Pesäpuun. Pesäpuun kuulumiset. Sukulaissijaisperheet ovat keskivertoperheitä. Sukulaisesta sijaisvanhemmaksi. Sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea arkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pesäpuun. Pesäpuun kuulumiset. Sukulaissijaisperheet ovat keskivertoperheitä. Sukulaisesta sijaisvanhemmaksi. Sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea arkeen"

Transkriptio

1 Pesäpuun kuulumiset 2/2008 Sukulaissijaisperheet ovat keskivertoperheitä Sukulaisesta sijaisvanhemmaksi Sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea arkeen PRIDE-valmennus kehitysvammatyön näkökulmasta Perhehoidon suunnitelmallisuus tarua vai totta PRIDE Norjassa Mitä PRIDE on minulle antanut? PRIDE-matkalla Toiminnalliset menetelmät osa 10: Maailmani kartta ja Elämäni puu Valokuvat elämän peili ja kommunikaatioväline

2 Puheenjohtajalta Vuosi on vierähtänyt puheenjohtajana, paljon ja monenlaista on tapahtunut. Ensinnäkin Pesäpuun henkilöstössä on tapahtunut muutoksia järjestöjen välinen asiantuntijuuden vaihto kierrättää ja kartuttaa kokemusta ja tietotaitoa. Toiseksi Pesäpuun pesäpaikka muuttuu. Helsingin toimipisteessä on avajaiset vietetty, mutta Jyväskylässäkin muutetaan. Olemme saaneet Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta ja ostaneet toimitilat yhdessä Perhehoitoliiton kanssa. Kolmanneksi, myös sääntöjä on uudistettu. Hassua, mutta Pesäpuun kohdalla sääntötekstikin tuntui elävän; se ei ole pelkkää retoriikkaa, vaan se elää ja aidosti kuvaa toimintaamme. Ei vain vuosi ole vierähtänyt, vaan Pesäpuulla alkaa yhdestoista toimintavuosi, ja sitä juhlitaan ensi vuonna. Tietyllä tapaa kymmenen vuotta pysäyttää miettimään seuraavaa kymmentä vuotta. Järjestöllä on selkeä toiminnan tarkoitus. Se on luonut toimintatapansa ja tehtävänsä kuunnellen tarpeita ja ennakoiden tulevaa. Tarpeita on paljon, liikaakin. Onneksi hyvin suunnitellulle ja kehitellylle työlle voi rakentaa uutta, menetelmiä voi siirtää toisiin yhteyksiin, kuunnellen kokemuksia ja yhdessä asianosaisten kanssa muokaten, niitä yhdessä kehittäen. Tulevan ennakointia auttaa realiteetti, että lastensuojelulain toimeenpanon kausi on käsillä. Pesäpuun kehittelemiä metodeja ja tuottamia aineistoja on tarjolla niin lastensuojelutarpeen selvittämiseen, lasten kanssa työskentelyyn kuin sijaisperheiden ja sukulaisperheidenkin valmennukseen. Suomessa perhehoidon osuus lasten sijoituspaikkana on vähentynyt sitä myötä kun lasten sijoitukset ja huostaanotot ovat lisääntyneet. Perhehoidon vahvistamisen strategian toteutuminen edellyttää sijaisvanhemmiksi halukkaiden valmennusta. Pesäpuussa on valmius tähän. Alkavan rekrytointikampanjan innostamien perheiden valmennuksen järjestäminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös sitä, että kunnat ottavat vakavasti vastuunsa lasten sijoittamisprosessin hyvässä toteuttamisessa ja perheiden tukemisessa. Lastensuojelun osaamisen sekä perhehoidon kunnallisten ja seudullisten toiminnallisten rakenteiden turvaaminen on kiireellinen tehtävä. Kuntien onneksi tarjolla on yhteistyöhön halukkaita ja osaavia toimijoita, kumppaneita. Tarja Heino 2

3 Pesäpuun lehti Tässä numerossa: 2... Puheenjohtajalta 4... Pesäpuun kuulumiset 5... Sukulaissijaisperheet ovat keskivertoperheitä 6... Sukulaisesta vanhemmaksi? 9... Sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea arkeen PRIDE-valmennus kehitysvammatyön näkökulmasta Perhehoidon suunnitelmallisuus tarua vai totta PRIDE Norjassa Mitä PRIDE on minulle antanut? PRIDE-matkalla Toiminnalliset menetelmät osa 10: Maailmani kartta ja Elämäni puu Valokuvat elämän peili ja kommunikaatioväline Koulutuskalenteri Tiesitkö, Ajoissa kotiin on ensimmäisen valtakunnallisen sijaisvanhempien rekrytointikampanjan tunnus. Kampanjan toteuttaa Perhehoitoliitto ry RAY:n tuella. Kampanjaan osallistuu 13 alueellista perhehoidon ja lastensuojeluun kehittämis- ja sijaishuoltoyksikköä sekä kaupungeista Helsinki, Espoo, Vantaa, Järvenpää, Oulu ja Turku. Mukana on myös sijaisvanhempien ja perhehoitajien alueellisia yhdistyksiä sekä Kuntaliitto, Pelastakaa Lapset ry, Sos-lapsikyläyhdistys ja Pesäpuu ry. Lisätietoja: 3

4 Teksti Raili Bäck-Kiianmaa Kuvat Tarja Heino ja Jari Ketola Uudet toimitilat RAY myönsi PESÄPUU ry:lle investointiavustuksen vuodelle 2008 uusien toimitilojen hankintaan. Pesäpuun nykyiset vuokratilat Jyväskylässä ovat olleet epätoimivat ja ahtaat ja sijainneet epäkäytännöllisesti kahdessa eri kerroksessa. Uusilta toimitiloilta toivottiin avaruutta, yhtenäistä tilaa ja riittäviä säilytystiloja jatkuvasti paisuvalle materiaalivarastolle. Investointiavustusta haettiin yhtä aikaa Perhehoitoliiton kanssa, koska toivoimme löytävämme sellaiset tilat, jotka sijaitsisivat samassa kiinteistössä ja mahdollistaisivat yhteisyön lisäämisen ja yhteisten tilojen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen. Kesäkuussa sopivat tilat löytyivätkin Jyväskylästä Ilmarisenkadulta. Tilat sijaitsevat samassa kerroksessa, mutta kummallakin järjestöllä on selkeästi oma toimisto. Koulutus- ja kokoustilat ovat sen sijaan kummankin järjestön käytössä. Uskomme, että läheinen sijainti lisää yhteistyötämme entisestään ja tulevaisuudessa voimme ehkä yhdistää joitain toimintoja, kuten talouden, hallinnon ja tiedotuksen tehtäviä. Kahden perhehoitoa ja lastensuojelua kehittävän järjestön muuttaminen samoihin tiloihin antaa mahdollisuuden lastensuojelun profiilin nostamiselle. Voimme tehdä Ilmarisenkadusta tunnetun lastensuojelun ja perhehoidon osaamisen maamerkin Jyväskylän ja Suomen kartalle. Muutamme uusiin toimitiloihin joulukuun aikana. Muutto voi aiheuttaa viivästymisiä tuotteiden myynnissä ja yhteydenpidossa, mutta toivomme, että tulevaisuudessa toimintamme tehostuu ja saa uusia ulottuvuuksia uusien toimitilojen myötä. Vuoden 2009 alussa pidämme uusien toimitilojen avajaiset, jonne kaikki yhteistyökumppanimme ja ystävämme ovat tervetulleita! HUOM! PRIDE-kouluttaja, Extranetistä 1 on nyt saatavilla PRIDE-kirjan ja -kouluttajan oppaan Lastensuojelulain 417/2007 mukaisesti päivitetyt sivut, kalvot sekä harjoitukset. Löydät päivitykset Extranetin kohdasta PRIDE-kouluttajat --> PRIDE-päivitykset. Lisäksi Extaranetissä (--> PRIDE-materiaalit) on tulostettavissa tai koneellesi tallennettavissa mm. PRIDEvalmennuksen palautelomakkeet, loppuraportti, vahvuudet-tarpeet -analyysi, PRIDE-valmennuksen esite, PRIDE-todistus sekä tietopaketti sijais- ja adoptiovanhemmuudesta kiinnostuneille. Extranet-sivujemme tarkoituksena on pitää Sinut ajan tasalla PRIDE-kuulumisista. Emme lähetä enää paperisia PRIDEkouluttajakirjeitä. Tämän takia on erittäin tärkeää, että päivität yhteystietosi! Voit tehdä sen puhelimitse tai sähköpostitse toimistoomme (p tai Jos sinulla on ajatuksia, kommentteja, kysymyksiä Extranetistä kuulemme ne mielellämme. Näin pystymme kehittämään sivustoa toiveidesi mukaisiksi. 1 PRIDE-extranet on joustava verkkopalvelu -sivuilla. Se on suojattu henkilökohtaisella salasanalla vain PRIDE-kouluttajien käyttöön. Extranetin avulla saat käyttöösi päivitettyä PRIDE-materiaalia sekä tietoa tapahtumista ja koulutuksista. Extranetissä on myös keskustelufoorumi, jossa voit keskustella muiden kouluttajien kanssa ajankohtaisista aiheista. Mahdollisissa ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä Pesäpuun toimistoon. Saat salasanan käyttöösi seuraavasti: 1) Mene sivulle 2) Klikkaa Extranet (vasemman palkin alin otsikko) 3) Pääset Kirjautuminen -sivulle, jossa klikkaa Haen uutta käyttäjätunnusta Täytä Henkilötiedot Valitse Palve-tietokannassa oleva yhteisö -valikosta Pesäpuu ry Muut kohdat voit jättää tyhjäksi ja paina Lähetä hakemus sivun alareunasta. 4

5 Teksti Anna-Liisa Koisti-Auer Pesäpuun Sukulaissijaisperheet ovat keskivertoperheitä Kansainvälisten tutkimusten mukaan sukulaissijaisvanhemmat ovat usein muita sijaisvanhempia iäkkäämpiä, terveydentilaltaan huonokuntoisia ja taloudellisesti sekä sosiaalisesti heikossa asemassa olevia. Lisäksi sukulaissijaisvanhempien joukossa on paljon yksinhuoltajia. Uusi suomalainen tutkimus tuotti selvästi valoisamman kuvan sukulaissijaisvanhemmuudesta. Vaikka eri maissa tehtyjen tutkimusten tuloksia onkin vaikea verrata toisiinsa, piirtää tekemäni tutkimus suomalaisista sukulaissijaisvanhemmista kansainvälisiä sukulaissijaisperheitä huomattavasti valoisamman kuvan. Päinvastoin kuin maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, yksinhuoltajuus ei ollut tutkimukseeni osallistuneiden 150 sukulaissijaisperheen keskuudessa poikkeuksellisen yleistä. Yksinhuoltajia sijaisvanhemmista oli saman verran kuin suomalaisissa lapsiperheissä yleensä eli noin viidennes ja avioliitto oli selkeästi yleisempää kuin avoliitto. Myös lapsia oli samanverran kuin vuonna 2005 lapsiperheissä keskimäärin eli 1,8 lasta. Sukulaissijaisvanhempien koulutusaste oli hiukan korkeampi kuin 15 vuotta täyttäneen koko väestön koulutusaste, mutta erot olivat pienet. Perheet pitivät myös taloudellista tilannettaan lähes poikkeuksetta vähintäänkin kohtalaisena ja tulojensa ja velkojensa osalta sukulaissijaisvanhemmat edustivat hyvin suomalaisia keskivertoperheitä. Taloudelliset huolet eivät näyttäneet yleisesti kuormittavan perheiden elämää, millä voidaan arvioida olevan myönteisiä heijastuksia sijaisvanhemmuuteen. Sukulaissijaisvanhemmat muita sijaisvanhempia iäkkäämpiä Taloudellisen tilanteen vakauteen vaikutti luonnollisesti, että yli puolet sukulaissijaisvanhemmista oli 50 vuotta täyttäneitä, mistä syystä elämä oli ehtinyt vakiintua myös taloudellisesti. Korkean ikänsä puolesta suomalaiset sukulaissijaisvanhemmat muistuttivat siis kansainvälisiä kollegoitaan. Tosin Suomessa muidenkin sijaisvanhempien keski-ikä on korkeampi kuin muissa pohjoismaissa yleensä. Isovanhemmat olivat muita sukulaisia iäkkäämpiä, sillä kun lähes 80 prosenttia isovanhemmista oli yli 50-vuotiaita, muista sukulaisista tämänikäisiä oli vain reilu kolmannes. Hiukan yli puolet tutkimukseen osallistuneista oli isovanhempiperheitä, kolmannes oli tätejä, setiä tai enoja ja loput muita sukulaisia ja sisaruksia. Sijaisvanhempien terveydentila näytti olevan yhteydessä ikään siten, että kun 50-vuotiaat ja sitä nuoremmat kokivat terveydentilansa pääasiassa hyväksi, oli yli 60-vuotiaiden terveydentila yleisimmin enintäänkin kohtalainen. Valtaosa sukulaissijaisvanhemmista piti kuitenkin terveydentilaansa hyvänä ja heikoksi sen koki vain muutama vastaaja. Korkea ikä tai terveydentila eivät myöskään olleet perheiden mielestä vaikeuttaneet sijaisvanhempana toimimista, sillä vain yksi perhe oli näistä syistä harkinnut luopumista tehtävästään. Kaupungissa asuminen oli tutkimukseen osallistuneille sukulaissijaisvanhemmille tyypillistä ja yleisimmin perheet asuivat omistusasunnoissa. Perheet asuivat myös väljemmin kuin väestö keskimäärin, joten perheiden asumisen tasoakin voitiin pitää hyvänä. Apua ja tukea läheisiltä Sukulaissijaisperheiden mahdollisuudet saada tukea ja apua läheisiltään osoittautuivat tämän tutkimuksen mukaan vähintäänkin kohtalaisen hyviksi. Apua oli saatavissa niin sukulaisilta kuin ystäviltä. Perheet eivät näyttäytyneet yksinäisinä tai eristyneinä eikä tuloksista siten saatu vahvistusta ulkomaisten tutkimusten väitteille sukulaissijaisperheiden vetäytymisestä ja perheiden jäämisestä yksin sen jälkeen, kun lapsen sijoituspäätös on tehty. Tutkimukseen osallistuneet sukulaissijaisperheet muistuttivat siis monelta osin suomalaisia keskivertoperheitä eivätkä ennakko-odotukset perheiden heikosta sosioekonomisesta asemasta toteutuneet. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin tärkeää huomioida, että tutkimus kertoo vain tutkimukseen osallistuneista perheistä eikä tuloksia voida automaattisesti yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia sukulaissijaisperheitä. Lähde: Koisti-Auer, Anna-Liisa (2008) Sukulaissijaisvanhemmuuden profiili. Tutkimuksia 1/2008. Jyväskylä: Pesäpuu ry. 5

6 Teksti ja kuva Riikka Huusko Sukulaisesta vanhemmaksi? Sukulaiset tarvitsevat valmennusta ja tukea uuteen rooliinsa Tämän vuoden alusta voimaan tullut Lastensuojelulaki (417/2007) korostaa, että ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle, on selvitettävä hänen lähiverkostonsa mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan (32 ). Sijaisvanhemmuus on sukulaisellekin kuitenkin aina haaste. Siinä on yhtäläisyyksiä vieraan lapsen sijaisvanhempana toimimisen kanssa, mutta myös omat erityisyytensä. Mieti lapsuuttasi ja itseäsi noin seitsemänvuotiaana. Mihin perheeseen olisit halunnut mennä, jos vanhemmillesi olisi sattunut jotain? Tämä pieni mielikuvaharjoitus herätteli toukokuussa Helsingissä järjestetyssä Pesäpuun Sukulaissijaisvanhemmuus perhekohtainen työskentelymalli sijaisvanhemmaksi haluavien valmennukseen ja valintaan -koulutuksessa olleita sosiaalityöntekijöitä. Useimmat valitsivat mielikuvissaan itselleen uuden kodin oman pihapiirinsä tai verkostonsa läheltä. Tärkeää oli tuttuus että kaverit tai tärkeät aikuiset säilyivät. Pesäpuun työskentelymalliin tutustumisen lisäksi koulutuksessa jaettiin kokemuksia sukulaisten asemasta lastensuojelun perhehoidossa ja pohdittiin sukulaissijoitusten etuja ja haittoja. Kahden päivän aikana nousi esille kysymys erityisesti siitä, miten sosiaalityöntekijän tiukka aikataulu mahdollistaa perhekohtaisen valmennuksen, jossa on viisi tapaamiskertaa. Toisaalta pohdittavaksi jäi se, kuinka tämän lyhyen valmennuksen aikana sukulaisperhe saataisiin avoimeen ja luottamukselliseen arviointiprosessiin omista kehittämisen tarpeista ja vahvuuksista, jotta oma kasvu uuteen rooliin olisi mahdollista? Sukulaissijaisvanhemmuus perhekohtainen työskentelymalli sijaisvanhemmaksi haluavien valmennukseen ja valintaan Sosiaalityöntekijä Auni Lehtoranta, Jyväskylän sijaishuoltoyksikkö. Työskentelymallin lähtökohtana on sukulaissuhteen näkeminen lapsen voimavarana. Tulipa sukulaisesta lapsen sijaisvanhempi tai ei, on hän aina tärkeä lapselle ja hänellä on iso rooli lapsen elämässä. Työskentelymallin tavoitteena on, että sukulaiset muiden sijaisvanhempien tavoin saavat valmennusta, tietoa sekä taloudellista ja muuta tukea sijaisvanhemmuuteensa. Valmennus korostaa myös sukulaisen oikeutta prosessoida ennakkoon sitä, mitä on olla sijaisvanhempi - mitä se muuttaisi elämässäni ja onko minulla halua ja kykyä suojella sekä hoitaa tätä lasta? Tällä tavoin sijoitetulle lapselle turvataan se, että hän pääsee valmentautuneeseen perheeseen, joka on jo käsitellyt lapsen mukanaan tuomia muutoksia perheen elämässä. Työskentelymalli korostaa valmennuksen läpinäkyvyyttä, perhekohtaisuutta, PRIDE:n valmiuksia sekä vuorovaikutusta tukevia välineitä. Se antaa sosiaalityöntekijälle kehikon, jota voidaan muunnella kunkin perheen kanssa. Työskentelymalliin kuuluu sosiaalityöntekijän käsikirjan lisäksi sukulaissijaisperheeksi haluavalle Sijaishuollon peruspilarit -kirja sekä perheelle tarkoitettuja kotitehtäviä. Sijaishuollon peruspilarit -kirjan 1 keskeiset teemat ovat tiimityö ja pysyvyys, menetysten kohtaaminen, kiintymyksen merkitys ja lapsen perhesuhteiden tukeminen. Kirja voi toimia perheelle tietolähteenä myös ennakkovalmennuksen jälkeen. 6

7 Työskentelymalli selkeyttää käytännön työtä Jyväskylän kaupungin sijaishuoltoyksikkö palvelee lähes kaikkia Keski- Suomen kuntia lapsen sijaishuoltoon liittyvissä asioissa. Täällä on käytetty Sukulaissijaisvanhemmuus työskentelymallia sukulaisten valmennukseen mallin olemassaolon ajan, eli vuodesta Sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijän, PRIDE-kouluttajan, Auni Lehtorannan kokemuksen mukaan työskentelymalli on hyvä apu ja tuki, kun sukulaisten valmiuksia sijaisvanhemmuuteen kartoitetaan. Työskentelymalli selkeyttää valmennusprosessia, tekee sen tietoisemmaksi sekä mahdollistaa myös pintaa syvemmän tarkastelun. Käytännössä on kuitenkin havaittu, että Sukulaissijaisvanhemmuus-työskentelymallia ei aina sellaisenaan voida viedä lävitse. Esimerkiksi niukat aikaresurssit sekä sukulaisperheen motivoimiseen liittyvät vaikeudet saattavat lyhentää valmennusta, jos huomataan perheellä olevan tarvittavat valmiudet. Työskentelymalli tuo kuitenkin työhön hyvää raamitusta ja avoimuutta. Sijaishuoltoyksikössä sukulaisperheiden valmennus toteutetaan työparityönä avohuollon sosiaalityöntekijän kanssa, joka tietää ja tuntee parhaiten sijoitettavan lapsen sekä hänen tarpeet. Tämä malli on koettu hyväksi ja toimivaksi eri osapuolten kannalta. Avohuollon sosiaalityöntekijä voi työstää sijoitukseen liittyviä asioita myös sijoitettavan lapsen kanssa, koska lapsi useimmiten tuntee hänet. Myös valmennuksen aikana sukulaisen valmiuksia voidaan peilata suoraan kyseisen lapsen tarpeisiin ja lapsen tilanne elää valmennuksessa mukana. Kiintymys lapseen on tärkeä arvo sinänsä ja se voi kompensoida muita kehittämistarpeita. Jos valmennus tapahtuisi työparina sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden kesken, olisi lapsen tarpeiden selvittäminen vaikeampaa ja se veisi enemmän aikaa. Sukulaissijaisvanhemmuus-työskentelymalli on aikuiskeskeinen, mutta siinä on tärkeää huomioida sijoitettavan lapsen lisäksi myös sukulaisperheen biologiset lapset. Auni Lehtorannan mukaan, suurin osa Keski-Suomen sukulaissijaisvanhemmista on ollut isoäitejä, joten biologisten lasten kanssa työskentelyyn ei Jyväskylässäkään ole muotoutunut selkeää mallia. Tärkeää hänen mukaansa on kuitenkin tavata lapset ja keskustella heidän kanssaan kotikäynnillä sekä opastaa vanhempia työstämään asiaa lastensa kanssa. Konkreettisia välineitä, jotka helpottavat perheen biologisten lasten kanssa sijaisvanhemmuudesta keskustelua ovat esimerkiksi Kun maasta sataa vettä -satukirja sekä Mitä on sijaissisaruus -työkirja (Pesäpuu ry). Keski-Suomessa sukulaissijaisvanhemmille räätälöity kokonaisuus Sijaishuoltoyksikössä on ollut käytäntönä se, että perhekohtaisen valmennuksen jälkeen sukulaissijaisvanhemmille järjestetään ryhmämuotoinen Sijaishuollon peruspilarit koulutus (Pesäpuu ry), jonka jälkeen sukulaisperheet ohjataan työnohjaukseen. Saadun kokemuksen ja palautteen mukaan tämä on ollut erittäin hyvä yhdistelmä. Sukulaissijaisvanhemmaksi tuleminen tapahtuu yleensä hyvin äkkiä ja yllättäen. Sukulaiset eivät voi varautua siihen samalla tavoin kuin yleensä sijaisvanhemmaksi tulemiseen, jolloin perhe on saattanut miettiä asiaa jo vuosia ennen ensimmäistä yhteydenottoaan sosiaalityöntekijään. Kun sukulaiset aloittavat valmennuksen, ovat he itsekin usein vielä huostaanoton aiheuttamassa kriisissä eivätkä pysty täysin käsittelemään sijaisvanhemmuutta ja kaikkea siihen liittyvää. Myös oman häpeän ja syyllisyyden käsittely on kuitenkin erittäin tärkeää ennen kuin sukulainen voi avoimesti kohdata uutta kotia tarvitsevan lapsen ja hänen tarpeensa. Perhekohtaista valmennusta voidaan räätälöidä sukulaisten mukaan ja edetä yksilölliseen tahtiin, mutta usein päätös sijaisvanhemmaksi alkamisesta pitää tehdä nopeasti eikä aikaa asioiden syvälliseen pohtimiseen välttämättä ole. Myöhemmin, kun lapsi on jo sijoitettu sukulaisperheeseen, asioiden kertaus ja ryhmän tuki voi tulla tarpeeseen. Jyväskylässä on huomattu, että perheet lähtevät helpommin työstämään asioita ja kotitehtäviä Sijaishuollon peruspilarit -koulutuksessa, kun näitä asioita on jo käsitelty aikaisemmin perhekohtaisessa valmennuksessa. Ryhmässä voidaankin syventää perhetapaamisissa käytyjä teoria-asioita ja tarkentaa käytännössä esimerkiksi toimeksiantosopimuksen kohtia. Lisäksi ryhmä mahdollistaa vertaistukea mm. muuttuneen perhetilanteen käsittelyyn, joka Auni Lehtorannan kokemuksen mukaan tarvitseekin paljon työstämistä. Ennen lapsen sijoitusta on sukulaisten vaikea miettiä, millaisia vaikutuksia heidän roolinsa muuttumisella on käytännön elämään. Lisäksi jos sijoitetun lapsen vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelmia, jakaa sukulaissijaisvanhempi saman ahdistavan huolen sijoitetun lapsen kanssa. Tämänkin käsittelyyn sukulaissijaisvanhemmat tarvitsevat tukea. Lisäksi Jyväskylässä on havaittu, että usein sukulaisperheen ollessa valmennuksessa, muut sukulaiset lupaavat auttaa perhettä sijoitetun lapsen hoidossa. Todellisuus kertoo kuitenkin toista usein lapsen sijoituksen jälkeen arjen helpottajia ei löydy. Auni Lehtoranta korostaakin, että sukulaissijaisperheet tarvitsevat sosiaalityöntekijän tiivistä tukea erityisesti sijoituksen alussa. Mitä minun asiat tähän kuuluvat? Sukulaissijaisvanhemmuus-työskentelymallissa tärkeällä sijalla on arviointi, jonka sosiaalityöntekijä ja perhe tekevät yhdessä. Auni Lehtorannan kokemuksen mukaan, sukulaisten on usein vaikea avoimesti arvioida omia vah- 7

8 vuuksia ja kehittämistarpeitaan. Tämä on entistä vaikeampaa silloin, jos lapsi on jo sijoitettu perheeseen. Tällöin voi sukulaisten olla vaikea ymmärtää sitä, että miksi oman menneisyyden ja asioiden käsittely on tärkeää. Toisaalta Jyväskylässä on kokemusta sukulaisista, jotka jo ensimmäisellä kartoitustapaamisella kyselevät paljon sijaisvanhemmuudesta ja asiaa mietittyään tulevat päätökseen, ettei heillä ole mahdollisuutta ottaa sukulaislasta luokseen asumaan. Yhteinen arviointi perustuu PRIDE:n viiteen valmiuteen: 1. Suojella ja hoivata lasta, 2. Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset viiveensä, 3. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen, 4. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan, 5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa. Näiden avaaminen sukulaisille konkreettisten esimerkkien ja lapsen kautta on erittäin tärkeää. Sukulaissijaisvanhemmuusvalmennus on huomattavasti lyhyempi kuin PRIDE-valmennus, mikä on Auni Lehtorannan mukaan haaste sekä sukulaisperheelle että myös sosiaalityöntekijälle molemmat joutuvat tekemään päätöksensä hyvin lyhyessä ajassa. Molemminpuolinen luottamus onkin tärkeää ja tätä edesauttaa se, että asioista puhutaan avoimesti ja rehellisesti sekä ennen kaikkea muistetaan vastuu suhteessa lapseen. Keskusteluun perustuva valmennustapa saattaa sukulaisille tuntua vieraalta ja tämän takia kotitehtävät ja erilaiset vuorovaikutukselliset välineet puheen tueksi ovat Auni Lehtorannan kokemuksen mukaan tärkeitä. Lisäksi konkreettisia apukeinoja työskentelymalliin olisi esimerkiksi kirjalliset esitteet sukulaisille, jotta he voisivat hieman perehtyä valmennukseen ennen varsinaista valmennusta. Valmennuksen jälkeen Jyväskylässä järjestetään aina sukulaisperheen kanssa henkilökohtainen loppukeskustelu, jossa käydään läpi ainakin puheen tasolla perheen vahvuudet ja mahdolliset kehittämistarpeet. Joskus perheelle annetaan myös kirjallinen arviointi valmennuksesta. Auni Lehtoranta tuo esille sen, että valmennuksessa on tärkeää selvittää ovatko molemmat puolisot sitoutuneita sijaisvanhemmaksi. Hän näkee haasteena sen, että haluaako myös puoliso, jonka sukulainen sijoitettava lapsi ei ole, sitoutua lapseen ja sukuun sijaisvanhemmuuden vaatimalla tavalla. Haasteellisena Auni Lehtoranta kokee sukulaissijoituksen myös niissä tilanteissa, joissa vanhemmat vastustavat huostaanottoa. Tällöin on tarkasti mietittävä, onko sukulaisilla resursseja toimia sijaisperheenä. Kaiken aikaa on kuitenkin hyvä pitää mielessä mm. Sijaishuollon peruspilarit -ryhmissä esille tullut asia, että lapsen kokema erilaisuus on pienempää, kun lapsi on suvussa eikä vieraassa perheessä. Kysymyksiä ja toiveita tulevaisuuteen? Sukulaissijaisvanhempien ikä on asia, joka puhututtaa Keski-Suomessa jatkuvasti. Täällä onkin mietitty, että voisiko tähän vetää jotain valtakunnallista linjausta, esimerkiksi milloin isoäiti tai isä on liian iäkäs hoitamaan lapsenlastaan? Auni Lehtoranta heittää myös haasteen valtakunnallisen sukulaissijaisvanhemmuus-seminaarin järjestämisestä otetaanko tämä vastaan? Hyvien kokemusten vaihtoa myös sukulaissijaisvanhemmuuteen liittyvissä asioissa eri puolilla olevien sosiaalityöntekijöiden kesken tarvitaan. Esimerkiksi Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikössä on hyväksi tukimuodoksi koettu sukulaissijaisvanhempien vertaisryhmät. Lisäksi mentorointi voisi olla hyvä tukimuoto myös sukulaissijaisvanhemmille. Siitä on saatu hyviä kokemuksia sijaisvanhempien keskuudessa, jossa kokeneempi opastaa kokemattomampaa. Sosiaalityöntekijöiden asenteet vaikuttavat paljon siihen, kuinka todellinen vaihtoehto sukulaiset ovat mahdolliseksi sijaisperheeksi. Auni Lehtorannan mukaan asenneilmasto Keski-Suomessa on hyvin neutraali. Ajatellaan, että sukulaisten mahdollisuus toimia sijaisperheenä on lapsella yksi mahdollisuus saada uusi koti. Tämä on mahdollisuus, joka on aina hyvä selvittää. Onko näin muualla Suomessa? 1 Sijaishuollon peruspilarit -koulutus sisältää PRIDE-valmennuksen keskeiset teemat ja se kehitettiin alun perin niille sijais- ja adoptiovanhemmille, jotka toimivat jo sijaisvanhempia eivätkä siitä syystä voineet osallistua PRIDE-valmennukseen. Koulutus soveltuu myös muille sijaishuollon ammattilaisille. Sijaishuollon peruspilarit-kirjaa ollaan päivittämässä Pesäpuussa uusi päivitetty versio on valmis vuoden 2009 alkupuolella. Seuraava Sukulaissijaisvanhemmuus perhekohtainen työskentelymalli sijaisvanhemmaksi haluavien valmennukseen ja valintaan -koulutus järjestetään PRIDE-kouluttajille (ks. 8

9 Teksti Eija Husu, Tarja Ikonen ja Merja Kerola Kuva Piritta Schulz Pesäpuun Ammattina isä ja äiti projektityön tuloksia Sijaisvanhemmat tarvitsevat tukea arkeen Me opiskelijat Eija Husu, Tarja Ikonen ja Merja Kerola Jyväskylän yliopistosta olemme sosiaalityön projektiopintojemme kautta päässeet osallistumaan Pesäpuun kehittämistyöhön, Ikkuna omaan elämään nuoret lastensuojelun sijaishuollossa. Projektissamme laadimme sijaisvanhemmille Ammattina isä ja äiti -kyselyn, jonka avulla selvitimme sijaisvanhempien kokemia hyviä ja toimivia sekä vähemmän toimivia toimintatapoja nuorten kanssa työskennellessä. Lisäksi halusimme kartoittaa sijaisvanhempien kehittämistoiveita nuorten kanssa työskentelyyn. Kyselyt postitettiin yhteistyössä Keski-Suomen Sijaisvanhemmat yhdistyksen kanssa sen jäsenille. Vastaajien kesken arvoimme nuorille suunnatut Tunne Tyypit kortit. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Sijaisvanhemmat korostavat arjen tärkeyttä puhuessaan tehtävästään sijaisvanhempana. He kokevat toimintansa olevan kasvatuksellisesti tavoitteellista ja tärkeimpinä kasvatuksellisina tavoitteina nähdään nuorten itsenäiseksi ja yhteiskuntakelpoiseksi kasvattaminen sekä koulunkäynnistä huolehtimisen ja tulevan ammatin arvostamisen opettamisen. Tavoitteiden voi todeta olevan hyvin samankaltaisia kuin kenellä tahansa vanhemmalla. Lähes kaikki kyselyymme vastanneiden sijaisvanhempien toimintatavat ja kehittämistoiveet kumpuavat arjesta, jota he elävät yhdessä sijoitettujen nuorten kanssa. Nuorten kanssa parhaimpana toimintatapana nähdään tavalliset keskusteluhetket, joita toteutetaan yhdessä tehtävien arkiaskareiden lomassa. Lisäksi yhdessä pelaamisen merkitystä tähdennetään. Tämän nähdään motivoivan myös nuoria käsittelemään omaan elämäänsä liittyviä asioita. Varsinaisia ammattimaisia menetelmiä kuten kortteja tai theraplayta käyttävät vain harvat sijaisvanhemmat. He kyllä kaipaavat menetelmiä lisää, mutta niitä kehittäessä olisi huomioitava arjen mukanaan tuomat tilanteet ja haasteet entistä paremmin. Sijaisvanhemmat kaipaavat myös koulutusta lisää. Pääosin saatuun koulutukseen ollaan tyytyväisiä, mutta lähes kolmasosa kuitenkin kokee saamansa koulutuksen puutteelliseksi, koska se ei vastaa arjen todellisuutta. Useat sijaisvanhemmat kokevat, että arki on opettanut varsinaisia koulutuksia enemmän. He toivovatkin, että koulutuksissa huomioitaisiin paremmin toiminnallisuus ja aidot arjen kohtaamiset nuorten kanssa. Myös tukea ja yhteistyötä muiden sijaisvanhempien kanssa toivotaan lisää. Etenkin korostuu vertaistuen tärkeys ja kokemusten vastavuoroinen jakaminen samassa elämäntilanteessa olevien sijaisvanhempien kanssa. Koska joissakin perheissä sijoituksen alkuvaihe on koettu erityisen haasteelliseksi, voisi tuen tarpeen lisääminen juuri sijoituksen alussa olla todella hyödyllistä. Tuen laatua ja määrää suunniteltaessa olisi tärkeää kiinnittää huomiota lapsen/nuoren ikään sijoitushetkellä. Jokaisen sijoitetun kohdalla henkilökohtaisen tuen tarvetta tulisikin arvioida tapauskohtaisesti muun muassa sijoitetun tausta huomioiden. Huomionarvoista on, etteivät sijaisvanhemmat mainitse tässä kyselyssä mitään sosiaalityöntekijöiltä saamastaan tuesta. Tämän voi ajatella johtuvan esimerkiksi siitä, ettemme ole osanneet tätä kysyä tai ettei tällaista tukea ole saatavilla tarpeeksi. Sijaisvanhemmuus näyttää herättävän vanhemmissa monenlaisia tunteita. Myönteisistä tunteista kerrotaan kielteisiä enemmän, joka kertoo sijaisvanhemmuuden tuomasta onnellisuudesta ja iloisesta elämänsisällöstä. Toisaalta tämä voi osittain johtua siitä, että myönteisiä tunteita on kielteisiä tunteita helpompi ilmaista. Perhehoitoliiton (2008) mukaan uusia sijaisperheitä tarvitaan jatkuvasti lisää sijoitusten määrän kasvaessa sekä nyt toimivien perhehoitajien jäädessä tehtävästään eläkkeelle. Tällä hetkellä toimivien sijaisvanhempien keski-ikä lähenee 50 vuotta, mikä selvisi myös meidän kyselystämme. Uskomme, että kehittämällä toimintaa enemmän sijaisvanhempien omia tarpeita vastaavaksi, sijaisvanhemmat jaksaisivat paremmin tehtävässään ja näin myös uusia sijaisvanhempia saataisiin motivoitua mukaan toimintaan. Lähteet: Perhehoitoliitto ry (2008) Miksi sijaisvanhempia tarvitaan? Viitattu miksi.html 9

10 Teksti Sisko Hakkarainen, perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä, UEP Konsulttiapuna Tiina Mustonen, perhehoitaja, PRIDE-kouluttaja, UEP, Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto ry PRIDE-valmennus kehitysvammatyön näkökulmasta Kehitysvammaisten pitkäaikainen perhehoito on lähtenyt liikkeelle aikuisasiakkaiden hoidosta. Sen sijaan lyhytaikaisessa (vrt. lastensuojelun tukiperhehoito) enemmistö asiakkaista on lapsia ja nuoria koululaisia. Enenevässä määrin myös kehitysvammaiset lapset tulevat palveluihin lastensuojelun kautta ja monelle lastensuojelun asiakkaalle tulee kehitysvammadiagnoosi viiveellä, jolloin PRIDE-valmennukseen liitetty kehitysvammaosio on varmaan enemmän kuin tarpeen esim. lastensuojelun sijaisvanhemman täydennyskoulutusosiona. Koska asiakaskunnassamme on myös yli 18-vuotiaita, eroavat perhehoitajan valmiudet lastensuojelun perhehoitajien valmiuksista, esimerkkinä Uudenmaan Erityispalvelut -kuntayhtymä, jossa pitkäaikaisessa perhehoidossa on n. 60 asiakasta, ikähaitari on 1 81 v. Olen itse ollut mukana työstämässä PRIDE-valmennukseen erillisenä liitettävää osiota kehitysvammaisuuden erityskysymyksistä tiiviissä yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa. Valmennuksena en ole vienyt läpi puhtaasti lastensuojelun PRIDEa, vaan ainoastaan kehitysvammaisten perhehoitajiksi aikoville suunnattua valmennusta. Aiempi lastensuojelutyöntekijän tausta on auttanut pitämään lastensuojelullisen näkökulman mukana kaiken aikaa. Valmennuksessa käydään läpi mm. seuraavia asioita: lapsen oikeus perheeseen perheen oikeus valmennukseen lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen lapsen tarve kiintymykseen lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä lapsen oikeus perhesuhteisiin lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin tietoa ja kokemuksia perhehoidosta ja adoptiosta muutokseen valmistautuminen perhehoitajan asema. Omissa PRIDE -valmennusryhmissämme kehitysvammaisuus on kulkenut mukana jokaisessa tapaamiskerrassa, ei ainoastaan ylimääräisenä tapaamiskertana. Kotitehtävissä, toiminnallisissa harjoituksissa ja ryhmätyöskentelyssä on mietitty asioita kehitysvammaisen asiakkaan, lapsen tai aikuisen perhehoidon näkökulmasta. Haastava käyttäytyminen on kehitysvammaisella henkilöllä erilaista kuin lastensuojelun asiakkaalla, lisäksi tulevat kehitysvammaisuuteen liittyvät kuntoutukselliset asiat, sekä mm. vaihtoehtoisen kommunikaation merkitys esille ja tutuiksi. Sekä lastensuojelun että kehitysvammahuollon perhehoitajana toimiva PRIDE-kouluttaja Tiina Mustonen on kommentoinut kehitysvammaisten sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille suunnattua PRIDE-valmennusta seuraavasti: Se, joka tietää suuntautuvansa kehitysvammaisten perhehoitoon, hyötyy varmasti kehitysvammahuollon PRIDE-valmennuksesta, jossa kaikki esimerkkitapaukset ja toiminnalliset harjoitukset koskettavat kehitysvammaisten ihmisten kokemusmaailmaa. Materiaali on hyvä tietopaketti kehitysvammaisuudesta (mm. Elämänkaari, yhteistyöverkostot, HOJKS -suunnitelmat, EHO-päätökset), asioista, joita lastensuojelun puolella ei käsitellä, mutta jotka ovat erittäin tärkeitä tietää ja oivaltaa, kun hoitaa kehitysvammaista asiakasta. Jokaisessa valmiudessa on pohjalla kehitysvammaisen henkilön elämänkaari, esimerkiksi sitoutuminen, joka usein jatkuu pidempään kuin lastensuojelun puolella. Materiaalissa on paljon sellaista, josta myös lastensuojelun sijaisvanhempi hyötyisi, koska tänä päivänä sijoitukseen tulevat ovat usein moniongelmaisia (koulutuksessa olleen kommentti!). Kehitysvammaisten perhehoitoon liittyy usein vääriä pelkoja ja ennakkoluuloja, koulutus madaltaa kynnystä suuntautua kehitysvammaisten perhehoitajaksi. Mietittäväksi haluan jättää kysymyksen: Miten ihmeessä saisimme kehitysvammaisen perhesijoituksessa olevan lapsen tasa-arvoiseksi lastensuojelun kautta sijoitetun lapsen kanssa? 10

11 Teksti Paula Männikkö Kuva Kirsti Pusa Pesäpuun Kannanotto perhehoidon kehittämiseksi Perhehoidon suunnitelmallisuus tarua vai totta PRIDE-ohjelman yksi keskeisistä periaatteista on lapsen ensisijainen oikeus kuulua perheeseen ja elää perheessä. On ilolla todettavakin, että perhehoitoon panostaminen on nostettu monissa kunnissa sijaishuollon kehittämisen ykkösasiaksi. Perhehoitoliiton rekrytointikampanja yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa on tuottamassa perhehoidolle näkyvyyttä ja herättämässä toivottavasti lisääntyvää kiinnostusta sijaisvanhemmuutta kohtaan. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että kampanja on myös lähtölaukaus suunnitelmalliselle rekrytoinnille tulevaisuudessa. Tarvitaan vaihtoehtoja, että jokaiselle lapselle voitaisiin löytää juuri hänelle oikea, sopiva sijaisperhe. Ennakkovalmennus on tärkeää Rekrytointikampanjan yhteydessä on painotettu vahvasti ennakkovalmennuksen tärkeyttä ja monet kampanjassa mukana olevat toimijat käyttävätkin Pesäpuun ylläpitämää PRIDE-valmennusta. Ennakkovalmennuksen merkitystä sijaisvanhemmuutta harkitseville ei voi liikaa painottaa. Toivottavaa on, että PRIDE-projektin aikainen iskulause mahdollisuudesta sovittaa sijaisvanhemmuuden takkia toteutuisi. Rimaa tulla valmennukseen ei saisi asettaa liian korkealle, vaan sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneet voisivat oikeasti tulla yhdessä kouluttajien kanssa pohtimaan omia valmiuksiaan ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Valmennuksen tehtävä on antaa riittävästi tietoa ja välineitä arvioinnille. Onko minusta ja haluanko minä sijaisvanhemmaksi? Silloin kun osallistuja saa tilaa tälle pohdinnalle, tuloskin on paras mahdollinen. Mitä paremmin oma prosessi käynnistyy, sitä luottavaisempi voi lopputuloksen osalta olla. Sijaisvanhemmuus on yhteistyökumppanuutta sosiaalityöntekijöiden kanssa ja sen tulisi näkyä jo valmennuksessa. Sosiaalityöntekijöiden yksisuuntainen arviointi on mennyttä aikaa. Riittääkö valmennus? Puhuttaessa perhehoidon suunnitelmallisuudesta yksin valmennus ei riitä. On kysyttävä, mitä tapahtuu ennen valmennusta ja mitä tapahtuu sen jälkeen. Tarvitaan yhteistä keskustelua perhehoidon päämääristä ja tavoitteista. Onko työyhteisö, tiimi samaa mieltä siitä, mihin ja millaisilla keinoilla tavoitteisiin pyritään ja mitä tarvitaan, että ne saavutetaan? Oli työryhmän koko sitten kaksi tai kaksikymmentä, on yhtä tärkeää löytää työlle yhteinen arvopohja ja suunta. Ei kuitenkaan riitä, että työntekijät ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään ja tavoitteisiin, vaan myös päättäjien tulisi siihen sitoutua, jotta yhteinen työ huostaan otettujen lasten parhaaksi voi toteutua. Lastensuojelunlain 12 edellyttää muun muassa, että kunnassa kootaan tiedot lastensuojelun tarpeesta ja tehdään suunnitelma lastensuojeluun varattavista voimavaroista. Jos sijaishuollossa panostetaan erityisesti perhehoidon kehittämiseen, mitä se edellyttää? Millaiset resurssit siihen varataan? Millaisia valmiuksia työntekijöillä tulee olla ja mitä edellytetään sijaisvanhemmilta? Miten sijaisvanhemmat valmennetaan? Mitkä ovat arvioinnin välineet? Miten löytyy oikea sijaisperhe sitä tarvitsevalle lapselle? Miten varmistetaan, että sijaisvanhemmiksi ryhtyneet jaksavat tehtävässään ja saavat tukea ja lisätaitoja heille sijoitettujen lasten auttamiseen? Nämä ovat kysymyksiä, 11

12 joihin tulisi yhteisesti löytää vastaukset suunnitelmallisen perhehoidon toteutumiseksi. Sijaisvanhemmat perhehoidon voimavara Erityisesti haluan tässä yhteydessä kiinnittää huomiota sijaisvanhempien merkitykseen. Yhtä tärkeää kuin ennakkovalmennus on sijaisvanhempien tukeminen täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, henkilökohtaisen tuen ja myös kunnollisten korvausten avulla. Sijaisvanhemmat ovat perhehoidon keskiössä, yksi sen merkittävimmistä voimavaroista. He ovat arjen vanhempia, jotka päivittäin kohtaavat heille sijoitetun lapsen epävarmuuden ja ahdistuksen. Toki on ilon päiviä, jotka antavat voimaa. Lapsen kannalta kuitenkin on tärkeintä, että sijaisvanhemmat jaksavat hänen kanssaan ne vaikeat päivät, jaksavat kannatella häntä eteenpäin. Pirjo Tuovila lainaa Perhehoitoliiton juhlajulkaisuun kirjoittamassaan artikkelissa Gustav Schulmania, että voidakseen ottaa pirstaleisen elämänsä haltuun, lapsi tarvitsee avukseen toisen ihmisen, joka on kyllin hyvä siksi, että suostuu olemaan paha, kestää vihan hajoamatta ja pyrkii olemaan avuksi. Onnistuneen hoidon lopputuloksena lapsi muistaa ja hänen elämänsä on vähemmän pirstaleista hänestä on tullut lapsi, jolla on menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus.. Artikkelissa puhutaan terapeutista, mutta samaa voimaa kysytään sijaisvanhemmalta yhteisessä arjessa sijoitetun lapsen kanssa. Rahan voima sijoitetun lapsen hyväksi Puhuttaessa perhehoidon hyödyistä tuodaan valitettavan usein ensimmäiseksi esiin sen taloudellisuus, säästyvät rahat. Toki säästöt kuntataloudessa ovat tärkeitä, mutta tässä tapauksessa säästö voi olla hyvin näennäistä. Voidaan kysyä, mitä seuraa, kun perhehoitoon ei panosteta riittävästi resursseja ja rahaa. Työntekijöitä ei ole riittävästi, lasten tarvitsemat erityispalvelut eivät toteudu, sijaisvanhemmat eivät saa tukea ja väsyvät, sijoituksia puretaan ja lapsen kiertolaiselämä jatkuu, (ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi). Ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi perhehoidon perusteeksi tulee nostaa jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus turvalliseen lapsuuteen ja luotettaviin aikuisiin. Pohdittavaksi kuntiin jää, mitä tarkoittaa yksittäisen perhehoitoon sijoitetun lapsen etu ja mitä hänelle merkitsee suhde turvalliseen sijaisvanhempaan tarvittaessa koko loppuelämän ajan. Erään sijaisäidin kertomus siitä, miten kuusivuotias lapsi ensimmäisenä päivänä sijaisperheeseen tultuaan kysyi, kuka tulee yövuoroon ja missä on toimisto, kertoo siitä, mihin jo pieni huostaan otettu lapsi on joutunut sopeutumaan. Itse uskon, että sijaisperhe, riittävän vahvasti tuettuna, on useimpien lasten ja nuorten kohdalla paras vaihtoehto. Miksi se ei meillä Suomessa onnistuisi, kun esimerkiksi Norjassa näyttää onnistuvan. ¹ PirjoTuovila, Menetykset ja lapsen kehitys (2008). Kirjassa Menetyksistä mahdollisuuksiin, perhehoitoa lasten ja vanhemmuuden tueksi, Ketola Jari (toim.), PS-kustannus, Jyväskylä. Sukulaissijaisvanhemmuus perhekohtainen työskentelymalli sijaisvanhemmaksi haluavien valmennukseen ja valintaan PRIDE-valmennuksen kouluttajakoulutuksen käyneille sosiaalityöntekijöille Helsingissä Koulutuksen tavoitteena on perehtyä työskentelymalliin ja antaa valmiuksia sen käyttöön käytännön työssä sekä antaa tietoa sukulaissijaisvanhemmuuden erityspiirteistä ja haasteista. Koulutus pohjautuu sosiaalityöntekijän käsikirjaan Sukulaissijaisvanhemmuus perhekohtainen työskentelymalli. Koulutus on vuorovaikutuksellista ja sisältää käytännön harjoituksia. Koulutukseen otetaan max. 24 osallistujaa. Hinta: 100 euroa (alv 0 % 4 ). Lisätietoja: Paula Männikkö, kehittämispäällikkö puh. (09) tai , Kuva Kirsti Pusa 12

13 Teksti Paula Männikkö Pesäpuun PRIDE Norjassa Yleistä Norjan lastensuojelusta Norjassa valtio on panostanut vahvasti lastensuojeluun ja erityisesti perhehoitoon. Vuoden 2004 alusta päävastuu lastensuojelusta siirtyi valtiolle. Tavoitteena oli mm. turvata lastensuojelun ammatillinen ja taloudellinen ohjaus, kehittää kuntien yhteistyötä ja turvata laadukas palvelu kaikille tukea tarvitseville lapsille ja nuorille asuinpaikasta riippumatta. Vahvan perhehoidon puolesta puhuvat myös seuraavat tilastotiedot vuodelta 2006 (vertailukohteena Suomen tilanne 2006): n lasta (Suomessa lasta) on ollut lastensuojelun tukitoimien piirissä, joista Norjassa (4.7 milj. as.) avohuollossa 7250 lasta oli sijaishuollossa 85 % perhehoidossa 13 % laitoksessa 2 % muualla Suomessa (5.3 milj. as.) lasta avohuollossa lasta sijaishuollossa 36 % perhehoidossa 47 % laitoksessa 17 % muualla Norjalaiset ostivat PRIDE-ohjelman vuonna Lisenssin omistaa Norjan valtio viiden alueellisen Lasten, nuorten ja perheiden palvelutoimiston (Bufetat) kautta, vrt. maakuntataso Suomessa. Pääkonttori (Budfir) on Oslossa ja se hallinnoi PRIDEa. Se vastaa 2 4 PRIDE-kouluttajakoulutuksen vuosittaisesta järjestämisestä, senioripride-kouluttajien rekrytoinnista, koulutuksesta, ohjauksesta ja palkkion maksamisesta heille. Budfir myös päivittää ja kehittää PRIDEvalmennusta sekä kääntää ja soveltaa PRIDE-täydennyskoulutusosioita Norjan olosuhteisiin. Norjassa PRIDEa käytetään ainoastaan sijaisvanhempien valmennuksessa, ei adoptiovanhempien kuten Suomessa. Perhehoidon palvelut on organisoitu 26 alueelliselle perhehoitotoimistolle. Ne vastaavat sijaisvanhempien rekrytoinnista, valmennuksesta ja tuesta. Jokainen perhehoitotoimisto järjestää 2 3 PRIDE-valmennuskurssia vuosittain. Täydennyskoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. PRIDE-valmennus Vuoden 2007 loppuun mennessä Norjassa oli 350 kouluttajaa, (Suomessa 258). SenioriPRIDE-kouluttajat ovat pitäneet vuosittain 2 4 kouluttajakoulutusta. Vuosina yhteensä 1600 sijaisvanhemmuutta harkitsevaa kävi PRIDE-valmennuskurssin. Heistä 80 % totesi, että PRIDE-valmennnus vaikutti ratkaisevasti heidän päätökseensä ryhtyä sijaisvanhemmiksi. PRIDE-täydennyskoulutus PRIDE-valmennuksen lisäksi norjalaiset ovat ostaneet viisi PRIDE-ohjelmaan kuuluvaa täydennyskoulutusosiota. Ne ovat: Lasten hoidollisiin ja kehityksellisiin tarpeisiin vastaaminen Kuri ja rajat (käännetty myös suomen kielelle) Seksuaalisen hyväksikäytön merkit ja oireet Lapsen perhesuhteiden tukeminen (käännetty myös suomen kielelle) Lasten yksilöllisen ja kulttuurisen identiteetin tukeminen (käännetty suomen kielelle, ei vielä julkaistu). PRIDEn kehittäminen Vuonna 2005 PRIDE-valmennuksen materiaali uudistettiin ja seuraavana vuonna tuotettiin uusi video, Viisi valmiutta, yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Tässä oli myös Suomi mukana. Vuonna 2007 PRIDE-valmennnus arvioitiin ja tulokset hyödynnetään vuonna Tänä vuonna Norjassa kehitetään myös sukulaissijaisvanhempien valmennusmalli. Pohjoismaista Norja on Suomen ohella eniten kehittänyt PRIDEohjelmaa. Osa otämän artikkelin tiedoista on antanut Budfirissa vanhempana neuvonantajana työskentelevä Tone Nordby¹. PRIDE-ohjelman hallinnointi Ensimmäinen kansainvälinen PRIDE-konferenssi pidettiin Wahingtonuissa vuoden 2008 helmikuussa. Kuvassa vas. Del Hagert USA:sta ja pohjoismaiden edustajat. 13

14 Teksti Anja Björkman Mitä PRIDE on minulle antanut sijais/adoptiovanhempana, seniorkouluttajana, ihmisenä? Voin aivan rehellisesti sanoa, että ilman PRIDEa olisin huonompi äiti, ymmärtämättömämpi ihminen ja huonompi kouluttaja. Tästä voidaankin päätellä, että PRIDE on ollut erittäin merkittävä käännekohta elämässäni. Anja Björkman PRIDE tuli elämääni vuonna 1995 tilanteessa, jossa tuskailin erityisen paljon hyvän vanhemmuuden löytämiseksi. Oli hakenut vanhemmuuteen tukea eri puolilta enkä oikein kokenut tulleeni kuulluksi enkä kokenut saavani vastakaikua. Sosiaalityöntekijämme kuuli ja tiesi tuskailuni sekä kasvatushaasteemme. Hän kertoi ohjelmasta, jonka Pelastakaa Lapset on hankkimassa yhdessä Perhehoitoliiton kanssa ja kertoi, että ohjelman arviointiin tarvitaan kokeneita sijais- tai adoptiovanhempia ja kysyi, olisinko halukas tulemaan mukaan. Samalla hän totesi, että voisin saada apua myös itselleni ohjelman sisällöstä. Olen aina valmis kaikkeen uuteen ja olen ennen kaikkea halukas oppimaan uusia lähestymistapoja. En siis miettinyt hetkeäkään, kun lupauduin mukaan. Muistan aina ensimmäisen tutustumiskoulutuksen. Alkuun se eteni minusta liian hitaasti. Puhuivat prosessista ja itse olin kärsimätön saamaan suoria neuvoja. En varmaankaan ollut tässä mielessä ihanneoppilas. Mutta muutaman elämyksellisen harjoituksen jälkeen eteeni aukesi kokonainen uusi ymmärryksen maailma. Sain aivan erilaisen tuntuman lapsen maailmaan kuin olin ymmärtänyt saada koko sen astisen adoptiovanhemmuuteni aikana. Opin entistä paremmin ymmärtämään käyttäytymisen taustalla olevia asioita ja niiden mukanaan tuomia syy- ja seuraussuhteita. Käsitin että kiukuttelun takana on useimmiten joku muu tunne, joka minun olisi vanhempana löydettävä pystyäkseni auttamaan lastani eteenpäin. Käsitin, miten suru ja menetykset toimivat lapsen maailmassa ja miten vaikeaselkoisesti lapsi voi tuoda suruaan esiin. Käsitin, mitä tarkoittaa ohjaava kasvatus rajojen asettamisessa ja kurinpidossa. Opin tutkimaan omaa lapsuuttani uudessa valossa ja sen kautta opittujen kasvatusmallien tehokkuutta tai tehottomuutta. Olin aina ymmärtänyt biologisen yhteyden merkityksen, mutta nyt ymmärsin, mitä se tarkoittaa itsearvostuksen ja tunne-elämän kehittymisen kannalta. Sain myös kokemuksen siitä, miten lapsi kokee ja elää muutoksesta toiseen kulkemisen omasta perheestä toiseen perheeseen siirtymisen. Käsitin sen, millaista lapsen on tunne- ja tietotasolla käsitellä asioita ja kauhuja, joita vain harvat aikuisetkaan ovat kokeneet. Koin konkreettisesti sen, miten erilaiset kokemukset ja kiintymyksen osoitukset voivat ohjata lasta hyvään kierteeseen tai huonoon kierteeseen ja mitä minä voin tehdä auttaakseni lasta pääsemään onnistumisen kierteeseen. Ennen kaikkea ymmärsin, mitä on koota sirpaloituneesta lapsesta mahdollisimman ehjä ihminen ja minkälaista monien tahojen yhteistyötä se tarvitsee. Muistan vieläkin, kun tulin tältä tutustumiskoulutuksesta kotiin ja sanoin miehelleni, että nyt opin olemaan äiti. Sen jälkeen katsoin koko maailmaa uusin silmin. Myöhemmin, vedettyäni useita sijais- ja adoptioperheiksi aikoville tarkoitettuja valmennuskursseja, minulla oli ilo toimia seniorikouluttajana (=kouluttajien kouluttaja). Toimiminen seniorikouluttajana PRIDEn alueella on ollut työelämäni mielenkiintoisimpia ja antoisimpia pestejä. Olen saanut opastaa ihmisiä löytämään PRIDEn kokonaisuuden ja ajatteluta- 14

15 van sekä olen saanut olla osallisena heidän oivaltamisissaan. Tämä kaikki on tarjonnut huikeita yhteistyön hetkiä vanhemmuuden ja ammatillisen yhteistyön saralla. Olen myös saanut kohdata satamäärin mitä mielenkiintoisimpia sijais- ja adoptiovanhempia sekä sosiaalityöntekijöitä ja käydä hetken aikaa heidän kanssaan tätä yhteistä matkaa. Näissä kohtaamisissa riemukkainta on ollut nähdä se yhteistyö, mikä syntyy näiden kahden lapsen parasta tekevän tahon kesken. Lapsen edun toteutuminen tämän kautta on ollut suuri ilo. Sain PRIDEsta myös uuden työkalun omaan työhöni, jonka yksi osaalue on kouluttaminen. Opin käyttämään PRIDEsta opittuja menetelmiä myös muunlaisissa koulutuksissa ja kouluttajana minusta tuli osallistujia arvostavampi ja heidän omaa tietoaan kunnioittavampi. Aikuiskoulutuksen menetelmien moninaisuus innosti minut käyttämään uuden tyyppisiä koulutusmenetelmiä. Sain itseluottamusta, heitin tukikeppini eli kalvot nurkkaan ja antauduin ihmisenä kuljettamaan oppilaita. Olin enemmän kanssakulkija kuin estradipuhuja. Opin hyväksymään sen, että minulla ei tarvitse olla oikeita vastauksia, vaan oikeat vastaukset nousevat useimmiten osallistujien kokemusmaailmasta. Uskalsin antaa auktoriteettini oppilaitten käsiin ja vasta sitä kautta itse asiassa sain uudentyyppistä auktoriteettia. Valtani ei perustunut asemaani olla kouluttajana muiden yläpuolella, vaan osallistujat antoivat minulle vallan, mikä vasta toi sen oikeantyyppisen auktoriteetin. Ennen kaikkea olen saanut lukemattoman määrän uusia ystäviä sekä sosiaalityöntekijöistä että sijais- ja adoptiovanhemmista ja joskus myös heidän puolisoistaan. Nämä yhteydet ovat olleet erityisen tärkeitä murrosiän kriiseissä. Ilmana PRIDEa näitäkään vertaisryhmiä ei olisi syntynyt. Mitäkö siis PRIDE on minulle antanut. Uskaltaisinkohan sanoa jopa niin vahvasti, että elämän. Ja tällä tarkoitan uskallusta elää ne vaiheet, mitkä elettävä on ja uskallusta tarttua asioihin silloin, kun on tarttumisen aika. Mutta myös uskallusta katsella omaa vanhemmuutta uudella ja kriittiselläkin tavalla, uskallusta luopua siitä mikä ei toimi, mutta myös uskallusta säilyttää ne asiat, mitkä ovat minulle tärkeitä. Luulenpa, että ilman PRIDEa, sen oppeja ja sen mukanaan tuomia verkostoja, olisin ollut liian eksyksissä tässä vaativassa vanhemmuudessa. PRIDE-valmennuksen kouluttajakoulutus sosiaalityöntekijöille ja sijais- ja adoptiovanhemmille ja , Tampere, Varalan Urheiluopisto (+ kolme työnohjauspäivää keväällä 2009) Kuva Kirsti Pusa PRIDE-kouluttajan pätevyyden saaminen edellyttää lisäksi valmennuskurssin pitämisen sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitseville. Osallistuminen ainoastaan lähiopetusjaksoihin on mahdollista. PRIDE-kouluttajakoulutukseen valittavilta edellytetään kokemusta lastensuojelun sosiaalityöstä tai sijais- tai adoptiovanhemmuudesta. Osallistumismaksu on 1380 euroa (alv 0 % 4 ) sisältäen koulutuksen ja materiaalin (mm. PRIDE-kouluttajan opas, PRIDE-kirja ja 3 DVD:tä). Hakuaika päättyy Hakulomakkeet tai puh. (014) , Lisätietoja: Paula Männikkö, puh. (09) , , HUOM! PRIDE-kouluttajakoulutus on tarkoitettu myös kehitysvammaisten perhehoitajille ja sosiaalityöntekijöille. Perhehoitoliitto ry järjestää yhden päivän kestävän täydennyskoulutuksen kehitys-vammaisuutta koskevasta osuudesta ja siihen voivat osallistua myös aiemmin kouluttajakoulutuksen käyneet perhehoitajat ja sosiaalityöntekijät. Lisätietoja: Maria Kuukkanen, puh. (014) ,

16 Teksti Pirjo Vähämaa PRIDE-matkalla Oma yhteinen historiani perhehoidon kanssa alkaa vuodesta 1990 siitä lähtien sijaisperhetoiminta on vienyt aikaani ja sydäntäni vuosi vuodelta enemmän. Aluksi perhehoito nappasi vain pikkusormeni sivutoimiseen sijaisperheiden kouluttamiseen ja erilaisiin kehittämisryhmiin, mutta sitten se vei koko käden sillä seurauksella, että viimeiset kymmenen vuotta olen kouluttanut ja valmentanut sijaisperheitä päätoimisesti PRIDE-valmennusta käyttäen. Kokoan parhaillaan kahdettatoista valmennusryhmääni ja järjestelen yhteistä kokoontumista kaikille aikaisempien vuosien Prideryhmille. Kun tässä kohdin pysähdyn miettimään omaa PRIDE-kouluttajan matkaani, voin kyllä todeta, että se on sisältänyt kaikenlaisia vaiheita ja oppimisen paikkoja. Ehdin kouluttaa muutaman vuoden sijaisperheitä vanhanajan menetelmillä ennen PRIDEn tuloa ja vertaan usein sitä maailmaa PRIDEnajattelutapaan. Muistan miten jo PRI- DEN esittelyssä innosti sen vahva ja hyvältä tuntuva prosessinomaisuus. Eikä ensituntuma ole vuosien varrellakaan pettänyt. Päinvastoin. Ajan myötä on oppinut vain yhä enemmän luottamaan PRIDE-menetelmän toimivuuteen ja perheen omaan prosessiin keskittämään ja kehittämään omia taitojaan vain tuon prosessin mahdollisimman tehokkaaseen ruokkimiseen valmennuksen aikana. Ensitapaamisiin ja vaikutelmiin perustuva vaistomainen arviointipyrkimys on saanut väistyä, kun on nähnyt, miten prosessi vie kuitenkin jokaista perhettä omaan suuntaansa. On tullut malttia odottaa rauhassa valmennuksen loppuun saakka. Vaikka täydellistä ei ole vielä keksittykään, PRIDE on kuitenkin toimivinta, mitä kouluttajana olen nähnyt. Parhaimmillaan se on perheiden kanssa yhdessä tehty mielenkiintoinen tutkimusmatka, joka antaa tietoa ja opettaa kaikkia osapuolia. Matka omaan elämänhistoriaan ja toiveisiin, omiin vahvuuksiin ja kehittämisen tarpeisiin. Jokainen valmennusryhmä antaa myös kouluttajalle jotain uutta. Sijaisvanhemmuus on yksi mahdollinen elämänpolku ja kiinnostava asia, mutta mikä onkaan sitten aina se oikea ratkaisu? Arvioitavaksi asettuminen tuntuu perheistä varmasti aluksi pelottavalta. Ensimmäisten valmennusryhmien kanssa arvioinnin käsitteleminen oli kouluttajallekin epävarmaa ja jännittävää ja tunne todennäköisesti siirtyi myös ryhmäläisille. Nykyisin kun on nähnyt moneen kertaan, millaisen positiivisen voiman avoin, yhdessä tehtävä arviointi tuo, osaa jo ensimmäisessä puhelinkontaktissa paremmin antaa oikean, turvallisen lähtökohdan siihenkin. Ehkä tätä kehityssuuntaa kuvaa viimeisin valmennusryhmä, joka vielä päätöskerralla oma-aloitteisesti otti ryhmäläisten kesken avoimesti puheeksi loppuarvioiden teon ja niihin liittyvät tunteet ja kysymykset. Rohkeasti ja tosissaan, mutta huumorilla höystäen. Kouluttajina suorastaan pullistuimme ylpeydestä ryhmän puolesta! PRIDEn viisi valmiutta ovat ajatuksellisesti aika selkeitä, mutta perheen omien vahvuuksien yhdistäminen niihin käytännössä kuitenkin enemmän tai vähemmän haasteellista. Kouluttajille valmiuksien käsittely on toistuvaa ja helpottuu sen takia ajan myötä, mutta jokaiselle valmennuksessa olevalle perheelle valmiudet tulevat eteen uutena asiana ja avautuvat vähän vaikeasti arjen tasolla. Olemme kokeilleet erilaisia apukeinoja, jotka auttaisivat perheitä itseään työstämään ja konkretisoimaan sitä, missä valmiuksiin liitettävät perheen omat vahvuudet ja kehittämistarpeet näkyvät perheen elämässä. Mitään oikein hyvää keinoa emme kuitenkaan ole löytäneet - ehkä siinä olisi yksi PRIDEn kehittämisen kohdista. PRIDE on aikanaan rakennettu käytännön kokemusten perusteella, siksi se onkin niin vahvasti kiinni lastensuojelun todellisuudessa. Kouluttajakoulutuksessa suurin järkytyksen aiheeni oli, että olin itse ehtinyt tehdä monta vuotta lastensuojelutyötä ja perhesijoituksia ilman, että minulla oli ollut tätä näkökulmaa ja ymmärrystä. Se perusjärkytys on antanut pontta pitää kiinni siitä, että kaikilla perheillä, jotka harkitsevat tai ryhtyvät sijaisperheeksi, on oltava ainakin tämä PRIDE-valmennuksen antama perustieto ja ymmärrys. Eikä tärkeää ole pelkästään perheiden saama tieto ja ymmärrys, vaan myös PRIDEn rakenne: kotikäynnit, perhekohtaiset tapaamiset, kotitehtävät ja ryhmätilanteet kouluttajalle ja sijoituspäätösten tekijälle ne kaikki yhdessä antavat jotain paljon enemmän kuin mikään niistä yksinään. Myös kokeneen sijaisvanhempikouluttajan kanssa työskentely on aivan oma antoisa lukunsa. Siinä, missä sosiaalityöntekijän ammatillis-teoreettinen tietämys perhehoidosta loppuu, voi sijaisvanhempi jatkaa vielä paljon syvemmälle ja pidemmälle. Valmennuksessakin pysyvyys ja jatkuvuus on tärkeää oma henkilökohtainen onneni on ollut saada pitää samat loistavat kouluttajaparit koko ajan. Julkinen ja lämmin kiitos siitä, Anita ja Leena! Tulevaan sijaisperheiden rekrytointikampanjaan on hyvä lähteä PRIDEn eväin ja erään perheen sanoin: Me ollaan nyt tätä sijaisvanhemmuusasiaa niin kauan mietitty, että tämä on se syksy, kun me lähdetään selvittämään, koskeeko se meidän perhettä oikeasti! Hyvää PRIDE-syksyä! 16

17 Palaset paikoilleen kohti suunnitelmallista perhehoitoa Koulutus pohjautuu PRIDE-ohjelmaan, joka on kansainvälisessä yhteistyössä kehitetty lastensuojelun perhehoidon kehittämisohjelma. Koulutuksen tavoite on antaa malli ja välineitä suunnitelmallisen ja kokonaisvaltaisen lastensuojelun perhehoidon kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tavoitteena on laadukas lastensuojelun perhehoito, fokuksena sijoitettu lapsi ja hänen tarpeensa. Koulutus voi toimia myös alueellisen yhteistyön käynnistäjänä. Koulutuksen keskeisiä teemoja ovat: Lastensuojelun perhehoidon suunnittelu lähtökohtien määrittely ja resurssien kartoitus Perhehoitoon valmentautuminen; 1) yhteistyön ja yhteisen arvioinnin käynnistyminen 2) ennakkovalmennus, yhteinen arviointi ja päätös Perhehoidon toteuttaminen tiimityö, tuki ja täydennyskoulutus. Koulutus perustuu vuorovaikutukseen ja kokemukselliseen oppimiseen. Koulutus on suunnattu lastensuojelun työntekijöille. Hinta on 3000 euroa (max. 30 osallistujaa) tai 200 euroa/hlö/2 pv; mikäli samasta työyhteisöstä enemmän kuin 2 osallistujaa 165 euroa/hlö/2 pv. Kysy lisää: Paula Männikkö, kehittämispäällikkö puh. (09) tai , Lapsilähtöinen työskentely välineitä ja menetelmiä sijais- ja adoptiovanhemmille lapsen kohtaamiseen, Lupaus lapselle -koulutus Aika ja paikka: , Helsinki Ilmoittautumisohje: Koulutukseen otetaan 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Katso koulutusinfo ja ilmoittautumislomake sivuilta Hinta: 200 euroa (alv 0 %, 4 ). Hintaan sis. jaettava materiaali, aamuja iltapäiväkahvit. Lisätietoja: Marja Kaskela, kehittämispäällikkö puh. (09) tai , 17

18 Teksti Riikka Huusko ja Sari-Anne Paaso Toiminnalliset menetelmät osa 10 Välineitä lapsen ja nuoren verkoston kartoittamiseen Maailmani kartta ja Elämäni puu Verkostokartta on monelle tuttu ja vieläkin erittäin käyttökelpoinen väline havainnollistamaan lapsen ihmissuhteita. Verkostokartan tekemisestä on hyötyä moneen tilanteeseen. Sitä voidaan käyttää, kun tehdään lastensuojelutarpeen selvitystä tai kun muuten halutaan kartoittaa lapsen elämässä olevia ihmisiä ja tukiverkostoa. Verkostokarttaan on hyvä palata aika ajoin ja nähdä miten se muuttuu. Verkostokartan voi tehdä monella tavoin. Pesäpuussa on kehitetty kaksi tapaa erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn: Maailmani kartta ja Elämäni puu. Maailmani kartta Maailmani kartta on suunniteltu synnyttämään vuorovaikutusta, auttamaan lasta puhumaan ihmissuhteistaan sekä hahmottamaan lapsen ympärillä olevaa verkostoa ja voimavaroja. Lasten on usein vaikeaa ilmaista itseään pelkästään puhumalla, niinpä Maailmani kartta havainnollistaa ja konkretisoi lapsen verkostoa (perhe, sukulaiset, ystävät ja tutut, opettajat ja sosiaalityöntekijät + muut). Maailmani karttaan kuuluu karttapohjan lisäksi neljä eriväristä ja muotoista tarraa, kutakin 60 kpl. Tarrat motivoivat lasta ja helpottavat työskentelyä, koska useinhan lapset pitävät tarroista ja niiden liimaamisesta. Maailmani kartta soveltuu lasten (yli 7 v.) ja nuorten sekä myös vanhempien kanssa työskentelyyn. Lähdettäessä tekemään Maailmani karttaa lapsen kanssa, voi työntekijä ensin pyytää lasta valitsemaan tarroja, jotka kuvaavat ihmisiä hänen elämässään. Lapsi saa antaa itse merkityksen valitsemalleen tarran muodolle. Valittuihin tarroihin kirjoitetaan henkilöiden nimet, jonka jälkeen tarrat liimataan karttaan. Maailmani kartassa tarrojen etäisyyksillä ei välttämättä ole merkitystä, koska suhteen laatua voidaan merkitä myös erikseen. Tarrojen kiinnittämisen jälkeen lasta voidaankin pyytää miettimään, millainen suhde lapsella on valitsemiinsa henkilöihin. Suhdetta voi kuvata erilaisten viivojen tai värien avulla (esimerkiksi hyvä suhde, katkennut suhde, pelottava suhde, hankala suhde). Vaihtoehtoisesti lapsen suhdetta verkostonsa ihmisiin voidaan kuvata myös nalle-korttien, tarrojen tai sarjakuvahenkilöiden kuvien avulla (esimerkiksi Millainen nalle on äitisi/isäsi? ). On muistettava, että lapsen liittämä tarina valitsemaansa korttiin tai tarraan on tärkeämpi kuin itse valinta. Esimerkiksi lapsi valitsi äitiään kuvamaan ärjy-nallen, koska aamulla oli ollut riitaa hänen kanssa. Työskentelyn lopuksi Maailmani karttaa tarkastellaan yhdessä lapsen kanssa. Lapsi voi kertoa kartassa olevista ihmisistä ja tarvittaessa työntekijä voi tehdä tarkentavia kysymyksiä. On tärkeää muistaa, että aikuisen tehtävänä on aktiivisesti kuunnella lasta ja antaa lapsen kertomukselle tilaa. Maailmani karttaa on hyvä tehdä aika ajoin uudelleen, jolloin mahdolliset muutokset ihmissuhteissa tulevat näkyviksi. Tällöin myös nähdään, ketkä ihmiset pysyvät lapsen ympärillä. Maailmani kartta konkretisoi lapsen tukiverkkoa sekä myös sen puutetta. Elämäni puu Elämäni puu on verkostotyyppinen askartelutehtävä pienille (4-7-vuotiaille) lapsille. Elämäni puu -lehtiöön kuuluu erilaisia hedelmätarroja (24 tarraa/puu). Tehtäessä Elämäni puuta lapsen kanssa lapselle annetaan oma Elämäni puu -paperiarkki. Puun runkoon lapsi voi kirjoittaa oman nimensä. Jos lapsi ei vielä osaa kirjoittaa, voi työntekijä toimia kirjurina. Tämän jälkeen lapselle annetaan tarranippu, jossa on erilaisia hedelmiä. Hedelmätarrojen väreillä ja muodoilla ei ole erityisempää merkitystä. Lapsi voi tosin halutessaan itse antaa merkitykset tarrojen väreille tai muodoille. Lapselle kerrotaan, että hedelmät kuvaavat lapsen elämässä olevia ihmisiä ja hän voi valita tarrat vapaasti haluamal- 18

19 laan tavalla. Yhteen hedelmään kirjoitetaan yhden henkilön nimi, jonka jälkeen lapsi voi liimata tarrat puuhu- Lopuksi lapsen kanssa keskustellaan puuhun liimatuista hedelmistä ketä henkilöitä lapsi on verkostokarttaansa valinnut? Mitä lapsi tekee näiden kanssa? Entä millaisena lapsi heidät kokee? Verkostokartta lapsen kanssa Työntekijän on hyvä muistaa muutamia asioita tehdessään verkostokarttaa lapsen kanssa: Ohjeistuksen tulee olla mahdollisimman selkeä - parasta on antaa yksi ohje kerrallaan. Vältä analysointia. Vältetään tulkintoja esim. etäisyyksistä, jos niiden merkitystä ei ole ollut tehtäväksi annossa. Eikä muutenkaan analysoida mitään irrallaan lapsen omasta kertomasta. Vältä johdattelua. Jos lapsi ei esimerkiksi halua laittaa jotain ihmistä verkostokarttaansa, niin tällöin tätä ei sinne tarvitse laittaa. Jos työntekijä johdattelee, niin lapsi voi muuttaa mielensä ja pyrkiä miellyttämään aikuista. Syvennä keskustelua lisäkysymyksillä. Esimerkiksi: Kuka laittaa ruokaa? Kenen kanssa leikit mieluiten? Kenen kanssa haluaisit olla enemmän tekemisissä? Entä vähemmän? Laita päivämäärä. Verkostokarttaan on hyvä laittaa päivämäärä, milloin se on tehty. Tällöin siihen voidaan palata myöhemmin ja miettiä, onko karttaan tullut muutoksia. Verkostokartta vanhempien kanssa Vanhempia pyydetään miettimään lapsen elämässä olevia ihmisiä ja tehdään lapsen verkosto. Jo ihan pienelle vauvallekin voidaan tehdä oma verkostokartta ketä ihmisiä on vauvan ympärillä? Tukiverkkoa kartoitettaessa pyydetään vanhempia pohtimaan lapsen näkökulmasta hänelle tärkeitä ihmissuhteita. Vanhemman kanssa työskenneltäessä voi kartoittaa myös vanhemman omaa verkostoa, jolloin esimerkiksi äidin jaksamisen tueksi voi verkostosta löytyä mahdollisia tukihenkilöitä. Kuva 1. Maailmani kartta havainnollistaa ja konkretisoi lapsen verkostoa. Pakkaukseen kuuluu karttapohjan lisäksi neljä eriväristä ja -muotoista tarraa, kutakin 60 kpl. Tarrat motivoivat lasta ja helpottavat työskentelyä. Kuva 2. Elämäni puu on verkostotyyppinen askartelutehtävä lapsille. Pakkaukseen kuuluu hedelmätarroja, jotka kuvaavat lapsen elämässä olevia ihmisiä. Lapsi saa vapaasti valita tarrat ja halutessaan itse antaa merkitykset tarrojen väreille ja muodoille. 19

20 Teksti Christine Välivaara Kuva Pihla Välivaara Valokuvat elämän peili ja kommunikaatioväline Turussa järjestettiin kesäkuussa maailman ensimmäinen kansainvälinen valokuvaterapian konferenssi, jossa valokuvaustaiteen sekä psykoterapian asiantuntijat kohtasivat ja esittelivät työtään luennoilla ja työpajoissa kaksisataapäiselle yleisölle. Seminaarin liittyen oli kymmenkunta valokuvanäyttelyä eri puolilla kaupunkia esillä. Mitä eroa on valokuvaterapialla ja terapeuttisella valokuvan käytöllä? Valokuvaterapiassa hyödynnetään valokuvaamista, perheen valokuvaalbumeita sekä toisten ottamia valokuvia syventämään ja edistämään terapiaprosessia. Valokuvat herättävät tunteita, muistikuvia, ajatuksia ja tuottavat tietoa. Valokuvaterapiaa voivat antaa vain koulutetut terapeutit. Judy Weiser, kanadalainen psykologi, taideterapeutti ja valokuvaterapian kehittäjä toteaa, että valokuvat ovat oikopolku pään sisälle. Tunteet ja mielikuvat varastoituvat ihmiseen aistikuvina, eivät sanoina. Yhtä kuvaa tarkastelemalla saattaa päästä pidemmälle kuin viikon kestävällä keskustelulla. Valokuvaa voidaan käyttää paitsi psykoterapiassa myös osana sosiaali-, terveys- tai opetusalan ammattilaisten työtä. Tällöin puhutaan terapeuttisesta valokuvan käytöstä. Tämän suuntauksen uranuurtajia ovat Jo Spence ja Rosy Martin. Tavoitteena on valokuvan ja valokuvauksen avulla synnyttää vuorovaikutusta. Työskentely voi edistää ihmisen itsetuntemusta, tukea persoonallista kasvua ja psyykkistä eheyttä sekä lisätä selviytymiskykyä. Omien valokuvien katselu, merkitykselliset kuvat ja uusien kuvien ottaminen voivat toimia terapeuttisesti, aktivoida muistia ja mieltä sekä jäsentää omaa elämäntarinaa. Valokuvatyöskentely omien elämänvarrella otettujen valokuvien kanssa voi auttaa itsensä hyväksymistä sekä vahvistaa identiteettiä. Valokuvien avulla voidaan tavoittaa sellaista mihin sanat ja muisti eivät yksin yllä. Hoitava valokuvan käyttö tulla nähdyksi ja kuulluksi Konferenssissa oli esillä monipuolisesti erilaisia tapoja hyödyntää valokuvaa. Rosy Martin kertoi, kuinka valokuva voi olla keino tehdä näkyväksi omia tarinoita. Kuvaamalla esimerkiksi uudelleen lapsuuden kuviaan voi saada kiinni unohtuneesta kokemuksesta - miltä tuntui olla lapsi. Uudelleen valokuvatessa voi myös saada tai antaa itselleen sen, mitä lapsena ei saanut esim. ison tikkarin. Samalla tapaa valokuvaamalla voi asettautua toisen kenkiin, vaikkapa kuvaamalla itseään vanhempiensa vaatteissa ( look a like -mother ) ja tavoittaa näin jotain heistä. Meksikossa valokuvaa oli käytetty surun ja kuoleman käsittelyssä perheiden kanssa parantumattomasti sairaiden lasten osastolla. Työpajoissa kuultiin ja nähtiin myös muita projekteja, joissa omaa surua, sairautta tai Valokuvat ovat mielemme jalanjälkiä, elämämme peilejä, sydämemme heijastuksia. Ne ovat pysähtyneitä hetkiä, joita voimme tarkastella tyynenä, hiljaisuudesssa vaikka ikuisuuden, jos tahdomme. Valokuvat dokumentoivat sen, mitä olemme olleet ja osoittavat samalla, minne saatamme olla matkalla, tiedämmepä sen itse tai emme. Judy Weiser (1999) PhotoTherapy Techniques traagista elämänkulkua oli käsitelty ja prosessoitu itsehoitona tai terapiassa valokuvan avulla. Valokuvaaja ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen esitteli runsaasti kansainvälistäkin huomiota saanutta Maailman ihanin tyttö - projektiaan. Savolainen on kuvannut vuodesta 1998 alkaen yhdessä Hyvösen lastenkodin kymmenen tytön kanssa. 20

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön Christine Välivaara 2004 Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa LAPSI SOPEUTUU VANHEMPIEN SAAMA

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon valmennus. Riitta Lappi-Khabbal, TtM Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Diakoniaammattikorkeakoulu. www.diak.

Ikäihmisten perhehoidon valmennus. Riitta Lappi-Khabbal, TtM Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Diakoniaammattikorkeakoulu. www.diak. Ikäihmisten perhehoidon valmennus, TtM Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Diakoniaammattikorkeakoulu Valmennuksen tarkoitus ja tavoitteet 1. Taata jokaiselle ikäihmiselle tasavertainen mahdollisuus päästä

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot