GFP-Ohjattu Toiminnallinen Vertaistukimalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GFP-Ohjattu Toiminnallinen Vertaistukimalli"

Transkriptio

1 GFP-Ohjattu Toiminnallinen Vertaistukimalli Tämä lehtinen on kirjoitettu alustavista teoriamalleista ja toiminnan kuvauksesta, jotka kuuluvat ELVIS-hankkeen kehittämistyöhön Niemikotisäätiöllä ajalla GFP- Guided Functional Peer Support- model on uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa nuorelle mielenterveyskuntoutujalle itselleen luontevien välineiden löytäminen elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen sekä työ ja toimintakyvyn kuntoutukseen. GFP-Ohjattu Toiminnallinen Vertaistukimalli NIEMIKOTISÄÄTIÖ 2009 versio 2.2 Niemikotisäätiö/ELVIS-hanke Lautatarhankatu Helsinki Markus Raivio Markus Raivio Markus Raivio

2 AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA Koulu ja yhteiskunta. Englanninkielisen alkuteoksen The school and society 1915 ilmestyneestä 2. tarkistetusta painoksesta suomentanut Kalevi Kajava. Otavan filosofinen kirjasto 5. Helsinki: Otava, Pyrkimys varmuuteen: Tutkimus tiedon ja toiminnan suhteesta. (The quest for certainity: A study of the relation of knowledge and action, 1929.) Suomentanut Pentti Määttänen. Helsinki: Gaudeamus, ISBN Aristoteles: Metafysiikka. (Ta meta ta fusika.)suomentaneet Tuija Jatakari, Kati Näätsaari, Petri Pohjanlehto. Selitykset laatinut Simo Knuuttila.Teokset 6.Helsinki: Gaudeamus, 1990.ISBN Freinet, Célestin: Ihmisten koulu, käytännön opas kansan koulun työvälineiden, opetusmenetelmien ja kasvatuksen järjestämiseen Hki, Elämänkoulu, 1987, [Vaasa], Vaasa oy. Heino, Harri, Lauriala, Anneli ja Linnasaari, Heljä; Vaihtoehtoisia pedagogioita : Steiner, Montessori, Freinet Rausta-von Wright, Maijaliisa: Opettaja tienhaarassa. Konstruktivismia käytännössä. ATENA. Juva, Paavo Rissanen: Hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Kirjassa Kuntoutus. Duodecim, ISBN Hakkola, K. & Virsu, M Entäs jos Laulava puu ja muita tarinoita teematyöskentelystä. Tampere: Tammi. Ahola, K.- Rissanen, H Tärkeintä maailmassa on aurinko ja vesi ja ystävät. Reggio Emiliasta vaikutteita saanut kasvatus lapsen minäkäsityksen tukijana. Journal of tearcher researcher 5/1999. Jyväskylä:TUOPE. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 ELÄMÄNHALLINTA... 4 TYÖ- JA TOIMINTAKYKY... 6 VOIMAVARAKESKEINEN OHJAUS... 7 VOIMAUTTAMINEN...8 MITÄ OSALLISUUS ON?...9 MIELENTERVEYDEN MÄÄRITTELYÄ...10 MIELENTERVEYS, TAIDE JA MUSIIKKI...11 MIELENTERVEYSONGELMAT JA OPPIMINEN...11 YHTEISÖLLISYYS JA TOIMINNAN KAUTTA KOKEMINEN...12 RATKAISUKESKEISYYDESTÄ JA VERTAISTYÖN OHJAUKSESTA...13 YHTEISTYÖ.14 ELVIS-HANKKEEN YHTEISTYÖKAAVIO...15 VERTAISTOIMINTA...16 ICF JA ASTA...18 ITSEARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI...19 KUNTOUTUSPOLUN TURVAAMINEN...20 TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN MERKITYS YHTEISKUNNALLE...21 ELVIS-HANKE...22 TYÖRYHMIEN EHDOTUKSIA JA SUOSITUKSIA...24 PROSESSIKUVAUKSIA...25 LOPUKSI AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA

3 LOPUKSI GFP- mallissa keskeistä on kontaktin saaminen sellaisiin kuntoutujiin, joilla on huomattavan suuri riski jäädä yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ulkopuolelle. Näillä kuntoutujilla tarkoitetaan sellaisia nuoria, jotka joutuvat sairauden johdosta joko kokonaan tai tilapäisesti jäsentämään uudelleen tulevaisuudensuunnitelmansa. Toimintamallin avulla kuntoutujat saavat elämänhallintaansa uusia välineitä ja paluu yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi edistyy. Valmis malli tulee olemaan eri toimijoiden käytössä valtakunnallisesti. Projektin aloituksesta asti yhteistyökumppaneita on kertynyt eri puolilta: Nuorisoasiainkeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mielenterveyden Keskusliitto, Omaiset mielenterveystyön tukena, ALVI Ry, Keskuspuiston Ammattiopisto, Luovi, Metropolia, Suomen Fysioakustiikka Oy, Tilasuunnitteluyritys Cocoon Design, äänentoistoon erikoistunut Mr. Hifi Oy, Helsingin kaupungin Terveyskeskus, Lyhty Ry, A- klinikkasäätiö ja Seurakuntayhtymä. Yhteistyö onkin GFP- mallin avainsanoja ja se mahdollistaa verkoston rakentumisen uudelle avarammalle yhteistyölle kaupungin, yhteisöjen ja yritysten välillä. Niemikotisäätiön ELVIS-hanke RAY:n rahoittamana projektina on lähtenyt tarpeesta luoda ensisijaisesti nuoria mielenterveyskuntoutujia tukeva menetelmä, joka vastaa kohderyhmän tarpeisiin ja joka on tarpeeksi joustava. Nuorilla mielenterveyskuntoutujilla ei ole riittävästi heille suunnattua kuntoutusta tukevaa toimintaa. Toiminnallisten menetelmien yhdistäminen GFP-malliin tuo mielenterveyskuntoutukseen uuden näkökulman, jota nuoret mielenterveyskuntoutujat ovat itse toivoneet. GFP-malli alkoi kehittyä työskennellessäni musiikkiterapeuttina Niemikotisäätiöllä Se pohjautuu käytännön kokemuksiin, näkemyksiin ja havaintoihin kuntoutujien tarpeista ja mahdollisuuksista. GFP-mallissa ei ole oikeastaan mitään uutta. Se on palapeli, jonka osaset ovat olleet olemassa jo tuhansia vuosia, mm. antiikin Kreikassa Aristoteleen onnellisuuden ja hyvän elämän määritelmänä. GFP on soppa, jonka resepti pohjautuu erityispedagogiikan, toiminnallisen kuntoutuksen, oppimisen, vertaistuen ja itsearvioinnin hyväksi havaittuihin teorioihin. Tämä, lähinnä muiden kirjoituksiin pohjautuva julkaisu, on syntynyt noin neljä kuukautta sen jälkeen, kun aloitimme toimintaterapeutti Heidi Karjalaisen ja musiikkiterapeutti Teppo Tolvasen kanssa kehitystyön Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa ELVIS-hankkeessa. Olen varma, että kun pääsemme käytännössä toteuttamaan toimintamallia vuoden 2010 alusta, monet tämän julkaisun ajatukset saavat uuden muodon. Kiitokset kuuluvat toiminnanjohtaja Seppo Eroselle ja apulaisjohtaja Jouni Nisulalle, jotka ovat osaltaan mallia jalostaneet. Kiitokset myös veljelleni Hermannille julkaisun kustannustoimituksesta. Aurinkoisena kesäpäivänä Helsingin Pasilassa Markus Raivio 26 3

4 TYÖRYHMIEN EHDOTUKSIA JA SUOSITUKSIA Sosiaali- ja Terveysministeriö / Mieli työryhmä: Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumista mielenterveyspalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin tulee lisätä, jotta palvelujärjestelmä voi ottaa nykyistä paremmin huomioon asiakkaiden tarpeet. (Ehdotus 3.) Mielenterveyden edistämisessä ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä painotetaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämistä. Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä. (Ehdotus 6.) Kunnan tulee koordinoida nykyistä tehokkaammin julkiset, Kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. (Ehdotus 8.) Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä 2008 Koherenssi merkitsee hyvää valmiutta käsitellä ulkoisia ja sisäisiä stressitekijöitä. Ihmisellä on luontaisia voimavaroja, mutta hän ei ole niistä välttämättä tietoinen. Vahvuuksien löytäminen auttaa häntä kohtaamaan ja hallitsemaan elämän ja olosuhteiden mukanaan tuomia vaatimuksia. Jos vaatimukset ovat hänen kannaltaan mielekkäitä, hän on valmis ponnistelemaan niiden eteen. Voimavarojen kohdistaminen sinne, missä ihminen kokee onnistuvansa, suuntaa kohti uutta vahvempaa minää ja parempaa itsetuntoa. GFP-mallissa ihminen löytää itsestään ne ominaisuudet, joiden kautta hän voi kokea tässä olen hyvä -elämyksen. Tie on auki myöhemmälle onnistumiselle ja itsetunnon vahvistumiselle. Elämänhallintaan kuuluu myös luottamus omiin mahdollisuuksiin sekä usko niiden toteutumiseen. Omien toiveiden ja mahdollisuuksien realistinen tunnistaminen on tärkeää, mutta niin on myös tietoisuus siitä, että oma elämä on ainutkertaista ja arvokasta. Kriisit herättävät lähes aina avuttomuuden ja toivottomuuden tunteita; elämä kohtelee jokaista meistä joskus epäoikeudenmukaisesti. Pettymyksen tunne kestää aikansa, määräämättömänkin ajan, mutta se on helpommin työstettävissä elämänhallinnan keinoin. Skitsofrenian Käypä hoito -suositus: Skitsofrenian hoidossa keskeistä on erilaisten hoitojen integroiminen siten, että ne muodostavat potilaan elämäntilanteeseen soveltuvan ja toipumista edistävän kokonaisuuden hänen ajankohtaisia ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavalla tavalla. 24 5

5 ELVIS-HANKE ELVIKSEN keskeisiä elementtejä ovat: E = Elämänhallinnan parantaminen käyttämällä apuna L = Luovia toimintoja V = Vertaistukea I = Informaation jakamista ja Inspiraatiota S = Selviytyjille - nuorille mielenterveyskuntoutujille Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset vuotiaat mielenterveyskuntoutujat, joilla on havaittu sosiaalisessa kanssakäymisessä selkeitä puutteita, ja joiden toimintakykyä sairastuminen on huomattavasti heikentänyt. Tavoitteena on nuoren mielenterveyskuntoutujan mahdollisuus löytää itselleen luontevia välineitä elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen sekä työ- ja toimintakyvyn palauttamiseen. Asiakkaat tulevat toiminnan piiriin julkisen hoitoorganisaation ohjaamina esim. psykiatrian poliklinikalta. Edellä kuvatun kaltaista toimintamallia on toivottu sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin osapuolten taholta. VOIMAVARAKESKEINEN OHJAUS GFP-mallin tavoitteena on tarjota yksilölle keinoja selviytyä mahdollisimman omatoimisesti arkisissa tilanteissa. Mallissa käytetään työ- ja toimintaterapian menetelmiä palauttamalla mieleen niitä tehtäviä, joissa kuntoutuja on jo aikaisemmin onnistunut. Jos hän aloittaa työkeskustyyppisen toiminnan, hänelle on todennäköisesti luontevinta tarttua kiinni sellaiseen työ - tai harrastustoimintaan, joka on hänelle ennestään tuttua. Motivaatio kiinnittyä ruokaryhmän vertaisohjaajaksi on ruokaharrastajalle todennäköisesti helpompaa ja matalamman kynnyksen takana kuin pakkaus- tai ikkunanpesutehtävät. Kuntoutuja on todennäköisesti motivoituneempi sellaisista aiheista, joita kohtaan hän tuntee henkilökohtaista kiinnostusta ja joista hänellä voi olla opittuja taitoja jo ennen sairastumista. Parasta olisi, jos kuntoutuja voisi hyvän ohjauksen tuella jakaa muille omaa osaamistaan ja oppisi samalla itsekin uutta. GFP-mallissa kuntoutus toteutetaan voimavarakeskeisen ajattelun pohjalta. Toimijat muodostavat eräänlaisen ketjun, jonka osina ovat kuntoutuksen ammattilainen, vertaisohjaaja, joka on itse kuntoutuja sekä nuori kuntoutuja. Kuntoutuksen ammattilainen ohjaa ja tukee vertaisohjaajaa löytämään itselleen sopivat välineet auttaa muita kuntoutujia. Vertaisohjaajan ja nuoren kuntoutujan välisessä suhteessa taas lähdetään ajatuksesta, että nuori kuntoutuja on ensisijainen hyötyjä. Vertaisohjaajan työtoiminnan kohteena on toinen kuntoutuja, jonka voimavarat ja mielenkiinnon kohteet ovat kuntoutuksen perusta. Heitä yhdistävät ketjun samat sidosaineet, esim. musiikki, ATK tai taide. Kuntoutuksen pohjana on yhdessä tekeminen. 22 7

6 KUNTOUTUSPOLUN TURVAAMINEN Tärkeä osa GFP-mallia on osoittaa kuntoutujalle, että hän voi ylläpitää työ- ja toimintakykyään myös jatkossa. Ammattihenkilöstö, vertaisohjaajat sekä ulkopuoliset yhteistyökumppanit antavat jatkuvasti informaatiota ja palveluohjausta työ- ja opiskelumahdollisuuksista kuntoutuksen ohessa. Myös toiminnan sisällössä on huomioitu kuntoutuspolun jatkon turvaaminen. Nuoria kuntoutujia ohjataan muun toiminnan ja tuen piiriin, kun nuoren tilanne sen mahdollistaa. Kyseeseen voivat tulla esim. opiskelujen aloittaminen, tuettu työharjoittelu, oppisopimuskoulutus tai työkeskustoiminta, mahdollisesti myös vertaisohjaajan tehtävät. Kuntoutuspolun turvaamiseksi on tärkeää, että eri organisaatiot tekevät yhteistyötä ja toimivat suunnitelmallisesti huomioiden nuoren kuntoutujan kokonaistilanteen. MITÄ OSALLISUUS ON? GFP-mallissa nuoren kuntoutujan osallisuudella tarkoitetaan hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja itseään koskevien päätösten tekoon yhteisössä. Sekä nuoret kuntoutujat että vertaisohjaajat haluavat vaikuttaa ja päästä tekemään asioita itse. Sosiaaliantropologi Jean Lave ja kasvatustieteilijä Etienne Wenger näkevät oppimisenkin ensisijaisesti täysivaltaisena osallistumisena. Heidän mukaansa yhteisessä toiminnassa kaikki oppivat, ei vain uusin tulokas, vaan myös kokeneemmat vertaisohjaajat sekä ammatillinen henkilöstö. Oppiminen on sosiaalinen prosessi, jossa kokemuksia vaihdetaan ja tekniikkoja jäljitellään. Osallisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen tarkoittaa, että nuorelle kuntoutujalle annetaan tilaa olla omine kykyineen ja oppimisen tarpeineen siinä sosiaalisessa yhteisössä, jonka toiminnassa yhteisön jäsenet ovat osallisia. Kun toimintaa luodaan yhteisesti, jokaisesta tulee oppija. Parhaimmillaan nuori kuntoutuja tuntee, että hän voi osallistua yhteisön toimintaan yksilönä. Hän ei jää osattomaksi päätöksenteosta. Autonomian kokeminen onkin siis yksi GFP:n kulmakivistä. 20 9

7 ICF JA ASTA GFP-mallissa toteutetaan arviointia ICF-standardin avulla. WHO on hyväksynyt toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen, ICF:n (International Classification of Functioning, Disability and Health), jonka tarkoituksena on muodostaa kansainvälinen standardi väestön toimintaedellytysten kuvaamiselle. Koska toimintakykyä ja sen osatekijöitä mitataan, arvioidaan ja käsitteellistetään lukemattomilla eri tavoilla, on tarpeen sopia yhteisestä viitekehyksestä, jota voidaan käyttää kaikkien ihmisten toimintakykyisyyden ja terveyden kuvaamiseen. Tällainen käsitejärjestelmä on hyödyllinen monissa palvelu- ja etuustilanteissa. GFP-mallissa sovelletaan myös asumisen arviointilomakkeisto ASTAA, joka tuotteistettiin yhdessä asumispalvelusäätiö ASPA:n ja Epilepsialiiton kanssa. ASTA voidaan toteuttaa joko havainnoimalla tai haastattelemalla asiakasta itseään, hänen läheistään tai vertaisohjaajaa. ASTA kehitettiin alun perin vaihtelevan avuntarpeen arviointimenetelmäksi, mutta se soveltuu myös hyvin mm. jo olemassa olevien palveluiden tarkoituksenmukaisuuden arviointiin. Toimintamallista pyydetään myös säännöllisesti kirjallista palautetta sekä nuorelta kuntoutujalta, vertaisohjaajalta, häntä hoitavalta taholta sekä kuntoutujan muulta verkostolta. MIELENTERVEYS, TAIDE JA MUSIIKKI THL:n tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist kirjoittaa Mielenterveys luovana toimintana -julkaisussa: Vaikka meillä on esittää suuri joukko maailmanluokan taiteilijoita ja tunnettuja henkilöitä Churchillistä Hemingwayhin, joilla eittämättä on ollut kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vakava päihdeongelma, emme silti kykene osoittamaan etenevän seurantatutkimuksen keinoin, että tämä sairaus, joka ilmenee noin viidellä ihmisellä tuhannesta, tuottaisi enemmän suuria taiteilijoita kuin muu väestö Musiikkia ja taidetta voidaan ehkä pitää mielenterveyskuntoutuksessa vuorovaikutuksen välineenä, ei itseisarvoisena hoitomuotona. Musiikki tai taide itsessään tuskin parantaa ketään. MIELENTERVEYSONGELMAT JA OPPIMINEN Mielenterveys koostuu tunne-elämän, ajattelun ja sosiaalisten suhteiden tasapainoon liittyvistä tekijöistä. Olennaista on erityisesti minän eri puolien välinen tasapaino, mielekkyyden kokemus, realiteettien taju, nykyhetkessä eläminen, oman toiminnan ja tunteiden tiedostaminen, ennakointi ja käsitteleminen. Kaikki ihmiset kärsivät eri asteisista mielenterveyshäiriöistä jossain elämänsä vaiheessa. Mielenterveyshäiriöt vaikuttavat kuntoutujan kognitiivisiin ja sosiaalisiin valmiuksiin sekä tunne-elämään. Keskittymisvaikeudet ja ahdistuneisuus vaikeuttavat havaitsemista, ajattelua, päättelyä, muistamista ja päätösten tekemistä. Useat häiriöt heikentävät aloitekykyä. Psyykkinen energia kuluu mielensisäisessä prosessoinnissa, eikä sitä riitä ulkoisiin ponnistuksiin

8 VERTAISTOIMINTA Vertaistoiminta perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen, yhteisiin intresseihin tai samankaltaisiin elämänkokemuksiin. Vertaisryhmän tavoitteena on edistää jäsentensä hyvinvointia, jaksamista sekä tarvittaessa tukea paranemista. Tutkimusten mukaan vertaistoiminnalla on suuri merkitys ihmisen jaksamiselle ja elämänhallinnalle. Vertaistoiminnassa ihminen ei ole hoidon ja toimenpiteiden kohteena, vaan hän on itse täysivaltaisena toimijana. Tämä perustuu kokemusten jakamiselle. Vertaistoiminta on vastavuoroista tukemista. GFP-mallissa vertaisuus ajatellaan toiminnallisuuden, ei niinkään sairauskeskeisen dialogin kautta. Ryhmässä saatu ahaa-elämys, käytännön vinkki tai vahva tunnekokemus voivat auttaa jaksamaan jokapäiväisessä elämässä. Vertaistoiminnan yksi tärkeä funktio on tiedon jakaminen. Kuntoutuja voi saada vertaisohjaajalta tietoa erilaisista mielenterveyspalveluista, erityiskoulutuksista ja kuntoutusmuodoista. Vertaisohjaajalta saatu tieto, esim. etuisuuksista, avustuksista ja tukimuodoista, voi olla kuntoutujalle helpompi vastaanottaa, koska tiedon antajalla on asiasta omakohtainen kokemus. Kokemuksen välittäminen tuo vertaisohjaajan työtoiminnalle selkeän tarkoituksen. Hän voi tarjota nuorelle kuntoutujalle välitöntä hyötyä ja samalla kokea itsensä ja työnsä merkitykselliseksi. Vertaistoiminnan arvoperustana on tasaarvoisuus ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Yhteisöllisyyttä luo vertaistuki, keskinäinen apu. Vertaistuki on täydentävä vaihtoehto asiantuntijoiden antamalle tiedolle, koska vertaisyhteisössä jakamiseen sisältyy usein myös sekä samankaltaisen taustan että mielenkiinnon kohteen jakaminen. Yhteisöihin liitytään omasta tahdosta, usein konkreettisen toiminnan myötä. Niissä tavataan samanmielisiä, solmitaan ystävyyssuhteita, saadaan tukea ja tarvittaessa myös turvaa. RATKAISUKESKEISYYDESTÄ JA VERTAISTYÖN OH- JAUKSESTA Ratkaisukeskeisessä, tulevaisuussuuntautuneessa lähestymistavassa keskitytään ongelmien kuuntelemisen ja tutkimisen ohella toimivan tilanteen luomiseen ja mahdollistamiseen. Siinä kehitetään vertaisohjaajan keskustelukykyjä ja konkreettisia ryhmäohjauksen keinoja, joiden lähtökohtana ovat voimavarat, taidot ja aiemmat onnistumiset. GFP-mallissa vertaistyönohjaus tarkoittaa ammatillisen henkilöstön ja vertaisohjaajien välillä tapahtuvaa työnohjausta. Vertaisohjaajan tavoitteena on tiedostaa työtapojaan, tutkia ryhmän ohjausta, käydä läpi esimerkiksi ryhmässä esiin tulleita tilanteita ja tunteita. Vertaistyönohjauksella ylläpidetään myös vertaisohjaajan omaa jaksamista, joka on GFP-mallin suurimpia haasteita

NUORET SANKARIT. NUORTEN KULTTUURIPAJA-HANKE 2012-2016 Markus Raivio Musiikkiterapeutti Hankejohtaja. 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 11.3.

NUORET SANKARIT. NUORTEN KULTTUURIPAJA-HANKE 2012-2016 Markus Raivio Musiikkiterapeutti Hankejohtaja. 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 11.3. NUORET SANKARIT NUORTEN KULTTUURIPAJA-HANKE 2012-2016 Markus Raivio Musiikkiterapeutti Hankejohtaja 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 11.3.2014 KULTTUURIPAJAT JA TOIMINNALLINEN VERTAISTUKI DEFINITION

Lisätiedot

VERTAISOHJAAJAN KÄSIKIRJA

VERTAISOHJAAJAN KÄSIKIRJA NIEMIKOTISÄÄTIÖ 2009 VERTAISOHJAAJAN KÄSIKIRJA Markus Raivio Tämä on opas vertaisohjaajan tehtäviin, jotka kuuluvat ELVIS-hankkeen kehittämistyöhön Niemikotisäätiöllä ajalla 2009-2011. GFP ohjattu toiminnallinen

Lisätiedot

ELVIS-HANKKEEN YHTEISTYÖKAAVIO YHTEISTYÖ

ELVIS-HANKKEEN YHTEISTYÖKAAVIO YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ Olennainen painotus GFP.ssä on organisaatiomallissa, joka yhdistää julkisen, 3. sektorin ja eri yhteisöiden yhteistyön. Kun jokaisesta suomalaisesta suuremmasta kaupungista löytyy jo paljon palvelua,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Kansalaistoiminnankeskus Matar 29.10.2014 Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö DEFINITION OF INSANITY

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

VERTAISOHJAAJAN KÄSIKIRJA

VERTAISOHJAAJAN KÄSIKIRJA MATKALLA VERTAISRYHMÄN OHJAAJAKSI Vertaisryhmän ohjaajaksi on monta tietä. Useilla on kuitenkin kynnys ryhtyä siihen. Kynnys madaltuu vain toimimalla ryhmien kanssa ja harjoittelemalla. Omakohtainen kokemus

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski Epshp Kokemusasiantuntijat Klo 9.00 Tervetulokahvit Klo 9.15 11.00 Kokemusasiantuntijoiden esiinnousu Klo 11.00 12.00 Lounas Klo 12.00 13.15 Kokemusasiantuntijuus käytännössä Klo 13.15 13.45 Kahvi Klo

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Potilaasta tutkijaksi. Päivi Rissanen Tutkija, MTKL 12.4.2016

Potilaasta tutkijaksi. Päivi Rissanen Tutkija, MTKL 12.4.2016 Potilaasta tutkijaksi Päivi Rissanen Tutkija, MTKL.4.06 Potilaasta tutkijaksi Kokemusasiantuntijaksi kasvamisen kautta Hoitopolkua pitkin vai järjestelmän verkkoon sotkeutuen? Yksin vai toisten kanssa?

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen ja koulun käynnin tuki Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen

Lisätiedot