6008/1/16 REV 1 tih/pmm/si 1 DGG3A

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. helmikuuta 2016 (OR. en) 6008/1/16 REV 1 ENV 60 COMPET 48 AGRI 58 TRANS 38 MI 72 IND 28 CONSOM 27 ECON 88 ENER 20 RECH 16 SAN 46 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Neuvoston (kilpailukyky) 29. helmikuuta 2016 pidettävän istunnon valmistelu Kilpailukyvyn valtavirtaistaminen kiertotalouspaketti Periaatekeskustelu Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä edellä mainittua asiaa koskeva puheenjohtajavaltion ilmoitus. Asiakirjaan 6008/16 tehdyt tarkistukset ovat pelkästään tekstinlaadinnallisia. 6008/1/16 REV 1 tih/pmm/si 1

2 Puheenjohtajavaltion ilmoitus kilpailukykyneuvostolle kiertotalous Johdanto Euroopan komission 2. joulukuuta 2015 esittämä kiertotalouspaketti 1, joka muodostuu toimintasuunnitelmasta ja joukosta lainsäädäntöehdotuksia, joiden tavoitteena on jätteen vähentäminen sekä kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisääminen, sisältää mahdollisuuden parantaa Euroopan talouden kilpailukykyä maapallon luontoympäristön resurssien rajoissa. Kiertotalouspaketissa käsitellään tarvetta sisällyttää luonnonvaratehokkuuden ja kierron periaatteet materiaalien ja tuotteiden valmistukseen ja kulutukseen niiden arvoketjun kaikissa vaiheissa. Tavoitteet Kiertotalouspaketin tavoitteena on helpottaa siirtymistä toimivampaan kiertotalouteen, jossa tuotteiden, materiaalien ja luonnonvarojen arvo säilyy taloudessa niin kauan kuin mahdollista ja jossa jätteen syntyminen minimoidaan. Tällä siirtymisellä edistetään EU:n kilpailukykyä luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja suojaamalla yrityksiä luonnonvarojen niukkuudelta ja hintojen epävakaudelta sekä tarjoamalla mahdollisuuksia innovointiin, uusiin liiketoimintamalleihin ja tehokkaampiin tuotanto- ja kulutustapoihin. Tämän siirtymisen eteenpäinviejinä ovat talouden toimijat, kuten yritykset ja kuluttajat, ja EU:n ja jäsenvaltioiden hallintoelinten tehtävänä on varmistaa, että käytössä on kannustimia, joilla sekä säilytetään kilpailukykymme että suojellaan ympäristöä. Kiertotalouspaketin tavoitteena on näin ollen luoda oikeat olosuhteet markkinavoimien vapauttamiselle ja eri sidosryhmien yhteistyön helpottamiselle siten, että samanaikaisesti saadaan ympäristöön kohdistuvia, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä sekä minimoidaan mahdolliset (koetut) ristiriitaisuudet. Tämä voidaan saavuttaa siten, että talouden toimijat parantavat toimintaperiaatteidensa ja toimiensa johdonmukaisuutta ja yhteensovittamista koko Euroopassa, mukaan lukien kiertotalouden teknologioiden, prosessien ja liiketoimintamallien kehittämisen, levittämisen ja omaksumisen osalta. Parempaa johdonmukaisuutta ja yhteensovittamista tarvitaan aina primääri- ja uusioraaka-aineiden valinnasta tuotesuunnitteluvaiheeseen, uusiutuvien raaka-aineiden optimaalista käyttöä varten sekä tuotteen käytöstä tuotteen loppukäsittelyyn ja kierrätykseen, jotta tehostettaisiin materiaalien palauttamista takaisin kiertoon (esimerkiksi korjausta, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä) arvoketjujen sisällä ja välillä. Tämän saavuttamiseksi paketissa ehdotetaan, että EU ottaisi tehtäväkseen edistää parhaita käytäntöjä tuotantoprosesseissa ja kestävässä resurssien tuotannossa jäsenvaltioissa ja toimialoilla ja niiden kesken. Kehittämällä taloudellisia kannustimia sekä antamalla tuottajille ja kuluttajille tietoa tavaroiden ja palvelujen elinkaarivaikutuksesta tuetaan ympäristöön kohdistuvien ja sosiaalisten hyötyjen luomista arvoketjuissa. Erityisesti lisäämällä jätehierarkian vaikuttavuutta EU:ssa ja edistämällä uusioraaka-aineiden (kuten bioravinteiden ja muovien) markkinoita tuetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vähennetään luonnonvarariippuvuutta /1/16 REV 1 tih/pmm/si 2

3 Mahdollisuudet Siirtyminen luonnonvaratehokkaaseen talouteen tekee mahdollisiksi sekä ympäristön että talouden saamat hyödyt, eli yritykset ja kuluttajat ohjautuvat tekemään päätöksiä, joista koituu taloudellista hyötyä samalla kun ne parantavat ympäristötuloksia 2. Tavoitteena on saada Euroopan talous puhtaammaksi ja kilpailukykyisemmäksi vähentämällä luonnonvarojen käyttöä, vähentämällä jätettä ja tehostamalla kierrätystä. Tämä lisää Euroopan talouden kykyä sietää luonnonvarojen niukkuutta ja laajempia ympäristöuhkia, kuten ympäristön pilaantumista, ilmastonmuutosta sekä vaaraa, joka kohdistuu ekosysteemien kykyyn tuottaa yhteiskunnalle sellaisia olennaisia palveluja kuin puhdasta ilmaa ja vettä. Käyttämällä järkevämmin luonnonvaroja (esimerkiksi luonnon pääomaa, luontoon perustuvia ratkaisuja, biotaloutta ja ekosysteemipalveluja) synnytetään uusia innovointimahdollisuuksia arvoketjujen sisällä ja välillä, luodaan kaikille ammattitaidon tasoille paikallisia työpaikkoja, jotka antavat mahdollisuuden sosiaaliseen integraatioon ja osallisuuteen, sekä voidaan merkittävästi vähentää ympäristöön kohdistuvia paineita. Luonnonvaratehokkuuden ja kierron periaatteiden käyttöönotto voi tarjota yrityksille merkittäviä kilpailuetuja kustannusten alenemisen ja uusien markkinoiden avautumisen myötä. Siirtyminen kiertotalouteen antaa myös Euroopalle tilaisuuden ottaa johtoasema maailmanlaajuisessa "kestävän kehityksen teollisessa vallankumouksessa" 3 : sen avulla voidaan laajentaa eurooppalaisten vähähiilisten ja luonnonvaratehokkaiden teknologiaratkaisujen maailmanlaajuisia markkinoita ja sopeuttaa taloudet paremmin maapallon resurssien rajoihin. Toimintasuunnitelmassa myös edistetään jätehuoltoon sekä kuluttajien ja tuottajien kestävään käyttäytymiseen liittyviä taloudellisia kannustimia, edistetään kysyntää lisääviä toimia, kuten julkisia hankintoja, sekä ehdotetaan 650 miljoonan euron rahoitusta innovointia varten Horisontti ohjelman puitteissa muiden rahoitusvälineiden, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja koheesiorahaston, ohessa. Luvut osoittavat tämän tuottavan hyötyjä: Resurssituottavuus kasvoi EU:ssa 20 prosentilla vuosina Tämän tason säilyttäminen johtaisi vielä 30 prosentin lisäkasvuun vuoteen 2030 mennessä ja voisi kasvattaa BKT:tä lähes prosentilla. Samalla luotaisiin yli kaksi miljoonaa työpaikkaa 4. Resurssien paremman käytön arvioidaan tuottavan Euroopan teollisuudelle 630 miljardin euron säästöt vuodessa 5. Kiertotalouspaketin kokonaishyötyjen tarkka määrällinen esittäminen on vaikeaa tässä vaiheessa. Pelkkien jätteitä koskevien ehdotusten hyödyt arvioidaan seuraavasti: o 24,5 miljardin euron taloudelliset hyödyt; o o työpaikan syntyminen yksistään jätehuoltoalalle; ja EU:n hiilipäästöjen vähentyminen 500 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuoteen 2035 mennessä Katso "Vihreä toimintasuunnitelma pk-yrityksille": ( ja "Growth within: A circular economy vision for a competitive Europe", Mac Arthur Foundation/Sun/McKinsey ( Tiede- ja teknologiapolitiikkakomitean (CSTP) ministerikokouksen julkilausuma 21. päivältä marraskuuta 2015: Modelling the Economic and Environmental Impacts of Change in Raw Material Consumption (2014), Cambridge Econometrics et al. Guide to resource efficiency in manufacturing: Experiences from improving resource efficiency in manufacturing companies (2012), Europe INNOVA /1/16 REV 1 tih/pmm/si 3

4 Haasteet Yrityslähtöisissä tutkimuksissa arvioidaan, että EU:n BKT:tä on mahdollista kasvattaa jopa 3,9 prosentilla 7 luomalla uusia markkinoita ja tuotteita sekä luomalla arvoa yrityksille. Jätteen syntymisen ehkäisemisen, ekosuunnittelun, uudelleenkäytön ja muiden samankaltaisten toimenpiteiden avulla voitaisiin tuottaa EU:n yrityksille nettosäästöt, jotka yltäisivät 600 miljardiin euroon tai 8 prosenttiin niiden vuosittaisesta liikevaihdosta, ja vähentää samalla kasvihuonekaasujen päästöjä 2 4 prosentilla 8. Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää systeemistä muutosta. Sen lisäksi, että toteutetaan kohdennettuja toimia arvoketjun ja avainalojen kutakin vaihetta varten, on tarpeen luoda olosuhteet, joissa kiertotalous voi menestyä ja resurssit voidaan ottaa käyttöön. Toimintasuunnitelman tosiasiallinen täytäntöönpano tarjoaa mahdollisuuksia, mutta muodostaa myös haasteen ja edellyttää seuraavien keskeisten näkökohtien huomioon ottamista: Tuettaessa siirtymistä kiertotalouteen on tärkeää välttää kaikkia tarpeettomia kustannuksia kuluttajille, jäsenvaltioille ja yrityksille (erityisesti pk-yrityksille), varmistaa, että toimintapolitiikkojen hyväksyminen on helppoa ja että ne ovat kustannustehokkaita, sekä optimoida nettohyötyjen mahdollisuus paremman lainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltiot, yritykset ja toimialat ovat tällä hetkellä siirtymisen eri vaiheissa siltä osin, miten ne etenevät kohti kiertotaloutta, mitä esteitä niillä on ja mitä mahdollisuuksia kiertotalous niille merkitsee. Nämä erot saattavat edellyttää eriytettyjä toimintapolitiikkoja ja kannustimia, tarvittaessa myös mukautuvaa mutta kuitenkin asiaa edistävää lainsäädäntöä, jonka hyväksyminen on helppoa. Erityisesti pk-yrityksille on tärkeää, että (siirtymisen) kustannukset minimoidaan ja että ne voivat hyötyä kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista. Toimintasuunnitelman olisi osaltaan parannettava sisämarkkinoiden toimintaa, erityisesti uusioraaka-aineiden osalta. On vauhditettava innovointia, joka edistää kiertotalouteen siirtymistä ja kestävää kehitystä yleisesti, sekä uusien liiketoimintamallien kehittämistä. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tarkasteltava, miten voidaan varmistaa se, että nykyisissä ja uusissa toimintapolitiikoissa ja lainsäädännössä otetaan huomioon innovointi ja tuetaan sitä (kuten noudattamalla innovointiperiaatetta). Esimerkiksi innovaatiosopimusten (kiertotalouteen liittyvä haaste) käyttö voi edistää siirtymistä toimivampaan kiertotalouteen. 7 8 Towards the Circular Economy: Economic and business rationale for an accelerated transition (2012), Ellen MacArthur Foundation. The opportunities to business of improving resource efficiency (2013), AMEC et al. 6008/1/16 REV 1 tih/pmm/si 4

5 Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua sekä jatkuvaa pitkän aikavälin laajaa sitoutumista kaikilta hallinnon tasoilta, mukaan lukien EU, jäsenvaltiot, alueet, kaupungit ja kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. Siirtymiseen liittyvät johtajuus ja vastuu on jaettava kaikkien toimijoiden kesken, ja toimijoiden on edistettävä niitä yhdessä. Vastuu edistymisestä siirtymisen toteuttamisessa edellyttää kokonaisvaltaista ja alojen välistä lähestymistapaa. Tässä suhteessa on tärkeää lisätä kaikkien toimijoiden tietoisuutta sekä tehostaa yhteistyö- ja symbioosimahdollisuuksia arvoketjujen sisällä ja niiden kesken. Siirtyminen kiertotalouteen tapahtuu maailmanlaajuisessa kilpailuympäristössä. Tämä ulkoinen ulottuvuus olisi otettava huomioon. On tärkeää seurata, miten komissio ja jäsenvaltiot panevat toimintasuunnitelmaa täytäntöön, jotta voidaan varmistaa, että toimet toteutetaan riittävällä tavalla ja että mahdolliset uudet sääntelyvaatimukset eivät aiheuta yrityksille tarpeettomia esteitä. Tarvitaan yhdennettyä EU:n laajuista tietojen keräämistä, jotta voidaan määrittää ekosysteemeihin ja luonnonvarojen niukkuuteen liittyvät ympäristön ja talouden haavoittuvuustekijät sekä parhaat menettelytavat näiden käsittelemiseksi luonnonvaratehokkuuden ja kiertotalouden ja/tai biopohjaisten käytäntöjen avulla sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla. Prosessin eteneminen Alankomaiden puheenjohtajakaudella Työryhmätasolla parhaillaan käsittelyssä olevien, jätteitä koskevien lainsäädäntöehdotusten lisäksi toimintasuunnitelmassa esitetään useita aloitteita, jotka komissio aikoo toteuttaa seuraavien viiden vuoden aikana kiertotalouteen siirtymisen helpottamiseksi ja joita käsitellään neuvoston eri kokoonpanoissa. Puheenjohtajavaltio Alankomaat toteaa, että neuvoston on tärkeää esittää näkemyksensä toimintasuunnitelmasta kokonaisuudessaan tällä puolivuotiskaudella. Neuvostoa pyydetään tarkastelemaan, ovatko ehdotetut toimet riittäviä, asianmukaisia ja tarpeellisia kiertotalouteen siirtymisen helpottamiseksi sekä asettamaan tietyt toimet painopisteiksi. 6008/1/16 REV 1 tih/pmm/si 5

6 Sidosryhmien konferenssi "Paketin avaaminen - kohti kiertotaloutta Euroopassa" ("Unwrapping the package - towards a circular economy in Europe") 9 Tammikuun 25. ja 26. päivänä pidettiin Rotterdamissa Alankomaissa sidosryhmien konferenssi "Paketin avaaminen - kohti kiertotaloutta Euroopassa" ("Unwrapping the package - towards a circular economy in Europe"), jonka järjesti puheenjohtajavaltio Alankomaat yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Konferenssiin osallistui noin 350 sidosryhmien edustajaa koko Euroopan yrityksistä ja kansalaisyhteiskunnasta sekä päätöksentekijöitä EU:n jäsenvaltioista ja Euroopan komissiosta. Sidosryhmät keskustelivat Euroopan kiertotalouden haasteista ja mahdollisuuksista yksityiseltä sektorilta eri jäsenvaltioista esitettyjen konkreettisten tapausten pohjalta. Keskusteluissa käsiteltiin myös tarvetta hyväksyä kansallisia ja EU:n politiikkatoimia siirtymisen vauhdittamiseksi sekä tarkasteltiin, missä määrin toimintasuunnitelmassa annetaan riittävää tukea tätä varten. Keskusteluissa kiinnitettiin erityistä huomiota uudelleenkäytön ja uusiomateriaalien markkinoiden edistämiseen, julkisiin hankintoihin, ekosuunnitteludirektiiviin, luonnon pääoman merkitykseen sekä toimenpiteisiin innovoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi. Osallistujat esittivät tässä yhteydessä useita suosituksia, jotka koskevat kiertotalouden tukemiseksi ja edistämiseksi tarvittavia kansallisia ja EU:n politiikkoja, mukaan lukien seuraavat: EU:n ja jäsenvaltioiden pitkän aikavälin painopisteet, vahva ohjaus ja omistajuus tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi kansallisten toimintatapojen yhdenmukaisuus (esimerkiksi korjattavuutta ja kierrätyksen laatua koskevat standardit) tarve vaihtaa tietoja jäsenvaltioiden ja sidosryhmien parhaista käytännöistä ja kokemuksista, jotka liittyvät esimerkiksi kiertotaloutta tukevien toimintapolitiikkojen soveltamiseen julkisissa hankinnoissa taloudellisten kannustimien ja markkinapohjaisten välineiden (muun muassa verotus- ja arvonlisäverolinjausten) tehokkaampi käyttö uudelleenkäytön ja uusioresurssien markkinoiden edistämiseksi. Puheenjohtajavaltio aikoo järjestää kiertotalouden toimintasuunnitelmaa koskevan keskustelun sekä kilpailukykyneuvoston valtavirtaistamiskeskustelussa 29. helmikuuta että ympäristöneuvostossa 4. maaliskuuta. Kilpailukykyneuvostossa keskitytään käsittelemään painopisteitä ja haasteita talouden näkökulmasta, kun taas ympäristöneuvostossa niitä käsitellään ympäristön näkökulmasta. Näiden keskustelujen perusteella puheenjohtajavaltio aikoo laatia toimintasuunnitelmaa koskevat neuvoston päätelmät, jotka on määrä hyväksyä ympäristöneuvostossa 20. kesäkuuta /1/16 REV 1 tih/pmm/si 6

7 Kilpailukykynäkökohtien valtavirtaistaminen: kiertotalouden toimintasuunnitelmaa koskevat kysymykset kilpailukykyministereille Kilpailukykyministereitä pyydetään keskustelemaan kiertotaloudesta osana kilpailukykyneuvostoille vuonna 2003 annettua toimeksiantoa, jonka mukaan "neuvoston päätöksentekoprosessin osana olisi kuultava kilpailukykyneuvostoa ehdotuksista, joilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia kilpailukykyyn. Myös kaikkien neuvoston kokoonpanojen olisi arvioitava oman alansa vaikutukset" 10. Italian puheenjohtajakaudella syyskuussa 2014 päätettiin, että kilpailukykyneuvoston olisi "toteutettava toimeksiantonsa jäsennellymmin ja systemaattisemmin ja tarkasteltava kaikkia ehdotuksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia kilpailukykyyn". Kiertotalouspaketti määritettiin Luxemburgin puheenjohtajakaudella erääksi niistä asiakokonaisuuksista, joihin kilpailukyvyn valtavirtaistamista koskevassa kilpailukykyneuvoston toimeksiannossa olisi keskityttävä. Vaikka kiertotaloudesta ainakin lyhyellä aikavälillä syntyvistä taloudellisista mahdollisuuksista ollaan täysin tietoisia, toimintasuunnitelman jotkin osat saattavat myös asettaa haasteita kilpailukyvylle. Kilpailukykyneuvostoa pyydetään tarkastelemaan sekä mahdollisuuksia että haasteita ja keskustelemaan siitä, miten nämä haasteet voidaan kohdata, jotta voidaan varmistaa kiertotalouteen siirtyminen parhaalla mahdollisella tavalla. Puheenjohtajavaltio ehdottaa, että kilpailukykyneuvosto keskittyy käsittelyssään seuraaviin kysymyksiin: Painopisteet Siirtyminen kiertotalouteen voi tuottaa merkittävää hyötyä kilpailukyvylle. Toimintasuunnitelman jotkin osat edistävät tätä enemmän kuin sen jotkin toiset osat. i) Minkä toimien pitäisi olla painopisteinä pyrittäessä hyödyntämään kiertotalouden mahdollisuuksia (esimerkiksi luonnonvaratehokkuutta lisäävän innovoinnin tukeminen, esteiden poistaminen raaka-aineiden uusiomarkkinoiden kehittämiseltä, ekosuunnittelun edistäminen, paremman lainsäädännön välineiden, kuten vaikutustenarviointien ja pkyritystestien, käyttö), joiden odotetaan lisäävän työpaikkoja ja parantavan talouskasvua? Haasteet Vaikka toimivamman kiertotalouden toteuttamisella saadaan aikaan merkittäviä hyötyjä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä, siihen siirtyminen voi ainakin lyhyellä aikavälillä myös asettaa haasteita kilpailukyvylle. Näihin haasteisiin sisältyvät esimerkiksi mahdolliset väliaikaiset kustannusten lisäykset yrityksissä, joiden on mukauduttava uuteen sääntely-ympäristöön. Tällaiset kustannusten lisäykset saattavat olla haasteellisia erityisesti pk-yrityksille. Haasteita saattaa aiheutua myös siitä, että jäsenvaltiot ovat eri vaiheissa kiertotalouteen siirtymisessä. Lisäksi joillain toimialoilla siirtyminen saattaa olla monimutkaisempaa kuin toisilla. On selvästi tärkeää, että paremman lainsäädännön periaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon näihin haasteisiin vastaamiseksi. ii) Kun otetaan huomioon kilpailukyvyn valtavirtaistamista koskeva kilpailukykyneuvoston toimeksianto, mitkä ovat näiden haasteiden käsittelyä koskevat kilpailukykyneuvoston tärkeimmät viestit ympäristöneuvostolle? Mihin haasteisiin on puututtava kiireellisimmin, ja miten toimintasuunnitelman täytäntöönpano voidaan järjestää tätä varten? 10 Puheenjohtajan päätelmät, Eurooppa-neuvosto 20. ja , asiak. 8410/ /1/16 REV 1 tih/pmm/si 7