Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 1 19/01 SOSIAALITURVA. Marraskuu. Miten käy Lapin syrjäkylille?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 1 19/01 SOSIAALITURVA. Marraskuu. Miten käy Lapin syrjäkylille?"

Transkriptio

1 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 1 Marraskuu 19/01 SOSIAALITURVA Miten käy Lapin syrjäkylille?

2 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 2 SOSIAALITURVA 19/ vsk Tässä numerossa Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2001 Julkaisija Huoltaja-säätiö Talouspäällikkö Yrjö Saarinen Puh , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi Varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Puh , fax Päätoimittaja Merja Moilanen Puh Toimitussihteeri Arja Jokinen-Virta Puh Toimittaja Kati Pitkänen Puh Toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) Toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Taitto: Tanja Varonen, Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: Puh , fax Tilaushinnat /1 vsk 270 mk (45,41 ) 1/2 vsk 170 mk (28,59 ) Irtonumerot Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 25 mk (4,20 )/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. 3 Valtio antaa ja ottaa Auvo Kilpeläinen 4 Tiukoilla ollaan Erja Saarinen 6 Ovatko syrjäiset kylät arvottomia yhteiskunnalle? Merja Laitinen & Anneli Pohjola 8 Kyläyhteisöstä tukea syrjäkylien vanhuksille Erja Saarinen 9 Ikäihmiset mukana Elvi -hankkeessa Erja Saarinen 10 Vanhuus muuttuu palvelujärjestelmä mietittävä uusiksi Erja Saarinen 14 Oulunsalo hyödyntää yksityisiä palveluita Erja Saarinen 15 Ouluseudun kunnat tekevät tiiviisti yhteistyötä Erja Saarinen 17 Uutisia Sosiaalityöntekijät protestoivat Ruotsissa Oulu palkitsi päivähoidon vaikuttajiaan 18 Saamelaiset saavat omakielistä tukea kotiin Erja Saarinen 21 Kirje pukilta Ilmoitukset Koulutus- ja työpaikkailmoitukset Eija Hautamäki Puh , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Tmi Caressa Leena Mäntymaa p Ilmoitushinnat 9,40 mk (1,58 ) palstamm:ltä, hintoihin lisätään alv. 22 %. Tekstisivuille sijoitettavat mainosilmoitukset eri taksan mukaan. Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN Kylä keskellä muutosta Kati Pitkänen 12 Uutisia Keskittyvä kehitys jatkuu Muuttaja aiheuttaa päällekkäisiä menoja lähtö- ja tulokunnalle Saamelaisia yhdistää kieli, kulttuuri ja perinteinen elämäntapa. Saamelaisia vanhuksia ja lapsiperheitä tukevista hankkeista kerrotaan s Kuvassa Inarin Menesjärven ala-asteen lapset laulamassa Inarin Siidassa. KAISU NIKULA/SAAMELAISMUSEO 27 Kan Arj Se po Le tu vii

3 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 3 a 14. joulukuuta 2001 Valtio antaa ja ottaa ina ja aan as- KAISU NIKULA/SAAMELAISMUSEO 22 Sanoin kuvatut Kuvin sanotut Tutusta ympäristöstä turvaa Eeva Mehto 23 Maaherra Hannele Pokka Lapin Kellokas 2001 Kirjallisuutta Pohjoismainen malli erottuu yhä muista Heikki Ervasti 25 Kirjallisuutta Toimeentulotukiasiakkaan kotikunnalla on väliä Lea Suoninen 26 Ei suin päin kilpailuttamaan Kati Pitkänen 27 Keskustelua Uutisia Kannen kuva: Arja Hartikainen / Saamelaismuseo Seuraava Sosiaaliturva 1/2002 postitetaan lukijoille 15. tammikuuta. Lehteen tulevien työpaikka- ja koulutusilmoitusten pitää olla toimituksessa viimestään 8. tammikuuta. Kamppailu talousarviokehyksissä pysymiseksi on ollut kunnissa työlästä tänä vuonna. Viime vuonna Lapin läänin 22 kunnasta 17 teki miinusmerkkisen tuloksen. Välitilinpäätökset osoittavat, että suunta on sama myös tänä vuonna. Sosiaali- ja terveydenhuollon menokehykset ylittyvät lähes kaikissa kunnissa 6-7 prosentilla. Ylityksiin ovat syynä lähinnä erikoissairaanhoito, toimeentulotuki ja palkkaus- ja sijaiskulut. Vuonna 2002 Lapin kunnille tuovat vähän lohtua verotulojen kasvu ja arvonlisäveron takaisinperinnästä ja siirtymätasauksesta saatavat tulot. Valtion osoittamat lisämiljoonat tuovat lisäaikaa, mutta eivät tasapainota kunnissa vuosien aikana syntyneitä alijäämiä. Pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan välttämättä lisää rahaa kuutisen prosenttia. Valtion toimet eivät lisää tuloja niin paljon, että tämä tarve läheskään katettaisiin. Kunnallislaki edellyttää, että kunnat kattavat alijäämät suunnitelmakauden aikana eli kolmessa vuodessa. Näin ei tietenkään todellisuudessa käy. Alijäämät ja syömävelka kasvavat entisestään. Velvoitelakien ja resurssilakien ristiriita on ilmeinen. Koulu-, sosiaali- ja terveyspalvelujen kattamiseksi tarkoitettu tulovirta ei yksinkertaisesti riitä, etenkin kun muuttoliike vie parhaat veronmaksajat ja jäljelle jäävät eniten palveluja tarvitsevat. Kunta-alan asiantuntijat kysyvät aivan aiheellisesti, mitä lakeja kukin kunta ensin ryhtyy rikkomaan. Perustuslaissamme on vuodesta 1995 alkaen määritelty kansalaisten taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Näyttää siltä, että nämä oikeudet toteutuvat huonommin lain voimaantulon jälkeen. Kunnilla on mahdollisuus kiristää veroruuvia ja turvata siten palvelut. Keskimääräinen veroprosentti on jo nyt Lapin kunnissa korkeampi kuin maan keskiarvo. Lähes kaikki kunnat päätyvät korottamaan ensi vuoden kunnallisveroa, mutta se ei voi olla kestävän kehityksen tie. Veronkorotus ja palvelujen heikentäminen johtavat yhä kiihtyvään poismuuttoon, ja kierre syvenee. Täsmäaseena lisättävät harkinnanvaraiset valtionavustukset eivät myöskään ole kestävää kehitystä. Kun perätään kunta- ja seutukuntayhteistyötä ja rakennemuutoksia, on muistettava, että palvelujärjestelmiä ja -palvelurakenteita ei muuteta tai pureta hetkessä ja satunnaisesti. Myös yksityiset palvelujen tuottajat edellyttävät jonkinlaista vakautta. Yritys ei voi suunnitella toimintaansa, jos kunnan ostot vaihtelevat vuosittain vaikkapa 10 tai 50 paikan välillä. Sama tilanne on kunnilla, jos palveluja suunnitellaan vuosittain vaihtuvien, harkinnanvaraisten valtionosuuksien varaan. Monesti todettu alueellinen eriarvoisuus palveluissa on tosiasia ja sitä ei poisteta osaamiskeskuksilla ja vepeillä. Näennäinen tasa-arvovaatimus erityispalveluissa syyllistää alan ammattilaisia heidän yrittäessään pitää huolta peruspalveluista alimittaisilla budjeteilla. Edessä on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tai syvällinen arvokeskustelu velvoitelakien sisällöstä, mutta myös kunta- ja palvelujen tuottamisrakennetta on muutettava. Auvo Kilpeläinen

4 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 4 ERJA SAARINEN Pie ta te ka h Tiukoilla ollaan Kunnan tulot pienentyvät, mutta menoja kasvattavat uudet tehtävät, entisten tehtävien laajennukset ja palkankorotukset. Sodankylässä ollaan monen kunnan tapaan varsin tiukoilla. Sodankylän verotulojen kasvu on pysähtynyt, mutta kunnan toimintamenot kasvavat jatkuvasti. Kunnan talous ei ole tasapainossa. Sodankylän perusongelma on työttömyys ja siitä seuraava muuttoliike, sosiaalijohtaja Sisko Kiuru sanoo. Työttömyydestä seuraa kustannuksia ja verotuloja jää saamatta. Matkailutyöpaikat ovat lisääntyneet, mutta ne eivät korvaa esimerkiksi valtion työpaikkojen vähentymistä. Työpaikkoja on menetetty muun muassa metsähallituksesta, puolustusvoimista, Teleltä ja kunnasta. Myös muuttoliike vähentää tuloja ja kurjistaa kuntaa. Väkiluvun pieneneminen vähentää valtionosuuksia. Osa menoistakaan ei muuta muuttajan mukana vaan kuntaan jää vajaakäyttöön palveluita ja infrastruktuuria, mistä koituu kuluja. Kunnassa ihmetellään usein sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvua, vaikka väki vähenee. Huomaamatta jää, että ikäihmiset tarvitsevat niin sosiaali- kuin terveyspalveluitakin enemmän kuin nuoret ja työikäiset. Muuttoliike on valikoivaa, Kiuru toteaa. Sodankylästä on tänä vuonna muuttanut lähes 200 ihmistä. Eniten muuttaa nuorta ja koulutettua väkeä, joka vie mukanaan myös kunnan tulevia kehittymismahdollisuuksia, Kiuru suree. MAUNO A. VIRTANEN Miten selvitä uusista velvoitteista? Viime vuoden budjettiin verrattuna sosiaalija terveydenhuoltoon liikeni ensi vuotta varten lisää rahaa vain palkankorotusten verran. Toiminnallisiin menoihin rahaa ei ole lainkaan lisää, vaikka toimintoja laajennetaan ja tehtäviä lisätään. Rahaa tarvitaan muun muassa hammashuollon laajentumiseen. Erikoissairaanhoitoon menee jatkuvasti enemmän rahaa, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Tapio Hietala sanoo. Yksistään palkkamenojen kasvu on huimaa. Esimerkiksi lääkäreiden palkankorotukset nostavat erikoissairaanhoidon yksikköhintoja. Vaikka potilaita hoidettaisiin saman verran kuin tänä vuonna, rahaa tarvitaan puolitoista miljoonaa lisää. Sodankylässä on vaadittu vuosia arvokeskustelua siitä, mitä asioita kunnan pitäisi ensisijaisesti hoitaa. Hietala on kyllästynyt odottamaan keskustelua. Vuodesta toiseen rahaa vähennetään tasaisesti kaikista toiminnoista, mikä ei ole järkevää. Kuntouttavaa työtoimintaa tarvitaan paljon Uusi merkittävä tehtävä on kuntouttava työtoiminta. Kiuru muistuttaa, että se on So- dan nan ollu yli 3 K tiai hoi työn siaa seit kolo vaik vatu työp toim tap K sitä sop ten Sod linn yksi työp kail S geof tu a Eisc obse nolo 4 SOSIAALITURVA 19/2001

5 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 5 ANEN asti an ERJA SAARINEN Pienenevillä tuloilla ei selvitä loputtomiin uusista tehtävistä, vaikka työ organisoitaisiin kuinka hyvin, Sisko Kiuru sanoo. ERJA SAARINEN dankylässä varsin laaja tehtävä, koska kunnan työttömyysprosentti on noin 25 ja se on ollut pitkään suuri, 90-luvulla pahimmillaan yli 30 prosenttia. Kiuru arvelee, että ainakin alle 25-vuotiaiden kuntouttava työtoiminta pystytään hoitamaan kunnan kokeneiden sosiaalityöntekijöiden työpanoksella. Sodankylän yksi vahvuus ovat pätevät sosiaalityöntekijät, joita on riittävästi. Heitä on seitsemän ja kunnassa on myös kolme psykologia. Aiemmin he työskentelivät tiukasti vaikkapa mielenterveystoimistossa tai kasvatusneuvolassa. Nyt katsotaan, että heidän työpanoksensa on koko sosiaali- ja terveystoimen käytössä ja näin myös käytännössä tapahtuu. Kuntouttavaan työtoimintaan tuleville etsitään kunnan organisaatiosta ja työpajalta sopivia tehtäviä. Toimintaa koordinoi sitä varten palkattu työnsuunnittelija, joka on aiemmin työskennellyt työvoimatoimistossa. Suhtaudun kuntouttavaan työtoimintaan myönteisesti ja odotan siitä hyviä tuloksia. Meillä on paljon työttömiä, jotka eivät tarvitse kuntoutusta vaan joille on löydettävissä järkeviä tehtäviä, Kiuru sanoo. Lastensuojelumenot kasvavat Vaikka Sodankylässä syntyy yhä vähemmän lapsia, myös lastensuojelumenot kasvavat. Lastensuojelutapauksia on yhä enemmän. Yleinen pahoinvointi on tullut meillekin. Sosiaalityöntekijät joutuvat puuttumaan perheiden ongelmatilanteisiin vanhempien päihteidenkäytön, mielenterveysongelmien, pahoinpitelyjen ja kasvatusvaikeuksien vuoksi. Nuorten tilanteisiin joudutaan puuttumaan kouluvaikeuksien ja päihteidenkäytön takia, Kiuru kertoo. Sijoitettuna on kymmenen lasta eikä määrä ole vähenemään päin. Erityisesti sijoitukset perhekoteihin ovat lisääntyneet. Viime aikoina lastensuojelussa on kehitetty avohuollon tukitoimia, jotta kalliilta laitoskustannuksilta vältyttäisiin vastaisuudessa. Tukihenkilöitä ja perheitä on etsitty ja koulutettu ja monelle perheelle ja lapselle on näin järjestynyt tukea ja apua. Lisäksi yhteistyötä koulujen oppilashuollon, päivähoidon ja neuvolan kanssa on tiivistetty. Melko hyviä palveluja, kaikesta huolimatta Kiurun ja Hietalan mielestä palvelut järjestetään Sodankylässä edelleen suhteellisen hyvin: Palvelut on organisoitu hyvin, joten vähemmälläkin rahalla on saatu paljon aikaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat Lapin kuntien keskitason alapuolella, mutta tehtävät on kuitenkin hoidettu. Teemme paljon tiimityötä, minkä ansiosta vältämme päällekkäiset työt. Emme ole juuttuneet sektorikohtaiseen työskentelyyn vaan hoidamme asioita yhdessä, Kiuru kertoo. Vanhustenhuollossa on paljon välimuotoisia palveluita, kuten pienryhmäkoteja, joiden rahoitukseen myös Kela osallistuu erilaisten tukien muodossa. Sillä on pienennetty laitoshoidon kustannuksia. Vanhustenhuoltoon toki tarvitaan lisää rahaa, kun vanhusten määrä kasvaa. Ensi vuodeksi lisäkuluja tulee muun muassa omaishoidon tuesta, kun omaishoitajille taataan yksi vapaapäivä lisää kuukaudessa. Kiuru painottaa kuitenkin, että työn organisoinnissakin tulevat rajat vastaan: Pienenevillä tuloilla ei selvitä loputtomiin uusista tehtävistä, vaikka työ organisoitaisiin kuinka hyvin. Minulla on jo huoli siitä, miten pystymme peruspalvelut hoitamaan. Erja Saarinen Tapio Hietalan mielestä uusiin tehtäviin pitäisi saada myös rahaa, tehtäväkohtaista valtionosuutta. Sodankylässä kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon lisärahat menevät palkankorotuksiin. uiroiksavi- es- isi nyt en oi- yö- So- Sodankylä on Keski-Lapin taloudellinen, hallinnollinen ja liikenteellinen keskus. Suurin yksittäinen työnantaja on kunta. Matkailutyöpaikkoja on muun muassa Luoston matkailukeskuksessa. Sodankylässä sijaitsee Oulun yliopiston geofysiikan laitos ja kansainvälisesti tunnettu avaruuden ja maaperän tutkimuslaitos Eiscat sekä ilmatieteenlaitoksen Sodankylän observatorio. Kunnassa on myös korkean teknologian keskittymä Astropolis Sodankylä. Väki vähenee ja vanhenee Pinta-alaltaan kunta on km2. Pinta-alasta kolmannes on erilaisia suojelualueita. Kunnassa on muun muassa Urho Kekkosen kansallispuisto. Sodankylän väkiluku painui viime vuonna alle asukkaan. Vuonna asukkaita oli noin Samana vuonna syntyneitä oli ensimmäistä kertaa yhtä paljon kuin kuolleita. Väestöpako kunnasta on kiihtynyt luvulla. Vielä vuosikymmenen puolivälissä väkiluku väheni noin 50 hengellä vuodessa. Tänä vuonna vähennykseksi on arvioitu noin 200 henkeä. Vanhusten määrä kasvaa. Viime vuonna yli 64-vuotiaita oli 14 prosenttia väestöstä. Alle 15-vuotiaita oli 19 prosenttia väestöstä. Työttömiä kunnassa oli viime vuonna 24,4 prosenttia työvoimasta. Tämä merkitsee lähes työtöntä ihmistä. SOSIAALITURVA 19/2001 5

6 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 6 Merja Laitinen & Anneli Pohjola OVATKO SYRJÄISET KYLÄT ARVOTTOMIA YHTEISKUNNALLE? Yhteiskuntaa hallitsevalle markkinataloudelle syrjäkylillä ei ole paljon merkitystä. Asukkailleen ne sen sijaan tarjoavat huippuluokan elämänlaatua, jos kyläläiset, kunnat ja valtio pitävät yhdessä huolta niiden elinkelpoisuudesta, Lapin yliopiston Ei tää niin syrjässä -tutkimuksessa todetaan. apin yliopiston sosiaalityön laitoksen L toteuttama Ei tää niin syrjässä -tutkimus on osa kansainvälistä NRBK-hanketta. Se kuului EU:n Pohjoisen Periferian ohjelmaan. Tutkimuksessa selvitettiin hyvinvointipalvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia ja se tehtiin Itä-Lapin kunnissa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Posiolla, Sallassa ja Savukoskella Työttömyys on ydinongelma Itä-Lapin, kuten muidenkin Pohjois- ja Itä- Suomen haja-asutusalueiden, ongelmat huipentuvat monilta osilta työttömyyteen. Se on muuttoliikkeen ja siitä seuraavan kuntien kassakriisin takana. Suurena pysyttelevä rakenteellinen työttömyys pienentää kuntien verotuloja ja ihmisten ostovoimaa. Palveluiden ja tavaroiden kysyntä alueella vähenee ja seutukunnan elinkeinoelämä hiljenee. Samaan aikaan työttömyys kasvattaa kuntien tuottamien palvelujen tarvetta ja sosiaalimenoja. Vaikka työttömyys on vähentynyt laman aikaisista huippulukemista, se on pienimmilläänkin Kemijärvellä yhä 19,0 prosenttia. Suurin työttömyysaste on Sallassa, 28,4 prosenttia. Se on 16 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työttömyys on myös ensisijainen väestön vähenemisen syy Itä-Lapissa. Vuosien välisenä aikana alueen väestö on vähentynyt kunnittain prosenttia, kaikkiaan henkilöllä. Se on lähes yhden alueen kunnan, Posion, nykyinen väestömäärä. Alue on menettänyt noin joka seitsemännen asukkaan. Poismuuttajat ovat nuoria ja naisia, minkä vuoksi alueen ikä- ja sukupuolirakenne vinoutuu ja syntyvyys alenee. Syrjäkylien elinoloja leimaavat palvelu-, informaatio- ja kommunikaatioköyhyys. Esimerkiksi kahdessa väkiluvultaan pienimmässä alueen kunnassa syntyi toisessa 3 ja toisessa 12 lasta vuonna Työvoiman osuus vähenee ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus kasvaa. Sen myötä sekä taloudellinen että väestöllinen huoltosuhde kasvaa. Savukoski Pelkosenniemi Salla Kemijärvi Posio Ei tää niin syrjässä -tutkimukseen osallistuneet kunnat. Palveluissa toivomisen varaa Päätöksentekijöiden mukaan hyvinvointipalvelut on kyetty säilyttämään kohtuullisin toimin lähes entisellään eli toimivuudeltaan ja saatavuudeltaan hyvinä tai erinomaisina. Näkemys on lähes vastakkainen asukkaiden kokemusten kanssa. Ei tää niin syrjässä tutkimuksessa tehtiin yhdessä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kanssa päivittäis- ja hyvinvointipalveluja koskeva kysely 20 syrjäkylän asukkaille. Kyläläisistä vain 17 prosenttia koki sosiaalitoimen palvelut riittäviksi. Tyytyväisimpiä vastaajat ovat lasten päivähoidon palveluihin. Ne kokee toimiviksi puolet vastaajista. Päivähoidon toimivuutta tosin heikentävät pitkät etäisyydet hoitopaikkoihin. Vanhusten palveluissa asukkaita huolettaa työntekijöiden vähäisyys. Se näkyy vastaajien mukaan palvelujen toimimattomuudena ja vaikeana saatavuutena. Myös vammaisten ja päihdeongelmaisten palvelujen toimivuutta kritisoidaan. Terveyspalvelujen saatavuudesta ja toimivuudesta päätöksentekijöiden ja kuntalaisten näkemykset ovat lähempänä toisiaan kuin sosiaalipalveluiden. Asukkaiden mielestä terveyspalvelujen saatavuus on parempi kuin sosiaalipalvelujen. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut saavat myönteisimmät arviot. Suurin huolenaihe ovat erikoislääkäripalvelut. Yli 60 prosenttia vastaajista pitää niitä huonoina. Kritiikki johtuu lähes yksinomaan siitä, että palveluja ei ole omassa eikä lähikunnissa saatavilla. Pitkät etäisyydet aluekeskuksiin vaikeuttavat palvelujen käyttöä. Kunnittain tarkasteltuna työhallinnon palvelut kokee hyviksi alimmillaan hieman yli 20 prosenttia vastaajista. Palvelut eivät tavoita kuntalaisia riittävän hyvin. Työskentely ei ole kokonaisvaltaista eikä lähde asiakkaan tarpeista vaan määrittyy ensisijaisesti järjestelmän ehdoilla. Heikoimman arvion toimivuudesta saavat ammatillinen kuntoutus ja ammatinvalinnan ohjaus. Sen sijaan päätöksentekijät kokevat työvoimahallinnon palvelut toimiviksi ja saatavuudeltaan hyviksi. Viranomaisyhteistyö siis den A tok työ ma löst mu vuu set vau Uud Kun puu kyli mä S ette vey luis V des uus tint K ova alue velu hite söis kou hei kun In den vaa mu E kylä keid den use rien P täm mis väh mij T yhä sä a velu mah Jälj min Palv mu lem ma K kav mu liike 6 SOSIAALITURVA 19/2001

7 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 7 ski alla io n äiksi tta to- et- as- u- m- jen i- isan iem- vat ihe ttia kki luvilut- al- yli tateaksti on u- yöaatyö siis toimii, mutta viranomaisten ja asiakkaiden kohtaaminen on ongelmallisempaa. Asukkaiden kokemukset Kansaneläkelaitoksen palveluista ovat myönteisempiä kuin työhallinnon palveluista. Hyviksi puoliksi mainitaan palvelujen laatu, nopeus, henkilöstön ammattitaito ja ystävällisyys. Kokemusta palvelujen toimivuudesta ja saatavuudesta määrittää paljolti se, että päätökset taloudellisista etuuksista ja erilaisista korvauksista tulevat täsmällisesti ja nopeasti. Ymmällä seuraamme kehitystä mielestämme elämisen laadultaan huippuluokkaa olleessa kylässä. Loppuuko tämä kaikki? Tämä meidän kolkkamme täällä kaukana on jostakin meille kaukaisesta näkökulmasta katsoen tuomittu elinkelvottomaksi. Merkillinen asia, joka täyttää mieleni epämääräisellä kauhulla. Ovatko nämä elämälle sen arvon tuovat asiat muuttuneet arvottomiksi? (Kyläläisen kirjoitus) Uudet köyhyyden muodot Kunnallisia päätöksentekijöitä vaivaa tiedon puute. Kaikilla heillä ei ole riittävästi tietoa kylien oloista ja niiden asukkaiden arkielämästä päätöksenteon tueksi. Samaan aikaan kylien asukkaat kokevat, etteivät he saa riittävästi tietoa sosiaali- ja terveystoimen, työhallinnon ja Kelan eri palveluista, omista etuuksistaan ja oikeuksistaan. Voidaankin puhua informaatioköyhyydestä. Sitä ei ole kyetty poistamaan edes uusilla ja koko ajan monimuotoistuvilla viestintämahdollisuuksilla. Kylien näkökulmasta katsottuna palvelut ovat etääntyneet ja keskittyneet kunta- ja aluekeskuksiin. Sekä yksityiset päivittäispalvelut että julkiset hyvinvointipalvelut on vähitellen vedetty pois asukkaiden lähiyhteisöistä. Kaupat, pankit, kioskit, postit, kyläkoulut, neuvolat, lasten päivähoito sekä perheiden kotipalvelu ovat siirtyneet pääosin kuntakeskuksiin. Informaatioköyhyyden lisäksi kylien ja niiden asukkaiden todellisuudelle leimaa antavaa onkin toinen uudenlaisen köyhyyden muoto: palveluköyhyys. Esimerkiksi tutkimusalueella olleista 80 kyläkoulusta on jäljellä enää 30. Erikoisliikkeiden kestokulutustavarat ja monet terveydenhuoltopalvelut on puolestaan haettava usein aluekeskuksista jopa satojen kilometrien päästä. Palvelujen etäännyttäminen merkitsee väistämättä kylän mahdollisuuksien heikkenemistä ja kiihdyttää poismuuttoa. Lisäksi se vähentää ihmisten luottamusta kunnan toimijoihin ja kylän tulevaisuuteen. Toimintojen siirtyessä pois kylät tulevat yhä useammassa elämälle välttämättömässä asiassa riippuvaisiksi ulkopuolisista palveluista. Samalla palvelujen tarjoamat työmahdollisuudet siirtyvät kylän ulkopuolelle. Jäljelle jää työllistyminen omaan yritystoimintaan vähäisen kysynnän ympäristössä. Palvelut ovat kylän vetovoimatekijä paluumuuttajien ja uusien asukkaiden houkuttelemiseen. Kun ne puuttuvat, myös tämä mahdollisuus menetetään. Kolmas kylien elämisenmahdollisuuksia kaventava uusi köyhyyden muoto on kommunikaatioköyhyys. Se tarkoittaa heikkoja liikenne- ja kulkuyhteyksiä sekä vähäisiä vuorovaikutus-, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Julkinen liikenne on niukkaa ja se painottuu koulujen lukukausiin. Oman auton omistaminen on ehdoton edellytys päivittäiselle työssäkäynnille ja asioiden hoitamiselle. Kylissä on tarjolla vain vähän ohjattuja vapaa-ajan ja harrastustoiminnan mahdollisuuksia. Kyläkoulujen, -kauppojen ja -postien kadotessa häviävät myös viimeiset sosiaalisen kohtaamisen areenat. Ihmisten kokemuksissa elämisen ehtoja kaventavat lisäksi puutteelliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet heitä itseään ja asuinaluettaan koskevaan päätöksentekoon. Vastuuta kaikille tasoille Kylien tarjoamien elämisenmahdollisuuksien kapeutuessa useimpien kyläläisten ainoa vaihtoehto on muuttaa pois. Tilanne on ristiriitainen, sillä kyläympäristö on heidän kotinsa. Kyselyyn vastanneista 17 prosenttia harkitsi asuinpaikan vaihtamista lähiaikoina. Keskeisimpiä perusteluita muutolle olivat heikko työllisyystilanne ja palvelujen puuttuminen. Yhteiskunnallinen toiminta ja päätöksenteko eivät saa perustua ainoastaan taloudellisille arvoille. Syrjäisten alueiden elinolojen kehittämisen pitäisi olla kaikkien yhteinen tavoite, jotta ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois asuinsijoiltaan. Se edellyttää sekä yhteiskunnan rakenteiden että paikallisen toiminnan muutoksia. Valtio, seutukunta, kunta ja kylä ovat kaikki yhtä tärkeitä toimijoita. Niillä kullakin on oma tehtävänsä siinä, että reuna-alueille voidaan luoda uusia, vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia. Tarvitaan vahvaa valtiota, joka tukee vaikeuksissa olevia syrjäisiä kuntia. Työmahdollisuuksien turvaaminen on yksi keskeinen edellytys syrjäalueiden kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille voidaan tukea julkisin varoin työpaikkatakuulla. Tällä hetkellä aluekeskuksille suunnattu tuki tihkuu ainoastaan välillisesti ja osittain sitä eniten tarvitseville syrjäseuduille. Seutuyhteistyön avulla palveluja voidaan niputtaa mielekkäiksi kokonaisuuksiksi, jolloin niitä voidaan viedä myös kyliin. Kunnissa tarvitaan sektorikeskeisestä ajattelusta irrottautumista. Tällä hetkellä päätöksenteosta puuttuu kokonaisvaltaisuus ja siten asiakaslähtöisyys. Tarvitaan kylätoiminnan tukemista, päätöksentekijöiden jalkautumista kyliin ja erilaisten palautejärjestelmien luomista kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Kunnissa asukkaiden palvelutarpeisiin voitaisiin vastata erilaisilla yhteispalveluilla, esimerkiksi kylän, kaupan tai koulun yhteydessä olevilla monipalvelupisteillä, joissa olisi saatavilla sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluja. Mahdollisia ovat myös monipalveluautot, joilla palvelut viedään ihmisten lähiympäristöön. Toimivina esimerkkeinä ovat Kemijärven Kulkuri ja Sodankylän Nettijussi. Tällä hetkellä tarvitaan rohkeutta uudenlaisiin ratkaisuihin, jotka pohjautuvat kyläkohtaisiin kehittämisohjelmiin. Kylissä voidaan tuottaa omatoimisesti palveluja. Käytännön esimerkkinä ovat Kemijärven Luusuan kylärenki- ja kyläpiikatoiminta sekä eri kylissä toimivat monipalveluyritykset ja uusosuuskunnat. Innovatiivisilla paikallisilla ratkaisulla voidaan vastata kyläläisten pieniin työ- ja hoitoaputarpeisiin, joita ovat esimerkiksi lasten ja vanhusten hoito, kodin siivous, ruoanlaitto, puiden pilkkominen, lumityöt sekä lasten iltapäiväkerhotoiminta ja harrastukset. Tarvitaan solidaarisuussopimusta Sosiaalinen vastuu siirtyy yhä enemmän yksilöille, kun yhteiskunnallinen kehitys karkaa maailmanlaajuisten virtausten määrittämäksi. Yksilöiden mahdollisuudeksi jää siirtyminen hakemaan toimeentuloaan köyhistä kunnista vauraampiin kuntiin. Nykyisen päämäärättömän yhteiskunnallisen tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan arvokeskustelua peruslinjauksista, sosiaalisen vastuun kantamisesta ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä. Alueellisen, paikallisen ja ihmisten välisen eriarvoisuuden pysäyttämiseen tarvitaan uusi yhteiskunnallinen solidaarisuussopimus. LÄHDE: Laitinen, Merja & Pohjola, Anneli, 2001: Ei tää niin syrjässä -tutkimus elämisen mahdollisuuksista ja palveluista syrjäkylissä. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja B37. Rovaniemi. NRBK-hankkessa (New Research-based Knowledge about Peripherality and Planning Practices in Depopulated Built-up Areas in the Northern Periphery project) ovat olleet mukana Kuopion, Oulun ja Lapin yliopistot sekä kansainväliset partnerit Norjasta, Ruotsista ja Skotlannista. Merja Laitinen on tutkijana ja Anneli Pohjola akatemiatutkijana Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella. SOSIAALITURVA 19/2001 7

8 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 8 Kyläyhteisöstä tukea syrjäkylien vanhuksille Luonto ja oma koti ovat Lapin syrjäkylien vanhuksille tärkeitä hyvän vanhuuden edellytyksiä. Kotona halutaan elää, vaikka kylä ympäriltä autioituu. Lapin yliopiston KyläElvi-hankkeessa etsitään jäljellä olevasta kyläyhteisöstä tukea vanhusten kotona selviytymiselle. otona parasta on vapaus K on omat polut, joita kulkea. Kotona asuessa säilyvät ihmissuhteet ja perinteet. Tuttu ympäristö ja upea luonto ovat lappilaisille syrjäkylien vanhuksille tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä, professori Simo Koskinen Lapin yliopistosta toteaa. Kotona asumista perustellaan paitsi vapaudella, myös sillä, että kotona voi säilyttää omatoimisuutensa ja itsemääräämisoikeutensa, pystyy hallitsemaan elämäänsä. Elämä tuntuu arvokkaalta ja kotona on mielekästä tekemistä. Pihapiirissä voi vaikkapa ruokkia poroja tai korjata verkkoja. Koskinen johti vuosina Elvi-hankekokonaisuutta, joka etsi syrjäkylien vanhuksille EEVA MEHTO Ikäihmisillä on selvä käsitys hyvästä vanhenemisesta. Terveyden säilyminen, kohtuullinen toimeentulo, hyvät ihmissuhteet ja mielekäs tekeminen takaavat hyvän vanhenemisen. uusia keinoja selviytyä kotonaan. Tätä nykyä hän johtaa Elvin jatkoa, KyläElvi-tutkimusta, joka kehittää kyläyhteisön toimintaa ikääntymistä tukevaksi vuosina Elvin aikana ilmeni, että on tarpeellista laajentaa näkökulmaa vanhuksen kodista koko kyläyhteisöön. Nyt tutkimme ikäihmisten lisäksi nuorempia kyläläisiä. Vanhukset ovat usein asuneet koko ikänsä samassa kylässä. Heille on syntynyt vahva side lähi- ja luonnonympäristöön. Tämä on heille hyvin kokonaisvaltainen voimavara. Sosiaalisten verkostojen merkitys on viime vuosina todennettu lukuisissa sosiaaligerontologisissa tutkimuksissa. Toimiva sosiaalinen verkosto on yksi tärkeä pitkän iän salaisuus, Koskinen mainitsee. KyläElvissä on mukana Lappea- Väylänpään alue Kolarista ja Enontekiöltä saamelaisalueella sijaitseva Näkkälän kylä. Lisäksi mukana on kaksi jo Elvissä mukana ollutta kylää, Meltaus Rovaniemen maalaiskunnasta ja Kaarto-Hinganmaa Sodankylästä. Terveyden huononeminen uhkaa kotona selviytymistä Vanhusten mielestä kotona asumista uhkaa ennen kaikkea terveyden ja liikkumiskyvyn huononeminen. Vanhukset pelkäävät, että he eivät huonokuntoisina pärjää kotonaan, koska liikenneyhteydet ovat vähäisiä ja apua on syrjäkylille vaikea saada. KyläElvissä pohditaan vastaisuudessa, miten ikäihmiset saisivat omalta kylältä entistä helpommin apua. Mietitään muun muassa, mitä eri kansalaisjärjestöt voisivat tehdä ikäihmisten tukemiseksi. Vapaaehtoisilta voisi löytyä apua raskaisiin töihin tai järjestöjen kanssa voitaisiin järjestää vaikkapa kuljetuksia. Ikäihmisten käyttöön tuodaan myös tietotekniikkaa, jonka avulla voi saavuttaa joitakin palveluita, Koskinen kertoo. Joillain, tosin tätä nykyä hyvin harvoilla, vanhuksilla on puutteelliset asunnot. Erityisesti vanhuksia pelottaa selviytyminen lumesta, kylmyydestä ja pimeydestä. Jotkut ovat yksinäisiä ja turvattomia, mutta monet eivät pelkää kylillä mitään. Heistä oma kylä on kuin taivas. Perinteet talteen Takavuosien luonnollinen ihmisten välinen vuorovaikutus on vähentynyt. Siksi vuorovaikutusta varten tarvitaan uudenlaisia areenoita. Vanhuksilta pitäisi saada talteen kylien historiaa, katoavaa perinnetietoa ja monia taitoja, jotka häviävät kokonaan ellei niitä nyt siirretä nuoremmille sukupolville. Vanhus tuntee itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi, kun hänen osaamistaan pidetään arvossa ja se siirtyy seuraaville sukupolville. Myös menneiden muistelua varten tarvitaan areenoita, Koskinen sanoo. Kolarissa järjestetään vanhusten virkistyspäiviä, joissa vanhukset muun muassa esittelevät perinteisiä taitoja, kuten rieskan paistamista. Kolarissa on myös perustettu vanhuksille muisteluryhmiä, joissa menneitä käydään läpi. Valtaosa ikääntyy onnistuneesti Tyhjenevien kylien ongelmista huolimatta vanhukset viihtyvät kylissä hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Valtaosa kylien ihmisistä ikääntyy varsin onnistuneesti, Koskinen tiivistää. Aika ei käy pitkäksi, kun pihapiirissä on tekemistä ja kylällä tapahtumia. Yli puolet vanhuksista tuntee saavansa kyläyhteisöstä apua vaikeisiin tilanteisiin. Erja Saarinen Ik El om L teen nai vuo kulm viyt L ville silö joid tym ton M Lap toil laito lui m desi kan tuss logi V siaa gian teol ko K oliv keak dist van T pan suos 8 SOSIAALITURVA 19/2001

9 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 9 - ihon kulai- tal- vaa oja, llei ille itksi, deaaenrvisa- us- an- vät kan yös steäy- ista vät isiä ihstu- pi- läl- an- ylä- an- nen Lapin yliopiston Elvi on mielenkiintoinen monien tieteenalojen yhteinen hankekokonaisuus. Se kehitteli ja kokeili vuosina uutta näkökulmaa ikäihmisten kotona selviytymiseen. Lapin haja-asutusalueilla asuville ikäihmisille kehitettiin yksilöllisiä keinoja ja apuvälineitä, joiden avulla he voisivat ikääntymisestä huolimatta jatkaa kotona asumista. Monitieteisestä työstä vastasi Lapin yliopiston teollisen muotoilun laitoksen ja sosiaalityön laitoksen työryhmä. Siihen kuului maistereita kasvatustieteistä, designista ja sosiaalityöstä. Mukana oli myös tekstiili- ja vaatetussuunnittelun sekä antropologian edustajia ja opiskelijoita. Vastaavat professorit olivat sosiaalityön ja sosiaaligerontologian osalta Simo Koskinen ja teollisen muotoilun osalta Veikko Kamunen. Muita osallistujia olivat Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rovalan kannatusyhdistys ry sekä Sodankylä ja Rovaniemen maalaiskunta. Tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat ne 158 mukaan suostunutta yli 65-vuotiasta, jotka asuivat yhdeksässä tutkimuskylässä Sodankylän ja Rovaniemen maalaiskunnan haja-asutusalueilla. Apuvälineet testiin käyttäjien kodeissa Ikääntyvät pääsivät elämäkertoineen kaikkineen työhön mukaan. Jokainen vanhus haastateltiin kotonaan ja heidän lähiympäristöään valokuvattiin. Näin saatiin selville, millaiset fyysiset ja sosiaaliset edellytykset ikäihmisillä oli selviytyä kotona. Käyttäjät kokeilivat kehiteltäviä apuvälineitä niiden tulevassa käyttöympäristössä. Tämä takasi sen, että tuotteet otettiin omaksi ja käyttöön. Yleensä apuvälineistä jopa prosenttia lojuu käyttämättöminä ihmisten eteisissä. Vasta tulevan käyttäjän testaamana näkee, miten apuväline toimii. Kun sitä kokeillaan kotona, paljastuu käyttäjän ominaisuuksien ja tutun kotiympäristön yhteisvaikutus vanhuksen toimintakykyyn. Laboratoriossa mitattuna toimintakyky voi näyttää todellista huonommalta. Voimavarat esiin raihnaisuuden sijasta Elvin taustalla on niin sanottu uusvanhuuskäsitys, joka tuo esiin ikäihmisen voimavaroja raihnaisuuden ja sairastelun sijasta. Sen mukaan jokainen ihminen vanhenee omalla tavallaan ja kukin asuinpaikka tuottaa omanlaistansa vanhuutta. Uusvanhuuskäsitys korostaa ihmisen autonomisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itse itseään koskeviin asioihin. Yksi ikäihmisen tärkeä voimavara on hänen pitkä elämänkokemuksensa, jota kannattaa hyödyntää palveluiden ja apuvälineiden kehittelyssä. Kun ihmisen toimintakyky ja tarpeet muuttuvat iän myötä, tarvitaan henkilökohtaisesta tilanteesta nousevia välineitä ja keinoja selviytyä uudesta tilanteesta. Standardiratkaisujen lisäksi tarvitaan yksilökohtaisesti räätälöitäviä ratkaisuja. Tuttu ympäristö ja luonto ovat lappilaisille syrjäkylien vanhuksille tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Ikäihmiset mukana Elvi -hankkeessa Elvissä ikäihmiset pääsivät mukaan suunnittelemaan keinoja, joilla he selviäisivät omissa kodeissaan. Tuloksena syntyi muun muassa arjessa toimivia uusia apuvälineitä. Ratkaisuja arjen pulmiin Elvissä kehitetyt tuotteet liittyvät jokapäiväiseen elämään. Yksi yleinen vaara ikäihmisen arkielämässä on riski kompastua mattoon. Seurauksena voi olla vaikea murtuma, joka panee alulle kohtalokkaan kunnon heikkenemisen. Ratkaisuksi kehitettiin matto, jossa on liukueste ja joka reunoiltaan perinteistä mattoa jäykempänä vähentää kompastumisvaaraa. Liukastumista estää mattoon kudottu kumi, joka on myös koriste. Tavanomaista kevyempää mattoa on helpompi puhdistaa ja kuljettaa. Kullekin käyttäjälle suunniteltiin sopivan kokoinen ja näköinen matto. Kolmanneksella haastatelluista oli ongelmia kodin tekstiilien tai vaatetuksen kanssa. Esimerkiksi pussilakana on vaikea pukea peiton päälle. Elvissä suunniteltiinkin helposti puettava pussilakana ja sen ympärille lakanamallisto. Malleja työstivät ja testasivat haja-asutusalueen ikääntyneiden lisäksi rovaniemeläisen Jokkakallion palvelutalon asukkaat. Koekäytön jälkeen tuotekehitystä jatketaan. Helposti puettavia vaatteita Neljälle ikäihmiselle kehitettiin vaatemallisto, nimeltään Yötäpäivää myötäpäivään. Se kattaa ympärivuorokautisen tarpeen. Malleissa on otettu huomioon ikääntymisen tuomat muutokset niitä mitenkään korostamatta. JUKKA SUVILAHTI SOSIAALITURVA 19/2001 9

10 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 10 Tuotekehityksen ohjeena oli käyttäjän oma toimintakyky, fyysinen olemus ja hänen käsityksensä hyvistä materiaaleista, mallista ja väreistä. Vaatteet on ennen kaikkea helppo pukea päälle. Käyttäjien mielestä vaatteet paransivat heidän minäkuvaansa. Ne saivat myös ympäristöltä myönteistä palautetta. Ikäihmiset ovat vaatetuksen suhteen odotettua ennakkoluulottomampia ja haluavat vaatteiden olevan värikkäitä. Omaa arvoa kohottava kävelykeppi Kävelykeppiä pidetään merkkinä avun tarpeesta. Elvin tuotekehitystyössä paneuduttiin perusteellisesti käyttäjän näkemyksiin kävelykepeistä ja niiden pohjalta työstettiin malli, jota käyttäjä ei tunne arvoaan alentavaksi. Mukana kuljetettava porrasaskelma näyttää ulospäin olkalaukulta, eikä leimaa käyttäjäänsä. Tarpeen tullen se voi puolittaa korkean porrasaskelmanousun, esimerkiksi junaan noustaessa. Myös muut kehitellyt tuotteet, kuten pihapiirin kuljetusvälineet ja helppokäyttöiset verhotangot, perustuvat yksinkertaisiin käyttäjätietoihin pohjautuviin ideoihin. Lumessa voi kuljettaa tavaroita lumikolaan liitettävän lisälevyn avulla. Levy estää tavaroiden putoamisen kuljetuksen aikana. Muuntuvaa päiväpalvelua Ikäihmisten arkipäivän toimintaan ja sosiaalisiin kontakteihin kehitettiin muuntuva päiväpalvelu, joka toteutettiin Rovala ry:n Palosalmen metsätyömieskodin tiloissa. Tulevat käyttäjät olivat alkupohdinnoista lähtien mukana kehittämässä toimintaa. Metsätyömieskodilla kuunneltiin esitelmiä muun muassa ravinnosta, jumpattiin ja pidettiin vireää lukupiiriä. Kokeilun pohjalta on jatkettu vanhusten virkistyspäiviä. Elvi-kokonaisuuteen on kuulunut koulutusta ja tulevien ammattilaisten valmentamista toimimaan ikäihmisten kanssa. Opiskelijat ovat olleet iloisesti yllättyneitä siitä, miten mukavia ikäihmiset ovat. Hyvänä on pidetty sitä, että palvelujen ja välineiden suunnittelussa on päästy kokeilemaan käytännössä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Lisätietoja Elvistä: Erja Saarinen Vanhuus muuttuu palvelujärjestelmä mietittävä uusiksi Professori Simo Koskisen mielestä, vanhuspolitiikkaa pitäisi miettiä uudelta pohjalta. Väestön ikääntymiseen on varauduttava ajoissa ja monipuolisesti pelkät vanhustenhuollon suunnitelmat ovat menneen talven lumia. anhuuden raja on sel- muuttunut. Yli 65- Vvästi vuotiaista ei pitäisi puhua vanhuksina vaan vanhuus alkaa 80. ikävuoden tai jopa 85. ikävuoden jälkeen, Koskinen toteaa. Työelämän jälkeen on niin sanottu kolmas ja neljäs ikä, jotka kestävät vuotta. Nuorimmat eläkeläiset eivät yleensä tarvitse vanhustenhuollon palveluja vaan he ovat hyvin aktiivisia. Lähinnä he kaipaavat kulttuuripalveluja ja sellaisia areenoita, joilla he voisivat siirtää perinteitä, tapoja ja taitojaan seuraaville sukupolville. Heidän aktiivisuuttaan pitäisi hyödyntää ikäihmisten palveluiden suunnittelussa, Koskinen tähdentää. Vanhenevaan yhteiskuntaan varauduttava ajoissa Koskinen painottaa, että ikääntyvään yhteiskuntaan pitää valmentautua jo varhain. Nuoria tulisi ajoissa valmentaa kohtaamaan vanheneva yhteiskunta ja myös oma vanhenemisensa. Kaikkiin palveluihin tarvitaan ongelmia ehkäisevä ja ihmisiä kuntouttava näkökulma. Kuntien kannattaisi vanhustenhuollon ohjelmien lisäksi tehdä ohjelmia ikääntyvien työntekijöiden tukemiseksi. Ne helpottaisivat työntekijöiden jaksamista työssä eläkeikään asti ja auttaisivat heitä parempaan vanhuuteen. Myös ikäsyrjintä pitää tunnistaa ajoissa ja sitä tulee kaikin tavoin ehkäistä. Ikäperusteisista palveluista yksilöllisiin palveluihin Palvelujärjestelmän kehittämisen pohjaksi Koskinen kaipaa laajaa sosio-kulttuurista näkemystä vanhenemisesta, joka haastaa lääketieteellisen vanhenemisen mallin. Tiukasti tiettyyn ikään sidotuista palveluista pitäisi päästä eroon. Jokaisen ikääntyvän yksilöllinen tilanne tulisi ottaa huomioon ja suunnitella palvelut siltä pohjalta. Palveluissa pitäisi hyödyntää ikääntyvien omia voimavaroja ja tukea heidän omia valintojaan. Ylipäänsä palveluiden tulisi olla entistä enemmän asiakas- ja kansalaislähtöisiä. On otettava huomioon paikalliset tarpeet, mutta kansainvälistymisen vuoksi yhä enemmän myös monikulttuurisuuden edellyttämät tarpeet. Kunkin ikääntyvän ihmisen erityisiin elämänvaikeuksiin pitäisi kiinnittää huomiota. Koskinen on tutkimuksissaan havainnut, että monet vanhukset ovat kantaneet vaikkapa traumaattisia insestikokemuksia 80 vuotta mukanaan kertomatta niistä kenellekään. ERJA SAARINEN Simo Koskinen huomauttaa, että jotkut menevät kodin merkityksen korostamisessa liiallisuuksiin. Koti voi olla myös turvaton paikka eikä sitä pitäisi aiheetta ihannoida. Tärkeää on miettiä, miten kotia, sen tuntua ja siihen liittyviä arvoja saataisiin palveluasuntoihin ja laitoksiin. Monet ovat eläneet puolison päihteiden käytön leimaamassa avioliittohelvetissä vuosikausia, eivätkä ole päässeet missään purkamaan tuntojaan. Nyt ei ole olemassa palveluja, jotka kiinnittäisivät ikäihmisten erityiskysymyksiin huomiota. Kaipaan myös sellaisia uusia palveluita ja työmuotoja, joissa hyödynnetään monisukupolvisuutta. Erja Saarinen K Va ko ku ja, M teisö ko ken ta ju Mar läyh ten muu H kah läsu mäi vun vun Ver Kylä enä noi kon suht ten T ikäi yhte Ko nut met ova maa oma T kylä kok maa ja a mää K töpu mise mila nyt kutu saam nut Sos Hol maa 10 SOSIAALITURVA 19/2001

11 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 11 uumtoisa. esti via piväässsä aa.. en RINEN kositua on ssa ia, än ole inisan ja än en Kylä keskellä muutosta Vaikka kylien väki vähenee ja sosiaalinen kontrolli rapautuu, kylistä löytyy myös jatkuvuutta ja uusia yhteisöllisyyden muotoja, kertoo Stakesin tuore kylätutkimus. Maaseudun kuvauksissa puhutaan toistuvasti yhteisöjen katoamisesta. Siitä, saako yhteisöllisyys maaseudulla kenties uusia muotoja, ei puhuta juuri lainkaan. Erikoistutkija Marja Holmila on tutkinut kyläyhteisön muutosta ja sitä, miten kyläläiset tasapainoilevat muutoksen ja pysyvyyden välillä. Holmilan tutkimus perustuu kahteen kenttätyöjaksoon eteläsuomalaisessa kylässä. Ensimmäinen jakso sijoittui 1970-luvun lopulle ja toinen 1990-luvun lopulle. Verhot eivät enää heilu Kylätietä kulkiessa eivät verhot enää 1990-luvun lopulla ikkunoissa heiluneet. Sosiaalinen kontrolli on vähentynyt. Tässä suhteessa kylä oli muuttunut eniten, Holmila toteaa. Tämän Holmila johtaa työikäisen väestön vähenemiseen ja yhteyksien parantumiseen. Kommunikaatio on helpottunut. Monilla on matkapuhelimet ja tietokoneet. Samoin tiet ovat parantuneet. Kun ulkomaailma tulee lähemmäksi, oman kylän merkitys vähentyy. Toisaalta kylässä ei enää ole kyläkauppakaan, jonka edessä kokoontua mielipiteitä vaihtamaan. Palvelut ovat vähentyneet ja ainoastaan kesäasukkaiden määrä on kasvanut. Kontrollin vähenemisen kääntöpuoli on tietysti myös välittämisen väheneminen, jatkaa Holmila. Elämä kylässä on hiljentynyt ja privatisoitunut, vuorovaikutus vähentynyt ja avun ja tuen saaminen naapureilta vaikeutunut. Sosiaaliset roolit muuttuvat Holmilan mielestä perinteiset maaseuturoolit ovat muuttumassa kaupunkilaisroolien kaltaisiksi; ihmisten suhteet kylässä ovat muuttuneet ohuemmiksi ja sosiaaliset roolit ovat eriytyneempiä. Vielä 1970-luvulla monet roolit olivat maaseudulla päällekkäisiä. Naapurit olivat samalla ystäviä, sukulaisia ja kenties heihin oli liikesuhdekin, Holmila kertoo. Nykyään ystävät ovat ystäviä ja naapurit naapureita. Naapureiden asioista ei olla erityisen kiinnostuneita, ellei naapureiden käytös jollakin tavoin uhkaa omia etuja. Suku perheen tilalle Ydinperheen merkitys jatkuvuuden takaajana on vähentynyt perinteisen talonpoikaisperheen murentuessa. Ydinperheen asema käy yhä uhanalaisemmaksi. Samoin on naapuruussuhteiden laita, kertoo Holmila. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan ole kadonnut. Pikemminkin yhteisöllisyys on saanut uusia ilmaisumuotoja. Erityisesti suvun merkitys on kasvanut. Suku on tavallaan tullut ydinperheen tilalle ja pitää yllä jatkuvuutta, Holmila sanoo. Sukulaisiin kyläläiset olivat yhteydessä pitkistäkin maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta. Kiinnostus sukuun tulee ilmi myös siinä, että sukututkimus ja sukujuhlat ovat lisänneet suosiotaan 1990-luvulla. Yhä useammalla kyläläisellä on myös sidoksia kylän ulkopuolisiin yhteisöihin ja verkostoihin, joiden merkitys kasvaa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset harrastuspiirit, työhön liittyvät yhteisöt tai kansalaisjärjestöt. Myös kesäasukkaiden lisääntyminen kylässä on laajentanut kyläläisten elinpiiriä. Kesäasukkaiden kanssa luodaan Yhteydet kylän ulkopuoliseen maailmaan ovat tiivistyneet, mutta perinteet elävät yhä vahvoina. uusia sosiaalisia verkostoja. Monet sosiaaliset verkostot ovat nousseet kylätasolta pitäjätasolle. On selvää, että oman kylän asioiden merkitys vähenee, kun kylä avautuu kohden laajempia sosiaalisia verkostoja, Holmila kiteyttää. Toisaalta yhteisöllisyyden tunteet nousevat pintaan silloin, kun joku ulkopuolinen taho uhkaa tai kritisoi yhteisöä. Silloin uinuva yhteisöllisyys ikään kuin ryhdistäytyy. Perinteiset symbolit yhä tärkeitä Holmilan yllätykseksi kylän yhteisölliset symbolit eivät kuitenkaan olleet menettäneet voimaansa. Kylän perinteet ja identiteetti elivät hyvin voimakkaina kyläläisten mielissä, Holmila toteaa. Muutokset näkyvätkin kyläläisten arjessa kahtalaisina; toisaalta halutaan säilyttää perinnettä, koska se koetaan turvalliseksi ja säilyttämisen arvoiseksi. Toisaalta hakeudutaan uusiin verkostoihin ja luodaan vaihtoehtoisia siteitä, koska vallitseva tapa tarkastella kylien elämää viestii siitä, että kyläyhteisöt ovat tuhoon tuomittuja. Kyläläisillä on yhä vahva tunne paikasta, vaikka sosiaalinen rakenne ja kylän koko ovat muuttuneet. Suhde paikkaan luo jatkuvuutta. Tätä paikan tuntua taas välittävät kaikki paikalliset symbolit kuten kirkkovene, muistomerkit, juhlatavat ja kylän perinteitä kantavat tarinat. Samoin kyläläisten luontosuhde on omintakeinen ja vahva. Tätä luontosuhdetta voidaan myös kaupallistaa. Monet liikeideat kylällä liittyvätkin perinteisen elämäntavan tuotteistamiseen nykyisten markkinatalouden vaatimusten mukaisesti. Kati Pitkänen LÄHDE: Marja Holmila: Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. SKS RAIMO LIETSALA SOSIAALITURVA 19/

12 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 12 UUTISIA -luvun lama- jäl- 1990vuosien keen alkanut keskittymiskehitys jatkuu. Muutamat suuret kasvukeskukset sekä jotkut pienemmät uuden teollisuuden keskukset ovat imeneet suurimman osan viime vuosien tuotannon kasvusta sekä työpaikkojen ja väestön lisäyksestä. Suurimpien kasvukeskusten asema on vahvistunut entisestään ja erot parhaiten ja heikoimmin menestyneiden alueiden välillä ovat kasvaneet. Puolenkymmentä maakuntaa ja kymmenkunta seutukuntaa on pärjännyt vuosina keskimääräistä paremmin. Heikosti kehittyneitä alueita on kaikkialla maassa, eniten Itä-, Pohjois- ja Väli-Suomessa. Kuntaliiton Rakennepolitiikka-kuntatiedotesarjan teemanumerossa analysoidaan tuotannon, investointien, työllisyyden, väestön, työpaikkojen ja osaamisen alueellista kehitystä 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tuotanto-, työpaikka- sekä väestökehityksellä mitattuna kasvu on vuosina ollut nopeinta Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla sekä Pohjois- Pohjanmaalla. Heikointa kehitys on ollut Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Alueellisen kehityksen erot korostuvat seutukuntatarkastelussa. Kärkeen sijoittuvat muutamat elektroniikkateollisuuden keskukset sekä suuret keskusseudut. Kärjessä Salon seutu, seuraavina Oulun seutu, mukaan luettuna Lakeuden seutukunta sekä Helsingin, Lohjan, Maarianhaminan ja Tampereen seutukunnat. Kärkikastiin kuuluvat myös Jyväskylän ja Seinäjoen seutu- Keskittyvä kehitys jatkuu jatkuu jatkuu jatkuu jatkuu kunnat sekä maaseutumaiset Kaakkois-Pirkanmaan ja Härmänmaan seutukunnat. Maakuntien keskusseuduista vain kolmannes on pysynyt koko maan kehitysvauhdissa mukana. Heikoimman kehityksen seutukunniksi ovat monien maaseutumaisten seutukuntien ohella pudonneet perinteiset teolliset seutukunnat, kuten Kemi-Tornio, Raahe, Sydösterbottens kustregion ja Jakobstadsregion. Työpaikkojen kasvu on ollut koko maata nopeampaa vain noin kymmenessä seutukunnassa, muutamissa suurimmissa kasvukeskuksissa sekä elektroniikkaseuduilla. Kymmenen väestöltään suurimman seutukunnan osuus koko maan työpaikoista oli yli puolet vuonna Kaikista uusista työpaikoista näiden seutukuntien osuus oli yli 80 prosenttia vuosina Informaatiosektori on erittäin keskittynyt muutamille suurille keskus- ja elektroniikkaseuduille. Työpaikkakehityksen toisessa ääripäässä ovat monet maaseutumaiset, mutta myös perinteisen teollisuuden alueet, joilla ei ole päästy osalliseksi uusien kasvualojen kehityksestä. Heikon työpaikkakehityksen seutuja löy- Merkkejä suunnan muuttumisesta ei ole näköpiirissä. tyy kaikkialta maasta eteläisin Suomi mukaan lukien. Ne keskittyvät kuitenkin valtaosin Pohjois-, Itä- ja Väli-Suomeen. Väestö hakeutuu edelleen keskusseuduille Väkiluku on 1990-luvun puolivälin jälkeen kasvanut eniten Oulun, Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Turun seutukunnissa. Niiden väkiluku on kasvanut noin hengellä eli tuplasti yli koko maan väestökasvun. Kasvu on jopa kiihtynyt suurimmilla keskusseuduilla 2000-luvun vaihdetta kohden. Väkiluku on ylipäänsä kasvanut runsaassa kymmenessä seutukunnassa. Pitkään väestöä ovat menettäneet muun muassa Lappi, Itä- Suomen maakunnat, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Satakunta. Merkkejä suunnan muuttumisesta ei ole näköpiirissä. Eteläisissä maakunnissa väki lisääntyy muuttovoiton lisäksi myös siksi, että syntyneiden määrä ylittää kuolleiden määrän. Pohjanmaan maakunnissa muuttotappion vaikutukset kumoutuvat osittain keskimääräistä suuremman syntyvyyden vuoksi. Itä-Suomessa väki vähenee paitsi muuttotappion vuok- si myös siksi, että ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Kasvukeskukset vetävät koulutettua väestöä Muuttoliike on suuntautunut suurimmille yliopistoseuduille sekä muutamille pienemmille teollisuusseuduille, erityisesti Helsinki Turku ja Helsinki Tampere -akseleille sekä Jyväskylän ja Oulun seuduille. Muuttotappiota ovat kokeneet niin perinteiset teollisuuskeskukset, monet maakuntakeskukset kuin tyypilliset maaseutualueetkin. Muuttotappio on viime vuosina kasvanut muun muassa Porin, Kuopion, Kajaanin ja Rovaniemen seutukunnissa. Suurimmissa muuttotappioseutukunnissa Pohjoisja Itä-Suomessa menetykset ovat olleet enimmillään 20 promillen luokkaa vuosittain. Muuttoliike kasvattaa entisestään alueiden välisiä koulutustasoeroja. Suuret ja monipuoliset yliopistoseudut houkuttelevat sekä opiskelijoita että koulutettua väestöä. Vuosina korkeasti koulutetuista sai muuttovoittoa noin 15 seutukuntaa. Myös pääosa maakuntien keskusseuduista on menettänyt korkeasti koulutettuja. Noin 30 seutukunnan alueella Pohjois-, Itä- ja Väli-Suomessa korkeasti koulutettujen määrä on muuttotappion seurauksena vähentynyt yli 10 prosentilla vuosina Pahimmillaan on menetetty yli viidennes korkeasti koulutetuista. Jos osaamispääoman pako jatkuu poikkeuksellisen suurena, alueiden osaamisrakenne erilaistuu jyrkästi ja se heikentää rajusti näiden alueiden tulevia kehitysmahdollisuuksia. M m M lekk että lova ta to veel M ovat taut le a kut pait leva aihe raut T nall vite lisia 12 SOSIAALITURVA 19/2001

13 uonut ille ille esti nki äs- Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:41 AM Sivu 13 ke- us- ta- aa- pio nut on, tuutoisvat il- en- ou- ni- ou- et- osi- te- oin osa on tet- lu- uo- jen eu- ro- Paviista. jatna, eritää via PEKKA HÄNNINEN Muuttaja aiheuttaa päällekkäisiä menoja lähtö- ja tulokunnalle Muuttaja aiheuttaa ainakin lyhyellä aikavälillä päällekkäisiä menoja sekä lähtöettä tulokunnalle. Muuttajan tulovaikutukset siirtyvät kunnasta toiseen parin vuoden aikaviiveellä. Muuttoliikkeen vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Osa niistä kertautuu vuosien myötä. Kunnalle aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia onkin tarkasteltava paitsi muuttovuonna myös tulevaisuudessa. Osa vaikutuksista aiheutuu muuttoliikkeeseen varautumisesta. Tampereen yliopiston kunnallistieteiden laitoksella on selvitetty muuttoliikkeen taloudellisia vaikutuksia. Muuttovoittoja muuttotappiokunnissa ne ovat pääosin vastakkaisia ja samansuuruisia, mutta näin ei ole aina. Menopuolella osa menoista, esimerkiksi koulun oppilasruokailu, poistuu lähtökunnasta ja siirtyy tulokuntaan. Osa menoista ei muuta muuttajan mukana, vaan jää kuntaan. Tällaisia ovat esimerkiksi infrastruktuurin ylläpidosta aiheutuvat kulut. Siihen, millaisia taloudelliset vaikutukset ovat vaikuttavat muuttajat ja muuttokunnan tilanne. Muuttajien määrän ohella muuttajan ominaisuuksilla, kuten tuloilla, iällä, koulutuksella ja palvelutarpeella on merkitystä. Muuttokunnan valmius muuttoliikkeeseen vaikuttaa ratkaisevasti kunnan menoihin. Kyse on siitä, onko kunnalla vapaata palvelukapasiteettia. Tutkimuksessa olivat voimakaan muuttovoiton kunnista mukana Espoo, Muurame ja Tampere ja muuttotappiokunnista Kolari ja Raahe. Kunnista tarkasteltiin vain yksittäistä muuttovuotta. Esimerkkikunnissa yhden nettomuuttajan vaikutus kunnan vuosikatteeseen vaihteli ja markan välillä. Kolmessa viidestä kunnasta muuttaja aiheutti nettomenoa ja kahdessa nettotuloa. Muuttoliike aiheutti nettotuloja sekä muuttovoitto- että muuttotappiokunnille ja vastaavasti nettomenoja sekä muuttovoitto- että muuttotappiokunnille. Muuttoliikkeen vaikutukset kuntien talouteen eivät ole suoraviivaisia ja yhdensuuntaisia. Tähän vaikuttaa erityisesti verotusja valtionosuusjärjestelmän koordinoimattomuus. Niiden vuoksi muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset ovat osittain yllättäviä. Voimakas muuttotappio voi esimerkiksi vähentää kohtuuttomasti, tosin usean vuoden viiveellä, kunnan saamaa verotulotasausta, valtionosuuksia ja kokonaisverotuloja. SOSIAALITURVA 19/

14 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:42 AM Sivu 14 Oulunsalo hyödyntää yksityisiä palveluita Oulunsalon väkiluku kasvaa ja sen väestö on Suomen nuorinta. Lapsiperheiden palveluiden lisääminen on kunnan huolenaiheita. Avuksi on otettu yksityiset palvelut, palvelujohtaja Paavo Pietiläinen kertoo. Oulunsalo oli vielä muutama vuosi sitten lähinnä Oulussa työssä käyvien nukkumalähiö. Viime aikoina se on saanut osansa Oulun seudun elektroniikkateollisuuden kasvusta myös uusina työpaikkoina. Oulunsalo on niitä harvoja kuntia, jotka ovat viime vuosina pärjänneet keskimääräistä paremmin niin työpaikka- kuin väestökehityksessäkin. IT-yrityksissä vaurastuneet miljonäärit ovat rakentaneet hulppeita asuintaloja Oulunsalon rannoille. Kuntaa kutsutaankin pohjoisen Westendiksi. Kunnan talous ei kuitenkaan ole parhaalla mahdollisella mallilla jatkuvan investointitarpeen vuoksi. Velkaa on keskimääräistä enemmän, noin markkaa asukasta kohti. Verotulot ovat kuitenkin kasvaneet nopeasti tämän vuoden kasvuksi on ennustettu 14,5 prosenttia, mikä on maan kärkilukuja. Toimiva tilaaja-tuottaja-malli Kunnan talous meni miinukselle vuonna Talouskriisin seurauksena siirryttiin käyttämään tilaaja-tuottaja-mallia ja kilpailuttamaan palveluiden tuottajia. Tätä nykyä Oulunsalo hyödyntää yksityisiä palveluita keskivertokuntia enemmän. Viimeksi on ulkoistettu katujen ja puistojen kunnossapito. Tilaaja-tuottaja-mallista on tullut meillä käypä toimintamuoto. Emme suosi ensisijaisesti kunnan omia palveluita tai ulkopuolisia palveluntuottajia, vaan ratkaisut tehdään sen mukaan, mikä on kulloinkin järkevää. Kunta hankkii ja peruskorjaa palveluita varten vuokratiloja ja kilpailuttaa niihin tulevia palvelutuottajia, Pietiläinen kertoo. Koko Ouluseudulla yksityisiin palveluihin suhtaudutaan suopeasti. Seudun kuntien yhteinen organisaatio Ouluseudun yrityspalvelut on tehnyt selvityksen yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden laajuudesta ja kehittämistarpeista seudun kunnissa. Yksityisiä palveluita, kuten kotipalveluyrityksiä, kaivataan lisää muun muassa vanhuksille, kun vanhusten määrä lisääntyy. Tilaaja-tuottaja-mallista on Oulunsalossa tullut tavanomaista toimintaa, joka ei aiheuta ideologisia kiistoja. Se on auttanut kuntaa tasapainottamaan talouttaan, Paavo Pietiläinen sanoo. Yksityistä päivähoitoa tuetaan Oulunsalossa päivähoitoa tarvitaan jatkuvasti lisää ja kunnassa on tehty periaatepäätös, että päivähoidon kasvu ohjataan määrätietoisesti yksityiselle puolelle. Lasten päivähoidosta on tätä nykyä yksityistä 23 prosenttia ja kunnallista 77 prosenttia. Jos perhe käyttää yksityistä päivähoitoa, sille voidaan maksaa yksityisen päivähoidon kuntalisää. Kunnan asukkaat käyvät paljon muualla töissä. Päivähoidon saa yksityisen hoidon tuella ostaa mistä tahansa, vaikkapa Oulusta vanhempien työpaikan läheltä. Pietiläinen kertoo, että yksityisen päivähoidon kasvun suurin este on se, että päiväkodeille on ollut vaikea löytää sopivia vuokratiloja. Päiväkotiyrittäjän ei kannata itse rakentaa päiväkotia. Yksi päiväkoti toimii vanhainkodin alakerrassa, koska vanhukset eivät täytä koko vanhainkotia. Päiväkoti ja vanhainkoti käyttävät samoja ruokapalveluja. Vanhainkodin toiminnastakin huolehtii yrittäjä. Päivähoidon kysyntää yritetään vähentää vanhemmille maksettavalla Oulunsalo-lisällä. Jos vanhempi jää lapsen hoidon vuoksi pois työstä tai opinnoistaan, hänelle maksetaan lapsen hoidosta markkaa kuukaudessa. Ehkäisevä lastensuojelu yhdistykseltä Oulunsalo ostaa lasten ja nuorten palveluita Nuorten Ystävät ry:ltä. Yhdistyksen kanssa on tehty kolmevuotinen toimeksiantosopimus. Yhdistys tekee ehkäisevää nuorisotyötä ja vastaa nuorisotoimen hallinnosta. Siltä ostetaan myös kouluku- ERJA SAARINEN Vau kais raat teki L vita Sija tilä jelu kut ten lyy rost Edu Oul vey vey raan sen O lun K dess K rint V töst taas viss estö K muu na m kun asun vät 14 SOSIAALITURVA 19/2001

15 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:42 AM Sivu 15 or- vät on ekkee assta. kui raanhoitopiirin kanssa. Kaikki palvelut ostetaan yhdeltä palveluntuottajalta. Kunnan terveydenhuoltomenot ovat maan pienimpiä, noin markkaa asukasta kohden. Pietiläinen kertoo, että terveydenhuoltomenot ovat pienet osittain nuoren väestörakenteen vuoksi. Tärkeää on kuitenkin myös se, että sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito saadaan samalta toimijalta. Asiakkaan hoitoketju muodostuu mahdollisimman järkeväksi. in- sa- ERJA SAARINEN Vaurasta Oulunsaloa kutsutaan pohjoisen Westendiksi. Kunnan asukkaista suuri osa on nuoria lapsiperheitä. raattorin ja erityisnuorisotyöntekijän palvelut. Lastensuojelun palveluita tarvitaan lisää koko Ouluseudulla. Sijaisperheistä on puutetta. Pietiläinen kaipaa myös lastensuojeluun lisää yksityisiä palveluita, kuten yksityisiä perhekoteja. Lastensuojelun kokonaisvastuu säilyy kuitenkin kunnalla, hän korostaa. Edullista terveydenhuoltoa Oulunsalon kunta on tehnyt terveydenhuollosta sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon kattavan sopimuksen Pohjois-Pohjanmaan sai- Suomen nuorin kunta RAIMO AHONEN Erja Saarinen Oulunsalo sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Oulusta Perämereen pistävällä niemellä. Aivan kuntakeskuksen lähellä on Oulun lentoaseman Oulunsalon lentokenttä. Kunnan väkiluku on noin Se kasvaa noin 4 prosenttia vuodessa ja tavoitteena on saavuttaa asukkaan raja vuonna Kunta on lapsiperheiden suosiossa. Sen väestö on maamme nuorinta. Kuntalaisten keski-ikä on alle 30 vuotta. Vanhuksia on vähän, yli 65-vuotiaita on alle 5 prosenttia väestöstä. Vanhusten osuus kasvaa myös Oulunsalossa, mutta melko hitaasti. Nopeaa vanhusten palveluiden lisätarvetta ei ole odotettavissa. Tilastokeskus arvioi, että Oulunsalo on vielä vuonna 2030 väestöltään Suomen nuorin kunta. Kunnasta muutetaan kahdenkymmenen ikävuoden paikkeilla muualle opiskelemaan. Perheenperustamisvaiheessa vuotiaina muutetaan kotikuntaan takaisin. Monet eläkeläiset muuttavat kunnasta sen jälkeen, kun lapset ovat lähteneet kotoa. Oulunsalon asuntokanta on lähinnä omakoti- ja rivitaloja, joita ikäihmiset eivät enää halua tai jaksa pitää yllä. Ouluseudun kunnat tekevät tiiviisti yhteistyötä Kuntien yhteistyöelin on Ouluseudun yrityspalvelut, joka nimestään huolimatta kehittää monen alan yhteistyöhankkeita. Seudun 11 kunnalle on muun muassa palkattu yhteiset sosiaali- ja potilasasiamiehet. O uluseudun kunnat ovat kasvukuntia. Niissä on tajuttu, etteivät kunnat pärjää yksin. Ihmiset liikkuvat seudulla paljon, eikä sillä ole useinkaan merkitystä, minkä kunnan alueelta palvelut löytyvät, Oulunsalon palvelujohtaja Paavo Pietiläinen toteaa. Oulun ympäryskuntien asukkaat ovat tottuneet hoitamaan monia asioita Oulussa. Seudulla välimatkat eivät ole kovin pitkiä ja joitain palveluita kuntalaiset käyttävät mielellään hieman kauempana kotinurkiltaan. Ouluseudun kuntien yhteistyöelin on Ouluseudun yrityspalvelut. Hallinnollisesti se toimii Oulun kaupungin organisaatiossa. Nimestä huolimatta kyseessä ei ole vain elinkeinoelämää palveleva organisaatio vaan organisaatio, joka kehittää seutua laajasti. Se hallinnoi ja rahoittaa monen alan yhteistyöhankkeita. Yrityspalveluihin kuuluvat muun muassa Hyve- eli hyvinvointia elämään -tiimi ja Nupoeli nuorisopolitiikka-tiimi. Tavoitteena järkevä työnjako Ouluseudun yrityspalvelut pyrkii parantamaan seudun kilpailukykyä. Rationalisointihyötyjä etsitään muun muassa palvelutuotannossa. Seutuyhteistyöllä hyödynnetään verkostoja ja luodaan järkevää työnjakoa kuntien kesken. Pietiläinen kertoo, että esimerkiksi päivähoidossa selvitetään mahdollisuutta perustaa seudun kuntien yhteinen paikkarekisteri, koska monet ihmiset käyvät työssä muissa kuin kotikunnissaan. Joskus on helpompaa, että lapset ovat hoidossa työpaikan lähellä. Päivähoitopaikkojen tarve on Ouluseudulla suurta, sillä noin asukkaan seutukunnan väestömäärä on lisääntynyt pitkään. Enää päivähoidon tarve ei suuresti kasva koko seutukunnassa, mutta se kasvaa edelleen joissain kunnissa. Yhteinen paikkarekisteri helpottaisi hoitopaikkojen hyödyntämistä. Seutuyhteistyön tuloksena kunnille on saatu yhteinen so- SOSIAALITURVA 19/

16 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:42 AM Sivu 16 Haukipudas siaaliasiamies ja potilasasiamies lokakuun alusta lähtien. Asiamiehet ovat Oulun kaupungin palkkalistoilla, mutta kukin kunta osallistuu kustannuksiin asukasmääränsä mukaan. Asiamiehet tulevat tarvittaessa tapaamaan asiakkaita muihin kuntiin. Myös Oulun palkkalistoilla olevien virkaholhoojien palveluita voivat ostaa muut kunnat. Tällä erää suunnitellaan yhteisvoimin kuntouttavaa huumehoitoa. Avohoidon ja katkaisuhoidon palvelut kunnat jo ostavat Oulussa toimivasta yksiköstä. Myös kuntouttavaa työtoimintaa kehitetään yhdessä. Suunnitteilla on lisäksi kaikkia kuntia palveleva kansainvälinen päiväkoti ja koulu. Ostorenkaat tuovat säästöjä Pietiläinen painottaa, ettei seutuyhteistyö ole itsetarkoitus vaan se tuo kaikille kunnille hyötyä. Säästöjä on saavutettu muun muassa erikoissairaanhoidon ostorenkailla. Myös kotihoidon turvapalveluiden hankinta on kilpailutettu yhdessä. Ne päätettiin Mihin erillisiä kuntia enää tarvitaan? hankkia leasing-periaatteella, mikä toi kunnille melkoiset säästöt. Parhaillaan selvitetään kuntien mahdollisuuksia hankkia tietotekniikan palvelut yhteisesti. Oulussa sijaitsee yksikkö, joka kilpailuttaa kaikkien kuntien ostokset. Pietiläisen mielestä seutuyhteistyö ei ole ollut vaikeaa. Siinä ei ole törmätty poliittisiin ristiriitoihin. Yhteistyö vaikuttaa niin tiiviiltä, että voidaan kysyä, mihin erillisiä kuntia enää tarvitaan. Pietiläiselle ei äkkiseltään tule mieleen palveluita, joita ei voitaisi tuottaa seudullisesti. Tällaiselle palvelutuotannolle ei enää ole lainsäädännöllisiäkään esteitä. Hänen mielestään yksittäiset kunnat tuottavat parhaiten helposti saavutettavat lähipalvelut. Voi myös olla paikallisesti tärkeinä pidettäviä palveluita, jotka eivät ole merkittäviä koko seudun näkökulmasta. Nämä palvelut sopivat yksittäisten kuntien hoidettaviksi. Erja Saarinen Ouluseudun kunnat Kiiminki Ylikiiminki Hailuoto Oulu Oulunsalo Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Tietopaketti seutuyhteistyöstä Seutuyhteistyön tarve on lisääntynyt voimakkaasti. Kuntaliiton seutukunnille tekemästä kyselystä ilmenee, että kunnat korostavat strategioissaan yhä useammin pyrkimyksiään seudulliseen yhteistyöhön. Lähellä toisiaan sijaitsevat kunnat pyrkivät keskinäisen kilpailun sijaan yhteistyön avulla parantamaan koko seudun kilpailukykyä. Myös kuntien talousongelmat pakottavat hakemaan rationalisointihyötyä ja yhteistyötä. Alueellisen kehittämisen ohella yhteistyö on lisääntymässä sosiaali- ja terveystoimessa, koulutoimessa, teknisessä toimessa sekä palo- ja pelastustoimessa. Palvelujen turvaaminen, kustannussäästöt ja toiminnan tehostaminen edellyttävät peruspalveluiden tuotantorakenteiden uudelleenarvioimista myös seudullisesti. Perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalitoimessa seuduilla onkin meneillään hankkeita voimavarojen kokoamiseksi ja työnjaon aikaansaamiseksi erilaisissa palvelukokonaisuuksissa. Muutamilla seuduilla on suunniteltu esimerkiksi koko sosiaalitoimen seudullistamista. Yksittäisten kuntien järjestäminä näyttävät säilyvän tietyt lähipalvelut, tukipalvelut ja kunnossapitotehtävät. Paikallisesti toteutetaan pitkälti kiinteistöjen sekä teiden ja katujen kunnossapito, vanhainkotihoito, palveluasuminen, kotisairaanhoito, kotipalvelut ja lasten päivähoito. Kuntaliitto on koonnut kuntien, kuntayhtymien ja muiden seutuyhteistyöstä kiinnostuneiden virikkeeksi tietopaketin seutuyhteistyöstä. Siinä on esitelty yhteistyön erilaisia toteuttamistapoja, kuten Oulun seutuja aluekehitysyhteistyön verkostomalli, Kouvolan seudun ja Juvan seudun kuntayhtymämallit, Lounais-Hämeen Yrityskeskuksen yhtiömalli, Imatran Seudun Kehitysyhtiö, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Seinäjoen seudun Seinänaapuriyhteistyö ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, YTV. PÄÄ Kan kall Sos Kil 19/ Kom tii t Mo huo Ma huo Akt Ma yht Sos selk Kou voim Vap teen Per kä l Ho 13/ Ris r Saa selk Asi Las tust Suo 3/3 Laa HAL Ah terv Ekh Tuk M Ma ase Ma luo esit Kuk Mo jett ri O My terv My lou Per jau Pit ma Saa kau 16 SOSIAALITURVA 19/2001

17 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:42 AM Sivu 17 Voidaan irrottaa ja sitoa vuosikerran alkuun SOSIAALITURVAN SISÄLLYSLUETTELO 2001 aiilksi lis- tä- tyt n- sti tönto, n- äin- en eieulty tatuos- Jualeseuan en työ is- PÄÄKIRJOITUKSET Kananoja, Aulikki: Kunnat tekevät paikallista hyvinvointipolitiikkaa 2/3. Sosiaalityö uudelle vuosituhannelle 8/3. Kilpeläinen, Auvo: Valtio antaa ja ottaa 19/3. Komminaho, Alpo: Verkostoyhteistyö vaatii taitoa ja tahtoa 1/3. Moilanen, Merja: Avoimeen vanhustenhuoltoon 5/3. Maailman parasta päivähoitoa puutteista huolimatta 7/3. Aktivointi lisää palvelujen tarvetta 11/3. Matkakustannusten hillitsemiseksi tarvitaan yhteistyötä 15/3. Sosionomien (AMK) koulutusta ja tehtäviä selkeytetään 16/3. Koulujen sosiaaliseen työhön tarvitaan lisää voimavaroja 17/3. Vapaaehtoistoiminta lääkettä yksinäisyyteen 18/3 Perho, Maija: Köyhyyspaketti ei ole alku eikä loppu 6/3. Hoivayrittäjyys täydentää julkista sektoria 13/3. Ristimäki, Tero: Kuntouttava työtoiminta räätälöity sosiaalihuollon palvelu 4/3. Saarinen, Erja: Väkivaltaan varauduttava selkein ohjein 10/3. Asiakkaan henkilötiedot suojattava 12/3. Lastensuojelussa syvennyttävä sukulaissijoitusten ongelmiin 14/3. Suoninen, Lea: Huumehoitoketjut kuntoon 3/3. Laatua kotihoitoon 9/3. HALLINTO, TALOUS Ahvenainen, Taisto: Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja säätelevät lait 2/18. Ekholm, Erja: Sosiaalitoimi yksityistetään Tukholmassa 4/32. Mieletöntä puuhaa 4/33. Mahkonen, Sami: Asiakaslaki on vaikeaselkoinen 17/14. Marjomäki, Arto: Hallinto-oikeus odottaa luottamushenkilöiltä aktiivista näkemysten esittämistä 2/14. Kuka vastaa, kuka maksaa? 2/28. Moilanen, Merja: Hyvinvointivaltion budjettivalta on kunnilla. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran haastattelu 2/12. Mykrä, Pekka: RAY rahoittaa sosiaali- ja terveysjärjestöjä harkinnanvaraisesti 2/26. Myöhänen, Sisko: Taloussuunnittelu ja talousarvio 2/22. Perho, Maija: Sosiaaliturvan uusille linjauksille on hyvät lähtökohdat 2/4. Pitkänen, Kati: Ei suin päin kilpailuttamaan 19/26. Saarinen, Erja: Verkostojen arki on jäänyt kauaksi tavoitteista 1/4. Seutuyhteistyö on vaikeaa muttei mahdotonta 1/6. Keski-Suomessa vahvistetaan lasten psykososiaalisia palveluketjuja 1/13. Kunnollisella paneutumisella vaikuttajaksi 2/6. Lautakunta suuntaa tulevaan 2/8. Ammattitaitoinen henkilöstö lähivuosien haaste 2/9. Tiukoilla ollaan 19/4. Oulunsalo hyödyntää yksityisiä palveluita 19/14. Oulunseudun kunnat tekevät tiiviisti yhteistyötä 19/15. KOTIHOITO, KOTIPALVELU Moilanen, Merja: Ravasta apua kotihoidon kohdentamiseen 9/8. Asiakkaat ovat tyytyväisiä kotihoitoon 9/11. Sinervo, Timo: Avaimia kotihoidon työssä jaksamiseen 9/17. Suoninen, Lea: Laatujärjestelmä jäntevöittää kotihoitoa 9/4. Vännilä, Päivi: Ylöjärvellä kotimiehet tuuraavat omaishoitajia 18/10. KOULUTUS, TYÖNTEKIJÄT Haapanen, Maarit: Opiskelu kannattaa 5/27. Hakala, Raili; Haapanen, Maarit; Knuutila, Terhi: Aikuisopiskelijat valmistuivat lähihoitajiksi näyttötutkinnolla 5/26. Jauhiainen, Elina: Steam-hanke uudistaa sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteita 16/18. Jämsén, Arja ja Vanhala, Aira: Sosiaalialan koulutuksessa haetaan ymmärrystä myös ympäristökysymyksiin 8/4. Mattila, Kati-Pupita: Työriippuvuus elämän tragediana 10/18. Moilanen, Merja: Projektityö sopii sosionomeille 16/8. Sosionomien (AMK) ydinosaaminen näkyväksi 16/16. Saarinen, Erja: Niilo Mäki Instituutissa tutkimus ja käytäntö kulkevat käsi kädessä 1/8. Osaamiskeskuksesta tukea lastensuojeluun 8/21. Kaakkois-Suomen osaamiskeskus rakentuu kuntien tarpeista 8/24. Kuusankoski odottaa tukea kehittämistyöhön 8/24. Osaamiskeskuksille rakennetaan pohjoismaista yhteistyötä 8/26. Työn rajaaminen ja yhteiset pelisäännöt auttavat jaksamaan työssä 10/8. Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma tarjoaa aidosti työelämälähtöistä koulutusta 16/4. Pätkätyöt ovat valmistuvien sosionomien arkea 16/7. Sosionomeista hieman yli puolet työllistyy heti valmistumisensa jälkeen 16/12. Kunnissa tarvitaan sosionomien osaamista 16/14. Miten suhtautua ammattikorkeakouluopiskelijoiden tutkimuslupapyyntöihin? 16/20. Salonen-Soulié, Ulla: Sosiaalialan osaamista vahvistetaan Pohjoismaissa 1/11. Siira, Helena: Sosionomit työllistyneet hyvin Oulun seudulla 16/10. Vanhala, Aira: Sosiaalikasvattajien 15. maailmankongressi. Ammattietiikka on laadukkaan työn perusta 16/25. LAPSET, NUORET, PERHEET Haapala, Marja Liisa: Asiakaslaki takaa parhaimmillaan lapsen kaikkinaisen edun 6/30. Halme, Sirkka: Kehityshäiriöisten syrjäytyminen voitaisiin estää 11/21. Harrikari, Timo: Lain ja kurin rajamailla 6/8. Helavirta, Susanna ja Suorsa, Sinikka: Pohjois-Suomen kunnissa lastensuojelutyöllä heikot toimintaedellytykset 14/16. Helenius, Johanna ja Sassi, Anne: Vanhemmuutta etsimässä 10/16. Laurila, Anja: Lapsen seksuaalinen kaltoinkohtelu liioiteltu vai vähätelty ongelma? 6/19. Moilanen, Merja: Koulun sosiaaliset palvelut kaikille oppilaille 17/4. Koulukuraattorit kokoontuivat Seinäjoella 17/6. Muurinaho, Sari: Lastensuojelussa avotyö tuottaa tuloksia 14/18. Oranen, Mikko: Äiteihin kohdistunut väkivalta otettava huomioon lasten huolto- ja tapaamiskäytännöissä 7/21. Rautiainen, Juha-Matti: Tukiosasto uusi vaihtoehto lastensuojelun palvelujärjestelmässä 6/10. Lastensuojelussa viisastenkivi edelleen löytämättä 6/12. Reijonen, Mikko: Perhepaja Vaahterassa äiti ja vauva voivat hyvin 14/20. Rimpiläinen, Seija: Koulukodeissa tarvitaan moniammatillista työtä 6/4. Koulukotinuoret ovat kirjava joukko 6/6. Saarinen, Erja: Suku on pahin vai sittenkin paras? 14/4. Lapsenlapsen hoitoon ottaminen oli luonteva ratkaisu 14/8. PeLan juristin konsultaatiopalvelu auttaa lastensuojeluongelmissa 14/20. Rahapelien pelaaminen lisääntynyt peruskoululaisilla 17/23. Salomon, Merja: Lastensuojelua hollantilaisittain: erityisosaaminen arvossaan 14/24. Silvennoinen, Heikki: Nuorisotyö arvioitavana: Vapaa-ajan vietosta nuorten elinolojen kehittämiseen 17/17.

18 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:42 AM Sivu ke- jen 10. n? pi- ssa nsen eljät ei- el-.): Suoninen, Lea: Sijaisperheille tukea sijoituksen jälkeenkin 14/10. Missä viipyvät lastensuojelulain uudistukset? 14/12. Lasten oikeuspsykiatrian ryhmä aloitti Tampereella 14/13. Pääkaupunkiseudun sijoitetut lapset oirehtivat aiempaa vakavammin 14/14. Kumppanuus syntyy yhteisistä tavoitteista 14/15. Suomelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio lasten huostaanottoasiassa 14/22. Jakomäen yläasteella aktiivinen oppilashuoltotyöryhmä 17/8. Vaihtelevaa ja monipuolista työtä lasten ja nuorten parissa 17/12. Viittala, Kaisu: Alkoholille altistuneille lapsille taattava hyvä hoito 14/21. PERIAATTEITA/HYVINVOINTIVALTION NÄKYMÄT Ekholm, Erja: Ruotsin sosiaalilainsäädäntö uudistuu vanhaan malliin 12/14. Moilanen, Merja: Kunnilla ja valtiolla omat roolinsa sosiaalipolitiikassa 6/28. Miten käy peruspalveluiden? 7/23. Sosiaaliset perusoikeudet pystytään turvaamaan 15/20. Palola, Elina: Kohti uutta eurooppalaista sosiaalipolitiikkaa 11/18. Pitkänen, Kati: Kylä keskellä muutosta 19/11. Salmenniemi, Suvi: Viro haluaa siirtää vastuuta sosiaalipalveluista kolmannelle sektorille 18/23. Suoninen, Lea: Mihin mennään ja kenen ehdoilla? 15/24. Uhkaako Suomea Baumolin tauti? 15/24. Pitääkö meidän kipittää yhä nopeammin? 15/25. Sosiaalipoliittista ajattelua sosiaalipoliittiseen päätöksentekoon 15/26. PÄIHDETYÖ Antikainen, Eija: Kuopion päihdepysäkillä avohoitoa ja kannustusta päihteettömyyteen 3/24. Ensitreffit 13/17. Heikkinen, Anna-Liisa: Yhteisökasvatuksellisesta huumehoidosta lupaavia tuloksia 3/28. Jauhiainen, Tuula ja Tuorila, Kirsti: Sosiaalinen kuntoutus keskeistä huumehoidossa 13/12. Jylhä, Anu ja Toivonen, Karoliina: Päihdevalistusnäytelmä Aina voi sanoa EI 3/30. Kyröläinen, Risto: Vain riittävä määrä tuskaa ajaa käyttäjän muutokseen 3/31. Laitinen, Merja ja Pohjola, Anneli: Ovatko syrjäiset kylät arvottomia yhteiskunnalle? 19/6. Matela, Kari: Huumehoitoyksikkö käyntiin yritysten tuella Ministeri Ville Itälä toivoo Oulun mallille seuraajia 3/27. Mäkitalo, Outi: Oulussa kehitetään päihdevalistusta osaksi koulun työtä 13/18. Saarinen, Erja: Stopparilla on alaikäisten huumeiden käyttäjien palveluketju omasta takaa 3/4. Moniammatillinen huumetyöryhmä tarttuu uusiin haasteisiin 3/6. Hyvistä fiiliksistä hoitoon 3/8. Romppu tarjoaa avohoitoa Rovaseudulla 3/20. Yhteistyökumppaneiden työ tutuksi 3/20. Meneekö bisnes ammatillisuuden edelle? 3/22. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä rahaa huumeiden käytön ehkäisyyn 9/28. Suoninen, Lea: Huumehoitoketjut kuntoon 3/3. Huumehoitoketjussa tarvitaan monta lenkkiä 3/10. Valmiuksia vanhemmuuteen 3/13. Päiväperho matalan kynnyksen kohtaamispaikka päihdeongelmaisille äideille 3/14. Ei vain lääkkeiden jakoa 3/15. Haittojen vähentämisestä hoitoon motivointiin 3/16. Työryhmä korostaa huumetestien vapaaehtoisuutta 13/16. Tainio, Hannele: Päihdetyöhön oma ammattitutkinto 3/18. Ursinus, Kristiina: Nuori tarvitsee aikaa ja toisen ihmisen tukea huumeista irrottautumiseen 13/15. PÄIVÄHOITO/VARHAISKASVATUS Huttunen, Sari: Ensi tilassa ideoita esiopetuksen tilasuunnitteluun 7/17. Moilanen, Merja: OECD arvioi Suomen päivähoidon hyväksi 7/8. Palola, Elina: Britannian päivähoitoa kehitetään kovaa vauhtia 7/18. Suoninen, Lea: Päiväkodista kouluun ilman kynnystä 7/4. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sitovat kouluja ja päiväkoteja 7/10. Tauriainen, Leena: Päivähoidon laatu kolmesta näkökulmasta 7/12. Vornanen, Riitta; Pölkki, Pirjo; Hämäläinen, Juha: Lasten erityistarpeiden kohtaaminen päiväkodissa 7/14. SOSIAALIHUOLLON KULJETUKSET Kuivas, Tuomo: Meän pirssi toi uusia palveluja ja säästöjä Torniossa 15/4. Lith, Pekka: Joukkoliikenteen rahoituksesta yli neljännes tulee yhteiskunnalta 15/18. Mattila, Yrjö: Matke-hankkeella saatiin säästöjä Kelan korvaamiin kuljetuksiin 15/6. Moilanen, Merja: Taksit palvelevat joustavasti 15/14. Nordberg, Olli: Vammaisten tarpeita ei saa sivuuttaa kuljetuspalveluissa 15/10. Saarinen, Erja: Kimppakyytejä haja-asutusalueille 15/8. NettiJussi tuo palvelut Pohjois-Lapin sivukylille 15/8. Liikkumisen vapaus turvattava 15/12. Vännilä, Päivi: Tampereella kokeillaan taksimatkojen yhdistelyä 15/16. SOSIAALITYÖ Ahonen, Tuula-Maria: Miksi sosiaaliviranomaiset eivät hae lähestymiskieltoja? 10/13. Koivunen, Kristiina: Luukun toiselta puolelta 4/22. Leppänen, Eeva: Pelkkä palkannosto ei paranna sosiaalityön julkisuuskuvaa 10/10. Matthies, Aila-Leena: Kestävän kehityksen sosiaalityötä 8/6. Melaranta, Sanna: Häkistä verkkoon: Kuka tekee sosiaalityötä vapautuvien vankien kanssa? 10/14. Moilanen, Merja: Sosiaaliasiamies on sovittelija 12/12. Paasio, Petteri: Miten arvioida muutosta sosiaalipalveluissa? 8/28. Pajula, Elina: Eurooppalainen sosiaalityö etsii yhteistä nimittäjää 16/22. Sosiaalityön monet kasvot 16/23. Slovakiassa sosiaalityö on uusi ammattiala 16/24. Ranta, Jari: Sosiaalityö ja kuntasuunnittelu 11/37. Saari, Pirjo: Yhteisöanalyysin avaimet ovat kaikkien hallussa 8/10. Saarnio, Pekka: Haastateltavana asiakastyössä viihtyvä sosiaalityöntekijä 8/12. Saarinen, Erja: Isossa-Britanniassa on kampanjoitu väkivallan vähentämiseksi: Pelko pois sosiaalityöstä 10/4. Verkkojulkaisusta apua moniammatillisen yhteistyön salassapito-ongelmiin 12/15. Syrjäytyneet ihmiset ovat helppoja koronkiskonnan uhreja 17/19. Saamelaisperheet saavat omakielistä tukea kotiin 19/18. Vierelä, Anne: Kittilässä sosiaalityöstä selvitään rimaa hipoen. Arvokeskustelun puute huolestuttaa 8/14. TIETOTEKNIIKKA, TIETOSUOJA Havukainen, Pirjo: Tietotekniikka saatava myös sosiaalityön avuksi 2/33. Saarinen, Erja: Tietosuoja on ihmisen yksityisyyden suojaamista henkilötietojen käsittelyssä 12/4. Opastusta tietosuojavaltuutetun toimistosta. Sosiaalihuollon asiakkaan henkilötiedot ovat turvassa 12/8. Rekisteritietojen tarkastaminen työn takana 12/9. Iloinen piika palvelee myös selkokielellä 12/16. Sosiaali- ja terveydenhuollon etäopiskeluympäristö avattu internetiin 12/17. TOI SOS Haa mon ja 4 Hak teet Häk käa nen Suo kuu TYÖ Ala ta-l Esk ta; mie Lap min Mo tout Puo 11/ Ruo Saa tava Kun teut Asia 11/ Työ taan Salo natt Silv tää Stra poja Suo viyt Tav Palk työt Kun kein VAN Kun tus Häk von Paa ta v Pell Koh Roi nior Saa Häm velu Kan hain

19 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:42 AM Sivu 19 su- vu- ak- an- 13. uo- pa- 10. sen u- ien työ iala sosta ttevat asm- lko sen 15. onkea seluu- ava ykkä- ana llä os- vat lu- TOIMEENTULOTURVA, SOSIAALIVAKUUTUS Haapola, Ilkka: Toimeentulotuen tarpeen moninaisuus edellyttää eriytettyjä ratkaisuja 4/18. Hakovirta, Mia: Yksinhuoltajien tulonlähteet eri maissa 10/20. Häkkinen, Hannele: Itävallan ratkaisu pitkäaikaishoidon rahoitukseen: verorahoitteinen hoitoraha 9/22. Suoninen, Lea: Vapaaehtoinen hoitovakuutus korvaisi yksityisiä palveluja 9/21. TYÖLLISTÄMINEN Ala-Kauhaluoma, Mika ja Kokko, Riitta-Liisa: Mä sain sellaisen kipinän 4/11. Eskelinen, Ossi; Kallio, Anu; Salmi, Reeta; Seppänen, Johanna: Työllistämistoimien aika ei ole ohi 4/16. Lappalainen, Juha: Kuntouttava työtoiminta uhka vai mahdollisuus? 11/12. Moilanen, Merja: Työnhyrrästä mallia kuntouttavaan työtoimintaan 11/8. Puolet eläkkeelle, puolet kuntoutukseen 11/11. Ruotsin nuoret takuulla toimintaan 4/8. Saarinen, Erja: Lahdessa uskotaan kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksiin 11/4. Kuntouttavassa työtoiminnassa monia toteuttajia 11/7. Asiakkaan tietosuojaan erityistä huomiota 11/15. Työhallinnolle, kunnille ja Kelalle ehdotetaan yhteisiä palvelupisteitä 11/16. Saloviita, Timo: Tuettu työllistyminen kannattavaa mutta epäsuosittua 4/13. Silvennoinen, Heikki: Työttömyys kärjistää kansalaisten koulutusasenteita 1/25. Strandén, Päivi: Antenni tukee uusia tapoja työllistyä 11/24. Suoninen, Lea: Lastussa nuori opettelee selviytymään arjessa ja työssä 4/4. Tavoitteena tavallinen elämä 4/6. Palkkionmetsästäjät etsimään pitkäaikaistyöttömille töitä 4/7. Kuntouttava työtoiminta aina viimesijainen keino 4/9. VANHUSTYÖ Kunnille vanhusten palvelujen laatusuositus 5/18. Häkkinen, Hannele: Hoitopalvelujen valvonta Saksassa 5/21. Paasivaara, Leena: Kollektiivisesta hoidosta vanhuslähtöisempään hoitoon 5/24. Pellonpää, Eva-Maria ja Räisänen, Nina: Kohti asiakaskeskeistä vanhustyötä 5/17. Roivas, Teija: Innostamalla aktiivisia senioreja 9/20. Saarinen, Erja: Kulkumiesten koti 5/4. Hämeenlinna antaa vanhustenhuollosta palvelusitoumuksen 5/8. Kantelu kiinnitti huomiota Vuorentaan vanhainkodin puutteisiin 5/10. Miten selviytyä julkisuusmyllyssä? 5/10. Valkeakoskella puututaan kotihoidon asiakkaiden aliravitsemukseen 9/15. Ikääntyneet hoitavat ruokatalouttaan pitkälti kokemuksen pohjalta 9/16. Kyläyhteisöstä tukea syrjäkylien vanhuksille 19/8. Ikäihmiset mukana Elvi-hankkeessa 19/9. Vanhuus muuttuu palvelujärjestelmä mietittävä uusiksi 19/10. Suominen, Merja: Ikäihmisen ravitsemukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota 9/12. Suoninen, Lea: Helsingissä vanhuspalvelujen rakenne muutettu haasteena laatu 5/13. Tuomi, Jaakko: Maahanmuuttajien erityistukilaki valmisteilla 16/28. VAPAAEHTOISTOIMINTA Heinänen, Aira: Monikasvoinen vapaaehtoistoiminta 18/7. Kuivas, Tuomo: Meän Talolta vertaistukea ja virkistystä 18/4. Laaksonen, Hannele: Tukea ja apua vapaaehtoisvoimin 18/8. Mattila, Marita: Riittääkö vapaaehtoisilla aikaa ystävätoimintaan? 18/12. Moilanen, Merja: Vapaaehtoisella on annettavanaan aikaa ja läsnäoloa 18/14. Riihinen, Olavi: Vapaaehtoistoiminta lisää sosiaalista pääomaa 18/17. Yeung, Anne Birgitta: Vapaaehtoistoiminta osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa 18/20. Tutkijakonferenssi: Pohjoismailla oma vapaaehtoistoiminnan malli? 18/26. YKSITYISET PALVELUT Kuivas, Tuomo: Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan kaikkia sektoreita 13/4. Lith, Pekka: Yrityksillä hyvät suhdannenäkymät 13/6. Niemelä, Jorma: Hoitaako sosiaalipalveluiden kilpailutus vaivaiskassojen vajetta? 13/10. Suoninen, Lea: Yksityinen sosiaalipalveluala uskoo: kuntien ostopalvelut lisääntyvät 13/8. HUOMIONOSOITUKSIA, HENKILÖUUTISIA Vastavalle päihdetyöntekijälle Unto Matinlompololle Suomen Kulttuurirahaston palkinto 9/28. Toimittaja Tiina Merikannolle Sosiaaliturvan tunnustuspalkinto 7/24. Maaherra Hannele Pokka on Lapin Kellokas /23. Sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Saarenmaa eläkkeelle 5/30. Professori Kari Salavuo In memoriam 5/28. Vuoden hoivayrittäjät löytyvät päiväkoti Aurinkoisesta 13/8. KESKUSTELUA Havukainen, Pirjo et al.: Tulevatko asiakkaat kohdatuiksi kuunnellaanko sosiaalityöntekijöitä? 12/20. Karlström, Marjo: Sosiaaliasiamiehet tarvitsevat kelpoisuusvaatimukset 10/12. Kuusisto-Niemi, Sirpa: Tukehtuuko sosiaaliala binäärikoodiin? 6/31. Lahtinen, Lauri: Vapautuva vanki tarvitsee paikkaa, jossa saada elämänsä hallintaan 12/19. Marjakangas, Antero: Kuka arvostaa sosiaalityöntekijää? 12/22. Papula, Katri ja Väyrynen, Kristiina: Näkökulmia huoltoriitatyöskentelyyn 17/26. Sillanpää, Niina ja Ekroos, Leena: Verkkopalvelu ei ole koskaan valmis 13/26. Muut: DIAK sosionomiopiskelijat: Sosionomit tarvitsevat jatkokoulutusta 2/31. Sosiaaliasiamiehille turvattava kunnolliset edellytykset palvella asiakasta 13/24. Sosiaalityö puolison näkökulmasta 2/30. Tuntematon matkalla tuntemattomaan erään sosionomin tarina 16/13. Kuria sosiaali-ihmisille? 19/27. KIRJALLISUUTTA Dufva, Virpi: Mikä lapsella hätänä? Kuinka perheväkivalta tulee koulun tietoon?17/22. Eskola, Antti & Kurki, Leena: Vapaaehtoistyö auttamisena ja oppimisena. 18/16. Haapola, Ilkka: Toimeentulotukiasiakkaan kotikunnalla on väliä 19/25. Heinonen, Olavi et al.: Rikosoikeus. 11/25. Jämsén, Arja (toim.): Sosiaalialan amkpedagogiikkaa kokemassa 16/21. Kautto, Mikko et al.(toim.): Nordic Welfare States in European Context. 9/23. Koistinen, Pertti: Työpolitiikan perusteet 10/24. Lastensuojelun käsikirja 14/11. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna: Tasa-arvo työoloissa 13/22. Lindqvist, Tuija et al. (toim.):sattumuksia Antti Kariston kanssa 12/18. Mattus, Marjo-Riitta: Luopuminen. Linnean tie laitokseen 10/23. Narikka, Jouko (toim.): Sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö käytännössä.13/22. Nyyssölä, Mikko: Yksityisyyden suoja työsuhteessa 12/10. Onnela, Tapio (toim.): Pyhä huumesota. Huumepolitiikan pelkoja ja utopioita 13/20. Rich Harris, Judith: Kasvatuksen myytti 10/24. Santaholma, Kaija: Vaivaisukot. Tummatukat ja kirkonäijät 10/28. Seppälä, Pauliina: Rave-kulttuuri ja laittomat päihteet. yhteisöllisyyttä, etiikkaa ja identiteettiä 13/21. Sorvari, Hannu: Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa 12/10. KIRJAL Dufva lun tie Eskola sena. 1 Haapo Heino Jämsén Kautto text. 9 Koisti Lasten Lehto Lindqv Mattu Narik tännös Nyyss Onne utopio Rich H Santa Seppä tä, etii Sorvar Taipal 11/14. Venni muuto Ylipar HUO HEN Vast men Toim palk Maa Sosi Prof Vuo

20 Sosiaaliturva1901 4/3/06 6:42 AM Sivu 20 Taipale, Ilkka: Sosiaalilääketieteellinen eläke-edellytysten selvittelyopas 11/14. Venninen, Tuulikki ja Nivarpää-Ampuja, Henna (toim.): Perttu muutoksessa. Päiväkodin kehitystarina 7/26. Ylipartanen, Arto: Tietosuoja terveydenhuollossa 12/10. KOLUMNIT Kihlman, Eila: Identiteetti ja arvopohja koetuksella nro 6/s. 13, Elämää tyhjenevässä kylässä 12/15, Kasvurauhaa lapsille 18/13. Matinlompolo, Unto: Karhu olohuoneessa 1/25, Kirje kellarista 7/20, Hoivayrittäjyysgeeni 13/11, Myller, Riitta: Nizza niukkana sosiaaliselle Euroopalle 2/ 11, Ikääntyvä Eurooppa 8/14, Kestävä kehitys huolta huomisesta 14/25. Peltola, Kati: Kateutta rahanvaihtajien temppelissä 3/19, Valintatalo vai kylä? 9/21, Heikompia kiusaamassa 15/9. Rajala, Pertti: Oikeus ymmärtää 4/18, Herääkö kukaan? 10/22 ja 16/19. Tuomi, Arja: Sosiaalipajatso 5/7, Uusia ovia 11/15, Onnen oikopolut 17/16 SARJAT Ennakkopäätöksiä: nro 1/s. 20 ja 23, 2/16 ja 34, 6/19, 7/24, 10/26, 12/11, 12/19, 26, 14/26, 15/13, 15, 16/17, 17/27 Uusiin tehtäviin: nro 2/s. 31, 6/32, 8/31, 9/19, 12/26, 13/26, 15/33, 18/26, Uutta lainsäädäntöä: nro 1/s. 25, 2/29, 4/28, 5/27, 7/26, 11/37, 12/23, 13/26, 16/11, Liite eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuista osa 1 nro 1/s.17 ja osa 2 nro 6/s.15. Keräilijän muotokuva Heinänen, Aira: Kukkoilua Jori R. Rissasen tapaan 18/25. Kristiina Hehku: Leijonanmetsästystä postikorteilla nro 2/s. 32. Mauri Sompa: Mitalin monet puolet 4/29. Kotini kyllä tunnen, mutta mikä on isänmaani? Maamme kirjan painokset Pirkko Lahden aarteita 6/28. Kauko Kouvalainen - Ovet ja ongelmat aukeavat oikealla avaimella 8/31. Anja Alanne - Merkillisiä naisia postimerkkien kertomaa 10/25. Pitäjäneuvos Erkki Kerttula on tallentamisen taituri 12/25. Heimo Tiainen - Jännitystä koko elämä 14/23. Erkki Mänttäri Mennyt aika läheinen neukkukama arvossaan 16/29. Kohtuuttomat tilanteet Luoma, Maritta: Kolme kuvaa kivusta ja nöyryytyksestä 1/21. Pajupuro, Katriina: Kenen ehdoilla hoitoa huumeidenkäyttäjälle? 6/21. Ruotsalainen, Hannele: Kun elämä muuttuu yhdessä yössä 4/24. Sanoin kuvatut, kuvin sanotut Mehto, Eeva: Suomalaisillako itsetuntoa? nro 1/s. 29. Loppuun palamisesta loistoon! 3/33. Voittaja saa kaiken 5/29. Rakastumisen lumouksesta kestävään parisuhteeseen 7/25. Teknisten turhuuksien markkinat 9/25. Kohtaamisesta kosketukseen 11/36. Naisnäkökulmaa madonnista, huorista ja kansantaloudesta 13/25. Mielenterveyttä kotipesän lämmöstä 15/32. Kun äidit eivät saa lapsistaan tarpeeksi kicksejä 17/25. Tutusta ympäristöstä turvaa 19/22. UUTISIA Avo- ja yhteisöhoidon tuulia maailmalta 9/24 ekonsultaatiopalveluhanke tuo sosiaalihuoltoon verkkokollegoita ja oman portaalin 8/23. Eurososiaalityöntekijä-nimike käyttöön 16/25. Huumekuntoutujille palveluneuvojat 13/14. Itämaisista filosofioista uusia työvälineitä 5/31. Kansallisesti köyhyyttä vastaan 11/17. Keskittyvä kehitys jatkuu 19/12. Kriminaalihuolto ja vankeinhoito saman katon alle. Rikosseuraamusvirasto aloittaa elokuussa 10/15. Lainmuutos täsmentää ehkäisevää toimeentulotukea 4/21. Lakiluonnos sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä 10/9. Maaherra Hannele Pokka on Lapin Kellokas /23. Muuttaja aiheuttaa päällekkäisiä menoja lähtö- ja tulokunnalle 19/12. Muutoksia sosiaaliturvaan vuonna /14. Oulu palkitsi päivähoidon vaikuttajiaan 19/17. Pekka Saarenmaa eläkkeelle 5/30. Selvitysmies etsi peruspalvelujen rahoitukseen vakautta ja ennustettavuutta 3/34. Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakennetta kehitetään 8/23. Sosiaalityöntekijät protestoivat Ruotsissa 19/17. Sosiaalityöntekijäin Liitto muutti nimensä 19/27. STM linjasi sosiaali- ja terveyspolitiikan vuoteen /27. Suositus ikäihmisten palveluista 9/11. Sähköinen sosiaaliturvakortti valmiina laajaan kokeiluun 12/13. Teemapäiviä ja tapahtumia vuonna /30. Terve-sos palkinnot 10/18. Toimikunta ehdottaa: Velat anteeksi 15 vuodessa maksutuomiosta 12/24. Työllistämistoimia lisätään 15/29. Työministeriöön vähemmistövaltuutetun virka 12/26. Työryhmä esittää: Osaamiskeskusverkosto palvelemaan kaikkia kuntia 1/10. Valtaosa lähihoitajista kohtaa väkivaltaa tai sen uhkaa 10/7. Valtion ensi vuoden talousarvioesitys: Huomio mielenterveystyöhön ja ikääntyvän väestön palveluihin 15/28. Väkivalta on lisääntynyt naisvaltaisilla palvelualoilla 10/6. Sosiaaliturva-lehti kiittää lukijoitaan ja avustajiaan ja toivottaa hyvää joulua ja vuotta S So no S nas hes ovat men nos noi K kuv jöist Uus palk vaik H sa h on 3 amm kym sosi O S viel mas on v inhi läpi sitä last löyd jonk N palk sia Oul juhl vanv tuaa kan väst ry, s nen Riit den

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot