RÄÄTYKÄNMÄKI 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA TONTTIJAKO RIIHIMÄKI 17. RÄÄTYKÄNMÄKI 17:11

Transkriptio

1 17:11 RÄÄTYKÄNMÄKI 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA TONTTIJAKO RIIHIMÄKI 17. RÄÄTYKÄNMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ, TARKISTETTUA JA MUUTETTUA ASEMAKAAVAKARTTAA. Riihimäen kaupunki Vireille KV Kaavoitusyksikkö Tekla Hyväksymispäätös lain- Raija Niemi,raija.niemi@riihimaki.fi, p Kuuleminen MRL 62 voimainen Tuula Aittola,tuula.aittola@riihimaki.fi, p Tarkistus Tekla Kh Nähtävillä MRL Kh Muutos

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Erityispiirteet ja suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja kiinteistörekisteri Rakennuskielto Muut päätökset Ympäristöselvitykset Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen Tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Sisältövaatimukset Asemakaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Katualueet Virkistys- ja erityisalueet Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Luonnonympäristö Suojelukohteet ja erityispiirteet Ympäristön laatua koskevat määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

4 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1. Alueen sijainti 2. Alueen maanomistus 3. Ote maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta 4. Ote yleiskaavasta Riihimäki Ote ajantasakaavasta 6. Ote maaperäkartasta 7. Ote rakennettavuusselvityksestä 8. Ote Herajoen pohjavesialuekartasta 9. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä 10. Vesihuollon ja kadun yleissuunnitelma 11. Ote korkeustasoselvityksestä 12. Kevyen liikenteen yhteydet ja linja-autopysäkit 13. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14. Luonnos Asemakaavakartta määräyksineen 16. Havainnekuva 17. Asemakaavan seurantalomake 18. Tonttijakokartta 4

5 1 PERUSTIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 2 km Riihimäen keskustasta lounaaseen Räätykänmäen kaupunginosassa. Alueen sijainti on esitetty liitteessä Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN NIMI: Räätykänmäki 1 Asemakaavan muutos ja tonttijako. ASEMAKAAVAN TARKOITUS: Muuttaa Räätykänmäen kaupunginosan asemakaavaa siten, että nykyisen asemakaavan mukaiselle virkistysalueelle voidaan sijoittaa omakotiasutusta. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 17. kaupunginosan, Räätykänmäen katu- ja virkistysaluetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT: 17. kaupunginosan, Räätykänmäen kortteli 1770 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet. SITOVALLA TONTIJAOLLA MUODOSTUU: 17. kaupunginosan, Räätykänmäen korttelin 1770 tontit 1-6. Asemakaavakartta määräyksineen on liitteenä 15. Tonttijakokartta on liitteenä 18. Alueen pinta-ala on n. 1,48 ha. Kerrosalaa asemakaava-alueelle on osoitettu yhteensä kem 2. 5

6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee kaupungin keskustasta noin 2 km lounaaseen. Alue käsittää metsäisen rakentamattoman rinteen ja katualuetta Räätykänmäen omakotialueen koillisosassa Luonnonympäristö Topografia Alue viettää loivasti koilliseen. Maanpinnan korkeus vaihtelee noin välillä mpy. Maaperä Riihimäen maaperäkartan mukaan alue on karkeaa hietaa/hienohiekkaa. Ote Riihimäen maaperäkartasta on liitteenä 6. Alueelle keväällä 2012 laaditun rakennettavuusselvityksen mukaan alueella on 0,20 metrin humuskerroksen alla koilliseen päin paksunevan tiiviydeltään vaihtelevan siltti-savikerroksen alla tiivistä moreenia. Maaperäselvityksessä alue jaettiin rakennettavuudeltaan kahteen alueeseen. Alueella 1 maaperän hienorakenteinen kerrostuma on ohuempi ja ulottuu alueen alareunassa syvimmillään 3-4 metrin syvyyteen koostuen pääosin tiiviydeltään vaihtelevista silttikerrostumista. Alueella 2 hienorakenteinen kerrostuma on paksumpi sisältäen pehmeitä sorakerroksia. Rakennettavuusalueet on esitetty Koppelintien rakennettavuusselvityksen tutkimus- ja rakennettavuuskartassa. Ote kartasta on liitteenä 7. Pinta- ja pohjavesi Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin vuosina tekemien kartoitusten mukaan suunnittelualue sijaitsee Herajoen I-luokan pohjavesialueella ja Räätykänmäen pohjaveden muodostumisalueen raja kulkee alueen poikki. Hämeen ELY-keskuksen tekemän Multatöyrään III-luokan ja Herajoen I-luokan pohjavesialueiden luokitusten ja rajausten tarkistuksen mukaan alue sijaitsee Herajoen I-luokan pohjavesialueella, mutta ei ole enää Räätykänmäen pohjaveden muodostumisaluetta. Ote Herajoen pohjavesialuekartasta on liitteenä 8. Pohjaveden pinnan havaittiin olevan alueelle asennetussa kahdessa väliaikaisessa pohjavesiputkessa tasoilla +86,0 ja 87,2 mpy. Junttatien molemmilla puolilla on avo-oja. Kasvillisuus Alue on kasvillisuudeltaan lehtomaista kangasmetsää. Kasvillisuus on varsin yhtenäistä ja lajisto on tavanomaista metsälajistoa lukuun ottamatta kadun vartta, jossa kasvaa ojan pientareella tyypillistä tien piennarten lajistoa. Rinteessä kasvaa kuusivaltaista metsää, kuusten joukossa kasvaa myös muutamia isoja koivuja ja haapoja. Kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi lähempänä tietä. Varsin runsaassa pensaskerroksessa kasvaa lehtipuiden, etenkin pihlajan ja haavan taimia. Kenttäkerroksen vallitsevia lajeja ovat mustikka ja oravanmarja. Pohjakerroksessa kasvaa runsaasti ruohoja ja saniaisia. Pohjakerroksen runsaimmat lajit ovat metsäkerrossammal ja seinäsammal. Eläimistö Riihimäen liito-orava-alueita käsittävän vuonna 2004 laaditun selvityksen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole liito-oravien reviireitä. Alueelta ei löydetty jälkiä liitooravasta myöskään keväällä 2010 alueelle tehdyssä liito-oravakartoituksessa. 6

7 Syyskuussa 2007 laaditun koko kaupungin kattavan lepakkokartoituksen mukaan alue ei ole merkittävä lepakkoalue. Kesällä 2010 alueella tehdyn linnustoselvityksen mukaan alueella tavattu lajisto oli melko tavallista Etelä-Suomen metsien lajistoa Rakennettu ympäristö Historia Alueen ensimmäinen asemakaava on vahvistunut vuonna Asemakaavassa Junttatien linjaus kulki alueen läpi nykyiselle Kukkotielle. Asemakaavaa muutettiin vuonna 1960, jolloin Junttatien linjaus siirrettiin alueen koillisreunaan ja rinteessä kulkenut Junttatien alue muutettiin suurimmaksi osaksi puistoalueeksi. Kokonaisrakenne, maankäyttö Kaavamuutosalue on metsäinen rinne, joka rajoittuu koillisosaltaan Junttatiehen. Junttatien koillispuolella on rakentamaton toimitilarakennusten korttelialue. Muilta osin aluetta rajaa viheralue ja Räätykänmäen omakotialue. Palvelut Lähin alakoulu on Eteläinen koulu, joka sijaitsee Lopentien varrella reilun kilometrin etäisyydellä. Lähimmät yläkoulut ovat Karan koulu ja Harjunrinteen koulu noin kahden kilometrin etäisyydellä Kalevankadulla. 7

8 Lähin kunnallinen päiväkoti on Hirsimäen päiväkoti Kolehmaisenkadulla noin kilometrin etäisyydellä. Lähin yksityinen päiväkoti sijaitsee Koppelintiellä vajaan kilometrin etäisyydellä alueesta. Lähin elintarvikeliike sijaitsee Kulmalan puistokadun ja Lopentien risteyksessä vajaan kilometrin etäisyydellä alueesta. Koppelintiellä vajaan kilometrin etäisyydellä alueesta on kioski. Merkoksen ja Atomin kauppakeskuksiin on matkaa kumpaankin noin 1,5 kilometriä. Lähin paikallisliikenteen pysäkki sijaitsee Junttatiellä. Palvelulinjan lähin pysäkki on Lopentiellä lähellä Mattilantien risteystä. Yhdyskuntatekninen huolto Vesi- ja viemäriverkosto sijaitsee lähimmillään Junttatien ja Puhdistamontien risteyksessä. Kaukolämpöverkosto kulkee Junttatiellä. Alueen läheisyydessä sijaitsee puistomuuntamo Erityispiirteet ja suojelukohteet Alue sijaitsee Herajoen I-luokan pohjavesialueella. Kaavamuutosalueella ei sijaitse suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Koko Riihimäen kaupungin aluetta koskevan vuonna 2008 laaditun liikennemeluselvityksen mukaan alueelle ei kohdistu ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua nykytilanteessa eikä vuoden 2020 ennustetilanteessa. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä on liitteenä Maanomistus Asemakaavamuutosalue on Riihimäen kaupungin omistuksessa. Alueen maanomistus on esitetty liitteessä Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Yleiskaava Valtioneuvoston vahvistamassa maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu asuntovaltaisena taajamatoimintojen alueena (A). Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan Myös maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartassa alue on osoitettu merkinnällä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Alueen koillispuolella on T-merkinnällä osoitettu teollisuus- ja varastoalue. Kaavamuutosalue on tärkeällä ja muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Ote maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta on liitteenä 3. Riihimäki 2010 yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä VL (Lähivirkistysalue. Alue varataan yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun.). Alueen halki kulkee tärkeän pohjavesialueen raja. Alueen koillispuolella on TY-merkinnällä osoitettu Ympäristöhäiriöttömän teollisuuden alue (Alue varataan ympäristöä häiritsemättömille teollisuustoiminnoille.) Alueen lounais-luoteispuolella on A- merkinnällä osoitettu Asuntoalue (Alue varataan asumiseen. Alueella voidaan sallia myös 8

9 asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen.). Ote yleiskaavasta on liitteenä Asemakaava Alueella ovat voimassa , ja vahvistuneet asemakaavat, joiden mukaan alue on puistoaluetta ja katualuetta. Alueen kaakkois-, lounais- ja luoteispuolella sijaitsee omakotirakennusten korttelialueet. Koillisreunassa sijaitsee Junttatie, jonka koillispuolella on KTY-1-merkinnällä osoitettu korttelialue (Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle ei saa rakentaa elintarvikkeiden myymälätiloja. Kullekin tontille saa kuitenkin rakentaa tuotantoon liittyviä elintarvikkeiden myymälätiloja enintään 250 kem². Alueelle saa rakentaa asuinhuoneistoja ainoastaan sellaista henkilökuntaa varten, jonka jatkuva läsnäolo on laitoksen toiminnalle välttämätöntä. Rakennusten tulee tonteilla sijaita vähintään 6 metrin etäisyydellä tontin rajoista rautatiealueen vastaista rajaan lukuun ottamatta.). Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä Rakennusjärjestys Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja kiinteistörekisteri Kaava-alueella on kiinteistörekisterissä olevia tiloja Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa Muut päätökset Kaupunginhallitus päätti kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa 2010 Räätykänmäki 1 asemakaavan muutoksen laatimisesta (kohde 16). Vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa kohteen numero on 10. Kaupunginhallitus päätti käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä on valmistunut selvitys Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella. Kaupunginhallitus merkitsi selvityksen tiedokseen käsitellessään Kalmun osayleiskaavaa. Räätykänmäki 1 on yksi tässä selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista Ympäristöselvitykset Räätykänmäki 1:n luontoselvitykset 2010 (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2010). Selvitys sisältää kaavamuutosalueen kasvillisuus- ja kasvistoselvityksen, liitooravakartoituksen ja linnustokartoituksen. Kasvillisuus- ja kasvistoselvityksen mukaan selvitysalue on kasvillisuudeltaan lehtomaista kangasmetsää. Koko selvitysalueen kasvillisuus on varsin yhtenäistä ja la- 9

10 jisto tavanomaista metsälajistoa lukuun ottamatta Koppelintien vartta, jossa kasvaa ojan pientareella tyypillistä tien piennarten lajistoa. Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä, vesilain mukaisia kohteita, metsälain mukaisia erityisen arvokkaita kohteita eikä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita kohteita. Myöskään uhanalaisia putkilokasvilajeja ei havaittu. Kesällä 2010 alueen pesimälinnusto kartoitettiin touko-kesäkuussa kolmen kierroksen kartoituslaskennalla. Laskennoissa alueella ei havaittu lintudirektiivin I liitteen tai Suomen uhanalaisuusluokituksen lajeja. Linnustoselvityksen mukaan alueella tavattu lajisto oli melko tavallista Etelä-Suomen metsien lajistoa. Liito-oravakartoituksessa alueelta ei löytynyt jälkiä liito-oravasta. Kartoituksen mukaan liito-oravien levittäytyminen alueelle on melko epätodennäköistä kunnollisen viheryhteyden puuttuessa. Tärkeiden pohjavesialueiden kartoitus (Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri 1992). Kartoituksen mukaan suunnittelualue sijaitsee Herajoen I-luokan pohjavesialueella. Räätykänmäen pohjaveden muodostumisalueen raja kulkee suunnittelualueen poikki. Herajoen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys (Geologian tutkimuskeskus ). Yhteenvetoraportti Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvityksistä (Geologian tutkimuskeskus ). Riihimäen Multatöyrään III-luokan ja Herajoen I-luokan pohjavesialueiden luokitusten ja rajausten tarkistus. Hämeen ELY-keskus Tarkistus perustuu Geologian tutkimuskeskuksen raporttiin Yhteenvetoraportti Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvityksistä sekä Hämeen ELYkeskuksen vuonna 2011 tekemään maastotarkasteluun. Tarkistetun rajauksen mukaan suunnittelualue kuuluu Herajoen I-luokan pohjavesialueeseen, mutta ei ole enää pohjaveden muodostumisaluetta. Ote Herajoen pohjavesialueen kartasta on liitteenä 8. Rakennettavuusselvitys, Riihimäki, Koppelintie (Ramboll, ). Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen maaperäolosuhteita kuudessa tutkimuspisteessä ja pohjavesiolosuhteita kahdessa pisteessä. Rakennettavuusselvityksen mukaan alueella on 0,20 metrin humuskerroksen alla koilliseen päin paksunevan tiiviydeltään vaihtelevan siltti-savikerroksen alla tiivistä moreenia. Selvityksessä alue jaettiin rakennettavuudeltaan kahteen alueeseen, joiden rajat ovat suuntaa antavia. Alueella 1 maaperän hienorakenteinen kerrostuma on ohuempi ja ulottuu alueen alareunassa syvimmillään 3-4 metrin syvyyteen koostuen pääosin tiiviydeltään vaihtelevista silttikerrostumista. Selvityksen mukaan tälle alueelle sijoittuvat rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti silttikerroksen päälle tehtävän murske- tai sora-arinan varaan käyttäen alustavasti kantavuutta p=80 kn/m². Alueella 2 hienorakenteinen kerrostuma on paksumpi sisältäen pehmeitä sorakerroksia. Tälle alueelle rakennettaessa rakennukset esitetään perustettavaksi tukipaaluille. Selvityksen mukaan koko alueelle suunniteltuihin rakennuksiin tulee tehdä rakennuskohtaiset pohjatutkimukset. Rakennettavuusalueet on esitetty Koppelintien rakennettavuusselvityksessä. Ote tutkimus- ja rakennettavuuskartasta on liitteenä 7. Riihimäen lepakkokartoitus, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö ja kaavoituspalvelut 2007 (Yrjö Siivonen ja Terhi Wermundsen, Wermundsen Consulting Oy). Koko kaupungin kattavan kartoituksen mukaan alue ei ole merkittävä lepakkoalue. 10

11 Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma (LUMOS), 2005, Hämeen ympäristökeskus. Riihimäen alueen luonnon monimuotoisuusselvityksessä on kartoitettu arvokkaat luontokohteet. Suunnittelualue ei ole kohdeluettelossa. Riihimäen arvokkaat luontokohteet, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö Alue ei kuulu kartoitettuihin kohteisiin. Selvitys liito-oravien esiintymis- ja pesimisalueista Riihimäen kaupungin alueella valmistui toukokuussa Selvitys perustui todennäköisten reviirialueiden tutkimiseen ja vanhoihin liito-oravaselvityksiin. Selvityksen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole liito-oravien reviireitä. Riihimäen meluselvitys (Ramboll Finland Oy, Olli-Matti Luhtinen, 2008). Koko kaupunkia koskevan liikennemeluselvityksen mukaan meluntorjuntalain nojalla annetut melutason päivä- ja yöohjearvot eivät ylity kaavoitettavalla alueella. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä on liitteenä 9. Korkeustasoselvitys, (Riihimäen kaupunki, kaavoitusyksikkö ). Suunnittelualueen tulevia korkeussuhteita on tutkittu rakennettavuusselvityksessä esitettyjen leikkausten kohdalta kaavasuunnitelman sekä vesihuolto- ja katusuunnitelman pohjaksi. Selvitys on liitteenä 11. Vesihuollon ja kadun yleissuunnitelma (Riihimäen kaupunki, katu- ja puistoyksikkö ). Suunnitelmassa esitetään alueen liittyminen kunnallisteknisiin verkostoihin sekä kadun yleissuunnitelma. Junttatien katu- ja vesihuollon yleissuunnitelma on liitteenä 10. Kevyen liikenteen yhteydet ja linja-autopysäkit (Riihimäen kaupunki, katu- ja puistoyksikkö ). Katu- ja puistoyksikössä on laadittu selvitys, jossa esitetään kevyen liikenteen yhteydet ja linja-autopysäkit kaavamuutosalueella ja sen läheisyydessä. Kartta on liitteenä 12. Hajun ja hajuhaitan kartoittaminen Riihimäellä 2013 (VTT Expert Services Oy) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa velvoittaa Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamon tarkkailemaan toiminnasta ympäristöön aiheutuvia hajuvaikutuksia. VTT on selvittänyt hajun ja hajuhaitan esiintymistä jätevedenpuhdistamon läheisyydessä maalis-huhtikuussa 2013 järjestetyllä hajukartoituksella. Tutkimus toteutettiin samanlaisena asukaskyselynä kuin vuosina 2005, 2007 ja Tutkimusalue on säteeltään noin 1,5 km puhdistamosta. Kyselyissä on selvitetty asukkaiden kokemia ympäristöhaittoja, ympäristöhaittojen häiritsevyyttä ja esiintymistiheyttä. Vuoden 2013 kartoituksen mukaan vastaajien mielestä alueella esiintyy keskimäärin erittäin vähän haju- ja pölyhaittaa sekä vähän meluhaittaa. Asukkaiden kokema jätevedenpuhdistamon hajun esiintymistiheys ja puhdistamon aiheuttama hajuhaitta ovat samalla tasolla kuin v kyselyssä. Räätykänmäen alueen vastaajista yli puolet ei kokenut lainkaan häiritsevää hajuhaittaa, neljä prosenttia vastaajista koki selvästi häiritsevää ja yksi prosentti hyvin häiritsevää hajuhaittaa. Puolet vastaajista ei kokenut koskaan hajua ulkona ja neljä prosenttia koki hajua melkein joka päivä. Hajun lähteiksi liki puolet Räätykänmäen alueen vastaajista ilmoitti jätevedenpuhdistamon hajun, vastaava osuus oli myös muilla hajuilla ja hyvin pieni osuus liikenteen hajuilla. Hajuhaitan voimakkuus oli viiden prosentin mielestä tuskin havaittavaa, 42 prosentin mielestä lievää tai selvää, neljän prosentin mielestä voimakasta. Kukaan ei kokenut hajua hyvin voimakkaana. 11

12 Suomessa ei ole annettu suoria ohjearvoja hajuille. Suoritetun asukaskyselyn mukaan jätevedenpuhdistamon aiheuttama hajuhaitta ja hajukuorma alittaa keskimäärin ulkomaiset ohjearvot ja tavoitetasot Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 12

13 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Samassa yhteydessä on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläpidosta sekä osallisten vaikutusmahdollisuudesta em. suunnitelmaan. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja osallisten vaikutusmahdollisuudet on mainittu MRL 63 mukaisessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on ollut nähtävillä alkaen ja pidetään nähtävillä luonnosvaiheen loppuun saakka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä 13. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Luonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä nähtävilläoloaikana. Luonnoksen johdosta järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuus Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Huomautukset asemakaavaehdotusta vastaan voi jättää kirjallisena nähtävilläoloaikana. Lausunnot ehdotuksesta esitetään pyydettäväksi Riihimäen ympäristölautakunnalta, Hämeen ELY-keskukselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän terveysvalvonnan johtajalta, Riihimäen Vedeltä, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, Riihimäen Kaukolämmöltä ja Elisa Oyj tuotannolta. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 3.3 Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen 3.4 Tavoitteet Niinsanottu 0-vaihtoehto eli nykytilanteen säilyttäminen ei ole mahdollista suunnittelun keinoin, koska asemakaavan laatimisesta on tehty päätös ja hanke on kaavoitusohjelmassa. Asemakaavan muutosluonnosta laadittaessa on tutkittu rakennusten sijoittumista alueelle, rakentamisen tehokkuutta sekä uudisrakentamisen suhdetta olemassa olevaan rakennuskantaan. Luonnosvaiheessa oli esillä vaihtoehto, jossa oli viisi omakotitonttia ja kaksi rivitalotonttia. Luonnossuunnitelma on liitteenä 14. Luonnoksesta saatujen mielipiteiden johdosta suunnitelmaa on muutettu. Luonnossuunnitelmassa esitetyt rivitalotalotontit on poistettu ja kaavaehdotuksessa alueelle esitetään kuutta omakotitonttia, joiden pinta-ala on yhteensä 5493 m² ja alueelle esitetty kerrosala 1500 kem². Asumiseen osoitettu alue pienenee luonnokseen verrattuna 3952 m² ja kerrosala 1000 kem². Kadun ja viereisen toimitilarakennusten korttelialueen välille on merkitty suojaviheralue. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaupungin tonttitarjontaa ja tiivistää yhdyskuntarakennetta muuttamalla asemakaavaa siten, että alueelle voidaan sijoittaa omakotitontteja. 13

14 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Sisältövaatimukset Asemakaavan muutosalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu (MRL 39 ja MRL 54 4 mom.). MRL 39 Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartassa alue on osoitettu merkinnällä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Asemakaavan muutos noudattaa maakuntakaavaa. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Asemakaavan muutosalue sijaitsee pientaloalueella, jolle on toimivat liikenneyhteydet. Yhdyskuntateknilliset järjestelmät ulottuvat alueelle tai ovat valmiina alueella. Alueen liikenneverkko ja kunnallistekniset verkostot tukeutuvat nykyiseen verkostoon. Asemakaavalla ei ole vaikutusta luontoarvojen säilymiseen. Näin yleiskaavan laadinnan yhteydessä vaadittava yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö toteutuvat. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Asemakaavan muutoksella lisätään omakotitonttitarjontaa. Alue tukeutuu lähiympäristössä sijaitseviin palveluihin. Lähin alakoulu sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä ja yläkoulu noin kahden kilometrin etäisyydellä alueesta. Lähin kunnallinen päiväkoti sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä ja yksityinen päiväkoti vajaan kilometrin etäisyydellä alueesta. Elintarvikeliikkeeseen on matkaa noin kilometri. Vajaan kilometrin etäisyydellä sijaitsee kioski. Merkoksen ja Atomin kauppakeskuksiin on alueelta matkaa noin 1,5 kilometriä. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Asemakaavan muutosalue tukeutuu nykyisiin katuyhteyksiin. Nykyinen joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen verkosto ulottuvat alueen läheisyyteen. Alueelle sijoittuva katuosuus uusitaan ja se on mahdollista varustaa kevyen liikenteen väylällä. Nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin liittymistä varten tarvittavat uudet verkostot jäävät varsin lyhyiksi. Asumisen sijoittaminen jo olemassa olevaan asuinalueeseen liittyen tukee energia-, vesi- ja jätehuollon järjestämistä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Valtioneuvoston antamat liikennemelun ohjearvot eivät ylity alueella. Alueelle on mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylä, mikä parantaa alueen liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta. Kadun ja viereisen toimitilarakennusten korttelialueen väliin tulee suojaviheralue. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Tarjoamalla kysyntää vastaavasti omakotitontteja tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 14

15 Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää ympäristöhaittoja verrattuna hajanaisempaan rakenteeseen. Kaavassa annetaan määräyksiä pohjaveden laatumuutosten ja pinnankorkeuden muutosten sekä haitallisen pohjaveden purkautumisen estämiseksi. Lisäksi annetaan määräyksiä öljysäiliöiden sijoittamisesta ja kielletään jäteveden ja siihen verrattavan imeyttäminen maaperään. Tonttien kadunpuoleiset reunat on määrätty istutettaviksi alueen osiksi ja puistoon liittyvät reunat puin ja pensain istutettaviksi alueiksi. Tonteille Junttatien reunaan sekä ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliselle viherkaistalle on määrätty istutettavaksi puurivi. Alueen koillisreunaan on osoitettu suojaviheralue, jolle voidaan istuttaa puu- ja pensasistutuksia. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Rakentaminen noudattaa alueella olevaa rakentamistapaa. Metsikkömaisema muuttuu osin rakennetuksi ympäristöksi. Nykyisen asutuksen ja uuden omakotikorttelialueen välille jää lähivirkistysalue. Alueella ei ole todettu erityisiä säilytettäviä luontoarvoja. Kaavalla ei ole vaikutusta luonnonarvojen vaalimiseen. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaavan muutos vähentää lähivirkistykseen soveltuvien alueiden pinta-alaa. 4.2 Asemakaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu 17. kaupunginosan, Räätykänmäen kortteli 1770 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet. Asemakaavan laadinnan yhteydessä tehdään tonttijako. Sitovalla tonttijaolla muodostuu 17. kaupunginosan, Räätykänmäen korttelin 1770 tontit 1-6. Asemakaavakartta on liitteenä 15. Tonttijakokartta on liitteenä Mitoitus AO, Erillispientalojen korttelialue: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem Katualueet: aluetta, m VL, Lähivirkistysalue: aluetta, m EV, Suojaviheralue: aluetta, m KAAVA-ALUE YHTEENSÄ: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem Asemakaavan seurantalomake on liitteenä

16 4.3 Aluevaraukset Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta asuntorakentamiseen kem 2 ja auton säilytyspaikoille/talousrakennuksille yhteensä 300 kem 2. Asuinrakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Tonttien koko on keskimäärin noin 915,5 m². Pienin tontti on kooltaan 909 m² ja suurin 926 m². Rakennusoikeutta tonteilla on yhteensä kem². Tonteille on annettu määräys rakennusten harjansuunnasta. Asuinrakennusten rakennusaloille on merkitty lattiatason alimmat sallitut korkeusasemat. Junttatien reunaan on määrätty istutettavaksi puurivi. Lähivirkistysalueeseen rajoittuvat tontin osat on merkitty puin ja pensain istutettaviksi alueen osiksi. Erillismääräyksinä on annettu seuraavat määräykset: Vesikaton on oltava harjakatto tai kaksoispulpettikatto, talousrakennuksissa ja katoksissa sallitaan lisäksi yksinkertainen pulpettikatto. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään n. 20 (n. 1:3). Julkisivujen tulee olla pääasiassa puuta. Julkisivujen tulee olla vaaleita ja kattopintojen tulee olla mustia, grafiitinharmaita tai tummanruskeita. Lämmitysöljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle tiiviiseen katokselliseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Jäteveden tai siihen verrattavan imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista pohjaveden purkautumista. Rakennustöiden yhteydessä suoritettavien kaivutöiden alin kaivutaso ei saa olla 2 m lähempänä ylintä pohjaveden pintaa lukuun ottamatta välttämättömiä kunnallisteknisiä liittymiä. Rakennettaessa jätevesiviemäri 2 m lähemmäksi ylimmästä pohjaveden pinnasta, sen tiiveys tulee osoittaa painekokeella tai muulla luotettavalla tavalla. Tarvittaessa pohjaveden pinnankorkeus on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista. Rakennuksiin ei saa rakentaa kellareita. Radonin haittojen torjunta tulee huomioida rakennuslupavaiheessa. Autopaikkoja tulee osoittaa 2 ap/tontti Katualueet Ajoyhteys tonteille tapahtuu Junttatien kautta. Katualueelle kevyen liikenteen väylän ja ajoradan väliin on merkitty istutettavaksi puurivi. 16

17 4.3.3 Virkistys- ja erityisalueet VL, Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalue liittyy nykyiseen lähivirkistysalueeseen. EV, Suojaviheralue. Junttatien koillispuolelle on merkitty suojaviheralue. Suojaviheralueen koillisreunassa olevaan ojaan ohjataan alueelta tulevia hulevesiä. Oja laskee edelleen Vantaanjokeen. 4.4 Palvelut Kaavamuutosalueelle ei ole osoitettu palveluita. 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Alue liitetään lähialueella sijaitseviin vesi- ja viemäriverkostoihin. Sähkön jakelu hoidetaan läheiseltä puistomuuntamolta. Kaukolämpöputki kulkee nykyisellä katualueella. Liitteessä 10 on esitetty alueen kunnallistekninen verkosto ja liikennejärjestelyt. 4.6 Luonnonympäristö Puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan. 4.7 Suojelukohteet ja erityispiirteet Suojelukohteita ei alueelle ole esitetty. Alue sijaitsee Herajoen I-luokan pohjavesialueella. 4.8 Ympäristön laatua koskevat määräykset Tonttien kadunpuoleiset reunat on määrätty istutettaviksi alueen osiksi ja puistoon liittyvät reunat puin ja pensain istutettaviksi alueiksi. Tonteille Junttatien reunaan sekä ajoradan ja kevyen liikenteen väylän väliselle viherkaistalle on määrätty istutettavaksi puurivi. Kaavaan liittyvissä erillismääräyksissä on annettu määräyksiä pohjaveden laatumuutosten ja pinnankorkeuden muutosten estämiseksi sekä haitallisen pohjaveden purkautumisen estämiseksi. Lisäksi erillismääräyksissä esitetään rakentamisen yhteydessä suoritettavien kaivutöiden alin mahdollinen kaivutaso suhteessa pohjaveden pintaan lukuun ottamatta välttämättömiä kunnallisteknisiä liittymiä. Erillismääräyksissä annetaan määräyksiä öljysäiliöiden sijoittamisesta ja kielletään jäteveden ja siihen verrattavan imeyttäminen maaperään. 4.9 Nimistö Nimistötoimikunta on nimennyt alueen lähivirkistysalueen Räätykänmäeksi ja kadun Junttatieksi. 17

18 5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutos tiivistää alueen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksen myötä metsikköalue muuttuu osin rakennetuksi alueeksi. Asuminen, lapset Asemakaavan muutoksella muodostuu lisää omakotitontteja. Uusi kevyen liikenteen väylä parantaa liikkumisen turvallisuutta. 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonto ja maisema Asemakaavan muutoksen myötä luonnonmaisema muuttuu osin rakennetuksi alueeksi. Luonnonsuojelu Alueella ei sijaitse suojeltavia kohteita. Pinta- ja pohjavedet Pintavedet ohjataan sadevesiviemäriin, joka purkaa vedet suojaviheralueen reunassa olevaan ojaan. Oja laskee Vantaanjokeen. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pohjaveteen. 5.3 Muut vaikutukset Kunnallistalous Riihimäen kaupunki myy tai vuokraa alueelta tontteja. Kaupunki rakentaa alueen kunnallistekniikan. Työpaikat, elinkeinotoiminta, yritysvaikutukset Alueelle ei muodostu uusia työpaikkoja. Asemakaavan muutos tukee nykyisen liiketoiminnan jatkumista alueen ympäristössä. Tarjoamalla kysyntää vastaavasti omakotitontteja tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa. Tekninen huolto Alueen tekninen huolto tukeutuu lähialueella oleviin vesi-, viemäri-, sähkönjakelu- ja kaukolämpöverkostoihin. Liikenteelliset vaikutukset Alueelle on olemassa toimivat liikenneyhteydet. Kadun rakentamisen yhteydessä on mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylä. Asemakaavan muutoksella on vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia. Melu Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta meluun. Terveys ja viihtyvyys Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen. Virkistys Asemakaavan muutos vähentää lähivirkistykseen osoitettua aluetta. 18

19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva on liitteenä 16. Katu- ja vesihuollon yleissuunnitelma on liitteenä Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan asemakaavan laatimisen yhteydessä. Kaupunki aloittaa tonttien luovuttamisen asemakaavan tultua voimaan ja kunnallistekniikan valmistuttua. Tonttijakokartta on liitteenä Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä. Riihimäellä Raija Niemi kaavoituspäällikkö Tuula Aittola suunnittelija 19

20 20

21 ALUEEN SIJAINTI LIITE 1 kaupungin omistuksessa olevat alueet on merkitty keltaisella yksityisten omistuksessa olevat alueet on merkitty valkoisella ALUEEN MAANOMISTUS LIITE 2

22 OTE MAAKUNTAKAAVAN JA 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN YHDISTELMÄKARTASTA LIITE 3 OTE YLEISKAAVASTA RIIHIMÄKI 2010 LIITE 4

23 OTE AJANTASAKAAVASTA LIITE 5

24 OTE MAAPERÄKARTASTA LIITE 6

25 OTE RAKENNETTAVUUSSELVITYKSESTÄ LIITE 7

26 OTE HERAJOEN POHJAVESIALUEKARTASTA LIITE 8

27 OTE RIIHIMÄEN LIIKENNEMELUSELVITYKSESTÄ LIITE 9

28 VESIHUOLLON JA KADUN YLEISSUUNNITELMA LIITE 10

29 OTE KORKEUSTASOSELVITYKSESTÄ LIITE 11

30 KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYDET JA LINJA-AUTOPYSÄKIT LIITE 12

31 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 13

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41 LUONNOS LIITE 14

42 ASEMAKAAVAKARTTA MÄÄRÄYKSINEEN LIITE 15

43

44

45 HAVAINNEKUVA LIITE 16

46 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 17

47

48 TONTTIJAKOKARTTA LIITE 18