TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2004

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2004

2 Kansi: Kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Kaikki vorot eivät tule varkaisiin, ohjaus Erkki Saarela, ensi-ilta Kuva: Susanna Kekkonen Ulkoasu: Jaana Forsström

3 Sisällysluettelo I Toimintakertomus Rehtorin katsaus 1 1 Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet Tanssi ja teatteri Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet 3 2 Toiminnan kuvaus Peruskoulutus Jatkokoulutus ja tutkimus Pedagogiikka ja opetuksen kehittäminen Yhteiskunnalliset palvelut Tukipalvelut 18 3 Toimintaympäristön kuvaus Organisaatio Hallituksen kokoonpano Opetus- ja tutkimusneuvoston kokoonpano Laitosjohtajat ja hallintoyksikön esimiehet Tilat Ulkoinen toimintaympäristö 23 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Henkilöstön rakenne ja sen kehitys Henkilöstöön sitoutunut osaaminen ja tietopääoma sekä niiden kehittyminen Henkilöstön hyvinvointi 27 II Toiminnan tuloksellisuus 5 Tavoitteiden toteutumaraportti Teatterikorkeakoulun strategia, tehtävä ja tavoitteet Peruskoulutus Tutkimus ja jatkokoulutus Aikuiskoulutus ja avoin yliopisto-opetus Kansainvälistyminen Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Yliopistoyhteistyö Rakenteellinen kehittäminen Hankkeet 40

4 6 Keskeiset arviointitulokset Koulutuksen arviointi osana opetuksen kehittämistä Työtyytyväisyyskysely ja itsearviointikysely 41 7 Koontitaulukko keskeisistä tunnusluvuista 42 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö esitystoiminnassa Opetushenkilökunta Opiskelijat Koulutusyhteistyö 46 III Tilinpäätöslaskelmat 9 Tilinpäätöslaskelmat 47 Tuotto- ja kululaskelma 47 Tase 48 Talousarvion toteutumalaskelma Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Maksullisen toiminnan kannattavuus ja vertailu asetettuihin tavoitteisiin Maksullisen toiminnan virkatyön osuuden määrittely Liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Kustannukset tulosalueittain 65 IV Sisäinen valvonta 14 Johdon lausuma sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä 66 V Allekirjoitukset 15 Allekirjoitukset 67

5 Liitteet, taulukot ja kuviot Tilinpäätöslaskelmat ja niiden tarkastelu Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liite 18 Liite 19 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelat Käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset Arvonkorotukset (ei sisältöä) Viraston myöntämät lainat (ei sisältöä) Viraston myöntämät valtiontakaukset, valtion takuut ja muut vastuut Tilinpäätöksessä käytetty ulkomaanrahan määräisten velkojen kurssi (ei sisältöä) Viraston hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet sekä osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit (ei sisältöä) Viraston hallinnassa oleva kansallisomaisuus (ei sisältöä) Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä (ei sisältöä) Erittely seuraavaan varainhoitovuoteen siirretyistä määrärahoista Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö (ei sisältöä) Täsmäytyslaskelma Oman pääoman muutokset Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus (ei sisältöä) Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat (ei sisältöä) Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset (ei sisältöä) Arvomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut (ei sisältöä) Muut oikeiden ja riittävien tietojen vaatimuksen edellyttämät mahdolliset liitteet Taulukko 1 Talousarvion toteutumalaskelman täydentäminen, brutto- ja nettobudjetoidut talousarviotulot ja -menot ( ) Taulukko 2 Teatterikorkeakoulun tarkempi tilinpäätöserittely (1 000 ) Taulukko 3 Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta palvelutoiminnasta (koko TeaK) Taulukko 4 Aikuiskoulutusyksikön kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta Taulukko 5 palvelutoiminnasta Myönnetyn hintatuen käyttö aikuiskoulutuksen maksullisessa toiminnassa vuonna 2004 (liiketaloudelliset suoritteet) Taulukko 6 Julkisoikeudelliset suoritteet Taulukko 7 Tulosaluekohtaiset kustannukset (1 000 ) Erillinen liiteosa Toimintakertomus Liite 1 Tilastotiedot Teatterikorkeakoulun esitystoiminnasta Toiminnan tuloksellisuus Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Opetushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ Opetushenkilökunnan taiteellinen toiminta Opetushenkilökunnan apurahat ja palkinnot Opetushenkilökunnan kansainvälinen toiminta Opetushenkilökunnan tieteellinen toiminta Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu ja opintoihin hyväksi luettu taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta Opiskelijoiden tieteellinen toiminta Koulutusyhteistyö esitystoiminnassa Opetusteatterin koulutusyhteistyö Opetusteatterin henkilökunnan vaikuttavuus

6 I Toimintakertomus

7 Rehtorin katsaus Vuonna 2004 Teatterikorkeakoulu täytti 25 vuotta. Sen kunniaksi Teatterikorkeakoulu julkaisi yhdessä Liken kanssa Timo Kallisen tutkimuksen Teatterikorkeakoulun synty , ammattikoulusta akatemiaksi, joka oli jatkoa tekijän väitöskirjalle Näyttämötaiteilijasta teatterityöntekijäksi. Tutkimuksen vuosiluvut kertovat miten pitkistä prosesseista koulutusinstituution kohdalla on aina kysymys. Tulevaisuudessa myös historia vuodesta 1991 eteenpäin tulee kirjoitettavaksi. Vuoden 2004 perspektiivistä näyttää että se on oleva vähemmän dramaattinen, muttei vähemmän mielenkiintoinen: kappale suomalaisen yhteiskunnan, taide-elämän, yliopistolaitoksen ja ennen kaikkea suomalaisen taideyliopiston kehityskertomusta. Juuri tällä hetkellä Teatterikorkeakoulu näyttäisi olevan tasapainoinen organisaatio, sillä on laadukas henkilökunta ja opiskelijat, ja sen koulutuskokonaisuus toimii ja tuottaa hyviä määrällisiä ja laadullisia tuloksia. Syytä itsetyytyväiseen sijoilleen jämähtämiseen ei kuitenkaan ole. Taide yhteiskunnassa, taiteen merkitys, asema ja rahoitus ovat jatkuvasti liikkeessä olevia teemoja. Taiteen oma kehitys tuottaa koko ajan uutta ajattelua, uusia yhdistelmiä, uusia taiteen tekemisen tapoja jotka eivät itsestään selvästi asetu olemassa olevien järjestelmien ja organisaatioiden puitteisiin. Siksi rajoja on avattava ja tarkistettava. Taideyliopistojen vuosi alkoi yhteisen laatuhankkeen käynnistymisellä, ja päättyi ensimmäiseen hallitusten yhteisseminaariin taideyliopistojen tulosindikaattoreista. Se oli ajankohtaisen tilanteen sanelema teema, sinänsä tärkeä ja periaatteellinen. Tulevaisuudessa soisi yhteisten tapaamisten jatkuvan, ja keskustelun siirtyvän vielä strategisempaan ja visionäärisempään suuntaan. Teatterikorkeakoulun sisäinen strategiatyö jatkui koko vuoden. Strategian toisen osan (Organisaatio ja palvelut) lopullinen valmistuminen siirtyi vuoden 2005 puolelle - aikataulua tärkeämmältä tuntui, että prosessia vietiin eteenpäin mahdollisimman dialogisesti ja osallistavasti. Keväällä varmistui, että myös teatteri- ja tanssialan tutkinnonuudistus tulee noudattamaan yleistä rakennetta (3 + 2). Tämä oli hyvä uutinen. Teatterikorkeakoulussa sekä opettajien että opiskelijoiden varsin yksimielinen käsitys on, että juuri tällaisena uudistus sisältää suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia ja sopii koulutuksen luonteeseen ja taidealojen nykytilanteeseen oivallisesti. Teatterikorkeakoulua suuremmatkin yliopistot ovat ilmaisseet huolensa siitä että kaksi niin mittavaa ja tulevaisuutta muovaavaa prosessia kuin tutkinnonuudistus ja uusi palkkausjärjestelmä (UPJ) osuivat päällekkäin. Koska Teatterikorkeakoululla on aina käynnissä myös omia, omasta sisällöstä ja omista tarpeista nousseita kehityshankkeita joita ei voi lykätä, henkilöstön selkänahka on toisinaan kovemmalla kuin olisi kohtuullista. Siihen nähden Teatterikorkeakoulun ihmiset ja organisaatio selvisivät valmistelevista vaiheista vähintään kunnialla ja työ viedään loppuun vastaamalla uudistusten haasteisiin. 1

8 Pitkään valmisteltu teatteritaiteen laitos (TETA) aloitti vuoden alusta, kooten yhteen suomenkielisen näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian ja esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelmat. Samoin alkoi valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kolmivuotinen kausi koulutuksen laatuyksikkönä. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuuton valmistelu työllisti Teatterikorkeakoulua, ja varsinkin laitoksen henkilökuntaa koko vuoden. Vuoden lopulla tilavaihtoehdoksi oli varmistunut ns. Keskusvarasto Taiteiden talon päädyssä, ja sitä koskevat neuvottelut aloitettiin omistajan, HOK- Elannon kanssa. Paitsi että tilat luontuisivat koulutuksen tarpeisiin erinomaisesti, paikalla olisi myös symbolista, Teatterikorkeakoulun strategiaa kuvastavaa merkitystä. Kuvataideakatemian naapurissa, keskellä taideyliopistojen ketjua. Lauri Sipari Rehtori 2

9 1 Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet 1.1 Tanssi ja teatteri Tanssi ja teatteri, niiden harjoittaminen ja niistä nauttiminen, kuuluvat kulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia, kehittyviä taiteita. Niillä on oma, välineellisyydestä vapaa arvonsa. Ne heijastavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Ne tarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Niiden jokainen elävä esitys jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen elävä esitys, tavoitteistaan riippumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, sivistyneeksi ja inhimilliseksi. 1.2 Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet Teatterikorkeakoulu on autonominen taideyliopisto. Sen toiminnan perusta on käsitys tanssin ja teatterin arvosta yksilölle ja yhteisölle. Se palvelee taidetta, opiskelijoita ja yhteiskuntaa. Se täyttää tehtävänsä olemalla taidealojensa johtava kouluttaja, näyttämötaiteen uudistaja, kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama tutkimusyksikkö. Teatterikorkeakoulu on yksi Suomen neljästä taideyliopistosta. Teatterikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa joko teatteri- tai tanssitaiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Jatkotutkintoina voidaan suorittaa teatteri- tai tanssitaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisterinkoulutusohjelma, jossa muissa pohjoismaissa kandidaatin tutkinnon suorittaneet näyttelijät voivat hankkia maisterin tutkinnon. 3

10 Teatteritaiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavat seuraavat koulutusohjelmat: näyttelijäntyön koulutusohjelma (suomen- ja ruotsinkielinen) ohjauksen koulutusohjelma dramaturgian koulutusohjelma valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma Teatteritaiteen maisterin tutkintoon johtavat kandidaatin tutkinnon pohjalta: esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelma pohjoismainen maisterivuosi, NorMa lisäksi näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian ja valo- ja äänisuunnittelun maisteriopintoja suorittamaan voi hakeutua kandidaatin tutkinnon pohjalta Tanssitaiteen kandidaatin tutkintoon johtaa: tanssin koulutusohjelma Tanssitaiteen maisterin tutkintoon johtavat kandidaatin tutkinnon pohjalta: tanssijan koulutusohjelma tanssinopettajan koulutusohjelma koreografin koulutusohjelma Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen on elävä tanssi- ja teatteriesitys ja sen muunnelmat. Ratkaisut koulutusalojen muutoksista tehdään ydinosaamisen lähtökohdasta. Teatterikorkeakoulun koulutustoiminta keskittyy Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien kortteliin. Sen valo- ja äänisuunnittelun laitos sijaitsee Tampereella. Teatterikorkeakoulu - sen tilat, toimintakulttuuri, taiteelliset ja pedagogiset perinteet - on orgaaninen kokonaisuus jolla on oma vahva identiteetti. Se edistää yliopiston tehtävien täyttämistä, ja on siten myös taide- ja yliopistomaailman etu. 2 Toiminnan kuvaus 2.1 Peruskoulutus Koulutusohjelmien professoreina toimivat Kati Outinen ja Vesa Vierikko (näyttelijäntyö), Erik Söderblom (ruotsinkielinen näyttelijäntyö), Juha Malmivaara (ohjaajantyö), Harri Virtanen (dramaturgia ja draaman kirjoittaminen), Annette Arlander (esitystaide ja -teoria), Markku Uimonen (valosuunnittelu), Juhani Liimatainen (äänisuunnittelu), Marjo Kuusela (koreografia) ja Ervi Sirén (nykytanssin tanssijantyö). Tanssinopettajan ja teatteriilmaisun opettajan koulutusohjelmilla ei ollut professuuria, vaan laitoksen lehtorit vastasivat koulutusohjelmista laitosjohtaja, lehtori Eeva Anttilan johdolla. 4

11 Näyttelijäntyön koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte sisältää taiteellisen ja kirjallisen osion. Opinnäytteen taiteellisessa osiossa opiskelijan tulee osoittaa taiteellista kypsyyttä ja kykyä valmistaa itsenäisesti vaativa roolisuoritus joko opetusteatteriin, ammattiteatteriin, televisioon tai radioon. Perustelluissa tapauksissa opinnäyte voi olla myös muu teatterialan taiteellinen työ. Opinnäytteen kirjallisen osion tulee osoittaa näyttelijäntyön peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Ahola, Jari nimirooli Mikko Rasilan ohjaamassa musikaalissa Jesus Christ Superstar kirjallinen työ: Illuusioiden tekijä 2. Hakala, Jenni päärooli Salla Taskisen ohjaamassa ja Anna Viitalan dramatisoimassa näytelmässä Tyttö EI-kukaan kirjallinen työ: Otatko vettä 3. Kärkkäinen, Nelly nuoren naisen rooli Riku Innamaan ohjaamassa ja Kristian Smedsin kirjoittamassa näytelmässä Yhä pimenevä talo kirjallinen työ: Ilmiö omin silmin 4. Lang, Antti rooli musiikkiteatterikoulutuksen produktiossa Yhden tähden taivas kirjallinen työ: Palapeli 5. Luusuaniemi, Antti Rodolphon rooli Antti-Einari Halosen ohjaamassa Arthur Millerin näytelmässä Näköala sillalta kirjallinen työ: MATKALLA MAINEESEEN - Antti Luusuaniemi, Suomen jäykin miesnäyttelijä 6. Majuri, Sanna Kimin rooli Georg Malviuksen ohjaamassa musikaalissa Miss Saigon kirjallinen työ: Matkalla Saigoniin työpäiväkirja 7. Mannisenmäki, Piia vanhan naisen rooli Riku Innamaan ohjaamassa ja Kristian Smedsin kirjoittamassa näytelmässä Yhä pimenevä talo kirjallinen työ: Oven karmit raapien eli elmukelmun läpi euforiaan 8. Peltola, Suvi-Sini Ofelian rooli Kari Rentolan ohjaamassa Shakespearen näytelmässä Hamlet kirjallinen työ: Kaksoisolento 5

12 9. Perkki, Oskari rooli Johanna Freunlichin ohjaamassa ja suomentamassa näytelmässä Lojaalit kirjallinen työ: Hylkäämä 10. Piispa, Mika nimirooli Irene Ahon ohjaamassa produktiossa Supernaiivi kirjallinen työ: Epävarmuus vahvistaa olemassaolomme - eli epävarmuus positiivisena käyttövoimana 11. Saisio, Elsa Julian rooli Esa Leskisen ohjaamassa Shakespearen näytelmässä Romeo ja Julia kirjallinen työ: Thalian Nenä -ulkonäkö, katseenalaisuus ja identiteetti naisnäyttelijän näkökulmasta 12. Seppä, Hanna Linnea Nurmen rooli Marko Järvikallaksen kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Nainen ja poliisi kirjallinen työ: Diagnoosi: taiteilijaksi kasvaminen 13. Suominen, Hannes Sir Robert Chilternin rooli Vesa Vierikon ohjaamassa Oscar Wilden näytelmässä Ihanneaviomies kirjallinen työ: Tarinoita ja mietteitä näyttely hommista 14. Vauhkonen, Panu Michaelin rooli näytelmässä Tahdon, tahdon kirjallinen työ: Mielikuvani Ruotsinkielinen näyttelijäntyön koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäytteen taiteellinen osio sisältää taiteellisen työn, joka muodostuu joko kolmivaiheprojektin tai yhden tai useamman viimeisen opiskeluvuoden studiojakson taiteellisesta prosessista tai lopputuloksesta. Taiteellisen osion lisäksi jokainen opiskelija analysoi jonkin kysymyksenasettelun liittyen omaan taiteilijuuteensa. Tämä tapahtuu joko kirjallisesti tai audiovisuaalisesti. Poikkeustapauksessa laitoksen professorin kanssa voi sopia muusta menettelystä. 1. Berman, Janina Rosen rooli Martin Shermanin monologissa ROSE kirjallinen työ: ROSE - en del av mig Dramaturgian koulutusohjelma Maisterin tutkintoon sisältyvä opinnäyte voi olla taiteellinen työ ja joko siihen tai muuhun aiheeseen liittyvä kirjallinen osio tai tutkielma. Taiteellisen osiossa opiskelijan tulee osoittaa taiteellista kypsyyttä ja kykyä valmistaa itsenäisesti persoonallista näyttämökieltä ilmentävä draamateksti. Kirjallisessa opinnäytteessä opiskelijan tulee osoittaa dramaturgian peruskäsitteistön tuntemusta sekä valmiutta oman alan kysymysten viestintään. Yksinomaan tutkielmasta koostuvan opinnäytteen tulee osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja valmiutta teatteritutkimuksen kysymysten viestintään. 6

13 1. Lavonen, Sussa käsikirjoitus näytelmään Firekid kirjallinen työ: VOIKO HAAVE OLLA TUOTE - Musiikkiteatteriproduktioni Niemi, Marjo käsikirjoitus ja ohjaus näytelmään Siperia lopettaa kirjallinen työ: Itsensä suohon laulamisen iloista 3. Parviainen, Jussi käsikirjoitus ja ohjaus näytelmäelokuvaan Staffan Snellin suojelusenkeli kirjallinen työ: Staffan Snellin suojelusenkeli 4. Timonen, Tuomas käsikirjoitus ja ohjaus näytelmään Minun poikani tarina kirjallinen työ: Henkilökohtainen väkivallan historia Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte on taiteellinen työ, johon voi liittyä joko kirjallinen osio, kirjallinen tutkielma tai opetus- tai suunnitteluprojekti. 1. Ilomäki, Sami lasten levy, CD 2. Leino, Sara valosuunnittelu esitykseen Sedna 3. Ronkainen, Päivi valosuunnittelu näytelmään Ihanneaviomies 4. Ropponen, Kalle valosuunnittelu näytelmään Sången i Själö 5. Lukkari, Kimmo -internetradio 6. Vapaavuori, Nuutti äänisuunnittelu tanssiteokseen Lets play love 7

14 Koreografin koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte on itsenäinen taiteellinen työ, joka kattaa kaikki koreografisen työn vaiheet ja antaa käsityksen opiskelijan valmiuksista toimia ammattikoreografina ja mahdollisuuksista löytää oma laatunsa taiteilijana. Opinnäytteeseen tulee liittyä kirjallinen osio, joka voi, mutta jonka ei tarvitse suoraan liittyä taiteelliseen työhön. Opinnäytteen kirjallisen osion tulee osoittaa koreografisen peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Palmgren, Sari koreografia Karu selli kirjallinen työ: Tanssia ja Tarkkailla Tanssijan koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte on laaja tanssiproduktio. Opinnäytteeseen tulee liittyä lyhyt kirjallinen osio, joka voi, mutta jonka ei tarvitse suoraan liittyä taiteelliseen työhön. Opinnäytteen kirjallisen osion tulee osoittaa tanssijantyön peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Herhi, Mirja-Liisa Lumivalko ja Ruusunpuna, koreografia ja libretto Marja-Liisa Herhi kirjallinen työ: Löytöretki menneisyyteen - baletinopettaja etsimässä juuriaan 2. Janatuinen, Ulla Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: Energia tanssissani 3. Karlsson, Sofia Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: Jagets förutsättningar för skapande, undersökt genom teori och praktik 4. Kaukoranta, Akseli Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: Tanssija vai tanssiva taiteilija 5. Kiviluoto, Maija Myrsky, koreografia Petri Kekoni kirjallinen työ: Naistanssijan kehonkuva - näkökulmia ja kokemuksia 6. Klevering, Jaana ProImpro Exposed, koreografia Jaana Klevering kirjallinen työ: Kannattele! -teoksen prosessista: kuinka ruumis puhuu säilömäänsä 7. Koistinen, Milla Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: En juhli merkkipäivääni - Rytmin kanssa matkoilla 8

15 8. Launis, Kaisa Requiem, koreografia Sanna Kekäläinen kirjallinen työ: Minun Afrikkani 9. Lehmuskallio, Lilja Requiem, koreografia Sanna Kekäläinen kirjallinen työ: Viimeisen vuoden hyppy 10. Niemi, Kaisa Lyijynpuna, koreografia Ari Tenhula kirjallinen työ: Tanssija ja teos 11. Raipala, Iiris Requiem, koreografia Sanna Kekäläinen kirjallinen työ: Parantava improvisaatio Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelma Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelmaan liittyvän maisterin opinnäytteen tarkoitus on kuvata opiskelijan taidepedagogista näkemystä ja hänen kasvuaan taiteilija-opettajaksi. Opinnäyte voi olla taidepedagoginen tai taiteellis-pedagoginen. Taidepedagoginen opinnäyte voi olla kokonaan teoreettinen, jolloin se perustuu kirjallisuuteen, tai siinä voi olla empiirinen (käytännön) osa. Empiirinen osa voi olla esimerkiksi haastattelu, pedagoginen kokeilu, opetussuunnitelma tai muu käytännössä toteutettu projekti. Taiteellis-pedagoginen opinnäyte koostuu esimerkiksi syventävän opetusharjoittelun produktiosta tai muusta opintojen yhteydessä tehdystä produktiosta, ja siihen liittyvästä kirjallisesta osiosta. Erityisen painavin perustein opiskelijalla on mahdollisuus tehdä opinnäytteensä erillisenä taiteellisena produktiona esimerkiksi ammattiin opiskelevien kanssa. Opinnäytteen tulee osoittaa opiskelijan kykyä työskennellä itsenäisesti, taiteellisen ja pedagogisen peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Jagt, Kari taidepedagoginen opinnäyte: Kesäteatteri ja sen tekijät. Onnen Maan Virvat ja Aarnet. 2. Perälä, Terhi taiteellis-pedagoginen opinnäyte: taiteellinen osuus; käsikirjoitus pienoisnäytelmään Jämähtäneet ja kirjallinen osuus; Kirjoitusprosessi dialogissa näyttelijöiden kanssa. 3. Sundberg, Anita taidepedagoginen opinnäyte: Hänessä on sitä jotain. Mitä voisi olla rehellisyys näyttelijäntyössä ja kuinka sitä voitaisiin opettaa? 9

16 Tanssinopettajan koulutusohjelma Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelmaan liittyvän maisterin opinnäytteen tarkoitus on kuvata opiskelijan taidepedagogista näkemystä ja hänen kasvuaan taiteilija-opettajaksi. Opinnäyte voi olla taidepedagoginen tai taiteellis-pedagoginen. Taidepedagoginen opinnäyte voi olla kokonaan teoreettinen, jolloin se perustuu kirjallisuuteen, tai siinä voi olla empiirinen (käytännön) osa. Empiirinen osa voi olla esimerkiksi haastattelu, pedagoginen kokeilu, opetussuunnitelma tai muu käytännössä toteutettu projekti. Taiteellis-pedagoginen opinnäyte koostuu esimerkiksi syventävän opetusharjoittelun produktiosta tai muusta opintojen yhteydessä tehdystä produktiosta, ja siihen liittyvästä kirjallisesta osiosta. Erityisen painavin perustein opiskelijalla on mahdollisuus tehdä opinnäytteensä erillisenä taiteellisena produktiona esimerkiksi ammattiin opiskelevien kanssa. Opinnäytteen tulee osoittaa opiskelijan kykyä työskennellä itsenäisesti, taiteellisen ja pedagogisen peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Alanko, Marjut taidepedagoginen opinnäyte: Huumorintaju on aina plussaa. Tanssia harrastavien oppilaiden näkemyksiä opettajistaan. Esitystaiteen ja teorian koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte voi olla joko taiteellinen työ ja siihen liittyvä kirjallinen osio tai tieteellinen tutkielma. Opinnäytteen tavoitteena on soveltaa opiskeltuja asioita käytäntöön ja/tai jatkaa teoreettista keskustelua. 1. Haapoja, Terike kolmiosainen taiteellinen työ: installaationäyttely Talo jota asutat, esitys Kosmos ja muita juttuja sekä edellä mainitun pohjalta muokattu ääniteos/pienoiskuunnelma Esillepanosta ja eron tajusta 2. Kolu, Siri Esitys 1:100 kirjallinen työ: Paikannuksia. Esitys tutkimuksellisena esityksenä. 2.2 Jatkokoulutus ja tutkimus Teatterikorkeakoulussa oli viime vuoden tapaan kirjoilla kaikkiaan 35 jatko-opiskelijaa. Jatko-opiskelijoista neljä työskenteli Teatterikorkeakoulun assistentin virassa. Jatko-opiskelijoista kahdella oli edelleen osan vuotta rahoitettu paikka Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisessä VEST-tutkijakoulussa (Valtakunnallinen esittävän taiteen tohtorinkoulutusohjelma). Jatkokoulutuksesta ja tutkimuksesta vastasi professori Pentti Paavolainen. Jatkokoulutusjohtoryhmään osallistuivat Paavolaisen lisäksi professori Annette Arlander, lehtori Soili Hämäläinen, professori Markku Uimonen ja professori Erik Söderblom. 10

17 Kirsi Monnin tutkielma "Olemisen poeettinen liike. Tanssin uuden paradigman taidefilosofisia tulkintoja Martin Heideggerin ajattelun valossa sekä taiteellinen työ vuosilta " oli kolmas tanssitaiteen taiteellinen tohtorintutkinto Teatterikorkeakoulusta. Tutkielmassaan Monni hyödynsi laajaa tanssikokemustaan ja haki ajankohtaista käsitteellistä perustaa tanssijan taidon ja tanssiteoksen luomisen sekä tulkinnan problematiikkaan. Teatterikorkeakoulun Acta Scenica-julkaisusarjassa julkaistun tutkielman ensimmäinen osa on sukellus Martin Heideggerin ajatteluun. Tutkielman toinen osa luo tanssin uuden paradigman tulkintaa. Tutkielman kolmas osa käsittelee viittä tutkintoon liittyvää tanssiteosta vuosilta , pyrkimyksenä tuoda seikkaperäisesti esiin tanssiteosten luomisen prosessia ja teoksiin liittyvän maailman moniulotteisuutta. Teatterikorkeakoulu julkaisi erillisenä liitteenä myös Monnin tanssitaiteen taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallisen osion "Alexander-tekniikka ja autenttinen liike -työskentely. Kaksi kehontietoisuuden harjoittamisen metodia". Teija Löytösen väitöskirjassa "Keskusteluja tanssi-instituutioiden arjesta" käsitellään tanssi-instituutioiden arkea sekä yksilöllisenä kokemusmaailmana että tanssitaiteilijoiden jakamana yhteisenä kulttuurina. Tutkimus perustuu 14 tanssijan ja tanssinopettajan haastatteluun. He kertovat keskustelukollaaseissa jokapäiväisen arkensa tyypillisistä ja toistuvista käytännöistä ja antavat arjelleen moninaisia merkityksiä, joita jäsennetään sisällöllisesti ja diskursiivisesti. Tarkastelemalla arkea tanssitaiteilijoiden erilaisista näkökulmista ja osoittamalla arjen moninaisuutta Löytönen toi esille kuinka tutut elämän osa-alueet voidaan tulkita uudella tavalla ja nähdä erilaisessa valossa. Teatterikorkeakoulun Acta Scenica-julkaisusarjassa julkaistu tutkimus on puheenvuoro, jonka tarkoituksena on kannustaa kyseenalaistamaan joskus varmoilta näyttäviä totuuksia sekä antaa tilaa vaihtoehtoisille näkemyksille ja elämänmuodoille. Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke "Kohti erilaisuutta tanssitaiteessa" päättyi kansainväliseen tanssintutkimuksen konferenssiin, jonka yhteydessä Teatterikorkeakoulun Acta Scenicajulkaisusarjassa julkaistiin Leena Rouhiaisen, Eeva Anttilan, Soili Hämäläisen ja Teija Löytösen toimittama antologia "The Same Difference? Ethical and Political Perspectives on Dance". Tutkimushanke tutki eettisiä ja poliittisia tekijöitä tanssin taiteellisissa, koulutuksellisissa ja institutionaalisissa konteksteissa. Tarkastelemalla ja kriittisesti reflektoimalla tanssikentän käytäntöjä, tämä tutkimushanke edesauttoi tietoisuutta ja avasi keskustelua niistä eettisistä ja poliittisista tekijöistä, jotka liittyvät tanssitaiteilijoiden, tanssin opettajien ja opiskelijoiden arkityöhön. Hanke toteutettiin tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksella. Hankkeen johtaja Soili Hämäläinen ja tutkijat Eeva Anttila, Teija Löytönen ja Leena Rouhiainen toimivat päätoimisesti Teatterikorkeakoulussa. Vanhemmat tutkijat Maija Lehtovaara, Ana Sánchez-Colberg, Sue Stinson ja Helena Wulff osallistuivat projektiin kotiyliopistoistaan käsin. Tutkimushanke koostui useammasta alaprojektista. Eeva Anttila: "Dance Learning as Practice of Freedom" Jill Green: "The Politics and Ethics of Health in Dance Education" Soili Hämäläinen: "Ethical Issues of Evaluation and Feedback in a Dance Class" Maija Lehtovaara: "A Halt and a Step Back: A Senior Researcher s Ethical Challenges" Teija Löytönen: "Art, Emotion and Morals in the Everyday Life of a Dance School" Leena Rouhiainen: "Troubling Gendered Views on the Choreographic Practice of Finnish Contemporary Dance" 11

18 Ana Sánchez-Colberg: "An(n)a Annotated: A Critical Journey" Susan W. Stinson: "Teaching Ethical Thinking to Prospective Dance Educators" Helena Wulff: "The Critic s Eye: Ethics and Politics of Writing Dance Reviews" Teatteritaiteen tohtori Timo Kallisen tekemä tilaustutkimus "Teatterikorkeakoulun synty. Ammattikoulusta akatemiaksi " julkaistiin Teatterikorkeakoulun ja Liken kustantamassa Elektra-julkaisusarjassa. Kirja kertoo Teatterikorkeakoulun synnystä ja ajoittumisesta korkeakoulu- ja taidemaailman murrokseen, ja 1970-lukujen taitteeseen. Se kertoo Teatterikoulun korkeakouluksi muuttumisen tarinan. Se on sekä yleistajuinen tieteellinen tutkimus että mukana olleiden moniääninen muistelmateos. 2.3 Pedagogiikka ja opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisryhmä Perusopetuksen kehittämisestä vastasi vararehtori Juha-Pekka Hotinen yhdessä professorien kanssa. Vararehtorin apuna toimi epävirallinen opetuksen kehittämisryhmä (Kehari), johon osallistuivat lehtori Eeva Anttila, lehtori Kimmo Karjunen, professori Marjo Kuusela, lehtori Eija Orpana-Martin, professori Ervi Sirén, lehtori Jussi Tuurna, lehtori Harriet Sevelius, opiskelija Tuukka Vasama ja opetuksen kehittämispäällikkö Sirpa Silvennoinen. Kehari koordinoi edelleen yhteisiä opintoja, opettajaseminaareja ja Peda-kahvilaa. Keharissa ideoitiin tulevaa sidosryhmäarviointia ja useita kehittämishankkeita, kuten pedagogisen perinteen tallentaminen ja sähköinen portfolio opiskelijan henkilökohtaisen oppimisen tueksi. Keharissa keskusteltiin opinnäytteistä ja valmisteltiin uutta ohjetta, kommentoitiin strategiatyötä opetuksen kehittämisen näkökulmasta, kehitettiin tilojen käytön yhteissuunnittelua ja valmisteltiin opetukseen liittyviä kysymyksiä johdon ja laitosten väliseen tulosneuvotteluun. Keharin toimesta käynnistyi myös työnohjaus halukkaalle opetushenkilökunnalle. Keharin toimesta järjestettiin opettajuusjuhlat puhetekniikan lehtori Ritva Koivuselle ja akrobatian lehtori Chellaf Langrylle. Lisäksi Kehari koordinoi toista kertaa järjestetyn vuoden opettajan valinnan, joka kohdistui nyt liikunnan lehtori Seppo Kumpulaiseen. Lehtori Kumpulainen oli vuoden aikana myös neljän kuukauden tutkimusvapaalla, joka rahoitettiin opetuksen kehittämisen määrärahoista. Kehari tulee myöntämään rahoitusta vastaavanlaiseen tarkoitukseen myös jatkossa. Taideyliopistojen yhteinen korkeakoulupedagogiikka (Taikopeda) oli keskeinen keino, jolla tuettiin taideyliopistojen opetuksen ja oppimisen kehittämistä. Taikopedassa käynnistyi keväällä pedagogiikan perusopintokokonaisuus osana taidekorkeakoulupedagogiikan (15 ov) opintokokonaisuutta. Yliopistopedagogiikan yhteinen keskustelufoorumi (Peda-forum) järjesti Kuusamossa 10-vuotisseminaarin Tuulta oppimisen purjeisiin. 12