Ritvala raikaa historiaa ja nykyaikaa. Ritvalan kylän maankäyttösuunnitelma Kylät kehällä -hanke Maria Iivari-Hirvelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ritvala raikaa historiaa ja nykyaikaa. Ritvalan kylän maankäyttösuunnitelma Kylät kehällä -hanke 2009. Maria Iivari-Hirvelä"

Transkriptio

1 Ritvala raikaa historiaa ja nykyaikaa Ritvalan kylän maankäyttösuunnitelma Kylät kehällä -hanke 2009 Maria Iivari-Hirvelä

2

3 R i t v a l a r a i k a a historiaa ja nykyaikaa RITVALAN KYLÄN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA KYLÄT KEHÄLLÄ -HANKE 2009 Ritvalan kylä, Valkeakoski Maankäytön suunnitelma 2009 Laatinut Kylät kehällä -hankkeessa projektityöntekijä Maria Iivari-Hirvelä, ark. yo TTY EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/328/08 Valokuvat ja piirrokset Maria Iivari-Hirvelä, ellei toisin mainita Hanketta ovat rahoittaneet paikalliset toimintaryhmät Kantri ry ja Pirkan Helmi ry sekä Pirkanmaan Työ- ja elinkeinokeskuskeskus. 3

4 S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 Johdanto Kylät kehällä -hanke Projektin kulku Ritvalassa 7 2 Perustiedot kylästä Sijainti Taustatietoja Asukkaat Palvelut ja infrastruktuuri Elinkeinot ja yritykset Yhdistystoiminta ja kylätapahtumat 2.3 Aluerajaus Kaavoitustilanne 15 3 Maisema ja Luonnonpiirteet Sijainti suurmaisemassa Topografia Kallio- ja maaperä Vesistöt Kasvillisuus Arvokkaat luontokohteet Perinnemaisemat ja luonnon monimuotoisuus Luonnonsuojelualueet Natura alueet Arvokkaat harjualueet Muut arvokkaat luontokohteet 3.7 Maisemakuva Maisematilat Rakennusten ja maiseman suhde Näkymät 4 Kulttuurihistoria Asutuksen kehitys Esihistoria Keskiaika 4.2 Maankäytön ja maiseman historia Kyläyhteisö Ritvalan jakokunta Maakirjakartat ja -kylät Sarkajako Isojako Torpat 4

5 4.3 Kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö Ritvalan kylä Hakalan kartano Niemenpään kulttuurimaisema Vähäjärven kulttuurimaisema Helkavuori Blomqvistin huvila Muita huomionarvoisia ympäristöjä 5 Asukaslähtöinen kehittämistrategia Asukasnäkökulman kartoittaminen Kyläkysely ja kyläkokousten ryhmätehtävät Nelikenttäanalyysi (SWOT) Karttatehtävät Muita kyläkyselystä esiin nousseita asioita 6 Maankäyttösuunnitelma Rakennuspaikkojen valintakriteerit Maisema Pienilmasto Rakennettavuus Palvelut ja infrastruktuuri Luonto Historia Rakennettu ympäristö Muut paikalliset kriteerit 6.2 Rakennuspaikkasuunnitelma Rakennustapaohjeita Rakennuksen sijoittuminen tontille Pihapiirit Rakennuksen ulkomuoto 6.4 Yhteisten alueiden kehittäminen Virkistysalueet ja nähtävyydet Ritvalan raitti Myllyvalkama ja venepaikat Seurantalo ympäristöineen lähdeluettelo 64 Liitteet Liite 1: Rakennuspaikkakuvaukset Liite 2: Rakennuspaikkasuunnitelma 1:

6 1 Johdanto 1.1 Kylät kehällä -hanke Tämä suunnitelma on tehty osana Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen EDGE-tutkimuslaboratorion toteuttamaa Kylät kehällä -hanketta kesällä Hankkeen virallinen nimi on Kylät kehällä Kyläsuunnittelu kaupunkiseudun ulkokehällä. Hankkeen tavoitteina on ollut löytää kylien rooli osana kaupunkiseudun erilaisia verkostoja ja etsiä keinoja kylien keskeisen resurssin kylämaiseman suojelemiseksi esikaupungistumiselta. Kylän ei tulisi olla pelkkä idyllinen nukkumalähiö vaan yhteisö. Siksi kylän asukkaita on pyritty sitouttamaan kylänsä kehittämiseen hankkeen puitteissa järjestetyillä kyläkokouksilla, joissa on kerätty kyläläisten ajatuksia asuinympäristöstään ja palautetta suunnitelmaluonnoksista. Osallistumisprosessissa on hyödynnetty TTY:ssa vuosina toteutetun osallistumisen käytäntöihin keskittyneen Kylä-Kyllä! -projektin kokemuksia. Hanke kestää kesäkuusta 2009 maaliskuuhun 2010, jolloin aluerakenteen analyysin ja suunnitelmien yhteenvedon sisältävä loppuraportti valmistuu. Hankkeessa on mukana seitsemän kylää; Pirkkalankylä Pirkkalasta, Tottijärvi Nokialta, Nurmi ja Säijä Lempäälästä sekä Ritvala, Haukila ja Saarioispuoli Valkeakoskelta. Kehän kyliä yhdistävät Tampereen läheisyys ja hyvät tieyhteydet, joiden houkutteleman omakotirakentamisen hallinta on usein tarpeen kylämäisyyden säilyttämiseksi. Käytännössä kyläkohtaiset suunnitelmat on toteutettu kuuden TTY:n arkkitehtiopiskelijan kesätöinä, joista kaksi jalostunee diplomitöiksi. Suunnitelmat ovat painottuneet maankäyttöön: niissä esitetään uusia rakennuspaikkoja tai rakentamiseen soveltuvia vyöhykkeitä paikkatieto- ja kartta-analyysien perusteella. Maankäyttösuunnitelmien tueksi ja täydennykseksi suunnittelijat ehdottavat myös maisemanhoidon toimenpiteitä ja antavat rakennustapaohjeita. Lisäksi suunnitelmissa esitetään kylien matkailu- ja virkistyskäyttöön liittyviä kehitysideoita, kuten luonto- ja kulttuuripolkuverkostoja. Suunnitelmat ovat epävirallisia eikä niillä ole lainvoimaa, mutta ne voivat toimia yleiskaavoituksen taustamateriaalina, suunnittelutarveratkaisujen myöntämisen aputyökaluna tai tulevaisuuden tiekarttana kylien kehittäjille ja rakennuspaikkoja pohtiville maanomistajille. Projektipäällikkönä hankkeessa on toiminut arkkitehtiylioppilas Jukka Aaltonen ja vastuullisena johtajana TTY:n yhdyskuntasuunnittelun professori Staffan Lodenius. Kylät kehällä -hanke on toteutettu EU-rahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. Rahoitusviranomaisena toimii Pirkanmaan TE-keskus. Rahoitus on myönnetty paikallisten toimintaryhmien Kantri ry:n ja Pirkan Helmi ry:n rahoituskiintiöistä. 6

7 1.2 Projektin kulku Ritvalassa Keväällä 2009 Ritvalan kyläaktiivit olivat laatineet pienehkön kyläsuunnitelman, johon oli koottu tietoa kylästä ja kyläläisistä sekä heidän toiveistaan Ritvalan kehittämiseksi. Tuo päivätty Ritvalan kyläsuunnitelma oli tehty pohjaksi tälle Kylät kehällä -hankkeessa laadittavalle maankäyttösuunnitelmalle kylän kehittämiseksi. Lähtökohtana koko projektille olikin kyläläisten halu vaikuttaa kylänsä kehittämiseen ja elävänä pysymiseen. 1 Näin ollen kyläläisten ääni haluttiin kuuluville myös tätä epävirallista maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitteluprojekti käynnistyi kesäkuun alussa 2009, jolloin suunnittelija aloitti tutustumisensa kylään, ensin jo laaditun kyläsuunnitelman ja muun lähdemateriaalin pohjalta sekä sittemmin jalkautumalla kylän kauniisiin maisemiin kohtaamaan myös kyläläisiä. Jo projektin varhaisessa vaiheessa pidettiin myös palaveri Valkeakosken kaavoitusarkkitehti Teija Mäkelän ja kaavoituspäällikkö Kirsti Peillin kanssa. He antoivat tietoa alueen voimassa olevasta kaavoituksesta sekä paljon hyviä vinkkejä muista hyödyllisistä lähteistä. Valkeakosken kaupungilta saatiin myös paljon karttamateriaalia suunnittelualueesta. Ritvalan kyläaktiivi Sinikka Laurila toimi koko projektin ajan kylän yhteyshenkilönä. Aluksi hän kierrätti suunnittelijaa suunnittelualueella sekä tutustutti myös muutamaan muuhun aktiiviseen kyläläiseen. Myöhemmin suunnittelija kävi itsenäisesti valokuvaamassa ja tutkimassa kylää tarkemmin. Kyläläisiltä sai myös hyviä vinkkejä siitä keneltä ja mistä saisi lisätietoa esimerkiksi kylän historiasta. Ensimmäinen kyläkokous pidettiin maanantai-illalla Ritvalan nuorisoseurantalolla. Sinne oli kutsuttu kaikki ritvalalaiset kesäasukkaineen kirjeitse sekä yleisellä kutsulla Valkeakosken Sanomissa noin viikkoa ennen tapahtumaa. Ritvalan kyläyhteisö vaikutti aktiiviselta heti alusta lähtien, sillä nuorisoserantalo täyttyi eri ikäisistä kyläläisistä, jotka olivat innokkaita kuulemaan projektista ja vaikuttamaan oman asuinympäristönsä suunnitteluun. Ensimmäiseen kyläkokoukseen saapui runraasti uteliaita kyläläisiä 1 Ritvalan kyläsuunnitelma

8 Tämän maankäyttösuunnitelman pääpaino on rakennuspaikkasuunnitelmassa, jossa osoitettaan uusia mahdollisia rakennuspaikkoja, jotta kylään voisi muuttaa uusia asukkaita ja kyläyhteisö sekä sen palvelut voisivat säilyä elinvoimaisina. Halukkaita olisikin tulossa, mutta rakennuspaikkoja tai -lupia on ollut vaikea saada. Rakennuspaikkana Ritvala on kuitenkin hyvin vaativa, sillä suurin osa kylää on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. Rakennusluvat menevätkin maakuntamuseon kautta. Pirkanmaan maakuntamuseossa oltiin myös kiinnostuneita projektista. Museon arkeologi Aino Nissiaho ja rakennustutkija Hannele Kuitunen antoivat arvokkaita vinkkejä kylän historian ja maiseman analysoimiseen kartoista, kylämiljööstä sekä kirjallisista lähteistä. Heiltä sai myös arvokasta tietoa muinaismuistoita ja niiden vaalimisesta sekä hyviä vinkkejä siitä mikä vanhassa maisemassa on säilyttämisen arvoista. Lähtökohtana suunnittelulle olikin arvokas maaseutumaisema ja sen kehittäminen yhdessä maanomistajien ja asukkaiden kanssa, niin että hallitsemattoman rakentamisen ja siitä seuraavan maaseutumaiseman häviämisen uhkakuva voitaisiin välttää. Kylä halutaan kuitenkin säilyttää elävänä yhteisönä maaseudun tärkeät ominaispiirteet huomioiden. Suunnitelmassa pyrittiinkin löytämään rakentamiselle suotuisia paikkoja alueen maisema ja rakentamisen perinne huomioiden. Uusia rakennuspaikkoja ei kuitenkaan ole saatavilla, elleivät maanomistajat niitä myy. Siksi suunnittelualueen maanomistajiin otettiin erikseen yhteyttä kirjeitse ja kutsuttiin heidät erilliseen maanomistajakokoukseen Ritvalan nuorisoseurantalolle keskiviikkoillalla Kokouksessa maanomistajat saivat kommentoida suunnittelijan rakennuspaikkaehdotuksia sekä esittää omia ehdotuksia mahdollisiksi uusiksi rakennuspaikoiksi, mutta heitä ei silti velvoitettu myymään niitä. Suunnittelija sai arvokasta paikallistietoutta asukkailta ensimmäisen kyläkokouksen ryhmätehtävien avulla. Lähes jokaiselta maanomistajakokoukseen osallistuneelta maanomistajalta tuli ehdotuksia mahdollisiksi uusiksi rakennuspaikoiksi. 8

9 Rakennuspaikkaehdotuksia tulikin mukavasti, yhteensä noin 40 kappaletta. Osa maanomistajista ei kuitenkaan päässyt kokoukseen mukaan, mutta jotkut olivat suunnittelijaan muuten yhteydessä. Sen jälkeen suunnittelija kävi maastossa tutustumassa rakennuspaikkaehdotuksiin ja teki arvion niiden soveltuvuudesta rakennuspaikoiksi maastokäyntien ja kartta-analyysien pohjalta. Sitten kun suunnittelija oli saanut yhdistettyä hyväksymänsä maanomistajien tonttiehdotukset omien ehdotustensa kanssa rakennuspaikkasuunnitelmaksi, järjestettiin toinen kyläkokous jälleen Ritvalan nuorisoseurantalolla torstai-illalla Syksyn kylmyys taisi hieman verottaa osallistujia, sillä Ritvalassa ei ole talvilämmintä kokoontumispaikkaa, eikä seurantaloa lämmitetä kuin joulujuhlaa varten ja silloinkin monta päivää etukäteen. Paikalle saapui kuitenkin kaikkein aktiivisiimmat kyläläiset ja maanomistajat kuulemaan suunnittelijan analysointeja ehdotettujen rakennuspaikkojen sopivuudesta sekä kommentoimaan laaditun rakennuspaikkasuunnitelman karttaluonnosta. Suurin osa paikallaolijoista oli tyytyväisiä suunnitelmaan, mutta parin maanomistajan kanssa vielä keskusteltiin suunnittelijan valinnoista. Yksi ehdotus uudeksi rakennuspaikaksi tuli vielä toisen kyläkokouksen jälkeen ja sekin otettiin huomioon lopullisessa rakennuspaikkasuunnitelmassa, joka esitellään tässä raportissa yhdessä muiden suunnitteluun vaikuttaneiden oheistietojen kanssa joihin suunnittelija perehtyi prosessin edetessä. Toinen kyläkokous jouduttiin järjestämään myöhemmin syksyllä, kylmässä nuorisoseurantalossa, mikä ehkä verotti hieman myös osallistujia. Koko suunnitteluprojekti on ollut erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Oli kunnia päästä kehittämään yhtä Suomen historiallisimmista kylistä yhdessä aktiivisten kyläläisten kanssa. Suuri kiitos kaikille mukana olleille kyläläisille, maanomistajille sekä koko Kylät kehällä -projektin ohjausryhmän jäsenille. Toivottavasti tästä Ritvalan kylän maankäyttösuunnitelmasta on paljon hyötyä niin uusille kuin vanhoille kyläläisille, rakennuspaikkoja etsiville sekä lupia myöntäville viranomaisille. Antoisia lukuhetkiä! 9

10 2 Perustiedot kylästä 2.1 Sijainti Ritvalan kyläalue sijaitsee Sääksmäellä Valkeakosken kaupungin eteläosissa Vanajaveden pohjoisrannalla. Kylä on osa historiallisen Sääksmäen pitäjän kirkonpuolta ja liittyy valtakunnallisesti arvokkaaseen Sääksmäen-Tarttilan maisema-alueeseen sekä Vanajaven laakson kansallismaisemaan. Ritvala sijaitsee aivan Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntaalueiden rajaseuduilla. Tampereen kaupunkialueelle automatka kestää noin 45 minuuttia, Hämeenlinnaan ajaa puolessa tunnissa ja Valkeakosken keskustaan ajaessa menee reilu vartti. Valkeakoski Suomen kartalla (Kuva: Valkeakoski) TAMPERE LEMPÄÄLÄ VALKEAKOSKI Ritvala Pirkanmaa Kanta-Häme HÄMEENLINNA vesistöt taajama-alueet suunnittelualue 10

11 2.2 Taustatietoja Asukkaat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2006 Ritvalan postinumeroalueella asui 191 henkilöä 82 taloudessa. Asukkaiden keskiikä oli tuolloin 47 vuotta. Lapsia (alle 17 vuotiaita) oli 13 %, kun taas eläkeläisiä (yli 65 vuotiaita) asukkaista oli 30 %. Miehiä oli 54 prosenttia, eli hieman enemmän kuin naisia. 1 Nuorisoseurantalo on yksi kyläläisten kohtauspaikoista arjen ja juhlan keskellä. Viime vuosien aikana kylään on muuttanut useita lapsiperheitä ja syntyvyyskin on ollut ennätyksellistä. Maaliskuun 2009 tietojen mukaan Ritvalassa asuu vakituisesti jo 198 henkilöä, joista miehiä on 106 ja naisia 92. Kesäisin asukasmäärä kuitenkin tuplaantuu, kun kesäasukkaat saapuvat värittämään kylän elämää Palvelut ja infrastruktuuri Sipilän kyläkauppa palvelee kyläläisiä niin ruokaostoksissa kuin postipalveluissakin. Ritvalan entinen kansakoulu Kauppa- ja postipalvelut Kylässä on aktiivisesti toimiva kyläkauppa, jonka yhteydessä on myös asiamiesposti. Kyläläiset tykkäävät asioida palvelualttiissa kaupassaan, jonne he saavat tilattua lähes mitä vain, mutta samalla heitä huolettaa palveluiden jatkuminen kyläkaupan omistajapariskunnan jäädessä eläkkeelle tulevaisuudessa. Koulut Ritvalan kyläkoulu on lakkautettu, mutta viereisessä kylässä, Huittulassa, toimii elinvoimainen Rauhalan koulu, esikoulu- ja ala-asteikäisille. Sinne on Ritvalasta noin viisi kilometriä. Lähin yläaste, Naakan koulu, on noin 13 km päässä Valkeakosken keskustassa. Kaupungin pohjoispuolella on taas Valkeakosken lukio ja ammattikoulu, minne Ritvalasta tulee matkaa noin 17 km. Kirjastopalvelut Sääksmäen lähikirjasto palvelee Voipaalan kartanon entisessä navettarakennuksessa noin kuuden kilometrin päässä Ritvalasta. Lisäksi kerran kahdessa viikossa kylässä pysähtyy Valkeakosken ja Lempäälän yhteinen kirjastoauto, Walle, sekä Raittinristillä että Ritvalanraitin ja Lukonmäentien risteyksessä. 3 Julkinen liikenne Kouluvuoden aikana linja-autovuorot kulkevat arkisin kymmenen kertaa ja lauantaisin kolme kertaa päivässä Valkeakosken keskustasta Ritvalan Raittinristille ja takaisin. Kesäisin vuoroja ajetaan 1 Tilastokeskus Ritvalan kyläsuunnitelma Valkeakoski (internet) 11

12 harvemmin. Kylällä liikennöi myös palvelubussi kulkien Ritvalanraittia aina Lukonmäentien risteykseen saakka ja sieltä takaisin kaupunkiin. Lisäksi valtatieltä 130, noin kuuden kilometrin päässä Ritvalasta, pääsee pikavuorolla Tampereelle ja Helsinkiin kerran tunnissa. Lähin rautatieasema on noin 20 kilometrin päässä Toijalassa. Seurakunta Sääksmäen kirkko, pappila ja kirkontupa sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä Ritvalasta. Seurakunnan tiloissa Sääksmäellä kokoontuu muun muassa seurakunnan päiväkerho kahdesti viikossa ja perhekerho kerran viikossa. Kokoontumispaikat Kyläkoulun lakkauttamisen jälkeen vanha koulurakennus oli vielä jonkin aikaa kyläläisten käytössä yhteisenä lämpimänä talvikokoontumistilana, mutta nykyisin se on yksityiskäytössä asuinrakennuksena. Onneksi sentään seurantalontien toisessa päässä sijaitseva 1919 valmistunut Ritvalan nuorisoseurantalo on kyläläisten aktiivisessa käytössä erilaisten harrastekerhojen ja yhdistysten kokoontumistilana sekä tapahtumien pitopaikkana etenkin kesäisin. Talvilämmintä kokoontumistilaa kaipaillaan kuitenkin kovasti. Matkailu Vanajaveden rannalla, aivan kylän rajamailla Huittulasta saavuttaessa, sijaitsee kaupungin ylläpitämä uimaranta, joka houkuttaa käviöitä myös kaupungista ja muualta. Sen yhteydessä Hakalanrannassa on lisäksi SF-Caravan Valkeakoskenseutu ry:n ylläpitämä leirintäalue, jossa on noin asuntovaunupaikkaa. Alueella on isäntäpäivystys kesäaikaan päivittäin ja talvisaikaankin viikonloppuisin. 1 Ritvalassa olisi kyllä paljon potentiaalia kehittää matkailupalveluita edelleen, vanha maalaismaisema ja kulttuuriympäristö myyntivalttinaan, vaikkapa vanhojen maatilojen yhteyteen. Nuorisoseurantalon takana on pelikenttä kyläläisten urheilullisille harrastuksille, mutta sitä käytetään myös erilaisien tapahtumien yhteydessä. Hakalanrannan uimaranta sopii hyvin pienillekin lapsille matalan hiekkapohjansa ansiosta. Vesi- ja viemäriverkosto Kylälle on perustettu vesiosuuskunta, joka on järjestänyt kylälle yhteisen vesi- ja viemäriverkoston viime vuosien aikana. Verkosto toimii nyt Ritvalan ydinalueella, mutta sitä voidaan tarvittaessa jatkaa ja verkostoa ollaankin jo laajentamassa. Jätehuolto Nuorisoseurantalon parkkipaikan yhteydessä toimii aluejätepiste, jonne kyläläisten on helppo lajitella paperi-, pienmetalli- ja lasijätteensä kierrätystä varten. 1 SFC Valkeakoskenseutu ry (internet) 12

13 2.2.3 Elinkeinot ja yritykset Vuoden 2006 tilastotietojen mukaan 25 % Ritvan työikäisistä saa elantonsa teollisesta työstä, 20 % maa- ja metsätaloudesta tai kalastuksesta ja 12 % tekee kuljetus-/liikennetyötä. Vuonna 2006 Ritvalassa oli 16 maatalousyrittäjää ja 10 muuta yrittäjää. Tuolloin Ritvala tarjosi työpaikan 38:lle henkilölle, mikä oli 40 % kylän koko työvoimasta. Suurin osa Ritvalan työikäisistä hankkiikin elantonsa käymällä palkkatyössä muualla Valkeakoskella tai kauempana Yhdistystoiminta ja kylätapahtumat Ritvalan helkajuhla on vuoden kohokohta kylällä. Se yhdistää niin perheet, suvut kuin sukupolvetkin yhteiseen maisemaan ja henkiseen perintöön. Juhlan lähtökohtana pidetään monilla kansoilla esiintyviä kevät- ja hedelmällisyysriittejä, joihin on sekoittunut kristillistä peltojensiunaamisperinnettä. Nykymuotoisen helkajuhlan ytimenä on helkavirsiä laulavien nuorten neitojen kulkue, joka lähtee Raittinristiltä ja kulkee siinä ristinmuotoisen reitin helkavirsiä laulellen. Sen jälkeen kokoonnutaan ulkoilmajuhlaan nuorisoseurantalon ympäristöön, missä juhla jatkuu tanhuineen, musiikkiesityksineen ja juhlapuheineen. (Kuvat: Ritvala tunnetaan Helkajuhlistaan, joiden järjestämiseen vuonna 1910 perustettu Ritvalan nuorisoseura osallistui heti alkuaikoinaan. 2 Ritvalan helkajuhla on Suomen vanhin kansanperinnejuhla, mistä Ritvalassa ollaan syystäkin ylpeitä. Kylällä osataan arvostaa juhlan ainutlaatuisuutta sekä arvokkuutta. Perinteen juuret ulottuvat kauas menneisiin aikoihin ja olivatkin unohtua 1800-luvun lopulla, mutta pienen tauon jälkeen helkajuhla virisi jälleen henkiin Ritvalan vapaapalokunnan helluntaina järjestetyistä vuosijuhlista aina vuodesta 1904 eteenpäin. Pikkuhiljaa juhla sai nykymuotonsa nuorisoseuran ottaessa siitä kokonaan vastuun vuodesta 1920 eteenpäin. 3 Perinne jatkuu ja aktivoi nuorisoseuran toimintaa yhä edelleen. Vuonna 2010 sata vuotta täyttävä nuorisoseura aikoo varmasti järjestää vielä monet helkajuhlat uusien sukupolvien koettaviksi. Vaikka helkajuhlien järjestäminen ja säilyttäminen onkin nuorisoseuran ehdoton päätehtävä, se ylläpitää myös monenlaista muuta toimintaa kylällä. Toiminta onkin aktivoitunut yhä edelleen lukuisten lapsiperheiden muutettua kylään. Talvisin seura järjestää vuosittaiset pikkujoulut, joita varten seurantaloa lämmitetään monta päivää etukäteen. Käsityöpiiri sen sijaan kokoontuu vuorotellen eri kodeissa joka toinen viikko. Siellä valmistetaan ainakin kansallispukuja, mitä tarvitaankin sitten taas helkajuhlissa. Osan toiminnastaan, kuten lasten musiikkikerhon, nuorisoseura joutuu järjestämään Huittulassa Rauhalan koululla. Ritvalan kööri on myös osa nuorisoseuran toimintaa kylällä. Sekakuoro perustettiin keväällä 1979 ensisijaisesti helkajuhlien ohjelmaa varten ja siitä lähtien se onkin esiintynyt juhlilla joka helluntai. Kuorolla on myös monia muita konsertteja vuoden aikana. 4 1 Tilastokeskus Valkeapää Ritvalan nuorisoseura (internet) 4 Ritvalan nuorisoseura (internet) 13

14 2.3 Aluerajaus Ritvalan kyläalueeseen luetaan vanhat historialliset maakirjakylät: Ritvala, Nuutala ja Ikkala. Eli kylään kuuluvat kaikki taloudet joiden postinumero on Ritvalan kyläyhdistyksen kanssa tätä maankäyttösuunnitelmaa varten tehtiin kyläalueen rajaus käsittämään nykyisen yhteisöllisen kyläalueen (kartassa vaalealla), joka kattaa aika pitkälti samat alueet kuin nykyinen vesiosuuskunnan toiminta-alue. Kylän keskus määrittyy Raittinristin, kyläkaupan ja seurantalon ympäristöön. 14

15 2.4 Kaavoitustilanne Suunnittelualueella on voimassa kaksi oikeusvaikutteista kaavaa: Valkeakosken rantojen osayleiskaava (vahvistettu ) sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaava (vahvistettu ). Valkeakoskelle on laadittu myös oikeusvaikutukseton rakenneyleiskaava (hyväksytty ), joka kattaa siten myös Ritvalan alueen. Karttaan on merkitty punaisella rantaosayleiskaavan piirissä olevat alueet. Vaaleammalla punaisella merkityille alueille kaupunki voi kuitenkin myöntää rakennuspaikkoja suunnittelutarveratkaisulla, mikäli tontti on yli 200m rantaviivasta. 15

16 16 Maakuntakaava ja sen selitykset Ritvalan osalta. (Lähde: Pirkanmaan liitto)

17 17 Rakenneyleiskaava ja sen selitykset Ritvalan osalta. (Lähde: Valkeakosken kaupunki)

18 3 Maisema ja Luonnonpiirteet 3.1 Sijainti suurmaisemassa Ritvala on osa Sääksmäen Tarttilan valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta 1 sekä Vanajaveden laakson kansallismaisemaa. Suomen maisemamaakuntajaon mukaan alue kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaahan sekä tarkemmin Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. 2 Vanajavesi monine lahtineen, kalliosaarineen ja niemineen sekä harjut ja pitkään viljellyt historialliset peltoalueet hallitsevat alueen maisemaa, jota luonnon omat prosessit sekä ihmisen monivuosisatainen toiminta ovat muokanneet. 3.2 Topografia Maanpinnan korkeudet (mitä punaisempi sitä korkeampi, siniset alueet matalimpia) Maanpinnan jyrkkyydet (mitä punaisempi sitä jyrkempi) Ritvalan pinnanmuodot vaihtelevat seudulle tyypillisesti. Jääkauden muovaamaat harju- ja laaksoaalueet ovatkin selkeästi nähtävissä alueen korkokuvassa. Loivat etelä- ja länsirinteet ovat pienilmastoltaan parhaimpia asutusta ajatellen. Harjut lähiympäristöineen ovatkin tarjonneet suotuisan pienilmaston suojaisalle asuinpaikalle ja ravinteikkaan maaperän kasveille ja eläimille jo hyvin varhain myös Ritvalassa. Soranotto on kuitenkin ehtinyt tuhota osan kylän harjualueista. 3.3 Kallio- ja maaperä Alueen kallioperä on pääsoin kiilleliusketta ja kiillegneissiä. 3 Sen sijaan maaperässä on suuriakin vaihteluita sora- ja hiekkapitoisten harjualueiden sekä savi- ja hiesupitoisten laaksojen välillä. Maaperältään rakentamiseen sopivat erityisesti moreeni, sora ja hiekka, mutta myös karkea hieta. Nykyään maaperä ei tosin ohjaa ihmisen toimintaa siinä määrin kuin satoja vuosia sitten, sillä tekniikka on tehnyt mahdolliseksi rakentamisen hyvinkin erilaisille alueille. 3.4 Vesistöt Ritvalassa vesistöillä on tärkeä merkitys myös maisemassa. Niiden syntyyn on vaikuttanut jääkausi ja jään sulamista seurannut Itämeren altaan monivaiheinen kehitys. Jään paineen hellittäessä maa alkoi kohota. Samalla vedenpinta laski ja Itämeren allas kadotti yhteytensä mereen Tämän seurauksena syntyi makeavetinen Ancylysjärvi, josta Vanajavesi kuroutui oletettavasti noin vuotta sitten. Samoihin aikoihin sille muodostui laskuuoma (Lempäälänvirta) kohti Pyhäjärveä. Siellä vesistö yhtyy Kokemäenjokeen ja laskee sitä kautta aina mereen saakka. 4 1 Ympäristöministeriö Pirkanmaan liitto Geologian tutkimuskeskus (internet) 4 Pirkanmaan liitto

19 19 Maaperäkartta 1:

20 VANAJAVE Rantaviiva Rantaviiva Rantaviiva Muinaisjärv Nykyinen v Maanpinta Suolahti Maanpinta Maanpinta Maanpinta Vähäjärvi Maanpinta 90,9m (mpy) Maanpinta Maanpinta VANAJAVEDEN VAIHEET RITVALASSA Rantaviiva isoleerausvaiheessa (n ekr) Rantaviiva kuusen tuloaikana (n ekr) Rantaviiva korkeimmillaan (1820-luvulla) VANAJAVESI Muinaisjärvet 79,4m (mpy) Nykyinen vedenpinta VANAJAVEDEN VAIHEET RITVALASSA Rantaviiva isoleerausvaiheessa (n Maanpinta ekr) alle 80 m (merenpinnasta) 0 0,5 1 km Rantaviiva kuusen tuloaikana (n ekr) Maanpinta yli 80 m (merenpinnasta) Rantaviiva korkeimmillaan (1820-luvulla) Muinaisjärvet Maanpinta yli 90 m (merenpinnasta) Nykyinen vedenpinta Maanpinta yli 100 m (merenpinnasta) Maanpinta alle 80 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 110 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 80 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 120 m (merenpinnasta) Muinaisjärvet Muinaisjärvet Maanpinta yli 90 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 130 m (merenpinnasta) Nykyinen vedenpinta Nykyinen vedenpinta Maanpinta yli 100 m (merenpinnasta) Maanpinta alle 80 m (merenpinnasta) Maanpinta alle 80 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 110 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 80 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 80 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 120 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 90 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 90 m (merenpinnasta) Maanpinta yli 130 m (merenpinnasta) VANAJAVEDEN VAIHEET RITVALASSA VANAJAVEDEN VAIHEET RITVALASSA Rantaviiva isoleerausvaiheessa (n ekr) Rantaviiva isoleerausvaiheessa (n ekr) Rantaviiva kuusen tuloaikana (n ekr) Rantaviiva kuusen tuloaikana (n ekr) Rantaviiva korkeimmillaan (1820-luvulla) Rantaviiva korkeimmillaan (1820-luvulla) 20

21 Vanajaveden pinnanvaihtelut Matalimmillaan Vanajaveden pinta on ollut järven isoleeraus- eli muodostumisvaiheessa. Jonkun verran sen jälkeen kun kuusi oli alkanut kasvaa ja vallata alaa, alueelle saapui myös ihmisiä. Tuon matalanveden vaiheen jälkeen noin ekr. alkoi kuitenkin sataa enemmän ja vedenpinta alkoi nousta ankarasti luvun alussa vedenpinta oli korkeimmillaan ja sitä alettiinkin keinotekoisesti laskea 1820-luvulla. 1 Tulvat ovat aina olleet luontaisia Vanajavedelle, mikä on vaikuttanut osaltaan rantamaiden käyttöön ja kasvillisuuteen. Tulvavaihteluita tasaamaan aloitettiin järven systemaattinen säännöstely 1960-luvulla. Sillä on ollut kuitenkin vaikutuksensa alueelle tyypillisten lajien, kuten kynäjalavan, harvinaistumiseen, koska tulvat eivät enää liota niiden siemeniä. 2 Viereisessä kuvassa näkyy miten Vanajaveden rantaviiva on vaihdellut Ritvalan kohdalla. Suurimmat vaihtelut on havaittavissa Suolahden luona. Kartassa näkyy myös muutama muinaisjärvi, jotka ovat nähtävästi olleet savipainanateisiin muodostuneita lampia ja järviä, tavallisesti laguunijärviä isoleerausvaiheessa syntyneiden vallien takana. 3 1 Auer Vanajavesi (internet) 3 Auer 1924 Nykyisin Vanajavesi on suosittu veneilyreitti ja kalavesi. Jokakesäiset sinileväkukinnat rajoittavat kuitenkin muuta virkistyskäyttöä, mikä kiusaa myös Ritvalan asukkaita luvulla Vanajaveden pintavedenlaatu onkin todettu vain tyydyttäväksi. Tilanne on tosin ollut huonompikin 1970-luvulla, mutta se vaatii vielä paljon ponnisteluita. Ritvalan vesistöihin kuuluu myös korkeita luonnonarvoja edustava Vähäjärvi (Ritvalanjärvi). 3.5 Kasvillisuus Suomen kasvimaantieteellisessä aluejaossa Ritvala kuuluu eteläboreaaliseen lounaismaan vyöhykkeeseen. Näille lounaismaan saviseuduille, eli vuokkovyöhykkeille ovat tyypillisiä rehevät lehdot ja runsasravinteiset järvet. Alue on myös kasvillistollisesti rikasta ja erittäin vanhaa viljelyseutua. Yleisenä metsätyyppinä on lehtomainen ja tuore kangas, mutta alueella kasvaa myös jaloja lehtipuita kuten lehmusta, vuorijalavaa ja kynäjalavaa. 1 Kulttuurikasvisto on alueella rikasta, johtuen alueen esi-historialliselta ajalta jatkuneesta asutushistoriasta. Sääksmäen alue onkin todettu oikeaksi kulttuurikasviston aarreaitaksi. Myös Ritvalassa esiintyy monia uhanalaisia kasveja. Esimerkiksi mykykatkoa kasvaa Rekolan talon pihapiirissä. Ritvalassa on myös muita erityisen huomion ansaitsevia kasveja, kuten varstasara sekä Ikkalan lehdossa kasvava sääskenvalkku ja rantahirvenjuuri. Oitissa on lisäksi kynäjalavametsikkö. Kynäjalava on rauhoitettu koko Suomessa, sääksenvalkku luokitellaan Pirkanmaalla erittäin uhanalaiseksi, myrkkykatko vaarantuneeksi ja rantahirvenjuuri silmällä pidettäväksi kasvilajiksi Arvokkaat luontokohteet Valkeakoski on luontokohteiltaan Pirkanmaan merkittävimpiä kuntia. Alueen luonto onkin poikkeuksellisen rehevää. Seudun arvokkaat lehdot, uhanalaisten kasvien kasvupaikat ja hienot katajakedot ovat kaikki huomionarvoisia kohteita Perinnemaisemat ja luonnon monimuotoisuus Pääosin perinteisen karjatalouden ja niihin liittyvien toimintojen muovaamia maisematyyppejä kutsutaan perinnemaisemiksi. 3 Ne voidaan jakaa rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Jälkimmäisiä ovat luonnonniityt ja laitumet, joihin vanha maatalous perustui. Nykyisin ne ovat kuitenkin katoamas- 1 Pirkanmaan liitto Järvinen Kekäläinen (internet) 21

22 sa, laidunnus- ja viljelymenetelmien muuttumisen myötä. Perinnebiotooppien myös merkittävä osa maaseudun kulttuurimaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta on vaarassa hävitä. 1 Yleinen huoli perinnebiotooppien tilasta sekä tarve niiden säilyttämiseen on johtanut lukuisiin hoitoprojekteihin eri puolilla Suomea. 2 Vuonna 2003 Ritvalan alueelle tehtiin luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, missä on selvitetty luonnon monimuotoisuuden (lumo) kannalta merkittävät kohteet sekä esitetty hoitosuositusia kohteiden kunnostukselle ja hoidolle. Siinä huomioitiin myös jo aiemmin inventoidut perinnemaisemat ja Natura alueet. Alueelta löytyikin 27 lumokohdetta. 3 Vuonna 1999 ilmestyneessä Pirkanmaan perinnemaisemat kirjassa alueelta luetellaan kuusi perinnebiotooppia: yksi maakunnallisesti arvokas (Peltokarpin laitumet) ja viisi paikallisesti arvokasta (Niemenpään haat, Vanhalan laitumet, Kartanon katajasaareke, Nuutalan haka ja Rekolan katajaketo) Luonnonsuojelualueet 5 Luonnonsuojelualueita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet, joita on perustettu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Alueiden rauhoittaminen perustuu luonnonsuojelulakiin. Valtio ostaa ja vaihtaa maata suojelualueiden perustamiseksi, mutta maanomistajan hakemuksesta myös yksityisiä alueita voidaan rauhoittaa. Ritvalan alueella luonnonsuojelualueita ovat Oitin kynäjalavametsikkö ja Oitinsaari. Jälkimmäinen rajautuu kuitenkin tämän maankäyttösuunnitelman suunnittelualueen ulkopuolelle. Oitin kynäjalavametsikkö sijaitsee Vanajalle pistävän kapean, luonnonkauniin harjuniemen, Oitinkintaan, juurella. Alue on kynäjalavia kasvava pieni (1,5 ha) rantametsä, jonka alempia kasvillisuuskerroksia hallitsee mm. taikinamarja ja kivikkoalvejuuri. Alue on rauhoitettu vuonna Lumokohteet kartalla 1 1. Hakalan kartanon alue 2. Hakalan metsänreuna ja metsäsaarekkeet 3. Vähäjärven ranta-alueet 4. Vanhalan laitumet 5. Jutilan metsäsaarekkeet 6. Alhontaustan metsänreuna 7. Sillansuunoja/ Multiusoja 8. Harju 9. Ritvalanraitin saarekkeet 10. Hevoshaka 11. Nuorisoseurantalon piha-alue 12. Vilosen metsälaitumet 13. Pelto-Karpin metsänreuna 14. Peltokarpin laitumet 15. Mäki-Sipilän metsänreuna ja metsäsaareke 16. Vähä-Eerolan perinnebiotooppi 17. Rekolan rinne 18. Rekolan katatjaketo 19. Nuutalan haka 20. Niemenpään haat 21. Niemenpään metsäsaarekkeen ja rantametsän perinnebiotoopit 22. Ikkalan metsälaidun 23. Vittiänmaan metsänreunat 24. Iso-Eerolan metsän reunat 25. Kylä-Laurilan saareke 26. Suolahden ranta-alueet 27. Hypperin metsäsaarekkeet Oitinsaari on pienikokoinen, mutta kasvillisuudeltaan erittäin monipuolinen ja rehevä lehto. Se on säilynyt hyvin luonnontilaisena, vaikka onkin kesäasuntojen piirittämä. Puustoltaan alue on harvaa tervaleppä-koivu-tuomi -valtaista, mutta siellä kasvaa myös metsälehmuksia paikoin runsaastikin. Hyvin kehittyneyt lehtopensasto ja runsaat tuomet tekevät ryteikköjä kivikkoisessa maastossa. Myös vaahteraa esiintyy alueella. Alue on rauhoitettu v Liedenpohja-Ruuhijärvi et al Kekäläinen (internet) 3 Tolonen Liedenpohja-Ruuhijärvi et al Järvinen Tolonen 2003

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli MYYNTIESITE Pellaslaakson pientalokortteli Kulttuurimaisemaa ja arvokkaita luontokohteita Pellaslaakso on vanhaa espoolaista kulttuurimaisemaa, jonka poikki kulkee historiallinen Kuninkaantie. Maiseman

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 3 Havaintoja...

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot