Hangon sataman logistiikkaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hangon sataman logistiikkaselvitys"

Transkriptio

1 Hangon sataman logistiikkaselvitys Hanko

2 2

3 ESIPUHE Uudenmaan liitto, Hangon Satama, Raaseporin elinkeinokeskus sekä Länsi-Uudenmaan kauppakamari ovat teettäneet Hangon sataman logistiikkaselvityksen, jonka tavoitteena on ollut luoda Hangon sataman, Raaseporin alueen ja koko Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämän yhteinen Hangon sataman kehittämiseen tukeutuva kehittämisstrategia. Näkökulmana on ollut erityisesti Hangon sataman toimintaedellytysten ja kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen koko Länsi-Uudenmaan toimintakentässä sekä osana koko eteläisen Suomen logistista palvelutarjontaa, ottaen huomioon sataman nykyiset vahvuudet sekä Venäjän kuljetusmarkkinoiden kehittyminen ja niihin liittyvät mahdollisuudet. Tutkimuksen aikajänne tavoitetilan työstämisen osalta ulottui noin vuoden päähän, mutta työssä on kartoitettu ja konkretisoitu myös lähiajan kehittämistoimenpiteiden tarvetta ja merkitystä osana pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksia. Tavoitetilakeskustelun tueksi työssä järjestettiin sataman asiakkaille ja alueen elinkeinoelämän toimijoille suunnattu kehittämisseminaari. Selvityksen tavoitteena on ollut: - Arvioida Hangon sataman toimintaedellytyksiä Uudenmaan, valtakunnan tason sekä Itämeren alueen logistisessa toimintaympäristössä. - Tunnistaa Hangon sataman toimintaan liittyvien elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Raaseporin, Länsi-Uudenmaan ja Uudenmaan mittakaavassa. - Tunnistaa liikennejärjestelmän palvelutason ja sataman toimintaedellytysten vuorovaikutus siten, että voidaan muodostaa näkemys liikennejärjestelmän suurten kehittämishankkeiden merkityksestä ja vaikutuksista sataman tulevaisuudelle. - Tuottaa aineistoa Merten moottoritie- konseptin valmistelua varten Itämeren alueella. Tehty selvitys mahdollistaa Hangon sataman tulevaisuuskeskustelun käynnistämisen, jonka pohjalta tulee pystyä päättämään mahdollisimman nopeasti pitkän aikavälin tavoitteesta ja käynnistää siihen liittyvät valmistelut ja kehittämistoimenpiteet. Työtä ohjanneessa työryhmässä toimeksiantajia ovat edustaneet: Satamajohtaja Paavo Lyytikäinen Elinkeinojohtaja Helena Winter Toimitusjohtaja Anders Ahlvik Toimitusjohtaja Tor-Leif Söderlund Hangon satama Uudenmaan liitto Raaseporin elinkeinokeskus Länsi-Uudenmaan kauppakamari Selvityksen laatimisessa konsulttina on ollut Strafica Oy:n, EP-Logistics Oy:n, Insinööritoimisto Logisma Oy:n ja Innodea Consulting Ky:n muodostama konsulttiyhteenliittymä. Projektipäällikkönä selvityksessä on toiminut Markku Kivari Strafica Oy:stä. Strafica on vastannut työssä maaliikenteen ja maankäyttöanalyysien tekemisestä sekä raportin viimeistelystä. Risto Hyppönen Logisma Oy:stä sekä Hanna Pajunen-Muhonen Innodea Consulting Ky:stä ovat yhdessä vastanneet elinkeinoelämän toimijoiden haastatteluista ja logistisen toimintaympäristöprofiilin laatimisesta sekä sataman kehittämisstrategioiden suunnittelusta. Raimo Salmenkari EP-Logistics Oy:stä on vastannut satamaan liittyvien kehittämistoimenpiteiden suunnittelusta ja mitoittamisesta. Vaihtoehtojen muodostaminen ja arviointi sekä kehittämistoimenpidesuositukset on tehty konsulttiryhmän yhteistyönä. Hangon satama Hangossa helmikuussa

4 SISÄLTÖ ESIPUHE3 SISÄLTÖ 4 TIIVISTELMÄ...7 SAMMANDRAG JOHDANTO NYKYTILAN KUVAUS HANGON SATAMA Resurssit Tavaravirrat LÄNSI-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Elinkeinorakenne ja teollisen toiminnan sijoittuminen Maankäytölliset valmiudet Liikennejärjestelmä LOGISTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITYSTRENDIT GLOBAALIT JA EUROOPPA TASON TRENDIT ITÄMEREN ALUEEN TRENDIT SUOMEN JA VENÄJÄN KULJETUSTEN KEHITTYMINEN MERIKULJETUSTEN KEHITTYMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET JA TAVOITETILAN MÄÄRITTÄMINEN HANGON SATAMAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTEET SWOT-ANALYYSI JA KEHITTÄMISEN VISIO SWOT-analyysi Hangon sataman kehittämisvisio UUDENMAAN LOGISTISET KEHITTÄMISTARPEET Tausta Toimintaympäristöprofiili ja kehittämistarpeet LÄNSI-UUDENMAAN LOGISTISET KEHITTÄMISTARPEET Tausta Toimintaympäristöprofiili ja kehittämistarpeet YMPÄRISTÖTEKIJÄT VAIHTOEHTOISET KEHITTÄMISLINJAT KEHITTÄMISLINJOJEN MÄÄRITTELY TOIMINTA NYKYISISSÄ PUITTEISSA (VE A) Länsisatama Ulkosatama KASVU NYKYISTEN RESURSSIEN KÄYTTÖÄ TEHOSTAEN (VE B) Länsisatama Ulkosatama KASVU SATAMAA NYKYTOIMINTAMALLILLA LAAJENTAEN (VE C) Länsisatama Ulkosatama Liikenne KASVU SATAMAA LAAJENTAEN JA KONTTILIIKENNETTÄ KASVATTAEN (VE D) Länsisatama Ulkosatama Liikenne KASVU LAAJENTAEN TOIMINTAA UUTEEN SATAMAAN KONTTILIIKENNETTÄ KASVATTAEN (VE E) Länsisatama Ulkosatama

5 5.7 KASVU KESKITTÄEN KOKO TOIMINTA UUTEEN SATAMAAN KONTTILIIKENNETTÄ KASVATTAEN (VE F) Länsisatama Ulkosatama KEHITTÄMISLINJOJEN ARVIOINTI SATAMAKAPASITEETTI TERMINAALITOIMINNAN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT SATAMAORGANISAATION KEHITTÄMINEN SATAMAN YRITYSTALOUDELLISET VAIKUTUKSET SATAMAN YHTEISKUNNALLISET JA KUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET ASUMISELLE, YMPÄRISTÖLLE JA TURV ALLISUUDELLE TOTEUTTAMISKELPOISUUS JA RISKIT YHTEENVETO ERI KEHITTÄMISLINJOJEN VAIKUTUKSISTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET HANGON SATAMAN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET Länsisatama Ulkosatama KEHITTÄMISSUOSITUS LÄHDELUETTELO LIITE 1 KEHITTÄMISLINJOJEN HANKEKORTIT LIITE 2 LÄNSI-UUDENMAAN MAANKÄYTTÖHAASTATTELUJEN KUNTAKOHTAISET YHTEENVEDOT LIITE 3 VUOLOG-HANKKEESSA TEHTYJEN MAANKÄYTTÖHAASTATTELUJEN KUNTAKOHTAISET YHTEENVEDOT LIITE 4 WORKSHOPIN OSALLISTUJAT

6 6

7 TIIVISTELMÄ Hangon satama on viime vuosina vahvistanut asemaansa merkittävänä vienti- ja tuontiliikenteen ja transitoliikenteen satamana. Satamassa on ollut myös matkustajaliikennettä, mutta operaattorina toimineen Superfast Ferries:in siirrettyä toimintansa Helsinkiin vuoden 2006 lopussa, matkustajaliikenteessä on ainakin väliaikainen tauko. Hangon sataman ja sen liikennemäärien kasvun jatkuminen tulevaisuudessa luo mahdollisuuksia logistiikkaan liittyvän elinkeinotoiminnan kehittämiselle Hangon satamassa sekä koko Länsi-Uudellamaalla. Hangon sataman toimintaedellytysten selvittäminen sekä kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen on tarpeen sataman sekä satamaan kytkeytyvien elinkeinojen ja toimintojen tulevaisuuden strategian määrittämiseksi. Työssä on laadittu nykytilan analyysin, logistisen toimintaympäristön analyysin sekä logististen kehitystrendien pohjalta kuusi vaihtoehtoista kehittämislinjaa, ja arvioitu näiden toimintalinjojen vaikutusta Hangon sataman toimintaedellytyksiin pitkällä, noin 20 vuoden aikajänteellä. Arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomioita sataman toimintaedellytysten säilymiseen, jolloin lähtökohtana on ollut vähintään nykyisen markkinaosuuden säilyttäminen. Arvioinnin taustalla on Itämeren alueen kuljetusmarkkinoiden yleisen kehityksen ja Hangon sataman nykyisten päätavaravirtojen ja avainasiakkaiden pohjalta laaditut tavaravirtojen kehitysennusteet vuoteen 2025 saakka. Tarkasteltavat kehittämislinjat ovat olleet: A. Toiminta nykyisissä puitteissa B. Kasvu nykyisten resurssien käyttöä tehostaen C. Kasvu satamaa nykytoimintamallilla laajentaen D. Kasvu satamaa laajentaen ja konttiliikennettä kasvattaen E. Kasvu laajentaen toimintaa uuteen satamaan konttiliikennettä kasvattaen F. Kasvu keskittäen koko toiminta uuteen satamaan konttiliikennettä kasvattaen. Vaihtoehdossa A oletetaan, että sataman käytössä olevat resurssit pysyvät ennallaan ja toimintatavat sekä työvuorojen määrät pysyvät nykyisen kaltaisena. Vaihtoehdossa B olettamuksena on, että kiinteiden resurssien määrää ei lisätä. Sataman toimintaa tehostetaan kuitenkin siirtymällä alusten lastauksessa ja terminaalitoiminnoissa kolmeen vuoroon kaikkina viikonpäivinä. Arviointi osoittaa, että jatkaminen ilman kehittämistoimenpiteitä (VE A) tai tyytyminen pelkästään VE B:n mukaisiin toiminnan tehostamistoimenpiteisiin johtavat kilpailukyvyn hiipumiseen ja markkinaosuuksien vähenemiseen jo vuoteen 2015 mennessä, mikä heikentää sataman toimintaedellytyksiä. Vaihtoehdossa C ajatuksena on etsiä kasvu-uraa, joka turvaisi sataman nykyisen kaltaisen liiketoiminnan kilpailukykyisen jatkuvuuden tuhoamatta liikaa Hangon kaupunkikuvaa ja rakennetta. Mitoituksen perustekijöinä ovat riittävät rahtivolyymit ja kuljetusfrekvenssit. Markkinaosuuksien säilyttäminen edellyttää varautumista yksikköliikenteen palvelujen kehittämiseen. Vaihtoehto C ei pysty täysin vastaamaan yksikköliikenteen ennakoituun kehitykseen tarkasteluaikajänteellä. Sataman kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää varautumista vaihtoehtojen D, E ja F mukaiseen mitoitukseen. Vaihtoehdon D taustalla on ajatus yritysten logistiikkavirtojen konsolidoinnista, joka saattaa johtaa tarpeeseen panostaa RORO-liikenteen lisäksi myös kontteihin. Vaihtoehto E tarkastelee vaihtoehdossa D kuvatun toiminnan laajuuden toteuttamista säilyttämällä Länsi- ja ulkosatama nykyisen suuruisina ja rakentamalla laajennukset uuteen satamaan. Vaihtoehdossa F kartoitetaan koko satamatoiminnan siirtämistä 7

8 uuteen satamaan. Nämä vaihtoehdot edellyttävät kehittämistoimenpiteitä valtatiellä 25 ja Hanko-Hyvinkää radalla. Vaihtoehtojen arvioinnin pohjalta voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 1) Vaihtoehdot C ja D voidaan nähdä yhden kehittämispolun peräkkäisinä toteutusvaiheina, vastaavasti vaihtoehdot (C), E ja F voidaan nähdä tehokkaaseen konttisatamaan johtavana peräkkäisten toimenpiteiden kehittämispolkuna. 2) Hangon kaupunkikuvan ja Tulliniemen suojelualueen asettamat reunaehdot voivat muodostua käytännössä nykypaikalla kehittämistä rajoittavaksi tekijäksi. 3) Välittömästi käynnistetään vaihtoehdon C mukaisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sekä sataman siirtämistä selvittävä esiselvitys, jotta voidaan arvioida vaihtoehdon E mukaisen kehittämispolun realistisuus pitkällä aikavälillä. Esiselvityksen valmistuttua tehdään nopeasti päätös vaihtoehtojen D ja F väliltä. 8

9 SAMMANDRAG Hangö hamn har de senaste åren stärkt sin ställning som en betydande hamn med såväl export-, import- som transitotrafik. Passagerartrafik har också förekommit i hamnen, men när operatören Superfast Ferries i slutet av år 2006 flyttade sin verksamhet till Helsingfors, uppstod det, åtminstone för tillfället, avbrott i passagerartrafiken. En fortsatt tillväxt i Hangö hamn och av dess trafikmängder gör det möjligt att i framtiden utveckla näringsverksamhet i anslutning till logistiken, såväl i Hangö hamn som i hela Västra Nyland. För att definiera framtidsstrategin för hamnen och för näringarna och funktionerna i anslutning till den är det nödvändigt att utreda verksamhetsförutsättningarna för Hangö hamn och att identifiera dess utvecklingsmöjligheter. På basis av en analys av nuläget och av den logistiska verksamhetsmiljön samt utgående från logistiska utvecklingstrender har sex alternativa utvecklingslinjer utarbetats och verksamhetslinjernas konsekvenser för Hangö hamns verksamhetsförutsättningar har bedömts för en längre tidsrymd på ca 20 år. I bedömningen har man fäst särskild uppmärksamhet vid att bevara hamnens verksamhetsförutsättningar och utgångspunkten har varit att bevara åtminstone den nuvarande marknadsandelen. Den allmänna utvecklingen inom transportmarknaden i Östersjöområdet och de nuvarande huvudgodsströmmarna i Hangö hamn samt utvecklingsprognoserna fram till år 2025, som har upprättats utgående från nyckelkunderna, har utgjort bakgrunden i bedömningen. Utvecklingslinjerna som har granskats: G. Verksamhet inom nuvarande ramar H. Tillväxt genom att effektivare använda befintliga resurser I. Tillväxt genom att utvidga hamnen enligt nuvarande modell J. Tillväxt genom att utvidga hamnen och utöka containertrafiken K. Tillväxt genom att utvidga verksamheten i en ny hamn genom att utöka containertrafiken L. Tillväxt genom att koncentrera all verksamhet till en ny hamn och utöka containertrafiken. I alternativ A antas att hamnens nuvarande resurser förblir intakta och att verksamhetssätten samt antalet arbetsskift inte ändrar. I alternativ B antas att de permanenta resurserna inte utökas. Hamnverksamheten effektiveras dock genom att vid lastningen av fartyg och i terminalfunktionerna övergå till tre skift alla dagar i veckan. Bedömningen påvisar att konkurrenskraften tynar och att marknadsandelarna minskar redan före år 2015 om man fortsätter utan utvecklingsåtgärder (VE A) eller enbart nöjer sig med effektivare verksamhetsåtgärder enligt VE B, vilket försvagar hamnens verksamhetsförutsättningar. Tanken med alternativ C är att ta fram en tillväxtkarriär som skulle trygga en konkurrenskraftig fortsättning lik den nuvarande affärsverksamheten, utan att förstöra stadsbilden och strukturen i Hangö allt för mycket. Tillräckliga fraktvolymer och transportfrekvenser är grundfaktorerna för dimensioneringen. För att kunna bevara marknadsandelarna krävs det beredskap för att utveckla enhetstrafiktjänsterna. Alternativ C kan inte under den granskade tidsrymden helt svara på enhetstrafikens prognostiserade utveckling. Det förutsätter en dimensionering enligt alternativen D, E och F för att hamnens konkurrenskraft skall kunna bevaras. Bakom alternativ D ligger tanken att konsolidera företagens logistikströmmar, vilket kan leda till behovet att förutom på RORO-trafiken också satsa på containers. Alternativ E granskar genomförandet av verksamhetens omfattning 9

10 som beskrivs i alternativ D genom att bevara Västra och Yttre hamnens nuvarande storlek och bygga utvidgningarna i en ny hamn. I alternativ F kartläggs flyttningen av hamnverksamheten till en ny hamn. På basis av utvärderingen av alternativen kan följande slutledningar göras: 4) Alternativen C och D kan ses som en följdaktivitet med utbyggnadsetapper, motsvarande kan alternativen (C), E och F betraktas som en följdaktivitet med åtgärder som leder till en effektiv containerhamn. 5) Specialvillkoren som stadsbilden i Hangö och Tulluddens skyddsområde ställer kan i praktiken utgöra faktorer som begränsar utvecklingen på den nuvarande platsen. 6) Planering och utförande enligt åtgärderna i alternativ C och en förutredning som klarlägger flyttningen av hamnen inleds omedelbart, så att följdaktivitetens realism i alternativ E kan bedömas på lång sikt. När förutredningen är klar fattas omgående ett beslut om valet mellan alternativ D och F. 10

11 1 JOHDANTO Hangon satama on viime vuosina vahvistanut asemaansa merkittävänä vienti- ja tuontiliikenteen sekä transitoliikenteen satamana. Satamassa on ollut myös matkustajaliikennettä, mutta operaattorina toimineen Superfast Ferries:in siirrettyä toimintansa Helsinkiin vuoden 2006 lopussa, matkustajaliikenteessä on ainakin väliaikainen tauko. Hangon sataman ja sen liikennemäärien kasvun jatkuminen tulevaisuudessa luo mahdollisuuksia logistiikkaan liittyvän elinkeinotoiminnan kehittämiselle Hangon satamassa sekä koko Länsi-Uudellamaalla. Hangon sataman toimintaedellytysten selvittäminen sekä kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen on tarpeen sataman sekä satamaan kytkeytyvien elinkeinojen ja toimintojen tulevaisuuden strategian määrittämiseksi Keskeinen Hangon sataman toimintaedellytys on toimivat liikenneyhteydet kotimaassa mutta myös ulkomaille aina lastin tilaajalle/lähettäjälle saakka. Keskeisiä kysymyksiä takamaaliikenneyhteyksien kehittämisessä ovat mm. Vt 25 parantaminen Hyvinkäälle saakka, Hanko-Hyvinkää radan sähköistys ja kantavuuden parantaminen sekä Kt 51 parantaminen. Yhtenä tämän työn tavoitteena on tuottaa myös aineistoa ko. liikennehankkeiden tarpeen ja ajoituksen määrittämisen tueksi. EU:n liikennepolitiikassa on nostettu yhdeksi prioriteettihankkeeksi koko meriliikenteen kuljetusketjun toimivuuden parantaminen siten, että syntyvien kuljetusten laatukäytävien avulla pyritään siirtämään tavaravirtoja maanteiltä merille ja junaan sekä edistämään alueiden kytkeytymistä sisämarkkinoille. Tavoitteen toteutumiseksi komissio on esittänyt ns. Merten moottoritie -hankkeiden perustamista. Merten moottoriteiden avulla pyritään edistämään intermodaalisten meriliikenteeseen perustuvien logististen laatukäytävien syntymistä Eurooppaan. Hangon satama yhdessä Rostockin sataman kanssa on yksi Merten moottoritie hankkeeksi hyväksytyistä satamapareista Itämeren piirissä. Kuva 1 50 km, 100 km ja 150 km etäisyysvyöhykkeet Hangosta. 11

12 Länsi-Uusimaa muodostuu kolmesta seutukunnasta: Helsingin seutukunnasta, Lohjan seutukunnasta ja Tammisaaren seutukunnasta. Aluepoliittiseen lainsäädäntöön perustuva aluekeskus- ja kaupunkiohjelmatyö jakaa Uudenmaan maakunnan yhteistoimintaalueisiin, joita ovat Hiiden alue (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti), Hyvinkään-Riihimäen alue, KUUMA-alue, pääkaupunkiseutu ja Raaseporin alue (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Tämä selvitystyön painopiste on Hangon sataman sijainnista johtuen pääosin Raaseporin alueella, mutta myös Hiiden aluetta on ollut mukana arvioinneissa ja työn aikaisessa vuorovaikutuksessa. Hangon sataman liikenteen luoman kehittämispotentiaalin tehokas hyödyntäminen edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistä strategiaa. Tämän selvityksen tarkoituksena on ollut tunnistaa Hangon sataman ja koko Raaseporin alueen yhteinen logistiikan kehityspolku sekä sen edellyttämät konkreettiset toimenpiteet ja niiden ajoitus. Työn tavoitteina on ollut : - Arvioida Hangon sataman toimintaedellytyksiä Uudenmaan, valtakunnan tason sekä Itämeren alueen logistisessa toimintaympäristössä - Tunnistaa Hangon sataman toimintaan liittyvien elinkeinojen kehittämismahdollisuudet Raaseporin, Länsi-Uudenmaan ja Uudenmaan mittakaavassa - Tunnistaa liikennejärjestelmän palvelutason ja sataman toimintaedellytysten vuorovaikutus siten, että voidaan muodostaa näkemys liikennejärjestelmän suurten kehittämishankkeiden merkityksestä ja vaikutuksista sataman tulevaisuudelle - Tuottaa aineistoa Merten moottoritie- konseptin valmistelua varten. Tutkimuksen aikajänne tavoitetilan työstämisen osalta ulottuu vuoden päähän, mutta työssä konkretisoidaan myös lähiajan (vuoteen 2015) toimenpiteet, joita voidaan hyödyntää mm. Merten moottoritie konseptiin liittyvässä valmistelutyössä. 12

13 2 NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Hangon satama Hangon satama on Hangon kaupungin liikelaitos. Se toimii kahdessa erillisessä paikassa Hankoniemen kärjessä. Satama on perustettu vuonna 1872 kaksi vuotta ennen Hangon kaupungin perustamista. Kuva 2 Hangon satama (kuva Hangon sataman internet-sivulta). Länsisatama on Roro-yksikköliikenteeseen ja paperin vientiin erikoistunut satamanosa. Satama hoitaa myös konttiliikennettä sekä Roro-toimintoihin liittyvää matkustajaliikennettä. Länsisataman alue rajoittuu maan puolelta Hangon kaupungin asuntoalueisiin tai muuhun kaupunkirakenteeseen. Ulkosatama on autojen tuontiin erikoistunut satamanosa. Siellä hoidetaan myös vähäistä kemikaaliliikennettä. Suuri osa ulkosataman maa-alueesta on Suomen Vapaasatama Oy:n hallinnassa. Vapaasatamassa hoidetaan autojen varastointi sekä maahantuontihuollot. Ulkosatama rajoittuu maan puolella luonnonsuojelualueisiin tai Hangon kaupunkirakenteeseen Resurssit Sekä Länsi- että Ulkosataman laivapaikat ovat peräporttipaikkoja. Taulukossa 1 on esitetty luettelo satamanosien laivapaikoista ja niiden päämitoista ja käyttöasteista vuoden 2005 liikenteellä. 13

14 Taulukko 1 Laivapaikat ja niiden käyttöasteet. Laivapaikka Pituus m Syväys m Ka 24 h Ka 16 h Länsisatama RoRo ,0 27 % 54 % RoRo ,3 35 % 69 % RoRo ,3 16 % 31 % RoRo ,0 16 % 31 % RoRo ,8 20 % 39 % Muu laituri 120 6,8 Ulkosatama OH ,2 14 % 27 % OH ,2 13 % 25 % Länsisataman RoRo 1 laituri on varustettu 40 tonnin monitoiminosturilla, joka sopii myös konttien käsittelyyn. Satamassa on lisäksi konttien nostoon tarkoitettu mobiilinosturi, jota käytetään lähinnä laivapaikoilla RoRo 2 ja 4. RoRo 5 paikalla on säädettävä 2- tasoramppi, jolta voidaan lastata suoraan laivojen pää- ja sääkannelle. Nykyisellä kaksivuorotyöllä laivapaikkojen RoRo 1 ja 2 käyttöasteet ovat niin korkeat, että odotusta ja laivojen siirtoja syntyy ajoittain. Länsisataman laivapaikkojen kokonaiskäyttöastekin lähentelee rajaa, jossa satunnaisia odotuksia alkaa esiintyä. RoRo 4 ja 5 ovat kapean ramppinsa vuoksi ja RoRo 4 myös pituutensa vuoksi sopimattomia tulevan sukupolven laivoille. Ulkosataman paikat OH 1 ja OH 2 ovat autolaivoille mitoitettuja peräporttipaikkoja. Niiden kapasiteetti riittää käyttöasteella arvioiden Ulkosataman tarpeisiin. Taulukossa 2 esitetty sataman alueella olevat tavaran säilyttämiseen ja käsittelyyn soveltuvat kenttätilat ja niiden lasketun käyttöasteen vuoden 2005 liikenteellä. Luettelossa olevien alueiden lisäksi Hangon teollisuusalueella on tilapäistä autojen varastointi- sekä rekkojen pysäköintialuetta noin 40 ha. Taulukko 2 Tavaran käsittely- ja säilytyskentät. Kenttä Pinta-ala m2 Ka 24 h Länsisatama % Laituri Laituri Laituri Muualla Ulkosatama % Länsisataman kenttien käyttöaste on keskimäärinkin hyvin korkea. Kenttien mitoittava tekijä on viikonloppuliikenne, jolloin satamaan kerääntyy normaalia useamman laivan rahtiyksiköt. Kenttätila onkin muodostunut Länsisataman pullonkaulaksi. Ulkosataman säilytyskentät ovat nykyisellä liikennevolyymilla jatkuvasti maksimikäytössä. Länsisataman terminaalitiloja käytetään lähinnä paperirullien varastointiin ja käsittelyyn. Vanhat suojellut Englanninmakasiini ja Voimakasiini eivät sovellu nykyaikaiseen rahdinkäsittelyyn. Ulkosataman rakennetut tilat ovat pääasiassa autojen maahantulohuollon tiloja (taulukko 3). 14

15 Taulukko 3 Kylmät ja lämpimät varasto- ja käsittelytilat. Terminaali Pinta-ala m2 Länsisatama T T T T Englannin makasiini Voimakasiini Matkustajaterminaali 800 Ulkosatama Hangon satamaan johtaa mereltä eteläkaakosta lyhyt ja helppokulkuinen 13.0 m kulkusyvyinen väylä, jonka jääolot ovat normaaleina jäätalvina hyvin helpot. Väylällä voi käyttää normaalia matkanopeutta. Lännestä tähän yhtyy sataman läheisyydessä 9,0 m:n jäänmurtajaväylä, joka jatkuu itään Koverharin väylään saakka. Satamassa käyvät alukset käyttävät yleensä 13 m väylää. Ulkosatamassa käyvät alukset käyttävät 9 m väylää hankalissa sääoloissa. Länsisatamassa 13 m väylä jatkuu suoraan syvälaiturille (RORO 1). Alukset peruuttavat Länsisataman laivapaikoille. Kääntymisalue on syvä ja avara, mutta altis mereltä puhaltaville tuulille. Ulkosatamaan johtaa sisääntuloväyliltä kapeat 7,3 m väylät. Kääntymisalue on ahdas ja kallioiden ja karikkojen reunustama. Kovat tulet estävät varsinkin isompien autolaivojen operoinnin, jolloin ne puretaan Länsisatamassa jo muutenkin kuormitetuilla laivapaikoilla Tavaravirrat Kuljetusmäärät Hangon sataman tavaraliikenne koostuu tuonnista ja viennistä sekä Venäjän transitoliikenteestä, joka on pääasiassa autotuontia. Viennin peruskuorma muodostuu paperirullista, joita kuljetettiin vuonna 2005 noin tonnia. Valtaosa yksiköimättömästä viennistä on paperirullien STORO kuljetusta. Yksiköimätön tuonti koostuu taas pääosin autoista. Hangon sataman yksikköliikenteen muuntautuminen junalauttasatamasta RoRosatamaksi alkoi 1990 luvun puolivälissä. Kuljetettavat tavaramäärät ja Hangon markkinaosuus perävaunukuljetuksista lähti vahvaan kasvuun vuonna Samalla yksikköliikenteen painopiste siirtyi Ulkosatamasta Länsisatamaan. Vuonna 2001 alkanut Superfast liikenne toi Hankoon myös kuljettajallisten rekkojen merikuljetukset ja matkustajaliikenteen. Taulukko 5 havainnollistaa Hangon RoRo-liikenteen rahtitonnien kehitystä. Matkustajaliikenteellä ei Hangon satamalle ole kovin suurta merkitystä. 15

16 Taulukko 4 Hangon sataman tavaravirrat ja matkustajat. (Lähde: Merenkulkulaitos) Vienti tonnia vienti 2003 vienti 2004 vienti 2005 vienti 2006 Vienti yhteensä Vienti suuryksiköissä Yksiköimätön vienti Transitovienti Kotimaan rannikkoliikenne Rahti Hangosta yhteensä Tuonti tonnia tuonti 2003 tuonti 2004 tuonti 2005 tuonti 2006 Tuonti yhteensä Tuonti suuryksiköissä Yksiköimätön tuonti Transitotuonti Kotimaan rannikkoliikenne Rahti Hankoon yhteensä Tavaravirrat tonnia Rahti yhteensä Matkustajat kpl Matkustajaliikenne Hangosta Matkustajaliikenne Hankoon Matkustajaliikenne yhtensä Kuva 3 Hangon sataman RoRo-liikenteen kehitys. Lähde: Merenkulkulaitos. Suomen RoRo-liikenne suuntautuu pelkistäen kolmeen putkeen : Ruotsin suunta, Via Baltica suunta ja Etelä-Itämeren suunta. Hangon satama on mukana lähinnä vain viimeksi mainitussa suunnassa, jossa sen asema on varsin vahva. Kuva 4 havainnollistaa suurimpien RoRo-satamien markkinaosuuskehitystä vuodesta

17 Helsingin satama on Hangon suurin kilpailija Etelä-Itämeren RoRo-markkinoilla. Turku ja Naantali ovat vahvoja lähinnä Ruotsin liikenteessä. Haminan satama on uutena tulossa mukaan Itämeren RoRo-liikenteeseen. Haminan markkinaosuuden kasvu näkyy suurimpien RoRo-satamien yhteenlasketun markkinaosuuden lievänä laskuna 2000-luvulla. RoRo-liikenteen osuus Suomen merikuljetusmarkkinoista on ollut voimakkaassa kasvussa. Keskimääräinen kasvu vuodesta 1993 lähtien on ollut 8 % vuodessa. Siten yllä kuvatuista pienenevistä markkinaosuuksista huolimatta Hangon ja Helsingin RoRorahtimäärät ovat kasvussa. Hangon RoRo-liikenteen peruskuorman muodostavat paperirullien STOROvientikuljetukset. Nämä muodostavat RoRo:na kuljetetuista rahtitonneista lähes puolet. Kuva 4 RoRo liikenteen suurimpien satamien markkinaosuudet. Lähde: Merenkulkulaitos. Konttiliikenne on Länsisataman toinen tärkeä ja kasvava kuljetusmuoto. Konttitoiminnot on toteutettu pienimuotoisina ilman varsinaista kontti-infrastruktuuria. Hangon markkinaosuus on kuudenneksi suurimpana 4 % Suomen satamien konttiliikenteestä. 17

18 Kuva 5 Hangon sataman konttiliikenne. Lähde: Merenkulkulaitos. Osa konttikuljetuksista perustuu rannasta rantaan konteista eli muuksi rahdiksi varatun tavaran kuljetuksiin konteissa sääkannella. Hangon konttiliikenteen varsinainen markkina on Keski-Euroopan ja Suomen välillä ohi perinteisten konttihubien kuljetettavat kontit. Aitoja konttiasiakkaita Hangolla on suhteellisen vähän. Konttiliikenteen satamatoiminta on Suomessa hyvin keskittynyttä. Neljä suurinta konttisatamaa hoitaa noin 90 % liikenteestä. Konttiliikenne on tällä hetkellä Suomen merikuljetusten voimakkaimmin kasvava segmentti. Keskimääräinen vuosikasvu Suomen satamissa on vuodesta 1993 ollut 10 % ja kasvu on transitoliikenteen voimakkaan kasvun vuoksi viime aikoina kiihtynyt. 18

19 Kuva 6 Suomen konttiliikenteen markkinaosuudet. Lähde: Merenkulkulaitos. Uusien henkilö- ja pakettiautojen tuonti muodostaa Ulkosataman varsinaisen liiketoiminnan. Autotuonnin lisäksi ulkosatamassa on pieni määrä kemikaaliliikennettä. Autofeederlaivat käyttävät ensisijaisesti Ulkosataman laivapaikkoja. Autoja tuodaan myös RoRolaivoilla Länsisatamaan, josta autot siirretään Vapaasataman varastokentille ajamalla kaupungin läpi. Huonoissa sääoloissa myös autolaivat saattavat purkaa Länsisatamassa. Suomen automarkkinat ovat hitaassa suhdanteiden mukaan heiluvassa nousussa. Hangon sataman markkinaosuus Suomen autotuonnista on 60 % tietämissä. Venäjän autotransito on viime vuosina kasvanut nopeasti ja ylittää Suomen tuonnin jo yli kolminkertaisesti. Hangon markkinaosuus autotransitosta on yli 50 %. Transitomarkkinoiden odotetaan kasvavan nopeasti vielä useita vuosia. Kuljetusvolyymien jatkuvuus yli 10 vuoden aikajaksolla on kuitenkin arvailujen varassa. Kuljetusten suuntautuminen Suomessa pääosa tuonnista ja viennistä kytkeytyy lähialueelle Uudellemaalle. Tuontikuljetuksia suuntautuu jonkin verran myös Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle. Vientikuljetukset kertyvät jonkin verran laajemmalta alueelta, eli jo mainittujen maakuntien lisäksi kuljetuksia tulee myös Satakunnasta ja Keski-Suomesta ja jonkin verran Päijät-Hämeestä ja Itä-Uudeltamaaltakin. 19

20 Kuva 7 Kotimaan tieliikenteen tavaravirtojen suuntautuminen maakunnittain (Tieliikenteen tavarakuljetustilasto). 2.2 Länsi-Uudenmaan toimintaympäristö Elinkeinorakenne ja teollisen toiminnan sijoittuminen Uudellamaalla oli vuonna 2004 yhteensä noin työpaikkaa, joista Länsi- Uudellamaalla sijaitsi noin työpaikkaa (8 %). Länsi-Uudellamaalla työpaikoista noin puolet sijoittuu Lohjalle ja Kirkkonummelle ja kolmannes Raaseporin alueelle. Toimialoittain tarkasteltuna teollisuus korostuu erityisesti Hangossa ja Pohjassa, joissa molemmissa noin 40 % työpaikoista on teollisuudessa. Hangossa korostuu lisäksi muihin kuntiin nähden kuljetus- ja varastotoiminta. Alkutuotannon merkitys korostuu erityisesti Inkoossa. Palvelusektorin työpaikkoja on puolestaan suhteellisesti eniten Tammisaaressa ja Karjaalla. 20

21 Työpaikat toimialoittain (10-jako) Raaseporin alueen kunnissa ja Lohjalla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hanko Tammisaari Karjaa Inkoo Pohja Lohja Uusimaa yht. Toimiala tuntematon (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (F) Rakentaminen (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D) Teollisuus (C) Kaivostoiminta ja louhinta (A-B) Maa- ja metsätalous Kuva 8 Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain Raaseporin alueen kunnissa, Lohjalla ja Uudellamaalla (Tilastokeskus 2006). Teollisuuden roolia kuntien elinkeinona voidaan karkeasti hahmottaa myös nykyisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuskannan sijainnin ja volyymien pohjalta. Kuvassa 9 on esitetty teollisuus- ja varastorakennusten sijoittuminen Uudellamaalla. Kuvasta voidaan havaita teollisuus- ja varastoalueiden keskittyneen pääkaupunkiseudulle, pääradan ja Lahdentien varteen sekä Hanko-Hyvinkää akselille Lohjalla. Pääkaupunkiseudulla teollisuus- ja varastointi on keskittynyt sisääntuloväylien välittömään läheisyyteen sekä Kehä III:n varrelle. Raaseporin-Hiiden alueella teollisuus- ja varastorakentaminen on vahvasti keskittynyt Hankoniemelle sekä valtatien 25 varrelle Tammisaaressa, Karjaalla ja Lohjalla. 21

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA Antti Saurama Itämeri-foorumi, Turku, 15.5.2009 0 Esityksen sisältö Itämeren merikuljetukset ja kehityskuva Talouskriisi merellä Suomen tilanne 1 ITÄMEREN

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka 30.5.2011 tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy Port of HaminaKotka Suomen suurin SATAMA * HaminaKotka TARJOAMME: Erinomaisen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama

Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama Helsingin Satama Suomen ulkomaankaupan pääsatama 2013 Tavaraliikenne 10,5 milj. tonnia Kappaletavara 9,6 milj. tonnia markkinaosuus 25 % (määrä) markkinaosuus 40 % (arvo) Matkustajaliikenne Linjaliikenne

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007 MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot