Vanha maatalousrakennus. käytössä SOILI MIEKKALA ANNA-MAIJA KIRKKARI TYÖTEHOSEURA MAATALOUS. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 HELSINKI 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanha maatalousrakennus. käytössä SOILI MIEKKALA ANNA-MAIJA KIRKKARI TYÖTEHOSEURA MAATALOUS. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 HELSINKI 2006"

Transkriptio

1 Vanha maatalousrakennus uudessa käytössä TYÖTEHOSEURA SOILI MIEKKALA ANNA-MAIJA KIRKKARI Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 HELSINKI 2006 MAATALOUS

2 Vanha maatalousrakennus uudessa käytössä. Soili Miekkala Anna-Maija Kirkkari Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 ISBN X ISSN HELSINKI 2006

3 TYÖTEHOSEURA PL 28 (Melkonkatu 16 A) HELSINKI Tekijä(t) Soili Miekkala, Anna-Maija Kirkkari Julkaisun nimi Vanha maatalousrakennus uudessa käytössä Julkaisusarja ja numero Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Helmikuu 2006 Toimeksiantaja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö Tutkimuksen nimi Maatalouden tuotantorakennusten muuntautumismahdollisuudet Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maatalouden tuotantorakennusten mahdollisuuksia toimia varsinaisen maatalouskäytön lopettamisen jälkeen muissa käyttötarkoituksissa. Tutkimuskohteina olivat maatalousrakennuksiin todellisuudessa tehdyt muutokset, joita kartoitettiin kyselyn avulla. Kyselystä saatujen vastausten perusteella valittiin yksitoista esimerkkikohdetta, joissa käytiin paikanpäällä sekä haastattelemassa omistajia että arvioimassa muutostöiden suuruutta. Tutkimuksen esimerkkikohteet sijaitsivat eri puolilla Suomea erikokoisilla paikkakunnilla ja sijainnin etäisyydet kaupunki- ja kuntakeskuksista vaihtelivat. Tämän tutkimuksen perusteella ajatus vanhan maatalousrakennuksen muut-tamiseen muuhun käyttöön oli lähtenyt sekä tyhjästä maatalousrakennuksesta, joka haluttiin saada hyötykäyttöön, että toiminnasta, jolle tarvitaan tilat. Päätösten lähtökohtana oli useimmiten ollut muutoksen taloudellisuus uudisrakentamiseen verrattuna. Myös muut kuin puhtaasti käytännölliset ja taloudelliset tekijät olivat edistäneet vanhojen rakennusten käyttöä sopivaan tarkoitukseen. Monet korostivat rakennuksen omaperäisyyttä ja erilaisuutta vastaavaan uudisrakentamiseen verrattuna. Useissa tapauksissa korostettiin myös muuttamisen ekologisuutta ja halua säilyttää vanha rakennus. Vanhojen maatalousrakennusten käyttöönoton ja muuttamisen edistämisen kannalta haasteena olivat monesti ennakkoluulot ja esimerkkien puute. Jokainen korjausrakennusprojekti oli ainutkertainen ja yllätyksiä oli tullut vastaan. Suunniteltaessa käyttötarkoituksen muutosta vanhaan rakennukseen tulee aina huomioida vanhat rakenteet ja niiden vaikutus tilan toimivuuteen. Tässä raportissa on esimerkkien avulla kerrottu erilaisten rakennusten muuntautumisprosessista, sen kustannuksista ja vanhojen rakennusten mahdollisista eduista ja haitoista sekä muuntautumisvaiheen aikana että käytössä. Tutkimus on toteutettu Työtehoseuran maatalousosastolla vuosina ja sen on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Avainsanat maatalousrakennus, muuntautuminen, rakentaminen, uusittu ISBN X ISSN Kieli Suomi Sivuja 65 Hinta vain verkkoversiona Yksikkö Työtehoseura Maatalousosasto PL RAJAMÄKI Myynti Työtehoseura PL 28, HELSINKI puh (09)

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 5 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmät Tulokset VANHA RAKENNUS UUDESSA KÄYTÖSSÄ Kaikkien muutettujen rakennusten yhteispiirteitä Muutoksen lähtökohdat eri käyttötarkoituksille Muutosten kustannukset ja työmäärä Rakennukset uudessa käytössä ESIMERKKIKOHTEIDEN KUVAUKSET Juustola, tilauskahvila Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe Taide ja käsityöyritys Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Muutostyö Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Ravintola- ja juhlatila Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Toimistotila Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet, niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Monitoimitalo Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Kulttuuritila Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaiheen edut ja epäkohdat Majoitus- ja matkailurakennus...43 Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 3

5 3.7.1 Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat, muuta toiminnasta Omakotitalo Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Halli- ja varastorakennus Rakennuksen lähtötiedot Rakennuksen kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe, edut ja epäkohdat, muuta toiminnasta Sienimö Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Edut ja epäkohdat muutostyössä Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat Kalanviljelylaitos Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Työn vaiheet ja kustannukset Käyttövaihe edut ja epäkohdat YHTEENVETO KAIKISTA MAATALOUSRAKENNUKSISTA LIITE Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 4

6 ALKUSANAT Maatalouden rakennemuutoksen seurauksena on Suomen maaseudulle jäänyt tyhjäksi runsaasti vanhoja tuotantorakennuksia. Samaan aikaan perinteinen maataloustuotanto monipuolistuu ja tiloille kehitellään vaihtoehtoisia toimeentulon lähteitä, jotka vaativat tiloja. Toisaalta on havaittavissa myös jonkinasteista muuttoliikettä kaupungeista maaseudulle eli halua asua tai viettää vapaa-aikaa maaseudulla. Onkin hyödyllistä miettiä, miten vanhoissa rakennuksissa oleva arvokas pääoma saataisiin esimerkiksi edellä mainituille tahoille hyötykäyttöön. Tässä julkaisussa käsitellään vanhojen maatalousrakennusten uusioelämää. Julkaisussa esitellään käytännön esimerkkien avulla vanhojen maatalousrakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja toiminnan ja rakentamisen esteitä. Julkaisun tavoitteena on kiinnittää huomiota tyypillisimpiin tekijöihin, jotka tulevat vastaan vanhoja rakennuksia muutettaessa. Tutkimuksen rahoitti Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Tutkimuksen vastaavana tutkijana toimi Työtehoseuran maatalousosaston tutkija Soili Miekkala, joka suoritti tutkimuksen ja kirjoitti pääosan raportista. Hänen apunaan hankkeessa toimivat maatalousosaston tutkija Eerikki Kaila ja rakennusarkkitehti Jarmo Lehtinen, jotka osallistuivat tutkimuksen rajausten määrittelyyn ja kysymyslomakkeiden laadintaan. Tutkimuksessa mukana toimi myös maatalousosaston johtava tutkija Anna-Maija Kirkkari, joka osallistui raportin kirjoittamiseen. Raportin taiton on tehnyt verkkotiedottaja Kaija Laaksonen. Työtehoseura kiittää rahoittajaa tutkimuksen rahoituksesta ja yhteistyötahoja kuten ProAgriaa, jotka mahdollistivat tämän tutkimuksen valmistumisen. Erityisen suuret kiitokset osoitetaan kaikille kyselyyn vastanneille sekä niille muutetun rakennuksen omistajille ja käyttäjille, jotka antoivat mahdollisuuden käydä tutustumassa rakennukseensa paikan päällä. Helsingissä Helmikuussa 2006 Tarmo Luoma Toimitusjohtaja Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 5

7 TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maatalouden tuotantorakennusten mahdollisuuksia toimia varsinaisen maatalouskäytön lopettamisen jälkeen muissa käyttötarkoituksissa. Tutkimuskohteina olivat maatalousrakennuksiin todellisuudessa tehdyt muutokset, joita kartoitettiin kyselyn avulla. Kyselystä saatujen vastausten perusteella valittiin yksitoista esimerkkikohdetta, joissa käytiin paikanpäällä sekä haastattelemassa omistajia että arvioimassa muutostöiden suuruutta. Tarkemman tarkastelun kohteena olivat seuraavat rakennukset ja yritykset: elintarvikkeiden kaupallista valmistusta harjoittava yritys, pienteollisuusyritys, ravintola-alan yritys, toimistorakennus, harrastustoimintaan keskittynyt rakennus, kulttuuritila, matkailuyritys, asuinkäyttöön muutettu tila, halli- ja varastokäyttötila sekä muuta käyttötarkoitusta varten varattu tila. Tutkimuksen esimerkkikohteet sijaitsivat eri puolilla Suomea erikokoisilla paikkakunnilla ja sijainnin etäisyydet kaupunki- ja kuntakeskuksista vaihtelivat. Tämän tutkimuksen perusteella ajatus vanhan maatalousrakennuksen muuttamiseen muuhun käyttöön oli lähtenyt sekä tyhjästä maatalousrakennuksesta, joka haluttiin saada hyötykäyttöön, että toiminnasta, jolle tarvitaan tilat. Päätösten lähtökohtana oli useimmiten ollut muutoksen taloudellisuus uudisrakentamiseen verrattuna. Myös muut kuin puhtaasti käytännölliset ja taloudelliset tekijät olivat edistäneet vanhojen rakennusten käyttöä sopivaan tarkoitukseen. Monet korostivat rakennuksen omaperäisyyttä ja erilaisuutta vastaavaan uudisrakentamiseen verrattuna. Useissa tapauksissa korostettiin myös muuttamisen ekologisuutta ja halua säilyttää vanha rakennus. Joissain tapauksissa rakennus oli määrätty suojeltavaksi ja kunnostus tehtiin tarkkojen säädösten mukaan. Vanhojen maatalousrakennusten käyttöönoton ja muuttamisen edistämisen kannalta haasteena olivat monesti ennakkoluulot ja esimerkkien puute. Jokainen korjausrakennusprojekti oli ainutkertainen ja yllätyksiä oli tullut vastaan. Suunniteltaessa käyttötarkoituksen muutosta vanhaan rakennukseen tulee aina huomioida vanhat rakenteet ja niiden vaikutus tilan toimivuuteen. Tässä raportissa on esimerkkien avulla kerrottu erilaisten rakennusten muuntautumisprosessista, sen kustannuksista ja vanhojen rakennusten mahdollisista eduista ja haitoista sekä muuntautumisvaiheen aikana että käytössä. Tutkimus on toteutettu Työtehoseuran maatalousosastolla vuosina ja sen on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 6

8 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Suomen maaseudulla sijaitsee kymmeniä tuhansia tyhjiä navetoita, kanaloita ja sikaloita maatalouden rakennemuutoksen seurauksena. Tuotanto on lopetettu tai siirretty uudenaikaisempiin rakennuksiin. Vanhojen rakennusten annetaan usein vain olla niillä sijoillaan tai niitä käytetään varastoina vanhoille työkoneille tai muille tavaroille, joille tuskin milloinkaan on enää käyttöä.. Monet maaseudun vanhat tuotantorakennukset ovat yhä arvokkaita eikä niitä kannata purkaa. Yleensä ne ovat aikanaan laadukkaasti suunniteltuja ja rakennettuja ja niiden perustukset ja kantavat rakenteet ovat varsin hyvässä kunnossa, joten niistä voi saada kunnostamalla hyvinkin toimivia, käyttökelpoisia ja kauniita tiloja moneen käyttötarkoitukseen. Monet vanhat navetat rehutorneineen kuuluvat aikansa kulttuurihistoriallisiin muistomerkkeihin. Ne ovat osa maaseudun perinnemaisemaa, jota on pyrittävä säilyttämään tuleville sukupolville. Rakennussuojelun kannalta on monesti tärkeää että rakennuksen ulkoasu säilyy entisellään, vaikka käyttötarkoitus muuttuisikin täysin sisältä. Kuva 1. Rehutorni uusittuna ja uudessa käytössä. Usein vanha rakennus kuuluu olennaisena osana maatilan pihapiiriin ja sen purkaminen saattaa jättää maisemallisesti häiritsevän aukon ja pihan kokonaisuus kärsii. Jos vanha rakennus säilyy entisellä omistajalla, on siihen voinut jo syntyä pitkäaikainen tunneside ja purkamispäätöstä tai muuttamista saatetaan lykätä. Tosin liian pitkään korjausta odottaessa rakennus on voinut rapistua jo niin huonoon kuntoon, että muuttamista ei kannata edes harkita. Vanhan rakennuksen rakentamistapaa tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Se säästää rahaa ja ylläpitää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kaikkea vanhaa pintaa ei kannata peittää rakennuksen vanhan hengen säilyttämisen vuoksi. Vanhan navetan perusteellinen kunnostaminen ja muuttaminen on ollut monien mielestä mielenkiintoista ja palkitsevaa, mutta myös monissa tapauksissa pitkäkestoista, arvaamatonta ja kallista. Ennen tyhjillään seisovien vanhojen navettojen tai muiden maatilan rakennusten kunnostamista uuteen käyttöön, kannattaa muistaa, että hyvä suunnittelu maksaa yleensä itsensä monin verroin takaisin. Suunnittelussa ei vanhoissa rakennuksissa lähes koskaan voida käyttää mitään valmista kaavaa, joten on tärkeää ottaa jokaisen rakennuksen omat erikoispiirteet huomioon. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 7

9 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella erilaisten maatalousrakennusten käyttötarkoituksen muuttamismahdollisuuksia lähinnä muihin kuin varsinaisiin maataloustarkoituksiin. Tavoitteena oli selvittää rakennuksen rakenneteknisten ominaisuuksien soveltuvuutta muutostilanteisiin ja toisaalta erilaisten muutosta tukevien rakennusteknisten ratkaisujen kustannuksia. Samalla arvioitiin yleisesti maatalousrakennusten mahdollisuuksia toimia muun kuin maatalousyritystoiminnan tarpeissa ja näin ollen osaltaan parantaa maaseudun tarjoamia työskentely- harrastus- ja elinmahdollisuuksia. Hankkeen tuloksia voivat käyttää niin maaseudun elinkeinonharjoittajat ja asukkaat kuin suunnittelijatkin, jotka saavat tietoa rakennusten muuttamisen vaihtoehdoista sekä niiden kannattavuudesta. 1.3 Tutkimusmenetelmät Kohteiden haku ja kirjekysely kohteille Hanketta varten etsittiin syksyn 2004 aikana sopivia rakennuksia maatalouskeskuksiin suuntautuneen sähköpostikyselyn avulla sekä internetin ja lehtien kautta. Sopivia kohteita löytyi kaikkiaan 117, joihin kaikkiin lähetettiin keväällä 2005 kyselylomake rakennuksen käyttäjille ja/tai omistajille. Käyttäjiltä kysyttiin mm. rakennuksen pääpiirteistä rakennusratkaisua ennen. Lisäksi kysyttiin mm. rakennukseen tehdyistä muutoksista, syitä käyttötarkoituksen muuttamiseen ja varautumista muunteluun myöhemmin. Lomake on esitetty liitteessä 1. Kysymyksiin haettiin vastausta lähinnä siitä näkökulmasta, mitkä tekijät olivat haitaksi ja mitkä eduksi rakennusta muutettaessa. Lisäksi tiedusteltiin, millä tavalla muutettu rakennus oli toiminut nykyisessä käytössä ja kartoitettiin sen hyviä ja huonoja puolia käytön aikana. Rakennusfysikaaliset olosuhteet, kuten lämpötila ja kosteus muutetussa rakennuksessa olivat myös tarkastelun kohteena. Kysymykset kysymyslomakkeessa jouduttiin laatimaan melko yleisellä tasolla. Kaikki kohteet olivat kuitenkin erittäin yksilöllisiä ja näin ollen kysymyslomakkeen avulla tietoa saatiin vain hyvin yleisellä tasolla. Kyselyn avulla etsittiin myös sopivia esimerkkikohdevaihtoehtoja, joista saataisiin tarkempaa tietoa myöhemmin paikan päällä käymällä. Lomakkeen kysymykset tehtiin pääasiassa rasti-ruutuun muotoon, jotta kynnys vastaamiseen olisi ollut mahdollisimman matala. Tutkimuksessa tarkasteltiin kirjekyselystä saatuja vastauksia siten, että kaikista rakennuksista tehtiin yhteinen tarkastelu kuitenkin eritellen kunkin ryhmän erityispiirteitä. Lisäksi hahmotettiin yleisesti rakennusten lähtötietoja, rakennusvaihetta, muutoksen kustannuksia ja aikataulua sekä käyttövaihetta. Näiden kirjekyselyjen yhteenvetotietojen lisäksi jokainen käyntikohde kuvattiin tarkasti erikseen. Esimerkkikohteet Tarkemmin paikan päällä tutkittavat esimerkkikohteet valittiin kyselystä saatujen vastausten perusteella. Ehdolla oli monta sopivaa ja kiinnostavaa esimerkkikohdevaihtoehtoa, joten paikan päällä käytäviä kohteita pyrittiin kiertämään hankkeen puitteiden sallimissa rajoissa mahdollisimman monta. Kysymyslomakkeisiin vastanneet kohteet jaettiin tyypeittäin ryhmiin uuden käyttötarkoituksen mukaan. Ryhmittely pyrittiin tekemään pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella, vaikka joissain rakennuksessa oli varsinaisen käyttötarkoituksen ohella myös muita tiloja. Ryhmät olivat seuraavat: 1. Pienteollisuus-elintarvikkeiden valmistus 2. Pienteollisuus muu 3. Ravintolat 4. Toimistorakennukset Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 8

10 5. Harrastustilat 6. Kulttuuritilat mm. näyttelyt 7. Matkailutilat 8. Asuinrakennukset 9. Konehallit 10. Sienimöt 11. Muut rakennukset Jokaisesta käyttötarkoituksen mukaan jaetusta ryhmästä valittiin kyselyn perusteella yksi kohde lähempään tarkasteluun, eli yksitoista erilaista muutettua tuotantorakennusta.. Kohteet pyrittiin valitsemaan mahdollisimman eri puolilta Suomea ja siten, että saatiin mukaan rakennustekniikaltaan, käyttötarkoituksiltaan, muutoksen suuruudelta ja kustannuksilta mahdollisimman erityyppisiä ratkaisuja. Esimerkkikohteita oli kaikkiaan 11 ja ne sijaitsivat Pohjanmaalla, Länsi-Suomessa, Hämeessä, Uudellamaalla ja Itä/Kaakkois-Suomessa. Kohteissa käytiin paikan päällä ja tehtiin yksityiskohtainen rakennusteknisten tietojen kokoaminen. Aluksi kartoitettiin jokaisesta kohteesta taustaa ja perustietoja sekä rakennuksen kuntoa ennen muutosta. Tarkasti selvitettiin myös, millaisia muutoksia vanhoihin tuotantorakennuksiin oli tehty ja minkälaisia rakenteellisia ratkaisuja ne olivat vaatineet. Kohteissa selvitettiin erityisesti, mitkä rakenteelliset tekijät olivat eduksi tai haitaksi vanhan rakennuksen muuttamisessa. Haastattelun avulla selvitettiin myös omistajien näkemys muutosten onnistumisesta ja rakennuksen soveltuvuudesta uuteen käyttötarkoitukseensa, sekä analysoitiin että havainnoitiin rakennusten viihtyisyyttä muutosten jälkeen. Muutosten onnistumista arvosteltiin rakennuksen ulkonäön, toimivuuden, rakenteiden ja taloudellisuuden kannalta. Rakennuksen muuttamista verrattiin sekä rakenteellisessa että taloudellisessa mielessä uudisrakentamiseen tai vaihtoehtoiseen muutostilanteeseen. Muutoksen vaatimia työtuntimääriä ja kustannuksia tarkasteltiin siinä määrin, kun tietoja saatiin käyttöön. 1.4 Tulokset Kyselyjä ympäri maata lähetettiin 117 ja vastauksia saatiin yhteensä 57 kappaletta. Vastauksia saatiin kattavasti eri puolilta Suomea ja toisaalta monipuolisesti erilaisista uudistetuista käyttöratkaisuista. Vastauksia saatiin eriteltyinä ryhmittäin seuraavasti: pienteollisuus-elintarvikkeiden valmistuskohteista saatiin kuusi vastausta, muista pienteollisuusyrityksistä viisi vastausta, ravintoloista yhdeksän, toimistoista kaksi, harrastustiloista neljä, kulttuuritiloista kolme, matkailutiloista viisi, asuinrakennuksista viisi, hallirakennuksista neljä ja sienimöistä kahdeksan vastausta. Muita rakennuksia, joita ei voitu luokitella mihinkään edellä olevista ryhmistä saatiin tutkimukseen mukaan kuusi kappaletta. Tässä ryhmässä oli mm. esimerkkikohteena esitelty kalanviljelylaitos. Rakennukset olivat alun perin olleet suurimmaksi osaksi vanhoja navetoita. Lisäksi muutoskohteina oli muutama entinen talli ja sikala. Kyselyn perusteella vanhoista navetoista oli tehty mm. puu- ja lasityöpaja, juustola, marja- ja hillovalmistamo, mehuasema, tekstiilituotteiden valmistamo, herkkusieni -sienimö, perunankuorimo, kalanviljelylaitos, peruna- ja porkkanavarasto, idätyshuone ja kaalivarasto, kalankäsittelytila, leipomo, konekorjaamo ja tuottajatori ym. Vanhoja tuotantorakennuksia oli myös asuinkäytössä asuntoloina, omakotitaloina, kesämökkeinä ja hoivakoteina. Niistä oli myös tehty erilaisia toiminta- ja kulttuuritiloja, kuten esimerkiksi monitoimi-musiikkikeskus, arkeologiakeskus, näyttelytila, klubirakennus, kesäteatteri, monitoimitalo, museo, opistorakennus, teatteri, ulkoilukeskus, päiväkerhotila, näyttelytila, kirkko ja ateljee. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 9

11 2 VANHA RAKENNUS UUDESSA KÄYTÖSSÄ 2.1 Kaikkien muutettujen rakennusten yhteispiirteitä Tutkimuksessa mukana olleet rakennukset olivat siis pääasiassa vanhoja navetoita, mutta mukana oli myös kolme sikalaa ja kolme tallirakennusta. Sikaloista oli tehty sienimö, kulttuuritila, pienteollisuusyritys ja talleista oli tehty sienimö, ravintola ja asuinrakennus. Sienimöitä oli tehty myös kanalasta ja vihannesvarastosta. Rakennusten ikä vaihteli hyvin paljon. Vanhin muutettu rakennus oli alun perin vuodelta 1799 ja uusin vuodelta Eniten oli luvuilla alun perin tehtyjä rakennuksia ja myös 30 -luvun rakennuksia oli suhteellisen paljon. Etenkin pienteollisuusyrityksiä oli runsaasti tässä ikäluokassa. Melkein kaikki asuinrakennukset oli rakennettu 1900-vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Myös vastanneet näyttely- ja kulttuuritilat oli tehty toissa vuosisadalla tai viime vuosisadan alkupuolella. Muutokset oli tehty enimmäkseen muutama vuosi vuoden 2000 molemmin puolin ja vain kolme kohdetta oli muutettu ennen 90-lukua. Vanhin muutos oli tehty jo 70-luvun lopulla. Rakennukset olivat olleet tyhjillään vaihtelevia aikoja, enimmillään jopa 50 vuotta, keskimäärin noin vuotta. Niiden rakennusten osuus, jotka muutettiin välittömästi uuteen käyttöön niiden olematta välillä tyhjänä, oli noin 5 %. Rakennuksiin ei juurikaan oltu tehty niiden elinkaaren aikana aiemmin varsinaisia käyttötarkoituksen muutoksia. Korkeintaan oli vaihdettu esimerkiksi navetassa eläinlajista toiseen tai pidetty rakennusta tilapäisenä varastona. Varsinaista laajennusta ei tehty kuin muutamaan kohteeseen, Yhteen matkailurakennukseen rakennettiin lietesäiliön päälle majoitustiloja ja vanha aiv-säiliö muutettiin lämmitys- ja ilmastointitiloiksi. Terasseja, parvekkeita ja sisäänkäyntejä tehtiin ulkopuolelle moneen kohteeseen. Lähes kaikki rakennukset olivat olleet nykyisellä omistajalla maatalouskäytössä ollessaan, muutamia kohteita oli ollut lähisukulaisten käytössä. Vain pari vastaajaa oli hankkinut rakennuksen ulkopuoliselta uutta käyttöä varten. Vanhoihin rakennuksiin on mahdollista tehdä myös vuokratiloja etenkin kaupunkien ja taajamien lähellä. Kovin syrjäisellä maaseudulla niiden vuokraaminen saattaa olla hankalaa. Tässä tutkimuksessa ainoastaan yksi vastaaja kunnosti rakennuksen vuokrakäyttöön, kolme vastaajaa harkitsi tarjota tiloja vuokralle lähiaikoina. 2.2 Muutoksen lähtökohdat eri käyttötarkoituksille Muutoksen lähtökohtina pienyritystoiminnalle oli joko idea toiminnasta tai vaihtoehtoisesti tyhjä vanha rakennus, joka haluttiin saada aktiiviseen käyttöön. Parissa kohteessa maatalouskäyttö lopetettiin uuden käyttötarkoituksen takia. Yleisesti uudisrakentamista ei harkittu vanhan rakennuksen muuttamisen sijasta lainkaan. Noin 5% vastaajista oli tehnyt vaihtoehtoisen kustannusarvion uudisrakentamisen osalta. Yksi vastaaja piti vanhaa rakennusta persoonallisempana uudisrakennukseen verrattuna ja rakennus pitikin säilyttää rakennuskulttuurillisista syistä. Yksi vastaaja piti vanhan rakennuksen kunnostusta ekologisempana ratkaisuna. Navetan hyvä kunto mahdollisti myös monen mielestä muutoksen. Yksi rakennus vastasi melkein uudisrakentamista, koska vain navetan vanhaa korkeaa kivijalkaa käytettiin. Tässä tapauksessa arvioitiin uudisrakennuksen kustannusten olevan noin 15 % pienemmät, mutta rakennuksen persoonallisuudelle annettiin enemmän arvoa. Kaikissa sienimöissä oli muutoksen lähtökohtana idea toiminnasta, joka katsottiin maatalouskäyttöä kannattavammaksi. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 10

12 Eräällä vastaajalla syynä maatalousrakennuksen muuttamiseen majoitustilaksi oli allergia ja tuotantosuunnan vaihto. Piti löytää tuottava käyttötarkoitus rakennukselle, jonka käyttötarkoitus oli pakko muuttaa. Maatilamatkailusta tuli tälle yrittäjälle uusi tuotantosuunta. Syitä vanhan rakennuksen muuttamiselle asuinkäyttöön olivat tarve saada nopeasti uusi asuinpaikka vanhan purettavan tilalle, pienemmät kustannukset verrattuna uudisrakentamiseen sekä ekologiset syyt. Muutettu rakennus todettiin erilaiseksi ja persoonallisemmaksi kuin kokonaan uusi rakennus. Yksi vastaaja päätyi kunnostamaan vuokralle laitettavan asuinrakennukseen, koska vaihtoehtoisesti harkittu maatilamatkailu ja ravintolayrityksen perustaminen eivät olisi olleet taloudellisesti kannattavia. Muutettujen rakennusten koko Muutettujen rakennusten koot vaihtelivat m 2. Elintarvikkeita valmistavat rakennukset ovat kooltaan m 2, kun muiden pienteollisuusrakennusten pinta-ala vaihteli m 2. Ravintoloilla pinta-alaa oli noin m 2. Suurimmalla osalla niistä oli rakennuksen kaksi kerrosta käytössä, mutta mukana oli myös kolme yksikerroksista rakennusta. Suunnittelu ja luvat Melkein kaikissa kohteissa oli omistaja tehnyt suuren osan suunnittelutyöstä, varsinkin luonnokset ja toiminnallisen suunnittelun osuuden. Noin puolella kohteista oli ProAgria Maaseutukeskuksen suunnittelija hankkeessa mukana ja lähes saman verran käytettiin yksityistä suunnittelijaa. Lähes kaikki vastanneet olivat saaneet sekä rakennustoimintaan, että käyttöön tarvittavat luvat ilman suurempia ongelmia. Jos rakennusta muutettiin ulkoisesti, olisi rakennusluvan saanti ollut hankalampaa varsinkin historiallisesti arvokkaissa rakennuksissa. Tarvittavia käyttötarkoituksen perusteella myönnettäviä lupia olivat mm. ravintolatoimintaan tarvittavat luvat ja hyväksyminen elintarvikehuoneistoksi. Yleisimmin haittaavat tekijät muutostyössä Eri rakennusosien mainittiin haitanneen tilamuutoksia mm. eri kohteissa seinät, pilarit, palkit, ovet tai LVIS -tekniikka haittasivat ja rajoittivat muutosta. Yleisimpiä huonoja puolia muutostyössä oli rakennuksen osittainen huono kunto ja pysyvät rakenteet. Monia haittasi se, että hankkeeseen kuului paljon likaista purkutyötä. Nämä haitat esiintyvät kaikki useassa eri kohteessa samanaikaisesti tai yksittäin. Kuitenkaan varsinaista yhtenäistä haittatekijää kaikkien muutoskohteiden välillä ei ole aineiston perusteella havaittavissa. Vastaajia haittasivat myös rakennuksen väärä koko, paksut väliseinät, lattian purku, hygieniatilojen puuttuminen, sisään - ja uloskäyntien lämmöneristyksen puuttuminen sekä rakennuksen huonetilojen mataluus. Pienteollisuusyrittäjistä puolet vastaajista mainitsi että rakennus oli sopimattoman kokoinen. Muissa ryhmissä oltiin rakennuksen kokoon melko tyytyväisiä. Suhtautuminen kustannuksiin vaihteli suuresti, vain yksi vastaaja piti muutoksen hintaa erittäin korkeana, mutta noin puolet vastaajista pitivät muutosta erittäin edullisena. Sijainti Muutostyömaa sijaitsi lähes aina omassa pihapiirissä. Sijainti oli useimmin etu kuin haitta. Esimerkiksi liikennejärjestelyt eivät olleet muodostuneet ongelmallisiksi uusissa käyttötarkoituksissa. Yleensä sijainti pihapiirissä nähtiin myöhemminkin käytössä vain myönteisenä asiana eikä se haitannut asumisjärjestelyjä. Rakennus ikään kuin kuului muutoksen jälkeenkin pihapiiriin. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 11

13 Etenkin matkailurakennuksiin ja yrityksiin tehtiin pihalle uudet parkkipaikat ja muutettiin teiden paikkoja. Muutama matkailu- ja ravintolayrittäjä ei ollut aivan tyytyväinen siihen, että rakennus on omassa pihapiirissä, mutta toisia vastaavan alan yrittäjiä se ei häirinnyt lainkaan. Neuvona yrittäjät sanoivat, että tällaisissa muutoskohteissa kannattaa matkailuyrityksen sisäänkäynti ja ikkunat tehdä poispäin yksityistaloudesta. Kunto Rakennukset olivat kunnoltaan hyvin vaihtelevia. Muutama rakennus oli niin huonossa kunnossa, että niistä purettiin koko perustusten yläpuolinen rakenne ja uusittiin kaikki kivijalan yläpuoliset osat. Parissa rakennuksessa myös perustukset olivat huonot. Vastauksista tuli esille, että monesti kannattaa kunnostaa vanha rakennus tai edes harkita sitä, vaikka lähtötilanne olisi erittäin huono. Tosin yksi vastaaja kunnosti erittäin huonokuntoisen rakennuksen ravintolaksi ja piti hintaa suhteettoman kalliina. Yrittäjä kertoi, ettei olisi ehkä valmis aloittamaan uudestaan. Myös yksi matkailurakennuksen omistaja tekisi alusta asti kaikki uutta, vaikka mitään suurempaa yksittäistä epäkohtaa ei ollutkaan. Yksi vastaajista oli uusinut lähes kaikki rakennusosat lukuun ottamatta kantavia seiniä. Syynä oli vanhan rakennuksen säilyttäminen rakennuskulttuurisista syistä. Vastaaja piti muutoksen hintaa suhteettoman kalliina. Useimmin huonokuntoisia olivat ala- ja välipohja, väliseinät sekä julkisivut. Runko ja perustukset olivat hyvät tai keskitasoiset, katon kunto oli huono tai keskitasoinen. LVIS -tekniikka puuttui tai oli huonossa kunnossa lähes kaikissa tapauksissa. Myös suhteellisen hyväkuntoisia rakennuksia oli paljon ja monelle vastaajalle rakennuksen hyvä kunto oli ratkaiseva syy valita muutos uudisrakentamisen sijaan. Perustuksia jouduttiin vahvistamaan ainoastaan muutamassa kohteessa. Alapohja Yleistä oli ollut, että muutoskohteissa jouduttiin alapohjan vanha betonilattia purkamaan ja tekemään uusi teräsbetonilaatta. Lähes kaikissa kohteissa mainittiin, että eläintilojen vanhan betonilattian purkaminen oli erittäin suuri työ, sillä se oli yleensä ollut erittäin lujaa tekoa. Myös ruokintapöytien purku osoittautui navetoissa erittäin työlääksi. Alapohjan uusimiseen liittyi monesti paljon raskasta ja likaista purkutyötä, joka usein tehtiin vielä omin voimin. Monet vastaajat yllättyivät purkutyön suuresta määrästä. Monesti alapohja oli pakko purkaa lattian korkeuserojen vuoksi. Yksi vastaaja kertoi, että lattiaa oli laskettu osalla rakennusta yli metrin. Myös lämmöneristysten lisääminen tai viemärien rakentaminen mainittiin alapohjan purkamisen syyksi. Monissa kohteissa ikkunoiden tai ovien paikat haluttiin jättää entiselleen ja siksi alapohjan korkeuden muutos oli ainoa keino nostaa rakennuksen sisäkorkeutta. Useissa kohteissa voitiin vanhat lantakourut hyödyntää LVIS -tekniikan sijoituspaikkana. Maanvaraisen alapohjan maa-aines jouduttiin purkamisen yhteydessä aina vaihtamaan ja tekemään uusi eristys. Kantavat seinät, pilarit ja palkit Useimmissa rakennuksissa oli runkojärjestelmänä kantavat seinät, uudemmissa noin luvuilla rakennetuissa kohteissa oli lisäksi kantavia ja jäykistäviä väliseiniä rakennuksen sisällä tai sitten mahdollisesti niiden sijasta tai lisäksi oli puurakenteinen pilaripalkki-runko. Vanhoissa viime vuosisadan alkupuolella ja sitä ennen rakennetuissa kohteissa kantavat ulkoseinät olivat paksua luonnonkiveä. Kiviseinä oli usein kaksikerroksinen, jolloin kahden kiven välissä oli ilmarako. Seinän paksuus saattoi hyvinkin lähennellä kahta metriä. Sisäpuolella oli tällöin yleensä puurakenteinen pilari-palkkijärjestelmä. Yleisesti muutostöitä haittasivat paksut seinät ja liian pienet oviaukot. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 12

14 Kantavat seinät olivat kohteissa käytännössä aina jätetty paikoilleen ja tilamuutokset oli tehty niiden ehdoilla. Kantavia väliseiniä jouduttiin muutamassa tapauksessa purkamaan ja asentamaan niiden tilalle pilareita ja palkkeja. Yleensä vanha rakennus kuitenkin haluttiin säilyttää alkuperäisenä mahdollisimman pitkälle. Tilat suunniteltiin vanhojen rakenteiden mukaan. Tällöin rakenneosiin ei suhtauduttu epäkohtina vaan kysymys oli arvovalinnasta. Huonetiloja järjesteltiin siten, että huoneet saatiin sopimaan kantavien väliseinien mukaisesti. Pilarit ja kantavat väliseinät rajoittivat tilanmuutoksia useassa kohteessa. Pilarit sijaitsivat usein keskellä uutta tilaa ja käyttötarkoitusta ja näin ollen niiden paikkaa jouduttiin muuttamaan. Muutoskohteissa lahonneita pilareita oli myös monesti uusittu. Jos kuormitus muuttui käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, niin pilareita vahvistettiin ja niiden paikkaa muutettiin tarpeen mukaan. Kuva 2. Pilareista voi olla myös hyötyä. Näyttely- ja monitoimitilassa osittain uusitut pilarit toimivat hyvin näyttelymateriaalien kiinnitysalustoina. Välipohjat Betoniset välipohjat ja holvit rajoittivat eniten rakennuksen käyttökorkeutta. Yhdessä kohteessa jouduttiin anomaan erityislupaa suunnitteluvaiheessa määräyksiä alemmalle käyttökorkeudelle. Jotta navetan alkuperäinen välipohjarakenne voitiin säilyttää, huonekorkeudesta jouduttiin tinkimään 25 senttiä. Näin ollen kerroksen huonekorkeus oli vain 225 sentti, kun määräykset edellyttävät 250 senttiä. Erityislupa saatiin ko. kohteeseen. Kevyet väliseinät Muutoskohteisiin tehtiin paljon kevyitä väliseiniä. Niitä muurattiin tai rakennettiin puusta ja erilaisista levyistä. Tavoitteena oli jakaa suuremmat tilat käyttötarkoituksen vaatimiin pienempiin tiloihin. Myös eteisiä rakennettiin tavoitteena vedonpoisto. Käytännössä kaikkiin kevyisiin väliseiniin pinnoitukset tehtiin uudestaan. Julkisivut Rakennukset olivat yleensä tiili- ja kivirakenteisia, mutta myös puuta oli käytetty muutamassa julkisivussa. Joissain kohteissa, joissa säästettiin vanha kattorakenne, jouduttiin oikomaan paljon ruoteita. Usein navetan ulkoasu pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen muotoonsa. Vaikka julkisivut kunnostettiin täysin, niin ulkonäköä ei usein muutettu lainkaan. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 13

15 Kuva 3. Julkisivu säilytettiin usein täysin entisellään. Ovet ja ikkunat aiheuttivat monessa kohteessa työmaalla ongelmia. Suurin syy ovien ja ikkunoiden muuttamiseen olivat niiden pieni koko. Uudessa käyttötarkoituksessa niitä oli pakko suurentaa. Oviaukon tai ikkunan teko paksuun kiviseinään oli yleensä erittäin suuritöinen. Pienet ovet ja ikkunat haittasivat myös suuresti töitä rakennusaikana. Toisaalta olemassa olevat ovet ja ikkunat rajoittivat tilamuutoksiakin. Varsinkin kohteissa, joissa pyrittiin säilyttämään julkisivu täysin ennallaan, muutoksia jouduttiin sovittamaan olemassa oleviin ikkunoihin. Kuva 4. Joissain kohteissa julkisivuakin vähän muutettiin. Tässä kohteessa rehutornissa oli wc- ja suihkutiloja. LVIS LVIS -tekniikka uusittiin useimmissa kohteissa perusteellisesti. Useimmiten rakennuksissa ei ollut minkäänlaista lämmitysjärjestelmää, aiemmin ainoastaan eläimet olivat tuottaneet tilaan lämpöä. Uuden LVIS -tekniikan rakentaminen oli jokaisessa kohteessa merkittävä osa muutosta. Muutamalla vastaajalla oli öljy- sähkö- tai puulämmitys ennestään vanhassa rakennuksessa. Monesti vanha järjestelmä jätettiin uuden rinnalle. Kaikkiin kohteisiin lisättiin lämmöneristyksiä ja samalla kosteuseristyksiä. Monessa kohteessa jätettiin wc-tilat rakentamatta, jos niille ei ollut välttämätöntä tarvetta. Tällöin rakennus oli yleensä vain omassa käytössä ja asuinrakennus sijaitsi vieressä. Wc-tilat saattoivat olla myös muussa lähistöllä olevassa rakennuksessa. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 14

16 2.3 Muutosten kustannukset ja työmäärä Elintarvikkeita valmistavat yritykset Elintarvikkeita valmistavista yrityksistä neljä vastaajaa ilmoitti muutoksiin vaaditut kustannukset. Suuruusluokka on euroa, keskimäärin euroa. Yksi vastaaja arvioi vastaavan uudisrakennuksen maksavan 2-3 vanhan rakennuksen muutoskustannusten verran. Enimmillään investointitukea näihin kohteisiin saatiin 40 % hinnasta. Muutostyö kesti kohteissa 6-40 kuukautta, keskimäärin 16 kuukautta. Vain kaksi vastaajaa eritteli tarkemmin työhön käytetyn ajan ja näillä molemmilla oman työn osuus oli noin kaksi kolmasosaa kokonaistyöajasta. Pienteollisuusrakennukset Pienteollisuusrakennuksissa muutokset maksoivat euron välillä. Investointitukea saatiin keskimäärin 20 %, enimmillään 40 % hankkeen budjetista. Vain yksi vastaaja on verrannut hintaa uudisrakentamiseen ja todennut uudisrakentamisen olevan noin 20 % kalliimpi. Näissä kohteissa kukaan vastaajista ei ilmoittanut työtunteja eriteltyinä, mutta muutostyön kokonaisaika oli 4-48 kuukautta. Ravintolat Muutostyö kesti ravintolakohteissa 6-12 kuukautta ja omaa työtä käytettiin keskimäärin melko paljon. Muutosten kokonaishinta vaihteli euron välillä. Hinnan todettiin olevan suoraan verrannollinen rakennuksen pinta-alaan. Vain kaksi vastaajaa arvioi muutoksen hintaa uudisrakennukseen verrattuna ja arvioi sen olevan noin % uudisrakennuksen hinnasta. Kaksi vastaajaa ilmoitti saaneensa investointitukea noin kolmanneksen ja yksi vastaaja noin 12 %. Kaksi vastaajaa ilmoitti, etteivät he olleet saaneet tukea ollenkaan. Majoitustilat Yksi vastaaja eritteli majoitustilamuutosten kustannusten osuutta. Suunnittelu maksoi euroa ja kokonaisuudessaan muutos maksoi n euroa eikä tässä luvussa vielä ole oman työn osuutta. Investointitukea saatiin noin euroa. Vakuutusyhtiö omaisuusarvio rakennuksesta on euroa. Rakennus työllistää 3-4 henkilöä yhteensä 40 kk/v. Yksi vastaaja mainitsi, että investointitukia hankkeille ei saatu, yksi mainitsi että saatiin tuesta mukava lisä ja yksi vastaaja mainitsi saaneensa noin 20 % tukea. Keskimäärin vastaajat arvioivat muuttamisen maksavan korkeintaan puolet uudisrakentamisesta. Oman työn osuus kokonaisuudesta oli 25 %. Yleisesti omaa purkutyötä tehtiin paljon ja itse muutosrakentamista tehtiin sekä omana että palkattuna työnä. Asuinrakennukset Asuinrakennuksissa yleisesti omaa työtä käytettiin suunnitteluun tuntia. Purkutyötä omana ja palkattuna työnä oli yleisesti yhteensä noin tuntia ja muutosrakentamista tuntia. Kokonaiskestoaika kaikissa kohteissa keskimäärin oli tyypillisesti noin kaksi vuotta. Yksi vastaaja oli tehnyt koko asuinrakennuksen täysin omana työnä. Yksi vastaaja ilmoitti kustannukset, jotka olivat noin euroa 126 neliöiselle talolle. Oman työn hintaa ei tällöin oltu laskettu mukaan. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 15

17 Konehallit Konehallien muutokset olivat maksaneet euroon. Joku vastaajista oli saanut investointitukea lähes 50 % hankkeen kustannuksista. Eniten kustannuksia maksanut yrittäjä ei ollut saanut investointitukea ja arveli, että uuden rakentaminen olisi tullut halvemmaksi. Konehallimuutoksissa työtä tehtiin paljon itse eikä kaikki olleet ollenkaan laskeneet tunteja. Yksi vastaaja oli arvioinut ajankäyttöä seuraavasti: omaa suunnittelua 50 tuntia, purkutyötä 300 tuntia ja itse rakennustyötä tuntia. Lisäksi ulkopuolista työtä tehtiin suunnittelussa n. 100 tuntia ja itse rakentamisessa tuntia. Kokonaisaikana laskettuna muutostyöt kestivät 10 kk-2 vuotta. 2.4 Rakennukset uudessa käytössä Elintarvikkeiden valmistus Useimmat vastaajat eivät maininneet rakennuksessa olevan suuria epäkohtia käytössä. Jonkin verran oli uutta toimintaa häirinnyt rakennuksen sopimaton koko, pysyvät rakenteet, hygieniatilojen epäkäytännöllinen sijainti, sisään- ja uloskäyntien hankalat sijaintipaikat sekä liian pienet oviaukot. Yhden elintarvikkeita valmistavan yrityksen omistaja tekisi suuremmat oviaukot ja suunnittelee muuttavansa ne vielä uudelleen. Pihan ja piha-alueiden toimivuus oli vastaajilla hyvä tai keskinkertainen. Julkisivujen ulkonäön katsottiin yleensä olevan muutoksen jälkeen hyvä tai erittäin hyvä. Myös sisätilojen ulkonäköön oltiin kohtalaisen tyytyväisiä. Muutoksen taloudellista kannattavuutta käytössä ei kukaan maininnut huonoksi, vaan hyväksi tai erittäin hyväksi. Yhdessä kohteessa ilmeni, että muutoksen yhteydessä oli valittu väärä lattiapinnoite. Yksi vastaaja tekisi myös nykyistä laadukkaammat lattiapinnat ja asentaisi viemärit jokaiseen tilaan. Lattiaksi elintarvikevalmistustilaan sopii esimerkiksi epoksihiertomassa ja pintakerrokseksi värihiekka. Siivoushuoneeseen on syytä sijoittaa kaatoallas ja riittävästi hyllyjä. Vaikka elintarviketilojen pääasiassa vaaditaan valkoinen pvc pinnoite, joihinkin elintarviketiloihin oli riittänyt pintamateriaaliksi pintakalkitus. Yksi vastaaja katsoi luonnonkivipintamateriaalin haittaavan muutosta hankalan pinnoittamisen takia. Elintarviketiloissa on syytä huomioida materiaaliliikenne. Esimerkiksi pumppukärryjen sopivuus kylmiöihin ja vastaaviin tiloihin helpottaa työtä oleellisesti. Pienteollisuus Pienteollisuusyrityksistä vain yksi vastaaja mainitsi pysyvien rakenteiden haittaavan jokapäiväistä käyttöä. Yleisesti rakennukset olivat kaikilta osin hyviä tai erittäin hyviä Yksittäisiä mainintoja oli että rakennus on persoonallinen, mieleen jäävä ja vanhalla rakennuksella oli positiivinen imago matkailu ja yrityskäytössä. Huonoa yritystoiminnan kannalta oli syrjäinen sijainti, liikennevirtoihin nähden kaukana pääteiltä. Haittana mainittiin kunnallistekniikan (vesi) puuttuminen sekä tietoliikenneyhteydet hajaasutusalueella. Yksi yrittäjä tekisi pieniä muutoksia tavoitteena lisätä toiminnan tehokkuutta, kuten sijoittaisi toisin varaston ja kylmäkoneen paikat. Jossain kohteessa oli tullut ilmi käyttöaikainen alhainen kustannustaso. Ravintolat Ravintoloiksi muutettujen rakennusten etuina pidettiin erilaista miljöötä, persoonallisuutta, jotkut olivat muutoksella tavoitelleet jonkinlaista elämyskohdetta. Toisaalta esim. pienet keittiötilat ja pysyvien rakenteiden aiheuttamat haitat vähensivät tilojen toimivuutta. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 16

18 Tutkimuksessa mukana olleiden ravintoloiden liikevaihto on euroa vuodessa. Keskimäärin ravintoloiksi muutetut rakennukset olivat osoittautuneet käytössä hyviksi. Toimistot Toimistorakennuksen muutos oli esteettisesti erittäin onnistunut sekä ulkoa että sisältä. Rakennus oli erikoinen ja poikkeaa tavanomaisesta. Omistajan mielipide oli, että kannattaa käyttää arkkitehtia vain esteettisten ratkaisujen tekemiseen. Muutos oli hidas toteuttaa ja toimivuus käytössä voisi olla parempi. Myös sähkönkulutus on rakennuksessa suuri. Majoitustilat ja asuinrakennukset Majoitustiloilla käytössä ilmenneitä epäkohtia olivat olleet usealla vastaajalla rauhattomuus pihapiirissä ja jonkin verran hankalat liikennejärjestelyt. Oman pihan läpi kulkeva tie haittasi yksityisyyttä. Pysyvistä rakenteista, sisäänkäynneistä tai hygieniatilojen sijoituksesta ei ollut käytössä ollut toisilla vastaajilla mitään ongelmia ja toisilla taas oli. Hankkeiden ja toiminnan taloudellisuutta uusituissa tiloissa arvioitiin yleisesti hyväksi tai keskinkertaiseksi. Jotkut vastaajat pitivät yhteistoimintaa alueen yrittäjien kanssa tärkeänä. Monet vastaajat sanoivat tilojen omalinjaisuuden olevan toiminnan elinehto. Maisemat yleensä olivat hyvät, rakennusmuutosten ulkonäkö oli onnistunut. Monet olivat myös saaneet myönteistä mediajulkisuutta jo muutosta tehtäessä. Sienimöt Kolme vastaajaa ilmoitti sienimöiksi muutettujen rakennusten energiankäytön olevan epätaloudellista ja sienikasvatustilojen käytön olevan kallista. Taloudellisuus käytössä oli vastaajien mukaan kaiken kaikkiaan ollut yleensä keskinkertainen. Sienimöiden viemäröinnissä ja ilmastoinnissa oli ollut ongelmia. Paksut seinät sopivat hyvin kasvatukseen, mutta lämmitys oli kallista. Yleisesti sienimöt olivat olleet vain keskinkertaisesti toimivia. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että rakennus oli lähellä ja sopi pihapiiriin. Huonona puolena mainittiin logistiikkaongelmat. Kaksi vastaajaa sanoi ovien olevan hankalissa paikoissa. Vastaajat muuttaisivat huoneiden sijaintia ja kokoa, jos tekisivät uuden muutoksen. Tilasuunnittelu olisi erittäin tärkeä, mutta valmiita suunnitelmia sienten kasvatukseen tarkoitetuista rakennuksista ei ole olemassa. Yksi sienimön omistaja oli miettinyt myös kokonaan uuden sienimön rakentamista. Toinen vastaaja taas olisi halunnut myydä kaikki pois ja aloittaa uudelleen, mutta syy löytyy tuotteen kannattamattomasta hinnasta eikä rakennuksen toimimattomuudesta. Rakennusfysiikka Lämpötilaolosuhteet olivat onnistuneet yli puolella elintarvikealan yrityksistä melko huonosti, vain kaksi vastaajaa oli niihin tyytyväisiä. Yhdellä vastaajista lämpötilaolosuhteet eivät toimineet, vaan rakennus on talvella viileä ja kesällä lämmin, toisella taas rakennus pysyi viileänä myös kesällä, jolloin viileää säilytystilaa oli yllin kyllin tarjolla. Erään vastaajan mielestä rakennuksen taloudellisuus johtui pääosin rakennuksen hyvästä lämpötaloudesta. Monet vastaajat rakennustyypistä riippumatta mainitsivat heikon äänieristävyyden uusitussa rakennuksessa. Vanhan rakennuksen ääneneristävyys saattaa olla alun perin varsin olematon. Ääneneristykset kannattaa tehdä kunnolla erityisesti tiloissa, joissa vierailee kerralla suuri joukko ihmisiä. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 17

19 Varautuminen muutoksiin tulevaisuudessa Kolmessa elintarvikkeiden valmistuskohteessa oli varauduttu laajentamaan jo tehtyä rakennusta myöhemmin muuttamalla tyhjiksi jääneitä tiloja vähitellen ja investoimalla vähitellen tarvikkeisiin. Yksi ravintola oli varautunut muuttamaan tilan tulevaisuudessa asuintilaksi. Kulttuuritilassa yksi ulkoseinä oli hieman huonosti eristetty, näin varauduttiin laajentamaan ko. tilaa. Näyttelytilassa varauduttiin muuttamiseen siten, että lattiavalun alle tehtiin varalta viemärikanavat. Asuinrakennusten muuttamiseen tulevaisuudessa varauduttiin mm. tekemällä varauksia LVIS -suunnitelmaan, rakentamalla taloon siipi ja tekemällä väliseinät siirrettäviksi sekä kunnostamalla etukäteen tyhjiksi vielä jääviä tiloja. Puolessa sienimöistä väliseinät tehtiin helposti siirrettäviksi ja poistettaviksi muutosta silmälläpitäen. Lisäksi kunnostettiin tiloja etukäteen. ja jänneväli mitoitettiin muuttamista silmälläpitäen sekä varauduttiin laajentamaan koko rakennusta. Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 18

20 3 ESIMERKKIKOHTEIDEN KUVAUKSET 3.1 Juustola, tilauskahvila Rakennuksen tiedot ja muutoksen lähtökohdat Kymenlaaksossa sijaitseva juustola tehtiin vuonna 1999 vanhasta navetasta. Rakennus oli nykyisellä omistajalla maatalouskäytössä. Tilalla on edelleen pellot ja metsät tuotantotoiminnassa. Maatalouskäyttö todettiin kannattamattomaksi, koska toisaalta 10 lehmän parsinavetta olisi ollut liian pieni ja toisaalta maitokiintiöiden lisääminen tuntui hankalalta. Navetan laajennus, samoin kuin uuden navetan rakentaminenkin olisivat olleet liian isot investoinnit, joten piti löytää navetalle joku tuottavampi käyttötarkoitus. Omistaja oli jo harjoittanut vastaavaa liiketoimintaa tehden juustoja kotonaan vuodesta 1992, joten oli luontevaa jatkaa samalla alalla. Kokonaisuudessaan rakennus oli hyväkuntoinen ja siksi päädyttiin vanhan rakennuksen muuttamiseen uudisrakentamisen sijaan. Vaihtoehtoisesti suunniteltiin myös siipeä asuinrakennukseen. Ajatus kuitenkin hylättiin, sillä navetan muuttamisessa vältyttiin turhalta uudisrakentamiselta ja pihan pienentymiseltä. Rakennus oli yksikerroksinen ja pinta-alaa oli yhteensä 107 m 2. Tästä juustolan osuus on 57 m 2 ja sen yhteydessä olevan tilauskahvilan osuus 50 m 2. Juustonvalmistus oli rakennuksen ensisijainen käyttötarkoitus ja kahvila syntyi yli jääneeseen tilaan juustolan rinnalle. Jos tilalle olisi rakennettu uudisrakennus, niin kahvilaa ei ehkä olisi tehty lainkaan. Kahvilatoiminta oli kohtalaisen pientä, välttämättä joka päivä ei käynyt asiakkaita ollenkaan, mutta ainakin kerran viikossa joku poikkesi. Kahvilan tilat olivat suurille kävijäryhmille liian pienet, bussilastillinen ihmisiä ei mahtunut kerralla sisään. Muutaman kerran vuodessa kahvilassa järjestettiin tilaisuuksia, kuten esimerkiksi paikallisten yhdistysten kokouksia. Kuva 5. Juustolan yhteydessä oleva kahvila Rakenteet ja niiden kunto ja mitä tehtiin Rakennuksessa olivat kantavat tiiliulkoseinät. Rakennuksen julkisivun alaosa oli tiiltä ja yläosa puuta. Julkisivujen tiiliverhouksessa oli vesiroiskeita ja tämän vuoksi ulkopuoli maalattiin. Pihan liikennejärjestelyissä ei tehty muutoksia. Rakennusta ei ollut tarpeen laajentaa, ainoastaan veranta rakennettiin sisäänkäynnin kohdalle. Sisään ja uloskäynnit Työtehoseuran raportteja ja oppaita 25 (2006) 19

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Kysely maatalousyrittäjille Sarkamessuilla

Kysely maatalousyrittäjille Sarkamessuilla Kysely maatalousyrittäjille Sarkamessuilla 2012 1. JOHDANTO Tutkimus toteutettiin Palvelevat puuyritykset hankkeessa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus ja SeAMK Liiketoiminta.

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

IKÄIHMINEN HAJA-ASUTUSALUEELLA - PIENTALOJEN ESTEETTÖMYYS- JA ENERGIAKORJAUSTEN KANNATTAVUUS

IKÄIHMINEN HAJA-ASUTUSALUEELLA - PIENTALOJEN ESTEETTÖMYYS- JA ENERGIAKORJAUSTEN KANNATTAVUUS 1 IKÄIHMINEN HAJA-ASUTUSALUEELLA - PIENTALOJEN ESTEETTÖMYYS- JA ENERGIAKORJAUSTEN KANNATTAVUUS Senior Citizens Living in Sparsely Populated Residential Areas - Support for Structural Repairs Targeting

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN 4.9.2012 Sivu 1/5 LAUSUNTO AKAAN KAUPUNKI KIINTEISTÖPALVELUT jaakko.parviainen@akaa.fi ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN PURETTAVA PAJANTIEN PÄIVÄKOTI PAJANTIE 6 37830 VIIALA YLÖ-ASBEST OY Arto

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 HELMIKUU 2015 OMATALORAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ Tämä analyysi on tehty Omatalon toimeksiannosta helmikuussa 2015. 1 OMAKOTIRAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ,

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO RAKENNUSTAPASELOSTUS YLEISTIEDOT PAIKKATIEDOT Rakennuskohteen nimi Kaukaan Virkailijakerho Osoite Kaukaankatu 28 Rakennuspaikkaa koskevat tiedot (tontti, kaavoitus,

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Mitä huomioitava tallin suunnittelussa? tallityypin valinta

Lisätiedot

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015 RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

As. Oy Sammon Tähti. Myynti ja rakentaja: ValajaGroup Oy

As. Oy Sammon Tähti. Myynti ja rakentaja: ValajaGroup Oy As. Oy Sammon Tähti Hämeenlinnan Sampo 3:n suositulle alueelle rakennettava 11 huoneiston rivitaloyhtiö. Jos arvostat hyvää laatua ja toimivuutta varaa siis kohteestamme unelmiesi koti! Myynti ja rakentaja:

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus. Kauniainen. 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5

KUSTANNUSSELVITYS. Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus. Kauniainen. 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5 KUSTANNUSSELVITYS Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus Kauniainen 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5 Dokumentin tiedot Laatija Ari Saari Puh. 020 7420 228 GSM 044-2828698 Sähköposti

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA 18.2.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Yhteenveto 3 Laskentaperusteet 5 Riskit 6 Liitteet 6 Dokumentin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

IDEN PERUSKORJAUKSET

IDEN PERUSKORJAUKSET TALOYHTIÖIDEN IDEN PERUSKORJAUKSET säästöjen etsiminen lisä- ja muutostöiden minimointi voiko urakoitsija olla mukana jo suunnitteluvaiheessa? aikataulutus lisärakentaminen yhtenä rahoituskeinona Säästöjen

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat:

Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 Kv. 9.2.2015 / 10. Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Ruokolahden kunta Kh. 5.2.2015 / 38 1 KIRKONKYLÄN KOULUN TILAVAIHTOEHDOT KUNNANHALLITUS 5.2.2015 Vaihtoehto VE 1 Olemassa olevista kunnan omistamista tiloista käytetään seuraavat tilat: Rasilan päiväkoti

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSHALLI HÖYTÄMÖSTÄ

MYYDÄÄN TEOLLISUUSHALLI HÖYTÄMÖSTÄ MYYDÄÄN TEOLLISUUSHALLI HÖYTÄMÖSTÄ JAX-TALO Oy:n koko osakekanta Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi OSOITE SIJAINTI Höytämöntie

Lisätiedot

www.arcanova.ee, www.arcanova.no OMAKOTITALOT, SAUNAT, HUVILAT Norjalaisen puurakennuksen laatu Virossa

www.arcanova.ee, www.arcanova.no OMAKOTITALOT, SAUNAT, HUVILAT Norjalaisen puurakennuksen laatu Virossa OMAKOTITALOT, SAUNAT, HUVILAT Norjalaisen puurakennuksen laatu Virossa 2 ARCA NOVA ELEMENT OY on... Arca Nova Gruppen konserniin kuuluva talotehdas, joka sijaitsee Juurun maalaiskunnassa, Raplasta 12 km

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS 83/10.03/2013. Tekninen lautakunta 27.11.2013 78

KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS 83/10.03/2013. Tekninen lautakunta 27.11.2013 78 Tekninen lautakunta 78 27.11.2013 Kunnanhallitus 5 10.01.2014 Tekninen lautakunta 10 15.01.2014 Kunnanhallitus 27 27.01.2014 Tekninen lautakunta 46 21.05.2014 KIINTEISTÖ OY ENSON METSURITALON PERUSKORJAUS

Lisätiedot

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla? Kokonaisvaltaisuus sisäilmaongelmien ratkaisemisessa Mitä se on? Espoon kaupungin Tilakeskus ja Sisäilmayhdistys ry 14.5.2014 Hotelli Kuninkaantie

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Yhtiön kunnossapitovastuu (4:2) Rakenteet, eristeet, perusjärjestelmät

Lisätiedot

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla :

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : RAKC.3004 Rakennustekniikka Luento 1 / osa 2. Rationaalinen tilasuunnittelu Dipl. ins. Hannu Hirsi A E 01.09.15 Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : Asiakkaan, käyttäjän tarpeet ja toiminta : Rakennuksesta

Lisätiedot

HUONEISTO G HINTA HUONEISTO D HINTA. ValajaGroup Oy

HUONEISTO G HINTA HUONEISTO D HINTA. ValajaGroup Oy HUONEISTO G Tilat: 2 H + sauna Pinta-ala: 48 m 2 Sijainti: Riihimäki 2 H + sauna Osoite: Otonpolku 3, Riihimäki Kerros: 1/1 Näköalat: päätyhuoneisto Keittiön varusteet: jää/pakastinkaappi, keraaminen liesi,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Verkkovajan restaurointi

Verkkovajan restaurointi Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä

Lisätiedot

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI

MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI MERKKIAINETUTKIMUS, 14.11.2014 VIERTOLAN KOULU, JOKIRANNAN YKSIKKÖ, PAVILJONKI Sivu 1 / 9 SISÄLLYS: 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 1.1. Kohde... 2 1.2. Tutkimuksen tilaaja... 2 2. Tiivistelmä... 2 3.

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Tiivistelmä. Tupakkalakikysely 2008

Tiivistelmä. Tupakkalakikysely 2008 TUPAKKALAKIKYSELY Tupakkalakikysely Tiivistelmä Suomen Yrittäjät teki kyselyn liittyen tupakkalain muutokseen keväällä. Kysely lähetettiin reilulle ravintola-alan jäsenyrittäjälle. Pk-yrittäjistä vastasi

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen Taustaa hankkeelle - Rakennus rakennettiin vuosina 1937-1941 Helvar Oy:n radiotehtaaksi. - Rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan teollisuusrakennuksesta, asuinkäyttöön

Lisätiedot

As. Oy Naantalin Metsätähti

As. Oy Naantalin Metsätähti 1 As. Oy Naantalin Metsätähti PERUSTAMINEN JA PIHA: Rakennukset perustetaan pohjatutkijan ohjeiden ja rakennesuunnitelmien mukaan teräsbetonipaaluin sekä maanvaraisesti. Piha-alue on liikennöitäviltä osin

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS

VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS OHJE Marraskuu 2014 Korvaa ohjeen Joulukuu 2012 1.0 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS UUDISRAKENNUKSISSA pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Kohde Suomen kasarmit Varastorakennus 20 Vuorikatu, Hämeenlinna

Kohde Suomen kasarmit Varastorakennus 20 Vuorikatu, Hämeenlinna 1 1. KOHTEEN TIEDOT Kohde Vuorikatu, Hämeenlinna Tilaaja Asko Taskila, Senaatti-kiinteistöt Myyntipäällikkö Kehityskiinteistöt PL 237 (Lintulahdenkatu 5 A) 00531 Helsinki gsm. 040 511 2157 2. TEKNINEN

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

Velaton hinta: 146 400 Mh. 64 131,03 Velkaosuus 82 268,97 3 050 /m 2. Säilytystilat: komerot, huoneistokohtainen ulkovarasto

Velaton hinta: 146 400 Mh. 64 131,03 Velkaosuus 82 268,97 3 050 /m 2. Säilytystilat: komerot, huoneistokohtainen ulkovarasto HUONEISTO Huoneistot: B4 ja B8 2 H +tupakeittiö + sauna Pinta-ala: 48 m 2 Sijainti: Riihimäki 2h + tupakeittiö+ sauna Osoite: Otonpolku 1, Riihimäki Näköalat: päätyhuoneisto Keittiön varusteet: jää/pakastinkaappi,

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Hankehakemuksen käsittely ELYssä. Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus

Hankehakemuksen käsittely ELYssä. Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus Hankehakemuksen käsittely ELYssä Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus YLEISTÄ -selvitetään rakentamisen luvan tarve ja ehdot sille -hankitaan ammattitaitoinen suunnittelija (koulutusammatti,

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

MYYDÄÄN MERIVARTIOASEMA KOKKOLASTA

MYYDÄÄN MERIVARTIOASEMA KOKKOLASTA MYYDÄÄN MERIVARTIOASEMA KOKKOLASTA Märaskärintie 111, 68550 Öja Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 www.catella.fi OSOITE MYYTÄVÄ KOHDE Märaskärintie 111,

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot