PUUN ON-LINE - KOSTEUDENMITTAUS State of Art -selvitys Metsäteho Oy:lle
|
|
- Hanna-Mari Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUUN ON-LINE - KOSTEUDENMITTAUS State of Art -selvitys :lle Timo Järvinen, Jouko Malinen, Pekka Teppola, Markku Tiitta ja Ari Virtanen VTT:n tutkimusraportti ( > Tuotteet > Muut julkaisut) Yhteyshenkilö Antti Korpilahti, Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 1
2 Kalvosarjan sisältö ja rakenne Puun on-line-kosteudenmittaus Timo Järvinen, VTT Jyväskylä Viitekalvosarjat: 1. IR/NIR-spektroskopiaan perustuva kosteusmittaus (kalvot 12 29) Jouko Malinen, VTT Oulu 2. Puun kosteuden mittauksesta ja sähkökentän ominaisuuksien mittaukseen perustuvista menetelmistä (kalvot 30 49) Markku Tiitta, Kuopion yliopisto 3. Puun ominaisuuksien mittaus neutronimenetelmällä (kalvot 50 60) Ari Virtanen, Jyväskylän yliopisto Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 2
3 PUUN ON-LINE-KOSTEUDENMITTAUS Timo Järvinen, VTT Copyright VTT Timo Järvinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 3
4 Puun kosteuden mittaus - taustaa Kosteuden epätasainen jakautuma puuaineksessa, joka vaikuttaa pintamittausluonteisiin menetelmiin (ir, sähkökenttä) Kuori ja ympäristöoloista (lumi, jää, lämpötila) johtuvat haasteet: vaikuttavat pintamittauksiin ja lämpötila lisäksi mikroaalto- ja radiotaajuus -menetelmiin Puun tiheysvaihtelut vaikuttavat radiometrisiin ja mikroaalto/rf - menetelmiin ja hakkeella palakoko jonkin verran pintamittaukseen Tiheyden muutoksien vaikutusta on yleisesti kompensoitu gammasäteilyn lineaarisen vaimennuksen tai sähkömekaanisen vaa`an ja ultraäänipinnan (materiaalipaksuuden) mittauksella; tavoitteena yhdistelmämittaus Kosteuden epätasaista jakautumaa, palakokomuutoksia ja muita olosuhdevaikutuksia on ratkaistu nir-mittauksien algoritmikehittämisellä perustuen monimuuttuja-analyysiin ja -malleihin (kemometria) Timo Järvinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 4
5 Esimerkki hakkeen kosteudenmittauksen tutkimuksesta Kosteuden mittaus koivuhakkeesta käytännön olosuhteita vastaavalta hihnakuljettimelta: menetelminä pinta-, gamma- ja impedanssimittaus Timo Järvinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 5
6 Esimerkki purun kosteudenmittauksen tutkimuksesta Kosteuden mittaus purusta: kuvassa kaksi gammamittausta ja välissä NDC:n ir-mittaus Timo Järvinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 6
7 Esimerkki hakkeen kosteusmittaustuloksesta Kosteus on määritetty kahdella gammamittauksella ja suodinkiekkoon perustuvalla ir-mittauksella koivuhakkeella tilanteessa, jossa hakkeen tiheys ei juuri muutu. - kuvassa näkyy ir-mittauksen systemaattinen virhe, joka johtuu pintamittausluonteesta Koivuhakeajo : ir kosteus ja standardikosteus sekä lasketut radiometriset kosteuspitoisuudet IR-kosteus (%) kost.p-% Cs/pinta-vasteesta laskettu kosteus, p-% Am/pinta-vasteesta laskettu kosteus, p-% 30 per. Mov. Avg. (IR-kosteus (%)) 30 per. Mov. Avg. (Cs/pinta-vasteesta laskettu kosteus, p-%) 30 per. Mov. Avg. (Am/pinta-vasteesta laskettu kosteus, p-%) Cs ja Am kosteudet laskettu 2.6. ajosta tehdyn mallin perusteella :53:47 12:08:11 12:22:35 12:36:59 12:51:23 13:05: Timo Järvinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 7
8 Tietoa kosteusmittareista Markkinoilla on hyvin vähän puun on-line -kosteusmittareita, hakkeelle löytyy pari sovellusta, kokopuulle niitä ei juuri ole Pikakosteusmittaus -tyyppisiä laitteita kylläkin löytyy kymmeniä, jopa satoja ja niitä voidaan nimittää in- tai at-line mittareiksi Em. näytemittareissa on myös hyvin kehittyneitä ratkaisuja (esim. nmr), joilla puunäytteestä saa paljon tietoa ulos nopeasti, mutta niiden kehittäminen varsinaisiksi on-line -mittareiksi teolliseen käyttöön ei vielä näytä mahdolliselta Menetelmiä, ehdotettuja ja kokeiltujakin, kosteuden mittaukseen on useita esim: Kehittynyt nir -mittaus säteenjakotekniikalla ja rividetektoreilla sekä materiaalispesifinen monimuuttuja-adaptointi (katso viitekalvosarja 1, kalvot 12-29) Sähkökentän ominaisuuksiin perustuvat mittaukset (katso viitekalvosarja 2, kalvot 30-49) Yhdistelmämittaukset (gamma, ir, sähkökenttä) Timo Järvinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 8
9 Puun kosteudenmittauksen mahdollisuuksia Ratkaisujen edellytys: kullekin tavaralajille tai puuosioille sopiva mittaus menetelmäarsenaalista Menetelmät voidaan luokitella tarpeen, vaatimusten ja sovelluksen mukaan mm. seuraavasti: ainetta (puuta) koskemattomat ja rikkomattomat, läpäisevät (kokopuun tai patjan mittaus), ympäristösietoiset, riittävän nopeat ja tarkat sekä järjestelmiin liitettävät menetelmät Menetelmistä nousevat seuraavat potentiaaliset vaihtoehdot: Nir -mittaus (yleisimmät kaupalliset sovellukset suodinkiekkoon perustuvia) Mikroaallot (kaupallisia sovelluksia on) Radiometriset (gamma, röntgen, neutroni) menetelmät, termisten neutronien detektointiin kaupallisia sovelluksia Sähköiset menetelmät, esim. impedanssi (ei vielä kaup. sovell.) Yhdistelmämittaukset (ei kaupallisia sovelluksia) Timo Järvinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 9
10 Potentiaaliset kokopuun kosteuden mittausmenetelmät 1. Neutronimenetelmä, perustuen neutronigeneraattoreihin ja NAA analyysiin antaa kosteuspitoisuuden, mutta pelkkänä kosteusmittarina vaatii (vielä) liian suuren investoinnin (katso viitekalvosarja 3, kalvot 50-60) Neutronimenetelmä soveltuvin yksittäiselle pöllille ja mahdollisesti pöllinipulle ja vaatii tilavuus- ja massamuunnoksia varten lisäksi kehys- ja punnitusmittauksia, pitoisuuksia voi mahdollisesti saada suoraankin alkuaineiden suhdetietojen kautta Neutronimenetelmän turvallisuuskysymykset ratkaistavissa. 2. Yhdistelmämittaukset: Nir- ja gamma/röntgenmittauksen tai mahdollisesti impedanssimittauksen yhdistäminen Yhdistäminen onnistuu myös mikroaaltojen osalta (ja sitä on kaupallisissa sovelluksissa toteutettu) Yhdistelmämittaukset edellyttävät dimensiomittauksia ja mahdollisesti kuva-analyysiä Soveltuvat yksittäisille pölleille. Kuori muodostaa haasteen kummallekin em. menetelmälle, jää enemmän jälkimmäiselle Timo Järvinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 10
11 Potentiaaliset hakkeen kosteuden mittausmenetelmät Nir-, gamma/röntgen- ja impedanssimittaukset, myös erillisinä mittauksina Yhdistelmämittaukset parantavat tarkkuutta ja laajentavat käyttöaluetta Yhdistelmämittauksen tavoitteena lähinnä pintamittausluonteen ja tiheyden muutosten hallinta Yhdistelmämittaukset edellyttävät lisäksi pinta/patjanpaksuus mittausta, joka voidaan melko helposti toteuttaa Mittausten yhdistäminen voi tapahtua monentasoisesti, kehittyneimmässä ratkaisussa läpäisevän mittauksen viesti liitetään jo esim. nir -mittauksen algoritmiin Neutronimenetelmä perustuen nopeiden neutronien detektointiin; vaatii lisäksi tiheysmittauksen, kuten termisiin neutroneihin perustuva kaupallinenkin laite Kaupallinen mikroaaltomittaus vaimenemiseen perustuen; ei ole kuitenkaan yleistynyt, mm. lämpötila, lumi, jää -kysymysten vuoksi Timo Järvinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 11
12 Viitekalvosarja 1 IR/NIR spektroskopiaan perustuva kosteusmittaus Jouko Malinen, VTT Optical Instruments Centre, Oulu Copyright VTT Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 12
13 Viitekalvosarja 1 Nestemäisen veden absorptiospektri lähi-infrapuna (NIR) aallonpituuksilla Absorption Coefficient of Liquid Water at Room Temperature millimeter -1 (Base 10) Cary5000, 1mm cuvette (Suprasil) Cary5000, 5mm cuvette (Suprasil) J.A. Curcio and C.C. Petty, J.Opt.Soc.Am. 41(1951), G.M.Hale, M.R.Querry, Appl.Optics 12(1973), NIR (near infra red): aallonpituus = nm Jouko Malinen wavelength (nm) Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 13
14 Viitekalvosarja 1 Optisen säteilyn ja materiaalin vuorovaikutus kiinteän aineen mittaustilanteessa Yksittäinen partikkeli Materiaalin mittaustilanne Oleellista NIR -kosteusmittauksessa: mittaus hyödyntää diffuusia heijastusta (b) fysikaalinen rakenne vaikuttaa mitattuun spektriin sironta vaikuttaa mm. mittauksen tunkeutumissyvyyteen Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 14
15 Viitekalvosarja 1 Nestemäisen veden ja selluloosan absorptiospektrit Ref. Sturm Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 15
16 Viitekalvosarja 1 Lämpötilan vaikutus kostean puun NIR-spektriin Nestemäinen vesi lämpötilan funktiona: Kuusen pintapuu lämpötilan funktiona: -10, -5, 0, +5, +10 C Ref. Thygesen et al Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 16
17 Viitekalvosarja 1 Jäätymisen vaikutus puun NIR -spektriin Ref. L.G. Weyer ja S.-C. Lo Jäätyneen kuoren mittaus Koemittaus VTT:llä 2005 (Malinen) absorbanssi aallonpituus /nm 0 min 3 min 5 min 15 min 40 min 60 min 120 min Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 17
18 Viitekalvosarja 1 Tiheyden vaikutus puun NIR spektriin tiheysalueella g/cm 3 Ref. Schimleck et al Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 18
19 Viitekalvosarja 1 Perinteinen IR kosteusmittaustekniikka Mittalaitteet perustuvat spektrin mittaukseen valituilla mittaus- ja referenssiaallonpituuksilla, "harmaatasovaihtelun" (baseline) kompensointi suhdemittauksella Filtterikiekkolaitteissa 2-12 aallonpituutta, mm NDC Infrared Engineering Tekniikkaa käytetty pitkään hyvällä menestyksellä mm. jauhojen kosteusmittauksissa Vaativien luonnonmateriaalien kosteusmittauksessa (turve, hake) joudutaan uudelleen kalibrointeihin materiaalin laadun muuttuessa, koska mitattu informaatiomäärä on rajallinen Reference: Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 19
20 Viitekalvosarja 1 Koko spektrin NIR mittaustekniikka Light source optical fiber Spectral sensor diffraction grating Koko spektrin mittaamalla näytteestä saadaan enemmän informaatiota sample detector array λ 1, λ 2, λ 3 SIGNAL PROCESSING PC Rividetektoriin perustuvat mittausmoduulit maksavat noin tekniikasta riippuen Rividetektoriin perustuva koko spektrin mittaustekniikka: periaatekaavio (yllä) ja Hamamatsu PMA-11 laite (alla). Ref. Lindström Käytetty aallonpituusalue riippuu detektoritekniikasta: nm ( 2000 ) nm (5-10 k ) nm (10-20 k ) Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 20
21 Viitekalvosarja 1 Monimuuttujamalliin perustuva kalibrointi Tilastollisia malleja, joilla voidaan hallita suuri määrä muuttujia Soveltuu hyvin jatkuvan spektrin mittauksiin PCR (Principal Component Regression), PLS (Partial Least Squares) ja ANN (Artificial Neural Networks) Malli "opetetaan" kokeellisesti kalibrointimittausten ja referenssimääritysten avulla, kalibrointipisteitä tarvitaan melko paljon kattamaan kaikki laatuvariaatio (tyypillisesti useita satoja) Kaupallisissa sovelluksissa voidaan kehittää globaali malli, joka siirretään muutamalla lisäkalibrointipisteellä useisiin mittalaitteisiin ja käyttöpaikkoihin Monimuuttujamallit ovat laajasti käytössä mm. viljan ja lihan analyysimittauksissa, joissa laitevalmistaja myy kalibroinnin laitteen mukana (Foss Electric ym) Absorbance Wavelength, nm CMC materiaalista mitattuja NIR spektrejä. Ref. Malinen Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 21
22 Viitekalvosarja 1 Linjakokeita selluhakkeelle NIR -monimuuttujamenetelmällä Ref 1. Axrup et al 2000 Korsnäs AB, Gävle Stora Enso, Karlstad Ref 2. Jonsson et al 2004 AssiDomän /Wedometrics, Piteå Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 22
23 Viitekalvosarja 1 Selluhakkeen on-line kosteusmittaus Axrup et al Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 23
24 Viitekalvosarja 1 NIR-monimuuttujamenetelmällä saadaan selluhakkeesta muutakin informaatiota Axrup et al Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 24
25 Viitekalvosarja 1 NIR -kosteusmittauksen sovellusesimerkkejä Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 25
26 Viitekalvosarja 1 Linear Arrays: TMP Quality Analyzer Installation in the high pressure blow pipe in a TMP (Thermo Mechanical Pulping) process. In-line probe for monitoring wood fibres flying with speeds m/s, +140 to +160 C, pressure 250 to 400 kpa. Applications: Consistency & freeness measurements Consistency <--> kosteusmittaus PRIMARY REFINER SECONDARY REFINER TQA TQA Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 26
27 Viitekalvosarja 1 Imaging spectrometers: IQInsight High-speed embedded moisture measurement system for the press section in the paper mill Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 27
28 Viitekalvosarja 1 Yhteenveto NIR menetelmästä Jatkuvan spektrin mittauksella ja monimuuttujakalibroinnilla saadaan perinteistä kosteusmittausta paremmin hallittua hakkeen kosteusmittauksen häiritsevät tekijät (puun rakenne, tiheys, väri, lämpötila jne) Hyvän monimuuttujakalibroinnin kehittäminen vaati paljon työtä, satoja hyvin valittuja näytteitä ja hyvät referenssikosteuden määritykset. Kallis kalibrointi voidaan tehdä "monistettavaksi" useaan kohteeseen. Jatkuva spektri voidaan mitata esim. rividetektoritekniikalla, sopii hyvin on-line mittauksiin teollisuuden olosuhteissa Laitetekniikan hinta k riippuen mm. tekniikasta ja valmistusmääristä Pintamittausluonne Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 28
29 Viitekalvosarja 1 Kirjallisuusviitteitä Axtrup, L., Markides, K., Nilsson, T., Using miniature diode array NIR spectrometers for analysing wood chips and bark samples in motion, J. Chemometrics, 14 (2000) Jonsson, P., Sjöström, M., Wallbäcks, L. and Antti, H., Strategies for implementation and validation of on-line models for multivariate monitoring and control of wood chip properties, J. Chemometrics Vol. 18, (2004), pp Linström, H., Malinen, J. and Marbach, R., Performance evaluation of standard and extended InGaAs detector array spectrometers, Proceedings of NIR-2003, Malinen, J. et al, Feasibility study for on-line monitoring of moisture in carboxylmethyl cellulose (CMC) process by NIR transmittance spectroscopy, Research Activities in Optoelectronics and Electronics Manufacturing 1999, VTT Electronics (2000), pp Sturm, S., The Hemiplus; A New Dimension in On-line Moisture Measurement, presented in CPPA (1885). Schimleck, L.R., Mora, C., Daniels, R.F., Estimation of physical wood properties of green Pinus Taeda radial samples by near infrared spectroscopy, Can. J. For. Res., 33 (2003) Thygesen, L.G., Lundqvist, S.-O., NIR measurement of moisture content in wood under unstable temperature conditions, Part 1. Thermal effects in near infrared spectra of wood, J. Near Infrared Spectrosc., 8 (2000), Weyer, L.G. and Lo, S.-C. Spectra-Structure Correlations in the Near-infrared, in Handbook of Vibrational Spectroscopy, Volume 3, John Wiley & Sons (2002), pp Jouko Malinen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 29
30 Viitekalvosarja 2 Viitekalvosarja 2 Puun kosteuden mittauksesta ja sähkökentän ominaisuuksien mittaukseen perustuvista menetelmistä Markku Tiitta Kuopion yliopisto, Fysiikan laitos PL 1627, Kuopio markku.tiitta@uku.fi Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 30
31 Viitekalvosarja 2 Sisältö Käsitteitä Mittaustarpeita Puun rakenne, kosteuden sitoutuminen Ainetta rikkovat / rikkomattomat menetelmät Yksi- / kaksivaiheiset menetelmät Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 31
32 Viitekalvosarja 2 Puun kosteuden mittaustarpeita Puun kuivaus Puutuotteiden lähtö/vastaanottotarkastukset Puun liimaus Lujuuslajittelu Lopputuotteet Puurakennukset ja rakenteet Metsäteollisuuden tuotantoprosessit yleensä Bioenergia Tutkimus Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 32
33 Viitekalvosarja 2 Kosteuden vaikutus puun ominaisuuksiin MC => Lujuus MC => Tilavuus MC => Lämmönjohtavuus ja ominaislämpökapasiteetti MC => Sähkönjohtavuus ja kapasitanssi MC => Biologisen vaurioitumisen riski (riskiraja MC%=20%) MC% < PSK Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 33
34 Viitekalvosarja 2 Käsitteitä Kosteussuhde, kosteuspitoisuus Kosteus MC% = 100% x [m(vesi) / m(puuaine)] M% = 100% x [m(vesi) / m(vesi+puuaine)] Kosteusgradientti (syvyyssuunta) Kosteusjakauma (pituus- ja poikittaissuunta) Puun syiden kyllästymispiste (PSK) Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 34
35 Viitekalvosarja 2 SITOUTUNUT VESI NESTEFAASI VESI- HÖYRY Käsitteitä 2 a) b) SITOUTUNUT VESI VESI- HÖYRY Kaavio veden olomuodoista puussa a) MC% yli PSK:n; b) MC% alle PSK:n Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 35
36 Viitekalvosarja 2 Käsitteita 3 Elävä puu (m) vuosilustot (10-2 m) solut (10-3 m) soluseinämä (10-6 m) fibrilli 10-8 m sellobioosi 10-9 m hiiliatomi m Puun hierarkkinen rakenne (Tiitta M Non-destructive methods for characterisation of wood material. Väitöskirja, Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 202. Kopijyvä, Kuopio.) Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 36
37 Viitekalvosarja 2 Sähkömagneettiset menetelmät sähköiset menetelmät radio- ja mikroaallot IR, NIR optiset menetelmät röntgensäteily, CT gammasäteily Akustiset menetelmät akustiset menetelmät akustinen emissio ultraääni Muita menetelmiä magneettikuvaus neutronit Ainetta rikkovat menetelmät näytteistys / poraus punnitus / kuivaus kemialliset analyysit mikroskooppianalyysit Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 37
38 Viitekalvosarja 2 Punnitus/kuivaus Standardikuivaus (103 ± 2) C Ilmankosteuden vaikutus Haihtuvat yhdisteet poistuvat, pihka Hysteresis Mikroaallot, IR-kuivaus, kuumakuivaus Hidas ja rikkova menetelmä Hyvin pienet näytteet ongelma Kosteuden haihtuminen käsittelyn aikana Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 38
39 Viitekalvosarja 2 Puun sähköisen vastuksen mittaus Yleinen käsimittari, standardit Kuiva puu erittäin hyvä eriste, vastus 10e17 Ω- cm Lähes eksponentiaalinen johtavuuden kasvu kosteuden lisääntyessä: PSK vastus 10e4 Ω-cm Osittain rikkova piikkimittaus Tyypillisesti eristetyt piikit ja vain johtava pää Käytännössä modifioitu MΩ -mittari Lämpötilan ja uuteaineiden vaikutus kalibrointiin Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 39
40 Viitekalvosarja 2 Puun dielektrisyyden mittaus Yleinen käsimittari, myös linjamittareita Pintamittaus, läpimittaus Dielektrisyysvakio ja tehohäviöt kasvavat kosteuden lisääntyessä Täysin ainetta rikkomaton mittaus Käsimittareissa elektrodit painetaan puun pintaa vasten Linjamittauksessa myös ilmakytketty mittaus Lämpötilan vaikutus pieni Tarkkuus 4 in-line mittarin testissä: ±2,4-3,7% (Trätek 2000) Tarkkuus 6 käsimittarin testissä: laboratoriokoe ±2,0-4,0%, teollisuuskoe ±3,0-5,0% (VTT 2000) Alaraja 6-8%, tarkkuus heikkenee merkittävästi kun kosteuspitoisuus on suurempi kuin PSK Tiheyden ja pintakosteuden vaikutus Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 40
41 Viitekalvosarja 2 Testatut puun kosteusmittarit (Forsen ja Tarvainen 2000: Accuracy and functionality of hand held wood moisture content meters. VTT Publications 420) Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 41
42 Viitekalvosarja 2 Esimerkkejä kosteusmittaussysteemeistä a) b) a) monikanavainen piikkimittaus moduuli; b) in line -mittaus (Brookhuis.com) Trätekin testaamat in line -mittarit: Brookhuis, Exotek, Quasar, Wagner Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 42
43 Viitekalvosarja 2 Gammasäteilyyn perustuva mittalaite tiheys- ja kosteusjakaumien määritykseen Tiitta M. (1992) Gammalaite puun sisäisten kosteus- ja tiheysjakaumien mittaukseen. VTT Julkaisuja 770, Espoo, Finland Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 43
44 Viitekalvosarja 2 Impedanssispektroskopia - biologisten ja teollisten materiaalien tutkimussovellukset - materiaalin sisäisten prosessien analyysit - voidaan tutkia sekä johtavia, että eristemateriaaleja - sähköisen vasteen määritys spektrimittaukseen perustuen - tutkittavaa systeemiä voidaan kuvata sähköisillä malleilla Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 44
45 Viitekalvosarja 2 Zarc Cole -malli Zarc Cole -malli, Z1 ja Z2 ovat vakiovaiheelementtejä ja R2 on vastus Vakiovaihe-elementti Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 45
46 Viitekalvosarja 2 Impedanssispektrejä Impedanssispektrejä koostuen kosteuspitoisuuksiltaan 8 % ja 22 % näytteistä. 8 % näyte ja desorptiogradientit. Taajuusalue 1 khz 1 MHz, HP4284 mittaus. (Tiitta M Non-destructive methods for characterisation of wood material. Väitöskirja, Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 202. Kopijyvä, Kuopio.) Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 46
47 Viitekalvosarja 2 Impedanssispektrejä Impedanssispektrejä koostuen kosteuspitoisuuksiltaan 8 % ja 22 % näytteistä. 22 % näyte ja absorptiogradientit. Taajuusalue 1 khz 1 MHz, HP4284 mittaus. (Tiitta M Non-destructive methods for characterisation of wood material. Väitöskirja, Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 202. Kopijyvä, Kuopio.) Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 47
48 Viitekalvosarja 2 Impedanssispektroskopiaan perustuva puun kosteusgradientin mittalaite (Tiitta M Non-destructive methods for characterisation of wood material. Väitöskirja, Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 202. Kopijyvä, Kuopio.) Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 48
49 Viitekalvosarja 2 Impedanssimittarin ja kaupallisen pintakosteusmittarin vertailu Keskimääräinen ero (Δ) punnitus/kuivaus menetelmällä määritetyn kosteuspitoisuuden välillä (Tiitta M., Savolainen T., Lappalainen T Development of electrical impedance spectrometer for wood transverse moisture gradient analysis. Proc. 12th Int. Symp. on NDT of Wood, Univ. of Western Hungary, Sopron, Hungary, p ) N Kosteusgradientti Kosteuspitoisuuden vaihtelu (%) Kapasitanssi mittari Δ (%) Impedanssi mittari Δ (%) Desorptio ,6 0,8 Absorptio ,5 1,8 Tasaannutettu ,6 0, Markku Tiitta Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 49
50 Viitekalvosarja 3 Viitekalvosarja 3 Puun ominaisuuksien mittaus neutronimenetelmällä Ari Virtanen Jyväskyl skylän n yliopiston fysiikan laitos Teolliset sovellukset Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 50
51 Viitekalvosarja 3 D+D/T-reaktiot D-D = 2 H + 2 H n + 3 He; E n = 2.5 MeV n p + n p n + n p p D-T = 2 H + 3 H n p n p + n n n + 4 He; E n = 14.1 MeV n p + p n A( 2 H) = 0,015%, τ( 3 H) = 12,3 v Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 51
52 Viitekalvosarja 3 Neutroniaktivaatio termisillä neutroneilla Kohdeytimet sieppaavat neutronin käyden läpi reaktion A X(n,γ) A+1 X. Mikäli syntyy radioaktiivinen ydin, voidaan kohdeydin tunnistaa viivästyneen gamman avulla Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 52
53 Viitekalvosarja 3 Gammaspektroskopia Heräte(prompt)- ja viive(delayed)gammojen muodostamat spektrit mitattuna NaI(Tl)- ilmaisimella (Glascock, Michael D. An Overview of Neutron Activation Analysis, (2006)). Gammat voidaan havaita myös Geilmaisimilla tarkan spektrin saamiseksi. Tuntemattomat epäpuhtaudet voidaan tunnistaa luonteenomaisten gammapiikkien avulla. Jos näytteen alkuaineet tunnetaan, voidaan analyysi suorittaa myös NaI(Tl)-ilmaisimella Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 53
54 Viitekalvosarja 3 Pala terminologiaa Terminologia hyvin kirjavaa: NAA= Neutron Activation Analysis TNA= Thermal Neutron Activation PGTNA= Prompt Gamma Thermal Neutron Activation DGTNA= Delayed Gamma Thermal Neutron Activation FNA TFA PFNA PFNTS API PFTNA FNSA PGTNA Neutronigeneraattorit Radioaktiiviset neutronilähteet NAA TNA DGTNA Neutronigeneraattorit Radioaktiiviset neutronilähteet Reaktorit Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 54
55 Viitekalvosarja 3 H, C, N ja O -suhteet materiaaleissa Räjähteet, pieni C/O Huumeet, suuri C/O Vesi, C/O = 0 Puu, C/O 1,5 Andy Buffler, "contraband detection with fast neutrons", Radiation Physics and Chemistry 71 (2004) Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 55
56 Viitekalvosarja 3 LBNL - head and Finnish members Neutronigeneraattori KA-NGO LEUNG Professor-in-Residence Jani Reijonen Taneli Kalvas Hannes Vainionpää Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 56
57 Viitekalvosarja 3 DD-neutronigeneraattori LBNL:n Plasma ja Ionilähdetekniikan ryhmässä toteutettu sähköisesti suljettu DD-neutronigeneraattori, joka 100 kv jännitteellä ja 2 ma suihkulla tuottaa 10 8 n/s Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 57
58 Viitekalvosarja 3 Generaattorin ionilähde LBNL:n neutronigeneraattoreissa käytettävä ulkoisella antennilla varustettu, MHz RF-taajuudella toimiva D + -ionilähde. Antenni on kierretty Al 2 O 3 putken ympärille, joka toimii ionilähteen seininä. Ionilähde on vesijäähdytetty. Se tuottaa virtaa 100 ma/cm 2 3 kw:n RF-teholla [1] J. Reijonen, et. al, D-D neutron generator development at LBNL, Appl. Rad. Isotopes (2005) Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 58
59 Viitekalvosarja 3 LBNL:n testilaitteisto Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 59
60 Viitekalvosarja 3 Visio kokopuumittauksesta gammailmaisimet n-generaattori C/O-suhde ja epäpuhtaudet + H + -absorptio Ari Virtanen Puun kosteuden mittauksesta -selvitys :lle 60
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen
LisätiedotImpedanssispektroskopia
Impedanssispektroskopia Puun ja biomassan mittaus Puun mittauspäivät, Kajaani, 14.3.2019 Markku Tiitta Tausta Kuopion yliopisto/itä-suomen yliopisto Impedanssispektroskopiaan liittyviä tutkimuksia mm.
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotPYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen
LisätiedotKoskettamaton ultraäänimittaus puun mittaussovelluksia
Koskettamaton ultraäänimittaus puun mittaussovelluksia Laboratoriosta käytäntöön Valtakunnalliset mittauspäivät, 14.3.2019 Laura Tomppo Tausta Kuopion yliopisto/itä-suomen yliopisto Kontaktiultraääneen
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotCBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla
CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke
LisätiedotSpektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka
Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,
LisätiedotMAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)
MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden
LisätiedotState of art selvitys puun kosteusmittauksesta
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-013325-07 8.5.2007 State of art selvitys puun kosteusmittauksesta Kirjoittajat Timo Järvinen Jouko Malinen Markku Tiitta Pekka Teppola Luottamuksellisuus julkinen 2 (90) Raportin
LisätiedotKaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja
Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana
LisätiedotDivisioona 2: Valon ja säteilyn fysikaalinen mittaus
Divisioona 2: Valon ja säteilyn fysikaalinen mittaus TkT Pasi Manninen TKK / Mittaustekniikka CIE seminaari 19.8.2009 Sisältö Muutamia Div2:n teknisiä komiteoita (TC) yleisesti Kolmen TC:n sisältöä esitellään
LisätiedotTutkija Holger Forsénin pitämä esitelmä Otawood-kuivausseminaarissa 12.11.1997
Käsikosteusmittareiden vertailu ja luotettavuus Tutkija Holger Forsénin pitämä esitelmä Otawood-kuivausseminaarissa 12.11.1997 Yleistä Puun kosteuden mittaaminen sähköisellä menetelmällä on hyvin tavallista
LisätiedotOnline DGA mittausteknologiat. Vaisala
Online DGA mittausteknologiat Online DGA laitteiden karkea jako: Yhden kaasun DGA, monikaasu DGA Indikaatio / Vikakaasu CO CO 2 CH 4 C 2 H 6 C 2 H 4 C 2 H 2 H 2 H 2 O Paperin ikääntymien X X X Öljyn hajoaminen
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotKorkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa. VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT
Korkean suorituskyvyn lämpökameran käyttö tulipesämittauksissa VI Liekkipäivä, Lappeenranta 26.1.2012 Sami Siikanen, VTT 2 OPTICAL MEASUREMENT TECHNOLOGIES TEAM Kuopio, Technopolis Key research area: Development
LisätiedotThe spectroscopic imaging of skin disorders
Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production
LisätiedotPIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa
PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa Syventävien opintojen seminaari Ella Peltomäki 30.10.2014 Sisällys PIXE perustuu alkuainekohtaisiin elektronikuorirakenteisiin Tulosten kannalta haitallisen
LisätiedotYHDISTELMÄMITTAUS HAKKEEN KOS TEUDEN ON LINE MÄÄRITYKSEEN
TUTKIMUSRAPORTTI VTT R 08121 08 YHDISTELMÄMITTAUS HAKKEEN KOS TEUDEN ON LINE MÄÄRITYKSEEN Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Timo Järvinen, Sami Siikanen, Markku Tiitta ja Laura Tomppo julkinen 1 (66) Raportin
LisätiedotPrognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
LisätiedotFysikaalisen kemian syventävät työt CCl 4 -molekyylin Ramanspektroskopia
Fysikaalisen kemian syventävät työt CCl 4 -molekyylin Ramanspektroskopia Tiina Kiviniemi 11. huhtikuuta 2008 1 Johdanto Tämän työn tarkoituksena on tutustua käytännön Ramanspektroskopiaan sekä molekyylien
LisätiedotPuun kosteuskäyttäytyminen
1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä
LisätiedotPIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ
PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Tutkija, FM Tiina Ritvanen Kemian ja toksikologian yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tiina.ritvanen@evira.fi Esityksen runko Johdanto
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY
T111/M34/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T111 Nab Labs Oy,
LisätiedotEMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy
EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.
T287/M03/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD. Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T287
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa
LisätiedotIrtoaineiden kosteusmittaus LB 350
Irtoaineiden kosteusmittaus LB 350 P R O C E S S C O N T R O L Kosteusmittari LB 350 Kosteusmittari LB 350 on suunniteltu kosteuden mittaukseen irtoaineista, esimerkiksi: - varastosiiloissa - punnitussiiloissa
LisätiedotSähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät
Sähkötekniikan tutkintoohjelma DI-tutkinto ja uranäkymät Tervetuloa opiskelemaan sähkötekniikkaa Oulun yliopistoon! ITEE RESEARCH UNITS Tutkinto-ohjelman tuottajat CAS CIRCUITS AND SYSTEMS PROF. JUHA KOSTAMOVAARA
LisätiedotEPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet
Top Analytica Oy Ab Laivaseminaari 27.8.2013 EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet Jyrki Juhanoja, Top Analytica Oy Johdanto EPMA (Electron Probe Microanalyzer) eli röntgenmikroanalysaattori on erikoisrakenteinen
LisätiedotAKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY
K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VAKOLA Zial Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 Pitäjänmai VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 578 Test report Eii va 1. Presto-viljankost
LisätiedotROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen
LisätiedotEne-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY
Lisätiedot:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen
FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden
LisätiedotLimsan sokeripitoisuus
KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on
LisätiedotPv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko
Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 02.09.13 16:00-19:00 ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät 4/S1 A102 T02 36 Mon 02.09.13 16:00-19:00 S-104.3310 Optoelectronics 4/S1 A102 T2 36
LisätiedotFlexbright Oy Embedded software/hardware engineer
Flexbright Oy Embedded software/hardware engineer Half or full time employees Thesis/ summer workers Location Haukipudas - LED matrix display and sensor system architectural design, component selection,
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu
LisätiedotMetra ERW 700. Energialaskuri
Metra ERW 700 Energialaskuri 2013 2 Energialaskuri ERW 700 sisältää monipuoliset laskentaominaisuudet erilaisten virtausten energialaskentaan. Höyryn, lauhteen, maakaasun, ilman jne. ominaisuudet ovat
LisätiedotTEKNOCALOR OY M ITTARIOSASTO SINIKELLONKUJA PUH
MM ME100 0 KOS STEUS SMITT TARIN KÄYTT TÖOH HJEET TEKNOCALOR OY M ITTARIOSASTO SINIKELLONKUJA 4, 01300 VANTAA PUH. 010 820 1100 Hyvä asiakkaamme, Onnittelut MME 100 kosteusmittarin hankintapäätöksestä.
LisätiedotMMEA Measurement, monitoring and environmental assessment
MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment D4.5.1.2 Test report Tekijät: Antti Rostedt, Marko Marjamäki Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos PPS-M anturin hiukkaskokovaste Johdanto
LisätiedotPuuta rikkomattomat mittausmenetelmät. Jukka Antikainen 18.3.2014
Puuta rikkomattomat mittausmenetelmät Jukka Antikainen 18.3.2014 Sisällys Tolppatuotteiden lujuuden ennustaminen äänennopeuden avulla Tukin kolmiulotteinen mallinnus pienillä pyörösahoilla Puutavaran määrän
LisätiedotKosteuden online-mittaus metsätähdehakkeesta
Metsätehon raportti 213 25.1.2010 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Kosteuden online-mittaus metsätähdehakkeesta Uusiutuva metsäteollisuus -klusteri, Lappeenranta Innovation Oy,
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotAKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY
K001/M16/2019 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(19) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www K001 SGS
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
LisätiedotLATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ
LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotNopea ja tarkka biopolttoaineiden kosteuden määritys käyttäen magneettisen resonanssin mittaukseen perustuvaa laitetta.
S VISIONS SCIENCE TECHNOLOGY RESEARCH HIGHLIGHT 90 Nopea ja tarkka biopolttoaineiden kosteuden määritys käyttäen magneettisen resonanssin mittaukseen perustuvaa laitetta Timo Järvinen VTT TECHNOLOGY 90
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotVirhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.
Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
LisätiedotEksimeerin muodostuminen
Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.
VA K LA 41 Helsinki Rukkila Tit Helsinki 43 41 61 Pitäjännialci VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 579 Kuva 1. Cera-Tester
LisätiedotPoltossa vapautuvien metallien laserdiagnostiikka
1 Poltossa vapautuvien metallien laserdiagnostiikka Rolf Hernberg, Albert Manninen, Tommi Kortelainen, Tapio Rantala Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos Sisältö 2 Poltossa vapautuvat metallit
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotOngelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt
Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,
LisätiedotOptiset vedenlaadun kenttämittaukset
Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Toimivuus, ongelmat, edut Mittalaitelaboratorio Tutkimusalueet Mekaanisen puun mittaukset Sellun ja paperin mittaukset Fotoniikka Langaton instrumentointi Liikuntateknologian
LisätiedotPuun pinnan ominaisuuksien parantaminen eri menetelmillä
Puun pinnan ominaisuuksien parantaminen eri menetelmillä Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos Jatko-opiskelija DI Sisällys Johdanto Puun modifiointi Työn tavoitteet Puun
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotRAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA
RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.
LisätiedotTyö 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/5 Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA TYÖN TAVOITE Työssä perehdytään optisiin ilmiöihin tutkimalla valon kulkua linssisysteemeissä ja prismassa. Tavoitteena on saada
LisätiedotHiukkaspäästöjen mittaus
Hiukkaspäästöjen mittaus Juha-Matti Hirvonen MIKES-Aalto 24.3.2010 Sisältö Hiukkaset Koot Synty Terveysvaikutukset ja kustannukset Lainsäädäntö Kansallinen EU Mittausmenetelmiä Mekaaniset Sähköiset Optiset
LisätiedotLämmitysjärjestelmät
METSTA Rakennusten energiatehokkuusstandardit uudistuvat seminaari 26.4.2017 Lämmitysjärjestelmät Jarek Kurnitski HEAT GAINS BUILDING PROPERTIES CLIMATIC CONDITIONS INDOOR ENVIRONMENT REQUIREMENTS EN 16789-1
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotUmpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa
Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line Milla Korhonen STUK Sisältö Umpilähteet Rakenne ja materiaalit
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotMT , Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät
MT-., Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät Impedanssispektroskopia Sähkökemiallinen impedanssipektroskopia Electrochemical Impedance Spectroscopy, EIS Mitataan pintaa kuvaavaa sähköistä piiriä eri taajuuksilla
LisätiedotAnalyysimenetelmät kouluopetuksessa: Spektrofotometri. FM Marja Happonen Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto
Analyysimenetelmät kouluopetuksessa: Spektrofotometri FM Marja Happonen Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto Mi;ausautomaa
LisätiedotTalvikunnossapidon laadun seuranta
Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement
LisätiedotMateriaalifysiikkaa antimaterialla. Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto
Materiaalifysiikkaa antimaterialla Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto Miksi aine on sellaista kuin se on? Materiaalien atomitason rakenne Kokeelliset tutkimusmenetelmät Positroniannihilaatiospektroskopia
LisätiedotRAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:
RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi
LisätiedotAccu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä
Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena
LisätiedotPERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
LisätiedotRäjähteiden ja taistelukaasujen tunnistaminen ammuksen ulkopuolelta neutronitykin avulla
Räjähteiden ja taistelukaasujen tunnistaminen ammuksen ulkopuolelta neutronitykin avulla Hannes Vainionpää, JHV Physics Saatu rahoitus: 60000 Kokonaisbudjetti:80000 Esityksen sisältö Neutroniaktivointi
Lisätiedottesto 831 Käyttöohje
testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin
LisätiedotKOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä
KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä 2.11.2018 Paroc - eristeiden kosteustekniset ominaisuudet VTT:llä teetettyjen tutkimusten tuloksia 2 Mitä tutkittiin? Materiaali Tiheys,
Lisätiedottärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä
Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk
LisätiedotAdditions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit
s, s and changes to courses for the academic year 2016 2017 Mikro ja nanotekniikan laitos Department for Micro and Nanosciences S 69, S 87, S 104, S 129, ELEC A3, ELEC C3, ELEC D3, ELEC E3, ELEC L3 T 4030
LisätiedotLIIAN TAIPUISA MUOVI TAUSTAA
LIIAN TAIPUISA MUOVI Muoviteollisuuden laboratoriossa on huomattu, että tuotannosta tullut muovi on liian taipuisaa. Tämän vuoksi laadunvalvontalaboratorio tutkii IR:n avulla eteenin pitoisuuden muovissa.
Lisätiedot1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
LisätiedotTESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen
TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotVastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi
Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011
LisätiedotToimisto (5) HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa
Toimisto 2012-12-31 1(5) CENELEC SC 9XB Kulkuneuvojen sähkömekaaniset laitteet S408-12 Railway applications. Rolling stock. 3-phase shore (external) supply system for rail vehicles Esikuva: CLC/FprTS 50546:2012
LisätiedotPuun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa
1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus
LisätiedotKOEOLOSUHTEET MIKSI ILMASTOINTI? PERUSKÄSITTEITÄ. Hanna-Riitta Kymäläinen
KOEOLOSUHTEET Hanna-Riitta Kymäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Agroteknologian laitos MIKSI ILMASTOINTI? Useimmat tekstiilit ja kuitumateriaalit imevät kosteutta Lämpötila
LisätiedotPIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1
Aalto-yliopisto HARJOITUSTEHTÄVIEN Sähkötekniikan korkeakoulu RATKAISUT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 8.1.016 vaikutukset ja mittaukset ELEC-E770 Lauri Puranen Säteilyturvakeskus
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE
LisätiedotEnergiapuun mittaus ja kosteus
Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotGammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa
Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen
LisätiedotTop Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio
XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotAskeläänen parannusluvun määritys
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-03775-14 20.8.2014 Askeläänen parannusluvun määritys PROF 8 mm laminaatti / OPTI-STEP 1503 2 mm solumuovi tai OPTI-STEP 1003 2 mm solumuovi kalvolla Tilaaja: Sealed Air Svenska
LisätiedotAutomaattinen betonin ilmamäärämittaus
Automaattinen betonin ilmamäärämittaus 1.11.2017 DI, Projektityöntekijä Aalto-yliopisto Teemu Ojala Betonitutkimusseminaari 2017 Messukeskus, Kokoustamo Esitelmän sisältö 1. Tausta ja tutkimustarve 2.
LisätiedotLX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet
LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50
Lisätiedot