Hangon sataman logistiikkaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hangon sataman logistiikkaselvitys"

Transkriptio

1 Hangon sataman logistiikkaselvitys Hanko

2 2

3 ESIPUHE Uudenmaan liitto, Hangon Satama, Raaseporin elinkeinokeskus sekä Länsi-Uudenmaan kauppakamari ovat teettäneet Hangon sataman logistiikkaselvityksen, jonka tavoitteena on ollut luoda Hangon sataman, Raaseporin alueen ja koko Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämän yhteinen Hangon sataman kehittämiseen tukeutuva kehittämisstrategia. Näkökulmana on ollut erityisesti Hangon sataman toimintaedellytysten ja kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen koko Länsi-Uudenmaan toimintakentässä sekä osana koko eteläisen Suomen logistista palvelutarjontaa, ottaen huomioon sataman nykyiset vahvuudet sekä Venäjän kuljetusmarkkinoiden kehittyminen ja niihin liittyvät mahdollisuudet. Tutkimuksen aikajänne tavoitetilan työstämisen osalta ulottui noin vuoden päähän, mutta työssä on kartoitettu ja konkretisoitu myös lähiajan kehittämistoimenpiteiden tarvetta ja merkitystä osana pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksia. Tavoitetilakeskustelun tueksi työssä järjestettiin sataman asiakkaille ja alueen elinkeinoelämän toimijoille suunnattu kehittämisseminaari. Selvityksen tavoitteena on ollut: - Arvioida Hangon sataman toimintaedellytyksiä Uudenmaan, valtakunnan tason sekä Itämeren alueen logistisessa toimintaympäristössä. - Tunnistaa Hangon sataman toimintaan liittyvien elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Raaseporin, Länsi-Uudenmaan ja Uudenmaan mittakaavassa. - Tunnistaa liikennejärjestelmän palvelutason ja sataman toimintaedellytysten vuorovaikutus siten, että voidaan muodostaa näkemys liikennejärjestelmän suurten kehittämishankkeiden merkityksestä ja vaikutuksista sataman tulevaisuudelle. - Tuottaa aineistoa Merten moottoritie- konseptin valmistelua varten Itämeren alueella. Tehty selvitys mahdollistaa Hangon sataman tulevaisuuskeskustelun käynnistämisen, jonka pohjalta tulee pystyä päättämään mahdollisimman nopeasti pitkän aikavälin tavoitteesta ja käynnistää siihen liittyvät valmistelut ja kehittämistoimenpiteet. Työtä ohjanneessa työryhmässä toimeksiantajia ovat edustaneet: Satamajohtaja Paavo Lyytikäinen Elinkeinojohtaja Helena Winter Toimitusjohtaja Anders Ahlvik Toimitusjohtaja Tor-Leif Söderlund Hangon satama Uudenmaan liitto Raaseporin elinkeinokeskus Länsi-Uudenmaan kauppakamari Selvityksen laatimisessa konsulttina on ollut Strafica Oy:n, EP-Logistics Oy:n, Insinööritoimisto Logisma Oy:n ja Innodea Consulting Ky:n muodostama konsulttiyhteenliittymä. Projektipäällikkönä selvityksessä on toiminut Markku Kivari Strafica Oy:stä. Strafica on vastannut työssä maaliikenteen ja maankäyttöanalyysien tekemisestä sekä raportin viimeistelystä. Risto Hyppönen Logisma Oy:stä sekä Hanna Pajunen-Muhonen Innodea Consulting Ky:stä ovat yhdessä vastanneet elinkeinoelämän toimijoiden haastatteluista ja logistisen toimintaympäristöprofiilin laatimisesta sekä sataman kehittämisstrategioiden suunnittelusta. Raimo Salmenkari EP-Logistics Oy:stä on vastannut satamaan liittyvien kehittämistoimenpiteiden suunnittelusta ja mitoittamisesta. Vaihtoehtojen muodostaminen ja arviointi sekä kehittämistoimenpidesuositukset on tehty konsulttiryhmän yhteistyönä. Hangon satama Hangossa helmikuussa

4 SISÄLTÖ ESIPUHE3 SISÄLTÖ 4 TIIVISTELMÄ...7 SAMMANDRAG JOHDANTO NYKYTILAN KUVAUS HANGON SATAMA Resurssit Tavaravirrat LÄNSI-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Elinkeinorakenne ja teollisen toiminnan sijoittuminen Maankäytölliset valmiudet Liikennejärjestelmä LOGISTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITYSTRENDIT GLOBAALIT JA EUROOPPA TASON TRENDIT ITÄMEREN ALUEEN TRENDIT SUOMEN JA VENÄJÄN KULJETUSTEN KEHITTYMINEN MERIKULJETUSTEN KEHITTYMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET JA TAVOITETILAN MÄÄRITTÄMINEN HANGON SATAMAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTEET SWOT-ANALYYSI JA KEHITTÄMISEN VISIO SWOT-analyysi Hangon sataman kehittämisvisio UUDENMAAN LOGISTISET KEHITTÄMISTARPEET Tausta Toimintaympäristöprofiili ja kehittämistarpeet LÄNSI-UUDENMAAN LOGISTISET KEHITTÄMISTARPEET Tausta Toimintaympäristöprofiili ja kehittämistarpeet YMPÄRISTÖTEKIJÄT VAIHTOEHTOISET KEHITTÄMISLINJAT KEHITTÄMISLINJOJEN MÄÄRITTELY TOIMINTA NYKYISISSÄ PUITTEISSA (VE A) Länsisatama Ulkosatama KASVU NYKYISTEN RESURSSIEN KÄYTTÖÄ TEHOSTAEN (VE B) Länsisatama Ulkosatama KASVU SATAMAA NYKYTOIMINTAMALLILLA LAAJENTAEN (VE C) Länsisatama Ulkosatama Liikenne KASVU SATAMAA LAAJENTAEN JA KONTTILIIKENNETTÄ KASVATTAEN (VE D) Länsisatama Ulkosatama Liikenne KASVU LAAJENTAEN TOIMINTAA UUTEEN SATAMAAN KONTTILIIKENNETTÄ KASVATTAEN (VE E) Länsisatama Ulkosatama

5 5.7 KASVU KESKITTÄEN KOKO TOIMINTA UUTEEN SATAMAAN KONTTILIIKENNETTÄ KASVATTAEN (VE F) Länsisatama Ulkosatama KEHITTÄMISLINJOJEN ARVIOINTI SATAMAKAPASITEETTI TERMINAALITOIMINNAN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT SATAMAORGANISAATION KEHITTÄMINEN SATAMAN YRITYSTALOUDELLISET VAIKUTUKSET SATAMAN YHTEISKUNNALLISET JA KUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET ASUMISELLE, YMPÄRISTÖLLE JA TURV ALLISUUDELLE TOTEUTTAMISKELPOISUUS JA RISKIT YHTEENVETO ERI KEHITTÄMISLINJOJEN VAIKUTUKSISTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET HANGON SATAMAN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET Länsisatama Ulkosatama KEHITTÄMISSUOSITUS LÄHDELUETTELO LIITE 1 KEHITTÄMISLINJOJEN HANKEKORTIT LIITE 2 LÄNSI-UUDENMAAN MAANKÄYTTÖHAASTATTELUJEN KUNTAKOHTAISET YHTEENVEDOT LIITE 3 VUOLOG-HANKKEESSA TEHTYJEN MAANKÄYTTÖHAASTATTELUJEN KUNTAKOHTAISET YHTEENVEDOT LIITE 4 WORKSHOPIN OSALLISTUJAT

6 6

7 TIIVISTELMÄ Hangon satama on viime vuosina vahvistanut asemaansa merkittävänä vienti- ja tuontiliikenteen ja transitoliikenteen satamana. Satamassa on ollut myös matkustajaliikennettä, mutta operaattorina toimineen Superfast Ferries:in siirrettyä toimintansa Helsinkiin vuoden 2006 lopussa, matkustajaliikenteessä on ainakin väliaikainen tauko. Hangon sataman ja sen liikennemäärien kasvun jatkuminen tulevaisuudessa luo mahdollisuuksia logistiikkaan liittyvän elinkeinotoiminnan kehittämiselle Hangon satamassa sekä koko Länsi-Uudellamaalla. Hangon sataman toimintaedellytysten selvittäminen sekä kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen on tarpeen sataman sekä satamaan kytkeytyvien elinkeinojen ja toimintojen tulevaisuuden strategian määrittämiseksi. Työssä on laadittu nykytilan analyysin, logistisen toimintaympäristön analyysin sekä logististen kehitystrendien pohjalta kuusi vaihtoehtoista kehittämislinjaa, ja arvioitu näiden toimintalinjojen vaikutusta Hangon sataman toimintaedellytyksiin pitkällä, noin 20 vuoden aikajänteellä. Arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomioita sataman toimintaedellytysten säilymiseen, jolloin lähtökohtana on ollut vähintään nykyisen markkinaosuuden säilyttäminen. Arvioinnin taustalla on Itämeren alueen kuljetusmarkkinoiden yleisen kehityksen ja Hangon sataman nykyisten päätavaravirtojen ja avainasiakkaiden pohjalta laaditut tavaravirtojen kehitysennusteet vuoteen 2025 saakka. Tarkasteltavat kehittämislinjat ovat olleet: A. Toiminta nykyisissä puitteissa B. Kasvu nykyisten resurssien käyttöä tehostaen C. Kasvu satamaa nykytoimintamallilla laajentaen D. Kasvu satamaa laajentaen ja konttiliikennettä kasvattaen E. Kasvu laajentaen toimintaa uuteen satamaan konttiliikennettä kasvattaen F. Kasvu keskittäen koko toiminta uuteen satamaan konttiliikennettä kasvattaen. Vaihtoehdossa A oletetaan, että sataman käytössä olevat resurssit pysyvät ennallaan ja toimintatavat sekä työvuorojen määrät pysyvät nykyisen kaltaisena. Vaihtoehdossa B olettamuksena on, että kiinteiden resurssien määrää ei lisätä. Sataman toimintaa tehostetaan kuitenkin siirtymällä alusten lastauksessa ja terminaalitoiminnoissa kolmeen vuoroon kaikkina viikonpäivinä. Arviointi osoittaa, että jatkaminen ilman kehittämistoimenpiteitä (VE A) tai tyytyminen pelkästään VE B:n mukaisiin toiminnan tehostamistoimenpiteisiin johtavat kilpailukyvyn hiipumiseen ja markkinaosuuksien vähenemiseen jo vuoteen 2015 mennessä, mikä heikentää sataman toimintaedellytyksiä. Vaihtoehdossa C ajatuksena on etsiä kasvu-uraa, joka turvaisi sataman nykyisen kaltaisen liiketoiminnan kilpailukykyisen jatkuvuuden tuhoamatta liikaa Hangon kaupunkikuvaa ja rakennetta. Mitoituksen perustekijöinä ovat riittävät rahtivolyymit ja kuljetusfrekvenssit. Markkinaosuuksien säilyttäminen edellyttää varautumista yksikköliikenteen palvelujen kehittämiseen. Vaihtoehto C ei pysty täysin vastaamaan yksikköliikenteen ennakoituun kehitykseen tarkasteluaikajänteellä. Sataman kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää varautumista vaihtoehtojen D, E ja F mukaiseen mitoitukseen. Vaihtoehdon D taustalla on ajatus yritysten logistiikkavirtojen konsolidoinnista, joka saattaa johtaa tarpeeseen panostaa RORO-liikenteen lisäksi myös kontteihin. Vaihtoehto E tarkastelee vaihtoehdossa D kuvatun toiminnan laajuuden toteuttamista säilyttämällä Länsi- ja ulkosatama nykyisen suuruisina ja rakentamalla laajennukset uuteen satamaan. Vaihtoehdossa F kartoitetaan koko satamatoiminnan siirtämistä 7

8 uuteen satamaan. Nämä vaihtoehdot edellyttävät kehittämistoimenpiteitä valtatiellä 25 ja Hanko-Hyvinkää radalla. Vaihtoehtojen arvioinnin pohjalta voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 1) Vaihtoehdot C ja D voidaan nähdä yhden kehittämispolun peräkkäisinä toteutusvaiheina, vastaavasti vaihtoehdot (C), E ja F voidaan nähdä tehokkaaseen konttisatamaan johtavana peräkkäisten toimenpiteiden kehittämispolkuna. 2) Hangon kaupunkikuvan ja Tulliniemen suojelualueen asettamat reunaehdot voivat muodostua käytännössä nykypaikalla kehittämistä rajoittavaksi tekijäksi. 3) Välittömästi käynnistetään vaihtoehdon C mukaisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sekä sataman siirtämistä selvittävä esiselvitys, jotta voidaan arvioida vaihtoehdon E mukaisen kehittämispolun realistisuus pitkällä aikavälillä. Esiselvityksen valmistuttua tehdään nopeasti päätös vaihtoehtojen D ja F väliltä. 8

9 SAMMANDRAG Hangö hamn har de senaste åren stärkt sin ställning som en betydande hamn med såväl export-, import- som transitotrafik. Passagerartrafik har också förekommit i hamnen, men när operatören Superfast Ferries i slutet av år 2006 flyttade sin verksamhet till Helsingfors, uppstod det, åtminstone för tillfället, avbrott i passagerartrafiken. En fortsatt tillväxt i Hangö hamn och av dess trafikmängder gör det möjligt att i framtiden utveckla näringsverksamhet i anslutning till logistiken, såväl i Hangö hamn som i hela Västra Nyland. För att definiera framtidsstrategin för hamnen och för näringarna och funktionerna i anslutning till den är det nödvändigt att utreda verksamhetsförutsättningarna för Hangö hamn och att identifiera dess utvecklingsmöjligheter. På basis av en analys av nuläget och av den logistiska verksamhetsmiljön samt utgående från logistiska utvecklingstrender har sex alternativa utvecklingslinjer utarbetats och verksamhetslinjernas konsekvenser för Hangö hamns verksamhetsförutsättningar har bedömts för en längre tidsrymd på ca 20 år. I bedömningen har man fäst särskild uppmärksamhet vid att bevara hamnens verksamhetsförutsättningar och utgångspunkten har varit att bevara åtminstone den nuvarande marknadsandelen. Den allmänna utvecklingen inom transportmarknaden i Östersjöområdet och de nuvarande huvudgodsströmmarna i Hangö hamn samt utvecklingsprognoserna fram till år 2025, som har upprättats utgående från nyckelkunderna, har utgjort bakgrunden i bedömningen. Utvecklingslinjerna som har granskats: G. Verksamhet inom nuvarande ramar H. Tillväxt genom att effektivare använda befintliga resurser I. Tillväxt genom att utvidga hamnen enligt nuvarande modell J. Tillväxt genom att utvidga hamnen och utöka containertrafiken K. Tillväxt genom att utvidga verksamheten i en ny hamn genom att utöka containertrafiken L. Tillväxt genom att koncentrera all verksamhet till en ny hamn och utöka containertrafiken. I alternativ A antas att hamnens nuvarande resurser förblir intakta och att verksamhetssätten samt antalet arbetsskift inte ändrar. I alternativ B antas att de permanenta resurserna inte utökas. Hamnverksamheten effektiveras dock genom att vid lastningen av fartyg och i terminalfunktionerna övergå till tre skift alla dagar i veckan. Bedömningen påvisar att konkurrenskraften tynar och att marknadsandelarna minskar redan före år 2015 om man fortsätter utan utvecklingsåtgärder (VE A) eller enbart nöjer sig med effektivare verksamhetsåtgärder enligt VE B, vilket försvagar hamnens verksamhetsförutsättningar. Tanken med alternativ C är att ta fram en tillväxtkarriär som skulle trygga en konkurrenskraftig fortsättning lik den nuvarande affärsverksamheten, utan att förstöra stadsbilden och strukturen i Hangö allt för mycket. Tillräckliga fraktvolymer och transportfrekvenser är grundfaktorerna för dimensioneringen. För att kunna bevara marknadsandelarna krävs det beredskap för att utveckla enhetstrafiktjänsterna. Alternativ C kan inte under den granskade tidsrymden helt svara på enhetstrafikens prognostiserade utveckling. Det förutsätter en dimensionering enligt alternativen D, E och F för att hamnens konkurrenskraft skall kunna bevaras. Bakom alternativ D ligger tanken att konsolidera företagens logistikströmmar, vilket kan leda till behovet att förutom på RORO-trafiken också satsa på containers. Alternativ E granskar genomförandet av verksamhetens omfattning 9

10 som beskrivs i alternativ D genom att bevara Västra och Yttre hamnens nuvarande storlek och bygga utvidgningarna i en ny hamn. I alternativ F kartläggs flyttningen av hamnverksamheten till en ny hamn. På basis av utvärderingen av alternativen kan följande slutledningar göras: 4) Alternativen C och D kan ses som en följdaktivitet med utbyggnadsetapper, motsvarande kan alternativen (C), E och F betraktas som en följdaktivitet med åtgärder som leder till en effektiv containerhamn. 5) Specialvillkoren som stadsbilden i Hangö och Tulluddens skyddsområde ställer kan i praktiken utgöra faktorer som begränsar utvecklingen på den nuvarande platsen. 6) Planering och utförande enligt åtgärderna i alternativ C och en förutredning som klarlägger flyttningen av hamnen inleds omedelbart, så att följdaktivitetens realism i alternativ E kan bedömas på lång sikt. När förutredningen är klar fattas omgående ett beslut om valet mellan alternativ D och F. 10

11 1 JOHDANTO Hangon satama on viime vuosina vahvistanut asemaansa merkittävänä vienti- ja tuontiliikenteen sekä transitoliikenteen satamana. Satamassa on ollut myös matkustajaliikennettä, mutta operaattorina toimineen Superfast Ferries:in siirrettyä toimintansa Helsinkiin vuoden 2006 lopussa, matkustajaliikenteessä on ainakin väliaikainen tauko. Hangon sataman ja sen liikennemäärien kasvun jatkuminen tulevaisuudessa luo mahdollisuuksia logistiikkaan liittyvän elinkeinotoiminnan kehittämiselle Hangon satamassa sekä koko Länsi-Uudellamaalla. Hangon sataman toimintaedellytysten selvittäminen sekä kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen on tarpeen sataman sekä satamaan kytkeytyvien elinkeinojen ja toimintojen tulevaisuuden strategian määrittämiseksi Keskeinen Hangon sataman toimintaedellytys on toimivat liikenneyhteydet kotimaassa mutta myös ulkomaille aina lastin tilaajalle/lähettäjälle saakka. Keskeisiä kysymyksiä takamaaliikenneyhteyksien kehittämisessä ovat mm. Vt 25 parantaminen Hyvinkäälle saakka, Hanko-Hyvinkää radan sähköistys ja kantavuuden parantaminen sekä Kt 51 parantaminen. Yhtenä tämän työn tavoitteena on tuottaa myös aineistoa ko. liikennehankkeiden tarpeen ja ajoituksen määrittämisen tueksi. EU:n liikennepolitiikassa on nostettu yhdeksi prioriteettihankkeeksi koko meriliikenteen kuljetusketjun toimivuuden parantaminen siten, että syntyvien kuljetusten laatukäytävien avulla pyritään siirtämään tavaravirtoja maanteiltä merille ja junaan sekä edistämään alueiden kytkeytymistä sisämarkkinoille. Tavoitteen toteutumiseksi komissio on esittänyt ns. Merten moottoritie -hankkeiden perustamista. Merten moottoriteiden avulla pyritään edistämään intermodaalisten meriliikenteeseen perustuvien logististen laatukäytävien syntymistä Eurooppaan. Hangon satama yhdessä Rostockin sataman kanssa on yksi Merten moottoritie hankkeeksi hyväksytyistä satamapareista Itämeren piirissä. Kuva 1 50 km, 100 km ja 150 km etäisyysvyöhykkeet Hangosta. 11

12 Länsi-Uusimaa muodostuu kolmesta seutukunnasta: Helsingin seutukunnasta, Lohjan seutukunnasta ja Tammisaaren seutukunnasta. Aluepoliittiseen lainsäädäntöön perustuva aluekeskus- ja kaupunkiohjelmatyö jakaa Uudenmaan maakunnan yhteistoimintaalueisiin, joita ovat Hiiden alue (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti), Hyvinkään-Riihimäen alue, KUUMA-alue, pääkaupunkiseutu ja Raaseporin alue (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Tämä selvitystyön painopiste on Hangon sataman sijainnista johtuen pääosin Raaseporin alueella, mutta myös Hiiden aluetta on ollut mukana arvioinneissa ja työn aikaisessa vuorovaikutuksessa. Hangon sataman liikenteen luoman kehittämispotentiaalin tehokas hyödyntäminen edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistä strategiaa. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut tunnistaa Hangon sataman ja koko Raaseporin alueen yhteinen logistiikan kehityspolku sekä sen edellyttämät konkreettiset toimenpiteet ja niiden ajoitus. Työn tavoitteina on ollut : - Arvioida Hangon sataman toimintaedellytyksiä Uudenmaan, valtakunnan tason sekä Itämeren alueen logistisessa toimintaympäristössä - Tunnistaa Hangon sataman toimintaan liittyvien elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Raaseporin, Länsi-Uudenmaan ja Uudenmaan mittakaavassa - Tunnistaa liikennejärjestelmän palvelutason ja sataman toimintaedellytysten vuorovaikutus siten, että voidaan muodostaa näkemys liikennejärjestelmän suurten kehittämishankkeiden merkityksestä ja vaikutuksista sataman tulevaisuudelle - Tuottaa aineistoa Merten moottoritie- konseptin valmistelua varten. Tutkimuksen aikajänne tavoitetilan työstämisen osalta ulottuu vuoden päähän, mutta työssä konkretisoidaan myös lähiajan (vuoteen 2015) toimenpiteet, joita voidaan hyödyntää mm. Merten moottoritie konseptiin liittyvässä valmistelutyössä. 12

13 2 NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Hangon satama Hangon satama on Hangon kaupungin liikelaitos. Se toimii kahdessa erillisessä paikassa Hankoniemen kärjessä. Satama on perustettu vuonna 1872 kaksi vuotta ennen Hangon kaupungin perustamista. Kuva 2 Hangon satama (kuva Hangon sataman internet-sivulta). Länsisatama on Roro-yksikköliikenteeseen ja paperin vientiin erikoistunut satamanosa. Satama hoitaa myös konttiliikennettä sekä Roro-toimintoihin liittyvää matkustajaliikennettä. Länsisataman alue rajoittuu maan puolelta Hangon kaupungin asuntoalueisiin tai muuhun kaupunkirakenteeseen. Ulkosatama on autojen tuontiin erikoistunut satamanosa. Siellä hoidetaan myös vähäistä kemikaaliliikennettä. Suuri osa ulkosataman maa-alueesta on Suomen Vapaasatama Oy:n hallinnassa. Vapaasatamassa hoidetaan autojen varastointi sekä maahantuontihuollot. Ulkosatama rajoittuu maan puolella luonnonsuojelualueisiin tai Hangon kaupunkirakenteeseen Resurssit Sekä Länsi- että Ulkosataman laivapaikat ovat peräporttipaikkoja. Taulukossa 1 on esitetty luettelo satamanosien laivapaikoista ja niiden päämitoista ja käyttöasteista vuoden 2005 liikenteellä. 13

14 Taulukko 1 Laivapaikat ja niiden käyttöasteet. Laivapaikka Pituus m Syväys m Ka 24 h Ka 16 h Länsisatama RoRo ,0 27 % 54 % RoRo ,3 35 % 69 % RoRo ,3 16 % 31 % RoRo ,0 16 % 31 % RoRo ,8 20 % 39 % Muu laituri 120 6,8 Ulkosatama OH ,2 14 % 27 % OH ,2 13 % 25 % Länsisataman RoRo 1 laituri on varustettu 40 tonnin monitoiminosturilla, joka sopii myös konttien käsittelyyn. Satamassa on lisäksi konttien nostoon tarkoitettu mobiilinosturi, jota käytetään lähinnä laivapaikoilla RoRo 2 ja 4. RoRo 5 paikalla on säädettävä 2- tasoramppi, jolta voidaan lastata suoraan laivojen pää- ja sääkannelle. Nykyisellä kaksivuorotyöllä laivapaikkojen RoRo 1 ja 2 käyttöasteet ovat niin korkeat, että odotusta ja laivojen siirtoja syntyy ajoittain. Länsisataman laivapaikkojen kokonaiskäyttöastekin lähentelee rajaa, jossa satunnaisia odotuksia alkaa esiintyä. RoRo 4 ja 5 ovat kapean ramppinsa vuoksi ja RoRo 4 myös pituutensa vuoksi sopimattomia tulevan sukupolven laivoille. Ulkosataman paikat OH 1 ja OH 2 ovat autolaivoille mitoitettuja peräporttipaikkoja. Niiden kapasiteetti riittää käyttöasteella arvioiden Ulkosataman tarpeisiin. Taulukossa 2 esitetty sataman alueella olevat tavaran säilyttämiseen ja käsittelyyn soveltuvat kenttätilat ja niiden lasketun käyttöasteen vuoden 2005 liikenteellä. Luettelossa olevien alueiden lisäksi Hangon teollisuusalueella on tilapäistä autojen varastointi- sekä rekkojen pysäköintialuetta noin 40 ha. Taulukko 2 Tavaran käsittely- ja säilytyskentät. Kenttä Pinta-ala m2 Ka 24 h Länsisatama % Laituri Laituri Laituri Muualla Ulkosatama % Länsisataman kenttien käyttöaste on keskimäärinkin hyvin korkea. Kenttien mitoittava tekijä on viikonloppuliikenne, jolloin satamaan kerääntyy normaalia useamman laivan rahtiyksiköt. Kenttätila onkin muodostunut Länsisataman pullonkaulaksi. Ulkosataman säilytyskentät ovat nykyisellä liikennevolyymilla jatkuvasti maksimikäytössä. Länsisataman terminaalitiloja käytetään lähinnä paperirullien varastointiin ja käsittelyyn. Vanhat suojellut Englanninmakasiini ja Voimakasiini eivät sovellu nykyaikaiseen rahdinkäsittelyyn. Ulkosataman rakennetut tilat ovat pääasiassa autojen maahantulohuollon tiloja (taulukko 3). 14

15 Taulukko 3 Kylmät ja lämpimät varasto- ja käsittelytilat. Terminaali Pinta-ala m2 Länsisatama T T T T Englannin makasiini Voimakasiini Matkustajaterminaali 800 Ulkosatama Hangon satamaan johtaa mereltä eteläkaakosta lyhyt ja helppokulkuinen 13.0 m kulkusyvyinen väylä, jonka jääolot ovat normaaleina jäätalvina hyvin helpot. Väylällä voi käyttää normaalia matkanopeutta. Lännestä tähän yhtyy sataman läheisyydessä 9,0 m:n jäänmurtajaväylä, joka jatkuu itään Koverharin väylään saakka. Satamassa käyvät alukset käyttävät yleensä 13 m väylää. Ulkosatamassa käyvät alukset käyttävät 9 m väylää hankalissa sääoloissa. Länsisatamassa 13 m väylä jatkuu suoraan syvälaiturille (RORO 1). Alukset peruuttavat Länsisataman laivapaikoille. Kääntymisalue on syvä ja avara, mutta altis mereltä puhaltaville tuulille. Ulkosatamaan johtaa sisääntuloväyliltä kapeat 7,3 m väylät. Kääntymisalue on ahdas ja kallioiden ja karikkojen reunustama. Kovat tulet estävät varsinkin isompien autolaivojen operoinnin, jolloin ne puretaan Länsisatamassa jo muutenkin kuormitetuilla laivapaikoilla Tavaravirrat Kuljetusmäärät Hangon sataman tavaraliikenne koostuu tuonnista ja viennistä sekä Venäjän transitoliikenteestä, joka on pääasiassa autotuontia. Viennin peruskuorma muodostuu paperirullista, joita kuljetettiin vuonna 2005 noin tonnia. Valtaosa yksiköimättömästä viennistä on paperirullien STORO kuljetusta. Yksiköimätön tuonti koostuu taas pääosin autoista. Hangon sataman yksikköliikenteen muuntautuminen junalauttasatamasta RoRosatamaksi alkoi 1990 luvun puolivälissä. Kuljetettavat tavaramäärät ja Hangon markkinaosuus perävaunukuljetuksista lähti vahvaan kasvuun vuonna Samalla yksikköliikenteen painopiste siirtyi Ulkosatamasta Länsisatamaan. Vuonna 2001 alkanut Superfast liikenne toi Hankoon myös kuljettajallisten rekkojen merikuljetukset ja matkustajaliikenteen. Taulukko 5 havainnollistaa Hangon RoRo-liikenteen rahtitonnien kehitystä. Matkustajaliikenteellä ei Hangon satamalle ole kovin suurta merkitystä. 15

16 Taulukko 4 Hangon sataman tavaravirrat ja matkustajat. (Lähde: Merenkulkulaitos) Vienti tonnia vienti 2003 vienti 2004 vienti 2005 vienti 2006 Vienti yhteensä Vienti suuryksiköissä Yksiköimätön vienti Transitovienti Kotimaan rannikkoliikenne Rahti Hangosta yhteensä Tuonti tonnia tuonti 2003 tuonti 2004 tuonti 2005 tuonti 2006 Tuonti yhteensä Tuonti suuryksiköissä Yksiköimätön tuonti Transitotuonti Kotimaan rannikkoliikenne Rahti Hankoon yhteensä Tavaravirrat tonnia Rahti yhteensä Matkustajat kpl Matkustajaliikenne Hangosta Matkustajaliikenne Hankoon Matkustajaliikenne yhtensä Kuva 3 Hangon sataman RoRo-liikenteen kehitys. Lähde: Merenkulkulaitos. Suomen RoRo-liikenne suuntautuu pelkistäen kolmeen putkeen : Ruotsin suunta, Via Baltica suunta ja Etelä-Itämeren suunta. Hangon satama on mukana lähinnä vain viimeksi mainitussa suunnassa, jossa sen asema on varsin vahva. Kuva 4 havainnollistaa suurimpien RoRo-satamien markkinaosuuskehitystä vuodesta

17 Helsingin satama on Hangon suurin kilpailija Etelä-Itämeren RoRo-markkinoilla. Turku ja Naantali ovat vahvoja lähinnä Ruotsin liikenteessä. Haminan satama on uutena tulossa mukaan Itämeren RoRo-liikenteeseen. Haminan markkinaosuuden kasvu näkyy suurimpien RoRo-satamien yhteenlasketun markkinaosuuden lievänä laskuna 2000-luvulla. RoRo-liikenteen osuus Suomen merikuljetusmarkkinoista on ollut voimakkaassa kasvussa. Keskimääräinen kasvu vuodesta 1993 lähtien on ollut 8 % vuodessa. Siten yllä kuvatuista pienenevistä markkinaosuuksista huolimatta Hangon ja Helsingin RoRorahtimäärät ovat kasvussa. Hangon RoRo-liikenteen peruskuorman muodostavat paperirullien STOROvientikuljetukset. Nämä muodostavat RoRo:na kuljetetuista rahtitonneista lähes puolet. Kuva 4 RoRo liikenteen suurimpien satamien markkinaosuudet. Lähde: Merenkulkulaitos. Konttiliikenne on Länsisataman toinen tärkeä ja kasvava kuljetusmuoto. Konttitoiminnot on toteutettu pienimuotoisina ilman varsinaista kontti-infrastruktuuria. Hangon markkinaosuus on kuudenneksi suurimpana 4 % Suomen satamien konttiliikenteestä. 17

18 Kuva 5 Hangon sataman konttiliikenne. Lähde: Merenkulkulaitos. Osa konttikuljetuksista perustuu rannasta rantaan konteista eli muuksi rahdiksi varatun tavaran kuljetuksiin konteissa sääkannella. Hangon konttiliikenteen varsinainen markkina on Keski-Euroopan ja Suomen välillä ohi perinteisten konttihubien kuljetettavat kontit. Aitoja konttiasiakkaita Hangolla on suhteellisen vähän. Konttiliikenteen satamatoiminta on Suomessa hyvin keskittynyttä. Neljä suurinta konttisatamaa hoitaa noin 90 % liikenteestä. Konttiliikenne on tällä hetkellä Suomen merikuljetusten voimakkaimmin kasvava segmentti. Keskimääräinen vuosikasvu Suomen satamissa on vuodesta 1993 ollut 10 % ja kasvu on transitoliikenteen voimakkaan kasvun vuoksi viime aikoina kiihtynyt. 18

19 Kuva 6 Suomen konttiliikenteen markkinaosuudet. Lähde: Merenkulkulaitos. Uusien henkilö- ja pakettiautojen tuonti muodostaa Ulkosataman varsinaisen liiketoiminnan. Autotuonnin lisäksi ulkosatamassa on pieni määrä kemikaaliliikennettä. Autofeederlaivat käyttävät ensisijaisesti Ulkosataman laivapaikkoja. Autoja tuodaan myös RoRolaivoilla Länsisatamaan, josta autot siirretään Vapaasataman varastokentille ajamalla kaupungin läpi. Huonoissa sääoloissa myös autolaivat saattavat purkaa Länsisatamassa. Suomen automarkkinat ovat hitaassa suhdanteiden mukaan heiluvassa nousussa. Hangon sataman markkinaosuus Suomen autotuonnista on 60 % tietämissä. Venäjän autotransito on viime vuosina kasvanut nopeasti ja ylittää Suomen tuonnin jo yli kolminkertaisesti. Hangon markkinaosuus autotransitosta on yli 50 %. Transitomarkkinoiden odotetaan kasvavan nopeasti vielä useita vuosia. Kuljetusvolyymien jatkuvuus yli 10 vuoden aikajaksolla on kuitenkin arvailujen varassa. Kuljetusten suuntautuminen Suomessa pääosa tuonnista ja viennistä kytkeytyy lähialueelle Uudellemaalle. Tuontikuljetuksia suuntautuu jonkin verran myös Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Vientikuljetukset kertyvät jonkin verran laajemmalta alueelta, eli jo mainittujen maakuntien lisäksi kuljetuksia tulee myös Satakunnasta ja Keski-Suomesta ja jonkin verran Päijät-Hämeestä ja Itä-Uudeltamaaltakin. 19

20 Kuva 7 Kotimaan tieliikenteen tavaravirtojen suuntautuminen maakunnittain (Tieliikenteen tavarakuljetustilasto). 2.2 Länsi-Uudenmaan toimintaympäristö Elinkeinorakenne ja teollisen toiminnan sijoittuminen Uudellamaalla oli vuonna 2004 yhteensä noin työpaikkaa, joista Länsi- Uudellamaalla sijaitsi noin työpaikkaa (8 %). Länsi-Uudellamaalla työpaikoista noin puolet sijoittuu Lohjalle ja Kirkkonummelle ja kolmannes Raaseporin alueelle. Toimialoittain tarkasteltuna teollisuus korostuu erityisesti Hangossa ja Pohjassa, joissa molemmissa noin 40 % työpaikoista on teollisuudessa. Hangossa korostuu lisäksi muihin kuntiin nähden kuljetus- ja varastotoiminta. Alkutuotannon merkitys korostuu erityisesti Inkoossa. Palvelusektorin työpaikkoja on puolestaan suhteellisesti eniten Tammisaaressa ja Karjaalla. 20

21 Työpaikat toimialoittain (10-jako) Raaseporin alueen kunnissa ja Lohjalla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hanko Tammisaari Karjaa Inkoo Pohja Lohja Uusimaa yht. Toimiala tuntematon (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (F) Rakentaminen (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D) Teollisuus (C) Kaivostoiminta ja louhinta (A-B) Maa- ja metsätalous Kuva 8 Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain Raaseporin alueen kunnissa, Lohjalla ja Uudellamaalla (Tilastokeskus 2006). Teollisuuden roolia kuntien elinkeinona voidaan karkeasti hahmottaa myös nykyisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuskannan sijainnin ja volyymien pohjalta. Kuvassa 9 on esitetty teollisuus- ja varastorakennusten sijoittuminen Uudellamaalla. Kuvasta voidaan havaita teollisuus- ja varastoalueiden keskittyneen pääkaupunkiseudulle, pääradan ja Lahdentien varteen sekä Hanko-Hyvinkää akselille Lohjalla. Pääkaupunkiseudulla teollisuus- ja varastointi on keskittynyt sisääntuloväylien välittömään läheisyyteen sekä Kehä III:n varrelle. Raaseporin-Hiiden alueella teollisuus- ja varastorakentaminen on vahvasti keskittynyt Hankoniemelle sekä valtatien 25 varrelle Tammisaaressa, Karjaalla ja Lohjalla. 21

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN FCG Planeko Oy Hangon kaupunki / Hangö stad KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN 0104-C9376 22.9.2009 LUONNOS / UTKAST FCG Planeko Oy Kantakaupungin yleiskaava I SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleiskaava-alue/

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1 Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari 31.8.2007 31.8.2007 Page 1 Varustamotoiminta Itämerellä Bore 31.8.2007 Page 2 Bore on perustettu 1897 hoitamaan matkustajaliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 453/2006 vp Helsinki Lohja-moottoritien liikennemäärien kasvu Eduskunnan puhemiehelle Valtatien 1, E18-moottoritien viimeisen osuuden Lohja Muurla rakentaminen on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Lasse Oksanen / XXXXX

Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Lasse Oksanen / XXXXX Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 26.10.2016 Lasse Oksanen / XXXXX Yara Suomessa ja Savossa 26.10.2016 Lasse Oksanen / XXXXX Yara Suomessa Kolme tuotantolaitosta: Siilinjärvi,

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot