Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten sijoittumispäätöksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten sijoittumispäätöksiä"

Transkriptio

1 Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten sijoittumispäätöksiä Sijoittumistekijöitä ja tapaustutkimuksia Etelä Suomessa Elisa Holma Sakari Kajander Turun yliopisto MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

2

3 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS JA TUTKIMUSKESKUS Joukahaisenkatu 3-5 B TURUN YLIOPISTO Puh Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten sijoittumispäätöksiä Sijoittumistekijöitä ja tapaustutkimuksia Etelä-Suomessa Elisa Holma Sakari Kajander TURKU 2010 ISBN

4 Esipuhe Alueellinen kilpailukyky koostuu laajasta joukosta osatekijöitä, joista yhtenä tärkeänä ovat logistiset tekijät. Alueellisen kilpailukyvyn merkittävänä ilmentymänä puolestaan ovat alueelle kohdistuvat yritysten sijoittumispäätökset. Tässä tutkimuksessa on tutkittu näiden elementtien alueellisen kilpailukyvyn, logistiikan ja yritysten sijoittumisen kokonaisuutta ja keskinäisiä suhteita. Aihetta lähestytään aluksi teoriaosuuden kautta. Siinä alueellisen kilpailukyvyn, sijaintiteorioiden, yrityslogistiikan ja aikaisempien sijoittumistekijätutkimusten perustella luodaan laajaa sijoittumisen viitekehystä. Sen jälkeen empiirisellä aineistolla pyritään kuvaamaan, kuinka viitekehysosion teemat ilmenevät käytännössä Etelä Suomen alueelle sijoittuneissa yrityksissä teollisuuden, tukkukaupan ja logistiikan alalla. Lopuksi käsitellään tapaustutkimuksina kymmenen yrityksen sijoittumista Etelä Suomeen. Yrityshaastatteluin kerättyjen aineistojen avulla tuodaan tutkimuksen teemat konkretian tasolle. Tutkimus on osa Etelä Suomen kuljetuskäytävän kilpailukykyä kehittävää ELLO hanketta. ELLO on Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama hanke, jossa luodaan kansainvälinen markkinointikampanja kuljetuskäytävän tunnettuuden lisäämiseksi, tuotetaan uutta tietoa logistiikka alan suorituskyvystä ja tulevaisuuden liiketoimintaympäristöstä sekä tunnistetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikkakeskittymien ekologisuuden ja turvallisuuden kehittämiseksi. ELLO hanketta toteuttavat NELI North European Logistics Institute, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskus (MKK), Lappeenrannan teknillisen yliopiston Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Turku Science Park. Nyt käsillä oleva tutkimusraportti on toteutettu ELLOn työpaketissa WP1, jossa käsitellään logistiikka alan taloudellisen suorituskyvyn, Etelä Suomen logistisen toimintaympäristön ja yritysten sijoittumistekijöiden teemoja. Työpaketin toteutuksesta vastaa MKK. Tekijät haluavat lämpimästi kiittää mukana olleita yrityksiä, jotka ovat sekä kyselyihin että haastatteluihin osallistumalla mahdollistaneet tämän tutkimuksen tekemisen.

5 Sisällys Johdanto... 5 Alueellinen kilpailukyky... 6 Alueellisen kilpailukyvyn elementit... 6 Alueellinen imago kilpailutekijänä... 7 Alueellisen kilpailukyvyn mittarit ja tutkimukset... 8 Logistiset tekijät ja alueiden kilpailukyky Sijaintiteoriat ja toimintojen keskittyminen Sijaintiteorioiden suuntauksia Sijaintikysymykset globaalissa taloudessa Toimintojen keskittyminen Logistiikka yrityksissä Logistiikan rooli Logistiikan trendejä Logistiikkastrategia ja vaativat toimitusketjut Logistiikan kustannukset Yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat tekijät Yritys sijaintipäätöksen edessä Tuotannon ja varastoinnin sijoittuminen Logistiset tekijät ja yritysten sijoittuminen Suomalaisia sijoittumistutkimuksia Uudet yritykset tutkimuskohteena Uusien yritysten määristä Suomessa Tutkimuksen kohdeyritykset Yritysaineisto ja tutkimusmenetelmät Yritysaineisto: Taustat ja sijoittuminen Yritysten taustoja Logistiikka teollisuus- ja tukkukauppayrityksissä Sijoittumiseen vaikuttaneet tekijät Logistiikka sijoittumispäätöksissä Yrityshaastattelut: Miksi investoitiin Etelä-Suomeen? SteelTeam Service Center Oy, Uusikaupunki FinnProtein Oy, Uusikaupunki Posten Logistik SCM Oy, Turku LogiCityn alue, Turku TNT Suomi Oy DHL Express Oy Suomen Kaukokiito Oy Kujalan Logistiikkakeskus, Lahti Transpoint Oy Ab Lacell Oy, Iitti WinWinD Oy, Hamina Yhteenveto Kirjallisuus Yrityshaastattelut... 55

6

7 Johdanto Yritykset vaativat toimintaympäristöltään ominaisuuksia, jotka edesauttavat yritysten kilpailukykyä kilpailijoihinsa nähden. Eri alueilla nämä ominaisuudet ovat erilaisia, mikä johtaa siihen, että toiset alueet ovat yritysten näkökulmasta toisia houkuttelevampia. Siksi toisaalla alueiden menestyessä ja kasvaessa toisaalla saatetaan kärsiä uusien yritysinvestointien puutteesta. Alueiden voidaan nähdä kilpailevan keskenään uusista yritysinvestoinneista, jotka luovat alueelle vaurautta paitsi suorien verotulojen, myös työllistysvaikutuksen kautta. Alueellisesta kilpailukyvystä puhuttaessa tarkoitetaankin juuri alueiden kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle uusia yrityksiä. Alueiden välisen kilpailun myötä tärkeää on myös tiedottaa alueen hyvistä ominaisuuksista, siksi imagotyöstä ja alueiden markkinoinnista onkin tullut keskeinen keino potentiaalisten uusien yritysten tai asukkaiden houkuttelemiseksi. Alueiden logistiset ominaisuudet ovat yksi merkittävä kilpailutekijä. Hyvät yhteydet paitsi lähialueiden markkinoille, yhä lisääntyvässä määrin myös kansainvälisesti, ovat usein keskeisessä asemassa yritysten harkitessa mahdollisia sijoittumisvaihtoehtoja. Kansainvälisten yhteyksien portit, satamat tai lentokentät, ovatkin keskeisiä alueellisia kilpailutekijöitä, jotka houkuttavat yrityksiä. Erityisen paljon merkitystä logistisilla yhteyksillä on valmistavalle teollisuudelle, logistiikkakeskuksille ja kokonaisvaltaisia logistiikkapalveluita tarjoaville yrityksille, joiden toiminta perustuu pitkälti materiaalivirtojen kuljettamiseen. Kansainvälisen kaupan kasvun myötä kansainvälisten tavaravirtojen merkitys on kasvanut huomattavasti, ja yritysten maailmanlaajuiset toimitusketjut vaativat tehokasta logistiikan hallintaa. Logistiikan tehokas organisoiminen saattaa tuottaa yritykselle merkittäviäkin kustannussäästöjä, ja toimintojen tehokkuuden takaamiseksi yrityksissä on lähes poikkeuksetta keskitytty olennaisimpaan osaamisalueeseen. Logistiikka onkin useimmiten ulkoistettu ainakin osittain ulkopuolisille logistiikkapalveluyrityksille, jotka yhä useammin tarjoavat kokonaisvaltaisia logistiikkapalvelupaketteja lisäarvopalveluineen. Yritysten sijoittumiseen vaikuttaneita tekijöitä on tutkittu varsin runsaasti sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla. Yritysten sijoittumista on tutkittu paitsi teoreettisesti, myös empiirisesti yrityskyselyin ja -haastatteluin. Yritysten sijoittuminen kytkeytyy vahvasti osaksi alueellista kilpailukykyä alueiden kilpaillessa keskenään uusista yrityksistä. Logistiset tekijät ovat yksi alueelliseen kilpailukykyyn ja yritysten sijoittumiseen vaikuttava tekijä, mutta harvoin se yksin ratkaisee yrityksen sijoittumista. Sijoittuminen tapahtuu aina osana laajempaa kontekstia makro- ja mikrotaloudellisten, yrityksen sisäisen strategian ja ehkä osin henkilökohtaisten verkostojenkin muodostamissa puitteissa. Tässä tutkimuksessa luodaan aluksi alueellisen kilpailukyvyn, sijaintiteorioiden, yrityslogistiikan ja aiempiin tutkimuksiin perustuvien yritysten sijoittumistekijöiden muodostama viitekehys. Suhteellisen laajan viitekehyksen tarkoituksena on osoittaa sijoittumiseen liittyvien tekijöiden moniulotteisuutta kuitenkin keskittyen ennen kaikkea logistisiin tekijöihin. Empiirisellä aineistolla pyritään esimerkkiaineiston pohjalta kuvaamaan, kuinka viitekehysosiossa esitetyt teemat ilmenevät käytännössä Etelä-Suomen alueelle sijoittuneissa yrityksissä teollisuuden, tukkukaupan ja logistiikan alalla. Case-yritysten kautta teemat tuodaan konkreettiselle tasolle. Tutkimuskysymykset voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Miten alueellinen kilpailukyky, logistiikka ja yritysten sijoittuminen kytkeytyvät toisiinsa? 2. Millaisia logistisia vahvuuksia Etelä- Suomella on? 3. Millaiset tekijät vaikuttavat yritysten sijaintipäätöksiin? 4. Millaisia tekijöitä on Etelä-Suomeen viime vuosien aikana perustettujen yritystoimipaikkojen sijoittumisen taustalla? 5. Millaiseksi case-yritysten sijaintialueen logistinen toimintaympäristö koetaan? 5

8 Alueellinen kilpailukyky Alueellisen kilpailukyvyn elementit Alueellisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueen kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia. Yritykset ja asukkaat ovat alueiden keskeisiä toimijoita; yritysten sijoittuminen ja asukkaiden muutto sekä alueiden välillä että alueiden sisällä muokkaavat aluekehitystä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Alueellista kilpailukykyä voidaan siten tarkastella myös yritysten sijoittumis- ja investointipäätösten näkökulmasta, jolloin alue on kilpailukykyinen, jos sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. 1 Alueen kilpailukyky voidaankin nähdä edellytyksenä alueen taloudelliselle menestykselle: Toimintaympäristö vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn, ja alueiden kilpailukyky puolestaan riippuu siitä, millaisen toimintaympäristön ne taloudelliselle toiminnalle muodostavat. Alueen kilpailukykyä kuvaavat tunnusluvut ovatkin vahvasti yritysten kilpailukykyyn ja asukkaiden hyvinvointiin viittaavia. Kilpailukykyisen alueen tunnusmerkkejä ovat mm. korkea asukaskohtainen BKT, työllisyys ja ansiotaso, joihin kilpailukykyinen yritystoiminta keskeisesti vaikuttaa. 2 Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä tarkasteltaessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että alueiden kehitys ja niiden kilpailukyvyn muodostuminen ovat aina monimuotoisia prosesseja, joissa syyn ja seurauksen erottaminen ei aina ole mahdollista 3. Alue on kilpailukykyinen, jos sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Kasvuteorioilla on selitetty taloudellista kasvua alueiden välisillä eroilla tuotannontekijöissä ja teknologian tasossa. Perinteisen kasvuteorian mukaan taloudellinen kasvu syntyy lisääntyneen kokonaistuotannon ansiosta, yksinkertaisimmillaan yhdistämällä työpanosta ja pääomaa. Uusklassisessa kasvuteoriassa mukaan on kuitenkin otettu myös fyysinen ja inhimillinen teknologinen kehitys 4, jonka syntymekanismia selitetään myöhemmin kehittyneessä uudessa kasvuteoriassa. Uuden kasvuteorian mukaan teknologinen kehitys syntyy inhimillisistä voimavaroista tiedosta ja ideoista joiden tuottamat keksinnöt ja innovaatiot tuottavat taloudellista kasvua 5. Koska kasvuteoria ei ole kyennyt riittävästi selittämään alueellisia kasvueroja, myöhemmin siinä on otettu huomioon myös sosiaalinen pääoma eli yhteisön tapakulttuuri, joka voidaan nähdä yhtenä tuotannontekijänä. Sosiaalisen pääoman keskeisiä käsitteitä ovat luottamus, vastavuoroisuus ja verkostot. Kasvuteorioilla ei kuitenkaan pystytä selittämään tuotannon maantieteellistä sijaintia eikä alueellisen keskittymisen voimakkuutta. Näihin kysymyksiin pyrkiikin vastaamaan uusi talousmaantiede. 6 Kaupunkiseutujen taloudellista kasvua ja alueellista kilpailukykyä edistävät etenkin osaamista ja huipputeknologiaa soveltavat yritykset. Talouden ja kaupan globalisaation myötä hallinnollisten rajojen merkitys taloudellisen toiminnan suuntaajana on hälventynyt, mutta samanaikaisesti alueiden ja kaupunkiseutujen asema osana kansainvälistä talousjärjestelmää on kasvanut. Globaalissa taloudessa kaupunkiseutujen taloudellista kasvua ja alueellista kilpailukykyä edistävät etenkin osaamista ja huipputeknologiaa soveltavat yritykset, jotka kasvavat nopeasti, luovat uusia osaamista vaativia työpaikkoja ja suuntautuvat usein vientimarkkinoille. Tällainen osaamiseen perustuva kansainvälinen yritystoiminta voi valita sijaintinsa suhteellisen vapaasti, riippumatta maantieteellisistä rajoista. Käytännössä sijoittuminen kuitenkin edellyttää yritystoiminnan 1 esim. Huovari ym. (2001) 2 Huovari ym. (2001) 3 ks. esim. Huovari ym. (2001) 4 esim. Solow (1957) 5 Romer (1990) 6 Huovari ym. (2001) 6

9 kannalta oleellista infrastruktuuria, yritystoimintaa tukevia organisaatioita ja toimijakeskittymiä, kuten kehittämisorganisaatioita ja yhteistyökumppaneita, sekä korkeaa osaamista vaativilla aloilla etenkin osaavan työvoiman saatavuutta. 7 Alueellinen kilpailukyky on monen tekijän summa. Kuvassa 1 esitetään, millaiset tekijät vaikuttavat alueiden kilpailukykyyn. Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat moniulotteisia ja toisiinsa vaikuttavia; syiden ja seurausten erottaminen on usein hyvin vaikeaa. Elinvoimainen yritystoiminta on kilpailukykyisen alueen edellytys, sillä se tuottaa alueelle kerrannaisvaikutuksina työpaikkoja ja verotuloja. Sen saavuttamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan muun muassa toimiva infrastruktuuri, kumppaneita ja toimivia yhteistyöverkostoja sekä osaavaa työvoimaa ja innovaatiokapasiteettia. Osaavan työvoiman saatavuuteen puolestaan vaikuttavat osaltaan kouluttautumismahdollisuudet ja elämisen laatuun vaikuttavat tekijät, kuten alueen houkuttelevuus elinympäristönä. Alueen kilpailukyky voi saada alkunsa myös sattuman kautta, jolloin esimerkiksi yksittäisen yrityksen sijoittumispäätös on saattanut johtaa alueen kumulatiivisiin etuihin lumipallomaisesti kasvavien kasautumisetujen ansiosta. Alueet kilpailevat keskenään saadakseen uusia yrityksiä ja laajennusinvestointeja esimerkiksi tarjoamalla edullisia tontteja tai toimitiloja, hyvää ja edullista kunnallistekniikkaa, nopeaa päätöksentekoa kaavoitus- ja rakentamisasioissa sekä koulutusta tai asuntoja työntekijöille 8. Alueiden markkinoinnista onkin viime vuosina tullut keskeinen keino uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi; kaikki alueiden kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät kytkeytyvät alueen imagoon, joka on yksi keskeinen vetovoimatekijä alueellisessa kilpailussa 9. Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat moniulotteisia ja toisiinsa vaikuttavia; syiden ja seurausten erottaminen on usein hyvin vaikeaa. Kuva 1. Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät. Alueellinen imago kilpailutekijänä Zimmerbauerin ja Korpimäen 10 mukaan kilpailukyvyn merkitys alueellisessa kehittämistyössä on korostunut 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa siirryttäessä tukiperustaisesta aluepolitiikasta kohti globaalissa taloudessa vallitsevaa avointa kilpailukykypolitiikkaa. He toteavat, että tällaisessa tilanteessa olennaista on paitsi kilpailukyvyn kehittäminen, myös sen saattaminen tietoisuuteen. Toisin sanoen alueiden markkinoinnista ja imagotyöstä on tullut keskeinen keino uusien yritysten, investointien, asukkaiden ja osaavan työvoiman houkuttelemiseksi. Saman toteaa myös Äikäs 11, jonka mukaan imagotyö on keskeistä väestön ja yrittäjien pitämiseksi alueella sekä uusien asukkaiden ja investointien houkuttelemiseksi. Zimmerbauer ja Korpimäki näkevät imagotyön erilaisista kehittämistoimenpiteistä eli houkuttimista viestimisenä, mutta toisaalta myös itsessään houkuttimena, sillä se kytkeytyy osaksi muita alueen ominaisuuksia. Imagoa ei nimittäin voida rakentaa tyhjästä, vaan aidoista alueellisista kilpailutekijöistä tai houkuttimista. Alueellisen imagon kehittäminen tulisikin heidän mukaansa rinnastaa aluekehittämiseen, jolloin keskeiseksi nousee myönteisen aluekehityksen saattaminen 7 Sotarauta & Mustikkamäki (2001) 8 ks. esim. Laakso & Loikkanen (2004) 9 esim. Zimmerbauer (2008) 7 10 Zimmerbauer & Korpimäki (2006) 11 Äikäs (2004)

10 mahdollisimman kattavasti erilaisten kohderyhmien tietoisuuteen. Alueellista imagoa välitetään eteenpäin myös ns. demonstraation kautta. Demonstraatiolla tarkoitetaan sitä, että yritykset antavat merkkejä uusille investoijille ja rahoittajille kohdemaan tai alueen luotettavuudesta ja vetovoimasta, toisin sanoen alueen imagosta. Hyvä imago vakuuttaa siten mahdollisia uusia investoijia ja rahoittajia siitä, että yrityksellä on hyvät mahdollisuudet onnistua alueella, ja houkuttelee näin alueelle uusia investointeja ja yrityksiä. 12 Olennaista on paitsi kilpailukyvyn kehittäminen, myös sen saattaminen tietoisuuteen. den parhaan joukkoon ylsivät myös Tanska ja Ruotsi. Pohjoismaiden vahvuuksina muihin maihin verrattuna nähdään indeksin mukaan etenkin makrotalouden vakaus, instituutioiden toimivuus ja läpinäkyvyys sekä korkea koulutus- ja teknologiataso. World Economic Forum 15 on julkaissut myös ulkomaankaupan toimivuutta käsittelevän raportin, jossa Suomi sijoittui kahdeksanneksi 121 mukana olleesta maasta. Raportti kattaa markkinoille pääsyyn, rajanylityksiin, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuriin sekä liiketoimintaympäristöön liittyviä indeksejä. Pohjoismaiden vahvuuksina muihin maihin verrattuna nähdään indeksin mukaan etenkin makrotalouden vakaus, instituutioiden toimivuus ja läpinäkyvyys sekä korkea koulutus- ja teknologiataso. Alueellisen kilpailukyvyn mittarit ja tutkimukset Aluekehitystä koskevissa vertailuissa kilpailukyky on nykyään yksi laajimmin käytetyistä käsitteistä, sillä maiden, alueiden ja kaupunkien nähdään yleisesti kilpailevan keskenään yritystensä markkina-asemasta tai yritysten saamisesta alueelleen, investoinneista, asukkaista tai kansallisesta tai kansainvälisestä tunnustuksesta. Alueellisen kilpailukyvyn mittaamisesta ei kuitenkaan ole vakiintuneita käytäntöjä, ja sen mittausyrityksissä onkin suurta vaihtelua sen mukaan, miten alueellisen kilpailukyvyn käsite yleensäkään määritellään. 13 Kansainvälisellä tasolla kansallista kilpailukykyä on mitannut esimerkiksi Maailman talousfoorumi eli World Economic Forum makrotalouden, talouspolitiikan, hallinnon, teknologian käytön, investointien ja infrastruktuurien eri osa-alueiden näkökulmasta. Foorumin laatimassa Global Competiveness Indexissä 14 Suomi sijoittui kuudenneksi mukana olleista 134 maasta. Pohjoismaista kuu- 12 Ali-Hyrkkö (2004); Barry, Görg, & Strobl (2003) 13 Alueet ja verkot alueiden kilpailukyky ja toimivuus (2009) 14 World Economic Forum (2009a) 8 Alueiden kilpailukykyä voidaan kansainvälisellä tasolla tarkastella hallinnollisten jakojen perusteella. Suomessa alueet on tällöin määritelty useimmiten suuralue- tai maakuntajaon perusteella (NUTS 2 ja NUTS 3 -alueet) 16. Kilpailukykyä kuvaavilla indekseillä voidaan verrata alueita keskenään esimerkiksi koko maan tai EU:n keskiarvoon. Esimerkiksi Iso-Britanniassa toimiva Cambridge Econometrics tuottaa analyysejä Euroopan aluekehityksestä. Taulukossa 1 esitetään joukko indikaattoreita, joilla alueellista kilpailukykyä voidaan määritellä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Oheiset indikaattorit on laadittu Cambridge Econometricsissä 17 Euroopan alueellisen kilpailukyvyn määrittelemistä varten. Taulukossa indikaattorit on jaettu kolmen pääteeman, infrastruktuurin ja saavutettavuuden, inhimillisten resurssien sekä tuotantoympäristön, mukaan. Indikaattorit ovat pohjana Euroopan Komission koheesioraporteissa, joissa tarkastellaan alueellista kilpailukykyä Euroopassa World Economic Forum (2009b) 16 Alueet ja verkot alueiden kilpailukyky ja toimivuus (2009) 17 Gardiner (2003) 18 esim. European Commission (2007)

11 EU:n aluepolitiikkaan rinnastettavalla koheesiopolitiikalla pyritään taloudelliseen yhdentymiseen ja tulokuilun kapenemiseen jäsenmaiden välillä. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä paikallistasolta EU-tasolle, ja siten auttaa paikallistalouksia löytämään paikkansa maailmanmarkkinoilla, globaaleissa verkostoissa ja klustereissa, helpottaa alueiden vahvuuksien ja heikkouksien peilaamista globaaleihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä edesauttaa alueiden kansainvälistymistä. Euroopan Komissio julkaisee säännöllisesti raportin EU-alueen taloudellisesta ja sosiaalisesta yhdentymisestä. Tällä hetkellä tuorein raportti on vuodelta 2007, ja siinä todetaan, että alueiden kasvun ja työpaikkojen taustalla ovat erilaiset infrastruktuurit; fyysinen, joka kattaa kuljetus- ja tietoliikenneverkot, inhimillinen, eli työvoiman tiedot ja taidot, sekä sosiaalinen, eli huolenpito ja muut tukipalvelut. Kaikkiin niihin sisältyy innovaatiokapasiteetti, joka yhä enenevässä määrin määrittää alueen kilpailukykyä. 19 Suomessa seutukuntien alueellista kilpailukykyä ovat selvittäneet mm. Huovari ym. 20 laatimalla kilpailukykyindeksin, jossa kilpailukykyä tarkastellaan seutukuntatasolla. Seutukuntien kilpailukyvyn osatekijöinä nähdään teoreettisiin lähtökohtiin perustuen inhimillinen pääoma, innovatiivisuus, keskittyminen ja saavutettavuus. Indikaattorin laatimiseen on käytetty näitä osatekijöitä kuvaavia mittareita. Indeksin taustalla vaikuttavat erityisesti kasvuteorian ja uuden talousmaantieteen lähtökohtiin perustuvat periaatteet. Kilpailukyvyn osatekijöille laskettujen osaindeksien todettiin korreloivan vahvasti keskenään, eli kilpailukyvyn tekijät ovat kietoutuneet yhteen ja Taulukko 1. Alueelliseen ja kansalliseen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät (Gardiner 2003 mukaillen). Infrastruktuuri ja saavutettavuus Perusinfrastruktuuri - tiet - rautatiet - lentoyhteydet - kiinteistöt Teknologinen kulttuuri - ICT - tietoliikenne - internet Tietoinfrastruktuuri - koulutukselliset mahdollisuudet Paikan laatu - asuminen - luonnonympäristö - kulttuuripalvelut - turvallisuus Inhimilliset resurssit Väestötrendit - osaavan työvoiman muuttoliike - monipuolisuus Korkeatasoinen työvoima - tietointensiiviset taidot Tuotantoympäristö Yrityskulttuuri - liittymisen matalat esteet - riskin ottamisen kulttuuri Alakohtaiset keskittymät - tasapaino/riippuvaisuus - työllisyyden keskittyminen - korkeat lisäarvotoiminnot Kansainvälistyneisyys - vienti/kansainvälinen myynti - investoinnit - liikekulttuuri - ulkomaisten suorien investointien luonne Innovaatiot - patentit - T&K-taso - tutkimuslaitokset ja yliopistot - yhteydet yritysten ja tutkimuksen välillä - vuotovaikutukset (epäkaupalliset riippuvuussuhteet) Hallinto ja institutionaalinen kapasiteetti Pääoman saatavuus Erikoistuminen Kilpailun luonne 9 19 European Commission (2007) 20 Huovari ym. (2001)

12 riippuvaisia toisistaan. Kilpailukykyindeksin mukaan Suomen kilpailukykyisimmät alueet ovat kasvukeskuksia, joista etenkin Helsingin seutukunta hyötyy keskittymisen hyödyistä. Etelä- Suomen seutukunnat menestyivät valtakunnallisessa vertailussa keskimäärin muuta maata paremmin. Yleisesti kilpailukykyisimpiä seutuja ovat yliopistokaupungit, joilla on korkea inhimillisen pääoman taso ja innovatiivista yritystoimintaa. Hyvän kilpailukyvyn seudut sijoittuivat yleensä hyvin kaikilla osatekijöillä, mutta samoin heikoimman kilpailukyvyn alueilla yleensä myös kaikki kilpailukykyedellytykset olivat heikkoja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tutkimuksessa selvitettiin myös kilpailukykyindeksin yhteyttä alueelliseen BKT:hen ja asukkaiden ansiotuloihin ja todettiin niiden korreloivan hyvin kaikkien kilpailukykyindeksin osatekijöiden kanssa. Huovari ym. toteavat, että alueen menestyminen on moninainen dynaaminen prosessi, joka vaihtelee alueittain ja muuttuu ajassa; taloudellinen menestys ei riipu vain sen resursseista vaan myös resurssit riippuvat alueen menestymisestä. Kilpailukyvyn tekijät ovat kietoutuneet yhteen ja riippuvaisia toisistaan. det markkinoille että fyysiset puitteet kuten infrastruktuurin kattavuus ja laatu. Logistiikkapalvelut puolestaan kattavat muun muassa monipuoliset ja laadukkaat yhteydet sekä lisäarvopalvelut. Julkinen sektori on keskeisessä asemassa logistisen kilpailukyvyn turvaamisessa, sillä julkisen sektorin toimilla voidaan vaikuttaa alueellisten tai paikallisten logistiikkaolosuhteiden toimivuuteen esimerkiksi laatimalla ja toteuttamalla kehitysohjelmia ja logistiikkastrategioita. Tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka, joka laajasti ymmärrettynä kattaa kaikki logistisiin toimintoihin ja tilaus-tuotanto-ketjujen sekä toimitusverkkojen hallintaan liittyvät toimet tieto- ja materiaalivirtoineen, ovat keskeisiä alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen lähteitä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Logistiikan ja alueellisen kilpailukyvyn väliset syyseuraussuhteet ovat monimutkaisia, sillä logistisilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen alue houkuttelee alueelle uusia yrityksiä ja edesauttaa jo alueella olevien yritysten elinvoimaisuuden säilymistä. Näin toimiva ja tehokas logistiikka osaltaan kerryttää kumulatiivisia alueiden kilpailuetuja, mutta toisaalta kilpailukykyisellä alueella myös kuljetustarpeet ja logistiikan hallinnan tarpeet lisääntyvät. Alueiden kilpailukykyä on Suomessa tarkasteltu myös useissa Keskuskauppakamarin tekemissä tutkimuksissa vuodesta 2000 lähtien 21. Tutkimuksissa tarkastellaan alueellisten tekijöiden vaikutuksia erityisesti yritysten näkökulmasta; keskeisiä teemoja ovat yritysten kilpailukyky ja toimintaedellytykset sekä sijoittumiseen liittyvät tekijät. Logistiset tekijät ja alueiden kilpailukyky Alueellinen logistinen kilpailukyky muodostuu paitsi maantieteellisistä myös yhteiskunnalliseen tai alueelliseen kehitys- tai palvelutasoon liittyvistä tekijöistä (taulukko 2). Keskeistä alueen logistisen kilpailukyvyn kannalta on saavutettavuus, johon vaikuttavat sekä maantieteelliset etäisyy- Logistisilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen alue houkuttelee alueelle uusia yrityksiä ja edesauttaa jo alueella olevien yritysten elinvoimaisuuden säilymistä. Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan toimivan logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvyn ja saavutettavuuden keskeisenä tekijänä 22. Julkisen sektorin toiminnalla onkin keskeinen rooli kansallisen logistiikan tehokkuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, sillä sen vastuulla ovat mm. liikenneverkostojen rakentaminen ja ylläpito. Taloudellisten intressien saavutettavuudella on erittäin tärkeä rooli taloudellisen, sosiaalisen ja territoriaalisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi. 21 esim. Keskuskauppakamari (2007) Liikenne- ja viestintäministeriö (2010)

13 Tehokkaan kuljetus- ja tietoliikenneverkoston ja jatkuvan energiansaannin olemassaolo ovat ratkaisevia tekijöitä alueille, jotta ne voivat houkutella yritysinvestointeja. Laadukkaan liikenneinfrastruktuurin luominen ja ylläpitäminen ovat siten tärkeitä alueelliseen kilpailukykyyn ja yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. 23 BKT:n kasvun on perinteisesti nähty korreloivan kuljetusten kasvun kanssa siten, että rahtikuljetukset tonnikilometreinä kasvavat hieman BKT:ta enemmän 24. Tosin maa- ja toimialakohtaiset erot ovat huomattavia. Esimerkiksi Venäläisen ym. 25 mukaan talouden rakennemuutos ja palvelusektorin kasvu ovat heikentäneet näiden välistä yhteyttä. Rahtikuljetusten ja talouden kasvun välistä suhdetta voidaan mitata kuljetusintensiteetillä, joka tarkoittaa kuljetustarvetta suhteessa tuotannon arvonlisäykseen tonnikilometreinä euroa kohden (tkm/ ). Suomen kuljetusintensiteetti on Liikenne- ja viestintäministeriön 26 mukaan kasva- nut hitaammin muuhun Eurooppaan verrattuna, mikä selittyy teollisuuden tuotantorakenteen muutoksella, sillä erityisesti kansantaloudellisesti merkittävästi kasvaneen teknologiateollisuuden kuljetusintensiteetti on hyvin alhainen. Kansainvälinen logistiikkaketju kattaa joukon toimintoja kuljetuksesta rahtien yhdistämiseen, varastointiin ja rajaselvityksiin sekä maan sisäiseen jakeluun ja maksusysteemeihin. Maailmantuotannon jakautuminen, tuotteiden elinkaaren lyheneminen ja globaalin kilpailun lisääntyminen korostavat logistiikan roolia kilpailuedun strategisena lähteenä. Logistiikan laadulla voi olla mittaamattomat vaikutukset siihen, mihin maahan yritys sijoittuu, miltä toimittajilta ostaa ja mille kulutusmarkkinoille suuntaa. Korkeat logistiikkakustannukset ja erityisesti alhainen palvelutaso estävät kaupankäyntiä ja ulkomaisia suoria investointeja ja rajoittavat siten taloudellista kasvua 27. Taulukko 2. Alueellisen logistisen kilpailukyvyn tekijöitä. Sijaintitekijät Infrastruktuuri Logistiikkapalvelut Makrologistinen * suunnittelu ja ohjaus Etäisyydet Palvelujen saatavuus - Tuonti- ja vientialueille logistiikan eri osa-alueilla - Alueen sisäiset ja kuljetusmuodoissa Verkostojen kattavuus ja laatu (väylät ja terminaalit) - Tieverkko - Raideverkko - Vesitiet/väylät - Satamat - Lentokentät - Muut terminaalit Muut logistisesti merkittävät maantieteelliset olosuhteet Tietoliikenneinfrastruktuuri ja tietoyhteiskunnan kehitysaste Kilpailun taso palvelutarjonnassa Logistiikkatoimijoiden kustannusympäristö Palvelutarjonnan laatu Kehittäminen ja sääntely eri tasoilla - Kansainvälinen - Kansallinen - Alueellinen - Paikallinen * Julkishallinnon ja kehittämisorganisaatioiden toimet 23 European Commission (2007) 24 esim. McKinnon & Forster (2000) 25 Venäläinen, Niemi & Salmenkari (2009) 26 Iikkanen (2004) Arvis, Mustra, Ojala, Shephard & Saslavsky (2010)

14 Logistisen sijainnin hyvyys tai heikkous voi muuttua ajassa kaupankäynnin integraation, markkinaalueiden kehittymisen ja taloustilanteen mukaan. Suomen logistinen sijainti EU:ssa on muuttunut jäsenmaiden määrän lisääntyessä ja markkinoiden pääpainon siirtyessä kohti Keski-Eurooppaa ja itää. Suomen suhteellisten kilpailuetujen nähdään liittyvän etenkin osaavaan työvoimaan, korkeatasoiseen infrastruktuuriin ja gatewayasemaan Itä-Euroopan, ja varsinkin Venäjän, suuntaan 28. Suurimmat kuljetusvirrat ja EU:n päämarkkinat sijaitsevat suhteellisen etäällä, mutta toisaalta myös Itämeren ympärillä on suuri markkinapotentiaali, sillä alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä. Yhteistyö ja kaupankäynti EU:n ja Venäjän välillä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi Venäjän talouskasvun myötä, mikä saattaa osoittautua tärkeäksi Suomen logistista sijaintia parantavaksi tekijäksi. 29 Erityisesti transito-kuljetukset ovat kuitenkin herkkiä talouden suhdannevaihteluille. Suomen suhteellisten kilpailuetujen nähdään liittyvän etenkin osaavaan työvoimaan, korkeatasoiseen infrastruktuuriin ja gateway-asemaan Itä- Euroopan, ja varsinkin Venäjän, suuntaan. Ennen maailmanlaajuisen taantuman iskua Venäjän talous kasvoi vuositasolla nopeasti (vuonna 2008 BKT kasvoi 5,6 %), minkä odotettiin lisäävän Suomen kautta kulkevia transito-kuljetuksia merkittävästi 2000-luvun jälkipuoliskolla. Talouden taantuma kuitenkin käänsi talouskasvun suunnan tilapäisesti myös Venäjällä, mutta Suomen Pankin mukaan loppuvuodesta 2009 alkoi jo näkyä merkkejä varovaisesta talouskasvusta ja viennin piristymisestä 30. Samalla voidaan odottaa myös Suomen kautta kulkevien Venäjän-kuljetusten kasvavan ja Suomen logistisen aseman vahvistuvan Venäjän-kuljetusten reitillä. BOFITin mukaan Suomenlahden satamien merkitys Venäjän vientivetoisessa merenkulussa on kasvussa uusien satamien käyttöönoton ja vanhojen satamien laajentamisen myötä 31. Kuljetusmatka Suomen kautta Keski-Eurooppaan on pidempi kuin Baltian maiden kautta, mutta Suomen asemaa kauttakulkumaana vahvistaa korkea logistiikkapalvelujen taso sekä mahdollisuus kuljetusvirtojen yhdistämiseen. Suomen kilpailukyky Venäjän ulkomaankaupan kuljetuskäytävänä perustuu maantieteelliseen läheisyyteen, kilpailukykyiseen infrastruktuuriin, kuljetusten nopeuteen, turvallisuuteen, lisäarvopalveluihin ja logistiseen osaamiseen sekä synergiaetuihin suomalaisen ulkomaankaupan kuljetusten kanssa 32. Maailmanpankin julkaisema Logistics Performance Index (LPI) 33 mittaa useiden indikaattorien avulla maittaista kuljetusketjusuoritetta muihin maihin verrattuna. LPI perustuu monikansallisten rahdintoimittajien ja pikakuljetusliikkeiden ammattilaisille kohdistettuun tutkimukseen. Logistics Performance Index julkaistiin toisen kerran vuonna 2010, ja sen mukaan Suomi sijoittui 12:nneksi mukana olleista 155 maasta. Logistiikkasuoritteeltaan korkealle sijoittuvat maat ovat tyypillisesti logistiikka-alan hubeja tai innovatiivisia avaintoimijoita, joissa logistiikka-alan palveluliiketoiminta on korkeaa tasoa. Vaikka kotimaiset kustannukset tai kohteen saavuttamiseen kuluva aika ovat tärkeitä, LPI:n mukaan näitäkin keskeisempää kaupankäynnin kannalta on toimitusketjun luotettavuus ja ennustettavuus. Indikaattorit kattavat teoriaan ja empiiriseen tutkimukseen perustuvia teema-alueita, joiden avulla logistinen kansainvälinen toimintaympäristö tulee katetuksi. Teemoihin sisältyvät tullikäytäntöjen ja muiden rajatoimintojen tehokkuus, kaupankäynnin ja kuljetuksiin liittyvän infrastruktuurin laatu kansainvälisten kuljetusten järjestämisen helppous ja edullisuus, logistiikkapalvelujen kompetenssi ja laatu mahdollisuus jäljittää ja seurata lähetyksiä sekä kohteen perillemenon täsmällisyys. 28 Silander ym. (1997) 29 Rantanen (2006) 30 BOFIT Venäjä-ryhmä (2009); Marketwatch (2010) BOFIT (2010) 32 Hernesniemi, Auvinen &Dudarev (2005) 33 Arvis, Mustra, Ojala, Shephard, & Saslavsky (2010)

15 Sijaintiteoriat ja toimintojen keskittyminen Sijaintiteorioiden suuntauksia Alueulottuvuus, taloudellisten toimintojen sijainti ja jakauma tilassa, on aina ollut tärkeää taloudellisen kehityksen kannalta. Taloudellinen kehitys, ja siten myös alueellinen kilpailukyky, saa alkunsa pitkälti yritysten suhteellisesta kilpailukyvystä muihin alueisiin nähden. Maa ja luonnonvarat sekä työ ja pääoma on kansantaloustieteen alkuajoista 1700-luvun loppupuolelta lähtien nähty taloudellisen toiminnan perusedellytyksinä olevina tuotannontekijöinä, joiden markkinoilla muotoutuvat tuotannontekijöiden käyttöä ohjaavat maanhinnat ja -vuokrat, palkat ja korot. Tästä näkökulmasta myös sijaintikysymykset ovat perinteisesti olleet luonnollisena kiinnostuksenkohteena. Sijaintiteorioiden avulla on pyritty selittämään ja ennakoimaan taloudellisten toimintojen sijoittumista sekä selvittämään, millaisia vaikutussuhteita eri sijaintitekijöillä on 34. Ajan kuluessa ja yhteiskunnan muuttuessa sijaintiteorioiden lähestymistavat ovat laajentuneet staattisista, homo economicus -ajattelun mukaisista malleista 35 päätöksentekoprosessiin liittyviin ja yrityksen muuttuvaa toimintaympäristöä laajemmin kuvaaviin malleihin 36. Sijaintiteorioiden kaikki suuntaukset ovat kuitenkin kaikki saaneet kritiikkiä osakseen, sillä empiirisissä tutkimuksissa sijaintiongelmaa yleensä lähestytään kokonaisvaltaisesti, jolloin tiettyihin sijaintiratkaisuihin keskittyvät teoriat jäävät vajaiksi todellisuuden selittäjiksi. Esimerkiksi Silanderin 37 mukaan empiirisissä sijoittumistutkimuksissa sijoittumisen teoriaa tulisikin hyödyntää yhdistelemällä eri sijaintiteorioiden antia. Vaikka yritysten sijoittumisen taustalla ovatkin esimerkiksi kustannustekijät ja strategiset valinnat, yksittäisen yrityksen sijoittumisen taustalla vaikuttavat tekijät saattavat olla hyvinkin tapauskohtaisia ja riippua jopa yksittäisten ihmisten valinnoista ja toimintatavoista. 34 Silander ym (1997) 35 esim.weber (1940), Isard esim. Pred (1967); Lundmark & Malmberg (1988); Littunen (1991) 37 Silander ym. (1997) 13 Sijaintiteorioiden kolme pääsuuntaa voidaan jakaa neoklassiseen, behavioristiseen ja strukturalistiseen suuntaukseen 38. Neoklassisissa sijaintiteorioissa pyritään selittämään yksittäisen yrityksen sijoittumista voittoja maksimoivan ja kustannuksia minimoivan rationaalisen toiminnan näkökulmasta. Yrityksen kustannukset muodostuvat tuotanto- ja kuljetuskustannuksista, joiden suuruuteen sijainti vaikuttaa. Tuotantokustannukset sisältävät raaka-aineiden, välituotteiden sekä työn ja pääoman kustannukset, kuljetuskustannukset puolestaan muodostuvat tuotantopanosten kuljetuskustannuksista sekä valmiiden tuotteiden kuljetuskustannuksista. Rationaalisen yrityksen on sijaintia harkitessaan otettava huomioon kaikki kustannustekijät. Optimaalinen sijainti on siellä, missä tavoiteltu tuotannon määrä voidaan tuottaa ja kuljettaa asiakkaille edullisimmin. 39 Suuntauksen tuottamat mallit ovat staattisia eivätkä ota huomioon yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja olettavat, että taloudellisilla toimijoilla on täydellinen tietämys taloudessa tapahtuvista ilmiöistä ja että he käyttävät tietonsa optimaalisesti. Behavioristinen lähestymistapa pyrkii selittämään yritysten sijaintikäyttäytymistä painottuen erityisesti päätöksentekoprosessiin. Suuntauksen mukaan yritykset pyrkivät löytämään sijainnilleen vain tyydyttävän ratkaisun, eivät optimaalista. Lähestymistavassa otetaan huomioon myös sattuman ja epävarmuuden vaikutus yritysten sijoittumiseen. Suuntausta on kritisoitu mm. siitä, että painoarvoa on paljon päätöksentekoprosessissa, mutta se ei kerro, miksi tietynlainen sijaintipäätös syntyy. 40 Strukturalistisen lähestymistavan mukaan sijaintipäätöksen taustalla on aina laajempi toimintaympäristö, eikä yrityksen sijoittumispäätös voi tapahtua irrallaan laajemmasta kontekstista. Strukturalistisen sijaintiteorian lähtökohtana on Silanderin ym. 41 mukaan kolme sijaintipäätöksen taustalla vaikuttavaa lähtökohtaa: 38 esim. Hayter (2000); Silander ks. esim. Laakso & Loikkanen esim. Silander ym. (1997) 41 Silander ym. (1997)

16 1. Yrityksen sijaintipäätös on aina investointipäätös ja osa yrityksen strategiavalintaa 2. Yritys ei valitse strategiaansa tyhjiössä, vaan se on aina sidoksissa toimintaympäristöön 3. Yrityksen sijaintipäätökseen vaikuttavat alueellinen resurssirakenne ja se, kuinka näitä resursseja käytetään hyväksi. Strukturalistista lähestymistapaa on kuitenkin kritisoitu siitä, että huomiota kiinnitetään liiaksi makrotaloudellisten rajoitteiden tutkimiseen, mutta yritysten sijaintikäyttäytymiseen liittyvät mikrotaloudelliset tekijät jätetään taka-alalle. Sijaintikysymykset globaalissa taloudessa Sijaintikysymykset alkoivat enenevässä määrin kiinnostaa taloustieteilijöitä 1990-luvulla kansallisvaltioiden rajojen hämärtymiseen johtavan kansallisvaltioiden yhdentymisen, esim. EU:n ja NAFTA:n laajentumisen, myötä 42. Fujita ja Thisse (2002) toteavat, että perinteinen talousteoria ei pysty selittämään alueiden erikoistumista ja yritystoiminnan ja asutuksen agglomeraatiota siitä huolimatta, että luonnonresurssien epätasainen alueellinen jakautuminen on perinteisesti ollut mukana sijaintiteorioissa. Fujitan ja Thissen mukaan resurssien erilaisuus ei tarjoa täysin hyväksyttävää selitystä maantieteelliselle keskittymiselle ja alueelliselle erikoistumiselle. Sen sijaan agglomeraation laajuuteen ja erikoistumiseen vaikuttavat myös endogeeniset sosioekonomiset voimat. Laitosten, kuten teollisuuslaitoksen tai varaston, sijaintianalyysiä varten on jonkin hyödykkeen kysynnän tyydyttämisen kustannusten minimoimiseksi kehitetty malleja. Malleista käytetyin on yksinkertainen laitoksen sijaintiongelma (simple plant location problem, SPLP), joka on monien sijaintimallien ytimessä ja olennainen taloudellisten toimintojen maantieteen kannalta riippumatta siitä, millaisissa institutionaalisissa olosuhteissa toiminnot tapahtuvat. Yleistäen kustannukset muodostuvat laitoksen sijoittamisesta aiheutuvista kiinteistä kustannuksista sekä kuljetuskustannuksista, jotka aiheutuvat tuotteen toimittami- 42 Fujita & Thisse (2002) 14 sesta laitoksesta kuluttajille. SPLP-malli kiteyttää näistä muodostuvat kustannukset hyödyntäen matemaattista mallia, jonka avulla voidaan minimoida tuotanto- ja kuljetuskustannuksista muodostuva summa. 43 Jos muiden tekijöiden vaikutus yrityksen sijoittumiseen oletetaan merkityksettömäksi, markkinasuuntautuneen yrityksen optimaalinen sijainti on asiakkaiden etäisyyksien mediaanipiste, jossa asiakkaiden kuljetuskustannukset minimoidaan. Sijaintikysymyksiä kaupunkien ja yritysten sijoittumisessa on tarkasteltu 1990-luvulta lähtien Paul Krugmanin luotsaamassa uudessa talousmaantieteessä, joka pyrkii tunnistamaan alueiden kehityksen taloudellisia mekanismeja 44. Suuntauksen pyrkimyksenä on matemaattisten mallien avulla ymmärtää, miksi erilaisten ja erikokoisten kaupunkien verkosto voi olla olemassa, ja kuinka uusia kaupunkeja syntyy yritysten ja kotitalouksien tuotanto- ja kulutuspäätösten sekä sijaintivalintojen kautta 45. Suuntauksen mukaan se, johtaako markkinoiden integraatio keskittyneempään tuotantorakenteeseen, riippuu muun muassa tuotannon luonteesta. Perinteisen neoklassisen näkemyksen mukaan tuotannon suhteelliset edut johtavat lisääntyneeseen erikoistumiseen ja tuotannon maantieteelliseen keskittymiseen kaupankäynnin rajoitusten vähenemisen myötä. Toisaalta tuotannon erikoistumisen myötä tuotannon maantieteellinen keskittyminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Uudessa talousmaantieteessä analysoidaan kaupan integraation ja teollisuuden sijoittumisen välistä suhdetta jälkimmäisessä, eli erikoistuneen tuotannon, olosuhteissa. Tuotannon maantieteelliseen keskittymiseen vaikuttavat myös kaupankäynnin kustannustaso, suhteellisten etujen rakenne sekä teollisuuden ominaispiirteet, kuten mittakaavaherkkyys ja tuotannon erikoistumisen ulottuvuus. Keskeistä suuntauksessa ovat kasautumisen eli agglomeraation mukanaan tuomat edut; kasautumisen taustalla ovat itse itseään ruokkivat ja toisiinsa linkittyvät kysynnän ja tarjonnan voimat, jotka houkuttelevat alueelle uusia yrityksiä Fujita & Thisse (2002) 44 Krugman (1991) 45 Laakso & Loikkanen (2004) 46 Mucchielli & Mayer ed. (2004)

17 Toimintojen keskittyminen Kasautumisen, eli toimintojen keskittymisen, taustalla vaikuttavat alueen absoluuttiset ja suhteelliset edut verrattuna muihin alueisiin, tuotannon mittakaavaedut sekä kasautumisen edut ja haitat. Kasautumisen vaikutukset huomattiin jo varhain, ja esimerkiksi August Lösch (1940) teoriassaan esitti, että kaupungeilla on kasautumisen hyötyjen ja haittojen mukaan määräytyvä optimikoko. 47 Toimintojen kasautumisesta aiheutuvat edut ja haitat ohjaavat yritysten sijaintikäyttäytymistä. Usein yrityksen sijaintipaikka valitaan siksi, että alueella on jo ennestään taloudellista toimintaa. Lumipallomaisesti kasvavien agglomeraatioetujen vuoksi myös lähtökohdiltaan heikompi sijaintipaikka saattaa tulla vetovoimaiseksi uusien yritysten näkökulmasta, vaikka ensimmäiset yritykset olisivat sijoittuneet alueelle osittain sattuman vaikutuksesta 48. Talouden kehitykseen liittyvä luonnollinen keskittyminen jollakin alueella voi siten olla pitkälti sattuman ja sitä seuranneen historiallisen kehityksen tulosta. Kehityksen suunta ei kuitenkaan ole vakio, sillä se, millaisia odotuksia taloudenpitäjillä on alueiden tarjoamista mahdollisuuksista, voi muuttaa kehityksen suuntaa. Kasautumisen taustalla ovat itse itseään ruokkivat ja toisiinsa linkittyvät kysynnän ja tarjonnan voimat, jotka houkuttelevat alueelle uusia yrityksiä. Suurten ja monipuolisten kaupunkialueiden etuina yritysten sijainnille nähdään jaetut panosmarkkinat: laajat työvoimamarkkinat, vaihtoehtoiset käyttötavat kiinteälle pääomalle ja innovaatioiden leviäminen, jota edistävät monipuoliset ja helposti syntyvät kontaktit. Kaupungin kasvaessa siitä tulee mediaanisijainti yhä useammalle markkinasuuntautuneelle yritykselle. Toisaalta optimikoon ylittyessä kasautumisen haitat ylittävät edut. Haitat ilmenevät mm. ruuhkautumisesta aiheutuvina ympäristö-, liikenne- ja turvallisuusongelmina sekä korkeina tuotanto- ja kuljetuskus- 47 Laakso & Loikkanen (2004) 48 Silander ym. (1997) 15 tannuksina maan hintojen ja vuokrien nousun sekä ruuhkautumisen myötä. 49 Tällöin suurten kaupunkialueiden ulkopuolisten alueiden houkuttelevuus toiminnan sijaintialueena kasvaa. Fujitan ja Thissen 50 mukaan kasautuminen on taloudellisten toimintojen sijoittumisessa vallitseva piirre paitsi globaalilla, myös kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Teoksessaan he selittävät, kuinka taloudelliset mekanismit johtavat toimintojen kasautumiseen, ja millainen suhde vallitsee kasautumisen ja taloudellisen kasvun välillä. Kasautuminen määräytyy yksittäisten taloudellisten toimijoiden sijoittumispäätösten perusteella, ja kasautumista tapahtuu, kun päätöksellä saavutetaan kasvavia tuottoja ja säästöjä liikkuvuuskustannuksissa. Epätäydellisen kilpailun olosuhteissa kaupunkien sisällä muodostuu yritysklustereita, kun yritykset pyrkivät saavuttamaan kilpailuetua muihin nähden. Fujitan ja Thissen 51 mukaan klusterien muotoutumisen hyötyjä ovat 1. Korkealle erikoistuneen työvoiman saanti ja uusien ideoiden kehittyminen, jotka molemmat perustuvat ihmispääoman kasautumiseen ja kasvotusten tapahtuviin kohtaamisiin 2. erikoistuneiden panospalveluiden saatavuus sekä 3. modernin infrastruktuurin olemassaolo. Keskeistä näille ilmentymille on se, että ne vaikuttavat vain samalle maantieteelliselle alueelle kuuluviin yrityksiin eivätkä leviä alueelta toiselle. Teollisuusklustereiden muotoutuminen riippuu Fujitan ja Thissen mukaan kolmesta suhteellisesta tekijästä: paikallistalouden suuruudesta, hintakilpailun intensiteetistä ja kuljetuskustannusten tasosta. 49 Laakso & Loikkanen (2004) 50 Fujita & Thisse (2002) 51 Fujita & Thisse (2002)

18 Logistiikka yrityksissä Logistiikan rooli Logistiikan rooli yrityksissä muodostuu kaikkeen materiaalivirtaan liittyvistä toiminnoista tavarantoimittajilta tehtävistä raaka-aineiden ja komponenttien hankinnasta, yrityksen toiminnasta ja tuotteiden jakelusta asiakkaille. Toimitusketjuun liittyy monimutkaisimmillaan hyvin monia toimijoita, jotka globaalissa taloudessa toimivat yhä useammin kansainvälisesti. Mitä monimutkaisempi toimitusketju on, sitä tehokkaampaa informaation kulkua toimitusketjun hallinta vaatii ketjun toimijoiden välillä. Logistiikan merkitys ja siitä aiheutuvat kustannukset yrityksille vaihtelevat suuresti yrityksen toimialan mukaan; logistiikkayritysten asiakkaat muodostuvat pääosin teollisuuden ja kaupan yrityksistä, mutta myös näiden välillä kuljetussuoritteet vaihtelevat huomattavasti. Esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksissä materiaalivirrat ovat usein pieniä informaatiovirtojen muodostaessa valtaosan liikenteestä, valmistavalle teollisuudelle logistiikkakustannukset puolestaan muodostavat selvästi merkittävämmän osan yrityksen liikevaihdosta. Siksi logistisilla tekijöillä on erilainen merkitys erityyppisten yritysten sijoittumisratkaisuille. Yrityksessä voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin yrityksiin nähden tehostamalla arvoketjuun liittyviä toimintatapoja. 52 Porter (1985) 16 Porter 52 määrittelee logistiikan aseman yrityksessä ns. arvoketjumallilla. Arvoketjumallissa tarkastellaan strategioita, jotka tuottavat arvonlisäystä asiakkaan näkökulmasta ja tuottavat yrityksille kilpailukykyä logistiikan avulla. Yrityksessä voidaan saavuttaa kilpailuetua muihin yrityksiin nähden tehostamalla arvoketjuun liittyviä toimintatapoja, jotka muodostuvat ensisijaisista toiminnoista, kuten tulo- ja lähtölogistiikasta, toiminnasta, myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluista, ja näitä tukevista tukitoiminnoista, kuten yritysrakenteesta, henkilöstöresurssien hallinnasta, teknologisesta kehityksestä sekä hankinnasta. Saavuttaakseen kilpailuedun yrityksen täytyy tarjota asiakkailleen korkeampaa arvonlisäystä kuin kilpailijansa tai toimia ainutlaatuisella tavalla, joka luo suurempaa erilaistumista. Rantalan 53 mukaan logistiikkaa voidaan määritellä monin tavoin, mutta jokaisen määritelmän mukaan fyysisen materiaalivirran hallinta, kuljetukset, varastointi ja materiaalinkäsittely ovat olennaisia logistisen systeemin osia. Logististen toimintamallien ja hallintajärjestelmien kehitys on hyvin nopeaa, ja usein niihin sisältyy ajatus asiakassuuntautumisesta ja koko toimitusketjun integroimisesta. Logistiikka ei koskaan ole erillinen ja yksittäinen toiminto; se on sekä ajattelutapa että suunnittelumalli, joka luo puitteet toiminnoille. Hesse & Rodrigue 54 esittävät logistiikan muodostuvan jakelusta (physical distribution) ja materiaalin hallinnasta (material management), jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Jakelu kattaa tuotteiden liikkumisen ja käsittelyn tuotannosta myyntiin ja kulutukseen, etenkin kuljetuspalvelut, tavarantoimituksen ja varastointipalvelut, kaupan sekä tukku- ja vähittäiskaupan. Materiaalin hallinta puolestaan koostuu kaikista niistä toiminnoista, jotka liittyvät tuotteiden valmistukseen kaikissa vaiheissa toimitusketjua. Se kattaa tuotantoon ja markkinointiin liittyvät toiminnot, kuten tuotantosuunnittelun, kysyntäennusteet sekä hankinnan ja varastonhallinnan. Kysyntä määrää kuljetustarpeita nykyään yhä enemmän, ja tuotantoa, jakelua ja kulutusta on siksi vaikea enää erottaa toisistaan. Kuvassa 2 esitetään Hessen ja Rodriquen tutkimukseen perustuen logistiikan kehitys erillisistä toiminnoista toimitusketjujen hallintaan. 53 Rantala (2006) 54 Hesse & Rodrigue (2004)

19 Kuva 2. Logistiikan kehitys. Lähde: Hesse & Rodrique (2004). Logistiikan trendejä Logistiikan merkitys yritysten kilpailukyvylle on kasvanut jatkuvasti, erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa. Globalisaatio ja markkinoiden integraatio ovat nousseet merkittävään asemaan logistisessa liiketoimintaympäristössä. Toisaalta valmistavan teollisuuden liiketoimintaympäristö on muuttumassa, kun yritykset keskittyvät ydinliiketoimintoihinsa ja ulkoistavat sivutoimintojaan. Samalla myös logistiikkapalvelujen markkinat ovat kasvaneet merkittävästi, ja myös logistiikkapalveluita tarjoavat yritykset ovat entistä kansainvälisempiä. Eniten kasvua on tapahtunut ns. kolmannen ja neljännen osapuolen logistiikkapalveluissa. Logistiikkayritysten keskittyminen on selvästi yleistynyt viime vuosien aikana. Myös Suomeen on jo viime vuosien aikana perustettu tai suunniteltu lähivuosina toteutettavaksi useita logistiikkakeskuksia, jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuuden sijoittua valmiiksi kaavoitetulle alueelle ja hyötyä logistiikkakeskuksen tarjoamista lisäarvopalveluista ja muiden yritysten läheisyydestä logistisesti kilpailukykyisillä alueilla. Yritysten kyky toimia yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä on entistäkin tärkeämpää kustannustehokkuuden ja asiakassuuntautuneisuuden vaatimusten korostuessa globaalin tuotannon ja tuotantolaitosten sijoittumisessa. Samaan aikaan asiakkaat vaativat yhä laajempaa tuotevalikoimaa minimaalisilla toimitusajoilla, mikä on johtanut aikaperustaiseen kilpailuun massatilaustöineen ja -palveluineen. Myös kysynnän ennalta arvaamattomuus on lisääntymässä, mikä lisää vaatimusta toimitusaikojen lyhenemiselle ja toimitusketjujen joustavuudelle. 55 Yritysten kyky toimia yhä haastavammassa liiketoimintaympäristössä on entistäkin tärkeämpää kustannustehokkuuden ja asiakassuuntautuneisuuden vaatimusten korostuessa globaalin tuotannon ja tuotantolaitosten sijoittumisessa. Kiristynyt kilpailu, teknologinen kehitys ja globaalit liiketoimintastrategiat vaativat kustannustehokasta toimitusketjun hallintaa ja koordinointia jopa raaka-ainetoimittajista loppukäyttäjiin saakka. Toimitusketjun hallinta (Supply chain management), joka pyrkii strategisesti minimoimaan ketjuun sisältyviä kustannuksia ja toimittamaan 55 Solakivi ym. (2009); Rantala (2006) 17

20 tuotteet asiakkaille sovitun palvelutason mukaisesti, onkin 1990-luvulta lähtien noussut tärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintastrategioita. 56 Liiketoimintaympäristössä kilpaillaan nykyään ennemminkin toimitusketjujen tai verkostojen välillä yksittäisten yritysten sijaan. Tämän vuoksi tuotanto- ja jakeluyrityksillä onkin nykyään taipumus nähdä itsensä osana suurempia toimitusketjuja, jotka muodostavat maantieteellisesti hajautuneita mutta toiminnallisesti integroituneita toimintoja. 57 Ns. ohuen johtamisen (lean management) ideologialla on ollut suuri vaikutus toimitusketjuihin. Sen mukaisesti yrityksestä ulkoistetaan kaikki lisäarvoa tuottamattomat toiminnot kustannusrakenteen keventämiseksi, tiedonkulun nopeutumiseksi ja huomion kiinnittämiseksi kokonaisuuksien toimivuuteen. Ohut johtaminen vaatii toimivaa yhteistyötä, korkeaa teknologiaa ja nopeita ja suoria toimitusketjuja, joita kehitetään jatkuvasti kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohuen johtamisen yksi tärkeimmistä lähtökohdista on varastojen minimoiminen ja toimitusten järjestäminen tiukasti kysynnän perusteella. 58 Ohuen johtamisen yksi tärkeimmistä lähtökohdista on varastojen minimoiminen ja toimitusten järjestäminen tiukasti kysynnän perusteella. Kemppaisen ja Vepsäläisen 59 mukaan toimitusketjujen hallinnan tulevaisuuden trendit liittyvät seuraaviin teemoihin: yhteistyöstä tulee laajentuneiden toimitusketjujen strategisin voimavara palvelut ja tuki tulevat yhtä tärkeiksi kuin itse tuote yritykset tulevat parantamaan palvelutarjontaansa sopeutuakseen myrskyisään liiketoimintaympäristöön 56 Solakivi ym. (2009); Rantala (2006) 57 Rantala (2006) 58 Hesse & Rodrigue (2004) 59 Kemppainen & Vepsäläinen (2003) Toiminnoista, jotka eivät kuulu arvonlisäysketjun ytimeen, luovutaan. Logistiikkastrategia ja vaativat toimitusketjut Elinkeinoelämän Keskusliiton 60 mukaan hyvin hoidettu logistiikka on kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille elinehto kilpailukykyisinä pysymiseksi, sillä tuotteiden lyhyet elinkaaret, kiihtyvä hintaeroosio ja kysynnän heilahtelu ovat arkipäivää. Siksi logistiikkastrategia, jolla pyritään toimitusketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan, on yritysten tuotteiden ja toiminnan kannattavuuden kannalta erittäin oleellinen. Se muodostuu toimitusverkostoon liittyvistä päätöksenteon periaatteista, politiikoista, suunnitelmasta ja kulttuurista. Sen tarkoituksena on kustannusten vähentäminen (yleensä kuljetuksissa ja varastoinnissa), palvelun parantaminen ja sitoutuneen pääoman pienentäminen, jotta voitaisiin saavuttaa mahdollisimman suuri kannattavuus ja kustannustehokkuus yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Strategiaan vaikuttaa keskeisesti yrityksen toiminnan luonne; tuotteiden ja palveluiden ominaisuudet, mutta myös tuotantomäärät ja kysynnän luonne. Logistiikkastrategia, jolla pyritään toimitusketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan, on yritysten tuotteiden ja toiminnan kannattavuuden kannalta erittäin oleellinen. Perusvaihtoehtoina logistiikkastrategioille Elinkeinoelämän Keskusliitto esittää Fisherin 61 artikkeliin perustuen kolme perusvaihtoehtoa: kustannustehokkuus (lean), ketteryys (agile) sekä näiden yhdistelmä (taulukko n). Kustannustehokkuus soveltuu tilanteeseen, jossa kysyntä on ennakoitavissa, tuotantomäärät suuria ja tuotteiden elinkaaret pitkiä. Ketteryyttä eli markkinaresponsiivisuutta puolestaan tarvitaan silloin, kun asiakaspalvelu on pidettävä koko ajan huipussaan ja 60 Elinkeinoelämän Keskusliitto (2008) 61 Fisher (1997) 18

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala

Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala LOGISTIIKKA ON MERKITTÄVÄ OSA SUOMALAISYRITYSTEN KOKONAISKILPAILUKYKYÄ 2 Kaupan alalla

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Mikä on logistiikkakeskus? Kyläyhdistyksen ylläpitämä kioski

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics

Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics Logistiikkakeskuspalveluiden mahdollisuudet Oulussa Jukka Lanu, HUB logistics ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT HUB pähkinänkuoressa Asiakaskohtaisesti

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA

RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA Prof. Jarkko Rantala RATKAISUJA CITYLOGISTIIKAN ONGELMIIN EUROOPPALAISIA KOKEMUKSIA 24.3.2014, Citylogistiikkaseminaari, Helsinki Tuemme ja edistämme kestävän ja älykkään liikennejärjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot