TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2004"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2004

2 Kansi: Kuva Teatterikorkeakoulun esityksestä Kaikki vorot eivät tule varkaisiin, ohjaus Erkki Saarela, ensi-ilta Kuva: Susanna Kekkonen Ulkoasu: Jaana Forsström

3 Sisällysluettelo I Toimintakertomus Rehtorin katsaus 1 1 Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet Tanssi ja teatteri Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet 3 2 Toiminnan kuvaus Peruskoulutus Jatkokoulutus ja tutkimus Pedagogiikka ja opetuksen kehittäminen Yhteiskunnalliset palvelut Tukipalvelut 18 3 Toimintaympäristön kuvaus Organisaatio Hallituksen kokoonpano Opetus- ja tutkimusneuvoston kokoonpano Laitosjohtajat ja hallintoyksikön esimiehet Tilat Ulkoinen toimintaympäristö 23 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Henkilöstön rakenne ja sen kehitys Henkilöstöön sitoutunut osaaminen ja tietopääoma sekä niiden kehittyminen Henkilöstön hyvinvointi 27 II Toiminnan tuloksellisuus 5 Tavoitteiden toteutumaraportti Teatterikorkeakoulun strategia, tehtävä ja tavoitteet Peruskoulutus Tutkimus ja jatkokoulutus Aikuiskoulutus ja avoin yliopisto-opetus Kansainvälistyminen Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Yliopistoyhteistyö Rakenteellinen kehittäminen Hankkeet 40

4 6 Keskeiset arviointitulokset Koulutuksen arviointi osana opetuksen kehittämistä Työtyytyväisyyskysely ja itsearviointikysely 41 7 Koontitaulukko keskeisistä tunnusluvuista 42 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö esitystoiminnassa Opetushenkilökunta Opiskelijat Koulutusyhteistyö 46 III Tilinpäätöslaskelmat 9 Tilinpäätöslaskelmat 47 Tuotto- ja kululaskelma 47 Tase 48 Talousarvion toteutumalaskelma Tilinpäätöslaskelmien liitetiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Maksullisen toiminnan kannattavuus ja vertailu asetettuihin tavoitteisiin Maksullisen toiminnan virkatyön osuuden määrittely Liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta Julkisoikeudellinen maksullinen toiminta Kustannukset tulosalueittain 65 IV Sisäinen valvonta 14 Johdon lausuma sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä 66 V Allekirjoitukset 15 Allekirjoitukset 67

5 Liitteet, taulukot ja kuviot Tilinpäätöslaskelmat ja niiden tarkastelu Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liite 18 Liite 19 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Henkilöstökulut ja luontoisedut sekä lomapalkkavelat Käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset Arvonkorotukset (ei sisältöä) Viraston myöntämät lainat (ei sisältöä) Viraston myöntämät valtiontakaukset, valtion takuut ja muut vastuut Tilinpäätöksessä käytetty ulkomaanrahan määräisten velkojen kurssi (ei sisältöä) Viraston hallinnassa olevat eri yhtiöiden erilajiset osakkeet ja osuudet sekä osakkeisiin rinnastettavat arvopaperit (ei sisältöä) Viraston hallinnassa oleva kansallisomaisuus (ei sisältöä) Selvitys kirjanpidon täydentämisestä tilinpäätöksessä (ei sisältöä) Erittely seuraavaan varainhoitovuoteen siirretyistä määrärahoista Talousarviossa myönnetyt valtuudet sekä niiden käyttö (ei sisältöä) Täsmäytyslaskelma Oman pääoman muutokset Tuotto- ja kululaskelmaan kirjattava talousarvion ulkopuolinen rahoitus (ei sisältöä) Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat (ei sisältöä) Taseeseen sisältymättömät tiliviraston hallinnoimat rahastoidut varat, säätiöt ja yhdistykset (ei sisältöä) Arvomäärärahojen ylitykset ja niiden perustelut (ei sisältöä) Muut oikeiden ja riittävien tietojen vaatimuksen edellyttämät mahdolliset liitteet Taulukko 1 Talousarvion toteutumalaskelman täydentäminen, brutto- ja nettobudjetoidut talousarviotulot ja -menot ( ) Taulukko 2 Teatterikorkeakoulun tarkempi tilinpäätöserittely (1 000 ) Taulukko 3 Kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta palvelutoiminnasta (koko TeaK) Taulukko 4 Aikuiskoulutusyksikön kustannusvastaavuuslaskelma liiketaloudellisesti hinnoitellusta maksullisesta Taulukko 5 palvelutoiminnasta Myönnetyn hintatuen käyttö aikuiskoulutuksen maksullisessa toiminnassa vuonna 2004 (liiketaloudelliset suoritteet) Taulukko 6 Julkisoikeudelliset suoritteet Taulukko 7 Tulosaluekohtaiset kustannukset (1 000 ) Erillinen liiteosa Toimintakertomus Liite 1 Tilastotiedot Teatterikorkeakoulun esitystoiminnasta Toiminnan tuloksellisuus Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Opetushenkilökunnan opetukseen liittyvä julkinen taiteellinen työ Opetushenkilökunnan taiteellinen toiminta Opetushenkilökunnan apurahat ja palkinnot Opetushenkilökunnan kansainvälinen toiminta Opetushenkilökunnan tieteellinen toiminta Opiskelijoiden kotimaan harjoittelu ja opintoihin hyväksi luettu taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Opiskelijoiden taiteellinen toiminta TeaKin ulkopuolella Opiskelijoiden apurahat ja palkinnot Opiskelijoiden kansainvälinen toiminta Opiskelijoiden tieteellinen toiminta Koulutusyhteistyö esitystoiminnassa Opetusteatterin koulutusyhteistyö Opetusteatterin henkilökunnan vaikuttavuus

6 I Toimintakertomus

7 Rehtorin katsaus Vuonna 2004 Teatterikorkeakoulu täytti 25 vuotta. Sen kunniaksi Teatterikorkeakoulu julkaisi yhdessä Liken kanssa Timo Kallisen tutkimuksen Teatterikorkeakoulun synty , ammattikoulusta akatemiaksi, joka oli jatkoa tekijän väitöskirjalle Näyttämötaiteilijasta teatterityöntekijäksi. Tutkimuksen vuosiluvut kertovat miten pitkistä prosesseista koulutusinstituution kohdalla on aina kysymys. Tulevaisuudessa myös historia vuodesta 1991 eteenpäin tulee kirjoitettavaksi. Vuoden 2004 perspektiivistä näyttää että se on oleva vähemmän dramaattinen, muttei vähemmän mielenkiintoinen: kappale suomalaisen yhteiskunnan, taide-elämän, yliopistolaitoksen ja ennen kaikkea suomalaisen taideyliopiston kehityskertomusta. Juuri tällä hetkellä Teatterikorkeakoulu näyttäisi olevan tasapainoinen organisaatio, sillä on laadukas henkilökunta ja opiskelijat, ja sen koulutuskokonaisuus toimii ja tuottaa hyviä määrällisiä ja laadullisia tuloksia. Syytä itsetyytyväiseen sijoilleen jämähtämiseen ei kuitenkaan ole. Taide yhteiskunnassa, taiteen merkitys, asema ja rahoitus ovat jatkuvasti liikkeessä olevia teemoja. Taiteen oma kehitys tuottaa koko ajan uutta ajattelua, uusia yhdistelmiä, uusia taiteen tekemisen tapoja jotka eivät itsestään selvästi asetu olemassa olevien järjestelmien ja organisaatioiden puitteisiin. Siksi rajoja on avattava ja tarkistettava. Taideyliopistojen vuosi alkoi yhteisen laatuhankkeen käynnistymisellä, ja päättyi ensimmäiseen hallitusten yhteisseminaariin taideyliopistojen tulosindikaattoreista. Se oli ajankohtaisen tilanteen sanelema teema, sinänsä tärkeä ja periaatteellinen. Tulevaisuudessa soisi yhteisten tapaamisten jatkuvan, ja keskustelun siirtyvän vielä strategisempaan ja visionäärisempään suuntaan. Teatterikorkeakoulun sisäinen strategiatyö jatkui koko vuoden. Strategian toisen osan (Organisaatio ja palvelut) lopullinen valmistuminen siirtyi vuoden 2005 puolelle - aikataulua tärkeämmältä tuntui, että prosessia vietiin eteenpäin mahdollisimman dialogisesti ja osallistavasti. Keväällä varmistui, että myös teatteri- ja tanssialan tutkinnonuudistus tulee noudattamaan yleistä rakennetta (3 + 2). Tämä oli hyvä uutinen. Teatterikorkeakoulussa sekä opettajien että opiskelijoiden varsin yksimielinen käsitys on, että juuri tällaisena uudistus sisältää suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia ja sopii koulutuksen luonteeseen ja taidealojen nykytilanteeseen oivallisesti. Teatterikorkeakoulua suuremmatkin yliopistot ovat ilmaisseet huolensa siitä että kaksi niin mittavaa ja tulevaisuutta muovaavaa prosessia kuin tutkinnonuudistus ja uusi palkkausjärjestelmä (UPJ) osuivat päällekkäin. Koska Teatterikorkeakoululla on aina käynnissä myös omia, omasta sisällöstä ja omista tarpeista nousseita kehityshankkeita joita ei voi lykätä, henkilöstön selkänahka on toisinaan kovemmalla kuin olisi kohtuullista. Siihen nähden Teatterikorkeakoulun ihmiset ja organisaatio selvisivät valmistelevista vaiheista vähintään kunnialla ja työ viedään loppuun vastaamalla uudistusten haasteisiin. 1

8 Pitkään valmisteltu teatteritaiteen laitos (TETA) aloitti vuoden alusta, kooten yhteen suomenkielisen näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian ja esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelmat. Samoin alkoi valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kolmivuotinen kausi koulutuksen laatuyksikkönä. Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen paluumuuton valmistelu työllisti Teatterikorkeakoulua, ja varsinkin laitoksen henkilökuntaa koko vuoden. Vuoden lopulla tilavaihtoehdoksi oli varmistunut ns. Keskusvarasto Taiteiden talon päädyssä, ja sitä koskevat neuvottelut aloitettiin omistajan, HOK- Elannon kanssa. Paitsi että tilat luontuisivat koulutuksen tarpeisiin erinomaisesti, paikalla olisi myös symbolista, Teatterikorkeakoulun strategiaa kuvastavaa merkitystä. Kuvataideakatemian naapurissa, keskellä taideyliopistojen ketjua. Lauri Sipari Rehtori 2

9 1 Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet 1.1 Tanssi ja teatteri Tanssi ja teatteri, niiden harjoittaminen ja niistä nauttiminen, kuuluvat kulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia, kehittyviä taiteita. Niillä on oma, välineellisyydestä vapaa arvonsa. Ne heijastavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Ne tarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Niiden jokainen elävä esitys jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen elävä esitys, tavoitteistaan riippumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, sivistyneeksi ja inhimilliseksi. 1.2 Teatterikorkeakoulun tehtävä ja tavoitteet Teatterikorkeakoulu on autonominen taideyliopisto. Sen toiminnan perusta on käsitys tanssin ja teatterin arvosta yksilölle ja yhteisölle. Se palvelee taidetta, opiskelijoita ja yhteiskuntaa. Se täyttää tehtävänsä olemalla taidealojensa johtava kouluttaja, näyttämötaiteen uudistaja, kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama tutkimusyksikkö. Teatterikorkeakoulu on yksi Suomen neljästä taideyliopistosta. Teatterikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa joko teatteri- tai tanssitaiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Jatkotutkintoina voidaan suorittaa teatteri- tai tanssitaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi pohjoismainen maisterinkoulutusohjelma, jossa muissa pohjoismaissa kandidaatin tutkinnon suorittaneet näyttelijät voivat hankkia maisterin tutkinnon. 3

10 Teatteritaiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavat seuraavat koulutusohjelmat: näyttelijäntyön koulutusohjelma (suomen- ja ruotsinkielinen) ohjauksen koulutusohjelma dramaturgian koulutusohjelma valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma Teatteritaiteen maisterin tutkintoon johtavat kandidaatin tutkinnon pohjalta: esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelma pohjoismainen maisterivuosi, NorMa lisäksi näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian ja valo- ja äänisuunnittelun maisteriopintoja suorittamaan voi hakeutua kandidaatin tutkinnon pohjalta Tanssitaiteen kandidaatin tutkintoon johtaa: tanssin koulutusohjelma Tanssitaiteen maisterin tutkintoon johtavat kandidaatin tutkinnon pohjalta: tanssijan koulutusohjelma tanssinopettajan koulutusohjelma koreografin koulutusohjelma Teatterikorkeakoulun ydinosaaminen on elävä tanssi- ja teatteriesitys ja sen muunnelmat. Ratkaisut koulutusalojen muutoksista tehdään ydinosaamisen lähtökohdasta. Teatterikorkeakoulun koulutustoiminta keskittyy Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien kortteliin. Sen valo- ja äänisuunnittelun laitos sijaitsee Tampereella. Teatterikorkeakoulu - sen tilat, toimintakulttuuri, taiteelliset ja pedagogiset perinteet - on orgaaninen kokonaisuus jolla on oma vahva identiteetti. Se edistää yliopiston tehtävien täyttämistä, ja on siten myös taide- ja yliopistomaailman etu. 2 Toiminnan kuvaus 2.1 Peruskoulutus Koulutusohjelmien professoreina toimivat Kati Outinen ja Vesa Vierikko (näyttelijäntyö), Erik Söderblom (ruotsinkielinen näyttelijäntyö), Juha Malmivaara (ohjaajantyö), Harri Virtanen (dramaturgia ja draaman kirjoittaminen), Annette Arlander (esitystaide ja -teoria), Markku Uimonen (valosuunnittelu), Juhani Liimatainen (äänisuunnittelu), Marjo Kuusela (koreografia) ja Ervi Sirén (nykytanssin tanssijantyö). Tanssinopettajan ja teatteriilmaisun opettajan koulutusohjelmilla ei ollut professuuria, vaan laitoksen lehtorit vastasivat koulutusohjelmista laitosjohtaja, lehtori Eeva Anttilan johdolla. 4

11 Näyttelijäntyön koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte sisältää taiteellisen ja kirjallisen osion. Opinnäytteen taiteellisessa osiossa opiskelijan tulee osoittaa taiteellista kypsyyttä ja kykyä valmistaa itsenäisesti vaativa roolisuoritus joko opetusteatteriin, ammattiteatteriin, televisioon tai radioon. Perustelluissa tapauksissa opinnäyte voi olla myös muu teatterialan taiteellinen työ. Opinnäytteen kirjallisen osion tulee osoittaa näyttelijäntyön peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Ahola, Jari nimirooli Mikko Rasilan ohjaamassa musikaalissa Jesus Christ Superstar kirjallinen työ: Illuusioiden tekijä 2. Hakala, Jenni päärooli Salla Taskisen ohjaamassa ja Anna Viitalan dramatisoimassa näytelmässä Tyttö EI-kukaan kirjallinen työ: Otatko vettä 3. Kärkkäinen, Nelly nuoren naisen rooli Riku Innamaan ohjaamassa ja Kristian Smedsin kirjoittamassa näytelmässä Yhä pimenevä talo kirjallinen työ: Ilmiö omin silmin 4. Lang, Antti rooli musiikkiteatterikoulutuksen produktiossa Yhden tähden taivas kirjallinen työ: Palapeli 5. Luusuaniemi, Antti Rodolphon rooli Antti-Einari Halosen ohjaamassa Arthur Millerin näytelmässä Näköala sillalta kirjallinen työ: MATKALLA MAINEESEEN - Antti Luusuaniemi, Suomen jäykin miesnäyttelijä 6. Majuri, Sanna Kimin rooli Georg Malviuksen ohjaamassa musikaalissa Miss Saigon kirjallinen työ: Matkalla Saigoniin työpäiväkirja 7. Mannisenmäki, Piia vanhan naisen rooli Riku Innamaan ohjaamassa ja Kristian Smedsin kirjoittamassa näytelmässä Yhä pimenevä talo kirjallinen työ: Oven karmit raapien eli elmukelmun läpi euforiaan 8. Peltola, Suvi-Sini Ofelian rooli Kari Rentolan ohjaamassa Shakespearen näytelmässä Hamlet kirjallinen työ: Kaksoisolento 5

12 9. Perkki, Oskari rooli Johanna Freunlichin ohjaamassa ja suomentamassa näytelmässä Lojaalit kirjallinen työ: Hylkäämä 10. Piispa, Mika nimirooli Irene Ahon ohjaamassa produktiossa Supernaiivi kirjallinen työ: Epävarmuus vahvistaa olemassaolomme - eli epävarmuus positiivisena käyttövoimana 11. Saisio, Elsa Julian rooli Esa Leskisen ohjaamassa Shakespearen näytelmässä Romeo ja Julia kirjallinen työ: Thalian Nenä -ulkonäkö, katseenalaisuus ja identiteetti naisnäyttelijän näkökulmasta 12. Seppä, Hanna Linnea Nurmen rooli Marko Järvikallaksen kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Nainen ja poliisi kirjallinen työ: Diagnoosi: taiteilijaksi kasvaminen 13. Suominen, Hannes Sir Robert Chilternin rooli Vesa Vierikon ohjaamassa Oscar Wilden näytelmässä Ihanneaviomies kirjallinen työ: Tarinoita ja mietteitä näyttely hommista 14. Vauhkonen, Panu Michaelin rooli näytelmässä Tahdon, tahdon kirjallinen työ: Mielikuvani Ruotsinkielinen näyttelijäntyön koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäytteen taiteellinen osio sisältää taiteellisen työn, joka muodostuu joko kolmivaiheprojektin tai yhden tai useamman viimeisen opiskeluvuoden studiojakson taiteellisesta prosessista tai lopputuloksesta. Taiteellisen osion lisäksi jokainen opiskelija analysoi jonkin kysymyksenasettelun liittyen omaan taiteilijuuteensa. Tämä tapahtuu joko kirjallisesti tai audiovisuaalisesti. Poikkeustapauksessa laitoksen professorin kanssa voi sopia muusta menettelystä. 1. Berman, Janina Rosen rooli Martin Shermanin monologissa ROSE kirjallinen työ: ROSE - en del av mig Dramaturgian koulutusohjelma Maisterin tutkintoon sisältyvä opinnäyte voi olla taiteellinen työ ja joko siihen tai muuhun aiheeseen liittyvä kirjallinen osio tai tutkielma. Taiteellisen osiossa opiskelijan tulee osoittaa taiteellista kypsyyttä ja kykyä valmistaa itsenäisesti persoonallista näyttämökieltä ilmentävä draamateksti. Kirjallisessa opinnäytteessä opiskelijan tulee osoittaa dramaturgian peruskäsitteistön tuntemusta sekä valmiutta oman alan kysymysten viestintään. Yksinomaan tutkielmasta koostuvan opinnäytteen tulee osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja valmiutta teatteritutkimuksen kysymysten viestintään. 6

13 1. Lavonen, Sussa käsikirjoitus näytelmään Firekid kirjallinen työ: VOIKO HAAVE OLLA TUOTE - Musiikkiteatteriproduktioni Niemi, Marjo käsikirjoitus ja ohjaus näytelmään Siperia lopettaa kirjallinen työ: Itsensä suohon laulamisen iloista 3. Parviainen, Jussi käsikirjoitus ja ohjaus näytelmäelokuvaan Staffan Snellin suojelusenkeli kirjallinen työ: Staffan Snellin suojelusenkeli 4. Timonen, Tuomas käsikirjoitus ja ohjaus näytelmään Minun poikani tarina kirjallinen työ: Henkilökohtainen väkivallan historia Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte on taiteellinen työ, johon voi liittyä joko kirjallinen osio, kirjallinen tutkielma tai opetus- tai suunnitteluprojekti. 1. Ilomäki, Sami lasten levy, CD 2. Leino, Sara valosuunnittelu esitykseen Sedna 3. Ronkainen, Päivi valosuunnittelu näytelmään Ihanneaviomies 4. Ropponen, Kalle valosuunnittelu näytelmään Sången i Själö 5. Lukkari, Kimmo -internetradio 6. Vapaavuori, Nuutti äänisuunnittelu tanssiteokseen Lets play love 7

14 Koreografin koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte on itsenäinen taiteellinen työ, joka kattaa kaikki koreografisen työn vaiheet ja antaa käsityksen opiskelijan valmiuksista toimia ammattikoreografina ja mahdollisuuksista löytää oma laatunsa taiteilijana. Opinnäytteeseen tulee liittyä kirjallinen osio, joka voi, mutta jonka ei tarvitse suoraan liittyä taiteelliseen työhön. Opinnäytteen kirjallisen osion tulee osoittaa koreografisen peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Palmgren, Sari koreografia Karu selli kirjallinen työ: Tanssia ja Tarkkailla Tanssijan koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte on laaja tanssiproduktio. Opinnäytteeseen tulee liittyä lyhyt kirjallinen osio, joka voi, mutta jonka ei tarvitse suoraan liittyä taiteelliseen työhön. Opinnäytteen kirjallisen osion tulee osoittaa tanssijantyön peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Herhi, Mirja-Liisa Lumivalko ja Ruusunpuna, koreografia ja libretto Marja-Liisa Herhi kirjallinen työ: Löytöretki menneisyyteen - baletinopettaja etsimässä juuriaan 2. Janatuinen, Ulla Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: Energia tanssissani 3. Karlsson, Sofia Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: Jagets förutsättningar för skapande, undersökt genom teori och praktik 4. Kaukoranta, Akseli Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: Tanssija vai tanssiva taiteilija 5. Kiviluoto, Maija Myrsky, koreografia Petri Kekoni kirjallinen työ: Naistanssijan kehonkuva - näkökulmia ja kokemuksia 6. Klevering, Jaana ProImpro Exposed, koreografia Jaana Klevering kirjallinen työ: Kannattele! -teoksen prosessista: kuinka ruumis puhuu säilömäänsä 7. Koistinen, Milla Sattuma ja sarabande, koreografia Ervi Sirén kirjallinen työ: En juhli merkkipäivääni - Rytmin kanssa matkoilla 8

15 8. Launis, Kaisa Requiem, koreografia Sanna Kekäläinen kirjallinen työ: Minun Afrikkani 9. Lehmuskallio, Lilja Requiem, koreografia Sanna Kekäläinen kirjallinen työ: Viimeisen vuoden hyppy 10. Niemi, Kaisa Lyijynpuna, koreografia Ari Tenhula kirjallinen työ: Tanssija ja teos 11. Raipala, Iiris Requiem, koreografia Sanna Kekäläinen kirjallinen työ: Parantava improvisaatio Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelma Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelmaan liittyvän maisterin opinnäytteen tarkoitus on kuvata opiskelijan taidepedagogista näkemystä ja hänen kasvuaan taiteilija-opettajaksi. Opinnäyte voi olla taidepedagoginen tai taiteellis-pedagoginen. Taidepedagoginen opinnäyte voi olla kokonaan teoreettinen, jolloin se perustuu kirjallisuuteen, tai siinä voi olla empiirinen (käytännön) osa. Empiirinen osa voi olla esimerkiksi haastattelu, pedagoginen kokeilu, opetussuunnitelma tai muu käytännössä toteutettu projekti. Taiteellis-pedagoginen opinnäyte koostuu esimerkiksi syventävän opetusharjoittelun produktiosta tai muusta opintojen yhteydessä tehdystä produktiosta, ja siihen liittyvästä kirjallisesta osiosta. Erityisen painavin perustein opiskelijalla on mahdollisuus tehdä opinnäytteensä erillisenä taiteellisena produktiona esimerkiksi ammattiin opiskelevien kanssa. Opinnäytteen tulee osoittaa opiskelijan kykyä työskennellä itsenäisesti, taiteellisen ja pedagogisen peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Jagt, Kari taidepedagoginen opinnäyte: Kesäteatteri ja sen tekijät. Onnen Maan Virvat ja Aarnet. 2. Perälä, Terhi taiteellis-pedagoginen opinnäyte: taiteellinen osuus; käsikirjoitus pienoisnäytelmään Jämähtäneet ja kirjallinen osuus; Kirjoitusprosessi dialogissa näyttelijöiden kanssa. 3. Sundberg, Anita taidepedagoginen opinnäyte: Hänessä on sitä jotain. Mitä voisi olla rehellisyys näyttelijäntyössä ja kuinka sitä voitaisiin opettaa? 9

16 Tanssinopettajan koulutusohjelma Teatteri-ilmaisun opettajan koulutusohjelmaan liittyvän maisterin opinnäytteen tarkoitus on kuvata opiskelijan taidepedagogista näkemystä ja hänen kasvuaan taiteilija-opettajaksi. Opinnäyte voi olla taidepedagoginen tai taiteellis-pedagoginen. Taidepedagoginen opinnäyte voi olla kokonaan teoreettinen, jolloin se perustuu kirjallisuuteen, tai siinä voi olla empiirinen (käytännön) osa. Empiirinen osa voi olla esimerkiksi haastattelu, pedagoginen kokeilu, opetussuunnitelma tai muu käytännössä toteutettu projekti. Taiteellis-pedagoginen opinnäyte koostuu esimerkiksi syventävän opetusharjoittelun produktiosta tai muusta opintojen yhteydessä tehdystä produktiosta, ja siihen liittyvästä kirjallisesta osiosta. Erityisen painavin perustein opiskelijalla on mahdollisuus tehdä opinnäytteensä erillisenä taiteellisena produktiona esimerkiksi ammattiin opiskelevien kanssa. Opinnäytteen tulee osoittaa opiskelijan kykyä työskennellä itsenäisesti, taiteellisen ja pedagogisen peruskäsitteistön tuntemusta, perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin ja valmiutta oman taiteenalan kysymysten viestintään. 1. Alanko, Marjut taidepedagoginen opinnäyte: Huumorintaju on aina plussaa. Tanssia harrastavien oppilaiden näkemyksiä opettajistaan. Esitystaiteen ja teorian koulutusohjelma Maisterin tutkinnon opinnäyte voi olla joko taiteellinen työ ja siihen liittyvä kirjallinen osio tai tieteellinen tutkielma. Opinnäytteen tavoitteena on soveltaa opiskeltuja asioita käytäntöön ja/tai jatkaa teoreettista keskustelua. 1. Haapoja, Terike kolmiosainen taiteellinen työ: installaationäyttely Talo jota asutat, esitys Kosmos ja muita juttuja sekä edellä mainitun pohjalta muokattu ääniteos/pienoiskuunnelma Esillepanosta ja eron tajusta 2. Kolu, Siri Esitys 1:100 kirjallinen työ: Paikannuksia. Esitys tutkimuksellisena esityksenä. 2.2 Jatkokoulutus ja tutkimus Teatterikorkeakoulussa oli viime vuoden tapaan kirjoilla kaikkiaan 35 jatko-opiskelijaa. Jatko-opiskelijoista neljä työskenteli Teatterikorkeakoulun assistentin virassa. Jatko-opiskelijoista kahdella oli edelleen osan vuotta rahoitettu paikka Teatterikorkeakoulun, Sibelius-Akatemian, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisessä VEST-tutkijakoulussa (Valtakunnallinen esittävän taiteen tohtorinkoulutusohjelma). Jatkokoulutuksesta ja tutkimuksesta vastasi professori Pentti Paavolainen. Jatkokoulutusjohtoryhmään osallistuivat Paavolaisen lisäksi professori Annette Arlander, lehtori Soili Hämäläinen, professori Markku Uimonen ja professori Erik Söderblom. 10

17 Kirsi Monnin tutkielma "Olemisen poeettinen liike. Tanssin uuden paradigman taidefilosofisia tulkintoja Martin Heideggerin ajattelun valossa sekä taiteellinen työ vuosilta " oli kolmas tanssitaiteen taiteellinen tohtorintutkinto Teatterikorkeakoulusta. Tutkielmassaan Monni hyödynsi laajaa tanssikokemustaan ja haki ajankohtaista käsitteellistä perustaa tanssijan taidon ja tanssiteoksen luomisen sekä tulkinnan problematiikkaan. Teatterikorkeakoulun Acta Scenica-julkaisusarjassa julkaistun tutkielman ensimmäinen osa on sukellus Martin Heideggerin ajatteluun. Tutkielman toinen osa luo tanssin uuden paradigman tulkintaa. Tutkielman kolmas osa käsittelee viittä tutkintoon liittyvää tanssiteosta vuosilta , pyrkimyksenä tuoda seikkaperäisesti esiin tanssiteosten luomisen prosessia ja teoksiin liittyvän maailman moniulotteisuutta. Teatterikorkeakoulu julkaisi erillisenä liitteenä myös Monnin tanssitaiteen taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallisen osion "Alexander-tekniikka ja autenttinen liike -työskentely. Kaksi kehontietoisuuden harjoittamisen metodia". Teija Löytösen väitöskirjassa "Keskusteluja tanssi-instituutioiden arjesta" käsitellään tanssi-instituutioiden arkea sekä yksilöllisenä kokemusmaailmana että tanssitaiteilijoiden jakamana yhteisenä kulttuurina. Tutkimus perustuu 14 tanssijan ja tanssinopettajan haastatteluun. He kertovat keskustelukollaaseissa jokapäiväisen arkensa tyypillisistä ja toistuvista käytännöistä ja antavat arjelleen moninaisia merkityksiä, joita jäsennetään sisällöllisesti ja diskursiivisesti. Tarkastelemalla arkea tanssitaiteilijoiden erilaisista näkökulmista ja osoittamalla arjen moninaisuutta Löytönen toi esille kuinka tutut elämän osa-alueet voidaan tulkita uudella tavalla ja nähdä erilaisessa valossa. Teatterikorkeakoulun Acta Scenica-julkaisusarjassa julkaistu tutkimus on puheenvuoro, jonka tarkoituksena on kannustaa kyseenalaistamaan joskus varmoilta näyttäviä totuuksia sekä antaa tilaa vaihtoehtoisille näkemyksille ja elämänmuodoille. Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke "Kohti erilaisuutta tanssitaiteessa" päättyi kansainväliseen tanssintutkimuksen konferenssiin, jonka yhteydessä Teatterikorkeakoulun Acta Scenicajulkaisusarjassa julkaistiin Leena Rouhiaisen, Eeva Anttilan, Soili Hämäläisen ja Teija Löytösen toimittama antologia "The Same Difference? Ethical and Political Perspectives on Dance". Tutkimushanke tutki eettisiä ja poliittisia tekijöitä tanssin taiteellisissa, koulutuksellisissa ja institutionaalisissa konteksteissa. Tarkastelemalla ja kriittisesti reflektoimalla tanssikentän käytäntöjä, tämä tutkimushanke edesauttoi tietoisuutta ja avasi keskustelua niistä eettisistä ja poliittisista tekijöistä, jotka liittyvät tanssitaiteilijoiden, tanssin opettajien ja opiskelijoiden arkityöhön. Hanke toteutettiin tanssi- ja teatteripedagogiikan laitoksella. Hankkeen johtaja Soili Hämäläinen ja tutkijat Eeva Anttila, Teija Löytönen ja Leena Rouhiainen toimivat päätoimisesti Teatterikorkeakoulussa. Vanhemmat tutkijat Maija Lehtovaara, Ana Sánchez-Colberg, Sue Stinson ja Helena Wulff osallistuivat projektiin kotiyliopistoistaan käsin. Tutkimushanke koostui useammasta alaprojektista. Eeva Anttila: "Dance Learning as Practice of Freedom" Jill Green: "The Politics and Ethics of Health in Dance Education" Soili Hämäläinen: "Ethical Issues of Evaluation and Feedback in a Dance Class" Maija Lehtovaara: "A Halt and a Step Back: A Senior Researcher s Ethical Challenges" Teija Löytönen: "Art, Emotion and Morals in the Everyday Life of a Dance School" Leena Rouhiainen: "Troubling Gendered Views on the Choreographic Practice of Finnish Contemporary Dance" 11

18 Ana Sánchez-Colberg: "An(n)a Annotated: A Critical Journey" Susan W. Stinson: "Teaching Ethical Thinking to Prospective Dance Educators" Helena Wulff: "The Critic s Eye: Ethics and Politics of Writing Dance Reviews" Teatteritaiteen tohtori Timo Kallisen tekemä tilaustutkimus "Teatterikorkeakoulun synty. Ammattikoulusta akatemiaksi " julkaistiin Teatterikorkeakoulun ja Liken kustantamassa Elektra-julkaisusarjassa. Kirja kertoo Teatterikorkeakoulun synnystä ja ajoittumisesta korkeakoulu- ja taidemaailman murrokseen, ja 1970-lukujen taitteeseen. Se kertoo Teatterikoulun korkeakouluksi muuttumisen tarinan. Se on sekä yleistajuinen tieteellinen tutkimus että mukana olleiden moniääninen muistelmateos. 2.3 Pedagogiikka ja opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisryhmä Perusopetuksen kehittämisestä vastasi vararehtori Juha-Pekka Hotinen yhdessä professorien kanssa. Vararehtorin apuna toimi epävirallinen opetuksen kehittämisryhmä (Kehari), johon osallistuivat lehtori Eeva Anttila, lehtori Kimmo Karjunen, professori Marjo Kuusela, lehtori Eija Orpana-Martin, professori Ervi Sirén, lehtori Jussi Tuurna, lehtori Harriet Sevelius, opiskelija Tuukka Vasama ja opetuksen kehittämispäällikkö Sirpa Silvennoinen. Kehari koordinoi edelleen yhteisiä opintoja, opettajaseminaareja ja Peda-kahvilaa. Keharissa ideoitiin tulevaa sidosryhmäarviointia ja useita kehittämishankkeita, kuten pedagogisen perinteen tallentaminen ja sähköinen portfolio opiskelijan henkilökohtaisen oppimisen tueksi. Keharissa keskusteltiin opinnäytteistä ja valmisteltiin uutta ohjetta, kommentoitiin strategiatyötä opetuksen kehittämisen näkökulmasta, kehitettiin tilojen käytön yhteissuunnittelua ja valmisteltiin opetukseen liittyviä kysymyksiä johdon ja laitosten väliseen tulosneuvotteluun. Keharin toimesta käynnistyi myös työnohjaus halukkaalle opetushenkilökunnalle. Keharin toimesta järjestettiin opettajuusjuhlat puhetekniikan lehtori Ritva Koivuselle ja akrobatian lehtori Chellaf Langrylle. Lisäksi Kehari koordinoi toista kertaa järjestetyn vuoden opettajan valinnan, joka kohdistui nyt liikunnan lehtori Seppo Kumpulaiseen. Lehtori Kumpulainen oli vuoden aikana myös neljän kuukauden tutkimusvapaalla, joka rahoitettiin opetuksen kehittämisen määrärahoista. Kehari tulee myöntämään rahoitusta vastaavanlaiseen tarkoitukseen myös jatkossa. Taideyliopistojen yhteinen korkeakoulupedagogiikka (Taikopeda) oli keskeinen keino, jolla tuettiin taideyliopistojen opetuksen ja oppimisen kehittämistä. Taikopedassa käynnistyi keväällä pedagogiikan perusopintokokonaisuus osana taidekorkeakoulupedagogiikan (15 ov) opintokokonaisuutta. Yliopistopedagogiikan yhteinen keskustelufoorumi (Peda-forum) järjesti Kuusamossa 10-vuotisseminaarin Tuulta oppimisen purjeisiin. 12

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus S e l v i t y s o s a : Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taidekorkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

SUURI NÄYTTÄMÖ 2011 - LAHTI - MA 30.5.-PE 10.6.

SUURI NÄYTTÄMÖ 2011 - LAHTI - MA 30.5.-PE 10.6. SUURI NÄYTTÄMÖ 2011 - LAHTI - MA 30.5.-PE 10.6. MA 30.5.2011 KLO 07.40-10.15 LINJA-AUTO KULJETUS TRE-HKI (HÄMEENPUISTO 28 D) LUENTO-OSUUS TEATTERIKORKEAKOULU, Helsinki - Haapaniemenk. 6, HKI 53 -AUDITORIO

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015 2020

Tutkintovaatimukset 2015 2020 Tutkintovaatimukset 2015 2020 Esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma (240 op) Tohtoriohjelman tarkoitus ja tavoitteet Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen (Tutke) tohtoriopinnot

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Lapin yliopiston hallitus on kokouksessaan vahvistanut yliopistolain (645/97) 41 :n nojalla Lapin yliopiston johtosäännön.

Lapin yliopiston hallitus on kokouksessaan vahvistanut yliopistolain (645/97) 41 :n nojalla Lapin yliopiston johtosäännön. 1 341 3236 (Yliopistonkatu 8, E-siipi 3. kerros). Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallitus on kokouksessaan 17.12.2003 vahvistanut yliopistolain (645/97) 41 :n

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto Yliopiston ylin johto Monijäsenisiä hallintoelimiä Päättäviä toimielimiä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Äänitaiteen omat maailmat

Äänitaiteen omat maailmat Äänitaiteen omat maailmat Jyri Pulkkinen Julkaistu alun perin englanniksi Finnish Dance in Focus -lehdessä 2001. Äänisuunnittelusta on tullut yhä tärkeämpi osa suomalaisia tanssiteoksia. Sen merkitys on

Lisätiedot

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala. PÖYTÄKIRJA Suomen Onkologiayhdistys Ry Sääntömääräinen syyskokous Aika: perjantai 28.8.2015, klo 16.00 Paikka: Tampere-talo, Tampere 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 16.13 2. Kokouksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

IL-SUOSITUKSEN TILANNE IL-SUOSITUKSEN TILANNE Riitta-Liisa Karjalainen / Kaija Kivikoski Amk-kirjastojen Pedagogiikka-työryhmä Leena Järveläinen Yo-kirjastojen Informaatiolukutaitoverkosto STKS:n IL-seminaari, 29.11.2012 ESITYKSEN

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

LAPINYLIOPISTON HARJOITTELUKOULUN JA KASVATUS TIETEIDEN TIEDEKUNNAN YHTEINEN TUTKOKE STRATEGIA

LAPINYLIOPISTON HARJOITTELUKOULUN JA KASVATUS TIETEIDEN TIEDEKUNNAN YHTEINEN TUTKOKE STRATEGIA LAPINYLIOPISTON HARJOITTELUKOULUN JA KASVATUS TIETEIDEN TIEDEKUNNAN YHTEINEN TUTKOKE STRATEGIA Lapin yliopiston harjoittelukoulun ja kasvatustieteiden tiedekunnan yhteinen tutkimus, kehittämis ja kokeilutoiminnan

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3. Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.2007 Opetusministeriön kehittämisohjelman tausta Ministeriön kehittämistyö

Lisätiedot

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 TEHTÄVÄNTÄYTTÖSELOSTE Muodin ja vaatetuksen professorin tehtävä ajalle 1.1.2017 31.12.2021 Toimintaympäristön kuvaus Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011 Kokous: Keskiviikko 26.1.2011 klo 9.00 Fysiikan laitoksen luentosali 4 (FL227) Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4 M SIBELIUS-AKATEMIA I vararehtori 3.5.2012 Valtuutus: KS (25.1.2012) 64, 69 ja 71 ja rehtorin delegointi 5.3.2012 OPISKELU SIBELIUS-AKATEMIAN NUORISOKOULUTUKSESSA, AVOIMESSA YLIOPISTOSSA JA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot