Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve"

Transkriptio

1 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin - yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö -hankkeen selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Tutkimuspäällikkö Elina Rautavaara TNS Gallup Oy (09) , Itätuulenkuja 10, Espoo Työnumero: 76852, ISO ja sertifioitu Hankepäällikkö Eija Koski Hankekoordinaattori Mervi Romppanen Hankekoordinaattori Sanna Lehtinen

2 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

3 Taustaa 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö - hankkeen toteutti Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (päätoteuttaja) yhdessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta EU:lta Etelä-Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevasta EAKRohjelmasta sekä kansallista rahoitusta Uudenmaan liitolta. Hankkeen tavoitteena on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa suurkaupunkikulttuuria ja elämäntapaa. Tämä loppuraportti on tehty 4V-hankkeelle ja koskee hankkeen tueksi toteutettua hankintatutkimuskokonaisuutta. Tutkimuskokonaisuus rakentui kvalitatiivisella (laadullinen) tutkimusmenetelmällä ja kvantitatiivisella (määrällinen) tutkimusmenetelmällä toteutetuista tutkimusosuuksista ja sen toteutti TNS Gallup Oy ajanjaksolla Tutkimus toteutettiin 4V-hankkeen kohdekaupunginosissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsingissä kohdekaupunginosia olivat Mellunkylä, Herttoniemi ja Roihuvuori, Espoossa Kirkkojärvi, Leppävaara ja Suvela sekä Vantaalla Länsimäki ja Korso. Tutkimusyrityksen vastaavina tutkijoina toimivat kvantitatiivisen tutkimuksen osalta yksikönjohtaja Sakari Nurmela, joka toimi myös koko hankkeen yhteyshenkilönä, sekä tutkimuspäällikkö Elina Rautavaara kvalitatiivisen tutkimuksen osalta. Lisäksi merkittävässä avustajan roolissa erityisesti kvalitatiivisen osuuden osalta toimi Sonja Lehtonen. Osallistujarekrytoinnista vastasi tutkimuskoordinaattori Eeva-Kaarina Ojala-Kylmäniemi. Raportin rakenne Raportin kvalitatiivisessa osuudessa (Osa I) kartoitettiin ajatuksia, joita tutkimusalueen neljällä eri osakohderyhmällä eli päiväkotien johtajilla, koulujen rehtoreilla, vuokratalojen asukkailla sekä asukasaktiiveilla, mukaan lukien maahanmuuttaja-aktiivit, on kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen liittyen. Osa I sisältää kvalitatiivisen tutkimusosuuden tulokset, yhteenvedon ja johtopäätökset kunkin osakohderyhmän osalta. Raportin kvantitatiivisessa osuudessa (Osa II) selvitettiin kahden osakohderyhmän, tutkimusalueen 5. luokka-asteen opettajien sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntien vuokratalojen toimitusjohtajien, isännöitsijöiden ja asumisneuvojien näkemyksiä kestävää kehitystä koskevista kysymyksistä. Osa II sisältää kvantitatiivisen tutkimusosuuden tulokset ja johtopäätökset molempien osakohderyhmien osalta. Molempien osuuksien liitteet on sijoitettu raportin loppuun. Tavoitteet 4V-hankkeen tavoitteet toteutetaan vahvistamalla kestävän elämäntavan osaamista ja kehittämällä malleja, ohjelmia ja verkostoja osallistuvan asumisen, yhteisöllisyyden ja elinympäristön parantamistyön tueksi. Hanke tähtää alueen toimijoiden osaamisen ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Näin mahdollisuudet ja kyvyt vaikuttaa elinympäristön laatuun paranevat. Uudet mallit tähtäävät pysyvien käytäntöjen luomiseen kuntien ja muiden organisaatioiden käyttöön. Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusosuuden tavoitteet määrittyivät hankkeelle asetettujen tavoitteiden kautta. Kvalitatiivisessa tutkimusosuudessa keskityttiin selvittämään kunkin osakohderyhmän (päiväkotien johtajien, koulujen rehtoreiden, vuokratalojen asukkaiden sekä asukasaktiivien, mukaan lukien maahanmuuttaja-aktiivit) keskuudessa, mitä kestävään kehitykseen liittyen tällä hetkellä tehdään ja osataan, millaisia siihen liittyviä tarpeita ja toisaalta esteitä tarpeiden saavuttamiseksi on, mistä aihepiiriin liittyvää tietoa haetaan ja tunnetaanko aihepiiriin liittyvät vaikuttamisen keinot, mistä saa-

4 daan tai tulisi saada tukea, millaisia tavoitteita kestävään kehitykseen liittyen on ja miten kestävään kehitykseen liittyviä asioita tulisi kehittää. Kvantitatiivisissa tutkimuksissa kartoitettiin peruskouluissa ja vuokrataloyhtiöissä olevia kestävän kehityksen käytäntöjä ja seurantajärjestelmiä sekä toiminnan systemaattisuutta kestävän kehityksen osalta. Lisäksi luotiin näkemys kestävän kehityksen tulevaisuuteen ja haasteisiin. Käsillä olevan tutkimuksen ja TNS Gallupin niistä tekemien johtopäätösten pohjalta 4V-hankkeelle tarjoutuu käyttöön Helsingin, Espoon ja Vantaan hankealueelta kohderyhmälähtöistä tietoa suunnittelun ja kehittämisen tueksi sekä hankearvioinnin pohjaksi.

5 Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kestävää kehitystä ja yhteisöllisyyttä kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen avulla. Sekä tutkimuksen kvalitatiivisessa että kvantitatiivisessa osuudessa ilmeni, että yleinen asenne kestävää kehitystä kohtaan on myönteinen. Valtaosa tutkimuksen osallistujista piti kestävää kehitystä tärkeänä, ellei jopa erittäin tärkeänä asiana. Tutkimuksen osallistujat näkivät kestävän kehityksen lähinnä ympäristöstä huolehtimisena. Sen muut osa-alueet eli taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat he jättivät vähemmälle huomiolle. Myös kestävän kehityksen ydintavoitteet nähtiin samankaltaisina eri kohderyhmissä: jätteitä on lajiteteltava ja niiden syntyä on vähennettävä; energiaa, luonnonvaroja ja vettä on säästettävä; liikkumisen ja tilojen ekotehokkuutta on parannettava; ekologisuus huomioitava hankinnoissa. Lisäksi kestävään kehitykseen liitettiin ympäristön siisteys, vihreys ja viihtyisyys. Kestävää kehitystä edistettiin päiväkodeissa, kouluissa, taloyhtiöissä ja kaupunginosissa melko samoin keinoin: (1) jätteitä lajiteltiin ja niiden määrää vähennettiin, (2) vettä, energiaa ja materiaaleja pyrittiin käyttämään säästäväisesti ja (3) tavaroita, esineitä ja materiaaleja kierrätettiin. Tilojen käytön ekotehokkuutta oli usein parannettu ja ympäristöystävällisyys huomioitu myös hankinnoissa ja liikkumisessa. Osallistujat painottivat vahvasti sitä, että kestävä kehitys on ennen kaikkea tekemistä, yksilön pieniä arkipäivän tekoja ja valintoja luonnon hyväksi. Periaatteella pienistä asioista tulee suuria asioita. Tavalliset, pienet asiat arkielämässä tekevät suuren eron. (rehtori, Espoo) Tämän tutkimuksen aineistossa oli selvästi nähtävillä se, että vaikka asenteet kestävää kehitystä kohtaan ovat periaatteessa myönteiset, kestävän kehityksen käytännön toteutus saattaa kuitenkin ontua. Osallistujia kiinnostikin eniten se, miten kestävää kehitystä voitaisiin käytännössä parhaiten toteuttaa tietyssä ympäristössä ei niinkään kestävä kehitys yleensä. Esimerkiksi kouluissa haluttiin tietää erityisesti muiden koulujen hyvistä käytännöistä, päiväkodeissa muiden päiväkotien hyvistä käytännöistä jne. (ks. esimerkkejä hyvistä käytännöistä, liite 5). Ei luentotyyppistä kierrätys on tärkeää, vaan enemmän sitä, miten se [kestävä kehitys] tehdään. Se on hyödyllistä. (rehtori, Espoo) Sekä tutkimuksen kvantitatiivisessa että kvalitatiivisessa osuudessa ilmeni, että kestävän kehityksen käytännön toteuttamisen suurimpina esteinä pidettiin ihmisten välinpitämättömiä tai kielteisiä asenteita kestävää kehitystä kohtaan. Kestävän kehityksen käytännön toteuttaminen vaatii yksilöiltä ja yhteisöiltä ennen kaikkea viitseliäisyyttä sekä motivoituneisuutta. Tutkimuskokonaisuuden molempien aineistojen perusteella esiin nousi kaksi merkittävänä pidettyä kestävän kehityksen toteuttamiseen liittyvää viitseliäisyyden ja motivaation estettä: (1) Epävarmuus kestävän kehityksen toteutustapojen hyödyllisyydestä Ruohonjuuritasolla on paljon innostusta ja energiaa toimia kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla. Tietoa kestävästä kehityksestä on tarjolla paljon, mutta sen laatua ja luotettavuutta on vaikea arvioida mistä esimerkiksi voi tietää, mikä on oikeasti ympäristöystävällinen tapa toimia? Esim. energiansäästölamput ovat ongelmajätettä, mutta hehkulamput käyttävät enemmän energiaa kumpi vaihtoehdoista on parempi luonnon kannalta? Halutaan tehdä ekotekoja, mutta ollaanko me hyväntahtoisia hölmöjä? (rehtori, Helsinki)

6 Lisäksi jätteiden lajittelun motivaatiota vähensi osallistujien keskuudessa melko yleisesti jaettu käsitys, että lajittelusta huolimatta jätteet päätyvät kuitenkin yhteen ja samaan sekajäteastiaan. Se on järjetöntä, että porukka kulkee täällä edestakaisin ja sitten se kipataan jonnekin yhteen. (rehtori, Espoo) Tulosten perusteella voidaan esittää, että ihmisten motivoimiseksi toimimaan kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla, tulisi (a) toiminnalla olla selvät tavoitteet, (b) toiminnan tuottaa selkeitä tuloksia, (c) ihmisillä olla varma tunne siitä, että tehty työ on aidosti hyödyllistä sekä (d) tarjota ihmisille selkeitä ja yksikäsitteisiä toimintamalleja: tee näin, älä näin. 2) Puutteellinen kestävän kehityksen infrastruktuuri Sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimusaineiston mukaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa edistävät etenkin helpot, selkeät ja vaivattomat käytännöt. Pääkaupunkiseudulla infrastruktuuri ei kuitenkaan tue tällä hetkellä riittävästi kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja helppoja käytäntöjä. Tämä luultavasti johtuu siitä, että toimintaa ei ole systemaattisesti mietitty läpi kestävän kehityksen näkökulmasta. Infrastruktuurissa onkin lukusia puutteita, jotka haittaaavat kestävän kehityksen käytännön toteuttamista. Tässä tutkimuksessa tuli ilmi seuraavat puutteet: kodeissa ei ole riittävän hyvää jätteidenlajittelujärjestelmää, joka saisi jätteiden lajittelun yksinkertaiseksi, nopeaksi ja helpoksi eri jätteiden kierrätyspisteitä ei ole riittävästi eikä niiden sijainteja usein tiedetä taloyhtiöiden erilaiset seka- ja lajitellut jätteet noudetaan eri jäteautoilla eri aikoina, mikä lisää sekä pakokaasupäästöjä että kustannuksia noutokertojen lisääntyessä kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat itse roskakuskeina, kuljettaen eri jätetyyppejä omilla autoilla pääkaupunkiseudun kierrätyspisteisiin, koska koululla ei ole erikseen kestävään kehitykseen varattuja määrärahoja (esim. lajiteltujen jätteiden poiskuljetuskustannuksiin) kouluissa oppilaat saattavat lajitella jätteitä todetakseen vain, että siivooja laittaa ne kaikki samaan jätesäkkiin, koska siivoussopimuksissa ei ole sovittu lajittelusta huonekalujen ja lelujen korjaaminen on yhtä kallista tai kalliimpaa kuin uusien ostaminen virallisten tahojen tuki puuttuu: tarvittaisiin selkeitä suuntaviivoja, suosituksia ja tavoitteita ja jopa lainsäädännöllisiä linjauksia kestävän kehityksen tueksi Kestävä kehitys päiväkodeissa ja kouluissa Kestävä kehitys nähtiin päiväkodeissa ja kouluissa tärkeänä osana lasten ja nuorten asennekasvatusta. Päiväkodeissa ja kouluissa luodaan perusta kestävää kehitystä suosivalle arvomaailmalle ja aloitetaan kestävään kehitykseen liittyvien tietojen ja taitojen opettelu. Kestävän kehityksen vaatimien tietojen ja taitojen opettelu nähtiin spiraalimaisena prosessina ensiksi lapsi opettelee omaa arkea lähinnä olevia tapoja (esim. jätteiden lajittelun) ja myöhemmin, lapsen ja nuoren tietojen ja taitojen karttuessa, opetuksessa otetaan esille laajempia ja vaikeammin ymmärrettäviä asioita. Kestävää kehitystä ja kestävän kehityksen kasvatusta ei nähty kovinkaan erillisinä asioina. Sekä päiväkodeissa että kouluissa ajateltiin, että kestävästä kehityksestä kertomisen lähtökohtana tulisi aina olla lapsen ikä ja kehitystaso. Lapsia ei esimerkiksi tulisi pelotella liiaksi erilaisilla uhkakuvilla kuten otsonikadolla tai sademetsien tuhoutumisella. Päiväkotien arjessa kestävää kehitystä pidetään vielä melko uutena asiana, kun kouluissa se on omaksuttu jo luonnolliseksi usein jopa itsestään selväksi osaksi koulun arkea. Päiväkodeissa asiaa koskevan tiedon tarve olikin suurempi kuin kouluissa.

7 Tutkimuksen kvantitatiivisessa osuudessa opettajat arvioivat, että oppilaat ovat vähiten sitoutuneita kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Kvalitatiivisen aineiston valossa oppilaiden ympäristöinnostuksen sytykkeenä voivat toimia etenkin isot, elämykselliset koulun tapahtumat, joissa on jokin kestävään kehitykseen liittyvä teema. Oppilaiden edustajia tulisi myös ottaa mukaan koulun ympäristötiimiin nykyistä enemmän. Meillä järjestettiin ympäristöaiheinen vappukarnevaali. [ ] Naamiaisasuihin ei saanut käyttää uusia materiaaleja, vaan kaikki piti olla vanhasta roskasta tai kierrätysmateriaalista, esim. kotoa tuotiin vanhoja kankaita. Siellä oli sitten kuningattaria, keisareita, robotteja jne. Ja me laulettiin yhdessä Varrella virran -laulua. Oppilaat olivat hirveän innostuneita! (rehtori, Helsinki) Kouluissa ilmeni muitakin esteitä kestävälle kehitykselle. Ensinnäkin opettajat tekevät kestävään kehitykseen liittyvän työn oman työnsä ohella. Ongelmia tuottaa myös se, että koulun keittiö- ja siivoushenkilökunta on usein ulkoistettu, jolloin he eivät toimi rehtorin alaisuudessa, eivätkä siten ole sitoutuneet noudattamaan koulun määrittelemiä kestävän kehityksen linjauksia. Ikävimmillään tästä seuraa, että kaikki koululaisten lajittelemat jätteet päätyvät sekajätteisiin. Merkittävä este on myös kestävään kehitykseen suunnattujen määrärahojen puute. Kestävä kehitys taloyhtiöissä Myös taloyhtiöiden isännöitsijät ja vuokratalojen asukkaat pitivät kestävän kehityksen edistämistä tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena asiana. Isännöitsijöiden mukaan melkein kaikkiin taloihin on esimerkiksi asetettu veden ja energian säästöön sekä jätteiden lajitteluun liittyviä tavoitteita, joihin myös pyritään käytännön toimin. Asukasturvallisuus ja -demokratia otetaan huomioon ja asukkaita pyritään innostamaan mukaan toimintaan erilaisissa rooleissa. Tuloksia myös seurataan suhteellisen tarkasti. Sekä vuokratalojen asukkaat että isännöitsijät pitivät tärkeimpinä kestävän kehityksen esteinä asukkaiden asenteita. Asukkaat pitivät lisäksi isännöitsijöiden sekä muun taloyhtiöiden henkilökunnan asenteita esteinä. Asukkaiden vaihtuvuus ja monikulttuurisuus lisäävät edelleen kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä haasteita. Yhteisöllisyys nähtiin tärkeänä asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden lisääjänä taloyhtiöissä. Se liitettiin lähinnä yhteishenkeen, naapureista välittämiseen ja yhteiseen tekemiseen. Toisaalta osallistujat kertoivat, että yhteisöllisyys voi saada taloyhtiössä myös erilaisia kielteisiä muotoja. Yhteisöllisyyttä edistäisi hyvä yhteistyö asukkaiden ja kiinteistöyhtiön henkilökunnan välillä. Sekä isännöitsijöiden että asukkaiden mielestä yhteistyössä olisi kuitenkin selvästi parantamisen varaa. Vuokratalojen asukkaat toivoivat, että talot ja pihat pidettäisiin hyvässä kunnossa, eikä niitä päästettäisi ränsistymään. Talojen ja pihojen hyvä kunto on asukkaiden suurin asumisviihtyvyyden tae. Viihtyvyyttä ja sitä kautta myös yhteisöllisyyttä - lisäävät myös sellaiset asiat kuin viihtyisät saunatilat, grillikatos pöytineen ja penkkeineen sekä kauniit pensas- ja kukkaistutukset. Kestävää kehitystä taloyhtiöissä edistäisi etenkin hankintojen tekeminen aikaisempaa ympäristöystävällisemmin perustein. Nyt vain osa isännöitsijöistä ottaa asian huomioon hankintojensa yhteydessä. Tästä asiasta haluttaisiin saada enemmän koulutusta ja tietoa kuin mistään muusta yksittäisestä aiheesta. Myös kotien tarkoituksenmukaiset jätteidenlajittelujärjestelmät, jätekatosten eri jätelajien paikan kertovat selkeät kyltit sekä tavoitteiden seuranta mm. asuntokohtaisilla sähkön ja veden kulutusta mittaavilla mittareilla edesauttaisivat kestävää kehitystä taloyhtiöissä. Vuokrataloyhtiöiden toimitusjohtajat, isännöitsijät ja asumisneuvojat ovat keskeinen ryhmä kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiselle taloyhtiöissä. Taloyhtiöiden toimihenkilöt luovat työssään ne puitteet, missä kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat tai jäävät toteutumatta. Heidän motivaationsa varmistaminen ja kestävän kehityksen saaminen luonnolliseksi osaksi heidän johtamistoimintaansa

8 edesauttaa asian esillä pysymistä. Asukkaat puolestaan pystyvät hyödyntämään laajemmin kiinteistöyhtiön ratkaisuja käytännössä, jos ne kyetään tarjoilemaan heille helppoina ja vaivattomina asioina. Kestävä kehitys kaupunginosissa Kaupunginosan kestävä kehitys on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat mm. sen asukkaat, taloyhtiöt, kiinteistöt ja niiden pihat, viheralueet, vesistöt, liikennejärjestelyt, yritykset, kirjasto, lähikauppa, terveysasema, poliisi, paloasema, neuvola, koulut, päiväkodit ja alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt. Tämä laajuus tekee kestävään kehitykseen liittyvän tuen tarjoamisen erittäin haasteelliseksi. Kaupunginosat ovat myös keskenään hyvin erilaisia, minkä vuoksi kestävän kehityksen toteuttaminen vaihtelee kaupunginosittain. Joissakin kaupunginosissa on esim. hyvin järjestetty liikenne, kun toisissa saattaa olla puutteita jalkakäytävistä ja kevyen liikenteen kulkuväylistä lähtien. Kullekin kaupunginosalle tulisikin räätälöidä oma kestävän kehityksen ohjelmansa, jossa huomioitaisiin kaupunginosan erityispiirteet samoin kuin sen vahvuudet ja heikkoudet. Vaikka kaupunginosan kestävä kehitys on aiheena laaja, ja vaikka kaupunginosat poikkeavat toisistaan suuresti, ovat kuitenkin tutkimukseen osallistuneiden sitä koskevat unelmat hyvin samansuuntaisia: unelmien kaupunginosa on siisti, vihreä ja viihtyisä paikka elää. Yhteisöllisyyttä edistävät kaupunginosissa omat asukastilat, isot kaupunginosatapahtumat (kuten Kontulapäivät) sekä jokin oma paikallinen erikoisuus, josta kaupunginosa muistetaan ja josta sen asukkaat voivat olla ylpeitä (vrt. japanilainen puutarha Roihuvuoressa). Toimintamalli eri ympäristöihin Kaikissa ympäristöissä kestävää kehitystä edistäisi selvästi se, että toiminta tehtäisiin astetta järjestelmällisemmäksi ja suunnitelmallisemmaksi. Tulosten perusteella syntyi kuva seuraavasta toimintamallista, jota soveltamalla olisi mahdollista päiväkodeissa, kouluissa, taloyhtiöissä ja kaupunginosissa päästä tähän päämäärään: (1) Ympäristökartoituksen tekeminen (mitä tehdään nyt, mitä voisi tehdä paremmin) (2) Toiminnan suunnitteleminen, ympäristöohjelman laatiminen (mitkä ovat tavoitteet) (3) Tavoitteiden seuraaminen (esim. sähkö- ja vesimittareiden käytön avulla) (4) Hyvien toimintaperiaatteiden ylläpito palkitseminen hyvästä työstä ja innostaminen Viestintä kestävästä kehityksestä Kestävää kehitystä koskevan viestinnän toivottiin välttävän tyyliä, jossa liiallisesti synkisteltäisiin maapallon tilaa tai sälytettäisiin liikaa koko maapallon tulevaisuuteen liittyvää vastuuta yksilön kannettavaksi. Enemminkin siinä tulisi painottaa, että kestävä kehitys on pieniä arjen tekoja, joita jokainen voi toteuttaa omassa elämässään, ja että kestävän kehityksen toteuttaminen on hauskaa, helppoa ja siitä saa hyvän mielen! Toiveita 4V-hankkeelle 4V-hankkeelta toivottiin etenkin käytännönläheisiä vinkkejä, valmiita toimintamalleja ja hyviä oppaita siitä, miten kestävää voidaan parhaiten toteuttaa arkielämässä. Koska kestävän kehityksen toteuttaminen näyttäytyy erilaisena riippuen siitä, onko kyse taloyhtiöstä, kaupunginosasta, päiväkodista tai koulusta, tulisi myös tuki ja tarjottu tieto räätälöidä kohteen erityispiirteet huomioiden. Kaikille tahoille tulisi siksi tehdä oma kestävän kehityksen oppaansa, jossa olisi mm. tietoa hyvistä käytänteistä juuri kyseisessä ympäristössä (esim. päiväkodeissa, kouluissa jne.). 4V-hankkeen toivottiin lisäksi toimivan eräänlaisena koordinoijana ja kestävään kehitykseen liittyvän tiedon kokoajana, koska tällä hetkellä kestävästä kehityksestä saatavaa tietoa pidettiin melko sirpaleisena. Hyvänä ideana pidettiin esim. omaa kestävän kehityksen nettisivustoa tai infopistettä, jonne voisi poiketa tai soittaa. Kiinnostusta olisi myös kestävää kehitystä koskevalle asiantuntevalle koulutukselle.

9 Sisällys Osa I Kvalitatiivinen osuus - Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys: päiväkotien johtajat, rehtorit, asukkaat ja asukasaktiivit Johdanto Kestävä kehitys ja kestävän kehityksen kasvatus päiväkodeissa Kestävä kehitys unelmien päiväkodissa Mitä on kestävä kehitys? Kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen merkitys Nykytilanne päiväkodeissa Kestävän kehityksen kasvatus päiväkodeissa Tiedonsaanti ja viestintä kestävään kehitykseen liittyen Yhteistyö, yhteistyötahot ja saatu tuki kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä Tuen tarve kestävään kehitykseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen liittyen Toiveet, tavoitteet ja tulevaisuuden visiot kestävään kehitykseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen liittyen Kokemuksia 4V-hankkeesta ja terveisiä 4V-hankkeelle Yhteenveto Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kestävä kehitys ja kestävän kehityksen kasvatus kouluissa Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys unelmien koulussa Mitä on kestävä kehitys? Kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen merkitys Nykytilanne kouluissa Kestävän kehityksen kasvatus kouluissa Tiedonsaanti ja viestintä kestävään kehitykseen liittyen Yhteistyö ja yhteistyötahot kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä Tuen tarve kestävään kehitykseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen liittyen Esteitä kestävälle kehitykselle kouluissa Toiveet, tavoitteet ja tulevaisuuden visiot kestävään kehitykseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen liittyen Kokemuksia 4V-hankkeesta ja terveisiä 4V-hankkeelle Yhteenveto Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys taloyhtiöissä Unelmien taloyhtiö Mitä on kestävä kehitys taloyhtiön asukkaan näkökulmasta? Kestävän kehityksen eri osa-alueiden tärkeys Nykytilanne taloyhtiöissä kestävän kehityksen suhteen Yhteistyö ja yhteistyötahot taloyhtiöiden kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden suhteen Esteet kestävälle kehitykselle taloyhtiöissä Yhteisöllisyys taloyhtiöissä Maahanmuuttajat taloyhtiöissä ja monikulttuurisuuden haasteet Tiedonsaanti ja viestintä kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen liittyen Toiveet, tavoitteet ja tulevaisuuden visiot kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen liittyen Terveisiä 4V-hankkeelle Yhteenveto Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 90

10 5 Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys kaupunginosissa Unelmien kaupunginosa Mitä on kestävä kehitys kaupunginosan asukkaan näkökulmasta? Suhtautuminen kestävän kehityksen määritelmään Mitä on ympäristövastuullisuus kaupunginosan asukkaan näkökulmasta? Nykytilanne kaupunginosissa Yhteisöllisyys kaupunginosissa Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus kaupunginosissa Esteitä ympäristövastuulliselle toiminnalle ja yhteisöllisyydelle Saatu tuki ja tuen tarve kaupunginosan kestävään kehitykseen liittyen Yhteistyö ja yhteistyötahot kaupunginosan kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä Tiedottaminen kaupunginosan tapahtumista ja muista yhteisistä asioista Miten innostaa asukkaita toteuttamaan ympäristövastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä? Toiveet, tavoitteet ja tulevaisuuden visiot kaupunginosan ympäristövastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyen Terveisiä 4V-hankkeelle Pääkaupunkiseudun kaupunkien väliset erot Yhteenveto Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Osa II Kvantitatiivinen osuus - Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys: opettajat sekä vuokratalojen toimitusjohtajat, isännöitsijät ja asumisneuvojat Johdanto Opettajat ja kestävä kehitys Kestävän kehityksen kasvatuksen sisältö Kestävän kehityksen toteuttaminen kouluissa Kestävän kehityksen näkyminen ja toteutuminen koulutyössä Tietämyksen riittävyys opetuksessa Tulevaisuuden ihannekoulu Suoraa palautetta opettajilta Johtopäätökset: opettajat ja kestävän kehityksen edistäminen Vuokratalojen toimitusjohtajat, isännöitsijät sekä asumisneuvojat ja kestävä kehitys Kestävän kehityksen rooli ja näkyvyys isännöitsijätyössä Asumis- ja asukasviihtyvyyteen vaikuttavat tekijät Kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen Kestävän kehityksen tulevaisuuden haasteet Tärkeimmät tietolähteet ja koulutustarpeet Suoraa palautetta isännöitsijöiltä Johtopäätökset: vuokratalojen toimitusjohtajat, isännöitsijät sekä asumisneuvojat ja kestävän kehityksen edistäminen Liitteet Liite 1: Kvalitatiivisen tutkimuksen keskustelurungot Liite 2: Kvantitatiivisen tutkimuksen kyselylomake opettajille Liite 3: Kvantitatiivisen tutkimuksen kyselylomake isännöitsijöille Liite 4: Liitekuviot Liite 5: Hyviä käytäntöjä

11 Osa I Kvalitatiivinen osuus Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys: päiväkotien johtajat, rehtorit, asukkaat ja asukasaktiivit 1

12 2

13 1 Johdanto Tässä raportin kvalitatiivisessa (laadullisessa) osiossa selvitetään tutkimusalueen neljän eri osakohderyhmän ajatuksia kestävästä kehityksestä ja yhteisöllisyydestä. Tutkimusalueen muodostivat seuraavat kohdekaupunginosat Espoo: Kirkkojärvi, Leppävaara ja Suvela Helsinki: Mellunkylä, Herttoniemi ja Roihuvuori Vantaa: Länsimäki ja Korso Kvalitatiivisen tutkimuksen osakohderyhmät muodostivat päiväkotien johtajat koulujen rehtorit vuokratalojen asukkaat sekä asukasaktiivit, mukaan lukien maahanmuuttaja-aktiivit Kohdealueiden päiväkodin johtajille ja rehtoreille käytettiin samaa keskustelurunkoa, huomioiden kuitenkin heidän toimintaympäristönsä erityispiirteet. Samoin vuokra-asukkaiden, asukasaktiivien ja maahanmuuttaja-aktiivien keskustelurungot olivat samansuuntaiset, mutta kysymyksenasettelussa oli otettu huomioon kunkin kohderyhmän suhde tutkittaviin aihepiireihin. (Ks. tarkemmin liite 1.) Ennen ryhmään tai haastatteluun saapumista osallistujat saivat sähköpostitse tai kirjeitse ennakkotehtävän. Kunkin kohderyhmän huomioivat kysymykset orientoivat varsinaiseen haastatteluun tai ryhmäkeskusteluun. Asukkaiden ja asukasaktiivien tehtävänä oli visioida parempaa elinympäristöä tai unelmien kaupunginosaa, arvioida mikä tekisi omasta elinympäristöstä paremman, sekä kertoa, mitä he odottaisivat muiden talon asukkaiden ja kiinteistöyhtiön asioista vastaavien tekevän paremman elinympäristön suhteen. Päiväkotien johtajat ja rehtorit saivat miettiä, miten kestävä kehitys ja yhteisöllisyys voisivat näkyä unelmien päiväkoti-/koulumaailmassa, miten kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden teemat voisi tuoda lähelle lapsia ja nuoria, sekä esittää niitä toiveita ja odotuksia, mitä heillä päiväkodin johtajina/koulun rehtoreina oli toisaalta paremman päiväkoti-/kouluympäristön ja toisaalta sen lähialueen ympäristön suhteen. Tutkimusmenetelmä valittiin kohderyhmän mukaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä syvähaastatteluja että ryhmäkeskusteluja. Henkilön vaikea tavoitettavuus ja tehtävänsä puolesta runsas aihepiiriä koskeva tietämys ohjasivat lähestymään päiväkodin johtajia ja koulujen rehtoreita henkilökohtaisin syvähaastatteluin. Samoin maahanmuuttaja-asukasaktiivit haastateltiin henkilökohtaisesti. Tällä haluttiin varmistaa, että heidän äänensä tulee varmasti kuulluksi. Kaikki haastattelut toteutettiin haastateltavalle itselleen sopivassa ja hänen valitsemassaan paikassa, joko työpaikalla tai esimerkiksi kaupunginosan asukastilassa. Yksilöhaastattelut toteutettiin Haastattelijoina toimivat Elina Rautavaara ja Sonja Lehtonen. Vuokratalojen asukkaat kutsuttiin puolestaan ryhmäkeskustelutilaisuuksiin ja kaupunginosaa edustavat asukasaktiivit pienryhmäkeskusteluihin. Kohderyhmissä, joissa tutkimusaiheeseen liittyvät asiat eivät ole aktiivisesti päivittäin esillä, aihepiiristä käydyn keskustelun kuuleminen antaa hyvän taustan omille ajatuksille ja generoi näkemään aihepiiriä eri näkökulmista. Koska asukasaktiivit ovat eräällä tapaa kaupunginosansa asioiden asiantuntijoita ja omaavat runsaasti ajatuksia aihepiiriin liittyen, pienemmällä ryhmällä varmistettiin, että jokaiselle jäi riittävästi aikaa kertoa näkemyksistään. Ryhmä- ja pienryhmäkeskustelut pidettiin välisenä aikana Helsingin ja Vantaan ryhmien osalta TNS Gallupin Itäkeskuksen ja Espoon osalta TNS Gallupin Tapiolan ryhmäkeskustelutiloissa. Ryhmien moderaattorina toimi Elina Rautavaara. 3

14 Seuraavassa on kooste tutkimuksen kohderyhmän haastattelujen sekä ryhmäkeskustelujen kaupunkikohtaisista lukumääristä sekä aineistonkeruutavoista. päivänkodin johtajat koulujen rehtorit maahanmuuttajat vuokratalojen asukkaat kaupunginosaaktiivit Helsinki Espoo Vantaa Yhteensä 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 2 kpl tunnin mittaista yksilöhaastatteluja 1 ryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tuntia, yhteensä 5 osallistujaa 1 pienryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tuntia, yhteensä 5 osallistujaa 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 2 kpl tunnin mittaista yksilöhaastatteluja 1 ryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tuntia, yhteensä 6 osallistujaa 1 pienryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tunti, yhteensä 3 osallistujaa 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 2 kpl tunnin mittaista yksilöhaastatteluja 1 ryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tuntia, yhteensä 4 osallistujaa 1 pienryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tuntia, yhteensä 4 osallistujaa 9 yksilöhaastattelua 9 yksilöhaastattelua 6 yksilöhaastattelua 3 ryhmäkeskustelua, yhteensä 15 osallistunutta 3 pienryhmäkeskustelua, yhteensä 12 osallistunutta Toteuttamalla syvähaastattelut ja ryhmäkeskustelut kunkin kaupungin kohdekaupunginosa-alueella, varmistettiin tulosten kattavuutta ja vertailukelpoisuutta. Rekrytointi toteutettiin puhelimitse käyttäen hyväksi tutkimuksen tilaajan toimittamia yhteystietoja. Kaikki osallistujat saivat osallistumisesta 30 arvoisen lahjakortin. Ryhmäkeskustelujen osalta aineiston tallennemateriaali litteroitiin ja yksilöhaastattelujen kohdalla nauhoittamisen lisäksi tehtiin yksilöhaastattelujen kuluessa muistiinpanot joko tietokoneelle tai paperille. Raporttiin on otettu runsaasti suoria lainauksia haastateltavien puheista. Seuraavia lyhennelmiä on käytetty viitattaessa haastateltaviin: - p = päiväkodin johtaja (tai vastuuhenkilö) - r = koulun rehtori - a = asukas - aa = asukasaktiivi - ma = maahanmuuttaja-aktiivi - E = espoolainen - H = helsinkiläinen - V = vantaalainen 4

15 2 Kestävä kehitys ja kestävän kehityksen kasvatus päiväkodeissa Tässä luvussa on käytetty aineistona päiväkotien johtajien haastatteluja ja kirjallisia ennakkotehtäviä. Joukossa oli kuitenkin yksi haastateltava, joka ei ollut päiväkodin johtaja, vaan päiväkodin vastuuhenkilö ympäristövastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista ja siihen kasvattamista pidettiin päiväkodeissa pääsääntöisesti erittäin tärkeänä, sillä päiväkodeissa luodaan perusta kestävää kehitystä suosivalle arvomaailmalle. Päiväkodeissa myös aloitetaan kestävään kehitykseen liittyvien tietojen ja taitojen opettelu. Kestävä kehitys ja siihen kasvatus on tärkeää päiväkodeissa. Näinhän kasvatetaan hyviä kansalaisia Suomeen. (p, E) Se on sitä, että lapsille kerrotaan, että luonto ja sen hyvinvointi on tärkeä asia. Ei roskata, lähiympäristöstä huolehditaan, ja eväsastiat pestään. (p, V) On tärkeää, että lapsessa syntyy rakkaus luontoa kohtaan. (p, H) Kestävän kehityksen vaatimien tietojen ja taitojen opettelu nähtiin spiraalimaisena prosessina ensin lapsi opettelee omaa arkea lähinnä olevia tapoja (esim. jätteiden lajittelun) ja myöhemmin, lapsen ja nuoren tietojen ja taitojen karttuessa, voidaan ottaa esille yhä laajempia ja vaikeammin ymmärrettäviä asioita. 2.1 Kestävä kehitys unelmien päiväkodissa Unelmien päiväkodissa piha-alue olisi siisti, vihreä ja viihtyisä. Siellä voisi myös kasvattaa ja hoitaa omia kasveja. Lähiympäristössä olisi monimuotoinen luonnonmetsä, jonne voisi mennä turvallisin mielin lasten kanssa retkelle. Päiväkotien pihat ovat nykyisin jotenkin karuja, on pyritty siihen, että ne olisivat helppohoitoisia ja kestäisivät kulutusta, jolloin on jouduttu tinkimään mm. nurmikoista, jotka kuitenkin tuovat vehreyttä ja viihtyisyyttä pihoille. (p, V) Olisi ihanaa, jos lähialueella olisi oikea monimuotoinen luonnonmetsä, johon voisi turvallisin mielin mennä lasten kanssa retkeilemään. Päiväkodin omalla pihalla kasvien kasvatus ja hoito olisi myös mieluista. (p, H) Ympäristön tulisi olla mahdollisimman monimuotoinen, rehevä, lapsia innostava ja nykyistä esteettisempi. (p, H) Siisti ympäristö ehdottoman tärkeä. (p, V) Päiväkoti- ja lähiympäristössä säännöllisiä siivoustalkoita yhdessä lasten, vanhempien ja lähitalojen asukkaiden kanssa. (p, E) Jätteet lajitellaan, käytetään uusio- ja luonnonmateriaaleja ja säästetään energiaa Unelmien päiväkodin arjessa kaikki jätteet lajitellaan, ja jätteiden lajittelu on helppoa. Jätteiden kierrätyspisteet olisivat lähellä. Askartelussa käytetään uusio- ja luonnonmateriaaleja. Energiaa säästetään mm. sammuttelemalla turhia valoja. 5

16 Kierrätys toimii moitteettomasti. Biojätteet, lehdet, pahvit, lasit ja peltipurkit omiin jäteastioihin. Ongelmajätteet kuljetetaan niitä vastaanottaviin pisteisiin. (p, E) Kierrättämisen tulisi olla helppoa. Jokaiselle jätteelle oma astia. (p, E) Käytetään jätemateriaaleja askartelussa, tuunataan uusiokäyttöön, käytetään paperin molempia puolia, sammutetaan turhat valot, suljetaan tietokoneet kokonaan kun ei käytetä, ei pidetä puhelimen latureita pistokkeessa turhaan yms. Ei hankita mitään turhaa ja tilataan vain sitä mitä todella tarvitaan. (p, E) Tuotaisiin kierrätyspisteet lähemmäs, parannettaisiin yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa ja päiväkodin sisällä tehtäisiin mahdollisimman helpoksi lajittelu, kierrätys ja korjaaminen. (p, V) Hankinnoissa kestävä kehitys huomioidaan ostamalla vain se, mikä oikeasti tarvitaan. Joissakin päiväkodeissa pyrittäisiin myös hankkimaan kestäviä ja korjattavia leluja, huonekaluja yms., eikä kertakäyttötavaraa. Kaikki kierrätetään, käytetään uusiomateriaaleja, korjataan kalusteita ja leluja uusien hankkimisen sijaan. Hankitaan vähän, mutta kestävää ja korjattavaa. (p, V) Miten lapset saataisiin innostumaan kestävästä kehityksestä? Lapset saataisiin mukaan kestävän kehityksen toteuttamiseen etenkin sillä, että henkilökunta näyttää esimerkkiä: Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Lapset olisivat mukana kaikessa toiminnassa, kuten jätteiden lajittelussa ja ongelmajätteiden viemisessä kierrätyspisteeseen. Lapset olisivat mukana toteuttamassa kaikkea edellä lueteltua: Mitä isot edellä sitä pienet perässä! (p, E) Kaikella konkreettisella. Ei oteta ruokaa lautaselle kuin sen verran kun syödään. Ei kuluteta turhaan vettä, ei haaskata paperia, ei jätetä roskia luontoon. Keskustelua, miten paljon leluja ja tavaroita tarvitaan. Kierrättämisen opettelua. Asennekasvatusta. (p, E) Lapset otettaisiin mukaan toimintaan ja kaikki toiminta olisi sellaista, mihin myös lapset pystyvät. (p, V) Käytännön esimerkein, konkreettinen toiminta, esimerkin voimalla. (p, V) Selkeät kuvat, sadut, pelit yms. innostavat myös lapsia. Kestävän kehityksen teemat tulisivat lapsille tutuiksi myös keskustellen, askarrellen ja piirtäen. Jotta lapset saadaan innostumaan asiasta pitäisi teemojen olla heille tuttuja ja konkreettisia. Hyvät selkeät kuvat, sadut, pelit yms. materiaalit helpottaisivat teemojen käsittelyä. (p, H) Innostunut henkilökunta Päiväkodissa olisi myös kestävästä kehityksestä innostunut henkilökunta. Kaikkea toimintaa lasten ruuasta vaippojen ja lelujen valintaan arvioitaisiin kestävän kehityksen näkökulmasta. Koko henkilökunta olisi asian takana samoin ostopalveluna tuotettu palvelu kuten siivous ja ruokahuolto. (p, E) Henkilökunnan tulisi olla innostunutta ja toiminnan pitäisi olla lapsille mahdollista ja turvallista. Keskustellen, askarrellen, piirtäen jne. asioista. (p, V) 6

17 Kaikkea toimintaa arvioidaan kriittisesti. Sitä mitä lapsille ruuaksi tarjotaan, mitä vaippoja käytetään ja minkälaisia leluja hankitaan. (p, E) Tuki ja tieto kaupungin puolelta Päiväkodit saisivat tukea ja tietoa kaupungilta kestävän kehityksen suhteen. Kaupungilla olisi esim. oma Vihreä Kirjansa, ja konsultit, jotka neuvoisivat jatkuvasti päiväkoteja kestävässä kehityksessä. Helsingin kaupungilla olisi oma Vihreä Kirjansa ja omat konsulttinsa, jotka kouluttaisivat ja neuvoisivat jatkuvasti kestävän kehityksen kysymyksissä. (p, H) 2.2 Mitä on kestävä kehitys? Kestävää kehitystä pidettiin lähinnä ympäristöstä huolehtimisena, tuhlaamisen välttämisenä ja yleisenä asioista välittämisenä. Se liitettiin mm. kierrätykseen, jätteiden lajitteluun ja vähentämiseen sekä ekologiseen kuluttamiseen. Kestävä kehitys on ympäristöstä huolehtimista, tuhlauksen välttämistä ja asioista välittämistä. Se ei ole välinpitämättömyyttä. (p, V) Se liittyy ympäristönsuojeluun ja hyvinvointiin. (p, E) Se on tuhlaamisen vähentämistä, kierrätystä ja lajittelua, ekologista kuluttamista, retkiä lähimetsiin, julkisten kulkuvälineiden käyttämistä, jne. (p, V) Se on sitä, että me tuotetaan mahdollisimman vähän jätettä, ja että me mahdollisimman vähän tuhlataan resursseja. (p, H) Ei käytetä loppuun luonnonvaroja, vaan jätetään niitä myös tuleville sukupolville. Ei kuluteta tarpeettomasti energiaa ja materiaaleja. (p, E) Vain yksi päiväkodin johtaja yhdisti kestävään kehitykseen myös sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia. Muut haastateltavat näkivät kestävän kehityksen miltei pelkästään ympäristönsuojeluna. Mun mielestä monikulttuurisuus kuuluu siihen myös, en tiedä miksi, mutta kuuluu. Sellainen yhteisöllisyys, että ei olla niin individualisteja, vaan että on kylä kasvattaa -ajattelumalli. (p, H) Suhtautuminen kestävän kehityksen määritelmään Päiväkodinjohtajille näytettiin seuraava kestävän kehityksen määritelmä ja heitä pyydettiin kommentoimaan sitä. Kestävän kehityksen tavoitteena on, että pystyisimme yhdessä huolehtimaan ihmiskunnan hyvinvoinnista nyt ja tulevaisuudessa vähentämättä luonnon monimuotoisuutta ja ylittämättä luonnonjärjestelmien kantokykyä. Sillä tarkoitetaan ajattelua, jossa päätöksiä ja valintoja tehtäessä otetaan samanaikaisesti huomioon niiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset seurausvaikutukset. Kestävän kehityksen kasvatuksella puolestaan tähdätään kestävän elämäntavan oppimiseen." Kaikki haastateltavat pitivät määritelmää erittäin hyvänä, selkeänä ja kattavana. Haastateltavien mielestä se sisälsi kaikki keskeiset kestävän kehityksen osa-alueet. Yksi haastateltava ehdotti, että kestävä kehitys olisi hyvä määritellä myös lapsentasoisesti, tavalla, jonka myös lapsi ymmärtää. Ihan viisasta tekstiä, näinhän se on. Että ei satuteta puita, revitä kukkia, jne. (p, V) 7

18 Nämä samat asiat pitäisi myös määritellä lapsen tasoisesti. (p, E) Määritelmää myös arvosteltiin. Sen tavoitteet ovat niin korkealla ja niin maailmaa syleileviä, että niiden tavoittaminen tuntuu mahdottomalta. Voi, mua rupesi ihan ahdistamaan kun tuli näin isot päämäärät eteen. (p, H) Tuosta tulee mieleen, että apua, minä tuhoan meidän maapallon, että tuntuu voimattomalta. Varmaan monella on se fiilis. (p, H) Määritelmältä toivottiin myös lisää konkreettisuutta, eli miten ja millä keinoin hienoihin päämääriin voitaisiin päiväkodin arjessa päästä? Mun mielestä toi on noin. Tätähän se on. Hieno ajatus ja siihen pitäisi pyrkiä, mutta miten oikeasti? Sitä konkreettista vielä enemmän. Että millä eri tavoin tähän päästäisiin. Kun aikaisemmin kysyit, että mitä tarvitsisi ja oli puhetta, että tietoa ja infoa ja kokemuksia muualta (p, H) Ettei maailmaa syleileviä ajatuksia. Ajatukset ovat hienoja, mutta miten niitä kohden päästään oikeasti. Ei riitä, että on hienot visiot, jos ei ole mitään miten edetään. En usko, että tästäkään maasta löytyisi ihmisiä aikuisväestöstä, ketkä ei tietäisi että huonompaan ollaan menty, miten ympäristö voi huonosti ja ihmisetkin voi huonosti, että pitäisi tehdä jotain, mutta että mitä. (p, H) Ympäristönäkökohdat koettiin luontevimmaksi osaksi kestävän kehityksen määritelmää, kun taas määritelmän taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat olivat haastateltaville uusi asia. Ne hyväksyttiin kuitenkin poikkeuksetta relevantiksi osaksi kestävän kehityksen määritelmää. Tämä on laajempi näkökulma kuin mitä itselleni tuli mieleen. (p, H) Näitä sosiaalisia ja kulttuurisia seurausvaikutuksia ei kyllä tule ajatelleeksi. Mutta kyllä ne siellä päiväkotitoiminnassa tulee automaattisesti esille. (p, H) 2.3 Kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen merkitys Kestävää kehitystä ja kestävän kehityksen kasvatuksen merkitystä tarkasteltiin ympäristöllisistä, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista näkökohdista käsin. Sekä kestävää kehitystä että kestävän kehityksen kasvatusta pidettiin erittäin tärkeinä useimmissa päiväkodeissa. Asennekasvatus on tärkeää ja kasvatus hyvään elämään, että sitä ovat luonto, perhe, ystävät, terveys, huumori, arjen pienet asiat, onnistumisen elämykset, rauha, vapaus, kohtuullinen toimentulo. (p, E) Olisihan se hienoa, jos me voitaisiin meidänkin päiväkodissa helposti toteuttaa kestävään kehitykseen liittyviä juttuja. (p, E) Ympäristönäkökohdat Valtaosa päiväkotien johtajista oli hyvin tietoisia ympäristösuojelun tarpeellisuudesta. Vain muutamassa päiväkodissa sitä ei pidetty kovinkaan tärkeänä, ja se oli jäänyt arjen kiireiden jalkoihin mm. ajanpuutteesta johtuen. Mutta myös näissä päiväkodeissa tunnustettiin kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen tärkeys, ja toivottiin, että näitä voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa paremmin. 8

19 Ennen luonto oli paljon lähempänä lapsia kun lapset olivat aina ulkona, omalla pihallaan ja lähimetsässä. Mutta nyt se suhde on paljon etäisempi kun lapsia viedään satujumppaan ym. harrastuksiin jonnekin kauas omalla autolla. (p, V) Kestävää kehitystä ja kestävän kehityksen kasvatusta pidettiin tärkeänä mm. siksi, että lapsuudessa valetaan perusta kestävää kehitystä suosivalle arvomaailmalle ja toimintatavoille. Suomalaisten tuntema rakkaus ja luonteva suhtautuminen luontoa kohtaan haluttiin siirtää myös uusille sukupolville, sillä luonnosta ja sen eläimistä välittävä lapsi haluaa todennäköisesti vaalia ympäristöään aikuisenakin. Siitä alkaa se kansalaiskasvatus. Että ne ei myöhemmin roskaa ja särje bussipysäkkejä ja heittele pulloja luontoon. Jos ne ovat oppineet kunnioittamaan ympäristöä. (p, E) Ei riitä, että esim. kompostoidaan, vaan asenne on tärkeä. (p, E) Taloudelliset näkökohdat Hankintojen, liikkumisen sekä tilojen käytön ja ylläpidon ekotehokkuutta ja omien kulutusvalintojen merkitystä oli mietitty monessa päiväkodissa. Joissakin päiväkodeissa nämä taloudelliset näkökohdat olivat erittäin tärkeitä, ja niitä toteutettiin myös päiväkodin arjessa, kun taas toisissa päiväkodeissa taloudellisia näkökohtia ei huomioitu juuri ollenkaan. Koska meillä ei ole rahaa hankkia juuri mitään, niin se pakottaa toimimaan luontoa säästävästi. Me käytetään kaikki ihan loppuun. Monet kalusteet voivat kiertää vaikka viidessä eri päiväkodissa! (p, V) Meillä on vuokratilat. Ehkä siksi meillä ei ole tullut mietittyä ekotehokkuutta. Me myös tehdään hankinnat sen mukaan, mitä tarvitaan. Toki me ei osteta ylettömiä määriä leluja. (p, E) Sosiaaliset näkökohdat Toimintaympäristön tasa-arvoisuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa pidettiin myös tärkeänä osana päiväkodin arkea. Näiden katsottiin toteutuvan tai niihin pyrittiin päiväkodin kaikessa toiminnassa. Nämä pitää ottaa joka päivä huomioon päiväkodissa. Esim. terveellisyydestä ja turvallisuudesta meidän pitää huolehtia koko ajan. (p, E) Näitä me toteutetaan läpivalaisuna meidän kaikessa toiminnassamme. (p, V) Kyllä me tähän panostetaan, pyritään yhteisöllisyyteen. (p, H) Erityisen tärkeät ovat päiväkodin henkilökunnan suhteet lasten vanhempiin: Lasten vanhempien kanssakin ollaan joka päivä yhteistyössä, kun he hakevat lapsensa tarhasta me kerrotaan esim. miten päivä on mennyt ja jos on tapahtunut jotain erityistä. (p, E) Meidän talossa on semmoinen henki henkilökunnan ja vanhempien välillä, että kynnys on tosi matala. Semmoinen on ollut aina tavoitteena, että henkilökuntakin antaa jotain itsestään ihmisenä niille perheille, ettei olla niin vain asiakassuhteessa. Ettei kohdata heitä vain asiakkaina vaan vanhempina. Ja ollaan saatu siitä myös positiivista palautetta. Ja sitten kun on vaikeampikin paikka, niin se on helpompi ottaa puheeksi, kun välit ovat luottamukselliset ja lämpimät. (p, H) Muutama päiväkodin johtaja näki myös, että päiväkodin rooli voisi olla laajempikin. Se voisi olla eräänlainen kyläyhteisön sydän, ja olla mukana luomassa laajempaa yhteisöllisyyttä kaupunginosassaan. 9

20 Kiinnostaa ajatus siitä, että päiväkodin rooli olisi kyläyhteisön sydän -tyyppinen. Päiväkoti on tavallaan keskipiste, jossa alueen lapset ja heitä sinne tuovat vanhemmat kohtaavat. Voisi olla tapahtumia ja muita yhteisöllisyyttä lisääviä piirteitä. Meillä oli esim. onnistunut tapahtuma, jota varten pihalle oli tuotu mm. grilli. (p, V) Kaupunginosan asukkaiden, lasten vanhempien, muiden alueen päiväkotien ja koulujen kanssa voitaisiin yhdessä tehdä jotain mukavaa ja hyödyllistä, esim. siivota lähimetsiä, grillata, istuttaa kukkia jne. Olisi kiva saada vinkkejä jollekin isolle, yhteisölliselle, yhteisen asian jutulle. Esim. tapahtuma, jossa yhdessä päiväkodin, kaupungin asukkaiden, lasten ja lasten vanhempien kanssa siivottaisiin metsää. (p, H) Yhdessä päiväkodissa osallistuttiinkin koko alueen yhteisöllisyyden elvyttämiseen. Päiväkoti oli yhteistyössä muiden tahojen kanssa esim. järjestänyt alue- ja asukasiltoja, joihin oli tullut runsaasti ihmisiä. Toiminta oli kantanut hedelmää ja koko alueeseen oli tullut uutta eloa. Yksi meidän työntekijöistä kuuluu tämän alueen kehittämis-kokoonpanoon. Hän on siellä päiväkotien edustajana. Ja sieltä on kuullut missä täällä alueella mennään ja yritetään saada tämän alueen me-henkeä nostettua. Tässä on tehty jo paljon, ollut mm. alueiltoja. Ja se asukasiltakin, joka oli ollut, niin oli ollut tosi hyvä, ja siellä oli ollut paljon ihmisiä. Tuntuu, että tännekin on tullut jotain uutta eloa. Tuo Mellari tuli myös tuohon, joka on asukkaiden olohuone. (p, H) Kulttuuriset näkökohdat Kulttuuriperinnön vaalimista, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisen toimintakulttuurin tukemista pidettiin tärkeänä. Päiväkotien johtajat käsittivät kulttuuristen näkökohtien liittyvän ennen kaikkea monikulttuurisuuteen. Maahanmuuttajataustaisia lapsia pyrittiin kasvattamaan suomalaisten kulttuuriin ja tapoihin, mutta kuitenkin niin, että lapsen oma kulttuuritausta otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Myös suvaitsevaisuuteen pyrittiin. Sitten suvaitsevaisuuteen tietysti on nyt jouduttu kiinnittämään enemmän huomiota, miten erilaisia ihmisiä kohdellaan ja miten kaikki ovat tasavertaisia. Meillä on ollut ennen viime syksyä hyvin valtaväestövoittoinen päiväkoti, mutta viime syksynä maahanmuuttajataustaisia lapsia tuli meidän taloon tosi reilusti, parikymmentä, ja kun ne tulevat kerralla, niin se näkyy täällä. Siihen on jouduttu satsaamaan vähän enemmän. Tietenkin henkilökunnan on täytynyt miettiä omia arvojansa myös, että tästä on käyty keskustelua, miten eri kulttuurit kohtaavat. (p, H) Meillä on noin 30 % monikulttuurisesta taustasta olevia lapsia. Heille nämä asiat eivät aina ole yhtä selviä kuin suomalaisille. (p, E) Päiväkodissamme on paljon maahanmuuttajia. Me yritetään perehdyttää heidät suomalaisiin asioihin. (p, V) Lapset eri kulttuureista ovat rikkaus. Me koetetaan meidän päiväkodissa häivyttää evankelisluterilaisuus taustalle. (p, V) 2.4 Nykytilanne päiväkodeissa Jätteiden lajittelu Miltei kaikissa päiväkodeissa lajiteltiin jätteitä. Vain yhdessä päiväkodissa ei lajiteltu jätteitä ollenkaan. Useimmissa päiväkodeissa lajiteltiin mm. biojätteet, paperit ja pahvit. Joissakin päiväkodeissa lajiteltiin myös esim. metallit, lasit, paristot, maitotölkit ja ongelmajätteet. 10

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta

helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta Keke kuuluu kaikille helmiä ruohonjuuritasolta Hankepäällikkö Eija Koski, 4V-hanke Kestävän kehityksen toimikunta 13.10.2010 Kiitos! Kysymyksiä? Hankkeen päätösseminaari Keke kuuluu kaikille 23.11.2010

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Oma kuvani Nimi: Lukuvuosi: Esiopetuspaikka: 2 LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy

Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin. Tyvene Oy 2 Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin ? Järvenpään hyvinvointikampus Ketään ei jätetä yksin Vuokratalo Palvelu- ja senioritalo Kortteliin toteutetaan 60 asuntoinen tehostettu asumispalveluyksikkö

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto 1) Tulevaisuuden asukastoiminta Millaisessa naapurustossa sinä haluaisit asua? Millainen on toimiva ja tehokas asukastoimikunta?

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot