen markkina- / tuoteosaaminen. 3. Tehty markkinaselvitys on hyödyksi myös jatkotyössä. Esim. jälleenmyyjiä on helppo vakuuttaa tuotteen myyntikelpoisuudesta pätevän selvityksen avulla. 4. Mainonnan suunnittelu sujuu nopeammin ja edullisemmin, kun tuotteen argumentit (vahvuudet) on testattu aikaisemmin. Yrityskuvan kehittämisessä on myös tärkeä tietää, minkälaiset henkilöt vaikuttavat ostopäätökseen. Markkinaselvitykseen voit tarvita tapauksestasi riippuen erilaista asiantuntija-apua, jota Sinulle voivat tarjota mm. markkinoinnin konsultit. Itsekin saatat sellaisen pystyä tekemään melko vaivattomasti.

12 12 5. TUOTEKEHITYS 5.1. TUOTTEEN SUOJAAMINEN Niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa on mahdollista saada markkinoilla rajallinen yksinoikeus. Tällaisen yksinoikeuden haltijalla on mm. oikeus kieltää muita käyttämästä hyväkseen kyseisen oikeuden kohdetta ammattimaisesti. Keksijä voi esimerkiksi saada keksinnölleen yksinoikeuden, ns. patentin tai hyödyllisyysmallin, jotta kuka tahansa ei heti voisi käyttää keksintöä hyväkseen ammattimaisesti. Edelleen muotoilija voi saada tuotteelleen mallisuojan ja elinkeinon harjoittajat, valmistajat, kauppiaat ym. voivat saada tuotteidensa nimille, merkille yms. suojaa, jotta kuluttajat voivat erottaa eri valmistajien tuotteet toisistaan. Ennen tuotekehitykseen ryhtymistä tulee aina selvittää tavalla tai toisella tekniikan taso kyseessä olevan tekniikan alueella. Nykyään internetistä löytyy tähänkin avuksi mm. ilmaisia patenttitietokantoja. Yksinkertaisinta on lähteä liikkeelle patentti- ja rekisterihallituksen sivulta löytyvästä ilmaisesta On kuitenkin muistettava, että kyseiset yksinoikeudet ovat alueellisia, eli esimerkiksi suomalainen patentti on voimassa ainoastaan Suomessa. Muihin maihin jätettävät suojahakemukset tulee yleensä jättää tietyn määräajan sisällä suomalaisen vastaavan hakemuksen jättöpäivästä. Hakiessaan yksinoikeutta on hakijan maksettava valtiolliselle viranomaiselle hakemusmaksu, jonka lisäksi myönnetystä yksinoikeudesta peritään sen voimassaoloaikana erikseen vahvistettu vuosimaksu. Suomessa käytetyt tavallisimmat ns. teollisoikeudelliset suojamuodot ovat patentti, hyödyllisyysmalli, mallisuoja ja tavaramerkki. Tuotteen suojausasioissa Sinun kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Sinua neuvoo (neuvonta on maksutonta) esim. keksintöasiamies, joka on Keksintösäätiön sekä Patentti- ja rekisterihallituksen alueellinen asiamies. Keksintöasiamies Tapani Saarenpää Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Huhtalantie SEINÄJOKI puh gsm Tuotteen suojaaminen on ammatti-ihmisten työtä. Sinun kannattaa kääntyä patenttitoimiston puoleen. Lähin patenttitoimisto on Seinäjoella. Kolster Oy Ab Kampusranta 9 C, 5.krs Seinäjoki puh Osaamisen suojaamiseen ja hallintaan on erikoistunut myös Lapualla toimiva SC- Research tutkimusyksikkö. SC-Research, Poutuntie Lapua Jari Kuusisto Puh ja

13 Patentti Patentti antaa yksinoikeuden teknisen keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön tietyssä maassa. Patentin saamiseksi keksinnön on oltava uusi ja olennaisesti erottava aikaisemmin tunnetusta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että keksintö on pidettävä salassa kunnes patenttihakemus on jätetty. Keksintö voi olla tuote tai laite tai näiden käyttö erityiseen tarkoitukseen. Patenttihakemus on selvitys siitä, mitä on keksitty ja siinä on selostus keksinnöstä mahdollisine piirustuksineen, yksi tai useampi patenttivaatimus, joka määrittelee keksinnön, sekä tiivistelmä selityksestä ja patenttivaatimuksista. Patenttihakemus jätetään Patentti- ja rekisterihallituksen patenttiosastoon, jossa hakemusasiakirjat pidetään salaisina 18 kuukautta, jonka jälkeen ne tulevat julkisiksi. Suomalaisen patenttihakemuksen käsittelyaika on 2-4 vuotta. Patenttihakemuksen kohteena oleva keksintö nauttii suojaa patenttihakemuksen jättöpäivästä. Patentti voidaan pitää voimassa 20 vuotta jättöpäivästä säädettyjä vuosimaksuja vastaan. Patenttihakemus on mahdollista jättää myös ulkomaille, jolloin se on jätettävä viimeistään 12 kk ensimmäisen patenttihakemuksen jättämisestä Hyödyllisyysmalli (n.s. pikkupatentti) Tekninen ratkaisu, joka toteutuu esineen muotona, rakenteena tai näiden yhdistelmänä (esim. laite tai konkreettinen tuote) voidaan suojata hyödyllisyysmallilla. Keksinnöllisyydelle ei aseteta yhtä suuria vaatimuksia kuin patentille. Jos tuotteen elinkaari on lyhyt, niin silloin on useimmiten parempi hakea hyödyllisyysmallisuojaa. On mahdollista hakea sekä patenttia että hyödyllisyysmallia samanaikaisesti. Patenttihakemus voidaan muuttaa myös hyödyllisyysmallihakemukseksi. Kaikki muodollisesti hyväksytyt hyödyllisyysmallihakemukset rekisteröidään, uutuutta tai keksinnöllisyyttä ei tutkita. Suoja-aika on 4 vuotta hakemuksen jätöstä ja se voidaan uusia ensimmäisellä kerralla 4 vuodeksi ja toisel-la kerralla vielä 2 vuodeksi. Hyödyllisyysmallihakemus voidaan myös jättää ulkomaille, mutta vastaavankaltaista suojamuotoa ei valitettavasti tunneta kaikkialla Tavaramerkki Tavaramerkillä tarkoitetaan tunnusta, jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat tai palvelut toisten tavaroista tai palveluista. Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada vakiinnuttamalla ja rekisteröinnillä.

14 14 Tavaramerkki voi olla mikä tahansa graafisesti esitettävä merkki, joka koostuu kuviosta, yhdestä tai useammasta sanasta, kuvion ja sanan yhdistelmästä, useammasta kirjaimesta tai numerosta tai niiden yhdistelmästä, tavaran tai sen päällyksen muodosta tai henkilön nimestä. Rekisteröinti on voimassa 10 vuotta ja voidaan uudistaa niin monta kertaa kuin halutaan. Vakiinnuttamiseen perustuva suoja on voimassa niin kauan kuin tavaramerkki on käytössä. Patentti- ja Rekisterihallituksen neuvontalakimies auttaa (09) Mallisuoja Malli on tavaran ulkomuodon tai ornamentin eli koristeen esikuva. Tavaralla tarkoitetaan konkreettista kiinteää esinettä, joka voi olla hyöty- tai koriste-esine. Tavaran ulkomuoto tulee olla silmin havaittavissa. Mallisuojan kohteena voi olla myös koriste, joka voi olla kaksiulotteinen pintakoriste tai kolmiuloitteinen reliefi, jolla on koristamistarkoitus ja se on siirrettävissä eri esineisiin tai kohteisiin. Mallisuojan rekisteröinti on voimassa 5 vuotta ja voidaan uudistaa kaksi kertaa 5 vuodeksi TUOTEKEHITYKSESSÄ AVUSTAVAT ORGANISAATIOT JA NIIDEN PALVELUT Useat teknilliset ja ammatilliset oppilaitokset tarjoavat yrityksille erilaisia teknologiapalveluja: tutkimus- ja menetelmäkehitystyötä sekä prototyyppejä. Toimeksiantoja suoritetaan myös teknikko- ja insinööritöinä. Projektien vetäjinä toimivat oppilaitosten erikoisasian tuntijat. Erilaiset mittaus- ja testauspalvelut ovat myös jokapäiväistä toimintaa: vetokokeet, iskukokeet ja sähköisten suureiden mittaukset etc. Lisäksi oppilaitosten kaikkia laboratorioresursseja voidaan käyttää mitä erilaisimmissa mittauksissa ja koestuksissa, esim. oheiset oppilaitokset ja asiantuntijaorganisaatiot: Härmänmaan Ammatti-instituutti Ammattikoulunkatu LAPUA puh Teknologiakeskus Oy Merinova Ab PL VAASA BIC Botnia Business and Innovation Centre puh Thermopolis Oy Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Poutuntie LAPUA puh ja Emineo Oy Poutuntie LAPUA Tapio Palttala puh SC-Research Poutuntie LAPUA teknologiajohtaja Jari Kuusisto puh ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun teknologiaja yrityspalvelukeskus SEITEK Kampusranta 9 (Frami) SEINÄJOKI puh

15 TUOTEKEHITYKSEN ERITYISRAHOITUS Valmistelurahoitus (Tekes) Tarkoitettu pk-yrityksille pienehköihin hankkeisiin, joissa valmistellaan tuotekehityshankkeen tai uuden liiketoiminnan käynnistymistä tai kansainvälistä yhteistyötä. Hallinnollisesti kevyt ja nopea menettely Tuotekehitysavustus (Tekes) Tukea voidaan myöntää: pk-yritykset muut yritykset Yrityksen tuotekehitysprojekti, jossa sovelletaan tietoa kehitettäessä uusia tai parempia tuotteita, menetelmiä tai palveluja. Tuotekehitysavustus 35 % 25 % Yrityksen tutkimusprojekti, jossa hankitaan ja kehitetään uutta tietoa ja luodaan osaamisperustaa uusien tuotteiden, menetelmien ja palvelujen kehittämiseksi tai parantamiseksi. Tuotekehitysavustus 50 % 40 % Esiselvitys/valmistelu, jonka kohteena voi olla liiketoimintasuunnitelma, teknologiastrategian laadinta, markkina- ja kilpailijaselvitykset, projektin yhteistyökumppaneihin liittyvät selvitykset tai projektisuunnitelman tarkentaminen. Tuotekehitysavustus 70 % (max ) 50 % Vaihtoehtoisesti myös erilaisia avustus ja lainayhdistelmiä. Rahoituspäätöksen arviointiperusteet: Rahoituspäätöstä tehtäessä Tekesin teknologia-asiantuntijat arvioivat kunkin projektin kokonaisuutena. Arvioitavat tekijät ovat: Liittyminen teknologiaohjelmiin ja muut yhteishankkeet, alihankinta tutkimuslaitoksilta ja yliopistoilta, kansainvälinen yhteistyö, muut yhteiskunnalliset vaikutukset (kuten ympäristö, hyvinvointi ja alueellinen kehitys) Suurten yritysten projekteissa vähintään yhden seuraavista ehdoista on toteuduttava: yhteistyö pk-yritysten kanssa, yhteistyö tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa kuuluminen teknologiaohjelmiin, kansainvälinen yhteistyö projekti on pääosin teollista tutkimusta tai tulokset myös muiden hyödynnettävissä. Kaikista rahoitettavista projekteista tehdään tuotekehityssopimus. Tekes maksaa avustukset jälkikäteen vaiheittain yrityksen esittämien kustannusselvitysten ja raporttien perusteella.

16 Tuotekehityslaina ja pääomaehtoinen tuotekehityslaina (Tekes) Lainaa voidaan myöntää samoin perustein kuin kohdassa (tuotekehitysavustus). Laina voi olla enintään % hyväksyttävistä kustannuksista, mukaan lukien valtion ja FINNVERAn muut avustukset tai lainat. Korko on Suomen Pankin peruskorko -3 %, kuitenkin vähintään 1 %. Laina-aika on korkeintaan 10 vuotta, joista enintään 5 vuotta on lyhennyksistä vapaata. Tuotekehityslaina myönnetään ilman vakuuksia. Tekes voi myöntää myös omaa pääomaehtoista (=ilman vakuutta) tuotekehityslainaa tutkimus- ja kehittämishankkeisiin alkaville ja kasvaville teknologiaan panostaville pkyrityksille. Laina voidaan jättää Tekesin harkinnan mukaan perimättä osin tai kokonaan, jos kehitystyö ei johda kannattavaan liiketoimintaan. Laina-aika on 8 vuotta (vapaavuosia enintään 5). Korko on Suomen Pankin peruskorko - 1 %, mutta vähintään 3 %. Rahoitusosuus voi olla % koko hankkeesta. Tekesin pääomaehtoiset tuotekehityslainat on tarkoitettu erityisesti alkaville ja kasvaville pk-yrityksille tuotannon ja tuotteiden kehitykseen ja tuotteistamiseen. Pääomaehtoiset tuotekehityslainat täydentävät pääomasijoittajien rahoitusmuotoja ja vahvistavat yrityksen omaa pääomaa ja tasetta. Millaisiin projekteihin pääomaehtoista tuotekehityslainaa? Tekesin tyypillisiä rahoitusosuuksia projektin hyväksyttävistä kustannuksista. Rahoitusosuudet riippuvat projektin luonteesta. pk-yritykset muut yritykset Yrityksen tuotekehitysprojekti, jossa sovelletaan tietoa kehitettäessä uusia tai parempia tuotteita, menetelmiä tai palveluja. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina 45 % 35 % Yrityksen tutkimusprojekti, jossa hankitaan ja kehitetään uutta tietoa ja luodaan osaamisperustaa uusien tuotteiden, menetelmien ja palvelujen kehittämiseksi tai parantamiseksi. Pääomaehtoinen tuotekehityslaina 60 % 50 % Monet projekteista sijoittuvat tuotekehityksen ja tutkimuksen välimaastoon. Tekes voi osallistua samaan projektiin myös yhdistämällä avustusta, tuotekehityslainaa ja pääomaehtoista tuotekehityslainaa. Pääomaehtoisten tuotekehityslainojen ehdot Rahoituspäätöksen arviointiperusteet Rahoituspäätöstä tehtäessä Tekesin teknologia-asiantuntijat arvioivat kunkin projektin kokonaisuutena. Arvioitavat tekijät ovat: vaikutus yrityksen kilpailukykyyn ja kasvuun kehitettävä teknologia yrityksen resurssit ja verkottuminen Tekesin rahoituksen vaikutus

17 17 Arviointiin ja Tekesin rahoitusosuuteen vaikuttavat myönteisesti: yhteistyö pk-yritysten kanssa liittyminen teknologiaohjelmiin, muut yhteishankkeet alihankinta tutkimuslaitoksilta ja yliopistoilta kansainvälinen yhteistyö muut yhteiskunnalliset vaikutukset, kuten ympäristö, hyvinvointi ja alueellinen kehitys. Etelä-Pohjanmaan T & E -Keskus Yritysosasto / teknologiayksikkö (TEKES) - yksikön päällikkö Kari Rintala - teknologia-asiantuntijat Antti Ahonen, Tiina Rajamäki ja Hannu Saari Huhtalantie SEINÄJOKI puh Kehittämistuki (KTM) Tukea voidaan myöntää pienten ja keskisuurten yritysten (PK-yritykset) kehittämishankkeisiin, joilla parannetaan tuotteiden tai tuotannon tasoa, liikkeenjohtotaitoa tai markkinointia sekä viennin laajentamis- ja kansaivälistymishankkeisiin. Tukea voidaan myöntää myös pk-yritysten perustamis- tai toimintaedellytysten selvittämiseen. PK-yritysten henkilömäärä on vähemmän kuin 250 henkilöä sekä liikevaihto korkeintaan 40 milj. tai taseen loppusumma enintään 27 milj.. Em. kokoa suurempi yritys voi omistaa PK-yrityksestä alle 25 %. Tukea ei myönnetä maatila-, eikä kalatalouteen, vähittäiskauppaan tai liikenteeseen vain jos hanke liittyy matkailuun. Tuki korkeintaan 40 % (tuotekehitys) ja 50 % (muut hankkeet). Tukea on haettava ennen hankkeen aloittamista. Tuen myöntää EP:n T&E Keskus / Yritysosasto Tukiraha ja muu avustus (Keksintösäätiö) Tukirahaa myönnetään keksintöjen kehittämiseen, patentoimiseen ja markkinoimiseen. Kehittämistoimenpiteenä voi olla esim. havaintomalli- ja prototyypin rakentaminen tai muut keksinnön ominaisuuksia koskevat selvitykset ja tutkimukset. Patentoimista voidaan rahoittaa sekä suomalaisten että ulkomaisten patenttien hakemiseksi. Markkinoinnin rahoittamisella pyritään lähinnä lisenssisopimuksen aikaansaamiseen sopivan hyödyntäjäyrityksen kanssa, mutta myös keksinnön suoranainen kauppa yritykselle voi tulla kysymykseen. Tukirahalla maksetaan pääsääntöisesti keksinnön kehittämiseen liittyviä patentointi-, tuotekehitys- ja kaupallistamiskuluja. Tukirahaan sisältyy ehdollinen hankkeen menestyksestä ja tukirahan saajan siitä saamista tuloista riippuva takaisinmaksu säätiölle. Jos keksintö jää taloudellisesti hyödyntämättä, tukirahan saaja ei ole velvollinen palauttamaan tukirahaa säätiölle.

18 18 Tukirahan takaisinmaksu 1. Keksinnön oma valmistus tai siihen verrattava hyödyntäminen: Säätiön osuus on kolme (3) prosenttia keksintöä hyödyntämällä valmistetun tuotteen tai palvelun luovutushinnasta, jonka tukirahan saaja laskuttaa tuotteen tai palvelun ostajalta. Säätiön osuus lasketaan lopputuotteen tai -palvelun arvonlisäverottomasta myyntihinnasta. 2. Keksinnön myynti, käyttöoikeuden luovutus tai muu siihen verrattava hyödyntänen: Säätiön osuus on kolmekymmentä (30) prosenttia kerta- ja rojaltikorvauksista, jotka tukirahan saaja on sopinut saavansa kolmannelta keksinnön myynnistä, valmistus- tai käyttöoikeuden luovutuksesta taikka muusta keksinnön hyödyntämisestä. Säätiön osuus lasketaan tukirahan saajan saaman korvauksen arvonlisä-verottomasta määrästä. 3. Kertasuoritus: Keksintösäätiölle takaisin maksettava määrä on mahdollista suorittaa myös kokonaissuorituksena, johon määrään sisältyvät mahdolliset edellä mainittujen kohtien 1 ja 2 osasuoritukset. Takaisin maksettava kokonaissuoritus on Keksintösäätiön myöntämän tuen kokonaismäärä. Kun Keksintösäätiö on saanut kokonaan myöntämänsä tuen takaisin edellä mainittujen kohtien mukaisesti, rahoitussopimuksen voimassaolo päättyy. Rahoitussopimus on voimassa kuitenkin enintään kaksitoista (12) vuotta siitä ajankohdasta laskien, kun Keksintösäätiö on tehnyt rahoitussopimukseen liittyvän viimeisen myöntöpäätöksen. Avustus Pienehköjä avustuseriä ilman takaisinmaksuvelvoitetta voidaan myöntää ideoiden alkuvaiheen selvityksiin sekä uutuustutkimuksiin tai nuorten keksijöiden avustamiseksi. Laina Jos keksijä aloittaa yritystoiminnan keskeisenä tavoitteenaan keksinnön teollinen ja kaupallinen hyödyntäminen, Keksintösäätiö voi myöntää yritykselle korkotukilainaa lyhytaikaiseksi käyttöpääomaksi. Lainaa myönnetään yleensä vain, jos muista lähteistä ei saada riittävää rahoitusta. Turvaavaa vakuutta ei yleensä tarvita. Keksintösäätiö Tekniikantie ESPOO puh

19 19 6. RAHOITUS 6.1. RAHAN KÄYTTÖ Investoinnit Kun olet päättänyt toimintasi laajuuden ja sen asettamat tarpeet, niin saatat tarvita yrityksellesi myös toimitilaa. Lapuan kaupunki vuokraa tai myy toimitiloja yrityksille. Kaupungin tai yksityisten omistamista tiloista voit kysellä Lapuan Yrityskeskuksesta. Tontti: Lapuan kaupunki luovuttaa teollisuustontteja mm. Honkimetsän teollisuusalueelta teollisuus- ja liikekäyttöön. Yksityisiä liiketontteja on lähinnä ydinkeskustassa. Kaupungin tontin voi joko ostaa tai vuokrata. Tonttien myyntihinnat vaihtelevat 1,7 3,8 / m 2 välillä riippuen sijaintipaikasta. Liiketonttien hinnoista päätetään tapauskohtaisesti. Luovutuspäätöksen tekee kaupunginhallitus. Lisätietoja tonttiasioista saat kaupungingeodeetilta tai maankäyttöinsinööriltä (tonttien myynti) : Kaupungingeodeetti Tapio Moisio Lapuan kaupunki / Tekninen keskus Valtuustontie 1 Valtuustontie LAPUA LAPUA Maankäyttöinsinööri Markku Turja Lapuan Kaupunki / Tekninen keskus puh , puh , Yrityksen sijainnin ja tontin valinta on päätös, jolla on pitkäaikaiset vaikutukset. Virheellinen valinta ja "säästäminen" väärässä kohdassa saattaa aiheuttaa säästämiseen verrattuna moninkertaiset kustannukset. Sinun on syytä huomioida ainakin seuraavat tekijät: - raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden koko, määrä ja muut erityisvaatimukset - liikenteellinen sijainti (kts. ed, tieverkosto ja liittymät) - laajentamismahdollisuudet - kunnallistekniikan saatavuus (sähkö, vesi, viemäri ja kaukolämpö) - ali- ja päähankkijoiden sijainti - vakuusarvo ja realisointimahdollisuudet (myyntiarvo) Tilat: Tilojen suunnittelussa kannattaa käyttää alan ammattilaisia, joita Lapualla on useita. Suunnittelijoiden, rakennus- ja LVIS-urakoitsijoiden yhteystiedot saat Lapuan Yrityskeskuksesta. Rahoituksen selvittämistä varten pyydä suunnittelijoilta myös kustannusarviolaskelmat. Kun suunnitteluvaihe alkaa, niin tällöin tulisi kääntyä rakennustarkastajan puoleen. Häneltä kanssaan tarvittava lupamenettely voidaan alustavasti selvittää. Rakennustarkastaja Jorma Hankaniemi Lapuan kaupunki / Tekninen keskus Valtuustontie LAPUA puh ,

20 20 Koneet, laitteet ym: Mikäli Sinä tarvitset asiantuntijoita kone- ja laitehankinnoissa ja mikäli et tunne tai löydä sopivia henkilöitä, niin tässäkin asiassa voit kääntyä Lapuan Yrityskeskuksen puoleen. Rahoituksen selvittämistä varten, laadi myös tältä osin kustannusarvio. Asiantuntijapalvelut: Rahankäyttölaskelmissa muista huomioida kaikki asiantuntijapalvelut, joita tarvitset yrityksesi käynnistämisessä (liikkeenjohdon konsultit, rakennussuunnittelu-, LVIS-, kone- ja laitehankintojen asiantuntijapalvelut jne) Käyttöpääoma Käyttöpääoman tarve saattaa jäädä kokonaan huomioimatta tai ainakin useimmiten sen määrä jää liian pieneksi. Myöskään yrittäjä ei aina ota huomioon käynnistysvaiheen omaa palkkaa eli millä yrittäjä elää yrityksen perustamis- ja käynnistysvaiheen. Käyttöpääoman määrää lisäävät: Varasto (raaka-aineet, puolivalmisteet, valmisteet sekä erilaiset tarve- ja lisäaineet ym). Laske käyttöpääoman määrään myös valmistukseen kuluvat palkat sivukuluineen (myös oma työpanoksesi palkkana), varsinaiset raaka-, ja tarveaineet, sähkö jne. Varaston määrä on hyvin usein 2-3 kuukauden osuus koko tilikauden muuttuvista kuluista (ostot, valmistuspalkat ja sivukulut). Palvelualalla, jossa tuotteet ovat aineettomia, ei rahaa sitoudu varastoon ja siltä osin käyttöpääomaa ei tarvita. Myyntisaamiset, kun tavara on lähtenyt varastosta asiakkaalle, niin miten kauan kuluu aikaa kunnes asiakas on sen maksanut? Mikä on antamasi maksuaika? Käteinen ja pankkitilit, tarvitset käteistä, jotta yrityksesi voi toimia jatkuvasti myös yllättävissä tilanteissa. Yrityksellä on myös muita kuluja kuin raaka-aineet ja muut muuttuvat kulut ja em. perusteella Sinun tulee varata varoja päivittäisiin kiinteisiin kuluihin 3-4 kuukauden ajalle, kunnes asiakas on laskunsa maksanut. Käyttöpääoman määrää vähentävät: Ostovelat ja muut lyhytaikaiset (siirto)velat, jotka ovat korottomia. Vaikutus käyttöpääoman tarpeeseen riippuu saaduista maksuajoista ja lasketaan esim. ostovelkojen osalta ostoista. Ostovelkojen maksuaika on yleisimmin päivää RAHAN LÄHTEET Oma pääoma ja sen rahoittaminen Rahoittajat edellyttävät yleensä aina jonkinasteista omaa rahoitusta. Sen määrä riippuu luonnollisesti tapauksesta: investointisi kokonaismäärästä, pankkisuhteestasi, liiketoimintasi riskistä jne, mutta yleensä on katsottu yrittäjän oman sijoituksen osuudeksi vähintään 20 % hankkeen koko pääoman tarpeesta, pienissä hankkeissa isompikin ja myös markkamääräisesti merkittävä. Omaksi pääomaksi voidaan katsoa myös saatavat avustukset.

21 Yrittäjälaina 21 Yrittäjälaina (entinen perustamislaina) on tarkoitettu yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin. Se on paikallaan, kun uutta yritystä perustetaan. Se sopii tapauksiin, joissa osakkuuden ostaminen yrityksestä on tullut ajankohtaiseksi tai osakepääomaa halutaan korottaa. Ja se sopii sukupolvenvaihdoksen vaatimaan rahoitustarpeeseen. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen laina ja käytettävä osakepääoman maksuun osakeyhtiössä ja yhtiöpanoksen maksuun avoimessa tai kommandiittiyhtiössä. Yhtiön tulee harjoittaa teollista toimintaa tai matkailua tai olla ns. yrityspalveluyritys. Pienyritystoimintaa (alle 10 työntekijää) voidaan rahoittaa myös muilla toimialoilla lukuun ottamatta varsinaista maataloutta. Osakkaan on työskenneltävä täysipäiväisesti yrityksessä ja hänen tulee saada toimeentulonsa yrityksestä. Osakkaan tulee omistaa vähintään 20 % yhtiöstä. Laina voidaan myöntää siten usealle saman yrityksen perustajalle. Lainan hakijan sopivuus yrittäjäksi selvitetään ennen lainapäätöksen tekemistä. Lainamäärä on vähintään ja enintään Laina-aika on enintään 8 vuotta, joista enintään 3 vuotta ovat lyhennysvapaita. Lainan viitekorkona on kuuden kuukauden euribor-korko. Korko on yleistä korkotasoa matalampi valtion korkotuen ansiosta. Vakuuksista neuvotellaan tapauskohtaisesti. Hakijalta edellytetään kirjallista liiketoimintasuunnitelmaa. Ennen rahoituspäätöstä tehdään yritystutkimus, jossa arvioidaan yrityksen tavoitteita, strategioita, kehittämissuunnitelmia ja markkinatilannetta. Finnvera Oyj, Seinäjoen aluekonttori - aluejohtaja Asko Saarinen, apulaisaluejohtaja Taru Mäkelä - rahoituspäälliköt Osmo Kallonen, Arto Saranpää - rahoitusneuvojat Sirpa Riihimäki ja Sari Miilumäki - rahoitusassistentit Kerttu Männikkö ja Anne Pakka Kauppatori 1-3 F SEINÄJOKI puh , Pääomasijoittajat Lapuan kaupungin, Lapuan Osuuspankin ja Pikespo Oy:n perustama Lapuan Pääomarahasto Ky toimii muiden pääomarahastojen tavoin. Mukaan liittyi vuoden 1997 alusta myös Ylihärmän kunta. Vuoden 2005 alkupuolella rahaston hallinnointi siirtyi Wedeco Management Oy:lle, jonka muut pääomarahastot ovat myös käytettävissä. Suomessa on muutamia pääomasijoittajia, jolla on muitakin nimiä: venture capital, riskisijoittaminen ja riskirahoittaminen. Kasvuyritys ei kohtaa pääomasijoittajan kanssa perinteistä vakuuskysymystä. Historian asemasta pääomasijoittaja katsoo yrityksen tulevaisuutta. Pääomasijoittajan vakuutena ovat yrityksen menestymismahdollisuudet. Oman pääoman hyviin ominaisuuksiin kuuluukin yrityksen vakavaraisuuden paraneminen.

22 22 Pääomasijoittajat käyttävät tarvittaessa - yrityksen rahoituspakettia rakentaessaan myös muita instrumentteja kuin osakepääomaa. Näitä ovat ns. välirahoitusmuodot (mezzanine) eli vaihtovelkakirjalainat ja optiolainat. Pääsääntöisesti pääomasijoittajien tavoitteena on olla sellainen vähemmistösijoittaja, että yrittäjällä itsellään säilyy merkittävä osuus yrityksestä. Suurissa sijoituksissa tämä kysymys pyritään ratkaisemaan juuri välirahoituksen avulla. Pääomasijoittajat tarjoavat pääoman lisäksi osaamistaan kohdeyritystensä käyttöön. Usein yrittäjän ja sijoittajan kohtaamispaikkana on yrityksen hallitus. Ammattimainen sijoittaja pyrkii saamaan kohdeyrityksilleen hallitukset, jotka pystyvät antamaan lisäarvoa yrityksille. Pääomasijoittajat rakentavat monesti yhteysverkkoja, joihin tukeutuen kohdeyritykset voivat nopeuttaa esimerkiksi kansainvälistymistään. Toisaalta pääomasijoittaja voi tuoda uskottavuutta muihin rahoittajiin ja asiakkaisiin nähden. Oman pääoman sijoittamiseen liittyy vieraan pääoman sijoittamiseen verrattuna erilainen tapa saada tuottoja. Yrityksellä on oltava selkeä mahdollisuus menestyksekkääseen toimintaan. Sen on tuotettava voittoa tänään tai tulevaisuudessa. Tuleva voittopotentiaali on se lähde, josta oman pääoman sijoittaja saa sijoitukselleen tuoton. Tulevaisuuteen liittyvästä epävarmuudesta johtuen oman pääoman sijoittaja tavoittelee sijoituskohteissa vieraan pääoman sijoittajaa korkeampaa tuottoa. Tuotto pyritään saamaan esimerkiksi myymällä osakkeet kolmannelle osapuolelle tai viemällä yritys julkiseen noteeraukseen. Tuottoa tavoitellaan osakkeen arvonnousun, ei esimerkiksi osinkojen avulla. Keinoista, joilla sijoittaja saa tuottonsa, sovitaan ennen sijoitusta osakassopimuksessa. Pääomasijoittajan tulo yritykseen merkitsee väistämättä omistuksen jakamista. Harkitessaan uuden omistajan mukaan ottamista yrittäjän kannattaa etsiä vastausta kysymykseen, mikä on hänen osuutensa arvo sijoituksen jälkeen. Yrittämiseen liittyy tietenkin muitakin arvoja kuin yrityksen taloudellisen arvon nostaminen. Siksi pääomasijoittajan sijoitusprosessi on perusteellinen. Se vie aikaa yleensä 2-4 kuukautta. Sijoituskohde on tarkoitettu pitkäaikaiseksi vuoropuheluksi, jossa sijoittajan ja yrittäjän näkemykset täydentävät toisiaan. Yrittäjän kannattaa harkita pääomasijoittajan ottamista yritykseen yhtä huolella kuin sijoittajat miettivät niitä kohteita, joihin sijoittavat. Keskustelun pohjana käytetään usein liiketoimintasuunnitelmaa. Ennen liiketoimintasuunnitelman lähettämistä sijoittajalle kannattaa soittaa ja tiedustella alustavasti sijoittajan mielenkiintoa yritykseen. Sijoitusprosessiin voi liittyä myös liiketoimintasuunnitelman syventäminen. Wedeco Management Oy Jouko Vuolle Keijo Kangasluoma Poutuntie 7 PL 810 / Yrittäjänkatu LAPUA VAASA puh ja puh ja

23 Vieras pääoma 23 Pankit Pankit ovat yleisimpiä yritysten rahoittajia, jotka voivat rahoittaa hankkeesi kokonaan tai osittain riippuen pankkisuhteestasi. Pankit rahoittavat eri tavoin investointeja, käyttöpääomaa ja muuta liiketoimintaa. Korko riippuu pankista, liiketoiminnan ja luoton riskistä, pankkisuhteesta, luoton määrästä, luoton käyttökohteesta, pituudesta, rahamarkkinatilanteesta jne. Euromääräisten pankkilainojen viitekorkona käytetään useimmiten kolmen kuukauden Euribor-viitekorkoa tai pankkiryhmän omaa primekorkoa. Alkavalle yritykselle korko on yleensä Euribor (1 v) + 1,75-3,75 %. Koron lisäksi rahoituksen hankkimisesta aiheutuu muita kuluja, jotka ovat neuvoteltavissa rahoittajan kanssa - valuuttaluottojen pankkitakausprovisio 2,5 % - toimitusmaksu vaihtelee Yleensä pankit vaativat enemmän tai vähemmän turvaavat vakuudet: kiinteistökiinnityksen tai osakkeisiin tai muuhun omaisuuteen liittyvän pantin, joiden lisäksi yleensä vaaditaan vielä osakkaiden omavelkainen takaus tms. Esim. asunto-osakkeen tai kiinteistön vakuusarvo on keskimäärin 70 % markkina-arvosta (kts Vakuudet). Nordea Pankki Suomi Oyj Lapuan Osuuspankki pkj Mirja Kujala tj Petri Jaakkola Kauppakatu 2 pkj Paavo Ruotsalainen LAPUA Kauppakatu 4 puh LAPUA puh Tiistenjoen Osuuspankki Hellanmaan Osuuspankki tj Raimo Nikkari tj Eljas Niemi Kuortaneentie 1506 Hellanmaantie TIISTENJOKI HELLANMAA puh puh Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki rahoitusj Veikko Raittinen Puistotie LAPUA puh

24 Vakuutusyhtiöt 24 Vakuutusyhtiöt poikkeavat pankeista rahoittajina seuraavasti: - luotot ovat yleensä vain pitkäaikaisia - korko saattaa joissakin tapauksissa olla alhaisempi kuin pankeilla - vakuusvaatimukset ovat pankkeja tarkempia, yleensä pankkitakaus Lainanottajan kannattaa neuvotella yhtäaikaa luotosta ja vakuutuksista, jolloin kokonaishyöty yrittäjälle on suurempi. Lapualla toimivat ja luottoja antavat vakuutusyhtiöt: Pohjola Tapiola Jarkko Pessinen Raimo Kurunsaari Puistotie 2 Poutuntie LAPUA LAPUA puh puh Lähivakuutus Mauno Perälä Lassilantie LAPUA puh Finnvera Oyj Finnvera on erityisrahoitusyhtiö, joka rahoituspalveluja ja vientitakuita tarjoamalla kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Finnvera tarjoaa rahoitusta yrityksen kaikkiin kehitysvaiheisiin: perustamiseen, kasvuun, kehittymiseen ja kansainvälistymiseen. Rahoitustilanne voi muuttua monestakin syystä: yrityksen liiketoimintaa on kehitettävä, tarvitaan lisäinvestointeja, käyttöpääomaa tai yritys on laajentumassa kansainvälisille markkinoille. Finnveraan kannattaa ottaa yhteyttä myös silloin, kun yrityksen omistus muuttuu tai kun tarvitaan vientitakuita. Finnvera toimii yleensä osarahoittajana. Osaan rahoitustuotteita sisältyy valtion ja EU:n tukea, mistä yritykset hyötyvät tavanomaista alempina rahoituskustannuksina. Finnvera toimii myös Euroopan unionin rahoituksen välittäjänä. Finnveran rahoituspalvelut on tarkoitettu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa on henkilökuntaa enintään 250, liikevaihto enintään 40 milj. euroa ja taseen loppusumma enintään 27 miljoonaa euroa. Lisäksi näitä rajoja suurempien yritysten omistus yrityksessä pitää olla alle 25%. Finnvera rahoittaa kaikkia muita toimialaoja paitsi perinteistä maatilataloutta ja rakennusliiketoimintaa. Vientitakuut soveltuvat kaikille yrityksille koosta riippumatta. Pienlaina ja naisyrittäjälaina Pienlaina on tarkoitettu pienen, perustettavan tai toimivan yrityksen toiminnan rahoitukseen. Yrityksessä voi työskennellä enintään viisi henkilöä. Laina myönnetään yrityksen liiketoimintaan liittyviin kone- ja laiteinvestointeihin, käyttöpääomatarpeisiin tai muihin toiminnan aloittamis-, laajennus- tai kehittämishankkeisiin kaikille yritysmuodoille.

25 25 Pienlainan määrä on euroa. Laina-aika on enintään 5 vuotta, joista ensimäinen vuosi voi olla lyhennyksistä vapaa. Lainan viitekorkona käytetään kuuden kuukauden euribor korkoa. Pienlainan korkoon sisältyy valtion korkotukea. Pienlainaa yritys voi saada joko yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään euroa. Pienlainaa voi täydentää työministeriön myöntämä Starttiraha. Myös Finnveran muu rahoitus voi olla mahdollista. Naisyrittäjälainaa voi hakea yritys, jossa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota johtaa nainen. Muilta osin naisyrittäjälainassa on samat ehdot kuin pienlainassa. Sekä pien- että naisyrittäjälainasta toiminimen haltijat, avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti. Osakeyhtiön osakkailta Finnvera edellyttää omavelkaista yleistakausta, joka on yleensä lainan suuruinen. Mahdollisista muista vakuuksista neuvotellaan tapauskohtaisesti. Muu rahoitus Muista mahdollisista investointien rahoituksista saat lisätietoja omalta pankiltasi tai esim. Lapuan Yrityskeskuksesta Investointituki Tukien ehtona on, että hakemus jätetään ennen hankkeen käynnistymistä. Päätös tehdään hakemuksen perusteella, mutta tuki maksetaan jälkikäteen hankkeen todellisten kustannusten perusteella ei kuitenkaan enempää kuin on haettu ja myönnetty. Maksatus edellyttää erillistä tilityshakemusta ja se voidaan maksaa yhdessä tai kahdessa erässä tarpeen mukaan. Investoinnin voit toteuttaa hakemusvuonna sekä kahtena sitä seuraavana vuotena. Pienyritystuki Pienyritystukea myönnetään vain pienyrityksille (rajoja suurempi yritys voi omistaa hakijayrityksestä enintään 25 %): - henkilökunta enintään 50 henkilöä - liikevaihto enintään noin 7 M - taseen loppusumma enintään 5 M Tukea pyritään suuntaamaan vain maaseutuja rakennemuutosalueiden yrityksille tai erityisen innovatiivisille hankkeille, joilla on hyvät kasvuedellytykset ja jotka vahvistavat maan teollista tuotantopohjaa. Pienyritystuen enimmäismäärä on 15 %. Tukea voi saada teollisen alan ja palvelu- sekä matkailualan yrityksille. Palveluyrityksille voidaan myöntää tukea, jos kyseessä on palvelujen saatavuuden kannalta tärkeitä palveluja tuottava yritys. Tuen myöntää Etelä-Pohjanmaan TE keskus / Yritysosasto.

26 Muut erityisrahoituslähteet Factoring-rahoitus Factoring-rahoituksella tarkoitetaan järjestelmää, jolla yritys rahoittaa kotimaisilta tai ulkomaisilta yrityksiltä olevia myyntisaamisia. Tavaran myyjä laskuttaa asiakasta normaalisti ja lähettää laskujäljennöksen rahoitusyhtiölle, joka maksaa heti (yleensä 80%) laskuista. Tavaran ostaja maksaa laskuun merkityn maksuehdon mukaan summan rahoitusyhtiölle, jonka jälkeen rahoitusyhtiö ja maksaa lopun laskusta tavaran myyjälle vähennettyään sitä ennen palkkionsa muut kulunsa. Rahoitusyhtiö hoitaa sopimuksen mukaisesti myös saatavien seurannan. Luoton vakuutena ovat laskut. Tavaran ostaja voi myös hankkia lisärahoitusta ja maksuaikaa factoring-järjestelmän avulla, jossa järjestelmä toimii periaatteessa samalla tavalla. Järjestelmä on nopea ja helppo tapa hankkia lisärahoitusta käyttöpääomapulaan, jota käytetään usein nopeasti kasvavissa yrityksissä. Etuna on myös rahoitusyhtiön maksua vastaan tarjoamat saatavien seuranta- ja perintäpalvelut sekä se että vakuusongelmia ei yleensä ole (vakuudeksi riittää yleensä ao. laskut). Toisaalta luotto on kallista varsinkin jos laskut ovat summaltaan pieniä ja niitä on paljon. Factoring-rahoituksesta saat lähempiä tietoja omalta pankiltasi tai sen rahoitusyhtiöltä. Leasing-rahoitus Leasing-rahoitusta käytetään usein käyttöomaisuuden hankinnan rahoittamiseen. Leasing-rahoitus tarkoittaa oikeastaan vuokrausta, jossa kohde myydään rahoitusyhtiölle, joka vuokraa kohteen erikseen sovituin ehdoin vuokraajalle. Vuokrausaika on useimmiten 2-5 vuotta, jonka aikana vuokrattavan kohteen pääoma-arvo kuoletetaan lähes kokonaan. Vuokraaja maksaa rahoitusyhtiölle kuukausivuokraa, joka sisältää koron, pääoman lyhennyksen ja usein myös kohteen käyttökuluja, jolloin rahoitusyhtiö vastaa myös ko. kuluista. Jäännösarvo on yleisesti noin 10 % ja kohteen voi vuokraaja lunastaa itselleen sovituin ehdoin. Leasing-rahoituksen kohteet ovat useimmiten suhteellisen arvokasta käyttöomaisuutta, jonka taloudellinen käyttöikä on enintään noin 10 vuotta ja joka vanhenee malliltaan tai tekniikaltaan melko nopeasti. Useimmiten kohteet ovat konttorin koneita, autoja jne, mutta myös tuotantoon kuuluvia koneita. Leasing-rahoitus-ehdoista saat tarkempia tietoja pankiltasi tai tuotteen myyjältä. Osamaksurahoitus Järjestelmä poikkeaa edellisestä vain siinä, että osamaksukaupassa ostaja on sitoutunut ostamaan tavaran. Kyseessä on samanaikaisesti tavaran kauppasopimus että sen rahoittamiseksi tehty rahoitussopimus. Kohde maksetaan sovituin määräajoin, esim kertaa vuodessa ja maksuerään sisältyy maksamattomasta kauppahinnasta perittävä korko. Rahoittajana on usein jokin kolmas taho, joka useimmiten on jokin rahoitusyhtiö. Lähempiä tietoja saat tuotteen myyjältä.

27 Vakuudet Kaikki rahoittajat vaativat yrityksiltä vakuuksia, joita voivat olla pankkitakaukset, muut takaukset, pantit, ns. kiinteistökiinnitykset jne. Yleensä vakuuksia ei kuitenkaan hyväksytä täysiarvoisina, siksi vaaditaan lisävakuuksia: - uusia takaajia (yleensä henkilö), - pantteja, - kiinnityskohteita jne Pientakaus Finnvera Oyj:n pientakaus auttaa yritystä lainan saannissa ja nopeuttaa laina- ja takauspäätöksiä. Pientakaus perustuu Finnveran pankkien kanssa tekemään sopimukseen, mikä mahdollistaa pienten luottojen ja luotollisten tilien osittaisen takaamisen ja mahdollistaa näin pienyrityksen rahoituksen yhteistyössä pankkien kanssa. Takaus on tarkoitettu perustettaville tai enintään 50 henkilöä työllistäville yrityksille. Toimialoina voivat olla muut kuin varsinainen maatilatalous ja rakennusliiketoiminta. Pientakauksen voi saada luoton vakuudeksi esittämällä luottohakemuksen pankille. Pankki arvioi yrityksen toimintaedellytykset ja vastavakuuksiin liittyvät riskit ennen lainan myöntämistä. Pankki huolehtii osittaisen takauksen hakemisesta Finnverasta, jonka takauspäätöksen jälkeen luotto on nostettavissa. Pientakauksen edellytyksenä on kannattava liiketoimita ja riittävä omarahoitusosuus. Lisäksi edellytetään, että yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden luottotiedot ovat kunnossa. Takaus voi olla enintään 50% myönnetystä luotosta. Takaus-osuus voi olla enintään euroa ja takausaika enintään 10 vuotta. Vastavakuudet ovat yhteisiä erillisvakuuksia, jotka jaetaan Finnveran ja pankin kesken vastuiden suhteessa. Pankki huolehtii vakuuksien hallinnoinnista säilyttämällä vakuudet Finnveran ja luotonantajan yhteiseen lukuun ja huolehtimalla niiden voimassaolosta MUUT ALOITTAMISEEN JA LAAJENTAMISEEN LIITTYVÄT AVUSTUKSET Starttiraha: Työvoimatoimisto voi myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle starttirahaa. Sitä myönnetään yleensä 3 6 kuukaudeksi ja sitä on mahdollisuus saada enintään 10 kk:ksi. Tuen tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan alkuvaiheessa. Määrä on noin / kk. Toimialarajoituksia ei ole. Vuoden 2005 alusta alkaen starttirahaa on voinut saada myös suoraan työelämästä siirtynyt henkilö. Silloin kiinnitetään huomiota mm. siihen ettei vanha työnantaja ole jatkossa pääasiallinen asiakas eli ehkäistään ns. pakkoyrittäjyyttä.

28 28 Starttirahan myöntämisen edellytyksenä on mm. kannattava yritysidea: toiminnalle tulisi olla edellytykset jatkuvaan ja kannattavaan toimintaan ja yrittämisen tulisi olla täysiaikaista (=ei sivutoimista) yrittäjäkokemusta tai koulutusta ja yleensäkin riittävät valmiudet toimia yrittäjänä ettei yrittäjätoimintaa ole jo aloitettu ettei tuen myöntäminen vääristä muiden samoja tuotteita ja palveluita tarjoavien yrittäjien välistä kilpailua ettei starttirahan saaja saa samaan aikaan muuta valtion apua omiin palkkakustannuksiin. Starttirahahakemuskaavakkeita saa työvoimatoimistosta. Hakemuksen liitteenä tulee olla hankkeeseen liittyvä lausunto, jonka antaa Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskusta (vastaanotto myös Lapualla) tai tarvittaessa. Starttirahaa haetaan siitä työvoimatoimistosta, jonka alueella yrittäjäksi aikova asuu riippumatta siitä mikä tulee olemaan yrityksen sijaintipaikka. Härmänmaan työvoimatoimisto E-P:n Uusyrityskeskus Eija Hahtokari Ari Loukasmäki Lassilantie 12 Torikeskus, Kauppatori 1 3 G LAPUA SEINÄJOKI puh ja ja RAHOITUSTIETOA Lapuan Yrityskeskuksesta saa perustietoa erilaisista rahoittajista: - julkiset rahoittajat, pääomasijoittajat, EU-rahoitus, muu kv. rahoitus - hankekohtainen rahoitus: investoinnit, tuotekehitysrahoitus, kansainvälistymisrahoitus, työvoimaan liittyvä rahoitus jne. - avustukset, erityislainat, pääomasijoitus, julkiset takuut / takaukset - rahoitukseen liittyvä yritysneuvonta ja konsultointi - rahoittajien yhteystiedot 6.5. JOS RAHAT EIVÄT RIITÄ... On poikkeuksellista se, jos ensimmäiset rahoituslaskelmat osoittavat rahojen riittävän. Pikemminkin siinä tapauksessa et ole ilmeisesti huomioinut kaikkia investointeja. Onko esim. käyttöpääoman tarve huomioitu riittävänä? Ohjeita rahoitusongelmien ratkaisemiseksi: 1. Voisitko aloittaa yrityksesi vähän pienempänä? 2. Onko kaikki tuotteet heti alkuvaiheessa tärkeitä pitää mukana valikoimissa? 3. Olisiko sittenkin vuokratilat omia paremmat alkuvaiheessa? Voisiko tilat tehdä edullisemmin tai ajateltua pienempänä?

29 29 4. Voisitko ajatella ostaa ainakin osan koneista ja kalustosta käytettynä? Harkitse myös leasing- tai osamaksuvaihtoehtoa! 5. Oletko ajatellut käyttää alihankkijoita, jolloin investointitarpeesi olisivat pienemmät ja käyttöpääomaan sitoutuisi vähemmän rahaa, kun mm. varaston kiertonopeus kasvaisi? 6. Oletko varmasti käyttänyt kaikki yhteiskunnan tarjoamat tukimuodot? 7. Voisitko saada lisää maksuaikaa ostoihin menettämättä alennuksia tai muita etuja? 8. Voisitko saada myyntisaataviin vähemmän maksuaikaa antamatta lisäalennuksia tai muita etuja? Harkitse factoring-vaihtoehtoa! 9. Saisitko jostain lisävakuuksia vai voisiko rahoittajasi harkita ns. riskilainaa? Oletko tutkinut pääomasijoitustoiminnan tarjoamat mahdollisuudet? 10. Käytä asiantuntija-apua ongelman ratkaisussa! 7. TYÖVOIMAN HANKINTA JA TUET 7.1. AMMATILLINEN KOULUTUS Lapualla toimii kaksi ammatillista oppilaitosta, jotka tuottavat yrityksille peruskoulutettua työvoimaa. Peruskoulutuksen lisäksi ko. oppilaitokset järjestävät jatko- ja täydennyskoulutuksena ammatillista aikuiskoulutusta. rehtori Jaakko Ketola Kauppa ja hallinto, Johanna Ikola puh ja ja Aikuiskoulutusvastaava Orvokki Seppelin Matkailu, ravitsemis- ja talouskoulu puh ja Marita Syrjälä puh ja HÄRMÄNMAAN AMMATTI-INSTITUUTTI Ammattikoulunkatu LAPUA puh

30 7.2. TYÖVOIMATOIMISTO 30 Työvoimatoimiston työnvälityspalvelut sekä työnantajille että työntekijöille ovat maksuttomia. Työnvälityksen kautta Sinulla on käytettävissä lähes koko maan työnhakijarekisteri. Työvoimatoimistot palvelevat henkilöstöhankinnassa sovitun toimeksiannon mukaisesti ja työpaikoista voidaan laajan tiedotusjärjestelmän avulla työnantajan toivomalla tavalla. Ilmaisen peruspalvelun lisäksi työvoimatoimistot tarjoavat myös maksullisia erityispalveluja. Näitä ovat mm. rekrytointiin sisältyvät valintahaastattelut ja psykologiset soveltuvuustutkimukset, henkilöstön uudelleensijoituspalvelut ja henkilöstön tai työyhteisön kehittämispalvelut. Yrityskohtainen työvoimakoulutus suunnitellaan yksittäisen yrityksen ja sen työntekijöiden tarpeisiin. Sitä voidaan käyttää uuden työvoiman hankinnassa yrityksille tai vaihtoehtona lomautuksille ja irtisanomiselle. Tämän koulutuksen rahoittavat työhallinto ja työnantajat yhdessä. Määrätyin edellytyksin työvoimatoimisto voi tukea työttömien henkilöiden työllistämistä myöntämällä työnantajille työllistämistukea palkkakustannuksiin. Tuen määrä vaihtelee palkattavan henkilön työttömyystilanteen mukaan ja suurin tuki on maksettu yleensä pitkäaikaistyöttömyyden perusteella. Härmänmaan työvoimatoimisto johtaja Leena Tuohimaa-Kari Lassilantie LAPUA puh ja OPPISOPIMUSKOULUTUS Yrittäjä voi tehdä oppisopimuksen: - milloin tahansa - opiskelijan iästä riippumatta yrityksessä jo palveluksessa olevien ihmisten tai - yrittäjän oman lapsen tai ammatillisen koulutuksen saaneen kanssa Yrittäjä voi myös itse kouluttautua oppisopimuksen avulla. Oppisopimuskoulutus soveltuu ammatilliseen perus- tai lisäkoulutukseen, myös monet koulu-, opisto- ja korkea-asteen ammatit voi hankkia oppisopimuksen kautta. Koulutus tapahtuu työtehtävien yhteydessä täydentämällä opintoja valtion kokonaan kustantamilla tietopuolisilla opinnoilla. Tutkinnon perusteita (perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) on n. 300 kpl. Opiskelua myös räätälöidään tarpeen mukaan. Koulutettavan henkilön kanssa tehdään normaali työsopimus, joka laaditaan työnantajan, oppilaan ja koulutustarkastajan kanssa yhteistyössä. Koulutus on pituudeltaan noin 1-3 vuotta ammatista riippuen. Yrittäjä saa korvauksen koulutuksesta, jonka määrä on euroa/kk (jopa 330 / kk) tapauksesta riippuen. Työvoimatoimisto voi lisäksi maksaa työllistämistukea työttömien osalta. Oppisopimustyönantajalle maksetaan koulutuskorvausta sopimuksen mukaan. Opiskelijalle maksetaan kurssiaikana päivärahaa 14 / vrk, majoitusrahaa 5 / vrk sekä perheavustusta 16 / vrk (jos huollettavia alaikäisiä lapsia) ja matkat opiskelupaikkakunnalle.

31 31 Lapuan kaupunki maksaa lisäksi työnantajalle oppisopimuskoulutustukea, määrä on vuonna 2006 yht. 405 (170 / 1.kk; 135 / 2. kk; 100 / 3. kk) edellyttäen että opiskelija on lapualainen. Koulutustukea haetaan vapaamuotoisella hakemuksella ja se maksetaan jälkikäteen. Härmänmaan Järviseudun oppisopimuskeskus Lapuan aluetta hoitaa Tuomo Paavola c/o Suomen Yrittäjäopisto KAUHAVA puh TYÖSUHDEASIAT JA PALKKAUS Työsuhteen solmimiseen liittyy monia asioita: työsopimuksen tekeminen, palkkaus ja muut edut, esim. lomat. Työsuhteeseen liittyvissä neuvonta-asioissa voit kääntyä esim. työnantajain toimialajärjestöjen (kts. järjestöjen keskusliittojen yhteystiedot) tai yrittäjäjärjestön puoleen. Useimmiten neuvonta edellyttää ko. järjestön jäsenyyttä. Ko. järjestöillä on myös monia maksullisia tai ilmaisia julkaisuja. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Eteläranta 10 Alvar Aallonkatu HELSINKI SEINÄJOKI Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Tj. Anne Katajamäki puh puh LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liiketoimintasuunnitelman laatiminen on tärkeää: Se edesauttaa liikeidean jalostamisessa kannattavaksi yritystoiminnaksi Hyvä liiketoimintasuunnitelma muistuttaa yrittäjää itseään keskittymään yrityksensä hoitamisessa tärkeimpiin ja oleellisimpiin asioihin. Tukee suunnitelmallisen kasvun toteutuksessa. Ohjaa yrittäjää merkittävissä muutostilanteissa, kuten - tuotekehitykseen panostamisessa, - viennissä ja kansainvälistymistilanteissa, - huomattavia investointeja tai - yritysostoja tehtäessä.

32 32 Liiketoimintasuunnitelma laaditaan huomioiden yrityksen koko, toimiala yms. tekijät sekä yrittäjän omat että sidosryhmien tarpeet ja odotukset. Liiketoimintasuunnitelman sisältö on vapaamuotoinen. Tarkoitukseen on olemassa erilaisia oppaita tai kansioita. Eräs parhaimmista on Finnvera Oy:n markkinoima "Business Plan", joka on täydellinen liiketoimintasuunnitelma ja sisällöltään seuraava: 1. Yhteenveto: - yrityksen yhteys- ja faktatiedot, koko jne. - yrityksen historia ja nykytila - tuotteet ja palvelut - toimialan kuvaus - liikeidea - strategia, joka sisältää yrityksen keskeiset toimintaperiaatteet, kilpailussa menestymisen edellytykset sekä tulevaisuuden painopistealueet. - yrityksen tulevaisuudennäkymät 2. Markkinatilanne ja sen kehitysnäkymät - markkinoiden yleiskuvaus - asiakkaat - kilpailu 3. Yrityksen päätavoitteet 4. Strategia 5. Markkinointisuunnitelma - myyntitavoitteet - markkinointijärjestelyt - markkinoinnin kilpailukeinot 6. Tuotekehityssuunnitelma (myös palvelut) - tuotekehitystyöjärjestelyt - tuotteiden nykytila - vireillä olevat ja tulevat tuotekehityshankkeet - tuotteiden suojaus 7. Tuotteiden suojaus - tuotantopuitteet ja tuotantokapasiteetti - tuotantoprosessi - tuotannon kehittäminen ja investoinnit - alihankinnat 8. Yritysjohto - omistus - organisaatio ja avainhenkilöt - organisaation ja henkilöstön kehittäminen - ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö 9. Riskien arviointi 10. Taloussuunnitelma - toteutunut kehitys ja ennusteet - kassabudjetti - kriittisen pisteen tarkastelu - taloushallinto ja seuranta 11. Rahoitusesitys 12. Liitteet, esim - toimenpidesuunnitelmat toiminnan eri osa-alueilla - johtohenkilöiden esittely - taseanalyysi tai tilinpäätös (laajentavat yritykset) - ennusteet (alkavat ja laajentavat yritykset) - yritys- ja / tai tuote-esitteet

33 9. YRITYKSEN PERUSTAMISRUTIINIT YLEISTÄ Yritysmuotosi valinta riippuu siitä, millaista toimintaa ja missä laajuudessa aiot sitä harjoittaa. Valittavanasi on toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osakeyhtiö. Jos harjoitetaan luvanvaraista elinkeinoa, pitää ilmoitukseen liittää tarvittava lupa. Luvanvaraisia elinkeinoja ovat mm. alkoholipitoisten aineiden anniskelu, valmistus, maahantuonti ja myynti, yksityisten terveydenhuoltopalveluiden tarjoaminen, perintätoiminta, taksi- ja linja-autoliikenteen harjoittaminen, vartioimisliikkeen harjoittaminen, lääkevalmisteiden myynti, kiinteistönvälittäminen, kirjakauppa, sähkölaitteiden suunnittelu, jne. Lupaviranomaisia ovat kaupungin viranomaiset, poliisi, lääninhallitus ja ministeriö. EU:n alueella asuva ulkomaalainen ja ETA:n alueen yhteisö voivat elinkeinotoiminnan harjoittamista varten perustaa Suomeen osakeyhtiön. ETA:n ulkopuolelta olevat henkilöt ja yhteisöt tarvitsevat kauppa- ja teollisuusministeriön luvan yhtiön perustamiseen, kuten myös henkilöyhtiön perustavat ulkomaalaiset. Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasan palveluyksikkö PL 200 (Wolffintie 35) VAASA puh Toiminta saattaa myös edellyttää ympäristölupaa, johon sisältyvät sijoituslupa, jätelupa, ilmansuojeluilmoitus, naapuruussuhdelain mukainen sijoitusratkaisu ja ongelmajätteiden käsittelylupa. Ympäristöluvan vaativaa toimintaa ei saa harjoittaa ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman ts. valitusaika on päättynyt. Luvan käsittelyyn kannattaa varata riittävästi aikaa ja hyvät selvitykset lupahakemuksen yhteydessä helpottavat luvan käsittelyä. Ympäristönsuojelusihteeriltä saa lisäselvityksiä ympäristöluvista, vesiensuojelun ennakkoilmoituksista, maaainesluvista yms. Elintarvikehuoneistoista, majoitusliikkeistä, kahvilan tai kampaamon perustaminen yms. tehdään ilmoitus kaupungin terveystarkastajalle. Ilmoituksen vaativasta toiminnasta kannattaa jo suunnitteluvaiheessa olla yhteydessä terveystarkastajaan. Tilat on laitteineen toimintakunnossa esiteltävä terveyslautakunnan hyväksyttäviksi ennen käyttöön ottamista. Myös huoneiston olennaiseen rakenteelliseen tai toiminnalliseen muuttamiseen on hankittava hyväksyminen. Samoin huoneiston haltijan vaihtumisesta on ilmoitettava terveysviranomaisille. Terveystarkastaja Maija Paakki/Vs.Heli Ylikantola Kelikontie 3 Valtuustontie LAPUA LAPUA Ympäristönsuojelusihteeri Mirva Korpi puh puh

34 9.2. PERUSTAMISILMOITUS 34 Uuden yrityksen perustamisesta on tehtävä perustamisilmoitus ja yritys saa näin yritysja yhteisötunnuksen eli Y-tunnuksen. Nykyään perustamisilmoitus on yksi lomake, jolla yrityksen perustamisesta ilmoitetaan sekä kaupparekisteriin että verohallinnolle. Viranomaiset huolehtivat yrityksen tietojen merkitsemisestä yhteiseen yritystietojärjestelmään (YTJ) ja tiedonsiirrosta kummankin viranomaisen omiin rekistereihin. Ilmoituksen perusteella verohallinto merkitsee yrityksen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin. Perustamisilmoituksen lomake valitaan yritysmuodon mukaan: - osakeyhtiöt ja osuuskunnat, lomake Y1 - avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, lomake Y2 - yksityiset elinkeinonharjoittajat, lomake Y3 Yrityksen perustamisilmoitus voidaan jättää verohallinnon toimipisteisiin, patentti- ja rekisterihallitukseen, TE-keskukseen tai maistraattiin. Lisätietoja perustamisilmoituksen tekemisestä: - (patentti- ja rekisterihallitus) - (yritys-ja yhteisötietojärjestelmä) Kaupparekisterin käsittelymaksut: Toiminimi 65 Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö 155 Osakeyhtiö, myös yhtiöjärjestyksen muutos 330 Muu ilmoitus 57 Täydellinen hinnasto löytyy netistä: PRH Verohallinto Yritystietojärjestelmä PL HELSINKI Ennen yrityksen perustamispapereiden tekemistä ja lähettämistä on syytä tarkistaa, ettei valittu nimi ole jo ennestään varattu. Tarkistuksen voi tehdä joko ATK-päätteeltä tai mikrofilmeiltä joko patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosastolla tai kihlakunnan rekisteritoimistossa tai kirjallisella ennakkotiedustelulla (3 vaihtoehtoa). Ilmoituksen tekijälle lähetetään rekisteröinnin tapahduttua kaupparekisteriote. Hyvä toiminimi on lyhyt, omaperäinen ja helposti äännettävissä. Toiminimen tulee yksilöidä yritys riittävän tarkasti. Toiminimestä tulee ilmetä yritysmuoto. Nimessä tulee olla yritysmuotoa osoittava sana tai sen lyhenne (esim. ky, oy) tai yritysmuodon tulee ilmetä muutoin toiminimestä (esim. Lahtinen & Virtanen). Avoimen yhtiön lyhenteeksi ei kelpaa ay, vaan yhtiömuoto tulee ilmaista muuten. Yksityisen elinkeinoharjoittajan nimessä voi olla yritysmuodon tunnuksena T:mi, mutta se ei ole pakollinen. Patentti- ja rekisterihallitus PL HELSINKI puh Kaupparekisterin neuvonta- ja tietopalvelu puh sähköposti

35 VEROTTAJALLE TEHTÄVÄ ILMOITUS Ennakkoperintärekisteri Ennakkoperintärekisteriin merkitään hakemuksesta se, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan: - elinkeinotoimintaa - maataloutta - muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatu korvaus ei ole palkkaa. Rekisteriin merkitylle annetaan rekisteriote. Otteeseen on merkitty sen voimassaoloaika, jota esitettäessä toimeksiantajalle ennakonpidätystä ei ole toimitettava otteen voimassaoloaikana. Ennakonpidätys on toimitettava (ei sotua), vaikka suoritusta ei ole pidettävä palkkana, jos rekisteriotetta ei esitetä. Ennakkoperintärekisteri on julkinen ja katseltavissa yritystietojärjestelmän tietopalvelusta osoitteessa Yrittäjän poistaminen rekisteristä 1. Omasta pyynnöstä 2. Viranomaisaloitteisesti, kun a) toiminta on loppunut tai b) toimintaa ei ole aloitettukaan tai c) veronmaksu, kirjanpito tai muu verotukseen liittyvä velvollisuus on olennaisesti laiminlyöty Ennakkoperintärekisteriin ei merkitä uutta yrittäjää, jos poistamisen edellytykset ovat olemassa. Rekisteröinnin merkitys yrittäjäksi ryhtyvälle 1. Yrittäjä ei ole työnantajan kustantaman sosiaaliturvan piirissä. 2. Yrittäjä joutuu itse hoitamaan eläke- ja tapaturmavakuutuksensa. 3. Yrittäjän on itse hoidettava kirjanpito- ja muistiinpanovelvollisuutensa. 4. Yrittäjän on hoidettava veronmaksunsa - ennakkoveron. 5. Veroilmoituksen liitelomakkeiden määrä lisääntyy. 6.1 Arvonlisäverovelvollisuus tulee pakolliseksi, jos toiminta on sen alaista. Rekisterin merkitys suorituksen maksajalle 1. Vapauttaa työn teettäjän toimittamasta ennakonpidätystä muista työstä maksettavista korvauksista kuin palkasta. 2. Ennakonpidätystä ei tarvitse toimittaa, jos työntekijä esittää voimassaolevan rekisteriotteen (ja suoritusta ei ole pidettävä palkkana). 3. Rekisterimerkinnän voimassaolo voidaan tarkistaa.

36 Palkalla tarkoitetaan: 1. Rahapalkka 2. Kokouspalkkiot, henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot Hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot 4. Toimitusjohtajan palkkio 5. Avoimen ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostama palkka (ei voitto-osuus) 6. Luottamustoimesta saatu korvaus 7. Etuudet ja korvaukset Yleensä henkilökohtaiseen työpanokseen perustuvat suoritukset. Työsuhteen käsite vastaa läheisesti työlainsäädännössä tarkoitettua työsuhdetta. Harkittaessa sitä, onko korvaus saatu työsuhteessa, ei oteta lukuun sellaisia työnteettäjän ja työn suorittajan välisen sopimussuhteen ulkopuolisia seikkoja, joita työn teettäjä ei voi havaita. Tällaisia seikkoja voivat olla esim. työn suorittajan toimeksiantajien lukumäärä ja muun toiminnan laajuus. Ennakonpidätys on toimitettava, vaikka suoritusta ei ole pidettävä palkkana: 1. Toiselle tehdystä työstä, tehtävästä tai palveluksesta 2. Mm. taiteellisen tai tieteellisen teoksen tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden taikka patentin, tavaramerkin, mallin, muotin, piirustuksen, salaisen kaavan tai valmistustavan käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä taikka teollisia, kaupallisia tai tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritetuista korvauksista. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan tehdä, jos suorituksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Tilitys pitää hoitaa palkanmaksukautta seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. E-P:n verotoimisto Länsi-Suomen verovirasto Kauhavan toimipaikka Nikolaintie 6A Poikkikuja KAUHAVA VAASA puh puh Arvonlisäveroilmoitus Verohallinto merkitsee yrityksen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Arvonlisävero on kulutusvero, joka maksetaan tavaran tai palvelun hankinnan yhteydessä. Yrittäjä tilittää myyntinsä mukaisen arvonlisäveron valtiolle kuukausittain kuun 15. päivä. Verohallinnon rekisteriin merkityt arvonlisäverovelvolliset saavat esitäytetyt tilisiirto- ja valvontailmoituslomakkeet postissa. Arvonlisäverollisia ovat ne, jotka harjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden tai verollisten palveluiden myyntiä. Verovelvollisia ovat lähes kaikki liike- ja ammattitoimintaa harjoittavat yrittäjät. Arvonlisäveroa maksetaan myös tavaran maahantuonnista. Edellämainitut yrittäjät eivät kuitenkaan ole verovelvollisia, jos heidän verollinen liikevaihtonsa tilikaudelta on enintään Arvonlisäverotukseen liittyy pienemmillä liikevaihdoilla huojennus, jonka yläraja vuonna 2007 on euroa. Liikevaihdon ylittäessä ko. rajan arvonlisävero lasketaan koko syntyneen liikevaihdon perusteella. Yrityksen yhtiömuoto ei vaikuta verovelvollisuuden euromääräiseen alarajaan.

37 37 Arvonlisäverotuksessa kaikki tavarat ja palvelut ovat verollisia, ellei laissa nimenomaan toisin säädetä. Esim. verottomia palveluja, jotka luetellaan laissa erikseen, ovat lähinnä eräät pääosin julkisen rahoituksen varassa harjoitettavat toiminnot, kuten terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto sekä koulutus. Em. aloilla myös yksityiset palvelut tarjoajat saavat alv-vapauden. Merkittäviä verotuksen ulkopuolelle jätettyjä toimintoja ovat myös mm. pankki- ja vakuutustoiminta sekä tekijänoikeuksien luovutus. Arvonlisäveroa ei suoriteta välittömästi maahan kohdistuvista töistä eikä kiinteistöjen myynnistä. Kiinteistöjen vuokrauksen osalta alv-velvollisuus on vapaaehtoista. Arvonlisäverotuksen ulkopuolella ovat myös alkutuottajat, jotka myyvät omasta alkutuotannostaan saatuja jalostamattomia alkutuotteita. Siltä osin kuin alkutuottaja myy tuotteitaan jalostettuina hän on verovelvollinen. Verovelvollisuuden aiheuttavana myyntipaikkana ei pidetä ulkona sijaitsevaa yleistä myyntipaikkaa (torit). Arvonlisävero on 22 % verottomasta hinnasta. Verokannassa on eräitä poikkeuksia, joista osa koskee pääasiassa siirtymäaikoja: - elintarvikkeet (vähittäis- ja tukkukauppa) ja rehut 17 % (tarjoiltuna, ravintola ym.) 22 % - henkilökuljetukset, satamamaksut, liikuntapalvelut (esim. ohjattu 8 % jumppa, voimistelusalit, kuntosalit, uimahallit jne.), kirjat, lääkkeet, Oy Yleisradio, kulttuuripalvelut (esim. elokuva-, teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitykset, näyttelyt, muiden kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut), majoitustoiminta, - kampaamo- ja parturitoiminta, pienten korjauspalveluiden ala 8 % Lääninverovirasto neuvoo yrityksiä näihin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Länsi-Suomen Verovirasto Poikkikuja VAASA puh TYÖN ALKAMISILMOITUS Työantajana toimiva yksityinen elinkeinonharjoittaja tai yhtiö on velvollinen ilmoittamaan työsuojelupiirin työsuojelutoimistoon työn alkamisesta silloin, kun työ kestää yli kuukauden ja siinä käytetään useampaa kuin kymmentä työntekijää. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske niitä työnantajia, joiden palveluksessa olevat työntekijät työskentelevät kotonaan tai muutoin sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa työn järjestelyä. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen työn alkamista tai milloin se ei ole mahdollista, viimeistään viikon kuluessa työn alkamisesta. Täytetty lomake lähetetään ao. työsuojelupiirin työsuojelutoimistoon. Vaasan työsuojelupiiri Pl VAASA puh Vaasan työsuojelupiirin sivutoimipisteet: Seinäjoen toimipiste Kauhavan toimipiste Kalevankatu Nikolaintie 6 B SEINÄJOKI KAUHAVA puh puh

38 38 Ulkomaalaisia työntekijöitä palkatessa on otettava huomioon työlupaan liittyvät määräykset, josta tarkempia tietoja voit kysyä esim. työsuojelu- ja työvoimaviranomaisilta, mutta työlupaa ei tarvita, jos palkattava henkilö on EU:n kansalainen ELÄKE- JA MUUT PAKOLLISET VAKUUTUKSET Yrittäjän tulee huolehtia omasta ja työntekijöiden lakisääteisistä vakuutuksista. - työeläkevakuutus itselle ja työntekijöille - lakisääteinen tapaturmavakuutus työntekijöille Neuvoja ja vakuutuksia antavat vakuutusyhtiöt YRITTÄJÄN ELÄKEVAKUUTUS Yrittäjien eläkelain (YEL) piiriin kuuluu Suomessa asuva yrittäjä, jos: - hän on vuotias - yrittäjätoiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti ainakin neljä kuukautta yrittäjän täytettyä 18 vuotta - hänen ansiotyönsä ei kuulu muun eläkelain piiriin - myös epäsäännöllisesti toistuva kausi- tai tilapäisluonteinen työ on YEL:n alaista toimintaa, jos työtulo on vähintään 6054,55 vuodessa (vuonna 2007). - YEL- työtulon yläraja on vuodessa. - YEL-työtulon vähimmäismäärä osa-aikaeläkkeen saamiseksi on , 11 /vuosi - Yrittäjän työttömyysvakuutuksen vähimmäisvuosityötulo on 8520 /v. - avoimen yhtiön yhtiömies - kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies - osakeyhtiön johtava toimihenkilö, jonka itsensä tai perheensä hallussa olevien osakkeiden äänimäärä on enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden äänimäärästä, tai jolla on yli 50 % osakepääomasta Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittava yrittäjä saa 25%:n alennuksen maksuun 48 kk:n ajan. Lisätietoa ja puh asiakasneuvonta. YEL-vakuutus tulee ottaa viimeistään puolen vuoden kuluessa yrittäjätoiminnan aloittamisesta. Jos vakuutus otetaan tämän ajan jälkeen, vakuutusmaksua korotetaan. Vuotuinen vakuutusmaksu voidaan maksaa 1-12 erässä ja sen täysi määrä on 20,8 % työtulosta alle 53 vuotiailla ja 21,9% työtulosta 53 vuotta täyttäneillä (v. 2007) TYÖNTEKIJÄN ELÄKEVAKUUTUS Työnantajan velvollisuus on järjestää palveluksessaan oleville työntekijöille työeläkelakien mukainen eläketurva. Työeläkelait turvaavat eläkeoikeuden vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja kuoleman varalta.

39 39 Yksityisen alan työeläkelait ovat lukien: - TyEL (Uusi,korvannut työntekijäin eläkelain TEL:n, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain LEL:n sekä taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain TaEL:n. Uuden TyEL:n mukainen työeläkevakuutusmaksu muodostuu kaikissa eläkeyhtiöissä samoin perustein). - YEL, yrittäjien eläkelaki (uudistunut ) - MYEL, maatalousyrittäjien eläkelaki (uudistunut ) TyEL:n piiriin kuuluu yksityisen työnantajan palveluksessa oleva työntekijä, jos - työntekijä on vuotias - ansio on vähintään 46,08 kuukaudessa (v. 2007) Uuden voimaan tulleen TYEL:n ansiosta yksityisen alan työnantaja voi järjestää lukien kaikkien työntekijöidensä lakisääteisen eläketurvan TyELvakuutuksella. Uudistus helpottaa työnantajaa, sillä enää ei ole merkitystä, kuinka kauan työsuhde kestää, paljonko työntekijälle maksetaan palkkaa ja mikä on hänen toimenkuvansa. TyEL sopii siis kaikkien työntekijöiden vakuuttamiseen. Kaikki vuoden 2006 lopussa olleet TEL-vakuutukset ovat muuttuneet automaattisesti TyELvakuutuksiksi. Yrittäjiä koskevista työeläkelaeista myös YEL ja MyEL ovat uudistuneet, niiden säilyttyä edelleen erillisinä eläkelakeinaan. Työnantaja maksaa työntekijän lakisääteiset eläketurvamaksut kokonaan. Vuonna 2007 työnantajan TyEL-vakuutusmaksu määräytyy seuraavasti: - 21,44% palkoista yrityksissä, joissa vuoden 2005 palkkasumma on alle ,44 22,04% jos palkkasumma on ollut tilapäisen työnantajan maksu on 22,04% Työntekijöiden osalta maksu on 4,3% (alle 53-vuotias työntekijä) tai 5,4% (53-vuotta täyttäneet).tyel maksu määräytyy kaikissa vakuutusyhtiöissä samojen, Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Työnantaja, joka on valinnut vuosi-ilmoittamistekniikan, maksaa TyEL-vakuutusmaksun vuosittain ennakkomaksuna. Lopullinen maksu lasketaan toteutuneiden,vuosiilmoituksessa ilmoitettujen palkkatietojen perusteella. Työnantaja tekee vuosiilmoituksen seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ja vakuutusyhtiö lähettää tiedon lopullisesta vakuutusmaksusta työnantajalle vuosilaskelmana kevään aikana. Mikäli ennakkomaksun perusteena oleva palkkasumma muuttuu oleellisesti, tulee siitä ilmoittaa vakuutusyhtiöön, jotta ennakkomaksu vastaisi tarkemmin lopullista TyEL-vakuutusmaksua. Ennakkomaksut voidaan maksaa 1-12 eränä sopimuksen mukaan. Työnantajan on maksettava eläketurvamaksut viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivänä. MYEL-maksu Maksu ,46 euron työtuloon saakka - alle 53 -vuotiaan maatalousyrittäjän maksu 10,192 % vuotiaan maatalousyrittäjän maksu 10,731 % Maksuprosentti kasvaa liukuvasti työtulovälillä , ,78 euroa Maksu ,78 euroa ylittävältä osalta - alle 53 -vuotiaan maatalousyrittäjän maksu 20,8 % vuotiaan maatalousyrittäjän maksu 21,9 %

40 9.8. MUUT YKSITYISEN TYÖNANTAJAN SOTU-MAKSUT 40 työnantajan osuus Sosiaalivakuutusmaksu (maksu vaihtelee riippuen 2,951 6,051% yrityksen pääomavaltaisuudesta, kolme maksuluokkaa) (sisältää kansaneläke- ja sosiaaliturvamaksu, %) Työttömyysvakuutusmaksu - palkat tai alle 0,75 % - palkat yli ,95 % Ryhmähenkivakuutusmaksu keskimäärin 0,082 % Tapaturmavakuutusmaksu (vaihtelee toimialan ja työn vaarallisuuden mukaan) 0,4 4,8% ka.~ 1,0% 9.9. LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Mikäli yrityksessä työskentelee yksikin työntekijä, on työnantaja velvollinen vaadittaessa järjestämään työterveyshuollon. Ota yhteys yksityisiin terveysasemiin tai terveyskeskukseen. Lapuan terveyskeskus Suomen Terveystalo Sairaalantie 1 Lapuan Lääkäriasema LAPUA Asemakatu 3 puh LAPUA puh KIRJANPIDON JÄRJESTÄMINEN Kirjanpitovelvollisia ovat kaikki liiketoimintaa tai ammattitoimintaa harjoittavat. Liiketapahtumia kuvaava aineisto on koottava ja säilytettävä ja siitä on laadittava kirjanpito sekä tehtävä määräajassa tilinpäätös noudattaen lakeja ja hyvää kirjanpitotapaa. Kirjanpitovelvollisuus alkaa yhtiön perustamisesta. Toiminnan tulos selvitetään 12 kuukauden välein, tilikausittain. Yrityksen tilikausi voi olla kalenterivuosi tai muu toiminnan laatuun nähden sopiva kahdentoista kuukauden jakso. Ensimmäinen tilikausi voi olla enintään 18 kuukautta sekä myös vähemmän kuin 12 kuukautta. Ensimmäisen tilikauden päätyttyä tilikausi jatkuu 12 kuukauden mittaisena. Laskutusvaatimuksissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2004 alussa, uusiin vaatimuksiin voi tutustua mm. netissä Ammatinharjoittajia lukuun ottamatta kirjanpitovelvollisten on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa (liiketoimintaa harjoittavien ammatinharjoittajien on pidettävä kaksinkertaista kirjanpitoa). Tilikauden aikana kirjanpito on pidettävä ajan tasalla; päivittäiset rahatapahtumat viedään kassakirjaan vähintään viikoittain. Muut tapahtumat viedään kirjanpitoon viimeistään kahden kuukauden kuluessa kalenterikuukauden päättymisestä. Tilinpäätös on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Veroilmoitukseen saadaan tiedot tilinpäätöksestä ja kirjanpidosta. Kaikki edellä mainitut ilmoitukset tehdään ennen toiminnan aloittamista. Tarvittavia lomakkeita saa mm. em. virastoista, Lapuan Yrityskeskuksesta sekä allamainituista tilitoimistoista.

41 41 Kirjanpitopalveluita Lapualla Sinulle tarjoavat mm.: Jouko Perälä Pohjanmaan Ekonomitoimisto Oy Kuortaneentie 1520 Poutuntie TIISTENJOKI LAPUA puh puh Lapuan Tili- ja Yrityspalvelu Luoman Tili Ky Risto Nikkari Arto Luoma Kauppakatu 16 Valtuustontie LAPUA LAPUA puh puh Maataloustuottajien MV-Tilipalvelu tilitoimisto Markku Vesala Asemakatu 14 Poutuntie LAPUA LAPUA puh puh Simpsiön Tili Oy Tilitoimisto Annele Ristimäki Terttu Jaskari Oskarinkatu 2 Tuomaantie LAPUA LAPUA puh puh Tili ja Sisustus Anna-Stiina Tili ja isännöinti Jarmo Kujala Markus Ylitalo Ritamäentie 42 Valtuustontie LAPUA LAPUA puh puh Tilitoimisto Tilitoimisto Tuula Suvanto Vesa Rautakorpi Lillvisintie 13 Puistokatu LAPUA LAPUA puh puh Lapuan Talohoito Lapuan Jipeki Oy Veikko Niemistö Kirsti Hautala Poutuntie 4 Alanurmontie LAPUA LAPUA puh puh

42 MIKSI YRITTÄMINEN LAPUALLA KANNATTAA? Vahvuutemme + Väestöpohjamme kasvaa ja on reilusti yli asukasta henkilön osto- ja työvoima noin 30 min. ajomatkan sisällä. + Lapua on tunnettu ja julkisuuskuva on hyvä. + Meillä on hyvät liikenteelliset yhteydet ja sijainti: 2 valtatietä ja 1 kantatie keskustan läheisyydessä ja rautatie keskustan läpi. Maakuntakeskus Seinäjoki on vain 20 minuutin ajomatkan päässä. Yhteensä yli ajoneuvoa vuorokaudessa Lapuan halki. + Yrityskulttuurimme on monipuolinen: yrityksiä on yli 800 ja määrä kasvaa. + Eräiden suurempien yritysten omistuspohja osaltaan takaa osaamisen ja pääomahuollon ylläpitämisen. Nämä yritykset luovat laajan kontaktiverkkonsa ansiosta lisää mahdollisuuksia myös muille lähiympäristössä toimiviin yrityksiin. + Työntekijämme ovat luotettavia. Työnteon asenne on oikea. + Lapualla on monipuoliset koulutusmahdollisuudet: ala-asteverkko, yläaste, lukio, suuri ammatillinen oppilaitos, Härmänmaan ammatti-instituutti, musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja kansalaisopisto sekä kristillinen opisto. + Teollisuudella on tilaa kasvaa - tilaa on myös uusille yrityksille: tonttitilanne on hyvä. + Veden laatu on hyvä ja sen saatavuus on turvattu. + Jätevesillämme on suuri käsittelykapasiteetti, jossa suuretkin lisäykset ovat mahdollisia. + Lapualla on hyvät julkiset palvelut ja yksityiset palvelutkin ovat monipuoliset. Palvelujen hintakilpailukyky ja saavutettavuus ovat erinomaiset. + Vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset ja Lapualla on maakunnan parhaat liikunta- ja urheilumahdollisuudet, läntisen Suomen suurin monirinteinen hiihtokeskus. Moni-ilmeinen luonto on aivan keskustan liepeillä. Upea kulttuurikeskus Vanha Paukku, uusi taidemuseo. Useita vuotuisia suurtapahtumia. + Uusi NovaPark ostospuisto valtateiden 16 ja 19 risteysalueella antaa yrityksille ja yrittäjille suuret mahdollisuudet hyötyä suurista liikennemääristä ja maakunnan ydinalueen menestyksestä. Yrittäminen Lapualla kannattaa myös tulevaisuudessa + Hyödynnämme liikenteellisen sijaintimme maakuntakeskuksen vieressä. + Pääomarahastotoiminta on meille tuttua yritysten kasvun vauhdittajana + Lapuan kehittymisen keinoina näemme mm. yritysten erittäin korkean verkostoitumisen asteen, ja laajat alihankintaverkostot mahdollistavat nopeat kasvuedellytykset sitä hakeville yrityksille. + Haluamme hyödyntää tunnetuimpia vahvuuksiamme: lakeutta ja lapualaisuuden imagoa. + Lapualla on yli 800 yritystä, joiden kasvuun uskomme. + Lapualla on useita kymmeniä vientitoimintaa harjoittavia tai siihen edellytykset luoneita yrityksiä.

43 43 + Yritystoiminnan vahvistamisessa eräänä keinona näemme paikallisten tai laajempien klusterien / yrityskeskittymien vahvistumisen ja uusien syntymisen, uskomme yhteistyöverkostoihin. + Energia-alan yrityksille tarjoamme parhaan mahdollisen kasvu- ja kehittymisympäristön Etelä-Pohjanmaan energiatoimiston, Thermopolis Oy:n kautta sekä alueella jo toimivien runsaslukuisan alan yritystoiminnan mahdollistamana. + Koemme, että liikenteellisestä sijainnista on huomattavaa hyötyä nykyisille ja uusille yrityksillemme. + Panostamme: ++ Thermopolis Oy, Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto, energia-alan osaamisen vahvistamiseen, ++ osaamisen korostamiseen, kilpailukyvyn vahvistamiseen jolloin kasvuyrityksillä edistämme yrittäjyyttä. ++ SC-Research ja Emineo Oy, osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja innovaatiotoiminta yhdessä liike-elämän kanssa ++ uskomme pitkäjänteiseen yrittäjäkasvatukseen ja -opetukseen: "uuden sukupolven yrittäjiin", ++ koulutukseen sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöhön. 11. LIITTEET OHJESÄÄNTÖISIÄ JA LUVANVARAISIA ELINKEINOJA 1 Kaivosten ja malmisuonien käyttö (kauppa- ja teollisuusministeriö, lääninhallitus / ympäristöosasto) 2 Kirjakaupat, kirjojen kaupusteleminen, kirjapainot, luku- ja lainakirjastot sekä aikakautisten painokirjoitusten julkaiseminen (poliisipäällikkö) 3 Apteekit sekä terveydelle ja ympäristölle haitallisten kemikaalien valmistus ja varastointi (sosiaali- ja terveysministeriö, tuotevalvontakeskus, tekninen tarkastuskeskus) 4 Alkoholien valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastossapito (yli 4,7 %: sosiaali- ja terveysministeriö / tuotevalvontakeskus, enintään 4,7 %: lääninhallitus / sosiaali- ja terveysosasto) 5 Margariinin ja margariinijuuston sekä muun sen tapaisen ihmisravinnoksi aiotun tuotteen valmistus ja myynti (maa- ja metsätalousministeriö) 6 Keinotekoisten lannoitteiden ja valmistettujen rehutavaroiden sekä siementavaroiden kauppa (Valtion maatalouskemian laitos, Valtion siementarkastuslaitos) 7 Räjähtävien aineiden, tulenarkojen öljyjen sekä aseiden tms. valmistus, kuljetus, varastointi ja myynti (lääninhallitus, tekninen tarkastuskeskus, nimismies) 8 Sähkölaitteiden ja laitteistojen suunnittelu, rakentaminen, valmistaminen, korjaaminen, huoltaminen ja käyttäminen sekä sähkön tuottaminen muuhun kuin omaan käyttöön (Sähkötarkastuskeskus) 9 Talletuspankit, muut luottolaitokset sekä panttilainauslaitokset (valtiovarainministeriö / pankkitarkastusvirasto) 10 Vakuutusliikkeet, vakuutuksen välitystoiminta (valtioneuvosto) 11 Kaupan välittäjän, laivansuorittajan, huutokaupan toimittaminen ja yksityisetsivän ammatti (lääninhallitus / poliisitoimisto, ilmoitus) 12 Warrantin antamiseen oikeutetut varastomakasiinit

44 44 13 Siirtolaisuuden-, työn- sekä asunnonvälitysliikkeet (lääninhallitus / asunto-osasto, ilmoitus, työministeriö) 14 Rautateiden perustaminen ja käyttäminen 15 Teletoiminnan harjoittaminen (valtioneuvosto, liikenneministeriö) 16 Postitoiminnan harjoittaminen ja postimerkkien julkaiseminen 17 Moottoriajoneuvojen ja muiden omin voimin kulkevien koneiden käyttäminen, ajoneuvojen katsastukset ja niihin liittyvät tehtävät sekä ajoneuvojen katsastuksiin ja niihin liittyviin tehtäviin kuuluvien tietojen syöttö ajoneuvorekisteriin 18 Ilma-alusten käyttäminen ja valmistaminen, huolto- ja korjaustyöt sekä lentokenttätoiminta 19 Sirkus-, elokuva- yms. näytännöt, markkinat (poliisipiirin päällikkö ja ilmoitus kunnan terveysviranomaiselle) 20 Leimattavien jalojen metalliseosten ja eräiden muiden leimattavien tuotteiden sekä virallisten ritari-, kunnia- ja ansiomerkkien sekä muistomitalien valmistus, maahantuonti ja kauppa (tekninen tarkastuslaitos ja lääninhallitus) 21 Omaisuuden ja hengen vartioimisliikkeet (lääninhallitus / lääninhallitus 22 Käytettyjen tavaroiden sekä romujen ja lumppujen kauppaliikkeet (lääninhallitus / yleinen osasto, lupa) 23 Kioski- yms. kauppa ja automaattikauppa (poliisipiirin päällikkö, ilmoitus kunnan terveysviranomaiselle) 24 Valmismatkaliikkeet (Kuluttajavirasto) 25 Liikevaihtoverottoman matkustajamyynnin järjestäminen ja hallinnointi 26 Sijoitusrahastotoiminta 27 Arvopaperivälitysliikkeen ja optioyhteisön toiminta, arvopaperipörssitoiminta yms. toiminta 28 Ravitsemusliikkeet, yömajat, hotellit, baarit, kahvilat, biljardisalit, kioskit (lääninhallitus / nimismies ja kunnan terveysviranomainen, ilmoitus) 29 Kiertomyymäläkauppa (kunnan terveysviranomainen, ilmoitus ja lupa) 30 Terveydelle ja ympäristölle vaarallinen toiminta / ympäristöpäästöjä ja mahdollisia haittoja aiheuttava toiminta (kunnan ympäristö- ja / tai terveysviranomainen)

45 11.2. LAPUAN YRITTÄJÄT R.Y. 45 Lapuan Yrittäjät ry:n keskeisenä tehtävänä on toimia alueella pk- ja perheyritystoiminnan elinkeino- ja talouspoliittisena edunvalvojana sekä vaikuttaa yrittäjämyönteisen ilma-piirin luomiseen. Kymmenen syytä liittyä yrittäjäyhdistykseen: 1. Vaikutuskanava päättäjiin Suomen suurimman yrittäjäjärjestön kautta 2. Maksuttomat neuvontapalvelut yritystoiminnan eri osa-alueilla 3. Ajankohtaista yritystoiminnan käyttötietoa 4. Yksityisen yritystoiminnan edunvalvonta ja siitä saadut tulokset 5. Yrittäjien keskinäisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet 6. Koulutuspalvelut 7. Jäsenkortti erityisetuineen 8. Jäsenvakuutusedut 9. Yrittäjän ammattikirjallisuutta jäseneduin 10. Jäsenlehdet ja kalenteri Lapuan Yrittäjät r.y. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät r.y. puheenjohtaja Sami Latomäki Toimitusjohtaja Anne Katajamäki Latomäen Sähköliike Expert Alvar Aallon katu 3 Kustaa Tiitun tie SEINÄJOKI Lapuan kaupunki PUH puh , YHTEYS- JA OSOITETIETOJA T & E Keskus Vaasan Ammattikorkeakoulu Yritysosasto Tutkimus ja palvelut Huhtalantie 2 Raastuvankatu SEINÄJOKI VAASA puh puh Aisapari kehittämisyhdistys T & E Keskus tai Investointi- ja kehittämisavustuks. Yritysosasto / Teknologiayksikkö Kehätie 6 Huhtalantie 2 (ent. TEKES) KAUHAVA SEINÄJOKI puh puh / Keksintösäätiö Wedeco Management Oy Tekniikkatie 12 Keijo Kangasluoma ESPOO PL 67 puh VAASA puh Thermopolis Oy SC-Research Etelä-Pohjanmaan energiatst. Hannu Mars Jari Kuusisto Poutuntie 8 Poutuntie LAPUA LAPUA Puh ja puh ja

46 Kaupungingeodeetti Tapio Moisio Lapuan kaupunki / Tekninen keskus Valtuustontie LAPUA LAPUA 46 Rakennustarkastaja Jorma Hankaniemi Lapuan kaupunki / Tekninen keskus puh , puh ja Finnvera Oyj Maankäyttöinsinööri (tonttien myynti) Seinäjoen aluekonttori Markku Turja Kauppatori 1-3 F Lapuan kaupunki / Tekninen keskus SEINÄJOKI puh ja puh Nordea Pankki Suomi Oyj Lapuan Osuuspankki tj Petri Jaakkola pkj Mirja Kujala pkj Paavo Ruotsalainen Kauppakatu 2 Kauppakatu LAPUA LAPUA puh puh Tiistenjoen Osuuspankki tj Raimo Nikkari Kuortaneentie 1506 Puistotie TIISTENJOKI LAPUA Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki Rahoitusjohtaja Veikko Raittinen puh puh Hellanmaan Osuuspankki Lapuan Yrittäjät r.y. tj Eljas Niemi puheenjohtaja Sami Latomäki Hellanmaantie 422 Latomäen Sähköpalvelu Expert HELLANMAA Kustaa Tiitun tie 2 puh LAPUA puh ja IF-myyntipiste Pohjola Matti Lehto Jarkko Pessinen Poutuntie 4 Puistotie LAPUA LAPUA puh puh ja Tapiola Lähivakuutus Raimo Kurunsaari Mauno Perälä Poutuntie 8 Lassilantie LAPUA LAPUA puh puh Härmänmaan Ammatti-instituutti Tekniikka ja Liikenne Kauppa- ja Hallinto - rehtori Jaakko Ketola - Johanna Ikola - aik.koul. Orvokki Seppelin Vesipalontie 2 / kauppaopetus Ammattikoulunkatu LAPUA Ammattikoulunkatu 10/matk. ravitsem. ja talousal. puh LAPUA puh (06) ja

47 47 Härmänmaan työvoimatoimisto johtaja Leena Tuohimaa-Kari Härmänmaan oppisopimusk. Tuomo Paavola c/o Suomen Yrittäjäopisto Lassilantie KAUHAVA LAPUA puh puh Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Emineo Oy Eteläranta 10 Tapio Palttala HELSINKI Poutuntie 8 puh LAPUA puh ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Lääninhallitus tj Anne Katajamäki PL 35 (Wolffintie 35) Alvar Aallon katu VAASA SEINÄJOKI puh puh Terveystarkastaja Ympäristönsuojelusihteeri Maija Paakki/vs. Heli Ylikantola Mirva Korpi Kelikontie 3 Valtuustontie LAPUA LAPUA puh puh Patentti- ja rekisterihallitus Kauhavan rekisteritoimisto Kaupparekisteriosasto PL 15 PL 1150 (Nikolaintie 6 A) HELSINKI KAUHAVA puh puh / Kaupparekist.tied. Lääninverovirasto Poikkikuja VAASA puh Eläketurvakeskus Vaasan työsuojelupiiri PL 11 Pl HELSINKI VAASA puh , puh Vaasan Työsuojelupiirin sivutoimipisteet: Seinäjoen toimipiste Kauhavan toimipiste Kalevankatu Nikolaintie 6 B SEINÄJOKI KAUHAVA puh puh Lapuan terveyskeskus Suomen Terveystalo / Lapuan Lääkäriasema Sairaalantie 1 Asemakatu LAPUA LAPUA puh puh

48 48 Jouko Perälä Jouko Vuolle Kuortaneentie 1520 Poutuntie TIISTENJOKI LAPUA puh puh ja Työ ja yrittäminen Pohjanmaan Ekonomitoimisto Oy Poutuntie LAPUA puh Luoman Tili Ky Lapuan Talohoito Arto Luoma Veikko Niemistö Valtuustontie 14 Poutuntie LAPUA LAPUA puh puh Maataloustuottajien MV-Tilipalvelu tilitoimisto Markku Vesala Asemakatu 14 Poutuntie LAPUA LAPUA puh puh Simpsiön Tili Oy Tilitoimisto Annele Ristimäki Terttu Jaskari Oskarinkatu 2 Tuomaantie LAPUA LAPUA puh puh Tili ja sisustus Anna-Stiina Tili ja isännöinti Jarmo Kujala Markus Ylitalo Ritamäentie 42 Valtuustontie LAPUA LAPUA puh puh Tilitoimisto Tilitoimisto Tuula Suvanto Vesa Rautakorpi Lillvisintie 13 Puistokatu LAPUA LAPUA puh puh

49 49

50 50

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Tekes rahoituksen hakeminen, INFO KOSEKilla 9.9.2005

Tekes rahoituksen hakeminen, INFO KOSEKilla 9.9.2005 Tekes rahoituksen hakeminen, INFO KOSEKilla 9.9.2005 Teknologia-asiantuntija Jarkko Piirto, Pohjanmaan TE-keskus/Teknologiayksikkö Puhelin 044-0296443 31.9.2005 saakka Huom. Puhelinnumerot muuttuneet TEKESiin

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 21.3.2012 Vesa Mäkinen Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen 24.9.2014

Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen 24.9.2014 Ajankohtaista Finnverasta Vesa Mäkinen 24.9.2014 Finnveran alueet ja toimipisteet 1.9.2014 Etelä-Suomi Helsinki Sisä-Suomi Jyväskylä, Tampere Lounais-Suomi Pori, Turku Kaakkois-Suomi Lahti, Lappeenranta,

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä 2 Yleistä Finnverasta Omistusjärjestelyjen yleisyys ja tavallisimmat ongelmat Mihin Finnvera kiinnittää huomiota omistusjärjestelyjä rahoittaessaan Esimerkkejä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja Yrittäjäpolvenvaihdos Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja 2 Finnvera edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. lainoja, takauksia

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku

Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Toimiala Online kevätseminaari 23.5.2012 Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Kyselyn taustaa Yritysten rahoituskysely 1994 2010 (SP, EK, TEM) Pk-yritysten rahoituskysely

Lisätiedot

Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj

Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj Startia Yrittäjille seminaari 5.11.2012 Tom Siegfrids, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja

Lisätiedot

Patenttitietokannoista ja patentista

Patenttitietokannoista ja patentista Patenttitietokannoista ja patentista Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 21.10.2009 Kristiina Grönlund Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut Patentti- ja rekisterihallitus Maksuttomia patenttitietokantoja

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki 2.4.2014. Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki 2.4.2014. Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211 SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Helsinki 2.4.2014 Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut. Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013

Finnveran rahoituspalvelut. Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013 Finnveran rahoituspalvelut Finnvera Oyj Oulun aluekonttori 9/2013 Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Vesa Mäkinen 14.10.2010

Finnveran rahoitusmahdollisuudet Vesa Mäkinen 14.10.2010 Finnveran rahoitusmahdollisuudet Vesa Mäkinen 14.10.2010 Finnvera Oyj 2 Yleistä Finnverasta Toimintaperiaatteet Rahoitusvolyymi, tulokset (vaikuttavuus) Tampereen aluekonttorin esittely Finnveran rahoitustuotteet

Lisätiedot

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun uusyrityskeskus on yhteistyöyritystemme ja kuntien yhdessä ylläpitämä täysin maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen neuvontapalvelu uusien ja vasta perustettujen

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012

Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012 Finnveran rahoituspalvelut Kauhava 13.12.2012 Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus Vientikauppojen rahoitus Pääomasijoitukset Rahoitamme liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset Rahoitus on

Lisätiedot

Nordea mukana yrityskaupoissa

Nordea mukana yrityskaupoissa Nordea mukana yrityskaupoissa Jukka Turunen 30.9.2014 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Haasteet Mitä yrityskaupan

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874 Kolster Oy Ab IPR asiantuntija vuodesta 1874 Palvelumme Patentit Hyödyllisyysmallit Tutkimukset ja valvonnat Tavaramerkit ja verkkotunnukset Mallioikeudet Riita-asiat IPR Management Kolster on Suomen johtava

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi Kolster on IPR-asiantuntija Kolster Oy Ab on teollisoikeuksiin tai laajemmin immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500

Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Härmänmaan TE-toimisto Starttiraha ******************************** Härmänmaan TE-toimisto, Yrityspalvelut Nikolaintie 6 62200 KAUHAVA Puh. 029 5046500 Starttirahan hakeminen Starttirahaa haetaan siitä

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Keskeisimmät rahoitusperiaatteet

Keskeisimmät rahoitusperiaatteet 1 Keskeisimmät rahoitusperiaatteet Kannattavuus Kumppanuus Vaikuttavuus Kannattavuus turvaa liiketoiminnan jatkuvuuden ja rahoituksen takaisinmaksun. Myöntämämme rahoitus on vieraan pääoman ehtoista ja

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MAKSATUSHAKEMUS Ohjeita seuraavilla sivuilla Hakemuksen saapumispäivä 1 Hakijan virallinen nimi FarmiPeli Oy 3 Hakijan yhteyshenkilön nimi Urpo Manninen Faksi 4 Postinumero

Lisätiedot

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti Finnvera Oyj Anneli Soppi Finnveran rahoitustoiminta Asiakkaat Paikalliset pienyritykset Kotimarkkinayritykset

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Neuvomme

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät 214 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 56 59 Muut 1 2 2 4 5 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013

Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Yrityskaupan rahoituksen puitteita 25/09/2013 Rahoitusnäkymät yrityskaupoissa Markkinatilanne Rahoituksen saatavuus Hinnoittelu Lainamaturiteetti Vakuudet Yrityscaseja Kysymyksiä 2 25/09/2013 Markkinatilanteesta

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot