Lihatilan talous ja johtaminen
|
|
- Eero Keskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lihatilan talous ja johtaminen Osa II Opintomatka ulkomaille Aika Paikka Hollanti Saksa Maanantai Saavuimme Amsterdamiin klo 9.55 paikallista aikaa. Paikallinen bussi oli meitä kentällä vastassa, joka kuljetti meidät ensimmäiseen vierailukohteeseen Berkel Enchotiin, Tilburgin lähelle. Pysähdyimme syömään lounasta matkan varrella. Saimme nauttia paikallista lounasta ns. suolaisen pannukakun. Vierailukohteena oli mielenkiintoinen naudanlihan tuottamiseen erikoistunut yritys. Yrityksen kotitilalla on noin 1000 liharotuisen sonnin kasvattamo. Vuosittainen ruhojen myyntimäärä nousee yli ruhoon, koska yrityksellä on lisäksi 70 sopimuskasvattajaa. Yritys rahtiteurastuttaa naudat noin 50 km päässä ja myy ruhot itse supermarketeille, mm. Lidl lle. Isäntä on yksi rahtiteurastusyrityksen omistajista. Yrityksen myymällä lihalla on oma brändi nimeltä Bief Select. Viikottainen teurastusmäärä on noin nautaa. Tilalla on myönnetty kahden tähden Beter Leven sertifikaatti. Beter Leven on hollantilainen eläinten hyvinvointia mittaava sertifikaatti, jonka avulla kuluttajat saavat apua kulutusvalintoihinsa. Tilan isäntä oli todella ylpeä Beter Levetin kahteen tähteen, joka hänen omien sanojensa mukaan vastaa Suomalaista luomua. Siihen emme uskoneet näkemämme perusteella, mutta väittelyn välttämiseksi, emme alkanut väitellä. Tällä tilalla sertifikaatin kaksi tähteä tarkoittavat olkipohjaista makuualuetta, enemmän tilaa- ja luonnonvaloa kasvatushalleissa. Luonnonvalo halleihin olikin toteutettu siten, että harja katossa ei ollut keskellä, vaan aina etelän puolen lape oli pidempi. Lappeessa oli pleksi ikkunoita. Näin ollen valoa pääsi tulemaan enemmän halleihin. Tilalla työskenteli 2 henkilöä eläinten kanssa. 2 henkilöä hoiti tilalla peltopuolen. He saivat Beter Levetin kahden tähden ansioista noin 50 sentin lisäarvon lihakilolle. Isäntä myös kertoi, että he myyvät antibioottivapaata sonnin lihaa. Se on kuitenkin hieman harhaan johtavaa, koska nimenomaan kyseisellä tilalla lääkkeitä ei anneta. Sonnit tulee tilalle noin vuoden ikäisenä, niille ei anneta kasvatuksen aikana antibiootteja muuta kuin tarvittaessa. Eläimet tulevat Ranskasta, jossa antibioottia eläimille saa antaa. Joten ensimmäisen vuoden aikana sonnille saa antaa antibioottia niin paljon kuin haluaa, mutta kun sonni tulee kyseiselle tilalle, sonnit muuttuvat antibioottivapaiksi eläimiksi. Tämä mahdollista vain hollannissa. Vuoden eläinmyynneistä noin 2% eläimistä lääkitään, mutta se liha myydään bulkkilihana marketeille tai makkaraksi. Tilalla sonneja ruokitaan tarkalla reseptillä. Ruokinnassa käytetään 9 eri komponenttia, muun muassa maissia, vehnää, sokerijuurikasta, kuivaheinää, olutmäskiä, olkea, perunaa, tiivistettä yms. Rehustuksella on suuri merkitys sonnien kasvun kannalta, että ne eivät rasvoitu. Kuluttaja ei halua rasvaista lihaa, isäntä totesi. Tilalla oli myös yhteys koneurakointiyritykseen, joka hoiti tilan peltotyöt. Tässäkin yrityksessä tilan isännällä oli näppinsä pelissä. Koko tilan liikevaihto oli noin 30 miljoonaa.
2 Tiistai Aamun ensimmäinen tilavierailukohde oli Herkenboschissä, jossa vierailimme sikatilalla. Tilalla on 400 emakkoa ja 3600 lihasikaa. Lihasioista 1800 sikaa kasvatetaan vuonna 2013 valmistuneessa uudessa tonkimissikalassa, joka mahdollistaa sikojen paremman lajityypillisen käyttäytymisen ja paremman lisäarvon myytävälle lopputuotteelle. Kuivikkeena käytetään silputtua pellavan olkea. Kasvatuskonsepti on kehitetty yhdessä teurastamon kanssa. Pääsimme näkemään tonkimissikalan ikkunoiden takaa. Emakkolaan emme päässeet tutustumaan tällä tilalla. Ensimmäisenä osastossa kiinnittyi huomio kastroimattomuuteen. Eli hollannissa on mahdollista, että porsaita ei kastroida, mutta hännät typistetään. Tila oli yhden tähden Beter Levet. Kastroimattomuus liittyi Bater Levet konseptiin, ja 1 tai 2 tähden omaavan tilat eivät kastroi. Näin he saivat tuottamalleen lihakilolle paremman hinnan. Lihasian keskihinta ilman Beter Levetiä oli kilolta 1,50. Kun täytti yhden Beter Levet tähden, he saivat 0,15-0,25 euroa enemmän kilolta. Kyseisellä tilalla oli tonkimissian uusi konsepti, jolla lihakilolle saadaan 30 senttiä parempi hinta. Tonkimissikalan karsinoiden pohjat olivat kaltevat ulkoseinää kohden. Isännän mukaan siat tonkivat itse lannan ulkoseinille päin. Ulkoseinän vieressä oli lantatunneli, josta kuivalanta meni eteenpäin pihalla olevalle tunkiolle. Pellavan olki silppua lisättiin karsinoihin kerran päivässä. Tämä toimenpide oli teknologisoitu. Jokaisen karsinan päälle oli rakennettu laatikko, joka täytettiin pellavan olkisilpulla kuivaruokintalinjalla. Isäntä sai avattua ja suljettua kaikki osaston laatikot kerralla. Sikalan yläpohjassa oli ilmatunneli, johon osastoista oli yksi imuri. Rakennuksen toisesta päästä poistuva ilma puhallettiin ilmanpuhdistimen kautta pihalle. Rehuna lihasioille käytettiin seosta, jossa oli maissia, vehnää, ohraa ja tiivistettä. Tilalla kaikki siat olivat kuivarehulla. Maissi oli todella karkeaa. Sitä ei jauhettu, vaan se oli murskattu. Tilalle rakennettiin parhaillaan lannan jatkojalostus separointia. Tila separoi ja käsitteli osan lannan, ja myi jatkojalostetta Hollantiin ja Saksaan viininviljely ja muille vihannestiloille ravinteiksi. Vieroitettuja porsaita per emakko/vuosi on kertynyt noin 30 kappaletta. Toinen päivän kohde oli Wageningen yliopiston sikatutkimuslaitos VIC Sterkselissä. Saimme aluksi noin tunnin yleisesittely tutkimuskeskuksen toiminnasta. Esittelyn jälkeen ryhmät jaettiin kahtia ja jokainen siirtyy suihkun kautta tutustumislaitoksen sikalaan. Tautisulku oli toteutettu mainiosti. Pukutilaan oli rakennettu kolme saman kokoista koppia peräkkäin, joista ensimmäisessä riisuttiin omat vaatteet pukukaappiin, toisessa kopissa oli vain suihku katossa ja pesuaine seinässä ja kolmannessa kopissa oli pyyhkeet ja tutkimussikalan omat alusvaatteet. Kaikki pukivat heidän puhtaat vaatteet päälle. Takaisin tulossa tehtiin samat liikkeet, mutta päin vastaisessa järjestyksessä. Ensin tutkimussikalan vaatteet pyykkikoppaan, ja suihkun kautta vaihtamaan omat vaatteet päälle. Asemalla oli 385 emakkoa ja 2400 lihasikapaikkaa. Heillä oli lisäksi muualla 1600 lihasikapaikkaa. Emakot porsivat 3 viikon kierrossa. Vuonna 2016 syntyneitä porsaita per emo tuli 15,5 kpl ja vieroitettuja 13kpl. Laitoksella emakot vieroittivat vuodessa 30 porsasta/emakko. Porsaiden (7,5-25kg) päiväkasvu oli 450g ja lihasikojen (25-120kg) päiväkasvu oli 900g päivässä. Rehunhyötysuhde lihasioilla oli 2,5. Ennen he käyttivät kasvunedistävää hormoonia, mutta ne lopetettiin Sen jälkeen myös lääkittemistarve on vähentynyt. Tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja esitteli monenlaisia tutkimuksia. Tällä hetkellä sikalassa oli menossa kokeita ensikoiden kasvatuksesta, LED valojen vaikutuksesta tuotantoon ja emakoiden ryhmäimetyksestä.
3 Mielenkiintoisin tutkimus oli, jossa testattiin emakon alla porsaalle syötettävän rehun vaikutusta suoliston kehittymisessä ja kasvuun välikasvattamossa. Koeporsaille oli aloitettu ensimmäisellä viikolla lisärehun antaminen. Rehu oli värjättyä että nähtiin, moniko söi lisärehua. Tutkimuksessa todettiin, että noin 60% porsaista söi lisärehua ennen vieroitusta. Kontrolliporsaat saivat lisärehua vasta vähä ennen vieroitusta. Vieroituspainot olivat kummallakin ryhmällä samat, mutta vieroituksesta 35 päivää eteenpäin, porsaille jotka olivat saaneet lisärehua, olivat kasvaneet 1,8kg enemmän, kuin ne jotka eivät olleet saaneet lisärehua. Päiväkasvu oli vieroituksen jälkeen noin 50 g suurempi lisärehun saaneilla porsailla. Tutkimuksessa todettiin, että suolistovaurioita oli 30% vähemmän välikasvatuksessa, kun porsaat saivat lisärehua jo ensimmäisestä viikosta alkaen. Nämä porsaat sairastuivat muihinkin tauteihin selvästi vähemmän. Wageningessa oli Pro Dromin vapaa-porsitus malli käytössä. Se on viljelijöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden yhdessä suunnittelema malli vapaa-porsitukseen. Pro Dromi mallissa porsaspesä oli emakon edessä. Porsaspesästä oli näkö ja haju kontakti emakon ruokakaukaloon, koska emakko pystyy opettamaan porsaita ruokailemaan yhtä aikaa emakon kanssa. Tavoite on että, kun emakko nousee syömään, niin porsaat menevät samaan aikaa syömään emakon eteen olevaan porsaspesään. Näin ollen porsaille tulee lisärehun syöntirytmi jo varhaisessa vaiheessa. Testasivat myös, että antavat äänimerkin aina kun on ruoka-aika. Porsaat oppivat siihen myös hyvin, kun toimenpide aloitetaan jo emakon alla. Porsaspesä oli lämmitetty lattiasta ja seinistä. Tällöin osaston lämpötilaa voi laskea, jolloin emakon syöntikyky paranee. Laitoksessa tutkitaan monenlaista yhtä aikaa. Jokaisessa osastossa oli erilaisia karsina-, lattia- tai porsimisratkaisuja. Myös eri ruokintaratkaisuja testattiin. Laitoksella oli monenlaisia vapaaporsitus karsinamalleja, joita he testasivat. Lihasikalassa heillä oli käytössä omanlainen ilmastointi järjestelmä, joka otti tuloilman pihalta ja ohjasi sen sikalan alta lantakuilujen reunasta sikalaan sisälle. Tarkoituksena oli, että kesällä ilma viilenee sikalan alla olevassa putkistossa, ja talvella ilma lämpenee samaisessa putkistossa.
4 Keskiviikko Aamulla ensimmäinen tilavierailu kohde oli Beersissä, jossa vierailimme 600 emakon sikatilalla. Tilan isäntä oli 57 vuotias, joka oli ollut monessa luottamustehtävässä aiemmin Hollannissa. Tila investoi 3 vuotta sitten uuteen emakkosikalaan, tarkoituksena parantaa tilan taloudellista tulosta pitkällä aikavälillä. Jatkajaa ei ole tiedossa. Ennen sikaloita oli ollut kolmessa eri paikassa. Tila on kokeillut emakoiden täysin vapaata porsimista yksittäiskarsinoissa, mutta tällä hetkellä parhaan porsastuloksen tila on saanut systeemillä, jossa emakko porsii häkissä, mutta vapautetaan 4 päivää porsimisen jälkeen. Elävänä syntyneitä porsaita on ollut keskimäärin 14 pahnueessa ja vieroitettuja porsaita 29 per emakko. Tähän tunnuslukuun tila ei ole kuitenkaan tyytyväinen vaan haluaa parantaa asiaa tulevaisuudessa. Uuden emakkosikalan tarkoituksena oli parantaa eläinten hyvinvointia ja terveyttä. Uudistusten myötä antibioottien käyttö tilalla onkin vähentynyt 59%. Tilan ajatuksena on pitää saman pahnueen porsaat samoissa ryhmissä mahdollisimman pitkään, jotta sikojen stressi minimoidaan ja terveystilanne pysyy näin ollen parempana. Tilalla oli neljän P:een sääntö. People, Planet, Profit and Pigs. Eli 4 tärkeintä pointtia oli Ihmiset, tuotantotulokset, mallit ja siat. Näillä pää pointeilla isäntä halusi vaikuttaa tekemiseen. Tärkeitä asioita oli eläinten hyvinvointi, lannanlevitys ja ammoniakki, ympäristö, tuotannontehokkuus sekä porsaan- että lihanhinta. Hänellä oli tarkoituksena luoda kestävä sikala. Tilalle pääsivät vierailemaan kaikki halukkaat joka päivä kello välisenä aikana, jolloin tilan vierailutila ylhäällä oli avoin. Sieltä näki sikalan porsitus ja tiineytys osastoille. Tila haluaa olla avoin kaikille kyläläisille ja turisteille, siksi he ovat rakentaneet pyöräilyreittejä yms. lähiasukkaiden käyttöön. Sikala on tehty myös niin että sen voi tarvittaessa tulevaisuudessa muuttaa muuksikin kuin sikalarakennukseksi. Heillä on kiinnitetty hyvin paljon huomiota hyvinvointiin ja terveyteen. Heillä on käytössä 4 viikon systeemi jossa emakot porsivat. Emakko ryhmät näkevät toisiaan mahdollisimman vähän. Sikalassa on 4 eri hygienia vyöhykettä missä emakot ja porsaat liikkuvat. Yksi tärkeä pointti oli myös puhdas ilma, jolla he ovat saaneet 60% kiinteää ainetta ilmasta pois. Hajuhaittoja he ovat vähentäneet 85% biologisella ilmanvaihdolla. Tilalla emakot ovat porsituskarsinoissa viikon ennen porsimista. Emakot laitetaan kiinni noin 2 päivää ennen porsimista ja avataan 4 päivää porsimisen jälkeen. Porsaskuolleisuus oli laskenut 12 prosenttiin 17 prosentista. Emakot imettävät useimpia kertoja; 25-26kertaa, kuin taas normaalilla porsimistavalla 16 kertaa päivässä. Tila kasvattaa noin 1/3 tuottamistaan porsaista teuraspainoon saakka. Loput he myyvät tilalta välityspainoisena, noin 25 kiloisena. Hinta on noin 60 euroa porsas. Lihasiasta tila saa yhden tähden Beter Leverillä 1,62e/kg. Lanta myydään 22e/m3 jätteenkäsittelylaitokselle. Päivän toinen vierailukohde oli Saksan puolella, jossa tutustuimme 1000 sonnin naudanlihakasvattamoon, biokaasulaitokseen ja teuras/eläinvälitys yritykseen. Tilalla oli tehty sukupolvenvaihdos hiljattain. Nykyään tilaa ja biokaasubisnestä pyörittää tilan 22 vuotias isäntä ja hänen serkkunsa. Vanhan isännän nimissä on vielä nautavälitys. Nuoren isännän tilakokonaisuus on velaton. Ainoastaan biokaasulaitoksesta on maksettavaa vielä 13 vuotta. Tilalla työskenteli 4 työntekijää. Heillä oli 3 hallia, jossa oli naudan loppukasvatusta. Noin 800 kasvatuspaikkaa heillä oli Itä-Saksan alueella. Nautahallien katot he olivat vuokranneet paikallisille aurinkosähkön kerääjille 20 vuodeksi, e hintaan kertakorvauksena per katto. Lisäksi heillä oli 1 nautahalli niin sanottua puskurivarastoa välityseläimille. Jos kaikille ostamille vasikoille ei ollut heti kotia, he toivat ne heidän omaan kasvatuspihattoon
5 kasvamaan. Välitys eläimet ovat siellä noin 1 viikon ajan. Kasvatuspihattoa laajennettiin tällä hetkellä. Tilalla omaa peltoa noin 150 hehtaaria. Yhteensä tila viljelee noin 700 hehtaaria. Pääasiassa tila viljelee maissia. Pellon ostaminen on kallista, siksi tila vuokraa peltoa. Pellon ostohinta e/ha. Pellon vuokra hinta pyörii e/ha välissä. He tarvitsevat vuosittain noin 4000 isoa kanttipaalia sonnien kuivitukseen. Sonnin kasvatuskustannus on noin 40e/kk/eläin. Ostoeläin maksaa noin 950e (paino 300kg), josta ne kasvatetaan noin kiloon asti. Päiväkasvu on 1490 g/päivä. Sonnit kasvavat tilalla noin 350 päivää. Samassa pihapiirissä oli myös biokaasulaitos, joka oli rakennettu vuonna Laitoksen investointikustannus oli noin 3 miljoonaa euroa. Takaisin maksuaikaa oli vielä 13 vuotta. Biokaasulaitos toimi 80 prosenttisesti lannalla. Raaka-aine koostui kuivalannasta, maissisäilörehusta ja lietelannasta. He ostavat lietettä 2e/tn ja kuivalantaa 5e/tn lähialueelta. Yksi prosessi kesti aina 150 vuorokautta. Laitoksessa oli 2 kertaa 2000 m3 reaktoria ja yhteensä 5000 m5 loppuvarastoa. Laitokselta meni putki loppukäsittelyyn, joka lämmitti paikallista sairaalaa. Tila myi sähköä verkkoon, josta he saivat 12 senttiä kilowattitunnilta. Isäntä taas osti itselleen sähkön 3 senttiä kilowattitunnin. Investointiin he ei olleet saaneet tukea, mutta tariffinmaksu kompensoi hinnassa. Moottorin jatkuvateho oli 300kw. Biokaasulaitoksen liikevaihto on noin 1 miljoonaa vuodessa. Teuras/eläinvälitys yritys on vanhan isännän nimissä. Koko tilan liiketoiminta on lähtenyt liikkeelle teuraseläinten välityksestä ja se on edelleen yrityksen kivijalka. Noin lihanautaa liikkuu yrityksen kuljetuspalveluiden kautta. Heillä on 5 kuljetuksiin tarkoitettua rekkaa, joilla on 8 kpl kuskeja. He ostavat eläimiä koko saksan alueelta ja välittävät niitä tiloille. Pitkienmatkojen takaa tulevat eläimet huilaavat heidän kotitilallaan kasvatuspihatossa noin viikon ennen jatkokuljetuksia. Heillä oli tilalla oma pesupaikka ajoneuvoille, jotka he pesevät ja desinfioivat jokaisen kuljetuksen jälkeen. Karjaliikenteen liikevaihto on noin 80 miljoonaa vuosittain.
6 Torstai Päivän vierailukohde oli Voorthuizenissä nuorten eläinten rehuihin erikoistuneeseen yritykseen Denkavit lle. Yrityksessä työskentelee 475 työntekijää. Heillä on oma tutkimuslaboratorio Hollannin tehtaalla. Yritys tuottaa vuosittain yli miljoonaa kiloa rehuja ja toimii 50 eri maassa. Yrityksellä on myös oma vasikanlihakasvatusyksikkönsä (paikat 2500 vasikalle) sekä juuri valmistunut tutkimussikala, jossa tilat 280 emakolle ja 6000 porsaalle. Rehutehdas ostaa raaka-aineen sopimustuottajiltaan, joita on ympäri Saksaa. Jokaisesta rehukuormasta otetaan 5 näytettä. Kippauslupa vasta kun rehunäytteet ovat tutkittu ja todettu rehutehtaalle sopivaksi. Raaka-ainetta ajetaan noin 50 rekkaa päivässä tehtaalle. Tehtaalla huolehditaan puhtaudesta ja haittaeläimistä. Rehua tai pölyä ei ole maassa, vaan ne imuroidaan heti pois. Heillä palkattu harja-autonkuljettaja jonka tehtävänä on vain siivota. Tehtaalla on kaksi rehulinjaa, täysrehuille oma ja juottorehuille oma. Tehtaasta erillään mutta samassa pihapiirissä on varasto rasvoille ja öljyille. Tämä on paloturvallisuudesta johtuva ratkaisu. Siilotilaa yhteensä noin 4700 tonnia. Rehuja säkitetään 600 pikkusäkkiä tunnissa. Rehuja pyritään kuitenkin myymään mahdollisimman paljon suursäkkeihin. Rehuja aloitetaan valmistamaan aina vasta tilauksen jälkeen. Varastointi aika tehtaalla on noin 3 vuorokautta. Tehtaalla ei ole omanoutomahdollisuutta. Tutkimussikala oli jo näkemisenkin arvoinen. Se oli valmistunut toukokuussa Elävinä syntyneitä 17-18/emo, vieroitetaan 14-15kpl ja vieroitettu/emakko/vuosi 30kpl. Heidän tavoitteensa on vieroitettua/emakko/vuosi. Emakot ruokitaan 2 kertaa päivässä. Emakot ovat siemennysosastolla vain 4-5 päivää, jonka jälkeen ne siirretään joutilasosastoon. Siellä emakot saavat olla vapaasti, ja ruokinta hoituu kioskiruokkijalla. Porsimiskarsinat olivat 7,9 m2 kokoisia. Karsinat olivat suurempia mitä vapaaporsiminen vaatisi, koska ruokintakulhoja on kokeiden aikana runsaasti karsinassa ja se antaa mahdollisuuksia tarkastella lisärehun saantia ja sen vaikutusta porsaiden imettämiseen. Emakkopaikan hinnaksi tällaisella ratkaisulla noin euroa. Porsaat vieroitetaan koon mukaan. Maitorotuisia vasikoita kasvatetaan vuodessa kappaletta. Denkavitilla on sopimustuottajia, joidenka navetoissa kasvaa Denkavitin omistamia vasikoita, ja he saavat kasvatuksesta hoitopalkkion. Vasikoille tarjotaan vasikkamaitoa ja täyrehua suoraan Denkavitin rehutehtaalta. Tarkoituksena on tuottaa valkoista vasikanlihaa, joidenka teuraspaino on kiloa. Hinnoittelu lihanvärin mukaan. Parashinta vaalealle lihalle on 5e/kg, muulle 4,60 e/kg. Hemoglobiinit tutkitaan kaksi kertaa eläimen elämän varrella. Teurasikää vasikoille kertyy vain 26 viikkoa. Denkavitin oma kasvattamo on niin sanotusti osastoittain kerta täyttöinen.
TAPELIN LUOMUSIKA Tilan historiaa 1969 lihasikalan rakentaminen 240 lihasialle ja vaihto lypsylehmistä lihasikoihin, peltoa n. 16 ha 1982 sukupolven vaihdos 1999 Yhdistelmäsikalan rakentaminen 70 emakolle
LisätiedotHAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus
HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotSikava-terveydenhuoltosuunnitelma
TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotSikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa
Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous
LisätiedotAluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,
LisätiedotSikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Jarkko Niemi ja Marja Kallioniemi, Luonnonvarakeskus Gun Wirtanen ja Hannele Suvanto, Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti
LisätiedotWEBINAARI Eläinten hyvinvointikorvaus. Kristiina Valliovuo,
WEBINAARI 22.3.2018 Eläinten hyvinvointikorvaus Kristiina Valliovuo, 4.4.2018 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN TUKIEHDOT RUOKINTA JA HOITO (NAUDAT) 1. Naudoilla saatavilla riittävästi karkeaa rehua ja jatkuvasti
LisätiedotLihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg
Lihasikojen ruokinta ja täydennysrehut. Lasse Åberg Käytännönläheinen tutkimus A-Rehu Toimintaperiaate Omistajat Raaka-aine Markkinat A-Rehun strateginen toiminta-ajatus Omanlainen tapa toimia Kilpailukykyiset
LisätiedotBabi Nusciencen uusi, erinomainen rehuohjelma pikkuporsaille
1 (5) 29.05.2018 Babi Nusciencen uusi, erinomainen rehuohjelma pikkuporsaille Porsaat tulee kasvattaa kannattavasti. Samalla on minimoitava antibioottien tarve. Kasvavien pahnuekokojen myötä vastasyntyneet
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016
LisätiedotLihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta
Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus siat
Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472
LisätiedotMarkkinakehityksestä yleensä
Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen 2040. Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava. Mitä Suomessa tapahtuu?
LisätiedotSikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus
Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset
LisätiedotELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotTopigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu
Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen - hanke Maija Karhapää, Tapio Helenius, Timo Hurme ja Jarkko Niemi, Luke Hilkka Siljander-Rasi ja Terhi Luukkonen, Finnpig
LisätiedotEläinten Hyvinvointi 1.3.2016
Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet
LisätiedotSikojen ruokintasuositukset 2014
MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Huhtikuu 2015 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta Kaikki vanhat sitoumukset päättyvät 30.4.2015 Mahdollista tehdä
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella
Eläinten hyvinvointikorvaus ja tukiehdot sikapuolella Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2017 6.4.2017 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden
LisätiedotSikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi
Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotEmakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA , AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY
Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA 22.11.2017, AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY Ensikoiden kasvatus Eläinvirran hallinta Kun ensikkoporsas syntyy, mitä toimenpiteitä Ensikoiden valinta
LisätiedotTiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.
Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotStrategian perusteet
Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.
LisätiedotSikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi
Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020 Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2020 Uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Kaikki vanhat sitoumukset katkeavat
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA 20.1.2017 Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM Valvontojen tuloksia vuodelta 2016 Maaseutuviraston satunnais-
LisätiedotAtria Suomen keskeisimmät yhtiöt
Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien
LisätiedotSalmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira
Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotOpti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta
Opti-Pekoni-ruokintaratkaisulla emakkoterveyttä ja tuottavuutta TUOTTAVUUTTA OPTI-PEKONI-RUOKINTARATKAISULLA Tarkkaan suunniteltu ruokinta ja emakoiden kunnon seuranta mahdollistavat uudessa genetiikassa
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus Iisalmi Leena Suojala, Maatalouslinja MTK
Eläinten hyvinvointikorvaus 2018 Iisalmi 24.1.2018 Leena Suojala, Maatalouslinja MTK Eläinten hyvinvointikorvaus 2014-2020 yleistä: Yksi EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toimenpiteistä
LisätiedotBioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi
1 24.-28.10.2016 2 Matkan taustat Pirkanmaan metsäkeskus järjesti lokakuussa tutustumismatkan Saksalaisille biokaasulaitoksille Ma 24.10.2016 iltalento Tampereelta Bremeniin, josta bussikuljetus Abenin
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus. sikojen suojelusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2012 629/2012 Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta Annettu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotSikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta
Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot
LisätiedotKotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 4 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (100/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus
Eläinten hyvinvointikorvaus Siat Henna Säävälä/ ELY-keskus 27.4.2015 Eläinten hyvinvointikorvaus Hyvinvointituki muuttuu hyvinvointikorvaukseksi Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea nauta- ja sikatilojen
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotKannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut
Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen
LisätiedotOlki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 8 9 Olki tekee emakot onnellisiksi, pihatto pitää jalat kunnossa Terhi Torikka, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Kimmo Haimi Puhtailla oljilla on hyvä olla. Tämä
LisätiedotSuomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen
Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet
ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea
LisätiedotROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille
ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa
LisätiedotELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA
ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2018 SIKA Sarka 22.1.2018 Marjaana Spets, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM 22.01.2018 Ajankohtaista koskien 2017 sitoumusta Eläinmääräilmoitukset
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen
LisätiedotUudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt
Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt Tuottavat, hyvinvoivat eläimet kustannustehokkaasti Lämmin, tilava juottamo toimii miellyttävänä kasvuympäristönä ja takaa tuottavat, hyvinvoivat eläimet., rakennussuunnittelija
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotMittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä
Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT
LisätiedotPorsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen
Porsastuotannon teemapäivä - maidontuotannon tukeminen Masku 18.11.2016 Olli Anomaa 2016-11-21 1 Porsitusosasto - 2 - Porsivan emakon ruokinta Joutilasrehun koostumus ja määrä - vaikutus imetysominaisuuksiin,
LisätiedotMuuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa 1.1.2019 Lisätyt vähimmäistasot: 1.5. Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat 6 2-4 mom. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja.
LisätiedotOnnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!
Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotVasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
LisätiedotPORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI
PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI (1) 30 Porsaskuolleisuus Tanskassa 1996-2009 25 20 15 Syntynyt porsaita kpl Porsaskuolleisuus (ennen vier.) % 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotLihasian ruokinnan teemapäivä
Lihasian ruokinnan teemapäivä Seinäjoki 13.10.2016 Pasi Pohjois-Koivisto AtriaSika Lihasikalan parhaat käytännöt Lihasikaruokinnan kivijalka Rehuraaka-aineiden analysointi Rehun varastointi varastosiilojen
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja
Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
LisätiedotTukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu
Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Eläinten hyvinvointikorvaus MMM/Juha Palonen Helmikuu 2014 Sivu 1 17.2.2014 Yleistä Valmistelu laajassa työryhmässä maaseutuohjelma valtioneuvostoon
LisätiedotSikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012
Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen 12.10.2012 Taina Mikkonen Evira Eläinten terveys ja - hyvinvointiyksikkö Sikaloiden pitoa koskevat siirtymäajat Sikojen pitämistä koskevassa maa- ja
Lisätiedot-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Opintomatka Saksaan Hannoveriin Eurotier-messuille ja saksalaisille sikatiloille 16.-19.11.2010 Matkaraportti Opintomatka järjestettiin yhteistyössä Lihan kasvua Hämeessä- hankkeen kanssa. Opintomatkalle
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotLaatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows
Laatuvilja rehuksi Kimmo Kytölä 25.1.2017 #Kaura8000 Knowledge grows A-Rehu Oy Seinäjoki Koskenkorva Varkaus Mynämäki 1.2.2017 2 A-Rehu Oy Omistajat: Atria Suomi Oy 51% Itikka osk 20 % Lihakunta 20 % Pohjanmaan
LisätiedotLihantuotanto SIANLIHA
Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.
LisätiedotNUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille
NUKLOSPRAY Yoghurt Ruokintaratkaisu kaikille porsaille Kysymyksiä Oletko havainnut pahnuekoon kasvaneen? Onko yhä hankalampaa saada kaikki elävänä syntyneet porsaat selviämään? Eikö olekin tärkeää, että
LisätiedotLuomuporsastuotannon haasteet Osaran koulutilalla
Luomuporsastuotannon haasteet Osaran koulutilalla Katja Mahal Maaseudun yritysneuvoja MaaHal-viestintä 1.3.2012 Kuvat: Katja Mahal Tilan tausta Koulutila Hämeenkyrössä, läntisellä Pirkanmaalla. Maaseutuopetusta
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus
02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 14/EEO/2002 Päivämäärä Dnro 7.11.2002 301/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2003 - toistaiseksi Kumoaa Sikojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista
LisätiedotNUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille
NUKLOSPRAY Yoghurt Ruokintaratkaisu kaikille porsaille Kysymyksiä Oletko havainnut pahnuekoon kasvaneen? Onko yhä hankalampaa saada kaikki elävänä syntyneet porsaat selviämään? Eikö olekin tärkeää, että
LisätiedotParhaat käytännöt välikasvattamossa
Parhaat käytännöt välikasvattamossa Välikasvattamon olosuhteiden hallinta / vaatimukset ILMASTOINTI Olosuhdeoptimointi/säätö 2-vuoden välein ammattilaisen toimesta Aistinvarainen tarkastelu päivittäin
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05. Voimaantulo- ja voimassaoloaika toistaiseksi
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05 Pvm Dnro 2.11.2005 2147/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 2.11.2005 - toistaiseksi Kumoaa MMM:n asetuksen 100/01 liitteen 4, MMM-RMO C1.2.3, Kotieläinrakennukset
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotTÄYDENTÄVÄT EHDOT. V.2018 muutoksia ja TUKIEHTOJA. Hiltunen Päivi
TÄYDENTÄVÄT EHDOT V.2018 muutoksia ja TUKIEHTOJA 22.02.2018 Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten VNa 4/2015 muuttaminen vuodelle 2018 à 1/2018 Muuttunut Viherkesanto = yksi- tai monivuotinen riista-,
LisätiedotELÄIMIÄ KASVATTAMASSA
MAATA VILJELEMÄSSÄ Suomessa on 48 000 maatilaa ja minun viljatilani on yksi niistä. Maatilan pinta-ala on Suomessa keskimäärin 47 hehtaaria. Tällä määrällä pystymme normaalina satovuonna tuottamaan viljat,
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019
Eläinten hyvinvointikorvaus (= EHK) sioille Vuosi 2019 Varsinais-Suomen ELY- keskus Maatalouden valvontayksikkö Kati Raunio Kotieläintuki-info 15.1.2019 Lieto Lähde: Ruokavirasto Ajankohtaista koskien
LisätiedotHyötyykö lihasika säilörehusta?
05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution
LisätiedotTÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa
TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien
LisätiedotSanna Nikunen. ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 20 vuotta 25.9.
Sanna Nikunen ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry 2 vuotta 25.9.214 Sikava 23-214 Maailman ensimmäinen, koko maan kattava vapaaehtoinen
LisätiedotSikalaharjoitteluselostus
Sikalaharjoitteluselostus Sikalaharjoittelu paikassa X Harjoitteluselostus dd.mm.yyyy dd.mm.yyyy Harjoittelija: Matti Meikäläinen Tietoja tilasta Nimi: Pämppi Omistajat: Matti ja Maija Meikäläinen Sijaintikunta:
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotSodankylän kunnan keskuskeittiöhanke
Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden
LisätiedotSIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA
SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA UUSIVU HANKKEEN-SEMINAARI 6.3.2018 HÄMEENLINNASSA Kaustisen Turkisrehu Oy Simo Savander 1 TURKISTARHAUS SUOMESSA Suomessa on noin 800 turkistarhaa
LisätiedotLaitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?
Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään
LisätiedotSodankylän kunnan keskuskeittiöhanke
Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Liite 2
Ympäristöten arviointimenettely (YVA) Liite 2 ASUKASKYSELYLOMAKE Osana Farmi Nummela Oy:n sikala-, broilerikasvattamo-, biokaasulaitos- ja lannoitteenvalmistushankkeen ympäristöten arviointimenettelyä
LisätiedotESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.
LisätiedotOpintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti
Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
Lisätiedot