Kannanotto Kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa

Transkriptio

1 Sisäministeriölle LIITE 1 Kannanotto Kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja roolia Suomen siviilikriisinhallinnassa selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa sisäministeri Paula Risikolle Raportissaan työryhmä esittää, että Suomi siirtyisi kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan toimintamalliin, perustaisi poikkihallinnollisen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskuksen ja käynnistäisi valmistelut Kriisinhallintakeskuksen siirtämiseksi pääkaupunkiseudulle. Lisäksi esityksen mukaan luodaan uudet ohjaus- ja johtamisjärjestelmät, vahvistetaan Kriisinhallintakeskuksen johtamista ja nimitetään määräaikainen muutosjohtaja ja keskuksen operatiiviseen työhön uusi apulaisjohtaja. Nykyinen Kriisinhallintakeskus ja sen henkilöstö muodostaisivat olennaisen osan uudesta keskuksesta. Pohjois-Savon maakuntahallitus ja Kuopion kaupunki torjuvat jyrkästi työryhmän esityksen Kriisinhallintakeskuksen siirtämisestä pääkaupunkiseudulle ja toteavat työryhmän esityksen sisältävän paljon virheellistä tietoa, joista oleellisimmat korjataan jäljempänä. Kokonaisvaltainen kriisinhallinnan toimintakeskus Työryhmä on selvityksessään havainnut haasteita siviilinkriisinhallinnan kokonaisuudessa, kansallisen järjestelmän ja kansainvälisen osallistumisen johtamisessa, vastuissa ja työnjaossa, eikä kansallisia tai yhteisiä tavoitteita ole saavutettu. Työryhmän ensimmäinen esitys koskeekin kokonaisvaltaiseen kriisinhallinnan toimintamalliin siirtymistä perustamalla uusi poikkihallinnollinen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskus. Tällainen toimintamalli on ollut käytössä jo vuodesta 2008 lähtien, jolloin Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (FINCENT) ja Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) perustivat Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen. Osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää ymmärrystä kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuudesta niin kriisinhallintaoperaatioissa kuin niihin valmistautumisessa, sekä luoda selkeät toimintaperiaatteet FINCENTin ja Kriisinhallintakeskuksen jo käynnistyneelle yhteistoiminnalle. Pohjois-Savon liitto on tukenut siviilikriisinhallinnan toimintamallin luomista rahoittamalla Siviilikriisinhallinnan asiantuntijuuden alueellinen kehittämishanketta vuosina Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1,3 miljoonaa euroa, mistä ESR-rahoituksen osuus oli hieman yli 1,25 miljoonaa euroa. Hanke synnytti Kriisinhallintakeskukseen kokonaisvaltaisen siviilikriisinhallinnan koulutusjärjestelmän, jonka tuotteina syntyi monipuolisia asiantuntijakoulutuksia. Lisäksi Pohjois-Savon liitto rahoitti Siviilikriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen osaamiskeskus -projektia vuosina Projektin kokonaiskustannusarvio oli euroa, mistä EAKR:n osuus oli euroa. Projektin tavoitteena oli luoda

2 Kuopioon toiminnan tarpeiden mukaiset toimitilat Kriisinhallintakeskuksen koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. EU-rakennerastojen kautta kanavoitu siviilikriisinhallinnan osaamisen kehittäminen loi perustan ainutlaatuiselle osaamiselle Suomessa. Kriisinhallintakeskuksen ensimmäisen johtajan Ari Kerkkäsen (Savon Sanomat ) mukaan tulokset näkyivät nopeasti: Muutamassa vuodessa Suomesta lähti väkilukuun nähden eniten naisasiantuntijoita operaatioihin, siviilikriisinhallintahenkilöstön määrä kaksinkertaistui, omasta henkilökunnasta on noussut Afrikassa meneillään olevan EU-operaation päällikkö, ja koulutuksen kautta monet suomalaiset ovat palvelleet useiden operaatioiden vaativissa johtotehtävissä. Kriisinhallintakeskuksen kansainvälinen toiminta Työryhmä on myös itse todennut kriisinhallintakeskuksen toimivan noin 130 asiantuntijan työnantajana ja järjestävän vuosittain 1300 kriisinhallinnan koulutuspäivää. Noin 20 hengen organisaatiolla ja vain noin 1,5 miljoonan euron vuosibudjetilla toimintaa voidaan pitää hyvänä. Resursseihin nähden työryhmän arvioita vähäisestä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja hanketoiminnasta, voidaan pitää virheellisenä arviona. Kriisinhallintakeskuksessa tehdään siviilikriisinhallintaan ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvää tutkimustyötä mm. kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta ja kriisinhallinnan vaikuttavuudesta. Asiantuntijat työskentelevät Euroopan unionin, Yhdistyneiden kansakuntien, Naton ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön operaatioissa ja sihteeristöissä. EU:ssa Suomi on yksi suurimmista asiantuntijoita lähettävistä maista väkilukuun suhteutettuna. Suomalaiset siviilikriisinhallinnan asiantuntijat toimivat kriisimaiden auttamiseksi, mutta samalla he tekevät työtä Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Asiantuntijoiden työ ehkäisee kansainvälisen rikollisuuden leviämistä, terrorismia ja hallitsematonta maahanmuuttoa. Kriisinhallintatehtävissä myös asiantuntijoidemme oma osaaminen kehittyy ja heidän kansainväliset verkostonsa laajentuvat, mitä voi hyödyntää jatkossa heidän arkityössään Suomessa. Kriisinhallintakeskuksella on joko käynnissä tai juuri päättynyt useita ulkopuolisesti rahoitettuja projekteja, joista alla joitakin esimerkkejä. Projekteja rahoitetaan mm. EU-varoin (alue EAKR ja ESR, EU:n Horizon ohjelma jne.). Hankesalkku on arvoltaan useita miljoonia euroja. - EU Nordic Modules (EU-NOM, kok.volyymi noin ) on Euroopan komission kansainvälisen pelastustoimen rahoitusinstrumentin rahoittama hanke, joka pyrkii vahvistamaan Suomen, Tanskan ja Ruotsin kykyä tukea toisiaan katastrofitilanteissa ottamalla askelia kohti yhteispohjoismaalaisia kansainvälisiä pelastusmuodostelmia. Kriisinhallintakeskus toteuttaa hanketta yhdessä tanskalaisen Danish Emergency Ma-

3 nagement Agency DEMA:n ja ruotsalaisen Swedish Civil Contingencies Agency MSB:n kanssa. - Hanke on jatkumoa Suomen ja Ruotsin väliselle Cooperation project on strengthening EU s Nordic USAR modules (EU-NU) -hankkeelle, joka vahvisti pohjoismaalaista rauniopelastusosaamista kylmässä ilmastossa vuosina (kok.volyymi noin ). - Kriisinhallintakeskus on mukana EU:n Horizon 2020 ohjelman rahoittamassa tutkimushankkeessa Improving the effectiveness of capabilities in EU conflict prevention (IECEU, , kok.volyymi 2,1 milj. ). - Poliisi-syyttäjä yhteistyöhanke Afganistanissa ( ). - Eu Coordination Exercise projekti. - EU-Module Table-Top Exercises oli EU:n rahoittama projekti ( ). Synergiaa, kumppanuuksia ja verkostoja tuovia turvallisuusalaan liittyviä projekteja ja hankkeita (sekä koti- että kansainvälisellä rahoituksella rahoitettuja) on laajasti käynnissä alueella. Niitä on mm. Pelastusopistolla, Geologian tutkimuskeskuksella (GTK), Itä-Suomen yliopistolla, Savonia-AMK:lla, alueen yrityksillä jne. Alueen toimijat ovat hyvin verkottuneita ja pystyvät tekemään monipuolisesti yhteistyötä keskenään. Kuopiossa lentokentän kyljessä toimii yksi Suomen merkittävistä sotilastukikohdista (Karjalan lennosto), jossa palvelee noin 750 ammattitaitoista henkilöä. Lennostolla on toimipisteitä koko itäisen ja eteläisen Suomen alueella, joka on samalla sen vastuualue. Karjalan lennoston rauhanajan päätehtävä on ilmatilan valvonta ja vartiointi. Karjalan lennoston hävittäjälentolaivue vastaa Etelä-Suomen tunnistuslentovalmiudesta. Lennosto osallistuu vuosittain kansainvälisiin lentotoimintaharjoituksiin. Kuopiosta toimii hyvä logistiikka, ja Kuopio on hyvä paikka varustaa lähtijät erilaisiin kriisinhallinnan tai pelastustoimen operaatioihin. Työryhmä toteaa itsekin, että Suomen kriisinhallinnan ja keskuksen kansainvälinen maine on hyvä, CMC Finland tunnetaan verkostoissa ja Kriisinhallintakeskuksen järjestämä peruskurssi on tasokas, arvostettu ja arvioitu. Johtamisen vahvistaminen Työryhmä toteaa selvityksessään puutteita ja päällekkäisyyksiä johtamisessa, mutta työryhmä ei ole raportin mukaan selvittänyt mistä nämä puutteet ja päällekkäisyydet johtuvat. Suomessa ulkoasiainministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää niistä operaatioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat. Ulkoasiainministeriö vastaa noin 90 prosenttisesti Kriisinhallintakeskuksen määrärahoista. Kriisinhallintakeskus vastaa kaikista kansallisiin valmiuksiin liittyvistä operatiivisista tehtävistä.

4 Sisäministeriö vastaa kansallisten valmiuksien strategisesta ohjaamisesta ja hallinnonalojen välisestä koordinaatiosta. Kansallisen toiminnan määrärahat ovat Sisäministeriön pääluokassa. Kriisinhallintakeskus on Sisäministeriön alaisuudessa Pelastusopiston yhteydessä. Sisäministeriössä Kriisinhallintakeskusta ohjaa eri osasto kuin Pelastusopistoa, mutta opiston kautta molempien osastojen ohjaus kohdistuu myös keskukseen. Kahden ministeriön ja kahden eri osaston ohjaus aiheuttaa epäilemättä johtamisessa epäselvyyksiä ja päällekkäisyyttä. Selvitysryhmän esitys siitä, että ministeriöt yhdessä jakavat omistajuuden, ohjauksen ja tarvittavat resurssit, ei muuta juurikaan nykyistä ohjaus- ja rahoitusmallia, eikä siten ratkaise johtajuuteen ja henkilöstöpolitiikkaan liittyviä ongelmia. Henkilöstöjohtamiseen liittyviä työryhmän johtopäätöksiä arvioitaessa on muistettava, että johtajat ovat olleet Sisäministeriön itsensä valitsemia, ja ministeriön voidaan katsoa siten itse epäonnistuneen johtajavalinnoissa. Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ongelmat eivät myöskään poistu keskuksen siirrolla, vaan toimintatapojen muutoksella, mikä voi tapahtua nykyiselläkin sijaintipaikkakunnalla. Työryhmän esitykset määräahojen lisäämisestä ja valtioneuvoston ohjauksen parantamisesta ovat kannattavia, mutta esitysten toteuttaminen ei vaadi Kriisinhallintakeskuksen siirtämistä pääkaupunkiseudulle, tai sen fyysistä erottamista Pelastusopistosta. Kriisinhallintakeskus Pelastusopisto Kuopio Science Park -synergia Selvitysryhmä ei näe synergiaetuja Pelastusopiston ja Kriisinhallintakeskuksen yhteydessä, ja osa yhteisistä palveluista on työryhmän käsityksen mukaan siviilikriisinhallinnan tarpeiden kannalta kalliita tai epätarkoituksenmukaisia. Tosiasiassa kuitenkin Kuopiossa toimiva Pelastusopisto ja Kriisinhallintakeskus saavat merkittäviä synergiaetuja toisistaan, sekä Kuopion tiedepuiston (Kuopio Science Park) eri toimijoista. Pelastusopistolla on laaja, erinomaisesti varusteltu harjoitusalue (lähes 40 hehtaaria) ja kampus, joissa harjoitellaan siviilikriisinhallinnan tilanteita. Myös kaikki tarvittavat välineet löytyvät Pelastusopistolta. Työturvallisuuden harjoitusalue (TTHA) on myös rakentumassa ja valmistuu kesällä 2017 edellä mainitun harjoitusalueen yhteyteen. Sen rakentamisessa on ollut yhteistyössä mukana kymmeniä alueen yrityksiä, sekä muita toimijoita. Vastaavaa harjoitusaluekokonaisuutta ei ole muualla Suomessa. Vastaavan harjoitusalueen rakentaminen pääkaupunkiseudulle olisi tehotonta resurssien päällekkäiskäyttöä, ja pelkästään siviilikriisinhallinnan tarpeisiin tarpeetonta. Esityksen taustalla lieneekin muita perusteita kuin pelkästään Kriisinhallintakeskuksen toiminnan kehittäminen.

5 Kuopiossa on vahvaa ja monipuolista turvallisuusalaan ja siihen liittyvää osaamista Itä-Suomen yliopistossa, Savonia-ammattikorkeakoulussa, Savon ammatillisessa oppilaitoksessa, eri sektoritutkimuslaitoksissa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Teknologian tutkimuskeskus VTT, Ilmatieteen laitos (FMI)), alueen lukuisissa yrityksissä jne. Alueen ympäristö- ja turvallisuusalan ekosysteemi on kansainvälisesti tunnustettu ja verkottunut. Osaaminen on monilla turvallisuuden ja ympäristöaloilla maailmanluokkaa ja kansainvälisesti erinomaisesti verkottunutta (mm. vesi, prosessit, terveys, kaivosympäristöt, ilmanlaatu jne.), pilotointi- ja testausympäristöt ovat hyviä ja osaamista ja infraa hyödynnetään laaja-alaisesti ja yhteisessä kehittämisessä. Kuopion vahvoja osaamisalueita ovat mm. - Ympäristöturvallisuus ja -riskinarviointi - Ympäristöriskit, ympäristökatastrofit - Ympäristöterveys - Ympäristöprosessit - Vesiturvallisuus, riskinarviointi - Elintarviketurvallisuus ja terveysvaikutukset - Terveys ja hyvinvointi - ICT ja digitalisaatio, laskennalliset menetelmät Kuopion tiedepuistossa, Savilahden alueella työskentelee tai opiskelee tällä hetkellä noin ihmistä. Tiedepuisto ja Savilahti on yksi Kuopion kaupungin kärkihankkeista Savilahtea rakennetaan ja kehitetään (investoinnit n. 2 miljardia euroa) vuoteen 2030 mennessä ihmisen monipuolista kaupunginosaa, jossa opiskelu, työskentely, tieteellinen tutkimus, asuminen ja yritystoiminta limittyvät toistensa kanssa. Kuopiossa koordinoidaan Human Security Finland (HSF) -verkostoa kansalliseen kehitys- ja kriisiliiketoimintaan. Human Security Finland Inhimillisen turvallisuuden verkosto pyrkii tunnistamaan kehittyvien alueiden tarpeita, joissa yhteiskunta ei toimi vakiintuneesti luonnon katastrofien, konfliktien ja köyhyyden takia. Tällä hetkellä verkostossa on mukana noin 80 yritystä eri toimialoilta. Yritykset ovat eri puolilta Suomea. HSF -verkoston toiminta käynnistettiin v Kuopion kaupungin omistaman kehitysyhtiön Kuopio Innovation Oy:n toimesta kansallisen osaamiskeskusohjelman terveys-, hyvinvointi-, elintarvikekehitys- ja ympäristöosaamisalojen yhteishankkeena. HSF on toiminut aktiivisesti jo vuosia mm. Afrikassa (Sambia, Lumwana, Lusaka), ja kehitysmaaosaaminen on Kuopiossa muutoinkin vahvaa alueen ollessa yksi Afrikka -osaamisen keskuksista.

6 Asiantuntijoiden rekrytointi Selvitysryhmän mukaan asiantuntijoita on vaikea saada keskuksen palvelukseen Kuopioon. Ari Kerkkäsen kirjoituksen mukaan sijainti Kuopiossa ei missään vaiheessa osoittautunut toiminnan kannalta ongelmalliseksi. Kriisinhallintakeskuksen johtajan virkaa haki vuoden 2016 lopussa 38 henkilöä, mikä osaltaan osoittaa, ettei rekrytoinnissa ole vaikeuksia. Kuopio on vahvasti kasvava ja muuttovoittoa saava noin asukkaan kaupunki ja perheiden kannalta tutkitusti paras paikka lapsille asua, jossa on erinomaiset mahdollisuudet aktiiviseen elämäntapaan. Kriisinhallintakeskuksella ja Pelastusopistolla on kytkökset oppilaitoksiin kaikilla asteilla. Toiminnan kulut (vuokrat, henkilöstön palkkataso) ovat Kuopiossa esim. pääkaupunkiseutua edullisemmat. Kuopiossa on kriisinhallinnan tehtäviin lähtijöiden ammatilliseen osaamiseen liittyvää alan koulutusta ja tutkimusta Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Kuopiossa koulutetaan paikallisia osaajia ja osaavan työvoiman saatavuus näkyykin toimijoilla positiivisesti. Rekrytointi on helppoa ja osaamisen taso on korkea. Kuopiossa kansainvälisten koulutusten järjestäminen ja toteuttaminen on kustannustehokasta, ja Kuopiossa voidaan keskittyä asiaan. Palautteet koulutuksista ovat hyvät. Sotilas- vai siviilikriisinhallintaa Työryhmä perustaa esityksensä nykyisen hallituksen hallitusohjelman linjaukseen sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamisesta, sekä kansainvälinen yhteisön pyrkimykseen tehokkaampaan sotilaallisen- ja siviilikriisinhallinnan yhteistyöhön kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla. Työryhmän näkemyksen mukaan kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää Kriisinhallintakeskuksen siirtämistä pääkaupunkiseudulle. Edellä on jo todettu, että Suomessa on toiminnassa kokonaisvaltainen kriisihallinnan toimintatapa, eikä sen toteuttaminen edellytä Kriisinhallintakeskuksen siirtämistä pääkaupunkiseudulle. Kokonaisvaltaisuutta parhaiten toteuttaisi ministeriöiden välisen työnjaon ja Kriisinhallintakeskuksen johtamisen selkeyttäminen. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen toimintaa ohjaa ministeriöiden välinen ja sisäministeriön vetämä siviili-sotilasyhteistyöryhmä. Keskuksen varsinaista toimintaa johtaa ja suunnittelee keskuksen johtoryhmä. Hallituksen linjausta siviilikriisinhallinnan kytkemisestä tiiviimmin sotilaalliseen kriisinhallintaan voidaan pitää virheenä, mikäli se toteutetaan. Suomen arvostus

7 mm. rauhanturvatehtävissä on perustunut Suomen pysyttäytymiseen sotilaallisten kriisien ulkopuolella, mikä on vahvistanut käsitystä puolueettomasta toimijasta. Tämä arvostus on heijastunut esimerkiksi EU-operaatioiden johtotehtävien saamisessa. Puolustusvoimien Kansainvälisen keskuksen (FINCENT) ja Kriisinhallintakeskuksen tehtäviä ja keskinäistä työnjakoa tulee myös selkeyttää. FINCENT järjestää erilaisia kansainvälisiä kriisinhallintakursseja, ja se osallistuu myös poliisien ja pelastusalan henkilöstön siviilikriisinhallinnan kurssien järjestämiseen. Tämä on päällekkäistä Kriisinhallintakeskuksen toiminnan kanssa. Kriisinhallintakeskuksen tehtävää siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen osaamiskeskuksena tulee erityisesti vahvistaa mm. resursseja lisäämällä. Pohjois-Savon maakuntahallitus ja Kuopion kaupunki tukevat sisäministeri Paula Risikon linjausta Kuopissa sijaitsevan ja Kuopiosta johdettavan Kriisinhallintakeskuksen kehittämisestä. Samalla korostamme, että välttääkseen edellisen työryhmän loppuraportin puutteet ja virheelliset tiedot, on tärkeää, että kansliapäällikkö Nergin johdolla toimiva työryhmä on aktiivisessa vuorovaikutuksessa Kuopion kaupungin ja alueen muiden toimijoiden kanssa POHJOIS-SAVON MAAKUNTAHALLITUS KUOPION KAUPUNKI