TYÖVOIMAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN HAKULOMAKE

Transkriptio

1 TYÖVOIMAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN HAKULOMAKE LIITE 1 Työvoimakoulutus Nimi: Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Jouni Kurkela jouni.kurkela@poke.fi Ohjeistus: Lomake on lukittu, joten muutoksia voi tehdä ainoastaan vastauksille varattuihin kohtiin. Lomakkeen kysymyksiin tulee pyrkiä vastaamaan tiiviisti annetun tilan puitteissa. Mikäli vastaus ei kuitenkaan mahdu annettuun tilaan eikä näy kokonaisuudessaan, laajenna tarvittaessa vastauskentän rivejä. KYSYMYKSET 1. Kuvaus työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän tarpeellisuudesta Perustelut työvoimakoulutuksen tehtävän tarpeellisuudelle hakijan toiminta-alueella. Pohjoinen Keski-Suomi muodostaa maantieteellisesti laajan yhtenäisen alueen. Yhteistä ovat pitkät etäisyydet, pienet kunnat ja väestökehityksen haasteet. Alueelle on ominaista myös aikuisten keskimääräistä matalampi koulutustaso. Elinkeinorakenteelle on ominaista, että Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla maa- ja metsätalouden osuus ja Äänekosken seudulla teollisuuden ja muun jalostuksen osuus työpaikoista on keskimääräistä suurempi. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on Suomen aluetukikartassa tukialuetta II. Työvoimakouluttajana Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto on toiminut koko Keski-Suomen alueella. Työttömyysprosentti ELY-keskuksen työttömyyskatsauksen mukaan oli kesäkuun 2017 lopussa Keski-Suomessa 14,3% ( henkilöä) ja koko maassa 12,2%. Keski-Suomessa työttömyys väheni vuoden 2016 kesäkuun tilanteesta -18%. Äänekosken ja Saarijärven-Viitasaaren alueella työttömyys oli 14,4% (4033 henkilöä). Ammatillisen työvoimakoulutuksen roolina on vastata erityisen joustavasti työttömien työnhakijoiden, työttömyysuhan alaisten henkilöiden ja työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin sekä kasvualojen kysyntään. 2. Hakijan edellytykset vastata työvoimakoulutuksen tarpeeseen Miten koulutustarjonnalla vastataan työvoimakoulutuksen tarpeeseen? Mitkä ovat painopistealoja/tutkintoja? Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto vastaa työvoimakoulutuksen tarpeeseen monialaisuudella. Voimme nopeasti ja joustavasti järjestää työvoimakoulutusta monialaisten asiantuntijoiden toimesta ja muilla olemassa olevilla resursseilla (esim. tilat ja laitteet). Perustehtävämme on kehittää ammatillista osaamista ja organisaatioiden henkilöstön osaamista työelämälähtöisesti. Näin tuemme alueen menestymistä, yrittäjyyttä sekä yksilöiden hyvinvointia. Äänekosken seutukunnalla biotuotelaitoksen valmistuttua puunkorjuu ja puun kuljettaminen tehtaalle tulee synnyttämään noin uutta työpaikkaa. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla varsinkin metallialalla ja muussa tuotannollisessa toiminnassa erityisosaajien ja ammattitaitoisen työvoiman löytäminen alkaa olla kasvun este. Painopistealoja ovat olleet teknologiateollisuuden alat, hoiva-ala sekä ravitsemis- ja puhdistuspalvelualat. Olemme järjestäneet myös työvoiman tarpeesta lähteviä, eri aloille poluttavia, ei-tutkintoon johtavia koulutuksia. 3. Kuvaus toimintatavoista vastata nopeasti muuttuviin koulutustarpeisiin Oppilaitos saa tietoa työvoiman ja koulutuksen tarpeista sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön kautta eri näkökulmista: työvoiman kysynnän muutokset toimialoittain ja ammattiryhmittäin, ammateista poistuvan työvoiman määrä ja avautuvat työpaikat, avautuviin työpaikkoihin tarvittava koulutettavien määrä sekä nuorille suunnatun koulutuksen aloittajamäärä. Omaehtoisella työttömyysetuudella tuetusti on oppilaitoksessa eri aloilla aloittanut vuonna opiskelijaa ja opiskelijaa. Tämä on työttömän työnhakijan joustava tapa kouluttautua. Työvoimakoulutuksen hankintaa on toteutettu POKE Koulutus Oy:n kautta. Organisaatiomme on panostanut työttömiin työnhakijoihin mm. TAIKO Työtaidot kuntoon ja kohti työelämää ESR-hankkeen kautta. Siinä on pystytty poluttamaan ja työllistämään asiakkaita tehostetun ohjauksen ja yksilöllisen ammatillisen valmennuksen kautta. 4. Kuvaus yhteistyöstä TE-hallinnon kanssa ja sen käytännön toimintamuodoista Teemme tiivistä yhteistyötä koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa TE-hallinnon asiantuntijoiden kanssa. Oppilaitoksen henkilöstön osaamista on hyödynnetty koulutusten ideoinnissa ja sisällön suunnittelussa. Osallistumme opiskelijavalintoihin tuomalla alan asiantuntemuksen valintaan. Koulutusten aikana teemme tiivistä yhteistyötä TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa opintoihin liittyvissä asioissa. Välitämme TE-hallintoon työelämästä nousevia koulutustarpeita ja pohdimme yhdessä alueellisia koulutustarpeita. Osallistumme ELY-keskusten yhteistyötilaisuuksiin, jotka vahvistavat edelleen verkostossa työskentelyä.

2

3 5. Kuvaus yhteistyöstä työelämän kanssa ja sen käytännön toimintamuodoista Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Työelämäedustajat osallistuvat koulutuksien suunnitteluun ja arviointiin ja niiden toteutuksen arviointiin. Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Työelämäyhteydet pohjoisen Keski-Suomen yrityksiin sekä julkishallinnon toimijoihin ovat kehittyneet myös työssäoppimisjaksojen, nuorten ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen järjestämisen sekä erilaisten osaamista ja yhteistyötä vahvistavien kehittämisprojektien yhteydessä. Säännöllisesti kokoontuvien ammatillisten neuvottelukuntien tehtävänä on Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston toiminnan edistäminen sekä ammattiopiston ja työelämän välisten ja muiden tarpeellisten yhteyksien ylläpitäminen ja kehittäminen. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolla on työssäoppimista koskien voimassa oleva Taitavaks -puitesopimus yli 2000 yritys- tai muun organisaation kanssa. 6. Kuvaus muusta yhteistyöverkostosta työvoimakoulutuksen järjestämisessä ja sen käytännön toimintamuodoista Olemme tehneet yhteistyötä työvoimakoulutuksen järjestämisessä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa mm. kapasiteettikoulutuksissa: vuonna opiskelijatyöpäivää (työnhakuvakmennukset, monialakoulutukset, kone- ja metallialan koulutukset), vuonna opiskelijatyöpäivää (kone- ja metallialan koulutukset, osaamiskartoitus) ja vuonna opiskelijatyöpäivää (kone- ja metallialan koulutukset). Organisaatiomme on aktiivisesti mukana aluekehitystyössä ja jäsenenä mm. Saarijärven-Viitasaaren seudun seutujohtoryhmässä vastaten osaamisen kehittämisen toimintalinjasta alueella, samoin valmistelevana elimenä toimivassa seutukoplassa yhdessä kehittämisyhtiöiden ja puh.joht. toimivan kunnan kanssa. Olemme mukana Saarijärvellä toimivassa TYÖ-ryhmässä, joka on monialainen yhteistyöryhmä työllistymisen edistämiseksi. 3D-tulostus ja suunnittelukoulutusta järjestettiin ensimmäisenä Suomessa työvoimakoulutuksena, joka oli tulosta yhteistyöstä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja paikallisen kehittämisyhtiön kanssa. 7. Kuvaus työvoimakoulutuksen palveluprosessista vaiheittain ja kuvaus siitä, miten prosessia on mahdollisesti kehitetty Olemme osana laatutyötä kehittäneet opiskelijoiden ohjauksen, koulutuksen järjestämisen ja näyttötutkintojen suorittamisen prosessit. Näissä olemme huomioineet myös työvoimakoulutuksen näkökulman ja erityispiirteet. Koulutuksen aikana olemme tarvittaessa asiakaslähtöisesti yhteydessä TE-toimistoon ja työelämään. Koulutuksen päätyttyä kokoamme opiskelijan jatkosuunnitelman ARVI-järjestelmään. Työvoimakoulutuksen järjestämisen kehittämisessä hyödynnämme OPAL-järjestelmän palautteita. Palautteiden kerääminen on kuvattu oppilaitoksellamme prosessikaaviona, johon on kirjattu eri toimijoiden roolit palautteen keräämisessä ja käsittelyssä. Oppilaitoksessamme käytetään myös INKA -koulutuksen arviointi- ja paiautejärjestelmää. Järjestelmällä kerätään palautteet säännöllisesti ja saadun palautteen perusteella kehitämme toimintaamme. 8. Kuvaus toiminnallisista edellytyksistä työvoimakoulutuksen järjestämiseksi Mm. henkilöstöresurssit, ohjaus- ja tukipalvelut sekä oppimisympäristöt työvoimakoulutuksessa. Työvoimakoulutusten toteutukseen osallistuvilla opettajilla on vahvaa opetus- ja ohjausosaamista. Koulutusten opettajat tuntevat hyvin oman alansa tutkintojen perusteet, oppilaitoksemme näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat sekä alaan liittyvät OPH:n määräykset ja TE-hallinnon ohjeet. Opettajien lisäksi opintosihteerit, koulutussuunnittelijat ja opintojen ohjaajat tukevat opiskelijoita. Kaikille opiskelijoille annetaan yksilöohjausta sekä ryhmäohjausta. Tukea tarvitsevalle aikuisopiskelijalle järjestetään tarpeen mukaan ohjaus- ja palautekeskusteluja. Opiskelua tuetaan selkeällä opetusmateriaalilla, sen monimuotoisuudella ja monikanavaisuudella. Opiskelijoiden ohjaukseen on varattu resurssia myös työssäoppimisen aikana. Työpaikkaohjaajien työn tueksi on Pohjoisen Keski- Suomen ammattiopistossa tuotettu Työssä oppimisen opas. Oppilaitoksella on käytössä Peda.net-oppimisympäristö, mitä hyödynnetään myös opintojen ohjauksessa ja tiedottamisessa. Käytettävissä ovat Microsoftin Office365-palvelut ja hyödynnämme mm. Skype-sovellusta vuorovaikutukseen ja viestintään. Systemaattisen suunnittelun ja dokumentoinnin välineenä on Primusopiskelijahallintojärjestelmä. 9. Kuvaus osaamisesta ja toimintatavoista suhteessa työvoimakoulutuksen asiakasryhmien erityistarpeisiin Opetushenkilöstöllä on vahva kokemus opiskelijoiden ohjaamisesta ja opettamisesta erilaisissa tilanteissa. Käytettävissä on aikuisten opinto-ohjaajan, erityisopettajien ja tietyiltä osin opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Tuen tarve kartoitetaan opiskelun alkaessa. Opiskelijoille laaditaan tutkintotavoitteisessa koulutuksessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Kaikissa työvoimakoulutuksissa huomioidaan opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. Erityistä tukea tarvitseville ja maahanmuuttajaopiskelijoille tarjoamme tarvittaessa tukiopetusta. Työssäoppimispaikkojen valinnassa kiinnitetään huomiota työllistymiseen. Koulutuksien aikana vahvistetaan työnhaun valmiuksia, tuetaan jatko-opintoihin hakeutumista ja yrittäjyysvalmiuksia. Kaikille työvoimakoulutuksen opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen jatkosuunnitelma (ARVI). Sujuvat työnhakumarkkinat -ESR-hankkeen kehittämistyön kautta tehostamme myös työttömien työnhakutaitoja oppilaitoksessamme. 10. Kuvaus työvoimakoulutuksen tuloksellisuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta. Jos hakija ei ole aiemmin järjestänyt

4 työvoimakoulutusta, esitetään suunnitelma edellä mainituista. Koulutuksen loppuraporttiin kirjataan koulutuksen suorittaneiden määrä, tutkintojen tai niiden osien suorittaminen, jatko-opintoihin hakeutuminen ja opiskelijoiden välitön työllistyminen. Myöhemmästä työllistymisestä emme saa systemaattisesti tietoa TEhallinnosta. Työllistymiseen vaikuttaa alueen työpaikkatarjonta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston toteuttamista työvoimakoulutuksista on saatavilla palaute- ja seurantatietoa OPAL-järjestelmässä. Oppilaitoksemme saamat OPAL palautteiden keskiarvot ovat olleet erinomaiset.

5 11. Kuvaus hakijan mahdollisesta aikaisemmasta kokemuksesta työvoimakoulutuksen järjestämisestä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto on vuosia järjestänyt Keski-Suomen alueella monialaista työvoimakoulutusta. Olemme järjestäneet monipuolisesti mm. rintamakoulutusta, monialakoulutusta, rekrykoulutusta, osaamiskartoituksia, työnhakuvalmennuksia ja eri aloille ohjaavia koulutuksia. 12. Vuosina toteutettu työvoimakoulutus ja arvio tuleville vuosille Opiskelijatyövuodet v nykyisillä määritelmillä (opiskelijatyövuosi sisältää työvoimahallinnon määritelmän mukaisesti 250 arkipäivää, 7 tunnin päiviä) ja opiskelijavuosiarviot v uuden lainsäädännön mukaisella määritelmällä. Toteutunut Arvio Opiskelijatyövuodet Arvio Opiskelijavuodet Muuta, mitä hakija haluaa tuoda esiin työvoimakoulutuksen järjestämistehtävään liittyen Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolla on pitkät perinteet työvoimakoulutusten toteuttamisessa. Toimintaprosessit ovat vakiintuneita ja alueen tuntemus vahvaa sekä työelämäyhteistyö seudun työpaikkojen kanssa on tiivistä. Työvoimakoulutuksien OPALpalautteet ovat olleet hyvää ja usein kiitettävää tasoa. Resurssit ja puitteet työvoimakoulutusten toteuttamiseen ovat asianmukaiset ja riittävät. Haasteena tällä alueella on tarve normaalia pienimpiin ryhmäkokoihin ja toteutuksessa mahdollisuus käyttää resursseja opiskelijoiden opintojen eriyttämiseen ja yksilöllisten opiskelupolkujen rakentamiseen. Olemme halunneet edistää työttömien työnhakijoiden parempaa työllistyvyyttä mm. v aikana Kohtaanto ESR-hankkeen kautta työnhakijoille, yrityksille ja ohjausverkostolle kohdistetun selvityksen kautta. Sähköiseen kyselyyn vastasi alueelta 631 työnhakijaa, 235 yritystä/työnantajaa ja 87 ohjausverkoston jäsentä. Tuloksia syvennetään ja täydennetään haastatteluin ja osallistavien työpajatyöskentelyn kautta.