Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo"

Transkriptio

1 Suomen käsityön museon ylläpidosta luopumisen vaikutukset Jyväskylän kaupungin talouteen ja museotoimintaan Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 liittyvä selvitys 1 Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen käsityön museo Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 on kirjattu palveluverkkoratkaisut, joita valmistellaan toteutettavaksi Museopalvelujen osalta selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityö museon ylläpidosta kaupungin varoilla. Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluista vastaava vastuualuejohtaja Ari Karimäki kutsui kokoon työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia toisaalta Jyväskylän kaupungin talouteen ja toisaalta valtakunnallisena erikoismuseona toimivalle Suomen käsityön museolle. Työryhmä käynnisti selvityksen teon Työryhmään ovat kuuluneet Karimäen lisäksi talousjohtaja Seppo Mäkinen, lakimies Anja Lehtonen, museonjohtaja Simo Kotilainen, vs. museotoimenjohtaja/museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, pääluottamusmies Heljä Siitari ja alkaen museotoimenjohtaja Päivi-Marjut Raippalinna. Selvityksessä tuodaan esille Suomen käsityön museon vaiheisiin, kokoelmiin, henkilöstöön, talouteen ja tiloihin liittyviä taustoja. Selvityksen toimeksiannon mukaisesti on tutkittu museon tulevaa toimintaa neljä eri vaihtoehdon kautta: vaihtoehto 0, vaihtoehto 1, vaihtoehto 2 a ja vaihtoehto 2 b. Suomen käsityön museon tehtävät Museotoiminnasta säädetään museolaissa 1 ja museoasetuksessa. Suomen käsityön museo toimii valtakunnallisena erikoismuseona suomalaisen käsityökulttuurin, käsityön perinteen sekä tiedon ja taidon säilyttäjänä, hoitajana, tallentajana ja välittäjänä. Museo edistää käsityön arvostusta ja tukee käsityöläisyyttä ammattina, harrastuksena ja taiteena sekä kannustaa luovaan yrittäjyyteen. Museo tallentaa, tutkii, tulkitsee ja välittää tietoa, taitoa ja elämyksiä käsityökulttuurin menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Museo järjestää näyttelyitä ja tapahtumia sekä asettaa tietonsa kokoelmien, arkistojen, kirjaston ja tietokantojen välityksellä kaikkien alasta kiinnostuneiden käytettäväksi. Valtakunnallisena erikoismuseona sen tehtävä on toimia alansa asiantuntijana koko maassa. Suomen käsityön museon osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus. 1 Museolaki 1 ( /877) Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

2 2 Museon vaiheita Museon perustamispäätöksenä pidetään Keisarillisen Senaatin päätöksellä osoitettua määrärahaa käsityömuseon toimintaa varten. Museo toimi aluksi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen alaisuudessa ja Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Vuosina se toimi nimellä Valtion kotiteollisuusmuseo (Helsinki) Valtion kotiteollisuustoimiston alaisuudessa. Vuosina museo toimi Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Lähes 50 vuoden tauon jälkeen museo aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1982 Jyväskylän kaupungin ylläpitämänä Jyväskylässä. Museosta kilpailivat Jyväskylä, Kuopio ja Hämeenlinna. Oikeuskanslerille tehdystä valituksesta huolimatta Jyväskylä valittiin sijaintipaikaksi. Museon saamista Jyväskylään perusteltiin muun muassa maakunnallisten toimijoiden yksituumaisuudella ja yhteistyömahdollisuuksilla Jyväskylän yliopiston ja alan oppilaitoksen kanssa. Lisäksi Jyväskylän kaupungilla oli tarjota tilat museota varten. Uusi itsenäinen museo sai nimekseen Suomen kotiteollisuusmuseo. Kymmenen vuotta myöhemmin museo sai nimityksen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Vuonna 1997 nimeksi vaihtui Suomen käsityön museo ja vuonna 2000 alkoi toiminta museon käyttöön peruskorjatussa kiinteistössä, Kauppakatu 25. Vuonna 1992 perustettu Suomen kansallispukukeskus toimii nykyään Suomen käsityön museon yhteydessä. Kansallispukukeskuksen sijaintipaikasta kilpailivat Jyväskylän ohella Hämeenlinna ja Lappeenranta. Suomen kansallispukukeskus hoitaa ainoana toimijana maassamme suomenkielisen alueen kansan- ja kansallispukuihin liittyviä asioita. Tärkeimmät niistä ovat pukututkimus, kansallispukutarkistukset ja uusien pukujen kokoaminen, alan koulutus ja neuvontatyö. Keskus järjestää näyttelyitä, työnäytöksiä, työpajoja sekä muita tapahtumia ja opastuksia. Keskus kerää ja tallettaa kansan- ja kansallispukuihin liittyvää arkisto- ja tutkimusaineistoa sekä pukuja ja muuta kansallispukuihin liittyvää aineistoa. Keskuksen toiminta on valtakunnallista ja yhteistyötä tehdään kaikkien Pohjoismaiden kanssa. Vuonna 1995 museon yhteyteen liitettiin aiemmin Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön ylläpitämä Konservointikeskus. Hallinto Suomen käsityön museo kuuluu Jyväskylän kaupungin museopalveluihin yhdessä Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon kanssa. Museopalveluita johtaa museotoimenjohtaja. Suomen käsityön museon toiminnasta vastaa museonjohtaja. Museopalvelut ovat osa kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluja, ja päättävänä elimenä toimii Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut valtakunnallisena erikoismuseona toimivalle museolle neuvottelukunnan, jonka kuluista se vastaa. Neuvottelukunnan asettamiskirjassa on nimitetty jäsenet nelivuotiskaudeksi ( ), 8 jäsentä ja museonjohtaja (sihteeri). Asettamiskirjan mukaan neuvottelukunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja Suomen käsityön museon toiminnan kehittämiseksi, hyväksyy toimintasuunnitelmat ja talousarvioesitykset sekä pidemmän tähtäimen suunnitelmat, antaa lausunnon museoammatillisia toimia hakeneista sekä edistää alan yhteistoimintaa. Neuvottelukunnalle ei ole annettu virallista asemaa kaupungin toimintaa ohjaavissa, vuonna 2013 voimaan tulleissa säännöissä 2. Opetus- ja kulttuu- 2 Kalle Kallio, Valtakunnalliset erikoismuseot. Selvitys erikoismuseojärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta (OKM 2012:27) s. 71 Suomen käsityön museolla ei ole hallitusta vaan neuvottelukunta, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää. Neuvottelukunnan rooli kuntaorganisaation osana toimivassa museossa on ollut epäselvä.

3 riministeriön edustajien mukaan (neuvottelu ) Suomen käsityön museon neuvottelukunnan roolia tulisi tarkastella uudestaan ja vahvistaa. Alun perin neuvottelukunta omalta osaltaan edusti valtion sitoutumista Suomen käsityön museon toiminnan kehittämiseen. Valtakunnallisena erikoismuseona Suomen käsityön museo käy lakisääteiset valtakunnallisen toiminnan nelivuotisneuvottelut Museoviraston kanssa. Seuraavan nelivuotiskauden neuvottelu käydään syksyllä Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014 on kirjattu palveluverkkoratkaisut, joita valmistellaan toteutettavaksi Museopalvelujen osalta selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityö museon ylläpidosta kaupungin varoilla. 3 Talous 2013 Vuonna 2013 Jyväskylän kaupunki sai Suomen käsityön museon 13 henkilötyövuodesta valtionosuutta Valtionosuus ei kuulu tasausjärjestelmään, vaan tulee kokonaan Jyväskylän kaupungille. Lisäksi valtakunnallisena erikoismuseona Suomen käsityön museo saa vuosittain harkinnanvaraista valtionavustusta. Museo hakee myös Opetus- ja kulttuuriministeriön, Museoviraston ja muiden tahojen avustuksia erilaisiin projekteihin. Avustussumma vaihtelee /vuosi. Suomen käsityön museon kulurakenne ja rahoitus Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Valtionosuuden perusosa Harkinnanvarainen valtionosuus Muut avustukset Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Poistot Kaupungin rahoitusosuus Neuvottelukunnan voi katsoa sitouttavan käsityöalan toimijoita mukaan museoon ja tukevan museota sen valtakunnallisessa tehtävän määrittelyssä. Neuvottelukunnan rooli päätöksentekijänä on nykyisessä kuntaorganisaatiossa vähäinen, eikä sillä ole merkitystä valtion museopoliittisen ohjauksen näkökulmasta. 3 Museolaki 1 a ( /644) Museotoimintaa varten myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) ja tässä laissa säädetään. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998 on kumottu L:lla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009.

4 4 Kustannusten jakautuminen Suomen käsityön museon toimintamenot 2013 Suomen käsityön museon toimintatulot 2013 Kaupungi n veloitta mat kulut, esim. vuokrat ja atkpalvelut 33 % Muut menot 14 % Henkilöst ökulut 53 % Jyväskylän kaupungin osuus 44 % Muut toimintat uotot ja avustukse t 12 % Valtion osuus 31 % Opetus-ja kulttuurim inisteriön myöntäm ä harkinnan varainen avustus 13 % Henkilöstö Suomen käsityön museossa on 16 vakinaista työntekijää. Museo saa valtakunnallisena erikoismuseona 13 henkilötyövuodesta korotettua valtionosuutta (47 % / htv). Museoammatillisia työntekijöitä museon koko henkilöstöstä on 13. Lisäksi museossa työskentelee määräaikaista projektihenkilöstöä, työllistettyjä sekä eri oppilaitosten opiskelijoita ja harjoittelijoita. Määräaikaista henkilöstöä palkataan lähinnä harkinnanvaraisella valtionosuudella ja muilla avustuksilla. Museon toimitilat Museo toimii nykyään kolmessa toimipisteessä. Näyttelytilat, Kansallispukukeskus, muut yleisötilat ja työtilat (1 750 m²) sijaitsevat Kauppakatu 25 (Kilpisenkatu 12). Kokoelmien säilytystilat ja verstastilat (458 m²) sekä Konservointikeskus (292 m²) ovat kahdessa rakennuksessa Salmirannassa. Vuonna 2014 Kauppakatu 25 sijaitsevien tilojen arvon on arvioitu olevan Toimitiloissa oleva irtaimisto on Jyväskylän kaupungin omaisuutta. Vuonna 2014 irtaimiston arvoksi on arvioitu noin Tämän lisäksi irtaimistoon kuuluu näyttelytekninen kalustus.

5 5 Kokoelmien laajuus ja omistus Suomen käsityön museon kokoelmiin kuuluu esineitä, kuvia, arkistoaineistoa sekä käsikirjaston aineisto. Museon kokoelmien omistajuus jakautuu Suomen valtion ja Jyväskylän kaupungin kesken. Valtio omistaa museon kartunnan vuosilta ja museon saamat lahjoitukset vuodesta 1982 alkaen (ellei toisin mainita). Jyväskylän kaupungin omaisuutta ovat kokoelmaostot vuodesta 1982 alkaen, vuodesta 1982 lähtien virkatyönä syntynyt aineisto sekä lahjoitukset vuodesta 2004 lähtien (ellei toisin mainita). Museon kokoelmissa on valtion ja kaupungin omistamaa aineistoa seuraavasti: 1. esineitä kpl, valtio 50 % ja kaupunki 50 %. 2. kuvia kpl, valtio 20 % ja kaupunki 80 % 3. arkistoaineisto (piirustuksia, kirjeitä jne.) 71 hyllymetriä, kaupunki 100 % 4. käsikirjasto nimikettä, valtio 15 % ja kaupunki 85 % Kansallispukukeskuksen kokoelmissa on 70 % valtion ja 30 % kaupungin omistuksessa olevaa aineistoa seuraavasti: 1. esineitä kpl 2. mallipukukokoelma 103 pukua sekä luetteloimattomia 46 päänumeroa, jotka voivat sisältää yhden pukukokonaisuuden tai useita pukuja 3. luetteloituja kuvia kpl 4. luetteloimattomia noin kpl 5. arkistoaineisto (piirustuksia, kirjeitä jne.) yhdeksän hyllymetriä 6. käsikirjasto 232 nimikettä. Kansallispukukeskuksen kokoelmasta 70 % on valtion omistamaa aineistoa käsittäen Suomen kansallispukuneuvoston kokoelmat (mallipuvut, tutkimusaineisto ja kuvat) sekä lahjoitukset vuodesta 2013 alkaen. Valtion omistuksessa on myös Kansallispukukeskuksen kirjasto kaikkiaan 232 nimikettä. Jyväskylän kaupunki omistaa Kansallispukukeskuksen kokoelmasta 30 %. Kaupungin omistamaan aineistoon kuuluvat saadut esinelahjoitukset vuosilta , yhteensä 274 lahjoitusta, sekä 52 ostoa, lahjoitukset vuodesta 2013, luetteloitua kuvaa ja noin luetteloimatonta kuvaa sekä pukutarkistusten yhteydessä tullut tutkimusmateriaali. Kansallispukukeskuksen käsikirjaston kaupungin omistuksessa olevat kirjat ovat museon kirjaston yhteydessä. Kokoelmien arvo Museoissa ja arkistoissa olevalle kansallisomaisuudelle on hankalaa määritellä rahallista arvoa. Kokoelmia voidaan kuitenkin arvottaa eri kriteereillä. Esineen arvon määräytymiseen vaikuttavat seuraavat seikat: esineeseen museossa käytetyt palkalliset työtunnit vastaavan uuden hankkiminen mahdollinen konservointi luettelointi/ tutkimustyö kuvaaminen kulttuurihistoriallinen arvo (autenttisuus ja kontekstitiedot), ei voi mitata rahassa

6 Vähimmäisarvo pätee kokoelman pienimmänkin objektin kohdalla. Huomionarvoista on, että kokoelmien ja objektien arvo kasvaa myös epäsuorasti aineiston vaikuttavuuden kautta. Suomen käsityön museon ja Kansallispukukeskuksen kokoelmien arvo on määritelty seuraavasti: Yhden esineen arvoksi on arvioitu 100. Summa muodostuu käsittely-, konservointi-, luettelointi-, säilytys- ym. kustannuksista. Edellä mainitulla periaatteella yhden kuvan hinta Suomen käsityön museon kokoelmissa on 28. Kansallispukukeskuksessa osa kuvista on hinnoiteltu 25 /kpl ja osa 50 /kpl. Suomen käsityön museon kokoelmassa arkistoaineistossa on luetteloitua piirustusta. Yhden piirustuksen arvo on 20. Muuta arkistoaineistoa ei Jyväskylän maakunta-arkiston käytännön mukaisesti arvoteta rahallisesti. Kansallispukukeskuksen tutkimusarkiston kokonaishinnaksi on arvioitu Käsikirjastojen aineistot on arvotettu Jyväskylän kaupunginkirjaston periaatteiden mukaan. Yhden nimikkeen keskimääräinen hankinta-arvo on 20. Suomen käsityön museon kokoelmien arvioitu rahallinen arvo on seuraava 4 : esineet (SV / JK ) kuvat (SV / JK ) arkistoaineisto (JK ) käsikirjasto (SV JK ) Yhteensä (SV / JK ) 6 Kansallispukukeskuksen kokoelmien arvioitu rahallinen arvo on seuraava: Valtion kokoelmien arvo mallipukukokoelma mallipukukokoelman kuvakokoelma Kansallispukuneuvoston kuvakokoelma Kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto käsikirjasto Yhteensä Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien arvo esineet kuvat käsikirjasto Yhteensä Kokoelmien kokonaisarvo Suomen valtio Jyväskylän kaupunki SV=Suomen valtio, JK=Jyväskylän kaupunki

7 7 Selvitykseen on koottu tietoa neljästä vaihtoehdosta: Vaihtoehto 0 Suomen käsityön museon nykytilanne säilyy, Suomen käsityön museo ja Kansallispukukeskus jatkavat toimintaansa Jyväskylän museopalveluihin kuuluvana valtakunnallisena erikoismuseona. Vaihtoehto 1 Suomen käsityön museo säätiön ylläpitämäksi, Suomen käsityön museon, Kansallispukukeskuksen ja Konservointikeskuksen ylläpitäjäksi perustetaan säätiö. Jyväskylän kaupunki on yksi säätiön perustajajäsenistä. Kaupunki tukee museon toimintaa maksamalla osuuden vaadittavasta säädepääomasta ja myöntämällä vuosittain avustuksen museon toimintaan. Vaihtoehto 2 a Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museon toiminta lakkaa, Suomen käsityön museon, Kansallispukukeskuksen ja Konservointikeskuksen toiminta lopetetaan ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevat kokoelmat liitetään Keski-Suomen museon kokoelmiin. Valtion omistuksessa olevien kokoelmien kohtalosta neuvotellaan opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Museotoiminnan lakkaaminen, kokoelmien huolto, pakkaaminen ja siirto vaativat resursseja ja riittävän pitkän siirtymäajan. Vaihtoehto 2 b Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museo muuttaa toiselle paikkakunnalle, Jyväskylän kaupunki luopuu kokonaan museon ylläpidosta ja luovuttaa omistuksessaan olevat kokoelmat museon uuden ylläpitäjän hoitoon. Kokoelmien hoidon kustannuksista sovitaan ylläpitäjän kanssa. Muutto toiselle paikkakunnalle vaatii resursseja ja riittävän siirtymäajan. Alla on selvitys eri vaihtoehdoista. Tarkastelussa ovat museon hallinto, talous, henkilöstö, kokoelmat ja tilat. Lisäksi on tarkasteltu taloudellisia vaikutuksia Jyväskylän kaupungille, vaikutuksia museotoimintaan sekä henkilöstöön. Lopussa on Suomen käsityön museon henkilökunnan kommentit eri vaihtoehdoista. Henkilöstö on käynyt selvitystä läpi yhdessä pääluottamusmies Heljä Siitarin kanssa Lisäksi vaihtoehdot on esitelty pidetyssä henkilöstön kuulemistilaisuudessa. Henkilöstön palaute eri vaihtoehdoista on saatu kirjallisena Suomen käsityön museon tuleva toiminta vaihtoehdot 0, 1 ja 2 a ja 2 b Vaihtoehto 0 Suomen käsityön museon nykyinen tilanne säilyy Hallinto Suomen käsityön museo on yksi kolmesta Jyväskylän kaupungin museopalveluihin kuuluvasta museosta museopalveluja johtaa museotoimenjohtaja ja Suomen käsityön museolla on museonjohtaja Suomen käsityön museolla on OKM:n asettama neuvottelukunta Talous Jyväskylän kaupungin osuus TA2013 oli ja toteuma yhdessä museopalvelujen muiden kahden museon, Jyväskylän taidemuseon ja Keski- Suomen museon kanssa pilotoidaan suoriteperusteista budjetointia museon valtakunnallisen statuksen vuoksi museolle myönnetään muista museopalveluiden museoista poiketen henkilötyövuosiin sidotun valtionosuuden lisäksi vuosittain harkinnanvaraista valtionosuutta noin museo saa muita avustuksia vuosittain

8 OKM:n näkemyksen mukaan (neuvottelu ), mikäli museo jatkaa nykyisellään, voidaan neuvotella Jyväskylän kaupungin kanssa mahdollisesta harkinnanvaraisen valtionavustuksen kasvattamisesta.vuonna 2014 avustus on , avustusta kasvattamalla voitaisiin korvata sitä, että Jyväskylän kaupunki huolehtii valtion omistuksessa olevista kokoelmista (ei toteudu automaattisesti, mutta asiaa voidaan pohtia) Henkilöstö toiminta jatkuu nykyisillä henkilöstöresursseilla VOS henkilötyövuodet 13 vakinaiset vakanssit 16 harkinnanvaraisella valtionavustuksella palkataan vuosittain 2-3 määräaikaista museoalan työntekijää Toimitilat m² nykyiset toimitilat omistaa Jyväskylän kaupunki näyttely-, opetus- ja toimistotilat sijaitsevat edelleen toiminnan kannalta keskeisellä paikalla Kauppakatu 25:ssä m² kokoelmat ja verstas sijoittuvat Kokoelmakeskukseen Salmirantaan 458 m² Konservointikeskus sijaitsee Salmirannassa 292 m² Kokoelmien omistus ja kartunta kokoelmien arvo (SV ja JK ) kokoelmat ovat Suomen valtion ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa ja karttuvat tallennussuunnitelman mukaisesti tuleva kokoelmakartunta on Jyväskylän kaupungin omistuksessa, ellei lahjoittaja määrää toisin kaupungin linjan mukaisesti museokokoelmia ei vakuuteta Muuta näyttely- ja toimistotilat ovat osittain epäkäytännölliset, mutta museon sijainti erinomainen näyttely- ja toimistotiloissa joudutaan parantamaan tilojen esteettömyyttä tulevien ja lähtevien näyttelyjen siirto vaatii erityisjärjestelyjä Kävelykadulla tulevina vuosina museo tarvitsee lisää säilytystilaa Salmirannasta Konservointikeskus lopettaa konservointipalvelujen myynnin ulkopuolisille ja tekstiilien konservointi organisoidaan uudelleen museopalveluissa OKM ei puutu Konservointikeskuksen tilanteeseen, työpanos voidaan suunnata Jyväskylän museopalveluiden museoiden omiin kokoelmiin, koska konservointipalvelujen tarjoajia on huomattavasti enemmän kuin keskuksen toiminnan alkuaikoina, valtakunnallinen neuvontavastuu säilyisi Taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta kaupunki rahoittaa museon toimintaa vuosittain noin eurolla, joka on hieman alle 50% kokonaiskustannuksista Nykytilanteen säilymisen edut ja haitat museotoiminnan kannalta Kaupungilla on kolme vetovoimaista museokokonaisuutta Monipuolisen museotoiminnan kehittäminen yhtenä kokonaisuutena Henkilöstön esiin tuomia asioita vaihtoehdosta 0 Kaupungille tulevat verotulot 8

9 Museoasiakkaat tuovat museolle tuloja: pääsylipputulot, museokaupan tuotto, asiantuntija- ja konservointipalvelujen myynti Vaikutus Jyväskylän matkailuun, vetovoimaisuuteen Paras vaihtoehto Mikäli museon toiminta jatkuu nykyisellään, on ilmeisesti mahdollista saada neuvoteltua opetus- ja kulttuuriministeriöltä museon avustuksiin korotusta Museopalveluiden yhteistoiminnan kehittäminen ja tehostaminen ei välttämättä vaadi yhteisiä tiloja Museon keskeinen sijainti elävöittää kaupungin keskustaa ja palvelee myös matkailijoiden tiedonsaantitarpeita, kun Nikolainkulma on suljettu iltaisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin Museon tilat on remontoitu vuonna 2000 museokäyttöön. Muutto toisiin, museokäyttöön soveltuviin tiloihin tulee kalliiksi. 9 Vaihtoehto 1 Suomen käsityön museo säätiön ylläpitämäksi Taustaa Suomessa valtio rahoittaa museotoimintaa henkilötyövuosiin sidotulla valtionosuudella valtionosuuden saamisen edellytyksenä on museolain 2 :ssä olevien säädösten toteutuminen 5 maassa on 16 valtakunnallista erikoismuseota, joista 13 on säätiöiden omistuksessa, kaksi kunnallista ja yksi yhdistyksen omistama kunnan ylläpitämiä ovat Suomen käsityön museo ja Riihimäen lasimuseo Hallinnollinen muutos Säätiön perustamisluvan hakeminen säädekirja, jossa mainittava säätiön tarkoitus ja sille tuleva omaisuus perustajien lainvoimainen päätös perustamisesta, jossa hyväksytty myös säätiön säännöt ja säätiölle luovutettava omaisuus (kuka omistaa) jos muu kuin perustajataho saa hallituksen jäseniä, suostumus tehtävän vastaanottamisesta esteettömän asiantuntijan arvio säätiölle tulevasta omaisuuden arvosta, jos luovutetaan muuta kuin rahaa, ellei arvo ole yleisesti tunnettu toiminta- ja rahoitussuunnitelma, jos säätiö perustetaan minimipääomalla ( ) perustamisluvan käsittelymaksu on euroa käsittelyaikaennuste Patentti- ja rekisterihallituksessa on 3 päivää 5 Museolaki 2 ( /877) Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että: 1) museon omistaa kunta tai kuntayhtymä taikka yksityinen yhteisö tai säätiö, jonka sääntömääräisiin tehtäviin kuuluu museotoiminnan harjoittaminen tai museon ylläpitäminen; 2) museon toiminnalle on taloudelliset edellytykset, mutta että museota ei kuitenkaan ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi; 3) museolla on sen toimintaa ohjaavat säännöt, joissa museon toimiala on määritelty sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään; 4) museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa; 5) museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä; 6) museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia; 7) museon toiminta on ympärivuotista ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa; 8) museolla on toiminta- ja taloussuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

10 10 Ilmoitus säätiörekisteriin kun, perustamislupa saatu kun, säännöissä mainitut toimielimet valittu ja järjestäytyneet kun, hallitus on ottanut vastaan säätiölle tulevan omaisuuden kun, tilintarkastajan lausunto / omaisuus luovutettu säätiölle jos luovutetaan kiinteää, niin luovutuskirja, joka säätiön puolesta allekirjoitettu vastaanotetuksi on tehtävä 6 kk:n sisällä perustamisluvasta, muutoin raukeaa on maksuton Päätös Suomen käsityön museon säätiöittämisestä päätöksen tekee Jyväskylän kaupunginvaltuusto säätiöittämisestä neuvotellaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa lainsäädännön mukaan museo voi olla yhtä hyvin säätiön kuin kunnankin omistuksessa OKM:n ei näe estettä sille, että museon omistaisi säätiö OKM:n mukaan omistajuus ei vaikuta henkilötyövuosiin sidotun valtionosuuden tai harkinnanvaraisen valtionosuuden määrään, mikäli museon toiminta pysyy vähintään nykytasolla. Asia ratkaistaan vuosittain ja valtionosuuden määrä perustuu vuosittain tehtävään valtionosuuskyselyyn Säätiön mahdollisia perustajajäseniä (neuvotteluja ei ole käyty) Jyväskylän kaupunki Kuopion Rouvasväen yhdistys Fredrika Wetterhoff -säätiö OKM:n mukaan Jyväskylän kaupungilla tulee olla keskeinen rooli ja merkittävä taloudellinen panostus perustettavassa säätiössä käsityöalan yhdistyksiltä on todennäköisesti vaikea saada rahoitusta säädepääomaan Suomen museoliitto ei todennäköisesti voi olla perustajajäsen, mutta voi nimetä edustajansa säätiön hallitukseen OKM ei voi osallistua säätiöiden toimintaan OKM:n näkemys on, että säädepääoman tulisi olla niin suuri, että sen tuotosta saadaan rahoitusta vuosittain toimintaan OKM arvioi, että säätiöön voi olla vaikea saada valtakunnallisia toimijoita säätiön perustajajäseniksi, koska museo on vahvasti leimautunut Jyväskylään Omaisuus kokoelmien arvo irtaimiston arvo noin , lisäksi näyttelytekninen kalustus Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien luovuttamisesta perustettavan säätiön hoitoon päättää kaupunginvaltuusto, joka päättää myös mahdollisen omistusoikeuden siirtymisestä valtion omistamien kokoelmien siirtämisestä säätiön hoitoon ja mahdollisesta omistajuudesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö OKM:n mukaan Jyväskylän kaupungin kanssa tehtyyn sopimukseen ei sisälly mitään valtion kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä maksettavaa korvaussummaa, vaan on katsottu, että valtio osallistuu museon ylläpitoon valtionosuudella ja harkinnanvaraisella avustuksella. Kansallispukukeskuksen toimintaa on tuettu vain muutama vuosi sitten tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tuolloin Kansallispukuneuvosto lopetti toimintansa ja pukukokoelma ja valtakunnallinen neuvontatyö siirrettiin Suomen käsityön museon yhteydessä olevaan Kansallispukukeskukseen. Kansallispukukeskus sai myös toimintarahaa tuossa yhteydessä.

11 OKM:n näkemyksen mukaan säätiö voi olla yhtä hyvin kokoelmien hoitaja kuin kuntakin, esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelma on edelleen valtion omistuksessa valtion kokoelma olisi todennäköisesti edelleenkin eräänlainen deponointi näistä kysymyksistä on erikseen neuvoteltava OKM:n kanssa, kun selviää, mikä on Jyväskylän kaupungin valitsema vaihtoehto Mahdollinen säätiön toiminnan rahoitus (arvio nykykustannusten mukaan) Tulot vuoden 2013 valtionosuus vuoden 2013 harkinnanvarainen valtionavustus muut avustukset n oman toiminnan tuotot Yhteensä Menot henkilöstökulut vuokrat ym palvelujen ostot aineet, tavarat ja tarvikkeet yhteensä Erotus Jatkossa tarvittavat muut tulot arvio mahdollisesta kaupungin avustuksesta ( noin ½ kaupungin nykyisestä osuudesta) - kaupungin mahdollinen korvaus omien kokoelmien hoidosta omarahoitusosuus kasvaa vuokramenojen kasvu kokoelmien vakuutusmaksut arvonlisäveron osuus toimintamenoihin Lisärahoitustarve säätiön säädepääoma puskurirahastona talouden vakaannuttamiseksi, arvio OKM:n kokemusten mukaan säätiöittäminen ei ole halpaa, asia todettu viimeksi Valtion taidemuseon säätiöittämisen yhteydessä alv:n vaikutukset on tarkkaan ennakoitava laskelmiin ja toisaalta haettava ennakkopäätöstä arvonlisäverokelpoisuudesta, arvonlisäveron osuus kasvattaa toimintamenoja noin eläkejärjestelmistä aiheutuu yllättävästikin kulua museon käytössä olevista tietojärjestelmistä aiheutuu kuluja kustannukset voivat säätiön perustamisessa ja säätiömallissa olla sellaiset, ettei kaupungille tule siitä merkittävää säästöä, tulevia kustannuksia on vaikea ennakoida mikäli säätiön rahoituspohja on huono ja museon toimintaa joudutaan supistamaan, näkyy tämä valtionosuuskyselyissä ja vaikuttaa sitä kautta valtionosuuden pienenemiseen Suomen käsityön museossa valtionosuus pienenee, mikäli laskennalliset VOS- henkilötyövuodet putoavat alla nykyisen 13 henkilötyövuoden

12 12 Henkilöstö 16 vakituista työntekijää 13 henkilötyövuodesta valtionosuus työntekijät siirtyvät säätiön palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin (vanhoina työntekijöinä) säätiössä noudatettava työehtosopimus on neuvoteltava asia henkilöstösäästöjä mahdollisten eläköitymisten ja tehtävien uudelleen jaon kautta Toimitilat vuokratilat (vuokranantajana Jyväskylän kaupunki tai joku muu taho) tarvittavat tilat samat kuin nykyiset: m² kaupungin perimät tilavuokrat nousevat säätiöittämisen vuoksi 5-10 % eli noin / vuosi tilaratkaisujen vaikutus vuokrakustannuksiin, kävijämääriin ja oman toiminnan tuottoihin toiminnan jatkumisen turvaamiseksi Jyväskylän Tilapalvelulta tarvitaan takuu näyttely tilojen, museomestarin verstaan ja Konservointikeskuksen säilymisestä nykyisillä paikoilla mahdollinen uusi sijainti voi vaikuttaa museokaupan tuottoon ja muuhun oman toiminnan tuottoon mahdollinen muutto uusiin näyttelytiloihin tarkoittaa uuden perusnäyttelyn rakentamista ja sen rahoitusta uusien perusnäyttelyjen tekemisen neliöhinta , 220 m² x = kokoelma-, konservointi- ja verstastilojen mahdollinen siirtyminen pois nykytiloista voi alentaa vuokrakustannuksia uusien museomestarin verstastilojen ja konservointitilojen rakentaminen on huomattava kertainvestointi, noin Kokoelmien omistus ja kartunta korvauksista säätiölle valtion kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä neuvotellaan erikseen, ei ole kuulunut OKM:n ja väliseen sopimukseen korvaukset säätiölle Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien hoidosta ja säilyttämisestä tulee sopia uuden kartunnan omistajuus säätiölle kokoelmien vakuuttaminen: kustannus /vuosi näyttelyjen vakuuttaminen: 660 / vuosi Jyväskylän kaupungin hallintosääntö: 46 Omaisuuden hankkiminen tai luovuttaminen Omaisuuden luovutuksesta päättää, ellei tässä säännössä muuta määrätä kaupunginvaltuusto, jos omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän Muuta irtaimiston arvo ja mahdollinen luovutus säätiön omistukseen Jyväskylän kaupungin hallintosääntö: 46 Omaisuuden hankkiminen tai luovuttaminen Omaisuuden luovutuksesta päättää, ellei tässä säännössä muuta määrätä kaupunginvaltuusto, jos omaisuuden arvo on 3 miljoonaa euroa tai enemmän Suomen käsityön museon säätiöittämisen taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta, kun toiminta jatkuu nykytasolla kaupungille nykyisin tuleva valtionosuus siirtynee säätiölle

13 kaupunki osallistuu säätiön perustamiseen, säädepääomaan annettava kaupungin osuus työryhmän arvion mukaan esimerkiksi kaupungin vuosittainen avustus Suomen käsityön museolle, esimerkiksi on puolet kaupungin nykyisestä rahoitusosuudesta (noin ) kaupungin omaisuuden (kokoelmat ja irtaimisto noin ) siirtäminen säätiön hoitoon ja mahdollisesti omistukseen Jyväskylän kaupungin omistamien kokoelmien hoidon kustannukset/vuosi noin (säilytystilan vuokra, kokoelmien hoito, luettelointi ja konservointi) oman toiminnantuotto 2013 noin katettavaa jää noin Suomen käsityön museon varhemaksut ( vuonna 2012) jäävät kaupungin maksettavaksi edelleen vuosittain arvonlisäveron osuus tulee lisätä kaikkiin palvelujen ostoihin sekä aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, vuonna 2013 arvonlisäveron osuus oli Säätiömallin mahdolliset vaikutukset museotoimintaan ulkopuolisen rahoituksen hakeminen useammasta paikasta mahdollistuu oma varainhankinta ja toiminnan kehittäminen helpottuvat pienessä, joustavassa organisaatiossa henkilötyövuosiin sidottu valtionosuus saataneen kaupungin sijaan säätiölle talouden suunnittelun yksinkertaistuminen mahdollistuu kiinteiden kustannusten mahdollinen pieneneminen (esim. tilitoimistomaksu, it-tuki) edullisemmat tilaratkaisut vuokrien osalta mahdolliset, erityisesti säilytystilojen osalta vuokramenojen kasvu: kaupungin sisäisen vuokran muuttuminen ulkoiseksi vuokraksi merkitsee vuokramenojen kasvua 5-10 % eli noin näyttely- ja työtilojen mahdollinen muutto nykyiseltä paikalta edullisempiin ja kauempana sijaitseviin tiloihin voi vaikuttaa asiakasmäärän vähenemiseen ja museokaupan tulojen ja muun oman tulonhankinnan pienenemiseen valtionosuus voi pienentyä, mikäli toimintaa joudutaan supistamaan, kerrannaisvaikutus toimintaan henkilöstön palkkojen lasku museoalan yksityisen puolen työehtosopimuksen mukaiseksi rahoituksen hankinta vie aikaa ja henkilöstöresursseja palvelut suuntautunevat jatkossa enemmän vain maksaville asiakkaille, ilmaispalvelut vähenevät tai loppuvat (vapaa pääsy perjantaisin, lasten ja nuorten vapaapääsy, työpajamaksut nousevat) mahdollinen muutto pois kaupungin vuokratiloista aiheuttaa suuria investointikustannuksia (näyttelytilat, konservointitilat, verstastilat) Henkilöstön esiin tuomia asioita vaihtoehdosta 1 Riittävän säädepääoman kokoaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä Jos kootun säädepääoman tuotto ei riitä museon toimintamenoihin, säätiötä ja museota uhkaa kuihtuminen. Museon nykyinen kaupunkilaisten tarpeet tasapuolisesti huomioiva toimintamalli muuttuu radikaalisti. Säätiön omistaman museon toiminta suuntautuu maksukykyisille asiakkaille, jolloin tarjottavat tuotteet ja palvelut valitaan heitä silmällä pitäen. Myös kaikki palvelumaksut joudutaan korottamaan, työpajoissa, pääsymaksuissa yms. palveluissa. Tällä on suora vaikutus esim. lapsiin, nuoriin, työttömiin ja eläkeläisiin. Muiden säätiöiden omistamien museoiden kokemusten perusteella henkilökunnan työpanos menisi suurelta osin museon rahoituksen hankintaan. 13

14 Vaihtoehto 2 a Jyväskylän kaupunki luopuu kokonaan Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museon toiminta lakkaa Hallinto Suomen käsityön museon toiminta lakkaa museolain edellyttämä takuu kokoelmien säilymisestä museokokoelmina siinäkin tapauksessa, että museon toiminta lakkaa, näkyy Jyväskylän kaupungin hallintosäännössä Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasääntö (2013) 3 Lautakunnan toimivalta: Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien, kirjastolain, liikuntalain, museolain sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä kansalaistoiminnan edistämisestä; erityisesti avustuksista ja tilojen myöntämisen periaatteista. opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtion kokoelmien sijoittamisesta, vaaditaan riittävän pitkä siirtymäaika Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevat kokoelmat liitetään Keski-Suomen museon kokoelmiin Talous Jyväskylän kaupunki menettää korotetun valtionosuuden (2014) OKM:n mukaan valtionosuus menetetään välittömästi, kun lakkauttamispäätös on tehty, samoin käy harkinnanvaraiselle valtionavustukselle OKM:n valtionosuudet eivät koskaan siirry automaattisesti toiselle museolle vaaditaan aina neuvottelu yhdistelmämuseon (esimerkiksi Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo) kyseessä ollessa tilanne on erilainen, valtionosuudet saattaisivat säilyä, vaatii neuvottelua ja tilannekohtaista harkintaa vuosittainen harkinnanvarainen avustus loppuu ja samalla kansallispukukeskuksen rahoitus OKM:n edustajien mukaan nykyratkaisu eli Kansallispukuneuvoston lakkauttaminen ja neuvontatoiminnan ja kokoelman siirtäminen Suomen käsityön museon yhteyteen on vuonna 2013 tehty, usean eri tahon kesken neuvoteltu ratkaisu toiminnan lopettaminen vaatii neuvotteluja ja pitkä siirtymäajan lakkauttamisesta syntyy merkittäviä kustannuksia o eri omistajien kokoelmien erottaminen o valtion kokoelmien kuntokartoitus, pakkaaminen ja siirto mahdollinen siirto uuteen sijoituspaikkaan o henkilöstö- ja toimintakulut henkilöstömenot säilyvät Jyväskylän kaupungilla ja pienenevät eläkeratkaisujen myötä kokoelmien vakuutukset Henkilöstö henkilöstö museopalvelujen muihin museoihin, eläköitymisen yhteydessä vapautuvia vakansseja ei täytetä, irtisanotaanko osa? OKM:n mukaan valtionosuus menetetään välittömästi, kun lakkauttamispäätös on tehty harkinnanvarainen valtionavustus menetetään Toimitilat luovutaan näyttelytiloista Jyväskylän kaupunki myy Kauppakatu 25:ssa sijaitsevan kiinteistön,

15 henkilökunnan työtilat museopalveluiden muihin museoihin (Vapaudenkatu 28, Kokoelmakeskus, Keski-Suomen museo) museopalveluiden kokoelmatilat säilyvät Kokoelmakeskuksessa Konservointikeskus ei enää myy palveluja ulkopuolisille, konservaattorit työskentelevät kaupungin omien kokoelmien parissa Kokoelmien omistus ja kartunta osa kokoelmista valtion ja osa Jyväskylän kaupungin valtion omistamien kokoelmien palauttaminen vaatii neuvottelut ja riittävän pitkän ajan OKM:llä ei ole mitään ennakkotapausta vastaavasta tilanteesta valtionosuus lakkaa heti, kun päätös museotoiminnan lakkaamisesta on tehty Kansallispukukeskukseen tulleesta kokoelmasta on vuonna 2013 sovittu usean eri tahon kanssa ja löydetty ratkaisu, Kansallispukukeskuksen toiminnan lakkaaminen myös monimutkainen ja kallis siirtyykö kaupungin osuus kokoelmista Keski-Suomen museon hoitoon, kustannukset? Valtionosuuden saamisen edellytyksenä museolain 2 mukaan on muun muassa se, että museon kokoelmien säilyminen museokokoelmina on turvattu myös museon lopettaessa toimintansa. Tämä on otettu huomioon Jyväskylän kaupungin Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasäännön pykälässä 3, jossa todetaan kulttuuri ja liikuntalautakunnan päättävän museolain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä Muuta museon ja kokoelmien purkamiseen tarvittava aika ja resurssit Suomen käsityön museon lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta valtionosuuden maksaminen ja harkinnanvaraisen avustuksen maksaminen Jyväskylän kaupungille ja Suomen käsityön museolle lakkaa (noin ) tilakustannukset ja henkilöstökustannukset säilyvät nykyisellään ainakin alkuun valtion omistamien kokoelmien palautuskustannukset, usean vuoden siirtymäaika henkilöstökustannukset säilyvät, noin , pienenevät vähitellen eläköitymisten myötä sisäiset vuokrat pienenevät, kun luovutaan Kauppakatu 25:n tiloista Kauppakatu 25 kiinteistön myyntitulot kaupungille noin vetovoimaisen käyntikohteen menettämisen vaikutus kaupungin imagoon ja matkailuun kielteinen Suomen käsityön museon lakkauttamisen vaikutukset museotoiminnalle pitkäjänteisen kulttuuriperintötyön katoaminen Kansallispukuasioita hoitava asiantuntijayksikkö häviää Suomesta asiantuntijuuden ja osaamisen huomattava heikkeneminen asiakassuhteiden katkeaminen alan yhteistyöverkostojen (oppilaitokset, Jyväskylän yliopisto, yritykset ja yhdistykset) menettäminen museokävijöiden määrä pienenee 15 Vaihtoehto 2 b Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museo muuttaa toiselle paikkakunnalle Hallinto

16 museolain edellyttämä takuu kokoelmien säilymisestä museokokoelmina siinäkin tapauksessa, että museon toiminta lakkaa, näkyy Jyväskylän kaupungin hallintosäännössä Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tehtäväalueen toimintasääntö (2013) 3 Lautakunnan toimivalta: Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää kuntien kulttuuritoiminnasta, taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien, kirjastolain, liikuntalain, museolain sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä sekä kansalaistoiminnan edistämisestä; erityisesti avustuksista ja tilojen myöntämisen periaatteista. museon uuden ylläpitäjän kanssa sovitaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevien kokoelmien hoidosta opetus- ja kulttuuriministeriö sopii valtion omistuksessa olevien kokoelmien hoidosta museo siirtyy kokonaan pois Jyväskylästä Talous Jyväskylän kaupunki menettää korotetun valtionosuuden , kun museo lakkaa olemasta OKM:n mukaan Jyväskylän kaupunki menettää välittömästi päätöksen teon jälkeen valtionosuuden vuosittainen harkinnanvarainen avustus loppuu mitä kustannuksia syntyy museon muutosta? o eri omistajien kokoelmien erottaminen o valtion kokoelmien kuntokartoitus, pakkaaminen ja siirto mahdollinen siirto uuteen sijoituspaikkaan o henkilöstö- ja toimintakulut henkilöstömenot siirtyvät museon uudelle ylläpitäjälle Suomen käsityön museon jo syntyneet varhemaksut jäävät vuosittain kaupungin maksettavaksi Henkilöstö henkilöstö siirtyy museon uudelle ylläpitäjälle entisin palvelussuhteen ehdoin (vanhoina työntekijöinä) Toimitilat Jyväskylän kaupunki myy Kauppakatu 25:ssa sijaitsevan kiinteistön, museopalveluiden kokoelmatilat säilyvät Kokoelmakeskuksessa Kokoelmien omistus ja kartunta osa kokoelmista valtion ja osa Jyväskylän kaupungin museon uuden ylläpitäjän kanssa sovitaan Jyväskylän kaupungin ja valtion omistuksessa olevien kokoelmien hoidosta ja hoitokustannuksista tai kokoelmien mahdollisesta luovuttamisesta museon uudelle ylläpitäjälle Muuta museon ja kokoelmien muuttoon tarvittavat resurssit, sopimus Suomen käsityön museon muuton taloudelliset vaikutukset Jyväskylän kaupungin näkökulmasta henkilöstökustannukset säästyvät, noin sisäiset vuokrat pienenevät, kun luovutaan Kauppakatu 25:n tiloista Kauppakatu 25 kiinteistön myyntitulot kaupungille noin vetovoimaisen käyntikohteen menettämisen vaikutus matkailuun kielteinen 16

17 17 Suomen käsityön museon lakkauttamisen vaikutukset museotoiminnalle pitkäjänteisen museon toimialaan liittyvän kulttuuriperintötyön katoaminen kaupungista Suomen ainoan Kansallispukuasioita hoitavan asiantuntijayksikön siirtyminen pois Jyväskylästä asiantuntijuuden ja osaamisen huomattava heikkeneminen Jyväskylässä asiakassuhteiden mahdollinen katkeaminen alan yhteistyöverkostojen osittainen menettäminen museokävijöiden määrän pieneneminen Jyväskylässä vaikutukset kaupungin imagoon, vetovoimaisuuteen ja matkailuun muuton aiheuttama siirtymäaika vaikuttaa asiakaspalveluun usean vuoden ajan Henkilöstön esiin tuomia asioita vaihtoehdoista 2 a ja 2 b Huonoimmat mahdollisista vaihtoehdoista Kaupungin imago nykyisten ja tulevien kuntalaisten mielessä kärsii Kaupungin valtakunnallinen imago kärsii matkailijoiden, museon sidosryhmien sekä valtionhallinnon näkökulmasta. Kaupunki toivoo, että Jyväskylään sijoitettaisiin valtion valtakunnallisia toimintoja. Jyväskylässä nyt jo toimivan valtakunnallisen erikoismuseon lakkauttaminen antaa kaupungin toiveista valtionhallinnon suuntaan aivan päinvastaisen viestin. Valtakunnallisesta museosta luopuminen on todellinen imagotappio Jyväskylälle. Museon yhteistyökumppanit (esim. yksityishenkilöt, yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, Opetus- ja kulttuuriministeriö) ovat luottaneet kaupunkiin museon vakaana taustaomistajana ja ovat luovuttaneet museolle kokoelmia sekä tehneet sopimuksia, mm. Suomen kansallispukukeskuksen toiminnasta. Kaupunkilaisten hyvinvointi kärsii. Museossa käy vuosittain tuhansia kaupunkilaisia paitsi näyttelyissä myös lukuisissa yleisötapahtumissa, jotka kannustavat ja ohjaavat omatoimiseen kädentaitojen harjoittamiseen. Tällä on tutkitusti suuri merkitys yleiseen elämänlaatuun ja mm. kuntoutumiseen. Museo on myös vilkas vapaaehtoistoiminnan kokoontumispaikka. Takaisku kaupungin keskustan kehittämiselle, jos vetovoimaiseksi vakiintunut matkailukohde katoaa. Jyväskylän museoista yksittäisenä yksikkönä Suomen käsityön museossa käy eniten asiakkaita, osittain sijaintinsa ja osittain sisältönsä takia. Viikonloppuisin sekä arkisin klo museo on keskustan ainut paikka, josta turistit saavat informaatiota. Kaupunki menettää tuloja. Tutkimuksen mukaan museovieraat jättävät paikakunnalle keskimäärin /hlö. Museo edistää alan yritystoimintaa paitsi näyttelyiden ja tapahtumien, myös museokaupan välityksellä. Esim. museokaupassa on myynnissä noin sadan suomalaisen pienyrityksen tuotteita. Kaupungin museon toimitilojen myynnistä saama tulo vaikuttaa kokonaisuutena pieneltä verrattuna kaikkiin menetyksiin. Museon vuosia jatkunut pitkäjänteinen kehittämistyö ja kaupungin siihen tekemät satsaukset katoavat. Valtakunnallisesti merkittävä alan keskus katoaa. Kaupunki ei välty kustannuksilta. Kaupunki on velvollinen vastaamaan omistamansa museokokoelman säilytyksestä, mistä syntyy vuosittain huomattavia summia.

Suomen käsityön museo. Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014-2016 liittyvä selvitys

Suomen käsityön museo. Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014-2016 liittyvä selvitys Suomen käsityön museo Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan 2014-2016 liittyvä selvitys Toimeksianto Jyväskylän kaupungin talousarvio 2014: Selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityön

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

TORNION JA HAAPARANNAN MUSEOHALLINOLLINEN YHTEISTYÖ. PM. museonjohtaja Henri Nordberg 29.11.2007. Taustaa

TORNION JA HAAPARANNAN MUSEOHALLINOLLINEN YHTEISTYÖ. PM. museonjohtaja Henri Nordberg 29.11.2007. Taustaa TORNION JA HAAPARANNAN MUSEOHALLINOLLINEN YHTEISTYÖ PM. museonjohtaja Henri Nordberg 29.11.2007 Taustaa Vuonna 2001 Haaparannan kulttuurijohtaja Tapio Salo ja Tornionlaakson maakuntamuseon johtaja Henri

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri

00531 HELSINKI 040 348 7766. Laitostyyppi Museo Teatteri Orkesteri ILMOITUS KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA JA SUORITTEISTA VUONNA 2010 MUSEOT, TEATTERIT JA ORKESTERIT OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 Faksi 00531 HELSINKI 040 348 7766 Laitostyyppi Museo Teatteri

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1 MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA Mikkelin kaupunki ja sopivat Kirjastolain (KL nro 904/1998) 3 :n 2. momentin mukaisesta seudullisesta yhteistoiminnasta

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2007, Kyselyn rakenne Perustiedot... 2 Talous - Menot... 3 Talous - Tulot... 5 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 7 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 8 Avoinnaolo...

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin

Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Ideasta hankkeeksi Pori 3.10.2011 Hannu Sulin Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1.1.2010 (1705/2009) ja Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) Yleiset kirjastot:

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016-2025 15.3.2016

Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016-2025 15.3.2016 Jyväskylän kaupunki Museopalveluiden palveluverkkoselvitys 2016-15.3.2016 SISÄLTÖ diat Johdanto 3-4 Työryhmä 5 Museoverkkoselvitys 2011 6-7 Museoverkossa 2010-2015 tapahtuneet muutokset 8 Nykyinen museoverkko

Lisätiedot

AMKE:n ehdotus oppilaitoskiinteistöistä luopumisen helpottamiseksi

AMKE:n ehdotus oppilaitoskiinteistöistä luopumisen helpottamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto Yleissivistävän ja varhaiskasvatuksen osasto 24.11.2015 Kirsti Kotaniemi Sivistysvaliokunta Eduskunta Viite Sivistysvaliokunnan lausuntopyyntö 20.11.2015 Asia AMKE:n

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET Sivela 20.1.2011 Vs. suunnittelupäällikkö Iina Ojala: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.11.2010 vuoden 2011 talousarvion.

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne

MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne MUSEOTILASTO 2011, Kyselyn rakenne Kävijät... 2 Perustiedot... 3 Talous - Menot... 4 Talous - Tulot... 6 Henkilöstö - Laskennalliset henkilötyövuodet... 8 Henkilöstö - Todelliset henkilötyövuodet... 9

Lisätiedot

RMH-sopimus-/omistajuusmalli esimerkit

RMH-sopimus-/omistajuusmalli esimerkit RMH-sopimus-/omistajuusmalli esimerkit Kyseiset omistajuus-/sopimusmallit ovat pelkästään esimerkkejä. Jokaisen kaupan/sopimuksen yhteydessä on aina syytä harkita, tarvitaanko asiantuntijaa laatimaan yksilölliset

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Museopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Kuntaliitto ja kirjastoasiat

Kuntaliitto ja kirjastoasiat Kuntaliitto ja kirjastoasiat Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 1/2016 Johanna Selkee Johanna.selkee@kuntaliitto.fi Asioita Kansallinen tilastointi vertailtavuus kirjastotilastoinnin kanssa? Tekijänoikeudelliset

Lisätiedot

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö

Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö Nurmijärven kunnan kulttuuriavustussääntö www.nurmijarvi.fi 2 NURMIJÄRVEN KUNNAN KULTTUURIAVUSTUSSÄÄNTÖ 1.YLEISET PERIAATTEET 2. AVUSTUKSET 2.1 Tuotantotuki 2.2 Yhdistyksen vuokra-avustus 2.3 Työskentelyapuraha

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -9.217-23.747-17.514 90,0-26,2-17.514 90,0-26,2-17.514-17.514-17.514

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -9.217-23.747-17.514 90,0-26,2-17.514 90,0-26,2-17.514-17.514-17.514 005945 Yksityistietoimen hallinto 3001 Myyntituotot 4.492-100,0-100,0 3200 Maksutuotot 1.653-100,0-100,0 3300 Tuet ja avustukset 59-100,0-100,0 6.205-100,0-100,0 4001 Henkilöstökulut -13.058-16.567-10.034-23,2-39,4-10.034-23,2-39,4-10.034-10.034-10.034

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS LAPUAN KAUPUNKI Sivu 1 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS 3010 TOIMINTATUOTOT/TULOT 3310 MYYNTITUOTOT 23.867,02 4.882,82 20,5 156.000 23.270,00 14,9 3320 MAKSUTUOTOT 501.076,30 319.207,05 63,7

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015 Nurmeksen kaupunki 2 Sisällysluettelo JOHDANTO Nurmeksen kaupungin visio 2013 ja toiminta-ajatus 3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3 KULTTUURIPALVELUT JA MUSEO NURMEKSESSA

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntien hyväksymä vuonna 2010 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Kuntayhtymän tehtävät II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄVALTUUSTO

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/1 22.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/1 22.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2013 1 (5) 441 V Lainan myöntäminen Tuomarinkylän Talli Oy:lle HEL 2013-003007 T 02 05 03 00 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1

Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 Talous- ja konsernijaosto 3.6.2015, LIITE 2 1 SOPIMUS HUS:N OMISTAMIEN UUDENMAAN SAIRAALAPESULAN OSAKKEIDEN MYYNNISTÄ CAREA KUNTAYHTYMÄLLE JA KASTEK OY:N TEKSTIILIHUOLTOTOIMINNAN SIIRTÄMISESTÄ UUDENMAAN

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot