Vanha maatalousrakennus. käytössä SOILI MIEKKALA ANNA-MAIJA KIRKKARI TYÖTEHOSEURA MAATALOUS. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 HELSINKI 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanha maatalousrakennus. käytössä SOILI MIEKKALA ANNA-MAIJA KIRKKARI TYÖTEHOSEURA MAATALOUS. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 HELSINKI 2006"

Transkriptio

1 Vanha maatalousrakennus uudessa käytössä TYÖTEHOSEURA SOILI MIEKKALA ANNA-MAIJA KIRKKARI Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 HELSINKI 2006 MAATALOUS

2 Vanha maatalousrakennus uudessa käytössä. Soili Miekkala Anna-Maija Kirkkari Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 ISBN X ISSN HELSINKI 2006

3 TYÖTEHOSEURA PL 28 (Melkonkatu 16 A) HELSINKI Tekijä(t) Soili Miekkala, Anna-Maija Kirkkari Julkaisun nimi Vanha maatalousrakennus uudessa käytössä Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Helmikuu 2006 Toimeksiantaja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö Tutkimuksen nimi Maatalouden tuotantorakennusten muuntautumismahdollisuudet Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maatalouden tuotantorakennusten mahdollisuuksia toimia varsinaisen maatalouskäytön lopettamisen jälkeen muissa käyttötarkoituksissa. Tutkimuskohteina olivat maatalousrakennuksiin todellisuudessa tehdyt muutokset, joita kartoitettiin kyselyn avulla. Kyselystä saatujen vastausten perusteella valittiin yksitoista esimerkkikohdetta, joissa käytiin paikanpäällä sekä haastattelemassa omistajia että arvioimassa muutostöiden suuruutta. Tutkimuksen esimerkkikohteet sijaitsivat eri puolilla Suomea erikokoisilla paikkakunnilla ja sijainnin etäisyydet kaupunki- ja kuntakeskuksista vaihtelivat. Tämän tutkimuksen perusteella ajatus vanhan maatalousrakennuksen muut-tamiseen muuhun käyttöön oli lähtenyt sekä tyhjästä maatalousrakennuksesta, joka haluttiin saada hyötykäyttöön, että toiminnasta, jolle tarvitaan tilat. Päätösten lähtökohtana oli useimmiten ollut muutoksen taloudellisuus uudisrakentamiseen verrattuna. Myös muut kuin puhtaasti käytännölliset ja taloudelliset tekijät olivat edistäneet vanhojen rakennusten käyttöä sopivaan tarkoitukseen. Monet korostivat rakennuksen omaperäisyyttä ja erilaisuutta vastaavaan uudisrakentamiseen verrattuna. Useissa tapauksissa korostettiin myös muuttamisen ekologisuutta ja halua säilyttää vanha rakennus. Vanhojen maatalousrakennusten käyttöönoton ja muuttamisen edistämisen kannalta haasteena olivat monesti ennakkoluulot ja esimerkkien puute. Jokainen korjausrakennusprojekti oli ainutkertainen ja yllätyksiä oli tullut vastaan. Suunniteltaessa käyttötarkoituksen muutosta vanhaan rakennukseen tulee aina huomioida vanhat rakenteet ja niiden vaikutus tilan toimivuuteen. Tässä raportissa on esimerkkien avulla kerrottu erilaisten rakennusten muuntautumisprosessista, sen kustannuksista ja vanhojen rakennusten mahdollisista eduista ja haitoista sekä muuntautumisvaiheen aikana että käytössä. Tutkimus on toteutettu Työtehoseuran maatalousosastolla vuosina ja sen on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Avainsanat maatalousrakennus, muuntautuminen, rakentaminen, uusittu ISBN X ISSN Kieli Suomi Sivuja 65 Hinta vain verkkoversiona Yksikkö Työtehoseura Maatalousosasto PL RAJAMÄKI Myynti Työtehoseura PL 28, HELSINKI puh (09)

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 5 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmät Tulokset VANHA RAKENNUS UUDESSA KÄYTÖSSÄ Kaikkien muutettujen rakennusten yhteispiirteitä Muutoksen lähtökohdat eri käyttötarkoituksille Muutosten kustannukset ja työmäärä Rakennukset uudessa käytössä ESIMERKKIKOHTEIDEN KUVAUKSET Juustola, tilauskahvila Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe Taide ja käsityöyritys Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Muutostyö Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Ravintola- ja juhlatila Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Toimistotila Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet, niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Monitoimitalo Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Kulttuuritila Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaiheen edut ja epäkohdat Majoitus- ja matkailurakennus...43 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 3

5 3.7.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat, muuta toiminnasta Omakotitalo Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Halli- ja varastorakennus Rakennuksen lähtötiedot Rakennuksen kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe, edut ja epäkohdat, muuta toiminnasta Sienimö Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Kalanviljelylaitos Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat YHTEENVETO KAIKISTA MAATALOUSRAKENNUKSISTA LIITE Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 4

6 ALKUSANAT Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena on Suomen maaseudulle jäänyt tyhjäksi runsaasti vanhoja tuotantorakennuksia. Samaan aikaan perinteinen maataloustuotanto monipuolistuu ja tiloille kehitellään vaihtoehtoisia toimeentulon lähteitä, jotka vaativat tiloja. Toisaalta on havaittavissa myös jonkinasteista muuttoliikettä kaupungeista maaseudulle eli halua asua tai viettää vapaa-aikaa maaseudulla. Onkin hyödyllistä miettiä, miten vanhoissa rakennuksissa oleva arvokas pääoma saataisiin esimerkiksi edellä mainituille tahoille hyötykäyttöön. Tässä julkaisussa käsitellään vanhojen maatalousrakennusten uusioelämää. Julkaisussa esitellään käytännön esimerkkien avulla vanhojen maatalousrakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja toiminnan ja rakentamisen esteitä. Julkaisun tavoitteena on kiinnittää huomiota tyypillisimpiin tekijöihin, jotka tulevat vastaan vanhoja rakennuksia muutettaessa. Tutkimuksen rahoitti Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Tutkimuksen vastaavana tutkijana toimi Työtehoseuran maatalousosaston tutkija Soili Miekkala, joka suoritti tutkimuksen ja kirjoitti pääosan raportista. Hänen apunaan hankkeessa toimivat maatalousosaston tutkija Eerikki Kaila ja rakennusarkkitehti Jarmo Lehtinen, jotka osallistuivat tutkimuksen rajausten määrittelyyn ja kysymyslomakkeiden laadintaan. Tutkimuksessa mukana toimi myös maatalousosaston johtava tutkija Anna-Maija Kirkkari, joka osallistui raportin kirjoittamiseen. Raportin taiton on tehnyt verkkotiedottaja Kaija Laaksonen. Työtehoseura kiittää rahoittajaa tutkimuksen rahoituksesta ja yhteistyötahoja kuten ProAgriaa, jotka mahdollistivat tämän tutkimuksen valmistumisen. Erityisen suuret kiitokset osoitetaan kaikille kyselyyn vastanneille sekä niille muutetun rakennuksen omistajille ja käyttäjille, jotka antoivat mahdollisuuden käydä tutustumassa rakennukseensa paikan päällä. Helsingissä Helmikuussa 2006 Tarmo Luoma Toimitusjohtaja Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 5

7 TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maatalouden tuotantorakennusten mahdollisuuksia toimia varsinaisen maatalouskäytön lopettamisen jälkeen muissa käyttötarkoituksissa. Tutkimuskohteina olivat maatalousrakennuksiin todellisuudessa tehdyt muutokset, joita kartoitettiin kyselyn avulla. Kyselystä saatujen vastausten perusteella valittiin yksitoista esimerkkikohdetta, joissa käytiin paikanpäällä sekä haastattelemassa omistajia että arvioimassa muutostöiden suuruutta. Tarkemman tarkastelun kohteena olivat seuraavat rakennukset ja yritykset: elintarvikkeiden kaupallista valmistusta harjoittava yritys, pienteollisuusyritys, ravintola-alan yritys, toimistorakennus, harrastustoimintaan keskittynyt rakennus, kulttuuritila, matkailuyritys, asuinkäyttöön muutettu tila, halli- ja varastokäyttötila sekä muuta käyttötarkoitusta varten varattu tila. Tutkimuksen esimerkkikohteet sijaitsivat eri puolilla Suomea erikokoisilla paikkakunnilla ja sijainnin etäisyydet kaupunki- ja kuntakeskuksista vaihtelivat. Tämän tutkimuksen perusteella ajatus vanhan maatalousrakennuksen muuttamiseen muuhun käyttöön oli lähtenyt sekä tyhjästä maatalousrakennuksesta, joka haluttiin saada hyötykäyttöön, että toiminnasta, jolle tarvitaan tilat. Päätösten lähtökohtana oli useimmiten ollut muutoksen taloudellisuus uudisrakentamiseen verrattuna. Myös muut kuin puhtaasti käytännölliset ja taloudelliset tekijät olivat edistäneet vanhojen rakennusten käyttöä sopivaan tarkoitukseen. Monet korostivat rakennuksen omaperäisyyttä ja erilaisuutta vastaavaan uudisrakentamiseen verrattuna. Useissa tapauksissa korostettiin myös muuttamisen ekologisuutta ja halua säilyttää vanha rakennus. Joissain tapauksissa rakennus oli määrätty suojeltavaksi ja kunnostus tehtiin tarkkojen säädösten mukaan. Vanhojen maatalousrakennusten käyttöönoton ja muuttamisen edistämisen kannalta haasteena olivat monesti ennakkoluulot ja esimerkkien puute. Jokainen korjausrakennusprojekti oli ainutkertainen ja yllätyksiä oli tullut vastaan. Suunniteltaessa käyttötarkoituksen muutosta vanhaan rakennukseen tulee aina huomioida vanhat rakenteet ja niiden vaikutus tilan toimivuuteen. Tässä raportissa on esimerkkien avulla kerrottu erilaisten rakennusten muuntautumisprosessista, sen kustannuksista ja vanhojen rakennusten mahdollisista eduista ja haitoista sekä muuntautumisvaiheen aikana että käytössä. Tutkimus on toteutettu Työtehoseuran maatalousosastolla vuosina ja sen on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 6

8 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Suomen maaseudulla sijaitsee kymmeniä tuhansia tyhjiä navetoita, kanaloita ja sikaloita maatalouden rakennemuutoksen seurauksena. Tuotanto on lopetettu tai siirretty uudenaikaisempiin rakennuksiin. Vanhojen rakennusten annetaan usein vain olla niillä sijoillaan tai niitä käytetään varastoina vanhoille työkoneille tai muille tavaroille, joille tuskin milloinkaan on enää käyttöä.. Monet maaseudun vanhat tuotantorakennukset ovat yhä arvokkaita eikä niitä kannata purkaa. Yleensä ne ovat aikanaan laadukkaasti suunniteltuja ja rakennettuja ja niiden perustukset ja kantavat rakenteet ovat varsin hyvässä kunnossa, joten niistä voi saada kunnostamalla hyvinkin toimivia, käyttökelpoisia ja kauniita tiloja moneen käyttötarkoitukseen. Monet vanhat navetat rehutorneineen kuuluvat aikansa kulttuurihistoriallisiin muistomerkkeihin. Ne ovat osa maaseudun perinnemaisemaa, jota on pyrittävä säilyttämään tuleville sukupolville. Rakennussuojelun kannalta on monesti tärkeää että rakennuksen ulkoasu säilyy entisellään, vaikka käyttötarkoitus muuttuisikin täysin sisältä. Kuva 1. Rehutorni uusittuna ja uudessa käytössä. Usein vanha rakennus kuuluu olennaisena osana maatilan pihapiiriin ja sen purkaminen saattaa jättää maisemallisesti häiritsevän aukon ja pihan kokonaisuus kärsii. Jos vanha rakennus säilyy entisellä omistajalla, on siihen voinut jo syntyä pitkäaikainen tunneside ja purkamispäätöstä tai muuttamista saatetaan lykätä. Tosin liian pitkään korjausta odottaessa rakennus on voinut rapistua jo niin huonoon kuntoon, että muuttamista ei kannata edes harkita. Vanhan rakennuksen rakentamistapaa tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Se säästää rahaa ja ylläpitää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kaikkea vanhaa pintaa ei kannata peittää rakennuksen vanhan hengen säilyttämisen vuoksi. Vanhan navetan perusteellinen kunnostaminen ja muuttaminen on ollut monien mielestä mielenkiintoista ja palkitsevaa, mutta myös monissa tapauksissa pitkäkestoista, arvaamatonta ja kallista. Ennen tyhjillään seisovien vanhojen navettojen tai muiden maatilan rakennusten kunnostamista uuteen käyttöön, kannattaa muistaa, että hyvä suunnittelu maksaa yleensä itsensä monin verroin takaisin. Suunnittelussa ei vanhoissa rakennuksissa lähes koskaan voida käyttää mitään valmista kaavaa, joten on tärkeää ottaa jokaisen rakennuksen omat erikoispiirteet huomioon. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 7

9 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella erilaisten maatalousrakennusten käyttötarkoituksen muuttamismahdollisuuksia lähinnä muihin kuin varsinaisiin maataloustarkoituksiin. Tavoitteena oli selvittää rakennuksen rakenneteknisten ominaisuuksien soveltuvuutta muutostilanteisiin ja toisaalta erilaisten muutosta tukevien rakennusteknisten ratkaisujen kustannuksia. Samalla arvioitiin yleisesti maatalousrakennusten mahdollisuuksia toimia muun kuin maatalousyritystoiminnan tarpeissa ja näin ollen osaltaan parantaa maaseudun tarjoamia työskentely- harrastus- ja elinmahdollisuuksia. Hankkeen tuloksia voivat käyttää niin maaseudun elinkeinonharjoittajat ja asukkaat kuin suunnittelijatkin, jotka saavat tietoa rakennusten muuttamisen vaihtoehdoista sekä niiden kannattavuudesta. 1.3 Tutkimusmenetelmät Kohteiden haku ja kirjekysely kohteille Hanketta varten etsittiin syksyn 2004 aikana sopivia rakennuksia maatalouskeskuksiin suuntautuneen sähköpostikyselyn avulla sekä internetin ja lehtien kautta. Sopivia kohteita löytyi kaikkiaan 117, joihin kaikkiin lähetettiin keväällä 2005 kyselylomake rakennuksen käyttäjille ja/tai omistajille. Käyttäjiltä kysyttiin mm. rakennuksen pääpiirteistä rakennusratkaisua ennen. Lisäksi kysyttiin mm. rakennukseen tehdyistä muutoksista, syitä käyttötarkoituksen muuttamiseen ja varautumista muunteluun myöhemmin. Lomake on esitetty liitteessä 1. Kysymyksiin haettiin vastausta lähinnä siitä näkökulmasta, mitkä tekijät olivat haitaksi ja mitkä eduksi rakennusta muutettaessa. Lisäksi tiedusteltiin, millä tavalla muutettu rakennus oli toiminut nykyisessä käytössä ja kartoitettiin sen hyviä ja huonoja puolia käytön aikana. Rakennusfysikaaliset olosuhteet, kuten lämpötila ja kosteus muutetussa rakennuksessa olivat myös tarkastelun kohteena. Kysymykset kysymyslomakkeessa jouduttiin laatimaan melko yleisellä tasolla. Kaikki kohteet olivat kuitenkin erittäin yksilöllisiä ja näin ollen kysymyslomakkeen avulla tietoa saatiin vain hyvin yleisellä tasolla. Kyselyn avulla etsittiin myös sopivia esimerkkikohdevaihtoehtoja, joista saataisiin tarkempaa tietoa myöhemmin paikan päällä käymällä. Lomakkeen kysymykset tehtiin pääasiassa rasti-ruutuun muotoon, jotta kynnys vastaamiseen olisi ollut mahdollisimman matala. Tutkimuksessa tarkasteltiin kirjekyselystä saatuja vastauksia siten, että kaikista rakennuksista tehtiin yhteinen tarkastelu kuitenkin eritellen kunkin ryhmän erityispiirteitä. Lisäksi hahmotettiin yleisesti rakennusten lähtötietoja, rakennusvaihetta, muutoksen kustannuksia ja aikataulua sekä käyttövaihetta. Näiden kirjekyselyjen yhteenvetotietojen lisäksi jokainen käyntikohde kuvattiin tarkasti erikseen. Esimerkkikohteet Tarkemmin paikan päällä tutkittavat esimerkkikohteet valittiin kyselystä saatujen vastausten perusteella. Ehdolla oli monta sopivaa ja kiinnostavaa esimerkkikohdevaihtoehtoa, joten paikan päällä käytäviä kohteita pyrittiin kiertämään hankkeen puitteiden sallimissa rajoissa mahdollisimman monta. Kysymyslomakkeisiin vastanneet kohteet jaettiin tyypeittäin ryhmiin uuden käyttötarkoituksen mukaan. Ryhmittely pyrittiin tekemään pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella, vaikka joissain rakennuksessa oli varsinaisen käyttötarkoituksen ohella myös muita tiloja. Ryhmät olivat seuraavat: 1. Pienteollisuus-elintarvikkeiden valmistus 2. Pienteollisuus muu 3. Ravintolat 4. Toimistorakennukset Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 8

10 5. Harrastustilat 6. Kulttuuritilat mm. näyttelyt 7. Matkailutilat 8. Asuinrakennukset 9. Konehallit 10. Sienimöt 11. Muut rakennukset Jokaisesta käyttötarkoituksen mukaan jaetusta ryhmästä valittiin kyselyn perusteella yksi kohde lähempään tarkasteluun, eli yksitoista erilaista muutettua tuotantorakennusta.. Kohteet pyrittiin valitsemaan mahdollisimman eri puolilta Suomea ja siten, että saatiin mukaan rakennustekniikaltaan, käyttötarkoituksiltaan, muutoksen suuruudelta ja kustannuksilta mahdollisimman erityyppisiä ratkaisuja. Esimerkkikohteita oli kaikkiaan 11 ja ne sijaitsivat Pohjanmaalla, Länsi-Suomessa, Hämeessä, Uudellamaalla ja Itä/Kaakkois-Suomessa. Kohteissa käytiin paikan päällä ja tehtiin yksityiskohtainen rakennusteknisten tietojen kokoaminen. Aluksi kartoitettiin jokaisesta kohteesta taustaa ja perustietoja sekä rakennuksen kuntoa ennen muutosta. Tarkasti selvitettiin myös, millaisia muutoksia vanhoihin tuotantorakennuksiin oli tehty ja minkälaisia rakenteellisia ratkaisuja ne olivat vaatineet. Kohteissa selvitettiin erityisesti, mitkä rakenteelliset tekijät olivat eduksi tai haitaksi vanhan rakennuksen muuttamisessa. Haastattelun avulla selvitettiin myös omistajien näkemys muutosten onnistumisesta ja rakennuksen soveltuvuudesta uuteen käyttötarkoitukseensa, sekä analysoitiin että havainnoitiin rakennusten viihtyisyyttä muutosten jälkeen. Muutosten onnistumista arvosteltiin rakennuksen ulkonäön, toimivuuden, rakenteiden ja taloudellisuuden kannalta. Rakennuksen muuttamista verrattiin sekä rakenteellisessa että taloudellisessa mielessä uudisrakentamiseen tai vaihtoehtoiseen muutostilanteeseen. Muutoksen vaatimia työtuntimääriä ja kustannuksia tarkasteltiin siinä määrin, kun tietoja saatiin käyttöön. 1.4 Tulokset Kyselyjä ympäri maata lähetettiin 117 ja vastauksia saatiin yhteensä 57 kappaletta. Vastauksia saatiin kattavasti eri puolilta Suomea ja toisaalta monipuolisesti erilaisista uudistetuista käyttöratkaisuista. Vastauksia saatiin eriteltyinä ryhmittäin seuraavasti: pienteollisuus-elintarvikkeiden valmistuskohteista saatiin kuusi vastausta, muista pienteollisuusyrityksistä viisi vastausta, ravintoloista yhdeksän, toimistoista kaksi, harrastustiloista neljä, kulttuuritiloista kolme, matkailutiloista viisi, asuinrakennuksista viisi, hallirakennuksista neljä ja sienimöistä kahdeksan vastausta. Muita rakennuksia, joita ei voitu luokitella mihinkään edellä olevista ryhmistä saatiin tutkimukseen mukaan kuusi kappaletta. Tässä ryhmässä oli mm. esimerkkikohteena esitelty kalanviljelylaitos. Rakennukset olivat alun perin olleet suurimmaksi osaksi vanhoja navetoita. Lisäksi muutoskohteina oli muutama entinen talli ja sikala. Kyselyn perusteella vanhoista navetoista oli tehty mm. puu- ja lasityöpaja, juustola, marja- ja hillovalmistamo, mehuasema, tekstiilituotteiden valmistamo, herkkusieni -sienimö, perunankuorimo, kalanviljelylaitos, peruna- ja porkkanavarasto, idätyshuone ja kaalivarasto, kalankäsittelytila, leipomo, konekorjaamo ja tuottajatori ym. Vanhoja tuotantorakennuksia oli myös asuinkäytössä asuntoloina, omakotitaloina, kesämökkeinä ja hoivakoteina. Niistä oli myös tehty erilaisia toiminta- ja kulttuuritiloja, kuten esimerkiksi monitoimi-musiikkikeskus, arkeologiakeskus, näyttelytila, klubirakennus, kesäteatteri, monitoimitalo, museo, opistorakennus, teatteri, ulkoilukeskus, päiväkerhotila, näyttelytila, kirkko ja ateljee. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 9

11 2 VANHA RAKENNUS UUDESSA KÄYTÖSSÄ 2.1 Kaikkien muutettujen rakennusten yhteispiirteitä Tutkimuksessa mukana olleet rakennukset olivat siis pääasiassa vanhoja navetoita, mutta mukana oli myös kolme sikalaa ja kolme tallirakennusta. Sikaloista oli tehty sienimö, kulttuuritila, pienteollisuusyritys ja talleista oli tehty sienimö, ravintola ja asuinrakennus. Sienimöitä oli tehty myös kanalasta ja vihannesvarastosta. Rakennusten ikä vaihteli hyvin paljon. Vanhin muutettu rakennus oli alun perin vuodelta 1799 ja uusin vuodelta Eniten oli luvuilla alun perin tehtyjä rakennuksia ja myös 30 -luvun rakennuksia oli suhteellisen paljon. Etenkin pienteollisuusyrityksiä oli runsaasti tässä ikäluokassa. Melkein kaikki asuinrakennukset oli rakennettu 1900-vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Myös vastanneet näyttely- ja kulttuuritilat oli tehty toissa vuosisadalla tai viime vuosisadan alkupuolella. Muutokset oli tehty enimmäkseen muutama vuosi vuoden 2000 molemmin puolin ja vain kolme kohdetta oli muutettu ennen 90-lukua. Vanhin muutos oli tehty jo 70-luvun lopulla. Rakennukset olivat olleet tyhjillään vaihtelevia aikoja, enimmillään jopa 50 vuotta, keskimäärin noin vuotta. Niiden rakennusten osuus, jotka muutettiin välittömästi uuteen käyttöön niiden olematta välillä tyhjänä, oli noin 5 %. Rakennuksiin ei juurikaan oltu tehty niiden elinkaaren aikana aiemmin varsinaisia käyttötarkoituksen muutoksia. Korkeintaan oli vaihdettu esimerkiksi navetassa eläinlajista toiseen tai pidetty rakennusta tilapäisenä varastona. Varsinaista laajennusta ei tehty kuin muutamaan kohteeseen, Yhteen matkailurakennukseen rakennettiin lietesäiliön päälle majoitustiloja ja vanha aiv-säiliö muutettiin lämmitys- ja ilmastointitiloiksi. Terasseja, parvekkeita ja sisäänkäyntejä tehtiin ulkopuolelle moneen kohteeseen. Lähes kaikki rakennukset olivat olleet nykyisellä omistajalla maatalouskäytössä ollessaan, muutamia kohteita oli ollut lähisukulaisten käytössä. Vain pari vastaajaa oli hankkinut rakennuksen ulkopuoliselta uutta käyttöä varten. Vanhoihin rakennuksiin on mahdollista tehdä myös vuokratiloja etenkin kaupunkien ja taajamien lähellä. Kovin syrjäisellä maaseudulla niiden vuokraaminen saattaa olla hankalaa. Tässä tutkimuksessa ainoastaan yksi vastaaja kunnosti rakennuksen vuokrakäyttöön, kolme vastaajaa harkitsi tarjota tiloja vuokralle lähiaikoina. 2.2 Muutoksen lähtökohdat eri käyttötarkoituksille Muutoksen lähtökohtina pienyritystoiminnalle oli joko idea toiminnasta tai vaihtoehtoisesti tyhjä vanha rakennus, joka haluttiin saada aktiiviseen käyttöön. Parissa kohteessa maatalouskäyttö lopetettiin uuden käyttötarkoituksen takia. Yleisesti uudisrakentamista ei harkittu vanhan rakennuksen muuttamisen sijasta lainkaan. Noin 5% vastaajista oli tehnyt vaihtoehtoisen kustannusarvion uudisrakentamisen osalta. Yksi vastaaja piti vanhaa rakennusta persoonallisempana uudisrakennukseen verrattuna ja rakennus pitikin säilyttää rakennuskulttuurillisista syistä. Yksi vastaaja piti vanhan rakennuksen kunnostusta ekologisempana ratkaisuna. Navetan hyvä kunto mahdollisti myös monen mielestä muutoksen. Yksi rakennus vastasi melkein uudisrakentamista, koska vain navetan vanhaa korkeaa kivijalkaa käytettiin. Tässä tapauksessa arvioitiin uudisrakennuksen kustannusten olevan noin 15 % pienemmät, mutta rakennuksen persoonallisuudelle annettiin enemmän arvoa. Kaikissa sienimöissä oli muutoksen lähtökohtana idea toiminnasta, joka katsottiin maatalouskäyttöä kannattavammaksi. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 10

12 Eräällä vastaajalla syynä maatalousrakennuksen muuttamiseen majoitustilaksi oli allergia ja tuotantosuunnan vaihto. Piti löytää tuottava käyttötarkoitus rakennukselle, jonka käyttötarkoitus oli pakko muuttaa. Maatilamatkailusta tuli tälle yrittäjälle uusi tuotantosuunta. Syitä vanhan rakennuksen muuttamiselle asuinkäyttöön olivat tarve saada nopeasti uusi asuinpaikka vanhan purettavan tilalle, pienemmät kustannukset verrattuna uudisrakentamiseen sekä ekologiset syyt. Muutettu rakennus todettiin erilaiseksi ja persoonallisemmaksi kuin kokonaan uusi rakennus. Yksi vastaaja päätyi kunnostamaan vuokralle laitettavan asuinrakennukseen, koska vaihtoehtoisesti harkittu maatilamatkailu ja ravintolayrityksen perustaminen eivät olisi olleet taloudellisesti kannattavia. Muutettujen rakennusten koko Muutettujen rakennusten koot vaihtelivat m 2. Elintarvikkeita valmistavat rakennukset ovat kooltaan m 2, kun muiden pienteollisuusrakennusten pinta-ala vaihteli m 2. Ravintoloilla pinta-alaa oli noin m 2. Suurimmalla osalla niistä oli rakennuksen kaksi kerrosta käytössä, mutta mukana oli myös kolme yksikerroksista rakennusta. Suunnittelu ja luvat Melkein kaikissa kohteissa oli omistaja tehnyt suuren osan suunnittelutyöstä, varsinkin luonnokset ja toiminnallisen suunnittelun osuuden. Noin puolella kohteista oli ProAgria Maaseutukeskuksen suunnittelija hankkeessa mukana ja lähes saman verran käytettiin yksityistä suunnittelijaa. Lähes kaikki vastanneet olivat saaneet sekä rakennustoimintaan, että käyttöön tarvittavat luvat ilman suurempia ongelmia. Jos rakennusta muutettiin ulkoisesti, olisi rakennusluvan saanti ollut hankalampaa varsinkin historiallisesti arvokkaissa rakennuksissa. Tarvittavia käyttötarkoituksen perusteella myönnettäviä lupia olivat mm. ravintolatoimintaan tarvittavat luvat ja hyväksyminen elintarvikehuoneistoksi. Yleisimmin haittaavat tekijät muutostyössä Eri rakennusosien mainittiin haitanneen tilamuutoksia mm. eri kohteissa seinät, pilarit, palkit, ovet tai LVIS -tekniikka haittasivat ja rajoittivat muutosta. Yleisimpiä huonoja puolia muutostyössä oli rakennuksen osittainen huono kunto ja pysyvät rakenteet. Monia haittasi se, että hankkeeseen kuului paljon likaista purkutyötä. Nämä haitat esiintyvät kaikki useassa eri kohteessa samanaikaisesti tai yksittäin. Kuitenkaan varsinaista yhtenäistä haittatekijää kaikkien muutoskohteiden välillä ei ole aineiston perusteella havaittavissa. Vastaajia haittasivat myös rakennuksen väärä koko, paksut väliseinät, lattian purku, hygieniatilojen puuttuminen, sisään - ja uloskäyntien lämmöneristyksen puuttuminen sekä rakennuksen huonetilojen mataluus. Pienteollisuusyrittäjistä puolet vastaajista mainitsi että rakennus oli sopimattoman kokoinen. Muissa ryhmissä oltiin rakennuksen kokoon melko tyytyväisiä. Suhtautuminen kustannuksiin vaihteli suuresti, vain yksi vastaaja piti muutoksen hintaa erittäin korkeana, mutta noin puolet vastaajista pitivät muutosta erittäin edullisena. Sijainti Muutostyömaa sijaitsi lähes aina omassa pihapiirissä. Sijainti oli useimmin etu kuin haitta. Esimerkiksi liikennejärjestelyt eivät olleet muodostuneet ongelmallisiksi uusissa käyttötarkoituksissa. Yleensä sijainti pihapiirissä nähtiin myöhemminkin käytössä vain myönteisenä asiana eikä se haitannut asumisjärjestelyjä. Rakennus ikään kuin kuului muutoksen jälkeenkin pihapiiriin. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 11

13 Etenkin matkailurakennuksiin ja yrityksiin tehtiin pihalle uudet parkkipaikat ja muutettiin teiden paikkoja. Muutama matkailu- ja ravintolayrittäjä ei ollut aivan tyytyväinen siihen, että rakennus on omassa pihapiirissä, mutta toisia vastaavan alan yrittäjiä se ei häirinnyt lainkaan. Neuvona yrittäjät sanoivat, että tällaisissa muutoskohteissa kannattaa matkailuyrityksen sisäänkäynti ja ikkunat tehdä poispäin yksityistaloudesta. Kunto Rakennukset olivat kunnoltaan hyvin vaihtelevia. Muutama rakennus oli niin huonossa kunnossa, että niistä purettiin koko perustusten yläpuolinen rakenne ja uusittiin kaikki kivijalan yläpuoliset osat. Parissa rakennuksessa myös perustukset olivat huonot. Vastauksista tuli esille, että monesti kannattaa kunnostaa vanha rakennus tai edes harkita sitä, vaikka lähtötilanne olisi erittäin huono. Tosin yksi vastaaja kunnosti erittäin huonokuntoisen rakennuksen ravintolaksi ja piti hintaa suhteettoman kalliina. Yrittäjä kertoi, ettei olisi ehkä valmis aloittamaan uudestaan. Myös yksi matkailurakennuksen omistaja tekisi alusta asti kaikki uutta, vaikka mitään suurempaa yksittäistä epäkohtaa ei ollutkaan. Yksi vastaajista oli uusinut lähes kaikki rakennusosat lukuun ottamatta kantavia seiniä. Syynä oli vanhan rakennuksen säilyttäminen rakennuskulttuurisista syistä. Vastaaja piti muutoksen hintaa suhteettoman kalliina. Useimmin huonokuntoisia olivat ala- ja välipohja, väliseinät sekä julkisivut. Runko ja perustukset olivat hyvät tai keskitasoiset, katon kunto oli huono tai keskitasoinen. LVIS -tekniikka puuttui tai oli huonossa kunnossa lähes kaikissa tapauksissa. Myös suhteellisen hyväkuntoisia rakennuksia oli paljon ja monelle vastaajalle rakennuksen hyvä kunto oli ratkaiseva syy valita muutos uudisrakentamisen sijaan. Perustuksia jouduttiin vahvistamaan ainoastaan muutamassa kohteessa. Alapohja Yleistä oli ollut, että muutoskohteissa jouduttiin alapohjan vanha betonilattia purkamaan ja tekemään uusi teräsbetonilaatta. Lähes kaikissa kohteissa mainittiin, että eläintilojen vanhan betonilattian purkaminen oli erittäin suuri työ, sillä se oli yleensä ollut erittäin lujaa tekoa. Myös ruokintapöytien purku osoittautui navetoissa erittäin työlääksi. Alapohjan uusimiseen liittyi monesti paljon raskasta ja likaista purkutyötä, joka usein tehtiin vielä omin voimin. Monet vastaajat yllättyivät purkutyön suuresta määrästä. Monesti alapohja oli pakko purkaa lattian korkeuserojen vuoksi. Yksi vastaaja kertoi, että lattiaa oli laskettu osalla rakennusta yli metrin. Myös lämmöneristysten lisääminen tai viemärien rakentaminen mainittiin alapohjan purkamisen syyksi. Monissa kohteissa ikkunoiden tai ovien paikat haluttiin jättää entiselleen ja siksi alapohjan korkeuden muutos oli ainoa keino nostaa rakennuksen sisäkorkeutta. Useissa kohteissa voitiin vanhat lantakourut hyödyntää LVIS -tekniikan sijoituspaikkana. Maanvaraisen alapohjan maa-aines jouduttiin purkamisen yhteydessä aina vaihtamaan ja tekemään uusi eristys. Kantavat seinät, pilarit ja palkit Useimmissa rakennuksissa oli runkojärjestelmänä kantavat seinät, uudemmissa noin luvuilla rakennetuissa kohteissa oli lisäksi kantavia ja jäykistäviä väliseiniä rakennuksen sisällä tai sitten mahdollisesti niiden sijasta tai lisäksi oli puurakenteinen pilaripalkki-runko. Vanhoissa viime vuosisadan alkupuolella ja sitä ennen rakennetuissa kohteissa kantavat ulkoseinät olivat paksua luonnonkiveä. Kiviseinä oli usein kaksikerroksinen, jolloin kahden kiven välissä oli ilmarako. Seinän paksuus saattoi hyvinkin lähennellä kahta metriä. Sisäpuolella oli tällöin yleensä puurakenteinen pilari-palkkijärjestelmä. Yleisesti muutostöitä haittasivat paksut seinät ja liian pienet oviaukot. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 12

14 Kantavat seinät olivat kohteissa käytännössä aina jätetty paikoilleen ja tilamuutokset oli tehty niiden ehdoilla. Kantavia väliseiniä jouduttiin muutamassa tapauksessa purkamaan ja asentamaan niiden tilalle pilareita ja palkkeja. Yleensä vanha rakennus kuitenkin haluttiin säilyttää alkuperäisenä mahdollisimman pitkälle. Tilat suunniteltiin vanhojen rakenteiden mukaan. Tällöin rakenneosiin ei suhtauduttu epäkohtina vaan kysymys oli arvovalinnasta. Huonetiloja järjesteltiin siten, että huoneet saatiin sopimaan kantavien väliseinien mukaisesti. Pilarit ja kantavat väliseinät rajoittivat tilanmuutoksia useassa kohteessa. Pilarit sijaitsivat usein keskellä uutta tilaa ja käyttötarkoitusta ja näin ollen niiden paikkaa jouduttiin muuttamaan. Muutoskohteissa lahonneita pilareita oli myös monesti uusittu. Jos kuormitus muuttui käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, niin pilareita vahvistettiin ja niiden paikkaa muutettiin tarpeen mukaan. Kuva 2. Pilareista voi olla myös hyötyä. Näyttely- ja monitoimitilassa osittain uusitut pilarit toimivat hyvin näyttelymateriaalien kiinnitysalustoina. Välipohjat Betoniset välipohjat ja holvit rajoittivat eniten rakennuksen käyttökorkeutta. Yhdessä kohteessa jouduttiin anomaan erityislupaa suunnitteluvaiheessa määräyksiä alemmalle käyttökorkeudelle. Jotta navetan alkuperäinen välipohjarakenne voitiin säilyttää, huonekorkeudesta jouduttiin tinkimään 25 senttiä. Näin ollen kerroksen huonekorkeus oli vain 225 sentti, kun määräykset edellyttävät 250 senttiä. Erityislupa saatiin ko. kohteeseen. Kevyet väliseinät Muutoskohteisiin tehtiin paljon kevyitä väliseiniä. Niitä muurattiin tai rakennettiin puusta ja erilaisista levyistä. Tavoitteena oli jakaa suuremmat tilat käyttötarkoituksen vaatimiin pienempiin tiloihin. Myös eteisiä rakennettiin tavoitteena vedonpoisto. Käytännössä kaikkiin kevyisiin väliseiniin pinnoitukset tehtiin uudestaan. Julkisivut Rakennukset olivat yleensä tiili- ja kivirakenteisia, mutta myös puuta oli käytetty muutamassa julkisivussa. Joissain kohteissa, joissa säästettiin vanha kattorakenne, jouduttiin oikomaan paljon ruoteita. Usein navetan ulkoasu pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen muotoonsa. Vaikka julkisivut kunnostettiin täysin, niin ulkonäköä ei usein muutettu lainkaan. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 13

15 Kuva 3. Julkisivu säilytettiin usein täysin entisellään. Ovet ja ikkunat aiheuttivat monessa kohteessa työmaalla ongelmia. Suurin syy ovien ja ikkunoiden muuttamiseen olivat niiden pieni koko. Uudessa käyttötarkoituksessa niitä oli pakko suurentaa. Oviaukon tai ikkunan teko paksuun kiviseinään oli yleensä erittäin suuritöinen. Pienet ovet ja ikkunat haittasivat myös suuresti töitä rakennusaikana. Toisaalta olemassa olevat ovet ja ikkunat rajoittivat tilamuutoksiakin. Varsinkin kohteissa, joissa pyrittiin säilyttämään julkisivu täysin ennallaan, muutoksia jouduttiin sovittamaan olemassa oleviin ikkunoihin. Kuva 4. Joissain kohteissa julkisivuakin vähän muutettiin. Tässä kohteessa rehutornissa oli wc- ja suihkutiloja. LVIS LVIS -tekniikka uusittiin useimmissa kohteissa perusteellisesti. Useimmiten rakennuksissa ei ollut minkäänlaista lämmitysjärjestelmää, aiemmin ainoastaan eläimet olivat tuottaneet tilaan lämpöä. Uuden LVIS -tekniikan rakentaminen oli jokaisessa kohteessa merkittävä osa muutosta. Muutamalla vastaajalla oli öljy- sähkö- tai puulämmitys ennestään vanhassa rakennuksessa. Monesti vanha järjestelmä jätettiin uuden rinnalle. Kaikkiin kohteisiin lisättiin lämmöneristyksiä ja samalla kosteuseristyksiä. Monessa kohteessa jätettiin wc-tilat rakentamatta, jos niille ei ollut välttämätöntä tarvetta. Tällöin rakennus oli yleensä vain omassa käytössä ja asuinrakennus sijaitsi vieressä. Wc-tilat saattoivat olla myös muussa lähistöllä olevassa rakennuksessa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 14

16 2.3 Muutosten kustannukset ja työmäärä Elintarvikkeita valmistavat yritykset Elintarvikkeita valmistavista yrityksistä neljä vastaajaa ilmoitti muutoksiin vaaditut kustannukset. Suuruusluokka on euroa, keskimäärin euroa. Yksi vastaaja arvioi vastaavan uudisrakennuksen maksavan 2-3 vanhan rakennuksen muutoskustannusten verran. Enimmillään investointitukea näihin kohteisiin saatiin 40 % hinnasta. Muutostyö kesti kohteissa 6-40 kuukautta, keskimäärin 16 kuukautta. Vain kaksi vastaajaa eritteli tarkemmin työhön käytetyn ajan ja näillä molemmilla oman työn osuus oli noin kaksi kolmasosaa kokonaistyöajasta. Pienteollisuusrakennukset Pienteollisuusrakennuksissa muutokset maksoivat euron välillä. Investointitukea saatiin keskimäärin 20 %, enimmillään 40 % hankkeen budjetista. Vain yksi vastaaja on verrannut hintaa uudisrakentamiseen ja todennut uudisrakentamisen olevan noin 20 % kalliimpi. Näissä kohteissa kukaan vastaajista ei ilmoittanut työtunteja eriteltyinä, mutta muutostyön kokonaisaika oli 4-48 kuukautta. Ravintolat Muutostyö kesti ravintolakohteissa 6-12 kuukautta ja omaa työtä käytettiin keskimäärin melko paljon. Muutosten kokonaishinta vaihteli euron välillä. Hinnan todettiin olevan suoraan verrannollinen rakennuksen pinta-alaan. Vain kaksi vastaajaa arvioi muutoksen hintaa uudisrakennukseen verrattuna ja arvioi sen olevan noin % uudisrakennuksen hinnasta. Kaksi vastaajaa ilmoitti saaneensa investointitukea noin kolmanneksen ja yksi vastaaja noin 12 %. Kaksi vastaajaa ilmoitti, etteivät he olleet saaneet tukea ollenkaan. Majoitustilat Yksi vastaaja eritteli majoitustilamuutosten kustannusten osuutta. Suunnittelu maksoi euroa ja kokonaisuudessaan muutos maksoi n euroa eikä tässä luvussa vielä ole oman työn osuutta. Investointitukea saatiin noin euroa. Vakuutusyhtiö omaisuusarvio rakennuksesta on euroa. Rakennus työllistää 3-4 henkilöä yhteensä 40 kk/v. Yksi vastaaja mainitsi, että investointitukia hankkeille ei saatu, yksi mainitsi että saatiin tuesta mukava lisä ja yksi vastaaja mainitsi saaneensa noin 20 % tukea. Keskimäärin vastaajat arvioivat muuttamisen maksavan korkeintaan puolet uudisrakentamisesta. Oman työn osuus kokonaisuudesta oli 25 %. Yleisesti omaa purkutyötä tehtiin paljon ja itse muutosrakentamista tehtiin sekä omana että palkattuna työnä. Asuinrakennukset Asuinrakennuksissa yleisesti omaa työtä käytettiin suunnitteluun tuntia. Purkutyötä omana ja palkattuna työnä oli yleisesti yhteensä noin tuntia ja muutosrakentamista tuntia. Kokonaiskestoaika kaikissa kohteissa keskimäärin oli tyypillisesti noin kaksi vuotta. Yksi vastaaja oli tehnyt koko asuinrakennuksen täysin omana työnä. Yksi vastaaja ilmoitti kustannukset, jotka olivat noin euroa 126 neliöiselle talolle. Oman työn hintaa ei tällöin oltu laskettu mukaan. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 15

17 Konehallit Konehallien muutokset olivat maksaneet euroon. Joku vastaajista oli saanut investointitukea lähes 50 % hankkeen kustannuksista. Eniten kustannuksia maksanut yrittäjä ei ollut saanut investointitukea ja arveli, että uuden rakentaminen olisi tullut halvemmaksi. Konehallimuutoksissa työtä tehtiin paljon itse eikä kaikki olleet ollenkaan laskeneet tunteja. Yksi vastaaja oli arvioinut ajankäyttöä seuraavasti: omaa suunnittelua 50 tuntia, purkutyötä 300 tuntia ja itse rakennustyötä tuntia. Lisäksi ulkopuolista työtä tehtiin suunnittelussa n. 100 tuntia ja itse rakentamisessa tuntia. Kokonaisaikana laskettuna muutostyöt kestivät 10 kk-2 vuotta. 2.4 Rakennukset uudessa käytössä Elintarvikkeiden valmistus Useimmat vastaajat eivät maininneet rakennuksessa olevan suuria epäkohtia käytössä. Jonkin verran oli uutta toimintaa häirinnyt rakennuksen sopimaton koko, pysyvät rakenteet, hygieniatilojen epäkäytännöllinen sijainti, sisään- ja uloskäyntien hankalat sijaintipaikat sekä liian pienet oviaukot. Yhden elintarvikkeita valmistavan yrityksen omistaja tekisi suuremmat oviaukot ja suunnittelee muuttavansa ne vielä uudelleen. Pihan ja piha-alueiden toimivuus oli vastaajilla hyvä tai keskinkertainen. Julkisivujen ulkonäön katsottiin yleensä olevan muutoksen jälkeen hyvä tai erittäin hyvä. Myös sisätilojen ulkonäköön oltiin kohtalaisen tyytyväisiä. Muutoksen taloudellista kannattavuutta käytössä ei kukaan maininnut huonoksi, vaan hyväksi tai erittäin hyväksi. Yhdessä kohteessa ilmeni, että muutoksen yhteydessä oli valittu väärä lattiapinnoite. Yksi vastaaja tekisi myös nykyistä laadukkaammat lattiapinnat ja asentaisi viemärit jokaiseen tilaan. Lattiaksi elintarvikevalmistustilaan sopii esimerkiksi epoksihiertomassa ja pintakerrokseksi värihiekka. Siivoushuoneeseen on syytä sijoittaa kaatoallas ja riittävästi hyllyjä. Vaikka elintarviketilojen pääasiassa vaaditaan valkoinen pvc pinnoite, joihinkin elintarviketiloihin oli riittänyt pintamateriaaliksi pintakalkitus. Yksi vastaaja katsoi luonnonkivipintamateriaalin haittaavan muutosta hankalan pinnoittamisen takia. Elintarviketiloissa on syytä huomioida materiaaliliikenne. Esimerkiksi pumppukärryjen sopivuus kylmiöihin ja vastaaviin tiloihin helpottaa työtä oleellisesti. Pienteollisuus Pienteollisuusyrityksistä vain yksi vastaaja mainitsi pysyvien rakenteiden haittaavan jokapäiväistä käyttöä. Yleisesti rakennukset olivat kaikilta osin hyviä tai erittäin hyviä Yksittäisiä mainintoja oli että rakennus on persoonallinen, mieleen jäävä ja vanhalla rakennuksella oli positiivinen imago matkailu ja yrityskäytössä. Huonoa yritystoiminnan kannalta oli syrjäinen sijainti, liikennevirtoihin nähden kaukana pääteiltä. Haittana mainittiin kunnallistekniikan (vesi) puuttuminen sekä tietoliikenneyhteydet hajaasutusalueella. Yksi yrittäjä tekisi pieniä muutoksia tavoitteena lisätä toiminnan tehokkuutta, kuten sijoittaisi toisin varaston ja kylmäkoneen paikat. Jossain kohteessa oli tullut ilmi käyttöaikainen alhainen kustannustaso. Ravintolat Ravintoloiksi muutettujen rakennusten etuina pidettiin erilaista miljöötä, persoonallisuutta, jotkut olivat muutoksella tavoitelleet jonkinlaista elämyskohdetta. Toisaalta esim. pienet keittiötilat ja pysyvien rakenteiden aiheuttamat haitat vähensivät tilojen toimivuutta. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 16

18 Tutkimuksessa mukana olleiden ravintoloiden liikevaihto on euroa vuodessa. Keskimäärin ravintoloiksi muutetut rakennukset olivat osoittautuneet käytössä hyviksi. Toimistot Toimistorakennuksen muutos oli esteettisesti erittäin onnistunut sekä ulkoa että sisältä. Rakennus oli erikoinen ja poikkeaa tavanomaisesta. Omistajan mielipide oli, että kannattaa käyttää arkkitehtia vain esteettisten ratkaisujen tekemiseen. Muutos oli hidas toteuttaa ja toimivuus käytössä voisi olla parempi. Myös sähkönkulutus on rakennuksessa suuri. Majoitustilat ja asuinrakennukset Majoitustiloilla käytössä ilmenneitä epäkohtia olivat olleet usealla vastaajalla rauhattomuus pihapiirissä ja jonkin verran hankalat liikennejärjestelyt. Oman pihan läpi kulkeva tie haittasi yksityisyyttä. Pysyvistä rakenteista, sisäänkäynneistä tai hygieniatilojen sijoituksesta ei ollut käytössä ollut toisilla vastaajilla mitään ongelmia ja toisilla taas oli. Hankkeiden ja toiminnan taloudellisuutta uusituissa tiloissa arvioitiin yleisesti hyväksi tai keskinkertaiseksi. Jotkut vastaajat pitivät yhteistoimintaa alueen yrittäjien kanssa tärkeänä. Monet vastaajat sanoivat tilojen omalinjaisuuden olevan toiminnan elinehto. Maisemat yleensä olivat hyvät, rakennusmuutosten ulkonäkö oli onnistunut. Monet olivat myös saaneet myönteistä mediajulkisuutta jo muutosta tehtäessä. Sienimöt Kolme vastaajaa ilmoitti sienimöiksi muutettujen rakennusten energiankäytön olevan epätaloudellista ja sienikasvatustilojen käytön olevan kallista. Taloudellisuus käytössä oli vastaajien mukaan kaiken kaikkiaan ollut yleensä keskinkertainen. Sienimöiden viemäröinnissä ja ilmastoinnissa oli ollut ongelmia. Paksut seinät sopivat hyvin kasvatukseen, mutta lämmitys oli kallista. Yleisesti sienimöt olivat olleet vain keskinkertaisesti toimivia. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että rakennus oli lähellä ja sopi pihapiiriin. Huonona puolena mainittiin logistiikkaongelmat. Kaksi vastaajaa sanoi ovien olevan hankalissa paikoissa. Vastaajat muuttaisivat huoneiden sijaintia ja kokoa, jos tekisivät uuden muutoksen. Tilasuunnittelu olisi erittäin tärkeä, mutta valmiita suunnitelmia sienten kasvatukseen tarkoitetuista rakennuksista ei ole olemassa. Yksi sienimön omistaja oli miettinyt myös kokonaan uuden sienimön rakentamista. Toinen vastaaja taas olisi halunnut myydä kaikki pois ja aloittaa uudelleen, mutta syy löytyy tuotteen kannattamattomasta hinnasta eikä rakennuksen toimimattomuudesta. Rakennusfysiikka Lämpötilaolosuhteet olivat onnistuneet yli puolella elintarvikealan yrityksistä melko huonosti, vain kaksi vastaajaa oli niihin tyytyväisiä. Yhdellä vastaajista lämpötilaolosuhteet eivät toimineet, vaan rakennus on talvella viileä ja kesällä lämmin, toisella taas rakennus pysyi viileänä myös kesällä, jolloin viileää säilytystilaa oli yllin kyllin tarjolla. Erään vastaajan mielestä rakennuksen taloudellisuus johtui pääosin rakennuksen hyvästä lämpötaloudesta. Monet vastaajat rakennustyypistä riippumatta mainitsivat heikon äänieristävyyden uusitussa rakennuksessa. Vanhan rakennuksen ääneneristävyys saattaa olla alun perin varsin olematon. Ääneneristykset kannattaa tehdä kunnolla erityisesti tiloissa, joissa vierailee kerralla suuri joukko ihmisiä. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 17

19 Varautuminen muutoksiin tulevaisuudessa Kolmessa elintarvikkeiden valmistuskohteessa oli varauduttu laajentamaan jo tehtyä rakennusta myöhemmin muuttamalla tyhjiksi jääneitä tiloja vähitellen ja investoimalla vähitellen tarvikkeisiin. Yksi ravintola oli varautunut muuttamaan tilan tulevaisuudessa asuintilaksi. Kulttuuritilassa yksi ulkoseinä oli hieman huonosti eristetty, näin varauduttiin laajentamaan ko. tilaa. Näyttelytilassa varauduttiin muuttamiseen siten, että lattiavalun alle tehtiin varalta viemärikanavat. Asuinrakennusten muuttamiseen tulevaisuudessa varauduttiin mm. tekemällä varauksia LVIS -suunnitelmaan, rakentamalla taloon siipi ja tekemällä väliseinät siirrettäviksi sekä kunnostamalla etukäteen tyhjiksi vielä jääviä tiloja. Puolessa sienimöistä väliseinät tehtiin helposti siirrettäviksi ja poistettaviksi muutosta silmälläpitäen. Lisäksi kunnostettiin tiloja etukäteen. ja jänneväli mitoitettiin muuttamista silmälläpitäen sekä varauduttiin laajentamaan koko rakennusta. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 18

20 3 ESIMERKKIKOHTEIDEN KUVAUKSET 3.1 Juustola, tilauskahvila Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Kymenlaaksossa sijaitseva juustola tehtiin vuonna 1999 vanhasta navetasta. Rakennus oli nykyisellä omistajalla maatalouskäytössä. Tilalla on edelleen pellot ja metsät tuotantotoiminnassa. Maatalouskäyttö todettiin kannattamattomaksi, koska toisaalta 10 lehmän parsinavetta olisi ollut liian pieni ja toisaalta maitokiintiöiden lisääminen tuntui hankalalta. Navetan laajennus, samoin kuin uuden navetan rakentaminenkin olisivat olleet liian isot investoinnit, joten piti löytää navetalle joku tuottavampi käyttötarkoitus. Omistaja oli jo harjoittanut vastaavaa liiketoimintaa tehden juustoja kotonaan vuodesta 1992, joten oli luontevaa jatkaa samalla alalla. Kokonaisuudessaan rakennus oli hyväkuntoinen ja siksi päädyttiin vanhan rakennuksen muuttamiseen uudisrakentamisen sijaan. Vaihtoehtoisesti suunniteltiin myös siipeä asuinrakennukseen. Ajatus kuitenkin hylättiin, sillä navetan muuttamisessa vältyttiin turhalta uudisrakentamiselta ja pihan pienentymiseltä. Rakennus oli yksikerroksinen ja pinta-alaa oli yhteensä 107 m 2. Tästä juustolan osuus on 57 m 2 ja sen yhteydessä olevan tilauskahvilan osuus 50 m 2. Juustonvalmistus oli rakennuksen ensisijainen käyttötarkoitus ja kahvila syntyi yli jääneeseen tilaan juustolan rinnalle. Jos tilalle olisi rakennettu uudisrakennus, niin kahvilaa ei ehkä olisi tehty lainkaan. Kahvilatoiminta oli kohtalaisen pientä, välttämättä joka päivä ei käynyt asiakkaita ollenkaan, mutta ainakin kerran viikossa joku poikkesi. Kahvilan tilat olivat suurille kävijäryhmille liian pienet, bussilastillinen ihmisiä ei mahtunut kerralla sisään. Muutaman kerran vuodessa kahvilassa järjestettiin tilaisuuksia, kuten esimerkiksi paikallisten yhdistysten kokouksia. Kuva 5. Juustolan yhteydessä oleva kahvila Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Rakennuksessa olivat kantavat tiiliulkoseinät. Rakennuksen julkisivun alaosa oli tiiltä ja yläosa puuta. Julkisivujen tiiliverhouksessa oli vesiroiskeita ja tämän vuoksi ulkopuoli maalattiin. Pihan liikennejärjestelyissä ei tehty muutoksia. Rakennusta ei ollut tarpeen laajentaa, ainoastaan veranta rakennettiin sisäänkäynnin kohdalle. Sisään ja uloskäynnit Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 19

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Luonnos 28.8.2014 Minna Välimäki ja Erja Väyrynen Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola 7.4.2016 / Hanna-Maija Väisänen & Leena Viitaharju 8.4.2016 1 Esityksen sisältö: Tausta Miten innovaatio voi saada alkunsa?

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Hankehakemuksen käsittely ELYssä

Hankehakemuksen käsittely ELYssä Hankehakemuksen käsittely ELYssä Viisarin hankesuunnittelupäivä Suolahdessa 17.3.2015 Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus YLEISTÄ -selvitetään rakentamisen luvan tarve ja ehdot

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

UUSI OMAKOTITALO KARHUNMÄKEEN Talviunentie 19, 80230 Joensuu

UUSI OMAKOTITALO KARHUNMÄKEEN Talviunentie 19, 80230 Joensuu UUSI OMAKOTITALO KARHUNMÄKEEN Talviunentie 19, 80230 Joensuu OMALLA 1176m2 TONTILLA, päättyvällä kadulla, moderni nykyaikainen omakotitalo. Huonejakauma velaton kokonaishinta 4h+k+khh+s 100m2, +autokatos+varasto,

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN 16.600 m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Humppilantie 43, Humppila, sijaitseva entinen talotehdas. Tontti muodostuu useasta tilasta ja on

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti

Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti Haapaveden uuden päiväkodin rakentamistarve kehittyi monen asian aiheuttamana: Monta pientä päiväkotia sijaitsi eri puolilla keskustaajamaa, josta

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille - seminaari Jälkiasennushissi, lisärakentaminen ja energiatehokkuus Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Lemminkäinen Talonrakentaminen-toimiala 2012 liikevaihto

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos. Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen Tasapainottamisohjelman yhteydessä kaupungin valtuusto on päättänyt Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut

Lisätiedot

Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu

Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu Kokonaiskustannusten yhteenveto Budjetointilaskenta on toteutettu 300 000-700 000 hintaluokan taloille. 1. Rakennuttaminen

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Tilaaja Kohde Tarkistaja Sivu 1 / 3 Päiväys 20.11.2014 RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Raahen seudun ulosottovirasto / Kihlakunnanvouti Vähäsantanen Juha Kuusikuja 3, Lampinsaari Markus Liedes KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15 30.06.2010 ASEMAPIIRUSTUS 3h + k + s 76,5 m² As. 2, 3, 6, 7, 9, 11, 12 4h + k + s 85,0 m² As. 8, 10 4h + k + s 85,5 m² As. 1, 4, 5, 13 MITTAKAAVA 1:600 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Puiden ja pensaiden

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

C Rekola, Ilkantie 18, VANTAA Toimenpidelupa Maalämpökaivon poraaminen 1 kpl.

C Rekola, Ilkantie 18, VANTAA Toimenpidelupa Maalämpökaivon poraaminen 1 kpl. JULKIPANOLISTA Sivu 1 Tunnus/Rakennuslupa Hakija Rakennuspaikka Asia ja toimenpide 562 73-0643-16-C Rekola, 092-415-0004-0781 Ilkantie 18, 01400 VANTAA 563 564 565 566 567 568 569 570 40-0644-16-C Ylästö,

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA Valoputkentie 2 36240 Kangasala 23.3.2012 Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 Kangasalan kunnassa, Vatialan alueella

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot