Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve"

Transkriptio

1 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin - yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö -hankkeen selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Yksikönjohtaja Sakari Nurmela Tutkimuspäällikkö Elina Rautavaara TNS Gallup Oy (09) , Itätuulenkuja 10, Espoo Työnumero: 76852, ISO ja sertifioitu Hankepäällikkö Eija Koski Hankekoordinaattori Mervi Romppanen Hankekoordinaattori Sanna Lehtinen

2 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.

3 Taustaa 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö - hankkeen toteutti Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (päätoteuttaja) yhdessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta EU:lta Etelä-Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevasta EAKRohjelmasta sekä kansallista rahoitusta Uudenmaan liitolta. Hankkeen tavoitteena on parantaa elinympäristöä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistämällä kestävää, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa suurkaupunkikulttuuria ja elämäntapaa. Tämä loppuraportti on tehty 4V-hankkeelle ja koskee hankkeen tueksi toteutettua hankintatutkimuskokonaisuutta. Tutkimuskokonaisuus rakentui kvalitatiivisella (laadullinen) tutkimusmenetelmällä ja kvantitatiivisella (määrällinen) tutkimusmenetelmällä toteutetuista tutkimusosuuksista ja sen toteutti TNS Gallup Oy ajanjaksolla Tutkimus toteutettiin 4V-hankkeen kohdekaupunginosissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsingissä kohdekaupunginosia olivat Mellunkylä, Herttoniemi ja Roihuvuori, Espoossa Kirkkojärvi, Leppävaara ja Suvela sekä Vantaalla Länsimäki ja Korso. Tutkimusyrityksen vastaavina tutkijoina toimivat kvantitatiivisen tutkimuksen osalta yksikönjohtaja Sakari Nurmela, joka toimi myös koko hankkeen yhteyshenkilönä, sekä tutkimuspäällikkö Elina Rautavaara kvalitatiivisen tutkimuksen osalta. Lisäksi merkittävässä avustajan roolissa erityisesti kvalitatiivisen osuuden osalta toimi Sonja Lehtonen. Osallistujarekrytoinnista vastasi tutkimuskoordinaattori Eeva-Kaarina Ojala-Kylmäniemi. Raportin rakenne Raportin kvalitatiivisessa osuudessa (Osa I) kartoitettiin ajatuksia, joita tutkimusalueen neljällä eri osakohderyhmällä eli päiväkotien johtajilla, koulujen rehtoreilla, vuokratalojen asukkailla sekä asukasaktiiveilla, mukaan lukien maahanmuuttaja-aktiivit, on kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen liittyen. Osa I sisältää kvalitatiivisen tutkimusosuuden tulokset, yhteenvedon ja johtopäätökset kunkin osakohderyhmän osalta. Raportin kvantitatiivisessa osuudessa (Osa II) selvitettiin kahden osakohderyhmän, tutkimusalueen 5. luokka-asteen opettajien sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntien vuokratalojen toimitusjohtajien, isännöitsijöiden ja asumisneuvojien näkemyksiä kestävää kehitystä koskevista kysymyksistä. Osa II sisältää kvantitatiivisen tutkimusosuuden tulokset ja johtopäätökset molempien osakohderyhmien osalta. Molempien osuuksien liitteet on sijoitettu raportin loppuun. Tavoitteet 4V-hankkeen tavoitteet toteutetaan vahvistamalla kestävän elämäntavan osaamista ja kehittämällä malleja, ohjelmia ja verkostoja osallistuvan asumisen, yhteisöllisyyden ja elinympäristön parantamistyön tueksi. Hanke tähtää alueen toimijoiden osaamisen ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Näin mahdollisuudet ja kyvyt vaikuttaa elinympäristön laatuun paranevat. Uudet mallit tähtäävät pysyvien käytäntöjen luomiseen kuntien ja muiden organisaatioiden käyttöön. Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusosuuden tavoitteet määrittyivät hankkeelle asetettujen tavoitteiden kautta. Kvalitatiivisessa tutkimusosuudessa keskityttiin selvittämään kunkin osakohderyhmän (päiväkotien johtajien, koulujen rehtoreiden, vuokratalojen asukkaiden sekä asukasaktiivien, mukaan lukien maahanmuuttaja-aktiivit) keskuudessa, mitä kestävään kehitykseen liittyen tällä hetkellä tehdään ja osataan, millaisia siihen liittyviä tarpeita ja toisaalta esteitä tarpeiden saavuttamiseksi on, mistä aihepiiriin liittyvää tietoa haetaan ja tunnetaanko aihepiiriin liittyvät vaikuttamisen keinot, mistä saa-

4 daan tai tulisi saada tukea, millaisia tavoitteita kestävään kehitykseen liittyen on ja miten kestävään kehitykseen liittyviä asioita tulisi kehittää. Kvantitatiivisissa tutkimuksissa kartoitettiin peruskouluissa ja vuokrataloyhtiöissä olevia kestävän kehityksen käytäntöjä ja seurantajärjestelmiä sekä toiminnan systemaattisuutta kestävän kehityksen osalta. Lisäksi luotiin näkemys kestävän kehityksen tulevaisuuteen ja haasteisiin. Käsillä olevan tutkimuksen ja TNS Gallupin niistä tekemien johtopäätösten pohjalta 4V-hankkeelle tarjoutuu käyttöön Helsingin, Espoon ja Vantaan hankealueelta kohderyhmälähtöistä tietoa suunnittelun ja kehittämisen tueksi sekä hankearvioinnin pohjaksi.

5 Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kestävää kehitystä ja yhteisöllisyyttä kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen avulla. Sekä tutkimuksen kvalitatiivisessa että kvantitatiivisessa osuudessa ilmeni, että yleinen asenne kestävää kehitystä kohtaan on myönteinen. Valtaosa tutkimuksen osallistujista piti kestävää kehitystä tärkeänä, ellei jopa erittäin tärkeänä asiana. Tutkimuksen osallistujat näkivät kestävän kehityksen lähinnä ympäristöstä huolehtimisena. Sen muut osa-alueet eli taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat he jättivät vähemmälle huomiolle. Myös kestävän kehityksen ydintavoitteet nähtiin samankaltaisina eri kohderyhmissä: jätteitä on lajiteteltava ja niiden syntyä on vähennettävä; energiaa, luonnonvaroja ja vettä on säästettävä; liikkumisen ja tilojen ekotehokkuutta on parannettava; ekologisuus huomioitava hankinnoissa. Lisäksi kestävään kehitykseen liitettiin ympäristön siisteys, vihreys ja viihtyisyys. Kestävää kehitystä edistettiin päiväkodeissa, kouluissa, taloyhtiöissä ja kaupunginosissa melko samoin keinoin: (1) jätteitä lajiteltiin ja niiden määrää vähennettiin, (2) vettä, energiaa ja materiaaleja pyrittiin käyttämään säästäväisesti ja (3) tavaroita, esineitä ja materiaaleja kierrätettiin. Tilojen käytön ekotehokkuutta oli usein parannettu ja ympäristöystävällisyys huomioitu myös hankinnoissa ja liikkumisessa. Osallistujat painottivat vahvasti sitä, että kestävä kehitys on ennen kaikkea tekemistä, yksilön pieniä arkipäivän tekoja ja valintoja luonnon hyväksi. Periaatteella pienistä asioista tulee suuria asioita. Tavalliset, pienet asiat arkielämässä tekevät suuren eron. (rehtori, Espoo) Tämän tutkimuksen aineistossa oli selvästi nähtävillä se, että vaikka asenteet kestävää kehitystä kohtaan ovat periaatteessa myönteiset, kestävän kehityksen käytännön toteutus saattaa kuitenkin ontua. Osallistujia kiinnostikin eniten se, miten kestävää kehitystä voitaisiin käytännössä parhaiten toteuttaa tietyssä ympäristössä ei niinkään kestävä kehitys yleensä. Esimerkiksi kouluissa haluttiin tietää erityisesti muiden koulujen hyvistä käytännöistä, päiväkodeissa muiden päiväkotien hyvistä käytännöistä jne. (ks. esimerkkejä hyvistä käytännöistä, liite 5). Ei luentotyyppistä kierrätys on tärkeää, vaan enemmän sitä, miten se [kestävä kehitys] tehdään. Se on hyödyllistä. (rehtori, Espoo) Sekä tutkimuksen kvantitatiivisessa että kvalitatiivisessa osuudessa ilmeni, että kestävän kehityksen käytännön toteuttamisen suurimpina esteinä pidettiin ihmisten välinpitämättömiä tai kielteisiä asenteita kestävää kehitystä kohtaan. Kestävän kehityksen käytännön toteuttaminen vaatii yksilöiltä ja yhteisöiltä ennen kaikkea viitseliäisyyttä sekä motivoituneisuutta. Tutkimuskokonaisuuden molempien aineistojen perusteella esiin nousi kaksi merkittävänä pidettyä kestävän kehityksen toteuttamiseen liittyvää viitseliäisyyden ja motivaation estettä: (1) Epävarmuus kestävän kehityksen toteutustapojen hyödyllisyydestä Ruohonjuuritasolla on paljon innostusta ja energiaa toimia kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla. Tietoa kestävästä kehityksestä on tarjolla paljon, mutta sen laatua ja luotettavuutta on vaikea arvioida mistä esimerkiksi voi tietää, mikä on oikeasti ympäristöystävällinen tapa toimia? Esim. energiansäästölamput ovat ongelmajätettä, mutta hehkulamput käyttävät enemmän energiaa kumpi vaihtoehdoista on parempi luonnon kannalta? Halutaan tehdä ekotekoja, mutta ollaanko me hyväntahtoisia hölmöjä? (rehtori, Helsinki)

6 Lisäksi jätteiden lajittelun motivaatiota vähensi osallistujien keskuudessa melko yleisesti jaettu käsitys, että lajittelusta huolimatta jätteet päätyvät kuitenkin yhteen ja samaan sekajäteastiaan. Se on järjetöntä, että porukka kulkee täällä edestakaisin ja sitten se kipataan jonnekin yhteen. (rehtori, Espoo) Tulosten perusteella voidaan esittää, että ihmisten motivoimiseksi toimimaan kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla, tulisi (a) toiminnalla olla selvät tavoitteet, (b) toiminnan tuottaa selkeitä tuloksia, (c) ihmisillä olla varma tunne siitä, että tehty työ on aidosti hyödyllistä sekä (d) tarjota ihmisille selkeitä ja yksikäsitteisiä toimintamalleja: tee näin, älä näin. 2) Puutteellinen kestävän kehityksen infrastruktuuri Sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimusaineiston mukaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa edistävät etenkin helpot, selkeät ja vaivattomat käytännöt. Pääkaupunkiseudulla infrastruktuuri ei kuitenkaan tue tällä hetkellä riittävästi kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja helppoja käytäntöjä. Tämä luultavasti johtuu siitä, että toimintaa ei ole systemaattisesti mietitty läpi kestävän kehityksen näkökulmasta. Infrastruktuurissa onkin lukusia puutteita, jotka haittaaavat kestävän kehityksen käytännön toteuttamista. Tässä tutkimuksessa tuli ilmi seuraavat puutteet: kodeissa ei ole riittävän hyvää jätteidenlajittelujärjestelmää, joka saisi jätteiden lajittelun yksinkertaiseksi, nopeaksi ja helpoksi eri jätteiden kierrätyspisteitä ei ole riittävästi eikä niiden sijainteja usein tiedetä taloyhtiöiden erilaiset seka- ja lajitellut jätteet noudetaan eri jäteautoilla eri aikoina, mikä lisää sekä pakokaasupäästöjä että kustannuksia noutokertojen lisääntyessä kouluissa rehtorit ja opettajat toimivat itse roskakuskeina, kuljettaen eri jätetyyppejä omilla autoilla pääkaupunkiseudun kierrätyspisteisiin, koska koululla ei ole erikseen kestävään kehitykseen varattuja määrärahoja (esim. lajiteltujen jätteiden poiskuljetuskustannuksiin) kouluissa oppilaat saattavat lajitella jätteitä todetakseen vain, että siivooja laittaa ne kaikki samaan jätesäkkiin, koska siivoussopimuksissa ei ole sovittu lajittelusta huonekalujen ja lelujen korjaaminen on yhtä kallista tai kalliimpaa kuin uusien ostaminen virallisten tahojen tuki puuttuu: tarvittaisiin selkeitä suuntaviivoja, suosituksia ja tavoitteita ja jopa lainsäädännöllisiä linjauksia kestävän kehityksen tueksi Kestävä kehitys päiväkodeissa ja kouluissa Kestävä kehitys nähtiin päiväkodeissa ja kouluissa tärkeänä osana lasten ja nuorten asennekasvatusta. Päiväkodeissa ja kouluissa luodaan perusta kestävää kehitystä suosivalle arvomaailmalle ja aloitetaan kestävään kehitykseen liittyvien tietojen ja taitojen opettelu. Kestävän kehityksen vaatimien tietojen ja taitojen opettelu nähtiin spiraalimaisena prosessina ensiksi lapsi opettelee omaa arkea lähinnä olevia tapoja (esim. jätteiden lajittelun) ja myöhemmin, lapsen ja nuoren tietojen ja taitojen karttuessa, opetuksessa otetaan esille laajempia ja vaikeammin ymmärrettäviä asioita. Kestävää kehitystä ja kestävän kehityksen kasvatusta ei nähty kovinkaan erillisinä asioina. Sekä päiväkodeissa että kouluissa ajateltiin, että kestävästä kehityksestä kertomisen lähtökohtana tulisi aina olla lapsen ikä ja kehitystaso. Lapsia ei esimerkiksi tulisi pelotella liiaksi erilaisilla uhkakuvilla kuten otsonikadolla tai sademetsien tuhoutumisella. Päiväkotien arjessa kestävää kehitystä pidetään vielä melko uutena asiana, kun kouluissa se on omaksuttu jo luonnolliseksi usein jopa itsestään selväksi osaksi koulun arkea. Päiväkodeissa asiaa koskevan tiedon tarve olikin suurempi kuin kouluissa.

7 Tutkimuksen kvantitatiivisessa osuudessa opettajat arvioivat, että oppilaat ovat vähiten sitoutuneita kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Kvalitatiivisen aineiston valossa oppilaiden ympäristöinnostuksen sytykkeenä voivat toimia etenkin isot, elämykselliset koulun tapahtumat, joissa on jokin kestävään kehitykseen liittyvä teema. Oppilaiden edustajia tulisi myös ottaa mukaan koulun ympäristötiimiin nykyistä enemmän. Meillä järjestettiin ympäristöaiheinen vappukarnevaali. [ ] Naamiaisasuihin ei saanut käyttää uusia materiaaleja, vaan kaikki piti olla vanhasta roskasta tai kierrätysmateriaalista, esim. kotoa tuotiin vanhoja kankaita. Siellä oli sitten kuningattaria, keisareita, robotteja jne. Ja me laulettiin yhdessä Varrella virran -laulua. Oppilaat olivat hirveän innostuneita! (rehtori, Helsinki) Kouluissa ilmeni muitakin esteitä kestävälle kehitykselle. Ensinnäkin opettajat tekevät kestävään kehitykseen liittyvän työn oman työnsä ohella. Ongelmia tuottaa myös se, että koulun keittiö- ja siivoushenkilökunta on usein ulkoistettu, jolloin he eivät toimi rehtorin alaisuudessa, eivätkä siten ole sitoutuneet noudattamaan koulun määrittelemiä kestävän kehityksen linjauksia. Ikävimmillään tästä seuraa, että kaikki koululaisten lajittelemat jätteet päätyvät sekajätteisiin. Merkittävä este on myös kestävään kehitykseen suunnattujen määrärahojen puute. Kestävä kehitys taloyhtiöissä Myös taloyhtiöiden isännöitsijät ja vuokratalojen asukkaat pitivät kestävän kehityksen edistämistä tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena asiana. Isännöitsijöiden mukaan melkein kaikkiin taloihin on esimerkiksi asetettu veden ja energian säästöön sekä jätteiden lajitteluun liittyviä tavoitteita, joihin myös pyritään käytännön toimin. Asukasturvallisuus ja -demokratia otetaan huomioon ja asukkaita pyritään innostamaan mukaan toimintaan erilaisissa rooleissa. Tuloksia myös seurataan suhteellisen tarkasti. Sekä vuokratalojen asukkaat että isännöitsijät pitivät tärkeimpinä kestävän kehityksen esteinä asukkaiden asenteita. Asukkaat pitivät lisäksi isännöitsijöiden sekä muun taloyhtiöiden henkilökunnan asenteita esteinä. Asukkaiden vaihtuvuus ja monikulttuurisuus lisäävät edelleen kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä haasteita. Yhteisöllisyys nähtiin tärkeänä asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden lisääjänä taloyhtiöissä. Se liitettiin lähinnä yhteishenkeen, naapureista välittämiseen ja yhteiseen tekemiseen. Toisaalta osallistujat kertoivat, että yhteisöllisyys voi saada taloyhtiössä myös erilaisia kielteisiä muotoja. Yhteisöllisyyttä edistäisi hyvä yhteistyö asukkaiden ja kiinteistöyhtiön henkilökunnan välillä. Sekä isännöitsijöiden että asukkaiden mielestä yhteistyössä olisi kuitenkin selvästi parantamisen varaa. Vuokratalojen asukkaat toivoivat, että talot ja pihat pidettäisiin hyvässä kunnossa, eikä niitä päästettäisi ränsistymään. Talojen ja pihojen hyvä kunto on asukkaiden suurin asumisviihtyvyyden tae. Viihtyvyyttä ja sitä kautta myös yhteisöllisyyttä - lisäävät myös sellaiset asiat kuin viihtyisät saunatilat, grillikatos pöytineen ja penkkeineen sekä kauniit pensas- ja kukkaistutukset. Kestävää kehitystä taloyhtiöissä edistäisi etenkin hankintojen tekeminen aikaisempaa ympäristöystävällisemmin perustein. Nyt vain osa isännöitsijöistä ottaa asian huomioon hankintojensa yhteydessä. Tästä asiasta haluttaisiin saada enemmän koulutusta ja tietoa kuin mistään muusta yksittäisestä aiheesta. Myös kotien tarkoituksenmukaiset jätteidenlajittelujärjestelmät, jätekatosten eri jätelajien paikan kertovat selkeät kyltit sekä tavoitteiden seuranta mm. asuntokohtaisilla sähkön ja veden kulutusta mittaavilla mittareilla edesauttaisivat kestävää kehitystä taloyhtiöissä. Vuokrataloyhtiöiden toimitusjohtajat, isännöitsijät ja asumisneuvojat ovat keskeinen ryhmä kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiselle taloyhtiöissä. Taloyhtiöiden toimihenkilöt luovat työssään ne puitteet, missä kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat tai jäävät toteutumatta. Heidän motivaationsa varmistaminen ja kestävän kehityksen saaminen luonnolliseksi osaksi heidän johtamistoimintaansa

8 edesauttaa asian esillä pysymistä. Asukkaat puolestaan pystyvät hyödyntämään laajemmin kiinteistöyhtiön ratkaisuja käytännössä, jos ne kyetään tarjoilemaan heille helppoina ja vaivattomina asioina. Kestävä kehitys kaupunginosissa Kaupunginosan kestävä kehitys on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat mm. sen asukkaat, taloyhtiöt, kiinteistöt ja niiden pihat, viheralueet, vesistöt, liikennejärjestelyt, yritykset, kirjasto, lähikauppa, terveysasema, poliisi, paloasema, neuvola, koulut, päiväkodit ja alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt. Tämä laajuus tekee kestävään kehitykseen liittyvän tuen tarjoamisen erittäin haasteelliseksi. Kaupunginosat ovat myös keskenään hyvin erilaisia, minkä vuoksi kestävän kehityksen toteuttaminen vaihtelee kaupunginosittain. Joissakin kaupunginosissa on esim. hyvin järjestetty liikenne, kun toisissa saattaa olla puutteita jalkakäytävistä ja kevyen liikenteen kulkuväylistä lähtien. Kullekin kaupunginosalle tulisikin räätälöidä oma kestävän kehityksen ohjelmansa, jossa huomioitaisiin kaupunginosan erityispiirteet samoin kuin sen vahvuudet ja heikkoudet. Vaikka kaupunginosan kestävä kehitys on aiheena laaja, ja vaikka kaupunginosat poikkeavat toisistaan suuresti, ovat kuitenkin tutkimukseen osallistuneiden sitä koskevat unelmat hyvin samansuuntaisia: unelmien kaupunginosa on siisti, vihreä ja viihtyisä paikka elää. Yhteisöllisyyttä edistävät kaupunginosissa omat asukastilat, isot kaupunginosatapahtumat (kuten Kontulapäivät) sekä jokin oma paikallinen erikoisuus, josta kaupunginosa muistetaan ja josta sen asukkaat voivat olla ylpeitä (vrt. japanilainen puutarha Roihuvuoressa). Toimintamalli eri ympäristöihin Kaikissa ympäristöissä kestävää kehitystä edistäisi selvästi se, että toiminta tehtäisiin astetta järjestelmällisemmäksi ja suunnitelmallisemmaksi. Tulosten perusteella syntyi kuva seuraavasta toimintamallista, jota soveltamalla olisi mahdollista päiväkodeissa, kouluissa, taloyhtiöissä ja kaupunginosissa päästä tähän päämäärään: (1) Ympäristökartoituksen tekeminen (mitä tehdään nyt, mitä voisi tehdä paremmin) (2) Toiminnan suunnitteleminen, ympäristöohjelman laatiminen (mitkä ovat tavoitteet) (3) Tavoitteiden seuraaminen (esim. sähkö- ja vesimittareiden käytön avulla) (4) Hyvien toimintaperiaatteiden ylläpito palkitseminen hyvästä työstä ja innostaminen Viestintä kestävästä kehityksestä Kestävää kehitystä koskevan viestinnän toivottiin välttävän tyyliä, jossa liiallisesti synkisteltäisiin maapallon tilaa tai sälytettäisiin liikaa koko maapallon tulevaisuuteen liittyvää vastuuta yksilön kannettavaksi. Enemminkin siinä tulisi painottaa, että kestävä kehitys on pieniä arjen tekoja, joita jokainen voi toteuttaa omassa elämässään, ja että kestävän kehityksen toteuttaminen on hauskaa, helppoa ja siitä saa hyvän mielen! Toiveita 4V-hankkeelle 4V-hankkeelta toivottiin etenkin käytännönläheisiä vinkkejä, valmiita toimintamalleja ja hyviä oppaita siitä, miten kestävää voidaan parhaiten toteuttaa arkielämässä. Koska kestävän kehityksen toteuttaminen näyttäytyy erilaisena riippuen siitä, onko kyse taloyhtiöstä, kaupunginosasta, päiväkodista tai koulusta, tulisi myös tuki ja tarjottu tieto räätälöidä kohteen erityispiirteet huomioiden. Kaikille tahoille tulisi siksi tehdä oma kestävän kehityksen oppaansa, jossa olisi mm. tietoa hyvistä käytänteistä juuri kyseisessä ympäristössä (esim. päiväkodeissa, kouluissa jne.). 4V-hankkeen toivottiin lisäksi toimivan eräänlaisena koordinoijana ja kestävään kehitykseen liittyvän tiedon kokoajana, koska tällä hetkellä kestävästä kehityksestä saatavaa tietoa pidettiin melko sirpaleisena. Hyvänä ideana pidettiin esim. omaa kestävän kehityksen nettisivustoa tai infopistettä, jonne voisi poiketa tai soittaa. Kiinnostusta olisi myös kestävää kehitystä koskevalle asiantuntevalle koulutukselle.

9 Sisällys Osa I Kvalitatiivinen osuus - Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys: päiväkotien johtajat, rehtorit, asukkaat ja asukasaktiivit Johdanto Kestävä kehitys ja kestävän kehityksen kasvatus päiväkodeissa Kestävä kehitys unelmien päiväkodissa Mitä on kestävä kehitys? Kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen merkitys Nykytilanne päiväkodeissa Kestävän kehityksen kasvatus päiväkodeissa Tiedonsaanti ja viestintä kestävään kehitykseen liittyen Yhteistyö, yhteistyötahot ja saatu tuki kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä Tuen tarve kestävään kehitykseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen liittyen Toiveet, tavoitteet ja tulevaisuuden visiot kestävään kehitykseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen liittyen Kokemuksia 4V-hankkeesta ja terveisiä 4V-hankkeelle Yhteenveto Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kestävä kehitys ja kestävän kehityksen kasvatus kouluissa Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys unelmien koulussa Mitä on kestävä kehitys? Kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen merkitys Nykytilanne kouluissa Kestävän kehityksen kasvatus kouluissa Tiedonsaanti ja viestintä kestävään kehitykseen liittyen Yhteistyö ja yhteistyötahot kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä Tuen tarve kestävään kehitykseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen liittyen Esteitä kestävälle kehitykselle kouluissa Toiveet, tavoitteet ja tulevaisuuden visiot kestävään kehitykseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen liittyen Kokemuksia 4V-hankkeesta ja terveisiä 4V-hankkeelle Yhteenveto Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys taloyhtiöissä Unelmien taloyhtiö Mitä on kestävä kehitys taloyhtiön asukkaan näkökulmasta? Kestävän kehityksen eri osa-alueiden tärkeys Nykytilanne taloyhtiöissä kestävän kehityksen suhteen Yhteistyö ja yhteistyötahot taloyhtiöiden kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden suhteen Esteet kestävälle kehitykselle taloyhtiöissä Yhteisöllisyys taloyhtiöissä Maahanmuuttajat taloyhtiöissä ja monikulttuurisuuden haasteet Tiedonsaanti ja viestintä kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen liittyen Toiveet, tavoitteet ja tulevaisuuden visiot kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen liittyen Terveisiä 4V-hankkeelle Yhteenveto Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset... 90

10 5 Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys kaupunginosissa Unelmien kaupunginosa Mitä on kestävä kehitys kaupunginosan asukkaan näkökulmasta? Suhtautuminen kestävän kehityksen määritelmään Mitä on ympäristövastuullisuus kaupunginosan asukkaan näkökulmasta? Nykytilanne kaupunginosissa Yhteisöllisyys kaupunginosissa Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus kaupunginosissa Esteitä ympäristövastuulliselle toiminnalle ja yhteisöllisyydelle Saatu tuki ja tuen tarve kaupunginosan kestävään kehitykseen liittyen Yhteistyö ja yhteistyötahot kaupunginosan kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä Tiedottaminen kaupunginosan tapahtumista ja muista yhteisistä asioista Miten innostaa asukkaita toteuttamaan ympäristövastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä? Toiveet, tavoitteet ja tulevaisuuden visiot kaupunginosan ympäristövastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyen Terveisiä 4V-hankkeelle Pääkaupunkiseudun kaupunkien väliset erot Yhteenveto Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Osa II Kvantitatiivinen osuus - Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys: opettajat sekä vuokratalojen toimitusjohtajat, isännöitsijät ja asumisneuvojat Johdanto Opettajat ja kestävä kehitys Kestävän kehityksen kasvatuksen sisältö Kestävän kehityksen toteuttaminen kouluissa Kestävän kehityksen näkyminen ja toteutuminen koulutyössä Tietämyksen riittävyys opetuksessa Tulevaisuuden ihannekoulu Suoraa palautetta opettajilta Johtopäätökset: opettajat ja kestävän kehityksen edistäminen Vuokratalojen toimitusjohtajat, isännöitsijät sekä asumisneuvojat ja kestävä kehitys Kestävän kehityksen rooli ja näkyvyys isännöitsijätyössä Asumis- ja asukasviihtyvyyteen vaikuttavat tekijät Kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen Kestävän kehityksen tulevaisuuden haasteet Tärkeimmät tietolähteet ja koulutustarpeet Suoraa palautetta isännöitsijöiltä Johtopäätökset: vuokratalojen toimitusjohtajat, isännöitsijät sekä asumisneuvojat ja kestävän kehityksen edistäminen Liitteet Liite 1: Kvalitatiivisen tutkimuksen keskustelurungot Liite 2: Kvantitatiivisen tutkimuksen kyselylomake opettajille Liite 3: Kvantitatiivisen tutkimuksen kyselylomake isännöitsijöille Liite 4: Liitekuviot Liite 5: Hyviä käytäntöjä

11 Osa I Kvalitatiivinen osuus Kestävä kehitys ja yhteisöllisyys: päiväkotien johtajat, rehtorit, asukkaat ja asukasaktiivit 1

12 2

13 1 Johdanto Tässä raportin kvalitatiivisessa (laadullisessa) osiossa selvitetään tutkimusalueen neljän eri osakohderyhmän ajatuksia kestävästä kehityksestä ja yhteisöllisyydestä. Tutkimusalueen muodostivat seuraavat kohdekaupunginosat Espoo: Kirkkojärvi, Leppävaara ja Suvela Helsinki: Mellunkylä, Herttoniemi ja Roihuvuori Vantaa: Länsimäki ja Korso Kvalitatiivisen tutkimuksen osakohderyhmät muodostivat päiväkotien johtajat koulujen rehtorit vuokratalojen asukkaat sekä asukasaktiivit, mukaan lukien maahanmuuttaja-aktiivit Kohdealueiden päiväkodin johtajille ja rehtoreille käytettiin samaa keskustelurunkoa, huomioiden kuitenkin heidän toimintaympäristönsä erityispiirteet. Samoin vuokra-asukkaiden, asukasaktiivien ja maahanmuuttaja-aktiivien keskustelurungot olivat samansuuntaiset, mutta kysymyksenasettelussa oli otettu huomioon kunkin kohderyhmän suhde tutkittaviin aihepiireihin. (Ks. tarkemmin liite 1.) Ennen ryhmään tai haastatteluun saapumista osallistujat saivat sähköpostitse tai kirjeitse ennakkotehtävän. Kunkin kohderyhmän huomioivat kysymykset orientoivat varsinaiseen haastatteluun tai ryhmäkeskusteluun. Asukkaiden ja asukasaktiivien tehtävänä oli visioida parempaa elinympäristöä tai unelmien kaupunginosaa, arvioida mikä tekisi omasta elinympäristöstä paremman, sekä kertoa, mitä he odottaisivat muiden talon asukkaiden ja kiinteistöyhtiön asioista vastaavien tekevän paremman elinympäristön suhteen. Päiväkotien johtajat ja rehtorit saivat miettiä, miten kestävä kehitys ja yhteisöllisyys voisivat näkyä unelmien päiväkoti-/koulumaailmassa, miten kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden teemat voisi tuoda lähelle lapsia ja nuoria, sekä esittää niitä toiveita ja odotuksia, mitä heillä päiväkodin johtajina/koulun rehtoreina oli toisaalta paremman päiväkoti-/kouluympäristön ja toisaalta sen lähialueen ympäristön suhteen. Tutkimusmenetelmä valittiin kohderyhmän mukaan. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä syvähaastatteluja että ryhmäkeskusteluja. Henkilön vaikea tavoitettavuus ja tehtävänsä puolesta runsas aihepiiriä koskeva tietämys ohjasivat lähestymään päiväkodin johtajia ja koulujen rehtoreita henkilökohtaisin syvähaastatteluin. Samoin maahanmuuttaja-asukasaktiivit haastateltiin henkilökohtaisesti. Tällä haluttiin varmistaa, että heidän äänensä tulee varmasti kuulluksi. Kaikki haastattelut toteutettiin haastateltavalle itselleen sopivassa ja hänen valitsemassaan paikassa, joko työpaikalla tai esimerkiksi kaupunginosan asukastilassa. Yksilöhaastattelut toteutettiin Haastattelijoina toimivat Elina Rautavaara ja Sonja Lehtonen. Vuokratalojen asukkaat kutsuttiin puolestaan ryhmäkeskustelutilaisuuksiin ja kaupunginosaa edustavat asukasaktiivit pienryhmäkeskusteluihin. Kohderyhmissä, joissa tutkimusaiheeseen liittyvät asiat eivät ole aktiivisesti päivittäin esillä, aihepiiristä käydyn keskustelun kuuleminen antaa hyvän taustan omille ajatuksille ja generoi näkemään aihepiiriä eri näkökulmista. Koska asukasaktiivit ovat eräällä tapaa kaupunginosansa asioiden asiantuntijoita ja omaavat runsaasti ajatuksia aihepiiriin liittyen, pienemmällä ryhmällä varmistettiin, että jokaiselle jäi riittävästi aikaa kertoa näkemyksistään. Ryhmä- ja pienryhmäkeskustelut pidettiin välisenä aikana Helsingin ja Vantaan ryhmien osalta TNS Gallupin Itäkeskuksen ja Espoon osalta TNS Gallupin Tapiolan ryhmäkeskustelutiloissa. Ryhmien moderaattorina toimi Elina Rautavaara. 3

14 Seuraavassa on kooste tutkimuksen kohderyhmän haastattelujen sekä ryhmäkeskustelujen kaupunkikohtaisista lukumääristä sekä aineistonkeruutavoista. päivänkodin johtajat koulujen rehtorit maahanmuuttajat vuokratalojen asukkaat kaupunginosaaktiivit Helsinki Espoo Vantaa Yhteensä 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 2 kpl tunnin mittaista yksilöhaastatteluja 1 ryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tuntia, yhteensä 5 osallistujaa 1 pienryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tuntia, yhteensä 5 osallistujaa 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 2 kpl tunnin mittaista yksilöhaastatteluja 1 ryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tuntia, yhteensä 6 osallistujaa 1 pienryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tunti, yhteensä 3 osallistujaa 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 3 kpl tunnin mittaisia yksilöhaastatteluja 2 kpl tunnin mittaista yksilöhaastatteluja 1 ryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tuntia, yhteensä 4 osallistujaa 1 pienryhmäkeskustelu, kesto n. 2 tuntia, yhteensä 4 osallistujaa 9 yksilöhaastattelua 9 yksilöhaastattelua 6 yksilöhaastattelua 3 ryhmäkeskustelua, yhteensä 15 osallistunutta 3 pienryhmäkeskustelua, yhteensä 12 osallistunutta Toteuttamalla syvähaastattelut ja ryhmäkeskustelut kunkin kaupungin kohdekaupunginosa-alueella, varmistettiin tulosten kattavuutta ja vertailukelpoisuutta. Rekrytointi toteutettiin puhelimitse käyttäen hyväksi tutkimuksen tilaajan toimittamia yhteystietoja. Kaikki osallistujat saivat osallistumisesta 30 arvoisen lahjakortin. Ryhmäkeskustelujen osalta aineiston tallennemateriaali litteroitiin ja yksilöhaastattelujen kohdalla nauhoittamisen lisäksi tehtiin yksilöhaastattelujen kuluessa muistiinpanot joko tietokoneelle tai paperille. Raporttiin on otettu runsaasti suoria lainauksia haastateltavien puheista. Seuraavia lyhennelmiä on käytetty viitattaessa haastateltaviin: - p = päiväkodin johtaja (tai vastuuhenkilö) - r = koulun rehtori - a = asukas - aa = asukasaktiivi - ma = maahanmuuttaja-aktiivi - E = espoolainen - H = helsinkiläinen - V = vantaalainen 4

15 2 Kestävä kehitys ja kestävän kehityksen kasvatus päiväkodeissa Tässä luvussa on käytetty aineistona päiväkotien johtajien haastatteluja ja kirjallisia ennakkotehtäviä. Joukossa oli kuitenkin yksi haastateltava, joka ei ollut päiväkodin johtaja, vaan päiväkodin vastuuhenkilö ympäristövastuullisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista ja siihen kasvattamista pidettiin päiväkodeissa pääsääntöisesti erittäin tärkeänä, sillä päiväkodeissa luodaan perusta kestävää kehitystä suosivalle arvomaailmalle. Päiväkodeissa myös aloitetaan kestävään kehitykseen liittyvien tietojen ja taitojen opettelu. Kestävä kehitys ja siihen kasvatus on tärkeää päiväkodeissa. Näinhän kasvatetaan hyviä kansalaisia Suomeen. (p, E) Se on sitä, että lapsille kerrotaan, että luonto ja sen hyvinvointi on tärkeä asia. Ei roskata, lähiympäristöstä huolehditaan, ja eväsastiat pestään. (p, V) On tärkeää, että lapsessa syntyy rakkaus luontoa kohtaan. (p, H) Kestävän kehityksen vaatimien tietojen ja taitojen opettelu nähtiin spiraalimaisena prosessina ensin lapsi opettelee omaa arkea lähinnä olevia tapoja (esim. jätteiden lajittelun) ja myöhemmin, lapsen ja nuoren tietojen ja taitojen karttuessa, voidaan ottaa esille yhä laajempia ja vaikeammin ymmärrettäviä asioita. 2.1 Kestävä kehitys unelmien päiväkodissa Unelmien päiväkodissa piha-alue olisi siisti, vihreä ja viihtyisä. Siellä voisi myös kasvattaa ja hoitaa omia kasveja. Lähiympäristössä olisi monimuotoinen luonnonmetsä, jonne voisi mennä turvallisin mielin lasten kanssa retkelle. Päiväkotien pihat ovat nykyisin jotenkin karuja, on pyritty siihen, että ne olisivat helppohoitoisia ja kestäisivät kulutusta, jolloin on jouduttu tinkimään mm. nurmikoista, jotka kuitenkin tuovat vehreyttä ja viihtyisyyttä pihoille. (p, V) Olisi ihanaa, jos lähialueella olisi oikea monimuotoinen luonnonmetsä, johon voisi turvallisin mielin mennä lasten kanssa retkeilemään. Päiväkodin omalla pihalla kasvien kasvatus ja hoito olisi myös mieluista. (p, H) Ympäristön tulisi olla mahdollisimman monimuotoinen, rehevä, lapsia innostava ja nykyistä esteettisempi. (p, H) Siisti ympäristö ehdottoman tärkeä. (p, V) Päiväkoti- ja lähiympäristössä säännöllisiä siivoustalkoita yhdessä lasten, vanhempien ja lähitalojen asukkaiden kanssa. (p, E) Jätteet lajitellaan, käytetään uusio- ja luonnonmateriaaleja ja säästetään energiaa Unelmien päiväkodin arjessa kaikki jätteet lajitellaan, ja jätteiden lajittelu on helppoa. Jätteiden kierrätyspisteet olisivat lähellä. Askartelussa käytetään uusio- ja luonnonmateriaaleja. Energiaa säästetään mm. sammuttelemalla turhia valoja. 5

16 Kierrätys toimii moitteettomasti. Biojätteet, lehdet, pahvit, lasit ja peltipurkit omiin jäteastioihin. Ongelmajätteet kuljetetaan niitä vastaanottaviin pisteisiin. (p, E) Kierrättämisen tulisi olla helppoa. Jokaiselle jätteelle oma astia. (p, E) Käytetään jätemateriaaleja askartelussa, tuunataan uusiokäyttöön, käytetään paperin molempia puolia, sammutetaan turhat valot, suljetaan tietokoneet kokonaan kun ei käytetä, ei pidetä puhelimen latureita pistokkeessa turhaan yms. Ei hankita mitään turhaa ja tilataan vain sitä mitä todella tarvitaan. (p, E) Tuotaisiin kierrätyspisteet lähemmäs, parannettaisiin yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa ja päiväkodin sisällä tehtäisiin mahdollisimman helpoksi lajittelu, kierrätys ja korjaaminen. (p, V) Hankinnoissa kestävä kehitys huomioidaan ostamalla vain se, mikä oikeasti tarvitaan. Joissakin päiväkodeissa pyrittäisiin myös hankkimaan kestäviä ja korjattavia leluja, huonekaluja yms., eikä kertakäyttötavaraa. Kaikki kierrätetään, käytetään uusiomateriaaleja, korjataan kalusteita ja leluja uusien hankkimisen sijaan. Hankitaan vähän, mutta kestävää ja korjattavaa. (p, V) Miten lapset saataisiin innostumaan kestävästä kehityksestä? Lapset saataisiin mukaan kestävän kehityksen toteuttamiseen etenkin sillä, että henkilökunta näyttää esimerkkiä: Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Lapset olisivat mukana kaikessa toiminnassa, kuten jätteiden lajittelussa ja ongelmajätteiden viemisessä kierrätyspisteeseen. Lapset olisivat mukana toteuttamassa kaikkea edellä lueteltua: Mitä isot edellä sitä pienet perässä! (p, E) Kaikella konkreettisella. Ei oteta ruokaa lautaselle kuin sen verran kun syödään. Ei kuluteta turhaan vettä, ei haaskata paperia, ei jätetä roskia luontoon. Keskustelua, miten paljon leluja ja tavaroita tarvitaan. Kierrättämisen opettelua. Asennekasvatusta. (p, E) Lapset otettaisiin mukaan toimintaan ja kaikki toiminta olisi sellaista, mihin myös lapset pystyvät. (p, V) Käytännön esimerkein, konkreettinen toiminta, esimerkin voimalla. (p, V) Selkeät kuvat, sadut, pelit yms. innostavat myös lapsia. Kestävän kehityksen teemat tulisivat lapsille tutuiksi myös keskustellen, askarrellen ja piirtäen. Jotta lapset saadaan innostumaan asiasta pitäisi teemojen olla heille tuttuja ja konkreettisia. Hyvät selkeät kuvat, sadut, pelit yms. materiaalit helpottaisivat teemojen käsittelyä. (p, H) Innostunut henkilökunta Päiväkodissa olisi myös kestävästä kehityksestä innostunut henkilökunta. Kaikkea toimintaa lasten ruuasta vaippojen ja lelujen valintaan arvioitaisiin kestävän kehityksen näkökulmasta. Koko henkilökunta olisi asian takana samoin ostopalveluna tuotettu palvelu kuten siivous ja ruokahuolto. (p, E) Henkilökunnan tulisi olla innostunutta ja toiminnan pitäisi olla lapsille mahdollista ja turvallista. Keskustellen, askarrellen, piirtäen jne. asioista. (p, V) 6

17 Kaikkea toimintaa arvioidaan kriittisesti. Sitä mitä lapsille ruuaksi tarjotaan, mitä vaippoja käytetään ja minkälaisia leluja hankitaan. (p, E) Tuki ja tieto kaupungin puolelta Päiväkodit saisivat tukea ja tietoa kaupungilta kestävän kehityksen suhteen. Kaupungilla olisi esim. oma Vihreä Kirjansa, ja konsultit, jotka neuvoisivat jatkuvasti päiväkoteja kestävässä kehityksessä. Helsingin kaupungilla olisi oma Vihreä Kirjansa ja omat konsulttinsa, jotka kouluttaisivat ja neuvoisivat jatkuvasti kestävän kehityksen kysymyksissä. (p, H) 2.2 Mitä on kestävä kehitys? Kestävää kehitystä pidettiin lähinnä ympäristöstä huolehtimisena, tuhlaamisen välttämisenä ja yleisenä asioista välittämisenä. Se liitettiin mm. kierrätykseen, jätteiden lajitteluun ja vähentämiseen sekä ekologiseen kuluttamiseen. Kestävä kehitys on ympäristöstä huolehtimista, tuhlauksen välttämistä ja asioista välittämistä. Se ei ole välinpitämättömyyttä. (p, V) Se liittyy ympäristönsuojeluun ja hyvinvointiin. (p, E) Se on tuhlaamisen vähentämistä, kierrätystä ja lajittelua, ekologista kuluttamista, retkiä lähimetsiin, julkisten kulkuvälineiden käyttämistä, jne. (p, V) Se on sitä, että me tuotetaan mahdollisimman vähän jätettä, ja että me mahdollisimman vähän tuhlataan resursseja. (p, H) Ei käytetä loppuun luonnonvaroja, vaan jätetään niitä myös tuleville sukupolville. Ei kuluteta tarpeettomasti energiaa ja materiaaleja. (p, E) Vain yksi päiväkodin johtaja yhdisti kestävään kehitykseen myös sosiaalisia ja kulttuurisia näkökulmia. Muut haastateltavat näkivät kestävän kehityksen miltei pelkästään ympäristönsuojeluna. Mun mielestä monikulttuurisuus kuuluu siihen myös, en tiedä miksi, mutta kuuluu. Sellainen yhteisöllisyys, että ei olla niin individualisteja, vaan että on kylä kasvattaa -ajattelumalli. (p, H) Suhtautuminen kestävän kehityksen määritelmään Päiväkodinjohtajille näytettiin seuraava kestävän kehityksen määritelmä ja heitä pyydettiin kommentoimaan sitä. Kestävän kehityksen tavoitteena on, että pystyisimme yhdessä huolehtimaan ihmiskunnan hyvinvoinnista nyt ja tulevaisuudessa vähentämättä luonnon monimuotoisuutta ja ylittämättä luonnonjärjestelmien kantokykyä. Sillä tarkoitetaan ajattelua, jossa päätöksiä ja valintoja tehtäessä otetaan samanaikaisesti huomioon niiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset seurausvaikutukset. Kestävän kehityksen kasvatuksella puolestaan tähdätään kestävän elämäntavan oppimiseen." Kaikki haastateltavat pitivät määritelmää erittäin hyvänä, selkeänä ja kattavana. Haastateltavien mielestä se sisälsi kaikki keskeiset kestävän kehityksen osa-alueet. Yksi haastateltava ehdotti, että kestävä kehitys olisi hyvä määritellä myös lapsentasoisesti, tavalla, jonka myös lapsi ymmärtää. Ihan viisasta tekstiä, näinhän se on. Että ei satuteta puita, revitä kukkia, jne. (p, V) 7

18 Nämä samat asiat pitäisi myös määritellä lapsen tasoisesti. (p, E) Määritelmää myös arvosteltiin. Sen tavoitteet ovat niin korkealla ja niin maailmaa syleileviä, että niiden tavoittaminen tuntuu mahdottomalta. Voi, mua rupesi ihan ahdistamaan kun tuli näin isot päämäärät eteen. (p, H) Tuosta tulee mieleen, että apua, minä tuhoan meidän maapallon, että tuntuu voimattomalta. Varmaan monella on se fiilis. (p, H) Määritelmältä toivottiin myös lisää konkreettisuutta, eli miten ja millä keinoin hienoihin päämääriin voitaisiin päiväkodin arjessa päästä? Mun mielestä toi on noin. Tätähän se on. Hieno ajatus ja siihen pitäisi pyrkiä, mutta miten oikeasti? Sitä konkreettista vielä enemmän. Että millä eri tavoin tähän päästäisiin. Kun aikaisemmin kysyit, että mitä tarvitsisi ja oli puhetta, että tietoa ja infoa ja kokemuksia muualta (p, H) Ettei maailmaa syleileviä ajatuksia. Ajatukset ovat hienoja, mutta miten niitä kohden päästään oikeasti. Ei riitä, että on hienot visiot, jos ei ole mitään miten edetään. En usko, että tästäkään maasta löytyisi ihmisiä aikuisväestöstä, ketkä ei tietäisi että huonompaan ollaan menty, miten ympäristö voi huonosti ja ihmisetkin voi huonosti, että pitäisi tehdä jotain, mutta että mitä. (p, H) Ympäristönäkökohdat koettiin luontevimmaksi osaksi kestävän kehityksen määritelmää, kun taas määritelmän taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat olivat haastateltaville uusi asia. Ne hyväksyttiin kuitenkin poikkeuksetta relevantiksi osaksi kestävän kehityksen määritelmää. Tämä on laajempi näkökulma kuin mitä itselleni tuli mieleen. (p, H) Näitä sosiaalisia ja kulttuurisia seurausvaikutuksia ei kyllä tule ajatelleeksi. Mutta kyllä ne siellä päiväkotitoiminnassa tulee automaattisesti esille. (p, H) 2.3 Kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen merkitys Kestävää kehitystä ja kestävän kehityksen kasvatuksen merkitystä tarkasteltiin ympäristöllisistä, taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista näkökohdista käsin. Sekä kestävää kehitystä että kestävän kehityksen kasvatusta pidettiin erittäin tärkeinä useimmissa päiväkodeissa. Asennekasvatus on tärkeää ja kasvatus hyvään elämään, että sitä ovat luonto, perhe, ystävät, terveys, huumori, arjen pienet asiat, onnistumisen elämykset, rauha, vapaus, kohtuullinen toimentulo. (p, E) Olisihan se hienoa, jos me voitaisiin meidänkin päiväkodissa helposti toteuttaa kestävään kehitykseen liittyviä juttuja. (p, E) Ympäristönäkökohdat Valtaosa päiväkotien johtajista oli hyvin tietoisia ympäristösuojelun tarpeellisuudesta. Vain muutamassa päiväkodissa sitä ei pidetty kovinkaan tärkeänä, ja se oli jäänyt arjen kiireiden jalkoihin mm. ajanpuutteesta johtuen. Mutta myös näissä päiväkodeissa tunnustettiin kestävän kehityksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen tärkeys, ja toivottiin, että näitä voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa paremmin. 8

19 Ennen luonto oli paljon lähempänä lapsia kun lapset olivat aina ulkona, omalla pihallaan ja lähimetsässä. Mutta nyt se suhde on paljon etäisempi kun lapsia viedään satujumppaan ym. harrastuksiin jonnekin kauas omalla autolla. (p, V) Kestävää kehitystä ja kestävän kehityksen kasvatusta pidettiin tärkeänä mm. siksi, että lapsuudessa valetaan perusta kestävää kehitystä suosivalle arvomaailmalle ja toimintatavoille. Suomalaisten tuntema rakkaus ja luonteva suhtautuminen luontoa kohtaan haluttiin siirtää myös uusille sukupolville, sillä luonnosta ja sen eläimistä välittävä lapsi haluaa todennäköisesti vaalia ympäristöään aikuisenakin. Siitä alkaa se kansalaiskasvatus. Että ne ei myöhemmin roskaa ja särje bussipysäkkejä ja heittele pulloja luontoon. Jos ne ovat oppineet kunnioittamaan ympäristöä. (p, E) Ei riitä, että esim. kompostoidaan, vaan asenne on tärkeä. (p, E) Taloudelliset näkökohdat Hankintojen, liikkumisen sekä tilojen käytön ja ylläpidon ekotehokkuutta ja omien kulutusvalintojen merkitystä oli mietitty monessa päiväkodissa. Joissakin päiväkodeissa nämä taloudelliset näkökohdat olivat erittäin tärkeitä, ja niitä toteutettiin myös päiväkodin arjessa, kun taas toisissa päiväkodeissa taloudellisia näkökohtia ei huomioitu juuri ollenkaan. Koska meillä ei ole rahaa hankkia juuri mitään, niin se pakottaa toimimaan luontoa säästävästi. Me käytetään kaikki ihan loppuun. Monet kalusteet voivat kiertää vaikka viidessä eri päiväkodissa! (p, V) Meillä on vuokratilat. Ehkä siksi meillä ei ole tullut mietittyä ekotehokkuutta. Me myös tehdään hankinnat sen mukaan, mitä tarvitaan. Toki me ei osteta ylettömiä määriä leluja. (p, E) Sosiaaliset näkökohdat Toimintaympäristön tasa-arvoisuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa pidettiin myös tärkeänä osana päiväkodin arkea. Näiden katsottiin toteutuvan tai niihin pyrittiin päiväkodin kaikessa toiminnassa. Nämä pitää ottaa joka päivä huomioon päiväkodissa. Esim. terveellisyydestä ja turvallisuudesta meidän pitää huolehtia koko ajan. (p, E) Näitä me toteutetaan läpivalaisuna meidän kaikessa toiminnassamme. (p, V) Kyllä me tähän panostetaan, pyritään yhteisöllisyyteen. (p, H) Erityisen tärkeät ovat päiväkodin henkilökunnan suhteet lasten vanhempiin: Lasten vanhempien kanssakin ollaan joka päivä yhteistyössä, kun he hakevat lapsensa tarhasta me kerrotaan esim. miten päivä on mennyt ja jos on tapahtunut jotain erityistä. (p, E) Meidän talossa on semmoinen henki henkilökunnan ja vanhempien välillä, että kynnys on tosi matala. Semmoinen on ollut aina tavoitteena, että henkilökuntakin antaa jotain itsestään ihmisenä niille perheille, ettei olla niin vain asiakassuhteessa. Ettei kohdata heitä vain asiakkaina vaan vanhempina. Ja ollaan saatu siitä myös positiivista palautetta. Ja sitten kun on vaikeampikin paikka, niin se on helpompi ottaa puheeksi, kun välit ovat luottamukselliset ja lämpimät. (p, H) Muutama päiväkodin johtaja näki myös, että päiväkodin rooli voisi olla laajempikin. Se voisi olla eräänlainen kyläyhteisön sydän, ja olla mukana luomassa laajempaa yhteisöllisyyttä kaupunginosassaan. 9

20 Kiinnostaa ajatus siitä, että päiväkodin rooli olisi kyläyhteisön sydän -tyyppinen. Päiväkoti on tavallaan keskipiste, jossa alueen lapset ja heitä sinne tuovat vanhemmat kohtaavat. Voisi olla tapahtumia ja muita yhteisöllisyyttä lisääviä piirteitä. Meillä oli esim. onnistunut tapahtuma, jota varten pihalle oli tuotu mm. grilli. (p, V) Kaupunginosan asukkaiden, lasten vanhempien, muiden alueen päiväkotien ja koulujen kanssa voitaisiin yhdessä tehdä jotain mukavaa ja hyödyllistä, esim. siivota lähimetsiä, grillata, istuttaa kukkia jne. Olisi kiva saada vinkkejä jollekin isolle, yhteisölliselle, yhteisen asian jutulle. Esim. tapahtuma, jossa yhdessä päiväkodin, kaupungin asukkaiden, lasten ja lasten vanhempien kanssa siivottaisiin metsää. (p, H) Yhdessä päiväkodissa osallistuttiinkin koko alueen yhteisöllisyyden elvyttämiseen. Päiväkoti oli yhteistyössä muiden tahojen kanssa esim. järjestänyt alue- ja asukasiltoja, joihin oli tullut runsaasti ihmisiä. Toiminta oli kantanut hedelmää ja koko alueeseen oli tullut uutta eloa. Yksi meidän työntekijöistä kuuluu tämän alueen kehittämis-kokoonpanoon. Hän on siellä päiväkotien edustajana. Ja sieltä on kuullut missä täällä alueella mennään ja yritetään saada tämän alueen me-henkeä nostettua. Tässä on tehty jo paljon, ollut mm. alueiltoja. Ja se asukasiltakin, joka oli ollut, niin oli ollut tosi hyvä, ja siellä oli ollut paljon ihmisiä. Tuntuu, että tännekin on tullut jotain uutta eloa. Tuo Mellari tuli myös tuohon, joka on asukkaiden olohuone. (p, H) Kulttuuriset näkökohdat Kulttuuriperinnön vaalimista, monikulttuurisuutta ja yhteisöllisen toimintakulttuurin tukemista pidettiin tärkeänä. Päiväkotien johtajat käsittivät kulttuuristen näkökohtien liittyvän ennen kaikkea monikulttuurisuuteen. Maahanmuuttajataustaisia lapsia pyrittiin kasvattamaan suomalaisten kulttuuriin ja tapoihin, mutta kuitenkin niin, että lapsen oma kulttuuritausta otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Myös suvaitsevaisuuteen pyrittiin. Sitten suvaitsevaisuuteen tietysti on nyt jouduttu kiinnittämään enemmän huomiota, miten erilaisia ihmisiä kohdellaan ja miten kaikki ovat tasavertaisia. Meillä on ollut ennen viime syksyä hyvin valtaväestövoittoinen päiväkoti, mutta viime syksynä maahanmuuttajataustaisia lapsia tuli meidän taloon tosi reilusti, parikymmentä, ja kun ne tulevat kerralla, niin se näkyy täällä. Siihen on jouduttu satsaamaan vähän enemmän. Tietenkin henkilökunnan on täytynyt miettiä omia arvojansa myös, että tästä on käyty keskustelua, miten eri kulttuurit kohtaavat. (p, H) Meillä on noin 30 % monikulttuurisesta taustasta olevia lapsia. Heille nämä asiat eivät aina ole yhtä selviä kuin suomalaisille. (p, E) Päiväkodissamme on paljon maahanmuuttajia. Me yritetään perehdyttää heidät suomalaisiin asioihin. (p, V) Lapset eri kulttuureista ovat rikkaus. Me koetetaan meidän päiväkodissa häivyttää evankelisluterilaisuus taustalle. (p, V) 2.4 Nykytilanne päiväkodeissa Jätteiden lajittelu Miltei kaikissa päiväkodeissa lajiteltiin jätteitä. Vain yhdessä päiväkodissa ei lajiteltu jätteitä ollenkaan. Useimmissa päiväkodeissa lajiteltiin mm. biojätteet, paperit ja pahvit. Joissakin päiväkodeissa lajiteltiin myös esim. metallit, lasit, paristot, maitotölkit ja ongelmajätteet. 10

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely touko kesäkuu 2010 Helsingin sosiaalivirasto ja 4V-hanke Touko kesäkuussa kaikille Helsingin leikkipuistoille lähetettiin jätehuollon alkukartoituskyselyt, joiden tarkoituksena oli kartoittaa leikkipuistojen

Lisätiedot

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeen kuulumisia Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous 20.10.2009 Hankkeessa tapahtuu Selvitys Kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden nykykäytänteet, asenteet ja tiedot sekä tuen tarve Hankkeen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Osallisuus hyvä elinympäristö kestävä elämäntapa kestävä kehitys asukastoiminta

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Monta päätä on parempi kuin yksi

Monta päätä on parempi kuin yksi Monta päätä on parempi kuin yksi Case: 4V-hanke ja verkostotyöllä yhdessä toteutettu valtakunnallinen Keke Päiväkodissa -ohjelma Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin -seminaari 27.1.2012

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen liittyvät asenteet, tiedot ja tuen tarve

Kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen liittyvät asenteet, tiedot ja tuen tarve ISO 20252- ja 26362 -sertifioitu 4V: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin yhteisöllisyys ja hyvä elinympäristö -hankkeen selvitys Kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen liittyvät asenteet, tiedot ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Kestävä kehitys mukaan toiminnansuunnitteluun Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Ohjelma Tutustuminen Kestävä kehitys eli Keke Keke-toiminnan hyötyjä Toiminnan aloittaminen Vinkkejä motivointiin

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten energiansäästövinkit

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten energiansäästövinkit Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten energiansäästövinkit 4V-hankeen päätösseminaari 23.11.2010 Teea Markkula Vantaan kaupunki, sivistystoimi Vantaan kaupunki kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä Vantaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA HOVIRINNAN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET: ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN VEDEN SÄÄSTÄMINEN JÄTTEIDEN KIERRÄTYS LUONTOSUHTEIDEN EDISTÄMINEN ( METSÄRETKET YM.) TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu

Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen yhteiskoulu MUNKKA LAAJAN AINEVALIKOIMAN KOULU Munkka on moderni yksityiskoulu, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Munkkiniemessä. Koulun ainevalikoima on laaja ja monipuolinen.

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

NUORTEN AJATUKSIA LEPPÄVAARASTA ASUINALUEENA

NUORTEN AJATUKSIA LEPPÄVAARASTA ASUINALUEENA NUORTEN AJATUKSIA LEPPÄVAARASTA ASUINALUEENA Kristiina Alppivuori Mervi Romppanen 2011 4V - Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin on hanke, joka kehittää mahdollisuuksia kestävään, viihtyisään ja vastuulliseen

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille

Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Kestävän asumisen työkalupakki vuokrataloyhtiöille Yhteenveto 27.5. Taustaa: - valmis 11/10 - Tehty yhteistyössä mm. kuntien vuokrataloyhtiöiden, asukkaiden edustajien, kaupunkien asiantuntijoiden ja alan

Lisätiedot

Lajittelukortit. Ohjeet: ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU HEHKULAMPPU PILAANTUNUT RUOKA. keräysastiakortit riviin pöydälle. jätekortin oikeaksi katsomaansa

Lajittelukortit. Ohjeet: ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU HEHKULAMPPU PILAANTUNUT RUOKA. keräysastiakortit riviin pöydälle. jätekortin oikeaksi katsomaansa ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU 02 Lisätietoja lajittelusta: www.kierratys.info 3. Kukin osallistuja lajittelee vuorotellen jätekortin oikeaksi katsomaansa keräysastiaan. 4. Lopuksi tarkastetaan yhdessä ratkaisukortista

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot