nro Asemakaavan luonnosvaiheessa vuonna 2010 kaava-aluetta laajennettiin koskemaan myös Petsamonkadun katualuetta.

Transkriptio

1 XXI , ja 300 SEKÄ KATUALUETTA. KALEVAN PUISTOTIE 9 JA 11, VÄINÖLÄNKATU 31, 33 JA 35 SEKÄ PETSAMONKATU 4, ASEMAKAAVAN AJANTASAISTAMINEN, TONTTIJAON MUUTTAMINEN JA KATUALUEEN LIITTÄMINEN TONTTEIHIN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 14. päivä heinäkuuta 2008 päivättyä ja 8. päivä marraskuuta 2010 sekä 24. päivä tammikuuta 2011 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee XXI kaupunginosassa Kalevan puistotien, Väinölänkadun, Saukonpuiston ja Petsamonkadun välissä noin puolitoista kilometriä kaupungin keskustasta itään. Ympäröivissä kortteleissa on 1950 ja 60-lukujen asuinkerrostaloja, peruskorjattuja ja uusia Puu- Tammelan pienkerrostaloja sekä Tammelan koulu ja Ilmarin päiväkoti. Kaavamuutosalueen eteläosa rajautuu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi arvotettuun Kalevan kaupunginosaan. Suunnittelualueen tontin nro rakennuskanta kuuluu luonteeltaan selkeästi Petsamon klassisvaikutteiseen puurakentamiseen. Kaavan tavoitteet Nykyisen, vuonna 2010 käynnistyneen, kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen kortteli- ja tonttijakoa nykyisen rakennuskannan sijaintia vastaavaksi. Kaavamuutoksella kaupungin Kullervonkadun katualuetta liitetään tontteihin nro , nro ja nro Lisäksi osa tonteista nro ja nro liitetään tonttiin nro Tonttijaon myötä alueen maankäyttö vastaa nykyisen käytön mukaista tilannetta. Muutoksen yhteydessä on tavoitteena myös ajantasaistaa suunnittelualueen kaavamerkinnät. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan aloite, jonka tavoitteena on kevyen liikenteen väylän rakentaminen Petsamonkadulta Kalevan puistotielle Kullervonkadun jatkeelle. Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on tullut ensimmäisen kerran vireille , jolloin kaavamuutoksen tavoitteena on ollut tontin nro kehittäminen ja mahdollisen uudisrakennuksen sijoittaminen alueelle siten, että tonttiin liitettäisiin osa Petsamonkadun katualueesta sekä Saukonpuiston puistoalueesta. Kaavavalmistelun yhteydessä uudisrakennuksen sijoittamisesta alueelle, sekä tontin nro laajentamisesta Petsamonkadun katualueelle ja Saukonpuistoon luovuttiin. Tontin nro nykytilanteen toteava asemakaavaehdotus hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa yleisesti nähtäville , kaava ei kuitenkaan edennyt lainvoimaiseksi. Tampereen Vuokra-asunnot Oy ja As Oy Kalevan puistotie 11 jättivät vuoden 2010 alussa kaavamuutoshakemuksen tonttien nro , ja tontinrajojen tarkastusta varten. Uuden hakemuksen mukaiset tontit päätettiin liittää tontin nro vireilläolevaan kaavaan

2 nro Asemakaavan luonnosvaiheessa vuonna 2010 kaava-aluetta laajennettiin koskemaan myös Petsamonkadun katualuetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin kaava-alueen laajentamisen ja kaavan tavoitteiden muuttumisen johdosta vuonna Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kommenttia. Kommenteissa ei ollut huomauttamista. Asemakaavaluonnos liitemateriaaleineen oli nähtävillä ja lausunnoilla Määräaikaan mennessä saatiin seitsemän lausuntoa ja yksi mielipide. Elisa Oyj:n lausunnossa todetaan, että alueella on aiemmin asennettuja tietoliikennekaapeleita. Mahdolliset siirtokustannukset peritään aiheuttamisperiaatteen mukaan. Muissa lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Mielipiteessä Asunto Oy Kalevanpuistotie 11 ehdotti, että heidän tonttinsa autopaikkamäärää lisättäisiin. Asemakaavaa tarkistettiin lausunnon ja mielipiteen pohjalta. Asemakaava Asemakaava on valmisteltu siten, että kortteli- ja tonttijako vastaa nykyistä rakennuskannan sijaintia ja piha-alueiden käyttöä. Kaavaan osoitetut rakennusoikeudet vastaavat rakennusten nykyisiä kerrosalamääriä. Kaupunkikuvallisesti tärkeät rakennukset on osoitettu suojelumerkinnöillä. Asemakaavan muutoksessa toteuttamatta jäänyt Kullervonkadun katualue liitetään korttelialueisiin. Muodostuvat tontit ovat asuinrakentamisen korttelialueita merkinnöillä AK, AK-36 ja AR. Muodostuvan tontin nro pinta-alaksi tulee 9688 m² ja sille osoitetaan rakennusoikeutta 8500 k-m², jolloin tonttitehokkuus e=0,88. Muodostuvan tontin nro pinta-alaksi tulee 2070 m² ja sille osoitetaan rakennusoikeutta 3800 k-m², jolloin tonttitehokkuus e=1,84. Muodostuvan tontin nro pinta-alaksi tulee 7284 m² ja sille osoitetaan rakennusoikeutta 2500 k-m², jolloin tonttitehokkuus e=0,34. Petsamonkadun katualuetta muodostuu 1882 m². Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 701 k-m². Kevyen liikenteen väylän tarpeesta Petsamonkadun ja Kalevan puistotien välille on tehty aloite. Aloitteen mukaista kevyen liikenteen väylän mahdollisuutta on tutkittu siitä lähtökohdasta, että nykyisin katualueella oleva rakennus säilytetään. Kevyen liikenteen väylän rakentamista alueelle ei nähdä mahdollisena. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavan sallimat muutokset alueen rakennuksissa on jo osittain toteutettu poikkeusluvilla. Tampereen kaupungin kiinteistötoimi tarkistaa kaava-alueen maan vuokrasopimukset asemakaavan vahvistuttua.

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin XXI kaupunginosan korttelin nro 376 tonttia nro 76, korttelin nro 402 tontteja nro 1 ja 300, sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin XXI kaupunginosan korttelin nro 402 tontit nro 3, 4 ja 5, sekä katualuetta. Kaavan tilaaja: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Riikka Rahkonen. Kaavan laatija: Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut, yhdyskuntasuunnittelu, erikoissuunnittelija, arkkitehti Jenni Mettälä. Diaarinumero: TRE: 1432/ /2010 Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin puolitoista kilometriä itään kaupungin keskustasta, XXI kaupunginosassa, osoitteessa Kalevan puistotie 9 ja 11, Väinölänkatu 31, 33 ja 35 sekä Petsamonkatu Kaavan nimi ja tarkoitus XXI , ja 300 sekä katualuetta. Kalevan puistotie 9 ja 11, Väinölänkatu 31, 33, 35 sekä Petsamonkatu 4, asemakaavan ajantasaistaminen, tonttijaon muuttaminen ja katualueen liittäminen tontteihin. Kaava nro Luettelo liiteasiakirjoista - Asemakaavakartta tark , tark ja poistettava asemakaava - Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Asemakaavan muutoshakemukset , ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , tark , tark , tark Havainnepiirros , tark , tark Kuntalaisaloite (YVI:8302/611/2001)

4 - Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 (Pirkanmaan maakuntamuseo, Miia Hinnerichsen, 2010) - Perhetalojen täydennysrakentamisraportti (Mikko Uotila, ) - Kaleva-kirja (Juhani Hilden, 2003) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee XXI kaupunginosassa Kalevan puistotien, Väinölänkadun, Saukonpuiston ja Petsamonkadun välissä noin puolitoista kilometriä kaupungin keskustasta itään. Ympäröivissä kortteleissa on 1950 ja 60-lukujen asuinkerrostaloja, peruskorjattuja ja uusia Puu- Tammelan pienkerrostaloja sekä Tammelan koulu ja Ilmarin päiväkoti Luonnonympäristö Suunnittelualueella on kohtalaisen tasaista, alue nousee loivasti kohti pohjoista. Tonteille on istutettu lehtipuita ja pensaita, nurmialueita on myös runsaasti. Vanhaa kasvillisuutta on tonteilla säilynyt vain vähän. Tampereen kaupungin paikkatietoaineistosta ei löydy kaava-alueen maaperätietoja, mikä viittaa rakennetuilla alueilla yleensä siihen, että alueen maapohjaa on muokattu voimakkaasti Rakennettu ympäristö Korttelialueiden rakennuskanta Tontin nro rakennuskanta muodostuu yhdeksästä asuinrakennuksesta ja yhdestä talousrakennuksesta, eteläisin asuinrakennus ja talousrakennus ovat osittain katualueen ja naapuritonttien puolella. Tontin rakennukset edustavat kaupungin vuokratalorakentamista 1920-luvulla. Asuinrakennusten talotyyppi suunniteltiin kaupungin arkkitehtikonttorissa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin johdolla. Rakennusten yksityiskohdat ovat huoliteltuja ja melko runsaita. Talojen peruskorjaus ja ullakkorakentaminen on toteutettu poikkeusluvalla. Yksi tontin nro rakennuksista kuvattuna ennen peruskorjausta. Tontilla nro on viisi pohjois-eteläsuuntaista rakennusta, jotka ovat Bertel Strömmerin suunnittelemia. Kolmikerroksiset talot on rakennettu 1940-luvulla helpottamaan jälleenrakennuskauden asuntopulaa. Rakennukset on remontoitu täydellisesti 2000-luvun aikana, jollin rakennusten kaikki ulkopinnat on uusittu, länsisivuille rakennettu parvekkeet,

5 kattokulmaa kasvatettu, kattopinnoille on rakennettu ikkunoita ja ullakolle rakennettu asuntoja. Lisäksi porraskäytävien pinnat on uusittu ja osaan porraskäytävistä on rakennettu hissit. Rakennustoimenpiteet on toteutettu poikkeusluvalla. Tontin nro peruskorjattuja rakennuksia. Tontilla nro on kuusikerroksinen asuin- ja liikekerrostalo, jonka on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck. Rakennus valmistui vuonna 1955, samaan aikaan rakennettiin samanlaiset kolme taloa Teiskontien eteläpuolelle. Rakennuksen länsisivu on porrastettu, mikä tekee katujulkisivusta hieman tavallisesta poikkeavan ja elävän. Pohjakerroksen liiketilat kertovat 1950-luvun kivijalkakauppojen perinteestä, joka on säilynyt Kalevan alueella huolimatta liikekeskusten rakentamisesta keskustan ulkopuolelle. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin. Tontin nro rakennus sijaitsee Kalevan puistotien varrella Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Alueen nykyinen kaupunkikuva alkoi muodostua 1920-luvulla, jolloin voimakkaasti kasvava Tampereen kaupunki alkoi laajentua kohti itää. Kaava-alueen eteläosa säilyi rakentamattomana aina luvuille saakka. Sotien jälkeisen voimakkaan väestönkasvun ja jälleenrakennuksen aikana muodostui nykyinen kaupunkikuva. Alue on kaupunkimaisesti rakennettua ja kaupunkikuva on rauhallinen ja yhtenäinen Rakennettu kulttuuriympäristö Kalevan alue on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä. Kaleva on yksi laajimmista ja yhtenäisimmistä kaupunginosista, jotka on toteutettu jälleenrakennuskaudella funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Kaavamuutosalue ei

6 kuulu valtakunnallisesti merkittävään alueeseen, mutta sen eteläosa nivoutuu piirteiltään selkeästi osaksi muuta Kalevaa. Tontin nro rakennuskanta kuuluu luonteeltaan selkeästi Petsamon klassisvaikutteiseen puurakentamiseen Tekninen huolto Kuntatekniikka, kuten vesi-, energia- ja muu yhdyskuntatekninen huolto on järjestetty. Tontit nro ja on liitetty kaukolämpöön Palvelut ja virkistysmahdollisuudet Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskusta-alueella, joten monet palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Aivan suunnittelualueen vieressä on Tammelan koulu, Ilmarin päiväkoti ja Saukonpuisto. Alueen kaupalliset palvelut ovat pääasiassa keskittyneet noin puolenkilometrin päässä sijaitsevan Tammelantorin ympäristöön. Kilometrin säteellä suunnittelualueesta on monta koulua, kirjasto, kirkko sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Suunnittelualueelta on lähellä Kaupin laajaa ulkoilualuetta, lisäksi lähistöllä on lukuisia pienempiä kaupunkipuistoja Liikenne Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kalevan puistotie on yksi alueen pääliikenneväylistä. Yksi kaupungin joukkoliikennelinjoista kulkee Kalevan puistotietä pitkin, linjan pysäkit sijoittuvat lähelle suunnittelualuetta. Keskusta-alueella on kattava kevyen liikenteen reittien verkosto Maanomistus Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. Tontteja nro ja nro hallinnoi Tampereen Vuokra-asunnot Oy ja tonttia nro As. Oy Kalevanpuistotie Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Alue varataan kerrostaloille, joihin on sijoitettava vähintään 70% alueen kerrosalasta. Alueelle voidaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja Asemakaava Tontilla nro on voimassa vahvistettu asemakaava nro 86, jonka mukaan kortteli on asuntokortteli. Korttelissa on rakennusoikeutta 1943 k-m 2. Tontilla nro on voimassa vahvistettu asemakaava nro 1242, jonka mukaan tontti on asunto- tai liiketontti. Tontille on merkitty rakennusalat viidelle III-kerroksiselle rakennukselle. Rakennusoikeutta on yhteensä 8040 k-m 2. Tontilla nro on voimassa vahvistettu asemakaava nro -121, jonka mukaan tontti on asuintontti. Tontille on merkitty rakennusala VIkerroksiselle rakennukselle. Tontilla on rakennusoikeutta 4116 k-m 2. Kaava-alueen katualueilla on kaavojen nro -121 ja nro 86 lisäksi voimassa kaava nro 125, joka on vahvistettu

7 Tonttijako Tontille nro on hyväksytty tonttijako (tunnus 191) ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Tontille nro on hyväksytty tonttijaot (tunnus 1908 ) ja (tunnus 4229) Tontti on merkitty tonttirekisteriin Tontille nro on hyväksytty tonttijako (tunnus 215) ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna Selvitykset ja inventoinnit Pirkanmaan maakuntamuseo on laatinut Ludekylän ja Perhetalojen ympäristöstä rakennusinventoinnin vuonna Inventoinnissa suositellaan, että suunnittelualueen rakennusten sijoittelun periaatetta ei muuteta. Lisäksi uudisrakentamista tulisi välttää ja rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Myös osaa piha-alueista suositellaan säilytettäviksi. Meluntorjunnan arvioinnin osalta alueella tukeudutaan Tampereen kantakaupungin liikennemeluselvitykseen vuodelta Kalevan puistotien liikenne aiheuttaa melua kaava-alueen ympäristöön. Liikennemelun määrä kohoaa suunnittelualueen länsiosissa paikoin yli 55 db. Alueen rakennusten peruskorjauksessa ei ole huomioitu mahdollisia ääneneristysvaatimuksia. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun mukaan kaavaan ei tarvitse osoittaa liikennemelun ääneneristysmääräyksiä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n vuosina ja sekä As Oy Kalevanpuistotie kirjattujen aloitteiden pohjalta. Kevyen liikenteen väylän tarvetta alueella on käsitelty asemakaavan yhteydessä kirjatun aloitteen perusteella. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö on tullut ensimmäisen kerran vireille , jolloin kaavamuutoksen tavoitteena on ollut tontin nro kehittäminen ja mahdollisen uudisrakennuksen sijoittaminen alueelle siten, että tonttiin liitettäisiin osa Petsamonkadun katualueesta sekä Saukonpuiston puistoalueesta. Kaavavalmistelun yhteydessä uudisrakennuksen sijoittamisesta alueelle, sekä tontin nro laajentamisesta Petsamonkadun katualueelle ja Saukonpuistoon luovuttiin. Tontin nro kerrostalojen ullakoille rakennettiin asuintiloja poikkeusluvalla, ennen asemakaavamuutoksen hyväksyntää. Tontin nro nykytilanteen toteava asemakaavaehdotus hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa yleisesti nähtäville , kaava ei kuitenkaan edennyt lainvoimaiseksi.

8 Tampereen Vuokra-asunnot Oy ja As Oy Kalevan puistotie 11 jättivät vuoden 2010 alussa kaavamuutoshakemuksen tonttien nro , ja tontinrajojen tarkastusta varten. Uuden hakemuksen mukaiset tontit päätettiin liittää tontin nro vireilläolevaan kaavaan nro Asemakaavan luonnosvaiheessa vuonna 2010 kaava-aluetta laajennettiin koskemaan myös Petsamonkadun katualuetta. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakijat: Tampereen Vuokra-asunnot Oy ja As Oy Kalevanpuistotie 11 Lähivaikutusalueella olevat naapurikiinteistöt Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavan tilaaja), viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi ja tilaajaryhmä / hyvinvointipalvelut, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin yhtiöt ja liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös alkuperäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin kaava-alueen laajentamisen ja kaavan tavoitteiden muuttumisen johdosta vuonna Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kommenttia. Tampereen Vesi, Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelut sekä Pirkanmaan maakuntamuseo ilmoittivat, ettei heillä ole huomautettavaa kaavahankkeesta osallistumis- ja arviointisuunnitelman osalta. Asemakaavaluonnoksen lisäksi nähtäville asetettiin tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, koska kaava-aluetta on laajennettu koskemaan myös osaa Petsamonkadun katualueesta Aloitusvaiheen yleisötilaisuus Asemakaavan muutoksesta järjestettiin yleisötilaisuus ohjattuna kävelykierroksena kaava-alueella Kävelykierrokseen oli varattu aikaa noin kaksi tuntia. Kävelykierroksen aikana kaavamuutoksen hakijat esittelivät tavoitteitaan ja alueen asukkaat saivat mahdollisuuden kertoa mielipiteitään esitettyihin suunnitelmiin. Lisäksi Pirkanmaan

9 maakuntamuseon rakennustutkija esitteli alueen inventointia ja sen suosituksia kunkin tontin kehittämisessä. Mikko Töyrylä Tampereen Vuokra-asunnot Oy:stä kertoi tontin nro suunnitelmista. Piha-alueista halutaan saada rauhallisia omia pihoja, asfalttia ei laita, mutta autopaikkoja ja vihreyttä lisätään. Ullakkoja on otettu asuinkäyttöön, mutta asuntojen lukumäärä säilyy ennallaan. Hankkeelle on olemassa rakennuslupa. Talousrakennukseen on tarkoitus kunnostaa sauna ja pesulatiloja. Uudistamishankkeen odotetaan valmistuvan kesään 2011 mennessä. Osa Saukonmäen asukkaista haluaisi kulkea Ludekylän läpi kauppareissuillaan. Reittiä on kutsuttu pimeän pullon kujaksi. Kerrottiin myös, että Saukonmäessä kulkee ihmisiä yksityisillä tonteilla. Kalevan puistotie 11 asukkaat kertoivat, että tällä hetkellä tontilla on neljä autopaikkaa. Piha-alue vihreältä osaltaan on mieluinen, eikä siihen haluta muutoksia. Ludekylän asuntojen lämmitykseen käytettävät takat aiheuttavat savuhaittoja kerrostalon asukkaille Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä ja lausunnoilla Määräaikaan mennessä saatiin seitsemän lausuntoa ja yksi mielipide. Elisa Oyj:n lausunnossa todetaan, että alueella on aiemmin asennettuja tietoliikennekaapeleita. Mahdolliset siirtokustannukset peritään aiheuttamisperiaatteen mukaan. Muissa lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Mielipiteessä Asunto Oy Kalevanpuistotie 11 ehdotti, että heidän tonttinsa autopaikkamäärää lisättäisiin. Asemakaavaa tarkistettiin lausunnon ja mielipiteen pohjalta. Asemakaavaan lisättiin tietoliikennekaapelin kohdalle säilytettävä johtolinja. Muodostuvan tontin nro autopaikkamääräys muutettiin määräykseksi (8ap), suluissa oleva merkintä osoittaa, kuinka paljon tontille on korttelialueelta osoitettava autopaikkoja. Määräys esittää tontin autopaikkojen vähimmäismäärän, joten tontille voi rakentaa enemmänkin autopaikkoja, mikäli taloyhtiö niin haluaa. Tontin ja Kalevan puistotien väliin jäävällä aukiolla on 13 yleisessä käytössä olevaa autopaikkaa, joita voi käyttää pitempiaikaiseen pysäköintiin kello 17 ja 9 välisenä aikana. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Nykyisen, vuonna 2010 käynnistyneen, kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen kortteli- ja tonttijakoa nykyisen rakennuskannan sijaintia vastaavaksi. Kaavamuutoksella kaupungin Kullervonkadun katualuetta liitetään tontteihin nro , nro ja nro Lisäksi osa tonteista nro ja nro liitetään tonttiin nro Tonttijaon myötä alueen maankäyttö vastaa nykyisen käytön mukaista tilannetta. Muutoksen yhteydessä on tavoitteena myös ajantasaistaa suunnittelualueen kaavamerkinnät.

10 Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan aloite, jonka tavoitteena on kevyen liikenteen väylän rakentaminen Petsamonkadulta Kalevan puistotielle Kullervonkadun jatkeelle. Kaava-aluetta laajennettiin koskemaan myös Petsamonkadun katualuetta. Katualue on otettu kaavaan mukaan, koska vanhoja asemakaavan osia olisi muuten jäänyt voimaan kyseiselle katualueelle. Katualue on mukana kaavassa teknisistä syistä, eikä katualueelle ole suunnitteilla muutoksia. Asemakaavan muutoksen suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa, Kalevan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön vieressä. Lisäksi huomioidaan suunnittelualueen rakennusinventoinnin suositukset. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnos on valmisteltu siten, että kortteli- ja tonttijako vastaa nykyistä rakennuskannan sijaintia ja piha-alueiden käyttöä. Kaavaan osoitetut rakennusoikeudet vastaavat rakennusten nykyisiä kerrosalamääriä. Kaupunkikuvallisesti tärkeät rakennukset on osoitettu suojelumerkinnöillä. Kevyen liikenteen väylän tarpeesta Petsamonkadun ja Kalevan puistotien välille on tehty aloite. Aloitteessa vaaditaan, että Kullervonkadun katualue Kalevan puistotien ja Petsamonkadun välillä rakennettaisiin voimassaolevan kaavan mukaiseksi. Kullervonkatu kaavoitettiin jatkumaan Kalevan puistotieltä itään päin vuonna 1940, katu jatkui myös Petsamonkadun jälkeen Kaupinkadulle saakka. Voimassaoleva katualueen kaava on vuodelta Katualueen rakentamista ei nähdä ympäröivän alueen ajoneuvoliikenteen kannalta tarpeellisena. Katualueen rakentaminen vaatisi tontin nro rakennuskokonaisuuteen liittyvän ja nykyisin katualueella sijaitsevan asuinrakennuksen ja talousrakennuksen purkamista. Asuinrakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jonka purkamista ei suositella. Asuinrakennus tullaan merkitsemään suojelumerkinnällä. Petsamonkadulta Kalevan puistotielle kulkevan kevyen liikenteen väylän mahdollisuutta on tutkittu siitä lähtökohdasta, että katualueella oleva rakennus säilytetään. Kevyen liikenteen väylän rakentamista alueelle ei nähdä mahdollisena. Alueella ei ole tilaa mitoituksen mukaiselle ainakin kolme metriä leveälle väylälle. Kapeamman väylän kunnossapito ei ole mahdollista kaupungin toimesta. Tutkitulle kevyen liikenteen väylälle muodostuisi myös peitteisiä mutkia, jota ovat turvallisuusriskejä. Tontin nro pihapiirin läpi kulkevassa vaihtoehdossa on riskinä pihapiirissä tapahtuva ilkivalta. Piha-alueella kulkee myös autoja, jotka aiheuttavat turvallisuusriskejä. Pihapiirin läpi kulkeva kevyen liikenteen reitti ei edistäisi piha-alueen, eikä kevyen liikenteen reitin viihtyisyyttä.

11 Aloitteen mukaan kevyen liikenteen väylää käytettäisiin kauppa ja työmatkojen kulkuun. Kalevan puistotien kauppaliikkeisiin on kohtuullisen lyhyt matka ilman korttelin läpi kulkevaa reittiä. Itäpuolisen alueen lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Ilmarinkadun ja Kaupinkadun risteyksessä, jonne on matkaa noin puoli kilometriä. Aloitteen mukainen kevyen liikenteen väylä ei lyhentäisi matkaa myöskään Kalevan puistotien varrella sijaitseville joukkoliikenteen pysäkeille. Vaihtoehdot, joita tutkittiin kevyen liikenteen väylän sijoittamiseksi alueelle. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksessa toteuttamatta jäänyt Kullervonkadun katualue liitetään korttelialueisiin. Muodostuvat tontit ovat asuinrakentamisen korttelialueita. 4.2 Mitoitus Muodostuvan tontin nro pinta-alaksi tulee 9688 m² ja sille osoitetaan rakennusoikeutta 8500 k-m², jolloin tonttitehokkuus e=0,88. Muodostuvan tontin nro pinta-alaksi tulee 2070 m² ja sille osoitetaan rakennusoikeutta 3800 k-m², jolloin tonttitehokkuus e=1,84. Muodostuvan tontin nro pinta-alaksi tulee 7284 m² ja sille osoitetaan rakennusoikeutta 2500 k-m², jolloin tonttitehokkuus e=0,34. Petsamonkadun katualuetta muodostuu 1882 m². Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 701 k-m². 4.3 Aluevaraukset Korttelialueet Muodostuva tontti nro Tontti osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Rakennusten kerroslukumerkintä on IV y70%. Tontille on merkitty rakennusalat viidel-

12 le asuinkerrostalolle sekä yhdelle talousrakennukselle. Tontti on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti tärkeä. Uudisrakennusta tai olemassa olevaan rakennukseen tehtäviä muutoksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttämiseen (sj-17). Tontille on varattu alue, joka on rakennettava ja istutettava viihtyisäksi ulko-oleskelutilaksi (i-16). Tontilta on varattava yksi autopaikka 140 asuinkerrosneliömetriä kohti. Pysäköintialue on jäsennöitävä pensas- ja puuistutuksin (p-14). Muodostuva tontti nro Tontti osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja palvelutiloja (AK-36). Tontille sallitusta rakennusoikeudesta enintään 15% saa käyttää liike- ja palvelutiloina (lpa15%). Rakennusten kerroslukumerkintä on 1/3k VI. Tontille on merkitty rakennusala yhdelle asuinkerrostalolle, joka on kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä (sr-12). Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksen Kalevan puistotien puoleiselle julkisivunosalle tulee sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja rakennuksen kaduntasokerrokseen (er-9). Tontin piha-alueelle on varattu alue, joka on rakennettava ja istutettava viihtyisäksi ulko-oleskelutilaksi (i-16). Tontille on korttelialueelta osoitettava kahdeksan autopaikkaa (8ap). Muodostuva tontti nro Tontti osoitetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Rakennusten kerroslukumerkintä on II y45%. Tontille on merkitty rakennusalat yhdeksälle asuinrakennukselle sekä yhdelle talousrakennukselle. Asuinrakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä (sr-7). Rakennuksia ei saa purkaa. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksien kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta ja julkisivut tulee maalata ympäristöön sopivalla peittomaalilla (ju-10). Tontti on kaupunkikuvan kannalta tärkeä. Rakentamattomat korttelialueen osat on istutettava alueen käytön vaatimalla tavalla ja ottaen huomioon korttelialueen ja sitä ympäröivien alueiden kaupunkikuvallinen merkitys (sj-3). tontti on osittain aidattava rakenteellisella aidalla. Aidan tulee materiaaleiltaan ja väritykseltään soveltua korttelialueen muuhun rakentamiseen (A-10). Tontille on varattu alue, joka on rakennettava ja istutettava viihtyisäksi ulko-oleskelutilaksi (i-16). Tontilta on varattava yksi autopaikka 100 asuinkerrosneliömetriä kohti. Pysäköintialue on jäsennöitävä pensas- ja puuistutuksin (p-14). Yleistä Tonteille nro 402-3, -4 ja 5 on merkitty johtorasitteita olemassa olevia säilyviä maanalaisia johtoja varten.

13 4.3 Kaavan vaikutukset Kaavalla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia, koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä asemakaavan muutos, joka ei osoita uutta rakentamista alueelle. Kaavan osoittama olevassa oleva rakennuskanta tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, alueja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Asemakaavalla todetaan alueella olemassa oleva tilanne, eikä sillä osoiteta uutta rakentamista alueelle. Toteuttamatta jäänyt Kullervonkadun katualue liitetään korttelialueisiin, mutta muuten alue- ja yhdyskuntarakenne säilyy ennallaan. Muutoksella ei ole alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia. Aloitteessa esitettyä kevyen liikenteen väylää ei pystytä toteuttamaan alueelle. Alueen läpi kulkevan kevyen liikenteen väylän puuttuminen vaikuttaa joidenkin lähiympäristön ihmisten kulkutottumuksiin. Asemakaavalla ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin tai -ympäristöön, eikä liikenteeseen Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaupunkikuva tai rakennettu ympäristö ei muutu, koska asemakaava ei esitä uutta rakentamista tonteille. Kaavan esittämät rakennusoikeuden ja kerroslukujen lisäykset ovat jo toteutuneet alueen rakennuksissa poikkeusluvilla. Asemakaavassa kaupunkikuvan säilymisen kannalta merkittävät rakennukset on merkitty suojelumerkinnöillä. Myös maiseman kannalta merkittävät pihatilat on pyritty säilyttämään. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavan sallimat muutokset alueen rakennuksissa on jo osittain toteutettu poikkeusluvilla. Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Tampereen kaupungin kiinteistötoimi tarkistaa kaava-alueen maan vuokrasopimukset asemakaavan vahvistuttua. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.