Hangon sataman logistiikkaselvitys
|
|
- Ahti Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hangon sataman logistiikkaselvitys Hanko
2 2
3 ESIPUHE Uudenmaan liitto, Hangon Satama, Raaseporin elinkeinokeskus sekä Länsi-Uudenmaan kauppakamari ovat teettäneet Hangon sataman logistiikkaselvityksen, jonka tavoitteena on ollut luoda Hangon sataman, Raaseporin alueen ja koko Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämän yhteinen Hangon sataman kehittämiseen tukeutuva kehittämisstrategia. Näkökulmana on ollut erityisesti Hangon sataman toimintaedellytysten ja kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen koko Länsi-Uudenmaan toimintakentässä sekä osana koko eteläisen Suomen logistista palvelutarjontaa, ottaen huomioon sataman nykyiset vahvuudet sekä Venäjän kuljetusmarkkinoiden kehittyminen ja niihin liittyvät mahdollisuudet. Tutkimuksen aikajänne tavoitetilan työstämisen osalta ulottui noin vuoden päähän, mutta työssä on kartoitettu ja konkretisoitu myös lähiajan kehittämistoimenpiteiden tarvetta ja merkitystä osana pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksia. Tavoitetilakeskustelun tueksi työssä järjestettiin sataman asiakkaille ja alueen elinkeinoelämän toimijoille suunnattu kehittämisseminaari. Selvityksen tavoitteena on ollut: - Arvioida Hangon sataman toimintaedellytyksiä Uudenmaan, valtakunnan tason sekä Itämeren alueen logistisessa toimintaympäristössä. - Tunnistaa Hangon sataman toimintaan liittyvien elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Raaseporin, Länsi-Uudenmaan ja Uudenmaan mittakaavassa. - Tunnistaa liikennejärjestelmän palvelutason ja sataman toimintaedellytysten vuorovaikutus siten, että voidaan muodostaa näkemys liikennejärjestelmän suurten kehittämishankkeiden merkityksestä ja vaikutuksista sataman tulevaisuudelle. - Tuottaa aineistoa Merten moottoritie- konseptin valmistelua varten Itämeren alueella. Tehty selvitys mahdollistaa Hangon sataman tulevaisuuskeskustelun käynnistämisen, jonka pohjalta tulee pystyä päättämään mahdollisimman nopeasti pitkän aikavälin tavoitteesta ja käynnistää siihen liittyvät valmistelut ja kehittämistoimenpiteet. Työtä ohjanneessa työryhmässä toimeksiantajia ovat edustaneet: Satamajohtaja Paavo Lyytikäinen Elinkeinojohtaja Helena Winter Toimitusjohtaja Anders Ahlvik Toimitusjohtaja Tor-Leif Söderlund Hangon satama Uudenmaan liitto Raaseporin elinkeinokeskus Länsi-Uudenmaan kauppakamari Selvityksen laatimisessa konsulttina on ollut Strafica Oy:n, EP-Logistics Oy:n, Insinööritoimisto Logisma Oy:n ja Innodea Consulting Ky:n muodostama konsulttiyhteenliittymä. Projektipäällikkönä selvityksessä on toiminut Markku Kivari Strafica Oy:stä. Strafica on vastannut työssä maaliikenteen ja maankäyttöanalyysien tekemisestä sekä raportin viimeistelystä. Risto Hyppönen Logisma Oy:stä sekä Hanna Pajunen-Muhonen Innodea Consulting Ky:stä ovat yhdessä vastanneet elinkeinoelämän toimijoiden haastatteluista ja logistisen toimintaympäristöprofiilin laatimisesta sekä sataman kehittämisstrategioiden suunnittelusta. Raimo Salmenkari EP-Logistics Oy:stä on vastannut satamaan liittyvien kehittämistoimenpiteiden suunnittelusta ja mitoittamisesta. Vaihtoehtojen muodostaminen ja arviointi sekä kehittämistoimenpidesuositukset on tehty konsulttiryhmän yhteistyönä. Hangon satama Hangossa helmikuussa
4 SISÄLTÖ ESIPUHE3 SISÄLTÖ 4 TIIVISTELMÄ...7 SAMMANDRAG JOHDANTO NYKYTILAN KUVAUS HANGON SATAMA Resurssit Tavaravirrat LÄNSI-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Elinkeinorakenne ja teollisen toiminnan sijoittuminen Maankäytölliset valmiudet Liikennejärjestelmä LOGISTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITYSTRENDIT GLOBAALIT JA EUROOPPA TASON TRENDIT ITÄMEREN ALUEEN TRENDIT SUOMEN JA VENÄJÄN KULJETUSTEN KEHITTYMINEN MERIKULJETUSTEN KEHITTYMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET JA TAVOITETILAN MÄÄRITTÄMINEN HANGON SATAMAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTEET SWOT-ANALYYSI JA KEHITTÄMISEN VISIO SWOT-analyysi Hangon sataman kehittämisvisio UUDENMAAN LOGISTISET KEHITTÄMISTARPEET Tausta Toimintaympäristöprofiili ja kehittämistarpeet LÄNSI-UUDENMAAN LOGISTISET KEHITTÄMISTARPEET Tausta Toimintaympäristöprofiili ja kehittämistarpeet YMPÄRISTÖTEKIJÄT VAIHTOEHTOISET KEHITTÄMISLINJAT KEHITTÄMISLINJOJEN MÄÄRITTELY TOIMINTA NYKYISISSÄ PUITTEISSA (VE A) Länsisatama Ulkosatama KASVU NYKYISTEN RESURSSIEN KÄYTTÖÄ TEHOSTAEN (VE B) Länsisatama Ulkosatama KASVU SATAMAA NYKYTOIMINTAMALLILLA LAAJENTAEN (VE C) Länsisatama Ulkosatama Liikenne KASVU SATAMAA LAAJENTAEN JA KONTTILIIKENNETTÄ KASVATTAEN (VE D) Länsisatama Ulkosatama Liikenne KASVU LAAJENTAEN TOIMINTAA UUTEEN SATAMAAN KONTTILIIKENNETTÄ KASVATTAEN (VE E) Länsisatama Ulkosatama
5 5.7 KASVU KESKITTÄEN KOKO TOIMINTA UUTEEN SATAMAAN KONTTILIIKENNETTÄ KASVATTAEN (VE F) Länsisatama Ulkosatama KEHITTÄMISLINJOJEN ARVIOINTI SATAMAKAPASITEETTI TERMINAALITOIMINNAN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT SATAMAORGANISAATION KEHITTÄMINEN SATAMAN YRITYSTALOUDELLISET VAIKUTUKSET SATAMAN YHTEISKUNNALLISET JA KUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET ASUMISELLE, YMPÄRISTÖLLE JA TURV ALLISUUDELLE TOTEUTTAMISKELPOISUUS JA RISKIT YHTEENVETO ERI KEHITTÄMISLINJOJEN VAIKUTUKSISTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET HANGON SATAMAN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET Länsisatama Ulkosatama KEHITTÄMISSUOSITUS LÄHDELUETTELO LIITE 1 KEHITTÄMISLINJOJEN HANKEKORTIT LIITE 2 LÄNSI-UUDENMAAN MAANKÄYTTÖHAASTATTELUJEN KUNTAKOHTAISET YHTEENVEDOT LIITE 3 VUOLOG-HANKKEESSA TEHTYJEN MAANKÄYTTÖHAASTATTELUJEN KUNTAKOHTAISET YHTEENVEDOT LIITE 4 WORKSHOPIN OSALLISTUJAT
6 6
7 TIIVISTELMÄ Hangon satama on viime vuosina vahvistanut asemaansa merkittävänä vienti- ja tuontiliikenteen ja transitoliikenteen satamana. Satamassa on ollut myös matkustajaliikennettä, mutta operaattorina toimineen Superfast Ferries:in siirrettyä toimintansa Helsinkiin vuoden 2006 lopussa, matkustajaliikenteessä on ainakin väliaikainen tauko. Hangon sataman ja sen liikennemäärien kasvun jatkuminen tulevaisuudessa luo mahdollisuuksia logistiikkaan liittyvän elinkeinotoiminnan kehittämiselle Hangon satamassa sekä koko Länsi-Uudellamaalla. Hangon sataman toimintaedellytysten selvittäminen sekä kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen on tarpeen sataman sekä satamaan kytkeytyvien elinkeinojen ja toimintojen tulevaisuuden strategian määrittämiseksi. Työssä on laadittu nykytilan analyysin, logistisen toimintaympäristön analyysin sekä logististen kehitystrendien pohjalta kuusi vaihtoehtoista kehittämislinjaa, ja arvioitu näiden toimintalinjojen vaikutusta Hangon sataman toimintaedellytyksiin pitkällä, noin 20 vuoden aikajänteellä. Arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomioita sataman toimintaedellytysten säilymiseen, jolloin lähtökohtana on ollut vähintään nykyisen markkinaosuuden säilyttäminen. Arvioinnin taustalla on Itämeren alueen kuljetusmarkkinoiden yleisen kehityksen ja Hangon sataman nykyisten päätavaravirtojen ja avainasiakkaiden pohjalta laaditut tavaravirtojen kehitysennusteet vuoteen 2025 saakka. Tarkasteltavat kehittämislinjat ovat olleet: A. Toiminta nykyisissä puitteissa B. Kasvu nykyisten resurssien käyttöä tehostaen C. Kasvu satamaa nykytoimintamallilla laajentaen D. Kasvu satamaa laajentaen ja konttiliikennettä kasvattaen E. Kasvu laajentaen toimintaa uuteen satamaan konttiliikennettä kasvattaen F. Kasvu keskittäen koko toiminta uuteen satamaan konttiliikennettä kasvattaen. Vaihtoehdossa A oletetaan, että sataman käytössä olevat resurssit pysyvät ennallaan ja toimintatavat sekä työvuorojen määrät pysyvät nykyisen kaltaisena. Vaihtoehdossa B olettamuksena on, että kiinteiden resurssien määrää ei lisätä. Sataman toimintaa tehostetaan kuitenkin siirtymällä alusten lastauksessa ja terminaalitoiminnoissa kolmeen vuoroon kaikkina viikonpäivinä. Arviointi osoittaa, että jatkaminen ilman kehittämistoimenpiteitä (VE A) tai tyytyminen pelkästään VE B:n mukaisiin toiminnan tehostamistoimenpiteisiin johtavat kilpailukyvyn hiipumiseen ja markkinaosuuksien vähenemiseen jo vuoteen 2015 mennessä, mikä heikentää sataman toimintaedellytyksiä. Vaihtoehdossa C ajatuksena on etsiä kasvu-uraa, joka turvaisi sataman nykyisen kaltaisen liiketoiminnan kilpailukykyisen jatkuvuuden tuhoamatta liikaa Hangon kaupunkikuvaa ja rakennetta. Mitoituksen perustekijöinä ovat riittävät rahtivolyymit ja kuljetusfrekvenssit. Markkinaosuuksien säilyttäminen edellyttää varautumista yksikköliikenteen palvelujen kehittämiseen. Vaihtoehto C ei pysty täysin vastaamaan yksikköliikenteen ennakoituun kehitykseen tarkasteluaikajänteellä. Sataman kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää varautumista vaihtoehtojen D, E ja F mukaiseen mitoitukseen. Vaihtoehdon D taustalla on ajatus yritysten logistiikkavirtojen konsolidoinnista, joka saattaa johtaa tarpeeseen panostaa RORO-liikenteen lisäksi myös kontteihin. Vaihtoehto E tarkastelee vaihtoehdossa D kuvatun toiminnan laajuuden toteuttamista säilyttämällä Länsi- ja ulkosatama nykyisen suuruisina ja rakentamalla laajennukset uuteen satamaan. Vaihtoehdossa F kartoitetaan koko satamatoiminnan siirtämistä 7
8 uuteen satamaan. Nämä vaihtoehdot edellyttävät kehittämistoimenpiteitä valtatiellä 25 ja Hanko-Hyvinkää radalla. Vaihtoehtojen arvioinnin pohjalta voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 1) Vaihtoehdot C ja D voidaan nähdä yhden kehittämispolun peräkkäisinä toteutusvaiheina, vastaavasti vaihtoehdot (C), E ja F voidaan nähdä tehokkaaseen konttisatamaan johtavana peräkkäisten toimenpiteiden kehittämispolkuna. 2) Hangon kaupunkikuvan ja Tulliniemen suojelualueen asettamat reunaehdot voivat muodostua käytännössä nykypaikalla kehittämistä rajoittavaksi tekijäksi. 3) Välittömästi käynnistetään vaihtoehdon C mukaisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sekä sataman siirtämistä selvittävä esiselvitys, jotta voidaan arvioida vaihtoehdon E mukaisen kehittämispolun realistisuus pitkällä aikavälillä. Esiselvityksen valmistuttua tehdään nopeasti päätös vaihtoehtojen D ja F väliltä. 8
9 SAMMANDRAG Hangö hamn har de senaste åren stärkt sin ställning som en betydande hamn med såväl export-, import- som transitotrafik. Passagerartrafik har också förekommit i hamnen, men när operatören Superfast Ferries i slutet av år 2006 flyttade sin verksamhet till Helsingfors, uppstod det, åtminstone för tillfället, avbrott i passagerartrafiken. En fortsatt tillväxt i Hangö hamn och av dess trafikmängder gör det möjligt att i framtiden utveckla näringsverksamhet i anslutning till logistiken, såväl i Hangö hamn som i hela Västra Nyland. För att definiera framtidsstrategin för hamnen och för näringarna och funktionerna i anslutning till den är det nödvändigt att utreda verksamhetsförutsättningarna för Hangö hamn och att identifiera dess utvecklingsmöjligheter. På basis av en analys av nuläget och av den logistiska verksamhetsmiljön samt utgående från logistiska utvecklingstrender har sex alternativa utvecklingslinjer utarbetats och verksamhetslinjernas konsekvenser för Hangö hamns verksamhetsförutsättningar har bedömts för en längre tidsrymd på ca 20 år. I bedömningen har man fäst särskild uppmärksamhet vid att bevara hamnens verksamhetsförutsättningar och utgångspunkten har varit att bevara åtminstone den nuvarande marknadsandelen. Den allmänna utvecklingen inom transportmarknaden i Östersjöområdet och de nuvarande huvudgodsströmmarna i Hangö hamn samt utvecklingsprognoserna fram till år 2025, som har upprättats utgående från nyckelkunderna, har utgjort bakgrunden i bedömningen. Utvecklingslinjerna som har granskats: G. Verksamhet inom nuvarande ramar H. Tillväxt genom att effektivare använda befintliga resurser I. Tillväxt genom att utvidga hamnen enligt nuvarande modell J. Tillväxt genom att utvidga hamnen och utöka containertrafiken K. Tillväxt genom att utvidga verksamheten i en ny hamn genom att utöka containertrafiken L. Tillväxt genom att koncentrera all verksamhet till en ny hamn och utöka containertrafiken. I alternativ A antas att hamnens nuvarande resurser förblir intakta och att verksamhetssätten samt antalet arbetsskift inte ändrar. I alternativ B antas att de permanenta resurserna inte utökas. Hamnverksamheten effektiveras dock genom att vid lastningen av fartyg och i terminalfunktionerna övergå till tre skift alla dagar i veckan. Bedömningen påvisar att konkurrenskraften tynar och att marknadsandelarna minskar redan före år 2015 om man fortsätter utan utvecklingsåtgärder (VE A) eller enbart nöjer sig med effektivare verksamhetsåtgärder enligt VE B, vilket försvagar hamnens verksamhetsförutsättningar. Tanken med alternativ C är att ta fram en tillväxtkarriär som skulle trygga en konkurrenskraftig fortsättning lik den nuvarande affärsverksamheten, utan att förstöra stadsbilden och strukturen i Hangö allt för mycket. Tillräckliga fraktvolymer och transportfrekvenser är grundfaktorerna för dimensioneringen. För att kunna bevara marknadsandelarna krävs det beredskap för att utveckla enhetstrafiktjänsterna. Alternativ C kan inte under den granskade tidsrymden helt svara på enhetstrafikens prognostiserade utveckling. Det förutsätter en dimensionering enligt alternativen D, E och F för att hamnens konkurrenskraft skall kunna bevaras. Bakom alternativ D ligger tanken att konsolidera företagens logistikströmmar, vilket kan leda till behovet att förutom på RORO-trafiken också satsa på containers. Alternativ E granskar genomförandet av verksamhetens omfattning 9
10 som beskrivs i alternativ D genom att bevara Västra och Yttre hamnens nuvarande storlek och bygga utvidgningarna i en ny hamn. I alternativ F kartläggs flyttningen av hamnverksamheten till en ny hamn. På basis av utvärderingen av alternativen kan följande slutledningar göras: 4) Alternativen C och D kan ses som en följdaktivitet med utbyggnadsetapper, motsvarande kan alternativen (C), E och F betraktas som en följdaktivitet med åtgärder som leder till en effektiv containerhamn. 5) Specialvillkoren som stadsbilden i Hangö och Tulluddens skyddsområde ställer kan i praktiken utgöra faktorer som begränsar utvecklingen på den nuvarande platsen. 6) Planering och utförande enligt åtgärderna i alternativ C och en förutredning som klarlägger flyttningen av hamnen inleds omedelbart, så att följdaktivitetens realism i alternativ E kan bedömas på lång sikt. När förutredningen är klar fattas omgående ett beslut om valet mellan alternativ D och F. 10
11 1 JOHDANTO Hangon satama on viime vuosina vahvistanut asemaansa merkittävänä vienti- ja tuontiliikenteen sekä transitoliikenteen satamana. Satamassa on ollut myös matkustajaliikennettä, mutta operaattorina toimineen Superfast Ferries:in siirrettyä toimintansa Helsinkiin vuoden 2006 lopussa, matkustajaliikenteessä on ainakin väliaikainen tauko. Hangon sataman ja sen liikennemäärien kasvun jatkuminen tulevaisuudessa luo mahdollisuuksia logistiikkaan liittyvän elinkeinotoiminnan kehittämiselle Hangon satamassa sekä koko Länsi-Uudellamaalla. Hangon sataman toimintaedellytysten selvittäminen sekä kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen on tarpeen sataman sekä satamaan kytkeytyvien elinkeinojen ja toimintojen tulevaisuuden strategian määrittämiseksi Keskeinen Hangon sataman toimintaedellytys on toimivat liikenneyhteydet kotimaassa mutta myös ulkomaille aina lastin tilaajalle/lähettäjälle saakka. Keskeisiä kysymyksiä takamaaliikenneyhteyksien kehittämisessä ovat mm. Vt 25 parantaminen Hyvinkäälle saakka, Hanko-Hyvinkää radan sähköistys ja kantavuuden parantaminen sekä Kt 51 parantaminen. Yhtenä tämän työn tavoitteena on tuottaa myös aineistoa ko. liikennehankkeiden tarpeen ja ajoituksen määrittämisen tueksi. EU:n liikennepolitiikassa on nostettu yhdeksi prioriteettihankkeeksi koko meriliikenteen kuljetusketjun toimivuuden parantaminen siten, että syntyvien kuljetusten laatukäytävien avulla pyritään siirtämään tavaravirtoja maanteiltä merille ja junaan sekä edistämään alueiden kytkeytymistä sisämarkkinoille. Tavoitteen toteutumiseksi komissio on esittänyt ns. Merten moottoritie -hankkeiden perustamista. Merten moottoriteiden avulla pyritään edistämään intermodaalisten meriliikenteeseen perustuvien logististen laatukäytävien syntymistä Eurooppaan. Hangon satama yhdessä Rostockin sataman kanssa on yksi Merten moottoritie hankkeeksi hyväksytyistä satamapareista Itämeren piirissä. Kuva 1 50 km, 100 km ja 150 km etäisyysvyöhykkeet Hangosta. 11
12 Länsi-Uusimaa muodostuu kolmesta seutukunnasta: Helsingin seutukunnasta, Lohjan seutukunnasta ja Tammisaaren seutukunnasta. Aluepoliittiseen lainsäädäntöön perustuva aluekeskus- ja kaupunkiohjelmatyö jakaa Uudenmaan maakunnan yhteistoimintaalueisiin, joita ovat Hiiden alue (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti), Hyvinkään-Riihimäen alue, KUUMA-alue, pääkaupunkiseutu ja Raaseporin alue (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Tämä selvitystyön painopiste on Hangon sataman sijainnista johtuen pääosin Raaseporin alueella, mutta myös Hiiden aluetta on ollut mukana arvioinneissa ja työn aikaisessa vuorovaikutuksessa. Hangon sataman liikenteen luoman kehittämispotentiaalin tehokas hyödyntäminen edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistä strategiaa. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut tunnistaa Hangon sataman ja koko Raaseporin alueen yhteinen logistiikan kehityspolku sekä sen edellyttämät konkreettiset toimenpiteet ja niiden ajoitus. Työn tavoitteina on ollut : - Arvioida Hangon sataman toimintaedellytyksiä Uudenmaan, valtakunnan tason sekä Itämeren alueen logistisessa toimintaympäristössä - Tunnistaa Hangon sataman toimintaan liittyvien elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Raaseporin, Länsi-Uudenmaan ja Uudenmaan mittakaavassa - Tunnistaa liikennejärjestelmän palvelutason ja sataman toimintaedellytysten vuorovaikutus siten, että voidaan muodostaa näkemys liikennejärjestelmän suurten kehittämishankkeiden merkityksestä ja vaikutuksista sataman tulevaisuudelle - Tuottaa aineistoa Merten moottoritie- konseptin valmistelua varten. Tutkimuksen aikajänne tavoitetilan työstämisen osalta ulottuu vuoden päähän, mutta työssä konkretisoidaan myös lähiajan (vuoteen 2015) toimenpiteet, joita voidaan hyödyntää mm. Merten moottoritie konseptiin liittyvässä valmistelutyössä. 12
13 2 NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Hangon satama Hangon satama on Hangon kaupungin liikelaitos. Se toimii kahdessa erillisessä paikassa Hankoniemen kärjessä. Satama on perustettu vuonna 1872 kaksi vuotta ennen Hangon kaupungin perustamista. Kuva 2 Hangon satama (kuva Hangon sataman internet-sivulta). Länsisatama on Roro-yksikköliikenteeseen ja paperin vientiin erikoistunut satamanosa. Satama hoitaa myös konttiliikennettä sekä Roro-toimintoihin liittyvää matkustajaliikennettä. Länsisataman alue rajoittuu maan puolelta Hangon kaupungin asuntoalueisiin tai muuhun kaupunkirakenteeseen. Ulkosatama on autojen tuontiin erikoistunut satamanosa. Siellä hoidetaan myös vähäistä kemikaaliliikennettä. Suuri osa ulkosataman maa-alueesta on Suomen Vapaasatama Oy:n hallinnassa. Vapaasatamassa hoidetaan autojen varastointi sekä maahantuontihuollot. Ulkosatama rajoittuu maan puolella luonnonsuojelualueisiin tai Hangon kaupunkirakenteeseen Resurssit Sekä Länsi- että Ulkosataman laivapaikat ovat peräporttipaikkoja. Taulukossa 1 on esitetty luettelo satamanosien laivapaikoista ja niiden päämitoista ja käyttöasteista vuoden 2005 liikenteellä. 13
14 Taulukko 1 Laivapaikat ja niiden käyttöasteet. Laivapaikka Pituus m Syväys m Ka 24 h Ka 16 h Länsisatama RoRo ,0 27 % 54 % RoRo ,3 35 % 69 % RoRo ,3 16 % 31 % RoRo ,0 16 % 31 % RoRo ,8 20 % 39 % Muu laituri 120 6,8 Ulkosatama OH ,2 14 % 27 % OH ,2 13 % 25 % Länsisataman RoRo 1 laituri on varustettu 40 tonnin monitoiminosturilla, joka sopii myös konttien käsittelyyn. Satamassa on lisäksi konttien nostoon tarkoitettu mobiilinosturi, jota käytetään lähinnä laivapaikoilla RoRo 2 ja 4. RoRo 5 paikalla on säädettävä 2- tasoramppi, jolta voidaan lastata suoraan laivojen pää- ja sääkannelle. Nykyisellä kaksivuorotyöllä laivapaikkojen RoRo 1 ja 2 käyttöasteet ovat niin korkeat, että odotusta ja laivojen siirtoja syntyy ajoittain. Länsisataman laivapaikkojen kokonaiskäyttöastekin lähentelee rajaa, jossa satunnaisia odotuksia alkaa esiintyä. RoRo 4 ja 5 ovat kapean ramppinsa vuoksi ja RoRo 4 myös pituutensa vuoksi sopimattomia tulevan sukupolven laivoille. Ulkosataman paikat OH 1 ja OH 2 ovat autolaivoille mitoitettuja peräporttipaikkoja. Niiden kapasiteetti riittää käyttöasteella arvioiden Ulkosataman tarpeisiin. Taulukossa 2 esitetty sataman alueella olevat tavaran säilyttämiseen ja käsittelyyn soveltuvat kenttätilat ja niiden lasketun käyttöasteen vuoden 2005 liikenteellä. Luettelossa olevien alueiden lisäksi Hangon teollisuusalueella on tilapäistä autojen varastointi- sekä rekkojen pysäköintialuetta noin 40 ha. Taulukko 2 Tavaran käsittely- ja säilytyskentät. Kenttä Pinta-ala m2 Ka 24 h Länsisatama % Laituri Laituri Laituri Muualla Ulkosatama % Länsisataman kenttien käyttöaste on keskimäärinkin hyvin korkea. Kenttien mitoittava tekijä on viikonloppuliikenne, jolloin satamaan kerääntyy normaalia useamman laivan rahtiyksiköt. Kenttätila onkin muodostunut Länsisataman pullonkaulaksi. Ulkosataman säilytyskentät ovat nykyisellä liikennevolyymilla jatkuvasti maksimikäytössä. Länsisataman terminaalitiloja käytetään lähinnä paperirullien varastointiin ja käsittelyyn. Vanhat suojellut Englanninmakasiini ja Voimakasiini eivät sovellu nykyaikaiseen rahdinkäsittelyyn. Ulkosataman rakennetut tilat ovat pääasiassa autojen maahantulohuollon tiloja (taulukko 3). 14
15 Taulukko 3 Kylmät ja lämpimät varasto- ja käsittelytilat. Terminaali Pinta-ala m2 Länsisatama T T T T Englannin makasiini Voimakasiini Matkustajaterminaali 800 Ulkosatama Hangon satamaan johtaa mereltä eteläkaakosta lyhyt ja helppokulkuinen 13.0 m kulkusyvyinen väylä, jonka jääolot ovat normaaleina jäätalvina hyvin helpot. Väylällä voi käyttää normaalia matkanopeutta. Lännestä tähän yhtyy sataman läheisyydessä 9,0 m:n jäänmurtajaväylä, joka jatkuu itään Koverharin väylään saakka. Satamassa käyvät alukset käyttävät yleensä 13 m väylää. Ulkosatamassa käyvät alukset käyttävät 9 m väylää hankalissa sääoloissa. Länsisatamassa 13 m väylä jatkuu suoraan syvälaiturille (RORO 1). Alukset peruuttavat Länsisataman laivapaikoille. Kääntymisalue on syvä ja avara, mutta altis mereltä puhaltaville tuulille. Ulkosatamaan johtaa sisääntuloväyliltä kapeat 7,3 m väylät. Kääntymisalue on ahdas ja kallioiden ja karikkojen reunustama. Kovat tulet estävät varsinkin isompien autolaivojen operoinnin, jolloin ne puretaan Länsisatamassa jo muutenkin kuormitetuilla laivapaikoilla Tavaravirrat Kuljetusmäärät Hangon sataman tavaraliikenne koostuu tuonnista ja viennistä sekä Venäjän transitoliikenteestä, joka on pääasiassa autotuontia. Viennin peruskuorma muodostuu paperirullista, joita kuljetettiin vuonna 2005 noin tonnia. Valtaosa yksiköimättömästä viennistä on paperirullien STORO kuljetusta. Yksiköimätön tuonti koostuu taas pääosin autoista. Hangon sataman yksikköliikenteen muuntautuminen junalauttasatamasta RoRosatamaksi alkoi 1990 luvun puolivälissä. Kuljetettavat tavaramäärät ja Hangon markkinaosuus perävaunukuljetuksista lähti vahvaan kasvuun vuonna Samalla yksikköliikenteen painopiste siirtyi Ulkosatamasta Länsisatamaan. Vuonna 2001 alkanut Superfast liikenne toi Hankoon myös kuljettajallisten rekkojen merikuljetukset ja matkustajaliikenteen. Taulukko 5 havainnollistaa Hangon RoRo-liikenteen rahtitonnien kehitystä. Matkustajaliikenteellä ei Hangon satamalle ole kovin suurta merkitystä. 15
16 Taulukko 4 Hangon sataman tavaravirrat ja matkustajat. (Lähde: Merenkulkulaitos) Vienti tonnia vienti 2003 vienti 2004 vienti 2005 vienti 2006 Vienti yhteensä Vienti suuryksiköissä Yksiköimätön vienti Transitovienti Kotimaan rannikkoliikenne Rahti Hangosta yhteensä Tuonti tonnia tuonti 2003 tuonti 2004 tuonti 2005 tuonti 2006 Tuonti yhteensä Tuonti suuryksiköissä Yksiköimätön tuonti Transitotuonti Kotimaan rannikkoliikenne Rahti Hankoon yhteensä Tavaravirrat tonnia Rahti yhteensä Matkustajat kpl Matkustajaliikenne Hangosta Matkustajaliikenne Hankoon Matkustajaliikenne yhtensä Kuva 3 Hangon sataman RoRo-liikenteen kehitys. Lähde: Merenkulkulaitos. Suomen RoRo-liikenne suuntautuu pelkistäen kolmeen putkeen : Ruotsin suunta, Via Baltica suunta ja Etelä-Itämeren suunta. Hangon satama on mukana lähinnä vain viimeksi mainitussa suunnassa, jossa sen asema on varsin vahva. Kuva 4 havainnollistaa suurimpien RoRo-satamien markkinaosuuskehitystä vuodesta
17 Helsingin satama on Hangon suurin kilpailija Etelä-Itämeren RoRo-markkinoilla. Turku ja Naantali ovat vahvoja lähinnä Ruotsin liikenteessä. Haminan satama on uutena tulossa mukaan Itämeren RoRo-liikenteeseen. Haminan markkinaosuuden kasvu näkyy suurimpien RoRo-satamien yhteenlasketun markkinaosuuden lievänä laskuna 2000-luvulla. RoRo-liikenteen osuus Suomen merikuljetusmarkkinoista on ollut voimakkaassa kasvussa. Keskimääräinen kasvu vuodesta 1993 lähtien on ollut 8 % vuodessa. Siten yllä kuvatuista pienenevistä markkinaosuuksista huolimatta Hangon ja Helsingin RoRorahtimäärät ovat kasvussa. Hangon RoRo-liikenteen peruskuorman muodostavat paperirullien STOROvientikuljetukset. Nämä muodostavat RoRo:na kuljetetuista rahtitonneista lähes puolet. Kuva 4 RoRo liikenteen suurimpien satamien markkinaosuudet. Lähde: Merenkulkulaitos. Konttiliikenne on Länsisataman toinen tärkeä ja kasvava kuljetusmuoto. Konttitoiminnot on toteutettu pienimuotoisina ilman varsinaista kontti-infrastruktuuria. Hangon markkinaosuus on kuudenneksi suurimpana 4 % Suomen satamien konttiliikenteestä. 17
18 Kuva 5 Hangon sataman konttiliikenne. Lähde: Merenkulkulaitos. Osa konttikuljetuksista perustuu rannasta rantaan konteista eli muuksi rahdiksi varatun tavaran kuljetuksiin konteissa sääkannella. Hangon konttiliikenteen varsinainen markkina on Keski-Euroopan ja Suomen välillä ohi perinteisten konttihubien kuljetettavat kontit. Aitoja konttiasiakkaita Hangolla on suhteellisen vähän. Konttiliikenteen satamatoiminta on Suomessa hyvin keskittynyttä. Neljä suurinta konttisatamaa hoitaa noin 90 % liikenteestä. Konttiliikenne on tällä hetkellä Suomen merikuljetusten voimakkaimmin kasvava segmentti. Keskimääräinen vuosikasvu Suomen satamissa on vuodesta 1993 ollut 10 % ja kasvu on transitoliikenteen voimakkaan kasvun vuoksi viime aikoina kiihtynyt. 18
19 Kuva 6 Suomen konttiliikenteen markkinaosuudet. Lähde: Merenkulkulaitos. Uusien henkilö- ja pakettiautojen tuonti muodostaa Ulkosataman varsinaisen liiketoiminnan. Autotuonnin lisäksi ulkosatamassa on pieni määrä kemikaaliliikennettä. Autofeederlaivat käyttävät ensisijaisesti Ulkosataman laivapaikkoja. Autoja tuodaan myös RoRolaivoilla Länsisatamaan, josta autot siirretään Vapaasataman varastokentille ajamalla kaupungin läpi. Huonoissa sääoloissa myös autolaivat saattavat purkaa Länsisatamassa. Suomen automarkkinat ovat hitaassa suhdanteiden mukaan heiluvassa nousussa. Hangon sataman markkinaosuus Suomen autotuonnista on 60 % tietämissä. Venäjän autotransito on viime vuosina kasvanut nopeasti ja ylittää Suomen tuonnin jo yli kolminkertaisesti. Hangon markkinaosuus autotransitosta on yli 50 %. Transitomarkkinoiden odotetaan kasvavan nopeasti vielä useita vuosia. Kuljetusvolyymien jatkuvuus yli 10 vuoden aikajaksolla on kuitenkin arvailujen varassa. Kuljetusten suuntautuminen Suomessa pääosa tuonnista ja viennistä kytkeytyy lähialueelle Uudellemaalle. Tuontikuljetuksia suuntautuu jonkin verran myös Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Vientikuljetukset kertyvät jonkin verran laajemmalta alueelta, eli jo mainittujen maakuntien lisäksi kuljetuksia tulee myös Satakunnasta ja Keski-Suomesta ja jonkin verran Päijät-Hämeestä ja Itä-Uudeltamaaltakin. 19
20 Kuva 7 Kotimaan tieliikenteen tavaravirtojen suuntautuminen maakunnittain (Tieliikenteen tavarakuljetustilasto). 2.2 Länsi-Uudenmaan toimintaympäristö Elinkeinorakenne ja teollisen toiminnan sijoittuminen Uudellamaalla oli vuonna 2004 yhteensä noin työpaikkaa, joista Länsi- Uudellamaalla sijaitsi noin työpaikkaa (8 %). Länsi-Uudellamaalla työpaikoista noin puolet sijoittuu Lohjalle ja Kirkkonummelle ja kolmannes Raaseporin alueelle. Toimialoittain tarkasteltuna teollisuus korostuu erityisesti Hangossa ja Pohjassa, joissa molemmissa noin 40 % työpaikoista on teollisuudessa. Hangossa korostuu lisäksi muihin kuntiin nähden kuljetus- ja varastotoiminta. Alkutuotannon merkitys korostuu erityisesti Inkoossa. Palvelusektorin työpaikkoja on puolestaan suhteellisesti eniten Tammisaaressa ja Karjaalla. 20
21 Työpaikat toimialoittain (10-jako) Raaseporin alueen kunnissa ja Lohjalla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hanko Tammisaari Karjaa Inkoo Pohja Lohja Uusimaa yht. Toimiala tuntematon (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (F) Rakentaminen (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D) Teollisuus (C) Kaivostoiminta ja louhinta (A-B) Maa- ja metsätalous Kuva 8 Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain Raaseporin alueen kunnissa, Lohjalla ja Uudellamaalla (Tilastokeskus 2006). Teollisuuden roolia kuntien elinkeinona voidaan karkeasti hahmottaa myös nykyisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuskannan sijainnin ja volyymien pohjalta. Kuvassa 9 on esitetty teollisuus- ja varastorakennusten sijoittuminen Uudellamaalla. Kuvasta voidaan havaita teollisuus- ja varastoalueiden keskittyneen pääkaupunkiseudulle, pääradan ja Lahdentien varteen sekä Hanko-Hyvinkää akselille Lohjalla. Pääkaupunkiseudulla teollisuus- ja varastointi on keskittynyt sisääntuloväylien välittömään läheisyyteen sekä Kehä III:n varrelle. Raaseporin-Hiiden alueella teollisuus- ja varastorakentaminen on vahvasti keskittynyt Hankoniemelle sekä valtatien 25 varrelle Tammisaaressa, Karjaalla ja Lohjalla. 21
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotSuomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007
Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotTRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009
TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotLOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?
LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat
LisätiedotKONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke
Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen
LisätiedotE12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä
E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Kolmosta pitkin Suomeen ja maailmalle Kaupunkiseudut, Suomen menestys globaalissa toimintaympäristössä Kasvava
LisätiedotKÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström
KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto
LisätiedotPääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
LisätiedotSatamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
LisätiedotLogistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla
Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä
MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotRautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
LisätiedotKaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta
Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta HaminaKotka Satama Oy:n omistavat Kotkan ja Haminan kaupungit Kotka 60% Hamina 40% 2018 henkilöstömäärä 66, liikevaihto noin 39,5 milj. Tavaraliikenne HaminaKotkan
LisätiedotELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro
ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen
LisätiedotKeskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto
Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotMerikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen
Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotSuomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston
LisätiedotKUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA
KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotRaakapuukuljetukset rataverkolla
Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon
LisätiedotSUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy
SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotSuuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot
Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotKotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen
Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset
LisätiedotVIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
LisätiedotHelsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama
Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne
Lisätiedot16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc
16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste
LisätiedotSuomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotMAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007
MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotSATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -
SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä
LisätiedotKaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie
Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie Valtion näkökulma Liikenne ja maankäyttö 9.10.2019, johtava asiantuntija/ Helsingin seutu Esityksen sisältö o Vihdintien (seututie
Lisätiedot1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG
1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotRail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK
Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK Lähtökohdat Suomen logistinen asema Kaukana globaalista markkinasta; 2 vuorokauden etäisyys Keski-Euroopasta!
LisätiedotLiite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)
87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotLIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET
LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET Liikenne-ennuste on laadittu vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla yhteydessä. Valtateiden 6 ja 15 suunnittelua varten
LisätiedotLIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ
LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ SISÄLTÖ Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja euroina Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja tonneina ja TEU:ina LVM:n
LisätiedotKouvolan RRT-hankkeen taustaa
Kouvolan RRT-hankkeen taustaa - rautatielogistiikka Kouvolan vahvuus...myös seuraavat 150 vuotta? Timo Pöntinen Asiantuntija, liikenne ja infra Kouvola Innovation Oy Kouvola Suomen rautatiekaupunki Kouvola
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotMaantieselvitys 16.8.2010
Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi
LisätiedotLiikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa
LisätiedotSaavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
LisätiedotVenäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa
Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotRautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010
Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti
LisätiedotKESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista
KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor
LisätiedotVIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa
28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia
LisätiedotVR Eurooppalainen kuljettaja
VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
Lisätiedot