1/ ,00 Luomulehti. Ammattikeittiöt Uusia toimijoita Monipuolisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2012 10,00 Luomulehti. Ammattikeittiöt Uusia toimijoita Monipuolisuus"

Transkriptio

1 1/ ,00 Luomulehti Ammattikeittiöt Uusia toimijoita Monipuolisuus

2 Alan osaajalta Ammattiviljelijälle! Pääkirjoitus Luomua lautaselle myös julkisesti Lannoitteet ja kasvualustat luonnonmukaiseen tuotantoon Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Viherrakentaminen Novarbo Oy on ammattiviljelyn, kasvihuonetekniikan, viherrakentamisen ja kuiviketuotteiden asiantuntija. Kotimaan myynnin lisäksi meillä on vientitoimintaa jo yli 60 maassa. Novarbo Oy I PL 12 I Eura I puh: (02) I faksi (02) I I UUTUUS! KARLU- JA JUURLUrehumailaset Part of Etulinjan keittiömestarit ovat jo pitkään liputtaneet luomun puolesta ja soveltaneet lähialueen luomuaineksista mitä erinäisimpiä herkkuja ravintoloissaan tarjoiltavaksi. Nyt innostus tuntuu levinneen myös julkiselle puolelle kuntien kehitellessä ohjelmiaan ekologisen jalanjälkensä pienentämiseksi. Etenkin lapsille halutaan tarjota puhdasta ravintoa kasvattaen heitä samalla arvostamaan monipuolista ruokakulttuuria ja ympäristöä huomioivaa tuotantoa. Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2009 luomuruoan käytön edistämiseksi on otettu vakavasti jo useissa kunnissa. Helsingin kaupungin lastenruokailun luomuohjelma tähtää luomun osuuden kasvattamiseen 50 prosenttiin päiväkodeissa tarjoiltavasta ruoasta. Myös perinteinen luomukunta Juva on yksi näistä esimerkillisistä edelläkävijöistä päättäessään nostaa lähi- ja luomuruoan osuuden 40 prosenttiin raaka-ainehankinnoistaan vuoteen 2015 mennessä. Askeleita luomun käytön edistämiseksi on otettu monessa muussakin kunnassa, mutta kokonaisuudessaan on meillä matkaa vielä pitkälti noustaksemme luomun edelläkävijäksi. Yleisesti ottaen voidaan kai todeta, että vasta kuilun partaalle joutuessaan ihminen monesti oppii tekemistään virheistään. Tämä tuntuu pätevän myös ruokailutottumuksiin. Luomun kulutus on kasvanut erityisen voimakkaasti siellä missä tehotuotannon aiheuttamat ongelmat on karvaasti jouduttu toteamaan. Tehotuotantomaana tunnettu Tanska on luomun kulutuksen kärkimaita. Myös julkisissa ruokailuissa on siellä luomu otettu vakavissaan. Kööpenhaminan julkisten ruokailujen nykyinen hurjalta kuulostava 75 prosentin luomuosuus on tarkoitus nostaa 90 prosenttiin kolmessa vuodessa. Tarvitseeko meille luoda Tanskan kaltainen tehotuotantojärjestelmä ennen kuin näemme ja tunnustamme sen aiheuttamat ongelmat? Vai voimmeko hylätä tehotuotannon ja lähteä nyt voimakkaasti kehittämään kotimaista luomua? Suomessa meillä on vielä kaikki mahdollisuudet valita uusi ekologinen suunta ruoantuotannolle. Suomen kehittämisessä, MMM:n strategian mukaisesti, luomutuotannon suurvallaksi ei juuri julkaistun Luomu 50 -raportin mukaan pitäisi olla rajoittavaa estettä. Haasteita luomun kehittymiselle tosin on, mutta kuten raportissa todetaan: luomutuotannon laajentamisessa viime kädessä kyse on siitä, minkä tyyppisen maatalouden edistäminen nostetaan harjoitettavan maatalouspolitiikan keskiöön. Harvat poliittisissa strategioissa mainitut hienot asiat kuitenkaan toteutuvat ilman riittävää kansalaisten painostusta. Lähiaikoina Luomuliiton yhtenä tärkeänä tehtävänä tuleekin olemaan ruokakeskustelun laajempi herättäminen ja eri ihmisryhmät kokoavan ruokaliikkeen alkuun saattaminen. Haasteita riittää, mutta ne onkin tehty ratkottaviksi. Nyt tarvitsemme uutta tatsia kampanjoidaksemme puhtaan kotimaisen ruoantuotannon puolesta ja rakentaaksemme Suomesta luomutuotannon mallimaata. Jukka Lassila Talven- ja kuivankestävät. Laitumeen, heinäksi ja säilörehuksi Myynti alan liikkeet sekä Ruukki, Puh. (08) , (02) Euroopan komissio Luomulehti 1/2012 3

3 Sisällys 1/ Luomua lautaselle myös julkisesti 6 Portaat luomuun vauhdittaa luomun käyttöä ammattikeittiöissä 9 Hallitseeko luomujussi tanssin Tähtien kanssa? Palstat På svenska...14 Kommentti...33 Ulkomailta Rakkaudesta luomuun 12 Luomuun innostava ravintolaammattilainen: Ilari Paananen 14 Solsidans trädgård säljer till restauranger 15 Ennätysmäärä uusia elintarvikealan toimijoita 18 Pro Luomun koordinointityö alkoi 20 Etelä-Pohjanmaa on seosviljelyn ykkönen 22 Jari Koskinen luomun äärellä Etelä-Savossa 23 Luomuhernesoppaa ja lähiseudun tuotteita koulu- ja laitosruokana Palveluksessanne...52 Luomuyhdistyksistä Kommentti...61 Minä ja luomu Ly h ye t Sopimusviljelystä elintarvikkeiksi...33 Muutoksia luomueläinten ruokintaa koskeviin sääntöihin Palkittu historiateos Sivu 18: Pro Luomun koordinointityö alkoi 24 Monipuolinen tuotanto lisää luomutuotteita 27 Luomumaitoa tehokkaasti yhteistyöllä Teollisuusjätti BASF lopettaa gmtoimintonsa Euroopassa Luomulehmä Lucia on virkeä satatonnari 33 Ammattikeittiöt toivovat tuotekehitystä ja -testausta Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Suomen johtavan toimittajan huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit löydät ruokakaupoista Natura-merkillä varustettuna. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun. 34 Kotimaista luomukalkkunaa ruokapöytään 36 Konstit luomuvihannestuotannon kasvuun 38 Ilolan maatila matkailupalvelut: 38 Enemmän luomua 40 Viljon tarve 41 Tutkijat pitävät mahdollisena: Suomi luomumaaksi 44 Balin maatalous murroksessa luomutuotannolla kohti parempaa tulevaisuutta? 47 Tuotteelle kasvot ja tarina 50 Ennakkoluuloton yhteistyö tuo tuloksia 54 Ryytimaasta oikeaa ruokaa 56 Kompostidirektiivi tulossa 58 Työnjakoa Luomuliitossa 60 Janne Rauhansuu iloitsee puhtaista, aidoista asioista 61 Valkuaisrehua tarvitaan kiireesti lisää Sivu 22: Jari Koskinen luomun äärellä Etelä-Savossa Sivu 30: Luomulehmä Lucia on virkeä satatonnari Satotukku Oy Tuupakantie 32, Vantaa Puh satotukku.fi Kannen kuva: Aino Sevón Luomulehti 1/2012 5

4 Teksti: Irma Kärkkäinen ja Anu Arolaakso Portaat luomuun vauhdittaa luomun käyttöä ammattikeittiöissä Luomun kysyntä ammattikeittiöissä kasvaa jatkuvasti. Suurimpana haasteena on kysynnän ja ammattikeittiökäyttöön soveltuvien luomutuotteiden tarjonnan tasapaino Suomessa. Luomutuottajilta ja -jatkojalostajilta tämä vaatii ammattikeittiöiden toiminnan ja käyttötarpeiden tuntemista. Tanskassa luomun käyttö ammattikeittiöissä on ollut arkipäivää jo vuosikymmenen ajan. Kööpenhaminan päiväkodeissa luomuraaka-aineiden osuus on yli 80 prosenttia. Helsinki ja Turku tekivät vuonna 2011 strategiset päätökset luomun käytön edistämisestä päiväkotien ja koulujen ruokapalveluissa. Portaat luomuun -ohjelmassa on jo yli 1000 keittiötä. Ohjelman tavoitteena on auttaa ammattikeittiöitä luomutuotteiden käyttöönotossa portaittain. Ohjelmaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja se jatkuu vuoden 2013 loppuun. Kööpenhaminalainen projektijohtaja Anya Hultberg syksyllä 2011 EkoCentrian järjestämässä Lähiruokaseminaarissa. kaa tai sesonginmukaista ruokaa on tarjolla julkisissa ruokapalveluissa vähintään kaksi kertaa viikossa vuoteen 2015 mennessä. Hallitusohjelmassa maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi on otettu luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun. Luomu- ja lähiruoan osuutta julkisissa hankinnoissa tullaan kasvattamaan parantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Tuottajien ja jalostajien hankintaosaamista vahvistetaan muun muassa EkoCentrian vuosien aikana MMM:n tuella toteutettavien Kestävät hankinnat -hankkeen sekä Portaat luomuun -ohjelman avulla. Luomun mark- EkoCentria Luomun käyttö lisääntyy politiikkaohjauksella Luomun käytön lisäämiseksi julkisissa ruokapalveluissa on Suomessa tehty viime vuosien aikana vahvoja poliittisia linjauksia. Keväällä 2009 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokinaosuuden kasvattamista organisoi vahvana tekijänä uusi Pro Luomu ry. Kööpenhaminasta mallia muille suurkaupungeille Tanskan kaikista kunnallisista elintarvikehankinnoista kymmenesosa on luomua. Kööpenhaminassa tarjotaan päivittäin ateriaa ja ruokakustannuksia syntyy 40,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin julkisten ruokapalveluiden tarjonnasta keskimäärin 75 prosenttia on luomua. Vuoteen 2015 mennessä osuus on tarkoitus nostaa 90 prosenttiin. Päiväkodeissa luomun osuus on jo yli 80 prosenttia, kertoi projektijohtaja Anya Hultberg syksyllä 2011 EkoCentrian järjestämässä Lähiruokaseminaarissa. Kööpenhaminan kaupungin ruokapalveluita kehittävässä Kobenhavn Madhusissa työskentelevä Hultberg vakuutti, että 95 prosentissa kuntakeittiöitä on mahdollista tarjota 75 prosenttisesti luomuruokaa samalla rahalla kuin tähänkin asti. Onnistuminen vaatii kuitenkin muutoksia sekä pannulla että henkilöstön päässä. Pelkkä ruokalistalla olevien raaka-aineiden muutos luomuksi ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua. Näihin keskusteluihin Hultberg kannustaa luomutuottajia mukaan. Liikelaitosjohtaja Paula Juvonen, Turun Katerinki, vastaanotti Portaat luomuun diplomin Ateria tapahtumassa. Mitä isot edellä Haluamme tarjota puhdasta ruokaa lapsille ja kehittää ruoan laatua. Luomu on yksi laadun mittari muiden joukossa, sanoo Turun ruokapalvelujohtaja Paula Juvonen. Turun kaupungin ruokapalveluissa tullaan tulevaisuudessa nauttimaan yhä enemmän ja useammin lähellä tuotettua ja luonnonmukaista ruokaa. Ruokapalvelu Katerinki hyväksyttiin vuoden 2011 lopulla Eko- Centrian hallinnoiman Portaat luomuun -ohjelman ensimmäiselle portaalle. Paula Juvosen mukaan suuren ruokapalvelutoimijan on mahdollista nousta ohjelmassa ainakin kolmannelle portaalle. Turun kaupungin hyväksymän linjauksen sekä uusien keskuskeittiöiden myötä saavutettavat säästöt käytetään ruuan laadun parantamiseen, mikä mahdollistaa myös luomuruoan osuuden kasvattamisen. Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategia- projekti yhdistää kaupungin elämän, hyvän ruoan ja designin. Tarkoituksena on pienentää julkisen ruokapalvelun ja helsinkiläisten ruokaketjun ekologista jalanjälkeä ja torjua ilmastonmuutosta. Ruokakulttuuristrategian neljästä kärkihankkeesta yksi on Lastenruokailun luomuohjelma. Tavoitteena on, että päiväkotien ruoasta 50 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä. Juvonen kertoo Turun esimerkistä Lisää luomua ammattikeittiöihin Luomupäivässä maaliskuussa. Helsingin päiväkotien ohjelmasta kertoo Helsingin sosiaaliviraston ruokapalvelupäällikkö Erja Suokas. Fazerin Amica-ravintolat Luomu-portaille Pohjoismaiden johtava sopimusruokailun osaaja Fazer Food Services on päättänyt lisätä merkittävästi kotimaisten lähiruuan ja luomutuotteiden käyttöä Gastro-messut 2012 Suomen ainoa koko horeca-alan tavoittava ammattitapahtuma Gastromessut järjestetään Messut järjestetään joka toinen vuosi ja niillä saa kattavan kuvan ruokapalvelualan käyttämistä elintarvikkeista sekä tulevaisuuden trendeistä. Messujen yhteydessä järjestetään myös oheistapahtumia. Luomupäivä klo Vuoden kokki kilpailun finaali Paras kouluruokakilpailun finaali Laatuketju-hankkeen messuosastolla (6e64) paikalla muun muassa Pro Luomun ja EkoCentrian edustajat. Amica-ravintoloissaan. Fazerin ravintoloista 541 liittyi tammikuussa 2012 Portaat luomuun -ohjelmaan. Merkittävä osa kaikista käyttämistämme raaka-aineista on jo nyt kotimaisia. Lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttö ja luomuvaihtoehtojen tarjoaminen kuuluvat vastuullisen ruokapalveluyrityksen arkipäivään, tuotekehitysjohtaja Marianne Nordblom valottaa. Fazer Food Servicesin kaltaiselle valtakunnalliselle toimijalle luomutuotteiden käytön haasteena on muun muassa luomuraaka-aineiden saatavuus ympäri vuoden. Kirjoittajat toimivat EkoCentriassa. Kärkkäinen on Lähiruokaviesti ja Kestävät hankinnat -hankepäällikkö. Arolaakso on KeVa- tiedotus- ja Portaat luomuun -hankepäällikkö. puh Luomulehti 1/2012 Luomulehti 1/ EkoCentria

5 Luomupäivä : Lisää luomua ammattikeittiöihin! Teksti: Aira Sevón Keittiömestari Sasu Laukkonen: Asiakkaat ihastuneet luomuvihanneksiin uusiakin makuelämyksiä. Luomutuottaja Sebastian Nurmi: Lautasella luomun lisäarvo tulee esiin. Tule kuulemaan onnistumisen tarinat ja kysymään kiinnostavat kysymykset! Mukana ravintoloitsijoita, kunnallisten ruokapalveluiden toteuttajia, tukkureita, luomutuottajia. Moduli 1: Luomua lautaselle Aamukahvi keskustelua ja verkostoitumista! Luomupäivän avaus, puheenjohtaja Jaakko Nuutila Portaat Luomuun ohjelman tavoitteet Anu Arolaakso, hankepäällikkö, Portaat Luomuun Kysyntä ja tarjonta Petri Hautala, toimitusjohtaja, Suomen Luomutukun Kommenttipuheenvuoro Kommenttipuheenvuoro Mitä muutoksia tarvitaan, kun tavoitteet ovat korkealla Paula Juvonen, Turun liikelaitosjohtaja Helsingissä panostetaan päiväkoteihin Erja Suokas, ruokapalvelupäällikkö, Helsingin sosiaalivirasto Luomu ruokapalveluiden ruokatrendeissä Organic Food Trends in Food Services, esitelmä englanniksi, tukimateriaali suomeksi Hanni Rützler, tuotesuunnittelun konsultti, Future Food Studio, Wien Moduli 2: Luomulla lisäarvoa Lounas, Ball room Miksi asiakkaat haluavat luomua? Sasu Laukkonen, ravintolayrittäjä, Chef&Sommelier Amica-ravintolat luomun portaille Fazer Food Services, toimitusjohtaja, Jaana Korhola Yhteistyö ravintoloiden kanssa Sebastian Nurmi, Bovikin luomutila Miten saadaan lisää luomua? Jukka Lassila, Luomuliitto Luomutuotteet matkailukohteessa Markku Ahtola, Vihreä agentti Oy Yhteenveto ja siirtyminen Gastro-messujen estradille Julkistetaan Vuoden Luomutuote Gastro-messujen estradilla Miten luomu löytää lautaselle? Luomulla lisäarvoa! EkoCentria EkoCentria Paikka: Helsingin messukeskus, Ball room, Gastro-messujen yhteydessä. Liput sis. ilmainen pääsy messuille. Täytä ilmoittautumislomake mennessä: > Luomupäivät Lisätietoja: puh Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt tapahtumalle rahoitusta. Järjestäjät: Luomuliitto ja Ekocentrian Portaat luomuun hanke Aino Sevón Huippukokit haluavat huippuraaka-aineita. Vasemmalla Jari Vesivalo ja oikealla Henri Alén. Hallitseeko luomujussi tanssin Tähtien kanssa? Luonnollisinta olisi tuottaa ja kehittää huippuraaka-aineita ravintoloiden tarpeisiin paikallisesti kuten muuallakin maailmassa. Mutta riittääkö suomalaiselle luomujussille huippukokkien kanssa tanssimiseen lukuisien TV:n kokkiohjelmien seuraaminen omasta sohvannurkasta vai voisiko turnauskuntoa kohentaa? Pohjoismainen keittiö on rankattu fine dining -trendimaailman huipulle. Myös Suomessa joidenkin helsinkiläisten ravintoloiden uurastus on palkittu ranskalaisen Michelinin himoituilla tähdillä. Vaikka huippukokeiltamme onnistuu maailman kaikilta kolkilta olevien eksoottisten raaka-aineiden käsittely, skandinaavisessa keittiössä esillä ovat olleet usein hyvinkin talonpoikaiset raaka-aineet, joista on luovasti kehitetty uutta, tai vanhaa tuttua reseptiikkaa on modifioitu yllättävästi uusiin hienouksiin. Tenttasimme huippukeittiömestarei- Tuukka Koski ta luomuraaka-aineiden käytöstä ja saatavuudesta. Huippukokeille esitettiin kysymyssarja ostopaikoista, tavarantoimittajille olennaisista vaatimuksista ja raaka-aineiden valinnasta ja toivomuksista. Tentattavina olivat Michelin -tähdellä palkitun ravintola Olon keittiömestari Jari Vesivalo sekä Muru-ravintolan TV:stäkin tuttu Henri Alén. Lisäksi haastattelimme Muru-cateringin Timo Linnamäkeä sekä instituutioksi muodostuneen huipputason ravintolamme Savoyn energistä keittiömestaria Kari Aihista. Kaikilla keittiömestareilla oli yhtenevät ajatukset luomuraaka-aineiden hankinnasta. Keskeisenä toistuu vaatimus raaka-aineiden laadusta, monipuolisuudesta ja tuoreudesta sekä laadukkaiden raaka-aineiden kotimaisen tuotannon toimitusvarmuudesta. Luomutuotteelta haetaan lisäarvoa, vaikka sitä ei välttämättä aina tuoda esille esimerkiksi menussa. Kari Aihinen on polemisoinut julkisuudessa sitä, voisiko jopa muotisanaksi mielletyn luomun toistaminen menussa asiakkaita ehkä jo kyllästyttääkin. Kaikkien osalta tulee esille se, että huippuravintoloiden ammattitaitoisen salihenkilökunnan tehtävänä on viedä raaka-aineiden alkuperän tarinaa ja siten luomunkin ilosanomaa ravintola-asiakkaalle, varsinkin jos maininta on hyvin ansaittua. Luomun viesti Mitään erityistä etuoikeutta päästä huippuravintolan listalle ei raaka-aineella ole Luomulehti 1/2012 9

6 Michelin tähti Rengasvalmistajana (ja renkaista kootusta valkoisesta Michelin -ukosta) tunnettu yritys Michelin on vuodesta 1900 tuottanut punakantisen opaskirjan, Guide Michelinin. Alun perin oppaassa oli koottu Ranskan ympäri matkailevalle autoilijalle vinkkejä sopivista auton huoltopaikoista, yöpymispaikoista ja ruokailupaikoista. Vuodesta 1926 alettiin erinomaisia ravintoloita merkitä oppaassa tähdellä ja luvulta tähtiä alettiin jakaa kahdesta jopa kolmeen. Tänään Michelinin opas takaa tähdellä palkituissa ravintoloissa loisteliaan ateriaelämyksen ympäri maailman luvulta oppaassa on mainittu Bib Gourmande -kohteet, joilla viitataan hyvään hinta-laatusuhteeseen. Pohjoismaissa ei ole yhtään (eikä siten Suomessakaan) kolmen tähden ravintolaa, mikä on muutoinkin harvinainen saavutus, mutta huimat kaksi tähteä on Hans Välimäen luotsaamalla Chez Dominiquella. Yhden tähden ravintoloita vuodesta 2011 lähtien Suomessa on neljä kappaletta: Demo, Luomo Olo sekä Postres. Vuoden 2011 Bib Gourmande merkinnät Suomessa on La Tablella, Farangilla, Groteskilla ja Solnalla. edes kotimaisena luomuna. Vaatimus luomuraaka-aineen erikoislaatuisuudesta ratkaistaan lopulta aistinvaraisesti, sillä huippukokki edellyttää täysin poikkeuksetta ja aina huippulaatua. Laatu ei saa heitellä, vaan siihen täytyy yltää jatkuvasti. Michelin tähdellä palkitun Olo-ravintolan Jari Vesivalo jakaa ajatuksiaan laadusta: Pienillä ja isoilla toimittajilla on samat säännöt tässä suhteessa. Tärkeintä on aistinvarainen arviointi raaka-aineen laadussa ja tuoreus kuuluu siihen. Sanavalmis Henri Alén kiteyttää puheenvuorossaan tähtikokkien äänen: Mitään isoa numeroa luomusta ei tehdä, koska korkea laatu pitäisi olla itsestään selvyys eikä sirkustemppu. Suomalaisen huippukokin keittiöstä menuun ja lautaselle päätyvät sesonginmukaiset tuotteet, kuten missä tahansa päin maailmaa. Pääraaka-aine sesongin mukaan määrittää ruokalistaamme, food-pairinginkin avulla pyrimme löytämään kiinnostavia kokonaisuuksia. Vihannesten suhteen pyrimme käyttämään kotimaisia juureksia talvellakin, pohjoisista olosuhteistamme johtuen talvella lajimäärä lautasella kuitenkin vähenee, toteaa Jari Vesivalo. Sesongit huomioidaan myös Murussa voimakkaasti. Henri Alén kuvaa raaka-aineiden saatavuuteen perustuvaa nopeasti reagoivaa toimintatapaa: Murussa ei ole ala carte -listaa, vaan menu vaihtuu kaksi kertaa viikossa. Syy on täysin siinä, ettei ole kristallipalloa josta näkee, mikä on saatavuus ja laatu edes lyhyessä juoksussa. Siksi en suostu painamaan tai kertomaan ruokalistaa etukäteen, kun sitä ei ole! Ensin kartoitetaan raaka-aineet, sitten vasta menu. Linnavuori komppaa toimintatavan toimivuutta vahvistamalla, että 80 % Murun asiakkaista tilaa juuri nopeasti vaihtuvaa ruokalistaa. Kari Aihisen Tuukka Koski Tuukka Koski Timo Linnamäki arvostaa sitä, kun uusia tuotteita esitellään innolla. johdolla Savoyssa puolestaan hankitaan parasta mitä tarjolla on menun rakentamiseen, johon vaikuttavat toki sesonki ja raaka-aineiden saatavuus. Kun Savoyssa voidaan todeta, ettei hinnalla ole merkitystä, jos laatu on kohdallaan, pienempikokoisessa Olossa oletuksena on, että laatutuotteenkin hinnalla täytyy olla järkevä katto. Murussa puolestaan näkökulmana on, että laatu-hintasuhteen tulee vastata toisiaan. Toimivat käytännöt Vaikka tukkujen käyttäminen logistisena ratkaisuna on tätä päivää, vastauksista herää epäilys, että tukkurivälikäden käyttämisen myötä rajapinta tuottajan ja keittiömestarin välillä on päässyt katoamaan hämärän peittoon. Michelin-tähtipalkittu keittiömestari Jari Vesivalo valaisee miksi toimitus- ja laatuvarmuus ovat tärkeitä huippukeittiössä: Kun keittiössä toimii samanaikaisesti yli 10 kokkia, prosessit on tarkkaan määriteltyjä ja asioiden oltava järjestyksessä, jotta kokonaisuus toimii ja asiakkaalle saadaan aina laadukas elämys. Jos joku raaka-aine jää tulematta tai sen laatu muuttuu, kokonaisuus kärsii myös asiakkaan lautasella. Ajankäytöllisesti on siten helpoin kääntyä asiantuntevan tukun puoleen. Laadun täytyy siis pysyä tasalaatuisena ja toki myös hintojen sovittuna. Samat kysymykset oli keittiömestareille esitetty ilmeisen usein, Kari Aihinen toteaa, että Savoyssa laadukkaan raaka-aineen hinnalla ei ole väliä. mutta toistuvasti ja väsymättä kommunikoituihin haasteisiin ei ole saavutettu edelleen ratkaisua. Savoyssa Kari Aihinen haikailee vuodesta toiseen luomuminijuuresten kotimaisen laatutuottajan perään. Sääolosuhteista huolimatta luomutuottajienkin kynnyksenä ovat edelleen perusasiat, lähtien kannattavuudesta. Asiat tai niiden puuttuminen kumuloituvat keittiömestarin näkökulmasta raaka-aineiden tasaiseen korkeaan laatuun sekä toimijoiden väliseen samaan kieleen, mikä puolestaan viestii tarpeesta hioa yhteistyötä molemminpuolisen ymmärryksen lisäämiseksi molempien ammattikuntien kesken ruohonjuuritasolla. Kun aihepiiristä vaikuttaa olevan vireillä monenlaista tuettua projektia ja toisaalta vastauksista näkyisi, ettei tulosta olisi ainakaan vielä syntynyt, olisiko syytä pureutua asiaan aktiiviviljelijävetoisesti? Suomalaisen luomuviljellyn raaka-aineen käyttäminen ravintoloissa edellyttää sekä laadun että laaduntarkkailun kehittämistä ja ennen kaikkea raaka-aineiden monipuolista saatavuutta. Vaarana voi olla, että vallitsevasta hypestä huolimatta suomalainen luomu väistyy muualta saatavan tasaisesti laadukkaan raaka-aineen tieltä. Yhteistyö edellyttää molemminpuolisesti työskentely-ympäristön ja ennen kaikkea logistisen kokonaisymmärryksen kehittämistä. Tällä hetkellä monen tahon projektivetoista lähilogistiikkaa ei toisaalta tarvita, jos ei ole kysyntää vastaavaa tarjontaa riittävässä määrin. Vaikkakin varmaa satoa tuottava lajike, mauton, kitkerä tai nahistunut luomujuures ei innosta yhtään kokkia huippusuorituksiin, lajikkeiden säilyvyys- ja makutietämys sekä viljelyosaaminen ovat esille tuotavaa luomuviljelijän ammattitaitoa. Uusia toimittajia halutaan Varsin usein luomunkin osalta niin kotimaiset kuin ulkomaiset raaka-aineet toimittavat isot tukut, jotka pystyvät asiakaslähtöiseen toimintatapaan ja huomioivat ravintoloiden tarpeet. Timo Linnamäki toteaakin, että osa toimittajista on yleisesti vakiotoimittajia ravintolapiireissä pääkaupunkiseudulla. Ilahduttavasti toimituskanavien listalla on myös näin pienellä otannalla luomupientoimittajien uranuurtaja Svarfars sekä luomumaahantuoja Aduki. Mukaan mahtui jo aktiivisena uutena toimijana Suomen Luomutukku. Ravintolat hankkivat raaka-aineitaan myös esimerkiksi Eat&Joy Maatilatorin myymälöistä. Yhteistyö keittiömestareiden välillä toimii ja tutut kokit vinkkaavat toisiaan hyvästä raakaaineen toimittajasta. Keräilyn ja metsäntuotteiden arvostuksen nousu näkyy siinä, että yksittäiset luonnontuotteiden poimijat ovat löytäneet vakiintuneesti tiensä ravintoloiden luotetuiksi hovihankkijoiksi. T Y Ö e l ä k k e e n k a s v u k au s i o n ko ko v u o s i Mitoittamalla oikein MYEL-työtulosi varmistat kunnon eläkkeen ja korvaukset. Ota yhteyttä Mela-asiamieheen tai päivitä työtulosi asiointipalveluissa. Mikset toimisi jo tänään? Olo-ravintolan pakastimen uumenista löytyy vaikka luottokerääjän poimimaa kuusenkerkkää. Kaikkien keittiömestareiden toiveissa on kuitenkin saada lisää luomutoimittajia, siten yhteydenotot hyvän tuotteen suhteen ovat toivottuja. Parasta on tuotteistaan aidosti ylpeitä olevat toimittajat, jotka kuuntelevat tarpeitamme ja etsivät meille ne tuotteet mitä haluamme ja myös innolla tulevat esittelemään uusia tuotteita ja ymmärtävät tarpeemme raaka-aineen suhteen. Kylmä fakta on, että meillä ei ole aikaa juosta ympäri Suomen maan etsimässä toimijoita, vaan kyllä toimijoiden on tultava itse aktiivisesti esiin tuotteillaan meille, toteaa Timo Linnamäki. Kun samaa toteavat Henri Alén, Kari Aihinen ja Jari Vesivalo, on aika haastaa suomalaiset luomujussit ja -jaanat opettelemaan uusia askelkuvioita ja kutsumaan tähtikokit jo seuraavana sesonkina paritanssiin. Kirjoittaja on juristi ja maatilan emäntä Myrskylässä. 10 Luomulehti 1/2012 Luomulehti 1/

7 Teksti ja kuvat: Kati Seppänen Luomutuotteita on tarjolla myös Cafe Beatissa. Luomuun innostava ravintola-ammattilainen: Ilari Paananen Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran yksikön opetusravintola ja oppimisympäristö Bar- Laurea on Portaat luomuun -ohjelman toiseksi ylimmällä tasolla. Luomutietous siirtyy ravintola-alan konkarilta tulevaisuuden osaajille. BarLaurean siirtyminen kestävään ruokatuotantoon on pitkälti Ilari Paanasen ansiota, sillä hän toivoi jo työhaastattelussa saavansa kehittää lähiruoan käyttöä opetuskeittiössä. Paananen siirtyi töihin kouluympäristöön vuonna 2008 SK-ravintoloiden palveluksesta. Tätä ennen hän koki varsinai- sen lähiruokaherätyksen vuonna 2005, avatessaan Design Hotelli Klaus K:ta Markus Maulavirran tiimissä. Sittemmin myös luomusta on tullut hänelle sydämen asia. Keittiömestari Paanasen ja ravintolapäällikkö Miia Vakkurin lisäksi Bar- Laurean henkilökunta muodostuu vaihtuvista opiskelijaryhmistä ja esimiesharjoittelijoista. Ryhmien vaihtelevat koot tuovat haastetta työn suunnittelulle, sillä ruokailijoiden määrä on muutamassa vuodessa kasvanut huomattavasti, päivittäisen asiakasmäärän ollessa nyt noin Keittiötiimit tekevät vuoroviikoin käytännön työtä keittiössä ja vuoroin osallistuvat teoriajaksoille. Luomuasioita sisällytetään molempiin oppimismuotoihin. Luomuportaille kuin vahingossa Lähiruokainnostuksen lisäksi valikoimiin alettiin lisätä luomua pikku hiljaa. Idea hakea mukaan Portaat luomuun -ohjelmaan syntyi Paanasen osallistuttua ohjelman työpajaan. Tällöin huomattiin, että BarLaureassa käytetään varsin paljon luomutuotteita ja ravintola pääsikin heti ohjelman toiseksi korkeimmalle portaalle. Tämä tason vaatimuksena on, että pysyvässä käytössä on vähintään kahdeksan toiminnalle merkittävää luomuraaka-ainetta. Tämä neljäs porras on BarLaurealle optimaalinen, eikä ohjelman ylin taso ole realistinen heidän toiminnalleen. Tärkeämpää onkin keskittyä ylläpitämään saavutettua tasoa. Paananen toivoo, että ohjelmassa mukana olevat ravintolat sitoutuvat portailla kiipeämiseen. Alkuun pääseminen on niin helppoa, että ensimmäiselle portaalle eli vain yhteen säännöllisesti käytettyyn luomutuotteeseen ei pitäisi jumittua. Positiivisia kokemuksia BarLaureassa halutaan haastaa perinteisiä suurtalouskeittiöprosesseja, ja luomu onkin nyt nostettu yhdeksi kilpailutuskriteeriksi tavarantoimittajia valittaessa. Luomu ei kuitenkaan edelleenkään ole hankinnoissa aina itsestään selvä valinta, vaan ensisijainen lähtökohta on eettisyys ja laatu. Joskus täytyy punnita kokonaisuutena, onko ympäristöystävällisempää valita kotimainen tavanomaisesti tuotettu raaka-aine vai vastaava ulkomainen luomutuote. Ratkaisevaa on laatu ja soveltuvuus ammattikeittiökäyttöön. Luomun ottaminen valikoimiin ei ole vaikuttanut päivittäiseen toimintaan negatiivisesti, sillä tarvitut muutokset ovat olleet pieniä. Esimerkiksi nykyään kuormat tulevat päivittäin entisen muutaman viikkotoimituksen sijaan. Pihaan ajavien autojen määrää on kuitenkin saatu vähennettyä, sillä kahvilan, kokouspalveluiden ja ravintolan tilaukset tehdään entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Luomusta ei myöskään ole aiheutunut toiminnalle lisäkustannuksia. Tässä haasteessa on onnistuttu vähentämällä hintavien puolivalmisteiden käyttöä suhteessa aiempaan. Samalla tarjottavia ruokia on hieman yksinkertaistettu, jotta valmistusaika ei pidentyisi kohtuuttomasti. Asiakkailta on tullut positiivista palautetta luomuvalikoimista. Alussa lounastajilta tosin kesti hetken huomata luomuun siirtyminen, vaikka luomuraaka-aineiden käyttö mainitaan ruokalistassa. Koulun johdolta on tullut vapaat kädet toimintaan toki tiettyjen kuluraamien puitteissa. Erityisesti ruokahankkeista ollaan innostuneita, sillä Laurean opetusmalli kannustaa oppimaan kehityshankkeiden kautta. Tähän mennessä on toteutettu Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta -projekti ja Luomua lautaselle -hanke, joka selvittää suurkeittiöiden luomutarpeita. Haasteita ja ratkaisuja Luomuun liittyvät ennakkoluulot ovat Paanaselle tuttuja. Luomun hinta, saatavuus ja joskus laatukin koetaan sopimattomaksi suurtalouskeittiöihin. Kaikkia näitä väittämiä hän ei allekirjoita, mutta myöntää itsekin, että kehittämisen varaa löytyy. Toisinaan ongelmat johtuvat vain ravintoloiden motivaatiosta sitoutua luomuun. Paananen peräänkuuluttaakin luomu-ismiä, sitä että asiaa halutaan aidosti edistää. Luomuun siirtyminen ei tapahdu hetkessä, joten tarvitaan myös kärsivällisyyttä. Esimerkiksi logistisessa toimitusketjussa on liikaa välikäsiä, mikä nostaa kotimaisen luomun hintaa. Myös jatkojalostus on ammattikeittiöiden näkökulmasta vielä lapsenkengissä. Innovaatioiden edistämiseksi tarvittaisiin osuuskuntia kokoamaan pientuottajien tuotteita isommiksi eriksi vastaamaan suurtalouskeittiöiden tarpeita. Paanasella on entuudestaan hyvät suhteet alueen toimittajiin. BarLaurea toimii Suomen Luomutukun karkeaseulana eli testaa uusia tuotteita. Henkilökohtaisten kontaktien puute ei kuitenkaan ole este luomun käytölle, eikä tilauksia varten tarvita ylimääräisiä soittokierroksia, sillä tavanomaisissakin tukuissa on jo hyvin luomuvalikoimaa. Saatavuusongelmaan puolestaan tulee reagoida ennakoimalla omaa kulutustaan vuositasolla. Pitkäaikaiset laskelmat antavat pohjaa esittää tukulle toiveita tarvittavista tuotteista ja määristä. Kun luomu nostetaan esiin jo kilpailutusvaiheessa, voidaan vaikuttaa siihen, että tuotteita on saatavissa riittävästi. Oman toiminnan ennakoinnissa auttaa myös kausituotteiden hyödyntäminen. Kirjoittaja on restonomi ja kestävän kehityksen opiskelija. Opetusravintolassa on kannustava ilmapiiri. Vasemmalta: Max Hanhike, Miia Vakkuri, Aino Asiala, Max Grönholm, Linda Harju, Mika Hahtiperä, Eveliina Salmela ja Ilari Paananen. Kansainvälisille opiskelijoille luomusta kerrotaan englanniksi. Lounaslinjastossa tiedotetaan luomuraaka-aineiden käytöstä. Ilari Paanasen opit Suunnittele toimintaasi. Huomioi kausituotteiden vaihtelut ja haasta perinteiset prosessit. Nosta luomu kilpailutuskriteeriksi. Näin varmistat tuotteiden saatavuuden ja herättelet tavanomaisia tuottajia eettisten arvojen tärkeydestä. Vaadi uusia, sopivia tuotteita. Suunnittele mille tuotteelle olisi menekkiä ja kuinka paljon, ja myös vaadi uusia tuotteita tukusta. Luomuun siirtyminen saattaa kestää, sekä tuottajalta että ravintolalta. Ole kärsivällinen. Älä sorru viherpesuun. Sitoudu luomun kehittämiseen, älä jämähdä käyttämään vain yhtä tuotetta. 12 Luomulehti 1/2012 Luomulehti 1/

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) Luomumaidon arvoketjutyöryhmä ti 17.1. klo 14.00-16.00, Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) 2 Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 17.1 Arja Peltomäki Maatila

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma keskisuomalainen ruokakulttuuriseminaari IV 29.1.2013 Jyväskylä Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 14.04.2015 klo 10.00-12.30 Finlandia-talo Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 14.04.2015 klo 10.00-12.30 Finlandia-talo Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 14.04.2015 klo 10.00-12.30 Finlandia-talo Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 14.04.2015 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Antti Vauhkonen, Kalliolan luomu Ulla Kojonkoski,

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Luomun ketjubarometri Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomuketjun toimijoiden näkemyksiä ja käsityksiä luomualan

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä?

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Ryhmä 1. HeVi-tuotteiden vihannekset, marjat, hedelmät, peruna tuotannon lisääminen sopimustuotanto; kaupat mukaan ja julkiset ruokahankinnat viljelijöiden yhteistyö

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 SAGA ja Metsä Tissue Yksi maailman johtavista tiivispaperin valmistajista SAGA-valikoimaan kuuluvat korkealaatuiset leivin- ja ruoanlaittopaperit koti- ja ammattikeittiöihin

Lisätiedot

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomuruokaseminaari Mikkeli 15.11.2016 21.11.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Luomun laajuus Luomun vaikuttavuus Kotitalouksien

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Luomun tarina. Perusasiat ja käytännön sovelluksia

Luomun tarina. Perusasiat ja käytännön sovelluksia Luomun tarina Perusasiat ja käytännön sovelluksia Johtoajatus ja viestinnälliset kärjet Luomussa on kaikki ja ei mitään Luomuruoka on sekä tavallisinta että arvokkainta ruokaa. Hinnasta riippumatta. Tavallisinta

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Merja Lähdesmäki Seinäjoki 30.11.2016 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Lähi-Inno hankkeen esittely Innovaatiot mistä on kyse? Innovaatiot

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä klo , Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä klo , Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 27.01. 2015 klo 10.15-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 26.01. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto X Katarina Rehnström

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka Siitä se ajatus sitten lähti Kotipaikka, Leppävirralla toimiva maitotila, jäi veljelle ja Pekka lähti töihin Nokialla tietokoneasiantuntijaksi Maatalous veti puoleensa ja omaa tilaa alettiin etsiä Oma

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä 18.01. 2016 klo 10.00-12.00 Evira, kokoustila Kalevi Osanottajat Nimi Paikalla 18.1.2016 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila X Ari Kulmanen, Ikaalisten Luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä klo , Ässäkeskus

Luomulihan arvoketjutyöryhmä klo , Ässäkeskus Luomulihan arvoketjutyöryhmä 04.06. 2013 klo 13.00-15.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 04.06. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Arto Jokinen, Pajuniemi Pasi Tamminen, Tamminen Anne

Lisätiedot

Millä keinoin on mahdollista saavuttaa hallituksen asettamat luomutavoitteet. Jaakko Nuutila, ETM (väit.) Luomuinstituutti

Millä keinoin on mahdollista saavuttaa hallituksen asettamat luomutavoitteet. Jaakko Nuutila, ETM (väit.) Luomuinstituutti Millä keinoin on mahdollista saavuttaa hallituksen asettamat luomutavoitteet Jaakko Nuutila, ETM (väit.) Luomuinstituutti Lisää Luomua! ohjelma Julkistettiin vuonna 2013 Tavoitteena saavuttaa vuonna 2020

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä,

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, RUOKAKETJU Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, 20.1.2016 Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi Lähiruokakoordinaatio Turun yliopiston Brahea-keskus 8.12.2015 Lähiruoan koordinaatiohanke Yhdessä tehden

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Peruna-alan yhteistyöryhmä ry. TARJOUSPYYNTÖ 17.5.2016 Alapääntie 104, 61400 YLISTARO

Peruna-alan yhteistyöryhmä ry. TARJOUSPYYNTÖ 17.5.2016 Alapääntie 104, 61400 YLISTARO Tarjouspyyntö Hilma-järjestelmässä olevaan hankintailmoitukseen viitaten Peruna-alan yhteistyöryhmä ry pyytää tarjousta peruna-alan osaston järjestämisestä seuraaviin messuihin: 1. Peruna-alan osallistuminen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot