Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo"

Transkriptio

1 Suomen käsityön museon ylläpidosta luopumisen vaikutukset Jyväskylän kaupungin talouteen ja museotoimintaan Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 liittyvä selvitys 1 Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 on kirjattu palveluverkkoratkaisut, joita valmistellaan toteutettavaksi Museopalvelujen osalta selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityö museon ylläpidosta kaupungin varoilla. Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluista vastaava vastuualuejohtaja Ari Karimäki kutsui kokoon työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia toisaalta Jyväskylän kaupungin talouteen ja toisaalta valtakunnallisena erikoismuseona toimivalle Suomen käsityön museolle. Työryhmä käynnisti selvityksen teon Työryhmään ovat kuuluneet Karimäen lisäksi talousjohtaja Seppo Mäkinen, lakimies Anja Lehtonen, museonjohtaja Simo Kotilainen, vs. museotoimenjohtaja/museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, pääluottamusmies Heljä Siitari ja alkaen museotoimenjohtaja Päivi-Marjut Raippalinna. Selvityksessä tuodaan esille Suomen käsityön museon vaiheisiin, kokoelmiin, henkilöstöön, talouteen ja tiloihin liittyviä taustoja. Selvityksen toimeksiannon mukaisesti on tutkittu museon tulevaa toimintaa neljä eri vaihtoehdon kautta: vaihtoehto 0, vaihtoehto 1, vaihtoehto 2 a ja vaihtoehto 2 b. Suomen käsityön museon tehtävät Museotoiminnasta säädetään museolaissa 1 ja museoasetuksessa. Suomen käsityön museo toimii valtakunnallisena erikoismuseona suomalaisen käsityökulttuurin, käsityön perinteen sekä tiedon ja taidon säilyttäjänä, hoitajana, tallentajana ja välittäjänä. Museo edistää käsityön arvostusta ja tukee käsityöläisyyttä ammattina, harrastuksena ja taiteena sekä kannustaa luovaan yrittäjyyteen. Museo tallentaa, tutkii, tulkitsee ja välittää tietoa, taitoa ja elämyksiä käsityökulttuurin menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Museo järjestää näyttelyitä ja tapahtumia sekä asettaa tietonsa kokoelmien, arkistojen, kirjaston ja tietokantojen välityksellä kaikkien alasta kiinnostuneiden käytettäväksi. Valtakunnallisena erikoismuseona sen tehtävä on toimia alansa asiantuntijana koko maassa. Suomen käsityön museon osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus. 1 Museolaki 1 ( /877) Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

2 2 Museon vaiheita Museon perustamispäätöksenä pidetään Keisarillisen Senaatin päätöksellä osoitettua määrärahaa käsityömuseon toimintaa varten. Museo toimi aluksi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen alaisuudessa ja Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Vuosina se toimi nimellä Valtion kotiteollisuusmuseo (Helsinki) Valtion kotiteollisuustoimiston alaisuudessa. Vuosina museo toimi Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Lähes 50 vuoden tauon jälkeen museo aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1982 Jyväskylän kaupungin ylläpitämänä Jyväskylässä. Museosta kilpailivat Jyväskylä, Kuopio ja Hämeenlinna. Oikeuskanslerille tehdystä valituksesta huolimatta Jyväskylä valittiin sijaintipaikaksi. Museon saamista Jyväskylään perusteltiin muun muassa maakunnallisten toimijoiden yksituumaisuudella ja yhteistyömahdollisuuksilla Jyväskylän yliopiston ja alan oppilaitoksen kanssa. Lisäksi Jyväskylän kaupungilla oli tarjota tilat museota varten. Uusi itsenäinen museo sai nimekseen Suomen kotiteollisuusmuseo. Kymmenen vuotta myöhemmin museo sai nimityksen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Vuonna 1997 nimeksi vaihtui Suomen käsityön museo ja vuonna 2000 alkoi toiminta museon käyttöön peruskorjatussa kiinteistössä, Kauppakatu 25. Vuonna 1992 perustettu Suomen kansallispukukeskus toimii nykyään Suomen käsityön museon yhteydessä. Kansallispukukeskuksen sijaintipaikasta kilpailivat Jyväskylän ohella Hämeenlinna ja Lappeenranta. Suomen kansallispukukeskus hoitaa ainoana toimijana maassamme suomenkielisen alueen kansan- ja kansallispukuihin liittyviä asioita. Tärkeimmät niistä ovat pukututkimus, kansallispukutarkistukset ja uusien pukujen kokoaminen, alan koulutus ja neuvontatyö. Keskus järjestää näyttelyitä, työnäytöksiä, työpajoja sekä muita tapahtumia ja opastuksia. Keskus kerää ja tallettaa kansan- ja kansallispukuihin liittyvää arkisto- ja tutkimusaineistoa sekä pukuja ja muuta kansallispukuihin liittyvää aineistoa. Keskuksen toiminta on valtakunnallista ja yhteistyötä tehdään kaikkien Pohjoismaiden kanssa. Vuonna 1995 museon yhteyteen liitettiin aiemmin Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön ylläpitämä Konservointikeskus. Hallinto Suomen käsityön museo kuuluu Jyväskylän kaupungin museopalveluihin yhdessä Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon kanssa. Museopalveluita johtaa museotoimenjohtaja. Suomen käsityön museon toiminnasta vastaa museonjohtaja. Museopalvelut ovat osa kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluja, ja päättävänä elimenä toimii Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut valtakunnallisena erikoismuseona toimivalle museolle neuvottelukunnan, jonka kuluista se vastaa. Neuvottelukunnan asettamiskirjassa on nimitetty jäsenet nelivuotiskaudeksi ( ), 8 jäsentä ja museonjohtaja (sihteeri). Asettamiskirjan mukaan neuvottelukunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja Suomen käsityön museon toiminnan kehittämiseksi, hyväksyy toimintasuunnitelmat ja talousarvioesitykset sekä pidemmän tähtäimen suunnitelmat, antaa lausunnon museoammatillisia toimia hakeneista sekä edistää alan yhteistoimintaa. Neuvottelukunnalle ei ole annettu virallista asemaa kaupungin toimintaa ohjaavissa, vuonna 2013 voimaan tulleissa säännöissä 2. Opetus- ja kulttuu- 2 Kalle Kallio, Valtakunnalliset erikoismuseot. Selvitys erikoismuseojärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta (OKM 2012:27) s. 71 Suomen käsityön museolla ei ole hallitusta vaan neuvottelukunta, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää. Neuvottelukunnan rooli kuntaorganisaation osana toimivassa museossa on ollut epäselvä.

3 riministeriön edustajien mukaan (neuvottelu ) Suomen käsityön museon neuvottelukunnan roolia tulisi tarkastella uudestaan ja vahvistaa. Alun perin neuvottelukunta omalta osaltaan edusti valtion sitoutumista Suomen käsityön museon toiminnan kehittämiseen. Valtakunnallisena erikoismuseona Suomen käsityön museo käy lakisääteiset valtakunnallisen toiminnan nelivuotisneuvottelut Museoviraston kanssa. Seuraavan nelivuotiskauden neuvottelu käydään syksyllä Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 on kirjattu palveluverkkoratkaisut, joita valmistellaan toteutettavaksi Museopalvelujen osalta selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityö museon ylläpidosta kaupungin varoilla. 3 Talous 2013 Vuonna 2013 Jyväskylän kaupunki sai Suomen käsityön museon 13 henkilötyövuodesta valtionosuutta Valtionosuus ei kuulu tasausjärjestelmään, vaan tulee kokonaan Jyväskylän kaupungille. Lisäksi valtakunnallisena erikoismuseona Suomen käsityön museo saa vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta. Museo hakee myös Opetus- ja kulttuuriministeriön, Museoviraston ja muiden tahojen avustuksia erilaisiin projekteihin. Avustussumma vaihtelee /vuosi. Suomen käsityön museon kulurakenne ja rahoitus Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Valtionosuuden perusosa Harkinnanvarainen valtionosuus Muut avustukset Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Poistot Kaupungin rahoitusosuus Neuvottelukunnan voi katsoa sitouttavan käsityöalan toimijoita mukaan museoon ja tukevan museota sen valtakunnallisessa tehtävän määrittelyssä. Neuvottelukunnan rooli päätöksentekijänä on nykyisessä kuntaorganisaatiossa vähäinen, eikä sillä ole merkitystä valtion museopoliittisen ohjauksen näkökulmasta. 3 Museolaki 1 a ( /644) Museotoimintaa varten myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) ja tässä laissa säädetään. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998 on kumottu L:lla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009.

4 4 Kustannusten jakautuminen Suomen käsityön museon toimintamenot 2013 Suomen käsityön museon toimintatulot 2013 Kaupungi n veloitta mat kulut, esim. vuokrat ja atkpalvelut 33 % Muut menot 14 % Henkilöst ökulut 53 % Jyväskylän kaupungin osuus 44 % Muut toimintat uotot ja avustukse t 12 % Valtion osuus 31 % Opetus-ja kulttuurim inisteriön myöntäm ä harkinnan varainen avustus 13 % Henkilöstö Suomen käsityön museossa on 16 vakinaista työntekijää. Museo saa valtakunnallisena erikoismuseona 13 henkilötyövuodesta korotettua valtionosuutta (47 % / htv). Museoammatillisia työntekijöitä museon koko henkilöstöstä on 13. Lisäksi museossa työskentelee määräaikaista projektihenkilöstöä, työllistettyjä sekä eri oppilaitosten opiskelijoita ja harjoittelijoita. Määräaikaista henkilöstöä palkataan lähinnä harkinnanvaraisella valtionosuudella ja muilla avustuksilla. Museon toimitilat Museo toimii nykyään kolmessa toimipisteessä. Näyttelytilat, Kansallispukukeskus, muut yleisötilat ja työtilat (1 750 m²) sijaitsevat Kauppakatu 25 (Kilpisenkatu 12). Kokoelmien säilytystilat ja verstastilat (458 m²) sekä Konservointikeskus (292 m²) ovat kahdessa rakennuksessa Salmirannassa. Vuonna 2014 Kauppakatu 25 sijaitsevien tilojen arvon on arvioitu olevan Toimitiloissa oleva irtaimisto on Jyväskylän kaupungin omaisuutta. Vuonna 2014 irtaimiston arvoksi on arvioitu noin Tämän lisäksi irtaimistoon kuuluu näyttelytekninen kalustus.

5 5 Kokoelmien laajuus ja omistus Suomen käsityön museon kokoelmiin kuuluu esineitä, kuvia, arkistoaineistoa sekä käsikirjaston aineisto. Museon kokoelmien omistajuus jakautuu Suomen valtion ja Jyväskylän kaupungin kesken. Valtio omistaa museon kartunnan vuosilta ja museon saamat lahjoitukset vuodesta 1982 alkaen (ellei toisin mainita). Jyväskylän kaupungin omaisuutta ovat kokoelmaostot vuodesta 1982 alkaen, vuodesta 1982 lähtien virkatyönä syntynyt aineisto sekä lahjoitukset vuodesta 2004 lähtien (ellei toisin mainita). Museon kokoelmissa on valtion ja kaupungin omistamaa aineistoa seuraavasti: 1. esineitä kpl, valtio 50 % ja kaupunki 50 %. 2. kuvia kpl, valtio 20 % ja kaupunki 80 % 3. arkistoaineisto (piirustuksia, kirjeitä jne.) 71 hyllymetriä, kaupunki 100 % 4. käsikirjasto nimikettä, valtio 15 % ja kaupunki 85 % Kansallispukukeskuksen kokoelmissa on 70 % valtion ja 30 % kaupungin omistuksessa olevaa aineistoa seuraavasti: 1. esineitä kpl 2. mallipukukokoelma 103 pukua sekä luetteloimattomia 46 päänumeroa, jotka voivat sisältää yhden pukukokonaisuuden tai useita pukuja 3. luetteloituja kuvia kpl 4. luetteloimattomia noin kpl 5. arkistoaineisto (piirustuksia, kirjeitä jne.) yhdeksän hyllymetriä 6. käsikirjasto 232 nimikettä. Kansallispukukeskuksen kokoelmasta 70 % on valtion omistamaa aineistoa käsittäen Suomen kansallispukuneuvoston kokoelmat (mallipuvut, tutkimusaineisto ja kuvat) sekä lahjoitukset vuodesta 2013 alkaen. Valtion omistuksessa on myös Kansallispukukeskuksen kirjasto kaikkiaan 232 nimikettä. Jyväskylän kaupunki omistaa Kansallispukukeskuksen kokoelmasta 30 %. Kaupungin omistamaan aineistoon kuuluvat saadut esinelahjoitukset vuosilta , yhteensä 274 lahjoitusta, sekä 52 ostoa, lahjoitukset vuodesta 2013, luetteloitua kuvaa ja noin luetteloimatonta kuvaa sekä pukutarkistusten yhteydessä tullut tutkimusmateriaali. Kansallispukukeskuksen käsikirjaston kaupungin omistuksessa olevat kirjat ovat museon kirjaston yhteydessä. Kokoelmien arvo Museoissa ja arkistoissa olevalle kansallisomaisuudelle on hankalaa määritellä rahallista arvoa. Kokoelmia voidaan kuitenkin arvottaa eri kriteereillä. Esineen arvon määräytymiseen vaikuttavat seuraavat seikat: esineeseen museossa käytetyt palkalliset työtunnit vastaavan uuden hankkiminen mahdollinen konservointi luettelointi/ tutkimustyö kuvaaminen kulttuurihistoriallinen arvo (autenttisuus ja kontekstitiedot), ei voi mitata rahassa

6 Vähimmäisarvo pätee kokoelman pienimmänkin objektin kohdalla. Huomionarvoista on, että kokoelmien ja objektien arvo kasvaa myös epäsuorasti aineiston vaikuttavuuden kautta. Suomen käsityön museon ja Kansallispukukeskuksen kokoelmien arvo on määritelty seuraavasti: Yhden esineen arvoksi on arvioitu 100. Summa muodostuu käsittely-, konservointi-, luettelointi-, säilytys- ym. kustannuksista. Edellä mainitulla periaatteella yhden kuvan hinta Suomen käsityön museon kokoelmissa on 28. Kansallispukukeskuksessa osa kuvista on hinnoiteltu 25 /kpl ja osa 50 /kpl. Suomen käsityön museon kokoelmassa arkistoaineistossa on luetteloitua piirustusta. Yhden piirustuksen arvo on 20. Muuta arkistoaineistoa ei Jyväskylän maakunta-arkiston käytännön mukaisesti arvoteta rahallisesti. Kansallispukukeskuksen tutkimusarkiston kokonaishinnaksi on arvioitu Käsikirjastojen aineistot on arvotettu Jyväskylän kaupunginkirjaston periaatteiden mukaan. Yhden nimikkeen keskimääräinen hankinta-arvo on 20. Suomen käsityön museon kokoelmien arvioitu rahallinen arvo on seuraava 4 : esineet (SV / JK ) kuvat (SV / JK ) arkistoaineisto (JK ) käsikirjasto (SV JK ) Yhteensä (SV / JK ) 6 Kansallispukukeskuksen kokoelmien arvioitu rahallinen arvo on seuraava: Valtion kokoelmien arvo mallipukukokoelma mallipukukokoelman kuvakokoelma Kansallispukuneuvoston kuvakokoelma Kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto käsikirjasto Yhteensä Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien arvo esineet kuvat käsikirjasto Yhteensä Kokoelmien kokonaisarvo Suomen valtio Jyväskylän kaupunki SV=Suomen valtio, JK=Jyväskylän kaupunki

7 7 Selvitykseen on koottu tietoa neljästä vaihtoehdosta: Vaihtoehto 0 Suomen käsityön museon nykytilanne säilyy, Suomen käsityön museo ja Kansallispukukeskus jatkavat toimintaansa Jyväskylän museopalveluihin kuuluvana valtakunnallisena erikoismuseona. Vaihtoehto 1 Suomen käsityön museo säätiön ylläpitämäksi, Suomen käsityön museon, Kansallispukukeskuksen ja Konservointikeskuksen ylläpitäjäksi perustetaan säätiö. Jyväskylän kaupunki on yksi säätiön perustajajäsenistä. Kaupunki tukee museon toimintaa maksamalla osuuden vaadittavasta säädepääomasta ja myöntämällä vuosittain avustuksen museon toimintaan. Vaihtoehto 2 a Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museon toiminta lakkaa, Suomen käsityön museon, Kansallispukukeskuksen ja Konservointikeskuksen toiminta lopetetaan ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevat kokoelmat liitetään Keski-Suomen museon kokoelmiin. Valtion omistuksessa olevien kokoelmien kohtalosta neuvotellaan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Museotoiminnan lakkaaminen, kokoelmien huolto, pakkaaminen ja siirto vaativat resursseja ja riittävän pitkän siirtymäajan. Vaihtoehto 2 b Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museo muuttaa toiselle paikkakunnalle, Jyväskylän kaupunki luopuu kokonaan museon ylläpidosta ja luovuttaa omistuksessaan olevat kokoelmat museon uuden ylläpitäjän hoitoon. Kokoelmien hoidon kustannuksista sovitaan ylläpitäjän kanssa. Muutto toiselle paikkakunnalle vaatii resursseja ja riittävän siirtymäajan. Alla on selvitys eri vaihtoehdoista. Tarkastelussa ovat museon hallinto, talous, henkilöstö, kokoelmat ja tilat. Lisäksi on tarkasteltu taloudellisia vaikutuksia Jyväskylän kaupungille, vaikutuksia museotoimintaan sekä henkilöstöön. Lopussa on Suomen käsityön museon henkilökunnan kommentit eri vaihtoehdoista. Henkilöstö on käynyt selvitystä läpi yhdessä pääluottamusmies Heljä Siitarin kanssa Lisäksi vaihtoehdot on esitelty pidetyssä henkilöstön kuulemistilaisuudessa. Henkilöstön palaute eri vaihtoehdoista on saatu kirjallisena Suomen käsityön museon tuleva toiminta vaihtoehdot 0, 1 ja 2 a ja 2 b Vaihtoehto 0 Suomen käsityön museon nykyinen tilanne säilyy Hallinto Suomen käsityön museo on yksi kolmesta Jyväskylän kaupungin museopalveluihin kuuluvasta museosta museopalveluja johtaa museotoimenjohtaja ja Suomen käsityön museolla on museonjohtaja Suomen käsityön museolla on OKM:n asettama neuvottelukunta Talous Jyväskylän kaupungin osuus TA2013 oli ja toteuma yhdessä museopalvelujen muiden kahden museon, Jyväskylän taidemuseon ja Keski- Suomen museon kanssa pilotoidaan suoriteperusteista budjetointia museon valtakunnallisen statuksen vuoksi museolle myönnetään muista museopalveluiden museoista poiketen henkilötyövuosiin sidotun valtionosuuden lisäksi vuosittain harkinnanvaraista valtionosuutta noin museo saa muita avustuksia vuosittain

8 OKM:n näkemyksen mukaan (neuvottelu ), mikäli museo jatkaa nykyisellään, voidaan neuvotella Jyväskylän kaupungin kanssa mahdollisesta harkinnanvaraisen valtionavustuksen kasvattamisesta.vuonna 2014 avustus on , avustusta kasvattamalla voitaisiin korvata sitä, että Jyväskylän kaupunki huolehtii valtion omistuksessa olevista kokoelmista (ei toteudu automaattisesti, mutta asiaa voidaan pohtia) Henkilöstö toiminta jatkuu nykyisillä henkilöstöresursseilla VOS henkilötyövuodet 13 vakinaiset vakanssit 16 harkinnanvaraisella valtionavustuksella palkataan vuosittain 2-3 määräaikaista museoalan työntekijää Toimitilat m² nykyiset toimitilat omistaa Jyväskylän kaupunki näyttely-, opetus- ja toimistotilat sijaitsevat edelleen toiminnan kannalta keskeisellä paikalla Kauppakatu 25:ssä m² kokoelmat ja verstas sijoittuvat Kokoelmakeskukseen Salmirantaan 458 m² Konservointikeskus sijaitsee Salmirannassa 292 m² Kokoelmien omistus ja kartunta kokoelmien arvo (SV ja JK ) kokoelmat ovat Suomen valtion ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa ja karttuvat tallennussuunnitelman mukaisesti tuleva kokoelmakartunta on Jyväskylän kaupungin omistuksessa, ellei lahjoittaja määrää toisin kaupungin linjan mukaisesti museokokoelmia ei vakuuteta Muuta näyttely- ja toimistotilat ovat osittain epäkäytännölliset, mutta museon sijainti erinomainen näyttely- ja toimistotiloissa joudutaan parantamaan tilojen esteettömyyttä tulevien ja lähtevien näyttelyjen siirto vaatii erityisjärjestelyjä Kävelykadulla tulevina vuosina museo tarvitsee lisää säilytystilaa Salmirannasta Konservointikeskus lopettaa konservointipalvelujen myynnin ulkopuolisille ja tekstiilien konservointi organisoidaan uudelleen museopalveluissa OKM ei puutu Konservointikeskuksen tilanteeseen, työpanos voidaan suunnata Jyväskylän museopalveluiden museoiden omiin kokoelmiin, koska konservointipalvelujen tarjoajia on huomattavasti enemmän kuin keskuksen toiminnan alkuaikoina, valtakunnallinen neuvontavastuu säilyisi Taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta kaupunki rahoittaa museon toimintaa vuosittain noin eurolla, joka on hieman alle 50% kokonaiskustannuksista Nykytilanteen säilymisen edut ja haitat museotoiminnan kannalta Kaupungilla on kolme vetovoimaista museokokonaisuutta Monipuolisen museotoiminnan kehittäminen yhtenä kokonaisuutena Henkilöstön esiin tuomia asioita vaihtoehdosta 0 Kaupungille tulevat verotulot 8

9 Museoasiakkaat tuovat museolle tuloja: pääsylipputulot, museokaupan tuotto, asiantuntija- ja konservointipalvelujen myynti Vaikutus Jyväskylän matkailuun, vetovoimaisuuteen Paras vaihtoehto Mikäli museon toiminta jatkuu nykyisellään, on ilmeisesti mahdollista saada neuvoteltua opetus- ja kulttuuriministeriöltä museon avustuksiin korotusta Museopalveluiden yhteistoiminnan kehittäminen ja tehostaminen ei välttämättä vaadi yhteisiä tiloja Museon keskeinen sijainti elävöittää kaupungin keskustaa ja palvelee myös matkailijoiden tiedonsaantitarpeita, kun Nikolainkulma on suljettu iltaisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin Museon tilat on remontoitu vuonna 2000 museokäyttöön. Muutto toisiin, museokäyttöön soveltuviin tiloihin tulee kalliiksi. 9 Vaihtoehto 1 Suomen käsityön museo säätiön ylläpitämäksi Taustaa Suomessa valtio rahoittaa museotoimintaa henkilötyövuosiin sidotulla valtionosuudella valtionosuuden saamisen edellytyksenä on museolain 2 :ssä olevien säädösten toteutuminen 5 maassa on 16 valtakunnallista erikoismuseota, joista 13 on säätiöiden omistuksessa, kaksi kunnallista ja yksi yhdistyksen omistama kunnan ylläpitämiä ovat Suomen käsityön museo ja Riihimäen lasimuseo Hallinnollinen muutos Säätiön perustamisluvan hakeminen säädekirja, jossa mainittava säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus perustajien lainvoimainen päätös perustamisesta, jossa hyväksytty myös säätiön säännöt ja säätiölle luovutettava omaisuus (kuka omistaa) jos muu kuin perustajataho saa hallituksen jäseniä, suostumus tehtävän vastaanottamisesta esteettömän asiantuntijan arvio säätiölle tulevasta omaisuuden arvosta, jos luovutetaan muuta kuin rahaa, ellei arvo ole yleisesti tunnettu toiminta- ja rahoitussuunnitelma, jos säätiö perustetaan minimipääomalla ( ) perustamisluvan käsittelymaksu on euroa käsittelyaikaennuste Patentti- ja rekisterihallituksessa on 3 päivää 5 Museolaki 2 ( /877) Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että: 1) museon omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen; 2) museon toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta että museota ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi; 3) museolla on sen toimintaa ohjaavat säännöt, joissa museon toimiala on määritelty sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään; 4) museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa; 5) museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä; 6) museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia; 7) museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa; 8) museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

10 10 Ilmoitus säätiörekisteriin kun, perustamislupa saatu kun, säännöissä mainitut toimielimet valittu ja järjestäytyneet kun, hallitus on ottanut vastaan säätiölle tulevan omaisuuden kun, tilintarkastajan lausunto / omaisuus luovutettu säätiölle jos luovutetaan kiinteää, niin luovutuskirja, joka säätiön puolesta allekirjoitettu vastaanotetuksi on tehtävä 6 kk:n sisällä perustamisluvasta, muutoin raukeaa on maksuton Päätös Suomen käsityön museon säätiöittämisestä päätöksen tekee Jyväskylän kaupunginvaltuusto säätiöittämisestä neuvotellaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa lainsäädännön mukaan museo voi olla yhtä hyvin säätiön kuin kunnankin omistuksessa OKM:n ei näe estettä sille, että museon omistaisi säätiö OKM:n mukaan omistajuus ei vaikuta henkilötyövuosiin sidotun valtionosuuden tai harkinnanvaraisen valtionosuuden määrään, mikäli museon toiminta pysyy vähintään nykytasolla. Asia ratkaistaan vuosittain ja valtionosuuden määrä perustuu vuosittain tehtävään valtionosuuskyselyyn Säätiön mahdollisia perustajajäseniä (neuvotteluja ei ole käyty) Jyväskylän kaupunki Kuopion Rouvasväen yhdistys Fredrika Wetterhoff -säätiö OKM:n mukaan Jyväskylän kaupungilla tulee olla keskeinen rooli ja merkittävä taloudellinen panostus perustettavassa säätiössä käsityöalan yhdistyksiltä on todennäköisesti vaikea saada rahoitusta säädepääomaan Suomen museoliitto ei todennäköisesti voi olla perustajajäsen, mutta voi nimetä edustajansa säätiön hallitukseen OKM ei voi osallistua säätiöiden toimintaan OKM:n näkemys on, että säädepääoman tulisi olla niin suuri, että sen tuotosta saadaan rahoitusta vuosittain toimintaan OKM arvioi, että säätiöön voi olla vaikea saada valtakunnallisia toimijoita säätiön perustajajäseniksi, koska museo on vahvasti leimautunut Jyväskylään Omaisuus kokoelmien arvo irtaimiston arvo noin , lisäksi näyttelytekninen kalustus Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien luovuttamisesta perustettavan säätiön hoitoon päättää kaupunginvaltuusto, joka päättää myös mahdollisen omistusoikeuden siirtymisestä valtion omistamien kokoelmien siirtämisestä säätiön hoitoon ja mahdollisesta omistajuudesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö OKM:n mukaan Jyväskylän kaupungin kanssa tehtyyn sopimukseen ei sisälly mitään valtion kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä maksettavaa korvaussummaa, vaan on katsottu, että valtio osallistuu museon ylläpitoon valtionosuudella ja harkinnanvaraisella avustuksella. Kansallispukukeskuksen toimintaa on tuettu vain muutama vuosi sitten tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tuolloin Kansallispukuneuvosto lopetti toimintansa ja pukukokoelma ja valtakunnallinen neuvontatyö siirrettiin Suomen käsityön museon yhteydessä olevaan Kansallispukukeskukseen. Kansallispukukeskus sai myös toimintarahaa tuossa yhteydessä.

11 OKM:n näkemyksen mukaan säätiö voi olla yhtä hyvin kokoelmien hoitaja kuin kuntakin, esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelma on edelleen valtion omistuksessa valtion kokoelma olisi todennäköisesti edelleenkin eräänlainen deponointi näistä kysymyksistä on erikseen neuvoteltava OKM:n kanssa, kun selviää, mikä on Jyväskylän kaupungin valitsema vaihtoehto Mahdollinen säätiön toiminnan rahoitus (arvio nykykustannusten mukaan) Tulot vuoden 2013 valtionosuus vuoden 2013 harkinnanvarainen valtionavustus muut avustukset n oman toiminnan tuotot Yhteensä Menot henkilöstökulut vuokrat ym palvelujen ostot aineet, tavarat ja tarvikkeet yhteensä Erotus Jatkossa tarvittavat muut tulot arvio mahdollisesta kaupungin avustuksesta ( noin ½ kaupungin nykyisestä osuudesta) - kaupungin mahdollinen korvaus omien kokoelmien hoidosta omarahoitusosuus kasvaa vuokramenojen kasvu kokoelmien vakuutusmaksut arvonlisäveron osuus toimintamenoihin Lisärahoitustarve säätiön säädepääoma puskurirahastona talouden vakaannuttamiseksi, arvio OKM:n kokemusten mukaan säätiöittäminen ei ole halpaa, asia todettu viimeksi Valtion taidemuseon säätiöittämisen yhteydessä alv:n vaikutukset on tarkkaan ennakoitava laskelmiin ja toisaalta haettava ennakkopäätöstä arvonlisäverokelpoisuudesta, arvonlisäveron osuus kasvattaa toimintamenoja noin eläkejärjestelmistä aiheutuu yllättävästikin kulua museon käytössä olevista tietojärjestelmistä aiheutuu kuluja kustannukset voivat säätiön perustamisessa ja säätiömallissa olla sellaiset, ettei kaupungille tule siitä merkittävää säästöä, tulevia kustannuksia on vaikea ennakoida mikäli säätiön rahoituspohja on huono ja museon toimintaa joudutaan supistamaan, näkyy tämä valtionosuuskyselyissä ja vaikuttaa sitä kautta valtionosuuden pienenemiseen Suomen käsityön museossa valtionosuus pienenee, mikäli laskennalliset VOS- henkilötyövuodet putoavat alla nykyisen 13 henkilötyövuoden

12 12 Henkilöstö 16 vakituista työntekijää 13 henkilötyövuodesta valtionosuus työntekijät siirtyvät säätiön palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin (vanhoina työntekijöinä) säätiössä noudatettava työehtosopimus on neuvoteltava asia henkilöstösäästöjä mahdollisten eläköitymisten ja tehtävien uudelleen jaon kautta Toimitilat vuokratilat (vuokranantajana Jyväskylän kaupunki tai joku muu taho) tarvittavat tilat samat kuin nykyiset: m² kaupungin perimät tilavuokrat nousevat säätiöittämisen vuoksi 5-10 % eli noin / vuosi tilaratkaisujen vaikutus vuokrakustannuksiin, kävijämääriin ja oman toiminnan tuottoihin toiminnan jatkumisen turvaamiseksi Jyväskylän Tilapalvelulta tarvitaan takuu näyttely tilojen, museomestarin verstaan ja Konservointikeskuksen säilymisestä nykyisillä paikoilla mahdollinen uusi sijainti voi vaikuttaa museokaupan tuottoon ja muuhun oman toiminnan tuottoon mahdollinen muutto uusiin näyttelytiloihin tarkoittaa uuden perusnäyttelyn rakentamista ja sen rahoitusta uusien perusnäyttelyjen tekemisen neliöhinta , 220 m² x = kokoelma-, konservointi- ja verstastilojen mahdollinen siirtyminen pois nykytiloista voi alentaa vuokrakustannuksia uusien museomestarin verstastilojen ja konservointitilojen rakentaminen on huomattava kertainvestointi, noin Kokoelmien omistus ja kartunta korvauksista säätiölle valtion kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä neuvotellaan erikseen, ei ole kuulunut OKM:n ja väliseen sopimukseen korvaukset säätiölle Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä tulee sopia uuden kartunnan omistajuus säätiölle kokoelmien vakuuttaminen: kustannus /vuosi näyttelyjen vakuuttaminen: 660 / vuosi Jyväskylän kaupungin hallintosääntö: 46 Omaisuuden hankkiminen tai luovuttaminen Omaisuuden luovutuksesta päättää, ellei tässä säännössä muuta määrätä kaupunginvaltuusto, jos omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän Muuta irtaimiston arvo ja mahdollinen luovutus säätiön omistukseen Jyväskylän kaupungin hallintosääntö: 46 Omaisuuden hankkiminen tai luovuttaminen Omaisuuden luovutuksesta päättää, ellei tässä säännössä muuta määrätä kaupunginvaltuusto, jos omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän Suomen käsityön museon säätiöittämisen taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta, kun toiminta jatkuu nykytasolla kaupungille nykyisin tuleva valtionosuus siirtynee säätiölle

13 kaupunki osallistuu säätiön perustamiseen, säädepääomaan annettava kaupungin osuus työryhmän arvion mukaan esimerkiksi kaupungin vuosittainen avustus Suomen käsityön museolle, esimerkiksi on puolet kaupungin nykyisestä rahoitusosuudesta (noin ) kaupungin omaisuuden (kokoelmat ja irtaimisto noin ) siirtäminen säätiön hoitoon ja mahdollisesti omistukseen Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien hoidon kustannukset/vuosi noin (säilytystilan vuokra, kokoelmien hoito, luettelointi ja konservointi) oman toiminnantuotto 2013 noin katettavaa jää noin Suomen käsityön museon varhemaksut ( vuonna 2012) jäävät kaupungin maksettavaksi edelleen vuosittain arvonlisäveron osuus tulee lisätä kaikkiin palvelujen ostoihin sekä aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, vuonna 2013 arvonlisäveron osuus oli Säätiömallin mahdolliset vaikutukset museotoimintaan ulkopuolisen rahoituksen hakeminen useammasta paikasta mahdollistuu oma varainhankinta ja toiminnan kehittäminen helpottuvat pienessä, joustavassa organisaatiossa henkilötyövuosiin sidottu valtionosuus saataneen kaupungin sijaan säätiölle talouden suunnittelun yksinkertaistuminen mahdollistuu kiinteiden kustannusten mahdollinen pieneneminen (esim. tilitoimistomaksu, it-tuki) edullisemmat tilaratkaisut vuokrien osalta mahdolliset, erityisesti säilytystilojen osalta vuokramenojen kasvu: kaupungin sisäisen vuokran muuttuminen ulkoiseksi vuokraksi merkitsee vuokramenojen kasvua 5-10 % eli noin näyttely- ja työtilojen mahdollinen muutto nykyiseltä paikalta edullisempiin ja kauempana sijaitseviin tiloihin voi vaikuttaa asiakasmäärän vähenemiseen ja museokaupan tulojen ja muun oman tulonhankinnan pienenemiseen valtionosuus voi pienentyä, mikäli toimintaa joudutaan supistamaan, kerrannaisvaikutus toimintaan henkilöstön palkkojen lasku museoalan yksityisen puolen työehtosopimuksen mukaiseksi rahoituksen hankinta vie aikaa ja henkilöstöresursseja palvelut suuntautunevat jatkossa enemmän vain maksaville asiakkaille, ilmaispalvelut vähenevät tai loppuvat (vapaa pääsy perjantaisin, lasten ja nuorten vapaapääsy, työpajamaksut nousevat) mahdollinen muutto pois kaupungin vuokratiloista aiheuttaa suuria investointikustannuksia (näyttelytilat, konservointitilat, verstastilat) Henkilöstön esiin tuomia asioita vaihtoehdosta 1 Riittävän säädepääoman kokoaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä Jos kootun säädepääoman tuotto ei riitä museon toimintamenoihin, säätiötä ja museota uhkaa kuihtuminen. Museon nykyinen kaupunkilaisten tarpeet tasapuolisesti huomioiva toimintamalli muuttuu radikaalisti. Säätiön omistaman museon toiminta suuntautuu maksukykyisille asiakkaille, jolloin tarjottavat tuotteet ja palvelut valitaan heitä silmällä pitäen. Myös kaikki palvelumaksut joudutaan korottamaan, työpajoissa, pääsymaksuissa yms. palveluissa. Tällä on suora vaikutus esim. lapsiin, nuoriin, työttömiin ja eläkeläisiin. Muiden säätiöiden omistamien museoiden kokemusten perusteella henkilökunnan työpanos menisi suurelta osin museon rahoituksen hankintaan. 13

14 Vaihtoehto 2 a Jyväskylän kaupunki luopuu kokonaan Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museon toiminta lakkaa Hallinto Suomen käsityön museon toiminta lakkaa museolain edellyttämä takuu kokoelmien säilymisestä museokokoelmina siinäkin tapauksessa, että museon toiminta lakkaa, näkyy Jyväskylän kaupungin hallintosäännössä Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasääntö (2013) 3 Lautakunnan toimivalta: Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien, kirjastolain, liikuntalain, museolain sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä kansalaistoiminnan edistämisestä; erityisesti avustuksista ja tilojen myöntämisen periaatteista. opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtion kokoelmien sijoittamisesta, vaaditaan riittävän pitkä siirtymäaika Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevat kokoelmat liitetään Keski-Suomen museon kokoelmiin Talous Jyväskylän kaupunki menettää korotetun valtionosuuden (2014) OKM:n mukaan valtionosuus menetetään välittömästi, kun lakkauttamispäätös on tehty, samoin käy harkinnanvaraiselle valtionavustukselle OKM:n valtionosuudet eivät koskaan siirry automaattisesti toiselle museolle vaaditaan aina neuvottelu yhdistelmämuseon (esimerkiksi Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo) kyseessä ollessa tilanne on erilainen, valtionosuudet saattaisivat säilyä, vaatii neuvottelua ja tilannekohtaista harkintaa vuosittainen harkinnanvarainen avustus loppuu ja samalla kansallispukukeskuksen rahoitus OKM:n edustajien mukaan nykyratkaisu eli Kansallispukuneuvoston lakkauttaminen ja neuvontatoiminnan ja kokoelman siirtäminen Suomen käsityön museon yhteyteen on vuonna 2013 tehty, usean eri tahon kesken neuvoteltu ratkaisu toiminnan lopettaminen vaatii neuvotteluja ja pitkä siirtymäajan lakkauttamisesta syntyy merkittäviä kustannuksia o eri omistajien kokoelmien erottaminen o valtion kokoelmien kuntokartoitus, pakkaaminen ja siirto mahdollinen siirto uuteen sijoituspaikkaan o henkilöstö- ja toimintakulut henkilöstömenot säilyvät Jyväskylän kaupungilla ja pienenevät eläkeratkaisujen myötä kokoelmien vakuutukset Henkilöstö henkilöstö museopalvelujen muihin museoihin, eläköitymisen yhteydessä vapautuvia vakansseja ei täytetä, irtisanotaanko osa? OKM:n mukaan valtionosuus menetetään välittömästi, kun lakkauttamispäätös on tehty harkinnanvarainen valtionavustus menetetään Toimitilat luovutaan näyttelytiloista Jyväskylän kaupunki myy Kauppakatu 25:ssa sijaitsevan kiinteistön,

15 henkilökunnan työtilat museopalveluiden muihin museoihin (Vapaudenkatu 28, Kokoelmakeskus, Keski-Suomen museo) museopalveluiden kokoelmatilat säilyvät Kokoelmakeskuksessa Konservointikeskus ei enää myy palveluja ulkopuolisille, konservaattorit työskentelevät kaupungin omien kokoelmien parissa Kokoelmien omistus ja kartunta osa kokoelmista valtion ja osa Jyväskylän kaupungin valtion omistamien kokoelmien palauttaminen vaatii neuvottelut ja riittävän pitkän ajan OKM:llä ei ole mitään ennakkotapausta vastaavasta tilanteesta valtionosuus lakkaa heti, kun päätös museotoiminnan lakkaamisesta on tehty Kansallispukukeskukseen tulleesta kokoelmasta on vuonna 2013 sovittu usean eri tahon kanssa ja löydetty ratkaisu, Kansallispukukeskuksen toiminnan lakkaaminen myös monimutkainen ja kallis siirtyykö kaupungin osuus kokoelmista Keski-Suomen museon hoitoon, kustannukset? Valtionosuuden saamisen edellytyksenä museolain 2 mukaan on muun muassa se, että museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa. Tämä on otettu huomioon Jyväskylän kaupungin Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön pykälässä 3, jossa todetaan kulttuuri ja liikuntalautakunnan päättävän museolain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä Muuta museon ja kokoelmien purkamiseen tarvittava aika ja resurssit Suomen käsityön museon lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta valtionosuuden maksaminen ja harkinnanvaraisen avustuksen maksaminen Jyväskylän kaupungille ja Suomen käsityön museolle lakkaa (noin ) tilakustannukset ja henkilöstökustannukset säilyvät nykyisellään ainakin alkuun valtion omistamien kokoelmien palautuskustannukset, usean vuoden siirtymäaika henkilöstökustannukset säilyvät, noin , pienenevät vähitellen eläköitymisten myötä sisäiset vuokrat pienenevät, kun luovutaan Kauppakatu 25:n tiloista Kauppakatu 25 kiinteistön myyntitulot kaupungille noin vetovoimaisen käyntikohteen menettämisen vaikutus kaupungin imagoon ja matkailuun kielteinen Suomen käsityön museon lakkauttamisen vaikutukset museotoiminnalle pitkäjänteisen kulttuuriperintötyön katoaminen Kansallispukuasioita hoitava asiantuntijayksikkö häviää Suomesta asiantuntijuuden ja osaamisen huomattava heikkeneminen asiakassuhteiden katkeaminen alan yhteistyöverkostojen (oppilaitokset, Jyväskylän yliopisto, yritykset ja yhdistykset) menettäminen museokävijöiden määrä pienenee 15 Vaihtoehto 2 b Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museo muuttaa toiselle paikkakunnalle Hallinto

16 museolain edellyttämä takuu kokoelmien säilymisestä museokokoelmina siinäkin tapauksessa, että museon toiminta lakkaa, näkyy Jyväskylän kaupungin hallintosäännössä Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasääntö (2013) 3 Lautakunnan toimivalta: Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien, kirjastolain, liikuntalain, museolain sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä kansalaistoiminnan edistämisestä; erityisesti avustuksista ja tilojen myöntämisen periaatteista. museon uuden ylläpitäjän kanssa sovitaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevien kokoelmien hoidosta opetus- ja kulttuuriministeriö sopii valtion omistuksessa olevien kokoelmien hoidosta museo siirtyy kokonaan pois Jyväskylästä Talous Jyväskylän kaupunki menettää korotetun valtionosuuden , kun museo lakkaa olemasta OKM:n mukaan Jyväskylän kaupunki menettää välittömästi päätöksen teon jälkeen valtionosuuden vuosittainen harkinnanvarainen avustus loppuu mitä kustannuksia syntyy museon muutosta? o eri omistajien kokoelmien erottaminen o valtion kokoelmien kuntokartoitus, pakkaaminen ja siirto mahdollinen siirto uuteen sijoituspaikkaan o henkilöstö- ja toimintakulut henkilöstömenot siirtyvät museon uudelle ylläpitäjälle Suomen käsityön museon jo syntyneet varhemaksut jäävät vuosittain kaupungin maksettavaksi Henkilöstö henkilöstö siirtyy museon uudelle ylläpitäjälle entisin palvelussuhteen ehdoin (vanhoina työntekijöinä) Toimitilat Jyväskylän kaupunki myy Kauppakatu 25:ssa sijaitsevan kiinteistön, museopalveluiden kokoelmatilat säilyvät Kokoelmakeskuksessa Kokoelmien omistus ja kartunta osa kokoelmista valtion ja osa Jyväskylän kaupungin museon uuden ylläpitäjän kanssa sovitaan Jyväskylän kaupungin ja valtion omistuksessa olevien kokoelmien hoidosta ja hoitokustannuksista tai kokoelmien mahdollisesta luovuttamisesta museon uudelle ylläpitäjälle Muuta museon ja kokoelmien muuttoon tarvittavat resurssit, sopimus Suomen käsityön museon muuton taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta henkilöstökustannukset säästyvät, noin sisäiset vuokrat pienenevät, kun luovutaan Kauppakatu 25:n tiloista Kauppakatu 25 kiinteistön myyntitulot kaupungille noin vetovoimaisen käyntikohteen menettämisen vaikutus matkailuun kielteinen 16

17 17 Suomen käsityön museon lakkauttamisen vaikutukset museotoiminnalle pitkäjänteisen museon toimialaan liittyvän kulttuuriperintötyön katoaminen kaupungista Suomen ainoan Kansallispukuasioita hoitavan asiantuntijayksikön siirtyminen pois Jyväskylästä asiantuntijuuden ja osaamisen huomattava heikkeneminen Jyväskylässä asiakassuhteiden mahdollinen katkeaminen alan yhteistyöverkostojen osittainen menettäminen museokävijöiden määrän pieneneminen Jyväskylässä vaikutukset kaupungin imagoon, vetovoimaisuuteen ja matkailuun muuton aiheuttama siirtymäaika vaikuttaa asiakaspalveluun usean vuoden ajan Henkilöstön esiin tuomia asioita vaihtoehdoista 2 a ja 2 b Huonoimmat mahdollisista vaihtoehdoista Kaupungin imago nykyisten ja tulevien kuntalaisten mielessä kärsii Kaupungin valtakunnallinen imago kärsii matkailijoiden, museon sidosryhmien sekä valtionhallinnon näkökulmasta. Kaupunki toivoo, että Jyväskylään sijoitettaisiin valtion valtakunnallisia toimintoja. Jyväskylässä nyt jo toimivan valtakunnallisen erikoismuseon lakkauttaminen antaa kaupungin toiveista valtionhallinnon suuntaan aivan päinvastaisen viestin. Valtakunnallisesta museosta luopuminen on todellinen imagotappio Jyväskylälle. Museon yhteistyökumppanit (esim. yksityishenkilöt, yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, Opetus- ja kulttuuriministeriö) ovat luottaneet kaupunkiin museon vakaana taustaomistajana ja ovat luovuttaneet museolle kokoelmia sekä tehneet sopimuksia, mm. Suomen kansallispukukeskuksen toiminnasta. Kaupunkilaisten hyvinvointi kärsii. Museossa käy vuosittain tuhansia kaupunkilaisia paitsi näyttelyissä myös lukuisissa yleisötapahtumissa, jotka kannustavat ja ohjaavat omatoimiseen kädentaitojen harjoittamiseen. Tällä on tutkitusti suuri merkitys yleiseen elämänlaatuun ja mm. kuntoutumiseen. Museo on myös vilkas vapaaehtoistoiminnan kokoontumispaikka. Takaisku kaupungin keskustan kehittämiselle, jos vetovoimaiseksi vakiintunut matkailukohde katoaa. Jyväskylän museoista yksittäisenä yksikkönä Suomen käsityön museossa käy eniten asiakkaita, osittain sijaintinsa ja osittain sisältönsä takia. Viikonloppuisin sekä arkisin klo museo on keskustan ainut paikka, josta turistit saavat informaatiota. Kaupunki menettää tuloja. Tutkimuksen mukaan museovieraat jättävät paikakunnalle keskimäärin /hlö. Museo edistää alan yritystoimintaa paitsi näyttelyiden ja tapahtumien, myös museokaupan välityksellä. Esim. museokaupassa on myynnissä noin sadan suomalaisen pienyrityksen tuotteita. Kaupungin museon toimitilojen myynnistä saama tulo vaikuttaa kokonaisuutena pieneltä verrattuna kaikkiin menetyksiin. Museon vuosia jatkunut pitkäjänteinen kehittämistyö ja kaupungin siihen tekemät satsaukset katoavat. Valtakunnallisesti merkittävä alan keskus katoaa. Kaupunki ei välty kustannuksilta. Kaupunki on velvollinen vastaamaan omistamansa museokokoelman säilytyksestä, mistä syntyy vuosittain huomattavia summia.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi museolain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi museolakia. Laissa tarkistettaisiin museon valtionosuuden saamisen

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri ILMOITUS KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA JA SUORITTEISTA VUONNA 2010 MUSEOT, TEATTERIT JA ORKESTERIT OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 Faksi 00531 HELSINKI 040 348 7766 Laitostyyppi Museo Teatteri

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin

Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1.1.2010 (1705/2009) ja Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) Yleiset kirjastot:

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Lisätiedot

VUODEN 2009 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET

VUODEN 2009 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET VUODEN 2009 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET Sivela 5.2.2009 Tilaajapäällikkö Tuula Martikainen: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.11.2008 kokouksessaan vuoden 2009 talousarvion.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Hack the Budget. Nuorisotakuu

Hack the Budget. Nuorisotakuu Hack the Budget Nuorisotakuu Elina Palola (STM), Markku Rimpelä (Hämeenlinna), Hanna Sauli (Allianssi), Anna-Maria Tenojoki (Nuora), Georg Henrik Wrede (OKM) Haaste Idea Mitä - Miten Haaste: Mihin rahat

Lisätiedot

RMH-sopimus-/omistajuusmalli esimerkit

RMH-sopimus-/omistajuusmalli esimerkit RMH-sopimus-/omistajuusmalli esimerkit Kyseiset omistajuus-/sopimusmallit ovat pelkästään esimerkkejä. Jokaisen kaupan/sopimuksen yhteydessä on aina syytä harkita, tarvitaanko asiantuntijaa laatimaan yksilölliset

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS LAPUAN KAUPUNKI Sivu 1 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS 3010 TOIMINTATUOTOT/TULOT 3310 MYYNTITUOTOT 23.867,02 4.882,82 20,5 156.000 23.270,00 14,9 3320 MAKSUTUOTOT 501.076,30 319.207,05 63,7

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KULTTUURIPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KULTTUURIPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-8/ Kulttuurilautakunta 28.9. Toiminta-ajatus Kulttuuripalvelujen keskeisenä tavoitteena on osaltaan vahvistaa kaupunkilaisten identiteettiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kuntatalo Jarkko Lahtinen Varhaiskasvatus palveluna Varhaiskasvatuslaki 1 1 momentti:» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö www.nurmijarvi.fi 2 NURMIJÄRVEN KUNNAN KULTTUURIAVUSTUSSÄÄNTÖ 1.YLEISET PERIAATTEET 2. AVUSTUKSET 2.1 Tuotantotuki 2.2 Yhdistyksen vuokra-avustus 2.3 Työskentelyapuraha

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Johdon ennuste. Johdon ennuste / Laskennal. ennuste. Laskenn. Enn. - TA. Johdon ennuste. Laskennal. ennuste. Toteutunut kasvu % TA 2015 Kasvu %

Johdon ennuste. Johdon ennuste / Laskennal. ennuste. Laskenn. Enn. - TA. Johdon ennuste. Laskennal. ennuste. Toteutunut kasvu % TA 2015 Kasvu % MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ja johdon 1-8/ 2015, ulkoiset ja sisäiset erät Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta TULOSLASKELMA JA TP TA Elokuun toteuma Elokuun toteuma Laskennal. / / Muutos

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2015 TA Huhtikuu Huhtikuu Johdon ennuste /

Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2015 TA Huhtikuu Huhtikuu Johdon ennuste / Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 4/ 2016, ulkoiset ja sisäiset erät Johdon ennuste Johdon Muutos % TULOSLASKELMA JA TP 2015 TA Huhtikuu Huhtikuu Johdon ennuste / ennuste

Lisätiedot

KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT

KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT KULTTUURI-, NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Toiminta-ajatus Uudenkaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelun yksiköt tuottavat kuntalaisille hyvinvointia lisääviä ja tukevia palveluita. Ne tarjoavat

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

Käyttötalousosa TP 2010 TA 2011

Käyttötalousosa TP 2010 TA 2011 Käyttötalousosa TP 2010 TA 2011 TA muutokset 2011 TA yhteensä 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Toimielin Liikuntalautakunta Määrärahat Käyttötalousosa Toimintatuotot 0 2 289 519 0 2 289 519 3 717 708

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2015 Nro 4 KULTTUURILAUTAKUNNAN ALAISTEN PALVELUALUEIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty kulttuurilautakunnassa 2.12.2014, tulee voimaan 1.1.2015) I YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Ammattiopisto Tavastia, Hattelmalantie 8, A-rakennus kokoushuone

Ammattiopisto Tavastia, Hattelmalantie 8, A-rakennus kokoushuone YHTYMÄHALLITUKSEN ESITYSLISTA 5/2015 Kokousaika 19. toukokuuta 2015 klo 14.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastia, Hattelmalantie 8, A-rakennus kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Kokouksen avaus... 1 2 Kokouksen

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

TP Budjetti Budjetti Muutos %

TP Budjetti Budjetti Muutos % Mäntyharjun kunta Sivu 1 Budjetti ja %-muutos ed. vuoteen 13:52:24 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HALLINTO 2013- Henkilöstökulut -35 439-47 360-86 260 82,1 Palvelujen ostot -52 352-53 820-42 260-21,5 Aineet, tarvikkeet

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

SOPIMUS KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA JOENSUUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN

SOPIMUS KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA JOENSUUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN SOPIMUS KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA JOENSUUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolet ovat Joensuun kaupunki,

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Kuntaliitto ja kirjastoasiat

Kuntaliitto ja kirjastoasiat Kuntaliitto ja kirjastoasiat Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2016 Johanna Selkee Johanna.selkee@kuntaliitto.fi Asioita Kansallinen tilastointi vertailtavuus kirjastotilastoinnin kanssa? Tekijänoikeudelliset

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN

LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN LIIKUNTAYHTEISÖN PERUSTAMINEN Toiminnan siirtäminen Raahen Seudun Uimahallisäätiölle LOPPURAPORTTI Raahen kaupunki BDO Oy Alpo Ronkainen 13.6.2016 Page 1 TOIMEKSIANTO Tämä raportti perustuu Raahen kaupungin

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Käyttötalous Lasten päiväkotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Lasten päivähoito Menot

Käyttötalous Lasten päiväkotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Lasten päivähoito Menot 204 Lasten päiväkotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Lasten päivähoito Menot 2013 204 Palkat 0100 7 646 Eläkevakuutusmaksut 0370 2 249 Muut sosiaalivakuutusmaksut 0380 471 Asiakaspalveluiden ostot 2 926

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5. Valmistelijat / lisätiedot: Mustonen Eila, puh. (09) 816 23006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5. Valmistelijat / lisätiedot: Mustonen Eila, puh. (09) 816 23006 etunimi.sukunimi@espoo.fi Espoon kaupunki Päätös 1 / 5 2905/00.01.00/2012 80 19.11.2012 80 Lausunto Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muutosehdotuksista Valmistelijat / lisätiedot: Mustonen Eila, puh. (09) 816 23006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kulttuuriavustussääntö 2016

Kulttuuriavustussääntö 2016 Kulttuuriavustussääntö 2016 www.nurmijarvi.fi SISÄLTÖ NURMIJÄRVEN KUNNAN KULTTUURIAVUSTUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 28.01.2016 3 1. YLEISET PERIAATTEET... 3 1. YLEISET PERIAATTEET 2. AVUSTUKSET... 4 2.1

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Museopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Palvelu: Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen

Palvelu: Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen KULTTUURILAUTAKUNTA JA 77 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/osasto Palvelu: palvelut Vastuuhenkilö: Kari Silvennoinen talot ja -keskukset talot/-keskukset, käynnit kpl 278291 308889 220000 220000 100 71

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI KIVALO - OPISTO 1.1.2014 KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI Kivalo-opisto on perustettu 1.1.2014 entisten Kemin työväenopiston sekä Kivalojen seutuopiston (Keminmaan, Tervolan ja Simon kansalaisopistot)

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot