TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2004"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2004

2 Kansi: Kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Kaikki vorot eivät tule varkaisiin, ohjaus Erkki Saarela, ensi-ilta Kuva: Susanna Kekkonen Ulkoasu: Jaana Forsström

3 Sisällysluettelo I Toimintakertomus Rehtorin katsaus 1 1 Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet Tanssi ja teatteri Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet 3 2 Toiminnan kuvaus Peruskoulutus Jatkokoulutus ja tutkimus Pedagogiikka ja opetuksen kehittäminen Yhteiskunnalliset palvelut Tukipalvelut 18 3 Toimintaympäristön kuvaus Organisaatio Hallituksen kokoonpano Opetus- ja tutkimusneuvoston kokoonpano Laitosjohtajat ja hallintoyksikön esimiehet Tilat Ulkoinen toimintaympäristö 23 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Henkilöstön rakenne ja sen kehitys Henkilöstöön sitoutunut osaaminen ja tietopääoma sekä niiden kehittyminen Henkilöstön hyvinvointi 27 II Toiminnan tuloksellisuus 5 Tavoitteiden toteutumaraportti Teatterikorkeakoulun strategia, tehtävä ja tavoitteet Peruskoulutus Tutkimus ja jatkokoulutus Aikuiskoulutus ja avoin yliopisto-opetus Kansainvälistyminen Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Yliopistoyhteistyö Rakenteellinen kehittäminen Hankkeet 40

4 6 Keskeiset arviointitulokset Koulutuksen arviointi osana opetuksen kehittämistä Työtyytyväisyyskysely ja itsearviointikysely 41 7 Koontitaulukko keskeisistä tunnusluvuista 42 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö esitystoiminnassa Opetushenkilökunta Opiskelijat Koulutusyhteistyö 46 III Tilinpäätöslaskelmat 9 Tilinpäätöslaskelmat 47 Tuotto- ja kululaskelma 47 Tase 48 Talousarvion toteutumalaskelma Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Maksullisen toiminnan kannattavuus ja vertailu asetettuihin tavoitteisiin Maksullisen toiminnan virkatyön osuuden määrittely Liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Kustannukset tulosalueittain 65 IV Sisäinen valvonta 14 Johdon lausuma sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä 66 V Allekirjoitukset 15 Allekirjoitukset 67

5 Liitteet, taulukot ja kuviot Tilinpäätöslaskelmat ja niiden tarkastelu Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liite 18 Liite 19 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelat Käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset Arvonkorotukset (ei sisältöä) Viraston myöntämät lainat (ei sisältöä) Viraston myöntämät valtiontakaukset, valtion takuut ja muut vastuut Tilinpäätöksessä käytetty ulkomaanrahan määräisten velkojen kurssi (ei sisältöä) Viraston hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet sekä osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit (ei sisältöä) Viraston hallinnassa oleva kansallisomaisuus (ei sisältöä) Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä (ei sisältöä) Erittely seuraavaan varainhoitovuoteen siirretyistä määrärahoista Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö (ei sisältöä) Täsmäytyslaskelma Oman pääoman muutokset Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus (ei sisältöä) Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat (ei sisältöä) Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset (ei sisältöä) Arvomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut (ei sisältöä) Muut oikeiden ja riittävien tietojen vaatimuksen edellyttämät mahdolliset liitteet Taulukko 1 Talousarvion toteutumalaskelman täydentäminen, brutto- ja nettobudjetoidut talousarviotulot ja -menot ( ) Taulukko 2 Teatterikorkeakoulun tarkempi tilinpäätöserittely (1 000 ) Taulukko 3 Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta palvelutoiminnasta (koko TeaK) Taulukko 4 Aikuiskoulutusyksikön kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta Taulukko 5 palvelutoiminnasta Myönnetyn hintatuen käyttö aikuiskoulutuksen maksullisessa toiminnassa vuonna 2004 (liiketaloudelliset suoritteet) Taulukko 6 Julkisoikeudelliset suoritteet Taulukko 7 Tulosaluekohtaiset kustannukset (1 000 ) Erillinen liiteosa Toimintakertomus Liite 1 Tilastotiedot Teatterikorkeakoulun esitystoiminnasta Toiminnan tuloksellisuus Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Opetushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ Opetushenkilökunnan taiteellinen toiminta Opetushenkilökunnan apurahat ja palkinnot Opetushenkilökunnan kansainvälinen toiminta Opetushenkilökunnan tieteellinen toiminta Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu ja opintoihin hyväksi luettu taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta Opiskelijoiden tieteellinen toiminta Koulutusyhteistyö esitystoiminnassa Opetusteatterin koulutusyhteistyö Opetusteatterin henkilökunnan vaikuttavuus

6 I Toimintakertomus

7 Rehtorin katsaus Vuonna 2004 Teatterikorkeakoulu täytti 25 vuotta. Sen kunniaksi Teatterikorkeakoulu julkaisi yhdessä Liken kanssa Timo Kallisen tutkimuksen Teatterikorkeakoulun synty , ammattikoulusta akatemiaksi, joka oli jatkoa tekijän väitöskirjalle Näyttämötaiteilijasta teatterityöntekijäksi. Tutkimuksen vuosiluvut kertovat miten pitkistä prosesseista koulutusinstituution kohdalla on aina kysymys. Tulevaisuudessa myös historia vuodesta 1991 eteenpäin tulee kirjoitettavaksi. Vuoden 2004 perspektiivistä näyttää että se on oleva vähemmän dramaattinen, muttei vähemmän mielenkiintoinen: kappale suomalaisen yhteiskunnan, taide-elämän, yliopistolaitoksen ja ennen kaikkea suomalaisen taideyliopiston kehityskertomusta. Juuri tällä hetkellä Teatterikorkeakoulu näyttäisi olevan tasapainoinen organisaatio, sillä on laadukas henkilökunta ja opiskelijat, ja sen koulutuskokonaisuus toimii ja tuottaa hyviä määrällisiä ja laadullisia tuloksia. Syytä itsetyytyväiseen sijoilleen jämähtämiseen ei kuitenkaan ole. Taide yhteiskunnassa, taiteen merkitys, asema ja rahoitus ovat jatkuvasti liikkeessä olevia teemoja. Taiteen oma kehitys tuottaa koko ajan uutta ajattelua, uusia yhdistelmiä, uusia taiteen tekemisen tapoja jotka eivät itsestään selvästi asetu olemassa olevien järjestelmien ja organisaatioiden puitteisiin. Siksi rajoja on avattava ja tarkistettava. Taideyliopistojen vuosi alkoi yhteisen laatuhankkeen käynnistymisellä, ja päättyi ensimmäiseen hallitusten yhteisseminaariin taideyliopistojen tulosindikaattoreista. Se oli ajankohtaisen tilanteen sanelema teema, sinänsä tärkeä ja periaatteellinen. Tulevaisuudessa soisi yhteisten tapaamisten jatkuvan, ja keskustelun siirtyvän vielä strategisempaan ja visionäärisempään suuntaan. Teatterikorkeakoulun sisäinen strategiatyö jatkui koko vuoden. Strategian toisen osan (Organisaatio ja palvelut) lopullinen valmistuminen siirtyi vuoden 2005 puolelle - aikataulua tärkeämmältä tuntui, että prosessia vietiin eteenpäin mahdollisimman dialogisesti ja osallistavasti. Keväällä varmistui, että myös teatteri- ja tanssialan tutkinnonuudistus tulee noudattamaan yleistä rakennetta (3 + 2). Tämä oli hyvä uutinen. Teatterikorkeakoulussa sekä opettajien että opiskelijoiden varsin yksimielinen käsitys on, että juuri tällaisena uudistus sisältää suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia ja sopii koulutuksen luonteeseen ja taidealojen nykytilanteeseen oivallisesti. Teatterikorkeakoulua suuremmatkin yliopistot ovat ilmaisseet huolensa siitä että kaksi niin mittavaa ja tulevaisuutta muovaavaa prosessia kuin tutkinnonuudistus ja uusi palkkausjärjestelmä (UPJ) osuivat päällekkäin. Koska Teatterikorkeakoululla on aina käynnissä myös omia, omasta sisällöstä ja omista tarpeista nousseita kehityshankkeita joita ei voi lykätä, henkilöstön selkänahka on toisinaan kovemmalla kuin olisi kohtuullista. Siihen nähden Teatterikorkeakoulun ihmiset ja organisaatio selvisivät valmistelevista vaiheista vähintään kunnialla ja työ viedään loppuun vastaamalla uudistusten haasteisiin. 1

8 Pitkään valmisteltu teatteritaiteen laitos (TETA) aloitti vuoden alusta, kooten yhteen suomenkielisen näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian ja esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelmat. Samoin alkoi valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kolmivuotinen kausi koulutuksen laatuyksikkönä. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuuton valmistelu työllisti Teatterikorkeakoulua, ja varsinkin laitoksen henkilökuntaa koko vuoden. Vuoden lopulla tilavaihtoehdoksi oli varmistunut ns. Keskusvarasto Taiteiden talon päädyssä, ja sitä koskevat neuvottelut aloitettiin omistajan, HOK- Elannon kanssa. Paitsi että tilat luontuisivat koulutuksen tarpeisiin erinomaisesti, paikalla olisi myös symbolista, Teatterikorkeakoulun strategiaa kuvastavaa merkitystä. Kuvataideakatemian naapurissa, keskellä taideyliopistojen ketjua. Lauri Sipari Rehtori 2

9 1 Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet 1.1 Tanssi ja teatteri Tanssi ja teatteri, niiden harjoittaminen ja niistä nauttiminen, kuuluvat kulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia, kehittyviä taiteita. Niillä on oma, välineellisyydestä vapaa arvonsa. Ne heijastavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Ne tarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Niiden jokainen elävä esitys jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen elävä esitys, tavoitteistaan riippumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, sivistyneeksi ja inhimilliseksi. 1.2 Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet Teatterikorkeakoulu on autonominen taideyliopisto. Sen toiminnan perusta on käsitys tanssin ja teatterin arvosta yksilölle ja yhteisölle. Se palvelee taidetta, opiskelijoita ja yhteiskuntaa. Se täyttää tehtävänsä olemalla taidealojensa johtava kouluttaja, näyttämötaiteen uudistaja, kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama tutkimusyksikkö. Teatterikorkeakoulu on yksi Suomen neljästä taideyliopistosta. Teatterikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa joko teatteri- tai tanssitaiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Jatkotutkintoina voidaan suorittaa teatteri- tai tanssitaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisterinkoulutusohjelma, jossa muissa pohjoismaissa kandidaatin tutkinnon suorittaneet näyttelijät voivat hankkia maisterin tutkinnon. 3

10 Teatteritaiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavat seuraavat koulutusohjelmat: näyttelijäntyön koulutusohjelma (suomen- ja ruotsinkielinen) ohjauksen koulutusohjelma dramaturgian koulutusohjelma valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma Teatteritaiteen maisterin tutkintoon johtavat kandidaatin tutkinnon pohjalta: esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelma pohjoismainen maisterivuosi, NorMa lisäksi näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian ja valo- ja äänisuunnittelun maisteriopintoja suorittamaan voi hakeutua kandidaatin tutkinnon pohjalta Tanssitaiteen kandidaatin tutkintoon johtaa: tanssin koulutusohjelma Tanssitaiteen maisterin tutkintoon johtavat kandidaatin tutkinnon pohjalta: tanssijan koulutusohjelma tanssinopettajan koulutusohjelma koreografin koulutusohjelma Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen on elävä tanssi- ja teatteriesitys ja sen muunnelmat. Ratkaisut koulutusalojen muutoksista tehdään ydinosaamisen lähtökohdasta. Teatterikorkeakoulun koulutustoiminta keskittyy Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien kortteliin. Sen valo- ja äänisuunnittelun laitos sijaitsee Tampereella. Teatterikorkeakoulu - sen tilat, toimintakulttuuri, taiteelliset ja pedagogiset perinteet - on orgaaninen kokonaisuus jolla on oma vahva identiteetti. Se edistää yliopiston tehtävien täyttämistä, ja on siten myös taide- ja yliopistomaailman etu. 2 Toiminnan kuvaus 2.1 Peruskoulutus Koulutusohjelmien professoreina toimivat Kati Outinen ja Vesa Vierikko (näyttelijäntyö), Erik Söderblom (ruotsinkielinen näyttelijäntyö), Juha Malmivaara (ohjaajantyö), Harri Virtanen (dramaturgia ja draaman kirjoittaminen), Annette Arlander (esitystaide ja -teoria), Markku Uimonen (valosuunnittelu), Juhani Liimatainen (äänisuunnittelu), Marjo Kuusela (koreografia) ja Ervi Sirén (nykytanssin tanssijantyö). Tanssinopettajan ja teatteriilmaisun opettajan koulutusohjelmilla ei ollut professuuria, vaan laitoksen lehtorit vastasivat koulutusohjelmista laitosjohtaja, lehtori Eeva Anttilan johdolla. 4

11 Näyttelijäntyön koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte sisältää taiteellisen ja kirjallisen osion. Opinnäytteen taiteellisessa osiossa opiskelijan tulee osoittaa taiteellista kypsyyttä ja kykyä valmistaa itsenäisesti vaativa roolisuoritus joko opetusteatteriin, ammattiteatteriin, televisioon tai radioon. Perustelluissa tapauksissa opinnäyte voi olla myös muu teatterialan taiteellinen työ. Opinnäytteen kirjallisen osion tulee osoittaa näyttelijäntyön peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Ahola, Jari nimirooli Mikko Rasilan ohjaamassa musikaalissa Jesus Christ Superstar kirjallinen työ: Illuusioiden tekijä 2. Hakala, Jenni päärooli Salla Taskisen ohjaamassa ja Anna Viitalan dramatisoimassa näytelmässä Tyttö EI-kukaan kirjallinen työ: Otatko vettä 3. Kärkkäinen, Nelly nuoren naisen rooli Riku Innamaan ohjaamassa ja Kristian Smedsin kirjoittamassa näytelmässä Yhä pimenevä talo kirjallinen työ: Ilmiö omin silmin 4. Lang, Antti rooli musiikkiteatterikoulutuksen produktiossa Yhden tähden taivas kirjallinen työ: Palapeli 5. Luusuaniemi, Antti Rodolphon rooli Antti-Einari Halosen ohjaamassa Arthur Millerin näytelmässä Näköala sillalta kirjallinen työ: MATKALLA MAINEESEEN - Antti Luusuaniemi, Suomen jäykin miesnäyttelijä 6. Majuri, Sanna Kimin rooli Georg Malviuksen ohjaamassa musikaalissa Miss Saigon kirjallinen työ: Matkalla Saigoniin työpäiväkirja 7. Mannisenmäki, Piia vanhan naisen rooli Riku Innamaan ohjaamassa ja Kristian Smedsin kirjoittamassa näytelmässä Yhä pimenevä talo kirjallinen työ: Oven karmit raapien eli elmukelmun läpi euforiaan 8. Peltola, Suvi-Sini Ofelian rooli Kari Rentolan ohjaamassa Shakespearen näytelmässä Hamlet kirjallinen työ: Kaksoisolento 5

12 9. Perkki, Oskari rooli Johanna Freunlichin ohjaamassa ja suomentamassa näytelmässä Lojaalit kirjallinen työ: Hylkäämä 10. Piispa, Mika nimirooli Irene Ahon ohjaamassa produktiossa Supernaiivi kirjallinen työ: Epävarmuus vahvistaa olemassaolomme - eli epävarmuus positiivisena käyttövoimana 11. Saisio, Elsa Julian rooli Esa Leskisen ohjaamassa Shakespearen näytelmässä Romeo ja Julia kirjallinen työ: Thalian Nenä -ulkonäkö, katseenalaisuus ja identiteetti naisnäyttelijän näkökulmasta 12. Seppä, Hanna Linnea Nurmen rooli Marko Järvikallaksen kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Nainen ja poliisi kirjallinen työ: Diagnoosi: taiteilijaksi kasvaminen 13. Suominen, Hannes Sir Robert Chilternin rooli Vesa Vierikon ohjaamassa Oscar Wilden näytelmässä Ihanneaviomies kirjallinen työ: Tarinoita ja mietteitä näyttely hommista 14. Vauhkonen, Panu Michaelin rooli näytelmässä Tahdon, tahdon kirjallinen työ: Mielikuvani Ruotsinkielinen näyttelijäntyön koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäytteen taiteellinen osio sisältää taiteellisen työn, joka muodostuu joko kolmivaiheprojektin tai yhden tai useamman viimeisen opiskeluvuoden studiojakson taiteellisesta prosessista tai lopputuloksesta. Taiteellisen osion lisäksi jokainen opiskelija analysoi jonkin kysymyksenasettelun liittyen omaan taiteilijuuteensa. Tämä tapahtuu joko kirjallisesti tai audiovisuaalisesti. Poikkeustapauksessa laitoksen professorin kanssa voi sopia muusta menettelystä. 1. Berman, Janina Rosen rooli Martin Shermanin monologissa ROSE kirjallinen työ: ROSE - en del av mig Dramaturgian koulutusohjelma Maisterin tutkintoon sisältyvä opinnäyte voi olla taiteellinen työ ja joko siihen tai muuhun aiheeseen liittyvä kirjallinen osio tai tutkielma. Taiteellisen osiossa opiskelijan tulee osoittaa taiteellista kypsyyttä ja kykyä valmistaa itsenäisesti persoonallista näyttämökieltä ilmentävä draamateksti. Kirjallisessa opinnäytteessä opiskelijan tulee osoittaa dramaturgian peruskäsitteistön tuntemusta sekä valmiutta oman alan kysymysten viestintään. Yksinomaan tutkielmasta koostuvan opinnäytteen tulee osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja valmiutta teatteritutkimuksen kysymysten viestintään. 6

13 1. Lavonen, Sussa käsikirjoitus näytelmään Firekid kirjallinen työ: VOIKO HAAVE OLLA TUOTE - Musiikkiteatteriproduktioni Niemi, Marjo käsikirjoitus ja ohjaus näytelmään Siperia lopettaa kirjallinen työ: Itsensä suohon laulamisen iloista 3. Parviainen, Jussi käsikirjoitus ja ohjaus näytelmäelokuvaan Staffan Snellin suojelusenkeli kirjallinen työ: Staffan Snellin suojelusenkeli 4. Timonen, Tuomas käsikirjoitus ja ohjaus näytelmään Minun poikani tarina kirjallinen työ: Henkilökohtainen väkivallan historia Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte on taiteellinen työ, johon voi liittyä joko kirjallinen osio, kirjallinen tutkielma tai opetus- tai suunnitteluprojekti. 1. Ilomäki, Sami lasten levy, CD 2. Leino, Sara valosuunnittelu esitykseen Sedna 3. Ronkainen, Päivi valosuunnittelu näytelmään Ihanneaviomies 4. Ropponen, Kalle valosuunnittelu näytelmään Sången i Själö 5. Lukkari, Kimmo -internetradio 6. Vapaavuori, Nuutti äänisuunnittelu tanssiteokseen Lets play love 7

14 Koreografin koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte on itsenäinen taiteellinen työ, joka kattaa kaikki koreografisen työn vaiheet ja antaa käsityksen opiskelijan valmiuksista toimia ammattikoreografina ja mahdollisuuksista löytää oma laatunsa taiteilijana. Opinnäytteeseen tulee liittyä kirjallinen osio, joka voi, mutta jonka ei tarvitse suoraan liittyä taiteelliseen työhön. Opinnäytteen kirjallisen osion tulee osoittaa koreografisen peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Palmgren, Sari koreografia Karu selli kirjallinen työ: Tanssia ja Tarkkailla Tanssijan koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte on laaja tanssiproduktio. Opinnäytteeseen tulee liittyä lyhyt kirjallinen osio, joka voi, mutta jonka ei tarvitse suoraan liittyä taiteelliseen työhön. Opinnäytteen kirjallisen osion tulee osoittaa tanssijantyön peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Herhi, Mirja-Liisa Lumivalko ja Ruusunpuna, koreografia ja libretto Marja-Liisa Herhi kirjallinen työ: Löytöretki menneisyyteen - baletinopettaja etsimässä juuriaan 2. Janatuinen, Ulla Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: Energia tanssissani 3. Karlsson, Sofia Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: Jagets förutsättningar för skapande, undersökt genom teori och praktik 4. Kaukoranta, Akseli Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: Tanssija vai tanssiva taiteilija 5. Kiviluoto, Maija Myrsky, koreografia Petri Kekoni kirjallinen työ: Naistanssijan kehonkuva - näkökulmia ja kokemuksia 6. Klevering, Jaana ProImpro Exposed, koreografia Jaana Klevering kirjallinen työ: Kannattele! -teoksen prosessista: kuinka ruumis puhuu säilömäänsä 7. Koistinen, Milla Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: En juhli merkkipäivääni - Rytmin kanssa matkoilla 8

15 8. Launis, Kaisa Requiem, koreografia Sanna Kekäläinen kirjallinen työ: Minun Afrikkani 9. Lehmuskallio, Lilja Requiem, koreografia Sanna Kekäläinen kirjallinen työ: Viimeisen vuoden hyppy 10. Niemi, Kaisa Lyijynpuna, koreografia Ari Tenhula kirjallinen työ: Tanssija ja teos 11. Raipala, Iiris Requiem, koreografia Sanna Kekäläinen kirjallinen työ: Parantava improvisaatio Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelma Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelmaan liittyvän maisterin opinnäytteen tarkoitus on kuvata opiskelijan taidepedagogista näkemystä ja hänen kasvuaan taiteilija-opettajaksi. Opinnäyte voi olla taidepedagoginen tai taiteellis-pedagoginen. Taidepedagoginen opinnäyte voi olla kokonaan teoreettinen, jolloin se perustuu kirjallisuuteen, tai siinä voi olla empiirinen (käytännön) osa. Empiirinen osa voi olla esimerkiksi haastattelu, pedagoginen kokeilu, opetussuunnitelma tai muu käytännössä toteutettu projekti. Taiteellis-pedagoginen opinnäyte koostuu esimerkiksi syventävän opetusharjoittelun produktiosta tai muusta opintojen yhteydessä tehdystä produktiosta, ja siihen liittyvästä kirjallisesta osiosta. Erityisen painavin perustein opiskelijalla on mahdollisuus tehdä opinnäytteensä erillisenä taiteellisena produktiona esimerkiksi ammattiin opiskelevien kanssa. Opinnäytteen tulee osoittaa opiskelijan kykyä työskennellä itsenäisesti, taiteellisen ja pedagogisen peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Jagt, Kari taidepedagoginen opinnäyte: Kesäteatteri ja sen tekijät. Onnen Maan Virvat ja Aarnet. 2. Perälä, Terhi taiteellis-pedagoginen opinnäyte: taiteellinen osuus; käsikirjoitus pienoisnäytelmään Jämähtäneet ja kirjallinen osuus; Kirjoitusprosessi dialogissa näyttelijöiden kanssa. 3. Sundberg, Anita taidepedagoginen opinnäyte: Hänessä on sitä jotain. Mitä voisi olla rehellisyys näyttelijäntyössä ja kuinka sitä voitaisiin opettaa? 9

16 Tanssinopettajan koulutusohjelma Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelmaan liittyvän maisterin opinnäytteen tarkoitus on kuvata opiskelijan taidepedagogista näkemystä ja hänen kasvuaan taiteilija-opettajaksi. Opinnäyte voi olla taidepedagoginen tai taiteellis-pedagoginen. Taidepedagoginen opinnäyte voi olla kokonaan teoreettinen, jolloin se perustuu kirjallisuuteen, tai siinä voi olla empiirinen (käytännön) osa. Empiirinen osa voi olla esimerkiksi haastattelu, pedagoginen kokeilu, opetussuunnitelma tai muu käytännössä toteutettu projekti. Taiteellis-pedagoginen opinnäyte koostuu esimerkiksi syventävän opetusharjoittelun produktiosta tai muusta opintojen yhteydessä tehdystä produktiosta, ja siihen liittyvästä kirjallisesta osiosta. Erityisen painavin perustein opiskelijalla on mahdollisuus tehdä opinnäytteensä erillisenä taiteellisena produktiona esimerkiksi ammattiin opiskelevien kanssa. Opinnäytteen tulee osoittaa opiskelijan kykyä työskennellä itsenäisesti, taiteellisen ja pedagogisen peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Alanko, Marjut taidepedagoginen opinnäyte: Huumorintaju on aina plussaa. Tanssia harrastavien oppilaiden näkemyksiä opettajistaan. Esitystaiteen ja teorian koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte voi olla joko taiteellinen työ ja siihen liittyvä kirjallinen osio tai tieteellinen tutkielma. Opinnäytteen tavoitteena on soveltaa opiskeltuja asioita käytäntöön ja/tai jatkaa teoreettista keskustelua. 1. Haapoja, Terike kolmiosainen taiteellinen työ: installaationäyttely Talo jota asutat, esitys Kosmos ja muita juttuja sekä edellä mainitun pohjalta muokattu ääniteos/pienoiskuunnelma Esillepanosta ja eron tajusta 2. Kolu, Siri Esitys 1:100 kirjallinen työ: Paikannuksia. Esitys tutkimuksellisena esityksenä. 2.2 Jatkokoulutus ja tutkimus Teatterikorkeakoulussa oli viime vuoden tapaan kirjoilla kaikkiaan 35 jatko-opiskelijaa. Jatko-opiskelijoista neljä työskenteli Teatterikorkeakoulun assistentin virassa. Jatko-opiskelijoista kahdella oli edelleen osan vuotta rahoitettu paikka Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisessä VEST-tutkijakoulussa (Valtakunnallinen esittävän taiteen tohtorinkoulutusohjelma). Jatkokoulutuksesta ja tutkimuksesta vastasi professori Pentti Paavolainen. Jatkokoulutusjohtoryhmään osallistuivat Paavolaisen lisäksi professori Annette Arlander, lehtori Soili Hämäläinen, professori Markku Uimonen ja professori Erik Söderblom. 10

17 Kirsi Monnin tutkielma "Olemisen poeettinen liike. Tanssin uuden paradigman taidefilosofisia tulkintoja Martin Heideggerin ajattelun valossa sekä taiteellinen työ vuosilta " oli kolmas tanssitaiteen taiteellinen tohtorintutkinto Teatterikorkeakoulusta. Tutkielmassaan Monni hyödynsi laajaa tanssikokemustaan ja haki ajankohtaista käsitteellistä perustaa tanssijan taidon ja tanssiteoksen luomisen sekä tulkinnan problematiikkaan. Teatterikorkeakoulun Acta Scenica-julkaisusarjassa julkaistun tutkielman ensimmäinen osa on sukellus Martin Heideggerin ajatteluun. Tutkielman toinen osa luo tanssin uuden paradigman tulkintaa. Tutkielman kolmas osa käsittelee viittä tutkintoon liittyvää tanssiteosta vuosilta , pyrkimyksenä tuoda seikkaperäisesti esiin tanssiteosten luomisen prosessia ja teoksiin liittyvän maailman moniulotteisuutta. Teatterikorkeakoulu julkaisi erillisenä liitteenä myös Monnin tanssitaiteen taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallisen osion "Alexander-tekniikka ja autenttinen liike -työskentely. Kaksi kehontietoisuuden harjoittamisen metodia". Teija Löytösen väitöskirjassa "Keskusteluja tanssi-instituutioiden arjesta" käsitellään tanssi-instituutioiden arkea sekä yksilöllisenä kokemusmaailmana että tanssitaiteilijoiden jakamana yhteisenä kulttuurina. Tutkimus perustuu 14 tanssijan ja tanssinopettajan haastatteluun. He kertovat keskustelukollaaseissa jokapäiväisen arkensa tyypillisistä ja toistuvista käytännöistä ja antavat arjelleen moninaisia merkityksiä, joita jäsennetään sisällöllisesti ja diskursiivisesti. Tarkastelemalla arkea tanssitaiteilijoiden erilaisista näkökulmista ja osoittamalla arjen moninaisuutta Löytönen toi esille kuinka tutut elämän osa-alueet voidaan tulkita uudella tavalla ja nähdä erilaisessa valossa. Teatterikorkeakoulun Acta Scenica-julkaisusarjassa julkaistu tutkimus on puheenvuoro, jonka tarkoituksena on kannustaa kyseenalaistamaan joskus varmoilta näyttäviä totuuksia sekä antaa tilaa vaihtoehtoisille näkemyksille ja elämänmuodoille. Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke "Kohti erilaisuutta tanssitaiteessa" päättyi kansainväliseen tanssintutkimuksen konferenssiin, jonka yhteydessä Teatterikorkeakoulun Acta Scenicajulkaisusarjassa julkaistiin Leena Rouhiaisen, Eeva Anttilan, Soili Hämäläisen ja Teija Löytösen toimittama antologia "The Same Difference? Ethical and Political Perspectives on Dance". Tutkimushanke tutki eettisiä ja poliittisia tekijöitä tanssin taiteellisissa, koulutuksellisissa ja institutionaalisissa konteksteissa. Tarkastelemalla ja kriittisesti reflektoimalla tanssikentän käytäntöjä, tämä tutkimushanke edesauttoi tietoisuutta ja avasi keskustelua niistä eettisistä ja poliittisista tekijöistä, jotka liittyvät tanssitaiteilijoiden, tanssin opettajien ja opiskelijoiden arkityöhön. Hanke toteutettiin tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksella. Hankkeen johtaja Soili Hämäläinen ja tutkijat Eeva Anttila, Teija Löytönen ja Leena Rouhiainen toimivat päätoimisesti Teatterikorkeakoulussa. Vanhemmat tutkijat Maija Lehtovaara, Ana Sánchez-Colberg, Sue Stinson ja Helena Wulff osallistuivat projektiin kotiyliopistoistaan käsin. Tutkimushanke koostui useammasta alaprojektista. Eeva Anttila: "Dance Learning as Practice of Freedom" Jill Green: "The Politics and Ethics of Health in Dance Education" Soili Hämäläinen: "Ethical Issues of Evaluation and Feedback in a Dance Class" Maija Lehtovaara: "A Halt and a Step Back: A Senior Researcher s Ethical Challenges" Teija Löytönen: "Art, Emotion and Morals in the Everyday Life of a Dance School" Leena Rouhiainen: "Troubling Gendered Views on the Choreographic Practice of Finnish Contemporary Dance" 11

18 Ana Sánchez-Colberg: "An(n)a Annotated: A Critical Journey" Susan W. Stinson: "Teaching Ethical Thinking to Prospective Dance Educators" Helena Wulff: "The Critic s Eye: Ethics and Politics of Writing Dance Reviews" Teatteritaiteen tohtori Timo Kallisen tekemä tilaustutkimus "Teatterikorkeakoulun synty. Ammattikoulusta akatemiaksi " julkaistiin Teatterikorkeakoulun ja Liken kustantamassa Elektra-julkaisusarjassa. Kirja kertoo Teatterikorkeakoulun synnystä ja ajoittumisesta korkeakoulu- ja taidemaailman murrokseen, ja 1970-lukujen taitteeseen. Se kertoo Teatterikoulun korkeakouluksi muuttumisen tarinan. Se on sekä yleistajuinen tieteellinen tutkimus että mukana olleiden moniääninen muistelmateos. 2.3 Pedagogiikka ja opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisryhmä Perusopetuksen kehittämisestä vastasi vararehtori Juha-Pekka Hotinen yhdessä professorien kanssa. Vararehtorin apuna toimi epävirallinen opetuksen kehittämisryhmä (Kehari), johon osallistuivat lehtori Eeva Anttila, lehtori Kimmo Karjunen, professori Marjo Kuusela, lehtori Eija Orpana-Martin, professori Ervi Sirén, lehtori Jussi Tuurna, lehtori Harriet Sevelius, opiskelija Tuukka Vasama ja opetuksen kehittämispäällikkö Sirpa Silvennoinen. Kehari koordinoi edelleen yhteisiä opintoja, opettajaseminaareja ja Peda-kahvilaa. Keharissa ideoitiin tulevaa sidosryhmäarviointia ja useita kehittämishankkeita, kuten pedagogisen perinteen tallentaminen ja sähköinen portfolio opiskelijan henkilökohtaisen oppimisen tueksi. Keharissa keskusteltiin opinnäytteistä ja valmisteltiin uutta ohjetta, kommentoitiin strategiatyötä opetuksen kehittämisen näkökulmasta, kehitettiin tilojen käytön yhteissuunnittelua ja valmisteltiin opetukseen liittyviä kysymyksiä johdon ja laitosten väliseen tulosneuvotteluun. Keharin toimesta käynnistyi myös työnohjaus halukkaalle opetushenkilökunnalle. Keharin toimesta järjestettiin opettajuusjuhlat puhetekniikan lehtori Ritva Koivuselle ja akrobatian lehtori Chellaf Langrylle. Lisäksi Kehari koordinoi toista kertaa järjestetyn vuoden opettajan valinnan, joka kohdistui nyt liikunnan lehtori Seppo Kumpulaiseen. Lehtori Kumpulainen oli vuoden aikana myös neljän kuukauden tutkimusvapaalla, joka rahoitettiin opetuksen kehittämisen määrärahoista. Kehari tulee myöntämään rahoitusta vastaavanlaiseen tarkoitukseen myös jatkossa. Taideyliopistojen yhteinen korkeakoulupedagogiikka (Taikopeda) oli keskeinen keino, jolla tuettiin taideyliopistojen opetuksen ja oppimisen kehittämistä. Taikopedassa käynnistyi keväällä pedagogiikan perusopintokokonaisuus osana taidekorkeakoulupedagogiikan (15 ov) opintokokonaisuutta. Yliopistopedagogiikan yhteinen keskustelufoorumi (Peda-forum) järjesti Kuusamossa 10-vuotisseminaarin Tuulta oppimisen purjeisiin. 12

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Kuva Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen 20-vuotisjuhlaesityksestä Tanssipromenaadi Hakaniemen torilla.

Kuva Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen 20-vuotisjuhlaesityksestä Tanssipromenaadi Hakaniemen torilla. TILINPÄÄTÖS 2003 Kansi: Kuva Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen 20-vuotisjuhlaesityksestä Tanssipromenaadi Hakaniemen torilla. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen Ulkoasu: Jaana Forsström Sisällysluettelo

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

SUOMEN TEATTERIT FINLANDS TEATRAR

SUOMEN TEATTERIT FINLANDS TEATRAR SUOMEN TEATTERIT FINLANDS TEATRAR Vuoden teatteri Suomen Teatterit ry nostaa vuosittain esille suomalaisen teatterivalion valitsemalla Vuoden teatteriksi suomalainen ammattiteatterin, joka on erityisen

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Tutkinnot ja koulutusohjelmat

Tutkinnot ja koulutusohjelmat Tutkinnot ja koulutusohjelmat Teatterikorkeakoulu (TeaK) on esittävien taiteiden yliopisto, joka antaa ylintä tanssi- ja teatteri alan opetusta. Teatterikorkeakoulusta voi valmistua valo- tai äänisuunnittelijaksi,

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015 2020

Tutkintovaatimukset 2015 2020 Tutkintovaatimukset 2015 2020 Esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma (240 op) Tohtoriohjelman tarkoitus ja tavoitteet Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (Tutke) tohtoriopinnot

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tanssinopettajan ja teatteriopettajan maisteriohjelmien (120 op) tutkintovaatimukset 2012-2014

Tanssinopettajan ja teatteriopettajan maisteriohjelmien (120 op) tutkintovaatimukset 2012-2014 TEATTERIKORKEAKOULU / Tanssi ja teatteripedagogiikan laitos Tanssinopettajan ja teatteriopettajan maisteriohjelmien (120 op) tutkintovaatimukset 2012-2014 OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 OP) 1. Taidepedagogiikan

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

SUURI NÄYTTÄMÖ 2011 - LAHTI - MA 30.5.-PE 10.6.

SUURI NÄYTTÄMÖ 2011 - LAHTI - MA 30.5.-PE 10.6. SUURI NÄYTTÄMÖ 2011 - LAHTI - MA 30.5.-PE 10.6. MA 30.5.2011 KLO 07.40-10.15 LINJA-AUTO KULJETUS TRE-HKI (HÄMEENPUISTO 28 D) LUENTO-OSUUS TEATTERIKORKEAKOULU, Helsinki - Haapaniemenk. 6, HKI 53 -AUDITORIO

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012. Hakijan opas

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012. Hakijan opas Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2012 Hakijan opas Uudet opiskelijat Vuonna 2012 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön (suomenkielinen), ohjauksen, dramaturgian, valosuunnittelun ja äänisuunnittelun

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 Ennakkokuva Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksen ja Tampere Biennalen yhteistyöstä, Suomen Teatteriorkesteri Tampere Biennalessa 31.3.2004.

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Tarinainstituutin. -koulutus

Tarinainstituutin. -koulutus Tarinainstituutin -koulutus Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa, sovellusalueina työnohjaus, terapia, kasvatus, koulutus, taide, seurakuntatyö tai muu yhteisöllinen työ. TERVETULOA Tarinainstituuttiin!

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015 2020

Tutkintovaatimukset 2015 2020 Tutkintovaatimukset 2015 2020 Äänen maisteriohjelma (120 op) Teatteritaiteen kaksivuotinen maisterintutkinto (120 op) pohjaa tätä ennen suoritettuun teatteritaiteen kandidaatintutkintoon (180 op) tai vastaaviin

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa.

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. ( Sovellusalueina mm. työnohjaus, kasvatus, koulutus, terapia, taide, seurakuntayö tai muu yhteisöllinen työ. ) TERVETULOA Tarinainstituuttiin! Tarinainstituutti

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Kulttuuriantropologian perusopinnot (20ov)Humanistinen tiedekunta/avoin yliopisto, Helsinki, 2003 Hygieniapassi 2006

Kulttuuriantropologian perusopinnot (20ov)Humanistinen tiedekunta/avoin yliopisto, Helsinki, 2003 Hygieniapassi 2006 ANSIOLUETTELO 5/ Ursula Mirjam Hallas (synt. Lahti 090171) Käpyläntie 54 as 19 00650 Helsinki 050-4904607 ursulahallas@gmail.com Tutkinnot Teatteritaiteen maisteri (TeM) Tanssi- ja teatteripedagogiikan

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op)

Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op) Draamakasvatuksen perusopinnot (25 op) Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija osaa - draamakasvatuksen teoreettiset perusteet yhteisöllisessä ja yksilöllisessä oppimisprosessissa - hahmottaa draamakasvatuksen

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen

Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen Ohjausryhmän palaveri 27.1.2014 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Katsaus hankkeen toimintaan 3. Ensimmäisen

Lisätiedot

Äänitaiteen omat maailmat

Äänitaiteen omat maailmat Äänitaiteen omat maailmat Jyri Pulkkinen Julkaistu alun perin englanniksi Finnish Dance in Focus -lehdessä 2001. Äänisuunnittelusta on tullut yhä tärkeämpi osa suomalaisia tanssiteoksia. Sen merkitys on

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kansalaisopisto 8.9.2011 Pentti Kinosmaa, Eeva Puromies 1 Teatteritaiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman

Lisätiedot

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA

PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Heinolan kansalaisopisto Jyränkölän Setlementti PAJA-HANKE JA MEDIAPAJA Sirkka Suomi, rehtori Mikko Kallio, koulutussuunnittelija Kuvat: Anne Heilman / Mediapaja Heinolan kansalaisopiston Mediapaja Työllistämiseen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan - Itsestä - Toisista - Sisällöstä (oppimistavoite) - Teatteritaiteesta

Lisätiedot

DRAMATURGIAN MAISTERIOPINNOT

DRAMATURGIAN MAISTERIOPINNOT Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat 2015 DRAMATURGIAN MAISTERIOPINNOT Kaksivuotinen koulutus, 120 op Dramaturgiassa maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija voi oman suuntautumisensa

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Joensuu 1.10.2009 Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaamisen kehittämisen organisointi Koulutustarpeet ja koulutus Tulevaisuus

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot